Laadukas johtajuus - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Laadukas johtajuus - Hämeenlinna

Laadukas johtajuus

Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin

Eeva Hujala, Marjatta Korhonen, Marja-Liisa Akselin ja Arja Korhonen


LAADUKAS JOHTAJUUS

Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin

Eeva Hujala, Marjatta Korhonen, Marja-Liisa Akselin ja Arja Korhonen

SISÄLLYSLUETTELO

Johtajuus on yhteinen hanke......................................................................................3

Johtajuus kehittämisen kohteena................................................................................3

Päivähoidon organisaatiomuutoksen lähtökohdista Hämeenlinnassa........................5

Yhteisellä projektilla laadukkaaseen johtajuuteen......................................................6

Johtajuusanalyysi kunnassa.......................................................................................7

Perustehtävän laadun arviointi johtamisen perustana................................................7

Perustehtävän kehittäminen.....................................................................................12

Varhaiskasvatuskeskusten johtajien näkemyksiä johtajuuden haasteista................13

Pedagogisen johtajuuden rakentuminen on yhteinen hanke....................................13

Varhaiskasvatuskeskusten johtajien reflektiot...........................................................15

Lautakunnan näkemys projektin vaikuttavuudesta...................................................16

Päiväkotien johtamisesta varhaiskasvatuskeskusten ja

varhaiskasvatuksen laadun johtamiseen..................................................................16

Hallinnollinen johtajuus.............................................................................................16

Henkilöstöjohtaminen................................................................................................17

Pedagoginen johtajuus.............................................................................................17

LIITTEET

Lähdeluettelo.................................................................................................18

Liite 1: Päivähoitopaikan laadun kartoitus Hämeenlinnan

varhaiskasvatuskeskuksessa...................................................................19-26

Liite 2: Varhaiskasvatuskeskusten johtajien nostamat toiminnan

vahvuudet ja kehittämisen kohteet laadunarvioinnin pohjalta omassa

keskuksessaan.........................................................................................27-29

Liite 3: Varhaiskasvatuskeskusten kehittämistehtävät..............................31-44

Liite 4: Varhaiskasvatuskeskusten johtajien reflektiot...............................45-55

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


LAADUKAS JOHTAJUUS

Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin

Eeva Hujala, Marjatta Korhonen, Marja-Liisa Akselin ja Arja Korhonen

Johtajuus on yhteinen hanke

Mikä Hämeenlinnassa erottaa varhaiskasvatuskeskuksen johtajan entisestä hallinnollisesta

päiväkodin johtajasta? Mitä on pedagoginen johtajuus – kehittävää työtä vai työn kehittämistä?

Varhaiskasvatuksen johtajuus perustuu pitkälti varhaiskasvatustyön kehittämiseen huolimatta

siitä, että arjen johtajuustyö täyttyy usein monista yksittäisistä tehtävistä. Kehittämistyötä tehdään

pienin askelin soljuvasti tekemättömien töidenkin keskellä. Kokemus on, että varhaiskasvatuksen

kehittäminen tuottaa työn iloa ja imua. Varhaiskasvatuksen ala itsessään kehittää

ihmisyyttä ja ihminen tekemäänsä työtä.

Varhaiskasvatuksen laadukas johtaminen-projekti käynnistyi Hämeenlinnassa syksyllä 2006

yhteistyössä Tampereen yliopiston Varhaiskasvatusyksikön kanssa. Projektin tavoitteena on

ollut kehittää varhaiskasvatuksen johtajuuden uutta mallia koulutuksen, työnohjauksen ja arvioinnin

avulla. Projektiin on sisältynyt päivähoidon johtajuuden analyysi, lasten vanhemmille

ja päivähoitohenkilöstölle suunnattu varhaiskasvatuksen laadunarviointi sekä koulutusta ja

konsultaatiota varhaiskasvatuskeskusten johtajille.

Johtajuus kehittämisen kohteena

Varhaiskasvatuksen johtajuuden kehittäminen ja arviointi sitoutuvat perustehtävään. Tässä

projektissa johtajuuden tarkastelu rakennetaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon perustehtävän

teoreettiseen ymmärrykseen (Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski & Nivala 1998; Hujala

2004). Perustehtävä jäsennetään teoreettisesti kontekstuaalisen kasvatusnäkemyksen avulla.

Siinä kasvu ja kasvatus päivähoidossa rakentuvat lapsen elämän todellisuudelle ja lapsen

kasvukontekstille. Varhaiskasvatus määritellään lapsen elämänpiirissä toimivien kasvattajien

kasvatusyhteistyönä (Hujala 1996).

Kasvatusorganisaatioiden johtamiskeskustelussa puhutaan yleisesti käsittein johtajuus, johtamistyö

tai päivittäisjohtaminen ja hallinnointi. Johtamistyö ja päivittäisjohtaminen (management)

sekä hallinnointi (administration) vastaavat perustehtävän johtamisesta tässä ja nyt, jolloin

johtaja toimii pitkälti säädösten ja käskyjen toimenpanon varmistajana. Tällainen reaktiivinen

hallinnointi ei kuitenkaan enää riitä nykyisessä muutosvauhdissa, vaan johtajuuden (leadership)

tulee olla proaktiivista, kuulla hiljaisia signaaleja, arvioida nykyistä tilaa ja visioida tulevaisuutta

(Pennanen 2007).

Johtajuus (leadrship) suuntautuu tulevaisuuteen. Asiantuntijaorganisaatiot, kuten kuntien varhaiskasvatusyksiköt

odottavat johtajuutta, joka näkee eteenpäin ja tiedostaa perustyön mahdollisuudet

sekä tukee työntekijöitä työn kehittämiseen. Erityisesti julkishallinnon organisaatioiden

johtaminen ja päätöksenteko ovat yhteisvastuisia tehtäviä. Jaettu johtajuus merkitsee yhteistä,

tietoista vastuuta yhteisistä tavoitteista ja linjauksista, yhteistä vastuuta varhaiskasvatuksen

resurssoinnista ja laadun edellytysten turvaamisesta (Hujala & Heikka 2008a). Ropo ym. (2005)

määrittelevät jaetun johtajuuden asioiden yhteiseksi tekemiseksi. Se edellyttää luottamusta,

avoimia suhteita, yhteistä ymmärrystä ja todellisuuden yhdessä tekemistä.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Varhaiskasvatuksessa johtajuuden kehityssuunta on hallinnollisesta johtajuudesta varhaiskasvatustyön

ja työyhteisön johtamiseen ts. pedagogiseen johtamiseen. Pedagoginen johtajuus

ottaa vastuun varhaiskasvatuksen kehittämistyöstä. Se on perustehtävän kehittämistä ja huolehtimista

henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista (Hujala & Heikka 2008b). Pedagoginen

johtajuus tukee päivähoidon perustehtävän laadukasta toteuttamista.

Johtajuus kasvatussektorilla koostuu perustehtävän kehittämistyöstä ja ihmisten johtamisesta.

Hämäläinen ja Välijärvi (2007) näkevät muutoksen johtamisen olevan johtamisen kehittämishaaste,

jotta järjestelmät pysyvät muutoksessa mukana: ”Jatkuva muutos edellyttää vahvaa,

yhteistoiminnallista johtamista, jonka avulla saadaan henkilökunnan parhaat puolet esille ja

autetaan henkilöstöä jatkuvasti kehittymään ja jaksamaan”. Laadukas varhaiskasvatuksen

johtajuus toteutuu työyhteisössä, jonka jäsenet kokevat merkityksellisyytensä asiantuntijatiimin

jäseninä ja joiden ääni kuuluu päätöksenteossa.

Nivala (1999) on kehittänyt suomalaisen päivähoitotutkimuksen perustalta johtajuusmallin.

Nivalan mallissa varhaiskasvatusta tarkastellaan kontekstuaalisesti rakentuneena (Hujala

2004), jolloin myös johtajuutta tarkastellaan varhaiskasvatuskontekstin ja sen perustehtävän

näkökulmasta. Nivala (2007) on jäsentänyt kontekstuaalisen johtajuuden tarkastelua (kuvio

1) kolmen ulottuvuuden avulla: 1) johtaminen – ihmisten ja asioiden -, 2) perustehtävä ja 3)

visio. Näitä yhdistää organisaation strategiatyö. Johtaminen rakentuu perustehtävälle ja vie

sitä eteenpäin. Johtajuuden suunta määrittyy visionäärisesti rakentaen tulevaisuutta perustehtäväpohjaisesti.

Kuvio 1. Kontekstuaalinen johtajuus: johtamisen missioperustainen malli (Nivala 2007)


Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Mallin mukaisesti johtajuus tukee perustehtävää ja sen toimijoita suuntautumaan tulevaisuutta

kohti. Johtajuuden haasteena on perustehtävän eli mission selkiyttäminen, ja organisaation

yhteisen vision luominen niin, että sen pohjalta johtajuuden rakenteet ja tehtävät on mahdollista

nähdä yhdessä selkeästi ja kehittää niitä. Strategisen ajattelun ja siihen nojaavan johtamisen

tehtävä on tukea toimialan tavoitteiden toteuttamista, sen missiota ja visiota.

Johtaminen kohdistuu varhaiskasvatustyöhön. Johtaminen on johtamistyötä ts. johtajan toimenpiteitä,

joiden avulla johtajuus toteutuu. Johtamistyö merkitsee varhaiskasvatuksen mission

jäsentämistä ja vision rakentamista sekä strategiatyön ja siihen kytkeytyvän arvioinnin ankkuroimista

kehittämisen perustaksi. Ojala (2007) näkee, että johtaminen toteutuu toiminnan

arvioinnin ja kehittämisen kautta. Tämä mahdollistaa johtajan aktiivisen roolin toiminnan professionaalisessa

kehittämisessä. Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen ja Vartiainen (1999)

näkevät päivähoidon johtajuuden laajana käsitteenä ja määrittelevät sen varhaiskasvatuksen

parissa toimivien sitouttamisena varhaiskasvatuksen laadun ylläpitoon ja sen kehittämiseen.

Päivähoidon organisaatiomuutoksen lähtökohdista Hämeenlinnassa

Mistä johtajuuden kehittämisessä lähdettiin liikkeelle?

Päivähoidon ylimmän virkamiesjohdon - joka Hämeenlinnassa on lähinnä varhaiskasvatuspalvelujen

johtaja, kasvatustoiminnan johtaja - yhtenä lähtökohtana oli, että uudenlainen organisaatio

tarvitsee uudenlaista johtajuutta.

Vuonna 2003 Hämeenlinnassa oli 16 kunnallista päiväkotia ja kolme perhepäivähoitoaluetta.

Päiväkodeista seitsemässä oli ns. hallinnollinen johtaja, joka kokoaikaisesti voi keskittyä perustehtäväänsä

– yksikkönsä ja varhaiskasvatuksen johtamiseen. Kuudessa päiväkodissa oli

lapsiryhmästä vastaava johtaja, joka hoiti samanaikaisesti kahta eri tehtävää eli työskenteli

sekä ryhmän lastentarhanopettajana että päiväkodin johtajan tehtävässä. Varhaiskasvatuksen

sisällön kehittäminen, varhaiskasvatuspalvelujen nopea kehitys, uusien työvälineiden käyttöönottaminen

ja toimintasääntömuutokset tekivät erityisesti lapsiryhmästä vastaavan johtajan työn

erittäin haasteelliseksi. Uusien tehtävien myötä esimiesten työmäärä lisääntyi ja kahden työn

tekeminen tuli lähes mahdottomaksi.

Organisaatiomuutoksessa ei ole ollut ensisijaisena tavoitteena esimiesresurssien lisäys, vaan

henkilöstöresurssien uudelleen organisointi ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottamistapojen

muuttaminen. Muutoksella haluttiin myös varmistaa, että lapsiryhmissä työskentelevä henkilöstö

voi keskittyä lapsiryhmätyöskentelyyn. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että esimiestyön muuttuminen

ja sen uudelleen jäsentäminen, uusi johtajuusmalli, tarvitsee esimiesten tarpeista lähtevää

yhteistä koulutusprosessia.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on lisätä henkilöstön ammatillista tietoisuutta,

vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa sekä eri palvelujen

välistä moniammatillista yhteistyötä tavoitteena tukea lasta ja perhettä ennen koulun aloittamista.

Perusturvalautakunta on kesällä 2005 hyväksynyt Hämeenlinnan varhaiskasvatussuunnitelman

linjaukset. Yhtenä linjauksena on, että ns. runkopäiväkotien yhteyteen muodostetaan eri

varhaiskasvatuspalveluista vahvoja kiinteitä verkostoja, jotka rakentuvat varhaiskasvatuskeskuksiksi.

Keskeisenä tavoitteena muutoksella on myös lisätä perheiden palvelua. Visiona on,

että lapsiperheet tulevaisuudessa voivat valita lähialueen varhaiskasvatuspalvelutarjottimelta

tarpeitaan vastaavan palvelun. Päivähoitoalueella varhaiskasvatustoimijoiden yhteistyö tehostuu,

siten että kunnallinen päivähoito, yksityinen päivähoito, järjestön ja seurakunnan tuottama

avoin varhaiskasvatustoiminta ovat entistä kiinteämmin verkottuneita.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Yhteisellä projektilla laadukkaaseen johtajuuteen

Projektin kehittämistyön tarkoituksena oli uuden johtajuuden mallin rakentaminen. Projektin

tavoitteeksi asetettiin siirtyminen päiväkodin johtamisesta varhaiskasvatuskeskusten ja varhaiskasvatuksen

laadun johtamiseen. Aiemmin puolet hämeenlinnalaisista johtajista on toiminut

johtajan työn ohella myös lastentarhanopettajana lapsiryhmässä. Muutoksen jälkeen haasteeksi

on noussut johtajan perustehtävän uudelleenmääritys.

Kuvio 2. Projektikaavio

Maaliskuussa 2005 aloitettiin päiväkotien johtajien, perhepäivähoidon ohjaajien ja päivähoidon

johdon yhteinen työskentelyprosessi, jossa arvioitiin ja analysoitiin päiväkotien ja perhepäivähoidon

nykytilaa ja johtajuutta.

Jokainen johtaja työsti oman visiopaperinsa, joista yhdessä keskustellen

muodostettiin yhteinen visio: varhaiskasvatuksen kenttään rakentuu varhaiskasvatuskeskuksia,

joiden johtaminen edellyttää uutta johtajuusmallia.

Muutoksen toteuttamisesta ja johtamismallin rakentamisesta vastaavat päivähoidon johto yhdessä

varhaiskasvatuskeskusten johtajien kanssa.

Muutosprosessin ja siihen liittyvän koulutuksen suunnittelu ja toteutus yhdessä johdon ja varhaiskasvatuskeskusten

tuli Tampereen yliopiston varhaiskasvatusyksiköstä. Prosessia johti

professori Eeva Hujala.


Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Johtajuusanalyysi kunnassa

Marraskuussa 2006 toteutettiin varhaiskasvatuskeskusten johtajien, päivähoidon henkilöstön

ja päivähoidon ylimmän virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden focus group- haastattelut

päivähoidon johtajuuteen liittyvistä odotuksista ja haasteista. Lisäksi maaliskuussa 2008 toteutettiin

lautakunnan jäsenten haastattelut uudestaan pitkittäiskuvauksen saamiseksi johtajuuden

vaikuttavuudesta. Focus group -keskustelujen avulla pyrittiin selvittämään merkityksiä, joita

päivähoidon ja varhaiskasvatuksen parissa toimijat liittivät johtajuuteen. Keskustelujen tuloksia

hyödynnettiin johtajuuden suunnittelussa ja toimintamallien kehittämistyössä. Tarkoituksena oli

löytää hämeenlinnalainen näkökulma varhaiskasvatuksen johtajuuteen.

Focus group-haastattelut kaikissa ryhmissä osoittivat, että päivähoidon perustehtävä Hämeenlinnassa

nähtiin ensisijaisesti kasvatukseen ja lapseen sekä perheisiin ja yhteistyöhön liittyvänä

toimintana. Kasvatukselliset asiat ja vanhemmuuden tukeminen nähtiin olevan päivähoidon

arjessa toiminnan keskiössä. Lisäksi virkamies- ja luottamusmiesjohto ja varhaiskasvatuskeskusten

johtajat korostivat päivähoidon sosiaalipalvelullista tehtävää ja varhaisen puuttumisen

merkityksellisyyttä päivähoidon perustehtävänä. Kaikkineen hämeenlinnalaiset varhaiskasvatuksen

toimijat näkivät päivähoidon perustehtävän melko johdonmukaisesti samansuuntaisesti,

mikä on hyvä pohja yhteistyölle ja johtajuuden toteutumiselle linjakkaasti.

Johtajuuden jäsentämisessä ja painottamisessa oli kuitenkin eroja eri ryhmien näkemyksissä.

