Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010â2020 - Porvoo
Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010â2020 - Porvoo
Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010â2020 - Porvoo
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HYVÄ IKÄÄNTYMINEN PORVOOSSA<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ikääntymispoliittinen <strong>ohjelma</strong><br />
vuosille 2010–2020<br />
Kaupunginhallitus 28.6.2010
Sisältö<br />
1 Tiivistelmä ............................................................................ 3<br />
2 Johdanto .............................................................................. 5<br />
3 Väestömäärä ja ennusteet ................................................... 6<br />
4 <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja ikääntyneet asukkaat ....................... 8<br />
4.1. Asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ........................................................... 8<br />
4.2. <strong>Porvoo</strong>laisten ikäihmisten terveydentila, toimintakyky ja elinolot .................................. 9<br />
5 Vanhuspalvelujen nykytilan kuvaus ................................. 10<br />
5.1. Kotihoito, tukipalvelut ja palveluasuminen .................................................................. 10<br />
5.2. Vammaispalvelut ....................................................................................................... 12<br />
5.3. Laitoshoito ................................................................................................................. 12<br />
5.4. Yhteistyötahot ............................................................................................................ 14<br />
5.5. Vanhuspalvelujen lääkärit .......................................................................................... 16<br />
6 Näkemyksiä hyvästä ikääntymisestä <strong>Porvoo</strong>ssa ...............17<br />
7 Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n taustatekijöitä ............... 19<br />
7.1. Arvot toimintamme taustalla ....................................................................................... 19<br />
7.2. Valtakunnalliset tavoitteet .......................................................................................... 19<br />
7.3. Dementian esiintyvyys ............................................................................................... 19<br />
7.4. Toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ...................................................... 20<br />
8 Vanhuspalvelurakenteen kehittämislinjaukset vuosina<br />
2010–2020 ........................................................................... 22<br />
8.1. Valtakunnalliset kehittämislinjaukset .......................................................................... 22<br />
8.2. Muutokset <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelurakenteessa ......................................................... 24<br />
8.2.1. Turvallinen asuminen kotona ja esteetön ympäristö ............................................. 24<br />
8.2.2. Tavallinen palveluasuminen ................................................................................. 25<br />
8.2.3. Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva ...................................................................... 25<br />
8.2.4. Ammattitaitoinen henkilöstö ja johtaminen ............................................................ 26<br />
9 <strong>Porvoo</strong>n kehittämislinjauksista aiheutuvat kustannukset<br />
ja investointitarpeet ............................................................. 29
9.1. Kustannukset ............................................................................................................. 29<br />
9.2. Investointitarpeet ....................................................................................................... 30<br />
10 Seuranta ........................................................................... 34<br />
11 Lähteet .............................................................................. 35<br />
Liitteet:<br />
Liite 1. Ohjelmassa käytettyjä käsitteitä<br />
Liite 2. <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelujen toimenpide<strong>ohjelma</strong> vuosille 2010-2020<br />
Liite 3. Pyydettyjen lausuntojen yhteenveto<br />
2
1 Tiivistelmä<br />
<strong>Porvoo</strong>n ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n (vuosille 2010–2020) tarkoituksena on tukea ja ohjata<br />
ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmassa kuvataan<br />
kaupungin vanhuspalvelujen tämänhetkistä tilannetta, väestöä ja väestönkehitystä. Ohjelmassa<br />
esitetään hyvän ikääntymisen visio sekä tavoitteita ja toimenpiteitä sille, kuinka kaupungin<br />
vanhuspalvelut yhteistyössä muiden toimialojen sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa<br />
tulevaisuudessa kehittävät ikääntyneiden palveluja. Toimenpide<strong>ohjelma</strong> aikatauluineen on<br />
liitteenä.<br />
Ikääntymispoliittinen <strong>ohjelma</strong> pohjautuu aikaisempiin kaupungin vanhuspoliittisiin ohjelmiin,<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginstrategiaan (uudistettu 2010), <strong>Porvoo</strong>n kaupungin palvelustrategiaan (2008),<br />
Stakesin selvitykseen <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja<br />
toiminnan kehittämisestä (2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin<br />
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositusjulkaisuun (2001) ja Ikäihmisten palvelujen<br />
laatusuositukseen (2008).<br />
Ohjelmaa on työstetty kaupungin palvelustrategian ja STM:n laatusuosituksen mukaisesti<br />
asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sosiaali- ja<br />
terveys-toimen tehtäväalueita sekä kaupungin eri hallintokuntia.<br />
Visiona on arvokas, aktiivinen ikääntyminen omassa kodissa. Ikäihminen vastaa omasta<br />
terveydestään, toimintakyvystään, hyvinvoinnistaan ja on kaupungille voimavara. Vanhuus on<br />
arvokas osa elämää. Kotihoito on edelleen <strong>ohjelma</strong>kauden aikana ensisijainen palvelu. Kotona<br />
asumista tuetaan ennaltaehkäisevin palveluin, esteettömän ympäristön ja asumisen, kuntoutuksen<br />
ja kuntouttavan työotteen avulla sekä lisäämällä kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikkamäärää<br />
tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistyötä eri toimialojen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden<br />
kanssa edistetään.<br />
Palvelurakenne muuttuu vähentämällä pitkäaikaishoitopaikkoja laitoksissa ja luopumalla<br />
moniportaisesta palvelujärjestelmästä kehittämällä uudentyyppistä virikkeellistä ja aktivoivaa<br />
palvelukeskusmallia. Näsin sairaalan osastoprofilointi jatkuu ja pitkäaikaishoitokäytössä on noin<br />
10 % potilaspaikoista. Hoito- ja palveluketjun saumattomuutta tehostetaan edelleen.<br />
Tavoitteena <strong>Porvoo</strong>ssa on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 14 %<br />
on säännöllisen kotihoidon piirissä ja 8,9 % ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa.<br />
Omaishoidettavia on 6 %. Ohjelmakauden aikana on tarve lisätä noin 120 - 140<br />
ympärivuorokautista asumispaikkaa vuonna 2010 valmistuvien asumispaikkojen lisäksi.<br />
Ikääntyvän väestöennusteen ja laatusuosituksen mukainen henkilöstölisäystarve on noin 38<br />
henkilöä, jos uusien yksiköiden asumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Jos kaupunki järjestää<br />
palvelut, tarvitaan voimassa olevan mitoitussuosituksen mukaan 72-84 uutta työtekijää<br />
asumispalveluihin. Vanhuspalveluista jää samanaikaisesti eläkkeelle 147 henkilöä.<br />
Henkilöstön osaamisen kehittämisestä asiakkaiden hoidon ja hoivan tarpeita vastaavaksi<br />
huolehditaan, samoin henkilökunnan työhyvinvoinnista. Henkilöstörakenne tarkistetaan<br />
asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi ja rekrytointimenetelmiä kehitetään.<br />
3
Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n toteutumista varten asetettu seurantaryhmä seuraa ja arvioi<br />
<strong>ohjelma</strong>n tavoitteita vuosittain sekä raportoi kaupunginhallitukselle. Ohjelmaa on päivitetty<br />
kesäkuussa 2010 kaupunginvaltuustossa 31.3.2010 hyväksytyn <strong>Porvoo</strong>n kaupungin strategian,<br />
Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 ja sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten<br />
työryhmän toimenpide-ehdotusten mukaan. <strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhusneuvosto on antanut<br />
päivitetystä <strong>ohjelma</strong>sta lausunnon.<br />
4
2 Johdanto<br />
<strong>Porvoo</strong>n ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n (vuosille 2010–2020) tarkoituksena on tukea ja ohjata<br />
ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmassa kuvataan<br />
kaupungin vanhuspalvelujen tämänhetkistä tilannetta, väestöä ja väestönkehitystä. Ohjelmassa<br />
esitetään hyvän ikääntymisen visio sekä tavoitteita ja toimenpiteitä sille, kuinka kaupungin<br />
vanhuspalvelut yhteistyössä muiden hallintokuntien/toimialojen sekä ulkopuolisten<br />
yhteistyötahojen kanssa voi tulevaisuudessa kehittää ikääntyneiden palveluja.<br />
Ikääntymispoliittinen <strong>ohjelma</strong> pohjautuu aikaisempiin kaupungin vanhuspoliittisiin ohjelmiin,<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginstrategiaan (uudistettu 2010), <strong>Porvoo</strong>n kaupungin palvelustrategiaan (2008),<br />
Stakesin selvitykseen <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja<br />
toiminnan kehittämisestä (2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin<br />
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus-oppaaseen (2001) ja Ikäihmisten palvelujen<br />
laatusuositukseen (STM 2008:3). Lisäksi <strong>ohjelma</strong>n työstämisessä on hyödynnetty muun muassa<br />
”<strong>Porvoo</strong>n ikäihmiset – 70 vuotta täyttäneiden terveydentila, toimintakyky ja elinolosuhteet vuosina<br />
1994 ja 2005” -raporttia, joka on osa eurooppalaista ”Tipping the Balance towards Primary Health<br />
Care” -verkoston ylläpitämää tutkimustoimintaa.<br />
Ohjelmaa on työstetty kaupungin palvelustrategian ja STM:n laatusuosituksen mukaisesti<br />
asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sosiaali- ja<br />
terveystoimen tehtäväalueita sekä kaupungin eri hallintokuntia. Kirjallinen kysely suunnattiin<br />
eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Tämän lisäksi pidettiin keskustelutilaisuuksia vanhainkodeissa ja<br />
palvelutaloissa, päiväsairaalan ryhmissä sekä kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Omenamäen<br />
palvelukeskuksessa järjestettiin kaksi avointa keskustelutilaisuutta, joissa myös ne ikääntyneet,<br />
jotka eivät ole palvelujen piirissä, saivat kertoa toiveistaan. Henkilökunnan keskuudessa pidettiin<br />
keskustelutilaisuuksia ja yhteistyötahoja (<strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitokset,<br />
sairaala, seurakunnat) lähestyttiin kyselyin.<br />
Työryhmä on työstänyt <strong>ohjelma</strong>a vuosina 2007–2009. Vuonna 2009 työryhmän jäsenet ovat:<br />
Vanhainkodin johtaja<br />
Camilla Andersson<br />
Vanhuspalvelujen ylilääkäri Sari Andersson ad 31.12.2008<br />
Vanhustyön johtaja<br />
Marlit Backman, puheenjohtaja<br />
Vanhainkodin johtaja<br />
Christina Holappa<br />
Ylihoitaja<br />
Tuija Holstein<br />
Vammaispalvelupäällikkö<br />
Anna-Kaisa Kajuutti<br />
Vanhuspalvelujen suunnittelija Outi Majanen, sihteeri alk. 1.10.2008<br />
Tukipalveluiden palvelupäällikkö Päivi Mäkimartti<br />
Kotihoidon johtaja<br />
Pia Nurme<br />
Vanhusasiamies<br />
Juha Parkkonen<br />
Kotihoidon palvelupäällikkö<br />
Sirpa Oja<br />
Vanhuspalvelujen suunnittelija Marika Rauma, sihteeri ad 31.7.2008<br />
Palveluasumisen palvelupäällikkö Christina Varsamäki<br />
Vanhusneuvoston edustaja<br />
Kalevi Väisänen<br />
5
3 Väestömäärä ja ennusteet<br />
Väestön ikärakenne Suomessa on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Etenkin 85<br />
vuotta ja myös 95 vuotta täyttäneiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti 1990- ja 2000-luvuilla.<br />
Jatkossa suuntaus on sama: Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuodesta 2010<br />
vuoteen 2020 yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 6,7 prosentista 9,0 prosenttiin.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa asukkaita on yhteensä 49 058 (Tilastokeskus 31.12.2009). Yli 65-vuotiaiden osuus<br />
väestöstä on 15,4 % ja yli 75-vuotiaiden 6,7 %. Väestöennusteen (Tilastokeskus, väestöennuste<br />
2007–2040) mukaan <strong>Porvoo</strong>ssa on vuonna 2020 yli 65-vuotiaita 20,9 % ja yli 75-vuotiaita 9,0 %<br />
väestöstä. (Taulukko 1.)<br />
Taulukko 1. Väestöennuste ja prosenttiosuudet ikäryhmittäin 2010–2020, <strong>Porvoo</strong> (Tilastokeskus 2009)<br />
<strong>Porvoo</strong>n<br />
väestö<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
49 058 49 463 49 860 50 248 50 631 51 021 51 414 51 818 52 222 52 622 53 026<br />
65-74 -<br />
vuotiaat<br />
4 291 4 665 5 017 5 284 5 505 5 741 5 867 6 092 6 226 6 302 6 340<br />
% väestöstä 8,7 9,4 10,1 10,5 10,9 11,3 11,4 11,8 11,9 12,0 12,0<br />
75-84 -<br />
vuotiaat<br />
2 405 2 430 2 514 2 618 2 704 2 777 2 930 3 020 3 111 3 267 3 499<br />
% väestöstä 4,9 4,9 5,0 5,2 5,3 5,4 5,7 5,8 6,0 6,2 6,6<br />
Yli 85 -<br />
vuotiaat<br />
876 911 924 954 1 000 1 044 1 099 1 136 1 178 1 215 1 256<br />
