Kiitos Martti! - Kokkola

KOKKOLA.fi 

1 / 2011 

VALGÄNGET 

TAR HAND OM 

DIN RÖST 

ASUNTOMESSUISTA 

HYÖTYY KOKO 

KOKKOLA 

TUHAT TIKKUA 

RISTISSÄ 

Kiitos Martti! 

HUOM! OBS! 

Kokkolan Asuntomessujen etulipuke/ 

Förmånskupong till 

Bostadsmässan i Karleby s.11

16 

23 

8 

tässä numerossa. 

1 Pääkirjoitus / Ledare 

2 Kaivattu kasvatuskumppani 

4 Låt oss ta vara på våra styrkor i Karleby 

5 Talous tarkassa seurannassa 

6 Kokkolan kaveri Tansaniassa on Ilala 

8 Valgänget tar hand om din röst 

9 Vaalikoneisto viritetään huhtikuuksi 

11 Kuntarekry löytää työntekijöitä ja sijaisia 

12 Kokkolan satama uusien haasteiden edessä 

13 Tekemällä oppii, kokemalla innostuu 

14 Kokkolan Asuntomessuista hyötyy 

koko Keski-Pohjanmaa! 

15 Oma koti käyttöön messuvieraille 

16 Kotikonnut hyvin edustettuina 

Kokkolan Asuntomessuilla 

19 Piha kuntoon kesäksi! 

20 Kiitos Martti! 

22 Chydenius tutuksi 

23 Kokkola selvittää kylien kulttuuritarjonnan 

24 Tuhat tikkua ristissä 

Kannessa: 

22 

Ylisokojan kivikirkko valmistuu kevääksi. 

TOIMITUS 

Päätoimittaja Kaj Broman, 

Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin 

viestintätyöryhmä 

sähköposti: toimitus@kokkola.fi 

www.kokkola.fi 

Seuraava kokkola.fi 

ilmestyy kesän 2011 alussa. 

JULKAISIJA 

Kokkolan kaupunki 

PL 43, 67101 Kokkola 

puh. (06) 828 9111 

faksi (06) 828 9389 

PAINOPAIKKA 

Art Print Oy 

ULKOASU 

Creamedia / Hannele Ala-Hillilä 

KUVAT 

Kuvatiimi 

Aki Paavola, Tomi Hirvinen

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDARE 

KOTIKAUPUNKIMME KOKKOLA, 

MAAKUNTAKESKUS 

TÄNÄÄN JA HUOMENNA 

Hyvät kokkolalaiset! 

Kotikaupunkimme, jossa meitä kokkolalaisia asuu jo noin 46 300, 

voi edessä olevista haasteista huolimatta kohtalaisen hyvin. 

Kaupunkimme erinomaisesta sijainnista ja onnistuneesta elinkeinopolitiikastakin 

johtuen on työpaikkaomavaraisuutemme erinomainen. 

Tämä ja hyvät koulutusmahdollisuudet johtavat omalta 

osaltaan siihen, että Kokkola on hyvin muuttovoittoinen kaupunki, 

niin kuin maakuntakeskuksen pitääkin olla. 

Maakuntakeskuksena Kokkolalla on tärkeä merkitys koko Keski- 

Pohjanmaalle. Kaupungissamme toimivat yritykset – niin suuret kuin 

pienetkin – tuovat työpaikkoja ja hyvinvointia laajalle alueelle. 

Maakunta kokonaisuudessaan on kuitenkin myös tärkeä voimavara 

kaupungillemme. Meillä on ympärillämme hyviä naapurikuntia ja 

-kaupunkeja. Maakunnassa toimivat yritykset, elinvoimainen maaseutu 

ja sen alkutuotanto ovat omalta osaltaan aina pitäneet huolta siitä, 

että kaupunkimme on pysynyt ja pysyy edelleen elinvoimaisena. 

Erinomainen voimavara kaupungillemme ovat myös täällä toimipaikkaansa 

pitävät lukuisat kuntayhtymät, järjestöt ja koulutusorganisaatiot 

sekä valtion hallinnon eri yksiköt. Hyvien suhteiden ja yhteistyön 

ylläpito näihin kaikkiin on ensiarvoisen tärkeää myös jatkossa. 

Tulevaisuuden haasteista suurin ja vaikein on kaupungin talous. 

Sana ”talous” on nyt pantava sarjatulelle, sillä muuten se ei iskostu 

riittävän hyvin meidän päättäjien ja viranhaltijoiden mieliin ja toimintatapoihin. 

Valtuuston tälle vuodelle hyväksymän talousarvion 

mukaan kaupungin tulot ovat n. 400 ja menot n. 389 milj. euroa, 

joten vuosikatteeksi jää vain n. 11 milj. euroa. Mukana tässä talousarviossa 

ovat myös liikelaitokset. Poistojen jälkeen tulos painuu yli 

6 milj. euroa miinukselle. Tämän vuoksi investointeihin on otettava 

rajusti lainaa, n. 20 milj. euroa. Kun koko kaupunkikonsernin investoinnit 

ovat n. 56 milj. euroa, on tämän kokonaisuuden kanssa tekemistä 

enemmän kuin kylliksi. 

Ensi kesä on meille kokkolalaisille näytön paikka myös kaupungissa 

järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Nyt jokaisella meistä on 

mahdollisuus kantaa oma kortensa kekoon kaupungin elinvoimaisuuden 

ja hyvinvoinnin puolesta. Näytetään yhdessä, että kaupungissamme 

asuu palveluhenkisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä. Ollaan ylpeitä 

kotikaupungistamme ja annetaan sen näkyä vierailijoillekin. 

Allekirjoittaneelle on monissa eri yhteyksissä todettu, että olen 

ottanut suuren haasteen vastaanottaessani kaupunginhallituksen 

puheenjohtajan tehtävät. Tämä on enemmän kuin totta. Pitkän elämäni 

aikana olen saanut kokea hyvin monenlaisia asioita. Elämä 

on opettanut myös sen, että pitää nöyrtyä ja olla nöyrä, kun on sen 

aika ja taipua, kun on sen aika. Isonkaan taakan alla ei saa kuitenkaan 

taittua. Katajamainen sitkeys on ollut ja on enemmän kuin 

tarpeen. Mitä isompi ja vaativampi haaste on edessä, sen tärkeämpää 

on sitkeys ja sinnikkyys. Tämä pätee myös yhteisten asioiden 

hoitamiseen. Johtavan kunnallisen luottamustoimen hoitaminen on 

ennen kaikkea yhteistyötä. Tässä työssä on sovitettava yhteen erilaiset 

näkemykset ja löydettävä niistä yhteisölle parhaat mahdolliset 

lopputulokset. Tämä kaikki vaatii nöyryyttä, taipumista, sitkeyttä ja 

määrätietoisuutta. Itsekultakin. 

Omalta osaltani tulen tekemään parhaani, että kotikaupunkimme 

kaikinpuolinen kehitys myös tulevina aikoina jatkuisi vakaana ja 

elinvoimaisena! 

VÅR HEMSTAD KARLEBY, 

ETT LANDSKAPSCENTRUM 

I DAG OCH I MORGON 

Bästa karlebybor! 

Vår hemstad med sina ca 46 300 invånare mår relativt bra trots 

alla framtida utmaningar. 

Tack vare stadens fördelaktiga läge och dess framgångsrika näringspolitik 

är vår arbetsplatssjälvförsörjningsgrad utmärkt. Detta 

och goda möjligheter att utbilda sig leder för sin del till att Karleby 

har ett mycket stort infl yttningsöverskott, som sig bör för ett landskapscentrum. 

Som landskapscentrum har Karleby stor betydelse för hela Mellersta 

Österbotten. Såväl stora som små företag i vår stad erbjuder 

ett brett område arbetsplatser och välfärd. 

Landskapet som helhet är emellertid också en viktig resurs för 

vår stad. Vi är omgivna av goda grannkommuner och -städer. I landskapet 

verksamma företag och en livskraftig landsbygd med primärproduktion 

har för sin del alltid svarat för att staden har varit 

och fortsättningsvis kommer att vara livskraftig. 

De många samkommunerna, organisationerna och utbildningsorganisationerna 

samt olika enheter inom statsförvaltningen i vår 

stad utgör också en betydande resurs. Det är av yttersta vikt att 

upprätthålla goda kontakter och samarbetet med alla dessa även 

i fortsättningen. 

Det största och svåraste av stadens framtida utmaningar är 

stadens ekonomi. Ordet ”ekonomi” måste nu betonas starkt så att 

det präntas in tillräckligt bra i beslutsfattares och tjänsteinnehavares 

medvetande och verksamhetssätt. Enligt budgeten som fullmäktige 

godkänt för detta år är stadens inkomster ca 400 miljoner euro och 

utgifter ca 389 miljoner euro, vilket innebär att årsbidraget blir endast 

ca 11 miljoner euro. I denna budget ingår även affärsverken. 

Efter avskrivningarna kommer resultatet att ligga över 6 miljoner 

euro på minus. Därför måste stora lån upptas för investeringar, ca 

20 miljoner euro. Då hela stadskoncernens investeringar uppgår till 

ca 56 miljoner euro har vi mer än nog att befatta oss med. 

I sommar gäller det för oss karlebybor att visa vad vi går för under 

bostadsmässan. Nu har vi alla chansen att dra vårt strå till stacken 

för stadens livskraft och välfärd. Låt oss visa tillsammans att vi karlebybor 

är tjänstvilliga och gästfria. Låt oss tillsammans vara stolta 

över vår hemstad och låt också stadens besökare se det. 

Undertecknad har i många olika sammanhang fått höra konstaterandet 

att det är en stor utmaning jag tagit emot som stadsstyrelsens 

ordförande. Detta är mera än sant. Under mitt långa liv har jag 

fått uppleva en hel del. Livet har också lärt mig att man ska förödmjuka 

sig och vara ödmjuk och böja sig om situationen det kräver. 

Men inte heller en tung börda får bryta ryggen. Det har krävts och 

krävs fortsättningsvis seghet i livet. Ju större och krävande en utmaning 

är, desto viktigare är det att vara seg och uthållig. Detta gäller 

även när gemensamma ärenden ska skötas. Att sköta en ledande 

kommunal förtroendepost kräver framför allt samarbete. I detta arbete 

gäller det att sammanföra olika synpunkter och att hitta ett 

slutresultat som bäst gynnar gemenskapen. Allt detta kräver ödmjukhet, 

fl exibilitet, seghet och målmedvetenhet. Av var och en. 

Jag kommer för min egen del att göra mitt bästa för att utvecklingen 

i vår hemstad även i fortsättningen är stabil och livskraftig 

på alla sätt! 

Käännös: Carita Peuraharju 

Yhteistyöterveisin/Med samarbetshälsningar 

Kauko Ojala 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja/ 

Stadsstyrelsens ordförande 

1

Karleby ungdomsarbete hittade sin plats i skollivet 

ÖNSKAD HJÄLP 

I FOSTRINGSFRÅGOR 

2

Teksti: Elina Hirvinen Käännös: Carita Peuraharju Kuva: Tomi Hirvinen 

Samarbetet mellan skolorna och stadens ungdomsservice i 

Karleby är föredömligt även sett på nationell nivå. 

– Jag tror att vi är t.o.m. föregångare i vårt långsiktiga utvecklingsarbete, 

konstaterar ungdomsdirektör Ronnie Djupsund 

och hänvisar till den färska samarbetsmodellen för Karleby 

ungdomsservice och skolorna. 

Det fi nns säkert andra som kommer att följa i samma spår 

eftersom samarbete med skolor enligt Djupsund är en stigande 

trend inom ungdomsarbetet i Finland. 

– Samarbetet med skolvärlden är viktigt och bär frukt. I skolorna 

får vi kontakt med stadens ungdomar på ett mångsidigt 

sätt. Det är inte alla som hänger på ungdomsgårdarna – och 

det är inte meningen heller, påpekar han. 

Karleby ungdomsväsende har under ett par års tid sökt 

fotfäste i de lokala skolornas klasser 7–9. Enligt Djupsund har 

mottagandet varit varmt såväl bland ungdomarna själva som 

bland skolans personal. 

– Den största nyttan av samarbetet inriktas på ungdomarna, 

vi aktörer kommer i andra hand. 

