Kiitos Martti! - Kokkola

kokkola.fi

Kiitos Martti! - Kokkola

KOKKOLA.fi

1 / 2011

VALGÄNGET

TAR HAND OM

DIN RÖST

ASUNTOMESSUISTA

HYÖTYY KOKO

KOKKOLA

TUHAT TIKKUA

RISTISSÄ

Kiitos Martti!

HUOM! OBS!

Kokkolan Asuntomessujen etulipuke/

Förmånskupong till

Bostadsmässan i Karleby s.11


16

23

8

tässä numerossa.

1 Pääkirjoitus / Ledare

2 Kaivattu kasvatuskumppani

4 Låt oss ta vara på våra styrkor i Karleby

5 Talous tarkassa seurannassa

6 Kokkolan kaveri Tansaniassa on Ilala

8 Valgänget tar hand om din röst

9 Vaalikoneisto viritetään huhtikuuksi

11 Kuntarekry löytää työntekijöitä ja sijaisia

12 Kokkolan satama uusien haasteiden edessä

13 Tekemällä oppii, kokemalla innostuu

14 Kokkolan Asuntomessuista hyötyy

koko Keski-Pohjanmaa!

15 Oma koti käyttöön messuvieraille

16 Kotikonnut hyvin edustettuina

Kokkolan Asuntomessuilla

19 Piha kuntoon kesäksi!

20 Kiitos Martti!

22 Chydenius tutuksi

23 Kokkola selvittää kylien kulttuuritarjonnan

24 Tuhat tikkua ristissä

Kannessa:

22

Ylisokojan kivikirkko valmistuu kevääksi.

TOIMITUS

Päätoimittaja Kaj Broman,

Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin

viestintätyöryhmä

sähköposti: toimitus@kokkola.fi

www.kokkola.fi

Seuraava kokkola.fi

ilmestyy kesän 2011 alussa.

JULKAISIJA

Kokkolan kaupunki

PL 43, 67101 Kokkola

puh. (06) 828 9111

faksi (06) 828 9389

PAINOPAIKKA

Art Print Oy

ULKOASU

Creamedia / Hannele Ala-Hillilä

KUVAT

Kuvatiimi

Aki Paavola, Tomi Hirvinen


PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDARE

KOTIKAUPUNKIMME KOKKOLA,

MAAKUNTAKESKUS

TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Hyvät kokkolalaiset!

Kotikaupunkimme, jossa meitä kokkolalaisia asuu jo noin 46 300,

voi edessä olevista haasteista huolimatta kohtalaisen hyvin.

Kaupunkimme erinomaisesta sijainnista ja onnistuneesta elinkeinopolitiikastakin

johtuen on työpaikkaomavaraisuutemme erinomainen.

Tämä ja hyvät koulutusmahdollisuudet johtavat omalta

osaltaan siihen, että Kokkola on hyvin muuttovoittoinen kaupunki,

niin kuin maakuntakeskuksen pitääkin olla.

Maakuntakeskuksena Kokkolalla on tärkeä merkitys koko Keski-

Pohjanmaalle. Kaupungissamme toimivat yritykset – niin suuret kuin

pienetkin – tuovat työpaikkoja ja hyvinvointia laajalle alueelle.

Maakunta kokonaisuudessaan on kuitenkin myös tärkeä voimavara

kaupungillemme. Meillä on ympärillämme hyviä naapurikuntia ja

-kaupunkeja. Maakunnassa toimivat yritykset, elinvoimainen maaseutu

ja sen alkutuotanto ovat omalta osaltaan aina pitäneet huolta siitä,

että kaupunkimme on pysynyt ja pysyy edelleen elinvoimaisena.

Erinomainen voimavara kaupungillemme ovat myös täällä toimipaikkaansa

pitävät lukuisat kuntayhtymät, järjestöt ja koulutusorganisaatiot

sekä valtion hallinnon eri yksiköt. Hyvien suhteiden ja yhteistyön

ylläpito näihin kaikkiin on ensiarvoisen tärkeää myös jatkossa.

Tulevaisuuden haasteista suurin ja vaikein on kaupungin talous.

Sana ”talous” on nyt pantava sarjatulelle, sillä muuten se ei iskostu

riittävän hyvin meidän päättäjien ja viranhaltijoiden mieliin ja toimintatapoihin.

Valtuuston tälle vuodelle hyväksymän talousarvion

mukaan kaupungin tulot ovat n. 400 ja menot n. 389 milj. euroa,

joten vuosikatteeksi jää vain n. 11 milj. euroa. Mukana tässä talousarviossa

ovat myös liikelaitokset. Poistojen jälkeen tulos painuu yli

6 milj. euroa miinukselle. Tämän vuoksi investointeihin on otettava

rajusti lainaa, n. 20 milj. euroa. Kun koko kaupunkikonsernin investoinnit

ovat n. 56 milj. euroa, on tämän kokonaisuuden kanssa tekemistä

enemmän kuin kylliksi.

Ensi kesä on meille kokkolalaisille näytön paikka myös kaupungissa

järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Nyt jokaisella meistä on

mahdollisuus kantaa oma kortensa kekoon kaupungin elinvoimaisuuden

ja hyvinvoinnin puolesta. Näytetään yhdessä, että kaupungissamme

asuu palveluhenkisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä. Ollaan ylpeitä

kotikaupungistamme ja annetaan sen näkyä vierailijoillekin.

Allekirjoittaneelle on monissa eri yhteyksissä todettu, että olen

ottanut suuren haasteen vastaanottaessani kaupunginhallituksen

puheenjohtajan tehtävät. Tämä on enemmän kuin totta. Pitkän elämäni

aikana olen saanut kokea hyvin monenlaisia asioita. Elämä

on opettanut myös sen, että pitää nöyrtyä ja olla nöyrä, kun on sen

aika ja taipua, kun on sen aika. Isonkaan taakan alla ei saa kuitenkaan

taittua. Katajamainen sitkeys on ollut ja on enemmän kuin

tarpeen. Mitä isompi ja vaativampi haaste on edessä, sen tärkeämpää

on sitkeys ja sinnikkyys. Tämä pätee myös yhteisten asioiden

hoitamiseen. Johtavan kunnallisen luottamustoimen hoitaminen on

ennen kaikkea yhteistyötä. Tässä työssä on sovitettava yhteen erilaiset

näkemykset ja löydettävä niistä yhteisölle parhaat mahdolliset

lopputulokset. Tämä kaikki vaatii nöyryyttä, taipumista, sitkeyttä ja

määrätietoisuutta. Itsekultakin.

Omalta osaltani tulen tekemään parhaani, että kotikaupunkimme

kaikinpuolinen kehitys myös tulevina aikoina jatkuisi vakaana ja

elinvoimaisena!

VÅR HEMSTAD KARLEBY,

ETT LANDSKAPSCENTRUM

I DAG OCH I MORGON

Bästa karlebybor!

Vår hemstad med sina ca 46 300 invånare mår relativt bra trots

alla framtida utmaningar.

Tack vare stadens fördelaktiga läge och dess framgångsrika näringspolitik

är vår arbetsplatssjälvförsörjningsgrad utmärkt. Detta

och goda möjligheter att utbilda sig leder för sin del till att Karleby

har ett mycket stort infl yttningsöverskott, som sig bör för ett landskapscentrum.

Som landskapscentrum har Karleby stor betydelse för hela Mellersta

Österbotten. Såväl stora som små företag i vår stad erbjuder

ett brett område arbetsplatser och välfärd.

Landskapet som helhet är emellertid också en viktig resurs för

vår stad. Vi är omgivna av goda grannkommuner och -städer. I landskapet

verksamma företag och en livskraftig landsbygd med primärproduktion

har för sin del alltid svarat för att staden har varit

och fortsättningsvis kommer att vara livskraftig.

De många samkommunerna, organisationerna och utbildningsorganisationerna

samt olika enheter inom statsförvaltningen i vår

stad utgör också en betydande resurs. Det är av yttersta vikt att

upprätthålla goda kontakter och samarbetet med alla dessa även

i fortsättningen.

Det största och svåraste av stadens framtida utmaningar är

stadens ekonomi. Ordet ”ekonomi” måste nu betonas starkt så att

det präntas in tillräckligt bra i beslutsfattares och tjänsteinnehavares

medvetande och verksamhetssätt. Enligt budgeten som fullmäktige

godkänt för detta år är stadens inkomster ca 400 miljoner euro och

utgifter ca 389 miljoner euro, vilket innebär att årsbidraget blir endast

ca 11 miljoner euro. I denna budget ingår även affärsverken.

Efter avskrivningarna kommer resultatet att ligga över 6 miljoner

euro på minus. Därför måste stora lån upptas för investeringar, ca

20 miljoner euro. Då hela stadskoncernens investeringar uppgår till

ca 56 miljoner euro har vi mer än nog att befatta oss med.

I sommar gäller det för oss karlebybor att visa vad vi går för under

bostadsmässan. Nu har vi alla chansen att dra vårt strå till stacken

för stadens livskraft och välfärd. Låt oss visa tillsammans att vi karlebybor

är tjänstvilliga och gästfria. Låt oss tillsammans vara stolta

över vår hemstad och låt också stadens besökare se det.

Undertecknad har i många olika sammanhang fått höra konstaterandet

att det är en stor utmaning jag tagit emot som stadsstyrelsens

ordförande. Detta är mera än sant. Under mitt långa liv har jag

fått uppleva en hel del. Livet har också lärt mig att man ska förödmjuka

sig och vara ödmjuk och böja sig om situationen det kräver.

Men inte heller en tung börda får bryta ryggen. Det har krävts och

krävs fortsättningsvis seghet i livet. Ju större och krävande en utmaning

är, desto viktigare är det att vara seg och uthållig. Detta gäller

även när gemensamma ärenden ska skötas. Att sköta en ledande

kommunal förtroendepost kräver framför allt samarbete. I detta arbete

gäller det att sammanföra olika synpunkter och att hitta ett

slutresultat som bäst gynnar gemenskapen. Allt detta kräver ödmjukhet,

fl exibilitet, seghet och målmedvetenhet. Av var och en.

Jag kommer för min egen del att göra mitt bästa för att utvecklingen

i vår hemstad även i fortsättningen är stabil och livskraftig

på alla sätt!

Käännös: Carita Peuraharju

Yhteistyöterveisin/Med samarbetshälsningar

Kauko Ojala

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja/

Stadsstyrelsens ordförande

1


Karleby ungdomsarbete hittade sin plats i skollivet

ÖNSKAD HJÄLP

I FOSTRINGSFRÅGOR

2


Teksti: Elina Hirvinen Käännös: Carita Peuraharju Kuva: Tomi Hirvinen

Samarbetet mellan skolorna och stadens ungdomsservice i

Karleby är föredömligt även sett på nationell nivå.

– Jag tror att vi är t.o.m. föregångare i vårt långsiktiga utvecklingsarbete,

konstaterar ungdomsdirektör Ronnie Djupsund

och hänvisar till den färska samarbetsmodellen för Karleby

ungdomsservice och skolorna.

Det fi nns säkert andra som kommer att följa i samma spår

eftersom samarbete med skolor enligt Djupsund är en stigande

trend inom ungdomsarbetet i Finland.

– Samarbetet med skolvärlden är viktigt och bär frukt. I skolorna

får vi kontakt med stadens ungdomar på ett mångsidigt

sätt. Det är inte alla som hänger på ungdomsgårdarna – och

det är inte meningen heller, påpekar han.

Karleby ungdomsväsende har under ett par års tid sökt

fotfäste i de lokala skolornas klasser 7–9. Enligt Djupsund har

mottagandet varit varmt såväl bland ungdomarna själva som

bland skolans personal.

– Den största nyttan av samarbetet inriktas på ungdomarna,

vi aktörer kommer i andra hand.