Henkilöstön odotukset kohdistuivat lähijohtamiseen, jolloin korostettiin johtajan läsnäoloa

ja pedagogisen työn tukemista. Varhaiskasvatuskeskusten johtajat näkivät tärkeänä sekä

pedagogisen johtajuuden että henkilöstöjohtamisen, jolloin johtajuuden tavoitteena nähtiin

laadukkaiden prosessien aikaansaaminen yhdessä. Johtavat virkamiehet korostivat edellisen

lisäksi muutosjohtajuuden merkityksellisyyttä. Lisäksi he painottivat yhteisöllisyydestä huolehtimista

ja vastuunottamista työn taloudellisista raameista. Lautakunta nosti johtajuudessa

kaikkein voimallisimmin esiin asiakkaiden erilaiset tarpeet ja huolenpidon resurssien riittävyydestä

näihin tarpeisiin vastaamisessa. Palvelujohtamisen lisäksi lautakunta näki johtajuuden

haasteena muutosjohtamisen. Lautakunta korosti, että muutos ei ole vain lakeihin reagoimista

vaan muutos on asiakkaiden tarpeista lähtevää ja ennakoivaa. Hämeenlinnassa kaikki varhaiskasvatuksen

toimijatasot kokivat vastuun laadun tuottamisesta yhteisenä. Keskusteluissa

korostettiin osaavan ja koulutetun henkilöstön merkitystä kasvatuksen laadun tuottajana. Melko

yksimielisesti eri tahot näkivät lautakunnan tehtävänä laadukkaista puitteista huolehtiminen.

Kaikki tahot arvostivat pedagogisesta johtajuutta varhaiskasvatuksessa ja siihen kaivattiinkin

nykyistä enemmän aikaa.

Perustehtävän laadun arviointi johtamisen perustana

Varhaiskasvatuspalvelujen organisaatiomuutoksen rinnalla on kulkenut johtajien kouluttaminen

ja tukeminen uusissa johtamisrakenteissa. Johtajan oman työn tueksi projektin alussa rakennettiin

yhteistä ymmärrystä varhaiskasvatuksen laadun teoreettisista perusteista. Johtamisen

taustalla olevan perustehtävän tilan ja perustehtävän johtamishaasteiden kartoittamiseksi perehdyttiin

varhaiskasvatuksen laadun arviointiin.

Perustehtävän laadun arviointi kohdistettiin sekä päivähoidossa että esiopetuksessa olevien

lasten vanhemmille ja päivähoitohenkilöstölle.

Arviointia varten laadittiin tutkijan ja johtajien yhteistyönä arviointimittari olemassa olevan mittarin

(Hujala et al. 2002) pohjalta, joka päivitettiin Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman

(2005) ja Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman (2005) mukaan. (Liite 1)

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Mittari on alun perin laadittu Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Lapin yliopiston sekä 22 kunnan

päivähoidon asiantuntijoiden kanssa. Alkuperäisen mittarin laadinta puolestaan on perustunut

varhaiskasvatustieteen teoriaan ja tutkimustietoon, joiden pohjalta on koottu mittauksen taustalla

oleva varhaiskasvatuksen laadun teoreettinen malli.

Kuvio 3. Päivähoidon laadunarvioinnin teoreettinen malli (Hujala et al. 1999)

Vanhempien ja henkilöstön näkemys laadusta

Tulostus perustuu Hämeenlinnaa varten VASUn pohjalta päivitettyyn laadun arviointimittariin.

Mittarin tietojen koodaus noudattelee mittarin arvoja, jotka on koodattu niin, että 5= laatutekijöiden

vahva taso…1=laatutekijöiden heikko taso


Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Kuvio 4. Vanhempien ja päivähoitohenkilöstön näkemys varhaiskasvatuksen laadusta Hämeenlinnassa

(1=laadun heikko taso…5=laadun vahva taso)

Sekä yllä oleva kuvio että tilastollinen testaus osoittaa, että vanhempien ja henkilöstön näkemykset

päivähoidon laadusta erosivat useimpien tutkittujen muuttujien osalta erittäin merkitsevästi.

Kuvion muuttujat numeroilla 1-42 vastaavat liitteenä 1 olevan mittarin osioita.

Päivähoidon laatua määrittävien puitetekijöiden suhteen vanhemmat olivat merkitsevästi tyytyväisempiä

kuin työntekijät. Vanhemmat olivat erityisen tyytyväisiä sekä sisä- että ulkotilojen

turvallisuuteen että henkilöstöresursseihin, joihin henkilöstö ei ollut läheskään yhtä tyytyväistä.

Laatua säätelevien välillisten tekijöiden osalta vanhempien ja henkilöstön näkemykset vaihtelivat

melkoisesti. Vanhempien arvioinneissa henkilöstön ammattitaito ja päivähoitopaikan ilmapiiri

saivat jossain määrin paremmat arviot kuin henkilöstön omissa arvioinneissa. Sen sijaan

VASUN toteutumisen osalta arvioinneissa oli suuri ero. Vaikka arvioinnit olivat samansuuntaisia

kysyttyjen asioiden suhteen, näki henkilöstö VASU-työskentelyn toteutuneen ”paremmin” kuin

mitä vanhemmat olivat sen kokeneet.

Prosessitekijöiden osalta henkilöstö arvioi kasvatuksen laadun ”paremmaksi” kuin vanhemmat.

Ainoastaan kolmen prosessitekijän osalta vanhemmat näkivät laadun henkilöstöä parempa-

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


na. Nämä olivat ”liikunnallisuus ja lasten tarve liikkua toteutuu päivähoidon arjessa”, ”lapset

osallistuvat arkitoimintoihin ja työtehtäviin” ja ”päiväjärjestys mahdollistaa yhtäjaksoisen, jopa

useamman päivän kestävän leikin”.

Myös vaikuttavuustekijöiden osalta tulos on samansuuntainen. Henkilöstö arvioi varhaiskasvatuksen

vaikuttavuuden merkitsevästi korkeammalle kuin vanhemmat. Kaikkineen voidaan sanoa,

että hämeenlinnalaiset vanhemmat ovat paljon tyytyväisempiä kuin henkilöstö päivähoidon

puitteisiin ja henkilöstön ammatillisuuteen, kun taas henkilöstö on vanhempia tyytyväisempää

siihen, mitä päivähoidossa tapahtuu, millaista varhaiskasvatus siellä on ja mitä kasvatuksella

saadaan aikaan. Tulos on samansuuntainen valtakunnallisen laadunarvioinnin vertailuaineiston

kanssa (kuvio 4).

Kuvio 5. Päivähoitohenkilöstön arviointi päivähoidon laadusta Hämeenlinnassa verrattuna laatuun muualla

Suomessa henkilöstön arvioimana (1=laadun heikko taso…5=laadun vahva taso)

Valtakunnalliseen aineistoon verrattuna muun Suomen päivähoitoväki oli hämeenlinnalaisia

tyytyväisempää päivähoidon puitteisiin. Hämeenlinnan päivähoitohenkilöstö taas arvioi vasutyöskentelynsä

laadukkaammaksi kuin henkilöstö muualla maassa. Erityisesti toivottiin kannustusta

ja palautetta johtajalta. Pedagogiikan toteutumisen suhteen Hämeenlinnan ja muun

Suomen välillä ei juuri ollut eroa.

10

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Kuvio 6. Vanhempien arvioi päivähoidon laadusta Hämeenlinnassa verrattuna muun Suomen vanhempien

arviointeihin

Hämeenlinnalaisten vanhempien laatupalaute oli miltei kautta linjan muuta maata positiivisempaa.

Vanhempien ”ylimääräisesti” kirjoittama palaute kohdistui pääosin päivähoidon puitteisiin.

Heidän näkemyksissään henkilökunta oli laadun tuottamisessa avain asemassa. Henkilökunta

koettiin hyvänä, lapsesta välittävänä ja työhönsä motivoituneena. Kriittiset äänet kohdistuivat

henkilökunnan vähäisyyteen. Hämeenlinnalaiset vanhemmat olivatkin huolissaan henkilökunnan

jaksamisesta. Joissakin päiväkotiryhmissä vanhempia puhututti lasten häiriökäyttäytyminen.

Kasvattamisesta päivähoidossa vanhemmat kirjoittivat melko vähän, sillä vanhemmat

myönsivät, että he eivät tiedä riittävästi kasvatuksesta päivähoidossa pystyäkseen ottamaan

siihen kantaa. Toivomuksena esitettiin mm. lisää liikuntaa lapsille.

Henkilöstön toiveet päivähoidon laadun kehittämiselle liittyivät johtajuuteen.

Varhaiskasvatuskeskusten johtajien nostamat toiminnan vahvuudet ja kehittämisen kohteet

laadunarvioinnin pohjalta omassa keskuksessaan löytyvät liitteestä 2.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 11


Perustehtävän kehittäminen

Laadunarvioinnin sekä focus group -keskustelujen tulokset ja johtopäätökset antoivat hyviä

työkaluja johtajuuden kehittämiseen. Varhaiskasvatuskeskuskohtaisten laadunarviointitulosten

ja johtajuushaasteiden pohjalta johtajat laativat varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman

omaan keskukseensa. Kehittämisen aihetta fokusoitaessa tuli pohtia, miksi asia on varhaiskasvatuskeskukselle

tärkeä, mihin kehittämisellä tähdätään, miten kehittämisen edellyttämiä

toimenpiteitä toteutetaan ja missä aikataulussa sekä miten kehittämisprosessia arvioidaan.

Kehittämistyö aloitettiin vision määrittelyllä maaliskuussa 2007. Visiotyöskentelyä tuki johtajuuden

määrittely perustehtävästä käsin, strategisen työskentelyn läpikäyminen sekä oman

varhaiskasvatuskeskuksen varhaiskasvatuksen arkiteorian pohtiminen. Visiotyöskentelyn lähtökohtana

oli ajatus, että korkeatasoinen varhaiskasvatus perustuu hyvään ja laadukkaaseen

johtamiseen, jossa keskeisenä tekijänä on johtajan oman yksikkönsä kanssa rakentama selkeä

ja ääneen lausuttu visio kehittämisen suuntaviivoista.

Varhaiskasvatuskeskusten johtajien kanssa pidetyissä yhteisissä työpajoissa kukin johtaja

kiteytti oman jäsennellyn näkemyksensä, miten hänen johtamassaan varhaiskasvatuskeskuksessa

edetään kohti tärkeäksi koettua tahtotilaa. Pyrkimyksenä kehittämistoiminnassa oli

päästä ”lähelle lapsen arkea”. Työskentelyn tuloksena syntyivät seuraavat kaksitoista varhaiskasvatuskeskuksen

visiota:

1) Kasvatuskumppanuus toimii arjessa

2) Paras varhaiskasvatuspäivä lapsille ja aikuisille

3) Lapsille hyvä lapsuus

4) Liikkuva, hyvinvoiva lapsi

5) Varhaiskasvatus lumoaa lapsen

6) Eväitä elämän reppuun päiväkotipedagogiikkaa sanoittamalla

7) Tiivisyhteistyö vanhempien kanssa

8) Lapsilähtöinen pedagogiikka

9) Lapsitaimelle mehevä kasvualusta

10) Laadukas, läpinäkyvä varhaiskasvatus

11) Laadukasta pedagogiikkaa antava, lapsen yksilöllisiin

oppimisentarpeisiin vastaava varhaiskasvatuskeskus

12) Laadukas, oppiva ja hyvinvoiva varhaiskasvatuskeskus.

Vision määrittelystä edettiin seuraavaksi varhaiskasvatuskeskusten kehittämistehtävien suunnitteluun

yksiköissä. Kehittämisteemojen työstäminen aloitettiin henkilöstön kanssa arvokeskusteluilla,

joiden pohjalta vahvistui ja tarkentui varhaiskasvatuskeskuksen yhteinen visio,

tavoitteet ja strategiat. Kehittämistehtävien avaaminen henkilöstön kanssa oli haastava johtajuustehtävä.

Isoissa työyhteisöissä suhtaudutaan kehittämiseen eri tavoin; on innokkaita

kehittäjiä, on kyseenalaistajia ja jopa kielteisesti kehittämiseen suhtautuvia.

Varhaiskasvatuskeskukset etenivät kehittämistehtävissään kukin omassa tahdissaan. Kehittämistyötä

tuki kasvatustoiminnan johtajan yksikkökohtainen konsultaatio ja kehittämistoiminnan

ohjaus. Konsultaation aikana käytiin keskusteluja pedagogisesta johtajuudesta. Sen avaaminen

yhteisesti tuntui tarpeelliselta.

Varhaiskasvatuskeskuskohtaiset kehittämistehtävien kuvaukset ovat raportin liitteenä (liite 3).

12

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Varhaiskasvatuskeskusten johtajien näkemyksiä johtajuuden

haasteista

Keväällä 2007 johtajat olivat sitä mieltä, että työaikaa kuluu paljon hallinnollisiin ja osin toisarvoisiin

tehtäviin. Monet johtajat kokivat myös riittämättömyyttä ja jatkuvaa aikapulaa. Johtajia

pyydettiin seuraamaan työajan käyttöään ja kirjaamaan tekemiään töitä puolen tunnin välein.

Lisäksi heitä pyydettiin laittamaan ylös työpäivän alussa tärkeimpinä pitämiään tehtäviä ja

kirjaamaan päivän lopuksi, mitä jäi tekemättä.

Seuranta osoitti, että johtajien hallinnolliset ja henkilöstöjohtamisen tehtävät vaihtuivat päivän

mittaan runsaasti ja niitä oli paljon. Tehtävät olivat jaoteltavissa talouden, asiakastyön ja

henkilöstön osaamisen johtamiseen. Tehtäväkuvauksissa ei näkynyt pedagogisen johtamisen

tehtäviä juuri lainkaan. Johtajan keskustelut henkilöstön ja vanhempien kanssa ovat kuitenkin

saattaneet liikkua kasvatuksen, opetuksen ja kehittämisen kysymyksissä, vaikka johtajat eivät

niitä suoraan pedagogiseksi johtajuudeksi kuvanneetkaan.

Varhaiskasvatuskeskusten johtajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi aikaa ja tilaa keskustella

keskenään ja johdon kanssa työnsä edellytyksistä. Siksi myös toiminnan rakenteet, kuten

kokoontumisfoorumit ja ajankäyttö, oli selkiinnytettävä. Työaikaseurannan jälkeen varhaiskasvatuskeskusten

johtajien työt selkiytettiin ryhmittelemällä perustehtävä hallinnolliseen, pedagogiseen

ja henkilöstön johtamiseen. Ryhmittelyllä pyrittiin saamaan selkeyttä johtajien

laajaan työkenttään, jotta johtajan työaika suuntautuisi oikein, ja johtajat pystyisivät paremmin

hahmottamaan oman perustyönsä sekä priorisoimaan tehtävänsä.

Pedagogisen johtajuuden rakentuminen on yhteinen hanke

Projektin aikana on käyty paljon keskusteluja siitä, millaiset asiat ovat johtajuuden peruspilareita.

Tavoitteena on ollut johtamiskohteiden, kuten pedagogiikan, asiakaspalvelun ja johtamistehtävien

selkiyttäminen. Johtavana ajatuksena on ollut, että hyvällä perustyön hahmottamisella

luodaan tilaa myös kehittämiselle, ja näin laatua varhaiskasvatuksen arkeen saadaan johtamistyön

kautta.

Projektin loppuvaiheessa keväällä 2008 haluttiin selvittää, miten varhaiskasvatuskeskuksen

johtajuus näyttäytyy työntekijöille ja luottamusmiehille. Varhaiskasvatuskeskuksissa tehtiin

kysely, jossa henkilöstöä pyydettiin arvioimaan tehtyä kehittämistyötä, pedagogista johtajuutta

sekä oman yksikkönsä vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Kehittämistyötä on tehty paljon kaikissa varhaiskasvatuskeskuksissa. Henkilöstö on ollut avainasemassa

kehittämisen suhteen. Yleisimmät kehittämisen foorumit ovat olleet kehittämispäivät

ja -illat sekä viikko- ja tiimipalaverit. Useassa varhaiskasvatuskeskuksessa on lisäksi luotu

erilaisia pedagogiikkaa kehittäviä palaverikäytänteitä. Kehittämistä on vienyt eteenpäin myös

henkilöstön osaamiskartoitukset, ja kehityskeskustelut sekä näiden pohjalta suunnitellut koulutukset

sekä arjen käytäntöjen muuttaminen.

Pedagogista johtajuutta pyydettiin arvioimaan kolmen kysymyksen avulla: miten pedagoginen

johtajuus on toteutunut varhaiskasvatuskeskuksessa, miten henkilöstö on tukenut pedagogista

johtajuutta ja miten johtaja on tukenut henkilöstön perustehtävää.

Pedagogista johtajuutta kuvattiin monin eri tavoin. Pedagoginen johtaja mahdollistaa koulu-

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 13


tuksiin osallistumisen, ja hän käy erilaisia keskustelujen henkilöstönsä kanssa sekä eri palavereissa

että arjen tilanteissa. Jonkin verran koettiin, että pedagogista johtajuutta on siirtynyt

tiimeille ja tiimien vastaaville, koska muu hallinnollinen työ vie johtajan aikaa.

Pedagogisen johtajuuden laatukriteeriksi henkilöstö nosti johtajan oman osaamisen, vankan

tietopohjan varhaiskasvatuksen pedagogiikasta sekä kyvyn haastaa henkilöstöään pohtimaan

omaa toimintaansa suhteessa yhteisesti sovittuihin varhaiskasvatuskeskuksen VASUssa kirjattuihin

periaatteisiin. Johtajan kykyä priorisoida ja nostaa myös pedagogiset asiat palaverien

asialistoille pidettiin laadukkaan johtamisen edellytyksenä. Pedagogisen johtajan arvoa nosti

kyky suunnan näyttämiseen, innostamiseen ja mahdollisuuksien esiintuomiseen.