% väestöstä 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,0 2,1 2,2 2,3 2,3 2,4<br />
Yli 65 -<br />
vuotiaat<br />
7 572 8 006 8 455 8 856 9 209 9 562 9 896 10 248 10 515 10 784 11 095<br />
% väestöstä 15,4 16,2 17,0 17,6 18,2 18,7 19,2 19,8 20,1 20,5 20,9<br />
Yli 75 -<br />
vuotiaat<br />
3 281 3 341 3 438 3 572 3 704 3 821 4 029 4 156 4 289 4 482 4 755<br />
% väestöstä 6,7 6,8 6,9 7,1 7,3 7,5 7,8 8,0 8,2 8,5 9,0<br />
6
Taulukossa 2 kuvataan graafisesti <strong>Porvoo</strong>n kaupungin yli 65-vuotiaiden määrän kehitys vuodesta<br />
2010 vuoteen 2020.<br />
Taulukko 2. Väestöennuste 2010-2020, <strong>Porvoo</strong> (Tilastokeskus 2009)<br />
7
4 <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja ikääntyneet asukkaat<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla noin 50 kilometriä<br />
Helsingistä itään. Asukkaita on noin 49 058 (31.12.2009) ja kaupunki on väestömäärältään<br />
maamme 21:nneksi suurin. <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja maalaiskunta ovat yhdistyneet vuonna 1997.<br />
Kaupungin alue jakautuu keskusta-alueeseen, keskustan lähistöllä oleviin suurempiin<br />
asuntoalueisiin sekä kylätaajamiin ja laajaan maaseutu- ja saaristoalueeseen.<br />
<strong>Porvoo</strong>n väestöstä 18,5 % on lapsia (0–14-vuotiaita), 67 % työikäisiä (15–64-vuotiaita) ja 14,5 %<br />
yli 65-vuotiaita. Suomenkielisiä on 65 % ja ruotsinkielisiä 31,5 %. Muiden kieliryhmien osuus<br />
väestöstä on 3,5 %.<br />
4.1. Asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin toimeksiannosta FCG Efeko Oy toteutti vuonna 2007 asukaskyselyn.<br />
Kyselyyn osallistui 330 18–70-vuotiasta porvoolaista, ja kyselyllä selvitettiin heidän mielipiteitään<br />
kunnallisten palvelujen laadusta ja palvelujen käytöstä.<br />
Tämän kyselyn perusteella porvoolaiset ovat erittäin tyytyväisiä muun muassa kirjastopalveluihin,<br />
asuinalueen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, jätehuoltoon ja<br />
kierrätystoimintaan sekä puistojen ja viheralueiden hoitamiseen. Tyytymättömyyttä herättävät<br />
katujen ja teiden hoito, kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuudet, hammaslääkäripalvelut,<br />
kunnan talousasioiden hoitaminen, vesistöjen puhtaus sekä kaupungin luottamushenkilöiden<br />
toiminta. Kokonaisarvosanaksi kaupungin järjestämät palvelut saavat kouluasteikolla mitattuna<br />
7,3. Eniten parantamisen tarvetta nähdään katujen ja teiden hoidossa, hammaslääkäripalveluissa<br />
sekä terveyskeskuksen lääkäripalveluissa.<br />
Kyselyssä tarkasteltiin vanhuspalveluiden osalta kotihoitoa ja asumis- ja laitoshoitopalveluita.<br />
Sekä kotihoitoon että asumis- ja laitoshoitopalveluihin oli 21 % vastaajista tyytyväisiä. Kotihoitoon<br />
tyytymättömiä oli 15 % vastaajista ja asumis- ja laitospalveluihin hieman enemmän eli 17 %<br />
vastaajista. Suuri osa vastaajista ei ottanut asiaan kantaa (asumis- ja laitoshoitopalvelut 62 % ja<br />
kotihoito 64 %). Koska vastaava tutkimus oli tehty useissa muissa kunnissa, tuloksia verrattiin<br />
vertailukuntien tuloksiin. Sekä kotihoitoa että asumis- ja laitoshoitopalveluja pidettiin hyvin<br />
hoidettuna muihin kuntiin verrattuna. Tyytyväisten osuus vertailuryhmän keskiarvoon nähden oli<br />
korkea. (FCG Efeko 2007.)<br />
8
4.2. <strong>Porvoo</strong>laisten ikäihmisten terveydentila, toimintakyky<br />
ja elinolot<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa on tehty ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja elinoloja mittaava tutkimus vuosina<br />
1994 ja 2005. Tutkimus on osa eurooppalaista ”Tipping the Balance towards Primary Health Care”<br />
-verkoston ylläpitämää tutkimustoimintaa, jossa vertaillaan terveydenhuollon toimintoja usealla<br />
alueella Euroopassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 70 vuotta täyttäneet porvoolaiset.<br />
Tutkimukseen poimittiin väestörekisteristä satunnaisotoksella 694 porvoolaista ikääntynyttä, joista<br />
haastatteluun osallistui 351. Osallistumisprosentti oli 51.<br />
Kotona asuvien ikääntyneiden osuus oli <strong>Porvoo</strong>ssa raportin mukaan 90 % vuonna 2005. Määrä on<br />
kymmenen vuoden seuranta-aikana kasvanut 3 %. Yksinasuvien määrä on kymmenessä<br />
vuodessa lisääntynyt, ja naisten yksinasuminen on yleisempää kuin miesten. Seuranta-aikana<br />
ikääntyneiden kokema terveydentila on parantunut, samoin toiminta- ja liikuntakyky. Avuntarve<br />
ruuanlaiton peseytymisen, pukeutumisen, liikkumisen ja wc:ssä asioinnin suhteen on kuitenkin<br />
kasvanut seurantajakson aikana. 36 % ikääntyneistä tarvitsi apua ainakin jossain edellä<br />
mainituissa asioissa. Haastatelluista lähes 9 % sairastaa dementiaa. Masentuneisuuden<br />
esiintyminen on vähentynyt hieman seurantajakson aikana. Haastatelluista 12 % kärsii<br />
masennuksesta, tosin hoidonsaannin osalta tilanne on huonontunut kymmenen vuoden aikana.<br />
Ennaltaehkäisevät kotikäynnit aloitettiin <strong>Porvoo</strong>ssa vuonna 2006 kahdella alueella, ja vuodesta<br />
2007 alkaen kotikäyntejä on tehty koko kaupungin alueella. Vuonna 2008 kotikäynti tarjottiin niille<br />
75-vuotiaille, jotka eivät olleet vanhuspalveluiden piirissä. Kirje lähettiin 304 asiakkaalle, joista 103<br />
suhtautui kotikäyntiin myönteisesti. Suuri osa ei ottanut tarjottua käyntiä vastaan, koska ei kokenut<br />
sen olevan ajankohtainen tai koki oman toimintakykynsä hyväksi. Yli puolet haastatelluistakin koki<br />
terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi.<br />
Haastattelujen perusteella ilmeni, että lähes 90 % suoriutuu itsenäisesti kevyemmistä kotitöistä<br />
sekä asiointikäynneistä. Raskaampiakin kotitöitä pystyi tekemään 70 % haastatelluista.<br />
Tarvitsemansa avun he saivat pääasiassa lapsilta, puolisolta sekä jonkin verran naapureilta ja<br />
ystäviltä. Merkittävä asumisoloihin ja itsenäiseen selviytymiseen liittyvä havainto oli, että<br />
hissittömissä kerrostaloissa asui 20 % ja portaiden käytön ongelmia oli jo 30 %:lla haastatelluista.<br />
Viimeisen puolen vuoden aikana 28 % oli kaatunut vähintään kerran. Haastatelluista 60 % liikkui<br />
päivittäin ja koki liikuntakykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Univaikeudet ja nukahtamislääkkeiden<br />
käyttö oli melko yleistä, sillä 19 %:lla haastatelluista oli univaikeuksia ja 18 % käytti<br />
nukahtamislääkkeitä. Yli 80 %:lla haastatteluista oli säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja<br />
elämäänsä tyytyväisiä oli lähes 90 %.<br />
9
5 Vanhuspalvelujen nykytilan kuvaus<br />
Vanhuspalvelujen tehtäväalue koostuu hallinnon, kotihoidon ja palveluasumisen, laitoshoidon ja<br />
vammaispalvelujen tulosyksiköistä.<br />
5.1. Kotihoito, tukipalvelut ja palveluasuminen<br />
Kotihoidon tavoitteena on yhteistyössä asiakkaan, hänen omaistensa sekä muiden<br />
yhteistyötahojen kanssa tukea asiakkaan omatoimisuutta siten, että hänen asumisensa olisi<br />
mahdollisimman turvallista ja elämänlaatu hyvää. Kotihoito kohdentaa toimintansa<br />
palveluohjaamisen kriteerien mukaisesti niille porvoolaisille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi<br />
tarvitsevat apua jokapäiväisissä toimissaan ympäri vuorokauden. Palvelun järjestämisen<br />
lähtökohtana on aina asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinalueesta<br />
riippumatta.<br />
Palvelutarpeenarvioinnin tavoitteena on parantaa vanhusten edellytyksiä asua omassa<br />
kodissaan ja siirtää esimerkiksi laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi. Vuonna 2009 palvelutarpeen<br />
arviointiin pääsemisen ikäraja alennetaan 75 ikävuoteen, kun se aikaisemmin on ollut 80 vuotta.<br />
Arvioinnissa käydään läpi yksilöllisesti asiakkaan tarvitsemat palvelut, ja tarjotaan hänelle tukea ja<br />
oikea-aikaisia palveluja. Tällä tavoin voidaan parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua omassa<br />
kodissa.<br />
SAP-työryhmä (selvitä, arvioi, palveluohjaa) on moniammatillinen ryhmä, joka koordinoi vapaita<br />
ja vapautumassa olevia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja palveluohjaamisen kriteerien mukaan.<br />
Kotiutustiimi tukee kotihoidon asiakkaiden kuntoutumista ja kotiutumista nopeasti ja turvallisesti<br />
erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon jälkeen. Tiimissä työskentelee kolme sairaanhoitajaa,<br />
kotiutushoitaja, fysioterapeutti ja lähihoitaja. Kotiutushoitaja työskentelee osittain <strong>Porvoo</strong>n<br />
sairaalassa, jossa hän yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa selvittää asiakkaiden oikeaa<br />
jatkohoitopaikkaa. Kotiutustiimi on mukana asiakkaan kotiutustilanteessa ja huolehtii, että asiakas<br />
saa tarvittavat palvelut, apuvälineet ja hoitotarvikkeet sekä varmistaa ja huolehtii kuntoutumisen<br />
jatkumisesta kotona.<br />
Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan niitä kaupungin tarjoamia palveluita, jotka tukevat kotona<br />
selviytymistä ja asumista. Tukipalveluihin kuuluvat muun muassa omaishoidontuki,<br />
palveluneuvonta, perhetyö, ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalvelut sekä asunnonmuutostöiden<br />
avustukset. Vapaa-ajanohjaajan, muistipoliklinikan, sekä päiväsairaalan toiminta ovat myös osa<br />
kotihoidon tukipalveluja.<br />
Omaishoidontukea maksetaan <strong>Porvoo</strong>ssa kahdessa eri hoitoisuusryhmässä. Tuen saaminen<br />
edellyttää, että hoidettava on jatkuvan tai ympärivuorokautisen avun tarpeessa, eikä hoidettava<br />
pääsääntöisesti pysty asumaan yksin. Iäkkäiden omaishoitoperheiden kohdalla kiinnitetään<br />
erityistä huomiota hoitajan jaksamiseen.<br />
10
Turvapuhelimia ja asunnonkorjausavustuksia voidaan myöntää pienituloisille ikäihmisille<br />
tarveharkintaisesti.<br />
Ateriapalvelua kotiin kuljetettuna voi saada henkilö, joka alentuneen toimintakyvyn tai vamman<br />
vuoksi ei itse pysty valmistamaan ruokaa tai käymään kodin ulkopuolella ruokailemassa.<br />
Päivätoiminta tukee asiakkaiden kotona asumista yksilöllisen kuntoutumis- ja hoitotarpeen<br />
mukaisesti. Päiväsairaalan toiminta voi mahdollistaa varhaisen kotiutumisen laitoshoidosta ja<br />
vapaan pitämisen omaishoitajalle. Päiväsairaalassa käy päivittäin 12–15 asiakasta.<br />
Muistipoliklinikka on tarkoitettu muistihäiriöisten tutkimukseen, ohjaukseen, hoitoon ja<br />
seurantaan. Tavoitteena on selvittää muistiongelmien syyt mahdollisimman varhain.<br />
Muistipoliklinikan toiminnan tueksi on vanhuspalveluihin koulutettu muistihoitajia.<br />
Seniori-info antaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen tietoa ja ohjausta muun muassa erilaisista<br />
kaupungin sekä yksityisten tarjoamista palveluista. Neuvonnassa pyritään konkreettisesti<br />
auttamaan sekä puhelimitse että paikan päällä yhdessä keskustellen.<br />
Kotihoidon vapaa-ajanohjauksen puitteissa järjestetään viikoittain viriketoimintaryhmiä<br />
ikäihmisille eri puolilla kaupunkia. Vapaa-ajanohjaaja toimii myös vapaaehtoistyön koordinoijana<br />
kotihoidossa.<br />
Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan vanhuksen hoivan ja huolenpidon järjestämistä hänen<br />
oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa silloin, kun vanhus ei selviydy erilaisten tukitoimien<br />
avulla omassa kodissa, mutta ei tarvitse laitoshoitoa.<br />
Ennaltaehkäisevä kotikäynti tarjotaan kaikille kuluvana vuonna 78 vuotta täyttäville, jotka eivät<br />
kuulu kaupungin tarjoamien palveluiden piiriin. Kotikäynnin tavoitteena on tukea ikäihmisiä<br />
säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään ja tarjota heille tietoa saatavilla olevista<br />
palveluista.<br />
Palveluasuminen järjestetään kunnan kolmessa palveluasumisyksikössä ja kahdessa<br />
yksityisessä palvelutalossa. Palveluasuminen määritellään tavalliseksi tai tehostetuksi<br />
palveluasumiseksi riippuen siitä, onko henkilökunnan läsnäolo osa- vai ympärivuorokautista ja<br />
mikä on hoivaan ja hoitoon varatun henkilökunnan mitoitus.<br />
Palveluasumisen paikkoja on yhteensä 189, joista tehostettuja palveluasuntoja on 102. Vuonna<br />
2009 yli 75-vuotiaista porvoolaisista 5,7 % oli asumispalvelujen piirissä. Asukassijoittelua<br />
palveluasumiseen koordinoi SAP-työryhmä palveluohjaamisen kriteerien mukaan.<br />
RAI-järjestelmä (Resident Assesment Instrument) on ollut käytössä kotihoidossa vuodesta 2002<br />
lähtien. Koko kotihoitoa kattavaa systemaattista tietoa on kerätty vuodesta 2008 lähtien. RAIarvioinnin<br />
1/2009 mukaan kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on 81,8 vuotta. Asiakkaiden hoitoaika<br />
vaihtelee kotihoidon 2,8 vuodesta palveluasumisen 4,1 vuoteen. Hoitohenkilökunta käyttää<br />
asiakkaan luona aikaa hoitoon ja palveluun keskimäärin 25 minuuttia.<br />
Kolmannes (34,5 %) asiakkaista saa apua vain virallisilta palveluntuottajilta, omaisten osuus<br />
hoitotyössä on merkittävä (59 %). Yli puolet kotihoidon asiakkaista on hoidossa heikentyneen<br />
fyysisen toimintakyvyn vuoksi ja 60 %:lla on muistiin vaikuttava häiriö. Sosiaalinen<br />
eristäytyneisyys (20 %) ja muistivaikeus lisäävät laitokseen joutumisen riskiä. Selvää laitoshoidon<br />
tarvetta ilmenee 7 %:lla ja palvelutaloissa 9 %:lla asiakkaista.<br />
11
Kevythoitoisten asiakkaiden osuus on ollut korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tästä<br />
syystä vuoden 2008 lopussa määriteltiin kotiin annettavan hoidon ja hoivan myöntämisperusteet.<br />
Tarkoituksena on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille<br />
porvoolaisille.<br />
