Aktuumi 2/2006 - Oulu
11.05.2014 • Views
Share Embed Flag

Aktuumi 2/2006 - Oulu

Aktuumi 2/2006 - Oulu

Aktuumi 2/2006 - Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
oulu.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/<strong>2006</strong><br />

Tutkijoiden<br />

tavoitteena<br />

luonnon<br />

viisas k äy ttö<br />

Siitepöly kertoo kasvillisuuden<br />

historiasta s. 14<br />

Japanilaisten käyntikortit<br />

kannattaa säilyttää s. 18

Maapallon<br />

isokenkäinen<br />

Suomalainen tallaa maapallon kamaraan huomattavasti suuremman jäljen<br />

kuin valtaosa muista ihmisistä. Vuosittain tarvitaan lähes seitsemän hehtaarin<br />

maa-ala tuottamaan kaikki yhden suomalaisen keskimäärin kuluttamat<br />

tuotteet, energia ja maa-ala.<br />

Eurooppalaisen vastaava ekologinen jalanjälki on noin viisi hehtaaria ja<br />

kaikkien maapallon asukkaiden keskimäärin noin 2,3 hehtaaria. Jos kaikki<br />

ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja suomalaisen lailla, tarvittaisiin tarpeiden<br />

tyydyttämiseen melkein neljä maapalloa.<br />

Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty havainnollistamaan kulutustamme.<br />

Rajallisten luonnonvarojen takia meidän tulisi pyrkiä säätelemään<br />

sitä. Yksi keino on lisätä kaiken toimintamme ekotehokkuutta, mihin tähdätään<br />

muun muassa aiempaa säästeliäämmällä raaka-aineiden ja energian<br />

käytöllä ja tuotetun jätteen kierrätyksellä.<br />

Vesi ja maa ovat arvokkaita luonnonvaroja, joita kannattaa käyttää ekologisesti<br />

kestävästi riippumatta siitä, onko niitä tarjolla paljon tai vähän.<br />

Niiden tutkimusta <strong>Oulu</strong>n yliopistossa esitellään tässä <strong>Aktuumi</strong>ssa.

Nro 2 kesäkuu <strong>2006</strong> 16. vsk<br />

6 10 20 22<br />

2 Teemana pohjoinen ympäristötutkimus<br />

5 Laadukas tutkimus takaa menestyksen<br />

6 Terve vesistö<br />

9 <strong>Oulu</strong> – vahva vesiosaaja<br />

JULKAISIJA<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Tapio Mäkinen<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Tiina Pistokoski<br />

10 Pohjoisen ympäristötutkimuksen<br />

tavoitteena luonnonvarojen kestävä käyttö<br />

TAITTO/KUVANKÄSITTELY<br />

Petri Ovaskainen<br />

12 Ympäristötiedot saatava tutkijoiden yhteiskäyttöön<br />

GRAAFINEN SUUNNITTELU<br />

V-P Viklund/Avalon Oy<br />

13 Luonnon mallia<br />

14 Seikkailu siitepölyjen maailmassa<br />

16 Lyhyet<br />

18 Talouselämä ja tiedemaailma kurkottavat itään<br />

21 Tutkimuksen taso kutsuu ulkomaille<br />

22 Tietotekniikkaoppia ja uusia ideoita rapakon takaa<br />

23 Tohtorit juhlivat kevään promootiossa<br />

24 <strong>Aktuumi</strong>t<br />

26 Kiurun laulusta tutkakuviin<br />

28 <strong>Oulu</strong>n yliopiston vuosi 2005<br />

29 Nimitykset<br />

30 Väitökset<br />

34 Korhonen<br />

TOIMITUSASSISTENTTI<br />

Hilkka Sandberg<br />

OSOITTEET<br />

Liisa Salmela<br />

Toimitus ottaa aineistoa vastaan jatkuvasti ja pidättää<br />

oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä<br />

kirjoituksia.<br />

OSOITE<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto, viestintäpalvelut<br />

Pentti Kaiteran katu 1<br />

PL 8000, 90014 <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

sähköposti: aktuumi@oulu.fi<br />

www.oulu.fi/aktuumi<br />

Puhelin (08) 553 4091<br />

Fax (08) 553 4078<br />

PAINATUS<br />

Painos 3100<br />

Rannikon Laatupaino Oy<br />

Kannen kuvat:<br />

Juha Sarkkinen<br />

Heidi Kurvinen<br />

1. aukeaman kuva:<br />

Plugi Oy<br />

ISSN 0788-7132<br />

35 Alumnit, koulutus ja tapahtumat

p ä ä k i r j o i t u s<br />

Laadukas tutkimus<br />

takaa menestyksen<br />

Yliopistojen on otettava huomioon toimintansa kehittämisessä sekä valtakunnallinen<br />

että eurooppalainen tiede- ja korkeakoulupolitiikka. Tämä näkyy selkeästi opetusministeriön<br />

tulosohjauksen linjauksissa, joiden keskeisiä teemoja vuosille 2007–09 ovat<br />

laadun ja tuottavuuden parantaminen, rakenteellinen kehittäminen ja kansainvälistyminen.<br />

