MTK:n viestintäopas [pdf, 990 kt]

mtk.fi

MTK:n viestintäopas [pdf, 990 kt]

Tämä esite on painettu xxxxxx xxxxx xxx g -paprille, joiden valmistuksessa on käytetty PEFC- sertifioitujen metsien puuta.

MTK:n

VIESTINTÄOPAS


Sisällys

Mitä viestintä on?

Mitä viestintä on? 2

Sisäinen viestintä on

organisaation vahvuus 4

Jäsenviestintä on palvelua

ja vetovoimaa 5

Ulkoinen viestintä on

edunvalvontaa 7

Kuka viestii? 14

Hyvä muistaa haastattelussa 16

Kriisi testaa viestintätaidot 18

Tilavierailut 19

Viestintäohjeet poikkeustapauksissa 21

• viestien ja sanomien lähettämistä ja vastaanottamista

• tiedon antamista ja saamista

• mielipiteitä ja palautetta

• puheita, esitelmiä ja koulutusta

• suhdetoimintaa, markkinointia

• eleitä, ilmeitä, äänenpainoja

• joukkoviestintää ja henkilökohtaista vuorovaikutusta

• kuvallista ja sanallista

• sähköistä, digitaalista tai painettua

• järjestötoiminnan ykkösasioita

• vetovoimaa ja vaikuttamista

Miksi me viestimme?

Viestinnällä pidämme järjestömme yhtenäisenä ja vaikuttavana.

Viestinnällä järjestön asiantuntemus saatetaan

koko jäsenistön omaisuudeksi. Vuorovaikutteinen viestintä

kokoaa jäsenten toiveet ja tarpeet järjestön toiminnaksi.

Viestintä vahvistaa järjestön asemaa yhteiskunnassa.

Miten me viestimme?

Viestintä on jatkuvaa ja suunniteltua. Viestintä tukee toimintaa,

mutta viestinnällä voi myös luoda toimintaa ja

tehostaa sitä. Viestintä on aina vuorovaikutteista. Viestintä

ei ole milloinkaan täydellistä, sitä voi aina parantaa.

Viestinnästä saatu tai hankittu palaute on kehittämisen

avain.

2


Sisäinen viestintä on organisaation vahvuus

Viestintä suunnitellaan

Viestintä suunnitellaan toiminnan pohjalta. Seuraavan

vuoden toimintasuunnitelmasta poimitaan järjestön tärkeimmät

tavoitteet sekä suunnitellaan ja aikataulutetaan

niiden saavuttamiseksi tarvittavat viestintätoimet.

Viestinnän vuosisuunnittelu voi sisältää järjestön yhteisiä

kampanjoita, tapahtumia ja niihin liittyviä tiedotustilaisuuksia

ja viestintämateriaalia sekä esimerkiksi jäsenlehden

ilmestymisaikataulun ja teemat. Hyvä suunnitelma jättää

tilaa yllättäville käänteille ja varautuu niihin myös taloudellisesti.

Suunnitelmassa määritellään kullekin viestintätoimelle

tavoitteet sekä keinot onnistumisen arviointiin.

Esimerkki yksinkertaisesta viestintäsuunnitelmasta:

www.mtk.fi/ metsa/metsanomistajat/metsaviestinta/

Viestintä on osa järjestön toimintastrategiaa. Mitä tahansa

tavoitteita järjestö toiminnalleen asettaakin, viestintänäkökulma

on syytä pitää mielessä alusta alkaen. Viestinnän

kannalta oleellista on miettiä, kenelle tavoitteista

ja toiminnasta on syytä kertoa ja miten, mitä tavoitteilla ja

toiminnalla halutaan viestittää, kuka vastaa viestinnästä,

miltä tavoitteet ja toiminta näyttävät ulospäin ja miten niiden

viestinnällistä kiinnostavuutta voitaisiin tehostaa.

Järjestön viestintä sen kaikilla tasoilla voidaan jakaa

sisäiseen, ulkoiseen ja jäsenviestintään.

Järjestötoiminnassa tieto on valtaa – ei sen salaaminen.

Kun kaikilla toimijoilla on käytössään ajantasainen tieto

omien tehtäviensä hoitamista varten, jäsenten etujen tekeminen

ja valvominen on tehokkaampaa ja helpompaa.

