Liite 2: Tampereen seudun toimitilamarkkinat

TAMPEREEN SEUDUN 

TOIMITILAMARKKINAT 

Alueellisen markkinainformaation kehittäminen

Tampereen seudun toimitilamarkkinat 

- 

Alueellisen markkinainformaation 

kehittäminen 

Leena Aaltonen - Hanna Kaleva - Juhani Lehtinen - Severi Palokangas - 

Raino Pesu - Mikko Soutamo 

Catella Property Oy 

KTI Kiinteistötieto Oy 

2007 

Nykypaino Oy, Vantaa

Sisällysluettelo 

1 JOHDANTO .............................................................................................................. 1 

1.1 RAPORTIN RAKENNE ........................................................................................... 1 

2 TAMPEREEN SEUTUKUNTA............................................................................... 2 

2.1 ALUETALOUS JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT........................................................ 2 

2.2 YRITYSTOIMINTA JA ELINKEINOELÄMÄ ................................................................ 3 

2.3 ASUKKAAT JA TYÖVOIMA..................................................................................... 5 

2.4 TULOT, VELAT JA VARALLISUUS .......................................................................... 8 

3 TOIMITILAMARKKINOIDEN KYSYNTÄ............................................................. 8 

3.1 YRITYSTOIMINTA TOIMIALOITTAIN JA TOIMITILAMARKKINAT ................................ 9 

3.2 KÄYTTÄJÄYRITYSTEN NÄKEMYKSET TOIMITILAMARKKINOIDEN 

TULEVAISUUDESTA ........................................................................................................ 10 

4 TOIMITILAMARKKINOIDEN TARJONTA ........................................................ 15 

4.1 TOIMITILAKANTA................................................................................................ 15 

4.2 TAMPEREEN SEUDUN ALUEELLISET OSAMARKKINAT ........................................ 15 

4.2.1 Toimisto-osamarkkinat .............................................................................. 15 

4.2.2 Liiketilaosamarkkinat ................................................................................. 16 

4.2.3 Tuotannolliset ja varastotilat..................................................................... 16 

4.2.4 Alueelliset osamarkkinat ........................................................................... 17 

4.3 UUDISTUOTANTO............................................................................................... 17 

4.4 NETTOKÄYTTÖÖNOTTO..................................................................................... 19 

5 TOIMITILAMARKKINOIDEN TUNNUSLUVUT................................................ 20 

5.1 MARKKINATRANSAKTIOT JA VOLYYMI................................................................ 20 

5.2 TYHJÄT TILAT JA VAJAAKÄYTTÖ ........................................................................ 22 

5.3 TOIMITILAMARKKINOIDEN VUOKRAT.................................................................. 25 

5.4 KIINTEISTÖSIJOITUSTEN TUOTOT JA TUOTTOVAATIMUKSET ............................. 28 

5.5 YLLÄPIDON KUSTANNUKSET.............................................................................. 29 

6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET.......................................................... 30 

LIITE 1. ............................................................................................................................ 32 

LIITE 2. ............................................................................................................................ 34 

LÄHTEET ........................................................................................................................ 35

1 

1 Johdanto 

Tämä on loppuraportti KTI Kiinteistötieto Oy:n ja Catella Property Oy:n yhteisestä 

kehityshankkeesta ”Alueellisen toimitilamarkkinainformaation kehittäminen Tampereen seudulla”. 

Hankkeen rahoittivat Tampereen, Lempäälän, Pirkkalan, Kangasalan, Ylöjärven, Nokian ja 

Vesilahden kunnat, sekä seuraavat alueella toimivat kiinteistö- ja rakennusalan yritykset: 

Querenchia, Renor, Senaatti-kiinteistöt, Sponda, Itella, NCC, Palmberg, Peab Seicon, 

Rakennustoimisto Pohjola, Skanska, SRV, YIT, Aberdeen Property Investors sekä Nordea Pankki. 

Loppuraportin ovat laatineet Leena Aaltonen, Juhani Lehtinen sekä Raino Pesu Catella Property 

Oy:stä sekä Hanna Kaleva, Severi Palokangas ja Mikko Soutamo KTI Kiinteistötieto Oy:stä. 

Projekti on toteutettu vuoden 2007 aikana. 

Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Tampereen seudun toimitilamarkkinoiden tilaa ja 

tulevaisuudennäkymiä alueellisen markkinainformaation valossa, sekä kehittää informaation 

saatavuutta ja laatua. 

Alueellisen markkinainformaation merkitys on lisääntynyt markkinoiden kansainvälistymisen, 

ammattimaistumisen sekä likviditeetin kasvun myötä. Markkinoiden kehittyessä myös 

informaation laadun ja saatavuuden merkitys kasvaa, koska kiinteistömarkkinoilla toimivat 

henkilöt tarvitsevat entistä laadukkaampaa tietoa osto-, myynti-, investointi- ja vuokrapäätösten 

tueksi kiristyvässä kilpailutilanteessa. Päätöksentekotilanteiden lisäksi informaatiota tarvitaan 

myös jatkuvan kiinteistöliiketoiminnan kehittämiseen, johtamiseen, menestyksen arviointiin sekä 

markkinoiden yleiseen seurantaan. Laadukkaan markkinainformaation olemassaolo vähentää 

markkinoille tulon kynnystä sekä sijoitukseen liittyvää riskipreemiota, mikä yleisesti lisää 

markkinoiden houkuttelevuutta. 

Kehityshanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä siihen osallistuvien kuntien ja yritysten kanssa. 

Hanke on toteutettu keräämällä ja analysoimalla Tampereen seudun toimitilamarkkinoihin liittyvää 

informaatiota. Hankkeen yhteydessä on määritetty seudun keskeisimmät toimitilamarkkina-alueet, 

sekä kerätty niitä koskeva alueellinen toimitilamarkkinainformaatio helposti hyväksikäytettävään 

muotoon. Hankkeen yhteydessä on toteutettu kaksi toimitilamarkkinoihin liittyvää alueellista 

kyselyä. Ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli selvittää Tampereen seudulla toimivien yritysten 

näkemyksiä toimitilatarpeensa kehityksestä sekä alueellisista toimitilamarkkinoista. Toinen kysely 

suunnattiin toimitilamarkkinoiden asiantuntijoille, ja siinä kartoitettiin näkemyksiä 

toimitilamarkkinoiden kysynnän, tarjonnan ja tunnuslukujen kehityksestä. 

Tekijät ovat aiemmin toteuttaneet vastaavan hankkeen Turun seudulla. Projektin näkökulman 

alueellinen laajentaminen mahdollistaa myös eri alueiden välisen vertailun toimitilamarkkinoihin 

liittyvissä kysymyksissä. Jatkossa tekijöiden tavoitteena on luoda seurannalle jatkuva pohja ja 

laajentaa tarkastelua myös muille merkittäville toimitilamarkkina-alueille. 

1.1 Raportin rakenne 

Raportti noudattelee rakenteeltaan toimitilamarkkinoiden toiminnan perusdynamiikkaa. Toimitilat 

kuuluvat tavaroiden ja palvelujen tuottamisen tukiresursseihin ja tuotannontekijöihin, joiden 

kysyntää taloudellinen aktiviteetti ohjaa. Luku 2 kuvaa näin ollen Tampereen seutukunnan asemaa 

ja roolia kansantaloudessa. Luvussa 3 perehdytään tarkemmin toimitilakysyntää ohjaaviin 

taloudellisiin tekijöihin käsittelemällä työvoiman, työllisyyden sekä eri

2 

toimialojen kehitysnäkymiä alueella. Luvussa kuvataan myös tilankäyttäjille suunnatun 

toimitilakysyntään liittyvän kyselyn tuloksia. 

Luku 4 keskittyy Tampereen seudun toimitilamarkkinoiden tarjontaan olemassa olevan 

tilakannan sekä uudistuotannon näkökulmasta. Luvun 5 tarkoituksena on kuvata 

toimitilamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainoa markkinatunnuslukujen valossa 

esimerkiksi kauppahintojen, vuokrien sekä tuottojen avulla. Tunnuslukujen tarkastelu keskittyy 

alueellisilta osamarkkinoilta 1 saatuihin tunnuslukuihin. Luvussa käsitellään myös 

toimitilamarkkinoiden asiantuntijakyselyn tuloksia. Luku 6 sisältää yhteenvedon sekä raportin 

keskeisimmät johtopäätökset. 

2 Tampereen seutukunta 

Tampereen seutukuntaan kuuluvat Tampereen kaupungin lisäksi sen kehyskunnat Kangasala, 

Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti sekä Ylöjärvi. Pirkanmaan liiton alueselvityksen D86 

(2006) mukaan Tampereen seudulla on vahva teollinen ja kaupallinen elinkeinorakenne. Se on 

Pohjoismaiden suurin sisämaan kaupunkialue, joka sijaitsee suomalaisen asutuksen ja elinkeinon 

keskipisteessä Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa. Tampereen seutukunnan ja 

erityisesti Tampereen merkitys koko Pirkanmaan maakunnan elinkeinoelämässä on huomattavan 

dominoiva. Tästä kertoo mm. Tampereen seudun yksityisten ja julkisten palveluiden 

yhteenlaskettu osuus (69 %), mikä vastaa 60 % koko Pirkanmaan tuotannosta 2 . Tampere toimii 

myös rautatieliikenteen merkittävänä solmukohtana ja on hyvien kulkuyhteyksien päässä 

seitsemästä satamasta. Tampereen seudulla on toinen Suomen rautatieliikenteen tavara-asemista 

sekä kansainvälinen lentoasema. 

Vaasan yliopistossa julkaistun tuoreen Suomen aluerakenne 2040 -tutkimuksen mukaan 

Helsingin seudun asema Suomen pääkeskuksena on kiistaton ja sen ero muihin kasvaa. 

Seuraavassa luokassa ovat nyt tasavahvoina Tampereen ja Turun seutukunnat, joista kuitenkin 

Tampereen seutu kasvaa vuoteen 2040 voimakkaammin ja nousee Helsingin seudun jälkeen 

toiseksi johtavaksi seutukunnaksi Suomessa. Vuoden 2005 ja 2006 väkiluvun muutosta 

tarkasteltaessa maan kolme eniten kasvanutta seutukuntaa ovat yhä Helsinki, Tampere ja Oulu. 

2.1 Aluetalous ja tulevaisuudennäkymät 

Toimitilamarkkinoiden kysyntä ja menestys on aina riippuvainen paikallisen talouden 

elinvoimasta ja kehityksestä. 

1 Tampereen keskusta (jaoteltu erikseen tarkemmin); Pyynikki, Särkänniemi, Kaakinmaa, Amuri; Kauppi; Kaleva; 

Hatanpää, Nekala; Sarankulma, Rautaharkko; Lakalaiva, Lahdesjärvi; Messukylä, Hankkio, Vehmainen; 

”Koilliskulma” (Atala, Linnaimaa), Rusko / Hervanta teoll.; Hervanta; Lielahti; Myllypuro, Kalkku, Tesoma; 

Ylöjärvi, keskusta/kirkonseutu; Soppeenmäki, Elovainio; Kolmenkulma; Lehtimäki, Kankaantaka; Nokia 

keskustaajama; Siuro, Linnavuori; Lentokenttä, Turkkirata, Huovi; Pirkkalan keskustaajama; Partola, Linnakorpi; 

Vesilahti; Lempäälä (nauhataajama); Marjamäki; Sääksjärvi; Kangasalan keskustaajama; Lentola, Pähkinäkallio, 

Asema 

2 Ahvenainen, Marko – Hietanen, Olli (2007)

3 

Tampereen seutukunnan elinkeinoelämän, työllisyyden sekä työttömyyden kehitysnäkymät 

näyttävät positiivisilta Kauppa- ja teollisuusministeriön aluetalouskatsauksessa 3 . Tampereen 

seudun kilpailukyky kuuluu Suomen kärkialueisiin. Tampereen seutukunnassa on myös vahvoja 

teollisuuden, koulutuksen sekä teknologian keskittymiä. 

Tampereen seudun työttömyysaste on laskenut tasaisesti sen ollessa vuonna 2006 noin 10 %. 

Seudun tasapainoista aluetalouden kasvua kuitenkin hidastaa pula osaavasta työvoimasta 4 . 

Tampereen seudun vahvoihin klustereihin kuuluvat osaamiskeskusohjelman mukaan 

koneenrakennus- ja automaatiotoimialat (metalliklusteri), informaatio- ja 

kommunikaatioteknologia, viestintä- ja mediapalvelut, terveysteknologia sekä 

osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Seutukunnan elinkeino on vahvasti painottunut Tampereelle. 

Tampereen seudulla reaalinen arvonlisäys on pysynyt tasaisen vahvana vuosikymmenen ajan, ja 

ETLAn ennusteen mukaan tämä trendi näyttäisi jatkuvan myös seuraavan neljän vuoden aikana. 

Tampereen seutukunnassa arvonlisäys on korkeampi kuin esimerkiksi Turun seutukunnassa, ja 

kehitys vastaa keskimäärin koko maan keskiarvoa. Tilastokeskuksen tilastoaineiston valossa 

bruttokansantuote käyvin markkinahinnoin vuonna 2005 oli 13,6 miljardia euroa Pirkanmaalla, 

josta Tampereen seutukunnan osuus oli 10,3 miljardia euroa. Varsinais-Suomessa 

bruttokansantuote oli vastaavana ajankohtana 12,9 miljardia euroa. 

170 000 

150 000 

Helsinki 

130 000 

Turku 

€/työllinen 

110 000 

90 000 

Tampere 

Oulu 

70 000 

50 000 

Koko maa 

1989 

1991 

1993 

1995 

1997 

1999 

2001 

2003 

2005 

2007 

2009 

2011 

Kuvio 2.1-1 Reaalinen arvonlisäys asukasta kohden seutukunnittain 2005. Lähde: Tilastokeskus 

(aluetilinpito); 2006-2011 luvuissa Tilastokeskuksen sekä ETLAn väestöennuste. 

2.2 Yritystoiminta ja elinkeinoelämä 

Työllisyyden kehitystä kuvaavat tilastot noudattelevat samankaltaista trendiä ja suuruusluokkaa 

Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Päätoimialoista julkiset palvelut ovat nousseet 

teollisuuden ohi Pirkanmaan maakunnan suurimmaksi työllistäjäksi. Vuonna 2009 valtio ja 

kunnat työllistävät siellä arviolta yli 60 000 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden 

työntekijämäärän kehittyminen on pysähtynyt viime vuosien aikana ja taipuu ETLAn 

3 Nieminen, Jouko (toim.) (2007) 

4 Nieminen, Jouko (toim.) (2007)

4 

ennusteiden mukaan tulevina vuosina maltilliseen laskuun. Varsinais-Suomessa lasku tällä 

toimialalla on tasoittunut ja työntekijöiden määrän ennustetaan asettuvan noin 45 000 henkilöön. 

Alkutuotannon työllisyyden laskun uskotaan pysähtyvän ja työntekijämäärän stabiloituvan 

tulevaisuudessa molemmissa maakunnissa. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenteen toimintojen 

sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan työllisten määrän ennustetaan pysyvän lähes ennallaan 

noin 12 700 työntekijässä Pirkanmaalla. Erityisesti palvelusektorilla työllisten määrä on kasvanut 

voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kasvun odotetaan jatkuvan myös 

tulevaisuudessa noin 500-800 henkilön vuosivauhdilla. Muilla toimialoilla työllisten määrän 

ennustetaan kasvavan rauhallisemmin. Toimialakohtaista työpaikkatarjontaa käsitellään 

tarkemmin kappaleessa 2.3. 

työllisiä (henkeä) 

70000 

60000 

50000 

40000 

30000 

20000 

Alkutuotanto 

Teollisuus 

Rakentaminen 

Kuljetus- varastointi ja tietoliikenne 

yksityiset palvelut sekä rahoitus- ja 

vakuutus 

Valtio ja kunnat 

10000 

Kauppa 

0 

Majoitus- ja ravitsemustoiminta 

1988 

1990 

1992 

1994 

1996 

1998 

2000 

2002 

2004 

2006 

2008 

2010 

Kuvio 2.2-1 Työllisyyden kehitys Pirkanmaan maakunnassa 2006. Lähde: Tilastokeskuksen aluetilinpito ja 

ETLA (ennuste). 