Tulevaisuudessa kilpailu vain kovenee yliopistojen välillä opiskelijoista, opettajista,<br />

tutkijoista ja voimavaroista. Yliopiston maine ja houkuttelevuus tiedeyhteisönä<br />

sekä menestyminen kilpailussa voimavaroista pohjautuu ennen kaikkea yliopiston tutkimuksen<br />

laatuun ja siihen kytkeytyvän opetuksen ajanmukaisuuteen.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto tulee kehittämään tutkimustoimintaansa kokonaisvaltaisesti,<br />

kuten on jo tehty opetuksen osalta. Yliopiston hallitus on tehnyt periaatepäätöksen<br />

tutkimuksen arvioinnin käynnistämiseksi. Lisäksi tullaan huolehtimaan tutkimusympäristöjen<br />

ajanmukaisuudesta ja kiinnittämään huomiota henkilöstörekrytointiin ja<br />

tutkijanuran kehittämiseen. Opetusministeriö edellyttää myös, että kukin yliopisto<br />

rakentaa toiminnalleen kattavan laatujärjestelmän.<br />

Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma<br />

liittyvät toisiinsa. Opetusministeriö on varannut tuntuvan rahasumman<br />

merkittäviin rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin. Yliopistojen tulee<br />

tehdä esityksensä elokuun loppuun mennessä.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto näkee lupaavia mahdollisuuksia toiminnallisen yhteistyön<br />

ja työnjaon kehittämiseen <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun ja Lapin<br />

yliopiston kanssa. Nyt on oiva mahdollisuus kehittää Lapin yliopiston<br />

kanssa yhteistä koulutustarjontaa ja yhteistyötä Perämeren kaarella.<br />

Ympäristö- ja luonnonvara-alalla <strong>Oulu</strong>n yliopiston NorNet-verkoston<br />

kautta tapahtuva yhteistyö on jo esimerkillistä. VTT:n kanssa<br />

yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää edelleen erityisesti ICT-alalla,<br />

mikro- ja nanotekniikassa sekä Bio-IT-alalla. Tämä tulee huomioida<br />

erityisesti suunniteltaessa valtakunnallisia osaamiskeskittymiä.<br />

VTT:n ja sektoritutkimuslaitosten kanssa yhteistyö voi sisältää<br />

yhteisiä tutkimushankkeita, tiloja ja laitteita sekä tutkimus- ja koulutusvirkoja.<br />

Yhteistyötä tulee lisätä myös elinkeinoelämän suuntaan<br />

ja pyrkiä merkittävimpien yhteistyökumppaneiden kanssa laajoihin,<br />

pitkäkestoisiin tutkimusohjelmiin.<br />

Yksikään suomalainen yliopisto ei voi olla olennainen osa kansainvälistä<br />

tiedeyhteisöä ilman toimivia yhteistyösuhteita hyvien ulkomaisten<br />

yliopistojen kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen voimakas kansainvälistäminen<br />

ja yhteistyö tasokkaiden ulkomaisten yliopistojen kanssa on eräs keino<br />

toiminnan laadun kohottamisessa. <strong>Oulu</strong>n yliopiston tavoitteena on saada<br />

aikaan yhä enemmän yhteistutkintoihin (joint- ja double-degrees) johtavia<br />

koulutusohjelmia ja laajempia tutkimusprojekteja tavanomaisen opiskelija- ja<br />

opettajavaihdon lisäksi.<br />

Lauri Lajunen<br />

rehtori<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

Kuva: Juha Sarkkinen

Terve vesistö<br />

vesiekosysteemin vointi<br />

riippuu kuivasta maasta<br />

Harvalukuiset suomalaiset eivät ole pilanneet tuhansia järviään<br />

ja jokiaan yhtä perusteellisesti kuin tiheässä asuvat keskieurooppalaiset<br />

omia vähäisempiä sisävesiään. Biologinen tutkimus on kuitenkin<br />

paljastanut, että Suomenkin vesiluonto on paikoin köyhtynyt tai<br />

vaurioitunut. Pintavedet kelpaavat hyvin talouskäyttöön, mutta osa<br />

alkuperäisistä vesieläimistä ja -kasveista voi huonosti.<br />

Teksti: Raija Tuominen<br />

Kuvat: Thule-instituutti ja <strong>Oulu</strong>n kaupunki<br />

Perinteisesti vesistöjä on tutkittu käyttökelpoisuuden<br />

näkökulmasta: kuinka hyvin<br />

vesi soveltuu talous- ja virkistyskäyttöön.<br />

Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Suomen<br />

järvistä 75 prosenttia ja jokivesistäkin<br />

reilusti yli puolet on erinomaisessa tai hyvässä<br />

kunnossa. Itämeren rantavesi etenkin<br />

isompien kaupunkien edustalla on tyydyttävää,<br />

mutta muualla myös merivesi on hyvää<br />

tai erinomaista.<br />

Tänä päivänä veden laadun tutkimus on<br />

laajentunut kemiallisesta tutkimuksesta kokonaisten<br />

vesiekosysteemien biologiseen<br />

tutkimukseen. Siinä tarkastellaan kalastoa,<br />

pohjaeläimistöä ja -levästöä, kasviplanktoneita<br />

ja vesikasveja, muun muassa lajien<br />

määriä ja monipuolisuutta.<br />

”Mitä monimuotoisempi eliöstö vedessä<br />

viihtyy, sitä terveempi vesiekosysteemi on”,<br />

kertoo tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori,<br />

joka hoitaa Suomen ympäristökeskuksen<br />

ja <strong>Oulu</strong>n yliopiston yhteisprofessuuria.