Sisäinen viestintä auttaa ulkoisen viestinnän onnistumisessa:

järjestön viestintä on uskottavaa, kun sen kaikilta

tasoilta tulee samansuuntaista viestiä - vaikka hieman eri

näkökulmasta. Sisäinen viestintä on yksinkertaisimmillaan

sitä, että muistaa kertoa lähimmille työtovereilleen

ja kollegoilleen, mitä on työn alla, mitä kokouksissa on

päätetty tai mitä palautetta jäseniltä ja sidosryhmiltä on

saatu. Sisäinen viestintä on jokaisen vastuulla: ei vain

johdon sihteerin, ryhmän assistentin tai tiedottajan. Toki

he voivat tarvittaessa auttaa viestin muotoilussa tai lähettämisessä,

jos asia kiinnostaa muitakin kuin oman toimiston

tai ryhmän väkeä.

Kanavat ja välineet

Kukin työyhteisö sopii itselleen parhaiten sopivat sisäisen

viestinnän käytännöt. Jossain sähköposti toimii hyvin, toisaalla

taas perinteinen ilmoitustaulu toimiston kahvihuoneessa.

Ohjenuoraksi riittää, että tietoa kulkee mieluiten

liikaa kuin liian vähän. Turhaa työtä kannattaa välttää ja

jakaa jo kerran kirjoitettua muistiota tai muuta tietoa eri

välineillä, jotta se tavoittaa varmasti kaikki.

4


Jäsenviestintä on

palvelua ja vetovoimaa

Jäsenviestintä on tärkein osa järjestön sisäistä viestintää.

Järjestö on jäsentensä palveluksessa. Jäsenillä on

oikeus saada toimintaansa ja elinkeinoaan hyödyttävää

tietoa ymmärrettävässä ja soveltamiskelpoisessa muodossa.

Jäsenviestintä ottaa vastaan, käsittelee ja ohjaa

tarvittaessa toiminnaksi jäsenistön palautteen ja

aloitteet.

Kanavat ja välineet

Jäsenviestintää toteutetaan järjestön kaikilla tasoilla.

Jäsentä lähinnä myös viestinnällisesti on oma yhdistys.

Jäsenverkko Reppu (www.reppu.net) on jäsenetu, jonka

sisältö on ainoastaan järjestön jäsenten käytössä. Keskusliiton

ja liittojen toimihenkilöt tuottavat sinne jäseniä

hyödyttävää ja jäsenten toimintaan sovellettua sisältöä.

Repun keskustelupalstat toimivat jäsenten keskinäisen

yhteydenpidon välineenä samoin kuin järjestön toiminnan

palautekanavana.

MTK:n julkisessa verkkopalvelussa (www.mtk.fi) on

oma sivusto liitoille ja yhdistyksille (www.mtk.fi/liitot).

Sivustolla liitot ja yhdistykset tiedottavat järjestön toiminnasta

maakunnallisella ja paikallisella tasolla kaikille järjestöstä

ja sen toiminnasta kiinnostuneille. Aktiivinen julkinen

verkkoviestintä puhuttelee myös jäseniä ja aktivoi

heitä toimintaan mukaan.

MTK-viesti on tilattava järjestölehti. Se ilmestyy kahdeksan

kertaa vuodessa. Numerot teemoitetaan aiheittain ja

ne ovat hyviä tietopaketteja niin jäsenille kuin toimi- ja

luottamushenkilöillekin. Kaksi numeroa postitetaan kaikkiin

jäsentalouksiin ja ne esittelevät mm. järjestön jäsenedut.

Maaseudun Tulevaisuus on paitsi monipuolinen talous-sanomalehti

myös hyvä jäsenviestinnän väline. Se

ilmestyy kolme kertaa viikossa ja luetaan lähes jokaisessa

jäsentaloudessa. Jäsenille tärkeistä taloudellisista,

yhteiskunnallisista, poliittisista ja kulttuurisista asioista

kannattaakin viestiä yhteistyössä Maaseudun Tulevaisuuden

kanssa.

Järjestökoulutus palvelee jäseniä myös viestinnällisesti.

Koulutus tekee tunnetuksi järjestön toimintaperiaatteita,

esittelee organisaation asiantuntemusta ja edistää sisäistä

vuorovaikutusta. Järjestökoulutuksella kehitetään

myös jäsenten henkilökohtaisia viestintävalmiuksia.

