03.03.2014 Views

Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />

2 /2012<br />

Pelit & puut nousukiidossa<br />

/Kasarminmäellä


SISÄLTÖ<br />

/<br />

Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri<br />

Innoste on <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kampuslehti.<br />

Julkaisija / Publisher: <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> /<br />

Kymenlaakso University of Applied Sciences<br />

Osoite/Address: PL 9, 48401 Kotka, Finland<br />

Puh. / Tel. +358 5 220 8111 Fax +358 5 220 8209<br />

www.kyamk.fi<br />

Päätoimittaja / Editor-in-Chief: ANNINA PIENIMÄKI<br />

AD / Art Director: MINNA LINNALA<br />

Toimittajat / Reporters:<br />

HANNA HOTTOLA, EMILIA KAUKIAINEN, JENNI KEMPPAINEN,<br />

JOHANNA KÄMÄRÄINEN, MINNA LINNALA, KATJA NEUVONEN,<br />

ANNINA PIENIMÄKI, ARTO TOMMISKA<br />

Valokuvat / Photographs:<br />

ARIFUL ISLAM, SIRJE-EMILIA JÄÄSKELÄINEN, JENNI KEMPPAINEN,<br />

JOHANNA KÄMÄRÄINEN, SUVI MÄÄTTÄNEN, ARTO TOMMISKA<br />

Painatus / Printing: TAMMERPRINT, TAMPERE<br />

Paperi / Paper: Cyclus Print 115g/m2 ja 170g/m2<br />

Painos/Edition: 1500 kappaletta / copies<br />

Pääkirjoitus • 5<br />

Lisäpuhtia pelialalle Kymenlaaksossa • 6–8<br />

Pelialan rajattomat mahdollisuudet • 9–10<br />

Opiskelijat uusien pelien perässä • 11–13<br />

Tilastotietoa: Yli 600 tahtoo opiskelemaan Kasarminmäelle • 14<br />

Kolumni: Päät käyttöön • 15<br />

Mitä uutta puusta? • 16–21<br />

Terveisiä tukikohdasta • 22–23<br />

Meduusalla iskettiin onnistuneesti ajan henkeen • 24–29<br />

Sähkömiehestä mediataiteilijaksi • 30–33<br />

Tehokeskus auttaa yrittäjiä alkuun • 34–35<br />

Gallup: Muutto Sairaalanmäeltä Kasarminmäelle<br />

sopii toisille, toisille ei • 36<br />

Aikuisopiskelijaksi täysillä ja vähän vahingossa • 37<br />

Kasarminmäen kuulumisia • 38–41<br />

Kesäterveiset • 42<br />

6–15 18–23<br />

26–31<br />

Pelikoulutus valloittaa<br />

myös Kasarminmäen.<br />

Mitä uutta puusta?<br />

Wood Academyssä kasvaa<br />

puualan osaajia.<br />

Meduusa-festivaali 2012:<br />

Iron Sky johdatteli kävijät<br />

illuusion jäljille.<br />

5.


PÄÄKIRJOITUS<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Minä en pelaa. Ja koska en pelaa, mikään peleihin liittyvä ei kosketa minua.<br />

En voi ihastella kaupassa Angry Birds -pehmoleluja enkä muuten paatuneena<br />

kitch-ihmisenä haikailla Super Mario -figuurien perään. En myöskään saa<br />

iloita suomalaisen peliteollisuuden meriiteistä, sillä kuten jo sanoin, en pelaa.<br />

Piste.<br />

Onneksi päädyin hiljattain työni puolesta seuraamaan uusia tietokone-,<br />

konsoli- ja mobiilipelejä ideoivaa ryhmää. Keskustellessani pelialan ammattilaisten<br />

ja alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa minulle alkoi aueta, ettei<br />

pelimaailma pyöri pelkkien koodaajien ja pelaajien voimin. Alan yritykset<br />

tarvitsevat toimintaansa samat edellytykset kuin mikä tahansa muu firma. Ja<br />

mitä suuremmaksi yritykset kasvavat, sitä enemmän väkeä kaivataan töihin,<br />

kaikilta osa-alueilta.<br />

Ihan niin yksinkertaista se ei varmaankaan tule olemaan, mutta pelialassa<br />

voi olla potentiaalia. Taidanpa sittenkin antaa mahdollisuuden miesystävän<br />

puhelimeeni lataamalle Angry Birdsille. Ei sitä tiedä, vaikka löytäisin vielä itseni<br />

työskentelemästä jonkin peliyrityksen markkinoinnista.<br />

Lisää pelialan mahdollisuuksista voi lukea sivuilta 6-13.<br />

Toinen lehden kantava teema on tuttu ja turvallinen puu. Paperinkaupungin<br />

tyttönä olen tottunut siihen, että puulla tosiaan mennään pitkälle. Perinteisen<br />

teollisuuden harmittavasti siirtyessä muille maille on kuitenkin ihanaa<br />

huomata, että esimerkiksi lehdessämme esiteltävä Wood Academy haluaa pitää<br />

puun pinnalla ja keksiä sille uusia, luovia käyttötarkoituksia. Puusta kerrotaan<br />

sivuilla 14-19.<br />

Pelaat sitten yöt ja päivät tai rakennat linnunpönttöjä vanhoista laudoista,<br />

toivotan kaikille rentouttavaa kesää!<br />

ANNINA PIENIMÄKI<br />

päätoimittaja<br />

Ps. Taisin hieman valehdella, sillä olen joskus saattanut sortua pelaamaan<br />

miinaharavaa, mutta eihän sitä lasketa.<br />

6. 7.


PELIT<br />

PELIT<br />

Lisäpuhtia<br />

pelialalle<br />

Kymenlaaksossa<br />

Peliala on tällä hetkellä Suomen<br />

merkittävin kulttuurivientiala. Se on<br />

nosteessa myös Kymenlaaksossa, jossa voi<br />

hankkia pelialan koulutusta monessa<br />

oppilaitoksessa. Lisäksi alueella on<br />

meneillään useita alan hankkeita.<br />

teksti HANNA HOTTOLA kuvat HANNA HOTTOLA<br />

yAMK:ssa pelialan koulutus on jakautunut niin että<br />

Kotkassa keskitytään peliohjelmointiin, kun taas<br />

Kouvolassa opiskellaan pelien suunnittelua, konsep tin<br />

luomista, mallintamista sekä visuaalista ilmettä.<br />

- Vuonna 2007 suunniteltiin digitaalisen median suuntautumisvaihtoehtoa,<br />

johon liittyi pelialan opintoja. On hienoa nähdä,<br />

että olimme jo silloin oikeilla jäljillä, KyAMK:n digitaalisen median<br />

opettaja Marko Siitonen sanoo.<br />

Kasarminmäelle oma pelistudio<br />

Yhden laajan pelin tuotanto voi olla on vuosien prosessi. Työryhmään<br />

kuuluvat niin graafikot, mallintajat, animaattorit kuin äänisuunnittelijat<br />

ja ohjelmoijatkin.<br />

Lisäpuhtia pelien suunnittelulle ja testaukselle tuo KyAMK:n<br />

Meduusa-studioon rakenteilla oleva pelistudio, joka valmistuu syksyllä.<br />

Pelistudioon hankitaan niin kutsuttu liikkeenkaappausjärjestelmä,<br />

joka mahdollistaa esimerkiksi pelihahmon liikkeiden mallintamisen<br />

näyttelijän liikkeistä.<br />

Siitonen kertoo, että pelistudioon tulee myös kaupallisilla ohjelmalisensseillä<br />

varustettuja työasemia. Tämän uskotaan lisäävän yhteistyötä<br />

paikallisten peliyritysten kanssa.<br />

- Pelillisiä elementtejä voidaan hyödyntää viihteen lisäksi muun muassa<br />

opetuksen tukena, simuloinneissa ja hyvinvointipalveluissa.<br />

Kotkassa peliala kasvaa jo<br />

Kuvauspäivänä digitaalisen<br />

median opiskelijoiden tehtävänä<br />

oli pelisuunnittelun kurssilla<br />

dokumentoida peli-ideansa.<br />

Myös Kotkassa peliala kehittyy vahvasti. Siellä toimii jo Playa Game<br />

Industry Hub, markkinointibrändi ja yhteisö kaakkoissuomalaisille<br />

pelialan toimijoille. Sen LevelUp-pelikehitysympäristöä aloittelevat<br />

yritykset voivat vuokrata pelien kehittämistä varten. Playa Game<br />

Industry Hubiin kuuluu tällä hetkellä kymmenen yritystä, esimer-<br />

Maria Riihelän suunnitteleman hahmon kehityskaari.<br />

8. 9.


PELIT<br />

PELIT<br />

Pelialan<br />

Rajattomat mahdollisuudet<br />

Lisätty todellisuus, Augment Reality eli AR,<br />

tarkoittaa teknologiaa, jonka avulla voidaan<br />

yhdistää digitaalista informaatiota käyttäjän<br />

näkymään todellisesta maailmasta. Tällaista<br />

uutta teknologiaa on KyAMK:n Meduusastudioon<br />

tuomassa uusi pelihanke.<br />

teksti HANNA HOTTOLA kuvat HANNA HOTTOLA<br />

Pelistudion pohjapiirustus<br />

ja tilankäyttösuunnitelma.<br />

Janne Virkin pelikenttä.<br />

kiksi Nitro Games. Takana on yhteistyötä<br />

myös <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n,<br />

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja<br />

Kotkan-Haminan kehittämisyhtiö Cursor<br />

Oy:n välillä. Rahoittajina ovat aluekehitysrahasto,<br />

EU:n sosiaalirahasto ja Kaakkois-<br />

Suomen ELY-keskus.<br />

KyAMK on mukana myös Game Cluster<br />

-hankkeessa, jossa ovat mukana muun<br />

muas sa Turun <strong>ammattikorkeakoulu</strong> sekä<br />

Lap peenrannan teknillinen yliopisto.<br />

- Yhtenä hankkeen tarkoituksena on toisiaan<br />

tukevien pelialan opintojen sekä oppimisympäristöjen<br />

kehittäminen, valottaa<br />

Siitonen.<br />

Konseptikuva Heidi Varpeniuksen nuorten pelistä.<br />

10. 11.