Tavoitteisiin vaikuttaa myös se, kuinka paljon ihminen on vaikuttanut vesistöön<br />

esimerkiksi rakentamalla patoja. Voimakkaasti muutetuille vesistöille<br />

asetetaan vaatimattomammat tavoitteet kuin luonnontilaisille vesille.<br />

Vuoren mukaan monimuotoinen vesiekosysteemi<br />

kestää paremmin erilaisia ympäristön<br />

muutoksia, esimerkiksi tulvia, ja<br />

käsittelee paremmin myös luontoon päätyviä<br />

haitallisia aineita. Lopulta myös ihminen<br />

hyötyy: terveet vesiekosysteemit tuottavat<br />

hyviä kalansaaliita ja puhdasta juomavettä.<br />

Vesistöjen ekologisen laadun systemaattinen<br />

tutkiminen on niin uutta, ettei käytössä<br />

ole vielä kattavia tuloksia Suomen vesistöjen<br />

ekologisesta tilasta.<br />

”Tämän hetkisten tietojen mukaan Suomen<br />

järvet ja joet ovat eurooppalaisittain<br />

hyvässä kunnossa. Meillä on kuitenkin lähinnä<br />

maa- ja metsätalousalueilla paljon<br />

pieniä järviä, joiden ekologinen tila on heikompi.<br />

Jokivesiä vaivaa tyypillisesti liettyminen<br />

ja rehevöityminen. Lisäksi jokia on paljon<br />

oiottu, perattu ja pengerretty, ja uomia<br />

on muutettu. Tällaiset joet eivät ole riittävän<br />

monipuolisia elinympäristöjä kaloille tai<br />

pohjaeliöstölle”, Vuori kertoo.<br />

EU:sta vauhtia vesiensuojeluun<br />

Vauhtia vesien ekologisen laadun parantamiseen<br />

antoi Euroopan unionin vuonna 2000<br />

asettama vesipuitedirektiivi, joka tavoittelee<br />

hyvää ekologista tilaa eurooppalaisiin vesistöihin<br />

vuoden 2015 loppuun mennessä.<br />

Työ alkoi vesistöjen ominaispiirteiden<br />

selvittämisellä. Tämän jälkeen erityyppisille<br />

vesille asetetaan laatutavoitteet sen mukaan,<br />

minkälaiset niiden luontaiset ominaispiirteet<br />

ovat. Tavoitteisiin vaikuttaa myös se,<br />

kuinka paljon ihminen on vaikuttanut vesistöön<br />

esimerkiksi rakentamalla patoja. Voimakkaasti<br />

muutetuille vesistöille asetetaan<br />

vaatimattomammat tavoitteet kuin luonnontilaisille<br />

vesille.<br />

Seuraavan neljän vuoden aikana EU:n jäsenmaiden<br />

tulee laatia vesistöilleen hoitosuunnitelmat<br />

ja toimenpideohjelmat.<br />

Suomen ympäristökeskus tutkii vesiekosysteemejä<br />

kolmesta eri lähtökohdas-<br />

ta. Valuma-alueanalyysillä selvitetään, minkä<br />

tyyppisiä vesiä alueella on. Lisäksi analysoidaan<br />

sitä, mikä vesistöä kuormittaa ja<br />

kuinka paljon. Erityisesti tutkijat kiinnittävät<br />

huomionsa niihin vesiin, joihin kohdistuu<br />

runsas kuormitus.<br />

Otantaperusteisessa tutkimuksessa valitaan<br />

osa alueen erityyppisistä järvistä ja<br />

joista tarkempaan tarkasteluun. Kolmas<br />

tutkimuslinja perustuu kansalaisten ilmoittamiin<br />

havaintoihin ympäristön ongelmista,<br />

muun muassa leväkukinnoista tai kalakuolemista.<br />

Hyvänä biologisena mittarina toimivat<br />

esimerkiksi taimenen nollikkaat eli kuluvana<br />

vuonna syntyneet poikaset. Jos nollikkaita<br />

on koskipaikoilla paljon, se kertoo<br />

taimenen mahdollisuuksista lisääntyä joessa.<br />

Myös mutu-kalan runsaus viittaa hyvään<br />

veden laatuun.<br />

”Suurin haaste on eri biologisten elementtien<br />

yhteistarkastelu, millä tavalla eri

Eniten vesistöjä pilaa niin sanottu<br />

kunnostusojitus, jossa auotaan turvemaiden<br />

vanhoja ojia metsänkasvatusta varten.<br />

elementtejä voidaan verrata toisiinsa tai mitä<br />

eri elementit kertovat yhdessä tai erikseen<br />

järven tai joen tilasta”, Vuori pohtii<br />

tutkimuksen kehittämistarpeita.<br />

”Toinen keskeinen kehittämistä vaativa<br />

asia on kaukokartoitukseen perustuva valuma-alueiden<br />

ja vesien tilan arviointi. Satelliitti-<br />

ja ilmakuvien avulla voisimme arvioida<br />

entistä laajemmin ja ajallisesti kattavammin<br />

vesien tilaa.”<br />

Maatalous suurin kuormittaja<br />

Professori Kari-Matti Vuoren mukaan maatalous<br />

on vesistöjen suurin yksittäinen<br />

kuormittaja Pohjois-Pohjanmaalla.<br />

”Meillä pitäisi olla tehokkaampia menetelmiä<br />

estää ravinteiden huuhtoutuminen”,<br />

Vuori pohtii. Hän suosittelee kesannointia<br />

ja suorakylvöä, jossa pelto kylvetään ilman<br />

kyntämistä.<br />

Pohjoisuus- ja ympäristötutkimus<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