5.2. Vammaispalvelut<br />
Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla pyritään edistämään vammaisen henkilön<br />
mahdollisuuksia elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluilla pyritään myös<br />
ehkäisemään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä<br />
tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta<br />
pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.<br />
Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja etuuksista on tarkoitettu vain vaikeavammaisille.<br />
Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluita ovat kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt sekä<br />
asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, tulkkipalvelut, päivätoiminta ja 1.9.2009<br />
alkaen henkilökohtainen apu. Osa palveluista koskee kaikkia vammaisia, jolloin palvelut<br />
järjestetään harkinnanvaraisina, määrärahasidonnaisina tukitoimina. Määrärahasidonnaisia<br />
palveluja ja tukitoimia ovat muun muassa päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja<br />
laitteet, sopeutumisvalmennus ja tukihenkilötoiminta. Mikäli kehitysvammainen asiakas ei saa<br />
riittäviä ja hänelle sopivia palveluja vammaispalvelulain perusteella, hänen palvelunsa järjestetään<br />
kehitysvammahuollon kuntayhtymien toimesta kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain<br />
mukaan.<br />
5.3. Laitoshoito<br />
Laitoshoitoa järjestetään Näsin sairaalassa, Epoon vanhainkodissa sekä Johannisbergin<br />
vanhainkodissa. Laitoksissa toimitaan kuntouttavalla työotteella.<br />
Lyhytaikaisella ja jaksottaisella hoidolla tuetaan ikääntyneiden kotona selviytymistä ja hoitavan<br />
omaisen jaksamista. Pitkäaikaishoitoa annetaan henkilöille, joille ei voida enää järjestää heidän<br />
tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnoissa. Oikean hoitomuodon<br />
valinta tapahtuu palveluohjauksen kriteerien perusteella.<br />
Näsin sairaalassa on neljä osastoa, jotka ovat profiloituneet asiakaskunnan mukaan. Osasto<br />
1:llä hoidetaan pääsääntöisesti vaativia pitkäaikaispotilaita. Osasto 2 on psykogeriatrinen osasto,<br />
johon sisältyy dementiayksikkö. Osasto 3 on akuutti- ja vastaanotto-osasto, jonne tullaan lääkärin<br />
lähetteellä joko erikoissairaanhoidosta tai kotihoidosta. Osasto 4 on jatkokuntoutusosasto<br />
neurologisille potilaille, mutta siellä hoidetaan myös muita pidempiaikaista hoitoa vaativia potilaita.<br />
Potilaspaikkoja käytössä on noin 109.<br />
Viimeisen RAI-arvioinnin mukaan Näsin sairaalan osastoilla 1, 2 ja 4 on naisia 54,5 % ja miehiä<br />
45,5 %. Potilaista on alle 75-vuotiaita 34 % ja yli 75-vuotiaita 66 %. Potilaista 73 % tarvitsee<br />
runsaasti apua tai on kokonaan autettavia. 69 %:lla potilaista on keskivaikea tai vaikea dementia.<br />
Pitkäaikaishoitopäätös on noin 50 %:lla potilaista.<br />
12
Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat<br />
käyttävät verrattuna keskivertoasiakkaiden käyttämään ajan ja avun määrään.<br />
Keskivertoasiakkaan kustannuspainoa kuvataan luvulla 1,00. Osastoilla 1, 2 ja 4 keskimääräinen<br />
kustannuspaino on 1,22, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaat käyttävät 22 % enemmän<br />
henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat.<br />
Näsin sairaalan akuutti- ja vastaanotto-osastolla (osasto 3) alle 75-vuotiaiden osuus hoitopäivistä<br />
on 32 %. Keskimääräinen hoitoaika on noin 12 vuorokautta. Kaikki potilaat ovat<br />
lyhytaikaishoidossa. (RAI -vertailutietokannan tulokset 2/2008, Effica asiakastietojärjestelmä.)<br />
Epoon vanhainkodissa on kuusi osastoa. Yksi on 14-paikkainen dementiaosasto, jossa on 2<br />
lyhytaikaispaikkaa. Yksi osastoista on 18-paikkainen lyhytaikaisosasto. Yhteensä Epoossa on 102<br />
asukaspaikkaa.<br />
Epoon vanhainkodin asukkaista naisia on 69 % ja miehiä 31 %. Asukkaista alle 75-vuotiaita on 13<br />
% ja yli 75-vuotiaita on 87 %. Asukkaista 73 % tarvitsee runsaasti apua tai on kokonaan<br />
autettavia. 76 %:la asukkaista on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on noin<br />
90 %:lla asukkaista. Kustannuspaino on 0,97. Epoon lyhytaikaisosastolla ei tehdä RAI-arviointeja,<br />
joten tiedot koskevat vain pitkäaikaisosastoja. (RAI-vertailutietokannan tulokset 2/2008.)<br />
Johannisbergin vanhainkodissa on viisi osastoa, joista yksi dementiaosasto. Yhteensä<br />
asukaspaikkoja on 118. Näistä 114 on pitkäaikaisasiakkaiden käytössä ja 4 lyhytaikais- ja<br />
intervalliasiakkaiden käytössä.<br />
Johannisbergin vanhainkodin asukkaista naisia on 84 % ja miehiä 16 %. Asukkaista alle 75-<br />
vuotiaita on 10 % ja yli 75-vuotiaita on 90 %. Asukkaista 80 % tarvitsee runsaasti apua tai on<br />
kokonaan autettavia. 78 %:lla on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on 78<br />
%:lla asukkaista. Kustannuspaino on 1,03. (RAI -vertailutietokannan tulokset 2/2008.)<br />
Taulukosta 3 ilmenee vanhuspalveluiden asiakkaiden määrä ja palvelujen kattavuus.<br />
Taulukko 3. Asiakkaiden määrä ja palvelujen kattavuus <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalveluissa 31.12.2009<br />
(Indikaattoripankki Sotkanet)<br />
PALVELU ASIAKKAITA (kaikki) ASIAKKAITA (yli 75-v)<br />
Ateriapalvelut 704 553 (vuoden aikana)<br />
Turvapuhelin 198 176 (vuoden aikana)<br />
Kuljetuspalvelut 656 646 (vuoden aikana)<br />
Omaishoidon tuki 285 130 (vuoden aikana)<br />
Säännöllinen kotihoito 966 488 (30.11.)<br />
Palveluasuminen 139 85 (vuoden lopussa)<br />
Tehostettu palveluasuminen 127 92 (vuoden lopussa)<br />
Kehitysvammahuollon asiakkaat 205<br />
Ohjatun työtoiminnan asiakkaat 30<br />
Vammaispalveluasiakkaat 660<br />
Vanhainkodit 390 197 (vuoden lopussa)<br />
Näsin sairaalan osasto 3 532 14 (vuoden lopussa)<br />
Näsin sairaalan osastot 1, 2, 4 263 78 (vuoden lopussa)<br />
13
Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneistä porvoolaisista<br />
Säännöllinen kotihoito 15,4 %<br />
Omaishoidon tuki 2,5 %<br />
Palveluasuminen 5,7 %<br />
- josta tehostettu palveluasuminen 2,9 %<br />
Pitkäaikainen laitoshoito 7,4 %<br />
Vanhuspalveluista tiedottaminen tapahtuu Seniori-infon, palveluoppaan, internet-sivujen,<br />
palveluohjauksen, vanhusneuvoston ja -järjestöjen sekä median kautta.<br />
Teknologisia ratkaisuja on käytössä vanhuspalveluissa ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Uutta<br />
teknologiaa hyödynnetään jatkossa tarpeen ja resurssien mukaan.<br />
5.4. Yhteistyötahot<br />
Vanhusneuvosto toimii porvoolaisten ikäihmisten edunvalvojana ja puolestapuhujana<br />
kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Vanhusneuvostoon kuuluu 15 varsinaista jäsentä ja<br />
varajäsentä, joista yhdeksän edustaa järjestöjä. Kaupungin eri toimialoilta on kolme edustajaa.<br />
Lisäksi vanhusneuvoston jäseninä on kolme luottamushenkilöä. Vanhusneuvoston toimikausi on<br />
kaksi vuotta, ja se kokoontuu noin kerran kuukaudessa.<br />
Vanhusneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa seurata ikäihmisten tarpeita sekä antaa<br />
tarvittaessa erilaisia aloitteita, lausuntoja ja suosituksia. Vanhusneuvosto pyrkii myös<br />
vaikuttamaan ympäristön suunnitteluun ja edistämään ikäihmisten tasavertaista osallistumista<br />
yhteiskunnan eri toimintoihin. Vanhusneuvoston sihteerinä toimii kaupungin viranhaltija, joka toimii<br />
samalla vanhusasiamiehenä.<br />
Maahanmuuttajatyö hoidetaan sosiaalityön tehtäväalueella. Vanhuspalveluissa on varauduttava<br />
ikääntyvien maahanmuuttajien lisääntyvään palveluntarpeeseen. <strong>Porvoo</strong>ssa on vuonna 2009<br />
arviolta 100 yli 65-vuotiasta maahanmuuttajaa.<br />
Kuntoutusta järjestetään yhteistyössä terveyspalvelujen tehtäväalueen kanssa. Avopalveluissa<br />
toimii fysioterapiaosaston henkilökuntaa ja Näsin sairaalassa sekä fysioterapiaosaston<br />
henkilökuntaa että vanhuspalveluihin kuuluvia fysioterapeutteja. Omenamäen palvelukeskuksessa<br />
ja Näsin vuodeosastoilla toimii toimintaterapeutti. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat<br />
fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, apuvälinepalvelut ja<br />
laitoskuntoutus sekä sopeutumisvalmennus, joista osa hankitaan ostopalveluna.<br />
Terveyspalvelujen fysioterapia kohdistuu riskiryhmiin eri ikäluokissa. Ikääntyneille on tarjolla<br />
erilaisia palveluja sekä avo- että laitoshoidossa. Näitä ovat muun muassa fysioterapeuttinen<br />
neuvonta esimerkiksi nivelrikkopotilaille, fysioterapia murtumien, leikkauksien ja<br />
aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen, apuvälinepalvelut sekä ryhmätoiminta.<br />
Veteraanikuntoutusta voi hakea henkilö, jolla on rintamapalvelutunnus. Rintamamiesten ja<br />
veteraanien kuntoutusasioita hoitaa terveyskeskussosiaalityöntekijä. Sotainvalidien kuntoutusasiat<br />
hoidetaan Valtiokonttorissa. Valtio ja kunta rahoittavat rintamamiesten ja veteraanien<br />
kuntoutuksen joko laitoksessa tai avopalveluissa. Avohoidon yhteyteen voi saada tarvittaessa<br />
14
jalkahoitoa. Sekä avo- että jalkahoidon voi saada kotikäynteinä, jos oma liikkuminen on<br />
vaikeutunut. Valtio korvaa hakemuksesta sairasvakuutuksen kautta matkat. Kunnan<br />
kustantamaan kuntoutukseen ei kuulu matkakorvauksia. Veteraanin puolison on mahdollista<br />
osallistua miehensä laitosjaksolle valtion kustannuksella. Laitoskuntoutusjaksoa varten tarvitaan<br />
lääkärilausunto. Kunta myöntää veteraaneille myös avustusta silmälaseihin ja hammashoitoon.<br />
Erikoissairaanhoidossa <strong>Porvoo</strong>n sairaalassa on 189 sairaansijaa ja henkilökuntaa noin 600.<br />
<strong>Porvoo</strong>n sairaanhoitoalueeseen kuuluu 8 kuntaa ja alueen sairaala on <strong>Porvoo</strong>n sairaala, joka<br />
tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja ja vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksestä.<br />
Eläkeläisasuntoja on ympäri <strong>Porvoo</strong>ta sekä kaupungin omana että yksityisten omistamana.<br />
Asunnot on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille. Yhteistyön kehittäminen asuntojen ylläpitäjien<br />
kanssa on haaste ja kehittämiskohde.<br />
Kulttuuritoimen järjestämä toiminta on tarkoitettu kaikille porvoolaisille. Se muun muassa<br />
järjestää erilaisia tapahtumia ja juhlia, jotka ovat ikääntyneiden suosiossa. Yhteistyössä vanhus- ja<br />
vammaispalveluiden kanssa järjestetään ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalveluita. Erilaisten<br />
apurahojen turvin on järjestetty muun muassa kuoroesiintymisiä Epoon vanhainkodissa.<br />
Liikuntatoimi ylläpitää urheilu- ja liikuntapaikkoja ja järjestää ohjattua toimintaa erityisesti<br />
syrjäytyneille ja toimintakyvyltään heikentyneille henkilöille. Liikuntatoimi toivoo yhteistyötä<br />
vanhuspalvelujen kanssa niin, että liikunta saataisiin osaksi kotihoitoa, palveluasumista ja<br />
pitkäaikaishoitoa.<br />
Kansalaisopistot järjestävät erityiskursseja ikääntyneille sekä erityistä atk-ohjausta ja<br />
nettikahvilatoimintaa. Ikääntyneet on huomioitu myös kurssimaksujen alennuksin.<br />
Kirjastotoimi tekee yhteistyötä kotihoidon kanssa niin, että kotihoito toimittaa kirjoja asiakkaan<br />
kotiin.<br />
Musiikkiopisto järjestää oppilaskonsertteja palvelutaloissa ja laitoksissa ja konsertoi myös<br />
tilauksesta. Konserttilippuihin on mahdollista saada eläkeläisalennus. Osittain musiikkiopiston<br />
opetus on avointa kaikenikäisille.<br />
Tekninen ja ympäristötoimi on tärkeässä roolissa tavoiteltaessa esteetöntä ja turvallista<br />
ympäristöä. Rakennusvalvontayksikössä rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että<br />
esteettömyyttä edellyttävissä rakennushankkeissa piirustukset on laadittu sekä rakennuksen että<br />
rakennuspaikan osalta esteetöntä rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti<br />
sekä valvotaan, että rakennushanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Liikkumisen<br />
esteettömyyttä pyritään parantamaan yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Palveluliikenteen<br />
kehittämistä toteutetaan ostopalvelun lisäämisellä, mikä edellyttää myös määrärahan lisäystä.<br />
Kevyen liikenteen verkostoa ja sen kunnossapitoa kehitetään edellyttäen, että siihen suunnataan<br />
lisää määrärahoja. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä kasvavan ikääntyneen väestönosan<br />
palvelutarpeiden huomioonottamiselle (esimerkiksi ympäristön laatu, esteettömyys, erilaiset<br />
asumisvaihtoehdot, palvelujen sijainti, joukkoliikenne). Tämä edellyttää henkilöstön ammattitaidon<br />
ylläpitoa ja koulutusta.<br />
Pelastuslaitos huomioi toiminnassaan asumisturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hoitolaitosten<br />
henkilökuntaa ohjataan ja koulutetaan, ja kotitapaturmia pyritään ehkäisemään neuvonta- ja<br />
ohjaustyöllä.<br />
15
5.5. Vanhuspalvelujen lääkärit<br />
Vanhuspalvelujen lääkärivirkoja on yhteensä 5, joista kaksi on kotihoidon lääkäreitä, kaksi Näsin<br />
sairaalan osastonlääkäreitä ja yksi ylilääkäri. Ylilääkäri toimii kaikkien vanhuspalvelulääkäreiden<br />
esimiehenä.<br />
Kotihoidon potilaiden hoitovastuu on jaettu terveyskeskuksen vastaanoton lääkäreiden kanssa<br />
siten, että kotihoidon lääkärit hoitavat niitä potilaita, joille vastaanotolle tulo tuottaa ongelmia.<br />
Kotihoidon lääkärit vastaavat tehostettujen palvelutalojen lääkäripalveluista. Näsin sairaalasta<br />
vastaa kaksi osastonlääkäriä, joista toinen hoitaa akuutti- ja vastaanotto-osastoa ja toinen hoitaa<br />
