17.04.2014 Views

Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010–2020 - Porvoo

Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010–2020 - Porvoo

Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010–2020 - Porvoo

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

HYVÄ IKÄÄNTYMINEN PORVOOSSA<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ikääntymispoliittinen <strong>ohjelma</strong><br />

vuosille 2010–2020<br />

Kaupunginhallitus 28.6.2010


Sisältö<br />

1 Tiivistelmä ............................................................................ 3<br />

2 Johdanto .............................................................................. 5<br />

3 Väestömäärä ja ennusteet ................................................... 6<br />

4 <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja ikääntyneet asukkaat ....................... 8<br />

4.1. Asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ........................................................... 8<br />

4.2. <strong>Porvoo</strong>laisten ikäihmisten terveydentila, toimintakyky ja elinolot .................................. 9<br />

5 Vanhuspalvelujen nykytilan kuvaus ................................. 10<br />

5.1. Kotihoito, tukipalvelut ja palveluasuminen .................................................................. 10<br />

5.2. Vammaispalvelut ....................................................................................................... 12<br />

5.3. Laitoshoito ................................................................................................................. 12<br />

5.4. Yhteistyötahot ............................................................................................................ 14<br />

5.5. Vanhuspalvelujen lääkärit .......................................................................................... 16<br />

6 Näkemyksiä hyvästä ikääntymisestä <strong>Porvoo</strong>ssa ...............17<br />

7 Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n taustatekijöitä ............... 19<br />

7.1. Arvot toimintamme taustalla ....................................................................................... 19<br />

7.2. Valtakunnalliset tavoitteet .......................................................................................... 19<br />

7.3. Dementian esiintyvyys ............................................................................................... 19<br />

7.4. Toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ...................................................... 20<br />

8 Vanhuspalvelurakenteen kehittämislinjaukset vuosina<br />

2010–2020 ........................................................................... 22<br />

8.1. Valtakunnalliset kehittämislinjaukset .......................................................................... 22<br />

8.2. Muutokset <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelurakenteessa ......................................................... 24<br />

8.2.1. Turvallinen asuminen kotona ja esteetön ympäristö ............................................. 24<br />

8.2.2. Tavallinen palveluasuminen ................................................................................. 25<br />

8.2.3. Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva ...................................................................... 25<br />

8.2.4. Ammattitaitoinen henkilöstö ja johtaminen ............................................................ 26<br />

9 <strong>Porvoo</strong>n kehittämislinjauksista aiheutuvat kustannukset<br />

ja investointitarpeet ............................................................. 29


9.1. Kustannukset ............................................................................................................. 29<br />

9.2. Investointitarpeet ....................................................................................................... 30<br />

10 Seuranta ........................................................................... 34<br />

11 Lähteet .............................................................................. 35<br />

Liitteet:<br />

Liite 1. Ohjelmassa käytettyjä käsitteitä<br />

Liite 2. <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelujen toimenpide<strong>ohjelma</strong> vuosille 2010-2020<br />

Liite 3. Pyydettyjen lausuntojen yhteenveto<br />

2


1 Tiivistelmä<br />

<strong>Porvoo</strong>n ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n (vuosille 2010–2020) tarkoituksena on tukea ja ohjata<br />

ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmassa kuvataan<br />

kaupungin vanhuspalvelujen tämänhetkistä tilannetta, väestöä ja väestönkehitystä. Ohjelmassa<br />

esitetään hyvän ikääntymisen visio sekä tavoitteita ja toimenpiteitä sille, kuinka kaupungin<br />

vanhuspalvelut yhteistyössä muiden toimialojen sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa<br />

tulevaisuudessa kehittävät ikääntyneiden palveluja. Toimenpide<strong>ohjelma</strong> aikatauluineen on<br />

liitteenä.<br />

Ikääntymispoliittinen <strong>ohjelma</strong> pohjautuu aikaisempiin kaupungin vanhuspoliittisiin ohjelmiin,<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginstrategiaan (uudistettu 2010), <strong>Porvoo</strong>n kaupungin palvelustrategiaan (2008),<br />

Stakesin selvitykseen <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja<br />

toiminnan kehittämisestä (2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin<br />

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositusjulkaisuun (2001) ja Ikäihmisten palvelujen<br />

laatusuositukseen (2008).<br />

Ohjelmaa on työstetty kaupungin palvelustrategian ja STM:n laatusuosituksen mukaisesti<br />

asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sosiaali- ja<br />

terveys-toimen tehtäväalueita sekä kaupungin eri hallintokuntia.<br />

Visiona on arvokas, aktiivinen ikääntyminen omassa kodissa. Ikäihminen vastaa omasta<br />

terveydestään, toimintakyvystään, hyvinvoinnistaan ja on kaupungille voimavara. Vanhuus on<br />

arvokas osa elämää. Kotihoito on edelleen <strong>ohjelma</strong>kauden aikana ensisijainen palvelu. Kotona<br />

asumista tuetaan ennaltaehkäisevin palveluin, esteettömän ympäristön ja asumisen, kuntoutuksen<br />

ja kuntouttavan työotteen avulla sekä lisäämällä kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikkamäärää<br />

tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistyötä eri toimialojen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden<br />

kanssa edistetään.<br />

Palvelurakenne muuttuu vähentämällä pitkäaikaishoitopaikkoja laitoksissa ja luopumalla<br />

moniportaisesta palvelujärjestelmästä kehittämällä uudentyyppistä virikkeellistä ja aktivoivaa<br />

palvelukeskusmallia. Näsin sairaalan osastoprofilointi jatkuu ja pitkäaikaishoitokäytössä on noin<br />

10 % potilaspaikoista. Hoito- ja palveluketjun saumattomuutta tehostetaan edelleen.<br />

Tavoitteena <strong>Porvoo</strong>ssa on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 14 %<br />

on säännöllisen kotihoidon piirissä ja 8,9 % ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa.<br />

Omaishoidettavia on 6 %. Ohjelmakauden aikana on tarve lisätä noin 120 - 140<br />

ympärivuorokautista asumispaikkaa vuonna 2010 valmistuvien asumispaikkojen lisäksi.<br />

Ikääntyvän väestöennusteen ja laatusuosituksen mukainen henkilöstölisäystarve on noin 38<br />

henkilöä, jos uusien yksiköiden asumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Jos kaupunki järjestää<br />

palvelut, tarvitaan voimassa olevan mitoitussuosituksen mukaan 72-84 uutta työtekijää<br />

asumispalveluihin. Vanhuspalveluista jää samanaikaisesti eläkkeelle 147 henkilöä.<br />

Henkilöstön osaamisen kehittämisestä asiakkaiden hoidon ja hoivan tarpeita vastaavaksi<br />

huolehditaan, samoin henkilökunnan työhyvinvoinnista. Henkilöstörakenne tarkistetaan<br />

asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi ja rekrytointimenetelmiä kehitetään.<br />

3


Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n toteutumista varten asetettu seurantaryhmä seuraa ja arvioi<br />

<strong>ohjelma</strong>n tavoitteita vuosittain sekä raportoi kaupunginhallitukselle. Ohjelmaa on päivitetty<br />

kesäkuussa 2010 kaupunginvaltuustossa 31.3.2010 hyväksytyn <strong>Porvoo</strong>n kaupungin strategian,<br />

Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 ja sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten<br />

työryhmän toimenpide-ehdotusten mukaan. <strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhusneuvosto on antanut<br />

päivitetystä <strong>ohjelma</strong>sta lausunnon.<br />

4


2 Johdanto<br />

<strong>Porvoo</strong>n ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n (vuosille 2010–2020) tarkoituksena on tukea ja ohjata<br />

ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmassa kuvataan<br />

kaupungin vanhuspalvelujen tämänhetkistä tilannetta, väestöä ja väestönkehitystä. Ohjelmassa<br />

esitetään hyvän ikääntymisen visio sekä tavoitteita ja toimenpiteitä sille, kuinka kaupungin<br />

vanhuspalvelut yhteistyössä muiden hallintokuntien/toimialojen sekä ulkopuolisten<br />

yhteistyötahojen kanssa voi tulevaisuudessa kehittää ikääntyneiden palveluja.<br />

Ikääntymispoliittinen <strong>ohjelma</strong> pohjautuu aikaisempiin kaupungin vanhuspoliittisiin ohjelmiin,<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginstrategiaan (uudistettu 2010), <strong>Porvoo</strong>n kaupungin palvelustrategiaan (2008),<br />

Stakesin selvitykseen <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja<br />

toiminnan kehittämisestä (2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin<br />

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus-oppaaseen (2001) ja Ikäihmisten palvelujen<br />

laatusuositukseen (STM 2008:3). Lisäksi <strong>ohjelma</strong>n työstämisessä on hyödynnetty muun muassa<br />

”<strong>Porvoo</strong>n ikäihmiset – 70 vuotta täyttäneiden terveydentila, toimintakyky ja elinolosuhteet vuosina<br />

1994 ja 2005” -raporttia, joka on osa eurooppalaista ”Tipping the Balance towards Primary Health<br />

Care” -verkoston ylläpitämää tutkimustoimintaa.<br />

Ohjelmaa on työstetty kaupungin palvelustrategian ja STM:n laatusuosituksen mukaisesti<br />

asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sosiaali- ja<br />

terveystoimen tehtäväalueita sekä kaupungin eri hallintokuntia. Kirjallinen kysely suunnattiin<br />

eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Tämän lisäksi pidettiin keskustelutilaisuuksia vanhainkodeissa ja<br />

palvelutaloissa, päiväsairaalan ryhmissä sekä kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Omenamäen<br />

palvelukeskuksessa järjestettiin kaksi avointa keskustelutilaisuutta, joissa myös ne ikääntyneet,<br />

jotka eivät ole palvelujen piirissä, saivat kertoa toiveistaan. Henkilökunnan keskuudessa pidettiin<br />

keskustelutilaisuuksia ja yhteistyötahoja (<strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitokset,<br />

sairaala, seurakunnat) lähestyttiin kyselyin.<br />

Työryhmä on työstänyt <strong>ohjelma</strong>a vuosina 2007–2009. Vuonna 2009 työryhmän jäsenet ovat:<br />

Vanhainkodin johtaja<br />

Camilla Andersson<br />

Vanhuspalvelujen ylilääkäri Sari Andersson ad 31.12.2008<br />

Vanhustyön johtaja<br />

Marlit Backman, puheenjohtaja<br />

Vanhainkodin johtaja<br />

Christina Holappa<br />

Ylihoitaja<br />

Tuija Holstein<br />

Vammaispalvelupäällikkö<br />

Anna-Kaisa Kajuutti<br />

Vanhuspalvelujen suunnittelija Outi Majanen, sihteeri alk. 1.10.2008<br />

Tukipalveluiden palvelupäällikkö Päivi Mäkimartti<br />

Kotihoidon johtaja<br />

Pia Nurme<br />

Vanhusasiamies<br />

Juha Parkkonen<br />

Kotihoidon palvelupäällikkö<br />

Sirpa Oja<br />

Vanhuspalvelujen suunnittelija Marika Rauma, sihteeri ad 31.7.2008<br />

Palveluasumisen palvelupäällikkö Christina Varsamäki<br />

Vanhusneuvoston edustaja<br />

Kalevi Väisänen<br />

5


3 Väestömäärä ja ennusteet<br />

Väestön ikärakenne Suomessa on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Etenkin 85<br />

vuotta ja myös 95 vuotta täyttäneiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti 1990- ja 2000-luvuilla.<br />

Jatkossa suuntaus on sama: Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuodesta 2010<br />

vuoteen 2020 yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 6,7 prosentista 9,0 prosenttiin.<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa asukkaita on yhteensä 49 058 (Tilastokeskus 31.12.2009). Yli 65-vuotiaiden osuus<br />

väestöstä on 15,4 % ja yli 75-vuotiaiden 6,7 %. Väestöennusteen (Tilastokeskus, väestöennuste<br />

2007–2040) mukaan <strong>Porvoo</strong>ssa on vuonna 2020 yli 65-vuotiaita 20,9 % ja yli 75-vuotiaita 9,0 %<br />

väestöstä. (Taulukko 1.)<br />

Taulukko 1. Väestöennuste ja prosenttiosuudet ikäryhmittäin 2010–2020, <strong>Porvoo</strong> (Tilastokeskus 2009)<br />

<strong>Porvoo</strong>n<br />

väestö<br />

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />

49 058 49 463 49 860 50 248 50 631 51 021 51 414 51 818 52 222 52 622 53 026<br />

65-74 -<br />

vuotiaat<br />

4 291 4 665 5 017 5 284 5 505 5 741 5 867 6 092 6 226 6 302 6 340<br />

% väestöstä 8,7 9,4 10,1 10,5 10,9 11,3 11,4 11,8 11,9 12,0 12,0<br />

75-84 -<br />

vuotiaat<br />

2 405 2 430 2 514 2 618 2 704 2 777 2 930 3 020 3 111 3 267 3 499<br />

% väestöstä 4,9 4,9 5,0 5,2 5,3 5,4 5,7 5,8 6,0 6,2 6,6<br />

Yli 85 -<br />

vuotiaat<br />

876 911 924 954 1 000 1 044 1 099 1 136 1 178 1 215 1 256<br />

% väestöstä 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,0 2,1 2,2 2,3 2,3 2,4<br />

Yli 65 -<br />

vuotiaat<br />

7 572 8 006 8 455 8 856 9 209 9 562 9 896 10 248 10 515 10 784 11 095<br />

% väestöstä 15,4 16,2 17,0 17,6 18,2 18,7 19,2 19,8 20,1 20,5 20,9<br />

Yli 75 -<br />

vuotiaat<br />

3 281 3 341 3 438 3 572 3 704 3 821 4 029 4 156 4 289 4 482 4 755<br />

% väestöstä 6,7 6,8 6,9 7,1 7,3 7,5 7,8 8,0 8,2 8,5 9,0<br />

6


Taulukossa 2 kuvataan graafisesti <strong>Porvoo</strong>n kaupungin yli 65-vuotiaiden määrän kehitys vuodesta<br />

2010 vuoteen 2020.<br />

Taulukko 2. Väestöennuste 2010-2020, <strong>Porvoo</strong> (Tilastokeskus 2009)<br />

7


4 <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja ikääntyneet asukkaat<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla noin 50 kilometriä<br />

Helsingistä itään. Asukkaita on noin 49 058 (31.12.2009) ja kaupunki on väestömäärältään<br />

maamme 21:nneksi suurin. <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja maalaiskunta ovat yhdistyneet vuonna 1997.<br />

Kaupungin alue jakautuu keskusta-alueeseen, keskustan lähistöllä oleviin suurempiin<br />

asuntoalueisiin sekä kylätaajamiin ja laajaan maaseutu- ja saaristoalueeseen.<br />

<strong>Porvoo</strong>n väestöstä 18,5 % on lapsia (0–14-vuotiaita), 67 % työikäisiä (15–64-vuotiaita) ja 14,5 %<br />

yli 65-vuotiaita. Suomenkielisiä on 65 % ja ruotsinkielisiä 31,5 %. Muiden kieliryhmien osuus<br />

väestöstä on 3,5 %.<br />

4.1. Asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin toimeksiannosta FCG Efeko Oy toteutti vuonna 2007 asukaskyselyn.<br />