Jäsenkirjeet on liittojen ja yhdistysten keino pitää jäsenensä

ajan tasalla toiminnasta ja tavoitteista. Jäsenkirje

toimitetaan perille joko postilla tai sähköpostilla.

Jäsentilaisuudet ovat tehokasta viestintää, koska

palaute kulloisenkin tilaisuuden aiheeseen saadaan välittömästi.

Tekstiviesti on nopean viestinnän väline. Sen avulla

voidaan muistuttaa tilaisuuksista ja mahdollisista peruutuksista

tai muutoksista ohjelmaan. Sen avulla voidaan

myös viestiä, että postissa, sähköpostissa tai verkkopalvelussa

on tärkeää tietoa.

6


Ulkoinen viestintä on

edunvalvontaa

Ulkoinen viestintä liittyy tahtotilaamme siitä, millaiseksi

haluamme järjestömme, jäsentemme ja heidän elinkeinojensa

aseman yhteiskunnassa. Viestintä on edunvalvotaa,

lobbaamista. Ulkoinen viestintä on keino vaikuttaa

yleiseen mielipiteeseen ja päätöksentekoon joukkoviestinten

ja julkisen keskustelun kautta. Ulkoisella viestinnällä

myös muistutetaan sidosryhmiä ja yhteistyötahoja

olemassaolostamme ja tavoitteistamme.

Ulkoinen viestintä on organisaatiossa useimmiten vastuutettu

tietylle henkilölle, oli se sitten tiedottaja, tiedotussihteeri

tai toiminnanjohtaja. Tärkeintä on, että viestintää

hoidetaan keskitetysti ja ammattitaidolla, jotta viestit ovat

harkittuja, ymmärrettäviä ja niiden vaikuttavuutta voidaan

arvioida.

Ulkoisen viestinnän tarkoituksena on tavoittaa tietty joukko

ihmisiä, tilanteesta ja sanomasta riippuen, joko päättäjät,

yhteistyökumppanit, elinkeinoelämän vaikuttajat,

oman paikkakunnan asukkaat, metsänomistajat, matkailijat,

kuluttajat jne. Ulkoisen viestinnän kohderyhmä ei

ole tiedotusvälineen toimittaja, hän vain välittää viestiä

eteenpäin. Ei riitä, että toimittaja saa viestimme, hänen

pitää myös haluta kertoa se eteenpäin joukkoviestimien

yleisölle.

Ulkoiseen viestintään joukkoviestimien kautta sisältyy

aina riski: viestimme ei ehkä kiinnosta lainkaan tai se

ei mene läpi toivotussa muodossa, vaan saa järjestölle

vahingollisen sävyn. Siksi ulkoinen viestintä ei voi olla

pelkkää tiedotteiden lähettämistä toimittajille, vaan myös

henkilökohtaista kanssakäymistä, yhteistyötä ja verkostoitumista

toimittajien ja tiedottajien kanssa, taustatietojen

kertomista ja asiantuntijakontaktien luomista.

Toimittaja ei ole välttämättä maaseudun asioiden ammattilainen,

joten asiat pitää yksinkertaistaa ja havainnollistaa

käytännön esimerkeillä.

Kanavat ja välineet

Tiedote

Tiedote on nopea ja joustava väline kertoa tiedotusvälineille

ajankohtaisista asioista. Sähköpostilla sen voi lähettää

suurelle joukolle tiedotusvälineitä samanaikaisesti.

Tiedote pitää lähettää samalla tai etukäteen tiedoksi

myös oman organisaation väelle ja kaikille asianosaisille,

jotta he osaavat varautua mahdollisiin lisäkyselyihin.

8


Tiedote sisältää:

1. Päiväyksen

2. Lyhyen ja iskevän, mutta asiallisen otsikon.

3. Lyhyen ja selkeän tekstin, joka vastaa kysymyksiin

mitä, missä, milloin, kuka ja miksi. Tärkein

asia heti alkuun. Tärkeintä tiedotteessa on se,

mikä toimituksille on uutta eli uutinen. Pitkiä tiedotteita

ei toimituksissa ehditä lukea.

4. Tiedotteen antajan yhteystiedot sekä keneltä

saa lisätietoja. Lisätietojen antajan on oltava

tavoitettavissa, kun tiedote lähtee maailmalle.