Öronen öppna åt alla håll

Karleby ungdomsservice har som mål att samarbetet med skolorna

under årens lopp ska utvecklas i en allt planmässigare

riktning och blir mer målinriktat. Detta uppdrag stöds av en

färsk samarbetsmodell. Bakom modellen står ungdomsservicens

nya koordinator Katja Hakola. Hon inledde sitt arbete

på alla hjärtans dag.

– Ett planmässigt samarbete kräver en modell som den här

eftersom våra verksamhetssätt är så olika. I framtiden kommer

samarbetet med ungdomsservicen att utgöra en del av skolornas

läsårsplaner. Ett fi nt framsteg, säger en nöjd ungdomsdirektör

Djupsund.

Man har försökt hålla öronen öppna åt så många håll som

möjligt. Ungdomsservicen vill framför allt beakta ungdomarnas

behov, men också skolornas lärare och stadens ungdomsfullmäktige

har blivit hörda.

– Önskemålen varierar. Något som är gemensamt är att

ungdomarna gärna vill ha en vuxen de kan lita på och som de

kan komma och prata med om olika saker. Kanske man upplever

att det är lättare att närma sig en vuxen som inte kommer

från skolvärlden, någon annan än t.ex. en lärare. I detta

avseende försöker vi vara någon form av medhjälpare i fostringsarbetet,

beskriver Djupsund.

Katja Hakola, Ronnie Djupsund ja

Tarja Harju-Karhula.

Närvaro och

ren drama

För varje skola i Karleby

har en egen fad-

Koulujen kanssa

derungdomsle-

dare utsetts för trendi suomalaisessa nuorisotyössä.

tehtävä yhteistyö on nouseva

klasserna 7–9.

Kokkolassa ratsastetaan siinä

– Fadder-

suhteessa aallonharjalla, sillä täällä

ungdomsleda-

rens uppgifter

yhteistyö on ehtinyt mallinnusasteelle.

kan variera från – Pitkän tähtäimen kehitystyössä

skola till skola. taidamme olla jopa edelläkävijöitä,

Det har visserligen

diskuterats

Ronnie Djupsund.

toteaa nuorisotoimenjohtaja

på allmän nivå om

skolsamarbetets former,

men det viktigaste är

varje skolas individuella behov,

konstaterar Tarja Harju-Karhula, fadderungdomsledare

för klasserna 7–9 i Hakalahden koulu. Hon försöker

vistas i sin fadderskola ca tre timmar i veckan.

– Mina uppgifter varierar. Ibland fi nns jag bara på plats i skolan.

Jag har också varit med på lektionerna och fått ett verkligt

gott mottagande av lärarna.

Även fadderungdomsledarnas egna styrkor tas i bruk i samarbetet.

Som aktiv amatörskådespelare tar Tarja Harju-Karhula

med knep från drama in i skollivet.

– Vi har t.ex. delat in klassen i två grupper tillsammans med

läraren. Jag har gjort dramaövningar med min egen grupp eller

väckt diskussion i olika frågor, berättar hon.

De senaste åren har fadderungdomsledarna också deltagit

i möten för elevernas föräldrar.

– En vuxen som inte är med i skolvärlden ser de unga på

ett annat sätt. En fl icka eller pojke som stör skolarbetet kan

på fritiden vara helt annorlunda. Det är viktigt att se den unga

som en helhet, inte bara dela in den ungas liv enligt klockan,

påminner Ronnie Djupsund.

UUSI NUORISOVALTUUSTO

LÄHTÖKUOPISSA

Kokkolan vastanimetty nuorisovaltuusto aloittelee parhaillaan

kaksivuotiskauttaan. Saman pöydän ääressä istuu

liki 20 nuorta. Kokkolan yläkouluilta, toisen asteen oppilaitoksista,

lukioista, nuorisotaloilta ja seurakunnilta valittu

edustusjoukko pitää huolta siitä, että nuorten ääni

kuuluu paikallisessa päätöksenteossa.

Nuoriso-ohjaaja Tarja Harju-Karhula on tehnyt

nuorisovaltuuston kanssa töitä vuoden päivät. Nyt hän

saa aisaparikseen tuoreen kaupungin nuorisopalveluiden

koordinaattorin Katja Hakolan.

– Nuorisovaltuustossa vallitsee tekemisen meininki.

Tosin käyttämätöntä potentiaalia on edelleen. Kaupungin

kannattaisi hyödyntää entistä paremmin nuorisovaltuustossa

muhiva aktiivisuus, hän vinkkaa.

3


LÅT OSS

TA VARA PÅ

VÅRA STYRKOR

I KARLEBY

Teksti: Jorma Uusitalo Käännös: Carita Peuraharju Kuva: Aki Paavola

Karleby stadsfullmäktiges sammanträden leds även i fortsättningen

av en kompetent ordförande då klubban tas över

av riksdagsledamot och stadsfullmäktigeledamot Bjarne Kallis

(kd).

Eftersom Kallis inte längre tänker ställa upp som kandidat i

riksdagsvalet i april är Karleby stadsfullmäktige en av de viktigaste

platserna för honom att påverka samhällslivet.

Det är intressant att få höra vilka nya ärenden den nya

ordföranden betonar beträffande de viktigaste frågorna i fullmäktigearbetet.

God respons från företagslivet

– Vi måste ta vara på våra egna styrkor, t.ex. den image vi har

skapat som en av Finlands företagsvänligaste städer.

– Jag fi ck exempelvis direkt respons i Helsingfors av en för

mig tidigare obekant företagare. Han berömde hur lätt det

var för hans företag att etablera sig i Karleby och hur smidigt

allting ordnades här.

– Det är fi nt att upptäcka att positiva erfarenheter som

den här sprider sig bland människor. Och ännu bättre är det

om god respons bidrar till att antalet arbetsplatser som utökar

speciellt produktiviteten etableras i Karleby, säger Kallis.

Som erfaren politiker betonar han också vikten av nätverk.

– Relationerna och förbindelserna till Helsingfors måste

fungera. Det vi uppnått i Karleby har inte skett av sig själv. Konkurrensen

har alltid varit hård, säger stadsfullmäktiges ordförande

och hänvisar till bland annat besluten att förlägga GTK

och Befolkningsregistercentralen till staden.

Utgiftsramar till hjälp i skötseln

av finanserna

Då framtiden diskuteras tar Kallis upp Karleby stads ekonomiska

utmaningar som en viktig fråga.

– Tyvärr är jag tvungen att medge att det också kommer

att fi nnas tråkiga frågor som måste lösas. Exempelvis trycket

att höja skatter är t.o.m. överraskande hårt om nödvändiga åtgärder

inte vidtas. En sådan åtgärd anser jag vara en utgiftsram

som inte får överskridas och som alla förbinder sig till.

Bjarne Kallis (kd.) luopuu eduskunnasta ja panostaa Kokkolan kaupunginvaltuuston

puheenjohtajan tehtävään.

– Därtill behövs ett produktivitetsprogram. Då produktiviteten

ökar får vi mera med lika kostnader eller lika mycket

med mindre kostnader, sammanfattar Kallis.

Han betonar dock att ett produktivitetsprogram inte innebär

ett program för uppsägning av personal.

– Om vi tar bildningsväsendet som exempel så har vi helt

enkelt inga möjligheter att minska på personalen. Däremot

måste vi fundera ut lösningar på hur saker och ting kunde göras

annorlunda och också få personalen engagerad att fundera

ut och genomföra förbättringar.

– Efter kommunsammanslagningen måste vi se till att de

som bor i de anslutna kommunerna känner sig som en del av

Karleby. Och vad diskussionerna om landskapets inriktning beträffar

måste de begravas. Vi måste se framåt och konstatera

att vi alla har vunnit, avslutar Kallis.

4


TALOUS

TARKASSA

SEURANNASSA

Kokkolan kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Kauko

Ojala (kesk.) tunnetaan pitkän linjan kunnallispoliitikkona.

60-luvun puolivälistä alkaen hän on matkustanut Kälviän Passojalta

hoitamaan niin kunnallisia kuin maakunnallisia luottamustehtäviä.

Hänellä on selkeä käsitys asioista, jotka aivan erityisesti työllistävät

Kokkolan uutta kaupunginhallitusta.

– Kuluvan vuoden talousluvut asettavat meille ison haasteen.

Kun katsotaan talousarviota ilman liikelaitoksia, vuosikate

on jäämässä miinusmerkkiseksi, mikä on ainutkertaista.

– Paljon riippuu siitä, miten verotulot lopulta kehittyvät. Sen

suhteen tilanne onneksi näyttää hyvältä. Uskalsimme olla hieman

Kuntaliittoa optimistisempia kun arvioimme, miten paljon

kaupungin kassaan kertyy verotuloja tänä vuonna,

Ojala sanoo ja muistuttaa, että käyttötalouden

menojen täytyy pysyä samaan

De ekonomiska aikaan kurissa.

talen för år 2011 – Alkanut vuosi on lisäksi viimeinen,

jolloin laajentunut Kokkola saa

ställer oss inför en

stor utmaning. käyttöönsä yhdistymisavustusta. Kolmannen

erän suuruus on noin 2,6 miljoonaa

euroa.

Kaupunkilaiset ovat perinteisesti erittäin

kiinnostuneita siitä, mihin kaupunki investoi, kuinka paljon ja

milloin. Ojala sanoo yleisesti, että myös investointien rahoitusta

joudutaan näinä aikoina miettimään tarkasti.

Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen

”Laatu tärkeää ostopalveluissa”

Entä millä eväillä Kokkolan kaupunki Ojalan mielestä selviää

taloushaasteistaan?

– Kokemus on osoittanut, että mitään äkkinäistä kuntataloudessa

ei saa tehdä. Suunnan on oltava selvä ja eteenpäin

täytyy mennä vakaasti.

– Palveluiden tuottamisen pitää perustua kaupungin omaan

toimintaan, mutta sen rinnalla on pidettävä yllä entistä enemmän

yksityistä palvelutuotantoa. Silloin kun palveluita ostetaan

ulkoa, hinta ja laatu ovat olennaisia.

Kauko Ojalan mukaan juuri tällä hetkellä Kokkolan yksi vahvuus

on se, ettei sen enempää maakuntakeskus kuin ympäröivä

maakuntakaan sukeltaneet lamassa kovin syvälle.

– Työllisyysprosentit ovat meillä koko maan keskiarvoja paremmat,

ja työllisyystilanne paranee koko ajan. Hyviin uutisiin

kuuluvat myös ennätyssuuri syntyvyys ja voimakas väestönkasvu,

vaikka nämä muutokset asettavatkin palveluille taas lisää

haasteita.

– Uusia asuntoja Kokkolaan valmistui viime vuonna lähes

250. Jotta pystymme tarjoamaan perheille rakentamismahdollisuuksia

jatkossakin, meidän on huolehdittava yleiskaavoituksen

ripeästä etenemisestä.

Rakentamispaineet varsinkin Peltokorpeen, Ruotsaloon ja

Marinkaisiin ovat kovat.

Stadsstyrelsens ordförande Kauko Ojala anser det vara viktigt att

Karleby även i fortsättningen ser till att det fi nns förutsättningar att

utveckla företagsverksamheten.

5


KOKKOLAN KAVERI

TANSANIASSA ON ILALA

USHIRIKIANO KATI YA

KOKKOLA KUTOKA FINLAND

NA ILALA KUTOKA TANZANIA

Kutokana na mradi wa ushirikiano uliozinduliwa katika

mwaka wa 2008, mji wa Kokkola nchini Finland na ule wa Illala

nchini Tanzania imepatana. Kulingan na mipango iliyopo sasa,

mradi huu unaofadhiliwa na serikali ya Finland utaendelea hadi

kufi kia mwisho wa mwaka wa 2013. Ushirikiano huu unalenga

uendelezaji wa usimamizi, maswala ya mazingira na mawaidha

kuhusu biashara. Yaliyolengwa ni pamoja na uandishi wa mkakati

wa kudhibiti uchafu wa Ilala na kuanzisha sajili ya biashara.