Kyselyyn osallistui 330 18–70-vuotiasta porvoolaista, ja kyselyllä selvitettiin heidän mielipiteitään<br />

kunnallisten palvelujen laadusta ja palvelujen käytöstä.<br />

Tämän kyselyn perusteella porvoolaiset ovat erittäin tyytyväisiä muun muassa kirjastopalveluihin,<br />

asuinalueen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, jätehuoltoon ja<br />

kierrätystoimintaan sekä puistojen ja viheralueiden hoitamiseen. Tyytymättömyyttä herättävät<br />

katujen ja teiden hoito, kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuudet, hammaslääkäripalvelut,<br />

kunnan talousasioiden hoitaminen, vesistöjen puhtaus sekä kaupungin luottamushenkilöiden<br />

toiminta. Kokonaisarvosanaksi kaupungin järjestämät palvelut saavat kouluasteikolla mitattuna<br />

7,3. Eniten parantamisen tarvetta nähdään katujen ja teiden hoidossa, hammaslääkäripalveluissa<br />

sekä terveyskeskuksen lääkäripalveluissa.<br />

Kyselyssä tarkasteltiin vanhuspalveluiden osalta kotihoitoa ja asumis- ja laitoshoitopalveluita.<br />

Sekä kotihoitoon että asumis- ja laitoshoitopalveluihin oli 21 % vastaajista tyytyväisiä. Kotihoitoon<br />

tyytymättömiä oli 15 % vastaajista ja asumis- ja laitospalveluihin hieman enemmän eli 17 %<br />

vastaajista. Suuri osa vastaajista ei ottanut asiaan kantaa (asumis- ja laitoshoitopalvelut 62 % ja<br />

kotihoito 64 %). Koska vastaava tutkimus oli tehty useissa muissa kunnissa, tuloksia verrattiin<br />

vertailukuntien tuloksiin. Sekä kotihoitoa että asumis- ja laitoshoitopalveluja pidettiin hyvin<br />

hoidettuna muihin kuntiin verrattuna. Tyytyväisten osuus vertailuryhmän keskiarvoon nähden oli<br />

korkea. (FCG Efeko 2007.)<br />

8


4.2. <strong>Porvoo</strong>laisten ikäihmisten terveydentila, toimintakyky<br />

ja elinolot<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa on tehty ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja elinoloja mittaava tutkimus vuosina<br />

1994 ja 2005. Tutkimus on osa eurooppalaista ”Tipping the Balance towards Primary Health Care”<br />

-verkoston ylläpitämää tutkimustoimintaa, jossa vertaillaan terveydenhuollon toimintoja usealla<br />

alueella Euroopassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 70 vuotta täyttäneet porvoolaiset.<br />

Tutkimukseen poimittiin väestörekisteristä satunnaisotoksella 694 porvoolaista ikääntynyttä, joista<br />

haastatteluun osallistui 351. Osallistumisprosentti oli 51.<br />

Kotona asuvien ikääntyneiden osuus oli <strong>Porvoo</strong>ssa raportin mukaan 90 % vuonna 2005. Määrä on<br />

kymmenen vuoden seuranta-aikana kasvanut 3 %. Yksinasuvien määrä on kymmenessä<br />

vuodessa lisääntynyt, ja naisten yksinasuminen on yleisempää kuin miesten. Seuranta-aikana<br />

ikääntyneiden kokema terveydentila on parantunut, samoin toiminta- ja liikuntakyky. Avuntarve<br />

ruuanlaiton peseytymisen, pukeutumisen, liikkumisen ja wc:ssä asioinnin suhteen on kuitenkin<br />

kasvanut seurantajakson aikana. 36 % ikääntyneistä tarvitsi apua ainakin jossain edellä<br />

mainituissa asioissa. Haastatelluista lähes 9 % sairastaa dementiaa. Masentuneisuuden<br />

esiintyminen on vähentynyt hieman seurantajakson aikana. Haastatelluista 12 % kärsii<br />

masennuksesta, tosin hoidonsaannin osalta tilanne on huonontunut kymmenen vuoden aikana.<br />

Ennaltaehkäisevät kotikäynnit aloitettiin <strong>Porvoo</strong>ssa vuonna 2006 kahdella alueella, ja vuodesta<br />

2007 alkaen kotikäyntejä on tehty koko kaupungin alueella. Vuonna 2008 kotikäynti tarjottiin niille<br />

75-vuotiaille, jotka eivät olleet vanhuspalveluiden piirissä. Kirje lähettiin 304 asiakkaalle, joista 103<br />

suhtautui kotikäyntiin myönteisesti. Suuri osa ei ottanut tarjottua käyntiä vastaan, koska ei kokenut<br />

sen olevan ajankohtainen tai koki oman toimintakykynsä hyväksi. Yli puolet haastatelluistakin koki<br />

terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi.<br />

Haastattelujen perusteella ilmeni, että lähes 90 % suoriutuu itsenäisesti kevyemmistä kotitöistä<br />

sekä asiointikäynneistä. Raskaampiakin kotitöitä pystyi tekemään 70 % haastatelluista.<br />

Tarvitsemansa avun he saivat pääasiassa lapsilta, puolisolta sekä jonkin verran naapureilta ja<br />

ystäviltä. Merkittävä asumisoloihin ja itsenäiseen selviytymiseen liittyvä havainto oli, että<br />

hissittömissä kerrostaloissa asui 20 % ja portaiden käytön ongelmia oli jo 30 %:lla haastatelluista.<br />

Viimeisen puolen vuoden aikana 28 % oli kaatunut vähintään kerran. Haastatelluista 60 % liikkui<br />

päivittäin ja koki liikuntakykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Univaikeudet ja nukahtamislääkkeiden<br />

käyttö oli melko yleistä, sillä 19 %:lla haastatelluista oli univaikeuksia ja 18 % käytti<br />

nukahtamislääkkeitä. Yli 80 %:lla haastatteluista oli säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja<br />

elämäänsä tyytyväisiä oli lähes 90 %.<br />

9


5 Vanhuspalvelujen nykytilan kuvaus<br />

Vanhuspalvelujen tehtäväalue koostuu hallinnon, kotihoidon ja palveluasumisen, laitoshoidon ja<br />

vammaispalvelujen tulosyksiköistä.<br />

5.1. Kotihoito, tukipalvelut ja palveluasuminen<br />

Kotihoidon tavoitteena on yhteistyössä asiakkaan, hänen omaistensa sekä muiden<br />

yhteistyötahojen kanssa tukea asiakkaan omatoimisuutta siten, että hänen asumisensa olisi<br />

mahdollisimman turvallista ja elämänlaatu hyvää. Kotihoito kohdentaa toimintansa<br />

palveluohjaamisen kriteerien mukaisesti niille porvoolaisille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi<br />

tarvitsevat apua jokapäiväisissä toimissaan ympäri vuorokauden. Palvelun järjestämisen<br />

lähtökohtana on aina asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinalueesta<br />

riippumatta.<br />

Palvelutarpeenarvioinnin tavoitteena on parantaa vanhusten edellytyksiä asua omassa<br />

kodissaan ja siirtää esimerkiksi laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi. Vuonna 2009 palvelutarpeen<br />

arviointiin pääsemisen ikäraja alennetaan 75 ikävuoteen, kun se aikaisemmin on ollut 80 vuotta.<br />

Arvioinnissa käydään läpi yksilöllisesti asiakkaan tarvitsemat palvelut, ja tarjotaan hänelle tukea ja<br />

oikea-aikaisia palveluja. Tällä tavoin voidaan parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua omassa<br />

kodissa.<br />

SAP-työryhmä (selvitä, arvioi, palveluohjaa) on moniammatillinen ryhmä, joka koordinoi vapaita<br />

ja vapautumassa olevia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja palveluohjaamisen kriteerien mukaan.<br />

Kotiutustiimi tukee kotihoidon asiakkaiden kuntoutumista ja kotiutumista nopeasti ja turvallisesti<br />

erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon jälkeen. Tiimissä työskentelee kolme sairaanhoitajaa,<br />

kotiutushoitaja, fysioterapeutti ja lähihoitaja. Kotiutushoitaja työskentelee osittain <strong>Porvoo</strong>n<br />

sairaalassa, jossa hän yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa selvittää asiakkaiden oikeaa<br />

jatkohoitopaikkaa. Kotiutustiimi on mukana asiakkaan kotiutustilanteessa ja huolehtii, että asiakas<br />

saa tarvittavat palvelut, apuvälineet ja hoitotarvikkeet sekä varmistaa ja huolehtii kuntoutumisen<br />

jatkumisesta kotona.<br />

Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan niitä kaupungin tarjoamia palveluita, jotka tukevat kotona<br />

selviytymistä ja asumista. Tukipalveluihin kuuluvat muun muassa omaishoidontuki,<br />

palveluneuvonta, perhetyö, ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalvelut sekä asunnonmuutostöiden<br />

avustukset. Vapaa-ajanohjaajan, muistipoliklinikan, sekä päiväsairaalan toiminta ovat myös osa<br />

kotihoidon tukipalveluja.<br />

Omaishoidontukea maksetaan <strong>Porvoo</strong>ssa kahdessa eri hoitoisuusryhmässä. Tuen saaminen<br />

edellyttää, että hoidettava on jatkuvan tai ympärivuorokautisen avun tarpeessa, eikä hoidettava<br />

pääsääntöisesti pysty asumaan yksin. Iäkkäiden omaishoitoperheiden kohdalla kiinnitetään<br />

erityistä huomiota hoitajan jaksamiseen.<br />

10


Turvapuhelimia ja asunnonkorjausavustuksia voidaan myöntää pienituloisille ikäihmisille<br />

tarveharkintaisesti.<br />

Ateriapalvelua kotiin kuljetettuna voi saada henkilö, joka alentuneen toimintakyvyn tai vamman<br />

vuoksi ei itse pysty valmistamaan ruokaa tai käymään kodin ulkopuolella ruokailemassa.<br />

Päivätoiminta tukee asiakkaiden kotona asumista yksilöllisen kuntoutumis- ja hoitotarpeen<br />

mukaisesti. Päiväsairaalan toiminta voi mahdollistaa varhaisen kotiutumisen laitoshoidosta ja<br />

vapaan pitämisen omaishoitajalle. Päiväsairaalassa käy päivittäin 12–15 asiakasta.<br />

Muistipoliklinikka on tarkoitettu muistihäiriöisten tutkimukseen, ohjaukseen, hoitoon ja<br />

seurantaan. Tavoitteena on selvittää muistiongelmien syyt mahdollisimman varhain.<br />

Muistipoliklinikan toiminnan tueksi on vanhuspalveluihin koulutettu muistihoitajia.<br />

Seniori-info antaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen tietoa ja ohjausta muun muassa erilaisista<br />

kaupungin sekä yksityisten tarjoamista palveluista. Neuvonnassa pyritään konkreettisesti<br />

auttamaan sekä puhelimitse että paikan päällä yhdessä keskustellen.<br />

Kotihoidon vapaa-ajanohjauksen puitteissa järjestetään viikoittain viriketoimintaryhmiä<br />

ikäihmisille eri puolilla kaupunkia. Vapaa-ajanohjaaja toimii myös vapaaehtoistyön koordinoijana<br />

kotihoidossa.<br />

Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan vanhuksen hoivan ja huolenpidon järjestämistä hänen<br />

oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa silloin, kun vanhus ei selviydy erilaisten tukitoimien<br />

avulla omassa kodissa, mutta ei tarvitse laitoshoitoa.<br />

Ennaltaehkäisevä kotikäynti tarjotaan kaikille kuluvana vuonna 78 vuotta täyttäville, jotka eivät<br />

kuulu kaupungin tarjoamien palveluiden piiriin. Kotikäynnin tavoitteena on tukea ikäihmisiä<br />

säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään ja tarjota heille tietoa saatavilla olevista<br />

palveluista.<br />

Palveluasuminen järjestetään kunnan kolmessa palveluasumisyksikössä ja kahdessa<br />

yksityisessä palvelutalossa. Palveluasuminen määritellään tavalliseksi tai tehostetuksi<br />

palveluasumiseksi riippuen siitä, onko henkilökunnan läsnäolo osa- vai ympärivuorokautista ja<br />

mikä on hoivaan ja hoitoon varatun henkilökunnan mitoitus.<br />

Palveluasumisen paikkoja on yhteensä 189, joista tehostettuja palveluasuntoja on 102. Vuonna<br />

2009 yli 75-vuotiaista porvoolaisista 5,7 % oli asumispalvelujen piirissä. Asukassijoittelua<br />

palveluasumiseen koordinoi SAP-työryhmä palveluohjaamisen kriteerien mukaan.<br />

RAI-järjestelmä (Resident Assesment Instrument) on ollut käytössä kotihoidossa vuodesta 2002<br />

lähtien. Koko kotihoitoa kattavaa systemaattista tietoa on kerätty vuodesta 2008 lähtien. RAIarvioinnin<br />

1/2009 mukaan kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on 81,8 vuotta. Asiakkaiden hoitoaika<br />

vaihtelee kotihoidon 2,8 vuodesta palveluasumisen 4,1 vuoteen. Hoitohenkilökunta käyttää<br />

asiakkaan luona aikaa hoitoon ja palveluun keskimäärin 25 minuuttia.<br />

Kolmannes (34,5 %) asiakkaista saa apua vain virallisilta palveluntuottajilta, omaisten osuus<br />

hoitotyössä on merkittävä (59 %). Yli puolet kotihoidon asiakkaista on hoidossa heikentyneen<br />

fyysisen toimintakyvyn vuoksi ja 60 %:lla on muistiin vaikuttava häiriö. Sosiaalinen<br />

eristäytyneisyys (20 %) ja muistivaikeus lisäävät laitokseen joutumisen riskiä. Selvää laitoshoidon<br />

tarvetta ilmenee 7 %:lla ja palvelutaloissa 9 %:lla asiakkaista.<br />

11


Kevythoitoisten asiakkaiden osuus on ollut korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tästä<br />

syystä vuoden 2008 lopussa määriteltiin kotiin annettavan hoidon ja hoivan myöntämisperusteet.<br />

Tarkoituksena on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille<br />

porvoolaisille.<br />

5.2. Vammaispalvelut<br />

Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla pyritään edistämään vammaisen henkilön<br />

mahdollisuuksia elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluilla pyritään myös<br />

ehkäisemään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä<br />

tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta<br />

pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.<br />

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja etuuksista on tarkoitettu vain vaikeavammaisille.<br />

Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluita ovat kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt sekä<br />

asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, tulkkipalvelut, päivätoiminta ja 1.9.2009<br />

alkaen henkilökohtainen apu. Osa palveluista koskee kaikkia vammaisia, jolloin palvelut<br />

järjestetään harkinnanvaraisina, määrärahasidonnaisina tukitoimina. Määrärahasidonnaisia<br />

palveluja ja tukitoimia ovat muun muassa päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja<br />

laitteet, sopeutumisvalmennus ja tukihenkilötoiminta. Mikäli kehitysvammainen asiakas ei saa<br />

riittäviä ja hänelle sopivia palveluja vammaispalvelulain perusteella, hänen palvelunsa järjestetään<br />

kehitysvammahuollon kuntayhtymien toimesta kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain<br />

mukaan.<br />

5.3. Laitoshoito<br />

Laitoshoitoa järjestetään Näsin sairaalassa, Epoon vanhainkodissa sekä Johannisbergin<br />

vanhainkodissa. Laitoksissa toimitaan kuntouttavalla työotteella.<br />

Lyhytaikaisella ja jaksottaisella hoidolla tuetaan ikääntyneiden kotona selviytymistä ja hoitavan<br />

omaisen jaksamista. Pitkäaikaishoitoa annetaan henkilöille, joille ei voida enää järjestää heidän<br />

tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnoissa. Oikean hoitomuodon<br />

valinta tapahtuu palveluohjauksen kriteerien perusteella.<br />

Näsin sairaalassa on neljä osastoa, jotka ovat profiloituneet asiakaskunnan mukaan. Osasto<br />