Pedagogisen johtajuuden osalta henkilöstö esitti kuitenkin myös kriittisiä kommentteja ja huolen

johtajan työajan riittävyydestä. Suurimpina pulmina pidettiin hallinnollisten asioiden isoa määrää

ja sitä, ettei johtajalla ole henkilöstölle riittävästi aikaa. Pelkona oli, että johtaja vieraantuu liikaa

perheiden arjesta ja henkilökunnasta. Pelättiin, että johtajan liian laajan toimenkuvan johdosta

menetetään johtajan kallisarvoiseksi koettua läsnäoloa varhaiskasvatuksen arjessa. Johtaja

nähtiin pedagogisissa kysymyksissä aloitteentekijänä ja herättelijänä, mikä mahdollistuu vain,

jos johtaja on läsnä ja tietoinen henkilöstönsä arjesta ja perustehtävästä.

Koettiin, että pedagoginen johtajuus oli vielä alkuvaiheessa ja siksi oltiin osin myös odottavalla

kannalla. Toimimalla itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti sekä sitoutumalla yhteisiin periaatteisiin,

henkilöstö koki tukevansa pedagogista johtajuutta. Henkilöstön tehtävänä on antaa johtajalle

tietoa toteuttamastaan toiminnasta, osallistua aktiivisesti koulutuksiin sekä talon erilaisiin palavereihin.

Henkilöstö koki johtajalta saamakseen tärkeimmäksi tueksi perustehtävän toteuttamisessa

sen, että johtaja luotti omaan henkilöstöönsä ja soi sille vapautta ja vastuuta toimia sovituissa

raameissa. Toisiksi tärkeimpänä tukimuotona nähtiin johtajan hankkimat sijaiset, jotka mahdollistavat

arjen sujumisen. Kolmanneksi tärkeimpinä asioina pidettiin mahdollisuutta osallistua

koulutuksiin sekä johtajan vuorovaikutustaitoja.

Henkilöstö arvostaa johtajaa, jonka ”kansliassa on matala kynnys”. ”Matalan kynnyksen johtaja”

kuuntelee, tukee, kannustaa, on kiinnostunut, antaa tarvittaessa neuvoja sekä jakaa ongelmat ja

lisäksi iloitsee yhdessä onnistumisista. Suuri merkitys on myös sillä, että johtaja antaa tiimeille

vapauden toimia itsenäisesti ja mahdollisuuden kokeilla uutta.

Jokaisen yksikön henkilöstö näki, että heidän omalla varhaiskasvatuskeskuksellaan on paljon

vahvuuksia, joista ollaan ylpeitä. Erityisesti vahvuuksina nähtiin henkilöstön ammattitaito ja

osaaminen, hyvä ilmapiiri ja työyhteisö. Yhdessä tekemistä pidettiin tärkeänä yhteisöä vahvistavana

tekijänä. Henkilöstö kuvasi vahvuutenaan myös uudistus- ja kokeilunhaluisuutensa,

innostavan ja kehittävän työporukan. Varhaiskasvatuksen laadun kulmakivenä nähtiin lasten

vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö.

Kehittämisen haasteina koettiin joidenkin varhaiskasvatuskeskusten tilaongelmat sekä liian

suureksi paisuneet lapsiryhmien koot. Nämä ongelmat nähtiin laatua laskevina, arkea kuormittavina

ja jopa terveyttä uhkaavina tekijöinä. Pulmallisena puitetekijänä koettiin myös sijaisten

saamisen vaikeus ja varahenkilöiden vähyys. Sisällöllisiin kehittämisen haasteisiin oli pystytty

kehittämishankkeen aikana reagoimaan varhaiskasvatuskeskusten omalla kehittämistoiminnalla.

Monet asiat oli saatu alulle, joten seuraavaksi voidaan keskittyä asioiden syventämiseen.

14

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Varhaiskasvatuskeskusten johtajien reflektiot

Projektin päätösvaiheessa varhaiskasvatuskeskusten johtajia pyydettiin reflektoimaan omaa

johtajuuttaan suhteessa varhaiskasvatuskeskuksensa perustehtävän kehittämiseen projektin

aikana. He peilasivat keskuksissa toteutunutta kehittämistyötä varhaiskasvatuskeskuskohtaisiin

laadunarviointituloksiin. Kirjallisista (liite 4) reflektoinneista välittyy hyvin jokaisen projektissa

mukana olleen johtajan sitoutuminen ja vastuunotto johtamistyöstään. Vaikka toisille johtajille

puitetekijöihin liittyvät kysymykset vievät edelleen paljon energiaa, niin kehittävä työote ja pedagogisen

johtamisen idea on hyvää vauhtia löytymässä.

Johtajien tuottama reflektioaines täydentää hyvin henkilöstön pohdintoja. Johtajat kuvaavat

konkreettisin kuvauksin, kuinka he toteuttavat perustehtäväänsä tukiessaan keskustensa kehittämistyötä.

Toisaalta johtajilla oli myös hyvin selkeä näkemys keskuksensa nykytilasta ja

kehittämisentarpeista sekä suunnitelmia siitä, miten kehittämistyössä jatketaan. Työn kehittämiseen

on itse kullakin syntynyt hyvin realistinen ja maltillinen ote – edetään pienin askelin.

Tämä johtajien aloittama kehittämistyö vaatii johtajuusprojektin päätyttyäkin edelleen tukea.

Vuosittain pitäisi aika-ajoin tarkastella varhaiskasvatuskeskusten tilanteita: Mihin on päästy,

mihin ollaan menossa ja mitä onnistuminen vaatii? Kehittämisprosessi on saatu hyvään alkuun

ja sen halutaan myös jatkuvan.

Kuvio 7. Projektin eteneminen

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 15


Lautakunnan näkemys projektin vaikuttavuudesta

Perusturvalautakunta arvioi projektin loppuvaiheessa varhaiskasvatuksen johtajuuden toimivuutta

ja johtajuuden kehittymistä projektin aikana. Lautakunta koki varhaiskasvatuksen

johtajuusmallin muutoksen olleen positiivista. Lautakunnan näkemyksen mukaan muutos oli

käynnistynyt hyvin, joskin ymmärrettiin, että uuden toimintakulttuurin luominen ei tapahdu

hetkessä. Lautakunnan havaintojen mukaan johtajuusmallin kehittämisen myötä johtajuus on

entistä toimivampaa ja yhteistyö parempaa. Lautakunna myönteinen viesti oli se, että uudessa

johtajuudessa on entistä paremmin voitu paneutua laatuun ja sen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa.

Päiväkotien johtamisesta varhaiskasvatuskeskusten ja varhaiskasvatuksen

laadun johtamiseen

Opetusministeri Sarkomaan (2008) painottaa, että päiväkodin johtajan tehtävä on entistä selvemmin

oma ammattinsa. Se on professio, joka edellyttää monipuolista asiantuntijuutta ja

johtamisosaamista.

Perinteisten hallinnon, henkilöstön, lainsäädännön ja talouden kysymysten rinnalle nousee entistä

vahvemmin kyky nähdä tulevaa. Ei myöskään riitä, että päivähoito haasteistaan huolimatta

toimii tällä hetkellä erinomaisesti. On nähtävä, miten toimintoja kehitetään ja henkilöstöä tuetaan

kehittymään niin, että päivähoito myös tulevaisuudessa täyttää tehtävänsä ja toteuttaa hoidon,

kasvatuksen ja oppimisen edistämistavoitettaan ja näin lisää lapsen hyvinvointia. Hyvinvointi on

tavoite, mutta se on myös lapsen viihtymisen, oppimisen ja kehityksen perusta. Kun lapsi voi

hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset.

Lapsen hyvinvoinnin perusta on hyvin toimiva yhteisö, jota on hyvin johdettu. Siksi ministeri

Sarokomaa pitää tärkeänä, että johtamisen kysymykset ovat vahvasti esillä sekä varhaiskasvatuksen

koulutuksessa että tutkimuksessa.

Hämeenlinnassa johtajuuden kehittäminen lähti rakenteista. Alueellisten ns. runkopäiväkotien

yhteyteen muodostettiin eri varhaiskasvatuspalveluista muodostuva kokonaisuus, jotka rakentuivat

varhaiskasvatuskeskuksiksi. Kutakin muodostunutta varhaiskasvatuskeskusta lähti johtamaan

hallinnollinen varhaiskasvatuskeskuksen johtaja. Varhaiskasvatuskeskuksen johtajalta

vaaditaan kykyä ja osaamista johtaa kaikkia eri päivähoitomuotoja, henkilöstöä ja pedagogiikkaa.

Suuri henkilöstömäärä, eri päivähoitomuodot ja päivähoitotilat, verkostokumppanit jne.

määrittelevät pitkälti varhaiskasvatuskeskuksen johtajan hallinnollista ja henkilöstöjohtamisen

tehtäväkenttää.

Hallinnollinen johtajuus

Kehittämishankkeen aikana varhaiskasvatuskeskuksen johtajille muodostui käsitys, että johtajuus

kehittyy ensiksi kehittämällä hallinnon (management) taitoja. Johtajien työajan analysoinnin

kautta havaittiin, että vasta kun hallinnolliset työt sujuvat, jää aikaa muuhun kuten kehittämiseen.

Kansainvälisessä varhaiskasvatuksen johtajuustutkimuksessa on esitetty samansuuntainen

havainto (ks. esim. Culkin 1997). Johtaja, jolla on hallinnollisen johtajan taidot hallussa, jää

luonnollisesti enemmän aikaa omistautua johtajuuden avaintehtäviin. Ollakseen hyvä johtaja

täytyy ensin suoriutua teknisistä tehtävistä. Vain sen jälkeen voi keskittyä henkilöstökysymyksiin

ja osaamisen johtamiseen.

16

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Johtajuus on kuitenkin enemmän kuin rutiinihallinnointia. Englanninkielisessä johtajuustermistössä

managing ja leading erotetaan usein siten, että ensimmäisellä tarkoitetaan päivän yksityiskohtien

johtamista ja jälkimmäisellä reflektoivaa, arvopohjaista suunnittelua ja organisointia.

Käsitteellisestä erosta huolimatta molempia tarvitaan. Menestyksekkäät johtajat ovat kuitenkin

enemmän kuin tehokkaita managereita – hallinnollisen johtajuuden taidot ovat tarpeellisia, mutta

eivät riittäviä tehokkaaseen johtajuuteen. (Ebbeck & Waniganayake 2004, 10.).

Henkilöstöjohtaminen

Kansainvälisessä tutkimuksissa on havaittu, että persoonalliset ominaisuudet ja taidot, kuten

joustavuus, tietoisuus ja aktiivinen osallistuminen keskuksen toimintaan, ovat kriittisiä johtamisen

ominaisuuksia (Ebbeck & Waniganayake 2004, 19.). Myös Hämeenlinnan päivähoidon

henkilöstö piti tärkeänä johtajan läsnäoloa arjessa sekä ”matalan kynnyksen” johtajuutta.

Hämeenlinnalaiset varhaiskasvatuksen kenttä puolestaan näkee päivähoidon perustehtävän

melko johdonmukaisesti samansuuntaisesti. Tämä antaa mahdollisuuden toimia johtajuudessa

tavoitteellisesti ja linjakkaasti. Kaikki toimijatasot kokevat yhteistä vastuuta varhaiskasvatuksen

laadusta ja arvostavat pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksessa.

Pedagoginen johtajuus

Päiväkodin johtajalla on päävastuu myös hoito-, kasvatus- ja opetustyön laadusta ja johtamisesta.

Tehdessään valintoja, ohjatessaan ja kannustaessaan ammattilaisia päiväkodin johtaja

ohjaa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Sen toteuttaminen on mahdollista vain, kun johtajan

osaamisessa ja toiminnassa yhdistyvät pedagoginen johtajuus, työyhteisön kehittämistaidot

ja ihmisten johtaminen. Lisäksi päiväkodin avautuminen entistä enemmän ympäristöön lisää

johtajan verkosto-osaamisen tarvetta (Sarkomaa 2008). Johtajuudelta vaaditaan siten kompetenssia

tulkita alaa myös ulkopuolisille mm. vanhemmille ja päättäjille.

Hämeenlinnassa pedagoginen johtajuus nähtiin erityisesti varhaiskasvatuskeskuksen johtajan

ja henkilöstön yhteisenä hankkeena, jossa johtaja mahdollistaa kehittämisen koulutuksen, pedagogisten

keskustelujen ja puitteiden kautta sekä luottaen ja tukien henkilöstöään - henkilöstö

puolestaan sitoutuu, tuottaa tietoa ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta, on aktiivinen ja

osallistuu kehittämiseen.

Laadukas varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelu vaativat johtajuudelta tiettyjä kompetensseja.

Kompetenssit on mahdollista luokitella edellä esiteltyyn tapaan (hallinto, henkilöstö, pedagogiikka)

ja niitä voidaan arvioida. Tämän lisäksi johtajuuden henkilökohtaisen ideologian analysointi

suhteessa varhaiskasvatukseen on tärkeää. Ideologia pohjautuu arvoihin, jonka pohjalta johtaja

tekee esimerkiksi strategisesti merkittäviä arjen valintoja. Siksi oman toiminnan lähtökohdat

on tärkeä tiedostaa.

Johtajuuden henkilökohtaisen osaamisen arvioinnin ja analysoinnin lisäksi tarvitaaan myös

säännöllisesti varhaiskasvatuskeskus-organisaation kokonaisuuden arviointia. Millaisilla ehdoilla

varhaiskasvatuskeskuksen johtaja voi menestyä työssään, mitä tukea hänen tulee saada,

mitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia malli varhaiskasvatuksen kenttään tuottaa jne. Erityisenä

haasteena on yhteisöllisyyden ja synenergia hyödyn näkeminen ja todentaminen varhaiskasvatuksen

pedagogisessa johtamisessa, toiminnan suunnittelussa sekä arvioinnissa.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 17


Lähteet:

Culkin, M. L. 1997. Administrative leadership. Teoksessa Kagan, S.L. & Bowman, T.B. 1997.

Editors. Leadership in early care and education.

Ebbeck, M. & Waniganayake, M. 2004. Early childhood professionals. Leading today and tomorrow.

Elsevier. Australia

Hujala, E. 1996. Varhaiskasvatuksen teoreettisen kehyksen rakentuminen. Kasvatus 27(5), 489-500.

Hujala, E. 2004. Dimensions of Leadership in the Child Care Context. Scandinavian Journal of Educational

Research, Vol 48 (1), 53-71.

Hujala, E. & Heikka, J. (2008b) Jaettu johtajuus. Lastentarha1, 32-35.

Hujala, E. & Heikka, J. ( 2008a) Jaettu johtajuus päivähoidon johtajuuspuheessa. Premissi (painossa).

Hujala, E., Hujala, E., Puroila, A-M., Parrila-Haapakoski, S. & Nivala, V. 1998.

Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Jyväskylä: Varhaiskasvatus 90 oy.

Hujala, E, Parrila, S, Lindberg, P., Nivala, V., Tauriainen, L. ja Vartiainen, P. (1999). Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa.

Oulun yliopisto. Varhaiskasvatuskeskus.

Hämäläinen, K. & Välijärvi, J .2007. Tulevaisuuden haasteita koulun rehtoreille. Teoksessa A.

Pennanen (toim.) Koulun johtamisen avaimia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Nivala, V. 1999. Päiväkodin johtajuus. Acta Universitatis Lapponiensis 25. Rovaniemi: University Press.

Nivala, V. (2007) Julkishallinnon ja yksityisen sektorin johtajuus. Esitelmä Varhaiskasvatuksen valtakunnallisessa

johtajuusfoorumissa 17.4.2007. Tampereen yliopisto

Ojala, I. 2007. Johtajien roolit suurten ja pienten koulujen johtamishaasteena. Teoksessa A.

Pennanen (toim.) Koulun johtamisen avaimia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Pennanen, A. 2007. Koulun johtamisen muuttuva toimintaympäristö. Teoksessa A. Pennanen

(toim.) Koulun johtamisen avaimia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ropo, A. Eriksson, M., Sauer, E., Lehtimäki, H., Keso, H., Pietiläinen, T. & Koivunen, N. 2005. Jaetun

johtajuuden särmät. Helsinki: Talentum.

Sarkomaa, s. (2008) Kasvatuksen yhteinen polku. Alustus Lastentarhanopettajaliiton

syysvaltuustossa. Helsinki 14.12.2008

18

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


LIITE 1

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 19


20

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 21


22

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 23


24

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 25


26

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


LIITE 2

Varhaiskasvatuskeskusten johtajien nostamat toiminnan

vahvuudet ja kehittämisen kohteet laadunarvioinnin pohjalta

omassa keskuksessaan

Ahveniston varhaiskasvatuskeskus:

Henkilökunta on ollut kriittinen vastauksissaan. Osa ei ole vastannut kyselyyn ollenkaan. Tuloksista

nousee kehitettävinä asioina esiin pitkäkestoinen leikki ja turvallisuusasiat. Myös sijaisten

palkkaukseen liittyvät kysymykset nousevat tuloksista. Seuraavaksi henkilökuntaa, joka ei

vastannut kyselyyn, pyydetään miettimään tiimeissä, miten he olisivat vastanneet lomakkeen

kysymyksiin. Koko henkilöstön kanssa pohditaan, mitä tehdään, mikäli vastaukset eroavat

vanhempien vastauksista.

Hattelmalan varhaiskasvatuskeskus:

Vanhempien mukaan ottaminen vasujen tekemiseen nousee selvästi kehittämisen kohteeksi.

Lasten vasuja tehdään, mutta ovatko vanhemmat mukana? Lasten leikkimisen tarve on huomioitu.

Päiväkodin ilmapiiri on hyvä. Vanhemmat ovat myös huomanneet, että henkilöstö on

motivoitunutta. Sijaisongelmat nousevat kehittämisen kohteeksi.