Thule-instituutti<br />

Instituutti koordinoi ja edistää alojen<br />

tutkimusta yliopistossa. Sen tutkimusohjelmissa<br />

toimivat yliopiston yksiköt,<br />

tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä.<br />

Instituutissa toimivat seuraavat yksiköt:<br />

NorNet<br />

NorTech <strong>Oulu</strong><br />

Arktisen lääketieteen keskus<br />

Thule-instituutin nykyisissä tutkimusohjelmissa<br />

toimii tutkijoita seuraavista<br />

yliopiston yksiköistä:<br />

luonnontieteellinen tiedekunta:<br />

• biologian laitos<br />

• fysikaalisten tieteiden laitos<br />

• Sodankylän geofysiikan observatorio<br />

• geotieteiden laitos<br />

• kemian laitos<br />

• maantieteen laitos<br />

• tietojenkäsittelytieteiden laitos<br />

teknillinen tiedekunta:<br />

• lämpö- ja diffuusiotekniikan<br />

laboratorio<br />

• prosessimetallurgian laboratorio<br />

• säätötekniikan laboratorio<br />

• vesi- ja ympäristötekniikan<br />

laboratorio<br />

• yhdyskuntasuunnittelun laboratorio<br />

lääketieteellinen tiedekunta:<br />

• farmakologian ja toksikologian laitos<br />

• kansanterveystieteen ja yleislääketieteen<br />

laitos<br />

• lastentautien klinikka<br />

• lääketieteen tekniikan laitos<br />

humanistinen tiedekunta:<br />

• Giellagas-instituutti<br />

• suomen kielen, informaatiotutkimuksen<br />

ja logopedian laitos<br />

kasvatustieteiden tiedekunta:<br />

• kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen<br />

yksikkö<br />

”Pellon muokkauksen vähentäminen parantaa<br />

vesistöä. Lisäksi lannoituksen määrää<br />

pitäisi edelleen rajoittaa. Vaikka lannoitteiden<br />

käyttö vähenee, se samalla maatalouden<br />

keskittymisen myötä kohdistuu aiempaa<br />

pienemmälle pinta-alalle. Pohjois-Pohjanmaalla<br />

ongelmana on karjanlannan kasvava<br />

käyttö. Keinolannoitteiden huuhtoutumisriski<br />

on pienempi kuin lietelannan”,<br />

Vuori muistuttaa.<br />

Suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja tulisi hänen<br />

mukaansa perustaa entistä enemmän ja<br />

laajempina.<br />

Myös metsätalous vaikuttaa merkittävästi<br />

vesistöjen tilaan Pohjois-Suomessa. Eniten<br />

vesistöjä pilaa niin sanottu kunnostusojitus,<br />

jossa auotaan turvemaiden vanhoja<br />

ojia metsänkasvatusta varten. Toiminnasta<br />

kärsivät eniten pienet joet, joihin kulkeutuu<br />

ojituksen myötä ravinteita. Erityisen hankalaa<br />

on jokeen kulkeutuva kiintoaine, joka<br />

liettää joen pohjaa ja hävittää näin muun<br />

muassa taimenen kutupaikat.<br />

”Esimerkiksi Itä-Lapissa on laajoja alueita<br />

liettyneitä joen pohjia”, Vuori kertoo.<br />

Hän ehdottaa uudeksi vesiensuojelumenetelmäksi<br />

putkipatoja, joiden avulla tulvavesi<br />

nousee metsään ja purkautuu hitaasti ojastoon.<br />

”Tulvametsikkö kasvaa jopa tehokkaammin<br />

kuin ojitettu metsikkö.”<br />

Teollisuus voi olla paikallisesti suuri<br />

kuormittaja. Haitat tuntuvat etenkin järvissä,<br />

joissa ravinteet kiertävät pitkään. Joki<br />

puhdistaa itse itsensä tehokkaammin. Tämän<br />

päivän ongelmia ovat erityisesti uudet<br />

ympäristömyrkyt – uusia kemikaaleja ja yhdisteitä<br />

otetaan käyttöön jatkuvasti.<br />

<strong>Oulu</strong>joki pilottikohteena<br />

”Ensin pitää saada valuma-alueen tilanne<br />

paremmaksi. Pitää huolehtia siitä, ettei vesistöihin<br />

pääse ylimääräistä fosforia ja pilaavia<br />

aineita ihmisen toiminnan seurauksena.<br />

Toinen keskeinen keino on vesistöjen<br />

kunnostaminen. Hajakuormitus pitää saada<br />

kuriin ja pistekuormitukset pienemmiksi”,<br />

Vuori luettelee keinoja, joilla vesistön hyvä<br />

ekologinen tila saavutetaan.<br />

Vesistöjen kunnostamisella Vuori tarkoittaa<br />

muun muassa rakenteellisesti muutettujen<br />

ranta-alueiden tai jokien ja järvien pohjien<br />

palauttamista ennalleen. Tällaista korjaavaa<br />

työtä on tehty muun muassa <strong>Oulu</strong>joella,<br />

joka on yksi viidestä EU:n vesidirektiivin<br />

testialueesta.<br />

”<strong>Oulu</strong>joen ekologinen tila lienee välttävän<br />

puolella”, Vuori kertoo alustavista tutkimustuloksista.<br />

Vielä ei ole päätetty, minkälainen<br />

tavoite tällaiselle voimakkaasti muu-

<strong>Oulu</strong> – vahva<br />

vesiosaaja<br />

<strong>Oulu</strong>un on valtakunnallisesti keskittynyt vahvaa<br />

vesiosaamista. Alan toimijoilla on monipuolista<br />

asiantuntemusta, josta suurimmat hyödyt syntyvät<br />

keskinäisellä yhteistyöllä.<br />

tetulle joelle asetetaan.<br />

”Minun näkemykseni mukaan hyvä saavutettavissa<br />

oleva ekologinen tila saataisiin aikaiseksi,<br />