Öronen öppna åt alla håll 

Karleby ungdomsservice har som mål att samarbetet med skolorna 

under årens lopp ska utvecklas i en allt planmässigare 

riktning och blir mer målinriktat. Detta uppdrag stöds av en 

färsk samarbetsmodell. Bakom modellen står ungdomsservicens 

nya koordinator Katja Hakola. Hon inledde sitt arbete 

på alla hjärtans dag. 

– Ett planmässigt samarbete kräver en modell som den här 

eftersom våra verksamhetssätt är så olika. I framtiden kommer 

samarbetet med ungdomsservicen att utgöra en del av skolornas 

läsårsplaner. Ett fi nt framsteg, säger en nöjd ungdomsdirektör 

Djupsund. 

Man har försökt hålla öronen öppna åt så många håll som 

möjligt. Ungdomsservicen vill framför allt beakta ungdomarnas 

behov, men också skolornas lärare och stadens ungdomsfullmäktige 

har blivit hörda. 

– Önskemålen varierar. Något som är gemensamt är att 

ungdomarna gärna vill ha en vuxen de kan lita på och som de 

kan komma och prata med om olika saker. Kanske man upplever 

att det är lättare att närma sig en vuxen som inte kommer 

från skolvärlden, någon annan än t.ex. en lärare. I detta 

avseende försöker vi vara någon form av medhjälpare i fostringsarbetet, 

beskriver Djupsund. 

Katja Hakola, Ronnie Djupsund ja 

Tarja Harju-Karhula. 

Närvaro och 

ren drama 

För varje skola i Karleby 

har en egen fad- 

Koulujen kanssa 

derungdomsle- 

dare utsetts för trendi suomalaisessa nuorisotyössä. 

tehtävä yhteistyö on nouseva 

klasserna 7–9. 

Kokkolassa ratsastetaan siinä 

– Fadder- 

suhteessa aallonharjalla, sillä täällä 

ungdomsleda- 

rens uppgifter 

yhteistyö on ehtinyt mallinnusasteelle. 

kan variera från – Pitkän tähtäimen kehitystyössä 

skola till skola. taidamme olla jopa edelläkävijöitä, 

Det har visserligen 

diskuterats 

Ronnie Djupsund. 

toteaa nuorisotoimenjohtaja 

på allmän nivå om 

skolsamarbetets former, 

men det viktigaste är 

varje skolas individuella behov, 

konstaterar Tarja Harju-Karhula, fadderungdomsledare 

för klasserna 7–9 i Hakalahden koulu. Hon försöker 

vistas i sin fadderskola ca tre timmar i veckan. 

– Mina uppgifter varierar. Ibland fi nns jag bara på plats i skolan. 

Jag har också varit med på lektionerna och fått ett verkligt 

gott mottagande av lärarna. 

Även fadderungdomsledarnas egna styrkor tas i bruk i samarbetet. 

Som aktiv amatörskådespelare tar Tarja Harju-Karhula 

med knep från drama in i skollivet. 

– Vi har t.ex. delat in klassen i två grupper tillsammans med 

läraren. Jag har gjort dramaövningar med min egen grupp eller 

väckt diskussion i olika frågor, berättar hon. 

De senaste åren har fadderungdomsledarna också deltagit 

i möten för elevernas föräldrar. 

– En vuxen som inte är med i skolvärlden ser de unga på 

ett annat sätt. En fl icka eller pojke som stör skolarbetet kan 

på fritiden vara helt annorlunda. Det är viktigt att se den unga 

som en helhet, inte bara dela in den ungas liv enligt klockan, 

påminner Ronnie Djupsund. 

UUSI NUORISOVALTUUSTO 

LÄHTÖKUOPISSA 

Kokkolan vastanimetty nuorisovaltuusto aloittelee parhaillaan 

kaksivuotiskauttaan. Saman pöydän ääressä istuu 

liki 20 nuorta. Kokkolan yläkouluilta, toisen asteen oppilaitoksista, 

lukioista, nuorisotaloilta ja seurakunnilta valittu 

edustusjoukko pitää huolta siitä, että nuorten ääni 

kuuluu paikallisessa päätöksenteossa. 

Nuoriso-ohjaaja Tarja Harju-Karhula on tehnyt 

nuorisovaltuuston kanssa töitä vuoden päivät. Nyt hän 

saa aisaparikseen tuoreen kaupungin nuorisopalveluiden 

koordinaattorin Katja Hakolan. 

– Nuorisovaltuustossa vallitsee tekemisen meininki. 

Tosin käyttämätöntä potentiaalia on edelleen. Kaupungin 

kannattaisi hyödyntää entistä paremmin nuorisovaltuustossa 

muhiva aktiivisuus, hän vinkkaa. 

3

LÅT OSS 

TA VARA PÅ 

VÅRA STYRKOR 

I KARLEBY 

Teksti: Jorma Uusitalo Käännös: Carita Peuraharju Kuva: Aki Paavola 

Karleby stadsfullmäktiges sammanträden leds även i fortsättningen 

av en kompetent ordförande då klubban tas över 

av riksdagsledamot och stadsfullmäktigeledamot Bjarne Kallis 

(kd). 

Eftersom Kallis inte längre tänker ställa upp som kandidat i 

riksdagsvalet i april är Karleby stadsfullmäktige en av de viktigaste 

platserna för honom att påverka samhällslivet. 

Det är intressant att få höra vilka nya ärenden den nya 

ordföranden betonar beträffande de viktigaste frågorna i fullmäktigearbetet. 

God respons från företagslivet 

– Vi måste ta vara på våra egna styrkor, t.ex. den image vi har 

skapat som en av Finlands företagsvänligaste städer. 

– Jag fi ck exempelvis direkt respons i Helsingfors av en för 

mig tidigare obekant företagare. Han berömde hur lätt det 

var för hans företag att etablera sig i Karleby och hur smidigt 

allting ordnades här. 

– Det är fi nt att upptäcka att positiva erfarenheter som 

den här sprider sig bland människor. Och ännu bättre är det 

om god respons bidrar till att antalet arbetsplatser som utökar 

speciellt produktiviteten etableras i Karleby, säger Kallis. 

Som erfaren politiker betonar han också vikten av nätverk. 

– Relationerna och förbindelserna till Helsingfors måste 

fungera. Det vi uppnått i Karleby har inte skett av sig själv. Konkurrensen 

har alltid varit hård, säger stadsfullmäktiges ordförande 

och hänvisar till bland annat besluten att förlägga GTK 

och Befolkningsregistercentralen till staden. 

Utgiftsramar till hjälp i skötseln 

av finanserna 

Då framtiden diskuteras tar Kallis upp Karleby stads ekonomiska 

utmaningar som en viktig fråga. 

– Tyvärr är jag tvungen att medge att det också kommer 

att fi nnas tråkiga frågor som måste lösas. Exempelvis trycket 

att höja skatter är t.o.m. överraskande hårt om nödvändiga åtgärder 

inte vidtas. En sådan åtgärd anser jag vara en utgiftsram 

som inte får överskridas och som alla förbinder sig till. 

Bjarne Kallis (kd.) luopuu eduskunnasta ja panostaa Kokkolan kaupunginvaltuuston 

puheenjohtajan tehtävään. 

– Därtill behövs ett produktivitetsprogram. Då produktiviteten 

ökar får vi mera med lika kostnader eller lika mycket 

med mindre kostnader, sammanfattar Kallis. 

Han betonar dock att ett produktivitetsprogram inte innebär 

ett program för uppsägning av personal. 

– Om vi tar bildningsväsendet som exempel så har vi helt 

enkelt inga möjligheter att minska på personalen. Däremot 

måste vi fundera ut lösningar på hur saker och ting kunde göras 

annorlunda och också få personalen engagerad att fundera 

ut och genomföra förbättringar. 

– Efter kommunsammanslagningen måste vi se till att de 

som bor i de anslutna kommunerna känner sig som en del av 

Karleby. Och vad diskussionerna om landskapets inriktning beträffar 

måste de begravas. Vi måste se framåt och konstatera 

att vi alla har vunnit, avslutar Kallis. 

4

TALOUS 

TARKASSA 

SEURANNASSA 

Kokkolan kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Kauko 

Ojala (kesk.) tunnetaan pitkän linjan kunnallispoliitikkona. 

60-luvun puolivälistä alkaen hän on matkustanut Kälviän Passojalta 

hoitamaan niin kunnallisia kuin maakunnallisia luottamustehtäviä. 

Hänellä on selkeä käsitys asioista, jotka aivan erityisesti työllistävät 

Kokkolan uutta kaupunginhallitusta. 

– Kuluvan vuoden talousluvut asettavat meille ison haasteen. 

Kun katsotaan talousarviota ilman liikelaitoksia, vuosikate 

on jäämässä miinusmerkkiseksi, mikä on ainutkertaista. 

– Paljon riippuu siitä, miten verotulot lopulta kehittyvät. Sen 

suhteen tilanne onneksi näyttää hyvältä. Uskalsimme olla hieman 

Kuntaliittoa optimistisempia kun arvioimme, miten paljon 

kaupungin kassaan kertyy verotuloja tänä vuonna, 

Ojala sanoo ja muistuttaa, että käyttötalouden 

menojen täytyy pysyä samaan 

De ekonomiska aikaan kurissa. 

talen för år 2011 – Alkanut vuosi on lisäksi viimeinen, 

jolloin laajentunut Kokkola saa 

ställer oss inför en 

stor utmaning. käyttöönsä yhdistymisavustusta. Kolmannen 

erän suuruus on noin 2,6 miljoonaa 

euroa. 

Kaupunkilaiset ovat perinteisesti erittäin 

kiinnostuneita siitä, mihin kaupunki investoi, kuinka paljon ja 

milloin. Ojala sanoo yleisesti, että myös investointien rahoitusta 

joudutaan näinä aikoina miettimään tarkasti. 

Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen 

”Laatu tärkeää ostopalveluissa” 

Entä millä eväillä Kokkolan kaupunki Ojalan mielestä selviää 

taloushaasteistaan? 

– Kokemus on osoittanut, että mitään äkkinäistä kuntataloudessa 

ei saa tehdä. Suunnan on oltava selvä ja eteenpäin 

täytyy mennä vakaasti. 

– Palveluiden tuottamisen pitää perustua kaupungin omaan 

toimintaan, mutta sen rinnalla on pidettävä yllä entistä enemmän 

yksityistä palvelutuotantoa. Silloin kun palveluita ostetaan 

ulkoa, hinta ja laatu ovat olennaisia. 

Kauko Ojalan mukaan juuri tällä hetkellä Kokkolan yksi vahvuus 

on se, ettei sen enempää maakuntakeskus kuin ympäröivä 

maakuntakaan sukeltaneet lamassa kovin syvälle. 

– Työllisyysprosentit ovat meillä koko maan keskiarvoja paremmat, 

ja työllisyystilanne paranee koko ajan. Hyviin uutisiin 

kuuluvat myös ennätyssuuri syntyvyys ja voimakas väestönkasvu, 

vaikka nämä muutokset asettavatkin palveluille taas lisää 

haasteita. 

– Uusia asuntoja Kokkolaan valmistui viime vuonna lähes 

250. Jotta pystymme tarjoamaan perheille rakentamismahdollisuuksia 

jatkossakin, meidän on huolehdittava yleiskaavoituksen 

ripeästä etenemisestä. 

Rakentamispaineet varsinkin Peltokorpeen, Ruotsaloon ja 

Marinkaisiin ovat kovat. 

Stadsstyrelsens ordförande Kauko Ojala anser det vara viktigt att 

Karleby även i fortsättningen ser till att det fi nns förutsättningar att 

utveckla företagsverksamheten. 

5

KOKKOLAN KAVERI 

TANSANIASSA ON ILALA 

USHIRIKIANO KATI YA 

KOKKOLA KUTOKA FINLAND 

NA ILALA KUTOKA TANZANIA 

Kutokana na mradi wa ushirikiano uliozinduliwa katika 

mwaka wa 2008, mji wa Kokkola nchini Finland na ule wa Illala 

nchini Tanzania imepatana. Kulingan na mipango iliyopo sasa, 

mradi huu unaofadhiliwa na serikali ya Finland utaendelea hadi 

kufi kia mwisho wa mwaka wa 2013. Ushirikiano huu unalenga 

uendelezaji wa usimamizi, maswala ya mazingira na mawaidha 

kuhusu biashara. Yaliyolengwa ni pamoja na uandishi wa mkakati 

wa kudhibiti uchafu wa Ilala na kuanzisha sajili ya biashara. 