osastoja 1, 2 ja 4. Vanhainkotien ja muistipoliklinikan lääkäripalvelut hoitaa ostopalvelulääkäri.<br />
16
6 Näkemyksiä hyvästä ikääntymisestä <strong>Porvoo</strong>ssa<br />
Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008:3) tukee kuntia ikäihmisten palvelujen<br />
kehittämisessä yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelujen käyttäjien sekä heidän<br />
läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. <strong>Porvoo</strong>n vanhuspoliittisen <strong>ohjelma</strong>n<br />
työstämiseen otettiin mukaan ikääntyneet, vanhustyön henkilöstö, eri yhteistyötahot ja toimialat.<br />
Ohjelmaa varten kuultiin porvoolaisia ikäihmisiä ja heidän näkemyksiään ja toiveitaan hyvästä<br />
ikääntymisestä. Kirjallinen kysely suunnattiin eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Tämän lisäksi<br />
pidettiin keskustelutilaisuuksia vanhainkoti- ja palvelutalo-osastoilla, päiväsairaalan ryhmissä sekä<br />
kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Omenamäen palvelukeskuksessa järjestettiin kaksi avointa<br />
keskustelutilaisuutta, joissa myös ne ikäihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä, saivat kertoa<br />
toiveistaan.<br />
Vanhustyön henkilökunnalle järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa pohdittiin, mitä henkilökunta<br />
voisi omalla työllään tehdä, jotta asiakkaiden toiveet hyvästä ikääntymisestä toteutuisivat.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa toimii 4 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitosta, jotka kouluttavat tulevaisuuden<br />
vanhustyön tekijöitä. Oppilaitoksien edustajilta kysyttiin, kuinka opetuksessa huomioidaan<br />
ikäihmisten ajatukset hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuudesta. Myös <strong>Porvoo</strong>n sairaalan<br />
osastoille sekä seurakuntiin suunnattiin kysely, kuinka he omalla työllään voivat edesauttaa<br />
ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista.<br />
17
Ikääntyneet pitävät hyvän ikääntymisen kannalta tärkeänä:<br />
- kotona asuminen niin pitkään kuin mahdollista<br />
- ympäristön turvallisuus ja esteettömyys<br />
- ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen<br />
- sosiaaliset kontaktit ja erilaiset harrastukset<br />
- palveluiden (mm. kotihoito) saaminen tarvittaessa, myös omalla äidinkielellä<br />
- ennaltaehkäisevä toiminta edesauttamassa kotona asumista<br />
- tiedottaminen ja neuvonta palveluista ja toiminnoista<br />
Henkilöstö luo hyvän ikääntymisen edellytykset:<br />
- ikäihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen<br />
- oman ammattitaidon ja jaksamisen vaaliminen ja viihtyisän työympäristön luominen<br />
- eri tahojen kanssa yhteistyössä toimiminen, mikä takaa hyvän hoidon ja palvelun<br />
- kuntouttavan työotteen periaatteiden mukaan toimiminen<br />
- asiakkaan asunnon (koti, palveluasunto, laitos) kodinomaisuudesta ja viihtyisyydestä<br />
huolehtiminen<br />
- erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja aktiviteettien järjestäminen yksinäisyyden ehkäisemiseksi<br />
ja sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi<br />
Yhteistyökumppanit (sairaala, oppilaitokset, seurakunta) vastaavat ikääntyneiden<br />
toiveisiin:<br />
Sairaalassa<br />
- potilaan motivointi kuntoutumaan ja hänen sijoittamisensa ensisijaisesti kotiin<br />
- tarvittavien apuvälineiden käytön opastaminen<br />
- kotiutustiimin käyttö ja sen käytön tehostaminen tulevaisuudessa<br />
Oppilaitoksissa<br />
- painotetaan ikäihmisen kohtaamista yksilönä sekä elämänhistorian ja<br />
itsemääräämisoikeuden kunnioittamista<br />
- toteutetaan erilaisia projekteja, hankkeita ja opinnäytetöitä, joissa otetaan huomioon hyvä<br />
ikääntyminen ja tulevaisuus<br />
- mahdollistetaan opiskelijoiden ja ikäihmisten kohtaaminen harjoittelujaksoilla<br />
Seurakunnissa<br />
- lisätään työntekijäresursseja vanhustyöhön<br />
- ollaan tiiviissä yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen<br />
kanssa<br />
18
7 Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n taustatekijöitä<br />
7.1. Arvot toimintamme taustalla<br />
<strong>Porvoo</strong>n ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n visio on arvokas, aktiivinen ikääntyminen omassa kodissa.<br />
Tätä varten on asetettu tavoitteiksi turvata ikääntyneen kotona asuminen, taata turvallinen ja<br />
esteetön ympäristö ja huolehtia ammattitaitoisesta henkilöstöstä palveluissa.<br />
Ikäihminen vastaa omasta terveydestään, toimintakyvystään, hyvinvoinnistaan ja ikäihminen on<br />
kaupungille voimavara. Vanhuus on arvokas osa elämää.<br />
Palveluja toteutettaessa taustalla on asukaslähtöisyys, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen,<br />
tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys.<br />
7.2. Valtakunnalliset tavoitteet<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaiseman Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen<br />
(2008) mukaan palvelujärjestelmää on kehitettävää niin, että pääpaino on kotona asumista<br />
mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Laatusuositus on ikäihmisten palvelujen kehittämistyön<br />
ja arvioinnin väline, ja sen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa<br />
palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi perustetaan<br />
neuvontakeskuksia, toteutetaan ehkäiseviä kotikäyntejä ja järjestetään kuntoutusta. Kuntoutusta<br />
edistävä kotihoito on ennakoivaa, oikein kohdennettua, oikein ajoitettua, koordinoitua, turvallista,<br />
monipuolista ja ympärivuorokautista. Pitkäaikaishoito ja -hoiva organisoidaan uudelleen niin, että<br />
terveyskeskusvuodeosastojen pitkäaikaishoito korvataan muilla vaihtoehdoilla, ellei se ole<br />
lääketieteellisesti perusteltua. Terveyskeskusvuodeosastot keskittyvät akuuttihoitoon ja<br />
kuntoutukseen.<br />
Laatusuosituksen mukaiset tavoitteet ovat vuoteen 2012 mennessä, että yli 75 vuotiaista<br />
henkilöistä 91–92 % asuu kotona, 13–14 % saa säännöllistä kotihoitoa, 5–6 % saa omaishoidon<br />
tukea, 5–6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai<br />
pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi ehkäiseviä palveluita,<br />
päivätoimintaa ja jaksottaista toimintaa on kehitettävä.<br />
7.3. Dementian esiintyvyys<br />
Dementialla tarkoitetaan elimellisestä syystä johtuvaa, yleensä etenevää henkisten toimintojen<br />
heikkenemistä, joka johtaa kykenemättömyyteen jokapäiväisissä tehtävissä. Tärkeimmät<br />
dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat: Alzheimerin tauti (65–70 %), aivoverenkiertoperäinen<br />
vaskulaarinen dementia (15 %) ja Lewyn kappale -dementia (15 %). Dementian esiintyvyys<br />
19
lisääntyy iän mukana. Vuonna 2005 maassamme oli noin 85 000 dementiapotilasta. Vuonna 2030<br />
heitä arvioidaan olevan 128 000. Keskivaikea dementiaa sairastava henkilö ei yleensä selviydy<br />
ilman ympärivuorokautista hoitoa (Finne-Soveri 2006), lähes 60 % hoidetaan laitoksissa. Jatkossa<br />
on keskeistä erityisesti laitoshoidon kustannusten nousun rajoittaminen. Tärkeitä ovat myös<br />
toimenpiteet, joiden avulla potilaita voidaan hoitaa pitempään kotona (Soininen 2009) sekä<br />
lääketieteen kehittymisen seuranta.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa jonkin asteinen kognitiovaje on 60 %:lla kotihoidon asiakkaista, 75 %:lla tavallisen<br />
palveluasumisen ja yli 90 %:lla tehostetun ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaista. Kun<br />
asiakkaalla on keskivaikea kognition vaje, on avuntarve suurempi myös fyysisissä toiminnoissa<br />
(Noro 2008).<br />
Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys vuosina 2010–2020 suhteutettuna <strong>Porvoo</strong>n<br />
väestöennusteeseen tarkoittaa sitä, että dementian esiintyvyys kasvaa nykytiedon mukaan<br />
kymmenessä vuodessa melkein kolmella sadalla henkilöllä (Taulukko 4).<br />
Taulukko 4. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys väestöennusteen mukaan (Voutilainen 2008)<br />
Ikäryhmä<br />
Esiintyvyys<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa<br />
2010<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa<br />
2015<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa<br />
2020<br />
65–74 4 % 172 230 254<br />
75–84 11 % 265 305 385<br />
Yli 85 -v. 35 % 307 365 440<br />
Yhteensä 744 900 1079<br />
7.4. Toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät<br />
Väestö ikääntyy valtakunnallisesti, ja vaikka ikääntyneiden toimintakyvyn on todettu parantuneen<br />
viimeisten 20 vuoden aikana, arvioidaan sen kuitenkin lisäävän pysyvän avun ja huolenpidon<br />
tarvetta. 85 ikävuoden jälkeen ihmisen toimintakyky alenee, ja hoidon ja hoivan tarve kasvaa.<br />
Laitoshoidon tarvetta voidaan siirtää runsaalla ja kattavalla kotihoidolla ja tukipalveluilla sekä<br />
omaishoidon tukemisella. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rinnalla järjestöillä on merkittävä<br />
rooli vertaistuen ja vapaaehtoistyön järjestämisessä. Ohjelmakaudella palvelujen tarpeen kasvu<br />
on huomioitava palvelujen suunnittelussa luomalla erilaisia palveluvaihtoehtoja. (Vaarama 2004.)<br />
Tulevaisuudessa terveydentila kohenee ja elinikä pitenee edelleen ja samalla toimintakykyiset<br />
vuodet lisääntyvät. Pitkät avioliitot ovat harvinaisempia, ja miesten eliniän pidetessä parisuhteessa<br />
elävien osuus kasvaa. Sukupolvet eivät asu yhdessä ja välimatkat ovat pitkiä. Eläkeläisten<br />
20
tulotaso nousee työeläkkeiden kautta ja pelkkää kansaneläkettä saavien määrä laskee.<br />
Pienitulosten eläkeläisten määrä voi kuitenkin kasvaa työeläkkeen pienuudesta johtuen, mutta<br />
myös katkonaisen työuran takia. Tulevaisuudessa vastuu palvelujen järjestämisestä ja hoidon ja<br />
hoivan arvioinnista ennakoidaan olevan edelleen kunnalla, mutta julkisen vastuun piiri ei enää<br />
laajene (STM, Hyvinvointi 2015, 2007, Seppänen 2008, Peiponen 2008).<br />
Ihmisen hyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Ikääntyessä toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen<br />
selviytymisen rinnalle nousevat keskeisiksi tekijöiksi läheiset ihmissuhteet, terveys, koti ja<br />
ympäristö sekä palvelujen saanti (STM 2007, Seppänen 2008). Riskitekijöitä ovat yksinäisyys,<br />
turvattomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat.<br />
Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja<br />
aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksinasuvien iäkkäiden toimintakykyä. Keskivaikeat ja lievät<br />
masennustilat ovat yleisiä iäkkäässä väestössä. Keskivaikeista ja lievistä masennustiloista kärsii<br />
12,4 % 65 vuotta täyttäneistä, ei-dementoituneista miehistä ja 14,9 % naisista. Vakavien<br />
masennustilojen esiintyvyys on vähäisempää, miehistä 1,1–1,3 % ja naisista 2,3–2,7 % kärsii<br />
vakavasta masennuksesta. Ikääntyneillä masennustilan oireet saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin<br />
nuoremmilla. Kivut, säryt, muistin heikkeneminen, hidastuminen, kognitiivisten kykyjen<br />
heikkeneminen tai tahtoelämän lamaantuminen voivat olla keskeisiä oireita. Oireiston<br />
monimuotoisuutta pidetään syynä masennustilojen tunnistamisen ongelmiin. Iäkkäiden<br />
masennustilojen aiheuttamia kustannuksia iäkkäille, heidän omaisilleen tai yhteiskunnalle ei ole<br />
kriittisesti arvioitu. Puutteellinen tunnistaminen ja hoito erittäin todennäköisesti johtavat<br />
mittavampiin kustannuksiin kuin asianmukainen tunnistaminen ja hyvä hoito (Kivelä 2006.)<br />
21
8 Vanhuspalvelurakenteen kehittämislinjaukset<br />
vuosina 2010–2020<br />
8.1. Valtakunnalliset kehittämislinjaukset<br />
Sirpa Kärnän väitöskirjan mukaan (2008) tulevaisuudessa ikäihmiset eivät toivo perinteistä<br />
vanhainkodissa asumista. Hyvinvointinsa uhkana he näkevät toimettomuuden ja yksinäisyyden.<br />
Asuinympäristössä tarvitaan päivätoimintaa, lähiryhmiä ja korttelikahviloita, joissa voi<br />
omatoimisesti tavata ihmisiä ja osallistua toimintaan. Palvelutalo on mieluisampi<br />
asumisvaihtoehto, kun omassa kodissa asuminen ei enää ole mahdollista itsenäisesti tai<br />
avunkaan turvin (Andersson 2007).<br />
Uudentyyppisessä omatoimisuutta tukevassa palvelukeskusmallissa siirrytään tavanomaisesta<br />
laitoshoidosta ja porrasteisesta palvelurakenteesta uudentyyppiseen palvelujärjestelmään.<br />
Ikääntynyt asukas saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti omaan kotiinsa. Kun asuminen<br />
omassa kodissa runsaallakaan avulla ja tukitoimilla ei ole mahdollista, siirtyy ikääntynyt henkilö<br />
palvelukeskukseen ja palveluita lisätään tarpeen mukaan. Asuntojen lisäksi palvelukeskuksessa<br />
on ulkopuolisille ikäihmisille ja järjestöille päiväkeskustoimintaa ja ohjattua päivätoimintaa.<br />
Toiminta tuo mukanaan virkistystä myös vakituisille asukkaille. Asumisyksiköissä jokaisella on<br />
oma huone tai huoneisto, toiminta on yhteisöllistä, yhteistiloissa ruokaillaan, seurustellaan ja<br />
harrastetaan. Osa asumisyksiköistä on tarkoitettu muistisairaille ja kaikissa asumismuodoissa on<br />
tarkoitus asua elämän loppuun asti (Interreg III A 2007, Vaarama & Rysti 2008, Peiponen 2008).<br />
Vuoden 2008 lopussa oli koko maassa kotona asuvien osuus 89,4 % kaikista 75 vuotta<br />
täyttäneistä. Mukaan on laskettu muut kuin pitkäaikaisessa sairaalahoidossa hoidetut,<br />
vanhainkodeissa olleet ja ympärivuorokautisen hoivan sisältävien asumispalvelujen piirissä olleet.<br />
Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 11,2 %, omaishoidon tuen piirissä 4,1 %, tehostetun<br />