mutta se vaatii työtä. Säännöstelyä<br />

ei ole tarkoituksenmukaista purkaa, mutta<br />

kunnostusta tarvitaan ja kalan kulkua ja lisääntymistä<br />

pitäisi helpottaa edelleen. Merikosken<br />

kalatie ei yksistään riitä. Lohi kutee<br />

koskien sorakoille, mutta niitä ei joessa juurikaan<br />

enää ole”, Vuori arvioi.<br />

”Luonto on uskomattoman toipumiskykyinen.<br />

Myös <strong>Oulu</strong>joen elpyminen on mahdollista<br />

ja todennäköistä.”<br />

SYKE <strong>Oulu</strong>ssa<br />

Suomen ympäristökeskuksella (SYKE)<br />

on ollut sivutoimipiste <strong>Oulu</strong>ssa yliopiston<br />

yhteydessä vuosituhannen alusta lähtien.<br />

<strong>Oulu</strong>un on keskitetty SYKE:n vesibiologista<br />

osaamista ja tutkimusta: vesiekologian<br />

ja biomonitoroinnin tutkimus, vesi- ja<br />

maaekosysteemien vuorovaikutusten tutkimus<br />

sekä rakennettujen vesistöjen ja valuma-alueiden<br />

ekologinen kunnostus- ja hoitotutkimus.<br />

Miksi <strong>Oulu</strong>un, tutkimusprofessori Kari-<br />

Matti Vuori?<br />

”Täällä on valmista pohjaa ja osaamista,<br />

täällä on tehty pitkään esimerkiksi vesirakentamisen<br />

vesibiologista tutkimusta <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa ja VTT:ssä. Toiseksi täällä<br />

toimii tiivis ympäristöalan tutkimusverkoston<br />

NorNetin yhteistyö.”<br />

SYKE:n <strong>Oulu</strong>n toimipiste on tarkoitus<br />

laajentaa noin 34 tutkijan tutkimusyhteisöksi<br />

vuoteen 2015 mennessä. Laajennus<br />

liittyy maan hallituksen tavoitteeseen alueellistaa<br />

valtionhallinnon palveluja.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osasto tekee yhteistyötä<br />

paikallisten toimijoiden kanssa erityisesti teollisuuden vesienkäsittelyn<br />

tehostamiseksi.<br />

”Yhtenä haasteena ovat teollisuuslaitosten osittain tai kokonaan suljetut<br />

kierrot. Tiukentuvat määräykset vaativat kehittämään niitä edelleen.<br />

Tavoitteina on vähentää veden kulutusta entisestään ja tuottaa<br />

mahdollisimman vähän puhdistettavia jätevesiä”, kertoo professori<br />

Jaakko Rämö.<br />

Yhteistyön osa-alueita ovat simuloinnit, analyysit ja laskenta. Tulokset<br />

vedetään yhdessä yhteen kohteena olevan teollisuusyrityksen kanssa.<br />

”Keskeistä tulosten tarkastelussa on huomioida koko prosessi”, kuvaa<br />

Rämö.<br />

Vaikka yhdyskuntiin liittyvä vesienkäsittely on Suomessa nykyisin hyvällä<br />

tasolla, riittää siinäkin Jaakko Rämön mukaan kehitettävää. Ajankohtainen<br />

kohde on vedenpuhdistuksessa käytettävien kemikaalien aiempaa<br />

tarkempi, valikoiva käyttö ja määrien vähentäminen sekä niiden<br />

vaikutusten selvittäminen.<br />

Professori Rämön mukaan kansainvälistä kiinnostusta on herättänyt<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa kehitetty tapa yhdistää kemikaalien tutkimuksessa<br />

erilaisia veden analyysimenetelmiä laskennallisiin menetelmiin.<br />

Toinen tutkimusta vaativa kohde on jätevedenpuhdistuksessa syntyvän<br />

lietteen jatkokäsittely ja kierrätys.<br />

”Maailmanlaajuisesti vesienkäsittelyyn liittyvät valtavat materiaalivirrat,<br />

joiden hallintaan voidaan kehittää tekniikkaa ja synnyttää liiketoimintaa.<br />

Ihmiskunta käyttää vuodessa 3000 kuutiokilometriä vettä, josta<br />

yli puolet viljelyyn. Sen nykyistä tehokkaampaan käyttöön päästäisiin<br />

kierrättämällä yhdyskuntien jätevesiä pelloille”, Rämö arvioi.<br />

Osaamiskeskus vireillä<br />

Lähitulevaisuuden tavoitteena <strong>Oulu</strong>ssa on synnyttää vesiosaamiskeskus,<br />

joka kerää yhteen alan toimijat. Keskus muodostuu alueen yrityksistä,<br />

ammattikorkeakoulusta ja muista tutkimuslaitoksista. Yliopiston piiristä<br />

Rämö luettelee vähintään seitsemän eri tieteenalaa, joiden asiantuntemusta<br />

tarvitaan mukaan.<br />

”Tavoitteena on saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen niin, että<br />

osaamiskeskus reagoi ja toimii nopeasti. Sen piiristä löytyisivät asiantuntijat<br />

ja tutkimuslaitteet äkillisten ongelmien ratkaisemiseen. Toisaalta<br />

se tuottaisi ennakoivaa, pitkäjänteiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa<br />

siitä, mitä erilaisissa yhteyksissä ja projekteissa vesien näkökulmasta voi<br />

tapahtua. Yhteisymmärrys keskuksen tarpeellisuudesta on jo olemassa”,<br />

Rämö sanoo.<br />

”Teknistä osaamista tarvitaan kansainvälisesti, koska materiaaleja on<br />

paljon ja ongelmat pahoja. Yli miljardi ihmistä elää ilman puhdistettua juomavettä<br />

ja kolme miljardia juo puutteellisesti puhdistettua.” Osaamiskeskus<br />

siirtäisi osaltaan uutta tietoa globaaliin käyttöön.