Hirsimäen varhaiskasvatuskeskus:

Vastausprosentti oli hyvä. Vanhemmat ja henkilökunta ovat aika lailla samaa mieltä laadusta.

Henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta. Lasten vasut on tehty ja, mutta arviointia

tulee kehittää. Pitkäkestoiseen leikkiin tulee myös paneutua. Esiopetus on saanut kiitosta ja

siihen onkin panostettu erityisesti mm. luontoryhmän kautta. Iso miinus tuli ulkotilojen turvallisuudesta,

sillä aidat ovat liian matalat. Työn sanoittamisessa on tekemistä. Kiitosta tuli

siitä, miten vanhemmat on otettu mukaan päiväkodin arkeen. Perhepäivähoitajien kohdalla on

enemmän eroja vanhempien ja henkilöstön vastauksissa. Perhepäivähoito haastaa miettimään

toimenpiteitä yhdessä. Keskusteltiin perhepäivähoitajien heterogeenisyydestä ja johtajan roolista.

Asiaan aiotaan palata.

Hätilä-Sairion varhaiskasvatuskeskus:

Varhaiskasvatuksen laatu on hyvää. Työn sanoittamiseen kiinnitetään jatkossa huomiota. Puitetekijöihin

kiinnitetään erityisesti huomiota. Vastausprosentti oli hyvä. Ilmapiirin rakentamista

jatketaan. Porukka jaetaan kolmeen porukkaan, joiden kanssa tuloksia käydään läpi. Sanalliset

arviot käydään läpi tiimeittäin. Kyselyn tulokset toimivat kehittämisen pohjana tiimeissä.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 27


Idänpään varhaiskasvatuskeskus:

Henkilöstön vastaukset sekaisin, joissakin ryhmissä paljon vastauksia, joissakin ei juurikaan.

Sijaisuuskysymykset henkilöstön vastauksissa sai huonot arvioinnit, mutta vanhempien vastauksissa

ei. Kehittämisen kohteeksi nousee keskustelu sisällöistä. Eroja on siinä, miten henkilöstö

näkee sisältöön liittyvät asiat. Tulee myös pohtia, miten löytyy yhteinen kieli vanhempien

kanssa. Henkilökunta on motivoitunutta alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä.

Jukolan varhaiskasvatuskeskus:

Puitetekijöitä ei käsitellä henkilöstön kanssa, vaan tarvittavia asioita viedään johtajan taholta

eteenpäin. Jukolan tuloksissa oli yllättävän paljon eroja vanhempien ja henkilöstön vastausten

välillä. Näitä asioita tulee käsitellä. Onko niin, että laadun voidaan todeta olevan korkeimmalla

tasolla asteikolla 1-5, jos vanhemmat eivät koe samalla tavalla. Tavoitteena on, että henkilöstö

pohtii tulosten pohjalta tärkeimmät kehittämisen kohteensa. Tiimien välillä oli eroja. Tavoitteena

on nostaa sisällön ja toiminnan laatua. Johtaja on mukana työskentelyssä ja koordinoi, että

asia pysyy vireillä. Perhepäivähoidon kokonaisuus vaatii työstöä.

Kankaantaan varhaiskasvatuskeskus:

Kankaantaan osalta saatiin vähän vastauksia. Tutkimuksen tuloksista saa kuitenkin aiheita

tiimipalavereiden rungoksi ja näin voi koota asioita, joita käsitellään yleisellä tasolla. Tuloksissa

oli ristiriitaa tilojen suhteen. Vanhemmat sanovat, että tilat ovat hyvät, mutta henkilöstö ei ole

samaa mieltä. Myös ryhmän rakennetta on kritisoitu henkilöstön taholta. Näkemykset sijaisten

hankkimisesta vaihtelevat henkilöstön ja vanhempien välillä. Henkilöstö kokee, että sijaisia ei

hankita riittävästi. Myös toiminnan suunnittelun suhteen näkyi ristiriitaisia tuloksia henkilöstön ja

vanhempien välillä. Vanhemmat eivät välttämättä ole tietoisia suunnitteluista ja arvioinneista.

Kaivokadun varhaiskasvatuskeskus:

Vasutyöskentely on saanut hyvät arviot. Tämä tuntuu erityisen hyvältä, koska siihen on panostettu,

ja henkilöstö on puhunut vanhemmille suunnittelun ja arvioinnin merkityksestä. Ryhmien

sisäisiä kehittämisenkohteita mietitään jatkossa. Vanhempien ja henkilöstön näkemysten välillä

oli sen verran eroja, että siihen tulee paneutua.

Katuman varhaiskasvatuskeskus:

Perhepäivähoidossa motivaatio ja ilmapiiri ovat hyviä. Vasun arviointi nousee kehittämisen

kohteeksi. Tulokset ovat muuten erittäin hyviä. Päiväkotien tulee panostaa vasun toteuttamiseen

ja siihen kuinka se sanoitetaan vanhemmille. Kehittämistä on pitkäkestoisessa leikissä.

28

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Nummen varhaiskasvatuskeskus:

Myönteinen tulos on lapsen asioiden kirjaaminen vasuun. Kehittämisen kohteeksi nousevat

sijaiset ja tilat. Perhepäivähoidosta oli vastannut vain kaksi henkilöstön jäsentä, ja vastaukset

menevät laidasta laitaan. Vanhemmat olivat arvioineet toiminnan huonommaksi kuin henkilöstö,

mikä on huolestuttavaa. Jatkossa kehittämisen kohteena ovat vasun arviointi sekä toimintaperiaatteista

ja säännöistä sopiminen.

Ojoisten varhaiskasvatuskeskus:

Tulosten perustella puitteisiin ja arviointiin tulee paneutua. Uudet suunnitelmalomakkeet ovat

juuri tulleet. Pitkäkestoisen leikin puute on tullut esiin sekä vanhempien että henkilöstön sanallisissa

kommenteissa. Siihen tulee myös paneutua. Perhepäivähoitajien kohdalla tulee miettiä

suunnittelua, sillä vanhempien ja henkilöstön näkemykset eroavat huomattavasti. Esiopetuksessa

on myös kehittämisen kohteita. Erityisryhmä on saanut hyvät palautteet.

Ruununmylly-Laaniityn varhaiskasvatuskeskus:

Vastausprosentti oli hyvä henkilöstöllä ja vanhemmilla. Vahvuuksina ovat henkilöstön motivaatio

ja ilmapiiri. Haasteena ovat puitetekijät molemmissa yksiköissä. Puitteet ovat mitä ovat, mutta

täytyy pohtia, miten saadaan aikaan muutoksia. Sisältöjä tulee avata. On keskusteltu vanhempien

kanssa vasuista, mutta siitä huolimatta vanhemmat olivat toista mieltä. Tulee miettiä myös,

miten mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki.

Solvik-Tarvasmäen varhaiskasvatuskeskus:

Ilmapiiri on hyvä. Pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen on saanut huonot tulokset. Keskusteltiin

siitä, kuinka kauan leikin tulee antaa jatkua ja miten pitkäkestoinen leikki voidaan päiväkodeissa

mahdollistaa. Työn sanoittamiseen tulee myös kiinnittää huomiota, jotta vanhemmat

tulevat tietoiseksi mistä puhutaan. Arviointihetkellä tilat ja välineet olivat tilapäisesti sekaisin,

mikä vaikutti vanhempien näkemyksiin ja sitä kautta tuloksiin.

Varuskunta-Kaurialan varhaiskasvatuskeskus:

Henkilökunnan mielestä sijaisia ei oltu hankittu tarpeeksi. Myös pitkäkestoinen leikki ei ollut

toteutunut toivotulla tavalla. Käsittelemme leikin merkitystä laatuilloissamme ja tiimeissämme.

Päivitämme vasuamme myös leikin osalta.

Työn sanoittaminen vanhemmille on haaste, sillä vanhemmat kokivat, ettei lasten vasukeskusteluja

käydä, vaikka henkilökunnan mielestä niitä käydään. Positiivinen yllätys oli, että vanhemmat

eivät koe tiloja huonoiksi. Hyvää on myös se, että henkilöstö koetaan osaavaksi. Ilmapiiri on

hyvä. Perhepäivähoitokin sai hyvää palautetta vanhemmilta.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 29


30

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


AHVENISTON VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄMIS-

TEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Helinä Knaapila

LIITE 3

Tampereen yliopiston teettämän laatukyselyn perusteella jokainen tiimi nimesi itselleen 2-3

asiaa, joita se lähti kehittämään. Tiimien jäsenet kokivat saavansa itselleen merkityksellistä

tekemistä: miten kehittää havainnointia, dokumentointia, leikkiä, satujen lukemista ja teatteria

sekä miten kehittää kasvatuskumppanuutta vanhempien päivittäisissä kohtaamisissa ja

säännöllisissä lapsen vasukeskusteluissa. Tiimien omia kehittämistehtäviä käytiin läpi yksikön

laatuilloissa, suunnittelupäivissä, pedagogisessa tiimissä ja kehityskeskusteluissa. Myös keskustelurakenteita

on prosessin aikana kehitetty toimivammiksi.

Varhaiskasvatuskeskuksen vision mukaan keskuksemme on laadukas, oppiva ja hyvinvoiva.

Tiimien kehittämistehtävien etenemistä olen seurannut havainnoimalla oppimisympäristöjä

sekä pohtimalla ja kyselemällä, miten tiimi arvioi: mahdollistuuko meillä hyvin vasun mukainen

lasten luontainen tapa toimia. Toteutuuko meillä pitkäkestoinen leikki? Liikkuvatko lapset riittävästi

spontaanisti ja ohjatusti? Minkälaiset mahdollisuudet lapsilla on tutkimiseen, miten sitä

dokumentoidaan ja miten se vaikuttaa suunnitteluun? Minkälaisia taiteellisia kokemuksia ja

ilmaisemisen mahdollisuuksia ryhmässä on? Oppimisympäristöjä on kehitetty, havainnointiin

ja dokumentointiin on paneuduttu, mutta kehittäminen jatkuu mm. jakamalla hyviä käytäntöjä

kasvun kansioista.

Hämeen kesäyliopiston järjestämä alle 3-vuotiaiden henkilöstön koulutusprosessi kehittämistehtävineen

toi ryhmiin jatkuvan kehittämisen ideologian. Omia hyviä käytäntöjä ja omien kehittämistehtävien

tuloksia on jaettu muille. Arvokkaana koen sen, että koulutus jatkuu, ja uutena

toimintana alueilla on lukukausittaiset pienten ryhmien henkilöstön vertaiskokoontumiset.

Koska kehittäminen vaatii kokeiluja, innovatiivisuutta, improvisaatiota, on meidän pystyttävä

katsomaan asioita uusin silmin. Uudistumiseen me tarvitsemme erilaisia peilejä, joita vasten

voimme peilata omia ajattelutapojamme. Varhaiskasvatuskeskusten laadukas johtaminen 2006

– 2008 –prosessin ansiosta näen Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen johtajat jazz-ryhmänä,

joka säveltää musiikkia esittäessään sitä. Meillä on yhteinen tietoisuus päämäärästä, mutta

keinot päämäärän saavuttamiseen voivat vaihdella jatkuvasti.

Kaikilla

oma pallo

..kuljetus..

liikuntaa

joka päivä!

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 31


HATTELMALAN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄMIS-

TEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Maaret Silvonen ja lastentarhanopettaja Erja

Hatakka

Hattelmalaan pienennetty ryhmä kaudella 2007-2008

Pienennetty ryhmä perustettiin syksyllä 2007. Henkilökunnan kokoonpano on lastentarhanopettaja,

kaksi lastenhoitajaa sekä ryhmäavustaja. Ryhmässä on yhdeksän esiopetusikäistä

ja yhdeksän 3-5-vuotiasta. Erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia meillä on yhteensä neljä.

Näiden lisäksi ryhmässä on lapsia, jotka hyötyvät myös pienemmästä ryhmästä. Tämä näkyy

varsinkin esiopetuksessa.

Ryhmän aloittaessa toimintansa mietimme yhteisiä toimintatapoja ja -käytäntöjä. Kävimme

katsomassa parissa päiväkodissa, minkälaisia käytäntöjä heillä on arkipäivässä. Saimmekin

vinkkejä mm. kuvien ja leikkialueiden käytöstä. Tehtäviä olemme jakaneet, ja jokaisella on omat

vastuualueensa.

Koritehtäviä on tehty vuoden aikana kolmelle lapselle, kullekin 2-3 kertaa viikossa lapsen

tarpeiden mukaan. Puheterapeutti on käynyt muutaman kerran vuoden aikana katsomassa

korien edistymisen, ja tehtäviä on päivitetty uusien taitojen opetteluun. Kiertävä erityislastentarhanopettaja

on käynyt pääsääntöisesti noin kerran kuussa seuraamassa toimintaamme ja

antamassa konsultointia lasten kuntoutukseen.

Ryhmän toiminta lähti heti syksystä alkaen sujuvasti käyntiin. Olemme pikku hiljaa ottaneet

kuvia käyttöön, ja mm. päiväjärjestys kuvina on lasten nähtävillä. Lapset ovat oppineet paljon

vuoden aikana. Taitoja opetellaan pienissä ryhmissä aikuisen tuella, ja sen jälkeen lapset

alkavat toimia myös keskenään käyttäen opittuja taitoja hyödykseen. Lasten kanssa on harjoiteltu

asioita myös heidän kanssaan kahdestaan. Esimerkiksi, jos esiopetuksessa jää joku asia

kesken tai epäselväksi, siihen voidaan vielä palata iltapäivällä esiopetuksen päätyttyä ja tehdä

tehtäviä lapsen kanssa rauhassa.

32

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


HIRSIMÄEN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄMIS-

TEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Meritta Krankkala

Tavoitteena:

Toiminta- ja leikkiympäristöjen kehittäminen

Tavoitteenamme on leikkiympäristöjen ja toiminnan kehittäminen vasu-hengen mukaisiksi;

mahdollistetaan pitkäkestoinen ja monipuolinen leikki! Leikki- ja toimintaympäristöjen tulisi olla

rikkaita ja monipuolisia sekä lasten käytettävissä. Kehittämisessä tulee huomioida sekä fyysinen

että psyykkinen ympäristö. Henkilöstö on saanut aiheeseen liittyvää koulutusta, ja asiaa on

käsitelty kehittämispäivissä ja -illoissa. Osastot ovat tehneet suunnitelmat ympäristöjen kehittämisestä

ja rakentamisesta. Suunnitelmia on toteutettu kuluvan talven aikana. Leikkialueita

on lisätty ja rajattu, leluja ja välineitä laitettu enemmän lasten saataville, yhteisiä tiloja otettu

tehokkaammin käyttöön, toimintaa kehitetty ja… kehittäminen jatkuu!

Tärkeää on ollut sen oivaltaminen, etteivät ympäristöt tule koskaan valmiiksi. Niitä kehitetään

ja muunnellaan jatkuvasti lasten ja ryhmän tarpeiden mukaan. Lasten vasu-keskusteluista saa

tärkeää tietoa kehittämisen suunnista ja tarpeista.

Toiminta- ja leikkiympäristö-käsite on laajentunut kehittämistehtävän edetessä käsittämään

myös ympäröivän luonnon ja rakennetun ympäristön. Esille on noussut myös vahvasti kestävän

kehityksen merkitys varhaiskasvatuksessa. Olemmekin tämän kevään aikana tehneet

yhdessä Nummen koulun Hirsimäen 1.-2. luokkien kanssa yhteistä ympäristökasvatuksen ja

kestävän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteenamme on kehittää toimintaamme sekä toiminta- ja

oppimisympäristöjä ympäristövastuullisemmiksi ja kestävän kehityksen arvojen mukaisiksi.

Näin lisätään lasten kestävän kehityksen tietoisuutta harjoittelemalla osallistamista ja sitä

kautta voimaantumista. Lapset kokevat, että he voivat vaikuttaa asioihin itse tekemällä. Yhteisen

toimintaohjelman (timantin) hiominen jatkuu kevään aikana, ja ohjelma on tarkoitus ottaa

käyttöön ensi syksystä.

Ei

mikään

jännittävä

tunnu

paljon

miltään

kun sitä

ei voi

jakaa

kenenkään

kanssa.

Kahdestaan

on paljon

miellyttävämpää

-Nalle Puh-

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 33


HÄTILÄ-SAIRION VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄ-

MISTEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Merja Kaikkonen

Tietotaidon kokemuksellista jakoa - pedagogiikan esiin otto muuttosäkeistä

on vaativa tehtävä!

Valitsimme kehittämistehtävämme teemaksi: Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus Hätilä-

Sairion alueella. Keskukseemme kuuluu perhepäivähoitoa, kolmiperhehoitoa, päiväkotitoimintaa

(kokopäivä, iltahoito, esiopetus, ruotsinkielinen varhaiskasvatustoiminta). Pääkehittämiskohteemme

oli saada tilakysymykset kuntoon ja toiminnan sanoittaminen.

Tilojen osalta mennyt vuosi on ollut poikkeuksellisen suurta muutoksen aikaa. Päätalostamme

löytyi hometta syksyllä 2007, ja se aiheutti suuret muutot väistötiloihin. Samoihin aikoihin osui

ruotsinkielisen päivähoidon tilan vaihto toiselle puolelle Vanajavettä ja uuden ryhmiksen perustaminen.

Nämä järjestelyt ovat vieneet johtajalta paljon aikaa myös kehittämiseltä.