Seppo Kässi, Meneja anayesimamia Upangaji katika mji huo 

alisema: “Tumependezwa sana na demokrasia inayowapatia 

wanajamii mitaani mamlaka, mjini Ilala. Wote huja kwenye 

ofi si na kusema yale wanayoyafi kiria kwa urahisi. 

Tumepata mawazo mazuri ya kuendeleza 

shughuli zetu katika Kokkola.” 

6

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen Afrikkalaiskuva: Juhani Hannila 

Suomen Kuntaliiton toteuttaman pohjoisen ja 

etelän kuntien yhteistyöohjelma tukee Suomen 

ja Afrikan kuntien ja paikallishallintojen tasa-arvoista 

yhteistyötä. Kokkola lähti mukaan ulkoministeriön 

kehitysapurahoista kustantamaan 

hankkeeseen ja ystäväksi löytyi tansanialainen 

Ilala, jonne kokkolalaisilla oli jo yhteyksiä entuudestaan. 

800 000 asukkaan ja 210 neliökilometrin 

kokoinen Ilala on osa Dar es Salaamia. 

– Projekti on käynnistynyt jo vuonna 2002, ja Kokkola hyppäsi 

mukaan 2008. Ensimmäiselle vuodelle saimme suunnittelurahaa: 

etsimme yhteisiä intressejä ja tutustuimme toisiimme. 

Toteutusvaiheeseen pääsimme 2009. Uusi ohjelmakausi alkoi 

tämän vuoden alusta ja näillä näkymin yhteistyö jatkuu ainakin 

vuoden 2013 loppuun, Kokkolan kaupungin suunnittelujohtaja 

Seppo Kässi kertoo. 

– Ilala ja Kokkola tekevät yhteistyötä kolmella eri saralla. Hyvä 

hallinto, ympäristö sekä yritystoiminnan kehittäminen, jossa 

KOSEKilla on merkittävä rooli, toteaa projektiin keväällä 2009 

mukaan tullut toimistosihteeri Johanna Haikola. 

Hyvä hallinto pitää sisällään valtuutettujen yhteistyötä kunnan 

ja kuntalaisten kommunikaation ja interaktiivisuuden kehittämiseksi. 

– Olemme olleet todella vaikutettuja ilalaisesta katutason 

demokratiasta. Korttelitoimistoihin on kaikkien asukkaiden 

helppo tulla kertomaan omia ajatuksiaan, Kässi sanoo. 

Yritysneuvonnassa tavoitteena on saada perusasiat kuntoon. 

Kokkolalaiset ovat ohjanneet muun muassa ilalalaisen 

yritysrekisterin perustamista ja ilalalaiset ovat hakeneet Suomen 

suurimmasta maitopitäjästä oppia maidontuotantoketjunsa 

rakentamiseen. 

– Pohjoisen ja etelän kuntien välinen yhteistyöohjelma on aivan 

uudentyyppinen hanke. Koskaan ennen ei kehitysapuhankkeissa 

ole viety maailmalle virkamiesten osaamista, vaan projekteihin 

on aina palkattu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tämä avaa 

uusia näkökulmia myös meidän arkiseen työskentelyymme. 

Samalla pallolla asutaan 

Ympäristöpuolen yhteistyöhankkeissa on paneuduttu jätehuoltoon, 

ympäristökasvatukseen ja bioindikaattoreihin. 

– Jätehuollon kehitys ja ympäristökasvatus liittyvät vahvasti 

toisiinsa. Kokkolassakin olemme tehneet niin, että esimerkiksi 

kierrätyksestä on kampanjoitu ensin kouluissa. Tulokset olivat 

erittäin hyviä, ympäristösihteeri Juhani Hannila kertoo. 

Bioindikaattorit ovat ilalaisille aivan uusi asia. 

– Pyrimme kouluttamaan paikalliset ympäristöviranomaiset 

ilmanlaadun tarkkailuun bioindikaattoreita käyttäen. Yhteistyökumppanina 

hankkeessa on mukana myös Dar es Salaamin yliopisto, 

valaisee ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki. 

Todella iso ponnistus kokkolalaiselle ympäristöosaamiselle 

on Ilalan jätehuoltostrategian luominen. 

– Ilalassa noin puolet jätteistä kerätään ja puolet menee 

minne sattuu. Niitä poltetaan ja kerätään laittomille kaatopaikoille 

jokivarteen. Dar es Salaamin läpi virtaava joki on paksua, 

mustaa mönjää. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Kokkolassa 

jätteiden kierrätysprosentti on 92, Uusimäki toteaa. 

Hannila kertoo, että Ilalan kaatopaikalla asuu noin 3 000 

ihmistä, he keräävät elantonsa jätevuoresta. 

– Kaupungissa on jo loppujen lopuksi kierrätysalalla paljon 

yrittäjiä, mutta toiminta on täysin organisoimatonta. Eikä kerättyä 

muovia, paperia, pahvia ym. raaka-aineita jatkokäsitellä Tansaniassa, 

vaan ne toimitetaan raaka-aineeksi eteenpäin pientä 

korvausta vastaan. 

Hannilan lempilapsi ja suurin ponnistus on kuitenkin Eco- 

School, kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, joka Suomessa 

tunnetaan paremmin nimellä Vihreä lippu. 

– Ilalasta projektissa on ensi vaiheessa mukana kolme tuhannen 

oppilaan ala-astetta. Koulut, vanhemmat ja kaupunginosayhdistykset 

ovat lähteneet hankkeeseen aktiivisesti mukaan. 

Keniassa Eco-School -hanke on käynnistynyt 2005 ja siellä 

kouluja on mukana jo 1400. Tavoitteemme on, että seuraavan 

kolmen vuoden aikana Tansania kuuluu Afrikan kuudentena 

maana virallisesti Eco-School -verkostoon. Se vaatii hyväksynnän 

sekä kansainväliseltä organisaatiolta että Tansanian opetusministeriöltä. 

Eco-Schoolin kautta saisimme ympäristötyölle 

varmemmin jatkuvuutta ja tansanialaisille koko kansainvälisen 

organisaation tuen. Ilalassa hankkeesta kävivät jo kertomassa 

kenialaiset vieraat, jotka toivat ilalaisille myös opetusmateriaaleja 

hanketta tukemaan. 

Seppo Kässi, Toni Uusimäki, Juhani Hannila ja Johanna Haikola. 

7

VALGÄNGET TAR HAND 

OM DIN RÖST 

Teksti: Petra Nylund Kuva: Tomi Hirvinen 

Det är inga småsaker att hantera omkring 37 500 

röstberättigade Karlebybors röster. Men inför 

riksdagsvalet i april kan du känna dig trygg. Det 

är sällan något går galet i de fi nländska valen. 

Oavsett om du röstar på valdagen 17.4, deltar i förhandsröstningen 

6–12.4 eller röstar hemma eller på anstalt kan du 

vara säker på att ett gediget jobb blir gjort för att din röst ska 

göra sig hörd. Det är ett välbeprövat system för rösträkning 

som ligger till grund för varje val. Spindlarna i nätet är centralvalnämnden, 

valnämnderna ute vid röstningsställena och de 

anställda på centralförvaltningen. 

”Centralvalnämnden är den kommunala valmyndigheten som 

bär det yttersta ansvaret för valproceduren, medan valnämnderna 

är de som ansvarar för själva röstningen på röstningsställena”, 

säger stadsjurist Ben Weizmann, som också 

Äänesi on 

är centralvalnämndens sekreterare. 

turvallisissa 

Om vi följer din röstsedel på valdagen 

ser dess väg ut så här: så snart som laskee oman alueesi 

käsissä. Ensin äänesi 

vallokalerna stängs klockan 20, öppnar vaalilautakunta ja 

valnämnden på ditt röstningsområde tuloksen tarkistaa 

valurnan och räknar rösterna. Sedan Vaasan vaalipiirilautakunta. 

meddelar valnämnden röstetalen för sitt 

röstningsområde till centralvalnämnden, 

som i sin tur ansvarar för att resultaten matas 

in i det nationella datasystemet. Slutligen fraktas din och allas 

andras röstesedlar till Vasa för att följande dag kontrollräknas av 

valkretsnämnden. Kollas och dubbelkollas, med andra ord. 

Har du förhandsröstat är din röst redan räknad av valkretsnämnden 

i Vasa, som får meddela resultatet av förhandsröstningen 

då klockan slagit 20.00. Förhandsröstningen ger intres- 

8

Tillsammans med 

stadsjurist 

Ben Weizmann och 

utvecklingschef 

Jussi Järvenpää 

jobbar över 100 

förtroendevalda i 

valnämnderna 

med röstningen i 

riksdagsvalet. 

Vaalilautakunnissa 

yli 100 luottamushenkilöä 

työskentelee 

eduskuntavaalien 

äänestyksessä 

yhdessä 

kaupunginlakimies 

Ben Weizmannin 

ja kehittämispäällikkö 

Jussi Järvenpään 

kanssa. 

Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: FutureImageBank 

VAALIKONEISTO 

VIRITETÄÄN 

HUHTIKUUKSI 

Vaaleihin liittyy aina oma kihelmöivä tunnelmansa, joka huipentuu 

varsinaisen vaalipäivän viimeisiin tunteihin. 

Vaikka suuren yleisön huomio kiinnittyy silloin tv-lamppujen 

valossa paistatteleviin puoluejohtajiin ja vaalikommentaattoreihin, 

vähintään yhtä hektisissä tunnelmissa eletään siellä, missä 

tuhannet vaalityöntekijät laskevat ja kirjaavat järjestelmään vaaleissa 

annettuja ääniä. 

– Tilanne on aina yhtä jännittävä. Varsinkin se hetki, jolloin 

keskusvaalilautakunta laskee ennakkoäänten määrän, minkä tulee 

täsmätä järjestelmän ilmoittaman äänestäneiden määrän 

kanssa, sanoo vaaliasiantuntija, Kokkolan kaupungin kehittämispäällikkö 

Jussi Järvenpää. 

Toinen jännityksen paikka koittaa vaalipäivän iltana: täsmääkö 

vaaliluetteloihin merkitty äänestäneiden lukumäärä vaalipäivän 

äänestyslippujen lukumäärän kanssa? 

Tietoliikenteen pitää toimia 

Jotta kaikki sujuu kuten pitää ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, 

kaupungeissa ja kunnissa tehdään taustalla suuri määrä 

valmistelevaa työtä. 

– Viime joulukuussa Kokkolan kaupunginhallitus teki ensimmäiset 

huhtikuun eduskuntavaaleja koskevat päätöksensä, kun 

se vahvisti muun muassa ennakko- ja laitosäänestykseen liittyviä 

asioita sekä päätti varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikoista, 

Järvenpää kertoo. 

sant information, eftersom hela 42 % av Karlebyborna 

förhandsröstade i förra riksdagsvalet. 

Den mänskliga faktorn 

Räkningen på valkvällen präglas av både noggrannhet 

och snabbhet. Alla vill ju ha resultaten så fort som möjligt. 

Trots de bästa intentioner kan naturligtvis missöden 

ske. Några större malörer har ändå inte inträffat under 

Ben Weizmanns tid. 

”Visst kan det hända att vi upptäcker att antalet röstsedlar 

inte stämmer överens med antalet som röstat. 

Då är det den mänskliga faktorn som varit framme, 

någon har lagt några sedlar på fel ställe. Men de hittas 

alltid. Ansvarskänslan hos alla som jobbar med valet är 

stor”, säger han. 

9

VILLASSA ÄÄNESTYS 

VENTUKSEN VANHAINKODISSA 

Muutakin säädettyä on alkuvuodesta tehty, kuten ilmoitettu 

väestörekisterikeskukselle keskusvaalilautakunnan yhteystiedot 

ja ennakkoäänestys- ja äänestyspaikkojen yhteystiedot. 

– Keskusvaalilautakunta puolestaan hyväksyy vaalikuulutuksen, 

joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Sen lisäksi keskusvaalilautakunta 

määrää vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin. 

Kaupunginhallituksen tehtäviin kuuluu myös 

nimittää vaalilautakunnat, Järvenpää luettelee esimerkkejä vaaleja 

edeltävistä tehtävistä. 

Ennakkoäänestyspaikkoina toimivat kaupungintalo sekä liitoskuntien 

aluetoimistot. Niihin rakennetaan tietoliikenneyhteydet, 

jotka yhdistetään oikeusministeriön järjestelmään 

ja testataan, että tieto varmasti kulkee h-hetkenä. 