1:llä hoidetaan pääsääntöisesti vaativia pitkäaikaispotilaita. Osasto 2 on psykogeriatrinen osasto,<br />

johon sisältyy dementiayksikkö. Osasto 3 on akuutti- ja vastaanotto-osasto, jonne tullaan lääkärin<br />

lähetteellä joko erikoissairaanhoidosta tai kotihoidosta. Osasto 4 on jatkokuntoutusosasto<br />

neurologisille potilaille, mutta siellä hoidetaan myös muita pidempiaikaista hoitoa vaativia potilaita.<br />

Potilaspaikkoja käytössä on noin 109.<br />

Viimeisen RAI-arvioinnin mukaan Näsin sairaalan osastoilla 1, 2 ja 4 on naisia 54,5 % ja miehiä<br />

45,5 %. Potilaista on alle 75-vuotiaita 34 % ja yli 75-vuotiaita 66 %. Potilaista 73 % tarvitsee<br />

runsaasti apua tai on kokonaan autettavia. 69 %:lla potilaista on keskivaikea tai vaikea dementia.<br />

Pitkäaikaishoitopäätös on noin 50 %:lla potilaista.<br />

12


Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat<br />

käyttävät verrattuna keskivertoasiakkaiden käyttämään ajan ja avun määrään.<br />

Keskivertoasiakkaan kustannuspainoa kuvataan luvulla 1,00. Osastoilla 1, 2 ja 4 keskimääräinen<br />

kustannuspaino on 1,22, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaat käyttävät 22 % enemmän<br />

henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat.<br />

Näsin sairaalan akuutti- ja vastaanotto-osastolla (osasto 3) alle 75-vuotiaiden osuus hoitopäivistä<br />

on 32 %. Keskimääräinen hoitoaika on noin 12 vuorokautta. Kaikki potilaat ovat<br />

lyhytaikaishoidossa. (RAI -vertailutietokannan tulokset 2/2008, Effica asiakastietojärjestelmä.)<br />

Epoon vanhainkodissa on kuusi osastoa. Yksi on 14-paikkainen dementiaosasto, jossa on 2<br />

lyhytaikaispaikkaa. Yksi osastoista on 18-paikkainen lyhytaikaisosasto. Yhteensä Epoossa on 102<br />

asukaspaikkaa.<br />

Epoon vanhainkodin asukkaista naisia on 69 % ja miehiä 31 %. Asukkaista alle 75-vuotiaita on 13<br />

% ja yli 75-vuotiaita on 87 %. Asukkaista 73 % tarvitsee runsaasti apua tai on kokonaan<br />

autettavia. 76 %:la asukkaista on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on noin<br />

90 %:lla asukkaista. Kustannuspaino on 0,97. Epoon lyhytaikaisosastolla ei tehdä RAI-arviointeja,<br />

joten tiedot koskevat vain pitkäaikaisosastoja. (RAI-vertailutietokannan tulokset 2/2008.)<br />

Johannisbergin vanhainkodissa on viisi osastoa, joista yksi dementiaosasto. Yhteensä<br />

asukaspaikkoja on 118. Näistä 114 on pitkäaikaisasiakkaiden käytössä ja 4 lyhytaikais- ja<br />

intervalliasiakkaiden käytössä.<br />

Johannisbergin vanhainkodin asukkaista naisia on 84 % ja miehiä 16 %. Asukkaista alle 75-<br />

vuotiaita on 10 % ja yli 75-vuotiaita on 90 %. Asukkaista 80 % tarvitsee runsaasti apua tai on<br />

kokonaan autettavia. 78 %:lla on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on 78<br />

%:lla asukkaista. Kustannuspaino on 1,03. (RAI -vertailutietokannan tulokset 2/2008.)<br />

Taulukosta 3 ilmenee vanhuspalveluiden asiakkaiden määrä ja palvelujen kattavuus.<br />

Taulukko 3. Asiakkaiden määrä ja palvelujen kattavuus <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalveluissa 31.12.2009<br />

(Indikaattoripankki Sotkanet)<br />

PALVELU ASIAKKAITA (kaikki) ASIAKKAITA (yli 75-v)<br />

Ateriapalvelut 704 553 (vuoden aikana)<br />

Turvapuhelin 198 176 (vuoden aikana)<br />

Kuljetuspalvelut 656 646 (vuoden aikana)<br />

Omaishoidon tuki 285 130 (vuoden aikana)<br />

Säännöllinen kotihoito 966 488 (30.11.)<br />

Palveluasuminen 139 85 (vuoden lopussa)<br />

Tehostettu palveluasuminen 127 92 (vuoden lopussa)<br />

Kehitysvammahuollon asiakkaat 205<br />

Ohjatun työtoiminnan asiakkaat 30<br />

Vammaispalveluasiakkaat 660<br />

Vanhainkodit 390 197 (vuoden lopussa)<br />

Näsin sairaalan osasto 3 532 14 (vuoden lopussa)<br />

Näsin sairaalan osastot 1, 2, 4 263 78 (vuoden lopussa)<br />

13


Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneistä porvoolaisista<br />

Säännöllinen kotihoito 15,4 %<br />

Omaishoidon tuki 2,5 %<br />

Palveluasuminen 5,7 %<br />

- josta tehostettu palveluasuminen 2,9 %<br />

Pitkäaikainen laitoshoito 7,4 %<br />

Vanhuspalveluista tiedottaminen tapahtuu Seniori-infon, palveluoppaan, internet-sivujen,<br />

palveluohjauksen, vanhusneuvoston ja -järjestöjen sekä median kautta.<br />

Teknologisia ratkaisuja on käytössä vanhuspalveluissa ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Uutta<br />

teknologiaa hyödynnetään jatkossa tarpeen ja resurssien mukaan.<br />

5.4. Yhteistyötahot<br />

Vanhusneuvosto toimii porvoolaisten ikäihmisten edunvalvojana ja puolestapuhujana<br />

kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Vanhusneuvostoon kuuluu 15 varsinaista jäsentä ja<br />

varajäsentä, joista yhdeksän edustaa järjestöjä. Kaupungin eri toimialoilta on kolme edustajaa.<br />

Lisäksi vanhusneuvoston jäseninä on kolme luottamushenkilöä. Vanhusneuvoston toimikausi on<br />

kaksi vuotta, ja se kokoontuu noin kerran kuukaudessa.<br />

Vanhusneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa seurata ikäihmisten tarpeita sekä antaa<br />

tarvittaessa erilaisia aloitteita, lausuntoja ja suosituksia. Vanhusneuvosto pyrkii myös<br />

vaikuttamaan ympäristön suunnitteluun ja edistämään ikäihmisten tasavertaista osallistumista<br />

yhteiskunnan eri toimintoihin. Vanhusneuvoston sihteerinä toimii kaupungin viranhaltija, joka toimii<br />

samalla vanhusasiamiehenä.<br />

Maahanmuuttajatyö hoidetaan sosiaalityön tehtäväalueella. Vanhuspalveluissa on varauduttava<br />

ikääntyvien maahanmuuttajien lisääntyvään palveluntarpeeseen. <strong>Porvoo</strong>ssa on vuonna 2009<br />

arviolta 100 yli 65-vuotiasta maahanmuuttajaa.<br />

Kuntoutusta järjestetään yhteistyössä terveyspalvelujen tehtäväalueen kanssa. Avopalveluissa<br />

toimii fysioterapiaosaston henkilökuntaa ja Näsin sairaalassa sekä fysioterapiaosaston<br />

henkilökuntaa että vanhuspalveluihin kuuluvia fysioterapeutteja. Omenamäen palvelukeskuksessa<br />

ja Näsin vuodeosastoilla toimii toimintaterapeutti. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat<br />

fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, apuvälinepalvelut ja<br />

laitoskuntoutus sekä sopeutumisvalmennus, joista osa hankitaan ostopalveluna.<br />

Terveyspalvelujen fysioterapia kohdistuu riskiryhmiin eri ikäluokissa. Ikääntyneille on tarjolla<br />

erilaisia palveluja sekä avo- että laitoshoidossa. Näitä ovat muun muassa fysioterapeuttinen<br />

neuvonta esimerkiksi nivelrikkopotilaille, fysioterapia murtumien, leikkauksien ja<br />

aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen, apuvälinepalvelut sekä ryhmätoiminta.<br />

Veteraanikuntoutusta voi hakea henkilö, jolla on rintamapalvelutunnus. Rintamamiesten ja<br />

veteraanien kuntoutusasioita hoitaa terveyskeskussosiaalityöntekijä. Sotainvalidien kuntoutusasiat<br />

hoidetaan Valtiokonttorissa. Valtio ja kunta rahoittavat rintamamiesten ja veteraanien<br />

kuntoutuksen joko laitoksessa tai avopalveluissa. Avohoidon yhteyteen voi saada tarvittaessa<br />

14


jalkahoitoa. Sekä avo- että jalkahoidon voi saada kotikäynteinä, jos oma liikkuminen on<br />

vaikeutunut. Valtio korvaa hakemuksesta sairasvakuutuksen kautta matkat. Kunnan<br />

kustantamaan kuntoutukseen ei kuulu matkakorvauksia. Veteraanin puolison on mahdollista<br />

osallistua miehensä laitosjaksolle valtion kustannuksella. Laitoskuntoutusjaksoa varten tarvitaan<br />

lääkärilausunto. Kunta myöntää veteraaneille myös avustusta silmälaseihin ja hammashoitoon.<br />

Erikoissairaanhoidossa <strong>Porvoo</strong>n sairaalassa on 189 sairaansijaa ja henkilökuntaa noin 600.<br />

<strong>Porvoo</strong>n sairaanhoitoalueeseen kuuluu 8 kuntaa ja alueen sairaala on <strong>Porvoo</strong>n sairaala, joka<br />

tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja ja vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksestä.<br />

Eläkeläisasuntoja on ympäri <strong>Porvoo</strong>ta sekä kaupungin omana että yksityisten omistamana.<br />

Asunnot on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille. Yhteistyön kehittäminen asuntojen ylläpitäjien<br />

kanssa on haaste ja kehittämiskohde.<br />

Kulttuuritoimen järjestämä toiminta on tarkoitettu kaikille porvoolaisille. Se muun muassa<br />

järjestää erilaisia tapahtumia ja juhlia, jotka ovat ikääntyneiden suosiossa. Yhteistyössä vanhus- ja<br />

vammaispalveluiden kanssa järjestetään ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalveluita. Erilaisten<br />

apurahojen turvin on järjestetty muun muassa kuoroesiintymisiä Epoon vanhainkodissa.<br />

Liikuntatoimi ylläpitää urheilu- ja liikuntapaikkoja ja järjestää ohjattua toimintaa erityisesti<br />

syrjäytyneille ja toimintakyvyltään heikentyneille henkilöille. Liikuntatoimi toivoo yhteistyötä<br />

vanhuspalvelujen kanssa niin, että liikunta saataisiin osaksi kotihoitoa, palveluasumista ja<br />

pitkäaikaishoitoa.<br />

Kansalaisopistot järjestävät erityiskursseja ikääntyneille sekä erityistä atk-ohjausta ja<br />

nettikahvilatoimintaa. Ikääntyneet on huomioitu myös kurssimaksujen alennuksin.<br />

Kirjastotoimi tekee yhteistyötä kotihoidon kanssa niin, että kotihoito toimittaa kirjoja asiakkaan<br />

kotiin.<br />

Musiikkiopisto järjestää oppilaskonsertteja palvelutaloissa ja laitoksissa ja konsertoi myös<br />

tilauksesta. Konserttilippuihin on mahdollista saada eläkeläisalennus. Osittain musiikkiopiston<br />

opetus on avointa kaikenikäisille.<br />

Tekninen ja ympäristötoimi on tärkeässä roolissa tavoiteltaessa esteetöntä ja turvallista<br />

ympäristöä. Rakennusvalvontayksikössä rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että<br />

esteettömyyttä edellyttävissä rakennushankkeissa piirustukset on laadittu sekä rakennuksen että<br />

rakennuspaikan osalta esteetöntä rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti<br />

sekä valvotaan, että rakennushanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Liikkumisen<br />

esteettömyyttä pyritään parantamaan yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Palveluliikenteen<br />

kehittämistä toteutetaan ostopalvelun lisäämisellä, mikä edellyttää myös määrärahan lisäystä.<br />

Kevyen liikenteen verkostoa ja sen kunnossapitoa kehitetään edellyttäen, että siihen suunnataan<br />

lisää määrärahoja. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä kasvavan ikääntyneen väestönosan<br />

palvelutarpeiden huomioonottamiselle (esimerkiksi ympäristön laatu, esteettömyys, erilaiset<br />

asumisvaihtoehdot, palvelujen sijainti, joukkoliikenne). Tämä edellyttää henkilöstön ammattitaidon<br />

ylläpitoa ja koulutusta.<br />

Pelastuslaitos huomioi toiminnassaan asumisturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hoitolaitosten<br />

henkilökuntaa ohjataan ja koulutetaan, ja kotitapaturmia pyritään ehkäisemään neuvonta- ja<br />

ohjaustyöllä.<br />

15


5.5. Vanhuspalvelujen lääkärit<br />

Vanhuspalvelujen lääkärivirkoja on yhteensä 5, joista kaksi on kotihoidon lääkäreitä, kaksi Näsin<br />

sairaalan osastonlääkäreitä ja yksi ylilääkäri. Ylilääkäri toimii kaikkien vanhuspalvelulääkäreiden<br />

esimiehenä.<br />

Kotihoidon potilaiden hoitovastuu on jaettu terveyskeskuksen vastaanoton lääkäreiden kanssa<br />

siten, että kotihoidon lääkärit hoitavat niitä potilaita, joille vastaanotolle tulo tuottaa ongelmia.<br />

Kotihoidon lääkärit vastaavat tehostettujen palvelutalojen lääkäripalveluista. Näsin sairaalasta<br />

vastaa kaksi osastonlääkäriä, joista toinen hoitaa akuutti- ja vastaanotto-osastoa ja toinen hoitaa<br />

osastoja 1, 2 ja 4. Vanhainkotien ja muistipoliklinikan lääkäripalvelut hoitaa ostopalvelulääkäri.<br />

16


6 Näkemyksiä hyvästä ikääntymisestä <strong>Porvoo</strong>ssa<br />

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008:3) tukee kuntia ikäihmisten palvelujen<br />

kehittämisessä yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelujen käyttäjien sekä heidän<br />

läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. <strong>Porvoo</strong>n vanhuspoliittisen <strong>ohjelma</strong>n<br />

työstämiseen otettiin mukaan ikääntyneet, vanhustyön henkilöstö, eri yhteistyötahot ja toimialat.<br />

