Yliopiston vuosikertomus v. 2011 - Oulu
Yliopiston vuosikertomus v. 2011 - Oulu
Yliopiston vuosikertomus v. 2011 - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VUOSI | <strong>2011</strong><br />
1
kulttuurinen identiteetti<br />
elinikäinen oppiminen<br />
biotieteet<br />
TUTKIMUS<br />
yrittäjyys<br />
KEHITYS<br />
TIEDE<br />
TERVEYS<br />
luonnonvarat<br />
PUHDAS<br />
TEKNOLOGIA<br />
kansainvälisyys<br />
INFORMAATIOTEKNOLOGIA<br />
YMPÄRISTÖ<br />
INNOVAATIOTOIMINTA<br />
materiaalit<br />
monialaisuus<br />
vuorovaikutus<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto on kansainvälinen tutkimus- ja koulutusyhteisö, jonka tehtävänä on edistää tulevaisuuden uutta osaamista, hyvinvointia ja sivistystä.<br />
Ihmistieteiden, luonnontieteiden ja teknisten tieteiden ennakkoluuloton yhdistäminen luo ainutlaatuisen pohjan uudelle monitieteiselle<br />
tutkimustiedolle, innovaatioille ja uusien osaajien koulutukselle. <strong>Yliopiston</strong> tavoitteena on tutkimuksen kansainvälinen kärki valituilla painoaloilla<br />
sekä korkeatasoinen koulutus vaativiin työelämän tehtäviin.<br />
3
LAURI LAJUNEN<br />
rehtori<br />
Rehtorin katsaus<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa jatkettiin edellisenä vuonna laaditun<br />
strategian toteuttamista sekä toimintatapojen<br />
uudistamista uuden yliopistolain hengen mukaisesti.<br />
Keväällä käynnistettiin strategian päivitys.<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute <strong>Oulu</strong>n yliopistolle<br />
oli voittopuolisesti kiittävää. Kiitosta saivat uusittu<br />
strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet tutkimuksen<br />
ja koulutuksen tehostamiseksi ja laadun nostamiseksi<br />
sekä näitä tukevat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet.<br />
Hyvää palautetta sai myös yliopiston toiminta <strong>Oulu</strong>n<br />
seudun innovaatioyhteistyössä ja tiivis yhteistyö tutkimuslaitosten<br />
kanssa.<br />
Väitöskirjaprosessin tukitoimien ansiosta tohtoreita<br />
valmistui ennätysmäärä 182, minkä ansiosta tohtorintutkintojen<br />
kolmen vuoden keskiarvo on tavoitteen<br />
mukainen. Tohtorien osuus suhteessa muissa yliopistoissa<br />
suoritettuihin tohtorintutkintoihin nousi edellisestä<br />
kolmivuotiskaudesta runsaan prosenttiyksikön<br />
9,9 prosenttiin.<br />
Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1314. Tavoitetta<br />
ei saavutettu mutta siitä huolimatta <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
suhteellinen osuus koko yliopistolaitoksessa<br />
suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista nousi<br />
edellisen kolmivuotiskauden 9,3 prosentista 10,4 prosenttiin.<br />
Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin<br />
1177.<br />
Myös tieteellisten julkaisujen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden<br />
määrä on ollut kasvussa.<br />
Yliopisto on menestynyt hyvin Suomen Akatemian<br />
ja Tekesin FiDiPro – Finland Distinguished Professor<br />
Programme -ohjelmassa. Yliopistossa työskenteli kahdeksan<br />
FiDiPro-professoria ja kaksi FiDiPro Fellow<br />
-tutkijaa. Heistä kuusi professoria ja FiDiPro Fellow<br />
-tutkijat työskentelivät tekniikan alalla ja kaksi professoria<br />
luonnontieteiden alalla.<br />
Yliopisto on pystynyt tasapainottamaan taloutensa.<br />
Tasapainottamistoimenpiteitä vietiin eteenpäin suunnitelman<br />
mukaisesti. Kajaanin luokanopettajakoulutuksen<br />
lakkauttamisessa on meneillään siirtymävaihe<br />
ja jäljellä olevat toimenpiteet, kuten henkilöstösiirrot<br />
ja -vähennykset sekä tiloista luopuminen painottuvat<br />
vuodelle 2013.<br />
<strong>Yliopiston</strong><br />
alueellinen<br />
toiminta<br />
Kainuussa<br />
on keskitetty<br />
Kajaanin<br />
”Keskeistä toimenpiteissä on<br />
moni- ja poikkitieteisyys sekä<br />
kansainvälisyys.”<br />
yliopistokeskukseen, jossa keskeiset yhteistyökumppanit<br />
ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu,<br />
Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin<br />
yliopisto, VTT ja Mikes.<br />
Yliopistokeskuksen toimintayksiköt ovat mittaus- ja<br />
tietojärjestelmiin erikoistunut koulutus- ja tutkimuskeskus<br />
CEMIS ja aikuiskoulutuskeskus Aikopa. Yliopistokeskuksen<br />
perusrahoitusta lisättiin merkittävästi.<br />
<strong>Oulu</strong>n Innovaatioallianssin ohjauksessa vuonna 2008<br />
aloitettu viiden innovaatiokeskittymän muodostaminen<br />
on nyt suunnitellussa laajuudessa. Innovaatiokeskittymät<br />
on muodostettu internet-tutkimukseen (Center<br />
for Internet Excellence CIE), painettavaan elektroniikkaan<br />
(Center for Printed Intelligence PrintoCent) ja kansainväliseen<br />
liiketoimintaan (Martti Ahtisaari Institute<br />
MAI).<br />
Kolmivuotisina ohjelmina muodostettiin terveyden,<br />
lääketieteen tekniikan ja biotieteiden (Centre for Health<br />
and Technology CHT) sekä ympäristön ja energian<br />
(Centre for Environment and Energy CEE) innovaatiokeskittymät.<br />
Keskittymien tavoitteena on synnyttää<br />
uusia yrityksiä ja työpaikkoja yliopiston, ammattikorkeakoulun,<br />
tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijoiden<br />
yhteistyöllä.<br />
Kansainvälistymistä edistettiin useilla toimilla. Vuoden<br />
aikana laajennettiin yhteistyötä japanilaisten yliopistojen<br />
kanssa perustamalla toimipiste Jokohamaan.<br />
CWC Nippon -toimipisteen tavoitteena on tukea<br />
yhteistyön jatkuvuutta, kannustaa monitieteisiin<br />
tutkimuksiin ja luoda uusia kansainvälisiä<br />
yhteistoimintamalleja myös<br />
yritysten kanssa. Toiminta alkaa vuoden<br />
2012 aikana.<br />
Suomalais-amerikkalainen yhteistyö<br />
vahvistuu tulevaisuuden langattomien<br />
verkkoteknologioiden kehityksessä WiFiUSinstituutin<br />
myötä. Instituutin toimintaa johtaa ja<br />
koordinoi <strong>Oulu</strong>n yliopiston Centre for Wireless Communications<br />
(CWC).<br />
Koulutusviennin ensimmäiset hankkeet toteutuivat vuoden<br />
aikana. Opettajankoulutuksen osaamista vietiin<br />
Armeniaan ja Namibiaan. Namibian yliopistoon perustettiin<br />
lääketieteellinen tiedekunta <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
mallin mukaisesti.<br />
<strong>Yliopiston</strong> ensimmäinen varainhankintakampanja päättyi<br />
30.6.<strong>2011</strong>. Tuotolla tuetaan monitieteisen tutkimuksen<br />
ja koulutuksen paino- ja kehittämisaloja muun<br />
muassa rekrytoimalla huippututkijoita ja -opettajia,<br />
tukemalla jatkokoulutusta, käynnistämällä uusia tutkimus-<br />
ja koulutusohjelmia sekä kehittämällä tutkimusja<br />
opetusympäristöjä. Keskeistä toimenpiteissä on<br />
moni- ja poikkitieteisyys sekä kansainvälisyys.<br />
4
HANS SÖDERLUND<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston hallituksen puheenjohtaja<br />
Hallituksen<br />
puheenjohtajan katsaus<br />
<strong>Oulu</strong>n seutu on tietointensiivinen ja sen elinkeinorakenne<br />