Teksti: Hilkka Lahti<br />

Kuva: Juha Sarkkinen<br />

Pohjoisessa on käyttämättömiä luonnonrikkauksia, mutta niiden<br />

hyödyntämiseen liittyy myös uhkia alueen ihmisille ja ympäristölle.<br />

Miska Luodon johtamassa Pohjoinen maankäyttö ja maanpeite -<br />

ohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa muutoksiin varautumista varten.<br />

Pohjoisen ympäristötutkimuksen<br />

tavoitteena luonnonvarojen<br />

kestävä käyttö<br />

Kestääkö pohjoisen luonto, kun sitä haluavat hyödyntää niin<br />

matkailu-, kaivos- kuin metsäteollisuus ja poroelinkeino? Kuolevatko<br />

pohjoisen pikkukylät, kun väki ikääntyy ja nuoret muuttavat<br />

maalikyliin? Häviävätkö maatalouden myötä myös jokiniittyjen perhoset?<br />

Vastauksia etsitään pohjoisen ympäristön tutkimuksella.<br />

10

Monialaisuus luo herkkyyttä reagoida<br />

ympäristöön liittyviin ongelmiin, mutta<br />

myös herkkyyttä puuttua poliittiseen<br />

päätöksentekoon tai ainakin tuottaa<br />

parempaa tietoa sen tueksi”<br />

Pohjoisen ympäristön ja luonnonvarojen<br />

kestävän käytön tutkimus on noussut globaaliksi<br />

kiinnostuksen aiheeksi. Kiinnostus<br />

pohjoiseen ei ole vain tutkimuksellista vaan<br />

myös poliittista, sotilaallista ja taloudellista,<br />

ohjelmajohtaja Miska Luoto huomauttaa.<br />

Hän aloitti vuoden alussa Pohjoinen maankäyttö<br />

ja maanpeite -ohjelman johtajana<br />

Thule-instituutissa <strong>Oulu</strong>n yliopistossa.<br />

”Tutkimusohjelman teemat ovat yhteydessä<br />

globaaliin muutokseen”, Luoto jatkaa.<br />

”Maankäyttöön ja maanpeitteeseen vaikuttavia<br />

asioita, ilmastonmuutosta, luonnon<br />

monimuotoisuutta, vanhojen metsien häviämistä<br />

tai maiseman muutosta, ei ole aina<br />

järkevää tarkastella ilman laajempaa, valtioiden<br />

rajat ylittävää kontekstia.”<br />

Luoto valmistui maantieteilijäksi Helsingin<br />

yliopistosta ja väitteli Turun yliopistossa<br />

2000. Hän on ollut vuodesta 2002 Helsingin<br />

yliopiston luonnonmaantieteen dosentti.<br />

Viime vuodet hän on toiminut erikoistutkijana<br />

Suomen ympäristökeskuksessa Helsingissä.<br />

<strong>Oulu</strong>un hänet houkutteli tutkimusohjelman<br />

pohjoinen painotus.<br />

NorNet-verkosto moottorina<br />

Pohjoinen maankäyttö ja maanpeite -ohjelmassa<br />

tutkitaan maankäytön ja maanpeitteen<br />

muutoksia, niihin vaikuttavia tekijöitä<br />

ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan<br />

maankäytön ja yhteiskunnassa tapahtuvien<br />

sosioekonomisten muutosten suhteita.<br />

Tuotetun tiedon pohjalta kehitetään keinoja<br />

luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä<br />

ympäristön suojeluun ja hoitoon.<br />

Tutkimusohjelma on rakennettu Nor-<br />

Net-verkoston yhteisten intressien pohjalta.<br />

Vuosituhannen alkuvuosina rakennettu<br />

NorNet-verkosto liittää <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

ja suuret valtakunnalliset ympäristö- ja<br />

luonnonvara-alan tutkimuslaitokset kiinteään<br />

yhteistyöhön.<br />

Verkostoon kuuluvat Suomen ympäristökeskus,<br />

Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden<br />

tutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus,<br />

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto<br />

sekä Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan<br />

ympäristökeskukset.<br />

Yhteistyöstä tehoa<br />

tutkimukseen<br />

”Kiinteästi sektoritutkimuslaitosten kanssa<br />

toimiva tutkimusohjelma pystyy tehokkaasti<br />

vastaamaan ministeriöiden ja tutkimuslaitosten<br />