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus kannattaa järjestää kun on:

• uusi laaja asiakokonaisuus viestittävänä

• kiinnostavia, merkittäviä esiintyjiä

• jotakin erityistä näytettävää, koettavaa,

maistettavaa.

Tärkeintä on, että aihe on merkittävä ja uusi.

Tiedotustilaisuutta järjestettäessä

kannattaa muistaa:

1. Lähetä kutsu ajoissa, yleensä viimeistään viikkoa

ennen tapahtumaa, mutta erittäin merkittävissä

asioissa kutsun voi lähettää vielä samana

päivänäkin.

2. Tilaisuuden paikan on oltava helposti saavutettavissa.

Toisaalta, mitä erikoisempi paikka,

sitä mielenkiintoisempaa. Muista ”koristelu” eli

liiton/yhdistyksen roll-upit, julisteet ym. materiaali.

3. Ohjelman pitää olla lyhyt ja kiinnostava. Tiedotustilaisuus

saa kestää noin tunnin. Sen jälkeen

on hyvä varata aikaa kysymyksille ja haastatteluille

sekä toimittajien mahdolliseen omakohtaiseen

aiheeseen tutustumiseen ja kokeiluun.

4. Tilaisuuden ajankohta: aamupäivä ja alkuviikko

ovat yleensä parempia kuin iltapäivä ja loppuviikko.

5. Esitysten materiaali ja erillinen tiedoteteksti

jakoon paperilla tilaisuudessa.

6. Tarjoilu houkuttelee aina. Hyödynnä paikallisuus.

7. Jälkihoito: pyydä nimet vieraskirjaan, tarkista

ketkä kutsutuista tulivat paikalle ja lähetä materiaali

muille jälkikäteen. Rekisteröi kiinnostuneet

toimittajat ja pidä yhteyttä heihin.

7 10


Vierailukutsu toimittajille ja sidosryhmille

Toimittajia ja sidosryhmiä kannattaa tavata myös kutsumalla

heidät vierailulle tutustumaan järjestön ja sen jäsenten

toimintaan ja avainhenkilöihin. Vierailuihin voi sisällyttää

elämyksellisiä osia, joihin suomalainen maaseutu

ja metsä antavat mahdollisuuksia. Vierailujen yhteydessä

on sopiva päivittää vieraiden tietoja ajankohtaisista

maaseudun asioista ja tulevista tärkeistä tapahtumista,

jakaa kiinnostavia taustatietopaketteja ja solmia suhteita

jäsenten, asiantuntijoiden ja toimittajien välille.

Henkilökohtainen yhteydenotto/uutisvinkki

Toimittajat tekevät mielellään juttunsa itse, mutta huonona

uutispäivänä uutis- tai juttuvinkki voi pelastaa päivän.

Verkkopalvelu

Jos et ole verkossa, et ole olemassa. Kaikilla järjestön liitoilla

ja useimmilla yhdistyksillä onkin verkkosivut, mutta

ongelma on niiden ajantasaisuudessa. Jokaisen toimi- ja

luottamushenkilön tehtäviin kuuluu järjestön verkkosivujen

säännöllinen silmäily ja verkkovastaavalle raportointi,

mikäli sivuilla on vanhentunutta tietoa. Omatoiminen korjaus-

tai päivitystekstien lähettäminen suoraan verkkovastaavalle

on suotavaa. Etenkään Ajankohtaista otsikon

alla ei saa olla vuosien takaisia tapahtumia. Hyvän

verkkokirjoittamisen ohjeet ovat: lyhyesti, tärkein ensin ja

kuvia aina, kun se on mahdollista.

Esitteet

Esite on perinteinen tapa kertoa järjestöstä tai tärkeästä

asiasta. Nykyään esitteillä useimmiten houkutellaan verkkopalveluun

tutustumaan aiheeseen tarkemmin. Esitteitä

tehdessä kannattaa käyttää ammattilaisten apua sisällön

suunnittelussa ja ulkoasun toteutuksessa. Esitteessä ei

tarvitse sanoa kaikkea, vain tärkein. Yksi kuva voi kertoa

emmän kuin tuhat sanaa.

Kannattaa siis rohkeasti soittaa tai lähettää sähköpostia

toimituksiin, jos on uutta ja kiinnostavaa kerrottavaa.

12


Kuka viestii?