poikkeuksellisen vahvasti innovatiivisiin yrityksiin<br />
nojautuva. Monialainen tiedeyliopisto antaa lisäarvoa<br />
ympäristölleen koulutuksen ja tutkimuksen kautta,<br />
mutta vahvistaa myös epäsuorasti ympäristön<br />
kulttuurista monipuolisuutta. <strong>Yliopiston</strong> ja yhteiskunnan<br />
yhteistyö on rakentava ja monipuolinen.<br />
Innovaattorin paikka ei ole säilyvä vaan sen eteen täytyy<br />
tehdä jatkuvasti työtä. Globaali kilpailu on kova sekä<br />
tiedon luojien eli yliopistojen että tiedon hyödyntäjien<br />
eli korkean teknologian yritysten kesken. <strong>Yliopiston</strong> tehtävänä<br />
on jatkuvasti varmistaa ja vahvistaa toimintansa<br />
laatua ja vaikuttavuutta. Vain laadukkaalla, kansainvälistä<br />
kilpailua kestävällä tutkimuksella on merkitystä.<br />
Opetuksen laadun on varmistettava, että valmistuvat<br />
opiskelijat ovat kilpailukykyisiä maailman työmarkkinoilla.<br />
Tällä en halua erityisesti korostaa niitä tiedekuntia,<br />
joiden tutkimustulokset ovat suoraan hyödynnettävissä<br />
yhteiskunnassa ja teollisuudessa – myös<br />
positiivinen epäsuora vaikuttavuus syntyy vain laadukkaalla<br />
toiminnalla. Ilahduttavaa on, että <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
laatumittarit osoittavat oikeaan suuntaan.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana <strong>Oulu</strong>n yliopisto työsti uutta strategiaa.<br />
Tarkoituksena ei ollut vuoden 2010 hyväksytyn<br />
strategian radikaali muokkaaminen vaan sen edelleen<br />
jalostaminen. Strategian keskeinen tavoite on<br />
edelleen tutkimuksen ja opetuksen laadun vahvistaminen.<br />
<strong>Yliopiston</strong> perusarvoihin kuuluu akateeminen vapaus.<br />
Tutkijan kuuluu saada valita tutkimusongelmansa ja<br />
-metodinsa vapaasti. Laadun kannalta on toisaalta<br />
keskeistä, että osaaminen on riittävän syvällistä ja<br />
tutkimusvälineistö kunnossa. Tämä pakottaa keskittymään<br />
muutamiin painoaloihin. Vahvistamalla painoalojen<br />
poikkitieteellisyyttä vahvistamme niiden vaikuttavuutta<br />
ja annamme tilaa akateemiselle vapaudelle.<br />
Sekä valtion että yliopiston talous edellyttää, että<br />
opiskeluajat lyhenevät ja valmistumismäärät kasvavat.<br />
Turhien mutkien poistamiseksi yliopisto tarkistaa opetusprosessinsa<br />
ja varmistaa, että koulutusohjelmat<br />
edistävät nopeaa opiskelua. Laajemmilla kandidaattivaiheen<br />
ja syvemmillä maisterivaiheen opinnoilla pyritään<br />
siihen, että kandidaattiopintojen aikana opiskelija<br />
näkee paremmin alansa mahdollisuudet ja pystyy riittävillä<br />
tiedoilla valitsemaan maisterivaiheen pääaineensa.<br />
Opetusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Pelkkä ex<br />
cathedra -luennoiminen ei vastaa nykypäivän näkemystä<br />
laadukkaasta opetuksesta. Interaktiivisuus ja<br />
luova ratkaisukeskeinen opetus valtaavat alaa. <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopisto kehittää opetuksensa näiden periaatteiden<br />
mukaisesti alkaen painoalojen opetustarjonnasta.<br />
Uudet opetusmenetelmät vaativat muutoksia myös<br />
tiloihin. Luentosalien käyttö vähenee ja tilalle tarvitaan<br />
ryhmäopetustiloja ja kehittyvää tietotekniikkaa.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa on vahva kasvatustieteiden tiedekunta<br />
ja vankka pohja tietotekniikassa. Meillä on hyvät<br />
edellytykset toimia koulutuksen kehittämisen edelläkävijänä<br />
ja edistää myös koulutusvientiämme.<br />
<strong>Yliopiston</strong> keskeinen vahvuus on hyvät ja innostuneet<br />
opiskelijat. Hyviä opiskelijoita saamme tarjoamalla<br />
laadukasta toimintaa, mutta keskeistä on myös ylläpitää<br />
vireää ja viihtyisää akateemista ympäristöä.<br />
Kansainvälinen houkuttavuus edellyttää samaa. Koko<br />
yliopistoyhteisö, tutkija-opettajat, tukihenkilökunta ja<br />
opiskelijat, luo yhdessä ilmapiirin, johon hyvä maine<br />
perustuu.<br />
”Vain laadukkaalla,<br />
kansainvälistä kilpailua kestävällä<br />
tutkimuksella on merkitystä.”<br />
5
TAINA PIHLAJANIEMI<br />
tutkimusrehtori<br />
Verkostoitumista tutkimuksen<br />
vahvistamiseksi<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisena<br />
tiedeyliopistona, jonka tutkimusta kehitetään<br />
laadukkaammaksi ja kansainvälisesti arvostetummaksi.<br />
Tutkimus valituilla painoaloilla on laajaa ja vakiintunutta<br />
ja luonteeltaan monitieteistä.<br />
Tutkimuksen painoalat ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia,<br />
kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus<br />
sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit.<br />
Kehittämisalat ovat suppeampia nousevia aloja, joiden<br />
tutkimusprofiilit ja -rakenteet ovat muotoutumassa.<br />
Näitä ovat kaivos- ja vuoriala, terästeollisuus, liiketoiminta<br />
ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus.<br />
Paino- ja kehittämisaloille on määritelty<br />
tieteelliset fokukset, joita vahvistetaan.<br />
Tavoitteena on muodostaa tutkimusryhmien synergiaa<br />
hyödyntäviä, kansainvälisesti merkittäviä tutkimusohjelmia.<br />
Paino- ja kehittämisaloilla on laajoja monitieteisiä<br />
tutkimuskeskuksia, fokusoituja tutkimusyksiköitä<br />
ja verkostoja, tutkijakoulutusta ja kansainvälistä<br />
maisterikoulutusta sekä tutkimusinfrastruktuureja. Tutkimus<br />
on verkostoitunut kansainvälisesti ja paikallisesti<br />
strategisina kumppanuuksina.<br />
Tutkimuksen infrastruktuurit on tunnistettu paino- ja<br />
kehittämisaloittain ja niille on suunnattu yliopiston<br />
strategista rahoitusta ja Euroopan aluekehitysrahaston<br />
rahoitusta. Strategista rahoitusta suunnattiin ensisijaisesti<br />
kokonaisuuksiin, joita luonnehtii yhteiskäyttö<br />
ja suunnitelmallisuus.<br />
Tutkimuksen ja sen kansainvälisyyden vahvistamiseksi<br />
keskeisille fokusalueille kohdennettiin ns. rekrytointipaketteja,<br />
joiden tavoitteena on perustaa aktiivisesti<br />
julkaisevien nuorten tutkijoiden vetämiä<br />
tutkimusryhmiä. Rekrytointiohjelmalla saadaan noin<br />
30 tutkimushenkilön lisäys. Lisäksi suunniteltiin tenure<br />
track -tutkijauraohjelmaa, joka käynnistetään 2012<br />
aikana.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston tutkijakoulu (University of <strong>Oulu</strong><br />
Graduate School, UniOGS) aloitti toimintansa elokuussa.<br />
Tutkijakoulu vastaa tohtorikoulutukseen liittyvistä<br />
linjauksista ja opiskelijoiden sisäänotosta sekä<br />
hyväksyy koulutussuunnitelmat ja myöntää tutkinnot.<br />
Tämä antaa mahdollisuuden harmonisoida prosesseja<br />
ja edistää opiskelijoiden tasavertaista kohtelua sekä<br />
suunnitella tutkijakoulutusta. Tutkinnon suorittaminen<br />
neljässä vuodessa ja väittelyiän alentaminen ovat<br />
keskeisiä tavoitteita.<br />
Langattoman tietoliikennetekniikan tutkimus vahvistui,<br />
kun Centre for Wireless Communications (CWC)<br />
-keskuksen yhteyteen perustettiin WiFiUS-instituutti<br />
(Virtual Institute for Wireless Research between<br />