tutkimustarpeisiin ja tuottamaan<br />

tutkimusta, johon yksittäisen laitoksen<br />

osaaminen, voimavarat tai aineistot eivät<br />

riittäisi”, Miska Luoto pohtii.<br />

Suomalaiselle tutkimuskulttuurille verkottuminen<br />

on vielä vierasta, mutta jo nyt<br />

on monia hyviä esimerkkejä siitä, miten toimiva<br />

tutkimusyhteistyö eri alojen välillä tuo<br />

tutkimukselle huomattavaa lisäarvoa, Luoto<br />

sanoo. Esimerkiksi käy <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

tehtävä vesistöjen valuma-aluetutkimus.<br />

Maankäyttö ja maanpeite -tutkimusohjelmaan<br />

ei myöskään ole valittu pelkästään<br />

luonnontieteellisiä tai teknisiä hankkeita,<br />

vaan mukana ovat myös esimerkiksi kulttuurimaantiede<br />

ja yhdyskuntasuunnittelu.<br />

”Maankäytössä alueelliset ja yhteiskuntarakenteen<br />

muutokset ovat tärkeitä. Pohjois-Suomessa<br />

on olemassa kasvukeskuksia<br />

ja pienempiä turismilla eläviä keskittymiä.<br />

Lisäksi on suuri joukko kuntia, joiden taloudellinen<br />

tilanne on äärimmäisen heikko”,<br />

Luoto toteaa.<br />

Maankäytön ekologiset kysymykset askarruttavat,<br />

kun puhutaan matkailusta teollisuutena<br />

tai siitä, mitä maatalouden loppuminen<br />

merkitsee kulttuurimaisemalle.<br />

”Ympäristölainsäädäntö vaatii ihmisen<br />

toiminnan vaikutusten yhä tarkempaa arviointia”,<br />

Luoto muistuttaa. Myös eri käyttä-<br />

jillä on erilaiset tarpeet ja vaikuttimet. Kaivostoiminta<br />

tuo työtä, mutta kaivosalue on<br />

ruma rupi luonnon virkistyskäyttäjän tai<br />

luontomatkailua pyörittävän yrittäjän silmissä.<br />

Monialaisuudesta<br />

reagointiherkkyyttä<br />

Ympäristöön, ihmiseen ja luontoon liittyviä<br />

asioita on usein tarkasteltu kapea-alaisesti.<br />

Eri tutkimuslaitosten yhteistyö on väline,<br />

jolla saadaan tutkimustietoa. Tämä auttaa<br />

asioiden laajaan ymmärtämiseen.<br />

”Käytännön tutkimuksen tasolla monialaisuus<br />

luo herkkyyttä reagoida ympäristöön<br />

liittyviin ongelmiin, mutta myös herkkyyttä<br />

puuttua poliittiseen päätöksentekoon<br />

tai ainakin tuottaa parempaa tietoa<br />

poliittisen päätöksenteon tueksi”, Luoto<br />

pohtii.<br />

Luoto puhuu esimerkein. Turveteollisuus<br />

muuttaa maanpeitettä, ja toiminnalla on<br />

suorat kytkökset veden laatuun, tulvaherkkyyteen,<br />

lohikalojen viihtymiseen, lisääntymiseen<br />

ja virkistyskäyttöön. Kaikki mahdollinen<br />

tieto seurauksista on tarpeen, kun virkamiehet<br />

ja poliitikot tekevät päätöksiään.<br />

Yhteistyö ja verkottuminen ovat viestejä<br />

tutkimusten rahoittajille. Monitieteinen<br />

yhteistyö mahdollistaa monitieteiset tutkimuspaketit,<br />

Luoto muistuttaa.<br />

”Ministeriöiden rahoittamat tutkimushankkeet<br />

ovat jo osittain tilaustutkimuksia,<br />

joista saadaan tietoa ajankohtaisten asioiden<br />

arvioimiseksi. Myös EU-projekteissa on<br />

tärkeää, että tuloksia voidaan käyttää päätöksenteossa.”<br />

Verkottumisen tärkein tavoite on kuitenkin<br />

luoda tutkimuksellista yhteisöllisyyttä ja<br />

nostaa tutkimuksen laatua. ”Se on arvo, että<br />

eri aloilla toimivat tutkijat pystyvät keskustelemaan<br />

samasta teemasta eri näkökulmasta.”<br />

11

Ympäristötiedot saatava<br />

tutkijoiden yhteiskäyttöön<br />

Tek s ti: Hilk ka Lahti<br />

Nyt hajallaan olevat paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistot heikentävät suomalaisen tutkimuksen<br />

kilpailukykyä. NorNet-verkosto tähtää pohjoiseen ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön<br />