Raunion (2001) tutkimustulosten perusteella Tampereen seutu on profiloitunut 

informaatioteknologian kasvun myötä vetovoimaiseksi kasvualueeksi, jonka on ”mahdollista 

profiloitua myös entistä vahvemmin osaamisintensiivinä kaupunkiseutuna, joka tarjoaa 

koulutusta ja työmahdollisuuksia myös IT-alan ulkopuolelta”. 

Alueen toiminnallista erikoistumista voidaan mitata Sisäasiainministeriön kehittämän 

tunnusluvun 5 avulla. Tunnuslukujen valossa Tampereen seudulla näyttää edelleen olevan vahva 

teollinen elinkeinorakenne, joka myös nojautuu vahvasti vientiin. Tampereen kaupunkiseudun 

aluekeskusohjelman mukaan vuonna 2002 viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli noin 66 % 

koko maan keskiarvon ollessa 55 %. Turun seudulla vastaava viennin osuus 2002 oli 44 %. 

Vuonna 2005 Pirkanmaan seutukunnan vienti oli yhteensä noin 6,4 miljardia euroa, mikä oli 

euromääräisesti mitattuna Suomen toiseksi korkein. Keskittymistä teollisuuteen on erityisesti 

nähtävissä Nokialla, Ylöjärvellä sekä Pirkkalassa. Tampereella on havaittavissa erikoistumista 

kaupallisiin toimintoihin kuten liike-elämän palveluihin sekä teollisuuteen. 

5 Tietyn sektorin työpaikkojen osuus jaetaan koko maan saman sektorin työpaikkojen osuudella. Mikäli arvo on yli 

1, alue on erikoistunut kyseiseen sektoriin. Mitä suurempi luku, sitä erikoistuneempi alue on.

2005 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 

Alkutuotanto 0,69 0,42 0,25 0,10 0,08 2,79 0,39 

Teollisuus 1,34 1,27 1,86 1,38 1,10 1,01 1,45 

Tukku- ja vähittäiskauppa 0,94 1,07 0,84 1,07 1,00 0,94 0,91 

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,68 0,64 0,69 0,99 1,07 0,72 0,80 

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0,86 0,97 0,74 0,93 0,85 0,95 0,84 

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,56 0,50 0,54 0,72 0,69 0,52 0,68 

Liike-elämän palvelut 0,94 0,97 0,92 1,11 1,26 0,78 0,90 

Julkiset palvelut 0,98 0,95 0,86 0,90 1,05 0,90 0,95 

Taulukko 2.2-1 Alueellinen erikoistuminen Tampereen seudulla. Lähde: Tilastokeskuksen väestötilasto. 

5 

2.3 Asukkaat ja työvoima 

Tampereen seutukunta koostuu seitsemästä kunnasta, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä vuoden 

2007 heinäkuun lopussa oli 329 102 asukasta 6 . Seutukunnan keskus on Tampereen kaupunki, 

joka on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Helsingin ja Espoon jälkeen, ja 

Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella asui vuoden 2006 lopussa 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 206 368 henkilöä, mikä vastaa noin 63 % koko 

Tampereen seudun väestöstä. Nokia on Tampereen seudun toiseksi suurin kunta väestömäärän 

ollessa 29 740 henkilöä Tilastokeskuksen 2006 ennakkotietojen perusteella. 

350 000 

300 000 

250 000 

200 000 

150 000 

100 000 

50 000 

0 

Espoo 

Vantaa 

Turku 

Tampere 

Lahti 

Kuopio 

Jyväskylä 

Oulu 

1980 

1985 

1990 

1995 

2000 

2005 

2010e 

2015e 

2020e 

2025e 

2030e 

2035e 

2040e 

Kuvio 2.3-1 Asukasluvun kehitys 1980-2040 kaupunkikeskuksissa. Lähde: Tilastokeskus. 

Tampereen seudun asukasluku on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana keskimäärin noin 

kahdella tuhannella asukkaalla vuosittain. Väestön kasvukehitys on seurannut melko lailla 

samankaltaista kasvutrendiä kuin muut Suomen kasvukeskukset. Tilastokeskuksen ennusteen 

mukaan Tampereen väestö jatkaa lähivuosikymmeninä kasvuaan muuta Suomea nopeammin 

yltäen vuonna 2030 jo 230 000 asukkaaseen. Koko Tampereen seutukunnan väestömäärän 

odotetaan ylittävän 2030-luvulla 400 000 asukkaan rajan. Tampereen seutukunnan muut kunnat 

kasvavat suhteellisesti nopeammin kuin Tampere. Viime vuosien aikana varsinkin Pirkkala sekä 

Ylöjärvi ovat kasvaneet voimakkaasti Tilastokeskuksen väestön kasvuindeksin perusteella. 

6 Pirkanmaan TE-keskus et al. (2007). Pirkanmaan talous 2007 TOIMIALOJEN NYKYTILA JA NÄKYMÄT.

6 

3,0 % 

2,5 % 

2,0 % 

1,5 % 

1,0 % 

0,5 % 

0,0 % 

-0,5 % 

-1,0 % 

Helsinki 

Turku 

Tampere 

Lahti 

Oulu 

1980 

1985 

1990 

1995 

2000 

2005 

2010 

2015 

2020 

2025 

2030 

2035 

2040 

Kuvio 2.3-2 Asukasluvun kasvunopeus suurissa kaupungeissa 1980-2040 (log-vuosikasvu). Lähde: 

Tilastokeskuksen väestötilasto. 

Tampereen seudun väestö on nuorta ja väestön koulutustaso on korkea. Tampereella on 

Helsingin jälkeen eniten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten 

opiskelijoita. Koulutettujen muuttosuhde on kuitenkin negatiivinen, mitä tarkoittaa korkeasti 

koulutettujen muuttavan enemmän alueelta pois kuin mitä tilalle tulee uusia 7 . Sen sijaan koko 

Tampereen seutukunnassa korkeasti koulutettujen muuttosuhde on positiivinen, ja tämä vastaa 

myös Turun seutukunnassa tapahtunutta kehitystä. 

Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman mukaan Tampereen seutu toimii 

innovaatioympäristönä, jossa yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on tiivistä ja 

toimivaa. Aluekeskusohjelman mukaan Tampereen seudulla tarkemmin ottaen on monta 

innovaatioympäristöä, jotka perustuvat seudun vahvojen klusterien osaamisalueisiin. 

Innovaatioympäristön keskeisinä toimijoina ovat seudun kuntien lisäksi teknologiakeskukset, 

strategiset kehittämisyhtiöt sekä teknologioiden siirtoyhtiöt (Teknologiakeskus Hermia Oy, 

Tamlink Oy, Finn-Medi Tutkimus Oy, Media Tampere Oy, Technopolis TSP Oy), Tampereen 

yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan 

ammattikorkeakoulu, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, VTT, Pirkanmaan liitto, TE-keskus, 

pääomasijoittajat (Tamseed, Sentica Partners) ja elinkeinoelämä. Keskuskauppakamarien 

alueellista kilpailukykyä arvioivassa kyselyssä (2007) kävi myös ilmi, että Tampereen 

kauppakamarialueen yritykset ovat keskimäärin muita alueita tyytyväisempiä yliopistojen kanssa 

tapahtuvaan yhteistyöhön, vaikka kehittämistarpeitakin edelleen nähdäänkin. 

7 Kaivo-oja & al. (2006)

Kunta 

Maa-, metsä-, 

ja kalatalous 

Teollisuus 

Rakentaminen 

Kangasala 345 2243 706 2184 2803 159 8440 

Lempäälä 161 1188 658 1543 1447 126 5123 

Nokia 114 4614 507 2554 3268 213 11270 

Pirkkala 22 949 389 1899 1009 110 4378 

Tampere 258 23121 6538 43254 36387 1959 111517 

Vesilahti 166 34 66 209 263 32 770 

Ylöjärvi 163 2597 707 1684 2556 176 7883 

Tampereen sk 1229 34746 9571 53327 47733 2775 149381 

7 

Yksityiset 

palvelut 

Julkiset 

palvelut 

Tuntematon 

Yhteensä 

Taulukko 2.3-1 Tampereen seutukunnan työpaikat toimialoittain vuonna 2005. Lähde: Tilastokeskus. 

Työvoimatoimistojen tilastojen valossa työllisyyden kehitys on ollut viime aikoina Tampereen 

seudulla myönteinen. Tampereen työttömyysaste on laskenut lähelle 10 prosenttia, kun vielä 90- 

luvun alussa oltiin lähes 25 prosentin tasolla. Silti Tampereen työttömyysaste on yhä hieman 

korkeampi kuin keskimäärin koko maassa tai esimerkiksi Turussa, ja selvästi korkeampi kuin 

pääkaupunkiseudulla. Koko Pirkanmaan työttömyysasteeksi on arvioitu 8/2007 kuitenkin vain 

8,5 %. Koko Tampereen seudulla työttömyysaste oli elokuun 2007 lopussa 8,9 prosenttia 8 . 27 

prosenttia Tampereen seutukunnan työttömistä työnhakijoista oli yli 55-vuotiaita. 

Työttömät, Työttömyysaste, 

Kunta vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo 

Seutukunta 1995 2006 1995 2006 

Kangasala 2025 935 17,6 7,1 

Lempäälä 1299 726 18,2 8,0 

Nokia 2377 1191 18,9 8,2 

Pirkkala 1018 562 17,6 7,5 

Tampere 19362 11994 22,5 11,4 

Vesilahti 256 133 17,9 7,8 

Ylöjärvi 1846 932 17,7 7,5 

Tampereen sk 28182 16474 20,9 10,1 

Taulukko 2.3-2 Työttömyyden kehittyminen Tampereen seutukunnassa. Lähde: Tilastokeskus. 

Tampereen suurimmat työpaikkojen kasvualueet ovat keskustan eteläpuolella ja Hervannassa. 

Tampereella ydinkeskustan työpaikkatiheys on kasvanut 1980-luvun jälkeen asukasmäärän 

pysyessä liki ennallaan. Kaivo-oja & al. (2006) arvelevat tämän johtuvan hallinnon 

keskittymisestä keskustaan sekä liike-elämän palvelujen ja tietotyön suuresta osuudesta 

Tampereella. Seutualueen suosion lisääntyminen aiheuttaa muutoksia myös koko Tampereen 

seudun asumisrakenteeseen, kun asukkaiden työpaikat sekä heidän käyttämänsä palvelut 

enenevissä määrin sijoittuvat keskustan ulkopuolelle. Tämä tendenssi lisää autoistumista ja myös 

kauppakeskusten syntymistä. 

8 Pirkanmaan TE-keskus et al. (2007). Pirkanmaan talous 2007 TOIMIALOJEN NYKYTILA JA NÄKYMÄT.

8 

2.4 Tulot, velat ja varallisuus 

Tampereella verotettava tulotaso per asukas on koko maan keskiarvoa noin 500 € korkeampi, eli 

karkeasti 18 000 €. Varallisuustasolla mitattuna Tampere kehyskuntineen kuitenkin jää koko 

maan keskiarvon alapuolelle. Pirkkala ainoana poikkeuksena on sekä asukkaiden 

keskimääräisten tulojen että verotettavan varallisuuden osalta koko maan keskiarvon yläpuolella. 

Tamperelaisten tulot ovat keskimäärin korkeammat kuin Tampereen kehyskuntien asukkailla. 

Tosin kehyskuntalaisten varallisuus on tamperelaisia noin kaksi tuhatta euroa korkeampi. 

Tampereen seudulla keskimääräinen velka henkilöä kohden on noin 13 000 €, mikä on koko 

maan keskiarvoa noin 200 € alemmalla tasolla. Velan määrä vastaa karkeasti turkulaisten, 

kuopiolaisten sekä jyväskyläläisten keskimääräistä velkatasoa. Tampereen kehyskunnissa velan 

määrä on 14 696 €, mikä on 1748 € tamperelaisten velkaa enemmän. Turun kehyskunnissa 

asukkaiden velka on jopa 4251 € korkeampi kuin turkulaisilla. Tilastollisesti helsinkiläiset ja 

espoolaiset ovat selkeästi muuta maata varakkaampia, parempituloisia sekä hivenen 

velkaantuneempia. 

36 000 

34 000 

32 000 

HELSINKI 

ESPOO 

varallisuus (€/asukas), 2005 

30 000 

28 000 

26 000 

24 000 

22 000 

20 000 

18 000 

Vesilahti 

Pirkkala 

KOKO MAA 

Tampere kk 

TURKU 

LAHTI 

TAMPERE 

Nokia 

VANTAA 

OULU 

KUOPIO 

JYVÄSKYLÄ 

16 000 

14 500 16 500 18 500 20 500 22 500 24 500 26 500 

tulot (€/asukas), 2005 

Kuvio 2.4-1 Verotettavat tulot ja varallisuus asukasta kohden kaupungeittain vuonna 2005. Lähde: 

Tilastokeskus. 

3 Toimitilamarkkinoiden kysyntä 

Toimitilat toimivat tuotannontekijöinä, joiden hinnat ja vuokrat määräytyvät 

toimitilamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Tavaroiden ja palvelujen 

tuotantotarpeen lisääntyminen tarkoittaa yleensä panostamista myös tuotannontekijöiden 

lisäämiseen. Tuotannontekijöitä ovat luonnonvarat, työntekijät, koneet ja laitteet sekä toimitilat. 

Tilantarve kasvaa tuotantotarpeen kasvun sekä muiden tuotannontekijöiden kysynnän kasvun 

seurauksena. Toimitilojen kysyntä on siis johdettua kysyntää. Lisäksi tilojen kysyntään 

vaikuttavat tilankäyttäjien tuotantotapojen sekä kuluttajien mieltymysten kehittyminen. Nämä

9 

tekijät voivat vaikuttaa myös eri alueiden suotuisummuuteen sekä erilaisten tilojen tarpeeseen ja 

houkuttelevuuteen. 

Eri toimitilatyyppien kysyntäajurit poikkeavat jossakin määrin toisistaan. Työllisyyden ja etenkin 

palvelualan työpaikkojen lukumäärän on todettu selittävän hyvin varsinkin toimistotilojen 

kysyntää. ETLAn ennusteiden mukaan työllisten määrä Pirkanmaan maakunnassa kasvanee 

voimakkaasti palvelujen sekä rakentamisen osalta. Maltilliseen työntekijämäärien kasvuun 

uskotaan myös kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, joilla on luonnollisesti 

vaikutuksensa liiketilojen ja hotellien kysyntään. 

Asukkaiden ostovoiman kehitys vaikuttaa liiketilojen kysyntään ja tilatarpeeseen. Liiketilojen 

sijoittumiseen vaikuttavat mm. koulutetun työväestön asuinpaikat, väestön muut demografiset 

tekijät sekä liikenteellinen saavutettavuus 

Alueen imagollisilla tekijöillä on myös vaikutusta tilakysyntään. Yritykset eivät välttämättä 

halua muuttaa sijainniltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopivan alueen toimitiloihin, jos siellä 

sijaitseva toimitilakanta on vanhentunutta tai alueen rakennusten kunnossapitoa on laiminlyöty. 

Myös rakennusten imago ja tilojen ominaisuudet vaikuttavat toimitilakysyntään. 