palveluasumisen piirissä 4,6 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,9 % 75 vuotta täyttäneistä.<br />
Taulukossa 5 on verrattu koko maan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan lukuja <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />
vastaaviin lukuihin. Taulukossa on esitetty myös <strong>Porvoo</strong>n kaupungin luvut vuonna 2009 (Taulukko<br />
5).<br />
22
Taulukko 5. Kotona asuvat ja palveluiden peittävyys ikääntyneiden palveluissa, % 75 vuotta täyttäneistä<br />
Koko<br />
maa<br />
Itä-<br />
Uusimaa <strong>Porvoo</strong><br />
2008 2008 2008 2009<br />
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %<br />
vastaavanikäisestä väestöstä 89,4 % 90,1 % 89 % 89,6 %<br />
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75<br />
vuotta täyttäneet asiakkaat, %<br />
vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 % 10,4 % 13,9 % 15,4 %<br />
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat<br />
vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,1 % 4,4 % 4,4 % 2,5 %<br />
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75<br />
vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %<br />
vastaavanikäisestä väestöstä 4,6 % 3,7 % 3,1 % 2,9 %<br />
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa<br />
tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta<br />
täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä<br />
väestöstä 5,9 % 6,2 % 7,9 % 7,4 %<br />
(Indikaattoripankki Sotkanet, Tilastokeskus, Effica asiakastietojärjestelmä)<br />
Tulevaisuuden suuret haasteet liittyvät myös dementiahoidon kasvavaan tarpeeseen. Palveluita ja<br />
palvelurakennetta suunniteltaessa on huomioitava sekä muistisairauksien esiintyvyys että muut<br />
toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, myös vammaisten ja alle 75-vuotiaiden<br />
asiakkaiden määrä.<br />
Elinympäristön turvallisuus ja esteettömyys ovat tärkeitä itsenäisen ja omatoimisen elämän<br />
takaamiseksi. Ikääntymisen myötä toimintakyvyn muutokset vaikuttavat selviytymiseen omassa<br />
ympäristössä, ja hyvillä ympäristöratkaisuilla selviytymistä voidaan edesauttaa. On arvioitu, että<br />
kotona selviytymisen esteitä poistamalla voidaan ehkäistä, vähentää tai jopa poistaa<br />
palvelutarvetta (Vaarama, 2004). Esteettömyys ja alueelliset lähipalvelut tukevat omatoimista<br />
asioimista ja virkistymistä.<br />
Itsenäistä selviytymistä edistetään erilaisilla apuvälineillä. Apuvälinepalveluilla voidaan vähentää<br />
vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä ja ylläpitää liikkumiskykyä<br />
pidempään, jolloin ikäihmisen tai vammaisen henkilön laitoshoidon tarve siirtyy. Vastuu<br />
apuvälinepalveluiden järjestämisestä sekä toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta on kunnilla ja<br />
sosiaalitoimesta, ja erityisapuvälineiden sairaanhoitopiireillä. Apuvälinehuollon peruspalvelut<br />
saadaan terveyskeskuksesta ja hankintavastuu kuuluu erityissairaanhoidolle. Myös<br />
Kansaneläkelaitos, vakuutus- ja työeläkelaitokset, kuntoutuslaitokset sekä Valtiokonttori<br />
kustantavat apuvälinepalveluita (Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003).<br />
Yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja on palveluseteli. Palvelusetelillä tarkoitetaan<br />
kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan<br />
antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Laki sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. Lailla on tarkoitus parantaa palvelusetelin<br />
käytön edellytyksiä ja saada palveluseteli aiempaa laajempaan käyttöön. Olennainen tavoite on<br />
myös asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen. (Kuntaliitto.) <strong>Porvoo</strong>ssa on<br />
ollut pienimuotoisesti palveluseteli käytössä omaishoidontuen asiakkaille. Palvelusetelillä voidaan<br />
mahdollistaa omaishoitajalle vapaata tai apua hoitotyössä. Jatkossa suunnitellaan palvelusetelin<br />
laajempaa käyttöä.<br />
23
8.2. Muutokset <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelurakenteessa<br />
8.2.1. Turvallinen asuminen kotona ja esteetön ympäristö<br />
Ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Omassa kodissa asuminen turvataan<br />
erilaisilla palveluilla ja tukimuodoilla sekä huomioimalla ympäristötekijät.<br />
Kotihoitopalvelut kohdennetaan paljon apua tarvitseville ja kotihoidolla tuetaan asiakkaan ja<br />
läheisten voimavaroja. Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla voidaan edistää hyvinvointia ja<br />
terveyttä, mikä tukee ikäihmisen itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista. Hyvinvointi ja terveys<br />
vaikuttavat myös ratkaisevasti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Palvelujen<br />
järjestämisessä yhteistyötahot, esimerkiksi seurakunta ja järjestöt, ovat tärkeässä asemassa.<br />
Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kuntouttavan työotteen periaatteet tukevat myös<br />
kotona asumista.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa panostetaan erityisesti siihen, että ikäihmisen toimintakyvyn heiketessä kotiympäristö<br />
pyritään suunnittelemaan turvalliseksi ja toimivaksi niin, että ikäihminen pärjäisi itsenäisesti<br />
mahdollisimman pitkään. Tässä työssä on tärkeä rooli kotihoidon kotiutustiimillä, fysioterapeuteilla<br />
sekä toimintaterapeuteilla. Koteja voidaan muuttaa toimivimmiksi jo pieninkin muutoksin<br />
hankkimalla tarvittavia apuvälineitä sekä opastamalla niiden käytössä. Leikkauksen tai muun<br />
laitoshoitojakson jälkeen kuntoutuksella on erityisen suuri merkitys. Tämän toteutuminen<br />
varmistetaan kotihoidossa kuntouttavan työotteen osaamisen vahvistamisella ja lisäämällä fysioja<br />
toimintaterapeuttiresursseja.<br />
Kotona asuvan huonokuntoisen ikäihmisen turvallisuutta voidaan edistää myös<br />
turvapuhelinjärjestelmällä. Erilaisia turvapuhelinjärjestelmiä on saatavilla yksityisiltä<br />
palveluntuottajilta. Kehitteillä ja jo käytössä on teknologisia ratkaisuja esimerkiksi elintoimintojen<br />
seurantaa varten. <strong>Porvoo</strong>n kaupungin myöntämät turvapuhelimet sekä pienimuotoiset<br />
asunnonmuutostyöt kohdennetaan vähävaraisille.<br />
Kaupungin muut toimialat huomioivat osaltaan esteettömyyden ja ympäristön turvallisuuden<br />
omassa toiminnassaan. Sosiaali- ja terveystoimella on myös mahdollisuus antaa lausuntonsa<br />
teknisen ja ympäristötoimen rakennus- ja kaavoitussuunnitelmiin.<br />
24
8.2.2. Tavallinen palveluasuminen<br />
Tavallinen palveluasuminen tukee tällä hetkellä sellaisten asiakasryhmien asumista, jotka hyötyvät<br />
henkilökunnan läsnäolosta esimerkiksi pelko- ja ahdistustilanteissa. Asumisyksiköt ovat<br />
Omenamäen palvelukeskus, Ernestasin palvelukoti Johannisbergin palveluasunnot.<br />
Haasteena tavalliselle palveluasumiselle onkin nykyisten yksiköiden koko, sijainti, sekä talojen<br />
kunto ja mitoitus, jotka eivät vastaa hoidollisiin haasteisiin.<br />
Johannisbergin palveluasunnot muutetaan syksyllä 2010 senioriasunnoiksi.<br />
8.2.3. Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva<br />
Vuonna 2003 voimassa olleen laatusuosituksen (2001) ja Stakesin <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja<br />
terveystoimen kehittämistä koskevan selvityksen (2003) mukaan tavoitteena on vuonna 2010, että<br />
89 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona, 22 % on kotihoidon piirissä, 5 % asuu palvelutaloissa, 6<br />
% asuu laitoksissa, päivätoimintaa lisätään ja omaishoidon tuki on kiinteä osa palvelujärjestelmää.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa valtakunnallisiin linjauksiin on tarkoitus vastata laitospaikkoja vähentämällä ja<br />
Taulukosta 6 selviää, kuinka ympärivuorokautista pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa koskevat tavoitteet<br />
toteutuvat vuoden 2010 lopussa. Taulukossa paikkamäärä on suhteutettu 75 vuotta täyttäneisiin<br />
asukkaisiin.<br />
Taulukko 6. Palvelurakenne 1.10.2010; ympärivuorokautinen hoito ja hoiva<br />
Pitkäaikaispaikka<br />
(prosenttiosuus 75 vuotta<br />
täyttäneistä asukkaista)<br />
Lyhytaikaispaikka<br />
(prosenttiosuus 75 vuotta<br />
täyttäneistä asukkaista)<br />
Näsin sairaala 48 52<br />
Epoo 60 24<br />
Johannisberg 92 4<br />
Yhteensä laitoksissa 200 (6,1%) 80 (2,4 %)<br />
Tehostettu<br />
palveluasuminen<br />
Tehostettu<br />
palveluasuminen<br />
yhteensä<br />
Ympärivuorokautinen<br />
hoito ja hoiva<br />
yhteensä<br />
152<br />
152 (4,6 %)<br />
352 (10,7 %)<br />
25
Näsin sairaala on muuttunut osastojen profiloinnin myötä pitkäaikaisyksiköstä yhä enemmän<br />
kuntoutus- ja vastaanottosairaalaksi. Sairaalan tarpeeksi arvioidaan 1 sairaansija/1000 asukasta<br />
(Interreg III A, 2007).<br />
Sairaalassa on yhteensä 100 paikkaa 1.10.2010 alkaen. Suunnittelukauden lopussa noin 10 %<br />
potilasta on pitkäaikaishoidossa. Vanhainkodeissa on pitkäaikaishoidossa 152 asukasta, kunnes<br />
on mahdollista lisätä tehostetun palveluasumisen asuntoja ja vähentää pitkäaikaisasukkaiden<br />
määrä laitoshoidossa laatusuosituksen mukaiseen tavoitteeseen.<br />
Epoon vanhainkodin peruskorjauksen suunnittelutyö alkaa vuonna 2010 ja peruskorjauksen<br />
arvioitu valmistuminen on 2015-2016. Vanhainkodin toiminta muuttuu peruskorjauksen myötä<br />
palvelukeskukseksi.<br />
Johannisbergin vanhainkodin alueen osalta kartoitetaan syksyllä 2010 vaihtoehtoiset toiminnan<br />
järjestämistavat, jotka voivat olla nykyisten tilojen purku ja uudet tilat tilalle, nykyisten tilojen<br />
saneeraus tai lisärakennus ja saneeraus. Tavoitteena on kehittää toimintaa palvelukeskukseksi,<br />
jossa tarjotaan tehostettua palveluasumista. Lisärakentaminen tarjoaisi tehostettua<br />
palveluasumista noin 60-90 uudelle asiakkaalle nykyisten paikkojen lisäksi.<br />
Lisäksi tarvitaan vuoteen 2017 mennessä 60-80 uutta paikkaa.<br />
Lisäksi kaupungissa toimii yksityisten palveluntuottajien ylläpitämänä Laamannin palvelukoti ja<br />
Hongaksen palvelutalo, joista kaupunki ostaa yhteensä 87 tehostettua asumispaikkaa.<br />
8.2.4. Ammattitaitoinen henkilöstö ja johtaminen<br />
Ammattitaitoinen henkilökunta luo turvallisen ympäristön ikääntyneille. Palvelutarpeen kasvu ja<br />
henkilöstön ikääntyminen tuovat haasteita ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin. Tämä on<br />
huomioitava myös koulutussuunnittelussa ja oppilaitosyhteistyössä. Suunnittelukaudella 147<br />
kaupungin vanhuspalveluissa työskentelevää henkilöä jää eläkkeelle.<br />
Palvelujen järjestämisen kannalta olennaista on työvoiman riittävyys ja rekrytointi. Ongelma on<br />
myös maantieteellinen, koska nuoret asuvat kaupungissa ja työvoiman tarve on myös muualla.<br />
Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa työskentelevillä on sosiaali- ja/tai<br />
terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä gerontologista asiantuntemusta. Saattaa olla, että<br />
tulevaisuudessa on luovuttava koulutusvaateesta ja rekrytoitava avustaviin tehtäviin<br />
henkilökuntaa, jolla ei ole sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ja vastaavasti koulutettu henkilökunta<br />
toimii ”konsultteina”. Myös uudentyyppiset koulutukselliset ratkaisut saattavat tulla kysymykseen.<br />
Työvoiman riittävyys riippuu myös siitä, miten palvelujen tarve ikääntyneiden elämänkaaren<br />
aikana kohdentuu. Jos palvelujen tarve myöhentyy, henkilöstötarpeen kasvu saattaa olla<br />
ennakoitua maltillisempi.<br />
Johtamisella vaikutetaan henkilöstön määrään, osaamiseen, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.<br />
Johtaminen edellyttää strategista osaamista ja taloushallinnon hallintaa. Lähiesimies vastaa työn<br />
organisoinnista, työyhteisön hyvinvoinnista ja työturvallisuuden lisäämisestä. Johtamisosaamisen<br />
ohella tarvitaan sosiaali- ja terveysalan ammatillista osaamista, yhteistyötaitoja ja<br />
erityisasiantuntemusta koskien ikääntyneiden hoitoa ja palveluja.<br />
26
Mehiläisen Työterveys teki <strong>Porvoo</strong>n kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmi–<br />
maaliskuussa 2008. Kyselyllä selvitettiin henkilöstön näkemyksiä työn hallinnasta,<br />
organisaatiokulttuurista, vaikutusmahdollisuuksista ja esimiestyöstä. Kysely tehtiin edellisen<br />
kerran vuonna 2005. Pääosa <strong>Porvoo</strong>n kaupungin henkilöstöstä pitää työtään haasteellisena sekä<br />
kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään. Työn tavoitteet ovat selvät ja henkilöstö<br />
tietää tarkasti mitä työltä odotetaan. Pääosa henkilöstöstä on tyytyväisiä esimiestyöhön ja<br />
ryhmätyöskentelyyn. Henkilöstö kokee, että lähiesimiehet arvostavat alaistensa työtä sekä tukevat<br />
ja auttavat työssä. Ikään ja sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoisuutta ei ole juurikaan<br />
havaittavissa. Kysely nostaa kuitenkin esille myös kehittämiskohteita myönteisten ja kannustavien<br />
tulosten lisäksi. Työn kuormitus on kasvanut hieman vuoteen 2005 verrattuna. Joka kolmas<br />
vastaaja kokee, että töitä on liikaa, oma työmäärä jakautuu epätasaisesti eikä työtahtiin voi<br />
vaikuttaa. Vajaa puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että he eivät voi vaikuttaa työmäärään. Joka<br />
neljäs vastaaja kokee haitallista stressiä ja on sitä mieltä, ettei voi vaikuttaa työn kannalta<br />
tärkeisiin päätöksiin.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin henkilöstöstrategian yhtenä painopistealueena on henkilöstön työhyvinvoinnin<br />