Vaaleissa tarvittava materiaali kuten kuoret, 

äänestysliput ja leimasimet täytyy nekin 

För att allt 

ska gå till på rätt hankkia hyvissä ajoin etukäteen. Jos tarve 

sätt vid riksdagsvalet vaatii, keskusvaalilautakunta huolehtii lisäksi 

i april görs ett omfattande 

förberedande – Äänestysalueita laajentuneessa Kok- 

vaalitoimitsijoiden koulutuksesta. 

arbete i städer och kolassa on 21 ja laitosäänestyspaikkoja 19 

kommuner. sekä neljä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyksen 

tiimoilla touhuavaa väkeä on 

yhteensä 25–30 henkilöä, ja kaikkiaan vaalitehtävissä 

työskentelee noin 250 ihmistä, Järvenpää laskee. 

Kuriirin lähtö laukaisee jännityksen 

Sen jälkeen kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet vaalipäivän 

iltana, alkaa varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten laskenta. 

Ennakkoäänestyksen tulos on tuossa vaiheessa jo selvillä, 

koska ennakkoäänten laskennan vaalipiirilautakunnan ääntenlaskijat 

aloittivat aikaisemmin samana päivänä kello 15. 

– Kunkin ehdokkaan äänimäärät kerätään ensin yhteen paikallisesti 

äänestysalueittain, minkä jälkeen tieto syötetään valtakunnalliseen 

järjestelmään. Kokkolassa koko urakan pitäisi 

olla valmis noin kello 21.30 mennessä, Järvenpää asettelee 

tavoiteaikataulua. 

Vielä samana iltana kaikki Kokkolassa annetut äänet toimitetaan 

Vaasaan vaalipiirilautakunnalle seuraavana päivänä tehtävää 

tarkistuslaskentaa varten. 

– Minulla vaalijännitys laukeaa vasta silloin, kun kuriiri lähtee 

kaupungintalolta äänestyslippujen kanssa kohti Vaasaa. Voin 

sanoa, että olo on tuossa vaiheessa aika helpottunut, Järvenpää 

nauraa. 

– Kun koneisto kerran on viritetty, samalla voisi hoitaa useammatkin 

vaalit. Ja tietenkin olisi kiva, että ihmiset kävisivät äänestämässä 

jo senkin takia, että vaalien järjestämiseksi tehdään 

todella paljon töitä monilla eri tahoilla. 

Äänestysalueet ja äänestyspaikat ovat huhtikuun eduskuntavaaleissa 

entuudestaan tutut yhtä poikkeusta lukuunottamatta. 

Villan koulun remontin takia Villan koulun 

äänestysalueella äänestyspaikkana toimii Ventuksen vanhainkoti 

Kartanontiellä. 

– Yleensäkin ihmisten kannattaa tarkistaa huolellisesti 

varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka heti silloin, kun he 

saavat kotiinsa ilmoituksen äänioikeudesta, vaaliasiantuntija 

Jussi Järvenpää muistuttaa. 

Uutta huhtikuun vaaleissa on se, että vaalilain muutoksen 

ansiosta samassa taloudessa asuvan ja kotiäänestykseen 

oikeutetun henkilön omaishoitaja voi äänestää 

samalla kertaa, kunhan on ensin asianmukaisesti ilmoittautunut 

kotiäänestykseen. 

Muista myös: 

• Ennakkoäänestys 6.4.–12.4.2011 

• Varsinainen vaalipäivä sunnuntai 17.4. klo 9.00–20.00 

• Laitosäänestyspaikkoja yhteensä 19 

• Kotiäänestykseen voit ilmoittautua soittamalla 

numeroon (06) 828 9111/vaihde 

tai (06) 828 9590/info 

RÖSTNING VID VENTUS 

ÅLDRINGSHEM I STÄLLET FÖR 

VILLA SKOLA 

Röstningsområdena och röstningsställena under riksdagsvalet 

i april är de samma som förut med ett undantag. 

På grund av reparationen av Villa skola fungerar Ventus 

åldringshem på Hemgårdsvägen som röstningsställe på Villa 

skolas röstningsområde. 

– Det är bra för var och en helt allmänt att då de 

får hem meddelandet om röstningsrätt genast noggrant 

kontrollera var de ska rösta på den egentliga valdagen, 

påminner valexpert Jussi Järvenpää. 

Nytt vid valet i april är att tack vare en ändring av vallagen 

har en röstberättigad och i samma hushåll boende 

närståendevårdare för en person som har rätt att rösta 

hemma också rätt att rösta hemma samtidigt, förutsatt att 

personen anmält sig till hemmaröstning på förhand. 

Kom också ihåg: 

• Förhandsröstning 6.4–12.4.2011 

• Egentlig valdag söndagen den 17 april kl. 9.00–20.00 

• Antalet röstningsställen på inrättningar är 

sammanlagt 19 

• Man kan anmäla sig till hemmaröstning per 

telefon (06) 828 9111/växeln eller (06) 828 9590/info 

10

Teksti: Johanna Rantanen 

KUNTAREKRY 

LÖYTÄÄ 

TYÖNTEKIJÖITÄ 

JA SIJAISIA 

www.kuntarekry.fi on uusi valtakunnallinen palvelu, joka 

on suunniteltu helpottamaan kuntien rekrytointiprosesseja ja 

sijaisten hankintaa. Kokkolan kaupungin tavoite on ottaa palvelun 

käyttöön tämän vuoden aikana. 

– Sivujen kautta pääsee sekä hakemaan avoimena olevia 

työpaikkoja että ilmoittautumaan sijaisrekisteriin. Suunnitteilla 

on, että Kuntarekry-palvelua pilotoidaan kevään opettajahaun 

yhteydessä. Opettajien virkoja on yleensä yhtä aikaa 

paljon auki ja hakemuksia tulee paljon. On suuri helpotus 

saada käyttöön sellainen järjestelmä, joka luo muutamalla napinpainalluksella 

yhteenvedon hakijoista, henkilöstöpäällikkö 

Elina Riippa toteaa. 

Riippa alleviivaa, että avoimista työpaikoista ilmoitetaan 

edelleen kaupungin ja työhallinnon nettisivuilla sekä lehdissä. 

Uuden käytännön myötä hakuprosessi vain ohjataan toteutumaan 

Kuntarekryn kautta. Palvelun alta löytyy myös sijaispankki, 

jonka odotetaan helpottavan erityisesti terveydenhuolto- ja 

opetusalan sijaisten ripeää hankintaa. 

– Kuntakohtaisen sijaispankin nettilomakkeeseen täytetään 

omat tiedot ja samalla voi ilmoittaa myös sen, milloin ja mihin 

aikaan on sijaisena käytettävissä. Ilmoittautumisen jälkeen sijainen 

kutsutaan haastatteluun, jonka jälkeen työnantaja tekee 

rekisteriin omat merkintänsä siitä, mihin työtehtäviin ilmoittautunutta 

voidaan pyytää. Tämän jälkeen palvelu toimii tekstiviestiperiaatteella 

– sijaisuuteen kiinnittyy yleensä ensimmäisenä 

kutsuun vastannut henkilö. 

Tutustu palveluun osoitteessa: www.kuntarekry.fi 

11 

Kokkolan kaupunki 

sosiaalisen median verkossa 

Viimeisen vuoden aikana Kokkolan kaupunki 

monissa muodoissaan on perustanut 

runsain mitoin omia Facebook-sivustoja. Ensimmäisten 

joukossa Facebookkiin ehti Kokkolan 

Matkailu, jolla oma FB-sivu on ollut huhtikuusta 2010. 

Matkailun löytää FB:stä nimellä ”Visit Kokkola”. 

– Yleensä laitan päivityksinä Matkailun omia juttuja tai 

sitten kerron jotain pientä mielenkiintoista ja ajankohtaista. 

FB on hyvä tapa välittää ihmisille tietoa ja aina päivityksen 

jälkeen huomaa kävijäpiikin sivuillamme sekä fanimäärän 

kasvun. Mukavaa on laittaa myös esimerkiksi pieniä kilpailuja 

Facebookkiin. Nytkin sivuillamme on kilpailu vuoden 1975 

Kokkolan Asuntomessuista, Kokkolan Matkailun kokousisäntä 

ja FB-päivittäjä Sampsa Sundqvist kertoo. 

Visit Kokkolan jälkeen Facebookkiin on ehtinyt moni 

muukin Kokkolan kaupungin helmi. Oma FB-sivunsa on mm. 

Kulttuuri-Kokkolalla, kaupunginkirjastolla, Venetsialaisilla, Kaupunginteatterilla 

ja Kokkolan Asuntomessuilla. 

– Tuntuu, että Facebookissa mukana olevat kokkolalaistahot 

lisääntyvät hurjaa vauhtia. 

Käykäähän liittymässä fanien joukkoon! 

Kesätöitä kaupungilla 

ja kesätyöpaikkatukea 

työnantajille 

Kokkolan kaupunki tarjoaa kesätöitä n. 200:lle nuorelle. 

Lisäksi kaupunki myöntää kesätyöpaikkatukea työnantajille 16 

vuotta täyttäneiden nuorten työllistämiseksi. Tarkempaa tietoa 

kesätyöpaikoista ja tuesta löytyy kaupungin sivujen, www. 

kokkola.fi vasemman reunan palveluvalikon kautta: Työ, yrittäminen 

ja elinkeinot työllisyyspalvelut kesätyöt. 

Kokkolan Asuntomessujen 

etulipuke 

Kokkolan kaupungin asukkaat voivat tällä etulipukkeella 

ostaa ajalla 1.4.–31.5.2011 Kokkolan Matkailusta, 

Kauppatori 3, korkeintaan kaksi pääsylippua Kokkolassa 

15.7.–14.8. järjestettäville asuntomessuille hintaan 15 euroa/kappale. 

Lipun normaalihinta portilla on 19 euroa. 

Förmånskupong till 

Bostadsmässan i Karleby 

Invånare i Karleby stad kan under tiden 1.4–31.5.2011 

köpa högst två inträdesbiljetter med denna förmånskupong 

från Karleby Turism, Salutorget 3, till Bostadsmässan 

som arrangeras i Karleby under tiden 15.7–14.8. Med förmånskupongen 

är priset 15 euro/biljett, normalpriset vid 

porten är 19 euro/biljett. 

etulipuke 

förmånskupong

KOKKOLAN SATAMA 

UUSIEN HAASTEIDEN 

EDESSÄ 

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen 

Kokkolan Satamalla on takanaan pitkä, vahva kehitys, 

ja vuosi 2010 oli kaikkien aikojen paras. Satamajohtaja 

Torbjörn Witting ei paukuta henkseleitä 

– vaan kiittelee omistajaa, Kokkolan kaupunkia 

maltillisesta asennoitumisesta jatkaa 1980-luvulla 

alkanutta, pitkäjänteistä kehitystyötä. 

– Sataman hyvä tulos koostuu kolmesta tekijästä. Kaiken lähtökohta 

on Kokkolan Sataman rakenne: vahva infrastruktuuri, 

hyvät puitteet ja laitteet, joihin on satsattu vuosi vuodelta. Nyt 

vain pitää tehdä vielä enemmän ja entistä paremmin. Tällä hetkellä 

liikkuu paljon tavaravirtoja, joihin Satamalla on mahdollisuus 

päästä kiinni. Se on iso haaste ja vaatii suuria ponnistuksia, 

sillä Satamassa alkaa olla jo kaikki paikat täynnä. Tarvitsemme 

lisää tilaa ja panostuksia infrastruktuurin ja laitteiston kehittämiseen. 

Tästä voi tulla Kokkolalle tosi hyvä juttu! 

Wittingin mukaan toinen hyvän tuloksen avaintekijä on, että 

myynti ja markkinointi ovat kunnossa, ja että satama edelleen 

ylläpitää ja kehittää suurella työllä ja panostuksella luotua 

yhteistyöverkostoa. 

– Käsittelemme tavaraa, mutta ihmisten kanssa teemme 

töitä. Hyvät suhteet ja luottamus ovat tärkeitä. 

– Kolmas ja tärkein asia on Sataman asiakkaat, jotka löytyvät 

pääasiallisesti kolmelta markkina-alueelta: Kokkolan teollisuus 

ja kaupan alan yritykset, Keski-Suomen sekä Luoteis-Venäjän 

kaivokset ja teollisuusyritykset. Asiakkaamme ovat oppineet 

luottamaan siihen, että Kokkolassa homma onnistuu! 