Seppo Kässi, Meneja anayesimamia Upangaji katika mji huo

alisema: “Tumependezwa sana na demokrasia inayowapatia

wanajamii mitaani mamlaka, mjini Ilala. Wote huja kwenye

ofi si na kusema yale wanayoyafi kiria kwa urahisi.

Tumepata mawazo mazuri ya kuendeleza

shughuli zetu katika Kokkola.”

6


Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen Afrikkalaiskuva: Juhani Hannila

Suomen Kuntaliiton toteuttaman pohjoisen ja

etelän kuntien yhteistyöohjelma tukee Suomen

ja Afrikan kuntien ja paikallishallintojen tasa-arvoista

yhteistyötä. Kokkola lähti mukaan ulkoministeriön

kehitysapurahoista kustantamaan

hankkeeseen ja ystäväksi löytyi tansanialainen

Ilala, jonne kokkolalaisilla oli jo yhteyksiä entuudestaan.

800 000 asukkaan ja 210 neliökilometrin

kokoinen Ilala on osa Dar es Salaamia.

– Projekti on käynnistynyt jo vuonna 2002, ja Kokkola hyppäsi

mukaan 2008. Ensimmäiselle vuodelle saimme suunnittelurahaa:

etsimme yhteisiä intressejä ja tutustuimme toisiimme.

Toteutusvaiheeseen pääsimme 2009. Uusi ohjelmakausi alkoi

tämän vuoden alusta ja näillä näkymin yhteistyö jatkuu ainakin

vuoden 2013 loppuun, Kokkolan kaupungin suunnittelujohtaja

Seppo Kässi kertoo.

– Ilala ja Kokkola tekevät yhteistyötä kolmella eri saralla. Hyvä

hallinto, ympäristö sekä yritystoiminnan kehittäminen, jossa

KOSEKilla on merkittävä rooli, toteaa projektiin keväällä 2009

mukaan tullut toimistosihteeri Johanna Haikola.

Hyvä hallinto pitää sisällään valtuutettujen yhteistyötä kunnan

ja kuntalaisten kommunikaation ja interaktiivisuuden kehittämiseksi.

– Olemme olleet todella vaikutettuja ilalaisesta katutason

demokratiasta. Korttelitoimistoihin on kaikkien asukkaiden

helppo tulla kertomaan omia ajatuksiaan, Kässi sanoo.

Yritysneuvonnassa tavoitteena on saada perusasiat kuntoon.

Kokkolalaiset ovat ohjanneet muun muassa ilalalaisen

yritysrekisterin perustamista ja ilalalaiset ovat hakeneet Suomen

suurimmasta maitopitäjästä oppia maidontuotantoketjunsa

rakentamiseen.

– Pohjoisen ja etelän kuntien välinen yhteistyöohjelma on aivan

uudentyyppinen hanke. Koskaan ennen ei kehitysapuhankkeissa

ole viety maailmalle virkamiesten osaamista, vaan projekteihin

on aina palkattu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tämä avaa

uusia näkökulmia myös meidän arkiseen työskentelyymme.

Samalla pallolla asutaan

Ympäristöpuolen yhteistyöhankkeissa on paneuduttu jätehuoltoon,

ympäristökasvatukseen ja bioindikaattoreihin.

– Jätehuollon kehitys ja ympäristökasvatus liittyvät vahvasti

toisiinsa. Kokkolassakin olemme tehneet niin, että esimerkiksi

kierrätyksestä on kampanjoitu ensin kouluissa. Tulokset olivat

erittäin hyviä, ympäristösihteeri Juhani Hannila kertoo.

Bioindikaattorit ovat ilalaisille aivan uusi asia.

– Pyrimme kouluttamaan paikalliset ympäristöviranomaiset

ilmanlaadun tarkkailuun bioindikaattoreita käyttäen. Yhteistyökumppanina

hankkeessa on mukana myös Dar es Salaamin yliopisto,

valaisee ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki.

Todella iso ponnistus kokkolalaiselle ympäristöosaamiselle

on Ilalan jätehuoltostrategian luominen.

– Ilalassa noin puolet jätteistä kerätään ja puolet menee

minne sattuu. Niitä poltetaan ja kerätään laittomille kaatopaikoille

jokivarteen. Dar es Salaamin läpi virtaava joki on paksua,

mustaa mönjää. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Kokkolassa

jätteiden kierrätysprosentti on 92, Uusimäki toteaa.

Hannila kertoo, että Ilalan kaatopaikalla asuu noin 3 000

ihmistä, he keräävät elantonsa jätevuoresta.

– Kaupungissa on jo loppujen lopuksi kierrätysalalla paljon

yrittäjiä, mutta toiminta on täysin organisoimatonta. Eikä kerättyä

muovia, paperia, pahvia ym. raaka-aineita jatkokäsitellä Tansaniassa,

vaan ne toimitetaan raaka-aineeksi eteenpäin pientä

korvausta vastaan.

Hannilan lempilapsi ja suurin ponnistus on kuitenkin Eco-

School, kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, joka Suomessa

tunnetaan paremmin nimellä Vihreä lippu.

– Ilalasta projektissa on ensi vaiheessa mukana kolme tuhannen

oppilaan ala-astetta. Koulut, vanhemmat ja kaupunginosayhdistykset

ovat lähteneet hankkeeseen aktiivisesti mukaan.

Keniassa Eco-School -hanke on käynnistynyt 2005 ja siellä

kouluja on mukana jo 1400. Tavoitteemme on, että seuraavan

kolmen vuoden aikana Tansania kuuluu Afrikan kuudentena

maana virallisesti Eco-School -verkostoon. Se vaatii hyväksynnän

sekä kansainväliseltä organisaatiolta että Tansanian opetusministeriöltä.

Eco-Schoolin kautta saisimme ympäristötyölle

varmemmin jatkuvuutta ja tansanialaisille koko kansainvälisen

organisaation tuen. Ilalassa hankkeesta kävivät jo kertomassa

kenialaiset vieraat, jotka toivat ilalaisille myös opetusmateriaaleja

hanketta tukemaan.

Seppo Kässi, Toni Uusimäki, Juhani Hannila ja Johanna Haikola.

7


VALGÄNGET TAR HAND

OM DIN RÖST

Teksti: Petra Nylund Kuva: Tomi Hirvinen

Det är inga småsaker att hantera omkring 37 500

röstberättigade Karlebybors röster. Men inför

riksdagsvalet i april kan du känna dig trygg. Det

är sällan något går galet i de fi nländska valen.

Oavsett om du röstar på valdagen 17.4, deltar i förhandsröstningen

6–12.4 eller röstar hemma eller på anstalt kan du

vara säker på att ett gediget jobb blir gjort för att din röst ska

göra sig hörd. Det är ett välbeprövat system för rösträkning

som ligger till grund för varje val. Spindlarna i nätet är centralvalnämnden,

valnämnderna ute vid röstningsställena och de

anställda på centralförvaltningen.

”Centralvalnämnden är den kommunala valmyndigheten som

bär det yttersta ansvaret för valproceduren, medan valnämnderna

är de som ansvarar för själva röstningen på röstningsställena”,

säger stadsjurist Ben Weizmann, som också

Äänesi on

är centralvalnämndens sekreterare.

turvallisissa

Om vi följer din röstsedel på valdagen

ser dess väg ut så här: så snart som laskee oman alueesi

käsissä. Ensin äänesi

vallokalerna stängs klockan 20, öppnar vaalilautakunta ja

valnämnden på ditt röstningsområde tuloksen tarkistaa

valurnan och räknar rösterna. Sedan Vaasan vaalipiirilautakunta.

meddelar valnämnden röstetalen för sitt

röstningsområde till centralvalnämnden,

som i sin tur ansvarar för att resultaten matas

in i det nationella datasystemet. Slutligen fraktas din och allas

andras röstesedlar till Vasa för att följande dag kontrollräknas av

valkretsnämnden. Kollas och dubbelkollas, med andra ord.

Har du förhandsröstat är din röst redan räknad av valkretsnämnden

i Vasa, som får meddela resultatet av förhandsröstningen

då klockan slagit 20.00. Förhandsröstningen ger intres-

8


Tillsammans med

stadsjurist

Ben Weizmann och

utvecklingschef

Jussi Järvenpää

jobbar över 100

förtroendevalda i

valnämnderna

med röstningen i

riksdagsvalet.

Vaalilautakunnissa

yli 100 luottamushenkilöä

työskentelee

eduskuntavaalien

äänestyksessä

yhdessä

kaupunginlakimies

Ben Weizmannin

ja kehittämispäällikkö

Jussi Järvenpään

kanssa.

Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: FutureImageBank

VAALIKONEISTO

VIRITETÄÄN

HUHTIKUUKSI

Vaaleihin liittyy aina oma kihelmöivä tunnelmansa, joka huipentuu

varsinaisen vaalipäivän viimeisiin tunteihin.

Vaikka suuren yleisön huomio kiinnittyy silloin tv-lamppujen

valossa paistatteleviin puoluejohtajiin ja vaalikommentaattoreihin,

vähintään yhtä hektisissä tunnelmissa eletään siellä, missä

tuhannet vaalityöntekijät laskevat ja kirjaavat järjestelmään vaaleissa

annettuja ääniä.

– Tilanne on aina yhtä jännittävä. Varsinkin se hetki, jolloin

keskusvaalilautakunta laskee ennakkoäänten määrän, minkä tulee

täsmätä järjestelmän ilmoittaman äänestäneiden määrän

kanssa, sanoo vaaliasiantuntija, Kokkolan kaupungin kehittämispäällikkö

Jussi Järvenpää.

Toinen jännityksen paikka koittaa vaalipäivän iltana: täsmääkö

vaaliluetteloihin merkitty äänestäneiden lukumäärä vaalipäivän

äänestyslippujen lukumäärän kanssa?

Tietoliikenteen pitää toimia

Jotta kaikki sujuu kuten pitää ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa,

kaupungeissa ja kunnissa tehdään taustalla suuri määrä

valmistelevaa työtä.

– Viime joulukuussa Kokkolan kaupunginhallitus teki ensimmäiset

huhtikuun eduskuntavaaleja koskevat päätöksensä, kun

se vahvisti muun muassa ennakko- ja laitosäänestykseen liittyviä

asioita sekä päätti varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikoista,

Järvenpää kertoo.

sant information, eftersom hela 42 % av Karlebyborna

förhandsröstade i förra riksdagsvalet.

Den mänskliga faktorn

Räkningen på valkvällen präglas av både noggrannhet

och snabbhet. Alla vill ju ha resultaten så fort som möjligt.

Trots de bästa intentioner kan naturligtvis missöden

ske. Några större malörer har ändå inte inträffat under

Ben Weizmanns tid.

”Visst kan det hända att vi upptäcker att antalet röstsedlar

inte stämmer överens med antalet som röstat.

Då är det den mänskliga faktorn som varit framme,

någon har lagt några sedlar på fel ställe. Men de hittas

alltid. Ansvarskänslan hos alla som jobbar med valet är

stor”, säger han.

9


VILLASSA ÄÄNESTYS

VENTUKSEN VANHAINKODISSA

Muutakin säädettyä on alkuvuodesta tehty, kuten ilmoitettu

väestörekisterikeskukselle keskusvaalilautakunnan yhteystiedot

ja ennakkoäänestys- ja äänestyspaikkojen yhteystiedot.

– Keskusvaalilautakunta puolestaan hyväksyy vaalikuulutuksen,

joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Sen lisäksi keskusvaalilautakunta

määrää vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin.

Kaupunginhallituksen tehtäviin kuuluu myös

nimittää vaalilautakunnat, Järvenpää luettelee esimerkkejä vaaleja

edeltävistä tehtävistä.

Ennakkoäänestyspaikkoina toimivat kaupungintalo sekä liitoskuntien

aluetoimistot. Niihin rakennetaan tietoliikenneyhteydet,

jotka yhdistetään oikeusministeriön järjestelmään

ja testataan, että tieto varmasti kulkee h-hetkenä.