parantaminen. Työhyvinvointi muodostuu oikeudenmukaisesta johtamisesta, työpaikan tasaarvoisesta<br />
ilmapiiristä sekä kunkin työntekijän ammatillisesta osaamisesta ja henkilökohtaisesta<br />
terveydestä. Henkilöstöhallinto, esimiehet, työterveyshuolto sekä henkilöstöä edustavat<br />
työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet luovat edellytykset työntekijöille työhyvinvoinnin<br />
ylläpitämiselle ja edistämiselle. Strategian mukaisesti kaupungille, toimialoille, tehtäväalueille ja<br />
työpaikoille laaditaan työhyvinvointi<strong>ohjelma</strong>t, jotka tarkistetaan vuonna 2009. Ohjelma hyödyntää<br />
henkilöstökyselyjen tuloksia ja sisältää kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi.<br />
Valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan (2008) ympärivuorokautisessa hoidossa<br />
henkilöstömitoitus on vähintään 0,5–0,6 työntekijää/asiakas, hyvä mitoitus on 0,7–0,8<br />
työntekijää/asiakas. Terveyskeskuksen vuodeosastolla vähimmäismäärä on 0,6–0,7<br />
työntekijää/asiakas, hyvä mitoitus on 0,8 työntekijää/asiakas. Lisäksi tarkennetaan jo käytössä<br />
oleva pysyvä varahenkilöjärjestelmä ja sen riittävyyttä. <strong>Porvoo</strong>ssa mitoitus on<br />
palvelurakennemuutoksen jälkeen syksyllä 2010 tehostetussa palveluasumisessa 0,60,<br />
vanhainkodeissa noin 0,60-0,65 ja Näsin sairaalassa 0,81.<br />
<strong>Porvoo</strong>n vanhustenhuollossa työskenteli 31.12.2009 yhteensä 447 työntekijää ja lisäksi 30<br />
varahenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Palvelujen kattavuutta kuvaavien tunnuslukujen ja niiden<br />
perusteella laskettujen palvelumäärien tuottaminen edellyttää, että kaupunki palkkaa kotihoitoon ja<br />
ennaltaehkäiseviin palveluihin yhteensä noin 38 uutta työntekijää vuoteen 2020 mennessä, jos<br />
palvelut uusissa asumispalveluyksiköissä tuotetaan ostopalveluna. Jos kaupunki järjestää<br />
palvelut, tarvitaan voimassa olevan mitoitussuosituksen mukaan 72-84 uutta työtekijää<br />
asumispalveluihin. Laitoshoitoon ei suunnitella lisähenkilökuntaa, koska vuonna 2010 suunniteltu<br />
asumispaikkamäärä säilyy samalla tasolla ja henkilökuntamitoitus on laatusuosituksen mukainen.<br />
On myös huomioitava eläkkeelle jääneiden tilalle hankittava 147 työntekijää.<br />
Suositusta kotihoidon henkilöstömitoitukseksi ei ole. Kun käytetään mittarina henkilökunnan<br />
määrä/säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä, niin saadaan suhdeluvuksi 0,16.<br />
Jos kattavuus vuonna 2020 on 14 % 75 vuotta täyttäneistä asukkaista, ja lisäksi ennusteen<br />
mukaisesta määrästä noin 30 % alle 75 vuotta täyttäneistä asukkaista tarvitsee kotihoidon<br />
palveluita, henkilökuntatarve tulee olemaan noin 138 henkilöä. Tämä tarkoittaa väestöennusteen<br />
mukaan noin 33 uutta vakanssia. Kun lakkautettavien kahden palvelutalon henkilökunta, noin 14<br />
työntekijää, siirtyy kotihoitoon, tarvitaan noin 20 uutta työntekijää kotihoitoon.<br />
27
Vanhuspalveluihin kuuluu 5 lääkärin virkaa. Suunnittelukauden aikana arvioidaan syntyvän<br />
kolmen lääkärin lisätarve riippuen ikääntyneiden määrän kasvamisesta ja muistisairauksien<br />
esiintyvyydestä.<br />
Rekrytointi tulee olemaan haasteellista. Laatusuosituksen mukaan vanhuspalveluissa<br />
työskentelevillä on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus. Pohdittavaksi jää, pitääkö tehtäviä<br />
kuitenkin jakaa eri tavalla kuin nyt, eli tiettyjä tehtäviä voi hoitaa myös henkilö, jolla ei ole<br />
vaadittavaa koulutusta. Kotihoidon mitoitussuositusten valmistuttua esitetty henkilöstömäärän<br />
tarve saattaa muuttua. Oletettavasti kotihoidon ensisijaisuuden takia ei suurta muutosta ole<br />
odotettavissa.<br />
28
9 <strong>Porvoo</strong>n kehittämislinjauksista aiheutuvat<br />
kustannukset ja investointitarpeet<br />
9.1. Kustannukset<br />
Eläkemenojen kasvu kiihtyy 2010-luvun taitteessa. Myöhemmin lisääntyvät myös hoito- ja<br />
hoivamenot. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointimenojen rakenne muuttuu, kun menoista<br />
suurempi osuus suuntautuu vanhuuteen, kun aiemmin suurempi osa suuntautui lapsiin ja nuoriin.<br />
(Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. 2004).<br />
Keskisuurten kaupunkivertailussa <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelujen bruttokustannukset asukasta kohden<br />
vuonna 2008 olivat 834 €/ asukas.<br />
Kaupungin koti- ja laitoshoidonkustannukset ilmenevät taulukosta 7.<br />
Taulukko 7. Koti- ja laitoshoidon kustannukset vuonna 2009<br />
Brutto 2009 Tuotot 2009 Netto 2009<br />
Kotihoito 16 313 080 2 759 840 13 553 240<br />
Laitoshoito 19 780 665 3 306 907 16 473 758<br />
Henkilöstökustannukset ovat tulevaisuudessa merkittävä osa vanhuspalvelujen järjestämisessä, ja<br />
osuus tulee kasvamaan väestön ikääntymisen johdosta. Henkilöstökustannukset on suhteutettu<br />
väestöennusteeseen ja laatusuositukseen.<br />
Vuoden 2010 laskelman mukaan kotihoidon henkilöstön mitoitus oli 0,16 hoitajaa/asiakas, mikä<br />
tarkoittaa vuonna 2020 noin 33 hoitajaa lisää. 14 hoitajaa siirtyy kotihoitoon pienistä lakkautetuista<br />
palveluasumisyksiköistä. Laitoshoidon henkilöstön määrää ei suositusten ja ikääntyneiden määrän<br />
mukaan suunnittelukauden aikana lisätä. Ennaltaehkäiseviä palveluja varten (muistipoliklinikka,<br />
päivätoimintaa, kuntoutus) suunnitellaan noin 18 henkilöä mukaan lukien kolme lääkärin<br />
vakanssia. Jos uusissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä palvelujen tuottaminen<br />
suunnitellaan ostopalveluna, tarkoittaa se noin 38 uutta vakanssia. Lisäksi eläkkeelle jääneiden<br />
tilalle tarvitaan 147 työntekijää. Jos kaupunki järjestää palvelut, tarvitaan voimassa olevan<br />
mitoitussuosituksen mukaan 72-84 uutta työtekijää asumispalveluihin. Yhden henkilön<br />
palkkamenot ovat vuodessa noin 38 000 €.<br />
Omaishoidon tuen piirissä olevien henkilöiden määrä 75 vuotta täyttäneistä porvoolaisista tulee<br />
laatusuosituksen mukaan olla 5-6 %. Tämä tarkoittaa 238-285 asiakasta vuonna 2020. Tämän<br />
lisäksi on huomioitava alle 75-vuotiaat asiakkaat sekä vammaisasiakkaat. Keväällä 2010 yli 75<br />
vuotta täyttäneet omaishoidon palveluja saavien asiakkaiden määrä on 73.<br />
29
9.2. Investointitarpeet<br />
Kaupunginhallitus on merkinnyt sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten työryhmän<br />
toimenpide-ehdotukset 2011/tilannekatsauksen tiedoksi ja totesi kokouksessaan 19.4.2010, että<br />
vanhustenhuollossa toteutettavan palvelurakenteen muutoksen ja kustannusten kasvun<br />
hillitsemisen edellytyksenä on painopisteen siirtäminen pitkäaikaisesta laitoshoidosta tehostettuun<br />
palveluasumiseen. Vanhusten palveluasumiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset hyväksytään<br />
jatkosuunnittelun pohjaksi, kuitenkin niin, että käyttökustannuksiin ja investointeihin otetaan<br />
kantaa kunkin vuoden talousarviota hyväksyttäessä.<br />
Molempien vanhainkotien tilat on suunniteltu nykyistä pienempiä asukasmääriä varten.<br />
Vanhainkotipaikkojen vähentämisen myötä asumistilat saadaan asianmukaisiksi. Vuoden 2010<br />
lopussa Epoon vanhainkodissa on 84 asumispaikkaa ja Johannisbergin vanhainkodissa 96<br />
paikkaa. Tämän jälkeen asukkaiden käytössä on yhden ja kahden hengen huoneita. Molemmat<br />
vanhainkodit ovat peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjauksen yhteydessä on tarkoitus<br />
suunnitella muutosta palvelukeskustyyppisiksi toimintayksiköiksi ja pääsääntöisesti käytössä on<br />
yhden hengen huoneita pitkäaikaishoitoa ja hoivaa varten. Lyhytaikaishoidossa olevat asukkaat<br />
jakavat edelleen huoneen. Lisäksi uudentyyppisessä palvelukeskuksessa on tilat päiväkeskus- ja<br />
päivätoimintaa varten edistämään asiakkaiden kotona asumista ja taloissa asuvien asukkaiden<br />
virkistystä.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin strategian 2010 - 2013 mukaan palvelutuotanto kootaan taloudellisesti ja<br />
toiminnallisesti kestävällä tavalla suurempiin yksiköihin. Epoon vanhainkodin toiminta muutetaan<br />
tehostetuksi palveluasumiseksi peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2015 ja Pihlajamäen 15<br />
palveluasumispaikkaa siirretään Epoon kiinteistöön. Vanhainkodin peruskorjauksen<br />
kustannusarvio on 4 000 000 €. Johannisbergin vanhainkodin kiinteistön peruskorjaus valmistuu ja<br />
toiminta muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi vuonna 2016, kustannusarvio on 6 500 000 €.<br />
Laitosvaltaisen palvelurakenteen muuttaminen avopalvelun suuntaan arvioidaan vuodessa<br />
laskevan käyttökustannuksia yksikköä kohti noin 600 000 €.<br />
Ikääntymispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa on ennustettu eri palvelumuotojen tarve vuoteen 2020 saakka.<br />
Vaihtoehtoisia asumispalvelujen järjestämistapoja ovat palvelujen ostaminen, jo olemassa olevien<br />
palveluasumisyksiköiden osittainen muuttaminen tehostetuiksi asumisyksiköiksi lisäämällä<br />
henkilökuntaa vastaamaan valtakunnallista suositusta tai toiminta sijoitetaan käyttäjän<br />
ulkopuoliselta vuokraamaan tilaan tai rakentaminen. Tavallisen palveluasumisyksikön<br />
muuttaminen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi on osoittautunut niin haastavaksi, ettei sitä<br />
vaihtoehtoa ehdoteta. Toimintamallina voisi olla, että kaupunki hallinnoi tiloja välivuokraajana ja<br />
palvelut tuotetaan itse tai järjestetään ostopalveluna.<br />
Uutena palvelumuotona on vanhusten perhehoito, joka toteutuu pienimuotoisesti ja jonka volyymia<br />
on vaikeaa ennustaa.<br />
Vuonna 2013 väestöennusteen ja sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten työryhmän<br />
toimenpide-ehdotuksen mukaan olisi hankittava 60 ympärivuorokautista asumispaikkaa.<br />
Tonttivaraus on olemassa Johannisbergissa, vaihtoehtoisia paikkoja tutkitaan. Ernestasin<br />
palvelutalon 10 asukasta siirretään tarvittaessa uuteen yksikköön ja luovutaan vuokratilasta.<br />
Vuonna 2017 syntyy väestön kasvuennusteen mukaan seuraavan ympärivuorokautisen<br />
asumisyksikön tarve. Esimerkiksi Johannisbergin vanhainkodin vieressä on mahdollista rakentaa<br />
lisärakennus 60-80 asukkaalle. Tilan arvioitu tarve asukasta kohti on bruttona noin 55 m², ja<br />
30
kustannusarvio noin 2000€/m². Arvioitu rakennuskustannus noin 60 paikkaiselle tehostetulle<br />
palveluasumisyksikölle on 6 -7 miljoonaa euroa (60 asukasta x 55 m² = 3300 m²). (Interreg III<br />
2007 ja tilakeskuksen arvio 2009). Arvioitu kokonaisvuokra on 45 000-57 000 €/kuukausi.<br />
Käyttökustannusten kustannusarvio netto on noin 1,9 -2,0 M€. Rakenteellisten muutosten<br />
työryhmän ehdotuksen mukaan kaupungin on hallittava tiloja, ja palvelut tuotetaan omana<br />
tuotantona tai ostopalveluna.<br />
Suunnittelukauden aikana terveyskeskuksen potilaspaikkojen määrä riittää, ja osa osastopaikoista<br />
on jatkossakin vaativan sairaanhoidollisen pitkäaikaishoidon käytössä. Ikääntyneiden määrän<br />
kasvun myötä on suunniteltava ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa ja hoivaa laatusuosituksen<br />
mukaan 8-9 %:lle 75 vuotta täyttäneistä asukkaista. Tämä tavoite toteutuu <strong>Porvoo</strong>n mallissa<br />
suunnittelukauden loppupuolella. Huomattavaa on, että ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen<br />
mukaan palvelut suunnitellaan 75 vuotta täyttäneelle väestölle. Kuitenkin myös alle 75 -vuotiaita<br />
asiakkaita hoidetaan ympärivuorokautisissa palveluissa. (Taulukko 8).<br />
31
Taulukko 8. <strong>Porvoo</strong>n malli 2010–2020: ympärivuorokautinen hoito ja hoiva väestöennusteen ja laatusuosituksen<br />
mukaan; asumispaikat ja lisätarve<br />
2010 2013 2017 2020<br />
Yksikkö<br />
Pitkäaikaishoito<br />
Lyhytaikaishoito<br />
Pitkäaikaishoito<br />
Lyhytaikaishoito<br />
Pitkäaikaishoito<br />
Lyhytaikaishoito<br />
Pitkäaikaishoito<br />
Lyhytaikaishoito<br />
Epoon<br />
vanhainkoti<br />
60 24 60 24<br />
Epoon<br />
palvelukeskus<br />
60 24 60 24<br />
Johannisbergin<br />
vanhainkoti<br />
92 4 92 4<br />
Johannisbergin<br />
palvelukeskus<br />
78 18 78 18<br />
Näsin sairaala 48 52 24 76 10 90 10 90<br />
Laamannin<br />
palvelukoti<br />
66 66 66 66<br />
Hongaksen<br />
palvelutalo<br />
21 21 21 21<br />
Pihlajamäen<br />
palvelutalo<br />
15 15<br />
Palomäen<br />
palvelukeskus<br />
50 50 50 50<br />
Uusi tehostettu<br />
palvelukeskus<br />
60 60 60<br />
(Johannisberg)<br />
Uusi tehostettu<br />
80 80<br />
palvelukeskus<br />
Asumispaikat<br />
yhteensä<br />
352<br />
10,7%<br />
75<br />
vuotta<br />
täyttäneistä;<br />
tehostettu<br />
palveluasuminen<br />
4,6<br />
%,<br />
laitoshoito<br />
6,1<br />
%<br />
78 388<br />
10,9 %<br />
75<br />
vuotta<br />
täyttäneistä;<br />
tehostettu<br />
palveluasuminen<br />
5,9<br />
%,<br />
laitoshoito<br />
4,9<br />
%<br />
104 425<br />
10,2 %<br />
75<br />
vuotta<br />
täyttäneistä;<br />
tehostettu<br />
palveluasuminen<br />
6,6<br />
%,<br />
laitoshoito<br />
3,6<br />
%<br />
132 425<br />
8,9 %<br />
75<br />
vuotta<br />
täyttäneistä;<br />
tehostettu<br />
palveluasuminen<br />
5,8<br />
%,<br />
laitoshoito<br />
3,1<br />
%<br />
132<br />
Vanhusten<br />
perhehoito<br />
1 4-6 2-3 4-6 2-3 4-6 2-3 4-6<br />
Pitkäaikaishoidon prosenttiosuus on suunnittelukauden alussa jonkin verran yli suosituksen,<br />
suunnittelukauden loppupuolella suosituksen mukainen. Noin 20 prosenttia pitkäaikaispaikoista on<br />
alle 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden käytössä syksyllä 2010. Laatusuosituksen mukaan 8-9 %<br />