3.1 Yritystoiminta toimialoittain ja toimitilamarkkinat 

Pirkanmaan maakunnassa työllistävimpiä toimialoja ovat metalliteollisuus, liike-elämän palvelut, 

kauppa sekä rakentaminen. Pirkanmaalla tehdyn yritysbarometrin tulokset 9 kertovat, että 

osaavasta työvoimasta on pulaa niin palvelualojen myynnin ja markkinoinnin kuin 

metalliteollisuudenkin osalta. Tulokset mittaavat rekrytoinnin tarvetta toimialoittain ja 

ammattinimikkeittäin. 

Rakentaminen kasvoi rajusti Pirkanmaalla vuonna 2005 positiivisten talousnäkymien 

siivittämänä. Rakentamisen alalle ennakoidaan Pirkanmaalla edelleen kasvua ja lisää 

työpaikkoja, vaikka kasvun uskotaankin hidastuvan. Toimialaa rasittaa kuitenkin – muiden 

kasvukeskusten tapaan - Pirkanmaan rakennusbarometrikyselyn vastauksissa ilmennyt 

ammattitaitoisen työvoiman heikko saatavuus. 10 

Pirkanmaan alueellisen työllisyysstrategian selvityksen 11 mukaan teknologiateollisuuden, 

hyvinvointipalvelujen, rakentamisen sekä liike-elämän palvelujen merkitys työllistävinä 

palveluina jatkunee myös tulevaisuudessa. 

Tällä hetkellä Tampereen seutukunnan suurimmat työllistäjät ovat teollisuus (23,6 %), yksityisen 

sektorin tuottamat palvelut (31,3 %) sekä julkiset palvelut (24,9 %). 

9 Taskinen, Anja (2006) 

10 Jaakkonen et al. (2007) 

11 Pirkanmaan TE-keskus (2007)

10 

0 % 

10 

% 

20 

% 

30 

% 

40 

% 

50 

% 

60 

% 

70 

% 

80 

% 

90 

% 

100 

% 

Helsinki 

maa-, metsä- ja kalatalous 

Tampere 

teollisuus 

Turku 

Oulu 

Lahti 

rakentaminen 

tukku- ja vähittäiskauppa 

Jyväskylä 

Kuopio 

Koko maa 

yks.sektorin tuottamat 

palvelut 

julk.sektorin tuottamat 

palvelut 

Kuvio 3.1-1 Työllisyys toimialoittain eri kaupungeissa. Lähde: Tilastokeskus 23.3.2007. 

Toimitilojen ja asuntojen kysyntää ja rakennusalan työllisyyttä lisäävät mm. Tampereen seudun 

vetovoimaisuus ja maakunnan väkiluvun kasvu, ammattimaisesti tuotettujen palvelujen 

kysynnän kasvu, rakennetun ympäristön ikääntyminen ja ylläpito sekä nykyisten työntekijöiden 

korkea keski-ikä. Tampereen seutukunnassa maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista on 

hyvin vähäinen, vaikka koko Pirkanmaan elinkeinossa sillä on hyvin merkittävä osa. 

Tampereen seudun toimitilamarkkinainformaation keruun yhteydessä toteutetusta 

asiantuntijakyselystä saatujen tulosten valossa tilakysyntä kasvaa kaikkien toimitilatyyppien 

osalta Tampereella lähitulevaisuudessa. Voimakkainta kysynnän kasvua povataan tuotanto- ja 

varastotiloihin, mutta myös liiketilojen kysynnän kasvuun uskotaan lähivuosina. Toimistotilojen 

kysynnän kehitykseen liittyy sen sijaan kyselyn perusteella huomattavasti enemmän 

epävarmuutta. Toisaalta Tampereen osamarkkinat kehittyvät asiantuntijoiden näkemysten 

perusteella tilakysynnän osalta esimerkiksi Turkua huomattavasti myönteisemmin. 

3.2 Käyttäjäyritysten näkemykset toimitilamarkkinoiden tulevaisuudesta 

Toimitilaa käyttävien yritysten näkemyksiä toimitilakysynnästä ja toimitilamarkkinoista 

kartoitettiin internet-pohjaisen kyselyn avulla. Se toteutettiin elo-syyskuussa 2007 ja 

kohderyhmänä olivat Tampereen seudulla sijaitsevat yli 6 henkeä työllistävät yritykset. 

Kyselyssä selvitettiin yritysten tulevaisuudenodotuksia, tyytyväisyyttä nykyisiin toimitiloihinsa, 

muuttoaikeita sekä tilavalintoihin liittyviä olennaisia tekijöitä. Kutsuja lähetettiin 1260 

kappaletta ja vastauksia saatiin 143 vastausprosentin ollessa 11,3. 

50 prosenttia vastaajista ilmoitti toimistot liiketoimintansa kannalta tärkeimmäksi tilatyypiksi. 

Tuotannolliset tilat olivat tärkeimpiä 28 prosentille vastaajista ja varastot noin 10 prosentille. 

Liiketilat merkitsivät eniten 12 prosentille. Vastaajien toimiala painottui kuljetus- ja 

teollisuussektorille, mikä tarkoittaa yhteensä noin 41 prosenttia kaikista vastaajista. Palvelujen 

osuus oli noin 28 prosenttia ja kaupan osuus 14. Vastaajien liikevaihto jakautuu siten, että 2/5 

kuului pienimpään 0-0,9 milj. € ryhmään. 1-4,9 milj. € ryhmään kuului kolmasosa vastaajista ja 

suurimpaan yli 50 milj. € liikevaihdon ryhmään 13 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa 

kaikista vastaajista uskoo liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kolme vuoden aikana.

11 

57 prosenttia kyselyyn vastanneista toimii tällä hetkellä vuokratiloissa. Toimisto- ja liiketiloissa 

toimivista vastaajista noin 2/3 on vuokralla. Tuotannollisissa tiloissa sekä varastoissa toimivista 

vastaajista lähes 2/3 taas omistaa toimitilansa itse. 

Toimistotilojen käyttäjät uskovat enemmän työntekijämääränsä kuin tilatarpeensa kasvuun. 

Tämä kuvastaa yritysten pyrkimystä tilankäyttönsä tehostamiseen. Liiketilojen käyttäjät uskovat 

vastausten perusteella sekä tilantarpeensa että työntekijämääränsä muuttuvan samoissa 

mittasuhteissa. Tuotanto- ja varastotilojen käyttäjät uskovat enemmän tilatarpeen kasvuun kuin 

työntekijämäärän kasvuun, eli tällä sektorilla painopiste on toimintojen tehostamisessa ja 

tuottavuuden ja volyymin kasvussa. 

4 % 

7 % 

10 % 

(n=143) 

35 % 

Teollisuus + alkutuot. 

Kauppa 

Logistiikka 

yli 50,0 

20,0-50,0 

10,0-19,9 

Liikevaihto (milj.€) 

Palvelut 

5,0-9,9 

24 % 

6 % 

14 % 

Palvelut (ei tsto) 

Julkinen sektori 

Muut 

2,0-4,9 

1,0-1,9 

0-0,9 

0 10 20 30 40 

Kuvio 3.2-1 Vastaajat ilmoittamansa toimialan ja liikevaihdon mukaan luokiteltuina. Lähde: KTI & Catella - 

alueellinen käyttäjäkysely. 

Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvin heidän nykyiset toimitilansa vastaavat liiketoiminnan 

nykyisiä tarpeita. Nykyisten toimitilojen sijainti koettiin kaikissa tilatyypeissä hyväksi. Tilojen 

tehokkuus sekä kunto olivat karkeasti noin 2/3 mielestä liiketoimintaa hyvin vastaavat. Tilojen 

joustavuudessa sekä sisäilman laadussa ja jäähdytyksessä löytyi eniten toivomisen varaa kaikissa 

tilatyypeissä. Tuotannollisten tilojen ja varastojen käyttäjät olivat keskimäärin toimitiloihinsa 

muita ryhmiä tyytymättömämpiä. 

Hyvin/erittäin hyvin 

(%vastaajista) 

100 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

kaikki vast. toimistot liiketilat tuotann. 

tilat 

varastot 

sijainti 

tilojen tehokkuus 

tilojen riittävyys 

sisäilma/jäähdytys 

tilojen kunto 

imago 

tilojen joustavuus 

Kuvio 3.2-2 Vastaajien nykyisten toimitilojen soveltuvuus liiketoiminnassa (Tampereen seudulla) eri 

tekijöiden osalta. Lähde: KTI & Catella - alueellinen käyttäjäkysely.

12 

Vastaajat olivat pääasiallisesti valmiita maksamaan lisää vuokraa niistä ominaisuuksista, joihin 

olivat tyytymättömimpiä. Tilojen joustavuudesta ja riittävyydestä oltiin yleisimmin valmiita 

maksamaan korkeampaa vuokraa. Esimerkiksi tuotannollisten tilojen sekä varastojen käyttäjistä 

lähes 2/3 ilmoittaa olevansa halukas maksamaan lisää näistä ominaisuuksista. Myös pääosa 

toimistotilojen käyttäjistä oli valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa paremmasta tilojen 

joustavuudesta, mutta lisäksi myös paremmasta sisäilmasta ja jäähdytyksestä. Liiketilojen 

käyttäjät olivat kaikkein maltillisimpia maksamaan korkeampaa vuokraa paremmista 

ominaisuuksista. 

Tuotannollisia ja varastotiloja käyttävistä yrityksistä noin neljäsosa uskoi muuttavansa tulevien 

kolmen vuoden aikana. Liiketilaa käyttävät yritykset olivat pääasiallisesti haluttomia 

muuttamaan lähitulevaisuudessa, mikä kuvastaa hyväksi koetun sijainnin suurta merkitystä 

liiketilamarkkinoilla. 

Sijaintipaikan soveltuvuutta kyselyssä tiedusteltiin siten, että vastaajia pyydettiin ilmoittamaan 

nykyinen sijaintipaikkansa sekä asettamaan kolme yrityksen liiketoiminnan kannalta 

tulevaisuudessa parhaiten soveltuvaa sijaintipaikkaa paremmuusjärjestykseen. Toimistotilat 

tärkeimmäksi tilatyypiksi maininneista yrityksistä 51 % piti Tampereen keskustaa 

tulevaisuudessa liiketoiminnalleen soveltuvimpana paikkana. Toiseksi soveltuvimmaksi 

arvioitiin Tampereen keskustan lähialueita. Myös liiketilan käyttäjistä hieman yli puolet arvioi 

Tampereen keskustan tärkeimmäksi alueeksi. Liiketilamarkkinoiden osalta suosituimmiksi 

alueiksi mainittiin keskustan lisäksi Hatanpää, Nekala ja Marjamäki. Tuotannollisten tilojen sekä 

varastojen käyttäjien vastauksista soveltuvin alue oli hankalammin määriteltävissä vastausten 

jakautuneisuuden tähden. Esimerkiksi Sarankulma, Lahdesjärvi ja Lakalaiva mainittiin näille 

yrityksille soveltuviksi alueiksi. 

Vastausten vertailu tilankäyttäjien nykyiseen sijaintiin osoittaa, että yritysten toimitilat sijaitsevat 

pääasiallisesti niillä alueilla, jossa ne haluaisivatkin olla. Esimerkiksi toimistotilojen käyttäjistä 

noin 43 prosenttia ja liiketilojen käyttäjäyrityksistä 21 prosenttia sijaitsee vastaushetkellä 

Tampereen keskusta-alueella. Liiketilojen käyttäjistä 13 prosenttia toimii tällä hetkellä 

Marjamäen alueella. Tuotannollisten tilojen käyttäjät olivat jakautuneet melko tasaisesti ympäri 

Tampereen seutua. 

Tilavalintoihin vaikuttavista tekijöistä liikenteellinen saavutettavuus todettiin tärkeäksi tai 

erittäin tärkeäksi tekijäksi lähes 90 prosentissa kaikista vastauksista. Kyselyssä ei toisaalta otettu 

kantaa siihen, tarkoitetaanko tällä julkista vai yksityistä liikennevälinettä. Yli kaksi kolmasosaa 

kaikista vastaajista piti tilakustannuksia ja hintaa, tietoverkkojen tasoa, ilmanvaihtoa ja 

jäähdytystä, autopaikkojen saatavuutta sekä valaistusolosuhteita tärkeinä tai erittäin tärkeinä 

tekijöinä. 

Rautatieaseman sekä lentoaseman läheisyys jäivät vähiten merkityksellisiksi tekijöiksi. 

Vuokranantajan/myyjän tunnettuus, uudet ja saneeratut tilat, rakennuksessa tarjotut palvelut sekä 

yhteistilojen määrä olivat merkityksettömiä 75 prosentin mielestä. 

Liiketilojen käyttäjien mielipiteet erosivat muista tilatyypeistä alueen palvelutarjonnan sekä 

alueella toimivien muiden yritysten merkityksen osalta. Nämä ominaisuudet olivat selkeästi 

tärkeämpiä verrattuna muihin tilankäyttäjiin. Myös alueen arvostus ja imago vaikuttivat muita 

tilatyyppejä enemmän liiketilojen käyttäjien arvostukseen.

13 

100 

merkittävä/erittäin merkittävä 

(% vastaajista) 

80 

60 

40 

20 

0 

kaikki 

vastaajat 

toimisto liiketilat tuotannoll. varastot 

sijainti - työntekijät 

sijainti - asiakkaat 

liikenteell. saavutettavuus 

arvostus / imago 

palvelutarjonta 

muut yritykset 

lentoaseman läheisyys 

rautatieas. läheisyys 

Kuvio 3.2-3 Käyttäjien näkemys alueeseen liittyvien tekijöiden merkityksestä tilavalinnoissa. Lähde: KTI & 

Catella - alueellinen käyttäjäkysely. 

Rakennukseen liittyvistä tekijöistä autopaikkojen saatavuus kohosi noin 70 prosentin mielestä 

merkittävimmäksi tekijäksi toimitilavalintaa tehtäessä. Tämän perusteella liikenteellisen 

saavutettavuuden voidaan olettaa käsittävän pääasiallisesti yksityisautoilun näkökulmat. 

Turvallisuusratkaisut nousivat yllättävänkin merkittäviksi tekijöiksi varsinkin toimistojen sekä 

varastojen käyttäjien vastauksissa, mikä jonkin verran kummastuttaa verrattuna liiketilojen 

käyttäjien antamiin noin 20 prosenttiyksikköä matalampiin lukuihin. Tämä ehkä kuvastaa asian 

itsestään selvyyttä liiketilakäyttäjien piirissä. Yhteistilojen osuutta rakennuksessa ei pidetty 

juurikaan merkittävänä asiana. 



80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

kaikki 

vastaajat 

tomistot liiketilat tuotannolliset 

tilat 

varastot 

autopaikat 

turvallisuusratkaisut 

imago/arkkitehtuuri 

yhteistilat 

palvelut 

Kuvio 3.2-4 Käyttäjien näkemys rakennukseen liittyvien tekijöiden merkityksestä tilavalinnoissa. Lähde: 

KTI & Catella - alueellinen käyttäjäkysely. 

Tilaan liittyvissä asioissa tilakustannukset ja hinta olivat vastaajille pääasiallisesti hyvin 

merkittävä tekijä, mikä näkyi tasaisesti kaikkien tilankäyttäjien vastauksissa. Toinen kaikille 

vastaajille merkittävä tekijä ovat tietoverkot. Sen sijaan valaistukseen sekä 

ilmanvaihtoon/jäähdytykseen liittyvissä asioissa merkittävyys erosi eri käyttäjätyyppien välillä. 

Toimistotilojen käyttäjät pitivät näitä ominaisuuksia keskimäärin merkittävämpinä kuin muiden 

tilatyyppien käyttäjät. Uudet ja saneeratut toimitilat koettiin vastaajien osalta melko 

merkityksettöminä tekijöinä tilavalinnoissa.