Näissä olosuhteissa olemme saaneet lasten toimintakäytännöt ja tilat muokattua suhteellisen

hyviksi ja toimiviksi. Kehittämistehtävämme tarkentui haasteista huolimatta, ja niinpä nyt satsaamme

siihen, että kukin tiimi kehittää oman toimintansa sanoittamista: laadukas varhaiskasvatustoiminta

esiin.

Toiminnan sanoittaminen:

Tiedottamiseen panostaminen

• Kuukausikirjeitä on tehty perheille ja ”eteistiedottamista” vanhemmille on kehitetty ja mm.

kahdessa ryhmässä tiedotus ja toiminnan sanoittaminen on koottu eteisen ’tapettikirjaan’

vanhemmille luettavaksi

• Havainnointia ja lasten toiminnan dokumentointia on aloitettu kehittämään

• Kaikkiin tiimeihin on omat sähköpostiosoitteet ja käytettävissä on myös toimivat

tietokoneet.

Kasvatuskumppanuus. Lapsen vasu-keskustelut ovat olleet toimivia. Perheiden kanssa on

keskusteltu yksin, tiimiparin tai koko tiimin kanssa. Lisäksi Kasvatuskumppanuus-koulutukseen

osallistui toimivuonna 2007-2008 seitsemän kasvattajaa!

Kehittämistyömme on jatkuva prosessi, ja jatkamme sitä sinnikkäästi, pienten askelten politiikalla.

34

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


IDÄNPÄÄN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄMIS-

TEHTÄVÄ

Vs. varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Marjatta Muhonen

Lasten ja aikuisten liikunnallisuuden lisääminen ja liikuttaminen tieteellisin

perustein

Tavoitteena on liikunnan ilon, riemun ja hyvänolon saavuttaminen. Liikunta ja liikuntaleikit kehittävät

myös motoriikkaa ja kuntoa. Ne taas vaikuttavat suuresti lapsen sosiaalisiin, henkisiin

ja älyllisiin ominaisuuksiin.

Varpaat

vauhdittaa

aivotoimintaa,

keho

kieltä

rikastaa!

Päätimme painottaa kevään 2008 toiminnassa yhtenäisesti liikuntateemaa. Toteutimme kehittämisiltapäivän,

jonka suunniteltiin yhdessä opettajien kanssa. Kehittämisiltapäivä toteutui

yhteisvoimin; liikuntakoulutuksiin osallistuneet virittelivät opeillaan toiset aiheeseen ja sitten

työstimme tiimeittäin kevään liikuntateemat. Esittelin suunnitelman vanhempaintiimille ja he

ideoivat siihen perheiden näkövinkkelistä vielä lisää ulottuvuuksia ja huipennukseksi kevään

”Mörrijuhlan” Aulangon ulkoilumajalle.

Kevään liikunnallisuuden painotuksen ovat huomanneet myös vanhemmat. On tullut palautetta:

”Suuri kiitos liikunnan mahdollisuudesta. Lapsi on puolessa vuodessa kehittynyt paljon

– kömpelyys on sulanut pois.”

Mutta arki on myös tällainen: ”Ulkojumpan jälkeen menimme vielä leikkipuistoon. Saku ja

Rasmus kiipesivät kissan päälle. Saku kehotti: ”Laita turvavyöt kiinni.” Rasmus totteli ja sanoi:

”Turvat on kiinni!”

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 35


LAPSILÄHTÖINEN PEDAGOGIIKKA JUKOLAN VARHAIS-

KASVATUSKESKUKSESSA

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Arja Korhonen

Vanhemmille ja henkilöstölle tehdyn kyselyn vastauksissa vuonna 2006 oli nähtävissä tiimien

välillä eroja siinä, kuinka lapsilähtöistä ja laadukasta opetusta, kasvatusta ja hoitoa lapset

saavat Jukolan päiväkodissa. Henkilökunnan kanssa käynnistettiin keskustelu lapsilähtöisestä

pedagogiikasta kevätlukukaudella 2007. Henkilöstö tutustui uusimpaan kirjallisuuteen. Kirjojen

tekstejä reflektoitiin opintopiireissä, joihin kaikki osallistuivat.

Jukolan päiväkodin esiopetussuunnitelma uusittiin lapsilähtöisen pedagogiikan näkökulmasta.

Vanhemmat haluttiin nähdä aktiivisina ja tasavertaisina kumppaneina keskustelemassa esiopetuksesta.

Päiväkodin keskustelufoorumit suunniteltiin selkeiksi ja toimiviksi. Kerran kuussa

kokoontuvien lastentarhanopettajien kokemusten vaihtoa ja keskustelua kehitettiin pedagogisempaan

suuntaan. Lapsiryhmien työskentelyssä pyrittiin yhä paremmin ottamaan huomioon

lasten omia ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita, joiden pohjalta kehittyivät lapsiryhmätoiminnan

teemat ja projektit.

Kevätlukukauden 2008 ensimmäisessä pedagogisessa tiimissä käytiin keskustelua lapsiryhmien

tämän hetkisestä tilanteesta ja lapsilähtöisen pedagogiikan näkyvyydestä arjessa. Olen

keväällä kierrellyt lapsiryhmissä ja kohdannut työntekijöitä perustyönsä äärellä. Työntekijöiden

kanssa on syntynyt eri tilanteissa hyviä keskusteluja lapsilähtöisyydestä ja siitä, mitä se konkreettisesti

heidän työssään tarkoittaa. Jokainen tiimi on saanut luettavakseen tekstiä hallinnan

kulttuurista ja pohdittavakseen omassa arjessaan yhden asian, jota he voivat kehittää lapsilähtöisemmäksi

toiminnaksi. Tavoitteena on nyt siirtyä pienin askelin puheesta tekoihin. Mitä

havainnoin lasten toiminnassa, miksi havainnoin ja miten hyödynnän havaintojani? Näkyvätkö

lasten kiinnostuksen kohteet oppiympäristöissä? Miten ihan oikeasti toteutan pienryhmiin jakamista

ja miten huomioin lapsia yksilöllisesti?

Lasten suunnittelemassa jumpassa

mm. hypittiin kengurupalloilla

ja leikittiin lääkärihippaa

”Se on lentoauto. Renkaat tulee

täältä. Täl on siivet, mut niitä ei

näy, koska ne on tuolla alhaalla,

lattialla.”

Suositulla liikunta-alueella on

leikitty mm. konserttia ja kissalaa

Sydänlintujen

ryhmässä

lapsilähtöistä

toimintaa

tehdään

lapsille ja

vanhemmille

näkyväksi

valokuvauksen

avulla;

viikoittain

otetuissa

kuvissa

tarkastellaan

lasten

ideoiden ja

tuotosten

toteutumista

36

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


MITÄ KUULUU KAIVOKADUN KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE?

Vs. varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Riitta Patovuori

Valitsimme liikunnan varhaiskasvatuskeskuksemme kehittämistehtäväksi. Aloitimme kehittämistehtävän

yhteisellä keskustelulla vastuulastentarhanopettajien kanssa siitä, mitä kaikkea

lapsen liikunta päiväkodissa onkaan. Varsinainen ohjattu liikunta oli kaikilla kirkkaana mielessä,

mutta hyvä oli muistutella arkiliikunnan ja retkien osuutta. Teimme suunnitelman, jonka mukaan

liikuntaa painotetaan toimintavuoden 2007-2008 aikana. Vastuu suunnitelman eteenpäin

viemisestä taloissamme on kullakin lastentarhanopettajalla.

Parasta antia kehittämistehtävän kannalta on ollut yhteisten tapahtumien suunnittelu ja valmistelu.

Syksyllä pidimme liikuntapäivän salibandyhallissa, jossa oli mukana kaikki päiväkodin

lapset, ja toteuttamisvastuu jaettiin eri talojemme kesken. Liikunnallinen talvitapahtuma perheille

jouduttiin valitettavasti sääolosuhteiden takia perumaan, mutta muokkaamme suunnitelmaa

ja pidämme illan keväämmällä. Henkilökunta saa valtavasti ideoita ja vinkkejä toisiltaan ja

tapahtumat vahvistavat sitä, että hajanaisuudesta huolimatta olemme yhtä varhaiskasvatuskeskusta.

Ulkoliikunnan ja ohjattujen liikuntaleikkien määrä on jäänyt vähäiseksi. Se on asia, johon jatkossa

panostamme. Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut liikuntakoulutuksiin. Koulutukset

ovat tuoneet uusia juttuja arjen toimintaan. Suunniteltujen retkien toteuttamiseen olen johtajana

pyrkinyt panostamaan siten, että ne voitaisiin henkilökunnan poissaoloista huolimatta toteuttaa.

Tämä on tapahtunut esimerkiksi niin, että toisesta talosta on siirtynyt henkilökuntaa apuun.

Kolmen pienen erillisen yksikön kanssa tällaisen yhteisen suunnitelman eteenpäin vieminen

tuntuu välillä todella haasteelliselta. Kaipaisimme lisää mahdollisuutta pedagogiseen keskusteluun,

mutta yhteisen ajan löytyminen vaatii tiukkaa järjestelyä. Aikataulutukseen tuo omat

haasteensa myös yksikössämme toteutettavat ilta- ja vuorohoito. Yhteinen teema, liikunta, on

yhdistänyt varhaiskasvatuskeskustamme. Eikä sen toteuttamiseen aina tarvita niinkään tiloja

ja välineitä, kuin intoa, uskallusta ja luovuutta.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 37


KANKAANTAAN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄMIS-

TEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Jarmo Vainio

Vanhemmille tehdyn laadunarviointikyselyn tulos osoitti selkeästi, kuinka vähän heille on kerrottu

oppimisalueiden sisällöistä ja miten asioita opetetaan arjen aikana. Tästä sai alkunsa

matematiikan, kielen, liikunnan ja luontokasvatuksen osa-alueiden syvällisempi käsittely ja

avaaminen sekä niiden luonteva yhdistäminen.

Toukokuussa 2007 oli kehittämistehtävän esittely yhteisessä työkokouksessa, jonka jälkeen

asia otettiin käsittelyyn tiimikokouksissa. Kesäkuussa pidimme yhteisen kasvatusillan. Siellä

tiimit sekoittaen teimme ryhmätyöt, joissa mietimme, kuinka eri sisältöalueet ovat olleet osa

arkeamme. Nämä koosteet palautettiin takaisin tiimikokouksiin, jotka pidettiin toimikauden

alussa. Olin itse läsnä jokaisessa tiimipalaverissa.

Syyskuun aikana pidimme kaksi vanhempainiltaa, joista toinen vain esiopetuksessa olevien

lasten vanhemmille. Näissä illoissa kerroimme sisältöalueista sekä arjestamme ja vastasimme

vanhempien esittämiin kysymyksiin. Toimikauden alusta sisällytimme työkokoukseen aina

yhden sisältöalueen käsittelyn. Käytäntöjen avaaminen toisille on ollut mielekästä, ja käydyt

keskustelut ovat yhtenäistäneet talon toimintaa. Yhteinen aihe on koettu mielekkääksi ja kannustavaksi.

Pienten ryhmän henkilökunnan koulutukset ja toiminta on tullut tutummaksi koko

työyhteisölle.

Joulukuussa pidimme yhteisen koulutuspäivän, jonka aiheena oli ”sykettä elämään”. Tämä

päivä piristi meitä kaikkia ja antoi uskoa niin omaan kuin yhteiseen tekemiseen. Olemme sopineet,

että jokainen tiimi kokoontuu kerran kuussa aamupäivällä ulkoilun aikana. Esityslista,

kirjaaminen ja arkistointi terävöittävät asioiden käsittelyä. Aiheet tulevat työkokouksesta, pedagogisen

tiimin ohjeistamana tai yhteisten tilaisuuksien tiimoilta.

Luontokasvatukseen saimme tukea luontokoulun koulutuksista. Liikuntaan olemme saaneet

uutta ideaa lasten kultturikeskus Arx:n sirkusaiheisista työpajoista. Hämeen ammattikorkeakoulu

on tukenut liikuntakasvatusta antamalla meidän käyttöömme liikuntasalia ja siellä olevia

liikuntavälineitä. Kielen teemana syksyn ajan on ollut Kirsi Kunnas ja hänen runonsa. Teema

huipentui Haitulan keskiviikko-näytelmään. Aiheen käsittely jatkui vielä tämän vuoden puolella

Arxin vetämissä pajoissa, joita pidettiin

osastoittain. Pajoissa oli mukana myös

liikuntaa ja musiikkia. Kuvalliseen

ilmaisuun saatiin myös ideoita

näytelmästä ja runoudesta.

Kaikki nämä teemat, joita olemme

käsitelleet toimintakauden aikana,

vedämme yhteen kevätjuhlassa.

Pidämme juhlan tänä vuonna

Linnan puistossa. Pääteemana on

sirkus, johon liitämme niin liikuntaa,

kieltä, matematiikkaa sekä luontokasvatusta.

Sinne ovat kaikki tervetulleita, toivottavasti

sää suosii…

Sanomalehtiviikon

satoa:

Kilpikonnat

”vauhdissa”

38

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


KASVATUSKUMPPANUUS KATUMAN VARHAISKASVATUS-

KESKUKSESSA

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eija Vikman

Katuman varhaiskasvatuskeskuksen visio vuoteen 2015:

Katuman varhaiskasvatuskeskuksessa tiivis yhteistyö vanhempien kanssa edistää lapsen

yksilöllistä huomioimista. Korkeatasoinen pedagogiikka ja ympäröivä luonto mahdollistavat

lapselle hyvän kasvuympäristön.

Henkilökunnan pedagogisten taitojen kehittäminen vaatii vahvaa pedagogista osaamista ja

hyvää työskentely-ympäristöä. Kasvatuskumppanuus on avainasemassa parhaan mahdollisen

kasvatuksen ja opetuksen takaamiseksi lapsille.

KASVATUSKUMPPANUUS KEHITTÄMISEN KOHTEENA

Kasvatuskumppanuus on ollut aina yksikön vahva alue, mutta tietotaitoa on haluttu syventää

ja hakea peiliä omalle osaamiselle. Henkilökunta on lähtenyt Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalvelujen

järjestämään kasvatuskumppanuuskoulutukseen. Koulutuksen jälkeen tavoitteena

on tehdä tutustumiskäynnit lasten koteihin ennen hoidon aloittamista. Tutustumiskäynneillä luodaan

vahva pohja luottamukselliselle suhteelle vanhempien kanssa. Yksikön johtaja on käynyt

kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutuksen syventääkseen omaa tietoa asiasta ja kyetäkseen

tarvittaessa tukemaan henkilöstöään.

Kasvatuskumppanuuden tueksi henkilökunta on saanut lyhyet koulutukset huolen puheeksi

ottamisesta ja vanhemmuuden roolikartasta. Vanhemmuuden roolikartta ja huolen vyöhykkeistö

ovat hyviä työvälineitä kasvatuskumppanuuden toteuttamisessa. Tavoitteena on ottaa huolen

vyöhykkeistö työvälineeksi ryhmiin siten, että jokainen lapsi käydään läpi vähintään kerran

lukuvuodessa. Jos lapsesta nousee pienikin huoli, niin asiaa työstetään yhdessä vanhempien

kanssa ammatillisesti kasvatuskumppanuuden hengessä. Vanhemmuuden roolikartta on

ollut esillä vanhempainillassa, jossa vanhempien kanssa tehtiin myös roolikarttaharjoituksia.

Vanhempainillan jälkeen jokainen ryhmä on voinut käyttää roolikarttaa omana työvälineenään

tarpeidensa mukaisesti. Hyvän yhteistyön myötä voimme entistä paremmin keskustella lapsen

asioista vanhempien kanssa. Keskustelujen kautta voidaan vaikuttaa jokaisen lapsen hyvinvointiin

ja pedagogisiin tarpeisiin.

”Leikissä

lapsi on

päätään

pidempi”

Lev Vygotsky

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 39


NUMMEN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN PEDAGOGINEN

KEHITTÄMISTEHTÄVÄ

Vs. varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Riitta Manninen

Nummen varhaiskasvatuskeskuksen kehittämistehtäväksi valitsimme ”Oppiympäristöjen ja

leikin kehittäminen”. Työstimme tehtävää projektimuotoisena työskentelynä helmikuusta joulukuuhun

2007. Tavoitteenamme oli omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa sekä Laadun

kartoituksessa esiin tulleiden vahvuuksien edelleen kehittäminen ja epäkohtien poistaminen.

Kehittäminen näkyi käytännössä siinä, että muutimme tilojen käyttötarkoitusta. Tavoitteena oli

kehittää oppiympäristöjä, tehostaa niiden käyttöä ja muokata niitä vastaamaan tämän päivän

vaatimuksia. Suurin osa lapsiryhmistä ruokailee nyt salissa, jotta ryhmätilat vapautuivat lasten

leikeille, peleille ja askarteluille. Näin toimien lapset voivat myös jättää leikit paikoilleen useaksi

päiväksi. Pyrimme ottamaan myös lasten ja perheiden toiveet ja näkökulmat huomioon tilojen

uudelleen järjestelyssä.

Järjestimme oppiympäristöjä myös lapsiryhmissä siten, että toiminnoille on erilliset tilat, oppiympäristöt

ovat lapsia kutsuvia ja motivoivia sekä oppimisen uteliaisuutta herättäviä. Kiinnitimme

huomioita erityisesti tunnelmaan ja värien käyttöön. Keskuksemme perhepäivähoitajien tehtävänä

oli muuttaa leikkipuiston varustetasoa vastaamaan hoitolasten tarpeita. Kehittämistehtävässämme

yhteistyökumppanimme on ollut Perttulan erityisammattikoulu, josta olemme saaneet

asiantuntija-apua ja opastusta myös käytännön toteutukseen tekstiilien uudistuksessa.