Finland and USA). Suomen Akatemian, Tekesin ja<br />
NSF:n (National Science Foundation) rahoittama<br />
ja <strong>Oulu</strong>n yliopiston koordinoima WiFiUS on yksi<br />
NSF:n kaikilla tieteenaloilla globaalisti käynnistämistä<br />
kolmesta virtuaalisesta instituutista.<br />
Vuoden lopussa valmisteltiin tutkimus- ja koulutusyhteistyötä<br />
japanilaisten kumppaneiden kanssa langattoman<br />
tietoliikennetekniikan alueella perustamalla<br />
CWC Nippon -toimipiste Jokohamaan. Vuonna 2012<br />
toimintansa aloittava toimipiste on ensimmäinen suomalaisen<br />
yliopiston Japaniin perustama yksikkö.<br />
Suomen Akatemia valitsi Solujen ja soluväliaineen<br />
vuorovaikutuksen huippuyksikön tutkimuksen huippuyksiköksi<br />
kaudelle 2012–2017. <strong>Oulu</strong>n yliopiston tutkijoita<br />
on osallisena Helsingin yliopistosta johdetussa<br />
Inversio-ongelmien huippuyksikössä sekä kahdessa<br />
muussa huippuyksikössä kaudella 2008–2013.<br />
Uutena läpimurtona <strong>Oulu</strong>n yliopistoon saatiin ensimmäisen<br />
kerran Euroopan tutkimusneuvoston ERC<br />
Advanced Grant -rahoitus. Se myönnettiin professori<br />
Heli Jantuselle mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan<br />
tutkimukseen.<br />
<strong>Oulu</strong>n Innovaatioallianssin myötä korkeakoulujen,<br />
tutkimuslaitosten, kaupungin ja yritysten yhteistyötä<br />
systematisoidaan, tavoitteita konkretisoidaan ja resursseja<br />
ohjataan laajoihin keskus- tai verkostomuotoisiin<br />
kehittämisalueisiin. Näihin keskuksiin lukeutuvat<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston johtamat Center for Internet Excellence<br />
CIE, Martti Ahtisaari Instituutti MAI ja VTT:n<br />
koordinoima painettavan elektroniikan keskittymä<br />
PrintoCent.<br />
”Tutkimus on verkostoitunut<br />
kansainvälisesti ja paikallisesti<br />
strategisina kumppanuuksina.”<br />
Innovaatioallianssin ohjelmina käynnistettiin terveyden,<br />
lääketieteen tekniikan ja biotieteiden sekä ympäristön<br />
ja energian innovaatiokeskittymät. <strong>Oulu</strong>n Innovaatioallianssi<br />
tavoittelee uusia työpaikkoja ja palveluita,<br />
merkittävää lisäystä täydentävään rahoitukseen ja uusien<br />
yritysten mukaantuloa hankkeisiin.<br />
Suomen Vuoriklusterin yhteyteen perustettiin kansallinen<br />
tutkimusverkosto, jota koordinoi vuorialan osaamiskeskus<br />
<strong>Oulu</strong> Mining School. Alaan liittyvää tutkimustyötä<br />
vahvistetaan <strong>Oulu</strong>n yliopistossa professorirekrytoinnin<br />
avulla ja tiivistämällä monialaista yhteistyötä.<br />
6
8<br />
Professori Riitta Keiski
Puhtaampaa tekniikkaa<br />
Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori Riitta<br />
Keiski kiinnostui nuorena kemiasta, mutta päätti<br />
ryhtyä opiskelemaan prosessitekniikkaa. Nykyään<br />
hän on keskittynyt katalyysitutkimukseen, ympäristöteknologian<br />
tärkeään kehittyvään osa-alueeseen.<br />
Keiskin ryhmän keskeisin tutkimusalue on ympäristöpäästöjen<br />
hallinta: miten katalyyttien avulla voidaan<br />
estää haitallisten komponenttien muodostuminen<br />
päästöissä tai tehdä niistä haitattomia. ”Tutkimme<br />
myös, miten teollisuuden savu- ja kiertokaasujen eri<br />
yhdisteitä voidaan hyödyntää.”<br />
”On täysin mahdollista erottaa ja puhdistaa savukaasuista<br />
hiilidioksidia ja käyttää sitä edelleen esimerkiksi<br />
vaikka virvoitusjuomissa.” Hiilidioksidista ja vedystä<br />
voidaan valmistaa myös polttoainekomponentteja.<br />
”Ympäristöteknologian<br />
tutkimuksen hyödyt on helppo<br />
nähdä globaalistikin.”<br />
Ympäristöteknologian tutkimus on luonnostaan kansainvälistä.<br />
Keiskin tutkimusryhmällä on yhteistyötä<br />
muun muassa Ranskan, Marokon, Intian ja Perun yliopistojen<br />
kanssa. ”Kansainvälisyys kasvattaa kriittistä<br />
massaa ja osaamista. Toisaalta hyvää osaamista löytyy<br />
myös kansallisesti ja uusia tutkimusavauksia voi luoda<br />
yhteistyössä omassa yliopistossammekin.”<br />
Teknisiä aloja varjostaa usein ajatus ympäristöhaitoista.<br />
Keiski haluaa tuoda esiin puhtaampaa tekniikkaa ja<br />
korostaa, että vihreät arvot ovat <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />
tehtävässä tutkimuksessa hyvin esillä. ”Haluamme<br />
<strong>Oulu</strong>ssa olla kestävän tuotannon ja energian kehittäjiä.”<br />
Riitta Keiski on saanut tutkimustyöstään paljon kiitosta.<br />
Professoriliitto valitsi hänet muun muassa Vuoden<br />
professoriksi vuonna <strong>2011</strong>. ”Haluan tehdä hyviä<br />
asioita. Ympäristöteknologian tutkimuksen hyödyt on<br />
helppo nähdä globaalistikin.”<br />
JUHO KARJALAINEN<br />
Käytännössä ympäristöteknologian tutkiminen sisältää<br />
paljon kokeellista tutkimista ja mallinnusta. ”Pidämme<br />
silmällä myös oman tutkimuksemme kestävyyttä. Tarkoituksena<br />
on saada mahdollisimman tarkkaa tietoa<br />
ilmiöistä, mutta minimoida tarvittavien kokeiden<br />
määrä.”<br />
9
OLLI SILVÉN<br />
koulutusrehtori<br />
Opintojen tukitoimet<br />
tuottivat tulosta<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto jatkoi opintojen sujuvoittamiseen ja<br />
tutkintosaantojen parantamiseen keskittyvän strategisen<br />
toimenpideohjelman toteutusta. Loppuvaiheen<br />
opiskelijoiden opintoja nopeutettiin tukitoimin, joiden<br />
ansiosta <strong>Oulu</strong>n yliopisto paransi huomattavasti osuuttaan<br />
ylemmistä korkeakoulututkinnoista.<br />
<strong>Yliopiston</strong> valtakunnallinen osuus vuosien 2009–<strong>2011</strong><br />
maisterintutkinnoista nousi edellisen kolmivuotiskauden<br />
9,3 prosentista 10,4 prosenttiin.<br />
Ensimmäisen opintovuoden vaikutus opiskelijoiden pysyvyyteen,<br />
opintomenestykseen ja valmistumisaikaan<br />
on merkittävä. Kaikki koulutusohjelmat ja oppiaineet<br />
velvoitettiin nimeämään jokaiselle opiskelijalle ns. omaopettaja<br />
vähintään ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi.<br />
”Ensimmäisen opintovuoden<br />
vaikutus opiskelijoiden pysyvyyteen,<br />
opintomenestykseen ja<br />
valmistumisaikaan on merkittävä.”<br />
Koulutusohjelmien ja oppiaineiden ensimmäisen opintovuoden<br />
toteutukset auditoitiin. Menestyneiden yhteiseksi<br />
piirteeksi osoittautui säännöllinen sisäinen<br />
arviointi ja siihen perustuva kehittäminen. Toimintamallin<br />
tukemiseksi koulutusohjelmille ja oppiaineille<br />
varmistettiin vastuuhenkilöt.<br />
Opintojen alkuvaiheen sujuvoittamiseksi vuotuista<br />
opiskeluaikaa jatkamalla toteutettiin ns. kesäkoulu,<br />
jonka tarjontaan valittiin yleisimmin rästiin jääviä opintojaksoja.<br />
Toimintaa kehitetään, sillä tulokset ovat erinomaiset.<br />
<strong>Yliopiston</strong> tavoitteena on, että opinnot etenisivät ilman<br />
hidasteita. Yliopistossa valmistauduttiin siirtymään<br />
keskitetysti laadittuihin, tyypillisimpiin opintopolkuihin<br />
perustuviin lukujärjestyksiin. Toimivilla aikataulutuksilla<br />