Kaikilla järjestön jäsenillä, luottamushenkilöillä ja toimihenkilöillä

on lupa viestintään. Jokaisella on myös vapaus

omiin mielipiteisiin, mutta vapautta seuraa aina

vastuu. Viestiessään jokainen edustaa paitsi itseään aina

myös järjestöään, sen arvoja ja tavoitteita.

Järjestön päälinjoista päättävät liittokokous, MTK:n valtuuskunta

ja metsävaltuuskunta. Liittokokous tekee strategiset

linjaukset useaksi vuodeksi eteenpäin. Valtuuskunnat

kokoontuvat kahdesti vuodessa ja niitä edustavat

julkisuudessa puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat.

Järjestön alueellisista kannanotoista ja julkilausumista

päättävät ja tiedottavat maataloustuottajien liitot ja metsänomistajien

liitot ja niiden edustajina puheenjohtaja ja/

tai toiminnanjohtaja. Järjestön kuntatason paikallisista

kannanotoista vastaavat tuottajayhdistykset tai metsänhoitoyhdistykset

ja niiden edustajana puheenjohtaja.

Kukin jäsen voi antaa lausuntoja omasta näkökulmastaan

oman asiantuntemuksensa pohjalta.

Järjestön valtakunnallisista päivänpolttavista kannanotoista

ja ulospäin tiedotettavista asioista päättävät johtokunta

tai metsäjohtokunta ja niiden edustajana johtokuntien

puheenjohtajat ja/tai toiminnanjohtaja ja/tai

metsäjohtaja.

14


Hyvä muistaa

haastattelussa

Haastattelu lehteen, televisioon tai radioon on loistava tilaisuus

oman viestin läpisaamiseen. Siksi haastatteluun

kannattaa valmistautua huolella.

Etukäteen kannattaa harjoitella, mitä aikoo sanoa: Miten

esittelen itseni, mitä kerron tilastani, työstäni, tehtävistäni,

organisaatiostani? Minkä elinkeinolleni tärkeän viestin

haluan julkisuuteen joka tapauksessa, kysyi toimittaja

mitä tahansa?

Kun sinua pyydetään haastatteluun

• Kysy aina, kuka sinua haastattelee, missä

välineessä ja milloin haastattelu julkaistaan ja

onko kyseessä suora vai nauhoitettu lähetys.

• Kysy toimittajalta, mitä asiaa haastattelu koskee.

Suoraan lähetykseen pyydä kysymykset etukäteen

ja vaadi vähän aikaa valmistautumiseen.

Mieti, millaisen kannan kysymyksiin haluat ottaa

ja missä kohtaa tuot oman tärkeän sanomasi esiin.

• Sovi, että saat lehtihaastattelun tekstit luettavaksi

ennen julkaisua. Huomaa kuitenkin, että voit pyytää

toimittajaa korjaamaan vain sinun sanomaksesi

merkityt kohdat, jos niissä mielestäsi vääristellään

sanomaasi. Jutun sävyyn tai toimittajan

muuhun tekstiin et voi puuttua.

16


Kriisi testaa viestintätaidot

Mukavista tapahtumista ja onnistuneista saavutuksista

on helppo kertoa, mutta ikävistäkin asioista on osattava

viestiä. Onneton sattumus, virheet ja vahingot voivat johtaa

hankalaan julkisuuteen, jos tilannetta ei oteta viestinnän

avulla haltuun.

Kriisiviestintää voi harjoitella ja miettiä etukäteen, miten

toimin, jos ikävä uutinen sattuu minun kohdalleni. Järjestö

on harjoitellut kriisiviestintää etenkin eläintautiepäilyjen

ja -tapausten yhteydessä.

Kriisiviestinnän perussääntö on, että ikävä uutinen kannattaa

kertoa heti ennen kuin muut sen tekevät. Huhuilta

ja epäilyksiltä pitää katkaista siivet alkuunsa. Julkisuuden

saa haltuunsa parhaiten tulemalla reilusti esiin, kertomalla

mitä on sattunut, millaisin seurauksin ja miten tilanne

on otettu hallintaan. Arvailuihin ja spekulointeihin ei pidä

sortua, vaan kertoa vain se, minkä omakohtaisesti varmasti

tietää. Jos tapahtumaan liittyy viranomaisten toimia,

asiantuntijalausunnot jätetään heille. Järjestön tehtävänä

on tukea jäseniään kriisiviestinnässä, tulla tueksi

ja avuksi myös julkisuuden hoidossa.