Vaaleissa tarvittava materiaali kuten kuoret,

äänestysliput ja leimasimet täytyy nekin

För att allt

ska gå till på rätt hankkia hyvissä ajoin etukäteen. Jos tarve

sätt vid riksdagsvalet vaatii, keskusvaalilautakunta huolehtii lisäksi

i april görs ett omfattande

förberedande – Äänestysalueita laajentuneessa Kok-

vaalitoimitsijoiden koulutuksesta.

arbete i städer och kolassa on 21 ja laitosäänestyspaikkoja 19

kommuner. sekä neljä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyksen

tiimoilla touhuavaa väkeä on

yhteensä 25–30 henkilöä, ja kaikkiaan vaalitehtävissä

työskentelee noin 250 ihmistä, Järvenpää laskee.

Kuriirin lähtö laukaisee jännityksen

Sen jälkeen kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet vaalipäivän

iltana, alkaa varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten laskenta.

Ennakkoäänestyksen tulos on tuossa vaiheessa jo selvillä,

koska ennakkoäänten laskennan vaalipiirilautakunnan ääntenlaskijat

aloittivat aikaisemmin samana päivänä kello 15.

– Kunkin ehdokkaan äänimäärät kerätään ensin yhteen paikallisesti

äänestysalueittain, minkä jälkeen tieto syötetään valtakunnalliseen

järjestelmään. Kokkolassa koko urakan pitäisi

olla valmis noin kello 21.30 mennessä, Järvenpää asettelee

tavoiteaikataulua.

Vielä samana iltana kaikki Kokkolassa annetut äänet toimitetaan

Vaasaan vaalipiirilautakunnalle seuraavana päivänä tehtävää

tarkistuslaskentaa varten.

– Minulla vaalijännitys laukeaa vasta silloin, kun kuriiri lähtee

kaupungintalolta äänestyslippujen kanssa kohti Vaasaa. Voin

sanoa, että olo on tuossa vaiheessa aika helpottunut, Järvenpää

nauraa.

– Kun koneisto kerran on viritetty, samalla voisi hoitaa useammatkin

vaalit. Ja tietenkin olisi kiva, että ihmiset kävisivät äänestämässä

jo senkin takia, että vaalien järjestämiseksi tehdään

todella paljon töitä monilla eri tahoilla.

Äänestysalueet ja äänestyspaikat ovat huhtikuun eduskuntavaaleissa

entuudestaan tutut yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Villan koulun remontin takia Villan koulun

äänestysalueella äänestyspaikkana toimii Ventuksen vanhainkoti

Kartanontiellä.

– Yleensäkin ihmisten kannattaa tarkistaa huolellisesti

varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka heti silloin, kun he

saavat kotiinsa ilmoituksen äänioikeudesta, vaaliasiantuntija

Jussi Järvenpää muistuttaa.

Uutta huhtikuun vaaleissa on se, että vaalilain muutoksen

ansiosta samassa taloudessa asuvan ja kotiäänestykseen

oikeutetun henkilön omaishoitaja voi äänestää

samalla kertaa, kunhan on ensin asianmukaisesti ilmoittautunut

kotiäänestykseen.

Muista myös:

• Ennakkoäänestys 6.4.–12.4.2011

• Varsinainen vaalipäivä sunnuntai 17.4. klo 9.00–20.00

• Laitosäänestyspaikkoja yhteensä 19

• Kotiäänestykseen voit ilmoittautua soittamalla

numeroon (06) 828 9111/vaihde

tai (06) 828 9590/info

RÖSTNING VID VENTUS

ÅLDRINGSHEM I STÄLLET FÖR

VILLA SKOLA

Röstningsområdena och röstningsställena under riksdagsvalet

i april är de samma som förut med ett undantag.

På grund av reparationen av Villa skola fungerar Ventus

åldringshem på Hemgårdsvägen som röstningsställe på Villa

skolas röstningsområde.

– Det är bra för var och en helt allmänt att då de

får hem meddelandet om röstningsrätt genast noggrant

kontrollera var de ska rösta på den egentliga valdagen,

påminner valexpert Jussi Järvenpää.

Nytt vid valet i april är att tack vare en ändring av vallagen

har en röstberättigad och i samma hushåll boende

närståendevårdare för en person som har rätt att rösta

hemma också rätt att rösta hemma samtidigt, förutsatt att

personen anmält sig till hemmaröstning på förhand.

Kom också ihåg:

• Förhandsröstning 6.4–12.4.2011

• Egentlig valdag söndagen den 17 april kl. 9.00–20.00

• Antalet röstningsställen på inrättningar är

sammanlagt 19

• Man kan anmäla sig till hemmaröstning per

telefon (06) 828 9111/växeln eller (06) 828 9590/info

10


Teksti: Johanna Rantanen

KUNTAREKRY

LÖYTÄÄ

TYÖNTEKIJÖITÄ

JA SIJAISIA

www.kuntarekry.fi on uusi valtakunnallinen palvelu, joka

on suunniteltu helpottamaan kuntien rekrytointiprosesseja ja

sijaisten hankintaa. Kokkolan kaupungin tavoite on ottaa palvelun

käyttöön tämän vuoden aikana.

– Sivujen kautta pääsee sekä hakemaan avoimena olevia

työpaikkoja että ilmoittautumaan sijaisrekisteriin. Suunnitteilla

on, että Kuntarekry-palvelua pilotoidaan kevään opettajahaun

yhteydessä. Opettajien virkoja on yleensä yhtä aikaa

paljon auki ja hakemuksia tulee paljon. On suuri helpotus

saada käyttöön sellainen järjestelmä, joka luo muutamalla napinpainalluksella

yhteenvedon hakijoista, henkilöstöpäällikkö

Elina Riippa toteaa.

Riippa alleviivaa, että avoimista työpaikoista ilmoitetaan

edelleen kaupungin ja työhallinnon nettisivuilla sekä lehdissä.

Uuden käytännön myötä hakuprosessi vain ohjataan toteutumaan

Kuntarekryn kautta. Palvelun alta löytyy myös sijaispankki,

jonka odotetaan helpottavan erityisesti terveydenhuolto- ja

opetusalan sijaisten ripeää hankintaa.

– Kuntakohtaisen sijaispankin nettilomakkeeseen täytetään

omat tiedot ja samalla voi ilmoittaa myös sen, milloin ja mihin

aikaan on sijaisena käytettävissä. Ilmoittautumisen jälkeen sijainen

kutsutaan haastatteluun, jonka jälkeen työnantaja tekee

rekisteriin omat merkintänsä siitä, mihin työtehtäviin ilmoittautunutta

voidaan pyytää. Tämän jälkeen palvelu toimii tekstiviestiperiaatteella

– sijaisuuteen kiinnittyy yleensä ensimmäisenä

kutsuun vastannut henkilö.

Tutustu palveluun osoitteessa: www.kuntarekry.fi

11

Kokkolan kaupunki

sosiaalisen median verkossa

Viimeisen vuoden aikana Kokkolan kaupunki

monissa muodoissaan on perustanut

runsain mitoin omia Facebook-sivustoja. Ensimmäisten

joukossa Facebookkiin ehti Kokkolan

Matkailu, jolla oma FB-sivu on ollut huhtikuusta 2010.

Matkailun löytää FB:stä nimellä ”Visit Kokkola”.

– Yleensä laitan päivityksinä Matkailun omia juttuja tai

sitten kerron jotain pientä mielenkiintoista ja ajankohtaista.

FB on hyvä tapa välittää ihmisille tietoa ja aina päivityksen

jälkeen huomaa kävijäpiikin sivuillamme sekä fanimäärän

kasvun. Mukavaa on laittaa myös esimerkiksi pieniä kilpailuja

Facebookkiin. Nytkin sivuillamme on kilpailu vuoden 1975

Kokkolan Asuntomessuista, Kokkolan Matkailun kokousisäntä

ja FB-päivittäjä Sampsa Sundqvist kertoo.

Visit Kokkolan jälkeen Facebookkiin on ehtinyt moni

muukin Kokkolan kaupungin helmi. Oma FB-sivunsa on mm.

Kulttuuri-Kokkolalla, kaupunginkirjastolla, Venetsialaisilla, Kaupunginteatterilla

ja Kokkolan Asuntomessuilla.

– Tuntuu, että Facebookissa mukana olevat kokkolalaistahot

lisääntyvät hurjaa vauhtia.

Käykäähän liittymässä fanien joukkoon!

Kesätöitä kaupungilla

ja kesätyöpaikkatukea

työnantajille

Kokkolan kaupunki tarjoaa kesätöitä n. 200:lle nuorelle.

Lisäksi kaupunki myöntää kesätyöpaikkatukea työnantajille 16

vuotta täyttäneiden nuorten työllistämiseksi. Tarkempaa tietoa

kesätyöpaikoista ja tuesta löytyy kaupungin sivujen, www.

kokkola.fi vasemman reunan palveluvalikon kautta: Työ, yrittäminen

ja elinkeinot työllisyyspalvelut kesätyöt.

Kokkolan Asuntomessujen

etulipuke

Kokkolan kaupungin asukkaat voivat tällä etulipukkeella

ostaa ajalla 1.4.–31.5.2011 Kokkolan Matkailusta,

Kauppatori 3, korkeintaan kaksi pääsylippua Kokkolassa

15.7.–14.8. järjestettäville asuntomessuille hintaan 15 euroa/kappale.

Lipun normaalihinta portilla on 19 euroa.

Förmånskupong till

Bostadsmässan i Karleby

Invånare i Karleby stad kan under tiden 1.4–31.5.2011

köpa högst två inträdesbiljetter med denna förmånskupong

från Karleby Turism, Salutorget 3, till Bostadsmässan

som arrangeras i Karleby under tiden 15.7–14.8. Med förmånskupongen

är priset 15 euro/biljett, normalpriset vid

porten är 19 euro/biljett.

etulipuke

förmånskupong


KOKKOLAN SATAMA

UUSIEN HAASTEIDEN

EDESSÄ

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen

Kokkolan Satamalla on takanaan pitkä, vahva kehitys,

ja vuosi 2010 oli kaikkien aikojen paras. Satamajohtaja

Torbjörn Witting ei paukuta henkseleitä

– vaan kiittelee omistajaa, Kokkolan kaupunkia

maltillisesta asennoitumisesta jatkaa 1980-luvulla

alkanutta, pitkäjänteistä kehitystyötä.

– Sataman hyvä tulos koostuu kolmesta tekijästä. Kaiken lähtökohta

on Kokkolan Sataman rakenne: vahva infrastruktuuri,

hyvät puitteet ja laitteet, joihin on satsattu vuosi vuodelta. Nyt

vain pitää tehdä vielä enemmän ja entistä paremmin. Tällä hetkellä

liikkuu paljon tavaravirtoja, joihin Satamalla on mahdollisuus

päästä kiinni. Se on iso haaste ja vaatii suuria ponnistuksia,

sillä Satamassa alkaa olla jo kaikki paikat täynnä. Tarvitsemme

lisää tilaa ja panostuksia infrastruktuurin ja laitteiston kehittämiseen.

Tästä voi tulla Kokkolalle tosi hyvä juttu!

Wittingin mukaan toinen hyvän tuloksen avaintekijä on, että

myynti ja markkinointi ovat kunnossa, ja että satama edelleen

ylläpitää ja kehittää suurella työllä ja panostuksella luotua

yhteistyöverkostoa.

– Käsittelemme tavaraa, mutta ihmisten kanssa teemme

töitä. Hyvät suhteet ja luottamus ovat tärkeitä.

– Kolmas ja tärkein asia on Sataman asiakkaat, jotka löytyvät

pääasiallisesti kolmelta markkina-alueelta: Kokkolan teollisuus

ja kaupan alan yritykset, Keski-Suomen sekä Luoteis-Venäjän

kaivokset ja teollisuusyritykset. Asiakkaamme ovat oppineet

luottamaan siihen, että Kokkolassa homma onnistuu!