on suuri merkitys, sillä opintotuki muuttui<br />
kaksiportaiseksi ja vaatimukset vähimmäissuorituksista<br />
kiristyivät.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto on toteuttanut liki puoleen koulutuksistaan<br />
ns. joustavat opintopolut. Tämä tarkoittaa, että<br />
opiskelija voi kandidaatin tutkinnon jälkeen siirtyä toiseen<br />
koulutusohjelmaan tai oppiaineeseen ilman<br />
siltaopintoja. Polut on valittu työelämärelevanssin<br />
perusteella.<br />
Joustavia opintopolkuja käyttävien opiskelijoiden<br />
osuuden ennustetaan nousevan huomattavaksi viimeistään<br />
2014 opiskelijavalintojen uudistuessa.<br />
Tuolloin suunnitellaan rajoitettavaksi opiskelupaikan<br />
jo saaneiden osallistumista päävalintoihin.<br />
Yliopisto tuki kolmen uuden kansainvälisen maisteriohjelman<br />
perustamista ja kuutta olemassa olevaa laajennettiin.<br />
Odotettavissa on, että kansainvälisten opiskelijoiden<br />
tutkintojen määrä liki kaksinkertaistuu<br />
vuonna 2012.<br />
Luoteis-Venäjältä suuntautuvan opiskelijavaihdon<br />
kasvattamiseksi koulutusneuvosto perusti Erasmusjärjestelmää<br />
vastaavan liikkuvuusavustusmenettelyn.<br />
Usean kiinalaisen yliopiston kanssa sovittiin vastavuoroisesta<br />
opiskelijavaihdosta englanninkielisiin<br />
maisteriohjelmiin.<br />
Täydennyskoulutuksen, työllistymisen tukitoimien,<br />
avoimen yliopiston ja kielitaitokoulutuksen yhteistoimintaa<br />
vahvistettiin perustamalla täydentävien opintojen<br />
keskus. Keskus tarjoaa koulutuskokonaisuuksia<br />
sekä tutkinnon suorittaneille että vielä opiskeleville<br />
ja koordinoi työelämäharjoittelua. Tavoitteena on<br />
työelämän tarpeiden huomioiminen koulutuksen<br />
suunnittelussa.<br />
Opiskelijapalveluiden kokoaminen uuteen opiskelijakeskukseen<br />
aloitettiin vuonna <strong>2011</strong>. Myös eräät ulkopuoliset<br />
yhteistyökumppanit sijoittavat palveluitaan<br />
samaan pisteeseen. Samanaikaisesti selkiytettiin koulutushallinnon<br />
organisaatiota.<br />
10
12<br />
Tohtoriopiskelija Jan Hermes
Humaanissa ympäristössä<br />
”<strong>Oulu</strong>n yliopisto on loistava paikka<br />
kansainväliselle opiskelijalle.”<br />
2009. ”<strong>Oulu</strong>n yliopisto on todella avoin<br />
paikka, kaikkien kanssa voi puhua englantia,<br />
eikä täällä todellakaan tunne oloaan<br />
muukalaiseksi.”<br />
Tulevaisuuden suunnitelmat Jan Hermesillä ovat<br />
vielä hieman auki, mutta yksi asia on varma. ”Suomi<br />
tulee aina olemaan osa minua. Tiedä vaikka jäisin<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistoon töihin”, hän naurahtaa.<br />
Jan Hermes ehti työskennellä kotimaassaan Saksassa<br />
teollisuuden parissa jonkin aikaa, kunnes ajatus laajasta<br />
opintokokonaisuudesta taloustieteiden saralla kävi<br />
yhä kiinnostavammaksi. Tarkasteltuaan eri vaihtoehtoja<br />
kotimaastaan ja sen ulkopuolelta Hermes huomasi<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan maisteriohjelman.<br />
”Insinööritaustani ei soveltunut useimpiin maisteriohjelmiin,<br />
mutta <strong>Oulu</strong>ssa ei vaadittu erikseen tutkintoa<br />
taloustieteistä”, Hermes muistelee. Hän on kotoisin<br />
Saksasta, mutta omaa hieman juuria myös Suomessa.<br />
<strong>Oulu</strong> ei varsinaisesti ollut Hermesille tuttu paikka,<br />
mutta kaikki kaupungista kuulemansa oli ollut positiivista.<br />
Opiskelut <strong>Oulu</strong>n yliopistossa hän aloitti vuonna<br />
Kaksivuotisen maisteriohjelman jälkeen<br />
Hermes harkitsi palaamista työelämän pariin, mutta<br />
ohjaaja ehdotti opintojen jatkamista. ”Professorini<br />
kannusti väitöskirjan tekoon, ja aloin harkita akateemista<br />
uraa.” Tällä haavaa hän tutkii verkostoteorioita<br />
ja liiketalouden etiikkaa.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto on Hermesin mukaan loistava paikka<br />
kansainväliselle opiskelijalle. ”Täällä on useita järjestöjä,<br />
jotka pitävät kansainvälisistä opiskelijoista huolta.<br />
Opetusta on tarjolla englanniksi ja kaikki ovat hyvin<br />
vastaanottavaisia.”<br />
Erityisesti hän kiittelee yliopiston aitoa yhteisöllisyyttä,<br />
joka tulee ilmi muun muassa opiskelijoiden kuuntelemisessa.<br />
”Täällä on huomattavasti vähemmän hierarkiaa<br />
verrattuna kotimaahani. Opiskelijat ja professorit<br />
voivat yhteistyössä kehittää opetusta ja tutkimusta.<br />
Olemme vertaisia humaanissa ympäristössä.”<br />
JUHO KARJALAINEN<br />
13
SAKARI JUSSI-PEKKA<br />
yhteyspäällikkö<br />
Aktiivista yhteiskuntasuhteiden<br />
rakentamista<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston ensimmäinen varainhankintakampanja<br />
päättyi 30.6.<strong>2011</strong>. Yhteinen yliopisto -kampanjalla<br />
kerättiin 11,4 miljoonaa euroa tieteen ja Pohjois-Suomen<br />
tulevaisuuden hyväksi. Lahjoituksiin perustuvaa<br />
valtion vastinrahaa yliopisto sai 23,1 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Yliopistorahastoon saatujen varojen yhteissumma<br />
vuoden <strong>2011</strong> lopussa oli 34,6 miljoonaa euroa. Pääoma<br />
mahdollistaa sijoitustuottojen kautta säännöllisen<br />
tuen Pohjois-Suomen kannalta tärkeiden koulutusja<br />
tutkimusalojen vahvistamiseksi.<br />
Varainhankinnan jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi<br />
se asemoitiin pysyvästi yliopiston strategiaan<br />
ja organisaatioon osaksi yhteiskuntasuhteiden<br />
hoitamista.<br />
”Jatkuvuuden varmistamiseksi<br />
varainhankinta asemoitiin<br />
pysyvästi osaksi yhteiskuntasuhteiden<br />
hoitamista.”<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus (GTK)<br />
solmivat strategisen kumppanuussopimuksen, jonka<br />
avulla ne panostavat kansalliseen ja kansainväliseen<br />
verkottumiseen. Yhteistyön painoaloiksi valittiin<br />
<strong>Oulu</strong> Mining School -yhteistyö, mineraaliset luonnonvarat<br />
ja niiden kestävä käyttö sekä kaivosympäristöt<br />
ja pohjavesi. Sopimukseen sisältyy yhteisprofessuurin<br />
perustaminen rikastustekniikan alalle.<br />
Mining <strong>Oulu</strong> – Know How -kansainvälistymishanketta<br />
resursoitiin EAKR-rahoituksella ja valtion vastinrahoituksella<br />
sekä Pohjois-Pohjanmaan liitolta saadulla<br />
rahoituksella. Hankkeessa kehitetään <strong>Oulu</strong>n roolia<br />
tieteellisenä ja kansainvälisenä kaivosteollisuuden<br />
kohtaamispaikkana ja nostetaan Suomen vahva kaivosteknologian<br />
osaaminen kansainväliseen tietoisuuteen.<br />
Pohjoisen ympäristötutkimusta koskeva yhteistyö<br />
vietiin uudelle tasolle, kun alan tutkimuslaitokset<br />
muuttivat yhteisiin tiloihin Linnanmaalle. Ympäristötietotalosta<br />
muodostui alan keskittymä, johon kuuluvat<br />
luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä<br />
(Lynet) MTT, Metla, RKTL ja SYKE sekä<br />
yliopiston Thule-instituutti. Oman vahvistuksensa<br />
tuo Ympäristötietotalon lähelle muuttanut Evira.<br />
Elokuussa toimintansa aloitti Centre for<br />
Health and Technology -innovaatiokeskittymä,<br />