Kalliita mutta kestäviä 

Witting toteaa, että Sataman investoinnit aina puhuttavat, sillä 

kyse on suurista summista. 

– Investoinnit ovat suuria, mutta ne ovat myös hyvin pitkäkestoisia. 

Uusi laituri kestää ainakin 50 vuotta, nosturit 20–30 vuotta 

ja tämän päivän liikenne ei olisi mahdollista ilman vuonna 2000 

valmistunutta 13-metristä väylää. Lähes kymmenesosa Kokkolan 

Satamaan tulevista laivoista on väylää käyttäviä Panamax-luokan 

aluksia, joiden kantavuus on viisitoistakertainen tavallisiin aluksiin 

verrattuna. Myös jokasään AW-terminaali on jatkuvassa käytössä, 

ja sen merkitys on kasvanut entisestään Kokkolasta Keski-Eurooppaan 

vakiintuneen konttiliikennereitin myötä. 

Sataman vahvasta kasvusta hyötyy koko Kokkola. Viimeisen 

kymmenen vuoden aikana mm. Kokkolan satamassa työskentelevien 

henkilöiden määrä on noussut n. 130:stä yli 230:een. 

– Satamatoiminta on ala, joka toimii täydellisen kilpailun periaatteella. 

Jatkuvat investoinnit ovat välttämättömiä kilpailukyvyn 

kasvattamiseksi. Pitkään käytössä olleet selkeät pelisäännöt kaupunkiomistajan 

ja sataman välillä ovat tuoneet hyvää sekä Kokkolan 

kaupungille että Satamalle: kaupunki saa omistajana tietyllä 

kaavalla lasketun osuuden tuotostamme ja loppuosalla parannamme 

liiketoimintamme edellytyksiä, jotka luovat kasvua, lisätuloja 

ja työpaikkoja. Tämä on positiivinen kierre, jolla voidaan 

kasvattaa liikennevirtoja, ja samalla kasvavat myös tulot. 

Hela Karleby drar nytta av hamnens starka utveckling. Under de senaste 

tio åren har antalet anställda vid Karleby Hamn ökat från 130 

till över 230 personer. 

12

Kuvataide-, kulttuuriperintöja 

mediakasvatusprojekti saa 

Mäntykankaan koululaisilta 

kiitosta. – Kiva, kun saa 

käyttää omaa mielikuvitusta, 

eikä tarvitse koko ajan 

kuunnella opettajaa. 

TEKEMÄLLÄ OPPII, 

KOKEMALLA INNOSTUU 

Taiteellisesti painottunut kulttuuriperintökasvatus saa lapsilta kiitosta 

Teksti: Elina Hirvinen Kuva: Tomi Hirvinen 

Mäntykankaan koulun kupeessa sijaitseva puisto on vallattu! 

Asuntomessubuumi on levinnyt Vanhansatamanlahdelta tänne, 

ja nyt alueelle on noussut useita asuinrakennuksia. 

– Tervetuloa eläinten asuntomessuille! huikkaa opettaja Auli 

Palosaari turkoosin piponsa alta. 

Totta tosiaan: lumisten kattojen ja kukkasin koristeltujen 

jääteosten lomasta kurkistelee monen 

monta nappinenää. 

Viivi Koiran ja Leena Lepakon ovi on avoinna, 

mutta kukaan ei ole kotona. 

– Ne lähtivät Kanarialle, kertovat talon rakennustöistä 

vastanneet Sara Heusala, Sonja Huntus 

ja Yasmin Huukkala. 

Toiminnallista ja luovaa pajatoimintaa 

Eläinten asuntomessut rakennuksineen ja taideteoksineen ei 

ole suinkaan välituntien tuotosta. Päinvastoin, se on oiva ja 

konkreettinen esimerkki siitä, kuinka kaupunkimme koululaisille 

suunnattu kuvataide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusprojekti 

käytännössä toteutuu. 

Verkstäderna 

byts varje termin. 

Nästa höst 

är temat 

medeltiden. 

– Tarjoamme taiteellisesti painottunutta kulttuuriperintökasvatusta, 

jossa paikallishistoria, kuvataide ja mediakasvatus kulkevat 

sujuvasti käsi kädessä, linjaa kuvataidekasvattaja ja Mäntykankaan 

koulun luokanopettaja Auli Palosaari. 

Hän, Hollihaan koulun luokanopettaja Pertti Kuosmanen 

sekä museolehtori Lauri Skantsi ovat kehittäneet 

kyseistä opetuskäytäntöä viisi vuotta. Opetushallitus 

seisoo idean takana tukieurojen muodossa. 

Projektin nimissä on toteutettu lukuisia erityyppisiä 

työpajoja. Yhteistä niille on toiminnallisuus 

sekä luovuuden tukeminen. 

Parhaillaan meneillään on arkkitehtuuri- ja rakentelutyöpaja. 

Mäntykankaan koulun naapuripuistoon 

noussut messualue saa talven aikana jatkoa K.H. 

Renlundin museon pihaan. 

– Työpajoista pääsevät halutessaan osalliseksi kaikki perusopetuksen 

piiriin kuuluvat oppilaat, mediakasvatuksesta vastaava 

Pertti Kuosmanen kertoo. 

Työpajat vaihtuvat lukukausittain. Ensi syksyn teemana on 

keskiaika. Koska Kaarlelan seurakunta juhlii samaan aikaan 500- 

vuotista historiaansa, suunnittelee työryhmä Kirkonmäen henkiin 

herättämistä, keskiajan hengessä luonnollisesti. 

13

KOKKOLAN ASUNTOMESSUISTA 

HYÖTYY KOKO KESKI-POHJANMAA! 

Omakotirakentaja Jarmo Palola, projektipäällikkö Touko Rauma ja Casaconin toimitusjohtaja Marko Ruotsala asuntomessualueella. 

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola 

Asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma 

laskeskelee Suomen Asuntomessujen tilastoja ja 

ennakoi, että ensi kesänä asuntomessuille saapuvat 

vieraat kuluttavat alueellamme noin 14 

miljoonaa euroa. 

– Kokkolan kaupunki on tietysti taloudellisessa mielessä 

suurin hyötyjä, mutta kyllä siitä riittää reilusti naapureillekin. 

On Kokkolan onni, että olemme itse alueen suurin keskus eikä 

lähialueella ole suurempia kaupunkeja. Viime vuosien messupaikkakunnista 

esimerkiksi Valkeakoskelta messuvieraat valuivat 

Tampereelle ja Laukaasta Jyväskylään. 

Toimelias Keski-Pohjanmaa 

Rauma on tyytyväinen ensi kesän runsaaseen tapahtumakirjoon. 

– Asemansa jo vakiinnuttaneiden tapahtumien anti on tulevana 

kesänä todella runsas. On kansanmusiikkia, jalkapalloa, 

rockia kaiken ikäisille, kirkkomusiikkia ja oopperaa. Asuntomessujen 

yhteydessä järjestetään myös useita seminaareja, jotka 

tuovat Kokkolaan satoja ihmisiä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että 

Asuntomessut ovat nostaneet koko alueemme toimeliaisuutta. 

Ensi kesänä tapahtuu koko ajan jotakin sekä Kokkolassa että 

lähikunnissa. Sisältötuotannon monipuolisuudessa näkyy myös 

ruotsin kielen vankka asema. 

Ja joukkoon mahtuu lisää. 

– Kesän tapahtumat voivat hyötyä toinen toisistaan. Kun 

Asuntomessuille ja muihin tapahtumiin saapuville kesävieraille 

on samalla reissulla tarjolla paljon tekemistä, saamme heidät 

viihtymään Keski-Pohjanmaalla pitempään, toivottavasti monta 

päivää. 

Yhteinen voimainponnistus 

Rauma korostaa, että Kokkolan asuntomessukesä on koko seutukunnan 

yhteistoimintakyvylle todellinen näytön paikka. Alueemme 

tulee saamaan valtavasti julkisuutta ja vieraita enemmän 

kuin koskaan. Kaikkien kannattaa panna parastaan. 

– Viime kesänä Kuopion asuntomessuilla tehdyn kyselytutkimusten 

mukaan liki puolet Kuopion Asuntomessuilla vierailleista 

aikoi varmasti tulla myös Kokkolaan. Lähes 40 prosenttia 

kyselyyn vastanneista totesi, ettei ole koskaan käynytkään Kokkolassa 

ja ne, jotka eivät aikoneet vierailla ensi kesänä Kokkolassa 

väittivät meidän olevan liian kaukana. Meillä on nyt loistava 

tilaisuus esitellä Kokkolan ja kotiseutumme parhaita puolia, tuoda 

Kokkola lähemmäksi muita suomalaisia ja paikata Kokkolassa 

vielä käymättömien sivistyksessä ammottava aukko! 

14

OMA KOTI 

KÄYTTÖÖN 

MESSU- 

VIERAILLE 

– Tervetuloa kesävieraat! 

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola 

Anita ja Jouko Lahti asuvat Neristanissa, Kustaa 

Aadolfinkadulla. Lahden talossa on melkein aina 

asunut vuokralaisia, joten Kokkolan kaupungin 

kutsuhuuto valjastaa ”oma koti messuvieraiden 

käyttöön” upposi hedelmälliseen maaperään. 

– Olemme asuneet tällä paikalla vuodesta 1996 ja kunnostaneet 

taloa vuosi vuodelta. Talo on Joukon lapsuudenkoti. Hän 

muistaa, että pihapiirissä asui monta perhettä sekä vuokralaisia. 

Päärakennuksen vintissä asuivat perheen pojat ja välillä sekin 

on ollut vuokralla, Anita kertoo. 

Anitan äiti piti muutamia vuosia 1940-luvulla täysihoitolaa 

Puotiniemessä, Kälviän Ruotsalossa. Niistä ajoista Anita on lapsesta 

saakka kuullut paljon mielenkiintoisia tarinoita. 

– Olemme matkoilla käyttäneet B&B majoitusta esimerkiksi 

Irlannissa, ja kokemuksemme ovat olleet hyvin positiivisia. Perheen 

perinteiden innoittamana tulin jopa käyneeksi B&B-kurssin 

joitakin vuosia sitten, Anita kertoo. 

Hyviä kokemuksia – uskaltaa suositella 

Asuntomessuaikaiseen majatalotoimintaan Lahdet valjastavat yli 

100-vuotiaan kotitalonsa vintin, jossa on kaksi somaa huonetta, 

välissä oleskelutila, pieni keittiö ja suihku & WC. Myös takapiha 

kaasugrilleineen sekä piharakennuksen puusauna ovat vapaasti 

käytettävissä. Talonväkeen kuuluu myös ystävällinen Onni-kissa. 

– Meillä on vuokralaisista ja omista B&B majoittumisista paljon 

hyviä muistoja ja uskallamme suositella oman kodin ovien 

avaamista myös muille kokkolalaisille. Odotan mielenkiinnolla 

Kokkolan asuntomessukesää, Anita nauraa toivottaen vieraat 

tervetulleiksi. 

OMA KOTI KÄYTTÖÖN -VUOKRAHINNASTO 

• Omakotitalot, osakkeet (yli 50m 2 ) ja mökit joissa vuodepaikkoja 

viisi tai enemmän, koko asunto vieraiden käytössä. 

Majoituksen tarjoajalle tilitetään 170 euroa/vrk, 

1 020 euroa/vko ja 3 400 euroa/kk. 

• Osakkeet (alle 50m 2 ), aitat, piharakennukset ja 

asuntovaunut joissa vuodepaikkoja alle viisi, koko asunto 

vieraiden käytössä. Majoituksen tarjoajalle tilitetään 

102 euroa/vrk, 595 euroa/vko ja 2 125 euroa/kk. 

• Huone omakotitalossa jossa vuodepaikkoja 1–2, 

asukkaat itse paikalla. Majoituksen tarjoajalle tilitetään 

68 euroa/vrk, 425 euroa/vko ja 1 530 euroa/kk. 

PRISERNA VID UTHYRNING AV BOSTAD 

• Småhus, lägenheter (minst 50 m 2 ) och stugor med 

fem eller fl era bäddplatser, hela bostaden i gästernas bruk. 

För inkvarteringen betalas 170 euro/dygn, 1 020 euro/ 

vecka och 3 400 euro/månad. 