14 

100 



80 

60 

40 

20 

0 

kaikki 

vastaajat 

toimistot liiketilat tuotannolliset 

tilat 

varastot 

uusi/saneerattu 

räätälöity tila 

kustannukset/hinta 

ilmanvaihto/jäähdytys 

tietoverkot 

tehokkuus 

valaistus 

ääniolosuhteet 

Kuvio 3.2-1 Käyttäjien näkemykset tilaan liittyvien tekijöiden merkityksestä tilavalinnoissa. Lähde: KTI & 

Catella - alueellinen käyttäjäkysely. 

Vuokrasopimukseen ja vuokranantajaan liittyvien tekijöiden merkittävyys ei yleisesti noussut 

tilavalinnoissa kovinkaan korkealle. Ainoastaan liiketilojen käyttäjistä noin puolet oli sitä mieltä, 

että vuokranantajalta saatu palvelu on tärkeää. Muuten tilankäyttäjistä vain joka kolmas oli sitä 

mieltä, että vuokrasuhteeseen ja vuokranantajaan liittyvät tekijät ovat merkittäviä. 

Vuokranantajan (myyjän) tunnettuus, maine 

Vuokranantajan (myyjän) asiantuntevuus 

Vuokranantajalta saatu palvelu 

Erikseen hinnoiteltu optio purkaa sopimus/muuttaa laajuutta tai myydä takaisin 



60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

kaikki 

vastaajat 

toimistot liiketilat tuotannolliset 

tilat 

varastot 

Kuvio 3.2-2 Käyttäjien näkemykset sopimukseen liittyvien tekijöiden merkityksestä tilavalinnoissa. Lähde: 

KTI & Catella - alueellinen käyttäjäkysely. 

Käyttäjien avoimista mielipiteistä ilmeni, että Tampereen seudulla toimitilojen tarjonnassa 

esiintyy niukkuutta. Muun muassa Kangasalta puuttuvat pienet liiketilat pienille yrityksille ja 

Lempäälässä toimistotilojen tarjonta koetaan puutteelliseksi johtuen todennäköisesti siitä, että 

alueen toimistot ovat suurelta osin hallintokäytössä. Osalla vastaajista oli myös muuttoaikeita 

Lempäälään. Tämä todennäköisesti johtuu Ideapark-kompleksin vaikutusalueen läheisyydestä ja 

kasvupotentiaalista. Tonttitarjonnan sekä sopivien teollisuustilojen niukkuus eivät ole 

käyttäjäkyselyssä ilmenneiden vastausten perusteella tasapainossa kasvavan kysynnän kanssa.

15 

4 Toimitilamarkkinoiden tarjonta 

4.1 Toimitilakanta 

Olemassa oleva toimitilakanta muodostaa toimitilamarkkinoiden tarjonnan perustan. Tampereen 

teollisen historian merkittävyys näkyy muun muassa toimitilakannan tilatyypikohtaisissa 

kerrosalatiedoissa. 

kerrosneliömetriä / brutto Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Tampereen seutu 

Liikerakennukset 58 786 29 195 104 299 82 843 834 668 5 885 51 448 1 167 124 

Toimistorakennukset 24 356 24 395 33 926 13 194 904 543 3 408 21 007 1 024 829 

Teollisuusrakennukset 191 686 127 311 598 592 99 101 1 557 389 5 413 220 737 2 800 229 

Varastorakennukset 43 178 77 792 42 024 29 867 541 654 1 521 31 509 767 545 

Liikenteen rakennukset 20 847 15 870 29 666 32 274 366 280 4 388 16 707 486 032 

Opetusrakennukset 48 116 36 189 51 225 16 035 746 877 6 009 43 254 947 705 

Kokoontumisrakennukset 25 401 14 950 32 105 9 822 300 733 4 403 23 638 411 052 

Hoitoalan rakennukset 61 289 13 442 63 189 17 001 328 992 4 235 45 601 533 749 

Kaikki yhteensä 473 659 339 144 955 026 300 137 5 581 136 35 262 453 901 8 138 265 

Taulukko 4.1-1 Tampereen seudun toimitilarakennuskanta 12 2006. Lähde: Tilastokeskus. 

Tilastokeskuksen rakennustietojen mukaan Turun ja Tampereen seutukuntien toimitilakanta on 

rakenteeltaan melko samankaltaista sekä rakennusvuosi- sekä tilatyyppikohtaisessa vertailussa. 

Helsingin ja Tampereen välillä toimitilakannan erot ovat huomattavasti selkeämmät niin 

toimitilakannan koon, laadun kuin iänkin näkökulmasta. Tilastojen mukaan yli 40 % Tampereen 

seutukunnan toimitilakannasta on rakennettu 1970- ja -80 -luvuilla, jolloin erityisesti uutta 

teollisuustilaa rakennettiin runsaasti suhteessa muuhun uudistuotantoon. Toisaalta 

teollisuustilojen uudistuotanto on Tampereen seudulla pysynyt jatkuvasti tasaisempana ja 

vahvempana verrattuna esimerkiksi Helsingin tai Turun vastaaviin kehityslukemiin. 1990-luvun 

alussa koittanut lama hidasti toimitilarakentamisen uudistuotantoa koko maassa 80-luvun 

huippuvuosista. Toimitilarakentamisen hiipuminen on tähän päivään asti ollut suhteellisesti 

voimakkaampaa Tampereella ja Turussa verrattuna Helsinkiin. 

4.2 Tampereen seudun alueelliset osamarkkinat 

Toimitilamarkkinat jakaantuvat alueellisiin osamarkkinoihin, joiden tilakanta, kysyntärakenne ja 

kehitys saattavat poiketa runsaastikin toisistaan. Siksi toimitilamarkkinoita analysoivan tulisi 

tuntea melko tarkoin kiinnostuksen kohteena oleva osamarkkina ja sen kehityksen ajurit. 

Tyypillisesti toimitilamarkkinat jaetaan osamarkkinoihin toisaalta sijainnin (esimerkiksi 

Tampereen keskusta – Hervanta – Lempäälän keskusta) toisaalta kiinteistötyypin (toimistot – 

liiketilat – teollisuus- ja tuotanto – varastot) mukaan. Eri sijainnit houkuttelevat tyypillisesti eri 

tilatyyppien käyttäjiä, jolloin niiden kehitystä ohjaavat erilaiset taloudelliset muuttujat. 

4.2.1 Toimisto-osamarkkinat 

Tampereen toimistomarkkinoiden ydin on kaupungin ydinkeskusta. Muita toimistokeskittymiä 

keskustan lähistöllä ovat mm. Tulli, jossa on runsaasti toimistotilaa ja jonne on rakennettu ja 

12 Ideaparkin liikekaupunki noin 100 000 m2 ei Lempäälän osalta näy tunnusluvuissa.

16 

edelleen rakenteilla uusia toimistorakennuksia, sekä Hatanpää. Lisäksi Finlaysonin ja Tampellan 

vanhoista tehdastiloista on saneerattu modernia toimistotilaa. Tampereen toimistomarkkinoiden 

erityispiirteenä voidaankin pitää punatiilisiin entisiin tehdasrakennuksiin saneeratun toimistotilan 

suurta määrää. 

Modernia toimistotilaa löytyy myös Tampereen teknillisen yliopiston vieressä olevasta suuresta 

teknologiasektorin toimistokeskittymä Hermiasta, joka sijaitsee Hervannassa. Hermia on 

laajentunut jatkuvasti 1980-luvulta lähtien. Lisäksi alueelle on parhaillaan rakenteilla lisää 

toimistotilaa. Kaupin alueelle, sairaala-alueen yhteyteen on sijoittunut terveys- ja 

bioteknologiayritysten toimistokeskittymä, jossa on runsaasti modernia toimitilaa. 

Tampereen kehyskuntien toimistotilat ovat pääosin keskittyneet kaupunkien keskusta-alueille. 

4.2.2 Liiketilaosamarkkinat 

Myös liiketilamarkkinoilla Tampereen keskustan asema on varsin vahva. Hämeenkadun ja sen 

lähikatujen varrella sijaitsevien liiketilojen ja tavaratalojen ohella keskustasta / sen tuntumasta 

löytyvät merkittävät kauppakeskukset Koskikeskus ja Tullintori, jotka houkuttelevat 

vähittäiskauppaa myös ympärilleen. Lisäksi Ratinan alueelle on suunnitteilla uusi merkittävä 

kauppakeskus. Keskustan ulkopuolisista liiketilakeskittymistä Lielahti ja Kaleva ovat 

merkittävimmät. 

Hervannasta löytyy toimistokeskittymän lisäksi hiljattain laajentunut kauppakeskus Duo, jonka 

läheisyyteen on keskittynyt muitakin kaupallisia palveluja. Tampereelta etelään sijaitsevaan 

Lempäälän Marjamäkeen on suunnitteilla noin 500 000 kerrosneliömetrin verran toimitilaa. 

Alueen kaupallisena veturina toimii Ideaparkin liikekaupunki. 

Muihinkin Tampereen kehyskuntiin on muodostunut tai kehittymässä pääosin hypermarketvetoisia 

kaupan keskittymiä pääliikenneväylien varsille. Pirkkalassa kehätien varrella on 

merkittävä ja jatkuvasti kehittyvä hypermarketien, retail parkien ja tilaa vievän tavaran 

kauppojen keskittymä. Nokialla Viholan alue Turuntien varressa on kehittynyt voimakkaasti ja 

Kalkkuun on suunnitteilla uusi kauppakeskus. Kangasalan Lentolaan Lahdentien kupeeseen 

rakennettiin juuri uusi retail park vähittäiskaupan suuryksikön viereen. Ylöjärven Elovainioon 

puolestaan on rakenteilla uusi hypermarket Vaasantien ja läntisen kehätien risteysalueelle. 

4.2.3 Tuotannolliset ja varastotilat 

Tuotannolliset tilat ja varastot sijoittuvat logistisesti usein Tampereen valtaväylien varrelle. 

Tampereen keskustan tuntumassa, etelä- ja kaakkoisosassa on noin miljoonan kerrosneliömetrin 

teollisuustilojen vyöhyke, joka keskittyy logistisesti hyvien liikenneväylien yhteyteen. Itse 

Tampereen merkittävimmät tuotannollisten tilojen keskittymät sijaitsevat Hatanpään, Nekalan, 

Sarankulman ja Rautaharkon alueella sekä Messukylän, Hankkion ja Leinolan alueella. 

Logistiikan ja tuotannon keskittymiä löytyy myös Myllypuron, Kalkun ja Tesoman alueilta. 

Merkittävä teollisuustilojen kanta löytyy myös Hervannan itäpuolelta Ruskosta. Nokian 

keskustan kupeessa on mittava vanhemman suurteollisuuden keskittymä. Teollisuusrakentamisen 

uudistuotanto on viime vuosina ollut hyvin vilkasta Ylöjärven Soppeenmäellä ja Elovainiossa. 

Tampereen, Nokian ja Ylöjärven alueille sijoittuvan Kolmenkulman yritysalueen myötä saadaan 

runsaasti uutta tonttivarantoa kehätien varteen.

17 

Pirkkalaan lentoaseman ja kehätien läheisyyteen on perustettu CLX-kattohanke, jonne on muun 

muassa suunnitteilla merkittävästi uutta logistiikkatilaa. Konekauppa on hakeutunut usean 

toimijan voimin Pirkkalaan kehätien varteen. 

4.2.4 Alueelliset osamarkkinat 

KTI:n ja Catellan kehityshankkeen alkuvaiheessa määritettiin yhteistyössä hankkeeseen 

osallistuvien organisaatioiden kanssa seudun merkittävimmät toimitila-alueet. Näiltä alueilta 

tuotettiin hankkeen osallistujille yksityiskohtaiset, alueen tilakantaa, markkinaosapuolia ja 

tunnuslukuja kuvaavat osamarkkinakohtaiset analyysit. Hankkeessa tunnistettuja, seudun 

keskeisimpiä toimitila-alueita ovat: 

1 Tampereen keskusta seuraavin aluein: 

12 Myllypuro, Kalkku, Tesoma 

Finlayson ja Siperia; 

13 Ylöjärvi, keskusta/kirkonseutu 

Tammerkoski ja Nalkala; 

14 Soppeenmäki, Elovainio 

Kyttälä ja Ratina; 

15 Kolmenkulma 

Tullin alue ja Kalevanharju; 

16 Lehtimäki, Kankaantaka 

Tampellan tehdasalue sekä 

17 Nokia keskustaajama 

Tammela ja Lapinniemi. 

18 Siuro, Linnavuori 

2 Kauppi 19 Lentokenttä, Turkkirata, Huovi 

3 Kaleva 20 Pirkkalan keskustaajama 

4 Hatanpää, Nekala 21 Partola, Linnakorpi 

5 Sarankulma, Rautaharkko 22 Vesilahti 

6 Lakalaiva, Lahdesjärvi 23 Lempäälä (nauhataajama) 

7 Messukylä, Hankkio, Vehmainen 24 Marjamäki 

8 ”Koiliskeskus” (Atala, Linnaimaa) 25 Sääksjärvi 

9 Rusko / Hervanta teoll. 26 Kangasalan keskustaajama 

10 Hervanta 27 Lentola, Pähkinäkallio, Asema 

11 Lielahti 

28 Pyynikki, Särkänniemi, Kaakinmaa ja 

Amuri 

4.3 Uudistuotanto 

Uudistuotannon määrät ovat vaihdelleet tilatyypeistä riippuen runsaasti. Liiketilarakentamisen 

määrä on ollut nousussa viime vuodet ja v. 2006 valmistunut Ideapark näkyy tilastossa selvänä 

piikkinä. Toimistojen uudisrakentaminen on ollut melko tasaista ja määrät ovat jääneet v. 2000 

jälkeen alle 20 000 k-m 2 /vuosi. Toki on muistettava samaan aikaan valmistuneiden 

saneerauskohteiden (etenkin Finlayson) runsas määrä, joka on tyydyttänyt modernin 

toimistotilan kysyntää. Tuotanto-/varastotilojen rakentaminen on vaihdellut välillä 40 000 - 150 

000 k-m 2 /vuosi. 

Tampereen seudulla on hiljattain valmistunut tai vasta käynnissä tai suunnitteilla useita 

merkittäviä liiketilaprojekteja. Näiden projektien seurauksena seudun liiketilatarjonta kasvaa 

merkittävästi. Viime aikoina valmistuneista liiketilarakennusprojekteista merkittävin on 

joulukuussa 2006 Lempälään, Helsinki-Tampere-moottoritien varteen avattu kauppakeskus 

Ideapark, jonka vuokrattava pinta-ala on lähes 100 000 kerrosneliömetriä. Samalle alueelle 

ollaan suunnittelemassa myös lisää uudisrakentamista. Ideaparkin viereen suunnitellaan jopa

18 

kauppakeskuksen kokoista retail park -tyyppistä ”miesten maailmaa”, joka sisältäisi mm. auto-, 

rauta- ja varaosaliikkeitä. Suurta autokaupan keskusta ollaan suunnittelemassa myös Pirkkalaan. 

180 000 

160 000 

140 000 

120 000 

k-m2 

100 000 

80 000 

60 000 

40 000 

20 000 

0 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 

Liike Toimisto Tuotanto- ja varasto 

Kuvio 4.3-1. Uudistuotanto ja laajennukset Tampereella ja kehyskunnissa 2000-2006. Lähde: Kuntien 

rakennusvalvonta. 