PELIT<br />

PELIT<br />

PELIALA SUOMESSA<br />

Vuoden 2011 arvioitu liikevaihto 165<br />

•<br />

miljonaa euroa.<br />

Vuonna 2011 Suomen pelitoimiala<br />

•<br />

liikevaihdoltaan pohjoismaiden suurin.<br />

•<br />

•<br />

Pelialan yrityksiä runsaat 70.<br />

Vuonna 2010 peliala työllisti 1079 ihmistä.<br />

Lähde: Finnish Games Industry<br />

2010 - 2011 -selvitys<br />

Samuli Karevaara on tuore pelialan<br />

tutkimuspäällikkö Kasarminmäellä.<br />

- Uusien laitteiden ja tietokoneohjelmien<br />

avulla pystytään tekemään monipuolista ARtuotantoa.<br />

Tekniikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />

monimedialähetysten ja pelien kehityksessä,<br />

kertoo pelialan tutkimuspäällikkö<br />

Samuli Karevaara.<br />

Pitkällä tähtäimellä KyAMK:n studiosta<br />

on tarkoitus tehdä Suomen kehittynein ARtekniikkaa<br />

hyödyntävä studio.<br />

Pelistudio Meduusa-studioon valmistuu<br />

ensi syksynä. Sinne tulee pelikonsoleiden ja<br />

tietokoneiden lisäksi liikkeentunnistusjärjestelmä,<br />

jonka avulla live-videokuvaan lisätyt<br />

AR-animaatiohahmot ovat entistäkin<br />

to dentuntuisempia.<br />

- Toiveena on paikka, joka elää ja hengittää<br />

pelejä, Karevaara hehkuttaa.<br />

Tavoitteena on saada aikaan monialaisia,<br />

esimerkiksi pelituotantoon liittyviä projekteja.<br />

Niissä olisivat mukana paikalliset pelialan<br />

yritykset ja eri alojen opiskelijat.<br />

- Tällaisia projekteja voisivat olla vaikkapa<br />

pelitrailerin tekeminen tai pelihahmojen vaatteiden<br />

suunnittelu.<br />

Monialaisten projektien avulla opiske lija saa<br />

pelialasta laajemman kuvan, minkä uskotaan<br />

parantavan myös työllistymismahdollisuuksia.<br />

Pelialan kasvu kiihtyy<br />

Pelin ympärille voi keksiä rajattomasti asioita.<br />

- Esimerkiksi Rovio teki Angry Bird Space<br />

-pelinsä yhteydessä yhteistyötä NASAn<br />

kans sa, ja pelin promovideo oli kuvattu kansainvälisellä<br />

avaruusasemalla, Karevaara<br />

valaisee.<br />

Maailmanlaajuisesti pelit ovat miljardibisnes,<br />

ja pelimarkkinan kasvu on muita viihteenalojen<br />

kasvua nopeampaa. Pelien myynti<br />

on jo suurempaa kuin elokuvien ja musiikin<br />

yhteensä. Esimerkiksi Grand Theft Auto IV<br />

-peli myi yhdessä päivässä yli 300 miljoonan<br />

dollarin edestä, enemmän kuin esimerkiksi<br />

Harry Potter -kirjasarjan viimeinen ja odotetuin<br />

kirja tai Spider Man 2 -elokuva.<br />

Suomessa pelialan liikevaihto ylitti sadan<br />

miljoonan rajan vuonna 2010. Yritysten<br />

määrä on kasvanut merkittävästi: vuosina<br />

2009 - 2010 niitä perustettiin 24.<br />

Kymenlaaksossa toimii kymmenisen pelialan<br />

yritystä. Tällä hetkellä olisi tarvetta<br />

200 - 300 uudelle pelialan ammattilaiselle<br />

vuodessa.<br />

Opiskelijat<br />

uusien pelien<br />

perässä<br />

KymiDesign&Busineksen projektipäällikkö Pasi Jaskari ja<br />

tietotekniikan koulutusohjelmavastaava Teemu Saarelainen<br />

kokosivat monialaisen opiskelijajoukon ideana lähteä<br />

kehittämään uusia tietokone-, konsoli- ja mobiilipelejä.<br />

Tulokseksi saatiin motivoituneet ideointiryhmät.<br />

teksti HANNA HOTTOLA kuvat HANNA HOTTOLA<br />

Tästä se lähtee, suunnittelusta.<br />

Tavoitteena on yhteinen pelidemo<br />

vuoden loppuun mennessä.<br />

12. 13.


PELIT<br />

Pelitiimistä innostuneet tapasivat ensimmäistä kertaa tammikuun<br />

puolessa välissä. Kotkan Datariinaan oli aikaisesta lauantaiaamusta<br />

huolimatta saapunut reilu joukko tulevia tietotekniikan insinöörejä,<br />

digitaalisen median opiskelijoita ja muutama graafisen suunnittelun<br />

opiskelija sekä joukko paikallisten peliyritysten edustajia.<br />

Ammattilaisten aloituspuheenvuorojen jälkeen opiskelijajoukosta<br />

jaettiin ryhmät yksi, kaksi ja kolme. Ryhmät vetäytyivät kukin omaan<br />

soppeensa tutustumaan, jakamaan ajatuksiaan ja valottamaan omaa<br />

taustaansa pelaajina. Sen jälkeen päästiin kiinni päivän pääasiaan,<br />

oman pelin suunnitteluun. Paperit alkoivat täyttyä ideoista ja termeistä:<br />

platform, 3D, graphics ja paljon muuta.<br />

Suunnittelun välissä rupateltiin kovassa käytössä olleen kahvinkeittimen<br />

äärellä ja syötiin pelialan lempiruokaa, pitsaa ja kokista.<br />

Ilmapiiri oli rento, porukka näytti yhtenäiseltä ja kaikki puhuivat samaa<br />

kieltä. Pelialan yrittäjät kiertelivät pitkin päivää katsellen ja kommentoiden<br />

ideoita. Tärkeänä viestinä kuitenkin oli, että omista ideoista<br />

kannattaa pitää kiinni.<br />

Ideointipäivän tulokset esiteltiin englanniksi,<br />

tottakai. Esittelyvuorossa Tero Kuparinen<br />

ryhmänsä kanssa.<br />

Pitkän, mutta antoisan ideointipäivän päätteeksi jokainen ryhmä<br />

esitteli oman tuotoksensa englanniksi. Päivän anti tuntui kelpaavan<br />

myös pelialan ammattilaisille, ja kaikkia pelejä pidetään pienin muutoksin<br />

toimivina ja toteutuskelpoisina.<br />

Yhteiseksi päämääräksi asetettiin demon tekeminen vielä tämän<br />

vuoden aikana. Demon kanssa voisi lähteä alan messuille esittelemään<br />

omaa ideaansa julkaisijoille. Tiedä, vaikka nämä pelit keikkuisivat vielä<br />

joku päivä kaupan hyllyillä.<br />

Ryhmät jatkavat toimintaansa tavaten toisiaan kevään aikana<br />

Kotkan GameLabissa sekä Kouvolan Meduusa-studiolla. Edessä on<br />

valtava määrä suunniteltavaa, konseptikuvia ja viilausta ennen demon<br />

valmistumista, mutta se ei motivoituneita ryhmiä tunnu pelottavan.<br />

14. 15.


TILASTOA<br />

KOLUMNI<br />

Yli 600 tahtoo opiskelemaan<br />

Kasarminmäelle<br />

Kevään yhteishaussa Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin kampukselle Kouvolan<br />

Kasarminmäelle haki kaikkiaan hieman yli 1500 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Näistä reilut<br />

600 on niin kutsuttuja ensisijaisia hakijoita, jotka ovat yhteishaussa ilmoittaneet pyrkivänsä<br />

opiskelemaan ensisijaisesti <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>un.<br />

Opiskelupaikkoja Kasarminmäellä on syksyllä luvassa noin 270 uudelle opiskelijalle.<br />

Lähde: KYAMK<br />

Yhteishaku, nuoret<br />

ALA<br />

Liiketalouden koulutusohjelma<br />

Muotoilun koulutusohjelma<br />

Restauroinnin koulutusohjelma<br />

Viestinnän koulutusohjelma<br />

Yhteishaku, aikuiset<br />

ALA<br />

Vanhustyön koulutusohjelma<br />

Sosiaalialan koulutusohjelma,<br />

ylempi amk-tutkinto<br />

Vieraskielisen koulutuksen yhteishaku<br />

ALA<br />

Degree Programme in Design<br />

ALOITUSPAIKKOJA ENSISIJAISET HAKIJAT HAKIJOITA YHTEENSÄ<br />

70<br />

26<br />

16<br />

150<br />

103<br />

397<br />

349<br />

47 123<br />

40 148 400<br />

ALOITUSPAIKKOJA ENSISIJAISET HAKIJAT HAKIJOITA YHTEENSÄ<br />

40<br />

18<br />

ALOITUSPAIKKOJA<br />

16<br />

81<br />

28<br />

KELPOISUUSEHDOT<br />

TÄYTTÄVÄT<br />

ENSISIJAISET HAKIJAT<br />

34<br />

112<br />

40<br />

HAKIJOITA YHTEENSÄ<br />

69<br />

Päät käyttöön<br />

Tämän lehden sisältönä ovat erityisesti puuala ja peliteollisuus, kaksi keskeistä<br />

toimialamme TKI-toiminnan aluetta. Puusta puhuttaessa tulee mieleen valtioneuvos<br />

Riitta Uosukaisen kirjoitus, jossa hän toteaa, että Suomella on kaksi<br />

uusiutuvaa luonnonvaraa, ”puut ja päät”. Äidinkielen opettaja ja kokenut poliitikko<br />

on siinä nähnyt ja kiteyttänyt yhden perustavaa laatua olevan asian. Peliteollisuutta<br />

ajatellen päät ovat ratkaiseva resurssi. Maakuntamme vaikeassa<br />

rakenteellisessa tilanteessa olisi nyt panostettava tutkimukseen, tuotekehitykseen<br />

ja innovaatiotoimintaan ja kasvualoihin, joita edellä mainitut molemmat<br />

alat edustavat. Molemmissa on potentiaalia.<br />

Mielenkiintoisia kehityshankkeita on jo käynnissä sekä puualalla että peliteollisuudessa.<br />