75 vuotta täyttäneille asukkaille suunnitellaan ympärivuorokautinen pitkäaikaispaikka. Tämä<br />
tarkoittaa, että tarvittava paikkamäärä on 262–295 ja lisäksi 70 paikkaa alle 75-vuotiaille, yhteensä<br />
332–365 ympärivuorokautista paikkaa. Paikkamäärä näin laskettuna riittänee ainakin<br />
suunnittelukauden puoliväliin saakka. Ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärän tarvetta ja<br />
32
väestöennusteen suuntaa seurataan ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa, koska on ollut<br />
havaittavissa, että ikäihmisten määrä kasvaa väestöennustetta nopeammin.<br />
33
10 Seuranta<br />
Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen seurantaa ja arviointia<br />
varten asetetaan <strong>Porvoo</strong>n kaupungin toimialojen edustajista koostuva seurantaryhmä, koska<br />
suunnittelukausi on pitkä ja taantuman vaikutus kaupungin talouteen ei ole ennakoitavissa.<br />
Kaupunginhallitus vahvistaa <strong>ohjelma</strong>n ja seurantaryhmä raportoi kerran vuodessa <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupunginhallitukselle. Ohjelmassa esitettyjen kehittämislinjausten ja investointien aikatauluja<br />
voidaan tarvittaessa muuttaa.<br />
34
11 Lähteet<br />
Andersson, S. (2007). Palveluasuntoja ikäihmisille. Palveluasumisen nykytilanne ja tuleva tarve.<br />
Stakes raportteja 14/2007.<br />
Apuvälinepalveluiden laatusuositus. (2003). Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7.<br />
Helsinki 2003.<br />
Finne-Soveri, H. & Nurme, P. (2007). Tehostetun palveluasumisen asukasvalinta ja<br />
palveluohjauksen kriteeriehdotus <strong>Porvoo</strong>ssa. Stakes, Työpapereita 28/2007.<br />
Finne-Soveri, H. (2006). Kuka meitä hoivaa? Duodecim 2006. 122:1477-9.<br />
Hyvinvointi 2015 -<strong>ohjelma</strong>. (2007). Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. STM julkaisuja 2007:3.<br />
Hyvinvointivaltion rajat. (2006). Hoivan ja hoidon taloudellinen kestävyys. Arvioita sosiaali- ja<br />
terveyspalveluiden kustannusten kehityksestä. Stakes 2006.<br />
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. (2001). STM ja Kuntaliitto 2001.<br />
Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3/2008.<br />
Helsinki 2008.<br />
Interreg III A. (2007). Uudistettu vanhushuolto – malliksi muillekin. Projektin raportti.<br />
Kivelä, S-L. (2006). Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen. Selvityshenkilön raportti.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:30.<br />
Kärnä, S. (2008).Persistence and change in Well-being in the Third Age. A Longitudinal<br />
Study of Ageing People´s Life Course at Varkaus in 1991 and 2004. Kuopion yliopisto,<br />
yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.<br />
Noro, A. (2008). Avo- ja laitoshoidon suhde vanhustenhuollossa. Stakes, Chess online 2008: 2.<br />
Peiponen, A. (2008). Vanhustenhuollon visiot. Muuttuva vanhuus – gerontologisen sosiaalityön<br />
työseminaari 6.5.2008.<br />
Peiponen, A. (2008). Monipuolinen vanhustenkeskuskokeilu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston<br />
vanhuspalveluissa ja terveyskeskuksen kotihoidossa. Raportti.<br />
Peiponen, A. (2008). Helsingin kaupungin vanhustyön näkymät. Seminaari.<br />
Pekurinen, M., Junnila, M. & Stakesin asiantuntijaryhmä. (2003). <strong>Porvoo</strong>n kaupungin sosiaali- ja<br />
terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja toiminnan kehittämisestä. Kehittämisselvitys 35/2003.<br />
Stakes – Kuntapalvelut.<br />
<strong>Porvoo</strong>n ikäihmiset. (2008). 70 vuotta täyttäneiden terveydentila, toimintakyky ja elinolosuhteet<br />
vuosina 1994 ja 2005. Tipping the Balance towards Primary Health Care.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin strategia (2010)<br />
35
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhuspoliittinen <strong>ohjelma</strong> 1992 – 2030. Vanhuspoliittinen pitkän aikavälin<br />
toiminta<strong>ohjelma</strong>projekti. Projektityöryhmän loppuraportti 16.3.1992.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhuspoliittinen <strong>ohjelma</strong> vuoteen 2020. 2002.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin vanhuspoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tarkistaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
30.3.2007.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin palvelustrategia 2008-2015.<br />
Seppänen, M. (2008). Ikääntymisen muuttuva kuva – tulevaisuuden näkymiä. Alustus Muuttuva<br />
vanhuus – gerontologisen sosiaalityön työseminaari 6.5.2008.<br />
Soininen, H. (2009). Dementia. Sairauksien ehkäisy. Terveyskirjasto.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämis<strong>ohjelma</strong> KASTE 2008-2011. STM 2008:6.<br />
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina <strong>Porvoo</strong>ssa vuonna 2007, Tutkimuksia 315/2007. FCG Efeko.<br />
Tie hyvään vanhuuteen. (2007). Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen 2015. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriön selvityksiä 2007:8. Helsinki 2007.<br />
Tilastokeskuksen väestöennuste (2009-2060).<br />
Vaarama, M. (2004). Ikääntyneiden toimintakyky ja hoivapalvelut – nykytila ja vuosi 2015.<br />
Teoksessa Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston<br />
kanslian julkaisusarja, 33/2004.<br />
Vaarama M., Luomahaara J., Peiponen A. & Voutilainen P. (2001). Koko kunta ikääntyneiden<br />
asialle. Näkemyksiä ikääntyneiden itsenäien selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämisen.<br />
Stakes raportteja 259/ 2001.<br />
Vaarama, M. & Rysti, M. (2008). Hoivapalvelujen tuettava omatoimista vanhuutta. Helsingin<br />
Sanomat 30.7.2008.<br />
Voutilainen, P. (2008). Informaatio-ohjauksen merkitys ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä.<br />
Seminaariesitys 23.10.2008.<br />
Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. (2004).Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1.<br />
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004.<br />
Taustamateriaalia:<br />
United Nations Principles for Older Persons [online].<br />
Saatavissa Internetissä:<br />
. [18.2.2009]<br />
36
Liite 1. Ohjelmassa käytettyjä käsitteitä<br />
Asiakaslähtöisyys on palvelutoiminnan tarkastelua ja erittelyä palvelua saavan asiakkaan<br />
näkökulmasta. Asiakaslähtöisesti toimivan organisaation toiminta suunnitellaan siten, että<br />
palveluja saavan asiakkaan tarpeet ja voimavarat ovat keskiössä ja asiakas on voimiensa<br />
mukaisesti mukana palvelun tarpeiden arvioimisessa, palvelun suunnittelussa, toteutuksessa ja<br />
palvelun vaikutusten arvioimisessa.<br />
Ehkäisevä kotikäynti tarkoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän käyntiä kotonaan<br />
asuvan ikäihmisen luo, joka ei ole säännöllisen kotihoidon piirissä. Käynnin vastaanottaminen on<br />
vapaaehtoista. Käynnin tarkoituksena on arvioida ikääntyneen hyvinvointia, terveyttä ja<br />
toimintakykyä monipuolisesti, ja tukea ikäihmisen kotona selviytymistä. Arvioinnin pohjalta etsitään<br />
tarvittaessa keinoja tilanteen parantamiseen ja tiedotetaan kunnassa tarjolla olevista palveluista.<br />
Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista<br />
arjen askareisiin, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta,<br />
välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan<br />
päätöksentekoon. Fyysisen ympäristön esteettömyys tarkoittaa kaikille käyttäjille toimivaa,<br />
turvallista ja miellyttävää rakentamista. Kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Lisäksi<br />
tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia.<br />
Henkilöstömitoitus tarkoittaa henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden/potilaiden välistä<br />
laskennallista suhdelukua. Esimerkiksi, jos työyksikössä työskentelee 20 hoitotyöntekijää ja<br />
yksikössä on yhteensä 40 asiakasta, henkilöstön ja asiakkaiden välinen laskennallinen suhdeluku<br />
on 20/40 eli 0,5.<br />
Intervallihoito on ennalta sovittua säännöllistä lyhytaikaista laitoshoitoa. Tarkoituksena on tukea<br />
ikääntyneen kotona asumista.<br />
Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan kotona asuvalle iäkkäälle henkilölle järjestettävää<br />
lyhyttä hoito- tai palvelujaksoa ympärivuorokautisen hoidon tai palveluasumisen yksikössä.<br />
Lyhytaikaisen hoidon ensisijaisena tarkoituksena on tarjota omaishoitajille mahdollisuus<br />
lepoon ottamalla hoidettava henkilö lyhytaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon.<br />
Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä<br />
asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden yhteensovittamista<br />
organisaatioiden tasolla (service co-ordination). Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan<br />
palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja.<br />
Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle<br />
hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisin sisältö on<br />
neuvonta, koordinointi ja asianajo. Näihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi,<br />
suunnittelu ja voimavarat.<br />
Kotona asuvia ovat henkilöt, jotka eivät ole pitkäaikaishoidossa sairaaloissa ja<br />
terveyskeskuksissa tai hoidossa vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa,<br />
kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa.<br />
Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon asiakkaat, joilla<br />
on laskentapäivänä (30.11.) voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma tai jotka muuten (ilman<br />
palvelusuunnitelmaa) saavat säännöllisesti vähintään kerran viikossa palveluja. Asiakkaisiin ei<br />
kuitenkaan sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä<br />
laskentapäivänä, vaikka heillä olisi voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma.<br />
Omaishoidon tuki tarkoittaa ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön kotioloissa tapahtuvan<br />
hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja -palveluja, jotka määritellään<br />
37
hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon tuesta<br />
sopimuksen. Omaishoidon tuen asiakkaiksi lasketaan omaishoidon tuella vuoden aikana hoidetut<br />
asiakkaat.<br />
Palveluasumisesta ei ole olemassa virallista määritelmää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastojen<br />
määritelmissä korostetaan, että palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen (vuokrasopimus)<br />
että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Osa yksiköistä on<br />
palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot ja osa esimerkiksi dementiaoireisten<br />
ryhmäkoteja. Palveluasuminen jaetaan ns. tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen.<br />
Tavallinen palveluasuminen; tavallisessa ikääntyneiden palveluasumisessa<br />
henkilökunta on paikalla vain päivällä.<br />
Tehostetun palveluasumisen yksiköitä ovat ne ikääntyneille tarkoitetut<br />
palveluasumisyksiköt, joissa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Ne<br />
eroavat vanhainkodeista muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt ne avohoidon<br />
yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen asumisesta ja käyttämistään palveluista.<br />
Tehostetussa palveluasumisessa asuviksi lasketaan ne henkilöt, jotka ovat<br />
asiakkaina laskentapäivänä (31.12.)<br />
Laitoshoito sisältää kaikki laskentapäivänä (31.12.) vanhainkodeissa hoidossa olleet 75 vuotta<br />
täyttäneet asiakkaat sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet 75 vuotta täyttäneet<br />
pitkäaikaisasiakkaat.<br />
Vanhainkotihoito on ikääntyneiden laitoshoitoa sosiaalitoimessa.<br />
Terveyskeskusten pitkäaikaishoito; terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan<br />
terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten<br />
terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai<br />
yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella.<br />
Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun<br />
asiakas on olut hoidossa yli 90 vuorokautta.<br />
RAI-järjestelmä on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja<br />
seurantajärjestelmä. Se perustuu yksilön tarpeiden monipuoliseen systemaattiseen arviointiin ja<br />
soveltuu yksilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. Ohjelma<br />
mittareineen ja tunnuslukuineen muodostaa työvälineet palvelujen suunnitteluun ja tulosten<br />
seurantaan sekä henkilöstön johtamiseen iäkkäiden hoitoketjun kaikilla portailla. Se mittaa hoidon<br />
laatua ja kustannuksia iäkkäiden hoitoketjun kaikilla portailla.<br />
RAVA -toimintakykymittari on työkalu, jota voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan toimintakyvyn<br />
ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen<br />
avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys,<br />
pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA -<br />
indeksi, jota voidaan hyödyntää yksittäisen asiakkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointiin,<br />
hoidon, hoivan ja palvelun tarpeen suunnitteluun ja arviointiin, muutosten seurantaan sekä<br />
palveluun tai hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen, perusteluihin ja valintoihin. RAVA-indeksiä<br />
voidaan hyödyntää myös toimintayksikön kehittämisessä ja arvioinnissa.<br />
MMSE-testi (Mini-Mental State Examination) on lyhyt testi älyllisen toimintakyvyn arviointiin.<br />
Testiä voidaan käyttää sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin.<br />