Osa henkilöstöstä on käynyt aiemmin koulutuksen aktiivisen oppimisen menetelmästä. Olimme

jo aiemmin käyneet tutustumassa aktiiviseen oppiympäristöön toisissa päiväkodeissa.

Hankimme myös uutta kirjallisuutta aiheesta. Syksyllä 2008 kehittämistehtävämme laajenee

pajatyöskentelykokeiluksi.

Homssujen

lelut

odottavat

käyttäjää

leikkitilaan

40

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


OJOISTEN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN KEHITTÄMIS-

TEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Pirjo Lehtonen

Ojoisten varhaiskasvatuskeskuksen kehittämistehtäväksi valittiin havainnointi, dokumentointi,

arviointi ja analysointi kasvatuksellisesta näkökulmasta. Tiimit saivat tehtävän Hujalan artikkeleiden

pohjalta etukäteistyöskentelyyn. Jokainen sai ensin yksin kirjata ajatuksiaan väittämiin

ja kysymyksiin. Sen jälkeen tiimi keskustellen jokaisen jäsenen omista ajatuksista muovasi

yhteisen ajatuksen toisille jakoon.

Syksyllä koko työyhteisön illassa purettiin tiimien koosteet ja käytiin keskustelua. Ongelmakohdat

kirjattiin ylös jatkotyöskentelyä varten. Illassa keskusteltiin myös käytössä olevista havainnointi

ja dokumentoinnin tavoista ja menetelmistä. Kaikilla tiimeillä oli käytössään monenlaisia tapoja

dokumentoida; valokuvaus, videointi, erilaiset kaavakkeet, haastattelut, muistivihot etc.

Tiimit kuitenkin viestittivät, ettei kirjattuja asioita pystytä käsittelemään kunnolla ajanpuutteen

takia tai tiimipalaverien vähäisyyden takia. Oli myös tiimejä, jotka katsoivat, ettei heillä ole

mahdollisuutta yleensäkään kirjata havainnointejaan ylös. Syyksi tähän koettiin ryhmän suuri

koko, ryhmän haastavuus, henkilökunnan työvuorot ja yleensäkin henkilökunnan vähyys lapsimäärään

nähden. Näiden tiimien kanssa sovittiin tehtäväksi henkilökunnan ja lasten määrän

välinen suhdelukuseuranta muutamalta viikolta. Palaverissa sovittiin myös käytännöt tiimipalaverien

järjestymiseksi säännöllisesti.

Tiimikohtaiset materiaalit käydään vielä läpi ja niistä keskustellaan esimiehen kanssa kevään

aikana. Samaan aikaan osa henkilökunnasta osallistuu koulutuksiin, jotka sisällöltään kohdistuvat

juuri sopivasti kehittämistehtäväämme.

Etenemme pienin askelin

Joskus olemme siinä vaiheessa, että ymmärrämme kaikki havainnoinnin merkityksen, ja sen

mihin havainnointia tarvitaan ja käytetään. Pedagogiset johtopäätökset ovat arkipäivää ja

arvioinnin kautta olemme valmiit tarvittaessa muuttamaan toimintaamme ja kehittymään itse

ammatillisesti.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 41


RUUNUNMYLLY-LAANIITYN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN

KEHITTÄMISTEHTÄVÄ

Eväitä elämän reppuun päivähoitopedagogiikkaa sanoittamalla

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eija Riikonen

Haluamme vanhempien aidosti tietävän, mitä keskuksemme arjessa tapahtuu, seuraavan

kanssamme oppimisprosesseja, osallistuvan toimintaamme ja sitä kautta saavan tietoa lapsensa

kehityksestä ja sosiaalisista suhteista. Lasten toivomme nauttivan oppimisesta tunteiden

kautta, vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Todentamisessa vanhemmat

olivat syksyllä 2007 ”pakkaamassa” lastensa reppuja; nostamassa esiin asioita, joita he pitivät

tärkeinä lapsensa ryhmän toiminnassa. Henkilökunta puolestaan kertoi arjesta; valokuvaamalla

toimintatilanteita, kirjoittamalla havaintoja, laatimalla erilaisia tiedotteita kuten osastosanomia

sekä järjestämällä toiminnallisia vanhempainiltoja.

Jokainen ryhmä on kehittänyt omaleimaisen toimintansa sanoittamista yhteisten tavoitteiden

pohjalta, ja tiedottamista helpottamaan olemme saaneet osastokohtaiset sähköpostiosoitteet.

Kehittämisilloissa henkilöstön kanssa olemme tutustuneet tiimien erilaisiin dokumentointitapoihin

sekä dokumentoidun tiedon hyödyntämiseen arjessa. Lisäksi olemme kiinnittäneet

huomiota sanalliseen ja sanattomaan viestintään. Olemme mm. arvioineet tiimien erilaisia tiedotteita

ja osastosanomia kasvatuskumppanuus-filosofian avulla. Usko kehittymiseen näissä

asioissa on vankka.

Meillä on ollut toiminnallisesti rikas vuosi, joka on vaatinut henkilöstöltä paljon osaamista.

Olemme jakaneet tätä osaamista yhteisissä kehittämisilloissa muun muassa kertomalla eri

koulutusten annista ja sen soveltamisista ryhmissä. Johtajana on ilo olla mukana ja luotsata

eteenpäin motivoitunutta työyhteisöä, joka on valmis ottamaan haasteita vastaan ja kehittämään

toimintaansa ja joka osaa myös nauttia tuloksista. Kaikki tämä heijastuu positiivisena ilmapiirinä.

Tällä tiellä on hyvä jatkaa eteenpäin.

42

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Tärkeää on

aina taide,

siitä elon

polun kaide.

Siksi olkoon

tämä runo

rikkeetön kuin

kanan muno.

Jukka Parkkinen

VARUSKUNTA-KAURIALAN VARHAISKASVATUSKESKUKSEN

KEHITTÄMISTEHTÄVÄ

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Anniina Iivonen

Valitsin kehittämistehtäväkseni hyväksi havaitun lastentarhaperinteen – nimenomaan taidekasvatuksen-

siirtämisen nykyaikaan. Jotkut lastentarhaperinteemme hyvät käytännöt ovat

päiväkodeissani jäämässä unholaan, sillä ne eivät ole henkilökunnan suurehkon vaihtumisen

takia siirtyneet uudelle kasvattajasukupolvelle. Henkilökuntaa koulutetaan nykyään enimmäkseen

asioihin, jotka ”tehdään päällä”. Kuitenkin lasten kasvattamisessa tarvitsemme paljon

musiikkia, kuvataiteita, draamaa ja luovaa liikuntaa. Joskus on tuntunut, etteivät taideaineisiin

liittyvät koulutukset ja toiminnot ole varhaiskasvatuksessa enää yhtä arvostettuja, kuin ns.

akateemiset aineet.

Henkilökunta nauttii koulutuksista, joissa saa toteuttaa omaa luovuutta. Joku on joskus sanonut

minulle, että on ihanaa, kun saa joskus tehdä jotain käsillään, eikä pelkästään istua luennolla

kuuntelemassa. Haluan tarjota henkilökunnalle onnistumisen elämyksiä oman luovuuden kokemisessa.

Uskon, että nämä kokemukset ja elämykset vaikuttavat lapsiryhmätyöskentelyyn. Kun

tehdään yhdessä luovaa toimintaa, ilmapiiri työkavereiden kesken paranee. Yhdessä tekemisen

ja kokemisen merkitys omalle oppimisprosessille on suuri. Myös huumori ja oivaltamisen ilo

motivoivat työskentelyä. Haaveenani on, että rakentaisimme yhdessä leikki- ja oppiympäristöjä

haastaviksi, viihtyisiksi ja esteettisiksi sekä pedagogisesti korkeatasoisiksi..

Kehittämistehtävä on edennyt pienin askelin. Olemme todella vasta alkuvaiheessa. Sykähdyttävin

kokemus oli koko henkilökunnan vierailu Ilmaisupäiväkoti Illusiassa ja Taidepäiväkoti

Konstissa, joissa taidekasvatusta on toteutettu ja kehitetty usean vuoden ajan. Benchmarkkauksen

antia on hyvä työstää jatkossa, ettei se jää vain mukavaksi muistoksi. Olen onneksi

havainnut, että henkilökunnallani on runsaasti taitoja ja kykyjä toteuttaa luovuutta lasten kanssa.

Lasten luoville (mustillekin) leikeille on annettu tilaa. Pienten ryhmissä on toteutettu suosittuja

väriviikkoja, draamaleikkeihin on löytynyt välineitä ja yhteiset musiikkihetket ovat luoneet yhteenkuuluvuuden

tunnetta. Oppimisympäristöjä on muokattu esteettisemmiksi, mikä on antanut

lapsille mahdollisuuden nauttia kauneudesta.

Oma osuuteni pedagogiikan kehittämisessä on keskustelut henkilökunnan kanssa, kehittämisiltojen

ja -päivien

järjestäminen, koulutusten

suunnittelu ja

tarvittavan materiaalin

hankkimisen mahdollistaminen.

Koen henkilökunnan

osaamisen

johtamisen myös taideaineissa

ja lasten taidekasvatuksessa

yhdeksi

tärkeäksi tehtäväkseni.

Minulle kehittämistehtävä

on haastava,

tärkeä ja tarpeellinen.

Vilin maalaus: Hedelmiä

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 43


Solvik- Tarvasmäen varhaiskasvatuskeskuksen kehittämistehtävä

Varhaikasvatuskeskuksen johtaja Eliisa Soirila

Solvik-Tarvasmäen varhaiskasvatuskeskus on syntynyt uutta rakentaen ja vanhaa yhdistellen

toimikauden 2006-2007 aikana. Meillä eletään tiimiytymisen ja yhteisen toimintakulttuurin

muovautumisen vaihetta. Etsimme sitä tähteä, jota yhdessä haluamme lähteä seuraamaan.

Tulevaisuuden maailma edellyttää jokaiselta kykyä luopua totutusta, vaihtaa näkökulmaa ja

aloittaa alusta. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on

mahdollista ja leikisti totta. Itse tekemällä ja kokemalla se antaa valmiuksia ratkaista ongelmia

ilman valmiita sääntöjä tai kaavoja, omaan arvostelukykyyn luottaen. Taide on voiman ja ilon

lähde. Samalla se lisää yhteiskuntamme empaattisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä.

Sitoutumisen kannalta on ollut tärkeää, että päätös tulevasta suunnasta on tehty yhdessä

kypsytellen. Vertaisfoorumit, joissa kummankin päiväkodin saman ikäisten lasten kanssa työtä

tekevät tiimit voivat peilata pedagogisia ratkaisujaan keskenään, on koettu uudeksi, onnistuneeksi

työn kehittämisen välineeksi.

Olemme lähteneet pitkälle matkalle pienin askelin. Pala palalta olemme uskaltaneet kyseenalaistaa

tapojamme. Kipinä muutokseen on syttynyt koulutuksessa ja yhteisissä keskusteluissa.

Aluksi olemme tutustuneet draamaleikkipedagogiikkaan ja reggiolaiseen tapaan hahmottaa

maailmaa ja toteuttaa varhaiskasvatusta. Esikuvia on, mutta yhtä tärkeää on löytää oma

intohimo, motivaatio ja osaamisen alueet soveltamalla ja kokeilemalla sitä, minkä itse kokee

tarpeelliseksi lapsiryhmälleen.

Kehittämistyössämme rinnallamme on kulkenut rautaisia ammattilaisia. Pedagogiikkaa meillä

on mahdollisuus peilata Elisse Heinimaan kanssa. Tarvasmäen päiväkodissa toimii taiteen perusopetuksen

kaksi ryhmää. Aimo-koulun kuvataideopettajat tulevat päiväkotiin kerran viikossa.

Yhteinen näyttely on juuri avattu Hämeenlinnan kulttuurikeskuksessa! Tulossa on myös koulutusta

koko henkilökunnalle lasten töissä käytetyistä välineistä, menetelmistä ja pedagogisesta

prosessista. Solvikin päiväkodissa avautuu valokuvatyöpajan näyttely toukokuussa. Sekin on

toteutettu yhteistyössä valokuvaajaisän kanssa. Verkostoituminen eri lastenkulttuuria tuottavien

toimijoiden kanssa on tuonut paljon lisäarvoa työhön!

Meillä on nyt yhteinen unelma tehdä Solvik-Tarvasmäestä varhaiskasvatuskeskus,

joka lumoaa lapsen!

44

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin

Mielikuvitus

antaa

ajatuksille

siivet!


LIITE 4

Ahveniston varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Helinä Knaapilan

pohdiskelua

Haaveenani on ollut valmentaa Ahveniston varhaiskasvatuskeskuksen mahtava yhdeksän

tiimin porukka niin itseohjautuvaksi, että uuden johtajan olisi helpompi aloittaa *) . Aikaa on vielä

reilut puoli vuotta ja olemme hyvällä alulla. Tiimit kiittävät luottamuksesta ja arvioivat kypsästi

toimintaansa.

Olen aiemmin delegoinut asioita todella vähän. Vastuulastentarhanopettajille on delegoitu

joitakin tehtäviä, lähinnä akuutteja töitä, kun johtaja ei ole paikalla. He ovat nyt aktiivisesti

omaksuneet uuden roolinsa. Heidän ja kaikkien lastentarhanopettajien tehtäviä olisi hyvä

linjata varhaiskasvatuspalvelujen johtoryhmässä ja järjestää siitä koko Hämeenlinnan alueella

koulutusta.

Olemme prosessin aikana kehittäneet keskustelurakenteita paremmiksi, esimerkiksi `Infottaret`

kokoontuvat nyt joka toinen maanantai. Perhepäivähoitajilla on omat kuukausipalaverit illalla.

Edelleenkin jakelen näissä paljon infoa, koska henkilöstöllä on taloissa vain yhdet tietokoneet

(28 henkilöä/2 konetta). Näin ollen Intranetiin ei ehdi eikä pääse kovin usein. Infon haltuunotto

on täten hidasta ja työlästä.

Avoimempaan, opintopiirimäiseen pedagogiseen keskusteluun ja vertaisoppimiseen pyrimme

kokoontumalla vertaistiimeittäin: samanikäisten lasten lastentarhanopettajat ja johtaja suunnittelevat

ja jatkavat keskustelua tiimissä.

Ahveniston varhaiskasvatuskeskuksen vahvuudet tulivat kyselyssä hyvin esiin. luonto- ja ympäristökasvatussivut

vasussamme kaipaavat päivitystä, samoin kuin kaikki kuvat. Onneksi

porukasta löytyy nyt useita, jotka taitavat digitaalisen kuvankäsittelyn ja sähköisen dokumentoinnin.

Ahveniston varhaiskasvatuskeskuksessa on kolme yksikköä: alatalo, ylätalo ja perhepäivähoito.

Yhteisöllisyyttä koetaan luonnollisesti helpommin yksiköittäin. Koko keskuksen väki

pääsi kokemaan helmikuun lauantaina onnistuneen koulutuspäivän: Aija Leinonen vei meidät

värisukelluksen tunnelmiin ja tunneilmaisuun kaikkia aistikanavia ja ilmaisutaidon osa-alueita

hyväksikäyttäen. Paras koulutuspäivä keskuksemme 32 -vuotistaipaleelta!

*) Johtaja jää eläkkeelle syksyllä 2008

Hattelmalan varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Maaret Silvosen

ajatuksia kehittämistehtävän sujumisesta

eli kuinka pienennetty ryhmä lähti käyntiin Hattelmalassa.

Kevät 2007:

• Henkilökunnan kanssa asiaa pohdittiin monissa palavereissa.

• Kevään aikana löytyi pienennettyyn ryhmään ammattitaitoinen henkilökunta, joka on

sitoutunut ja motivoitunut tekemään työtä tässä ryhmässä.

• Erityisvarhaiskasvatuksen tiimi järjesti keväällä koko henkilökunnalle koulutustilaisuuden,

jossa tutustuttiin erilaisiin menetelmiin ja käytäntöihin. Tiimi on ollut koko ajan

apuna ja tukena. Kesän 2007 aikana suunniteltiin ryhmälle tilat ja hankittiin materialia.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 45


Syksy 2007:

• Toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin, ryhmässä on iloinen ja seesteinen ilmapiiri.

• Henkilökunta on innostunutta ja tiimityö toimii hyvin.

• Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy kuukausittain konsultoimassa ja on tarvittaessa

aina apuna ja tukena.

• Toiminta on muotoutumassa, selkeä päiväjärjestys ja viikkosuunnitelmat jäsentävät

toimintaa. Kuvien käyttö, koriohjelmat ja lapsihavainnointi on aloitettu.

• Kokeillaan ja pohditaan yhdessä erilaisia käytäntöjä.

• Lapset viihtyvät, ja perheiden kanssa yhteistyö on mutkatonta.

• Tarkoitus on vierailla vastaavanlaisissa ryhmissä ja saada koulutusta.

Kevät 2008

• Johtajana olen tehnyt oikean ratkaisun ryhmän perustamisesta. Henkilövalinnat

onnistuivat. Olen antanut mahdollisuuden koulutuksiin ja vierailuihin.

• Johtajan tehtävänä on ollut perustella muulle henkilökunnalle, miksi ryhmässä on

enemmän aikuisia, vaikka lapsia on vähemmän.