Puun osalta näyttää itse asiassa siltä, että koko Suomi on heräämässä<br />

uudenlaisten puuperäisten tuotteiden kehittämiseen ja puurakentamiseen.<br />

Peliteollisuus on nousussa monien korkeakoulujen ja oppilaitosten<br />

koulutusohjelmiin. Kouvolassa on ryhdytty myös alojen parhaimpien osaajien<br />

rekrytointiin sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Toimeen<br />

on kuitenkin ryhdyttävä laajalla rintamalla ja pikaisesti, jotta heiveröinen etumatka<br />

muihin kyetään säilyttämään.<br />

Aalto-yliopisto on perustanut mielenkiintoisen tehtävän, joka kulkee nimellä<br />

yli-innovaattori. Suomalaisilla yrityksillä ja innovaatiojärjestelmillä on<br />

ko. yli-innovaattorin mielestä globaalissa maailmassa kaksi vaihtoehtoa: reaktiivinen<br />

kriisiin sopeutuminen tai proaktiivinen, innovatiivinen muutos.<br />

Ensimmäinen tarkoittaa tappioiden minimoimista kutistamalla nykyistä toimintaa,<br />

toinen toimialojen konventioita muuttavia innovaatioita. Leikkausten,<br />

supistusten ja nipistysten tien tunnemme kaikki; se on luettavissa joka<br />

päivä lehdestä.<br />

Nyt kaivataan proaktiivista innovaatiotoimintaa, päiden käyttöä. Innovatiivisten<br />

puutuotteiden ja erilaisten puuperustaisten tuotteiden kehittämiseen<br />

sekä vahvan peliklusterin luomiseen tulisi nyt Kymenlaaksossa satsata ja valjastaa<br />

koulujärjestelmä tuottamaan luovia kykyjä.<br />

Otetaan puut ja erityisesti päät käyttöön.<br />

Degree Programme in<br />

International Business<br />

40<br />

23<br />

77<br />

Hakemuksia englanninkieliseen koulutukseen tuli paljon mm. Ghanasta, Nigeriasta, Togosta, Kiinasta,<br />

Nepalista, Pakistanista ja etenkin Venäjältä ja Vietnamista. Suurin osa ei kuitenkaan täyttänyt kelpoisuusehtoja.<br />

RAIMO PELLI on <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kansainvälisen<br />

liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja.<br />

16. 17.


PUU<br />

PUU<br />

Mitä uutta<br />

puusta?<br />

Puukerrostaloja on Suomessakin alkanut nousta<br />

pikavauhtia, mutta puurakentamisen työtavat ja<br />

menetelmät ovat vahvan betonirakentamisen vuoksi<br />

viime vuosikymmeneltä. Wood Academy pyrkii<br />

poistamaan tätä osaamisen puutetta.<br />

• "Tuotanto-osaamista meillä on,<br />

mutta asentamisessa ja huollossa<br />

tehdään virheitä." •<br />

teksti JOHANNA KÄMÄRÄINEN, ANNINA PIENIMÄKI kuvat ANNINA PIENIMÄKI, ARTO TOMMISKA<br />

- Puuala kaipaa ripeästi uutta ajattelutapaa ja uusia innovaatioita, toteaa<br />

puualan tutkimuspäällikkö Petri Heino.<br />

Wood Academy on puualan muotoilupainotteinen verkostoitumishanke.<br />

Yhdeksi sen keskeiseksi toiminta-alueeksi Heino nimeää materiaaliset<br />

innovaatiot ja niiden hyödyntämisen puurakentamisessa.<br />

Ristiinlaminoitu liimapuu on esimerkki materiaaleista, joiden kaltaisia<br />

innovaatioita ala kaipaa lisää. Sellaista liimapuuta käytetään paljon<br />

Keski-Euroopassa, mutta meillä valmistajat eivät ole jostain syystä<br />

innostuneet.<br />

- Tämän materiaalin avulla rakenteiden mittoja on voitu keventää<br />

huomattavasti verrattuna perinteiseen kertopuuhun.<br />

Toisena esimerkkinä puualan innovaatioista, jotka odottavat uusia tuotesovelluksia,<br />

Heino mainitsee kemikaalein tai prosessein muunnellun<br />

puun. Sellainen parantaa esimerkiksi tilojen akustisia ominaisuuksia<br />

nykyistä pienemmillä levypaksuuksilla, helpottaa asennusta ja vähentää<br />

pintakäsittelytarvetta.<br />

Malliesimerkki modifioidusta puusta on lämpökäsitelty puu, jonka<br />

fysikaaliset ominaisuudet kuten kosteuseläminen ja lämpölaajeneminen<br />

ovat muuntuneet mm. ulkokäyttöön paremmin soveltuviksi.<br />

- Näiden uusien puumateriaalien käyttöön tarvitaan myös koulutusta<br />

ja uutta ajattelutapaa, jota voisi hyvin löytyä muotoilun alalta.<br />

Miksei hissikuilua voi tehdä puusta?<br />

Yhtenä puurakentamisen kehittämisalueena Heino näkee palonkestävät<br />

puurakenteet. Betonirakentamisen ehdoilla laaditut rakennusmääräykset<br />

sisältävät vielä tällä hetkellä määräyksiä, jotka estävät puun<br />

laajemman käytön. Esimerkiksi muuten kokonaan puurakenteisen talon<br />

hissikuilu on rakennusmääräysten mukaan rakennettava betonista.<br />

Betonin ja puun yhdistäminen taas tuo ongelmia rakenteiden suunnittelussa,<br />

koska materiaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet ovat<br />

erilaisia.<br />

- Myös korjausrakentamisessa puuta voisi käyttää monipuolisemmin,<br />

Heino huomauttaa.<br />

Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi 1970-luvulla rakennetut,<br />

modernisoitavat betonikerrostalot. Puuta käyttäen on hyvinkin mahdollista<br />

korjata niitä sekä sisä- että ulkopuolisten rakenteiden osalta<br />

nykyvaatimustasoja vastaavaksi.<br />

- Korjausrakentamisessa nimenomaan uusien suunnitteluta pojen<br />

ja tuotteistamisen alueella on paljon mahdollisuuksia, erityisesti<br />

puu elementtituotannossa.<br />

Miten innovaatiot tuotteiksi?<br />

Toiseksi päätoiminta-alueeksi Heino nostaa koulutukselliset tarpeet<br />

ja niihin vastaamisen. Alan insinööritaidot ja materiaalinen ymmärrys<br />

ovat Suomessa hyvällä tasolla, mutta osaaminen käytännön puurakentamisessa<br />

on jäänyt betonirakentamisen jalkoihin.<br />

Wood Academy -hankkeessa on suunnitteilla tietoiskuja yrittäjille,<br />

ja tarvittaessa järjestetään myös täydennyskoulutusta. Hankkeen suojeluksessa<br />

on myös mahdollista ylläpitää innovaatiopajoja, joissa yrittäjien<br />

innovaatioita lähdetään tukijoiden avustamana kehittämään.<br />

Liiketoimintaosaamisen kehittämisestä vastaa puolestaan<br />

Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Haasteena on asiakastarpeiden<br />

ymmärtäminen ja uusien liiketoimintakonseptien<br />

kehittäminen niiden pohjalta.<br />

Liiketoimintaosaamiseen liittyy myös puumateriaalien<br />

tuotteistaminen sellaiseen muotoon, että niiden ostaminen<br />

ja käyttö esimerkiksi rakentamisessa olisi luontevaa.<br />

- Viime vuosikymmenet puu on nähty ensisijaisesti<br />

raaka-aineena ja bulkkitavarana. Nyt olisi jo aika tuotteistetuille<br />

ratkaisuille. Erityisesti palveluiden osuutta voisi<br />

kasvattaa omaksi kokonaisuudekseen, Heino painottaa.<br />

Tällainen tuotteistettu palvelu saattaisi olla vaikkapa rakennuksissa<br />

käytettyjen puutuotteiden huolto. Siitä voisi<br />

joissakin tapauksissa huolehtia tavarantoimittaja asiakkaan<br />

sijaan - elinkaarimallin mukaisesti.<br />

Puualan tutkimuspäällikkö Petri Heino haluaa edistää näkemystä, että puu nähtäisiin pitkälle<br />

tuotteistettuna eikä pelkästään raaka-aineena.<br />

18. 19.


PUU<br />

Wood Academy<br />

pähkinänkuoressa<br />

Wood Academy -hankkeen avulla halutaan mm. parantaa puualan<br />

imagoa, tunnettuutta ja koulutuksen vetovoimaa. Hanke on jatkoa<br />

Kymenlaaksossa aiemmin järjestetyille puualan ja puurakentamisen<br />

hankkeille, mutta aiempien teknologiapainotteisten hankkeiden<br />

vastapainoksi kantavana ajatuksena on muotoilun ja innovaatiotoiminnan<br />

tuominen mukaan alan kehittämiseen.<br />

Wood Academyn kokonaistavoitteena on muodostaa kansainvälinen<br />

verkosto, joka kokoaa, yhdistää ja luo uusinta tietoutta<br />

kestävien puutuotteiden kehittämiseksi ja puurakentamisen<br />

edistämiseksi. Konkreettisena tavoitteena on toimivan Wood<br />

Academy -keskuksen muodostvvaminen Kasarminmäen kampukselle<br />

Kouvolaan.<br />

Hanke toimii yhteistyössä Kouvolan kaupungin WoodInnohankkeen<br />

kanssa. Wood Village puolestaan on Wood Academyn<br />

osahanke, jolla tarkoitetaan modernien, hyvin suunniteltujen ja toimivien<br />

rakennuskohteiden verkostoa. Projektissa tuotetaan julkaisuja<br />

puurakentamisen historiallisista esimerkeistä alueella ja vastaavista<br />

uusista puun käyttömahdollisuuksista.<br />

Kevätpäivän sahaus -teemaviikko järjestettiin<br />

11.-13.4. <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

Pajassa ja sen ympäristössä. Kaikille avoimen<br />

tapah tuman ensimmäinen päivä keskittyi<br />

erikoispuulajeihin, toinen muotoiluun ja kolmas<br />

arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Ohjelmassa oli<br />

luentoja, workshoppeja sekä työnäytöksiä. Teemaviikon<br />

toteutuksesta vastasi Wood Academy.<br />

Kevätpäivän sahaus huipentui Pecha Kucha -iltaan, jossa nautittiin<br />

esitysten lomassa virvokkeista ja keskusteluista.<br />

Hankeaika: 1.5.2011 - 31.12.2013<br />

Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Manner-Suomen ESRohjelma,<br />

Kouvolan kaupunki, <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>,<br />

yksityinen rahoitus<br />

Päätoteuttaja: <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />

Osatoteuttaja: Lappeenrannan teknillinen yliopisto<br />

20. 21.