Ohjelmaa varten kuultiin porvoolaisia ikäihmisiä ja heidän näkemyksiään ja toiveitaan hyvästä<br />

ikääntymisestä. Kirjallinen kysely suunnattiin eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Tämän lisäksi<br />

pidettiin keskustelutilaisuuksia vanhainkoti- ja palvelutalo-osastoilla, päiväsairaalan ryhmissä sekä<br />

kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Omenamäen palvelukeskuksessa järjestettiin kaksi avointa<br />

keskustelutilaisuutta, joissa myös ne ikäihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä, saivat kertoa<br />

toiveistaan.<br />

Vanhustyön henkilökunnalle järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa pohdittiin, mitä henkilökunta<br />

voisi omalla työllään tehdä, jotta asiakkaiden toiveet hyvästä ikääntymisestä toteutuisivat.<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa toimii 4 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitosta, jotka kouluttavat tulevaisuuden<br />

vanhustyön tekijöitä. Oppilaitoksien edustajilta kysyttiin, kuinka opetuksessa huomioidaan<br />

ikäihmisten ajatukset hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuudesta. Myös <strong>Porvoo</strong>n sairaalan<br />

osastoille sekä seurakuntiin suunnattiin kysely, kuinka he omalla työllään voivat edesauttaa<br />

ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista.<br />

17


Ikääntyneet pitävät hyvän ikääntymisen kannalta tärkeänä:<br />

- kotona asuminen niin pitkään kuin mahdollista<br />

- ympäristön turvallisuus ja esteettömyys<br />

- ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen<br />

- sosiaaliset kontaktit ja erilaiset harrastukset<br />

- palveluiden (mm. kotihoito) saaminen tarvittaessa, myös omalla äidinkielellä<br />

- ennaltaehkäisevä toiminta edesauttamassa kotona asumista<br />

- tiedottaminen ja neuvonta palveluista ja toiminnoista<br />

Henkilöstö luo hyvän ikääntymisen edellytykset:<br />

- ikäihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen<br />

- oman ammattitaidon ja jaksamisen vaaliminen ja viihtyisän työympäristön luominen<br />

- eri tahojen kanssa yhteistyössä toimiminen, mikä takaa hyvän hoidon ja palvelun<br />

- kuntouttavan työotteen periaatteiden mukaan toimiminen<br />

- asiakkaan asunnon (koti, palveluasunto, laitos) kodinomaisuudesta ja viihtyisyydestä<br />

huolehtiminen<br />

- erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja aktiviteettien järjestäminen yksinäisyyden ehkäisemiseksi<br />

ja sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi<br />

Yhteistyökumppanit (sairaala, oppilaitokset, seurakunta) vastaavat ikääntyneiden<br />

toiveisiin:<br />

Sairaalassa<br />

- potilaan motivointi kuntoutumaan ja hänen sijoittamisensa ensisijaisesti kotiin<br />

- tarvittavien apuvälineiden käytön opastaminen<br />

- kotiutustiimin käyttö ja sen käytön tehostaminen tulevaisuudessa<br />

Oppilaitoksissa<br />

- painotetaan ikäihmisen kohtaamista yksilönä sekä elämänhistorian ja<br />

itsemääräämisoikeuden kunnioittamista<br />

- toteutetaan erilaisia projekteja, hankkeita ja opinnäytetöitä, joissa otetaan huomioon hyvä<br />

ikääntyminen ja tulevaisuus<br />

- mahdollistetaan opiskelijoiden ja ikäihmisten kohtaaminen harjoittelujaksoilla<br />

Seurakunnissa<br />

- lisätään työntekijäresursseja vanhustyöhön<br />

- ollaan tiiviissä yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen<br />

kanssa<br />

18


7 Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n taustatekijöitä<br />

7.1. Arvot toimintamme taustalla<br />

<strong>Porvoo</strong>n ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n visio on arvokas, aktiivinen ikääntyminen omassa kodissa.<br />

Tätä varten on asetettu tavoitteiksi turvata ikääntyneen kotona asuminen, taata turvallinen ja<br />

esteetön ympäristö ja huolehtia ammattitaitoisesta henkilöstöstä palveluissa.<br />

Ikäihminen vastaa omasta terveydestään, toimintakyvystään, hyvinvoinnistaan ja ikäihminen on<br />

kaupungille voimavara. Vanhuus on arvokas osa elämää.<br />

Palveluja toteutettaessa taustalla on asukaslähtöisyys, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen,<br />

tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys.<br />

7.2. Valtakunnalliset tavoitteet<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaiseman Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen<br />

(2008) mukaan palvelujärjestelmää on kehitettävää niin, että pääpaino on kotona asumista<br />

mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Laatusuositus on ikäihmisten palvelujen kehittämistyön<br />

ja arvioinnin väline, ja sen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa<br />

palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi perustetaan<br />

neuvontakeskuksia, toteutetaan ehkäiseviä kotikäyntejä ja järjestetään kuntoutusta. Kuntoutusta<br />

edistävä kotihoito on ennakoivaa, oikein kohdennettua, oikein ajoitettua, koordinoitua, turvallista,<br />

monipuolista ja ympärivuorokautista. Pitkäaikaishoito ja -hoiva organisoidaan uudelleen niin, että<br />

terveyskeskusvuodeosastojen pitkäaikaishoito korvataan muilla vaihtoehdoilla, ellei se ole<br />

lääketieteellisesti perusteltua. Terveyskeskusvuodeosastot keskittyvät akuuttihoitoon ja<br />

kuntoutukseen.<br />

Laatusuosituksen mukaiset tavoitteet ovat vuoteen 2012 mennessä, että yli 75 vuotiaista<br />

henkilöistä 91–92 % asuu kotona, 13–14 % saa säännöllistä kotihoitoa, 5–6 % saa omaishoidon<br />

tukea, 5–6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai<br />

pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi ehkäiseviä palveluita,<br />

päivätoimintaa ja jaksottaista toimintaa on kehitettävä.<br />

7.3. Dementian esiintyvyys<br />

Dementialla tarkoitetaan elimellisestä syystä johtuvaa, yleensä etenevää henkisten toimintojen<br />

heikkenemistä, joka johtaa kykenemättömyyteen jokapäiväisissä tehtävissä. Tärkeimmät<br />

dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat: Alzheimerin tauti (65–70 %), aivoverenkiertoperäinen<br />

vaskulaarinen dementia (15 %) ja Lewyn kappale -dementia (15 %). Dementian esiintyvyys<br />

19


lisääntyy iän mukana. Vuonna 2005 maassamme oli noin 85 000 dementiapotilasta. Vuonna 2030<br />

heitä arvioidaan olevan 128 000. Keskivaikea dementiaa sairastava henkilö ei yleensä selviydy<br />

ilman ympärivuorokautista hoitoa (Finne-Soveri 2006), lähes 60 % hoidetaan laitoksissa. Jatkossa<br />

on keskeistä erityisesti laitoshoidon kustannusten nousun rajoittaminen. Tärkeitä ovat myös<br />

toimenpiteet, joiden avulla potilaita voidaan hoitaa pitempään kotona (Soininen 2009) sekä<br />

lääketieteen kehittymisen seuranta.<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa jonkin asteinen kognitiovaje on 60 %:lla kotihoidon asiakkaista, 75 %:lla tavallisen<br />

palveluasumisen ja yli 90 %:lla tehostetun ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaista. Kun<br />

asiakkaalla on keskivaikea kognition vaje, on avuntarve suurempi myös fyysisissä toiminnoissa<br />

(Noro 2008).<br />

Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys vuosina 2010–2020 suhteutettuna <strong>Porvoo</strong>n<br />

väestöennusteeseen tarkoittaa sitä, että dementian esiintyvyys kasvaa nykytiedon mukaan<br />

kymmenessä vuodessa melkein kolmella sadalla henkilöllä (Taulukko 4).<br />

Taulukko 4. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys väestöennusteen mukaan (Voutilainen 2008)<br />

Ikäryhmä<br />

Esiintyvyys<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa<br />

2010<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa<br />

2015<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa<br />

2020<br />

65–74 4 % 172 230 254<br />

75–84 11 % 265 305 385<br />

Yli 85 -v. 35 % 307 365 440<br />

Yhteensä 744 900 1079<br />

7.4. Toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät<br />

Väestö ikääntyy valtakunnallisesti, ja vaikka ikääntyneiden toimintakyvyn on todettu parantuneen<br />

viimeisten 20 vuoden aikana, arvioidaan sen kuitenkin lisäävän pysyvän avun ja huolenpidon<br />

tarvetta. 85 ikävuoden jälkeen ihmisen toimintakyky alenee, ja hoidon ja hoivan tarve kasvaa.<br />

Laitoshoidon tarvetta voidaan siirtää runsaalla ja kattavalla kotihoidolla ja tukipalveluilla sekä<br />

omaishoidon tukemisella. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rinnalla järjestöillä on merkittävä<br />

rooli vertaistuen ja vapaaehtoistyön järjestämisessä. Ohjelmakaudella palvelujen tarpeen kasvu<br />

on huomioitava palvelujen suunnittelussa luomalla erilaisia palveluvaihtoehtoja. (Vaarama 2004.)<br />

Tulevaisuudessa terveydentila kohenee ja elinikä pitenee edelleen ja samalla toimintakykyiset<br />

vuodet lisääntyvät. Pitkät avioliitot ovat harvinaisempia, ja miesten eliniän pidetessä parisuhteessa<br />

elävien osuus kasvaa. Sukupolvet eivät asu yhdessä ja välimatkat ovat pitkiä. Eläkeläisten<br />

20


tulotaso nousee työeläkkeiden kautta ja pelkkää kansaneläkettä saavien määrä laskee.<br />

Pienitulosten eläkeläisten määrä voi kuitenkin kasvaa työeläkkeen pienuudesta johtuen, mutta<br />

myös katkonaisen työuran takia. Tulevaisuudessa vastuu palvelujen järjestämisestä ja hoidon ja<br />

hoivan arvioinnista ennakoidaan olevan edelleen kunnalla, mutta julkisen vastuun piiri ei enää<br />

laajene (STM, Hyvinvointi 2015, 2007, Seppänen 2008, Peiponen 2008).<br />

Ihmisen hyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Ikääntyessä toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen<br />

selviytymisen rinnalle nousevat keskeisiksi tekijöiksi läheiset ihmissuhteet, terveys, koti ja<br />

ympäristö sekä palvelujen saanti (STM 2007, Seppänen 2008). Riskitekijöitä ovat yksinäisyys,<br />

turvattomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat.<br />

Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja<br />

aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksinasuvien iäkkäiden toimintakykyä. Keskivaikeat ja lievät<br />

masennustilat ovat yleisiä iäkkäässä väestössä. Keskivaikeista ja lievistä masennustiloista kärsii<br />

12,4 % 65 vuotta täyttäneistä, ei-dementoituneista miehistä ja 14,9 % naisista. Vakavien<br />

masennustilojen esiintyvyys on vähäisempää, miehistä 1,1–1,3 % ja naisista 2,3–2,7 % kärsii<br />

vakavasta masennuksesta. Ikääntyneillä masennustilan oireet saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin<br />

nuoremmilla. Kivut, säryt, muistin heikkeneminen, hidastuminen, kognitiivisten kykyjen<br />

heikkeneminen tai tahtoelämän lamaantuminen voivat olla keskeisiä oireita. Oireiston<br />

monimuotoisuutta pidetään syynä masennustilojen tunnistamisen ongelmiin. Iäkkäiden<br />

masennustilojen aiheuttamia kustannuksia iäkkäille, heidän omaisilleen tai yhteiskunnalle ei ole<br />

kriittisesti arvioitu. Puutteellinen tunnistaminen ja hoito erittäin todennäköisesti johtavat<br />

mittavampiin kustannuksiin kuin asianmukainen tunnistaminen ja hyvä hoito (Kivelä 2006.)<br />

21


8 Vanhuspalvelurakenteen kehittämislinjaukset<br />

vuosina 2010–2020<br />

8.1. Valtakunnalliset kehittämislinjaukset<br />

Sirpa Kärnän väitöskirjan mukaan (2008) tulevaisuudessa ikäihmiset eivät toivo perinteistä<br />

vanhainkodissa asumista. Hyvinvointinsa uhkana he näkevät toimettomuuden ja yksinäisyyden.<br />

Asuinympäristössä tarvitaan päivätoimintaa, lähiryhmiä ja korttelikahviloita, joissa voi<br />

omatoimisesti tavata ihmisiä ja osallistua toimintaan. Palvelutalo on mieluisampi<br />

asumisvaihtoehto, kun omassa kodissa asuminen ei enää ole mahdollista itsenäisesti tai<br />

avunkaan turvin (Andersson 2007).<br />

Uudentyyppisessä omatoimisuutta tukevassa palvelukeskusmallissa siirrytään tavanomaisesta<br />

laitoshoidosta ja porrasteisesta palvelurakenteesta uudentyyppiseen palvelujärjestelmään.<br />

Ikääntynyt asukas saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti omaan kotiinsa. Kun asuminen<br />

omassa kodissa runsaallakaan avulla ja tukitoimilla ei ole mahdollista, siirtyy ikääntynyt henkilö<br />

palvelukeskukseen ja palveluita lisätään tarpeen mukaan. Asuntojen lisäksi palvelukeskuksessa<br />

on ulkopuolisille ikäihmisille ja järjestöille päiväkeskustoimintaa ja ohjattua päivätoimintaa.<br />

Toiminta tuo mukanaan virkistystä myös vakituisille asukkaille. Asumisyksiköissä jokaisella on<br />

oma huone tai huoneisto, toiminta on yhteisöllistä, yhteistiloissa ruokaillaan, seurustellaan ja<br />

harrastetaan. Osa asumisyksiköistä on tarkoitettu muistisairaille ja kaikissa asumismuodoissa on<br />

tarkoitus asua elämän loppuun asti (Interreg III A 2007, Vaarama & Rysti 2008, Peiponen 2008).<br />

Vuoden 2008 lopussa oli koko maassa kotona asuvien osuus 89,4 % kaikista 75 vuotta<br />

täyttäneistä. Mukaan on laskettu muut kuin pitkäaikaisessa sairaalahoidossa hoidetut,<br />

vanhainkodeissa olleet ja ympärivuorokautisen hoivan sisältävien asumispalvelujen piirissä olleet.<br />

Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 11,2 %, omaishoidon tuen piirissä 4,1 %, tehostetun<br />

palveluasumisen piirissä 4,6 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,9 % 75 vuotta täyttäneistä.<br />

Taulukossa 5 on verrattu koko maan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan lukuja <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />

vastaaviin lukuihin. Taulukossa on esitetty myös <strong>Porvoo</strong>n kaupungin luvut vuonna 2009 (Taulukko<br />

5).<br />

22


Taulukko 5. Kotona asuvat ja palveluiden peittävyys ikääntyneiden palveluissa, % 75 vuotta täyttäneistä<br />

Koko<br />

maa<br />

Itä-<br />

Uusimaa <strong>Porvoo</strong><br />

2008 2008 2008 2009<br />

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %<br />

vastaavanikäisestä väestöstä 89,4 % 90,1 % 89 % 89,6 %<br />

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75<br />

vuotta täyttäneet asiakkaat, %<br />

vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 % 10,4 % 13,9 % 15,4 %<br />