Tampereen Hervannassa valmistui viime keväänä yli 12 000 neliömetrin laajennusosa vanhaan 

kauppakeskukseen, joka nimettiin laajennuksen myötä Kauppakeskus Duoksi. Myös keskustaan 

nousee uutta liiketilaa, kun Sponda käynnistänee yli 40 000 neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa 

sisältävän Ratinan kauppakeskuksen rakennuttamisen lähiaikoina. Myös Stockmannin 

suunniteltu tavaratalon laajennus kasvattaisi liiketilatarjontaa Tampereen ydinkeskustassa. 

Lisäksi Lahdesjärvelle on suunnitteilla kymmeniä tuhansia neliömetrejä uutta liiketilaa IKEA:n 

rakentamisen myötä. On helppo ennustaa, että IKEA houkuttelee alueelle myös muita 

liiketilakäyttäjiä. Kangasalle valmistui juuri 12 000 neliömetrin Lentolan Retail Park ja 

Ylöjärvelle rakennetaan noin 30 000 neliön kokoinen Elovainion kauppakeskus. Nokian 

Kalkkuun suunnitellun hypermarketin tilakokoja jouduttaneen tarkistamaan, kun 

maakuntakaavaan ei vahvistettu paikkaa vähittäiskaupan suuryksikölle. Myös Koilliskeskukseen 

ja Lielahteen on suunnitteilla uudet hypermarketit. 

Useiden liiketilaprojektien lisäksi Tampereen seudulla on vireillä myös merkittäviä 

hotellisuunnitelmia. Tullin alueelle on jo pitkään ollut suunnitteilla tornihotelli ja Postintalona 

tunnettuun toimistorakennukseen on kaavailtu uutta hotellia laajennusosaan. Lisäksi helpotusta 

majoituskapasiteetin vähäisyyteen tarjonnee lähitulevaisuudessa Pyynikin uimahallikortteliin 

suunniteltu hotelli. Koskikadun Cumuluksen laajennus on käynnissä. Ideaparkin 

kauppakeskuksen viereen on suunnitteilla Suomen korkein, 25-kerroksinen hotelli ja vielä 

tätäkin korkeampaa hotelli Tähtitornia on visioitu moottoritien varteen Tampereen puolelle 

Rautaharkon alueelle. 

Uutta toimistotilaa on nousemassa lähinnä Tampereen kaupungin alueelle. 

Kokonaislaajuudeltaan 22 000 neliömetrin kokoinen Tulli Business Park valmistuu keskustan 

välittömään läheisyyteen vaiheittain. Ensimmäinen vaihe valmistuu keväällä 2008. Technopolis

19 

on puolestaan ryhtymässä rakennuttamaan uutta mittavaa teknologiakeskusta keskusta-alueelle 

Tullin ja Yliopiston viereen vuoden 2008 aikana. Niin ikään Hermian alue Hervannassa laajenee 

Technopoliksen voimin noin 5 000 neliömetrin kokoisen ”Hermia 12” – toimistorakennuksen 

valmistuessa 2008. YIT puolestaan kehittää Hatanpään valtatien varteen toimisto- ja 

liikerakennusta, johon on suunnitteilla vuokrattavaa pinta-alaa 12 000 neliömetrin verran. 

Uutta teollisuustilaa on nousemassa mm. Pirkkalaan Huovin alueelle, jossa on käynnissä useita 

teollisuustilaprojekteja yhteensä yli 10 000 kerrosneliömetrin verran. Myös Ylöjärvelle 

rakennetaan uutta teollisuus- ja varastotilaa Soppeenmäen ja Elovainion alueelle. 

Tampereen ja Pirkkalan rajamaille ollaan lisäksi käynnistämässä lähiaikoina merkittävää 

logistiikkahanketta. Logistiset toiminnot siinä käsittävät kokonaisuudessaan noin 160 ha:n 

alueen, jolloin kokonaiskustannuksiksi arvioidaan ilman rakennuskustannuksia noin 150 

miljoonaa euroa. Pirkanmaan liiton alueselvityksen D86 (2006) mukaan Tampere-Pirkkalan 

valtakunnallisen logistiikkakeskuksen arvioidaan aloittavan toimintansa 5-10 vuoden kuluttua 

prosessin käynnistämisestä. 

4.4 Nettokäyttöönotto 

Nettokäyttöönotto on tilamarkkinoiden kysyntä-tarjontatilannetta kuvaava tunnusluku, joka 

kuvaa käytössä olevien tilojen määrän kehitystä. Nettokäyttöönotto muodostuu tilakannan ja 

käyttöasteen muutosten yhteisvaikutuksesta ja sitä kuvataan yleensä neliömääräisenä suureena. 

Kun nettokäyttöotto on positiivinen, on markkinoilla käytössä olevien tilojen kokonaismäärä 

lisääntynyt ja vastaavasti nettokäyttöönoton ollessa negatiivinen on tilankäyttö markkinoilla 

vähentynyt. 

h-m² 

valmistuneet Net take-up Net take-up ennuste 

50 000 

40 000 

30 000 

20 000 

10 000 

0 

-10 000 

-20 000 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007E 

Kuvio 4.4-1 Toimistotilojen nettokäyttöönotto ja rakentaminen Tampereen seudulla. Lähde:Catella ja 

kuntien rakennusvalvonta. 

Tampereen seudulla nettokäyttöönotto on ollut 2000-luvulla negatiivinen ainoastaan vuonna 

2001 IT-alan notkahduksen vaikutusten ollessa voimakkaimmillaan. Sitä ennen taas käyttöönotto 

oli vuonna 2000 erittäin korkea, ja markkinoille valmistui myös runsaasti uutta tilaa. Vuodet 

2002-2004 olivat tasaisen kehityksen aikaa. Vuonna 2006 näkyy selvästi toimistojen parantunut 

kysyntä, mikä laski vajaakäyttöä ja nettokäyttöönotto oli n. 25.000 m 2 :n tasolla. Vuoden 2007

20 

ennustetta heikentää yksittäinen tyhjentynyt toimistotalo. Modernin toimistotilan kysyntä on 

kuitenkin jatkunut hyvällä tasolla. Taulukon nettokäyttöönotossa näkyvät uudis- ja 

laajennuskohteisiin valmistuneet toimistotilat ja vajaakäytön muutokset. 

5 Toimitilamarkkinoiden tunnusluvut 

Toimitilamarkkinoiden tunnuslukujen avulla on mahdollista hahmottaa aikaisemmissa luvuissa 

käsiteltyjä toimitilamarkkinoihin vaikuttavia makro- ja mikrotalouden ilmiöitä. 

Toimitilamarkkinoiden toiminnan ehkä keskeisimpiä tunnuslukuja ovat transaktioista saatavat 

tiedot kuten esimerkiksi kokonaisvolyymi sekä kauppahinnat ja tuottotasot. Vuokratasoja, 

vajaakäyttöä sekä nettokäyttöönottoa käytetään yleisesti tilakysynnän ja -tarjonnan välisen 

tasapainon ja sen kehityksen kuvaajina. 

Tunnuslukujen absoluuttisen tason ohella on tärkeää kuvata lukujen kehitystä yli ajan sekä 

vertailla lukuja muiden vastaavan kokoisten markkina-alueiden tunnuslukuihin. Näin on 

mahdollista saada kokonaisvaltaisempi kuva kiinteistömarkkinoiden koosta, nykytilanteesta sekä 

kehityssuunnasta. 

5.1 Markkinatransaktiot ja volyymi 

Suomalaisten toimitilamarkkinoiden transaktiovolyymi kaksinkertaistui vuonna 2006 edelliseen 

vuoteen verrattuna yltäen noin 5,6 miljardiin euroon. Suurin vaikutus volyymin voimakkaaseen 

kasvuun selittyi pitkälti ulkomaalaisten sijoittajien aktiivisuudesta, sillä heidän osuutensa 

kokonaisvolyymista nousi 54 prosenttiin. Suomalaisista transaktioista Kapiteeli-yrityskauppa oli 

historiallisesti merkittävin kauppahinnan noustessa peräti 1,3 miljardiin euroon. Kaikista 

transaktioista noin 53 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudun kiinteistöistä. Muun Suomen kaupat 

hajaantuivat melko tasaisesti ympäri maata, etenkin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2007 

kokonaistransaktiovolyymin odotetaan asettuvan lähestulkoon samoihin lukemiin. 

Tampereen seutu on markkina-alueena riittävän suuri ja elinvoimainen kiinnostaakseen 

monentyyppisiä sijoittajia; niin kansainvälisiä, kansallisia kuin paikallisiakin sijoittajatahoja. 

Osapuolien monipuolisuus lisää markkinan likviditeettiä. Viime aikoina seudulla ovat tehneet 

kauppoja etenkin kotimaiset ja kansainväliset kiinteistörahastot. Suurimmissa kaupoissa 

varsinkin uudet business park -tyyppiset toimistokiinteistöt ovat olleet haluttuja kohteita. 

Ulkomaalaisten sijoittajien aktiivisuus Tampereen seudun transaktiomarkkinoilla on ollut 

vähäisempää, lähinnä merkittävien sijoituskohteiden tarjonnan vähäisyydestä johtuen. 

Ulkomaiseen omistukseen siirtyneistä kiinteistöistä pääosa on ollut osana usean kohteen 

kiinteistöportfoliota. Tähän asti merkittävin kansainvälisen sijoittajan tekemä kauppa 

Tampereella on UBS -sijoituskonsernin NCC:ltä ostama Tulli Business Parkin kaksi ensimmäistä 

vaihetta. 

Oheinen taulukko kuvaa viime vuosien merkittäviä julkistettuja kiinteistötransaktioita 

Tampereen seudulla. Yksittäisten transaktioiden lisäksi Tampereen seudulla toimitilakiinteistöt 

ovat myös vaihtaneet omistajaansa osana suurempia portfoliokauppoja. Tästä esimerkkinä 

London & Regional Finland Oy:n 186,5 miljoonan euron yrityskauppa alkukesästä 2007, johon 

sisältyi myös Tampereelta toimitilakiinteistö. Acta Kapitalförsäkringin Niamilta ostamista 5 

toimistokiinteistöstä yksi sijaitsi Tampereen alueella. Transaktio toteutui elokuussa 2007

21 

kokonaiskauppahinnan asettuessa noin 125 miljoonaan euroon. Lisäksi Aberdeenin Pan-Nordic - 

rahasto osti 5 toimistokiinteistön portfolion Nordea Rahoitukselta ja Nokialta 105 miljoonalla 

eurolla. Portfolion kiinteistöt sijaitsevat Tampereella ja Jyväskylässä. Tampereen kaupungin 

myymän Tampere Science Parkin siirtyminen Technopoliksen omistukseen muokkasi niin ikään 

Tampereen toimistomarkkinoiden omistajarakennetta. 

Kaupan kohde 

Ajankohta 

Kauppahinta 

Milj. € 

Pintaala 

(m2) 

Ostaja 

Myyjä 

Grenovia Kiinteistöt Oy 2007Q3 n/a 3 280 Aberdeen-rahasto (APFF) n/a 

NCC Tulli Business Park, 

2 vaihetta 

2007Q3 38 UBS (D) Euroinvest Immob. NCC 

Retail Park Sellukatu 8 2007Q2 14,6 8 100 Kauppakesk.kiint. FEA Ky Palmberg 

Tampere varastohalli 2007Q1 n/a 5 000 SaKa Hallikiinteistöt Oy Private investor 

5 kpl liike/tsto/tuotantokiinteistöjä 2007 n/a 25 000 Paikallinen sijoittaja TSOP 

Tampere Science Park 2006Q3 20 Technopolis Oyj Tampereen kaupunki 

Kauppakeskus Tullintori (57,4%) 2006Q1 8,7 Citycon Oyj SOK 

Lentola Retail Park 2006 16,6 12 000 Citycon Oyj 

Koy Kanta-Sarvis II 2005Q4 4 6 300 Tapiola YIT Rakennus Oy 

Koy Kanta-Sarvis I 2005Q4 4,2 5 925 Tapiola YIT Rakennus Oy 

Koy Pendoliino 2005Q4 19 8 332 Tapiola YIT Rakennus Oy 

Postintalo 2005Q4 16,5 17 000 Querenchia Suomen Posti Oy 

Kiinteisto Oy F-Medi 2005Q2 3,3 2 183 

A. Kordelinin Yl. Edist. & 

Sivist.rahasto 

Polar Kiinteistöt Oy 

Nokian varastokiinteistö 2005 14 31 000 Nordisk Renting Nokian Renkaat 

Kuninkaankatu 22 2004Q2 5,4 4 701 Hannu Isotalo n/a 

Kuninkaankatu 24 2004Q2 6,2 5 096 Hannu Isotalo n/a 

Asunto Oy Tampereen Kauppakatu 

Pertti Dunde/ 

2004Q1 1,6 1 493 

14 

senators properties Oy 

Sponda Oyj 

Taulukko 5.1-1Esimerkkejä merkittävistä, julkistetuista toimitilatransaktioista Tampereen seudulla. Lähde: 

KTI Transaktioseuranta, Catella. 

Alueellisille asiantuntijoille suunnatun toimitilabarometrin mukaan toimitilakauppojen 

kokonaisvolyymin odotetaan kasvavan Tampereen seudulla. Kasvuun uskotaan etenkin 

Tampereella, Pirkkalassa sekä Ylöjärvellä. Kaiken kaikkiaan alueen asiantuntijat uskovat 

transaktiovolyymin kasvavan Tampereen alueella muuta maata voimakkaammin. Sijoituskysyntä 

kohdistuu varsinkin hyvällä sijainnilla oleviin moderneihin toimistotiloihin. Esimerkiksi Turussa 

asiantuntijat uskovat toimitilatransaktioiden volyymin kasvuun selkeästi heikommin kuin 

Tampereella. Turussa transaktiovolyymin uskotaan kehittyvän hivenen muuta maata vähemmän.

22 

Tampere/muu maa 

Ylöjärvi 

Vesilahti 

Pirkkala 

Nokia 

Lempäälä 

Kangasala 

Tampere 

saldoluku -40 -20 0 20 40 60 80 

Kuvio 5.1-2 Asiantuntijoiden näkemys toimitilakauppojen volyymin kehityksestä seuraavan puolen vuoden 

aikana Tampereen seudulla, saldoluku 13 . Lähde: KTI & Catella - alueellinen toimitilabarometri. 

5.2 Tyhjät tilat ja vajaakäyttö 

Lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa liike- sekä tuotanto- ja varastotilojen 

käyttöasteet ovat pysytelleet viime vuodet hyvällä tasolla. Toimistotilojen vajaakäytössä taas on 

suurempia eroja kaupunkien välillä. Muiden suurten kaupunkien tapaan myös Tampereella 

toimistojen vajaakäyttö on muita tilatyyppejä korkeammalla tasolla. Tampereen toimistojen 

vajaakäyttö on tosin pysytellyt koko ajan varsin maltillisella tasolla moniin muihin kaupunkeihin 

verrattuna. 

14,0 

12,0 

Liiketilat Toimistot Teollisuus&Varasto 

10,0 

8,0 

6,0 

4,0 

2,0 

0,0 

HELSINKI 

ESPOO 

VANTAA 

TAMPERE 

TURKU 

OULU 

LAHTI 

KUOPIO 

JYVÄSKYLÄ 

VAASA 

Kuvio 5.2-1 Vajaakäyttö kasvukeskuksissa 14 . Lähde: Catella. 

---Markkinatasapaino 

13 Saldoluku saadaan, kun vähennetään volyymin nousuun uskovien vastaajien määrästä laskuun uskovien vastaajien 

osuus. Jos saldoluku on positiivinen, suurempi osuus vastaajista uskoo volyymin nousuun kuin laskuun. Jos luku on 

negatiivinen, on laskuun uskovia enemmän. 

14 Markkinatasapainolla kuvaajassa tarkoitetaan toimistomarkkinan tilannetta, jossa tarjontaa on sopivasti suhteessa 

markkinan kokoon ja kysyntään.