PUU<br />

PUU<br />

Muotoilun opiskelija Walter Neto esitteli tapahtumassa omaa suhdettaan designiin.<br />

Suunnitteluarkkitehti Seppo Serola kysyi, onko kaupunki taidetta.<br />

Tapahtuma huipentui torstaina opiskelijoille ja muotoilijoille tarkoitetussa<br />

iltajuhlassa. Tarjolla oli virvokkeita, Pasi Hornamon<br />

Tom Heatly -orkesterin tunnelmallista musiikkia, tuttujen tapaamista<br />

sekä illan pääasia, Pecha Kucha. Pecha Kucha on japanilainen<br />

esitysformaatti, jossa oma asia esitetään 20 dialla ja yhden<br />

dian selittämiseen aikaa saa käyttää 20 sekuntia. Pecha Kucha<br />

-iltoja alettiin järjestää, jotta nuoret muotoilijat voisivat tavata ja<br />

verkostoitua.<br />

Kevätpäivän sahauksen Pecha Kucha -ilta sisälsi esityksiä<br />

aina muotoilusta rakkauteen. Pelialan tutkimuspäällikkö Samuli<br />

Karevaara kertoi puiden ja videopelien yhteisestä lyhyestä historiasta.<br />

Erityis asiantuntija ja muotoilun opettaja Heikki Lindroos<br />

esitteli brittiläisen muotoilun historiaa, ja Wood Academy<br />

-hankkeen tutkimuspäällikkö Petri Heino valaisi puurakentamisen<br />

tilannetta.<br />

Tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara kertoi puiden ja pelien lyhyestä<br />

yhteisestä historiasta.<br />

22. 23.


KLAANI<br />

Terveisiä Tukikohdasta<br />

Opiskelijan Tukikohdassa käy keväinen hyörinä. Täällä pitävät<br />

majaa Opiskelijakunta Klaanin, Opiskelijayhdistys Heimon ja<br />

Huvitoimikunta Kuplan aktiivit. Väkeä tulee ja menee. Meno on<br />

kuin muurahaispesässä. Yksi kirjoittaa puhtaaksi kokouspöytäkirjaa,<br />

toinen syventyy lehteen sohvanurkkauksessa, kolmas piipahtaa<br />

vain vaihtamassa päivän kuulumiset. Eletään huhtikuun loppua.<br />

Suurimmalla osalla opiskelijoista koulua on jäljellä enää reilu viikko.<br />

teksti EMILIA KAUKIAINEN kuvat TONI ALASTALO<br />

Kevätpuuhissa<br />

- Terve, huikataan ovelta. Sisään marssii Topi Koponen,<br />

toinen Huvitoimikunta Kuplan vetovastuullisista, ja alkaa<br />

purkaa kasaan luutapallomaaleja. Turnauksen jäljiltä nurkissa<br />

onkin edelleen kaikenlaista rompetta ja nyssykkää.<br />

Henna Mero viimeistelee tiskausta keittiössä ja manailee,<br />

koska kahvitermarit ovat niin suuria, etteivät mahdu<br />

hanan alle tiskialtaaseen.<br />

- Miksi nämä kassit ovat tässä, hän ihmettelee ja alkaa lajitella<br />

tavaroita kaappeihin.<br />

- Noille luudillekin pitäisi keksiä jokin parempi paikka,<br />

tuumaa Klaanin hallituksen puheenjohtaja Aleksanteri<br />

Repo. Pian aletaan yhdessä suunnitella seuraavaksi viikoksi<br />

siivoustalkoita. Jos tänä vuonna kukaan aktiiveista<br />

ei pääse kesäkuntoon, niin ainakin Tukikohta pääsee.<br />

Ja jos ei sada, siivouksen jälkeen voidaan vaikka grillata.<br />

Erinomainen idea.<br />

Samaan aikaan opiskelijan Kymenlaakso -hankkeen<br />

projektipäällikkö Toni Alastalo puurtaa hiljaisena<br />

tietokoneellaan. Tukikohta on hänelle<br />

myös työpaikka. Tonin, Santun sekä pääsihteeri<br />

Anna-Maija "Annis" Jukkara työt<br />

jatkuvat läpi kesän. Klaanin syksyisin<br />

jakaman opiskelijakalenterin aineisto<br />

alkaa olla kasassa ja se lähtee<br />

painoon kuun loppuun<br />

mennessä. Nettisivuja uudistetaan ja opiskelijaetuuksia<br />

päivitetään. Tänään allekirjoitetun tärkeän monivuotisen<br />

yhteistyösopimuksen kunniaksi on Tukikohtaan ostettu<br />

viinereitä. Viikolla on saatu juhlia myös koulun joukkueen<br />

hopeasijaa opiskelijoiden jääkiekon SM-kisoissa.<br />

Toniin tulee eloa, kun ovesta astuu sisään Klaanin hallituksen<br />

entinen puheenjohtaja Ville Konka vuodelta 2007.<br />

Entisiä aktiiveja pyörii Tukikohdassa viikoittain. Yksi vakiovieraista<br />

on Klaanin hallituksen entinen sosiaalipoliittinen<br />

vastaava Elina Sakkara, joka kaikkien suureksi<br />

iloksi tuo usein tullessaan omatekoisia leivonnaisia. Opiskelijan<br />

Tukikohdan kioskia pyritään tulevaisuudessa kehittämään<br />

niin, että kaikkien koulun opiskelijoiden kynnys<br />

vierailla juttusilla alenisi. Sivukorvalla kuulen, että<br />

nyt keittiössä puhutaan opiskelijapolitiikkaa. Opetuksen<br />

laatu, koulun YT-neuvottelut, lähestyvät kunnallisvaalit,<br />

opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet - tuttuja aiheita jokaiselle<br />

aktiiville.<br />

Toisaalla Heimon hallituksen jäsenet summaat yhteen<br />

opiskelijoille tehdyn kyselyn vastauksia. Kiirettä pitää, sillä<br />

arviointiviikon lähestyessä kaikilla on jo valmiiksi kädet<br />

täynnä töitä. Onneksi yhdistys on saanut kevään aikana<br />

riveihinsä kaksi uutta innokasta liiketalouden opiskelijaa.<br />

Tukikohdan aktiivien joukko on kampuksen opiskelijamäärään<br />

suhteutettuna melko pieni, mutta motivoitunut<br />

ja sinnikäs. Tarve tehdä on osalla niin suuri, että kaikki<br />

liikenevä vapaa-aika menee yötä myöten erilaisten projektien<br />

parissa. Vastineeksi opiskelijatoiminta antaa hyvän<br />

mielen, mahdollisuuden vaikuttaa ja syleittäin uusia<br />

ystäviä.<br />

Iltapäivällä Tukikohtaan on kokoontunut kahvittelemaan<br />

taas uusi joukko päivän tunneilta vapautuneita opiskelijoita.<br />

Käynnissä on perinteinen tietokilpailu eli kymmenen<br />

kysymystä Kouvolan Sanomista. Ovi pihalle on<br />

auki ja nauru raikuu sisältä ulos ja päinvastoin. Miten sitä<br />

osaakaan olla koko kesän ilman tätä porukkaa?<br />

Muutama vuosi sitten KyAMK siirsi<br />

muotoilun ja liiketalouden opiskelun<br />

Kasarminmäelle, siellä jo pitkään olleen viestinnän kylkeen.<br />

Tämä liike vei, monen muun asian muassa, koulumme<br />

yhteishenkeä roimasti parempaan suuntaan. Tulevana<br />

syksynä Kassun kampus kasvaa ja kehittyy jälleen<br />

kun Kuusankoskelta paukahtaa sosiaali- ja terveysalan<br />

opiskelijoita mukaan yhteiseen hässäkkään. Toinen puolikas<br />

kuusaalaisia matkaa vielä kauemmas - Kotkan Jylpylle<br />

asti. Ensi lukuvuodesta muodostuu siis aivan uudenlainen<br />

kokemus monelle kyamkkilaiselle. Kesä on nyt nurkan takana<br />

joten ottakaa aurinkoa, kerätkää energiaa, nautiskelkaa<br />

jäätelöstä. Rommirusina on allekirjoittaneen valinta.<br />

Syksystä tulee kiireinen ja taatusti mielenkiintoinen.<br />

Opiskelijakunnan puolesta hyvää alkavaa kesää kaikille<br />

Innosteen lukijoille!<br />

Aleksanteri Repo<br />

hallituksen pj, opiskelijakunta Klaani<br />

Lisää tietoa<br />

Facebook-sivulta:<br />

Opiskelijan Kymenlaakso<br />

Opiskelijakunta KLAANI<br />

24. 25.


MEDUUSA<br />

Meduusalla<br />

iskettiin<br />

onnistuneesti<br />

ajan henkeen<br />

Tapahtuma vaati satoja työtunteja.<br />

teksti KATJA NEUVONEN kuvat ARTO TOMMISKA, SUVI MÄÄTTÄNEN<br />

26. 27.