• Olen seurannut ryhmän toimintaa, osallistunut mahdollisuuksien mukaan palavereihin

ja yhdessä henkilökunnan kanssa pohtinut erilaisia toimintatapoja ja vaihtoehtoja.

Mielestäni kuitenkin oma pedagoginen tukeni arjen käytännöissä on silti ollut melko

vähäinen. Tiimi on toimi nut hyvinkin itsenäisesti.

Hätilä-Sairion varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Merja Kaikkonen

on määrätietoinen!

Tilakysymykset kuntoon!

Tilakysymysten osuus on ollut erittäin suuri. Tomtebo- ryhmälle saatiin järjestettyä paremmat

toimitilat sen siirtyessä 1.1.2008 Ojoisten vkk:n alaisuuteen. Sairion päiväkotiin rakennettiin

vihdoin lasten leikkipihalle aidat. Kotitontut-esikouluryhmä sai vuoden 2007 alusta lisähuoneen.

Sen käyttäminen on kuitenkin ollut minimaalista, sillä lastentarhanopettajalle ei ole

saatu avustajaa työmarkkinatuella. Perhepäivähoitajille järjestyi syyskaudeksi Hätilän kirkolta

kokoontumispaikka.

Hätilän piharakennukseen perustettiin väliaikainen 12 lapsen ryhmäperhepäiväkoti. Ryhmiksen

ja esikouluryhmän henkilökunta sekä kolmiperhepäivähoitaja muodostivat keväällä uuden

toiminnallisen tiimin.

Hätilän päiväkodissa tehtiin tutkimuksia, joiden perusteella löydettiin hometta. Joulukuun alusta

koko pihapiiri eli neljä ryhmää muutti kerrostaloon, josta muokattiin pikaisesti väistötila. Päiväkoti

siirtyi kolmeen kerrostalokerrokseen.

Myös väistötilassa on kiinteistöongelmia, ja pienen pieni piha ei ole 74 lapselle riittävä. Aamupäivisin

ulkoilut on porrastettu, ja ryhmät retkeilevät myös lähipuistoissa, mutta iltapäiväulkoilun

porrastaminen ei ole onnistunut yhtä hyvin. Läheisen seurakuntatalon alakerrasta saimme

järjestettyä liikuntatilaa kerran viikossa. Henkilöstö on kuitenkin saanut rakennettua toimitiloista

viihtyisät. Toiminta on tarkkaan aikataulutettu, jotta ulkoilut, ruokailut, eteistilojen käyttö sekä

henkilöstön riittävyys on saatu onnistumaan.

Kehittämistehtävämme tarkentui toimivuoden aikana, ja niinpä nyt satsaamme siihen, että

46

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


kukin tiimi kehittää oman toimintansa sanoittamista: laadukas varhaiskasvatustoiminta esiin.

Syyskaudella muokkasimme palaverikäytäntöjämme. Uutena muotona aloitimme koko vkk:n

kuukausittaiset tiimipalaverit. Nämä on koettu hyvinä ja niitä kehittelemme vielä eteenpäinkin.

Perhepäivähoitajien tiimi kokoontui syyskaudella muutaman kerran sekä tiiminä että johtajan

kanssa. Palaverikäytäntöjä tarkensimme koko henkilöstömme yhteisessä kehittämispäivässä.

Kevättalven lukuisien poissaolojen ja johtajan poissaolon tähden palaverit olivat minimissään.

Huhtikuussa pääsimme taas jatkamaan suunnitelmien mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen laatu on meille tärkeää, mutta käytössämme olevat resurssit on myös

huomioitava. Näissä hankalissa olosuhteissa olemme saaneet lasten toimintakäytännöt muokattua

suhteellisen hyvin. Tästä on hyvä jatkaa. Nyt kukin tiimi toteuttaa perustehtäväänsä:

lasten varhaiskasvatusta sekä luontevaa kasvatuskumppanuutta.

Kehittämistyömme on jatkuva prosessi ja jatkamme sitä sinnikkäästi pienten askelten politiikalla.

Idänpään varhaiskasvatuskeskuksen johtaja (vs.) Marjatta

Muhosen mietteitä kuluvan vuoden varrelta

Palaveri ja tiimirakenteiden sopiminen ja käyttöönotto on ollut ratkaiseva kehitys tämän kauden

aikana. Se on mahdollistanut tiimien kehittämistyön, ja ope-palaverit kerran kuussa ovat

toimineet oivana foorumina toiminnan sisällön kehittämiseksi. Esim. lastentarhanopettajat ovat

esitelleet uusia käytäntöjään ja lapsiryhmissä käyttämiä menetelmiään.

En ollut aikaisemmin perehtynyt Idänpään varhaiskasvatuskeskuksen vasuun. Luettuani sitä

uudelleen ja uudelleen, ihastuin siihen ja olen hehkuttanut sitä henkilökunnalle joka käänteessä.

Vasu on noussut toiminnan sisältöä ohjaavaksi asiakirjaksi. Sen käyttöä keskustelujen virittäjänä

ja toiminnan perusteluina olen pyrkinyt tietoisesti vahvistamaan.

Sijaisuuskäytäntöä olemme kehittäneet yhteisesti alueella. Nyt meillä on varhaiskasvatuskeskuksessa

oma varahenkilövakanssi, jonka työpanos sovitellaan yhteisesti Katuman varhaiskasvatuskeskuksen

kanssa. Muutoin olen ottanut sijaisia harkinnan mukaan pitäen huolta

asetuksen suhdeluvun mukaisista tarpeista ja lapsiryhmän työn haasteellisuudesta. Sijaisen

hankkiminen ei ole ollut automaatio, vaan harkittu toimenpide.

Alle 3-vuotiaiden ryhmän henkilökunnan työmotivaatio on kohonnut kohdennetun koulutuksen

myötä. Tiiminvastaavien kanssa olemme vuoden varrella työstäneet ja pohtineet heidän kehittämistehtäväänsä.

Ryhmiin hankitut asianmukaiset atk-välineet ovat mahdollistaneet digitaalisen portfolion käyttöönoton

joka ryhmässä. Samoin olemme sopineet siitä, että laitamme alulle työvuorolistan käytön

ja ylityökertymien kirjaamiset sähköiseen muotoon hyödyntäen jo olemassa olevia pohjia.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 47


Kaivokadun varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Riitta Patovuori

(vs.) huokaisee helpotuksesta

Vanhempien kanssa käytävät kasvatuskeskustelut ovat kahdessa talossa oikein hyvällä mallilla,

mutta vuorohoidossa asiaan pitää jatkossa panostaa. Vuorohoidon tilanne johtuu siitä, että

kyselyn jälkeen vuoden sisään on ryhmän neljästä lastentarhanopettajasta kolme vakituista

vaihtunut sijaiseen. Tämä on väistämättä vaikuttanut koko vuorohoidon toimintaan. Lisäksi myös

vuorohoidon päivähoitajat ovat vaihtuneet melkoisesti. Mutta vuorohoidossa on parhaillaan

käynnissä ”ryhtiliike” erityisesti kasvatuskeskustelujen suhteen.

Henkilökunta ja vanhemmat kokivat Kotirinteen tilakysymyksen ongelmalliseksi. Kyselyn aikana

Kotirinteessä oli vielä eskareita, jolloin tilojen jakaminen ja toiminnan suunnittelu oli hankalaa.

Nykyään siellä ei ole eskareita, mutta tilanne ei ole juurikaan helpottunut, koska Kissankäpälä-ryhmässä

on kirjoilla 24 lasta, vaikka täyttöaste ole edes täynnä. Tämä johtuu lukuisista

hoitosopimuksista.

Kankaantaan varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Jarmo Vainio

toteaa, että

• Laadunarviointikyselyn tuloksiin pohjautuu koko talon kehittämissuunnitelma. Tulihan

vastauksissa koko kaupungin alueella selkeästi ilmi, kuinka vähäistä on vanhempien

tieto eri sisältöalueistamme. Kehittämistehtävä on avannut käytäntöjä talon sisällä,

tiimipalaverit tulleet säännöllisiksi, pedagoginen ryhmä aloittanut toimintansa, jaettu

johtajuus kehittyy jatkuvasti.

• Tilojen osalta on kehitystä tapahtunut joka osastolla. Pienten ryhmän tilojen kehittämisaiheena

on wc-tilojen laajentaminen, joka on saatu eteenpäin. Mesikämmenten ryhmän

on siirretty pyykkitilaan teräskaukalo Otsojen ”siivouskomerosta” ja kuivauskaappi

Nalleilta. Osaston ruokailutilaan on asennettu lavuaari. Kontioiden ja Otsojen yhteinen

eteinen järjestellään uudelleen. Yksi seinä puretaan ja kuivauskaappien siirron jälkeen

tila avartuu huomattavasti ja sen toiminta paranee. Tämäkin on jo työlistalla.

• Ulkorakennukseen saamme tilat uudelle osastolle. Koulun valitettavan lopettamisen

takia veistoluokkaa ei enää tarvita. Veistoluokka ja viereinen huone yhdistetään yhdeksi

kokonaisuudeksi, josta saamme esiopetukselle oman tilan. Tilan suunnittelua ei ole

vielä käynnistetty, mutta tilapalvelu on asiasta tietoinen.

• Otsojen ryhmän rakenne muuttui juuri kyselyn aikana niin voimakkaasti, että kritiikki

oli siltä osin varsin ymmärrettävää. Nyt tilanne on tasaantunut ja toiminta kehittynyt

hyvään suuntaan.

• Pätevien sijaisten saanti on vaikeutunut. Lomien keskittäminen ja loma-aikojen tarkempi

suunnittelu on kuitenkin tuonut helpotusta asiaan. Varahenkilö on nyt vain Hattelmalan

ja meidän yhteinen ja sekin on osittain tilannetta helpottanut. Sijainen otetaan aina,

kun se on vain mahdollista.

• Toiminnan suunnitteluun ja sen arviointiin on satsattu paljon. Jokaisesta tiimistä on vastaava

opettaja havainnointikoulutuksessa. Atk-koulutusten jälkeen on kuvien ottaminen

48

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


lisääntynyt huomattavasti. Toiminnan esitteleminen kuvien avulla on nyt helpompaa.

• Kasvatuskeskusteluissa on kiinnitetty huomiota siihen, että kerrotaan vanhemmille

suunnittelun perusteista.

Katuman varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eija Vikmanin mielestä

Pedagogista osaamista vahvistetaan mm. lisäämällä opettajien määrää, mikä mahdollistuu

uuden ryhmän myötä. Lisäksi olen esittänyt yhden lastenhoitajan toimen muuttamista lastentarhanopettajan

toimeksi. Yksikkömme pedagogiikkaa vahvistamme hyvillä leikkiympäristöillä,

pedagogisesti vahvalla henkilöstöllä ja lasten havainnoinnilla. Jokainen päiväkotiryhmä on

pitänyt leikkiympäristöjen suunnitteluiltapäivän. Leikkiympäristöjen parantamisen lähtökohtana

on ollut pedagogiikka.

Haluamme kehittää myös leikin havainnointia. Odotamme siihen tulevaa koulutusta innolla.

Omaa havainnointia on kehitetty ryhmäkohtaisesti mm. ottamalla käyttöön lapsikohtaiset havainnointivihot.

Tämän talven aikana kaikki ovat opetelleet käyttämään digikameraa niin, että

voivat lähettää lasten kuvia vanhemmille ja tulostaa niitä lasten kasvunkansioihin. Olemme

tilanneet päiväkotiin videokameran. Lasten mahdollisuuteen leikkiä pitkään samaa leikkiä on

kiinnitetty huomiota. Päiväkodissa lapsiryhmiä jaetaan enemmän pieniin ryhmiin. Hyvän leikin

voi katkaista vain ruokailu ja joidenkin lasten päiväunet.

Seuraava isompi askel on yksikön yhteisen VASUn päivittäminen syksyllä 2008. VASUa tullaan

aukaisemaan vanhemmille valokuvin ja mahdollisesti videon avulla. Lisäksi suunnitelmissa

on ottaa vuotuiseksi työvälineeksi kirjallinen kysely vanhemmille. Asiaa työstetään eteenpäin

syksyisessä yksikön kehittämispäivässä.

Yksikkökohtainen kehittämisraha aiotaan käyttää syksyllä henkilökunnan yhteisöllisyyteen ja

koko yksikön yhteisen vasun tekemiseen. Tänä lukuvuonna meillä on ollut paljon sijaisia erilaisista

syistä. Ensi lukuvuonna meillä muuttuu henkilökunta melko paljon ja yhteisöllisyyteen

pitää panostaa jälleen kerran.

Hirsimäen varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Meritta Krankkala

kokoaa mennyttä kautta

”Laadunarviointikyselyn vastausprosentti oli hyvä. Vanhemmat ja henkilökunta aika lailla samaa

mieltä laadusta.”

Keskustelu vanhempien ja henkilökunnan kanssa päivähoidon laadusta edelleenkin tärkeää.

Palaute on ollut pääosiltaan hyvää.

”Henkilökunta ammattitaitoista ja motivoitunutta.”

Muutamat pitkät sairaslomat ”rassanneet ryhmiä”. Selvitty ollaan.

”VASUt on tehty ja on tuttua, mutta arviointia tulee kehittää.”

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 49


VASUt tehty edelleenkin sataprosenttisesti, arviointia kehitetään.

”Pitkäkestoiseen leikkiin tulee myös paneutua.”

Oppimis/leikkiympäristöjä kehitetty. Kehittämistehtävä!

”Esiopetus on saanut kiitosta ja siihen onkin panostettu erityisesti mm. luontoryhmän kautta.”

Luontoryhmä toimii edelleenkin ja palaute ollut erinomaista. Syksyllä 2008 kaksi ”puhdasta”

esiopetusryhmää.

”Iso miinus ulkotilojen turvallisuudesta, aidat liian matalat.”

Aidat edelleenkin matalat. Aitaa korjailtu ja aidan alla olevia isoimpia aukkoja tukittu. Toivottavasti

uudet turvallisuusohjeistukset tuovat selkeät ohjeet esim. aidan minimi korkeudesta.

”Työn sanoittamisessa tekemistä.”

Edelleenkin tekemistä.

”Kiitosta tuli siitä miten vanhemmat otettu mukaan pk:n arkeen.”

Yhteistyö vanhempien kanssa tärkeää. Tutustumispäivät ja viikot edel-leenkin suosittuja ja

toimivia.

”Perhepäivähoitajien kohdalla enemmän eroja vanhempien ja henkilöstön vastauksissa. Perhepäivähoito

haastaa miettimään toimenpiteitä yhdessä. Keskusteltiin perhepäivähoitajien

heterogeenisyydestä ja johtajan roolia tässä. Asiaan aiotaan palata.”

Perhepäivähoidon ja päiväkodin yhteistyötä kehitetty ja lisätty. Osa hoitajista erittäin motivoituneita

ja ammattitaitoisia sekä kehittämismyönteisiä, osalla työmotivaatiossa parantamisen

varaa. Johtajan roolina on keskustella, kannustaa, antaa mahdollisuuksia esim. koulutuksiin.

Jukolan varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Arja Korhonen pohtii

lapsilähtöistä pedagogiikkaa

Vanhemmille ja henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksissa vuonna 2006 oli nähtävissä eroja mm.

siinä kuinka lapsilähtöistä ja laadukasta opetusta, kasvatusta ja hoitoa lapset saavat Jukolan

päiväkodissa. Henkilökunnan kanssa käynnistettiin keskustelu lapsilähtöisestä pedagogiikasta

kevätlukukaudella 2007. Henkilöstö tutustui uusimpaan kirjallisuuteen ja kirjojen tekstejä reflektoitiin

mm. opintopiireissä, joihin kaikki osallistuivat.

Jukolan päiväkodin esiopetussuunnitelmaa alettiin myös parannella lapsilähtöisen pedagogiikan

näkökulma mielessä. Vanhemmat haluttiin nähdä aktiivisina ja tasa-vertaisina kumppaneina

keskustelemassa esiopetuksesta. Perhekohtaisen keskustelun aikana opettaja voi rohkaista

vanhempia ja lasta pohtimaan ajatuksiaan esiopetuksen käytäntöön liittyvistä ajatuksista (Hujala

2002, 123). Päiväkodin keskustelufoorumit on suunniteltu selkeiksi ja toimiviksi. Kerran kuussa

kokoontuvien lastentarhanopettajien kokemusten vaihtoa ja keskustelua kehitettiin pedagogisempaan

suuntaan. Lapsiryhmien työskentelyssä pyrittiin yhä paremmin ottamaan huomioon

lasten omia ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita, joiden pohjalta kehittyivät lapsiryhmätoiminnan

teemat ja projektit.

Väliaikaiset johtajavaihdokset syyslukukaudella 2007 vaikuttivat myös kehittämistyön eteenpäin

viemiseen niin, että lapsilähtöisyyttä työstettiin työntekijöiden omin voimin ja jokaisessa tiimissä

50

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


varmaankin hieman eri tavoin. Kevätlukukauden 2008 ensimmäisessä pedagogisessa tiimissä

käytiin keskustelua lapsiryhmien tämän hetkisestä tilanteesta ja lapsilähtöisen pedagogiikan

näkyvyydestä arjessa. Pohdimme myös lastentarhanopettajien kanssa mitä voisi käytännössä

olla jaettu pedagoginen johtajuus.