jonka tarkoituksena on edistää yksilön terveyttä<br />
ja hyvinvointia, palveluiden kehittämistä<br />
sekä tehostaa terveydenhuollon prosesseja.<br />
CHT verkottaa alan toimijat edistämään tutkimusta<br />
ja innovaatioprosessia, luomaan houkuttavia<br />
testaus- ja pilotointiympäristöjä sekä tuotteistamaan<br />
innovaatioita. CHT toimii kanavana yritysten<br />
ja tutkimusrahoittajien suuntaan ja rakentaa<br />
kansainvälisiä verkostoja.<br />
CHT:ssa yliopiston yhteistyötahoina ovat VTT, <strong>Oulu</strong>n<br />
seudun ammattikorkeakoulu, <strong>Oulu</strong>n kaupunki,<br />
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Technopolis.<br />
Yliopisto käynnisti ydinvoimatekniikan täydennyskoulutusohjelman<br />
yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen<br />
yliopiston, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun<br />
ja alan muiden toimijoiden kanssa. Alkuvaiheessa<br />
koulutetaan asiantuntijoita Pyhäjoelle sijoitettavan<br />
ydinvoimalan rakentamista ja käyttöä varten.<br />
Sidosryhmien palvelutarjontaa tehostettiin organisaatiomuutoksella.<br />
Perustettuun täydentävien opintojen<br />
keskukseen sisältyvät muun muassa alumnisuhteet<br />
sekä elinkeinoelämän ja erityisesti pk-sektorin<br />
kanssa tehtävä yhteistyö Pohjois-Suomen hyvinvoinnin<br />
kannalta keskeisillä toimialoilla.<br />
<strong>Yliopiston</strong> tutkijat tekivät 54 keksintöilmoitusta,<br />
joista 20 eteni kaupallistamisen jatkoselvittelyihin.<br />
<strong>Yliopiston</strong> nimiin tehtiin neljä prioriteettipatenttihakemusta<br />
ja yksi hyödyllisyysmallihakemus. <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopisto on tehnyt kaikkiaan 68 lisenssi-, optio-,<br />
siirto- tai teknologianmyyntisopimusta. Uusia sopimuksia<br />
solmittiin kuusi ja uusia tutkimuslähtöisiä<br />
yrityksiä syntyi yksi.<br />
Kunnia-alumnin, presidentti Martti Ahtisaaren mukaan<br />
nimettyä ensimmäistä valtakunnallista Ahtisaari-päivää<br />
vietettiin Martti Ahtisaari Instituutin<br />
ja <strong>Oulu</strong>n yliopiston järjestämässä juhlassa 16. marraskuuta.<br />
Presidentti kunnioitti läsnäolollaan tilaisuutta.<br />
Ahtisaari-päivän tavoitteena on lisätä suomalaisen<br />
rauhanvälitystyön tunnettuutta korostamalla koulutuksen,<br />
tiedon ja viestinnän merkitystä.<br />
14
Logopedian opiskelija Ilona Niemelä<br />
15
16<br />
Johtaja Juha Ala-Mursula
Yrittäjyysvaihtoehto<br />
ykköseksi<br />
Uuden <strong>Oulu</strong>n elinkeinoelämää kehittävä Business <strong>Oulu</strong><br />
toimii yritysten ja yrittäjien äänenä, kun yliopisto<br />
suunnittelee kärkihankkeitaan ja koulutussisältöjään.<br />
Toisaalta ilman yliopistoa <strong>Oulu</strong>n elinkeinoelämä olisi<br />
murto-osa nykyisestään. Kumpikin tarvitsee toistaan.<br />
Johtaja Juha Ala-Mursula Business <strong>Oulu</strong>sta arvostaa<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston merkitystä alueen elinkeinoelämän<br />
kehittäjänä.<br />
”Monilla toimialoilla yliopisto on elinkeinotoiminnan<br />
peruspilari. Muuten meillä ei olisi esimerkiksi ICTklusteria,<br />
ei nykyisiä hyvinvointipuolen toimijoita, ei<br />
lääketieteen teknologiaa. Myös ympäristöalalla meillä<br />
on kansainvälisiä kärkiä. Kaikki kansainväliset ja isommat<br />
kilpailutekijät perustuvat siihen, mitä yliopistossa<br />
on tutkittu.”<br />
Ala-Mursula arvelee, että ilman yliopistoa <strong>Oulu</strong>ssa<br />
olisi jopa 30 000 työpaikkaa vähemmän kuin nyt.<br />
Business <strong>Oulu</strong> on aktiivisena osapuolena mukana ainutlaatuisessa<br />
elinkeinoelämän, yliopiston ja ammattikorkeakoulun<br />
sekä tutkimuslaitokset yhdistävässä innovaatioallianssissa,<br />
jonka ansiosta on saatu aikaan korkean<br />
tason tutkimuskeskuksia.<br />
Allianssi on Ala-Mursulan mukaan mahdollistanut poikkitieteellisen<br />
tutkimuksen, josta hänen mukaansa syntyvät<br />
suurimmat keksinnöt.<br />
”Allianssi on toimiva ja osaava työkalu, jossa tuodaan<br />
oikeaa lisäarvoa yrityksille silloin, kun niiden omat<br />
resurssit eivät vielä riitä tutkimiseen ja jolloin odotellaan<br />
vielä rahoittajien kiinnostuksen heräämistä.”<br />
Business <strong>Oulu</strong> ja yliopisto tekevät myös yhteistä markkinointia.<br />
Jotta <strong>Oulu</strong>un saataisiin tasokkaat opiskelijat<br />
ja opettajat, myös kaupungin pitää olla houkutteleva.<br />
Uusimpana yhteisenä markkinointi-ideana on tehty<br />
huumoripitoisia videoklippejä, joissa ulkomaiset opiskelijat<br />
kertovat kokemuksistaan <strong>Oulu</strong>ssa. Videot ovat<br />
pyörineet myös elokuvien alkupaloina, ja niitä voi katsoa<br />
netissä osoitteessa oulu.com.<br />
Yrittäjyysnäkökulman huomioon ottaminen kaikilla<br />
tieteen aloilla loisi Ala-Mursulan mukaan aivan uusia<br />
näköaloja.<br />
”Edullinen, kansainvälinen digitaalisten sisältöjen jakelu<br />
mahdollistaa yrittäjyyden monella uudella alueella.<br />
Esimerkiksi luovat alat ovat kovasti nousussa. Samoin<br />
ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan puolella on paljon<br />
mahdollisuuksia saada isojakin juttuja aikaan, ja vastaavia<br />
mahdollisuuksia on myös humanistisilla aloilla.”<br />
”Meillä yrittäjyys on uravalinnoissa usein se viimeinen<br />
vaihtoehto, kun monessa kansantaloudessa se on ensimmäinen<br />
vaihtoehto.”<br />
RAIJA TUOMINEN<br />
”Monilla toimialoilla yliopisto on<br />
elinkeinotoiminnan peruspilari.”<br />
17
LIISA ROSSI<br />
henkilöstöjohtaja<br />
Ydintehtäviin vahvistusta<br />
kansainvälisistä osaajista<br />
Henkilöstöjohtamista ja -politiikkaa ohjaavat yliopiston<br />
strategia ja henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma.<br />
Tavoitteena on, että yliopisto menestyy ja<br />
on hyvä työyhteisö työntekijöille ja opiskelijoille.<br />
Ohjelman kaikilla osa-alueilla korostetaan hyvän<br />
henkilöstöjohtamisen merkitystä ja tuetaan esimiehiä<br />
muutosten läpiviemisessä ja johtamistyössä.<br />
Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on henkilöstön<br />
määrän ja laadun sekä niihin liittyvien muutostarpeiden<br />
ennakointi henkilöstörakenteen kehittämiseksi.<br />
Painopisteinä ovat erityisesti tutkijanuran kehittäminen<br />
ja tukitoimintojen keskittäminen palveluyksiköihin<br />
ja yliopistotasolle.<br />
Tehtävien ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä tavoitellaan<br />
tuloksellista ja kannustavaa tutkijoiden ja<br />
opettajien tehtävärakennetta ja uralla etenemistä<br />
sekä yliopiston kansainvälistymistä. Määräaikaisten<br />
palvelussuhteiden vakinaistaminen on tärkeää etenkin<br />
tukitoiminnoissa. Lähtökohtana on yliopiston ja<br />
sen yksiköiden henkilöstörakenteen tasapainoinen<br />
kehittäminen.<br />
Tutkimus- ja opetushenkilöstön tehtävärakenteen<br />
kehittämistä jatkettiin. Tutkijauratyöryhmässä laadittiin<br />
tutkijanuran eri tasojen väliset kriteerit ja esitys<br />
tenure track -järjestelmän pilotoinnista. Tutkijanuramalli<br />