MEDUUSA<br />

MEDUUSA<br />

Meduusan tuottajatiimi huhki hiki hatussa tapahtumapäivänä.<br />

Topi Koponen, Emilia Kaukiainen<br />

ja Heidi Kokkonen olivat tyytyväisiä<br />

tapahtumien kulkuun, mutta<br />

myönsivät parannettavaa<br />

kin löytyvän.<br />

Nitro Gamesin 3D-animaattori Constantinos<br />

Mavromichalis (vas.) ja toimitusjohtaja,<br />

medianomi Jussi Tähtinen piipah -<br />

tivat Meduusassa kertomassa<br />

peliteollisuuden uusista<br />

tuulista.<br />

Meduusa-mediafestivaali vietiin onnistuneesti läpi huhtikuun toisena<br />

lauantaina. Jo 13. kertaa Kasarminmäellä järjestetty tapahtuma liikkui<br />

illuusion tunnelmissa tuoden Kouvolaan mielenkiintoisia luennoitsijoita<br />

niin peli- kuin elokuvateollisuudestakin.<br />

Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja Raimo<br />

Pelli onnitteli avauspuheenvuorossaan tapahtuman järjestäjiä, jotka<br />

olivat tänä vuonna onnistuneet iskemään erityisen hyvin ajan henkeen.<br />

- Hyvä suunnittelija on tietoinen siitä, mitä ympärillä tapahtuu, Pelli<br />

kehui.<br />

Meduusan tuottaja Topi Koponen sekä hänen ohellaan vetovastuussa<br />

olleet Emilia Kaukiainen ja Heidi Kokkonen vakuuttivat, että<br />

työtunteja tapahtuman eteen on tosiaan tehty.<br />

- Sanotaan nyt vaikka näin, että Meduusan vuoksi en valmistu vielä tänä<br />

vuonna, noin 300 tuntia Meduusan eteen huhkinut Kokkonen ilmoitti.<br />

Iryn Skysta kiinnostuttu Amerikassa<br />

Päivän kaksi luentoa keräsivät auditorion täyteen. Meduusan odotetuin<br />

vieras lienee ollut huhtikuun alkupuolella ensi-iltaan tulleen Iron Sky<br />

–elokuvan alkuperäisidean keksijä Jarmo Puskala, joka kertoi tapahtumassa<br />

elokuvan synnystä. Puskala muistelee, kuinka natsit kuussa –idealle<br />

aluksi naureskeltiin ja lopulta hylättiin kokonaan. Huonosta ideasta<br />

syntyi kuitenkin ennen pitkää elokuva, jonka budjetti ylittää kirkkaasti<br />

muut suomalaiset elokuvat.<br />

Iryn Skysta on kiinnostuttu tällä haavaa useissa eri maissa.<br />

Yhdysvallosita on jopa otettu yhteyttä tekijöihin ja pyydetty elokuvan<br />

remake-oikeuksia.<br />

- Sanoimme niille, että ”katotaan ny”, naurahti Puskala.<br />

Puskalan lisäksi Meduusassa esiintyi kotkalainen Nitro Games.<br />

Yrityksen 3D-animaattori Constantinos Mavromichalis ja toimitusjohtaja<br />

Jussi Tähtinen paljastivat yksityiskohtia Nitro Gamesin uudesta<br />

pelistä, jonka on tarkoitus tulla markkinoille viimeistään ensi<br />

vuoden alussa.<br />

Iron Sky -elokuvan idean isä Jarmo Puskala hauskutti<br />

luentoyleisöä tarinoillaan. Elokuvan synnystä<br />

kertovia juttuja tuli kuulemaan täysi<br />

salillinen ihmisiä.<br />

28. 29.


MEDUUSA<br />

MEDUUSA<br />

Aurinkokahvilassa jäätelötiskeineen<br />

pystyi jo aistimaan lähestyvän kesän.<br />

Meduusa-festivaalin päättäneessä<br />

paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa<br />

illuusion väärinkäytöstä. Paneelissa istuivat<br />

Kouvostoliitto-taiteilijaryhmän Jasso Lamberg, <strong>Kymenlaakson</strong><br />

<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n viestinnän koulutusohjelmavastaava Auli<br />

Mattila-Möller, kansanedustaja Juho Eerola sekä Iron Sky -elokuvan<br />

tekijätiimiin kuuluva Jarmo Puskala. Keskustelua johti opiskelijakunta<br />

Klaanin hallituksen puheenjohtaja Aleksanteri Repo.<br />

Meduusassa pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu urheilla ilman oikeita välineitä.<br />

Mediakasarmin yläkertaan rakennettu Wii-huone oli kovassa käytössä.<br />

Kirppiksellä emännöinyt<br />

yhteisöviestinnän opiskelija Aino Pensola<br />

löysi tavaramäärän joukosta aarteen, prinsessa-soittorasian.<br />

30. 31.


HENKILÖ<br />

Sähkömiehestä<br />

mediataiteilijaksi<br />

Sveitsiläinen Martin Bircher on tuttu näky<br />

mediakasarmin käytävillä. Rennon oloinen mies<br />

opettaa digitaalista mediaa KyAMK:n Kasarminmäen<br />

kampuksella. Lisäksi hän on nouseva mediataiteilija.<br />

teksti ARTO TOMMISKA kuvat ARTO TOMMISKA, MARTIN BIRCHER<br />

Suomen Kulttuurirahaston<br />

<strong>Kymenlaakson</strong> rahasto myönsi<br />

18.4. Martin Bircherille apurahan<br />

taiteellista työskentelyä varten. Se<br />

merkitsee, että tulevana lukuvuonna<br />

Bircher nähdään opettajan roolissa<br />

Kasarminmäellä aiempia vuosia<br />

harvemmin.<br />

ircher tekee mediataidetta ja installaatioita, joissa vanhat<br />

esineet yhdistyvät digitaaliseen maailmaan. Teoksiinsa<br />

hän valitsee itseään kiehtovia esineitä jotka löytyvät usein<br />

Ebay-verkkohuutokaupasta. Sopivia esineitä löytyy myös<br />

kirpputorilta, mutta analysoiva ja suunnitelmallinen työtapa<br />

asettaa niille usein tiukkojakin ehtoja.<br />

Projektit, joiksi Bircher itse monia töitään kutsuu, ovat hänen itsensä<br />

luomia keinotekoisia ongelmia, joiden ratkaisuun on varattava<br />

niiden tarvitsema aika. Installaatioiden täytyy toimia koko näyttelyn<br />

ajan, joten valittujen ratkaisujen täytyy olla loppuun asti mietittyjä.<br />

Ajatustyön tuloksena Bircherillä on selvä käsitys lopputuloksesta<br />

ennen projektin aloittamista. Työt vaativat kuitenkin paljon aikaa ja<br />

pohjatyötä, esimerkiksi hienomekaanisten laitteiden tutkimista ja purkamista.<br />

Lisäksi mies perehtyy esineiden historiaan, niiden merkitykseen<br />

ja käyttötarkoituksiin jo suunnitteluvaiheessa.<br />

– En oikein pidä siitä, että ihmiset pitävät taidettani insinöörityönä,<br />

Bircher tokaisee. Keskustelemme hetken luovuuden ja insinööritaitojen<br />

yhdistämisestä ja päädymme siihen, että parhaimmillaan insinöörityö<br />

on luovaa ongelmien ratkomista.<br />

Vaikeuksien kautta voittoon<br />

Bircher sanoo olleensa nuorena surkea koululainen, sellainen joka olisi<br />

kaivannut erityistä huomiota. Hän on kuitenkin kiitollinen vanhemmilleen<br />

siitä, että joutui käymään normaalia koulua ja sopeutumaan.<br />

Vanhemmat myös kehottivat nuorta Martinia hankkimaan oikean<br />

ammatin joten hän opiskeli oppisopimuksella itsensä sähkömieheksi.<br />

Selkeä käännekohta nuorukaisen elämässä ajoittuu vuoteen 1999,<br />

jolloin hänet hyväksyttiin suorittamaan mediataiteen opintoja Sveitsin<br />

Aaraussa. Vihdoin hän saattoi keskittää kaiken tarmonsa todella kiinnostaviin<br />

asioihin. Nykyisin Bircheriä voi kuvailla digitaalisen viestinnän<br />

monilahjakkuudeksi, joka hallitsee viestinnän visuaalisuuden<br />

lisäksi myös tekniikan sen taustalla.<br />

Vaihto-oppilaaksi Kouvolaan<br />

Ensikosketus Suomeen tapahtui syksyllä 2001, jolloin Bircher vietti<br />

neljä kuukautta vaihto-opiskelijana KyAMK:ssa. Kauhutarinat vuoden<br />

pimeimmästä ajasta ja sen aiheuttamasta masennuksesta huolestuttivat<br />

ennen matkaa, mutta hyvin pian hän huomasi viihtyvänsä syksyisessä<br />

Kouvolassa.<br />

•<br />

•<br />

MARTIN BIRCHER<br />

Syntynyt 1978 Aaraussa, Sveitsissä<br />

Koulutus: taiteen alempi korkeakoulututkinto<br />

(Bachelor of Arts) suuntautumisalana<br />

mediataide.<br />

• Suorittaa taiteen maisteriopintoja Lapin<br />

yliopistossa. Suuntautunut tieteen ja taiteen<br />

yhdistämiseen.<br />

• Kotisivu: www.mar.li<br />

Opetustöiden lisäksi Martin Bircher tekee mediataidetta ja installaatioita,<br />

jotka ovat viime vuosina saaneet myös kansainvälistä huomiota.<br />

32. 33.