Kalliita mutta kestäviä

Witting toteaa, että Sataman investoinnit aina puhuttavat, sillä

kyse on suurista summista.

– Investoinnit ovat suuria, mutta ne ovat myös hyvin pitkäkestoisia.

Uusi laituri kestää ainakin 50 vuotta, nosturit 20–30 vuotta

ja tämän päivän liikenne ei olisi mahdollista ilman vuonna 2000

valmistunutta 13-metristä väylää. Lähes kymmenesosa Kokkolan

Satamaan tulevista laivoista on väylää käyttäviä Panamax-luokan

aluksia, joiden kantavuus on viisitoistakertainen tavallisiin aluksiin

verrattuna. Myös jokasään AW-terminaali on jatkuvassa käytössä,

ja sen merkitys on kasvanut entisestään Kokkolasta Keski-Eurooppaan

vakiintuneen konttiliikennereitin myötä.

Sataman vahvasta kasvusta hyötyy koko Kokkola. Viimeisen

kymmenen vuoden aikana mm. Kokkolan satamassa työskentelevien

henkilöiden määrä on noussut n. 130:stä yli 230:een.

– Satamatoiminta on ala, joka toimii täydellisen kilpailun periaatteella.

Jatkuvat investoinnit ovat välttämättömiä kilpailukyvyn

kasvattamiseksi. Pitkään käytössä olleet selkeät pelisäännöt kaupunkiomistajan

ja sataman välillä ovat tuoneet hyvää sekä Kokkolan

kaupungille että Satamalle: kaupunki saa omistajana tietyllä

kaavalla lasketun osuuden tuotostamme ja loppuosalla parannamme

liiketoimintamme edellytyksiä, jotka luovat kasvua, lisätuloja

ja työpaikkoja. Tämä on positiivinen kierre, jolla voidaan

kasvattaa liikennevirtoja, ja samalla kasvavat myös tulot.

Hela Karleby drar nytta av hamnens starka utveckling. Under de senaste

tio åren har antalet anställda vid Karleby Hamn ökat från 130

till över 230 personer.

12


Kuvataide-, kulttuuriperintöja

mediakasvatusprojekti saa

Mäntykankaan koululaisilta

kiitosta. – Kiva, kun saa

käyttää omaa mielikuvitusta,

eikä tarvitse koko ajan

kuunnella opettajaa.

TEKEMÄLLÄ OPPII,

KOKEMALLA INNOSTUU

Taiteellisesti painottunut kulttuuriperintökasvatus saa lapsilta kiitosta

Teksti: Elina Hirvinen Kuva: Tomi Hirvinen

Mäntykankaan koulun kupeessa sijaitseva puisto on vallattu!

Asuntomessubuumi on levinnyt Vanhansatamanlahdelta tänne,

ja nyt alueelle on noussut useita asuinrakennuksia.

– Tervetuloa eläinten asuntomessuille! huikkaa opettaja Auli

Palosaari turkoosin piponsa alta.

Totta tosiaan: lumisten kattojen ja kukkasin koristeltujen

jääteosten lomasta kurkistelee monen

monta nappinenää.

Viivi Koiran ja Leena Lepakon ovi on avoinna,

mutta kukaan ei ole kotona.

– Ne lähtivät Kanarialle, kertovat talon rakennustöistä

vastanneet Sara Heusala, Sonja Huntus

ja Yasmin Huukkala.

Toiminnallista ja luovaa pajatoimintaa

Eläinten asuntomessut rakennuksineen ja taideteoksineen ei

ole suinkaan välituntien tuotosta. Päinvastoin, se on oiva ja

konkreettinen esimerkki siitä, kuinka kaupunkimme koululaisille

suunnattu kuvataide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusprojekti

käytännössä toteutuu.

Verkstäderna

byts varje termin.

Nästa höst

är temat

medeltiden.

– Tarjoamme taiteellisesti painottunutta kulttuuriperintökasvatusta,

jossa paikallishistoria, kuvataide ja mediakasvatus kulkevat

sujuvasti käsi kädessä, linjaa kuvataidekasvattaja ja Mäntykankaan

koulun luokanopettaja Auli Palosaari.

Hän, Hollihaan koulun luokanopettaja Pertti Kuosmanen

sekä museolehtori Lauri Skantsi ovat kehittäneet

kyseistä opetuskäytäntöä viisi vuotta. Opetushallitus

seisoo idean takana tukieurojen muodossa.

Projektin nimissä on toteutettu lukuisia erityyppisiä

työpajoja. Yhteistä niille on toiminnallisuus

sekä luovuuden tukeminen.

Parhaillaan meneillään on arkkitehtuuri- ja rakentelutyöpaja.

Mäntykankaan koulun naapuripuistoon

noussut messualue saa talven aikana jatkoa K.H.

Renlundin museon pihaan.

– Työpajoista pääsevät halutessaan osalliseksi kaikki perusopetuksen

piiriin kuuluvat oppilaat, mediakasvatuksesta vastaava

Pertti Kuosmanen kertoo.

Työpajat vaihtuvat lukukausittain. Ensi syksyn teemana on

keskiaika. Koska Kaarlelan seurakunta juhlii samaan aikaan 500-

vuotista historiaansa, suunnittelee työryhmä Kirkonmäen henkiin

herättämistä, keskiajan hengessä luonnollisesti.

13


KOKKOLAN ASUNTOMESSUISTA

HYÖTYY KOKO KESKI-POHJANMAA!

Omakotirakentaja Jarmo Palola, projektipäällikkö Touko Rauma ja Casaconin toimitusjohtaja Marko Ruotsala asuntomessualueella.

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma

laskeskelee Suomen Asuntomessujen tilastoja ja

ennakoi, että ensi kesänä asuntomessuille saapuvat

vieraat kuluttavat alueellamme noin 14

miljoonaa euroa.

Kokkolan kaupunki on tietysti taloudellisessa mielessä

suurin hyötyjä, mutta kyllä siitä riittää reilusti naapureillekin.

On Kokkolan onni, että olemme itse alueen suurin keskus eikä

lähialueella ole suurempia kaupunkeja. Viime vuosien messupaikkakunnista

esimerkiksi Valkeakoskelta messuvieraat valuivat

Tampereelle ja Laukaasta Jyväskylään.

Toimelias Keski-Pohjanmaa

Rauma on tyytyväinen ensi kesän runsaaseen tapahtumakirjoon.

– Asemansa jo vakiinnuttaneiden tapahtumien anti on tulevana

kesänä todella runsas. On kansanmusiikkia, jalkapalloa,

rockia kaiken ikäisille, kirkkomusiikkia ja oopperaa. Asuntomessujen

yhteydessä järjestetään myös useita seminaareja, jotka

tuovat Kokkolaan satoja ihmisiä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että

Asuntomessut ovat nostaneet koko alueemme toimeliaisuutta.

Ensi kesänä tapahtuu koko ajan jotakin sekä Kokkolassa että

lähikunnissa. Sisältötuotannon monipuolisuudessa näkyy myös

ruotsin kielen vankka asema.

Ja joukkoon mahtuu lisää.

– Kesän tapahtumat voivat hyötyä toinen toisistaan. Kun

Asuntomessuille ja muihin tapahtumiin saapuville kesävieraille

on samalla reissulla tarjolla paljon tekemistä, saamme heidät

viihtymään Keski-Pohjanmaalla pitempään, toivottavasti monta

päivää.

Yhteinen voimainponnistus

Rauma korostaa, että Kokkolan asuntomessukesä on koko seutukunnan

yhteistoimintakyvylle todellinen näytön paikka. Alueemme

tulee saamaan valtavasti julkisuutta ja vieraita enemmän

kuin koskaan. Kaikkien kannattaa panna parastaan.

– Viime kesänä Kuopion asuntomessuilla tehdyn kyselytutkimusten

mukaan liki puolet Kuopion Asuntomessuilla vierailleista

aikoi varmasti tulla myös Kokkolaan. Lähes 40 prosenttia

kyselyyn vastanneista totesi, ettei ole koskaan käynytkään Kokkolassa

ja ne, jotka eivät aikoneet vierailla ensi kesänä Kokkolassa

väittivät meidän olevan liian kaukana. Meillä on nyt loistava

tilaisuus esitellä Kokkolan ja kotiseutumme parhaita puolia, tuoda

Kokkola lähemmäksi muita suomalaisia ja paikata Kokkolassa

vielä käymättömien sivistyksessä ammottava aukko!

14


OMA KOTI

KÄYTTÖÖN

MESSU-

VIERAILLE

– Tervetuloa kesävieraat!

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola

Anita ja Jouko Lahti asuvat Neristanissa, Kustaa

Aadolfinkadulla. Lahden talossa on melkein aina

asunut vuokralaisia, joten Kokkolan kaupungin

kutsuhuuto valjastaa ”oma koti messuvieraiden

käyttöön” upposi hedelmälliseen maaperään.

– Olemme asuneet tällä paikalla vuodesta 1996 ja kunnostaneet

taloa vuosi vuodelta. Talo on Joukon lapsuudenkoti. Hän

muistaa, että pihapiirissä asui monta perhettä sekä vuokralaisia.

Päärakennuksen vintissä asuivat perheen pojat ja välillä sekin

on ollut vuokralla, Anita kertoo.

Anitan äiti piti muutamia vuosia 1940-luvulla täysihoitolaa

Puotiniemessä, Kälviän Ruotsalossa. Niistä ajoista Anita on lapsesta

saakka kuullut paljon mielenkiintoisia tarinoita.

– Olemme matkoilla käyttäneet B&B majoitusta esimerkiksi

Irlannissa, ja kokemuksemme ovat olleet hyvin positiivisia. Perheen

perinteiden innoittamana tulin jopa käyneeksi B&B-kurssin

joitakin vuosia sitten, Anita kertoo.

Hyviä kokemuksia – uskaltaa suositella

Asuntomessuaikaiseen majatalotoimintaan Lahdet valjastavat yli

100-vuotiaan kotitalonsa vintin, jossa on kaksi somaa huonetta,

välissä oleskelutila, pieni keittiö ja suihku & WC. Myös takapiha

kaasugrilleineen sekä piharakennuksen puusauna ovat vapaasti

käytettävissä. Talonväkeen kuuluu myös ystävällinen Onni-kissa.

– Meillä on vuokralaisista ja omista B&B majoittumisista paljon

hyviä muistoja ja uskallamme suositella oman kodin ovien

avaamista myös muille kokkolalaisille. Odotan mielenkiinnolla

Kokkolan asuntomessukesää, Anita nauraa toivottaen vieraat

tervetulleiksi.

OMA KOTI KÄYTTÖÖN -VUOKRAHINNASTO

• Omakotitalot, osakkeet (yli 50m 2 ) ja mökit joissa vuodepaikkoja

viisi tai enemmän, koko asunto vieraiden käytössä.

Majoituksen tarjoajalle tilitetään 170 euroa/vrk,

1 020 euroa/vko ja 3 400 euroa/kk.

• Osakkeet (alle 50m 2 ), aitat, piharakennukset ja

asuntovaunut joissa vuodepaikkoja alle viisi, koko asunto

vieraiden käytössä. Majoituksen tarjoajalle tilitetään

102 euroa/vrk, 595 euroa/vko ja 2 125 euroa/kk.

• Huone omakotitalossa jossa vuodepaikkoja 1–2,

asukkaat itse paikalla. Majoituksen tarjoajalle tilitetään

68 euroa/vrk, 425 euroa/vko ja 1 530 euroa/kk.

PRISERNA VID UTHYRNING AV BOSTAD

• Småhus, lägenheter (minst 50 m 2 ) och stugor med

fem eller fl era bäddplatser, hela bostaden i gästernas bruk.

För inkvarteringen betalas 170 euro/dygn, 1 020 euro/

vecka och 3 400 euro/månad.