23 

Liiketilojen vajaakäyttö on ollut Tampereella jo vuosia alhaisella tasolla. Kysyntää hyville 

paikoille on runsaasti. Kysyntä painottuu kuitenkin parhaisiin tiloihin, ja esimerkiksi 

ulkomaisilla liikeketjuilla on tarkat vaatimukset sijainnin ja tilojen suhteen. Halutuimmat alueet 

Tampereen keskustassa löytyvät Hämeenkadulta, Koskikeskuksesta ja Kuninkaankadun 

kävelykadulta. Ideapark -liikekaupungin vuokraaminen onnistui hyvin ja käyttäjinä on 

merkittäviä toimijoita mm. muodin, sisustuksen ja huonekalukaupan aloilta. Kehyskunnissa 

erikoiskaupan yritykset ovat hakeutuneet pääsääntöisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden 

läheisyyteen joko samaan kauppakeskukseen tai retail park -tyyppisiin rakennuksiin. Uutta 

liiketilaa on otettu seutukunnalla käyttöön runsaasti eikä vanha tilakanta kuitenkaan ole 

tyhjentynyt. Positiivinen kehitys näyttäisi jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Liikerakentaminen 

oli pitkään melko hiljaista ja sinä aikana ostovoiman ja asukasluvun kasvu loivat kysyntää, mikä 

mahdollistaa nyt liiketilaneliöiden runsaankin lisäämisen. 

Toimistotilojen vajaakäyttö jäi 2000-luvun vaihteen jälkeisen IT-alan notkahduksen jälkeen 

useiksi vuosiksi noin 6,5 prosentin tasolle. Parantunut kysyntä laski vajaakäyttöä vuonna 2006 

selvästi, mutta vuonna 2007 tyhjän tilan määrä lisääntyi, kun Postipankin entisen 

palvelukeskuksen tilat vapautuivat Nokian käytöstä. Nykyaikaisen toimistotilan kysyntä on 

kuitenkin jatkunut hyvällä tasolla ja vapaista tiloista vain hyvin pieni osuus vastaa entistä 

vaativampien käyttäjien tarpeita. Lähitulevaisuudessa vanhaa tilakantaa tulee vapautumaan 

jonkin verran, kun Tulli Business Park valmistuu ja entisen yliopiston kirjaston, Attilan, uudet 

toimistokäyttäjät pääsevät muuttamaan saneerattuihin tiloihin. Käyttäjien vaatimusten kasvaessa 

vanhan tilakannan vuokraaminen on entistä haastavampaa. 

% 

12 

10 

Liiketilat Toimistot Teollisuus- ja varasto 

8 

6 

4 

2 

0 

Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 

95 96 96 97 97 98 98 99 99 00 00 01 01 02 02 03 03 04 04 05 05 06 06 07 

Kuvio 5.2-2 Vajaakäyttöasteiden kehitys Tampereella eri tilatyypeissä. Lähde: Catella. 

Tuotanto- ja varastotiloissa käyttöaste on ollut koko 2000-luvun erittäin korkea. Toipuminen 

1990-luvun alun lamasta kesti vuosia, mutta sen jälkeinen taloudellinen kehitys on ollut vakaata 

eikä käyttöaste ole missään vaiheessa heikentynyt sanottavasti. Ylöjärvellä Perlokselta 

tyhjentyneet tilat ovat täyttyneet melko nopeasti, mikä osaltaan kertoo hyvästä kysynnästä. 

Toimivat tilat ovat olleet liki täyskäytössä eikä tiloja etsiville ole ollut tarjolla sopivia 

vaihtoehtoja. Yritysten tilantarpeet ovat kasvaneet ja ennusmerkit viittaavat lisääntyvään 

uudisrakentamiseen. Tampereella rakentamista on hillinnyt hyvien yritystonttien puute ja useita 

yrityksiä onkin päätynyt rakentamaan uudet tilansa kehyskuntiin.

24 

Alueen toimitilamarkkinoiden asiantuntijat arvioivat liiketilojen sekä etenkin tuotanto-, 

teollisuus- ja varastotilojen vajaakäytön vähenevän Tampereen seudulla tulevan vuoden aikana. 

Toimistotiloissa vajaakäytön uskotaan sen sijaan lisääntyvän markkinoille tulevan 

uudistuotannon seurauksena. Myös toimitilojen käyttäjät ennustavat tyhjien toimistotilojen 

määrän kasvavan tulevan vuoden aikana. Tämä kuvastaa tällä hetkellä melko tavanomaista 

toimitilamarkkinoiden trendiä, jossa modernien toimitilojen kysyntä luo kimmokkeen uusien 

tilojen rakentamiselle, vaikka vanhentuneita toimistotiloja jääkin tilakannan kasvun myötä 

tyhjilleen. 

Liike 

Toimisto 

Tuotanto- ja 

teollisuus 

Varasto 

Kasvaa 

merkittävästi 

Kasvaa 

Pysyy 

ennallaan 

Vähentyy 

Vähentyy 

merkittävästi 

EOS 

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 

Kuvio 5.2-3 Asiantuntijoiden näkemykset vajaakäytön kehittymisestä tulevan vuoden aikana Tampereen 

seudulla eri tilatyyppien osalta. Lähde: KTI & Catella - alueellinen toimitilabarometri. 

Asiantuntijoiden näkemysten valossa odotukset Tampereen alueen vajaakäytön kehittymisestä 

ovat pääasiallisesti positiivisemmat kuin Turun seudulla. Sekä Turussa että Tampereella 

uskotaan tyhjien toimistotilojen määrän kasvuun tulevana vuonna. Kuvaajassa negatiiviset 

saldoluvut tarkoittavat sitä, että suurempi osuus vastaajista uskoo tyhjien tilojen määrän 

vähenemiseen, kun taas positiiviset luvut osoittavat suuremman vastaajajoukon uskovan 

ennemmin tyhjien tilojen määrän lisääntymiseen kuin niiden vähenemiseen. 

0,2 

0,1 

0 

-0,1 

-0,2 

-0,3 

-0,4 

-0,5 

Turku 

Tampere 

Liiketilat 

(kuluva 

vuosi) 

Toimistotilat 

(kuluva 

vuosi) 

Tuotanto- ja 

teollisuustilat 

(kuluva 

vuosi) 

Varastotilat 

(kuluva 

vuosi) 

Liiketilat 

(tuleva vuosi) 

Toimistotilat 


Tuotanto- ja 

teollisuustilat 


Varastotilat 


Kuvio 5.2-4 Asiantuntijoiden näkemykset tyhjien tilojen määrän kehittymisestä saldoluvun perusteella 

Turun ja Tampereen seudulla. Lähde: KTI & Catella - alueelliset toimitilabarometrit 2007.

25 

5.3 Toimitilamarkkinoiden vuokrat 

Vuokrat ovat kehittyneet Tampereen seudulla toimisto- sekä tuotannollisten tilojen osalta 

maltillisen positiivisesti. Liiketilojen vuokrat nousivat voimakkaasti etenkin vuosina 2000-2004. 

Vuonna 2006 vuokrat olivat jälleen selvässä nousussa kaikissa toimitilatyypeissä. Koska alla 

olevan graafin luvut perustuvat todellisiin alkaneisiin vuokrasopimuksiin, aiheuttaa 

vuokratietokantaan tulleiden uusien sopimusten ja kohteiden vaihtelu joskus eroja eri vuosien 

välillä. Erityisen selkeästi tämä näkyy liiketilojen vuokratilastoissa. 

Turun mediaanivuokrat ovat tyypillisesti Tampereen vuokratasoa hieman alhaisemmalla tasolla. 

Liiketilojen osalta vuokrat ovat Turussa noin kaksi euroa ja toimistotiloissa noin euron 

alhaisemmat. Tuotannollisten tilojen mediaanivuokrat ovat Turussa ja Tampereella suurin 

piirtein samalla tasolla. 

20 

18 

16 

14 

€/m2/kk 

12 

10 

8 

Liiketilat 

Toimistotilat 

6 

Tuotantotilat 

4 

2 

0 

1994 

1995 

1996 

1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

Kuvio 5.3-1 Vallitsevat nimelliset mediaanivuokrat Tampereella. Lähde: KTI, Vuokrabenchmarking. 

Alueen asiantuntijoiden näkemysten valossa Tampereen seudulla uskotaan vuokrien nousuun 

kaikissa toimitilatyypeissä. 

Toimistotilojen vuokrakehityksen arvellaan olevan vahvinta Tampereen ydinkeskustassa. 

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan toimistotilojen neliövuokrat asettuvat ydinkeskustan primekohteissa 

noin 17-19 euron tasolle. Finlaysonin alueen markkinavuokrat vaihtelevat 14,5-17 

euron välillä. Samaan vuokratasoon päästään myös Hervannan alueella. Tampereen Hatanpäässä 

toimistotilojen bruttovuokratason arvellaan nyt sijoittuvan noin 14 euron tasolle. 

Tampereen ydinkeskustan lähiympäristöön sekä Sarankulman/Lahdesjärven alueille ennakoidaan 

varsin positiivista vuokrakehitystä. Vesilahdella, Nokialla, Lempäälässä sekä Kangasalla 

nähdään paineita laskeviin vuokriin lähes kaikkien toimitilatyyppien osalta.

26 

Ylöjärvi 

Vesilahti 

Pirkkala 

Nokia 

Lempäälä 

Kangasala 

Sarankulma/Lahdesjärvi 

Hatanpää 

Hervanta 

Kauppi 

Tre-ydink. lähiymp. 

Tre-ydink. 

-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 

saldoluku 

Kuvio 5.3-2 Asiantuntijoiden ennuste toimistotilojen vuokrien kehityksestä seuraavan vuoden aikana 

Tampereen seudulla, saldoluku. Lähde: KTI & Catella - alueellinen toimitilabarometri. 

Liiketiloista Tampereen ydinkeskustan ja sen lähiympäristön sekä Tampereen Lielahden alueen 

vuokratasot ovat asiantuntijoiden arvion mukaan kehittymässä kaikkein suotuisimmin. 

Liiketilojen bruttovuokratason arvellaan yltävän Tampereen ydinkeskustan primekohteissa yli 50 

euroon huoneistoneliömetriltä. Hämeenkadun sekä Koskikeskuksen alueet ovat sijainniltaan 

kaikkein vetovoimaisimmat, ja näillä alueilla vuokrat voivat olla parhaimmillaan 60-85 € 

luokkaa. Tampereen seudun muiden alueiden liiketilavuokrat liikkuvat asiantuntijoiden mukaan 

pääasiallisesti 12-14 euron tasolla. Vesilahdella vuokratason arvioidaan jäävän noin 9 euroon. 

Kalevan alueella liiketilojen markkinavuokrataso vaihtelee 14-20 euron suuruusluokassa ja 

vanhoissa tiloissa 10-15 euron välillä. 

Tampereen eteläpuolella sijaitsevalla Marjamäen alueella liiketilojen markkinavuokrien 

arvellaan vaihtelevan 10 ja 40 euron välillä. Asiantuntijat arvioivat vuokrien kuitenkin laskevan 

Marjamäen ja Ideaparkin alueella tulevan vuoden aikana. 

Ylöjärvi 

Vesilahti 

Pirkkala-Partola 

Pirkkala-keskusta 

Nokia 

Marjamäki/Ideap. 

Lempäälä 

Kangasala-Lentola 

Kangasala 

Tre-Hervanta 

Tre-Lakalaiva 

Tre-Kaleva 

Tre-Hatanpää 

Tre-Lielahti 

Tre-ydink. lähiymp. 

-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 60 

saldoluku 

Kuvio 5.3-3 Asiantuntijoiden ennuste liiketilojen vuokrien kehityksestä seuraavan vuoden aikana Tampereen 

seudulla, saldoluku. Lähde: KTI & Catella - alueellinen toimitilabarometri.

27 

Tuotannollisten tilojen sekä varastojen vuokrat ovat nousemassa erityisesti kehätien varrella 

Pirkkalassa. Voimakasta vuokrannousua asiantuntijat povaavat myös Tampereen Lielahden 

alueelle. Asiantuntijat arvioivat tämänhetkisten bruttovuokrien sijoittuvan tuotannollisissa 

tiloissa keskimäärin 6,7 euron tasolle ja varastotiloissa 5,1 euroon. 

Tampereen etelä- ja kaakkoisosassa sijaitsevien tuotanto- ja varastotila-alueiden 

markkinavuokratasot vaihtelevat tällä 4,5-7,5 euron suuruusluokassa. Näidenkin alueiden 

vuokratasojen odotetaan kehittyvän suotuisasti lähitulevaisuudessa. 

Ylöjärvi-Soppeenmäki 

Vesilahti 

Pirkkala-kehätien varsi 

Nokia-Siuro/Linnavuori 

Nokia-Lehtimäki 

Nokia-keskusta 

Lempäälä-Kortejärvi 

Lempäälä- Marjamäki 

Kangasala/Lentola/... 

Tre-Myllypuro/Tesoma 

Tre-Lielahti 

Messuk./Ristinark./... 

Tre-Hervanta/Rusko 

Tre-Sarankulma/Rautah. 

Tre-Hatanpää/Vihioja 

-30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 60 

saldoluku 

Kuvio 5.3-4 Asiantuntijoiden ennuste tuotannollisten tilojen ja varastojen vuokrien kehityksestä seuraavan 

vuoden aikana Tampereen seudulla, saldoluku. Lähde: KTI & Catella - alueellinen toimitilabarometri.

28 

5.4 Kiinteistösijoitusten tuotot ja tuottovaatimukset 

Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoja mittaavan KTI Kiinteistöindeksin mukaan 

Tampereen kokonaistuotot ovat olleet viime vuosina koko maan keskiarvoa korkeammalla 

tasolla. Vuonna 2006 Tampereen kokonaistuotto ylsi 13,6 prosenttiin – lähes neljä 

prosenttiyksikköä koko maan keskiarvon yläpuolelle - etenkin toimistojen ja liiketilojen hyvien 

tuottojen ansiosta. Varsinkin toimistojen kokonaistuotot ovat Tampereella ylittäneet muutamana 

viime vuonna muiden suurten kaupunkien toimistojen tuotot. 

Kiinteistöindeksin laskennassa kokonaistuotot jaetaan toisaalta vuotuiseen nettotuottoon ja 

toisaalta markkina-arvojen kehitystä kuvaavaan arvonmuutokseen. Nettotuotot ovat Tampereella 

muiden pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten tavoin pysyneet koko 2000-luvun ajan 

melko vakaina kahdeksan prosentin tuntumassa. Arvonmuutos on Tampereella ollut pari 

prosenttiyksikköä maan keskiarvoa positiivisempaa. 

14,0 % 

12,0 % 

10,0 % 

8,0 % 

6,0 % 

4,0 % 

2,0 % 

0,0 % 

-2,0 % 

-4,0 % 

2001 2002 2003 2004 2005 2006 

kokonaistuotto 

(Tampere) 

nettotuotto 

(Tampere) 

arvonmuutos 

(Tampere) 

kokonaistuotto 

(koko maa) 

Kuvio 5.4-1 Kaikkien kiinteistötyyppien kokonaistuotto Tampereella. Lähde: KTI, Kiinteistöindeksi. 

Kiinteistösijoittajien tuottovaatimuksissa on ollut havaittavissa parin viime vuoden aikana 

selkeää laskua koko maassa. Laskua ovat siivittäneet voimakas sijoituskysyntä sekä 

rahoitusmarkkinoiden olosuhteet. Myös Tampereella etenkin prime-kohteiden tuottovaatimukset 

ovat laskeneet. Kesästä 2007 lähtien tuottovaatimusten lasku on kuitenkin hidastunut tai jopa 

pysähtynyt USA:n asuntorahoitusmarkkinoilta alkaneen kasvaneen taloudellisen epävarmuuden 

seurauksena. 