Tehtävät heijastavat useita älyllisen toiminnan alueita. Testi ei ole spesifinen dementialle, vaan<br />
esimerkiksi akuutti sekavuus voi heikentää testin tulosta. MMSE-testi ei riitä diagnoosin<br />
tekemiseen eikä työkyvyn arviointiin.<br />
38
Lähteet:<br />
Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus (2008)<br />
http://www.kunnat.net > Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille<br />
http://www.kunnat.net > FCG Efeko Oy: RAVA-järjestelmä<br />
MMSE-testilomake<br />
Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset, Seija Muurinen, Jaakko<br />
Valvanne, Ilkka Sahi, Arja Peiponen, Pirjo Tolkki ja Maarit Soveri, 2004<br />
39
Liite 2. <strong>Porvoo</strong>n vanhuspalvelujen toimenpide<strong>ohjelma</strong> vuosille 2010-2020<br />
Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />
Ennaltaehkäisevä<br />
toiminta<br />
Ikääntyvä porvoolainen on<br />
aktiivinen ja omatoiminen ja<br />
vastaa omasta terveydestä,<br />
toimintakyvystä ja<br />
hyvinvoinnista<br />
Neuvonnan ja ohjauksen<br />
tehostaminen<br />
Kaupungin toimialat,<br />
vanhusneuvosto,<br />
järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät<br />
Seniori-info, teemapäivät<br />
Koulutustarjonta, esimerkiksi<br />
ATK, ikääntyneiden ajokoulu<br />
Kulttuuritarjonnan<br />
hyödyntäminen,<br />
kirjastopalvelut, musiikkiopisto<br />
Liikuntakyvyn ylläpitäminen<br />
Ympäristö esteettömäksi<br />
Hissin rakentaminen<br />
hissittömiin taloihin<br />
Senioritalorakentaminen,<br />
erilaiset asumisvaihtoehdot<br />
Sivistystoimi<br />
Kulttuuritoimi<br />
Liikuntatoimi<br />
Kuntosalit, uimahalli<br />
Tekninen toimiala<br />
Tekninen toimiala<br />
Tekninen toimiala<br />
A-asunnot<br />
Kotitapaturmien ennaltaehkäisy,<br />
esimerkiksi tasapainoharjoittelu,<br />
ohjattu liikuntaa<br />
Liikuntatoimi, järjestöt<br />
Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />
Ennaltaehkäisevät<br />
palvelut<br />
Palveluista tiedottaminen,<br />
ohjaus<br />
Toimialat, Infopiste, palveluopas,<br />
<strong>Porvoo</strong>n kotisivut, media<br />
Ennaltaehkäisevät kotikäynnit<br />
kaikille 78 vuotta täyttäville<br />
porvoolaisille<br />
Viriketoiminnan kehittäminen<br />
kodeissa ja palvelukeskuksissa<br />
Kotihoito<br />
Kotihoito, vapaa-ajan ohjaaja ja<br />
vapaaehtoistyöntekijät<br />
Tarpeenmukaiset apuvälineet<br />
Terveyspalvelut, <strong>Porvoo</strong>n sairaala<br />
40
Muistipoliklinikan toiminnan<br />
laajentaminen kasvavaa<br />
tarvetta vastaavaksi<br />
muistisairauksien esiintyvyyden<br />
mukaan<br />
Kotihoito<br />
Vuoteen 2020 mennessä<br />
+2 hoitajaa<br />
+1 lääkäri<br />
Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />
Kotona asumista<br />
tukeva toiminta<br />
Kotihoidon ensisijaisuus,<br />
myöntämiskriteerien<br />
tarkistaminen<br />
14 % 75 vuotta täyttäneistä<br />
asukkaista säännöllisen kotihoidon<br />
piirissä<br />
Asuinympäristön esteettömyys,<br />
asunnon muutostyöt<br />
Omaishoidon tuen<br />
laajentaminen ja omaishoitajia<br />
tukeminen<br />
Palvelutarpeen arviointi 75<br />
vuotta täyttäneille<br />
Päihde- ja<br />
mielenterveyskuntoutujien<br />
palvelujen kehittäminen<br />
Palveluasumisen suuntaaminen<br />
tietyille kohderyhmille, tavallista<br />
palveluasumista ei laajenneta<br />
Lyhytaikaishoidon kehittäminen<br />
tukemaan kotona asumista<br />
Vapaaehtoistoiminnan<br />
kehittäminen ja koordinointi<br />
Kotiutustoiminnan kehittäminen<br />
Tukipalveluiden kehittäminen:<br />
turvapalvelut,<br />
kuljetuspalvelut, ateriapalvelut<br />
Kotihoito, tekninen toimiala<br />
Kotihoito<br />
Valtakunnalliselle tasolle 5-6 % 75<br />
vuotta täyttäneistä asukkaista<br />
vuonna 2012<br />
Vertaistapaamisia, palvelusetelin<br />
käyttö<br />
Kotihoito<br />
Arviointi 7 arkipäivän sisällä<br />
Kotihoidon henkilöstön<br />
rakenne ja osaaminen vastaavat<br />
tarvetta<br />
Omenamäen palvelukeskus,<br />
Laitoshoito<br />
Epoossa 24 paikkaa vuonna 2010<br />
Johannisberg 18 paikkaa vuonna<br />
2015<br />
Kotihoito<br />
Kehittämisestä ja koordinoinnista<br />
vastaavan henkilöstön määrän<br />
tarkistaminen<br />
Kotihoito, laitoshoito, SAP-ryhmä<br />
Kotiutuminen sairaalasta on<br />
turvallista ja tapahtuu oikeaan<br />
aikaan, kotiutusyksikön<br />
laajentaminen:<br />
+ 1 fysioterapeutti<br />
+ 2 sairaanhoitajaa<br />
Kotihoito, tekninen toimiala, yrittäjät<br />
41
Kuntoutustoiminnan<br />
kehittäminen<br />
Asiakaskyselyn tulosten<br />
hyödyntäminen palvelujen<br />
kehittämisessä<br />
Kotihoito, terveyspalvelut,<br />
liikuntatoimi<br />
Kuntouttava työote toiminnassa,<br />
kuntouttava päivätoiminta<br />
palvelukeskuksissa, kuntoutus<br />
kodissa tasapaino- ja<br />
voimaharjoittelulla<br />
Kotihoidossa ja palveluasumisessa<br />
joka toinen vuosi (vuodesta 2009<br />
alkaen)<br />
Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />
Ympärivuorokautinen<br />
pitkäaikaishoito ja<br />
-hoiva<br />
Valtakunnallinen suositus:<br />
vuoden 2012 mennessä 3 % 75<br />
vuotta täyttäneistä asukkaista<br />
pitkäaikaishoidossa laitoksissa,<br />
5-6 % tehostetussa<br />
palveluasumisessa<br />
Ikääntyneiden perhehoidon<br />
laajentaminen<br />
Pitkäaikaishoitopaikkojen<br />
vähentäminen laitoksissa<br />
Vanhainkotien peruskorjaukset<br />
palvelukeskusyksiköiksi<br />
Tehostetun palveluasumisen<br />
lisääminen<br />
Kotihoito<br />
Vuonna 2020 asumispaikkoja<br />
pitkäaikaishoito 2-3 ja<br />
lyhytaikaishoito 4-6<br />
Laitoshoito<br />
Vuonna 2020 10 paikkaa Näsin<br />
sairaalassa<br />
Sosiaali- ja terveystoimi, tekninen<br />
toimiala<br />
Vuonna 2015 ja 2016<br />
Sosiaali- ja terveystoimi, tekninen<br />
toimiala<br />
Vuonna 2010<br />
+ 50 asumispaikkaa, Palomäki<br />
Vuonna 2013<br />
+ 60 asumispaikkaa, uusi yksikkö<br />
Vuonna 2017<br />
+ 60- 80 asumispaikkaa<br />
uusi yksikkö<br />
Asukkaita/potilaita<br />
ympärivuorokautisessa<br />
pitkäaikaishoidossa<br />
vuonna 2010 10,7 %,<br />
vuonna 2013 10,9 %<br />
vuonna 2017 10,2 %<br />
vuonna 2020 8,9 %<br />
42
Näsin sairaalan profiloinnin<br />
kehittäminen edelleen ja<br />
pitkäaikaishoitopakkojen<br />
väheneminen<br />
Laitoshoito<br />
osasto 1 pitkäaikaisosasto<br />
osasto 2 psykogeriatrinen ja<br />
dementiaosasto<br />
osasto 3 akuutti- ja vastaanottoosasto<br />
osasto 4 kuntoutusosasto<br />
Vuonna 2017 pitkäaikaispaikkoja 10<br />
Virkistystoiminnan kehittäminen<br />
Kuntoutustoiminnan<br />
kehittäminen<br />
Asumisturvallisuuden<br />
turvaaminen<br />
Sairaalasta kotiin turvallisesti,<br />
jatkohoitopaikkavaihtoehtojen<br />
kehittäminen<br />
Asiakaskyselyn tulosten<br />
hyödyntäminen palvelujen<br />
kehittämisessä<br />
Laitoshoito, kulttuuritoimi,<br />
liikuntatoimi, vapaaehtoistoiminta,<br />
järjestöt<br />
Kuntouttava työote toiminnassa,<br />
kuntouttava päivätoiminta<br />
vanhainkodeissa edellyttäen<br />
henkilöstöresursseja; Näsin<br />
sairaalassa, fysioterapeutti osa<br />
vuodeosastojen henkilökuntaa<br />
Kotihoito, laitoshoito, pelastuslaitos<br />
teknologian hyödyntäminen<br />
Kotihoito, laitoshoito, SAP-ryhmä<br />
Laitoshoidossa joka toinen vuosi<br />
(vuodesta 2010 alkaen)<br />
Palvelukokonaisuus Kehittämislinjaus Toteuttaja, tavoite, aikataulu<br />
Vanhuspalvelujen<br />
henkilöstö<br />
Henkilöstömitoitus<br />
valtakunnallisen suosituksen<br />
mukainen<br />
Mitoitus vuodesta 2010 alkaen:<br />
Näsin sairaala 0,81<br />
Epoon vanhainkoti 0,60<br />
Johannisbergin vanhainkoti 0,65<br />
tehostettu palveluasuminen 0,60<br />
Kotihoidon<br />
valtakunnallista henkilöstömitoitusta<br />
ei ole<br />
Ohjelmassa käytetty laskentatapa:<br />
0,16 hoitaja /asiakas<br />
+ noin 20 hoitajaa<br />
Laitoshoito:<br />
Pitkäaikaishoitoon ei<br />
henkilöstölisäyksiä<br />
Lyhytaikaishoitoon ei<br />
henkilöstölisäyksiä<br />
43
Tehostettu palveluasuminen<br />
Henkilöstötarve vuoteen 2020<br />
mennessä jos kaupunki järjestää<br />
palvelut<br />
+ 74-84<br />
Kuntouttavaa päivätoimintaa,<br />
muistipoliklinikkaa, lääkäripalveluja<br />
ja kuntoutusta varten<br />
henkilöstötarve vuoteen 2020<br />
mennessä on noin + 18<br />
Henkilöstöllä on sosiaali- ja<br />
terveysalan koulutus<br />
Henkilöstön osaaminen ja<br />
rekrytointi kehitetään<br />
asiakkaiden tarpeen mukaiseksi<br />
Henkilöstön rekrytoinnin<br />
tehostaminen<br />
Varahenkilöiden määrän<br />
tarkistaminen<br />
Vanhuseläkkeelle jää 147 henkilöä<br />
vuoteen 2020 mennessä<br />
Vanhuspalvelut<br />
Vanhuspalvelut, oppilaitokset<br />
Vanhuspalvelut, oppilaitokset<br />
Vanhuspalvelut<br />
44
Liite 3. Pyydettyjen lausuntojen yhteenveto<br />
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 25.6.2009 § 99 pyytää lausunnot<br />
ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n päivityksestä vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta sekä<br />
toimialoilta 28.8.2009 mennessä.<br />
Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, yleishallinto, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos,<br />
sivistystoimi sekä tekninen ja ympäristötoimi ovat antaneet lausuntonsa. Sosiaali- ja<br />
terveystoimi on johtoryhmän kokouksessa käsitellyt <strong>ohjelma</strong>n.<br />
Vanhusneuvosto<br />
- Ohjelman toteutukseen olisi poliittisten päättäjien, kaupungin hallinnon korkeimman<br />
johdon, eri toimialojen ja henkilöstön sitouduttava<br />
- Palvelukeskusten perustamisesta periaatepäätökset mahdollisimman pian<br />
- Laitospaikkoja vähennetään vasta kun on todelliset mahdollisuudet<br />
- Ohjelman seurantaryhmään vanhusneuvoston edustus<br />
- Henkilöstömitoituksessa käytössä hyvä taso<br />
- Kotihoidon kriteereiden toimivuuden tarkistaminen muun muassa asiakaskyselyiden avulla<br />
- Henkilöstön hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehditaan<br />
- Tärkeää, että palveluiden tuotanto olisi kaupungin omana toimintana<br />
Vammaisneuvosto<br />
- Ohjelmassa olisi huomioitava vammaispalvelulain muutos 1.9.2009 ja siitä seuraavat uudet<br />
ja muuttuneet tarpeet<br />
- Kaupungin tuella rakennettavat talot tulisi rakentaa esteettömiksi ja kaupungin pitäisi tukea<br />
hissien asentamista hissittömiin asuintaloihin<br />
- Toimivat kuljetuspalvelut ja elintarvikkeiden tilauspalvelua tulisi kehittää ja markkinoida<br />
- Esteettömyys asuinympäristössä ja julkisilla alueilla<br />
- Rakennettava pieniä kodinomaisia asumisyksiköitä<br />
Yleishallinto<br />
- Ohjelmassa ei ole selvitetty, miksi vanhustenhoidon laitospainotteisuus on<br />
poikkeuksellisen korkea ja myös kustannukset poikkeuksellisen korkeat verrattuna muihin<br />
samansuuruisiin kaupunkeihin<br />
- Henkilöstön määrän kehitystä on tarkasteltava ottaen huomioon koko sosiaali- ja<br />
terveystoimen henkilöstön määrää ja taloudelliset reunaehdot<br />
- Ohjelmassa ei ole otettu muita toiminnasta aiheutuvia kustannuksia huomioon kuin<br />
palkkamenot<br />
- Uuden asumisyksikön valmistumisen jälkeisiä käyttötalousvaikutuksia ei ole arvioitu<br />
- Ohjelmaa tulisi tarkistaa niin, että se olisi realistinen suhteessa kaupungin taloudellisiin<br />
voimavaroihin<br />
- Talouden kasvu on kääntynyt negatiiviseksi, mikä pakottaa arvioimaan uudelleen<br />
palvelujen sisältöä ja niiden järjestämistapaa<br />
- Ohjelman on oltava realistinen suhteessa kaupungin taloudellisiin voimavaroihin<br />
- Päätöksentekoa varten tulisi esittää vaihtoehtoisia malleja koskien esimerkiksi palvelujen<br />
tarjoamiskriteerejä, palvelujen sisältöä ja palvelujen tuotantotapaa sekä niiden kustannusja<br />
tuottovaikutuksia<br />
- Toimenpiteiden kustannus- ja tuottovaikutukset tulee arvioida täysimääräisesti ja<br />
realistisesti<br />
- Investointikustannusten ohella tulee esittää investoinnin käyttötalousvaikutukset<br />
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos<br />
- Yhteistyö kaupungin toimialojen ja organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa<br />
- Ohjelmassa tulisi ottaa konkreettisemmin huomioon asumisen paloturvallisuuteen liittyvä<br />
kokonaisvaltainen kehittäminen<br />
45
- Kehittämisessä tulisi huomioida nykyisten asumismuotojen turvallisuustaso henkilöiden<br />
toimintakykyyn nähden<br />
- Onnettomuuksien ehkäisytyötä olisi tehtävä laaja-alaisella yhteistyöllä<br />
- Ikääntymispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tavoitteet tulisi näkyä myös <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />
turvallisuussuunnitelmassa<br />
Sivistystoimi<br />
- Sivistystoimen monilla tehtäväalueilla on toimintaa, johon ikääntyneet osallistuvat, ja jota<br />
voidaan yhteistyössä edelleen kehittää<br />
- Eri-ikäisten väestöryhmien lähentyminen nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston<br />
yhteistyöllä<br />
- Yhteistyö koulujen ja nuorisotoimen kanssa edesauttaisi eri ikäryhmien välistä<br />
vuorovaikutusta<br />
- Ohjelman lähtökohdat tarjoavat hyvät mahdollisuudet yhteistyölle yli nykyisten<br />
hallinnollisten rajojen<br />
Tekninen ja ympäristötoimi<br />
- Tekninen ja ympäristötoimen rooli palvelujen tuottamisessa on hyvän ja turvallisen<br />
elinympäristön rakentamisessa<br />
- Infrastruktuurin rakentamisella ja sen ylläpitämisellä luodaan turvallinen ja esteetön<br />
ympäristö ja liikkuminen<br />
- Viheralueet ovat tärkeitä liikunta- ja kohtaamispaikkoja<br />
Sosiaali- ja terveystoimi<br />
- Uudet asumisyksiköt (vuokra-, oma tuotanto) pitää pysyä sosiaali- ja terveystoimen<br />
hallinnassa<br />
46