• Lägenheter (högst 50 m 2 ), bodar, gårdsbyggnader och

husvagnar med mindre än fem bäddplatser, hela bostaden

i gästernas bruk. För inkvarteringen betalas 102 euro/dygn,

595 euro/vecka och 2 125 euro/månad.

• Ett rum med 1–2 bäddplatser i småhus, invånarna

själva på plats. För inkvarteringen betalas 68 euro/dygn,

425 euro/vecka och 1 530 euro/månad.

Lisätietoja: Mari Keiski, Kokkolan Matkailu Oy,

puh./tel. (06) 828 9402, mari.keiski@kokkola.fi

15


KOTIKONNUT

HYVIN

EDUSTETTUINA

Kokkolan Asuntomessuilla

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola

Ensi kesänä Kokkolan Asuntomessuilla on hyvin

vahva edustus oman alueemme talotehtailta.

Omat kohteet messualueella on sekä perholaisella

Jetta-Talolla, Kannusalolla että teerijärveläisellä

Teri-Taloilla. Ensimmäistä kertaa messuille päätti

osallistua myös Kreivi-talo Kälviältä. Viimeisenä

valmistelunsa messualueella aloittaa Teijo-Talot.

Toukokuussa on tien varressa varmasti monta

ihmettelijää, kun valmis paritalo saapuu kahdessa

osassa rekan kyydissä Halsualta Kokkolaan.

– Kreivi-talon rakenneratkaisu on äärimmäisen energiatehokas

ja passiivitalossa kaikki valinnat tehdään niin, että valitaan

aina energiatehokkain vaihtoehto. Talo on kokonaan led-valaistu

ja hyödynnämme myös aurinkoenergiaa sekä ilma-vesilämpöpumppua.

Lisäksi ilmanvaihdon lämmön talteenotto on

äärimmäisen tehokas.

Kreivi-talo rakentaa ensimmäisestä omasta messutalostaan

juuri omien toiveittensa mukaista. Kiinnostuneet ovat jo kyselleet,

ja myyntiin talo tulee joko kevään aikana tai viimeistään

messuilla.

– Taloon on siroteltu kaikenlaisia herkkuja ja olemme kiinnittäneet

huomiota pieniin yksityiskohtiin. Tavoite on, että karkki

näyttää ja maistuu hyvältä.

Kreivi-talon markkinointipäällikkö Pasi Pekkarinen on tyytyväinen

todetessaan, että talonrakennusprojekti on edennyt

suunnitelmien mukaisesti.

– 95 prosenttia rakentamistamme taloista on perinnetaloja.

Asuntomessualueella halusimme näyttää modernia osaamistamme.

Osallistuminen Asuntomessuille on meille iso asia, ja

projekti on koko Kreivin kiinnostuksen kohde.

Kreivi-talon messukohde on passiivienergiatalo.

Koko talo kerralla kyytiin

Teijo-Talojen konsepti on Suomessa ainut laatuaan. Kaksikerroksinen

paritalo rakennetaan vesikattoa vaille valmiiksi

Halsualla, nostetaan hydrauliikalla lavetille, kuljetetaan Kokkolaan

ja lasketaan paikoilleen. Sisällä kaikki on jo valmiina, taulut

roikkuvat seinillä. Mielenkiintoinen kuljetus toteutetaan toukokuun

puolivälin paikkeilla.

16


Teri-Hus

dubbelt upp

Teksti: Johanna Rantanen Käännös: Carita Peuraharju Kuva: Aki Paavola

En nöjd försäljningschef Bengt Björklund vid Teri-Hus

berättar att företaget har två projekt på Bostadsmässan

i Karleby.

– Först blev det klart att vi bygger Moderna på området.

Moderna är ett småhus av element och är som namnet antyder

ett modernt hus som passar bra in i stadsmiljön.

Björklund betonar att beslutet att delta i Bostadsmässan

i Karleby fattades efter att en kund tagit kontakt med

företaget.

– Vi var inte genast redo att reservera en egen tomt

utan ville vänta och se om vi skulle kontaktas av någon som

hade planer på att bygga sitt eget Teri-Hus på området. En

tilläggsbonus för oss är att det när allt kommer omkring nu

kommer att fi nnas två Teri-Hus på mässan, vilka dessutom

är helt olika till typen.

– Vårt andra hus på mässan representerar ett nytt koncept

av Teri-Hus. Victoria är ett modulhus i två våningar

och byggs färdigt inrett enligt kundens önskemål. Detta

innebär att vi bygger huset närapå färdigt enligt kundens

val, och när huset överlåts till kunden lägger vi bara sista

handen vid det. Alltså gör kunden de val som ger huset

dess personliga intryck. Kunden väljer fritt tapeter, kaklar

och golvens ytmaterial enligt egen smak. Allt det andra

har vi gjort färdigt.

Björklund är speciellt nöjd med att de båda mässhusen

byggs i samarbete med kunder som beställt husen.

– Utgångspunkten är en helt annan då huset byggs i

samarbete med kunden. Då får huset redan i byggskedet

känslan av ett hem.

– Viemme Asuntomessuille

rakentamisen helppouden

sanomaa. Kun talo

lähtee aamulla tehtaalta, on

meillä etäisyydestä riippuen

varhain iltapäivällä jo sauna

lämpiämässä. Asuntomessuille

lähtevä talomme on

kuitenkin niin korkea, että

teemme katon valmiiksi

vasta Kokkolassa. Kuljetuksen

jälkeen olemme varanneet

pari viikkoa talon viimeistelyyn,

toimitusjohtaja Arto Koskela kertoo.

Koskela kertoo ylpeänä, että Teijo-Talot rakennetaan aina

optimiolosuhteissa.

– Meillä ei työmaalla koskaan sada eikä tuule. Talot rakennetaan

kokonaan hallissa säiltä suojassa. Rakennustyömaa on

meillä Halsualla hallissa ja kohteessa ympäristö pysyy siistinä

ilman ainuttakaan naulaa tai lankunpätkää. Tämä on erityisen

tärkeää silloin, kun olemme toteuttaneet esimerkiksi päiväkotitai

koulukohteita. Ympäristö pysyy lapsille turvallisena.

Teri-Taloilla on asuntomessualueella kaksi kohdetta, myyntipäällikkö

Bengt Björklund kertoo.

17


Kokkolan Asuntomessut ovat

pientaloteollisuudelle iso asia

– On hyvä, että Kokkolassa tavallinen rakentaminen pääsee

hyvin esille. Näemme todellisia, tavallisten omakotitalorakentajien

ulottuvissa olevia ratkaisuja.

Hyviä messuja odotellessa

– Mukanaolo omalla alueella toteutettavilla Asuntomessuilla

on sydäntä lähellä. Asuntomessut kiertävät ympäri Suomea ja

aina tapahtumassa näkyvät alueelliset erot ja paikalliset rakentajat.

Kokkolan merenranta-alueen yksi suuri vahvuus on se,

että se on täysin erilainen kuin Kuopio viime kesänä. Uskon,

että tulemme näkemään ensi kesänä Kokkolassa hämmästyttävän

määrän vieraita.

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Pientaloteollisuus ry:n (PTT ry) puheenjohtaja, Jetta-Talon

konsernijohtaja Antti Hietaniemi on hyvillään siitä, että Asuntomessut

ovat ensi kesänä pitkästä aikaa kotikulmilla.

– Meilläpäin on vahva pientaloteollisuuskeskittymä, mutta

viimeisimmistä Asuntomessuista alueellamme on jo aikaa. Tapahtuman

saaminen omalle alueellemme virkistää koko asuntorakentamisen

ilmapiiriä parin hiljaisemman vuoden jälkeen.

Hietaniemi kiittelee vuolaasti Suomen Asuntomessujen ja

PTT:n luontevaa yhteistyötä.

– Messuille osallistuminen on jokaiselle talotehtaalle merkittävä

ponnistus, ja talotehtaat haluavat kesän messukaudesta

aidon markkinointitapahtuman. Yhteistyö Suomen

Asuntomessujen ja PTT:n välillä on ollut hyvin rakentavaa ja

toivomuksemme on otettu hyvin huomioon.

Uusi mallisto messuilla

Jetta-Talon toimitusjohtaja Tero Hietaniemi odottaa tulevia

messuja suurella mielenkiinnolla. Jetta-Talon kohde messuilla on

Meritähti, jolla on tärkeä rooli Jetan uuden malliston lanseerauksessa.

Meritähden lisäksi mallistoon tulee 3–4 talomallia.

– Kun selvisi, että Asuntomessut ovat Kokkolassa, päätimme

heti olla mukana. Rakennusprojektiin emme ole hakeneet

asiakasta mukaan, vaan tavoitteenamme on rakentaa viimeistä

yksityiskohtaa myöten juuri sellainen talo kuin itse haluamme.

Laitamme talon myyntiin messuilla tai niiden jälkeen.

Tero Hietaniemi on todella tyytyväinen messuprojektin etenemiseen

Kokkolassa.

Kokkolassa ovat hommat pelanneet tosi hyvin. Kaikki on ollut

selvää, helppoa ja tieto on kulkenut moitteettomasti. Kaupungin

panostus on ollut hieno, Asuntomessualueesta tulee komea!

Jatkuuko voittoputki?

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Kannustalo panostaa

Kokkolan Asuntomessuille

Kannustalon putki Asuntomessuilla on

vertaansa vailla. Viisi osallistumista – viisi

voittoa. Ensimmäinen Pietarsaaressa 1994

ja viimeisin Hämeenlinnassa 2007. Toimitusjohtaja

Mika Uusimäki ei suostu ottamaan

asiasta paineita.

– Yritän olla ajattelematta koko asiaa.

Kun olin ensimmäistä kesää kesätöissä Kannustalon

sisaryrityksen rivitalotyömaalla, sanoin

työmaan vastaavalle mestarille Rauno

Pollarille, etten osaa näitä hommia, mutta

olen kyllä kova yrittämään ja opin nopeasti.

Rauno sanoi, että täällä ei vaadita enempää

eikä vähempää kuin että yrittää parhaansa.

Minusta siinä oli hyvät raamit, jonka mukaan

olen koettanut elää sen jälkeen. Välillä

joutuu kyllä menemään parhaansa yli. Ensisijaisesti

lähdemme rakentamaan messuille

taloa joka myy, jotta saamme tekijöillemme

lisää töitä. Messuvoitto on tullessaan mukava

bonus, Uusimäki virnistää.

Latausta ilmassa

– Messut ovat nyt niin lähellä, että työmaalla

voi käydä tarvittaessa vaikka joka

päivä. On myös suuri etu ja helpotus, että

saamme tehdä töitä tutulla porukalla, jolla

olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään.

Mukavaa on sekin, että asuntomessualue

on vain parin kilometrin päässä Neristanista,

josta olemme hakeneet vaikutteita

messukohteeseemme.

Kannustalo panostaa messuille enemmän

kuin koskaan. Meren äärelle rakentuu

perinteikkään pohjalainen, kolmen sukupolven

pihapiiri. Päärakennus on ensimmäinen

Kannuskivitalo ja piharakennus

on isovanhemmille suunniteltu.

– Minusta pohjalainen pihapiiri on hirmu

hyvä ajatus. Uskon, että sille on sosiaalista

tilausta suurten ikäpolvien eläköityessä.

18


PIHA

KUNTOON

KESÄKSI!

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Sari Eloranta

Omakotitaloasuminen ei ole laiskan ihmisen

puuhaa. Talossa riittää aina jotakin rapsutettavaa

ja puutarhan kuopiminen ei lopu koskaan.

Jotkut suhtautuvat asiaan intomielellä sormet

syyhyten, toiset hoitavat pakolliset työt pitkin

hampain – useimmat taitavat olla jostain siitä

väliltä. Kokkolan Kaupungin puisto- ja liikuntapaikkojen

työpäällikkö Terho Lindberg antaa

helppoja vinkkejä, kuinka kohentaa oma pihapiiri

kesäkuntoon.

– Lumien sulettua kannattaa luoda yleissilmäys puutarhaan.