Alueelliseen toimitilabarometriin vastanneiden asiantuntijoiden mukaan Tampereen 

ydinkeskustan nettotuottovaatimukset 15 syksyllä 2007 asettuvat prime-kohteissa liiketiloissa 

keskimäärin 6,8 prosenttiin ja toimistotiloissa 7,2 prosenttiin. Tosin kaikkein parhaissa keskustan 

liike- ja toimistokohteissa nettotuottovaatimukset liikkuvat jo kuuden prosentin tuntumassa, jopa 

sen alapuolella. Hatanpään toimistotiloista sekä Lielahden liiketiloista sijoittajat olisivat valmiita 

tekemään kauppoja ydinkeskustan parhaiden toimistotilojen tuottovaatimuksilla. Arviot 

Tampereen seudun muiden kuntien liiketilojen nettotuottovaatimuksista liikkuvat 8,3-8,9 

15 Nettotuottovaatimus = Ensimmäisen vuoden nettovuokra jaettuna hankintahinnalla (%)

29 

prosentin välillä, lukuun ottamatta Vesilahtea, jossa nettotuottovaatimuksien nähdään olevan 

keskimäärin 9,5 prosentin tasolla. Tampereen seudun tuotannollisten tilojen ja varastojen 

nettotuottovaatimukset liikkuvat 9 prosentin vaiheilla. 

5.5 Ylläpidon kustannukset 

Toimitilarakennusten ylläpidon kustannukset Tampereen seudulla ovat KTI:n 

kustannustietokannassa koko maata keskimäärin noin 0,70 euroa alhaisemmat. Liikekiinteistöjen 

kokonaiskulut vuonna 2006 olivat 3,40 €/htm2/kk ja toimistokiinteistöjen 2,92 €/htm2/kk. 

Ylläpidon palveluiden sekä korjausten ja kunnossapidon kustannukset ovat selvästi alhaisemmat 

kuin muualla. Myös muut kustannuserät ovat hivenen muuta Suomea keskimääräisesti 

alhaisemmat. Tampereen ylläpitokustannusten alhaisuutta voi osittain selittää KTI:n 

kustannustietokannassa olevan rakennuskannan rakennusvuodet, joiden perusteella koko maan 

rakennuskanta on keskimäärin vanhempaa kuin Tampereen rakennuskanta. Tällöin vanhempaan 

rakennuskantaan on saatettu kohdistaa enemmän korjauskustannuksia kuin Tampereen 

suhteellisesti nuorempaan rakennuskantaan. Lisäksi vanhemmissa rakennuksissa myös ylläpidon 

kustannukset voivat olla suuremmat intensiivisestä huollosta johtuen. Koko maan keskimääräistä 

energiankulutusta saattaa selittää vanhemman rakennuskannan heikompi energiatehokkuus ja 

esim. teknisesti vanhemmat LVIS-järjestelmät. 

3,50 

3,00 

Muut kustannukset 

€/m2/kk 

2,50 

2,00 

1,50 

1,00 

0,71 

0,18 

0,44 

0,77 

0,44 

0,66 

Korjaukset ja 

kunnossapito 

Palvelupaketti 

0,50 

0,87 0,99 

Energiapaketti 

0,00 

Tampere 

Koko maa 

Kuvio 5.5-1 Ylläpidon kustannuserät 16 Tampereen seudulla 2006. Lähde: KTI, Kustannusbenchmarking. 

16 Energiapaketti = Lämmitys, vesi ja jätevesi sekä sähkö ja kaasu 

Palvelupaketti = Käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito sekä siivous

30 

6 Yhteenveto ja johtopäätökset 

Alueellisen kiinteistömarkkinainformaation tarve Suomessa kasvaa muun muassa 

kansainvälistymisen ja markkinoiden kiristyvän kilpailun tähden. Tampereen seudun 

toimitilamarkkinat ovat kiinnostavat, koska talouden perusfundamentit ovat vahvat ja jatkavat 

kehittymistään. Tampereen seutu muuttuu ja kehittyy voimakkaasti niin väestömääränsä kuin 

osalta, ja sen vahvuuksiin kuuluvat riittävän suuri väestö- ja taloudellinen pohja, logistisesti 

erinomainen sijainti, innovatiivinen osaamisympäristö sekä monipuolinen yrityspohja. Nämä 

lähtökohdat luovat taloudellisesti mielenkiintoisen toimintaympäristön myös 

toimitilamarkkinoiden kehittymiselle. Tampereen seudun toimitilamarkkinoiden viime vuosien 

menestyksestä kertovat osaltaan toimitilojen vuokratasojen vakaa kehitys, vahvat käyttöasteet 

sekä kiinteistösijoituksista saatavat koko maan keskiarvoa korkeammat kokonaistuotot. 

Tampereen seudun tilakysynnän kehitysnäkymät vaikuttavat pääosiltaan hyviltä, ja vahvaan 

kysyntään pyritään vastaamaan uudistuotannolla sekä modernisoimalla vanhempaa 

toimitilakantaa vastaamaan markkinoiden tarpeita. Tampereen seutu on riittävän kokonsa lisäksi 

myös kiinteistösijoitusmarkkinana riittävän likvidi kiinnostaakseen monenlaisia 

kiinteistösijoittajia, tilankäyttäjiä sekä kehittäjiä. Markkinaosapuolien kiinnostuksesta kertoo 

osaltaan ulkomaalaisten sijoittajien sekä kotimaisten kiinteistösijoitusrahastojen Tampereella 

viime aikoina tekemät merkittävät toimitilatransaktiot. 

Tampereen seudulle on ilmestynyt merkittäviä kaupalliseen toimintaan sekä toimistokäyttöön 

tarkoitettuja uudiskohteita. Tämän lisäksi monta merkittävää projektia on käynnissä ja 

suunnitteilla, mikä johtanee kilpailun tiukentumiseen vuokralaisista. Vaikka parhaiden 

toimitilojen vuokrakehitys on edelleen nousujohteista, voimakkaan uudistuotannon aiheuttama 

tarjonnan lisääntyminen saattaa vaikuttaa myös vuokratasoon monilla Tampereen seudun 

osamarkkinoilla. Parhaiden tilojen ja alueiden vuokriin odotetaan kuitenkin vakaata nousua, ja 

paineet kohdistunevat vuokralaisten nykytarpeita vastaamattomiin vanhempiin tiloihin. 

Tampereen seudun toimistomarkkinat ovat keskittyneet Tampereen keskustan lisäksi 

Hervannassa sijaitsevaan teknologiakeskittymä Hermiaan sekä Tullin alueelle, joista molempiin 

on rakenteilla muun muassa modernia business park -tyyppistä toimistotilaa. Asiantuntijoiden 

mukaan modernien toimitilojen suosio aiheuttaa vanhentuneista tiloista - etenkin toimistoista, 

poismuuttoa, mikä heijastuu markkinoihin vajaakäytön lisääntymisenä. 

Liiketilamarkkinoilla tärkein alue on Tampereen keskusta, jossa olemassa olevan liiketilakannan 

lähiyhteyteen ollaan rakentamassa uutta kauppakeskusta Ratinan alueelle. Useiden Tampereen 

keskustan ulkopuolisten ja ympäristökuntien liiketilakeskittymien tilakannat ovat kasvaneet tai 

kasvamassa lähivuosina. Esimerkiksi Lahdesjärven alue tullee houkuttelemaan erilaisia kaupan 

yksiköitä. Kasvavaa liiketilatarjontaa löytyy myös Hervannan alueelta ja etenkin Marjamäestä, 

jossa alueen kaupallisena veturina toimii Ideaparkin liikekaupunki. 

Tuotannolliset tilat ja varastot sijoittuvat logistisesti usein Tampereen valtaväylien varrelle ja 

alueet ovat tilatarjonnaltaan varsin heterogeenisia. Tampereen keskustan tuntumassa, etelä- ja 

kaakkoisosassa on noin miljoonan kerrosneliömetrin teollisuustilojen vyöhyke, joka keskittyy 

logistisesti hyvien liikenneväylien yhteyteen. Itse Tampereen merkittävimmät tuotannollisten

31 

tilojen keskittymät sijaitsevat Hatanpään, Nekalan, Sarankulman ja Rautaharkon alueella sekä 

Messukylän, Hankkion ja Leinolan alueella. Logistiikan ja tuotannon keskittymä löytyy myös 

Myllypuron, Kalkun ja Tesoman alueelta. Nokian keskustan kupeessa on vanhan 

suurteollisuuden keskittymä. Teollisten tilojen uudistuotantoa on ollut käynnissä mm. Ylöjärven 

Soppeenmäen ja Elovainion alueilla sekä Pirkkalassa Huovin alueella. Käynnistyessään 

Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus olisi valtakunnallisestikin erittäin merkittävä. 

Toimitilaa käyttävien yritysten ja toimitilamarkkinoiden asiantuntijoiden näkemykset yhtenevät 

pitkälti toimitilakysynnän kehittymisessä. Kysyntä kehittyy muiden toimitilatyyppien osalta 

suotuisasti, mutta toimistotilamarkkinoilla nähdään epävarmuuksia. Käyttäjien vaatimusten 

kasvaessa vanhan tilakannan vuokraaminen on entistä haastavampaa ja omistajien tulisikin 

varautua tasoa nostaviin saneerauksiin. Tämä kuvastaa ennakko-odotuksia toimistomarkkinoiden 

vajaakäytön kasvuun. 

Kaiken kaikkiaan Tampereen kiinteistömarkkinoiden kehitys on riippuvainen koko maan, jopa 

kansainvälisten kiinteistömarkkinoiden kehityksestä. Tämä on seurausta viime vuosien nopeasta 

kansainvälistymisestä, joka altistaa Suomen markkinat entistä tiiviimmin kansainvälisten 

markkinoiden vaihteluille. Tätä raporttia kirjoitettaessa kansainvälisen talouden ja 

kiinteistömarkkinoiden näkymiin liittyy lähinnä USA:n rahoitusmarkkinoilta lähtöisin olevaa 

epävarmuutta. Viime kädessä paikallisten markkinoiden menestys määräytyy kuitenkin alueen 

elinvoiman, elinkeinoelämän menestyksen ja monipuolisuuden mukaisesti. Tässä suhteessa 

Tampereen kiinteistömarkkinoiden kehitysnäkymät ovat varsin positiiviset.

32 

LIITE 1. 

Esimerkkejä käynnissä olevista ja käynnistyvistä rakennushankkeista Tampereen 

seudulla (osa 1). Lähteet: Reed Business Information, Projektin yhteistyökumppanit 

Hankkeen nimi Rakennusaika Kaupunki Kosa Tilatyyppi 

Stockmann tavaratalon 

laajenn. 

Brutto(m 2 ) 

Vuokra(m 2 ) 

08/Q4 - n.a Tampere Keskusta liike 4 000 

Kehittäjä 

Sijoittaja/ 

Rakennuttaja 

Stockmann Oyj 

Tampereen tavaratalo 

Attilan kiinteistön muutos 06/Q3 - 07/Q4 Tampere Keskusta tsto 15 300 Senaatti-kiinteistöt 

Technopolis 

Kanslerinrinne 

08/Q1 - 09/Q3 Tampere Keskusta tsto/liike 12 000 

Technopolis Oyj / 

Tampere Science Parks 

Oy 

Rakennusurakoitsija 

Skanska Talonrakennus 

Oy / Pirkanmaa 

Kruunukaluste 07/Q2 - 08/Q1 Tampere Lielahti liike 6 000 Kruunukaluste Oy Rak. tsto Pohjola Oy 

Hermia 12 07/Q1 - 08/Q1 Tampere Hervanta tsto 5 000 

Tampereen Messut Oy 

hotelli 

Hotelli Tähtitorni perust 

KOy 

09/Q2 - n.a Tampere 

Härmälä- 

Partola 

09/Q2 - n.a Tampere hot. 

Technopolis Oyj / 

Tampere Science Parks 

Oy 

hot. Tampereen Messut Oy 

Perust KOy Perä-Rouhu 

Yrjö 

Rak. tsto Pohjola Oy 

TKA-yhtymä Oy:n tilojen 

TKA-yhtymä, Etra Oy / 

07/Q1 - 07/Q3-Q4 Tampere Vehmainen liike/var. 2 000 

Rak. tsto Pohjola Oy 

laajennus 

Etola-yhtiöt 

Cumulus Koskipuiston 

L&R Properties Dividum 

07/Q2 - 08/Q3 Tampere Keskusta hot./ravint. 5 000 

Rak.tsto Pohjola Oy 

laajennus 

Oy, Restel 

Ikea Oy:n liikerakennus 08/Q2 - n.a Tampere Lahdesjärvi liike 28 000 Ikea Oy 

liike/tsto/ 

PEAB Seicon Oy Väli- 

Pyynikin uimahallikortteli 08/Q2 - n.a Tampere Pyynikki 

Tre kaupunki 

hot./kylpylä 

Suomen aluetsto 

Tulli Business Park 06/Q4 - 08/Q1 Tampere Tullin alue tsto/liike 9 000 NCC PD Oy NCC Rakennus Oy 

Ratinan kauppakeskus 2008 - 2011 Tampere Ratinan alue liike/tsto 

48 000 , 

(111 500) 

Sponda Oyj 

Tampereen Radisson 08/Q2 - n.a Tampere hot. 15 000 SOK 

Ideapark laajennus 07/syksy - 08/Q4 Lempäälä liike 13 000 

Lempäälän tornihotelli 08/Q4 - n.a Lempäälä hot. Toivo Sukari 

Lentolan liikekeskus 06/Q4 - 07/Q4 Kangasala Lentola liike 12 000 Citycon Oyj Skanska Talonrakennus 

Pirkkalan autokeskus 09/Q1 - Pirkkala Linnakorpi liike 50 000 NCC PD Oy 

Tampereen yliopiston 

tutkimus 

08/Q1 - n.a Tampere opetus 8 000 

Tre. yo. sair. 

koulu.säätiö, PSHP 

Tokmanni Hämeenkyrö - 07/Q4 Hämeenkyrö Tippavaaran 

alue 

liike 6 000 SLK Oy Teräselementti Oy 

avoin 08-09 -> Tampere Tampella LY 

HVT 11 10/Q2 - 10/Q2 Tampere Hatanpää tsto/liike 12000 YIT Rak. YIT Rakennus Oy 

IKH-liikerakennus Käynn. - 08/Q2 Pirkkala Partola liike 2 500 Isojoen Konehalli Oy NCC Rakennus Oy 

Rotator Käynn. - 07/Q4 Pirkkala Huovi teoll. 4 500 Palmberg EU-Invest Palmberg 

Nahkakunta Käynn. - 08/Q1-Q2 Pirkkala Huovi liike? 2 600 

Mateko Käynn. - 08/Q3-Q4 Pirkkala Huovi teoll. 2 000 

Autoworld Käynn. - 08/Q1-Q2 Pirkkala Huovi liike/teoll. 3 000 

Lehti Group Käynn. - 08/Q1-Q2 Pirkkala Huovi teoll. 1 600 

Hämeen laatu XYZ Käynn. - 08/Q1-Q2 Pirkkala Huovi teoll. 1 600 

Nekulan työkalumyynti Käynn. - 2008 Pirkkala Huovi liike/teoll. 600 

Softatech Käynn. - 2008 Pirkkala Huovi 

liike/teoll./ 

tsto 

400

33 

Esimerkkejä käynnissä olevista ja käynnistyvistä rakennushankkeista Tampereen 

seudulla (osa 2) 

Hankkeen nimi Rakennusaika Kaupunki Kosa Tilatyyppi 

Brutto(m 2 ) 

Vuokra(m 2 ) 

Kehittäjä 

Sijoittaja/ 

Rakennuttaja 

Rakennusurakoitsija 

Kimppaliikenne Oy Rak.työt - 07/Q4 Ylöjärvi Elovainio n.a 600 

Logistiikkakeskus Pohjatyöt - n.a Ylöjärvi Elovainio logistiikka n.a 

Laajennus Käynn. - 08 Ylöjärvi Elovainio n.a n.a 

Betonityö Nurminen Oy 07 - n.a Ylöjärvi Elovainio n.a 500 

Puutavaratalo Käynn. - 07-08 Ylöjärvi Elovainio liike/näyttely 3 500 

Viljo Petäjä Pohjatyöt - n.a Ylöjärvi Elovainio n.a n.a 

Laajennus Rak.lupa - n.a Ylöjärvi Elovainio teoll./var. 1 700 

Konekeidas Pohjatyöt - n.a Ylöjärvi Elovainio n.a n.a 

Insinööritoimisto 

J.Airaksinen Käynn. - 07/Q4 Ylöjärvi Elovainio n.a n.a 

Jyrki Nivus 07/Q2 - n.a Ylöjärvi Elovainio n.a 400 

Osajemma Oy Käynn. - 07/Q3-Q4 Ylöjärvi Elovainio n.a 599 

Safeparts Finland Oy 07 - n.a Ylöjärvi Elovainio n.a 1 200 

Automaalaamo J. 