HENKILÖ<br />

HENKILÖ<br />

MEDIATAIDE PÄHKINÄNKUORESSA<br />

- Tuntui toki oudolta käydä iltapäivällä<br />

kaupassa, kun ulkona vallitsi täysi pimeys.<br />

Valmistuttuaan Bircher teki töitä Aaraussa<br />

opetustehtävissä ja assistenttina mutta päätyi<br />

uudelleen Kouvolaan opettajavaihdon<br />

kautta. Vuonna 2006 töiden päättyessä Sveitsissä<br />

seuraava työpaikka olikin jo valmiina<br />

KyAMK:ssa Kasarminmäellä.<br />

Opettajan työtään Bircher kuvailee unelmatyöksi,<br />

jossa saa päivittäin työskennellä<br />

vaihtelevien ja kiinnostavien asioiden parissa.<br />

Oppitunneilla hänen poikamainen innostuksena<br />

tarttuu helposti myös opiskelijoihin.<br />

Suorasukaisuutta ja yksilön rauhan kunnioittamista<br />

mies pitää suomalaisten hyveinä.<br />

Mielekkään työn lisäksi Kouvola ja<br />

sen läheltä löytyvä luonto ovat Bircherille<br />

tärkeitä. Hän nauttii kalastuksesta<br />

ja sienestämisestä.<br />

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat<br />

vielä avoinna, mutta näyttää siltä, että<br />

mediataiteen parissa vietetyt lukuisat<br />

työtunnit alkavat kantaa hedelmää.<br />

Bircherin töihin voi tutustua ainakin<br />

syksyllä Kouvolan taidemuseo Poikilon<br />

Kouta-galleriassa.<br />

Bircher vaikuttaa ihmiseltä, joka sopeutuisi<br />

helposti mihin tahansa maailman kolkkaan.<br />

Kouvolaan jääminen ei ole hänelle<br />

epämieluisa vaihtoehto, ja mediataiteilijoiden<br />

verkosto on käden ulottuvilla verkon<br />

välityksellä.<br />

Mihin ikinä Martin Bircher sitten päätyykin,<br />

hänen mukanaan kulkee suuri pala<br />

suomalaisuutta.<br />

Kalakaveri kertoo:<br />

"Käyn Martinin kanssa kalassa muutaman<br />

kerran keväisin ja kesäisin. Kalojen saaminen<br />

on tietysti aina piristävä kokemus,<br />

koska me molemmat pidämme kalaa<br />

erinomaisena ruoka-aineena. Tärkeintä<br />

retkillämme on kuitenkin hyvä seura.<br />

Martin on tasapainoinen kaveri, jonka<br />

kanssa on hyvä parantaa maailmaa. Miehen<br />

jutuissa on vakavaa asiaa, mutta vastapainona<br />

myös reipasta huumoria ja elämäniloa.<br />

Hän on hyvin suorapuheinen ja<br />

selkeä, joten uskon ymmärtäväni hänen<br />

fiiliksiään kohtuullisen hyvin.<br />

Martin on aina tervetullut."<br />

Nimimerkki FISHES WITH BIG EGO<br />

Bircherin<br />

installaatioteoksia<br />

Aiemmin valmistuneen Typecasen (2010) pohjana<br />

on vanha kirjasinlaatikko, jonka lokeroihin on asennettu<br />

pieniä led-lamppuja. Tietokone prosessoi<br />

näytettäviä kuvia ja ohjaa lokerikon valojen tehoa,<br />

jolloin lokerot toimivat kuten nykyaikaisen näyttöruudun<br />

pikselit. Reilusta sadasta erikokoisesta<br />

ruudusta koostuva kuva on epätarkka. Se jättää<br />

katsojalle tulkinnan varaa ja tekee alati muuttuvasta<br />

teoksesta samalla kiinnostavan. Typecase oli syksyllä<br />

2010 esillä Espoon modernin taiteen museossa<br />

EMMAssa järjestetyillä Cartes Flux -uusmediafestivaaleilla.<br />

Se pääsi myös mukaan "A Touch of Code:<br />

Interactive Installations and Experiences" -kirjaan ja<br />

sai kansainvälistä huomiota internetin välityksellä.<br />

Digital Enhancement (2011) koostuu käsin veivattavasta<br />

dynamosta ja soittorasiasta. Soittorasian<br />

pyöriessä alkuperäinen kappale Symphonium Brevet<br />

nro 28 muutetaan digitaaliseen muotoon. Dynamon<br />

kampea pyörittävä kuuntelija voi vaikuttaa<br />

siihen, miltä lopullinen sinfonia kuulostaa. Digital<br />

Enhancement on kerännyt julkisuutta mm. Vimeovideojakopalvelussa<br />

sekä monilla mediataidetta käsittelevillä<br />

sivustoilla.<br />

Mediataide määritellään yleensä<br />

teknologian uusia muotoja<br />

hyödyntäväksi taiteeksi. Usein se tutkii<br />

mediakulttuuria ihmisen ja teknologian<br />

vuoropuhelun avulla. Taitelijan tyypillisiä<br />

työvälineitä ovat tietokoneet, taiteen<br />

tekemiseen tarvittavat ohjelmistot,<br />

tietoliikenneyhteydet sekä AVesityslaitteet.<br />

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö<br />

Lisätietoja:<br />

http://www.pixelache.ac/<br />

http://cartes-art.fi/<br />

http://www.muu.fi/<br />

http://www.av-arkki.fi/<br />

Mediataiteilijan työpöytä.<br />

34. 35.


TEHOKESKUS<br />

TEHOKESKUS<br />

Tehokeskus<br />

auttaa yrittäjiä alkuun<br />

Helmikuussa 2012 lanseerattu<br />

Tehokeskus lupaa kuudeksi<br />

kuukaudeksi ilmaisen toimitilan<br />

aloittaville yrittäjille.<br />

teksti ARTO TOMMISKA, JENNI KEMPPAINEN kuvat ARTO TOMMISKA<br />

Hankkeen puuhamies Kai Rauhamäki kertoo, että<br />

vuokralaisten tarpeista neuvotellaan yksilöllisesti ja<br />

toimitilat rakennetaan heille sopiviksi.<br />

Olemme saapuneet Kouvolan Teholaan selvittämään, mistä Tehokeskus<br />

-hankkeessa oikein on kysymys. Entisen China Centerin valtava<br />

punainen portti tervehtii tulijoita. Istumme suuressa pöydässä<br />

keskellä avaraa rakennusta, joka on vuosia sitten toiminut meijerin<br />

pääkonttorina. Ulkoa päin karun näköinen rakennus näyttää sisältä<br />

katsottuna valoisalta ja erikoiselta, oikeastaan aika hienolta.<br />

- Jos joku haluaa perustaa tänne parturiliikkeen, pesupiste järjestyy<br />

kun porataan reikä lattiaan ja vedetään putket läpi. Kellari on avointa<br />

tilaa, toimitusjohtaja Kai Rauhamäki toteaa.<br />

Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on hankkinut kannuksensa rakennusalalla<br />

ja myöhemmin suurten rakennusprojektien markkinoinnin<br />

parissa. Ennen nykyistä pestiään Rauhamäki oli jäämässä<br />

eläkkeelle, mutta kolmen viikon joutenolo sai mielen muuttumaan.<br />

Työtarjouksiakin ehti tuona aikana tulla jo<br />

kolme kappaletta.<br />

Rauhamäki uskoo vahvasti siihen, että uusia<br />

toimitiloja tarvitsevat yritykset täytyy etsiä<br />

käsiinsä. Hänen mukaansa sivun kokoinen<br />

lehti-ilmoitus tuottaa näissä hommissa harvoin<br />

toivottua tulosta. Kouvolan yrityssektoria<br />

on kartoitettu, ja paikalle yritetään houkutella<br />

uusia yrittäjiä sekä aloja, jotka eivät vielä<br />

ole vahvasti edustettuna.<br />

- Siitähän ei ole mitään hyötyä, jos viereinen<br />

kortteli tyhjennetään uuteen paikkaan. Ei<br />

tule yhtään uutta työpaikkaa tai uutta yritystä,<br />

Rauhamäki sanoo.<br />

Rauhamäki painottaa hankkeen merki tystä<br />

yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Kiinteistön<br />

omistava Kouvolan Seudun Osuuspankki<br />

kan taa kortensa kekoon tarjoamalla aloittaville<br />

yrittäjille ilmaista toimitilaa puoleksi<br />

vuodeksi. Yhteistyökump paneita ovat esimerkiksi<br />

KyAMK, Kouvola Innovation sekä<br />

Työ- ja elinkeinotoimis to, jotka kertovat<br />

hankkeesta omille sidosryhmilleen.<br />

- Yhteistyökumppaneiden kautta onkin<br />

tullut reippaasti yhteydenottoja, Rauhamäki<br />

kiittelee.<br />

Ilmaisia tiloja tarjotaan toimijoille, joiden<br />

yritystoiminta on vasta käynnistymässä.<br />

Tukitoimien tarve arvioidaan tapauskohtai-<br />

Äiti ja tytär yrittäjinä<br />

Maaliskuusta lähtien tiloissa toimineet äiti ja tytär<br />

pitävät Tehokeskuksen kampanjaa hyvänä,<br />

sillä usein vuokratiloihin vaaditaan määräaikainen<br />

sopimus.<br />

- Minusta tämä on ihan hyvä ratkaisu, jos ei halua<br />

hirveästi kaikkea valmista. Tämähän antaa<br />

miettimisajan, Birgit Pursiainen sanoo.<br />

Pursiainen ehti työskennellä laitoksissa 20 vuotta,<br />

kunnes ryhtyi yrittäjäksi. Tytär Jenna on toiminut<br />

avoimena kauneuskonsulttina kahden<br />

vuoden ajan ja valmistuu meikkaaja-maskeeraajalinjalta<br />

tulevana syksynä. Tehokeskus on paikkana<br />

hänelle hyvä, sillä verkkokaupan sijainnilla<br />

ei ole suurta merkitystä.<br />

sesti. Yhtenä ehtona on, että yrityksen pankkija<br />

vakuutuspalvelut ovat OP-Pohjolassa. Jos<br />

tahtoa löytyy, yrittäjyyttä voi kokeilla puolen<br />

vuoden ajan. Mikäli se ei tunnu omalta jutulta,<br />

homman voi helposti jättää siihen.<br />

Hankkeen käynnistyessä helmikuussa 2012<br />

tavoitteeksi asetettiin, että tilat olisivat täynnä<br />

kesään mennessä.<br />

- Ei puutu enää montaakaan yrittäjää. Toki<br />

on tullut sellaisiakin vastaan, jotka eivät täytä<br />

niin sanottuja ilmaiskriteerejä, joten he ryhtyvät<br />

heti maksamaan vuokraa, Rauhamäki<br />

kertoo.<br />

Rauhamäen kokemuksen mukaan vanhan<br />

kiinteistön myyminen on haastavaa.<br />

Mahdolliset ostajat ovat kiinnostuneempia,<br />

jos tiloissa on toimintaa. Tuote siis jalostetaan<br />

sijoittajille valmiiksi vuokralaisineen ja<br />

kiinteistön hinta mukautuu vuokralaisten eli<br />

tuottojen mukaan.<br />

- Sijainti on erittäin hyvä, Etelä-Suomen<br />

paras. Kulkuyhteydet ovat hyvät joka paikkaan,<br />

mutta ei Tehokeskukseen tulla ehkä<br />

ihan heräteostoksia tekemään, Rauhamäki<br />

ynnää.<br />

Birgit Pursiainen, hieroja<br />

Viisi hyvää syytä harkita<br />

uuden yrityksen sijoittamista<br />

Tehokeskukseen<br />

• Vuokrataso edullinen puolen vuoden<br />

kokeilun jälkeenkin.<br />

• Tilat voidaan muokata käyttäjän<br />

tarpeisiin sopiviksi.<br />

• Hyvät liikenneyhteydet kaikkiin<br />

•<br />

•<br />

ilmansuuntiin.<br />

Pysäköinti helppoa.<br />

Riittävästi tilaa.<br />

Jenna Pursiainen, kosmetiikka-alan<br />

verkkokauppias<br />

36. 37.