Ensin kerätään kaikki pihamaan nurkkiin kerääntyneet romut

pois. Esimerkiksi vanhat pyörät, kaakelit ja vessanpöntöt voi

toimittaa maksutta Terminaalikadun hyötykäyttöasemalle, jossa

ne lajitellaan asianmukaisesti.

Haravointia ja rapsutusta

– Keväällä perusasioita on tietysti pihan haravointi ja katkenneiden

oksien kerääminen. Puiden ja pensaiden oksat voi siistiä

heti lumien tiputtua, jo maalis-huhtikuulla. Se tekee kasveille

hyvää. Puutarhajäte on tervetullutta kaupungin puutarhajätteen

vastaanottopaikalle Hopeakivenlahteen. Mutta sinne kuuluu

tuoda vain puhdasta puutarhajätettä!

– Pensasaitojen leikkaaminen kohentaa kummasti piha-alueiden

yleisilmettä. Joskus täytyy uskaltaa olla radikaali ja leikata

vanha, ränsistynyt aita aivan alas. Liian korkeaa tai leveää aitaa

on hankala hoitaa. Alasleikkaamisen jälkeen hyvin hoidettuna

aita on muutamassa vuodessa ilo silmälle, ja sitä on huomattavasti

mukavampi hoitaa. Yleensä aidoille riittää vuosittainen

hoito-/siistimisleikkaus.

Kesän tullen rikkaruohot kukoistavat, jos niille antaa tilaisuuden.

– Kaupungin yleisilmettä parantaa paljon jalkakäytävien putsaaminen.

Kiinteistönomistajan vastuulla on myös tontin reunasta

kadunvarteen ulottuvan osan ruohonleikkuu. Jos alue on

avo-ojana, ei sitä tarvitse joka viikko ajaa, mutta jos muutaman

kerran kesässä, Lindberg rohkaisee.

– Ja kun vielä portinpieleen laittaa kukkaruukun tai amppelin,

niin se piristää sekä itseä että ohikulkijoita. Kukkavalintoihin

voi kysyä vinkkiä puutarhamyymälöiltä ja meiltäkin saa neuvoja

puutarhaa koskevissa asioissa, vaikkei palveluksessamme enää

päätoimista puutarhaneuvojaa olekaan.

Kaupunki panostaa kesään

Asuntomessukesänä kaupungin puutarhaosasto näkee vaivaa

Kokkolan kaunistamiseksi.

– Asuntomessualueelle varaudutaan jopa 50 kesäkukka-astiaan.

Muualla kaupungissa istutukset toteutetaan viime vuosien

mallilla, niistä on pidetty kovasti. Olemme myös investoineet

traktorin lisälaitteeseen, jolla puistoalueiden käytävien rikkaruohokasvun

ehkäisy on entistä tehokkaampaa.

Lindberg muistuttaa, että pienillä ponnistuksilla yleisilme

nousee kohisten.

– Esimerkiksi aidan maalaaminen on loppujen lopuksi pikku

juttu. Mekin olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa

siihen, että asuntomessualueen lähellä sijaitsevan koirien harjoituskentän

aita repsottaa. Sen ehostaminen on haaveissa ennen

Asuntomessuja.

TERHOS SNABBTIPS

• kasta en allmän blick på gården: samla

upp skrot och för det till återvinningsstationen

(Terminalgatan, öppen vardagar kl. 8–18 och

lördagar kl. 9–13, www.ekorosk.fi )

• kratta gården, klipp kvistar och samla upp de som

lossnat från träden

• rent trädgårdsavfall kan föras till stadens mottagningsstation

för trädgårdsavfall vid Silverstensbukten

• putsa trottoaren, snygga upp gatans kant och klipp

gräset även i diket några gånger per sommar

• granska staketets skick, reparera och måla vid behov

• ställ ett par blomkrukor eller amplar vid porten

• klipp häcken

VÄLKOMNA!

19


Ylisokojan kivikirkko

valmistuu kevääksi

Martti Nykänen

sai vaimoltaan synttärilahjaksi

kivikirkon.

Kiitos

Martti!

20


Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Aki Paavola

Leena Harjunpää se osaa asettaa meille muille naisille paineita.

Hän nimittäin antoi viisikymppiselle miehelleen Martti

Nykäselle sellaisen syntymäpäivälahjan, että oksat pois. Ei

enempää eikä vähempää: Harjunpää rakennutti rakkaalleen

kivikirkon oman kodin pihaan Kokkolan Ylisokojalle.

Jos me muut taivastelemme erikoislaatuista lahjaideaa, ei

isäntä ollut asiasta moksiskaan.

– Ehkä Martti on tottunut. 40-vuotislahjaksi hän sai minulta

munkkiskiitan eli sellaisen pienen mietiskelyaitan, Leena Harjunpää

selventää.

Ei pidä kuitenkaan luulla, etteikö Kokkolan suomalaisessa

seurakunnassa pastorin virkaa toimittava Nykänen olisi ollut

lahjastaan iloinen. Kivikirkon esikuvaksi nimittäin valittiin hänelle

merkityksellinen Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko.

– Tuolla kirkolla on erityinen paikka sydämessäni, sillä toimin

Pyhtään seurakunnan pappina 21 vuotta. Kirkko on rakennettu

vuonna 1460 ollen Itä-Suomen vanhin toiminnassa oleva kirkko,

Kotkasta kotoisin oleva Martti Nykänen kertoo.

– Kirkko on lahja ja kiitollisuuden osoitus Martille siitä, että

hän muutti kanssani Pohjanmaalle, Kokkolasta kotoisin oleva

kouluttaja, työnohjaaja, perheneuvoja ja freelancer-pastori

Leena Harjunpää sanoo.

Monien kerroksien kirkko

Ylisokojan kivikirkoksi nimetty rakennus on viittä vaille valmis.

Sisäseinien kalkituksen jälkeen on vuorossa enää kattomaalausten

teko ja lasimaalausten paikoilleen asetus. Kirkon on tarkoitus

olla täysin valmis kevään korvalla.

– Rakennustyöt aloitettiin viime heinäkuussa. Pieni kirkko

nousi nopeasti, kolmessa viikonlopussa saatiin hurjasti aikaan,

kirkon suunnittelusta vastannut Harjunpää muistelee.

– Kirkkoa ovat olleet rakentamassa kaksi veljeäni Jouko ja

Pentti sekä suuri joukko sukulaisiani ja Ylisokojan kyläläisiä. Jokaisen

talkoolaisen ja sponsorin nimi tulee esille seinälaattaan

kirkon seinään, Harjunpää paljastaa.

Ylisokojan kirkon mitat ovat 2,5 x 4 metriä. Korkeutta sillä

on 5 metriä.

– Sisään mahtuu noin 30 ihmistä. Se tuli testatuksi, kun pidimme

kirkossa adventin vastaanoton kylän talkoolaisille, Martti

Nykänen kertoo.

Kuten Pyhtään keskiaikainen kirkko, myös Ylisokojan kivikirkko

karsastaa turhaa koreilua.

– Karu, yksinkertainen ja viimeistelemätön tila voi olla hyvin

puhutteleva. Riisutussa ympäristössä näkymätön saa näkyvyyden,

ja jumalallinen pukeutuu inhimilliseen rakennukseen,

Harjunpää ja Nykänen pohtivat.

Kirkkoon tulevat seinämaalaukset juontavat nekin Pyhän

Henrikin kirkkoon.

– Lasimaalauksen kuvan lähde on kotikirkossani Kaarlelassa,

Harjunpää mainitsee.

Pariskunnan miniä Mari on lasitaiteilija, ja hän taiteilee kirkkoon

lasimaalauksen.

– Hän tekee myös meidän ensimmäisen lapsenlapsemme

muistolle lasityön. Joona kuoli vain kolmen päivän ikäisenä, Harjunpää

huokaa.

– Siinä mielessä kirkossa on monia kerroksia.

Leena Harjunpää rohkaisee ihmisiä toteuttamaan unelmiaan.

Rauhoittumisen paikka jokaiselle

Harjunpää ja Nykänen ovat ajatelleet, ettei Ylisokojan kivikirkkoa

vihittäisi virallisesti kirkoksi.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siellä voisi viettää erityyppisiä

kirkollisia tilaisuuksia kuten vihkiäisiä, kastetilaisuuksia

tai hartaushetkiä, he huomauttavat.

Vaikka Suomen pienimmäksi kivikirkoksi arveltu rakennus

onkin Martti Nykäsen 50-vuotislahja, on se kaikkien käytössä.

Tämän kirkon oveen ei lukko kuulu.

– Tulemme rakentamaan kivirappuset tieltä kirkkoon. Kaupungilta

anoimme, jos he tekisivät pienen parkkipaikan tien

varteen. Ylisokojan kirkkoon voi tulla hiljentymään kuka tahansa

milloin tahansa.

Eivätkä Leena Harjunpää ja Martti Nykänen panisi ollenkaan

pahakseen, vaikka Ylisokojan kivikirkosta tulisi ajan myötä

paikallinen matkailunähtävyys.

– Haluan rohkaista ihmisiä toteuttamaan unelmiaan. Ylisokojan

kivikirkko on hyvä esimerkki paitsi toteutuneesta unelmasta

myös yhteisöllisyyden suuresta voimasta, Leena Harjunpää

hymyilee.

ASUNTOMESSUILLA RAKENNETAAN

PARISUHTEEN PALIKOILLA

Kokkolan seurakuntayhtymä ei jää sivustakatsojan

rooliin ensi kesän asuntomessuilla. Kirkko on nimittäin varannut

messualueelta oman osaston tarjoten messukävijöille

levähdyspaikan aivan alueen keskiössä. Keskusteluakin

pyritään herättelemään, ja siinä apuna toimii työkalu nimeltään

Parisuhteen palikat.

– Parisuhteen palikoista hyötyvät niin nuoret kuin vanhatkin

parit. Niiden kautta saamme konkreettisia keinoja ihmissuhteidemme

kehittämiseen kotona niin kuin vaikkapa työpaikalla,

projektityöntekijä Leena Harjunpää taustoittaa.

Kokkolassa alkoi tammikuussa Parisuhteen palikat -koulutus.

Aihe herätti suurta kiinnostusta, ja parhaillaan parempia

parisuhdetaitoja opiskelee yli 80 kokkolalaista. Suurin

osa heistä tulee päivystämään vapaaehtoisena seurakuntayhtymän

messuosastolle.

21


CHYDENIUS TUTUKSI

Kari Kumpulainen johtaa tietoiskuja yliopistoihin

Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen

– Yliopistokeskuksella on takanaan alueen erittäin voimakas

tuki, ja täällä todella puhalletaan yhteen hiileen. Tästä on

kehitetty hieno talo mutta nyt tämä kaikki pitää saada paremmin

näkyväksi myös alueemme ulkopuolella, linjaa Kokkolan

yliopistokeskus Chydeniuksen johtajana elokuussa aloittanut

Kari Kumpulainen.

Tunnettuuden lisääminen on hänen mukaansa yksi tärkeimmistä

asioista, joita yliopistokeskuksessa ryhdytään kehittämään.

– Oman kaupungin lisäksi teemme tietoiskuja Jyväskylän,

Oulun ja Vaasan yliopistoihin. Kerromme, mikä on yliopistokeskus

ja ennen kaikkea kerromme, mitä tekee yliopistokeskus

Chydenius.

– Valtakunnan tasolla väijyy taas kaikenlaisia uhkakuvia. Meidän

pitää tehdä täällä vähintään yhtä hyvää työtä ja mieluummin

paremmin kuin pääkampuksella, ja vähintään yhtä edullisesti.

Kustannustehokkaasti toteutettu korkeatasoinen opetus

sekä kaikki tieteen laatukriteerit täyttävä tutkimus takaavat yliopistojen

läsnäolon alueella pitkälle tulevaisuuteen, Kumpulainen

sanoo.