• Lägenheter (högst 50 m 2 ), bodar, gårdsbyggnader och 

husvagnar med mindre än fem bäddplatser, hela bostaden 

i gästernas bruk. För inkvarteringen betalas 102 euro/dygn, 

595 euro/vecka och 2 125 euro/månad. 

• Ett rum med 1–2 bäddplatser i småhus, invånarna 

själva på plats. För inkvarteringen betalas 68 euro/dygn, 

425 euro/vecka och 1 530 euro/månad. 

Lisätietoja: Mari Keiski, Kokkolan Matkailu Oy, 

puh./tel. (06) 828 9402, mari.keiski@kokkola.fi 

15

KOTIKONNUT 

HYVIN 

EDUSTETTUINA 

Kokkolan Asuntomessuilla 

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola 

Ensi kesänä Kokkolan Asuntomessuilla on hyvin 

vahva edustus oman alueemme talotehtailta. 

Omat kohteet messualueella on sekä perholaisella 

Jetta-Talolla, Kannusalolla että teerijärveläisellä 

Teri-Taloilla. Ensimmäistä kertaa messuille päätti 

osallistua myös Kreivi-talo Kälviältä. Viimeisenä 

valmistelunsa messualueella aloittaa Teijo-Talot. 

Toukokuussa on tien varressa varmasti monta 

ihmettelijää, kun valmis paritalo saapuu kahdessa 

osassa rekan kyydissä Halsualta Kokkolaan. 

– Kreivi-talon rakenneratkaisu on äärimmäisen energiatehokas 

ja passiivitalossa kaikki valinnat tehdään niin, että valitaan 

aina energiatehokkain vaihtoehto. Talo on kokonaan led-valaistu 

ja hyödynnämme myös aurinkoenergiaa sekä ilma-vesilämpöpumppua. 

Lisäksi ilmanvaihdon lämmön talteenotto on 

äärimmäisen tehokas. 

Kreivi-talo rakentaa ensimmäisestä omasta messutalostaan 

juuri omien toiveittensa mukaista. Kiinnostuneet ovat jo kyselleet, 

ja myyntiin talo tulee joko kevään aikana tai viimeistään 

messuilla. 

– Taloon on siroteltu kaikenlaisia herkkuja ja olemme kiinnittäneet 

huomiota pieniin yksityiskohtiin. Tavoite on, että karkki 

näyttää ja maistuu hyvältä. 

Kreivi-talon markkinointipäällikkö Pasi Pekkarinen on tyytyväinen 

todetessaan, että talonrakennusprojekti on edennyt 

suunnitelmien mukaisesti. 

– 95 prosenttia rakentamistamme taloista on perinnetaloja. 

Asuntomessualueella halusimme näyttää modernia osaamistamme. 

Osallistuminen Asuntomessuille on meille iso asia, ja 

projekti on koko Kreivin kiinnostuksen kohde. 

Kreivi-talon messukohde on passiivienergiatalo. 

Koko talo kerralla kyytiin 

Teijo-Talojen konsepti on Suomessa ainut laatuaan. Kaksikerroksinen 

paritalo rakennetaan vesikattoa vaille valmiiksi 

Halsualla, nostetaan hydrauliikalla lavetille, kuljetetaan Kokkolaan 

ja lasketaan paikoilleen. Sisällä kaikki on jo valmiina, taulut 

roikkuvat seinillä. Mielenkiintoinen kuljetus toteutetaan toukokuun 

puolivälin paikkeilla. 

16

Teri-Hus 

dubbelt upp 

Teksti: Johanna Rantanen Käännös: Carita Peuraharju Kuva: Aki Paavola 

En nöjd försäljningschef Bengt Björklund vid Teri-Hus 

berättar att företaget har två projekt på Bostadsmässan 

i Karleby. 

– Först blev det klart att vi bygger Moderna på området. 

Moderna är ett småhus av element och är som namnet antyder 

ett modernt hus som passar bra in i stadsmiljön. 

Björklund betonar att beslutet att delta i Bostadsmässan 

i Karleby fattades efter att en kund tagit kontakt med 

företaget. 

– Vi var inte genast redo att reservera en egen tomt 

utan ville vänta och se om vi skulle kontaktas av någon som 

hade planer på att bygga sitt eget Teri-Hus på området. En 

tilläggsbonus för oss är att det när allt kommer omkring nu 

kommer att fi nnas två Teri-Hus på mässan, vilka dessutom 

är helt olika till typen. 

– Vårt andra hus på mässan representerar ett nytt koncept 

av Teri-Hus. Victoria är ett modulhus i två våningar 

och byggs färdigt inrett enligt kundens önskemål. Detta 

innebär att vi bygger huset närapå färdigt enligt kundens 

val, och när huset överlåts till kunden lägger vi bara sista 

handen vid det. Alltså gör kunden de val som ger huset 

dess personliga intryck. Kunden väljer fritt tapeter, kaklar 

och golvens ytmaterial enligt egen smak. Allt det andra 

har vi gjort färdigt. 

Björklund är speciellt nöjd med att de båda mässhusen 

byggs i samarbete med kunder som beställt husen. 

– Utgångspunkten är en helt annan då huset byggs i 

samarbete med kunden. Då får huset redan i byggskedet 

känslan av ett hem. 

– Viemme Asuntomessuille 

rakentamisen helppouden 

sanomaa. Kun talo 

lähtee aamulla tehtaalta, on 

meillä etäisyydestä riippuen 

varhain iltapäivällä jo sauna 

lämpiämässä. Asuntomessuille 

lähtevä talomme on 

kuitenkin niin korkea, että 

teemme katon valmiiksi 

vasta Kokkolassa. Kuljetuksen 

jälkeen olemme varanneet 

pari viikkoa talon viimeistelyyn, 

toimitusjohtaja Arto Koskela kertoo. 

Koskela kertoo ylpeänä, että Teijo-Talot rakennetaan aina 

optimiolosuhteissa. 

– Meillä ei työmaalla koskaan sada eikä tuule. Talot rakennetaan 

kokonaan hallissa säiltä suojassa. Rakennustyömaa on 

meillä Halsualla hallissa ja kohteessa ympäristö pysyy siistinä 

ilman ainuttakaan naulaa tai lankunpätkää. Tämä on erityisen 

tärkeää silloin, kun olemme toteuttaneet esimerkiksi päiväkotitai 

koulukohteita. Ympäristö pysyy lapsille turvallisena. 

Teri-Taloilla on asuntomessualueella kaksi kohdetta, myyntipäällikkö 

Bengt Björklund kertoo. 

17

Kokkolan Asuntomessut ovat 

pientaloteollisuudelle iso asia 

– On hyvä, että Kokkolassa tavallinen rakentaminen pääsee 

hyvin esille. Näemme todellisia, tavallisten omakotitalorakentajien 

ulottuvissa olevia ratkaisuja. 

Hyviä messuja odotellessa 

– Mukanaolo omalla alueella toteutettavilla Asuntomessuilla 

on sydäntä lähellä. Asuntomessut kiertävät ympäri Suomea ja 

aina tapahtumassa näkyvät alueelliset erot ja paikalliset rakentajat. 

Kokkolan merenranta-alueen yksi suuri vahvuus on se, 

että se on täysin erilainen kuin Kuopio viime kesänä. Uskon, 

että tulemme näkemään ensi kesänä Kokkolassa hämmästyttävän 

määrän vieraita. 


Pientaloteollisuus ry:n (PTT ry) puheenjohtaja, Jetta-Talon 

konsernijohtaja Antti Hietaniemi on hyvillään siitä, että Asuntomessut 

ovat ensi kesänä pitkästä aikaa kotikulmilla. 

– Meilläpäin on vahva pientaloteollisuuskeskittymä, mutta 

viimeisimmistä Asuntomessuista alueellamme on jo aikaa. Tapahtuman 

saaminen omalle alueellemme virkistää koko asuntorakentamisen 

ilmapiiriä parin hiljaisemman vuoden jälkeen. 

Hietaniemi kiittelee vuolaasti Suomen Asuntomessujen ja 

PTT:n luontevaa yhteistyötä. 

– Messuille osallistuminen on jokaiselle talotehtaalle merkittävä 

ponnistus, ja talotehtaat haluavat kesän messukaudesta 

aidon markkinointitapahtuman. Yhteistyö Suomen 

Asuntomessujen ja PTT:n välillä on ollut hyvin rakentavaa ja 

toivomuksemme on otettu hyvin huomioon. 

Uusi mallisto messuilla 

Jetta-Talon toimitusjohtaja Tero Hietaniemi odottaa tulevia 

messuja suurella mielenkiinnolla. Jetta-Talon kohde messuilla on 

Meritähti, jolla on tärkeä rooli Jetan uuden malliston lanseerauksessa. 

Meritähden lisäksi mallistoon tulee 3–4 talomallia. 

– Kun selvisi, että Asuntomessut ovat Kokkolassa, päätimme 

heti olla mukana. Rakennusprojektiin emme ole hakeneet 

asiakasta mukaan, vaan tavoitteenamme on rakentaa viimeistä 

yksityiskohtaa myöten juuri sellainen talo kuin itse haluamme. 

Laitamme talon myyntiin messuilla tai niiden jälkeen. 

Tero Hietaniemi on todella tyytyväinen messuprojektin etenemiseen 

Kokkolassa. 

– Kokkolassa ovat hommat pelanneet tosi hyvin. Kaikki on ollut 

selvää, helppoa ja tieto on kulkenut moitteettomasti. Kaupungin 

panostus on ollut hieno, Asuntomessualueesta tulee komea! 

Jatkuuko voittoputki? 


Kannustalo panostaa 

Kokkolan Asuntomessuille 

Kannustalon putki Asuntomessuilla on 

vertaansa vailla. Viisi osallistumista – viisi 

voittoa. Ensimmäinen Pietarsaaressa 1994 

ja viimeisin Hämeenlinnassa 2007. Toimitusjohtaja 

Mika Uusimäki ei suostu ottamaan 

asiasta paineita. 

– Yritän olla ajattelematta koko asiaa. 

Kun olin ensimmäistä kesää kesätöissä Kannustalon 

sisaryrityksen rivitalotyömaalla, sanoin 

työmaan vastaavalle mestarille Rauno 

Pollarille, etten osaa näitä hommia, mutta 

olen kyllä kova yrittämään ja opin nopeasti. 

Rauno sanoi, että täällä ei vaadita enempää 

eikä vähempää kuin että yrittää parhaansa. 

Minusta siinä oli hyvät raamit, jonka mukaan 

olen koettanut elää sen jälkeen. Välillä 

joutuu kyllä menemään parhaansa yli. Ensisijaisesti 

lähdemme rakentamaan messuille 

taloa joka myy, jotta saamme tekijöillemme 

lisää töitä. Messuvoitto on tullessaan mukava 

bonus, Uusimäki virnistää. 

Latausta ilmassa 

– Messut ovat nyt niin lähellä, että työmaalla 

voi käydä tarvittaessa vaikka joka 

päivä. On myös suuri etu ja helpotus, että 

saamme tehdä töitä tutulla porukalla, jolla 

olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään. 

Mukavaa on sekin, että asuntomessualue 

on vain parin kilometrin päässä Neristanista, 

josta olemme hakeneet vaikutteita 

messukohteeseemme. 

Kannustalo panostaa messuille enemmän 

kuin koskaan. Meren äärelle rakentuu 

perinteikkään pohjalainen, kolmen sukupolven 

pihapiiri. Päärakennus on ensimmäinen 

Kannuskivitalo ja piharakennus 

on isovanhemmille suunniteltu. 

– Minusta pohjalainen pihapiiri on hirmu 

hyvä ajatus. Uskon, että sille on sosiaalista 

tilausta suurten ikäpolvien eläköityessä. 

18

PIHA 

KUNTOON 

KESÄKSI! 

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Sari Eloranta 

Omakotitaloasuminen ei ole laiskan ihmisen 

puuhaa. Talossa riittää aina jotakin rapsutettavaa 

ja puutarhan kuopiminen ei lopu koskaan. 

Jotkut suhtautuvat asiaan intomielellä sormet 

syyhyten, toiset hoitavat pakolliset työt pitkin 

hampain – useimmat taitavat olla jostain siitä 

väliltä. Kokkolan Kaupungin puisto- ja liikuntapaikkojen 

työpäällikkö Terho Lindberg antaa 

helppoja vinkkejä, kuinka kohentaa oma pihapiiri 

kesäkuntoon. 