Palattuani takaisin varhaiskasvatuskeskuksen johtajan tehtäviini, olen kierrellyt lapsiryhmissä

ja kohdannut työntekijöitä perustyönsä äärellä. Työntekijöiden kanssa on syntynyt eri tilanteissa

hyviä keskusteluja lapsilähtöisyydestä ja siitä, mitä se konkreettisesti heidän työssään

tarkoittaa. Jokainen tiimi sai luettavakseen tekstiä hallinnan kulttuurista ja pohdittavakseen

omassa arjessaan yhden asian, jota he voivat kehittää lapsilähtöisemmäksi toiminnaksi. Tavoitteena

on nyt siirtyä pienin askelin puheesta tekoihin. Mitä havainnoin lasten toiminnassa,

miksi havainnoin ja miten hyödynnän havaintojani? Näkyvätkö lasten kiinnostuksen kohteet

oppiympäristöissä? Miten ihan oikeasti toteutan pienryhmiin jakamista ja miten huomioin lapsia

yksilöllisesti? Tässä joitakin kysymyksiä pohdittavaksi.

Nummen varhaiskasvatuskeskuksen johtaja (vs.) Riitta Mannisen

kommentit vuosi laadunarvioinnin jälkeen

Vahvuudet:

Vahvuudet - toiminnan esittely ja asioiden kirjaaminen VASUun- ovat ennallaan.

Yksikön erityisvahvuus oli lasten hyväksyminen sellaisina kuin he ovat.

Kehittämisen kohteet:

Sijaiset ja tilat:

Sijaisia on palkattu aina, kun on ollut selkeä tarve ja sijaisia on ollut vapaana. Tila-asiaan olemme

paneutuneet kehittämisprojektin avulla, ja ongelmaa onkin saatu ratkaistua. Yhteiset tilat

ovat nyt tehokkaassa käytössä ja ensi syksynä tilojen käyttö entisestään paranee. Toinen sali

on muutettu ruokailutilaksi ja toiseen saliin tulee ensi syksynä pajatoimintaa. Eli tilojen käytön

muutos on muuttanut myös toiminnan sisältöjä.

Perhepäivähoito:

Perhepäivähoitajat alkavat pikkuhiljaa liittyä keskukseemme, eli muutos perhepäivähoidon ohjaajan

alaisuudesta vkk-johtajan alaisuuteen on sujunut hyvin. Hoitajat ovat tiimiytyneet, ja yksi

hoitaja toimii tiiminvetäjänä. Hän tiedottaa yhteisistä asioista minulle sähköpostin välityksellä

ja minä hänelle. Varahoitoa tarvitsevia lapsia on mennyt välillä toiselle hoitajalle hoitoon, jolla

on ollut tilaa. Näin ei ainoa varahoitopaikka olekaan päiväkoti ja sen suuri ryhmä. Vanhemmat

ovat olleet tähän järjestelyyn tyytyväisiä, koska hoitomuoto pysyy näin samankaltaisena kuin

normaalistikin.

VASUn arviointi sekä toimintaperiaatteista ja säännöistä sopiminen:

VASUa on arvioitu 2.2.2007 yksikön kehittämispäivässä ja VASU on päivitetty talvella 2008.

Yksikön perehdytyskansiota päivitetään parhaillaan, ja siihen on tarkoitus liittää toimintaperiaate-osio

ja mm. pihasäännöt.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 51


Ojoisten varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Pirjo Lehtonen on

tyytyväinen

Esiopetusasioissa on menty eteenpäin. Tiimeissä mietittiin asioita ja päivitettiin oma esiopetussuunnitelma.

Esiopetusryhmät muodostettiin syksyllä 2007 uudella tavalla, puhtaiksi eskariryhmiksi.

Jonkin verran käytiin keskustelua perheiden kanssa tehdystä muutoksesta. Nyt

toimintakauden loppupuolella palaute sekä vanhemmilta, että henkilökunnalta on ollut positiivista.

Esiopetusta on myös yritetty tehdä näkyvämmäksi vanhemmille sanoittamalla toimintaa

entistä enemmän. Uuden toimintakauden alkaessa toiveenamme on saada koko keskuksen

esiopetus kahdesta eri pisteestä samaan rakennukseen, jolloin voitaisiin enemmän paneutua

ympäristöihin ja yhtenevään sisältöön.

Oppimisympäristöihin pyritään panostamaan kaikissa ryhmissä paljon. Alle 3-vuotiaiden henkilöstö

teki toisessa yksikössä oman leikkiympäristön kehittämissuunnitelman, jonka toteuttamiseen

saatiin rahallista tukea 1000 € päiväkodin määrärahoista. Tämän toivon motivoivan

muita ryhmiä tekemään omia kehittämissuunnitelmiaan.

Perhepäivähoitajien kanssa asioista keskusteltiin ja päädyttiin panostamaan hoitopäivän ja

toiminnan sisällön kertomiseen ja sanoittamiseen vanhemmille.

Yksikön kehittämistehtävän kautta, koulutuksen tuella, toivon asioiden etenevän pikkuhiljaa.

Ruununmylly-Laaniitty varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eija

Riikonen tarkastelee keskuksensa kehittämistehtävää ilolla.

Kehitystehtävä löytyi vanhemmille ja henkilöstölle tehdyn palvelutyytyväisyyskyselyn tuloksia

analysoitaessa keväällä 2007. Kyselyihin olivat sekä vanhemmat että henkilöstö vastanneet

hyvin, joten tulos oli kattava ja siten hyödynnettävissä toiminnan kehittämisessä.

Molemmissa päiväkodeissa vahvuutena on pitkän työkokemuksen omaava, mutta silti innostuneesti

ja kehittämismyönteisesti työhönsä suhtautuva henkilöstö. Työntekijät osaavat

positiivisesti kyseenalaistaa työtapojaan sekä ovat valmiita kokeilemaan ja muuttamaan toimintatapojaan

tarpeen niin vaatiessa. Esimiehenä heidän kanssaan on ilo kehittää toimintaa,

saada muutoksia aikaan ja etsiä toiminnan toteuttamiseen uusia vaihtoehtoja, jotka ovat lasten

ja myös perheiden parhaaksi.

Leikki, leikkiympäristön kehittäminen ja aikuisen paikka lapsen leikkiessä oli aiheena pitämässäni

syksyn henkilöstön kehittämisillassa. Illan antia hyödynnettiin, kun kävimme läpi

leikkialueitamme. Mitkä alueet toimivat ja kiinnostivat lapsia, mitä kannatti muuttaa ja miksi?

Miten leikkialueen muuttaminen palvelee lapsen kehitystä ja ohjaavatko perinteiset käsitykset

tytöistä ja pojista toimintaamme?

Olemme ryhtyneet kierrättämään leluja, eli kuukauden kerrallaan kukin osasto voi käyttää erilaisia

rakennussarjoja tai junarata-rakennelmia jne. Näin pitkäkestoinen leikki tietyillä välineillä

mahdollistuu ja lapset ovat kiinnostuneempia tavaroista, kun kaikki materiaali ei ole aina omassa

hyllyssä. Lapset pitävät tavaroista jopa paremmin huolta, kun tehtävänä on myös kunnostaa

leikkivälineet ennen niiden viemistä seuraavalle osastolle. Esimiehen näkökulmasta tämä on

hyvä asia sekä kasvatuksellisesti että taloudellisesti.

52

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


Olemme säännöllisesti myös käsitelleet havainnointia ja havaintojen dokumentointia sekä

toimintamme kehittämistä ja sanoittamista saatujen havaintojen pohjalta. Näin perheet ovat

saaneet paremmin tietoa arjen toiminnasta eli siitä, mitä todella teemme ja miten lapsi oppii

tehdessään, kokeillessaan. Toimintaa on valokuvattu ja kuviin on lisätty tekstiä, on videoitu ja

piirretty tunnelmia sekä haastateltu lapsia erilaisissa toiminnoissa.

Koteihin on lähetetty kuukausittain osastosanomat, joissa kukin osasto kertoo menneestä ja

tulevasta toiminnastaan. Sähköpostiviestit ovat myös lisääntyneet saatuamme osastokohtaiset

osoitteet. Olen ollut henkilöstön mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toiminnallisia

vanhempainiltoja, joiden kautta vanhemmat ovat päässeet tutustumaan paremmin siihen,

mitä lapsi tekee, kun on liikuntaa tai minkälaista on arjen matematiikka esiopetuksessa jne.

Vanhempien lisäksi toiminnassa mukana ovat olleet isovanhemmat, kummit ja muut lapselle

tärkeät aikuiset.

VASUja on tehty lapsista kaikkien perheiden kanssa, osa myös lasten kotona. Tiimipalavereissa

olemme käyneet lasten VASUja läpi ja peilanneet niitä yksikkömme VASUun. Tänä keväänä

kokoamme vielä yhteisen näkemyksemme ja arvioimme, toteutuuko VASU arjen toiminnassa

todella. Hyödynnämme myös kevään päätöskeskusteluista saamaamme vanhempien sekä

lasten palautetta.

Solvik-Tarvasmäen varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eliisa

Soirila kehittää koko keskusta

Vanhemmat olivat kokeneet ilmapiirin hyväksi. Henkilökunnalta juuri kerätyn kyselyn tulokset

vahvistavat, että henkilöstö on edelleen samaa mieltä vanhempien kanssa. Tästä ja vanhemmilta

saamastani suusanallisesta palautteesta voitaneen vetää se johtopäätös, että muutosta

huonompaan ei ole tapahtunut ainakaan merkittävästi.

Edelleen meitä ihmetyttää vanhempien antama huono palaute leikin mahdollistamisesta. Solvikin

päiväkodissa on tehty uraauurtavaa ympäristökasvatustyötä vuodesta 1992 alkaen. Se

on vaikuttanut voimakkaasti sekä työtapoihimme että asenteisiimme ja lapsikäsitykseemme.

Kokeilun kuluessa alkoi kiinnostaa lapsen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, siihen

mitä hänelle tapahtuu hoitopäivän aikana. Lapset otettiin aktiivisemmin mukaan arjen pieniin

työtehtäviin ja päätöksentekoon. Leikkiympäristön käsite laajentui pihalta lähiympäristöön.

Aktiivisen oppimisen menetelmä napattiin työvälineeksi lastentarhanopettajien Esi- ja alkuopetuksen

koulutuksesta vuosikymmenen puolivälissä. Päiväkodin kaikki tilat, komerot ja käytäväsyvennykset,

otettiin hyötykäyttöön luomalla uudet oppiympäristöt lasten leikkivalinnoille.

Niitä myös arvioidaan, uudistetaan ja vaihdetaan tarpeen mukaan edelleen. Lapsilta se vaatii

taitoa palauttaa tavarat ehjänä merkityille paikoilleen. Vastuu on kuitenkin kasvattajilla. Aikuisen

otteen herpaantuessa repsahtaa myös oppiympäristön laatu.

Päiväjärjestys muuttui olennaisesti isojen lasten osastoilla. Aamupäivän ulkoilu siirrettiin lounaan

jälkeen tapahtuvaksi. Tämän myötä lapsilla on päivittäin mahdollisuus puolestatoista

kahteen tuntiin omaan, mielestämme pitkäkestoiseen leikkiin. Tilaa jää myös yksilö-, pienryhmä-

ja koko-ryhmätoiminnan vaihteluille aikuisen kanssa. Leikkiä saa jatkaa seuraavanakin

päivänä.

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 53


Koska taidekasvatus on valittu kehittämiskohteeksemme, tulemme jatkossa kiinnittämään

erityistä huomiota taidekasvatusta tukevien oppialueiden varustelutasoon ja laatuun lasten leikkien

ja työskentelymahdollisuuksien parantamiseksi. Projektityöskentely on yksi mahdollisuus

lisätä leikinomaista oppimista ja antaa uusia leikin aineksia. Tämä on pikkuhiljaa juurtumassa

työtavaksi. Omin avuin emme pääse tämän pitemmälle.

Arviointihetkellä Tarvasmäen yksikkö toimi supistettuna sisarusryhmänä yhdessä luokkahuoneessa

väliaikaisissa tiloissa. Pulaa oli kaikesta ja kritiikki täysin osuvaa. Vuonna 2007 päästiin

muuttamaan uuteen rivitalopäiväkotiin. Lapsimäärä on kasvanut suunniteltua korkeammaksi.

Yhteisiä tiloja kuten salia ja käytäviä ei ole, joten mahdollisuus jakotiloihin on suppea. Yhteistä

toimintakulttuuria monesta eri työyksiköstä tulleiden työntekijöiden kesken etsitään, eivätkä

tavaratkaan ole vielä löytäneet viimeistä paikkaansa. Intoa kehittämiseen kuitenkin löytyy!

Työn sanoittamisessa en ole huomannut laadullista muutosta. Digitaalinen portfolio on käytössä.

Lapsen VASU-keskustelut toteutetaan – entistä useammin lapsen kotona. Ryhmien kuukausitiedotteissa

pyritään tavoitteita ja toteutunutta toimintaa sekä ryhmän edistymistä kuvaamaan.

Vanhempainillat ovat muuttuneet entistä toiminnallisemmiksi ja perheen yhdessäoloa korostavaksi.

Todennäköisesti meidän pitäisi kuitenkin aktiivisemmin etsiä uusia tapoja kertoa työmme

sisällöstä ja jakaa osaamistamme vanhemmille. Jos me emme tee työtämme näkyväksi, heillä

ei ole todellista mahdollisuutta arvioida sitä. Paras tapa olisi saada vanhemmat tarttumaan

kutsuun seurata lapsen päivää paikan päällä.

Perhepäivähoitoa on kehitetty ainoastaan määrällisesti. Perhepäivähoidon tiimi on kuitenkin

hiljalleen muotoutumassa. Haasteemme heidän kanssaan on ollut miettiä perhepäivähoitajan

ammatillista roolia Hämeenlinnan kaupungin työntekijänä ja osana Solvik-Tarvasmäen varhaiskasvatuskeskuksen

työyhteisöä. Päästessämme sisällöllisiin kysymyksiin, tulemme ensi

töiksemme tarttumaan leikkiin.

Varuskunta-Kaurialan varhaiskasvatuskeskus Anniina Iivonen

reflektoi laadunarvioinnin tuloksia

Yllätyksenä johtajalle tuli tuloksissa ilmenevät puutteet sijaisten hankkimisessa.

Ihmettelin henkilökuntani vastausta, joista sain sen käsityksen, että minä en olisi hankkinut

tarpeeksi sijaisia. Tästä kuitenkaan ei ollut kuulemma kysymys, vaan yleisesti harmiteltiin

sijaisten vaikeaa saamista. Ongelma jatkuu edelleen, eli kun on sairautta ja lomia, niin on

vaikea saada sijaisia hankittua. Sijaisreserviä ei ole.

Toimintaa halutaan kehittää erityisesti leikin suhteen.

Tässä olemme jonkin verran edistyneet. Leikkiaikaa olemme selvästi pidentäneet, ja lapsille

annetaan tilaa rakentaa leikkejään joka sopukkaan. Varuskunnan päiväkodissa sali on muodostumassa

yhdeksi leikkialueeksi, ja esim. kuistille vievä portaikko on suosittu eskareiden

salaisten leikkien paikka. Kaurialan päiväkodissa leikkiympäristöjä on uudistettu ja tehty esteettisemmiksi.

Piha on edelleen monipuolisesti käytössä ja siellä on paljon ns. open-endedmateriaalia.

Pedagoginen tiimi on koettu tärkeäksi foorumiksi, jossa voidaan keskustella yhteisistä teemoista

ja suunnitella leikki- ja toimintaympäristöjä. Tiimien vetäjät jatkavat keskustelua omissa

tiimeissään. Tiimin vastuulla on VASUn päivittäminen, ja siinä leikin osuutta on korostettu

54

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin


entisestään.

Keskustelu jatkukoon siitä, mitä tarkoitamme oikeasti sillä, kun sanomme, että meillä kehitetään

toimintaa leikin suhteen. Hienoja fraasejahan kasvatusyhteisö voi olla pullollaan. Usein

valitettavasti vanhat perinteet ja jäänteet vuosikymmenten takaa määrittelevät toimintaamme.

Liian helposti tulee tokaistua: ” Näin meillä aina on tehty!” Uuden kokeilulle pitää löytyä rohkeutta.

Uskallusta tarvitaan tilojen, toimintatapojen ja asenteiden muuttamisessa. Aikuinenkin

voi joskus antautua leikille.

Ryhmäperhepäiväkodissa leikkiympäristöjä on muutettu toimivammiksi ja uutta välineistöä on

hankittu.

VASU-keskustelujen käymättömyydestä

Tutkimuksen ajankohtana kaikkien perheiden kanssa ei oltu vielä ehditty käydä keskusteluja.

Tästä mahdollisesti johtui vanhempien vastaus VASU-keskustelujen käymättömyydestä. Meillä

keskustellaan joka yksikössä vanhempien kanssa säännöllisesti. Kaurialan päiväkodin pienten

ryhmän henkilökunta on käynyt kasvatuskumppanuuskoulutuksen, ja sen myötä VASU-keskusteluja

on myös perheiden kotona.

Tilat

Tilat ovat edelleen huonot, mutta leikki- ja toimintaympäristöjä ollaan tehty edelleen viihtyisemmiksi.

Kiitos henkilökunnalle!!

Osaava henkilöstö

Olen samaa mieltä. Hienoa. Henkilöstö on voimavaramme!

Laadukas johtajuus — Päiväkodeista varhaiskasvatuskeskuksiin 55

More magazines by this user
Similar magazines