hyväksyttiin yliopiston hallituksessa kesäkuussa<br />
<strong>2011</strong>. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmissa<br />
on tavoitteena, että tutkijatehtäviä on oikeassa suhteessa<br />
kaikissa tutkijanuravaiheissa.<br />
Kansainvälisyyden ja tutkijanuran kehittämiseksi strategiarahaa<br />
suunnattiin paino- ja kehittämisaloille rekrytointipaketteihin<br />
ja tutkijatohtorin tehtäviin. Rekrytoinnit<br />
tehtiin laajoina kansainvälisinä hakuina, ja<br />
niiden avulla voitiin palkata 16 tutkijaa: kaksi osaaikaista<br />
professoria ja kahdeksan yliopistotutkijaa<br />
sekä kuusi tutkijatohtoria. Tutkijoista kahdeksan on<br />
ulkomaalaisia.<br />
Tehtäviinsä rekrytoidut ovat palkanneet ryhmiinsä<br />
tutkijatohtorin tai tohtorikoulutettavan, joten kerrannaisvaikutukset<br />
ovat huomattavat.<br />
”Tavoitteena on, että yliopisto<br />
menestyy ja on hyvä työyhteisö<br />
työntekijöille ja opiskelijoille.”<br />
Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi ovat hyvinvointisuunnitelman<br />
kehittämiskohteita. Syksyllä toteutettiin<br />
henkilöstön työhyvinvointikysely, jonka<br />
tulokset noudattivat kaikissa yliopistoissa yhtenäistä<br />
linjaa. Kehitettävää on erityisesti johtamisen osaalueella,<br />
muun muassa strategiatietoisuudessa ja<br />
tiedottamisessa.<br />
Yliopistossa otettiin käyttöön varhaisen tuen malli,<br />
jonka avulla helpotetaan ongelmien varhaista havaitsemista<br />
ja ratkaisujen löytämistä. Esimiehiä koulutettiin<br />
mallin käyttöönottoon. Tasa-arvotoimikunta<br />
päivitti yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.<br />
Osaamisen kehittämisen käytäntöjä uudistettiin<br />
kokoamalla henkilöstökoulutussuunnitelma. Henkilöstökoulutuksen<br />
pelisääntöjä päivitettiin ja perehdyttämiskäytäntöjä<br />
tehostettiin.<br />
Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi järjestettiin<br />
koulutustilaisuuksia laajasti eri aiheista. Vuorovaikutteinen<br />
Esimiesfoorumi otettiin ohjelmaan<br />
syksyllä.<br />
Yliopistossa otettiin uutena palkitsemiskeinona<br />
käyttöön kannustepalkkiojärjestelmä, jonka tavoitteena<br />
on palkita henkilöitä ja ryhmiä erityisen hyvistä<br />
tuloksista.<br />
19
Luonnonlahjat eivät riitä<br />
esimiestyössä<br />
Suuret muutokset toimintaympäristössä mittaavat<br />
tosissaan esimiestaitoja. Yliopistolain muutos, uusi<br />
johtamisjärjestelmä ja opetus- ja kulttuuriministeriön<br />
uusi rahanjakomalli sekä yliopiston kirjaston<br />
rakenteellinen uudistaminen ovat ylikirjastonhoitaja<br />
Päivi Kytömäen lähes 30-vuotisen esimiesuran suurimmat<br />
myllerrykset. Esimiestaitoja on tarvittu.<br />
”Muutos 1980-luvulta tähän päivään on valtava.<br />
Yliopisto menee yhä yritysmäisempään suuntaan.<br />
Nyt haetaan tehokkuutta ja tuottavuutta, ja omaa<br />
yksikköä verrataan valtakunnan muihin vastaaviin.”<br />
”Toiminnassa on oltava selkeät<br />
rakenteet ja tavoitteet, mikä<br />
vapauttaa energiaa työhön.”<br />
Esimieheltä vaaditaan toiminnan suunnittelun ja<br />
johtamisen sekä työsuhde- ja talousasioiden tuntemusta<br />
mutta erityisesti taitoja henkilöiden johtamiseen.<br />
”Ihmiset ovat työn ydin. Ellei ihmisten kesken<br />
ole vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä, ei työ<br />
ole tuloksellista. Ihmisten johtaminen on esimiehelle<br />
haastavinta.”<br />
Esimiestyö yliopistossa on Kytömäen mielestä kautta<br />
linjan jämäköitynyt viime vuosina. ”Suurten muutosten<br />
onnistuneeksi läpiviemiseksi se on ollut ihan<br />
pakko.”<br />
Toiminnassa on oltava selkeät rakenteet ja tavoitteet,<br />
mikä vapauttaa energiaa työhön. Tämän turvaamisessa<br />
Kytömäen mielestä esimies on avainasemassa.<br />
Työssään hän on kehittänyt johtoryhmätyöskentelyä<br />
ja ottanut käyttöön muun muassa säännölliset<br />
henkilöstötapaamiset. Kirjastolaiset kokoontuvat<br />
nelisen kertaa vuodessa omiin puoli päivää kestäviin<br />
missä mennään -tilaisuuksiinsa.<br />
Yliopistoyksiköitä ei johdeta pelkällä luonnonlahjakkuudella<br />
vaan esimiestaitoja on kohennettava. Yliopisto<br />
antaa Kytömäen mukaan esimiehille hyvän<br />
tuen ja tarpeellista täsmäkoulutusta vertaisfoorumeineen.<br />
”Esimieskoulutukset ovat monipuolisia,<br />
henkilökohtaista neuvontaa ja keskustelutukea sekä<br />
akateemista konsultaatiota saa tarvittaessa.”<br />
Kytömäen mukaan koulutukset ovat erityisen<br />
tärkeitä kaikille uusille esimiehille, myös tutkijoille,<br />
joista tulee laitosjohtajia. Ylikirjastonhoitajana<br />
hänen tehtävänsä on tukea myös<br />
omia esimiesalaisiaan, joita hän sai kirjaston<br />
organisaatiouudistuksessa kolme uutta.<br />
”Olen hyvilläni, että tapaan koulutuksissa myös laitosjohtajia.<br />
Se vahvistaa tunnetta, etten työskentele<br />
erillään laitosten arjesta, ja saan oivalluksia ja<br />
tukea vertaiskeskusteluista.”<br />
Oma uudistuminen on esimiehelle tärkeää. Ammatillisesti<br />
Päivi Kytömäki uudistuu kansainvälisissä ja<br />
kansallisissa alan luottamus- ja asiantuntijatehtävissä.<br />
ANNA-MARIA RAUDASKOSKI<br />
20
Ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki<br />
21
PIRJO KYTÖSALMI<br />
talousjohtaja<br />
Talous säilyi<br />
tasapainoisena<br />
Yliopistot ovat vastanneet omasta maksuvalmiudestaan<br />
ja vakavaraisuudestaan vuoden 2010 alusta alkaen.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston talous oli hyvin tasapainossa vuonna<br />
<strong>2011</strong>, ja tulos oli 3,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vakavaraisuus<br />
säilyi erinomaisena, sillä omavaraisuusaste<br />
nousi vuoden alun 79,1 prosentista 83,1 prosenttiin.<br />
Myös maksuvalmius säilyi hyvänä.<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
välisen sopimuksen mukainen perusrahoitus<br />
vuodelle <strong>2011</strong> oli 144,9 miljoonaa euroa.<br />
Perusrahoituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö<br />
maksoi 4,9 miljoonaa euroa kertaluonteista<br />
maksuvalmiusrahaa. Yliopisto sai<br />
valtionrahoitusta yliopistojen alv-kompensaatiosopimuksen<br />
pohjalta 10,9 miljoonaa euroa.<br />
kovelkakirjalainoihin ja osakkeisiin. Oman pääoman<br />
yhteissumma oli 134,8 miljoonaa euroa.<br />
Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata yliopiston<br />
varojen hyvä kokonaistuotto pitkällä aikavälillä. Toiminnassa<br />
tavoitellaan kohtuullista tuottoa kohtuullisella<br />
riskillä. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli<br />
855 000 euroa.<br />
”Sijoitustoiminnan tavoitteena on<br />
turvata yliopiston varojen hyvä<br />
kokonaistuotto pitkällä aikavälillä.”<br />
noin 9000 neliömetrin alalla. Suurimpia hankkeita<br />
olivat lääketieteellisen tiedekunnan laitosrakennus 2:n,<br />
epäorgaanisen kemian laboratorion, systeemi- ja säätötekniikan<br />
laboratorion, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen<br />
ja matemaattisten tieteiden laitoksen peruskorjaukset<br />