GALLUP<br />

Muutto Sairaalanmäeltä<br />

Kasarminmäelle sopii toisille, toisille ei<br />

KyAMK:n sosiaali- ja terveyskoulutusalojen opetustilat<br />

muuttavat pois Kuusankosken Sairaalanmäeltä syksyyn<br />

mennessä. Terveysalan opiskelijat siirtyvät Kasarminmäelle ja<br />

aikuis- ja sosiaaliopiskelijat Kotkan Jylppyyn.<br />

Mitkä ovat opiskelijoiden tunnelmat Sairaalanmäellä?<br />

teksti ja kuvat JENNI KEMPPAINEN<br />

Aikuisopiskelijaksi<br />

täysillä ja vähän<br />

vahingossa<br />

AIKUISOPISKELU<br />

Hanna Hölttä<br />

Sosiaaliala, ensimmäisen<br />

vuoden<br />

aikuisopiskelija<br />

- Meiltä kysyttiin heti<br />

haastatteluissa, mitä mieltä<br />

muutosta olemme ja<br />

pääsemmekö kulkemaan hyvin<br />

Kotkaan. Tavallaan siihen on jo<br />

asennoitunut koska aloitimme<br />

vasta tammikuussa. Muutto on<br />

edessä joka tapauksessa.<br />

Henri Tohmo<br />

Sosiaaliala, toisen vuoden<br />

aikuisopiskelija<br />

-Huonot tunnelmat. Hirveästi lisää<br />

ajoja ja päiville pituutta.<br />

Emilia Galejew<br />

Ensimmäisen vuoden<br />

terveysalan opiskelija<br />

-Siirtyminen on sinänsä hyvä juttu,<br />

sillä asun itse Kasarminmäellä.<br />

Tilat mietityttävät, että miten<br />

siellä on tilaa meille. Muuten on<br />

ihan hyvät fiilikset.<br />

Janne Seppälä<br />

Sosiaaliala, toisen vuoden<br />

aikuisopiskelija<br />

-Kuljen osittain Mikkelistä käsin,<br />

kun on työpaikka Mikkelissä. Tulee<br />

ajoa muutenkin paljon ja lisää<br />

tulee sitten kun mennään vielä<br />

Kotkaan kouluun. Mietin Mikkeliin<br />

siirtoa, mutta tuntuu, että on<br />

sittenkin helpompi jatkaa siinä<br />

ryhmässä, jossa on aloittanutkin.<br />

Jos lähipäiviä olisi enemmän, en<br />

lähtisi Kotkaan.<br />

Litra tietoa, ripaus sattumaa<br />

ja tonneittain halua. Siitä on<br />

aikuisopiskelija tehty. Ainakin<br />

Pauliina Palm-Kainulaisen<br />

tapauksessa.<br />

teksti ANNINA PIENIMÄKI kuva JOHANNA KÄMÄRÄINEN<br />

Kainuusta kotoisin oleva Pauliina Palm-<br />

Kainulainen päätyi Kouvolaan 90-luvun lopulla<br />

miehensä jalkapallouran perässä. Hän<br />

oli valmistunut sosiaaliohjaajaksi vuonna<br />

1996 ja teki alalla töitä viime kesään asti.<br />

Sitten riitti.<br />

- Töissä oleminen tuntui pahalta. Tajusin<br />

etten jaksa tätä eläkeikään asti. Työntekoon<br />

pitäisi olla jokin muukin motiivi kuin pelkkä<br />

raha. Olin 38-vuotias, ja minulla oli vielä<br />

mahdollisuus vaihtaa alaa. <strong>Kymenlaakson</strong><br />

<strong>ammattikorkeakoulu</strong> sijaitsi lähellä, joten<br />

ajattelin, että miksipä en hakisi sinne.<br />

Palm-Kainulainen haki muotoilun koulutusohjelmaan<br />

opiskelemaan tuote- ja palvelumuotoilua.<br />

Ryhmä on koulussa ensimmäinen<br />

laatuaan, ja opinnot toteutetaan monimuotoopiskeluna.<br />

Suurin osa opinnoista tehdään<br />

verkossa, ja lähiopetusta on vain noin joka<br />

toinen viikonloppu.<br />

- Aikuisena opiskeluun on erilaiset lähtökohdat.<br />

Monimuoto-opiskelu mahdollistaa<br />

esimerkiksi töissä olemisen samaan aikaan.<br />

Meistä yksi käy täällä jopa Oulusta asti.<br />

Lisäksi verkossa voimme purkaa tuntojamme<br />

omassa Facebook-ryhmässämme, olimme<br />

missä tahansa.<br />

Monimuoto-opiskelijoiden ryhmä koostuu<br />

yhdeksästätoista erilaisilla taustoilla varustetusta<br />

henkilöstä. Osalta löytyy jo pohjaa<br />

muotoilun saralta, ja Palm-Kainulaisen mukaan<br />

se on yksi ryhmän vahvuuksista.<br />

- Apua saa aina kun pyytää, mutta oma rauha<br />

annetaan myös kaikille sen tarvitseville.<br />

Tärkeää oli tajuta, ettei kaikkea tarvitse tietää<br />

eikä itseään verrata muihin.<br />

Muotoilun pariin Palm-Kainulainen päätyi<br />

halutessaan ammatin, jossa tehtävillä on selkeä<br />

alku ja loppu.<br />

- Eihän minulla ollut lukiossa edes kuvaama-<br />

Pauliina Palm-Kainulainen vaihtoi<br />

toimistotuolin puupenkkiin.<br />

taitoa. Kuitenkin luomisen ilo ja uuden oppiminen<br />

olivat jotain, mitä kaipasin. Tässä oppii<br />

myös itsestään koko ajan uutta.<br />

Palm-Kainulaisen mukaan muutos päivätöissä<br />

käyvästä opiskelijaksi on ollut hurjaa,<br />

mutta hetkeäkään hän ei ole valintaansa katunut.<br />

Mahdollisuuden avautumisesta hän<br />

saa kiittää kuulemaansa katukeskustelua.<br />

- Kuulin ohimennen puhuttavan omaehtoisesta<br />

opiskelusta. Se tarkoittaa sitä, että voi<br />

opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysetuutta.<br />

Vaikka olin toiminut sosiaalipuolella,<br />

en ollut mistään kuullut tällaisesta.<br />

Se oli minulle kuin lottovoitto - pääsin vihdoin<br />

jättämään entisen toden teolla taakse.<br />

- Opiskelun jälkeen minusta tulee muotoilija,<br />

mutta sitä, minkälaista työpaikkaa se tarkoittaa,<br />

en ole vielä miettinyt. Oma juttu löytyy<br />

ajan kanssa.<br />

38. 39.


Kasarminmäen kuulumisia<br />

KUULUMISIA<br />

teksti HANNA HOTTOLA, JENNI KEMPPAINEN, MINNA LINNALA<br />

kuvat HANNA HOTTOLA, ARIFUL ISLAM, SIRJE-EMILIA JÄÄSKELÄINEN, JENNI KEMPPAINEN, KYAMK<br />

Opiskelijat Portugalissa<br />

yrityspelitapahtumassa<br />

Kuusi Kasarminmäen kampuksen opiskelijaa osallistui Portugalin Algarvessa<br />

pidettyyn yrityspelitapahtumaan 24.3. – 5.4. Matkalle valittiin kolme<br />

opiskelijaa suomenkielisen liiketalouden linjalta ja kolme englanninkielisen<br />

liiketalouden linjalta. Eri maiden edustajia tapahtumaan saapui Yhdysvalloista,<br />

Venäjältä, Kiinasta, Indonesiasta, Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä ja<br />

Suomesta.<br />

Ariful Islamin mukaan työpaja oli hyödyllinen, koska se tarjosi mahdollisuuden<br />

tutustua eri kulttuurien toiminta- ja ajatustapoihin. Matkan kohokohtina<br />

Islam pitää kansainvälistä ympäristöä ja käytännön kokemus-<br />

Suomen joukkue ESCE:n koulussa Setubalissa yrityspelin voittajien<br />

julkistamistilaisuudessa: opettaja Gerald Lange (vas.), Susanna Riihijärvi, Do Thu<br />

May, Ariful Islam, Sirje-Emilia Jääskeläinen, Xiaoying Wang ja Karoliina Jaakkola.<br />

ten saamista.<br />

- Oli erityisesti mielenkiintoista huomata, kuinka voi kehittää omia neuvottelutaitojaan.<br />

Islamin tavoitteena matkaan lähtiessä oli oppia pelaamaan yrityspeliä,<br />

verkostoituminen eri puolelta maailmaa tulleiden ihmisten kanssa ja hauskanpito.<br />