Chydenius goes Digital

Tunnettuuden parantamisen lisäksi yliopistokeskus ryhtyy brändäämään

digitaalista viestintää otsikolla Chydenius goes Digital.

– Korostamme, miten aikuisopiskelija voi suorittaa yliopistotason

opintoja käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa. Chydenius

eli kauan aikaa sitten, ja nyt hänen henkensä siirtyy digitaaliseen

muotoon.

Kumpulaisen johtamassa yliopistokeskuksessa alkaa myös

Adult Student Life -konseptin kehittäminen. Tarkoituksena on

kehittää keinoja, joiden avulla aikuisopiskeluun liittyviä reunaehtoja

voidaan huomioida mahdollisimman hyvin.

– Miten aikuisopiskelija eroaa lukion juuri päättäneestä yliopisto-opiskelijasta,

millainen on aikuisopiskelijan fyysinen kunto

tai miten perhe ja työ vaikuttavat opiskeluun, hän luettelee

esimerkkejä.

Eikä Kumpulainen tietenkään unohda kansainvälisyyttä.

– Meiltä löytyy meritoituneita tutkijoita, jotka ovat esitelleet

omia tutkimuksiaan maailman turuilla. Siinäkin asiassa pyrimme

lisäämään näkyvyyttä, samoin kuin tuomaan opetusohjelmiin lisää

englanninkielistä opiskelua.

Ennen Kokkolaan tuloa 26 vuotta Oulun yliopistossa työskennelleen

kasvatustieteen tohtorin vapaa-aika kuluu konkreettisesti

maalla, merellä ja ilmassa.

– Olen lennonopettaja, ja minulla on ansiolentäjän lupakirja

sekä siihen liittyvä mittarilentokelpuutus. Olen myös innokas

veneilijä, ja matkailuautolla kierrämme perheen kanssa niin kotimaassa

kuin ulkomailla.

Eikä pidä hämmästyä, jos kesällä vastaan kaasuttelee Kumpulaisen

näköinen mies 400-kuutioisella skootterilla, jota hän

itse kutsuu herrasmiesskootteriksi.

– Varainkeruu yliopistokeskuksen

toiminnan

kehittämiseksi jatkuu

ensi kesään saakka,

yliopistokeskus

Chydeniuksen johtaja

Kari Kumpulainen

muistuttaa.

22


Kultursekreterare Kirsi Hänninen hoppas att man under byrundan samlar in rikligt med information om all den kulturkompetens som fi nns i

utvidgade Karlebys bosättningscentra på landsbygden. – Öja är ett modellexempel på en by där landsbygdskulturen lever stark.

KOKKOLA SELVITTÄÄ

KYLIEN KULTTUURITARJONNAN

Maaseutukulttuuriohjelma valmistuu kevään aikana

Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen

Kulttuurisihteeri Kirsi Hännisen sanoin Kokkola on varsinainen

kulttuurin kehto. Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin kulttuuriset

voimavarat ovat entistä vahvemmat.

Kokkolassa tehdään näinä viikkoina laaja kyläkierros, jonka

tarkoituksena on hankkia tietoa siitä, mitä kaikkea kulttuuriosaamista

löytyy laajentuneen Kokkolan maaseututaajamista.

Samalla paikalliset asukkaat pääsevät kertomaan toiveitaan

kulttuuritarjonnasta.

Kulttuuria koko kaupungin alueelle

– On hyvä tietää, mitä ihmiset ajattelevat liitoskunnissa ja miten

he voivat mahdollisesti itse osallistua kulttuuritarjonnan tuottamiseen.

Kanta-Kokkolassa Öja on esimerkki kylästä, missä maaseutukulttuuri

elää vahvana, Hänninen kertoo.

Hänen mukaansa on tärkeää, että kulttuuritarjonnasta voidaan

nauttia koko kaupungin alueella asuinpaikasta riippumatta.

– Tapahtumia voidaan viedä kylille pienimuotoisestikin. Esimerkiksi

kamariorkesterin konsertit liitoskunnissa olivat upea

kokemus. Konserttien lisäksi näyttelyt ja yhteislauluillat ovat helposti

ja varsin pienellä vaivalla toteutettavaa kulttuuriantia.

– Pitää muistaa sekin, että kylistä ja niiden asukkaista löytyy

itsestäänkin valtavasti voimavaroja. Kun lähdemme kyläkierrokselle,

haluamme kuulla myös näistä mahdollisuuksista sekä siitä,

miten kaupunki voi asukkaiden mielestä toimia heidän kumppaninaan,

Kirsi Hänninen sanoo ja nostaa esille kuoroharrastuksen.

Se yhdistää entistä suurempaa joukkoa laulun harrastajia

koko uuden Kokkolan alueella.

Myös kyläyhdistyksistä ja monista muista eri alojen yhdistyksistä

löytyy parhaimmillaan runsaasti ideoita ja tekijöitä ylläpitämään

sekä kehittämään kulttuuritarjontaa maaseututaajamissa.

– Yksi syy, miksi haluamme panostaa tähän asiaan on se, että

vireä kulttuuritarjonta vahvistaa kylien identiteettiä ja siten

osaltaan lisää viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Kun kyläkierrokset on tehty, kertynyt aineisto käsitellään

virkamiestyönä ja alkaa varsinaisen maaseutukulttuuriohjelman

kirjoittaminen.

Ohjelmassa tuodaan esille erilaisia käytännön keinoja, miten

maaseutukulttuurin olemassaolo ja kehittäminen turvataan

koko Kokkolan alueella. Kirjoitustyön valmistuttua ohjelman

käsittelee kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunta sekä kaupunginhallitus.

23


Jaakko Pernun lokinmuna asuntomessualueelle

TUHAT TIKKUA RISTISSÄ

Teksti ja kuva: Johanna Rantanen

Kälviäläissyntyinen taiteilija Jaakko Pernu on tullut

erityisen tunnetuksi suurista ja näyttävistä

pajutöistään, joita voi ihailla eri puolilla Suomea

– ja maailmaa. Kokkolan asuntomessualueelle

nousee ensi kesäksi viisimetrinen Lokinmuna.

– Paju valikoitui materiaalikseni oikeastaan sattumalta. Olin

reilut 20 vuotta sitten Rotterdamin taideakatemiassa ja osallistuin

maaseudulla järjestettyyn workshoppiin. Taideakatemia oli

aika köyhä ja ainut ilmaiseksi tarjolla ollut materiaali oli rankakasa.

Tuntui mukavalta työstää teosta syysilmalla pellonreunassa.

Siitä heräsi ajatus tehdä enemmänkin ulkoprojekteja. Aluksi

tein pajutöitä lähinnä omaksi ilokseni ja pikkuhiljaa niistä saattoi

ryhtyä laskuttamaankin, Pernu kertoo.

Kaiken pajutöissään käyttämänsä materiaalin Pernu hankkii

itse vesuria tienposkessa heilutellen eikä erottele pajulajeja

toisistaan. Paju kuin paju, kaikki käy.

– Pajulla on monia hyviä puolia. Materiaalikustannukset ovat

olemattomat ja koska ulkoilmaan sijoittuvat teokset eivät ole

pysyviä, on teoksen pystyttämiseen vaadittavien lupien saanti

yleensä helppoa. Pajutöiden elinikä on yleensä n. 5–7 vuotta,

muutamat ovat kestäneet yli 10 vuotta. Kestävyys riippuu paljon

myös työn perustuksesta.

Vaikka työn rapistuminen voi joskus riipaistakin, on siinä

puolensa.

– Ajattelen töistäni, ettei mikään ole ikuista. Minulle on tärkeää

koko prosessi, sen kaikki vaiheet. Ja esimerkiksi kotkalaiset

pitivät rakentamastani hyrrästä niin paljon, että tilasivat uuden

työn ensimmäisen rapistuttua.

Selkeitä muotoja

Pajujen kaatamisen jälkeen Pernu sahaa ja käsittelee pajut lahosuojalla

sekä lisää pintaan harmaan sävyn.

– Kauneinta on mielestäni, kun

paju näyttää harmaaksi kelottuneelta.

Raaka sahauspinta on liian vaalea.

Teen töitä myös kuorimattomasta

pajusta, mutta silloin työt ovat yleensä

vähän lyhytikäisempiä, kun kosteus

pääsee kuoren alle pajua lahottamaan.

Kokkolan Lokinmunaa varten

Pernulla on kohta tarvittava pajumäärä

kasassa. Pienempiä tikkuja on

jo reilustikin, isoja pajuja pitää kaataa

vielä lisää. Laskelmien mukaan Lokinmunaan

kuluu noin tuhat erikokoista

pajukeppiä ja kolmetuhatta ruuvia.

– Teen työn alusta loppuun asti Kokkolassa paikan päällä.

Arvioin työn kokoamiseen kuluvan kolmisen viikkoa. Suosin

töissäni selkeitä, tunnistettavia muotoja ja isossa mittakaavassa

ei kannata tehdä paljon ulokkeita. Töitteni nimissä on usein ripaus

huumoria ja ironiaa.

Lokinmunan lisäksi asuntomessualueelle tulee mahdollisesti

kesälainaan myös toinen, viime kesänä Wäinö Aaltosen museossa

näytteillä ollut Pernun työ, Spotlight eli hehkulamppu.

Kokkolan Asuntomessujen aluevalvoja Mikko Hyyppä toteaa,

että Jaakko Pernun Lokinmuna-ehdotus tuli heille juuri

oikeaan aikaan.

– Suunnittelussa on alusta asti huomioitu se, että asuntomessualueelle

tarvitaan tila- ja maisemataidetta. Se lisää alueen

mielenkiintoa, luo jännitettä ja rakentaa mielenkiintoisia

yksityiskohtia. Lokinmuna sopii loistavasti alueelle sekä suuren

kokonsa että aiheensa puolesta. Teoksen paikkaa pohtiessamme

lähdimme siitä, että se ilahduttaisi koko ympäröivää

aluetta. Lokinmuna sijoittuu asuntomessualueen reunamalle,

kävelytien varteen. Siinä se vangitsee katseet ja näkyy komeasti

myös ohikulkijoille, uimarannalle, laivarantaan ja leirintäalueelle

menijöille.

Vancouver – Kokkola – Toronto

Pernun teoksia on taivaan ja katon alla monella mantereella.

Joulukuussa 2009 valmistui Vancouver Convention Centreen

suunniteltu teos, kesällä vierähtää pari viikkoa Kokkolassa ja ensi

kesäksi Torontoon nousee 35 x 7 x 5 -metrinen työ, joka tyyliltään

muistuttaa pajutöitä, mutta raaka-aineena on teräs.

– Sitä minä en onneksi hitsaa itse, mutta pienoismalli ja tarkat

suunnitelmat ovat jo valmiina.

– On haasteellisempaa lähteä toteuttamaan teosta Kokkolaan

kuin Vancouveriin tai Torontoon. Uutta, entuudestaan outoa

paikkaa katsoo jotenkin tuoreemmin silmin kuin kotiseutua.

Kokkolassa jännittää myös vähän sitä, minkälaista palautetta

tutuilta saa, Pernu naurahtaa.

24


The ground beneath (Oulu),

kuva Markku Siekkinen

Acquedotto (Italia), kuva di Aldo Fedele A Funnel Luxury (Italia), kuva Jaakko Pernu Kiertolainen (Kotka), kuva Jaakko Pernu

25


YKKÖSOSOITTEETON

Julkinen tiedote,

jaetaan kaikkiin talouksiin.

Officiellt meddelande,

delas ut till alla hushåll.

CREAMEDIA

KAIKKI VIRTAA

Emme voi astua samaan virtaan kahdesti.

Virta on muuttunut - niin kuin mekin.

ALLTING FLYTER

Man kan inte två gånger stiga ner i samma od.

Vattnet har ändrats - så också vi.

CREAMEDIA / Kuva: Leo Torppa

Kuva: KUF

Vuosisatoja kaupunkilaiselämää

Århundraden av stadsliv

More magazines by this user
Similar magazines