sekä geo- ja vesitekniikan laboratorion ja<br />
opiskelijakeskuksen muutostyöt.<br />
Työn alla olivat myös luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen<br />
yhteenliittymän Lynet-laboratorion muutostyöt.<br />
Lisäksi hankesuunnittelua aloitettiin ja toteutettiin<br />
useissa kohteissa. Työ-, oppimis- ja tutkimusmpäristöjä<br />
kehitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Kampusten<br />
kehittäminen nostaa neliövuokria, mitä on<br />
tarkoitus kompensoida tilojen toiminnallisuuden ja<br />
tehokkuuden parantamisella.<br />
Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 80,4 miljoonaa<br />
euroa. Täydentävän rahoituksen tuotot olivat edellisvuoden<br />
tasolla 71,8 miljoonaa euroa, joka on 30,3<br />
prosenttia kokonaistuloista. Täydentävä rahoitus<br />
koostuu pääasiassa Tekesin, Suomen Akatemian ja<br />
Euroopan unionin projektirahoituksesta.<br />
Varsinaisen toiminnan kulut olivat 231,8 miljoonaa<br />
euroa, josta henkilöstökulujen osuus suurimpana oli<br />
145,8 miljoonaa euroa eli 62,9 prosenttia.<br />
Varainhankinnan tuottojen ja valtion vastinrahan siirto<br />
yliopiston peruspääomaan kasvatti tasetta 26,4 miljoonalla<br />
eurolla. Kampanjakauden jälkeen tulleita lahjoituksia<br />
kertyi 68 200 euroa. Yliopistorahastoon saatujen<br />
varojen yhteissumma kasvoi 34,6 miljoonaan euroon.<br />
Varat on sijoitettu pääasiassa rahastoihin, jouk-<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston sijoitusomaisuuden hoito ulkoistettiin<br />
kolmelle täyden valtakirjan varainhoitajalle. Sijoitustoiminnan<br />
periaatteiden mukaan sijoitukset tehdään<br />
turvallisella ja tuloa tuottavalla tavalla hajauttaen omistukset<br />
eri sijoitusinstrumentteihin ja maantieteellisille<br />
alueille. Toiminnan vähimmäistavoitteena on reaaliarvon<br />
säilyttäminen. Varainhoitajien hoidossa on sijoitusomaisuutta<br />
kirjanpitoarvoltaan 63,9 miljoonaa euroa.<br />
Vuosi <strong>2011</strong> oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toinen<br />
varsinainen toimintavuosi. Yhtiön organisaatio sai<br />
lopullisen muotonsa ja yhteisesti sovitut toimintatavat<br />
ja sopimuskäytännöt yliopiston tilapalveluiden kanssa<br />
otettiin käyttöön.<br />
<strong>Yliopiston</strong> vuokraamissa tiloissa valmistui peruskorjauksia<br />
tai tilajärjestelyistä aiheutuneita muutostöitä<br />
MENORAKENNE<br />
Henkilöstökulut 62,9 %<br />
Tilakustannukset 14,3 %<br />
Muut kustannukset 22,8 %<br />
22
OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ<br />
SUORITETUT PERUSTUTKINNOT<br />
TOHTORINTUTKINNOT<br />
20 000<br />
17 500<br />
15 000<br />
12 500<br />
10 000<br />
130<br />
123<br />
154<br />
141<br />
182<br />
7500<br />
5000<br />
2500<br />
<strong>2011</strong><br />
TIEDEKUNNAT<br />
Humanistinen tiedekunta<br />
Kasvatustieteiden tiedekunta<br />
Luonnontieteellinen tiedekunta<br />
Lääketieteellinen tiedekunta<br />
Taloustieteiden tiedekunta<br />
Teknillinen tiedekunta<br />
Opiskelijat yhteensä<br />
uudet perustutkinto-opiskelijat<br />
Tutkinnot yhteensä<br />
alemmat tutkinnot<br />
perustutkinnot<br />
tohtorintutkinnot<br />
muut tutkinnot<br />
Henkilökunta yhteensä (htv)<br />
professorit<br />
<strong>Yliopiston</strong> rahoitus yhteensä (M€)<br />
perusrahoitus<br />
täydentävä rahoitus<br />
harjoittelukoulun kotikuntakorvaukset<br />
muut yleisavustukset/ALV-kompensaatio<br />
Julkaisutoiminta<br />
julkaisut yhteensä<br />
tieteelliset julkaisut<br />
KOULUTUSALAT<br />
Humanistinen<br />
Kasvatustieteellinen<br />
Luonnontieteellinen<br />
Lääketieteellinen<br />
Hammaslääketieteellinen<br />
Terveystieteet<br />
Kauppatieteellinen<br />
Teknillistieteellinen<br />
15864<br />
1811<br />
2768<br />
1177<br />
1314<br />
182<br />
95<br />
2790<br />
228<br />
237,3<br />
144,9<br />
71,8<br />
4,9<br />
12<br />
3223<br />
2523<br />
JULKAISUTOIMINTA<br />
Tiedekunta tai yksikkö<br />
Tieteelliset Muut julkaisut Yhteensä<br />
julkaisut<br />
Humanistinen tiedekunta 309 137 446<br />
Kasvatustieteiden tiedekunta 117 132 249<br />
Luonnontieteellinen tiedekunta 498 104 602<br />
Lääketieteellinen tiedekunta 712 102 814<br />
Taloustieteiden tiedekunta 106 20 126<br />
Teknillinen tiedekunta 646 117 763<br />
Muut yksiköt (ml. erillislaitokset) 135 88 223<br />
Yhteensä 2523 700 3223<br />
Aineistossa eivät ole mukana käännöstyöt, toimitetut teokset ja painetut abstraktit.<br />
17 %<br />
21 %<br />
3 %<br />
HENKILÖTYÖVUODET HENKILÖRYHMITTÄIN<br />
15 %<br />
8 %<br />
36 %<br />
htv<br />
professorit 228<br />
tutkijat 964<br />
opettajat 396<br />
kirjastohenkilöstö 74<br />
hallintohenkilöstö 448<br />
muu henkilöstö 573<br />
Harjoittelukoulut (htv:t eivät sisälly kuvioihin)<br />
<strong>Oulu</strong> Kajaani<br />
opettajat 72 19<br />
muu henkilöstö 13 3<br />
LÄHTENEET JA<br />
TULLEET<br />
VAIHTO-OPISKELIJAT<br />
MAITTAIN<br />
Lähteneet<br />
Saksa 48<br />
Espanja 29<br />
USA 29<br />
Itävalta 23<br />
Kiina 21<br />
Ranska 18<br />
Iso-Britannia 16<br />
Ruotsi 13<br />
Japani 11<br />
Thaimaa 11<br />
Tanska 10<br />
Muut 121<br />
Yhteensä 350<br />
Tulleet<br />
Ranska 56<br />
Espanja 51<br />
Saksa 42<br />
USA 22<br />
Italia 19<br />
Puola 17<br />
Tšekki 17<br />
Meksiko 15<br />
Korean tasavalta 14<br />
Kiina 11<br />
Turkki 11<br />
Muut 125<br />
Yhteensä 400<br />
23
TAPAHTUMAT <strong>2011</strong><br />
TAMMIKUU<br />
Professori Riitta Keiski valittiin Vuoden Professoriksi<br />
Professori Mikko Siponen huomioitiin parhaana<br />
eurooppalaisena alan järjestön AIS:n ranking-listalla<br />
HELMIKUU<br />
Rakennusalan vaikuttajaorganisaatiot lahjoittivat maaja<br />
pohjarakennustekniikan professuurin<br />
Yrittäjät ja yliopisto avasivat haastekampanjan yliopistorahaston<br />
kartuttamiseksi<br />
MAALISKUU<br />
Uusi FiDiPro-professori Valery V. Tuchin nimitettiin<br />
optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorioon<br />
TOUKOKUU<br />
Professori Tatu Juvonen nimettiin Vuoden Alumniksi<br />
KESÄKUU<br />
Suomen Akatemia nimesi professori Taina Pihlajaniemen<br />
johtaman Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen<br />
huippuyksikön tutkimuksen huippuyksiköksi<br />
vuosille 2012–2017<br />
Ydinvoimatekniikan koulutus päätettiin aloittaa<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto ja Shanghai Jiao Tongin yliopisto<br />
allekirjoittivat opiskelijavaihtosopimuksen<br />
ELOKUU<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston tutkijakoulu University of <strong>Oulu</strong><br />
Graduate School, UniOGS, aloitti toimintansa<br />
Centre for Health and Technology -innovaatiokeskittymä<br />
aloitti toimintansa<br />
LOKAKUU<br />
<strong>Oulu</strong>n Ympäristötietotalo vihittiin Linnanmaalla<br />
luonnonvaratutkimuksen käyttöön<br />
Professori Heli Jantunen sai <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