Tavoitteiden toteuduttua Islam voi suositella kansainvälistä yrityspelitapahtumaa<br />

muillekin liiketalouden opiskelijoille. Matka oli kaiken<br />

kaikkiaan hyvä kokemus.<br />

Suunnilleen viikon mittaisen yrityspelin lisäksi matkaan mahtui reilusti<br />

muutakin aktiviteettia. Opiskelijat vierailivat yrityksissä, ja jokaisena iltana<br />

järjestettiin kulttuuri-ilta eri maista tulleiden edustajien kesken. KyAMK:n<br />

opiskelijat saivat paljon kiitosta järjestämästään illasta, jossa kilpailtiin<br />

pienryhmissä Suomi-aiheisen kyselyn muodossa, katsottiin eukonkantovideota,<br />

laulettiin ja tanssittiin letkajenkkaa.<br />

Nähtävyyksiä tutkittiin Portugalissa Algarvessa, Setubalissa, Portossa ja<br />

Lissabonissa sekä Espanjassa Madridissa ja Sevillassa.<br />

Ensi vuonna yrityspelitapahtuman sijaintina on New York.<br />

Opinnäytetyönä muotinäytös<br />

Designer-stylistiksi opiskeleva Enni Frimodig tuotti<br />

opinnäytetyönään Movielike-muotinäytöksen.<br />

Muotinäytöksessä nähtiin eri elokuvahahmoja.<br />

Jenni Frimodig tuotti Movielike-muotinäytöksen.<br />

Kansainvälistä ryhmätyöskentelyä yrityspelin parissa Algarven hotellissa.<br />

Näytös pidettiin ravintola Amarillossa Kouvolassa Muodin yönä perjantaina<br />

20. huhtikuuta. Näytöksessä nähtiin 12 eri elokuvan mieshahmoja<br />

James Bondista Uuno Turhapuroon.<br />

- Halusin tuottaa muotinäytöksen, sillä se kattaa laajasti stailauksen eri<br />

osa-alueet, Frimodig kertoo.<br />

Muotinäytöksessä Frimodig pääsi hyödyntämään tapahtumatuottamisen<br />

opintojaan.Näytös toteutettiin yhteistyössä jääkiekkojoukkue KooKoon<br />

GoGoGirls-cheerleadereiden, Sokoksen, Lehtomäen hius- ja kauneuspisteen<br />

sekä Pilailupuoti Piliksen kanssa.<br />

- Valitsin Sokoksen yhdeksi yhteistyökumppaniksi, koska sieltä löytää paljon<br />

erimerkkisiä vaatteita. GoGoGirlsit ja Lehtomäen hius- ja kauneuspiste<br />

ovat tehneet yhteistyötä neljä vuotta, joten oli tuttua ja turvallista valita<br />

heidät. Pilailupuodista löytyi esitykseen tarvittavat peruukit. Amarillossa<br />

ei ollut vielä ohjelmaa Muotien yöhön, joten oli luonnollista pitää esitys<br />

siellä, Frimodig summaa.<br />

Movielike oli ensimmäinen Frimodigin tuottama muotinäytös. Kipinä<br />

näytösten järjestämiseen tuli Kuorosodassa tehdyn puvustusassistenttiharjoittelun<br />

kautta.<br />

Frimodigin tuotti muotinäytöksen itse.<br />

- Yksi opiskelukaveri on ollut mukana auttamassa, mutta pääasiassa olen<br />

tehnyt kaiken yksin. Silloin tietää missä mennään ja että kaikki tulee varmasti<br />

tehtyä. Sillä tavalla myös oppii eniten.<br />

Letkajenkkaa Suomi-illassa.<br />

40. 41.


KUULUMISIA<br />

KUULUMISIA<br />

Sosiaalisen median avulla<br />

työmarkkinoille?<br />

Baltic Breeze kolmatta kertaa<br />

KyAMK:ssa<br />

Kouvolassa opiskelevan Heidi Kokkosen seminaaripäivä huipentui risteilyyn<br />

Baltic Princessillä vapaan verkostoitumisen merkeissä. Seminaariin osallistui<br />

tradenomiliiton jäseniä eri <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ista ympäri Suomen.<br />

Osa <strong>Kymenlaakson</strong> tradenomiopiskelijoiden yhdistyksen Klato ry:n jäsenistä<br />

osallistui tradenomiksi opiskelevien huippuseminaariin Helsingissä<br />

maaliskuun lopulla. Tradenomiliitto TRAL ry:n järjestämässä seminaarissa<br />

käsiteltiin useassa puheenvuorossa sosiaalista mediaa ja sen tarjoamia<br />

mahdollisuuksia työnhaussa. Muiden muassa Nina Tikkanen Just<br />

Recruite Me -rekrytointipalvelusta suositteli opiskelijoille laajaa ja monipuolista<br />

sosiaalisen median sovellusten käyttöä. Esimerkiksi videokuva voi<br />

antaa lisänäkökulmaa työnhakijan profiiliin.<br />

Tradenomiliiton Johanna Tuovinen esitteli uusimmat tutkimustulokset<br />

vastavalmistuneiden tradenomien työllistymismahdollisuuksista.<br />

Materiaalin pohjalta kävi ilmi, että vaikka valmistuneet tradenomit pystyisivät<br />

koulutuksensa puolesta työskentelemään asiantuntijatehtävissä, osa<br />

suuntautuu suorittaviin tehtäviin kuten kaupan kassalle ja rakennustyömaille.<br />

Tuovinen kehottikin valmistuneita myymään omaa osaamistaan.<br />

Yritysvalmentaja ja tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Prime Frontier<br />

Oy:stä toi esille tulevaisuuden näkymiä yhteiskunnassa. Työelämä on<br />

muutoksen kourissa ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Ihmiset tahtovat yhä<br />

enemmän vapautta työelämään. Halava puhui rytmitaloudesta, jossa on<br />

otettava huomioon ihmisten tavoitteet "kumpuilevassa elämän rytmissä".<br />

Lineaarinen ja niin kutsuttu järkevä ajattelutapa ei aina toteudu tai ole<br />

oikea tie.<br />

Pajassa nautittiin elävästä<br />

musiikista kahvitauolla<br />

Joka toinen vuosi järjestettävä Baltic Breeze -seminaari avasi ovensa<br />

19.3. Cooperation 2020 -teemalla. Osallistujia tapahtumaviikolle saapui<br />

KyAMK:n partnerikouluista Venäjältä, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Tsekeistä,<br />

Itävallasta ja Afrikasta.<br />

Baltic Breeze -seminaarien tavoitteena on kansainvälisen toiminnan<br />

edistäminen. Tapahtumapaikkana toimivat perinteisesti Kouvolan ja Kotkan<br />

kampukset. Tänä vuonna tapahtuma tarjosi osallistujilleen mm. opiskelijoiden<br />

ja opettajien workshopeja, luentoja, yritysvierailun UPM:n tehtaille,<br />

avantouintia ja oppilaiden järjestämän Suomi-eveningin.<br />

Kansainvälisten asiain päällikkö Henrik Luikon mukaan Baltic Breezen<br />

merkitys KyAMK:lle on huomattava. Tapahtuman avulla pidetään yllä<br />

kansainvälisiä suhteita ja se tukee sekä henkilökunnan että opiskelijoiden<br />

liikkuvuutta partnerikouluihin. Ensimmäinen Baltic Breeze -tapahtuma järjestettiin<br />

vuonna 2008.<br />

Opiskelijatöitä graafisen<br />

suunnittelun aallon harjalta<br />

<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kolmannen vuosikurssin graafisten<br />

suunnittelijoiden teoksia oli esillä Kouvolan pääkirjaston alakerrassa,<br />

Mediamajan näyttelytiloissa 24.4. - 10.5. välisenä aikana. Näyttely kantoi<br />

nimeä Heikoista signaaleista. Esillä oli teoksia monipuolisesti mm. logosuunnittelusta<br />

vesivärimaalauksiin ja kirjankuvituksiin. Näyttelyn nimen<br />

sisältämät heikot signaalit viittaavat kuvainnollisesti asioihin, joista voi<br />

tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta.<br />

Suomi-eveningin visailussa kysyttiin hallitsevan presidenttimme nimeä.<br />

Kasarminmäen kampuksen Paja-kahvilassa nautittiin keskiviikkona 14.3.<br />

livemusiikista. Tunnelmallisista esityksistä vastasivat opiskelijat Pasi Hornamo,<br />

Henri Samppala sekä Jeison Ramirez.<br />

Tilaisuus keräsi yleisöä kahvilan täydeltä. Konserteista tullaan toivottavasti<br />

nauttimaan myös syksyllä.<br />

Henri Samppala viihdytti yleisöä oman<br />

bändinsä tuotoksilla.<br />

Jenny Korhonen: Veneet<br />

Tiina Laaksonen: Kolme pientä porsasta #2<br />

42. 43.


KESÄTERVEISET<br />

/TIETOA KYMENLAAKSON<br />

AMMATTIKORKEAKOULUSTA:<br />

<strong>Kymenlaakson</strong> helmi, maakunnan oma, ainoa korkeakoulu –<br />

<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>! KyAMK tarjoaa monipuolista<br />

korkeakouluopetusta vain noin 130 kilometriä Helsingistä itään:<br />

Kotkassa ja Kouvolassa.<br />

Tutkintonimikkeet, AMK-tutkinnot<br />

Kulttuuriala<br />

• artenomi (AMK)<br />

• medianomi (AMK)<br />

• muotoilija (AMK)<br />

• muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts<br />

Sosiaali- ja terveysalahhh (AMK)<br />

• ensihoitaja (AMK)<br />

• geronomi (AMK)<br />

• naprapaatti (AMK)<br />

• sairaanhoitaja (AMK)<br />

• sosionomi (AMK)<br />

• terveydenhoitaja (AMK)<br />

Tekniikka ja liikenne<br />

• insinööri (AMK)<br />

• merikapteeni (AMK)<br />

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala<br />

• tradenomi<br />

• tradenomi, Bachelor of Business Administration (BBA)<br />

innoste<br />

toivottaa<br />

huoletonta<br />

Tutkintonimikkeet, ylemmät AMK-tutkinnot<br />

Kulttuuriala<br />

• muotoilija (ylempi AMK), Master of Culture and Arts<br />

Tekniikka ja liikenne<br />

• merikapteeni (ylempi AMK)<br />

• insinööri (ylempi AMK)<br />

Sosiaali- ja terveysala<br />

• ensihoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care<br />

• geronomi (ylempi AMK) Master of Social Services and Health Care<br />

• naprapaatti (ylempi AMK) Master of Health Care<br />

• sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care<br />

• sosionomi (ylempi AMK) Master of Social Services<br />

• terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care<br />

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala<br />

• tradenomi (ylempi AMK),<br />

Master of Business Administration<br />

Opiskelija- ja henkilöstömäärä<br />

Opiskelijoita on noin 4 200, joista nuorten koulutuksessa<br />

noin 3 300 ja aikuiskoulutuksessa noin 900.<br />

Henkilöstöä on noin 400, joista noin 200 toimii opetustehtävissä.<br />

kesää!<br />

44.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!