– Lumien sulettua kannattaa luoda yleissilmäys puutarhaan. 

Ensin kerätään kaikki pihamaan nurkkiin kerääntyneet romut 

pois. Esimerkiksi vanhat pyörät, kaakelit ja vessanpöntöt voi 

toimittaa maksutta Terminaalikadun hyötykäyttöasemalle, jossa 

ne lajitellaan asianmukaisesti. 

Haravointia ja rapsutusta 

– Keväällä perusasioita on tietysti pihan haravointi ja katkenneiden 

oksien kerääminen. Puiden ja pensaiden oksat voi siistiä 

heti lumien tiputtua, jo maalis-huhtikuulla. Se tekee kasveille 

hyvää. Puutarhajäte on tervetullutta kaupungin puutarhajätteen 

vastaanottopaikalle Hopeakivenlahteen. Mutta sinne kuuluu 

tuoda vain puhdasta puutarhajätettä! 

– Pensasaitojen leikkaaminen kohentaa kummasti piha-alueiden 

yleisilmettä. Joskus täytyy uskaltaa olla radikaali ja leikata 

vanha, ränsistynyt aita aivan alas. Liian korkeaa tai leveää aitaa 

on hankala hoitaa. Alasleikkaamisen jälkeen hyvin hoidettuna 

aita on muutamassa vuodessa ilo silmälle, ja sitä on huomattavasti 

mukavampi hoitaa. Yleensä aidoille riittää vuosittainen 

hoito-/siistimisleikkaus. 

Kesän tullen rikkaruohot kukoistavat, jos niille antaa tilaisuuden. 

– Kaupungin yleisilmettä parantaa paljon jalkakäytävien putsaaminen. 

Kiinteistönomistajan vastuulla on myös tontin reunasta 

kadunvarteen ulottuvan osan ruohonleikkuu. Jos alue on 

avo-ojana, ei sitä tarvitse joka viikko ajaa, mutta jos muutaman 

kerran kesässä, Lindberg rohkaisee. 

– Ja kun vielä portinpieleen laittaa kukkaruukun tai amppelin, 

niin se piristää sekä itseä että ohikulkijoita. Kukkavalintoihin 

voi kysyä vinkkiä puutarhamyymälöiltä ja meiltäkin saa neuvoja 

puutarhaa koskevissa asioissa, vaikkei palveluksessamme enää 

päätoimista puutarhaneuvojaa olekaan. 

Kaupunki panostaa kesään 

Asuntomessukesänä kaupungin puutarhaosasto näkee vaivaa 

Kokkolan kaunistamiseksi. 

– Asuntomessualueelle varaudutaan jopa 50 kesäkukka-astiaan. 

Muualla kaupungissa istutukset toteutetaan viime vuosien 

mallilla, niistä on pidetty kovasti. Olemme myös investoineet 

traktorin lisälaitteeseen, jolla puistoalueiden käytävien rikkaruohokasvun 

ehkäisy on entistä tehokkaampaa. 

Lindberg muistuttaa, että pienillä ponnistuksilla yleisilme 

nousee kohisten. 

– Esimerkiksi aidan maalaaminen on loppujen lopuksi pikku 

juttu. Mekin olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa 

siihen, että asuntomessualueen lähellä sijaitsevan koirien harjoituskentän 

aita repsottaa. Sen ehostaminen on haaveissa ennen 

Asuntomessuja. 

TERHOS SNABBTIPS 

• kasta en allmän blick på gården: samla 

upp skrot och för det till återvinningsstationen 

(Terminalgatan, öppen vardagar kl. 8–18 och 

lördagar kl. 9–13, www.ekorosk.fi ) 

• kratta gården, klipp kvistar och samla upp de som 

lossnat från träden 

• rent trädgårdsavfall kan föras till stadens mottagningsstation 

för trädgårdsavfall vid Silverstensbukten 

• putsa trottoaren, snygga upp gatans kant och klipp 

gräset även i diket några gånger per sommar 

• granska staketets skick, reparera och måla vid behov 

• ställ ett par blomkrukor eller amplar vid porten 

• klipp häcken 

VÄLKOMNA! 

19

Ylisokojan kivikirkko 

valmistuu kevääksi 

Martti Nykänen 

sai vaimoltaan synttärilahjaksi 

kivikirkon. 

Kiitos 

Martti! 

20

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Aki Paavola 

Leena Harjunpää se osaa asettaa meille muille naisille paineita. 

Hän nimittäin antoi viisikymppiselle miehelleen Martti 

Nykäselle sellaisen syntymäpäivälahjan, että oksat pois. Ei 

enempää eikä vähempää: Harjunpää rakennutti rakkaalleen 

kivikirkon oman kodin pihaan Kokkolan Ylisokojalle. 

Jos me muut taivastelemme erikoislaatuista lahjaideaa, ei 

isäntä ollut asiasta moksiskaan. 

– Ehkä Martti on tottunut. 40-vuotislahjaksi hän sai minulta 

munkkiskiitan eli sellaisen pienen mietiskelyaitan, Leena Harjunpää 

selventää. 

Ei pidä kuitenkaan luulla, etteikö Kokkolan suomalaisessa 

seurakunnassa pastorin virkaa toimittava Nykänen olisi ollut 

lahjastaan iloinen. Kivikirkon esikuvaksi nimittäin valittiin hänelle 

merkityksellinen Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko. 

– Tuolla kirkolla on erityinen paikka sydämessäni, sillä toimin 

Pyhtään seurakunnan pappina 21 vuotta. Kirkko on rakennettu 

vuonna 1460 ollen Itä-Suomen vanhin toiminnassa oleva kirkko, 

Kotkasta kotoisin oleva Martti Nykänen kertoo. 

– Kirkko on lahja ja kiitollisuuden osoitus Martille siitä, että 

hän muutti kanssani Pohjanmaalle, Kokkolasta kotoisin oleva 

kouluttaja, työnohjaaja, perheneuvoja ja freelancer-pastori 

Leena Harjunpää sanoo. 

Monien kerroksien kirkko 

Ylisokojan kivikirkoksi nimetty rakennus on viittä vaille valmis. 

Sisäseinien kalkituksen jälkeen on vuorossa enää kattomaalausten 

teko ja lasimaalausten paikoilleen asetus. Kirkon on tarkoitus 

olla täysin valmis kevään korvalla. 

– Rakennustyöt aloitettiin viime heinäkuussa. Pieni kirkko 

nousi nopeasti, kolmessa viikonlopussa saatiin hurjasti aikaan, 

kirkon suunnittelusta vastannut Harjunpää muistelee. 

– Kirkkoa ovat olleet rakentamassa kaksi veljeäni Jouko ja 

Pentti sekä suuri joukko sukulaisiani ja Ylisokojan kyläläisiä. Jokaisen 

talkoolaisen ja sponsorin nimi tulee esille seinälaattaan 

kirkon seinään, Harjunpää paljastaa. 

Ylisokojan kirkon mitat ovat 2,5 x 4 metriä. Korkeutta sillä 

on 5 metriä. 

– Sisään mahtuu noin 30 ihmistä. Se tuli testatuksi, kun pidimme 

kirkossa adventin vastaanoton kylän talkoolaisille, Martti 

Nykänen kertoo. 

Kuten Pyhtään keskiaikainen kirkko, myös Ylisokojan kivikirkko 

karsastaa turhaa koreilua. 

– Karu, yksinkertainen ja viimeistelemätön tila voi olla hyvin 

puhutteleva. Riisutussa ympäristössä näkymätön saa näkyvyyden, 

ja jumalallinen pukeutuu inhimilliseen rakennukseen, 

Harjunpää ja Nykänen pohtivat. 

Kirkkoon tulevat seinämaalaukset juontavat nekin Pyhän 

Henrikin kirkkoon. 

– Lasimaalauksen kuvan lähde on kotikirkossani Kaarlelassa, 

Harjunpää mainitsee. 

Pariskunnan miniä Mari on lasitaiteilija, ja hän taiteilee kirkkoon 

lasimaalauksen. 

– Hän tekee myös meidän ensimmäisen lapsenlapsemme 

muistolle lasityön. Joona kuoli vain kolmen päivän ikäisenä, Harjunpää 

huokaa. 

– Siinä mielessä kirkossa on monia kerroksia. 

Leena Harjunpää rohkaisee ihmisiä toteuttamaan unelmiaan. 

Rauhoittumisen paikka jokaiselle 

Harjunpää ja Nykänen ovat ajatelleet, ettei Ylisokojan kivikirkkoa 

vihittäisi virallisesti kirkoksi. 

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siellä voisi viettää erityyppisiä 

kirkollisia tilaisuuksia kuten vihkiäisiä, kastetilaisuuksia 

tai hartaushetkiä, he huomauttavat. 

Vaikka Suomen pienimmäksi kivikirkoksi arveltu rakennus 

onkin Martti Nykäsen 50-vuotislahja, on se kaikkien käytössä. 

Tämän kirkon oveen ei lukko kuulu. 

– Tulemme rakentamaan kivirappuset tieltä kirkkoon. Kaupungilta 

anoimme, jos he tekisivät pienen parkkipaikan tien 

varteen. Ylisokojan kirkkoon voi tulla hiljentymään kuka tahansa 

milloin tahansa. 

Eivätkä Leena Harjunpää ja Martti Nykänen panisi ollenkaan 

pahakseen, vaikka Ylisokojan kivikirkosta tulisi ajan myötä 

paikallinen matkailunähtävyys. 

– Haluan rohkaista ihmisiä toteuttamaan unelmiaan. Ylisokojan 

kivikirkko on hyvä esimerkki paitsi toteutuneesta unelmasta 

myös yhteisöllisyyden suuresta voimasta, Leena Harjunpää 

hymyilee. 

ASUNTOMESSUILLA RAKENNETAAN 

PARISUHTEEN PALIKOILLA 

Kokkolan seurakuntayhtymä ei jää sivustakatsojan 

rooliin ensi kesän asuntomessuilla. Kirkko on nimittäin varannut 

messualueelta oman osaston tarjoten messukävijöille 

levähdyspaikan aivan alueen keskiössä. Keskusteluakin 

pyritään herättelemään, ja siinä apuna toimii työkalu nimeltään 

Parisuhteen palikat. 

– Parisuhteen palikoista hyötyvät niin nuoret kuin vanhatkin 

parit. Niiden kautta saamme konkreettisia keinoja ihmissuhteidemme 

kehittämiseen kotona niin kuin vaikkapa työpaikalla, 

projektityöntekijä Leena Harjunpää taustoittaa. 

Kokkolassa alkoi tammikuussa Parisuhteen palikat -koulutus. 

Aihe herätti suurta kiinnostusta, ja parhaillaan parempia 

parisuhdetaitoja opiskelee yli 80 kokkolalaista. Suurin 

osa heistä tulee päivystämään vapaaehtoisena seurakuntayhtymän 

messuosastolle. 

21

CHYDENIUS TUTUKSI 

Kari Kumpulainen johtaa tietoiskuja yliopistoihin 


– Yliopistokeskuksella on takanaan alueen erittäin voimakas 

tuki, ja täällä todella puhalletaan yhteen hiileen. Tästä on 

kehitetty hieno talo mutta nyt tämä kaikki pitää saada paremmin 

näkyväksi myös alueemme ulkopuolella, linjaa Kokkolan 

yliopistokeskus Chydeniuksen johtajana elokuussa aloittanut 

Kari Kumpulainen. 

Tunnettuuden lisääminen on hänen mukaansa yksi tärkeimmistä 

asioista, joita yliopistokeskuksessa ryhdytään kehittämään. 

– Oman kaupungin lisäksi teemme tietoiskuja Jyväskylän, 

Oulun ja Vaasan yliopistoihin. Kerromme, mikä on yliopistokeskus 

ja ennen kaikkea kerromme, mitä tekee yliopistokeskus 

Chydenius. 

– Valtakunnan tasolla väijyy taas kaikenlaisia uhkakuvia. Meidän 

pitää tehdä täällä vähintään yhtä hyvää työtä ja mieluummin 

paremmin kuin pääkampuksella, ja vähintään yhtä edullisesti. 

Kustannustehokkaasti toteutettu korkeatasoinen opetus 

sekä kaikki tieteen laatukriteerit täyttävä tutkimus takaavat yliopistojen 

läsnäolon alueella pitkälle tulevaisuuteen, Kumpulainen 

sanoo. 