Lindstedt Käynn. - 07/Q3-Q4 Ylöjärvi Elovainio teoll./var. 1 800 

Tomi Ihanamäki / Manne 

Moisio / Pasi Raittinen 07 - n.a Ylöjärvi Elovainio n.a n.a 

Kassatieto Oy Käynn. - 2007 Ylöjärvi Elovainio n.a 6 000 

Varastohotelli Sakari 

Turpeinen Rak.lupa - n.a Ylöjärvi Elovainio var./hot. n.a 

Aallon leipomo Käynn. - 07/Q3-Q4 Ylöjärvi Elovainio teoll./var. n.a 

Pirjon Pakari Käynn. - 07-08 Ylöjärvi Elovainio teoll./var. 1 663 

Elovainion kauppakeskus Käynn. - 09/Q1 Ylöjärvi Elovainio liike 28500, 24000 Rak.tsto Palmberg Oy Rak.tsto Palmberg Oy 

kauppakeskus, II-vaihe 08/Q3 - n.a Ylöjärvi Elovainio liike 10 000 Rak.tsto Palmberg Oy 

Vilppulan Kivijaloste Oy Käynn. - 07? Ylöjärvi 

Orsiteräs Oy 07 - n.a Ylöjärvi 

Soppeenmäki/Parma 

teoll./var. 1 000 


n.a n.a 


teoll./var. 600 

PMS Prosessihuolto Oy Käynn. - 07? Ylöjärvi 

Soppeenmäki 

Atro Vuolle Oy 07 - n.a Ylöjärvi /Parma n.a n.a 

K-Market 07 - Kangasala Keskusta liiketila n. 2400 

Käynn. - 07/Q4 Kangasala Lentola liiketila 12 000 Skanska Skanska 

Palvelutalo Kangasala Keskusta 

asuin, 

liiketila 1000 (liike) 

YH- 

Rakenn.

34 

LIITE 2. 

Tampereen seudun rakennuskanta kerrosneliömetreinä rakennusvuosittain ja 

tilatyypeittäin jaettuna 

Liike Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 

Yhteensä 59 857 33 433 105 067 82 843 877 401 5 885 58 662 

-1920 818 2 414 1 840 35 26 484 863 754 

1921 - 1929 825 290 0 176 16 777 337 96 

1930 - 1939 675 370 962 0 20 031 0 1 153 

1940 - 1949 1 382 336 481 795 1 523 470 1 248 

1950 - 1959 883 2 425 5 179 433 38 753 131 1 244 

1960-1969 8 095 3 614 13 403 1 098 121 559 0 2 773 

1970-1979 12 258 2 703 16 095 2 177 277 251 688 9 531 

1980-1989 9 973 7 162 24 673 9 356 203 615 551 21 498 

1990-1999 14 286 9 060 26 061 20 925 93 141 1 631 12 702 

2000 - 2005 6 958 4 752 15 960 47 648 46 714 1 214 4 441 

2006 971 193 383 0 4 457 0 2 832 

Tuntematon 2 733 114 30 200 27 096 0 390 

Toimisto Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 

Yhteensä 23 974 25 844 33 730 13 194 911 384 3 408 23 318 

-1920 315 632 3 112 265 145 594 509 489 

1921 - 1929 0 0 400 0 33 777 0 0 

1930 - 1939 2 418 0 1 000 0 61 346 70 0 

1940 - 1949 0 196 5 926 0 35 444 0 0 

1950 - 1959 742 2 213 7 013 0 59 332 324 1 720 

1960-1969 4 134 3 275 3 940 4 223 83 647 283 1 612 

1970-1979 4 972 1 855 4 767 142 107 613 1 692 4 820 

1980-1989 7 694 12 338 3 917 5 797 126 229 196 8 997 

1990-1999 2 867 2 612 3 581 2 767 117 380 334 899 

2000 - 2005 741 345 74 0 76 523 0 4 343 

2006 91 0 0 0 453 0 438 

Tuntematon 0 2 378 0 0 64 046 0 0 

Teollisuus Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 

Yhteensä 194 713 133 335 620 586 93 828 1 558 875 5 853 239 489 

-1920 0 160 18 746 376 41 567 0 0 

1921 - 1929 0 150 8 0 9 315 580 0 

1930 - 1939 0 629 42 541 0 141 906 240 100 

1940 - 1949 508 2 268 54 989 1 107 40 772 60 1 466 

1950 - 1959 4 724 6 930 104 600 497 71 394 660 902 

1960-1969 21 129 7 326 14 376 9 052 217 988 0 46 109 

1970-1979 30 785 18 486 101 241 19 110 388 597 91 65 877 

1980-1989 73 176 56 483 166 093 31 480 346 918 2 706 58 602 

1990-1999 46 215 14 406 30 758 14 939 181 365 432 17 848 

2000 - 2005 16 486 8 688 78 251 16 106 66 647 644 32 960 

2006 1 137 4 767 4 393 0 8 276 440 10 266 

Tuntematon 553 13 042 4 590 1 161 44 130 0 5 359 

Varasto Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 

Yhteensä 43 664 82 472 37 834 29 718 526 048 1 521 34 296 

-1920 0 1 494 125 0 13 976 0 0 

1921 - 1929 0 0 0 0 0 0 0 

1930 - 1939 0 226 230 0 8 350 0 130 

1940 - 1949 776 0 635 1 000 9 720 0 0 

1950 - 1959 1 340 1 434 1 203 0 7 556 0 70 

1960-1969 0 20 402 6 329 0 72 727 124 2 959 

1970-1979 4 524 10 383 6 838 5 261 99 862 0 2 733 

1980-1989 7 387 15 898 10 056 3 582 144 765 636 10 014 

1990-1999 8 895 7 056 3 967 8 165 86 011 394 9 658 

2000 - 2005 19 111 2 044 5 542 10 478 42 599 367 5 865 

2006 955 3 829 1 830 1 232 79 0 2 104 

Tuntematon 676 19 706 1 079 0 40 403 0 763 

Lähde: Tilastokeskuksen tilatietokanta 2006

35 

Lähteet 

Lähdekirjallisuus: 

Ahvenainen, Marko – Hietanen, Olli (2007). Pirkanmaan palvelustrategia 2013, 

Pirkanmaan TE-keskuksen julkaisuja 1/2007. 

Jaakkonen, Liisa – Mäensivu, Sisko – Nippala, Eero – Rintanen, Risto – Tienhaara, 

Pekka – Vainio, Terttu (2006). Pirkanmaan rakennusbarometri 2006-2007. VTT 

liiketoimintatieto. 

Kaivo-oja, Jari – Vinnari, Markus – Vehmas, Jarmo (2006). Pirkanmaan 

kulutusrakenteen muutos vuoteen 2015 mennessä, Pirkanmaan TE-keskuksen julkaisuja 

1/2006. 

Liukas, Pirjo (2007). Keskuskauppakamarin alueiden kilpailukyky 2007 -selvitys. 

Helmikuu 2007. 

Nieminen, Jouko (toim.) (2007). Alueelliset talousnäkymät 2007 – TE-keskusten 

näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta, KTM-verkkojulkaisut. 

Olli Wuori – Kauko Mikkonen (2007). Suomen aluerakenne vuonna 2040. 

Tutkimusraportti. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti. Palvelututkimus No 1/2007, 81 s. 

Pirkanmaan liitto (2006). Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus – esiselvitys, Pirkanmaan 

liiton julkaisut D86. 

Pirkanmaan TE-keskus - Tampereen kaupungin elinkeinokeskus – Tampereen 

kauppakamari (2007). Pirkanmaan talous 2007 TOIMIALOJEN NYKYTILA JA 

NÄKYMÄT. 

Pirkanmaan TE-keskus (2007). Pirkanmaan alueellinen työllisyysstrategia 2007-2011, 

Pirkanmaan TE-keskuksen julkaisuja 2/2007. 

Raunio, Mika (2001). Osaajat valintojen kentällä – Helsingin, Tampereen, Turun, 

Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa, 

Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö SENTE-julkaisuja 

11/2001. 

Sisäasiainministeriö (2003). Aluekeskukset - koko kuva. Masanpaino Oy, Jyväskylä. 

Taskinen, Anja (2006). Pirkanmaan yritysbarometri – marraskuu 2006. 

Vilhula, Anna. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. 

INNOVAATIOSUUNNITELMAT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA. 

Muut tietolähteet: 

ETLA, kaupunkien rakennusvalvonta, Reed Business Information, TE-keskukset ja 

Tilastokeskus.

Kiinteistöindeksi (© KTI Kiinteistötieto Oy) 

Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kokonaistuoton 

ohella lasketaan erikseen myös nettotuottoa ja arvonmuutosta. Kiinteistöindeksissä on 

mukana noin 20 suurta kiinteistösijoittajaa, joiden kiinteistöomaisuus oli vuonna 2006 

markkina-arvoltaan yli 17 mrd. euroa. 

36 

Kustannusbenchmarking (© KTI Kiinteistötieto Oy) 

Kustannusbenchmarking sisältää tietoja toteutuneista kustannuksista ja niihin 

vaikuttavista tekijöistä sekä kiinteistöjen perustiedoista. Tiedoista laskettavien 

tunnuslukujen avulla tuotetaan vertailu- ja markkinainformaatiota kiinteistönomistajien 

käyttöön. Kustannusbenchmarkingiin osallistui vuonna 2007 yhteensä noin 50 

kiinteistönomistajaa yli 2 000 kiinteistöllä. 

Markkinakatsaus (© Catella Property Group Oy) 

Markkinakatsaus on kahdesti vuodessa julkaistava laaja tutkimus Suomen 

kiinteistömarkkinoiden tilasta. Julkaisussa esitellään tärkeimmät tiedot Suomen 

kiinteistömarkkinoiden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tiedot kootaan useista 

lähteistä sekä Catellan omien asiantuntijoiden havainnoista. Markkinakatsauksen 

laadinnan yhteydessä Catella kerää kattavasti tiedot mm. eri alueiden tyhjien tilojen 

määristä. 

Tampereen seudun alueellinen toimitilamarkkinabarometri-kysely 

(© Catella Property Group Oy ja KTI Kiinteistötieto Oy) 

Alueellinen toimitilabarometri toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä elo-syyskuussa 

2007. Kysely lähetettiin 95 Tampereen seudulla toimivalle kiinteistösijoittamisen 

ammattilaiselle. Vastauksia saatiin 30 henkilöltä. Barometrissa kysyttiin asiantuntijoiden 

näkemyksiä toimitilamarkkinoiden nykytilasta ja arvioita kehityksestä. 

Tampereen seudun alueellinen käyttäjäbarometri 

(© Catella Property Group Oy ja KTI Kiinteistötieto Oy) 

Alueellinen käyttäjäbarometri toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä elo-syyskuussa 

2007. Kysely lähetettiin 1260 Tampereen seudulla toimivalle, vähintään 6 henkeä 

työllistävälle yrityshenkilölle. Vastauksia saatiin 143 kappaletta. Barometrissa kysyttiin 

tilakäyttäjien näkemystä oman yrityksensä tulevaisuudennäkymistä liikevaihdon, 

työpaikkojen ja tilankäytön suhteen; tyytyväisyyttä nykyisiin tiloihin, muuttoaikeita ja eri 

alueiden soveltuvuutta yrityksen toimintoihin; sekä eri tekijöiden merkitystä tilapäätöksiä 

tehtäessä. 

Transaktioseuranta (© KTI Kiinteistötieto Oy) 

Transaktioseurannassa kerätään tietoja toimitilakaupoista ja erittäin merkittävistä, 

tuhansien neliöiden vuokrauksista. Tiedoista lasketaan osamarkkinakohtaisia 

tunnuslukuja ja kauppoja analysoidaan eri sijoittajaryhmien suhteen. 

Transaktioseurantaan toimittaa tietoja vuonna 2007 runsaat 30 kiinteistövälitystä, - 

konsultointia ja -investointia harjoittavaa yritystä ja yhteisöä.

37 

Vuokrabenchmarking (© KTI Kiinteistötieto Oy) 

Vuosittain kerättävistä vuokrasopimustiedoista tuotetaan alueittaisia neliövuokrien sekä 

vuokramarkkinoiden rakennetta kuvaavien tekijöiden, kuten sopimusten pituuksien ja 

pinta-alojen tunnuslukuja. Vuosittain tietoja vuokrasopimuksista luovuttaa noin 80 eri 

yritystä ja yhteisöä. Vuonna 2007 vuokratietokannat käsittivät tietoa lähes 70 000 

sopimuksesta.

Catella on Suomen johtava kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Toimimme valtakunnallisesti ja 

palveluksessamme on yli 60 asiantuntijaa. Keskitymme yksinomaan toimitilakiinteistöihin. 

Suomen Catellan laaja-alainen palvelu kattaa seuraavat neljä liiketoiminta-aluetta: 

1) Toimitilavälitys, 

2) Konsultointi, 

3) Corporate Finance Oy ja 

4) Kiinteistövarallisuuden hoito (1.1.2008 alk. Amplion Asset Management Oy) 

Catella Property Oy (Tampere) 

www.catella.fi 

Hämeenkatu 24 B p. 010 5220 100 

33200 Tampere f. 03 222 9835 

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva asiantuntijaorganisaatio, joka 

tuottaa informaatio-, asiantuntija- ja tutkimuspalveluja kiinteistöliiketoiminnan johtamisen 

moninaisiin tarpeisiin. KTI:n markkinatietokannat kattavat informaatiota mm. kiinteistösijoitusten 

tuotoista, toimitila- ja asuinkiinteistöjen vuokrista ja ylläpitokustannuksista sekä markkinoiden 

transaktioista. KTI:n asiakkaita ovat kaikki merkittävät kiinteistösijoittajat, toimitilojen käyttäjät, 

julkisen sektorin kiinteistöorganisaatiot sekä kiinteistöalan management- ja 

asiantuntijapalveluyritykset. KTI:n omistaja- ja taustaorganisaatioita ovat Suomen Kiinteistöliitto, 

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Turun kauppakorkeakoulu. 

KTI Kiinteistötieto Oy 

www.kti.fi 

Eerikinkatu 28, 7.krs p. 020 7430 130 

00180 Helsinki f. 020 7430 131

Liite 2: Tampereen seudun toimitilamarkkinat - KTI

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Liite 2: Tampereen seudun toimitilamarkkinat - KTI

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?