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat<br />

vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,1 % 4,4 % 4,4 % 2,5 %<br />

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75<br />

vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %<br />

vastaavanikäisestä väestöstä 4,6 % 3,7 % 3,1 % 2,9 %<br />

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa<br />

tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta<br />

täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä<br />

väestöstä 5,9 % 6,2 % 7,9 % 7,4 %<br />

(Indikaattoripankki Sotkanet, Tilastokeskus, Effica asiakastietojärjestelmä)<br />

Tulevaisuuden suuret haasteet liittyvät myös dementiahoidon kasvavaan tarpeeseen. Palveluita ja<br />

palvelurakennetta suunniteltaessa on huomioitava sekä muistisairauksien esiintyvyys että muut<br />

toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, myös vammaisten ja alle 75-vuotiaiden<br />

asiakkaiden määrä.<br />

Elinympäristön turvallisuus ja esteettömyys ovat tärkeitä itsenäisen ja omatoimisen elämän<br />

takaamiseksi. Ikääntymisen myötä toimintakyvyn muutokset vaikuttavat selviytymiseen omassa<br />

ympäristössä, ja hyvillä ympäristöratkaisuilla selviytymistä voidaan edesauttaa. On arvioitu, että<br />

kotona selviytymisen esteitä poistamalla voidaan ehkäistä, vähentää tai jopa poistaa<br />

palvelutarvetta (Vaarama, 2004). Esteettömyys ja alueelliset lähipalvelut tukevat omatoimista<br />

asioimista ja virkistymistä.<br />

Itsenäistä selviytymistä edistetään erilaisilla apuvälineillä. Apuvälinepalveluilla voidaan vähentää<br />

vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä ja ylläpitää liikkumiskykyä<br />

pidempään, jolloin ikäihmisen tai vammaisen henkilön laitoshoidon tarve siirtyy. Vastuu<br />

apuvälinepalveluiden järjestämisestä sekä toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta on kunnilla ja<br />

sosiaalitoimesta, ja erityisapuvälineiden sairaanhoitopiireillä. Apuvälinehuollon peruspalvelut<br />

saadaan terveyskeskuksesta ja hankintavastuu kuuluu erityissairaanhoidolle. Myös<br />

Kansaneläkelaitos, vakuutus- ja työeläkelaitokset, kuntoutuslaitokset sekä Valtiokonttori<br />

kustantavat apuvälinepalveluita (Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003).<br />

Yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja on palveluseteli. Palvelusetelillä tarkoitetaan<br />

kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan<br />

antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Laki sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. Lailla on tarkoitus parantaa palvelusetelin<br />

käytön edellytyksiä ja saada palveluseteli aiempaa laajempaan käyttöön. Olennainen tavoite on<br />

myös asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen. (Kuntaliitto.) <strong>Porvoo</strong>ssa on<br />

ollut pienimuotoisesti palveluseteli käytössä omaishoidontuen asiakkaille. Palvelusetelillä voidaan<br />

mahdollistaa omaishoitajalle vapaata tai apua hoitotyössä. Jatkossa suunnitellaan palvelusetelin<br />

laajempaa käyttöä.<br />

23


8.2. Muutokset <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelurakenteessa<br />

8.2.1. Turvallinen asuminen kotona ja esteetön ympäristö<br />

Ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Omassa kodissa asuminen turvataan<br />

erilaisilla palveluilla ja tukimuodoilla sekä huomioimalla ympäristötekijät.<br />

Kotihoitopalvelut kohdennetaan paljon apua tarvitseville ja kotihoidolla tuetaan asiakkaan ja<br />

läheisten voimavaroja. Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla voidaan edistää hyvinvointia ja<br />

terveyttä, mikä tukee ikäihmisen itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista. Hyvinvointi ja terveys<br />

vaikuttavat myös ratkaisevasti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Palvelujen<br />

järjestämisessä yhteistyötahot, esimerkiksi seurakunta ja järjestöt, ovat tärkeässä asemassa.<br />

Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kuntouttavan työotteen periaatteet tukevat myös<br />

kotona asumista.<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa panostetaan erityisesti siihen, että ikäihmisen toimintakyvyn heiketessä kotiympäristö<br />

pyritään suunnittelemaan turvalliseksi ja toimivaksi niin, että ikäihminen pärjäisi itsenäisesti<br />

mahdollisimman pitkään. Tässä työssä on tärkeä rooli kotihoidon kotiutustiimillä, fysioterapeuteilla<br />

sekä toimintaterapeuteilla. Koteja voidaan muuttaa toimivimmiksi jo pieninkin muutoksin<br />

hankkimalla tarvittavia apuvälineitä sekä opastamalla niiden käytössä. Leikkauksen tai muun<br />

laitoshoitojakson jälkeen kuntoutuksella on erityisen suuri merkitys. Tämän toteutuminen<br />

varmistetaan kotihoidossa kuntouttavan työotteen osaamisen vahvistamisella ja lisäämällä fysioja<br />

toimintaterapeuttiresursseja.<br />

Kotona asuvan huonokuntoisen ikäihmisen turvallisuutta voidaan edistää myös<br />

turvapuhelinjärjestelmällä. Erilaisia turvapuhelinjärjestelmiä on saatavilla yksityisiltä<br />

palveluntuottajilta. Kehitteillä ja jo käytössä on teknologisia ratkaisuja esimerkiksi elintoimintojen<br />

seurantaa varten. <strong>Porvoo</strong>n kaupungin myöntämät turvapuhelimet sekä pienimuotoiset<br />

asunnonmuutostyöt kohdennetaan vähävaraisille.<br />

Kaupungin muut toimialat huomioivat osaltaan esteettömyyden ja ympäristön turvallisuuden<br />

omassa toiminnassaan. Sosiaali- ja terveystoimella on myös mahdollisuus antaa lausuntonsa<br />

teknisen ja ympäristötoimen rakennus- ja kaavoitussuunnitelmiin.<br />

24


8.2.2. Tavallinen palveluasuminen<br />

Tavallinen palveluasuminen tukee tällä hetkellä sellaisten asiakasryhmien asumista, jotka hyötyvät<br />

henkilökunnan läsnäolosta esimerkiksi pelko- ja ahdistustilanteissa. Asumisyksiköt ovat<br />

Omenamäen palvelukeskus, Ernestasin palvelukoti Johannisbergin palveluasunnot.<br />

Haasteena tavalliselle palveluasumiselle onkin nykyisten yksiköiden koko, sijainti, sekä talojen<br />

kunto ja mitoitus, jotka eivät vastaa hoidollisiin haasteisiin.<br />

Johannisbergin palveluasunnot muutetaan syksyllä 2010 senioriasunnoiksi.<br />

8.2.3. Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva<br />

Vuonna 2003 voimassa olleen laatusuosituksen (2001) ja Stakesin <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja<br />

terveystoimen kehittämistä koskevan selvityksen (2003) mukaan tavoitteena on vuonna 2010, että<br />

89 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona, 22 % on kotihoidon piirissä, 5 % asuu palvelutaloissa, 6<br />

% asuu laitoksissa, päivätoimintaa lisätään ja omaishoidon tuki on kiinteä osa palvelujärjestelmää.<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa valtakunnallisiin linjauksiin on tarkoitus vastata laitospaikkoja vähentämällä ja<br />

Taulukosta 6 selviää, kuinka ympärivuorokautista pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa koskevat tavoitteet<br />

toteutuvat vuoden 2010 lopussa. Taulukossa paikkamäärä on suhteutettu 75 vuotta täyttäneisiin<br />

asukkaisiin.<br />

Taulukko 6. Palvelurakenne 1.10.2010; ympärivuorokautinen hoito ja hoiva<br />

Pitkäaikaispaikka<br />

(prosenttiosuus 75 vuotta<br />

täyttäneistä asukkaista)<br />

Lyhytaikaispaikka<br />

(prosenttiosuus 75 vuotta<br />

täyttäneistä asukkaista)<br />

Näsin sairaala 48 52<br />

Epoo 60 24<br />

Johannisberg 92 4<br />

Yhteensä laitoksissa 200 (6,1%) 80 (2,4 %)<br />

Tehostettu<br />

palveluasuminen<br />

Tehostettu<br />

palveluasuminen<br />

yhteensä<br />

Ympärivuorokautinen<br />

hoito ja hoiva<br />

yhteensä<br />

152<br />

152 (4,6 %)<br />

352 (10,7 %)<br />

25


Näsin sairaala on muuttunut osastojen profiloinnin myötä pitkäaikaisyksiköstä yhä enemmän<br />

kuntoutus- ja vastaanottosairaalaksi. Sairaalan tarpeeksi arvioidaan 1 sairaansija/1000 asukasta<br />

(Interreg III A, 2007).<br />

Sairaalassa on yhteensä 100 paikkaa 1.10.2010 alkaen. Suunnittelukauden lopussa noin 10 %<br />

potilasta on pitkäaikaishoidossa. Vanhainkodeissa on pitkäaikaishoidossa 152 asukasta, kunnes<br />

on mahdollista lisätä tehostetun palveluasumisen asuntoja ja vähentää pitkäaikaisasukkaiden<br />

määrä laitoshoidossa laatusuosituksen mukaiseen tavoitteeseen.<br />

Epoon vanhainkodin peruskorjauksen suunnittelutyö alkaa vuonna 2010 ja peruskorjauksen<br />

arvioitu valmistuminen on 2015-2016. Vanhainkodin toiminta muuttuu peruskorjauksen myötä<br />

palvelukeskukseksi.<br />

Johannisbergin vanhainkodin alueen osalta kartoitetaan syksyllä 2010 vaihtoehtoiset toiminnan<br />

järjestämistavat, jotka voivat olla nykyisten tilojen purku ja uudet tilat tilalle, nykyisten tilojen<br />

saneeraus tai lisärakennus ja saneeraus. Tavoitteena on kehittää toimintaa palvelukeskukseksi,<br />

jossa tarjotaan tehostettua palveluasumista. Lisärakentaminen tarjoaisi tehostettua<br />

palveluasumista noin 60-90 uudelle asiakkaalle nykyisten paikkojen lisäksi.<br />

Lisäksi tarvitaan vuoteen 2017 mennessä 60-80 uutta paikkaa.<br />

Lisäksi kaupungissa toimii yksityisten palveluntuottajien ylläpitämänä Laamannin palvelukoti ja<br />

Hongaksen palvelutalo, joista kaupunki ostaa yhteensä 87 tehostettua asumispaikkaa.<br />

8.2.4. Ammattitaitoinen henkilöstö ja johtaminen<br />

Ammattitaitoinen henkilökunta luo turvallisen ympäristön ikääntyneille. Palvelutarpeen kasvu ja<br />

henkilöstön ikääntyminen tuovat haasteita ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin. Tämä on<br />

huomioitava myös koulutussuunnittelussa ja oppilaitosyhteistyössä. Suunnittelukaudella 147<br />

kaupungin vanhuspalveluissa työskentelevää henkilöä jää eläkkeelle.<br />

Palvelujen järjestämisen kannalta olennaista on työvoiman riittävyys ja rekrytointi. Ongelma on<br />

myös maantieteellinen, koska nuoret asuvat kaupungissa ja työvoiman tarve on myös muualla.<br />

Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa työskentelevillä on sosiaali- ja/tai<br />

terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä gerontologista asiantuntemusta. Saattaa olla, että<br />

tulevaisuudessa on luovuttava koulutusvaateesta ja rekrytoitava avustaviin tehtäviin<br />

henkilökuntaa, jolla ei ole sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ja vastaavasti koulutettu henkilökunta<br />

toimii ”konsultteina”. Myös uudentyyppiset koulutukselliset ratkaisut saattavat tulla kysymykseen.<br />

Työvoiman riittävyys riippuu myös siitä, miten palvelujen tarve ikääntyneiden elämänkaaren<br />

aikana kohdentuu. Jos palvelujen tarve myöhentyy, henkilöstötarpeen kasvu saattaa olla<br />

ennakoitua maltillisempi.<br />

Johtamisella vaikutetaan henkilöstön määrään, osaamiseen, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.<br />

Johtaminen edellyttää strategista osaamista ja taloushallinnon hallintaa. Lähiesimies vastaa työn<br />

organisoinnista, työyhteisön hyvinvoinnista ja työturvallisuuden lisäämisestä. Johtamisosaamisen<br />

ohella tarvitaan sosiaali- ja terveysalan ammatillista osaamista, yhteistyötaitoja ja<br />

erityisasiantuntemusta koskien ikääntyneiden hoitoa ja palveluja.<br />

26


Mehiläisen Työterveys teki <strong>Porvoo</strong>n kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmi–<br />

maaliskuussa 2008. Kyselyllä selvitettiin henkilöstön näkemyksiä työn hallinnasta,<br />

organisaatiokulttuurista, vaikutusmahdollisuuksista ja esimiestyöstä. Kysely tehtiin edellisen<br />

kerran vuonna 2005. Pääosa <strong>Porvoo</strong>n kaupungin henkilöstöstä pitää työtään haasteellisena sekä<br />

kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään. Työn tavoitteet ovat selvät ja henkilöstö<br />

tietää tarkasti mitä työltä odotetaan. Pääosa henkilöstöstä on tyytyväisiä esimiestyöhön ja<br />

ryhmätyöskentelyyn. Henkilöstö kokee, että lähiesimiehet arvostavat alaistensa työtä sekä tukevat<br />

ja auttavat työssä. Ikään ja sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoisuutta ei ole juurikaan<br />

havaittavissa. Kysely nostaa kuitenkin esille myös kehittämiskohteita myönteisten ja kannustavien<br />

tulosten lisäksi. Työn kuormitus on kasvanut hieman vuoteen 2005 verrattuna. Joka kolmas<br />

vastaaja kokee, että töitä on liikaa, oma työmäärä jakautuu epätasaisesti eikä työtahtiin voi<br />

vaikuttaa. Vajaa puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että he eivät voi vaikuttaa työmäärään. Joka<br />

neljäs vastaaja kokee haitallista stressiä ja on sitä mieltä, ettei voi vaikuttaa työn kannalta<br />

tärkeisiin päätöksiin.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin henkilöstöstrategian yhtenä painopistealueena on henkilöstön työhyvinvoinnin<br />

parantaminen. Työhyvinvointi muodostuu oikeudenmukaisesta johtamisesta, työpaikan tasaarvoisesta<br />

ilmapiiristä sekä kunkin työntekijän ammatillisesta osaamisesta ja henkilökohtaisesta<br />

terveydestä. Henkilöstöhallinto, esimiehet, työterveyshuolto sekä henkilöstöä edustavat<br />

työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet luovat edellytykset työntekijöille työhyvinvoinnin<br />

ylläpitämiselle ja edistämiselle. Strategian mukaisesti kaupungille, toimialoille, tehtäväalueille ja<br />

työpaikoille laaditaan työhyvinvointi<strong>ohjelma</strong>t, jotka tarkistetaan vuonna 2009. Ohjelma hyödyntää<br />

henkilöstökyselyjen tuloksia ja sisältää kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi.<br />

Valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan (2008) ympärivuorokautisessa hoidossa<br />

henkilöstömitoitus on vähintään 0,5–0,6 työntekijää/asiakas, hyvä mitoitus on 0,7–0,8<br />

työntekijää/asiakas. Terveyskeskuksen vuodeosastolla vähimmäismäärä on 0,6–0,7<br />

työntekijää/asiakas, hyvä mitoitus on 0,8 työntekijää/asiakas. Lisäksi tarkennetaan jo käytössä<br />

oleva pysyvä varahenkilöjärjestelmä ja sen riittävyyttä. <strong>Porvoo</strong>ssa mitoitus on<br />

palvelurakennemuutoksen jälkeen syksyllä 2010 tehostetussa palveluasumisessa 0,60,<br />

vanhainkodeissa noin 0,60-0,65 ja Näsin sairaalassa 0,81.<br />

<strong>Porvoo</strong>n vanhustenhuollossa työskenteli 31.12.2009 yhteensä 447 työntekijää ja lisäksi 30<br />

varahenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Palvelujen kattavuutta kuvaavien tunnuslukujen ja niiden<br />

perusteella laskettujen palvelumäärien tuottaminen edellyttää, että kaupunki palkkaa kotihoitoon ja<br />

ennaltaehkäiseviin palveluihin yhteensä noin 38 uutta työntekijää vuoteen 2020 mennessä, jos<br />

palvelut uusissa asumispalveluyksiköissä tuotetaan ostopalveluna. Jos kaupunki järjestää<br />

palvelut, tarvitaan voimassa olevan mitoitussuosituksen mukaan 72-84 uutta työtekijää<br />

asumispalveluihin. Laitoshoitoon ei suunnitella lisähenkilökuntaa, koska vuonna 2010 suunniteltu<br />

asumispaikkamäärä säilyy samalla tasolla ja henkilökuntamitoitus on laatusuosituksen mukainen.<br />

On myös huomioitava eläkkeelle jääneiden tilalle hankittava 147 työntekijää.<br />

Suositusta kotihoidon henkilöstömitoitukseksi ei ole. Kun käytetään mittarina henkilökunnan<br />

määrä/säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä, niin saadaan suhdeluvuksi 0,16.<br />

Jos kattavuus vuonna 2020 on 14 % 75 vuotta täyttäneistä asukkaista, ja lisäksi ennusteen<br />

mukaisesta määrästä noin 30 % alle 75 vuotta täyttäneistä asukkaista tarvitsee kotihoidon<br />

palveluita, henkilökuntatarve tulee olemaan noin 138 henkilöä. Tämä tarkoittaa väestöennusteen<br />

mukaan noin 33 uutta vakanssia. Kun lakkautettavien kahden palvelutalon henkilökunta, noin 14<br />

työntekijää, siirtyy kotihoitoon, tarvitaan noin 20 uutta työntekijää kotihoitoon.<br />

27


Vanhuspalveluihin kuuluu 5 lääkärin virkaa. Suunnittelukauden aikana arvioidaan syntyvän<br />

kolmen lääkärin lisätarve riippuen ikääntyneiden määrän kasvamisesta ja muistisairauksien<br />

esiintyvyydestä.<br />

Rekrytointi tulee olemaan haasteellista. Laatusuosituksen mukaan vanhuspalveluissa<br />

työskentelevillä on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus. Pohdittavaksi jää, pitääkö tehtäviä<br />

kuitenkin jakaa eri tavalla kuin nyt, eli tiettyjä tehtäviä voi hoitaa myös henkilö, jolla ei ole<br />

vaadittavaa koulutusta. Kotihoidon mitoitussuositusten valmistuttua esitetty henkilöstömäärän<br />

tarve saattaa muuttua. Oletettavasti kotihoidon ensisijaisuuden takia ei suurta muutosta ole<br />

odotettavissa.<br />

28


9 <strong>Porvoo</strong>n kehittämislinjauksista aiheutuvat<br />

kustannukset ja investointitarpeet<br />

9.1. Kustannukset<br />

Eläkemenojen kasvu kiihtyy 2010-luvun taitteessa. Myöhemmin lisääntyvät myös hoito- ja<br />

hoivamenot. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointimenojen rakenne muuttuu, kun menoista<br />

suurempi osuus suuntautuu vanhuuteen, kun aiemmin suurempi osa suuntautui lapsiin ja nuoriin.<br />

(Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. 2004).<br />

Keskisuurten kaupunkivertailussa <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelujen bruttokustannukset asukasta kohden<br />

vuonna 2008 olivat 834 €/ asukas.<br />

Kaupungin koti- ja laitoshoidonkustannukset ilmenevät taulukosta 7.<br />

Taulukko 7. Koti- ja laitoshoidon kustannukset vuonna 2009<br />

Brutto 2009 Tuotot 2009 Netto 2009<br />

Kotihoito 16 313 080 2 759 840 13 553 240<br />

Laitoshoito 19 780 665 3 306 907 16 473 758<br />

Henkilöstökustannukset ovat tulevaisuudessa merkittävä osa vanhuspalvelujen järjestämisessä, ja<br />

osuus tulee kasvamaan väestön ikääntymisen johdosta. Henkilöstökustannukset on suhteutettu<br />

väestöennusteeseen ja laatusuositukseen.<br />

Vuoden 2010 laskelman mukaan kotihoidon henkilöstön mitoitus oli 0,16 hoitajaa/asiakas, mikä<br />

tarkoittaa vuonna 2020 noin 33 hoitajaa lisää. 14 hoitajaa siirtyy kotihoitoon pienistä lakkautetuista<br />

palveluasumisyksiköistä. Laitoshoidon henkilöstön määrää ei suositusten ja ikääntyneiden määrän<br />

mukaan suunnittelukauden aikana lisätä. Ennaltaehkäiseviä palveluja varten (muistipoliklinikka,<br />

päivätoimintaa, kuntoutus) suunnitellaan noin 18 henkilöä mukaan lukien kolme lääkärin<br />

vakanssia. Jos uusissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä palvelujen tuottaminen<br />

suunnitellaan ostopalveluna, tarkoittaa se noin 38 uutta vakanssia. Lisäksi eläkkeelle jääneiden<br />

tilalle tarvitaan 147 työntekijää. Jos kaupunki järjestää palvelut, tarvitaan voimassa olevan<br />

mitoitussuosituksen mukaan 72-84 uutta työtekijää asumispalveluihin. Yhden henkilön<br />

palkkamenot ovat vuodessa noin 38 000 €.<br />

Omaishoidon tuen piirissä olevien henkilöiden määrä 75 vuotta täyttäneistä porvoolaisista tulee<br />

laatusuosituksen mukaan olla 5-6 %. Tämä tarkoittaa 238-285 asiakasta vuonna 2020. Tämän<br />

lisäksi on huomioitava alle 75-vuotiaat asiakkaat sekä vammaisasiakkaat. Keväällä 2010 yli 75<br />

vuotta täyttäneet omaishoidon palveluja saavien asiakkaiden määrä on 73.<br />

29


9.2. Investointitarpeet<br />

Kaupunginhallitus on merkinnyt sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten työryhmän<br />

toimenpide-ehdotukset 2011/tilannekatsauksen tiedoksi ja totesi kokouksessaan 19.4.2010, että<br />

vanhustenhuollossa toteutettavan palvelurakenteen muutoksen ja kustannusten kasvun<br />

hillitsemisen edellytyksenä on painopisteen siirtäminen pitkäaikaisesta laitoshoidosta tehostettuun<br />

palveluasumiseen. Vanhusten palveluasumiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset hyväksytään<br />

jatkosuunnittelun pohjaksi, kuitenkin niin, että käyttökustannuksiin ja investointeihin otetaan<br />

kantaa kunkin vuoden talousarviota hyväksyttäessä.<br />

Molempien vanhainkotien tilat on suunniteltu nykyistä pienempiä asukasmääriä varten.<br />

Vanhainkotipaikkojen vähentämisen myötä asumistilat saadaan asianmukaisiksi. Vuoden 2010<br />

lopussa Epoon vanhainkodissa on 84 asumispaikkaa ja Johannisbergin vanhainkodissa 96<br />

paikkaa. Tämän jälkeen asukkaiden käytössä on yhden ja kahden hengen huoneita. Molemmat<br />

vanhainkodit ovat peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjauksen yhteydessä on tarkoitus<br />

suunnitella muutosta palvelukeskustyyppisiksi toimintayksiköiksi ja pääsääntöisesti käytössä on<br />

yhden hengen huoneita pitkäaikaishoitoa ja hoivaa varten. Lyhytaikaishoidossa olevat asukkaat<br />

jakavat edelleen huoneen. Lisäksi uudentyyppisessä palvelukeskuksessa on tilat päiväkeskus- ja<br />

päivätoimintaa varten edistämään asiakkaiden kotona asumista ja taloissa asuvien asukkaiden<br />

virkistystä.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin strategian 2010 - 2013 mukaan palvelutuotanto kootaan taloudellisesti ja<br />

toiminnallisesti kestävällä tavalla suurempiin yksiköihin. Epoon vanhainkodin toiminta muutetaan<br />

tehostetuksi palveluasumiseksi peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2015 ja Pihlajamäen 15<br />

palveluasumispaikkaa siirretään Epoon kiinteistöön. Vanhainkodin peruskorjauksen<br />

kustannusarvio on 4 000 000 €. Johannisbergin vanhainkodin kiinteistön peruskorjaus valmistuu ja<br />

toiminta muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi vuonna 2016, kustannusarvio on 6 500 000 €.<br />

Laitosvaltaisen palvelurakenteen muuttaminen avopalvelun suuntaan arvioidaan vuodessa<br />

laskevan käyttökustannuksia yksikköä kohti noin 600 000 €.<br />

Ikääntymispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa on ennustettu eri palvelumuotojen tarve vuoteen 2020 saakka.<br />

Vaihtoehtoisia asumispalvelujen järjestämistapoja ovat palvelujen ostaminen, jo olemassa olevien<br />

palveluasumisyksiköiden osittainen muuttaminen tehostetuiksi asumisyksiköiksi lisäämällä<br />

henkilökuntaa vastaamaan valtakunnallista suositusta tai toiminta sijoitetaan käyttäjän<br />

ulkopuoliselta vuokraamaan tilaan tai rakentaminen. Tavallisen palveluasumisyksikön<br />

muuttaminen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi on osoittautunut niin haastavaksi, ettei sitä<br />

vaihtoehtoa ehdoteta. Toimintamallina voisi olla, että kaupunki hallinnoi tiloja välivuokraajana ja<br />

palvelut tuotetaan itse tai järjestetään ostopalveluna.<br />

Uutena palvelumuotona on vanhusten perhehoito, joka toteutuu pienimuotoisesti ja jonka volyymia<br />

on vaikeaa ennustaa.<br />

Vuonna 2013 väestöennusteen ja sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten työryhmän<br />

toimenpide-ehdotuksen mukaan olisi hankittava 60 ympärivuorokautista asumispaikkaa.<br />

Tonttivaraus on olemassa Johannisbergissa, vaihtoehtoisia paikkoja tutkitaan. Ernestasin<br />

palvelutalon 10 asukasta siirretään tarvittaessa uuteen yksikköön ja luovutaan vuokratilasta.<br />

Vuonna 2017 syntyy väestön kasvuennusteen mukaan seuraavan ympärivuorokautisen<br />

asumisyksikön tarve. Esimerkiksi Johannisbergin vanhainkodin vieressä on mahdollista rakentaa<br />

lisärakennus 60-80 asukkaalle. Tilan arvioitu tarve asukasta kohti on bruttona noin 55 m², ja<br />

30


kustannusarvio noin 2000€/m². Arvioitu rakennuskustannus noin 60 paikkaiselle tehostetulle<br />

palveluasumisyksikölle on 6 -7 miljoonaa euroa (60 asukasta x 55 m² = 3300 m²). (Interreg III<br />

2007 ja tilakeskuksen arvio 2009). Arvioitu kokonaisvuokra on 45 000-57 000 €/kuukausi.<br />

Käyttökustannusten kustannusarvio netto on noin 1,9 -2,0 M€. Rakenteellisten muutosten<br />

työryhmän ehdotuksen mukaan kaupungin on hallittava tiloja, ja palvelut tuotetaan omana<br />

tuotantona tai ostopalveluna.<br />

Suunnittelukauden aikana terveyskeskuksen potilaspaikkojen määrä riittää, ja osa osastopaikoista<br />

on jatkossakin vaativan sairaanhoidollisen pitkäaikaishoidon käytössä. Ikääntyneiden määrän<br />

kasvun myötä on suunniteltava ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa ja hoivaa laatusuosituksen<br />

mukaan 8-9 %:lle 75 vuotta täyttäneistä asukkaista. Tämä tavoite toteutuu <strong>Porvoo</strong>n mallissa<br />

suunnittelukauden loppupuolella. Huomattavaa on, että ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen<br />

mukaan palvelut suunnitellaan 75 vuotta täyttäneelle väestölle. Kuitenkin myös alle 75 -vuotiaita<br />

asiakkaita hoidetaan ympärivuorokautisissa palveluissa. (Taulukko 8).<br />

31


Taulukko 8. <strong>Porvoo</strong>n malli 2010–2020: ympärivuorokautinen hoito ja hoiva väestöennusteen ja laatusuosituksen<br />

mukaan; asumispaikat ja lisätarve<br />

2010 2013 2017 2020<br />

Yksikkö<br />

Pitkäaikaishoito<br />

Lyhytaikaishoito<br />

Pitkäaikaishoito<br />

Lyhytaikaishoito<br />

Pitkäaikaishoito<br />

Lyhytaikaishoito<br />

Pitkäaikaishoito<br />

Lyhytaikaishoito<br />

Epoon<br />

vanhainkoti<br />

60 24 60 24<br />

Epoon<br />

palvelukeskus<br />

60 24 60 24<br />

Johannisbergin<br />

vanhainkoti<br />

92 4 92 4<br />

Johannisbergin<br />

palvelukeskus<br />

78 18 78 18<br />

Näsin sairaala 48 52 24 76 10 90 10 90<br />

Laamannin<br />

palvelukoti<br />

66 66 66 66<br />

Hongaksen<br />

palvelutalo<br />

21 21 21 21<br />

Pihlajamäen<br />

palvelutalo<br />

15 15<br />

Palomäen<br />

palvelukeskus<br />

50 50 50 50<br />

Uusi tehostettu<br />

palvelukeskus<br />

60 60 60<br />

(Johannisberg)<br />

Uusi tehostettu<br />

80 80<br />

palvelukeskus<br />

Asumispaikat<br />

yhteensä<br />

352<br />

10,7%<br />

75<br />

vuotta<br />

täyttäneistä;<br />

tehostettu<br />

palveluasuminen<br />

4,6<br />

%,<br />

laitoshoito<br />

6,1<br />

%<br />

78 388<br />

10,9 %<br />

75<br />

vuotta<br />

täyttäneistä;<br />

tehostettu<br />

palveluasuminen<br />

5,9<br />

%,<br />

laitoshoito<br />

4,9<br />

%<br />

104 425<br />

10,2 %<br />

75<br />

vuotta<br />

täyttäneistä;<br />

tehostettu<br />

palveluasuminen<br />

6,6<br />

%,<br />

laitoshoito<br />

3,6<br />

%<br />

132 425<br />

8,9 %<br />

75<br />

vuotta<br />

täyttäneistä;<br />

tehostettu<br />

palveluasuminen<br />

5,8<br />

%,<br />

laitoshoito<br />

3,1<br />

%<br />

132<br />

Vanhusten<br />

perhehoito<br />

1 4-6 2-3 4-6 2-3 4-6 2-3 4-6<br />

Pitkäaikaishoidon prosenttiosuus on suunnittelukauden alussa jonkin verran yli suosituksen,<br />

suunnittelukauden loppupuolella suosituksen mukainen. Noin 20 prosenttia pitkäaikaispaikoista on<br />

alle 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden käytössä syksyllä 2010. Laatusuosituksen mukaan 8-9 %<br />