Chydenius goes Digital 

Tunnettuuden parantamisen lisäksi yliopistokeskus ryhtyy brändäämään 

digitaalista viestintää otsikolla Chydenius goes Digital. 

– Korostamme, miten aikuisopiskelija voi suorittaa yliopistotason 

opintoja käyttämällä tietoja viestintätekniikkaa. Chydenius 

eli kauan aikaa sitten, ja nyt hänen henkensä siirtyy digitaaliseen 

muotoon. 

Kumpulaisen johtamassa yliopistokeskuksessa alkaa myös 

Adult Student Life -konseptin kehittäminen. Tarkoituksena on 

kehittää keinoja, joiden avulla aikuisopiskeluun liittyviä reunaehtoja 

voidaan huomioida mahdollisimman hyvin. 

– Miten aikuisopiskelija eroaa lukion juuri päättäneestä yliopisto-opiskelijasta, 

millainen on aikuisopiskelijan fyysinen kunto 

tai miten perhe ja työ vaikuttavat opiskeluun, hän luettelee 

esimerkkejä. 

Eikä Kumpulainen tietenkään unohda kansainvälisyyttä. 

– Meiltä löytyy meritoituneita tutkijoita, jotka ovat esitelleet 

omia tutkimuksiaan maailman turuilla. Siinäkin asiassa pyrimme 

lisäämään näkyvyyttä, samoin kuin tuomaan opetusohjelmiin lisää 

englanninkielistä opiskelua. 

Ennen Kokkolaan tuloa 26 vuotta Oulun yliopistossa työskennelleen 

kasvatustieteen tohtorin vapaa-aika kuluu konkreettisesti 

maalla, merellä ja ilmassa. 

– Olen lennonopettaja, ja minulla on ansiolentäjän lupakirja 

sekä siihen liittyvä mittarilentokelpuutus. Olen myös innokas 

veneilijä, ja matkailuautolla kierrämme perheen kanssa niin kotimaassa 

kuin ulkomailla. 

Eikä pidä hämmästyä, jos kesällä vastaan kaasuttelee Kumpulaisen 

näköinen mies 400-kuutioisella skootterilla, jota hän 

itse kutsuu herrasmiesskootteriksi. 

– Varainkeruu yliopistokeskuksen 

toiminnan 

kehittämiseksi jatkuu 

ensi kesään saakka, 

yliopistokeskus 

Chydeniuksen johtaja 

Kari Kumpulainen 

muistuttaa. 

22

Kultursekreterare Kirsi Hänninen hoppas att man under byrundan samlar in rikligt med information om all den kulturkompetens som fi nns i 

utvidgade Karlebys bosättningscentra på landsbygden. – Öja är ett modellexempel på en by där landsbygdskulturen lever stark. 

KOKKOLA SELVITTÄÄ 

KYLIEN KULTTUURITARJONNAN 

Maaseutukulttuuriohjelma valmistuu kevään aikana 


Kulttuurisihteeri Kirsi Hännisen sanoin Kokkola on varsinainen 

kulttuurin kehto. Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin kulttuuriset 

voimavarat ovat entistä vahvemmat. 

Kokkolassa tehdään näinä viikkoina laaja kyläkierros, jonka 

tarkoituksena on hankkia tietoa siitä, mitä kaikkea kulttuuriosaamista 

löytyy laajentuneen Kokkolan maaseututaajamista. 

Samalla paikalliset asukkaat pääsevät kertomaan toiveitaan 

kulttuuritarjonnasta. 

Kulttuuria koko kaupungin alueelle 

– On hyvä tietää, mitä ihmiset ajattelevat liitoskunnissa ja miten 

he voivat mahdollisesti itse osallistua kulttuuritarjonnan tuottamiseen. 

Kanta-Kokkolassa Öja on esimerkki kylästä, missä maaseutukulttuuri 

elää vahvana, Hänninen kertoo. 

Hänen mukaansa on tärkeää, että kulttuuritarjonnasta voidaan 

nauttia koko kaupungin alueella asuinpaikasta riippumatta. 

– Tapahtumia voidaan viedä kylille pienimuotoisestikin. Esimerkiksi 

kamariorkesterin konsertit liitoskunnissa olivat upea 

kokemus. Konserttien lisäksi näyttelyt ja yhteislauluillat ovat helposti 

ja varsin pienellä vaivalla toteutettavaa kulttuuriantia. 

– Pitää muistaa sekin, että kylistä ja niiden asukkaista löytyy 

itsestäänkin valtavasti voimavaroja. Kun lähdemme kyläkierrokselle, 

haluamme kuulla myös näistä mahdollisuuksista sekä siitä, 

miten kaupunki voi asukkaiden mielestä toimia heidän kumppaninaan, 

Kirsi Hänninen sanoo ja nostaa esille kuoroharrastuksen. 

Se yhdistää entistä suurempaa joukkoa laulun harrastajia 

koko uuden Kokkolan alueella. 

Myös kyläyhdistyksistä ja monista muista eri alojen yhdistyksistä 

löytyy parhaimmillaan runsaasti ideoita ja tekijöitä ylläpitämään 

sekä kehittämään kulttuuritarjontaa maaseututaajamissa. 

– Yksi syy, miksi haluamme panostaa tähän asiaan on se, että 

vireä kulttuuritarjonta vahvistaa kylien identiteettiä ja siten 

osaltaan lisää viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. 

Kun kyläkierrokset on tehty, kertynyt aineisto käsitellään 

virkamiestyönä ja alkaa varsinaisen maaseutukulttuuriohjelman 

kirjoittaminen. 

Ohjelmassa tuodaan esille erilaisia käytännön keinoja, miten 

maaseutukulttuurin olemassaolo ja kehittäminen turvataan 

koko Kokkolan alueella. Kirjoitustyön valmistuttua ohjelman 

käsittelee kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunta sekä kaupunginhallitus. 

23

Jaakko Pernun lokinmuna asuntomessualueelle 

TUHAT TIKKUA RISTISSÄ 

Teksti ja kuva: Johanna Rantanen 

Kälviäläissyntyinen taiteilija Jaakko Pernu on tullut 

erityisen tunnetuksi suurista ja näyttävistä 

pajutöistään, joita voi ihailla eri puolilla Suomea 

– ja maailmaa. Kokkolan asuntomessualueelle 

nousee ensi kesäksi viisimetrinen Lokinmuna. 

– Paju valikoitui materiaalikseni oikeastaan sattumalta. Olin 

reilut 20 vuotta sitten Rotterdamin taideakatemiassa ja osallistuin 

maaseudulla järjestettyyn workshoppiin. Taideakatemia oli 

aika köyhä ja ainut ilmaiseksi tarjolla ollut materiaali oli rankakasa. 

Tuntui mukavalta työstää teosta syysilmalla pellonreunassa. 

Siitä heräsi ajatus tehdä enemmänkin ulkoprojekteja. Aluksi 

tein pajutöitä lähinnä omaksi ilokseni ja pikkuhiljaa niistä saattoi 

ryhtyä laskuttamaankin, Pernu kertoo. 

Kaiken pajutöissään käyttämänsä materiaalin Pernu hankkii 

itse vesuria tienposkessa heilutellen eikä erottele pajulajeja 

toisistaan. Paju kuin paju, kaikki käy. 

– Pajulla on monia hyviä puolia. Materiaalikustannukset ovat 

olemattomat ja koska ulkoilmaan sijoittuvat teokset eivät ole 

pysyviä, on teoksen pystyttämiseen vaadittavien lupien saanti 

yleensä helppoa. Pajutöiden elinikä on yleensä n. 5–7 vuotta, 

muutamat ovat kestäneet yli 10 vuotta. Kestävyys riippuu paljon 

myös työn perustuksesta. 

Vaikka työn rapistuminen voi joskus riipaistakin, on siinä 

puolensa. 

– Ajattelen töistäni, ettei mikään ole ikuista. Minulle on tärkeää 

koko prosessi, sen kaikki vaiheet. Ja esimerkiksi kotkalaiset 

pitivät rakentamastani hyrrästä niin paljon, että tilasivat uuden 

työn ensimmäisen rapistuttua. 

Selkeitä muotoja 

Pajujen kaatamisen jälkeen Pernu sahaa ja käsittelee pajut lahosuojalla 

sekä lisää pintaan harmaan sävyn. 

– Kauneinta on mielestäni, kun 

paju näyttää harmaaksi kelottuneelta. 

Raaka sahauspinta on liian vaalea. 

Teen töitä myös kuorimattomasta 

pajusta, mutta silloin työt ovat yleensä 

vähän lyhytikäisempiä, kun kosteus 

pääsee kuoren alle pajua lahottamaan. 

Kokkolan Lokinmunaa varten 

Pernulla on kohta tarvittava pajumäärä 

kasassa. Pienempiä tikkuja on 

jo reilustikin, isoja pajuja pitää kaataa 

vielä lisää. Laskelmien mukaan Lokinmunaan 

kuluu noin tuhat erikokoista 

pajukeppiä ja kolmetuhatta ruuvia. 

– Teen työn alusta loppuun asti Kokkolassa paikan päällä. 

Arvioin työn kokoamiseen kuluvan kolmisen viikkoa. Suosin 

töissäni selkeitä, tunnistettavia muotoja ja isossa mittakaavassa 

ei kannata tehdä paljon ulokkeita. Töitteni nimissä on usein ripaus 

huumoria ja ironiaa. 

Lokinmunan lisäksi asuntomessualueelle tulee mahdollisesti 

kesälainaan myös toinen, viime kesänä Wäinö Aaltosen museossa 

näytteillä ollut Pernun työ, Spotlight eli hehkulamppu. 

Kokkolan Asuntomessujen aluevalvoja Mikko Hyyppä toteaa, 

että Jaakko Pernun Lokinmuna-ehdotus tuli heille juuri 

oikeaan aikaan. 

– Suunnittelussa on alusta asti huomioitu se, että asuntomessualueelle 

tarvitaan tila- ja maisemataidetta. Se lisää alueen 

mielenkiintoa, luo jännitettä ja rakentaa mielenkiintoisia 

yksityiskohtia. Lokinmuna sopii loistavasti alueelle sekä suuren 

kokonsa että aiheensa puolesta. Teoksen paikkaa pohtiessamme 

lähdimme siitä, että se ilahduttaisi koko ympäröivää 

aluetta. Lokinmuna sijoittuu asuntomessualueen reunamalle, 

kävelytien varteen. Siinä se vangitsee katseet ja näkyy komeasti 

myös ohikulkijoille, uimarannalle, laivarantaan ja leirintäalueelle 

menijöille. 

Vancouver – Kokkola – Toronto 

Pernun teoksia on taivaan ja katon alla monella mantereella. 

Joulukuussa 2009 valmistui Vancouver Convention Centreen 

suunniteltu teos, kesällä vierähtää pari viikkoa Kokkolassa ja ensi 

kesäksi Torontoon nousee 35 x 7 x 5 -metrinen työ, joka tyyliltään 

muistuttaa pajutöitä, mutta raaka-aineena on teräs. 

– Sitä minä en onneksi hitsaa itse, mutta pienoismalli ja tarkat 

suunnitelmat ovat jo valmiina. 

– On haasteellisempaa lähteä toteuttamaan teosta Kokkolaan 

kuin Vancouveriin tai Torontoon. Uutta, entuudestaan outoa 

paikkaa katsoo jotenkin tuoreemmin silmin kuin kotiseutua. 

Kokkolassa jännittää myös vähän sitä, minkälaista palautetta 

tutuilta saa, Pernu naurahtaa. 

24

The ground beneath (Oulu), 

kuva Markku Siekkinen 

Acquedotto (Italia), kuva di Aldo Fedele A Funnel Luxury (Italia), kuva Jaakko Pernu Kiertolainen (Kotka), kuva Jaakko Pernu 

25

YKKÖSOSOITTEETON 

Julkinen tiedote, 

jaetaan kaikkiin talouksiin. 

Officiellt meddelande, 

delas ut till alla hushåll. 

CREAMEDIA 

KAIKKI VIRTAA 

Emme voi astua samaan virtaan kahdesti. 

Virta on muuttunut - niin kuin mekin. 

ALLTING FLYTER 

Man kan inte två gånger stiga ner i samma od. 

Vattnet har ändrats - så också vi. 

CREAMEDIA / Kuva: Leo Torppa 

Kuva: KUF 

Vuosisatoja kaupunkilaiselämää 

Århundraden av stadsliv

Kiitos Martti! - Kokkola

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?