ensimmäisen ERC Advanced Grantin mikroelektroniikan<br />
ja materiaalifysiikan tutkimukseen<br />
CWC ryhtyi koordinoimaan Suomen ja USA:n<br />
langattoman tietoliikenteen yhteistyötä WiFiUSvirtuaalitutkimuskeskuksessa<br />
MARRASKUU<br />
Ensimmäinen valtakunnallinen Ahtisaari-päivä<br />
järjestettiin <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />
JOULUKUU<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto<br />
sopivat Nordic Mining Schoolin kaksoistutkintojen<br />
vaihto-ohjelmasta<br />
24
TIEDEKUNNAT<br />
HUMANISTINEN TIEDEKUNTA<br />
Oppiaineet<br />
Informaatiotutkimus<br />
Logopedia<br />
Suomen kieli<br />
Saamen kieli<br />
Saamelainen kulttuuri<br />
Englantilainen filologia<br />
Germaaninen filologia<br />
Pohjoismainen filologia<br />
Kirjallisuus<br />
Historia<br />
Aate- ja oppihistoria<br />
Kulttuuriantropologia<br />
Arkeologia<br />
Perustutkinto-opiskelijat 1971<br />
näistä uusia 275<br />
jatko-opiskelijat 239<br />
Tutkinnot 424<br />
alemmat tutkinnot 201<br />
perustutkinnot 208<br />
tohtorintutkinnot 13<br />
Henkilökunta 133<br />
opetus- ja tutkimushenkilökunta 119<br />
muu henkilökunta 18<br />
Julkaisutoiminta 446<br />
tieteelliset julkaisut 309<br />
muut julkaisut 137<br />
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA<br />
Oppiaineet<br />
Kasvatustieteiden koulutus<br />
Musiikkikasvatuksen koulutus<br />
Varhaiskasvatuksen koulutus<br />
Luokanopettajan koulutus<br />
Master of Education, Intercultural Teacher Education<br />
Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus<br />
Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus<br />
Opettajan pedagogiset opinnot<br />
Perustutkinto-opiskelijat 1679<br />
näistä uusia 299<br />
jatko-opiskelijat 120<br />
Tutkinnot 407<br />
alemmat tutkinnot 226<br />
perustutkinnot 208<br />
tohtorintutkinnot 8<br />
Henkilökunta 163<br />
opetus- ja tutkimushenkilökunta 128<br />
muu henkilökunta 35<br />
Julkaisutoiminta 249<br />
tieteelliset julkaisut 117<br />
muut julkaisut 132<br />
LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
Oppiaineet<br />
Biokemia<br />
Eläinekologia, eläinfysiologia, kasviekologia,<br />
kasvifysiologia, genetiikka<br />
Biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka,<br />
tähtitiede<br />
Geologia ja mineralogia, maaperägeologia, geokemia<br />
Epäorgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen<br />
kemia, rakennetutkimuksen kemia<br />
Maantiede<br />
Matematiikka, tilastotiede, sovellettu matematiikka<br />
Tietojenkäsittelytiede<br />
Perustutkinto-opiskelijat 3552<br />
näistä uusia 602<br />
jatko-opiskelijat 353<br />
Tutkinnot 608<br />
alemmat tutkinnot 267<br />
perustutkinnot 282<br />
tohtorintutkinnot 56<br />
Henkilökunta 488<br />
opetus- ja tutkimushenkilökunta 357<br />
muu henkilökunta 131<br />
Julkaisutoiminta 602<br />
tieteelliset julkaisut 498<br />
muut julkaisut 104<br />
LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
Oppiaineet<br />
Erikoishammaslääkärikoulutus<br />
Erikoislääkärikoulutus<br />
Hammaslääketieteen koulutusohjelma<br />
Hoitotieteen tieteenalaohjelma<br />
Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma<br />
Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma<br />
Lääketieteen koulutusohjelma<br />
Radiografian tieteenalaohjelma<br />
Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma<br />
Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma<br />
Perustutkinto-opiskelijat 1476<br />
näistä uusia 255<br />
jatko-opiskelijat 328<br />
ammatilliset jatko-opiskelijat 563<br />
Tutkinnot 362<br />
alemmat tutkinnot 57<br />
perustutkinnot 214<br />
tohtorintutkinnot 59<br />
ammatilliset jatkotutkinnot 88<br />
Henkilökunta 376<br />
opetus- ja tutkimushenkilökunta 243<br />
muu henkilökunta 133<br />
Julkaisutoiminta 814<br />
tieteelliset julkaisut 712<br />
muut julkaisut 102<br />
TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA<br />
Oppiaineet<br />
Johtaminen<br />
Kansantaloustiede<br />
Laskentatoimi<br />
Markkinointi<br />
Rahoitus<br />
Kansainvälinen liiketoiminta<br />
Yritysjuridiikka<br />
Perustutkinto-opiskelijat 1608<br />
näistä uusia 328<br />
jatko-opiskelijat 93<br />
Tutkinnot 307<br />
alemmat tutkinnot 122<br />
perustutkinnot 170<br />
tohtorintutkinnot 4<br />
Henkilökunta 89<br />
opetus- ja tutkimushenkilökunta 66<br />
muu henkilökunta 23<br />
Julkaisutoiminta 126<br />
tieteelliset julkaisut 106<br />
muut julkaisut 20<br />
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA<br />
Oppiaineet<br />
Arkkitehtuurin koulutusohjelma<br />
Konetekniikan koulutusohjelma<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelma<br />
Sähkötekniikan koulutusohjelma<br />
Tietotekniikan koulutusohjelma<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelma<br />
Ympäristötekniikan koulutusohjelma<br />
Perustutkinto-opiskelijat 3340<br />
näistä uusia 452<br />
jatko-opiskelijat 542<br />
Tutkinnot 580<br />
alemmat tutkinnot 304<br />
perustutkinnot 232<br />
tohtorintutkinnot 42<br />
Henkilökunta 643<br />
opetus- ja tutkimushenkilökunta 482<br />
muu henkilökunta 161<br />
Julkaisutoiminta 763<br />
tieteelliset julkaisut 646<br />
muut julkaisut 117<br />
25
OULUN YLIOPISTON HALLITUS 31.12.<strong>2011</strong><br />
Hans Söderlund, tutkimusprofessori, puheenjohtaja<br />
Pekka Erkkilä, Executive Vice President<br />
Lea Kauppi, pääjohtaja<br />
Leena Mörttinen, johtaja<br />
Erkki Ormala, Vice President<br />
Sanna Järvelä, professori<br />
Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö<br />
Markku Savolainen, professori<br />
Milja Seppälä, fil. yo.<br />
Raija Ukkola, ylivirastomestari<br />
REHTORAATTI<br />
Lauri Lajunen, rehtori<br />
Olli Silvén, koulutusrehtori<br />
Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori<br />
YLIOPISTOKOLLEGIO 31.12.<strong>2011</strong><br />
Petri Sahlström, professori<br />
Kalervo Hiltunen, professori<br />
Juha Kostamovaara, professori<br />
Juhani Niskanen, professori<br />
Jouni Pursiainen, professori<br />
Kyösti Oikarinen, professori<br />
Paula Rossi, professori<br />
Hannu Soini, professori<br />
Henrik Hedberg, yliassistentti<br />
Matti Isohookana, projektipäällikkö<br />
Juha Jaako, yliopistonlehtori, puheenjohtaja<br />
Eila Keränen, kirjastosihteeri<br />
Gordon Roberts, lehtori<br />
Vesa Virtanen, johtaja<br />
Elina Honkala, tekn. yo.<br />
Petra Junno, kasv. yo.<br />
Matti Kemi, fil. yo.<br />
Miikka Saukko, FK, tekn. yo., varapuheenjohtaja<br />
Aino-Maija Toppi, kauppat. yo.<br />
Anssi Tuohino, lääket. kand.<br />
26
<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />
Linnanmaa<br />
PL 8000<br />
90014 OULUN YLIOPISTO<br />
puh. 0294 480 000<br />
WWW.OULU.FI<br />
Toimitus: <strong>Oulu</strong>n yliopiston viestintäpalvelut | Valokuvat: Juha Sarkkinen ja Ilpo Okkonen | Graafinen suunnittelu: Pakkahuone | Kirjapaino: Erweko | ISSN 0787-4227<br />
28
Change language