75 vuotta täyttäneille asukkaille suunnitellaan ympärivuorokautinen pitkäaikaispaikka. Tämä<br />

tarkoittaa, että tarvittava paikkamäärä on 262–295 ja lisäksi 70 paikkaa alle 75-vuotiaille, yhteensä<br />

332–365 ympärivuorokautista paikkaa. Paikkamäärä näin laskettuna riittänee ainakin<br />

suunnittelukauden puoliväliin saakka. Ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärän tarvetta ja<br />

32


väestöennusteen suuntaa seurataan ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa, koska on ollut<br />

havaittavissa, että ikäihmisten määrä kasvaa väestöennustetta nopeammin.<br />

33


10 Seuranta<br />

Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen seurantaa ja arviointia<br />

varten asetetaan <strong>Porvoo</strong>n kaupungin toimialojen edustajista koostuva seurantaryhmä, koska<br />

suunnittelukausi on pitkä ja taantuman vaikutus kaupungin talouteen ei ole ennakoitavissa.<br />

Kaupunginhallitus vahvistaa <strong>ohjelma</strong>n ja seurantaryhmä raportoi kerran vuodessa <strong>Porvoo</strong>n<br />

kaupunginhallitukselle. Ohjelmassa esitettyjen kehittämislinjausten ja investointien aikatauluja<br />

voidaan tarvittaessa muuttaa.<br />

34


11 Lähteet<br />

Andersson, S. (2007). Palveluasuntoja ikäihmisille. Palveluasumisen nykytilanne ja tuleva tarve.<br />

Stakes raportteja 14/2007.<br />

Apuvälinepalveluiden laatusuositus. (2003). Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7.<br />

Helsinki 2003.<br />

Finne-Soveri, H. & Nurme, P. (2007). Tehostetun palveluasumisen asukasvalinta ja<br />

palveluohjauksen kriteeriehdotus <strong>Porvoo</strong>ssa. Stakes, Työpapereita 28/2007.<br />

Finne-Soveri, H. (2006). Kuka meitä hoivaa? Duodecim 2006. 122:1477-9.<br />

Hyvinvointi 2015 -<strong>ohjelma</strong>. (2007). Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. STM julkaisuja 2007:3.<br />

Hyvinvointivaltion rajat. (2006). Hoivan ja hoidon taloudellinen kestävyys. Arvioita sosiaali- ja<br />

terveyspalveluiden kustannusten kehityksestä. Stakes 2006.<br />

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. (2001). STM ja Kuntaliitto 2001.<br />

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3/2008.<br />

Helsinki 2008.<br />

Interreg III A. (2007). Uudistettu vanhushuolto – malliksi muillekin. Projektin raportti.<br />

Kivelä, S-L. (2006). Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen. Selvityshenkilön raportti.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:30.<br />

Kärnä, S. (2008).Persistence and change in Well-being in the Third Age. A Longitudinal<br />

Study of Ageing People´s Life Course at Varkaus in 1991 and 2004. Kuopion yliopisto,<br />

yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.<br />

Noro, A. (2008). Avo- ja laitoshoidon suhde vanhustenhuollossa. Stakes, Chess online 2008: 2.<br />

Peiponen, A. (2008). Vanhustenhuollon visiot. Muuttuva vanhuus – gerontologisen sosiaalityön<br />

työseminaari 6.5.2008.<br />

Peiponen, A. (2008). Monipuolinen vanhustenkeskuskokeilu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston<br />

vanhuspalveluissa ja terveyskeskuksen kotihoidossa. Raportti.<br />

Peiponen, A. (2008). Helsingin kaupungin vanhustyön näkymät. Seminaari.<br />

Pekurinen, M., Junnila, M. & Stakesin asiantuntijaryhmä. (2003). <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja<br />

terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja toiminnan kehittämisestä. Kehittämisselvitys 35/2003.<br />

Stakes – Kuntapalvelut.<br />

<strong>Porvoo</strong>n ikäihmiset. (2008). 70 vuotta täyttäneiden terveydentila, toimintakyky ja elinolosuhteet<br />

vuosina 1994 ja 2005. Tipping the Balance towards Primary Health Care.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin strategia (2010)<br />

35


<strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhuspoliittinen <strong>ohjelma</strong> 1992 – 2030. Vanhuspoliittinen pitkän aikavälin<br />

toiminta<strong>ohjelma</strong>projekti. Projektityöryhmän loppuraportti 16.3.1992.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhuspoliittinen <strong>ohjelma</strong> vuoteen 2020. 2002.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhuspoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tarkistaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />

30.3.2007.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin palvelustrategia 2008-2015.<br />

Seppänen, M. (2008). Ikääntymisen muuttuva kuva – tulevaisuuden näkymiä. Alustus Muuttuva<br />

vanhuus – gerontologisen sosiaalityön työseminaari 6.5.2008.<br />

Soininen, H. (2009). Dementia. Sairauksien ehkäisy. Terveyskirjasto.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämis<strong>ohjelma</strong> KASTE 2008-2011. STM 2008:6.<br />

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina <strong>Porvoo</strong>ssa vuonna 2007, Tutkimuksia 315/2007. FCG Efeko.<br />

Tie hyvään vanhuuteen. (2007). Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen 2015. Sosiaali- ja<br />

terveysministeriön selvityksiä 2007:8. Helsinki 2007.<br />

Tilastokeskuksen väestöennuste (2009-2060).<br />

Vaarama, M. (2004). Ikääntyneiden toimintakyky ja hoivapalvelut – nykytila ja vuosi 2015.<br />

Teoksessa Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston<br />

kanslian julkaisusarja, 33/2004.<br />

Vaarama M., Luomahaara J., Peiponen A. & Voutilainen P. (2001). Koko kunta ikääntyneiden<br />

asialle. Näkemyksiä ikääntyneiden itsenäien selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämisen.<br />

Stakes raportteja 259/ 2001.<br />

Vaarama, M. & Rysti, M. (2008). Hoivapalvelujen tuettava omatoimista vanhuutta. Helsingin<br />

Sanomat 30.7.2008.<br />

Voutilainen, P. (2008). Informaatio-ohjauksen merkitys ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä.<br />

Seminaariesitys 23.10.2008.<br />

Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. (2004).Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1.<br />

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004.<br />

Taustamateriaalia:<br />

United Nations Principles for Older Persons [online].<br />

Saatavissa Internetissä:<br />

. [18.2.2009]<br />

36


Liite 1. Ohjelmassa käytettyjä käsitteitä<br />

Asiakaslähtöisyys on palvelutoiminnan tarkastelua ja erittelyä palvelua saavan asiakkaan<br />

näkökulmasta. Asiakaslähtöisesti toimivan organisaation toiminta suunnitellaan siten, että<br />

palveluja saavan asiakkaan tarpeet ja voimavarat ovat keskiössä ja asiakas on voimiensa<br />

mukaisesti mukana palvelun tarpeiden arvioimisessa, palvelun suunnittelussa, toteutuksessa ja<br />

palvelun vaikutusten arvioimisessa.<br />

Ehkäisevä kotikäynti tarkoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän käyntiä kotonaan<br />

asuvan ikäihmisen luo, joka ei ole säännöllisen kotihoidon piirissä. Käynnin vastaanottaminen on<br />

vapaaehtoista. Käynnin tarkoituksena on arvioida ikääntyneen hyvinvointia, terveyttä ja<br />

toimintakykyä monipuolisesti, ja tukea ikäihmisen kotona selviytymistä. Arvioinnin pohjalta etsitään<br />

tarvittaessa keinoja tilanteen parantamiseen ja tiedotetaan kunnassa tarjolla olevista palveluista.<br />

Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista<br />

arjen askareisiin, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta,<br />

välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan<br />

päätöksentekoon. Fyysisen ympäristön esteettömyys tarkoittaa kaikille käyttäjille toimivaa,<br />

turvallista ja miellyttävää rakentamista. Kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Lisäksi<br />

tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia.<br />

Henkilöstömitoitus tarkoittaa henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden/potilaiden välistä<br />

laskennallista suhdelukua. Esimerkiksi, jos työyksikössä työskentelee 20 hoitotyöntekijää ja<br />

yksikössä on yhteensä 40 asiakasta, henkilöstön ja asiakkaiden välinen laskennallinen suhdeluku<br />

on 20/40 eli 0,5.<br />

Intervallihoito on ennalta sovittua säännöllistä lyhytaikaista laitoshoitoa. Tarkoituksena on tukea<br />

ikääntyneen kotona asumista.<br />

Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan kotona asuvalle iäkkäälle henkilölle järjestettävää<br />

lyhyttä hoito- tai palvelujaksoa ympärivuorokautisen hoidon tai palveluasumisen yksikössä.<br />

Lyhytaikaisen hoidon ensisijaisena tarkoituksena on tarjota omaishoitajille mahdollisuus<br />

lepoon ottamalla hoidettava henkilö lyhytaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon.<br />

Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä<br />

asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden yhteensovittamista<br />

organisaatioiden tasolla (service co-ordination). Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan<br />

palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja.<br />

Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle<br />

hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisin sisältö on<br />

neuvonta, koordinointi ja asianajo. Näihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi,<br />

suunnittelu ja voimavarat.<br />

Kotona asuvia ovat henkilöt, jotka eivät ole pitkäaikaishoidossa sairaaloissa ja<br />

terveyskeskuksissa tai hoidossa vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa,<br />

kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa.<br />

Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon asiakkaat, joilla<br />

on laskentapäivänä (30.11.) voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma tai jotka muuten (ilman<br />

palvelusuunnitelmaa) saavat säännöllisesti vähintään kerran viikossa palveluja. Asiakkaisiin ei<br />

kuitenkaan sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä<br />

laskentapäivänä, vaikka heillä olisi voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma.<br />

Omaishoidon tuki tarkoittaa ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön kotioloissa tapahtuvan<br />

hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja -palveluja, jotka määritellään<br />

37


hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon tuesta<br />

sopimuksen. Omaishoidon tuen asiakkaiksi lasketaan omaishoidon tuella vuoden aikana hoidetut<br />

asiakkaat.<br />

Palveluasumisesta ei ole olemassa virallista määritelmää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastojen<br />

määritelmissä korostetaan, että palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen (vuokrasopimus)<br />

että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Osa yksiköistä on<br />

palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot ja osa esimerkiksi dementiaoireisten<br />

ryhmäkoteja. Palveluasuminen jaetaan ns. tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen.<br />

Tavallinen palveluasuminen; tavallisessa ikääntyneiden palveluasumisessa<br />

henkilökunta on paikalla vain päivällä.<br />

Tehostetun palveluasumisen yksiköitä ovat ne ikääntyneille tarkoitetut<br />

palveluasumisyksiköt, joissa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Ne<br />

eroavat vanhainkodeista muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt ne avohoidon<br />

yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen asumisesta ja käyttämistään palveluista.<br />

Tehostetussa palveluasumisessa asuviksi lasketaan ne henkilöt, jotka ovat<br />

asiakkaina laskentapäivänä (31.12.)<br />

Laitoshoito sisältää kaikki laskentapäivänä (31.12.) vanhainkodeissa hoidossa olleet 75 vuotta<br />

täyttäneet asiakkaat sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet 75 vuotta täyttäneet<br />

pitkäaikaisasiakkaat.<br />

Vanhainkotihoito on ikääntyneiden laitoshoitoa sosiaalitoimessa.<br />

Terveyskeskusten pitkäaikaishoito; terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan<br />

terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten<br />

terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai<br />

yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella.<br />

Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun<br />

asiakas on olut hoidossa yli 90 vuorokautta.<br />

RAI-järjestelmä on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja<br />

seurantajärjestelmä. Se perustuu yksilön tarpeiden monipuoliseen systemaattiseen arviointiin ja<br />

soveltuu yksilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. Ohjelma<br />

mittareineen ja tunnuslukuineen muodostaa työvälineet palvelujen suunnitteluun ja tulosten<br />

seurantaan sekä henkilöstön johtamiseen iäkkäiden hoitoketjun kaikilla portailla. Se mittaa hoidon<br />

laatua ja kustannuksia iäkkäiden hoitoketjun kaikilla portailla.<br />

RAVA -toimintakykymittari on työkalu, jota voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan toimintakyvyn<br />

ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen<br />

avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys,<br />

pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA -<br />

indeksi, jota voidaan hyödyntää yksittäisen asiakkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointiin,<br />

hoidon, hoivan ja palvelun tarpeen suunnitteluun ja arviointiin, muutosten seurantaan sekä<br />

palveluun tai hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen, perusteluihin ja valintoihin. RAVA-indeksiä<br />

voidaan hyödyntää myös toimintayksikön kehittämisessä ja arvioinnissa.<br />

MMSE-testi (Mini-Mental State Examination) on lyhyt testi älyllisen toimintakyvyn arviointiin.<br />

Testiä voidaan käyttää sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin.<br />

Tehtävät heijastavat useita älyllisen toiminnan alueita. Testi ei ole spesifinen dementialle, vaan<br />

esimerkiksi akuutti sekavuus voi heikentää testin tulosta. MMSE-testi ei riitä diagnoosin<br />

tekemiseen eikä työkyvyn arviointiin.<br />

38


Lähteet:<br />

Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus (2008)<br />

http://www.kunnat.net > Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille<br />

http://www.kunnat.net > FCG Efeko Oy: RAVA-järjestelmä<br />

MMSE-testilomake<br />

Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset, Seija Muurinen, Jaakko<br />

Valvanne, Ilkka Sahi, Arja Peiponen, Pirjo Tolkki ja Maarit Soveri, 2004<br />

39


Liite 2. <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelujen toimenpide<strong>ohjelma</strong> vuosille 2010-2020<br />

Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />

Ennaltaehkäisevä<br />

toiminta<br />

Ikääntyvä porvoolainen on<br />

aktiivinen ja omatoiminen ja<br />

vastaa omasta terveydestä,<br />

toimintakyvystä ja<br />

hyvinvoinnista<br />

Neuvonnan ja ohjauksen<br />

tehostaminen<br />

Kaupungin toimialat,<br />

vanhusneuvosto,<br />

järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät<br />

Seniori-info, teemapäivät<br />

Koulutustarjonta, esimerkiksi<br />

ATK, ikääntyneiden ajokoulu<br />

Kulttuuritarjonnan<br />

hyödyntäminen,<br />

kirjastopalvelut, musiikkiopisto<br />

Liikuntakyvyn ylläpitäminen<br />

Ympäristö esteettömäksi<br />

Hissin rakentaminen<br />

hissittömiin taloihin<br />

Senioritalorakentaminen,<br />

erilaiset asumisvaihtoehdot<br />

Sivistystoimi<br />

Kulttuuritoimi<br />

Liikuntatoimi<br />

Kuntosalit, uimahalli<br />

Tekninen toimiala<br />

Tekninen toimiala<br />

Tekninen toimiala<br />

A-asunnot<br />

Kotitapaturmien ennaltaehkäisy,<br />

esimerkiksi tasapainoharjoittelu,<br />

ohjattu liikuntaa<br />

Liikuntatoimi, järjestöt<br />

Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />

Ennaltaehkäisevät<br />

palvelut<br />

Palveluista tiedottaminen,<br />

ohjaus<br />

Toimialat, Infopiste, palveluopas,<br />

<strong>Porvoo</strong>n kotisivut, media<br />

Ennaltaehkäisevät kotikäynnit<br />

kaikille 78 vuotta täyttäville<br />

porvoolaisille<br />

Viriketoiminnan kehittäminen<br />

kodeissa ja palvelukeskuksissa<br />

Kotihoito<br />

Kotihoito, vapaa-ajan ohjaaja ja<br />

vapaaehtoistyöntekijät<br />

Tarpeenmukaiset apuvälineet<br />

Terveyspalvelut, <strong>Porvoo</strong>n sairaala<br />

40


Muistipoliklinikan toiminnan<br />

laajentaminen kasvavaa<br />

tarvetta vastaavaksi<br />

muistisairauksien esiintyvyyden<br />

mukaan<br />

Kotihoito<br />

Vuoteen 2020 mennessä<br />

+2 hoitajaa<br />

+1 lääkäri<br />

Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />

Kotona asumista<br />

tukeva toiminta<br />

Kotihoidon ensisijaisuus,<br />

myöntämiskriteerien<br />

tarkistaminen<br />

14 % 75 vuotta täyttäneistä<br />

asukkaista säännöllisen kotihoidon<br />

piirissä<br />

Asuinympäristön esteettömyys,<br />

asunnon muutostyöt<br />

Omaishoidon tuen<br />

laajentaminen ja omaishoitajia<br />

tukeminen<br />

Palvelutarpeen arviointi 75<br />

vuotta täyttäneille<br />

Päihde- ja<br />

mielenterveyskuntoutujien<br />

palvelujen kehittäminen<br />

Palveluasumisen suuntaaminen<br />

tietyille kohderyhmille, tavallista<br />

palveluasumista ei laajenneta<br />

Lyhytaikaishoidon kehittäminen<br />

tukemaan kotona asumista<br />

Vapaaehtoistoiminnan<br />

kehittäminen ja koordinointi<br />

Kotiutustoiminnan kehittäminen<br />

Tukipalveluiden kehittäminen:<br />

turvapalvelut,<br />

kuljetuspalvelut, ateriapalvelut<br />

Kotihoito, tekninen toimiala<br />

Kotihoito<br />

Valtakunnalliselle tasolle 5-6 % 75<br />

vuotta täyttäneistä asukkaista<br />

vuonna 2012<br />

Vertaistapaamisia, palvelusetelin<br />

käyttö<br />

Kotihoito<br />

Arviointi 7 arkipäivän sisällä<br />

Kotihoidon henkilöstön<br />

rakenne ja osaaminen vastaavat<br />

tarvetta<br />

Omenamäen palvelukeskus,<br />

Laitoshoito<br />

Epoossa 24 paikkaa vuonna 2010<br />

Johannisberg 18 paikkaa vuonna<br />

2015<br />

Kotihoito<br />

Kehittämisestä ja koordinoinnista<br />

vastaavan henkilöstön määrän<br />

tarkistaminen<br />

Kotihoito, laitoshoito, SAP-ryhmä<br />

Kotiutuminen sairaalasta on<br />

turvallista ja tapahtuu oikeaan<br />

aikaan, kotiutusyksikön<br />

laajentaminen:<br />

+ 1 fysioterapeutti<br />

+ 2 sairaanhoitajaa<br />

Kotihoito, tekninen toimiala, yrittäjät<br />

41


Kuntoutustoiminnan<br />

kehittäminen<br />

Asiakaskyselyn tulosten<br />

hyödyntäminen palvelujen<br />

kehittämisessä<br />

Kotihoito, terveyspalvelut,<br />

liikuntatoimi<br />

Kuntouttava työote toiminnassa,<br />

kuntouttava päivätoiminta<br />

palvelukeskuksissa, kuntoutus<br />

kodissa tasapaino- ja<br />

voimaharjoittelulla<br />

Kotihoidossa ja palveluasumisessa<br />

joka toinen vuosi (vuodesta 2009<br />

alkaen)<br />

Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />

Ympärivuorokautinen<br />

pitkäaikaishoito ja<br />

-hoiva<br />

Valtakunnallinen suositus:<br />

vuoden 2012 mennessä 3 % 75<br />

vuotta täyttäneistä asukkaista<br />

pitkäaikaishoidossa laitoksissa,<br />

5-6 % tehostetussa<br />

palveluasumisessa<br />

Ikääntyneiden perhehoidon<br />

laajentaminen<br />

Pitkäaikaishoitopaikkojen<br />

vähentäminen laitoksissa<br />

Vanhainkotien peruskorjaukset<br />

palvelukeskusyksiköiksi<br />

Tehostetun palveluasumisen<br />

lisääminen<br />

Kotihoito<br />

Vuonna 2020 asumispaikkoja<br />

pitkäaikaishoito 2-3 ja<br />

lyhytaikaishoito 4-6<br />

Laitoshoito<br />

Vuonna 2020 10 paikkaa Näsin<br />

sairaalassa<br />

Sosiaali- ja terveystoimi, tekninen<br />

toimiala<br />

Vuonna 2015 ja 2016<br />

Sosiaali- ja terveystoimi, tekninen<br />

toimiala<br />

Vuonna 2010<br />

+ 50 asumispaikkaa, Palomäki<br />

Vuonna 2013<br />

+ 60 asumispaikkaa, uusi yksikkö<br />

Vuonna 2017<br />

+ 60- 80 asumispaikkaa<br />

uusi yksikkö<br />

Asukkaita/potilaita<br />

ympärivuorokautisessa<br />

pitkäaikaishoidossa<br />

vuonna 2010 10,7 %,<br />

vuonna 2013 10,9 %<br />

vuonna 2017 10,2 %<br />

vuonna 2020 8,9 %<br />

42


Näsin sairaalan profiloinnin<br />

kehittäminen edelleen ja<br />

pitkäaikaishoitopakkojen<br />

väheneminen<br />

Laitoshoito<br />

osasto 1 pitkäaikaisosasto<br />

osasto 2 psykogeriatrinen ja<br />

dementiaosasto<br />

osasto 3 akuutti- ja vastaanottoosasto<br />

osasto 4 kuntoutusosasto<br />

Vuonna 2017 pitkäaikaispaikkoja 10<br />

Virkistystoiminnan kehittäminen<br />

Kuntoutustoiminnan<br />

kehittäminen<br />

Asumisturvallisuuden<br />

turvaaminen<br />

Sairaalasta kotiin turvallisesti,<br />

jatkohoitopaikkavaihtoehtojen<br />

kehittäminen<br />

Asiakaskyselyn tulosten<br />

hyödyntäminen palvelujen<br />

kehittämisessä<br />

Laitoshoito, kulttuuritoimi,<br />

liikuntatoimi, vapaaehtoistoiminta,<br />

järjestöt<br />

Kuntouttava työote toiminnassa,<br />

kuntouttava päivätoiminta<br />

vanhainkodeissa edellyttäen<br />

henkilöstöresursseja; Näsin<br />

sairaalassa, fysioterapeutti osa<br />

vuodeosastojen henkilökuntaa<br />

Kotihoito, laitoshoito, pelastuslaitos<br />

teknologian hyödyntäminen<br />

Kotihoito, laitoshoito, SAP-ryhmä<br />

Laitoshoidossa joka toinen vuosi<br />

(vuodesta 2010 alkaen)<br />

Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />

Vanhuspalvelujen<br />

henkilöstö<br />

Henkilöstömitoitus<br />

valtakunnallisen suosituksen<br />

mukainen<br />

Mitoitus vuodesta 2010 alkaen:<br />

Näsin sairaala 0,81<br />

Epoon vanhainkoti 0,60<br />

Johannisbergin vanhainkoti 0,65<br />

tehostettu palveluasuminen 0,60<br />

Kotihoidon<br />

valtakunnallista henkilöstömitoitusta<br />

ei ole<br />

Ohjelmassa käytetty laskentatapa:<br />

0,16 hoitaja /asiakas<br />

+ noin 20 hoitajaa<br />

Laitoshoito:<br />

Pitkäaikaishoitoon ei<br />

henkilöstölisäyksiä<br />

Lyhytaikaishoitoon ei<br />

henkilöstölisäyksiä<br />

43


Tehostettu palveluasuminen<br />

Henkilöstötarve vuoteen 2020<br />

mennessä jos kaupunki järjestää<br />

palvelut<br />

+ 74-84<br />

Kuntouttavaa päivätoimintaa,<br />

muistipoliklinikkaa, lääkäripalveluja<br />

ja kuntoutusta varten<br />

henkilöstötarve vuoteen 2020<br />

mennessä on noin + 18<br />

Henkilöstöllä on sosiaali- ja<br />

terveysalan koulutus<br />

Henkilöstön osaaminen ja<br />

rekrytointi kehitetään<br />

asiakkaiden tarpeen mukaiseksi<br />

Henkilöstön rekrytoinnin<br />

tehostaminen<br />

Varahenkilöiden määrän<br />

tarkistaminen<br />

Vanhuseläkkeelle jää 147 henkilöä<br />

vuoteen 2020 mennessä<br />

Vanhuspalvelut<br />

Vanhuspalvelut, oppilaitokset<br />

Vanhuspalvelut, oppilaitokset<br />

Vanhuspalvelut<br />

44


Liite 3. Pyydettyjen lausuntojen yhteenveto<br />

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 25.6.2009 § 99 pyytää lausunnot<br />

ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n päivityksestä vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta sekä<br />

toimialoilta 28.8.2009 mennessä.<br />

Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, yleishallinto, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos,<br />

sivistystoimi sekä tekninen ja ympäristötoimi ovat antaneet lausuntonsa. Sosiaali- ja<br />

terveystoimi on johtoryhmän kokouksessa käsitellyt <strong>ohjelma</strong>n.<br />

Vanhusneuvosto<br />

- Ohjelman toteutukseen olisi poliittisten päättäjien, kaupungin hallinnon korkeimman<br />

johdon, eri toimialojen ja henkilöstön sitouduttava<br />

- Palvelukeskusten perustamisesta periaatepäätökset mahdollisimman pian<br />

- Laitospaikkoja vähennetään vasta kun on todelliset mahdollisuudet<br />

- Ohjelman seurantaryhmään vanhusneuvoston edustus<br />

- Henkilöstömitoituksessa käytössä hyvä taso<br />

- Kotihoidon kriteereiden toimivuuden tarkistaminen muun muassa asiakaskyselyiden avulla<br />

- Henkilöstön hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehditaan<br />

- Tärkeää, että palveluiden tuotanto olisi kaupungin omana toimintana<br />

Vammaisneuvosto<br />

- Ohjelmassa olisi huomioitava vammaispalvelulain muutos 1.9.2009 ja siitä seuraavat uudet<br />

ja muuttuneet tarpeet<br />

- Kaupungin tuella rakennettavat talot tulisi rakentaa esteettömiksi ja kaupungin pitäisi tukea<br />

hissien asentamista hissittömiin asuintaloihin<br />

- Toimivat kuljetuspalvelut ja elintarvikkeiden tilauspalvelua tulisi kehittää ja markkinoida<br />

- Esteettömyys asuinympäristössä ja julkisilla alueilla<br />

- Rakennettava pieniä kodinomaisia asumisyksiköitä<br />

Yleishallinto<br />

- Ohjelmassa ei ole selvitetty, miksi vanhustenhoidon laitospainotteisuus on<br />

poikkeuksellisen korkea ja myös kustannukset poikkeuksellisen korkeat verrattuna muihin<br />

samansuuruisiin kaupunkeihin<br />

- Henkilöstön määrän kehitystä on tarkasteltava ottaen huomioon koko sosiaali- ja<br />

terveystoimen henkilöstön määrää ja taloudelliset reunaehdot<br />

- Ohjelmassa ei ole otettu muita toiminnasta aiheutuvia kustannuksia huomioon kuin<br />

palkkamenot<br />

- Uuden asumisyksikön valmistumisen jälkeisiä käyttötalousvaikutuksia ei ole arvioitu<br />

- Ohjelmaa tulisi tarkistaa niin, että se olisi realistinen suhteessa kaupungin taloudellisiin<br />

voimavaroihin<br />

- Talouden kasvu on kääntynyt negatiiviseksi, mikä pakottaa arvioimaan uudelleen<br />

palvelujen sisältöä ja niiden järjestämistapaa<br />

- Ohjelman on oltava realistinen suhteessa kaupungin taloudellisiin voimavaroihin<br />

- Päätöksentekoa varten tulisi esittää vaihtoehtoisia malleja koskien esimerkiksi palvelujen<br />

tarjoamiskriteerejä, palvelujen sisältöä ja palvelujen tuotantotapaa sekä niiden kustannusja<br />

tuottovaikutuksia<br />

- Toimenpiteiden kustannus- ja tuottovaikutukset tulee arvioida täysimääräisesti ja<br />

realistisesti<br />

- Investointikustannusten ohella tulee esittää investoinnin käyttötalousvaikutukset<br />

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos<br />

- Yhteistyö kaupungin toimialojen ja organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa<br />

- Ohjelmassa tulisi ottaa konkreettisemmin huomioon asumisen paloturvallisuuteen liittyvä<br />

kokonaisvaltainen kehittäminen<br />

45


- Kehittämisessä tulisi huomioida nykyisten asumismuotojen turvallisuustaso henkilöiden<br />

toimintakykyyn nähden<br />

- Onnettomuuksien ehkäisytyötä olisi tehtävä laaja-alaisella yhteistyöllä<br />

- Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tavoitteet tulisi näkyä myös <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />

turvallisuussuunnitelmassa<br />

Sivistystoimi<br />

- Sivistystoimen monilla tehtäväalueilla on toimintaa, johon ikääntyneet osallistuvat, ja jota<br />

voidaan yhteistyössä edelleen kehittää<br />

- Eri-ikäisten väestöryhmien lähentyminen nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston<br />

yhteistyöllä<br />

- Yhteistyö koulujen ja nuorisotoimen kanssa edesauttaisi eri ikäryhmien välistä<br />

vuorovaikutusta<br />

- Ohjelman lähtökohdat tarjoavat hyvät mahdollisuudet yhteistyölle yli nykyisten<br />

hallinnollisten rajojen<br />

Tekninen ja ympäristötoimi<br />

- Tekninen ja ympäristötoimen rooli palvelujen tuottamisessa on hyvän ja turvallisen<br />

elinympäristön rakentamisessa<br />

- Infrastruktuurin rakentamisella ja sen ylläpitämisellä luodaan turvallinen ja esteetön<br />

ympäristö ja liikkuminen<br />

- Viheralueet ovat tärkeitä liikunta- ja kohtaamispaikkoja<br />

Sosiaali- ja terveystoimi<br />

- Uudet asumisyksiköt (vuokra-, oma tuotanto) pitää pysyä sosiaali- ja terveystoimen<br />

hallinnassa<br />

46

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!