Jokaisesta kriisistä voi oppia. Kun tilanne on rauhoittunut,

on hyvä miettiä miten siitä selvittiin. Kriisin jälkihoidossa

kysytään, olisiko se voitu ennakoida, ehdittiinkö siitä

viestiä ennen kuin asiasta syntyi julkinen kohu. Saimmeko

oman viestimme perille, korjattiinko väärät tiedot,

kumottiinko huhut? Mitä olisi voitu tehdä paremmin? Tarvitaanko

vielä viestintää maineen ja kunnian palauttamiseksi?

Kriisiviestinnässä on hyvä muistaa, että kaikki on

sitä miltä näyttää.

7

18


Tilavierailut

Vierailukäynti maatilalle, perhemetsään tai maaseutuyritykseen

on tehokas tiedotustilaisuus. Se tarjoaa tietoa ja

elämyksiä sekä muokkaa myönteistä mielikuvaa maaseudusta

ja sen ihmisistä.

Tilavierailun järjestäjän muistilista:

• Kättele vieraat tervetulleeksi.

• Esittele itsesi ja yrityksesi, kerro tilan historiasta.

• Esittele rakennukset.

• Kerro tuotannosta: mitä pelloillasi/metsässäsi

tehdään, mihin tuotantosi käytetään, mitä eläimiä

tilalla on, millaisia luontokohteita metsässäsi on,

mitä yrityksesi tuottaa, mitkä ovat erikoisuutesi ja

kilpailuvalttisi.

• Kerro, ettei karjasuojiin voi päästää vieraita

ainakaan ilman suojavaatteita, koska haluat

suojella eläimiä ihmisten mahdollisesti

kuljettamilta taudeilta.

• Esittele koneet ja laitteet, uudet ja historialliset,

jos niitä on tallella. Anna työnäytöksiä mikäli

mahdollista.

• Anna vieraiden kokeilla kaikkea mikä on turvallista

ja mahdollista.

• Houkuttele vieraasi keskustelemaan ja kysymään,

kysele heiltä aikaisemmista maaseutukokemuksista.

• Muista tarjoilu. Suosi omia ja oman alueesi

tuotteita. Esittele pöydän antimet ja niiden

alkuperä.

• Omaa saa kehua mollaamatta muita!

20


Viestintäohjeet poikkeustapauksissa

Eläintauti: kunnaneläinlääkäri epäilee,

että tilalla on eläintauti, joka vaatii

toimenpiteitä

Tuottaja

• ilmoitus keskusjärjestöön eläinlääkärille tai

ko. sektorin asiamiehelle

Tila on joutunut rikoksen uhriksi,

maatilalla on käyty luvattomasti

Tuottaja

• ilmoitus poliisille -> rikostutkinta alkaa

• ilmoitus oman liiton toiminnanjohtajalle ->

apu tuottajalle alkaa

Eläinsuojelu: media haluaa tehdä jutun

eläinten hyvinvoinnista tai tilalle tullaan

tekemään viranomaistarkastus eläinten

hyvinvointiin liittyen

Tuottaja

• ilmoitus oman liiton toiminnanjohtajalle

Keskusliitto

• ilmoitus eläinlääkärille, sektoriasiamiehille,

maatalouslinjan johtajalle, puheenjohtajalle,

toiminnanjohtajalle ja viestinnälle sekä

tuottajan alueen liiton toiminnanjohtajalle

• varmistetaan tuki tuottajalle

• sisäinen ja ulkoinen viestintä hoidetaan

keskitetysti keskusjärjestöstä

Liiton toiminnanjohtaja

• ilmoitus keskusjärjestöön eläinlääkärille tai

ko. sektorin asiamiehelle

• meno maatilalle tuottajan tueksi

Keskusjärjestö

• sisäinen ja ulkoinen viestintä hoidetaan

keskitetysti keskusjärjestössä tai yhteistyössä

liiton kanssa

Liiton toiminnanjohtaja

• käydään tuottajan kanssa läpi huomioon

otettavat seikat

• tarvittaessa otetaan yhteys MTK:n viestintään

Tarkemmat toimintaohjeet MTK:n verkkosivuilla:

www.mtk.fi/poikkeustilanneohjeet_elaintiloille

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Simonkatu 6, 00101 Helsinki

Puhelin 020 4131

www.mtk.fi

More magazines by this user
Similar magazines