liittyvien tietoaineistojen yhteiskäyttöön.<br />

NorNet-yhteistyön puitteissa on valmisteltu<br />

dataintegraatiohanketta, jonka tarkoituksena<br />

on koota kaikkien tutkijoiden yhteiskäyttöön<br />

eri sektoritutkimuslaitoksissa<br />

ja yliopistoissa tuotettu tieto. Tällä hetkellä<br />

hankkeen etenemistä estää rahoituksen<br />

puuttuminen.<br />

Ympäristötiedon tuottamiseen ja käsittelyyn<br />

käytetään vuodessa 10–15 miljoonaa<br />

euroa. NorNet-verkoston eri osapuolet<br />

tuottavat tiedosta noin 80 prosenttia, tutkimuskoordinaattori<br />

Erkki Alasaarela laskee.<br />

Tietoaineistot koskevat muun muassa<br />

maankäyttöä, tietoja metsien iästä, rakenteesta,<br />

puulajisuhteesta, vesistöistä, maaperästä,<br />

kallioperästä. Tutkimuslaitosten tietovarannot<br />

ovat monenlaisia: kaikille vapaita<br />

aineistoja, maksullisia aineistoja, vapaasti<br />

tutkimuslaitoksen sisällä käytettävissä olevia<br />

ja aineistoja, joita kukaan ei käytä.<br />

Periaatteiden ja<br />

rahan puute esteinä<br />

”Suurin este yhteiskäytölle on se, että maassa<br />

ei ole luotu yhteisiä periaatteita, millä perustein<br />

ja kuka aineistoja saa käyttää”, Erkki<br />

Alasaarela sanoo. Toinen este on rahoitus.<br />

Paraikaa odotetaan valtion IT-strategian<br />

valmistumista, johon toivotaan kirjattavan<br />

tietoaineistojen käytön perusperiaatteet.<br />

”Ympäristöhallinto on jo tehnyt periaatepäätöksen,<br />

että heidän tuottamansa aineisto<br />

on käytettävissä irtiottokustannuksin”,<br />

Alasaarela toteaa.<br />

Tietotekniset ratkaisut yhteiskäytölle<br />

ovat olemassa. Järjestelmä rakennettaisiin<br />

dataintegraation kautta siten, että tietoa ei<br />

ulkoisteta laitosten ulkopuolisiksi tietovarannoiksi,<br />

vaan tiedon tarvitsija menisi tiedontuottajan<br />

omille lähteille.<br />

Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvä<br />

tieto on osin salassa pidettävää eli järjestelmään<br />

pitäisi rakentaa erilaisia käyttäjätasoja.<br />

Yksityistä ihmistä koskevat maankäyttötiedot<br />

eivät saa olla kaikkien saatavilla. Myöskään<br />

esimerkiksi tiedot uhanalaisten kasvien<br />

sijainnista tai lintujen pesinnästä eivät<br />

voi olla kaikille avoimia.<br />

Kertaalleen kerätty<br />

laajempaan käyttöön<br />

”Tietoaineistoissa on hyvin paljon tutkijoille<br />

välttämätöntä perus- ja pohja-aineistoa.<br />

Valtava digitaalinen tietovaranto pitäisi<br />

saada laajempaan tutkimuskäyttöön, jolloin<br />

tutkijoiden ei tarvitsisi tuhlata aikaansa sel-<br />

laisten aineistojen keräämiseen, jotka ovat<br />

jo olemassa”, ohjelmajohtaja Miska Luoto<br />

huomauttaa.<br />

Hänen omissa tutkimuksissaan on keskeistä<br />

paikkatieto- ja kaukokartoitusmenetelmien<br />

hyödyntäminen ja alueellinen mallinnus.<br />

”Tiedon integroimattomuuden takia<br />

sektoritutkimuslaitosten tutkijat ovat olleet<br />

etulyöntiasemassa yliopistoihin verrattuna”,<br />

Luoto sanoo.<br />

”Se tarkoittaa myös sitä, että alan opetus<br />

yliopistoissa on kärsinyt, tutkimusten innovatiivisuus<br />

vähentynyt ja kilpailukyky heikentynyt”,<br />

hän jatkaa. ”Integraatio helpottaisi<br />

tutkimuksen tekoa, nostaisi laatua ja<br />

palvelisi nopeita tutkimustarpeita.”<br />

Esimerkiksi EU-projekteissa on yhä enenevässä<br />

määrin sisäänrakennettuna, että<br />

niissä tuotetun tiedon tulee olla kaikkien<br />

osapuolten käytettävissä.<br />

”Yhteiskäytössä olevat paikkatieto- ja<br />

kaukokartoitusaineistot mahdollistaisivat<br />

uuden tavan analysoida, mallintaa ja yhdistellä<br />

eri tutkimusaineistoja. Esimerkiksi lintulajien<br />

runsautta peltometsämosaiikissa tai<br />

uhanalaisten kasvien levinneisyyttä voi tarkastella<br />

satelliittikuvien avulla”, Luoto esimerkitsee.<br />

Asiantuntemus yhdistyy<br />

NorNet-professoritiimissä<br />

Ympäristöön liittyvä tutkimus vaatii usein<br />

laajaa, monitieteistä asiantuntemusta. Ympäristöalan<br />

NorNet-tutkimusverkostossa<br />

on luotu uusi toimintamalli siihen pääsemiseksi.<br />

Verkoston eri tutkimuslaitosten professoreista<br />

on muodostettu tiimi, joka kokoontuu<br />

säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia<br />

kysymyksiä.<br />

Professoritiimin tärkeimpänä tavoitteena<br />

on taata NorNet-verkostossa tehtävän tutkimuksen<br />

laatu ja korkea taso. Kaksi vuotta<br />

toiminut tiimi on valmistellut NorNetin<br />

tutkimusohjelman Pohjoinen maankäyttö ja<br />

maanpeite ja sen erillisiä tutkimushankkeita<br />

sekä tutkijakoulutoimintaa.<br />

Kuvassa tiimiin kuuluvat professorit (vasemmalta)<br />

Timo Muotka, <strong>Oulu</strong>n yliopisto,<br />

Kari-Matti Vuori, SYKE, Antti Oksanen,<br />

Evira, Björn Klöve, <strong>Oulu</strong>n yliopisto, Toivo<br />

Muilu, MTT, Runar Blomqvist, GTK, ja Marja-Liisa<br />

Sutinen, Metla. Yhteisprofessoreita<br />

yliopiston kanssa heistä ovat Vuori, Muilu<br />

ja Sutinen. Muotkan professuurista on palvelusopimus<br />

SYKE:n kanssa. Kuvasta puuttuu<br />

tiimin kahdeksas jäsen Jaakko Erkinaro,<br />

RKTL.<br />

Kuva: Tiina Pistokoski<br />

Tiimin jäsenistä useat ovat luonnontieteilijöitä,<br />

mutta mukana on myös tekniikan,<br />

maaseudun ja eläinlääketieteen asiantuntijoita.<br />

Tiimin kautta monitieteistä asiantuntemusta<br />

välittyy myös professoreiden omien<br />

tutkimusryhmien välillä.<br />

12

n ä k ö k u l m a<br />

Luonnon mallia<br />

Kuva: Tiina Pistokoski<br />

Muuttolinnut ilmestyvät pohjoiseen,<br />

asettuvat, tuottavat ja lähtevät — tullakseen<br />

taas uudestaan. Pesintä alkaa oitis, jahka<br />

sopiva pesimäpiiri löytyy. Pesäpaikan valintaan<br />

vaikuttavat elinympäristön laatu, yksilön<br />

asema yhteisössään sekä muut alueella<br />

asuvat tai asettujat.<br />

Pesimäpiirin laadun mittaaminen voi olla<br />

kuitenkin hankalaa. Jo aikaisin keväällä pitäisi<br />

pystyä ennakoimaan, miten resurssit riittävät<br />

kesällä, kun on paljon nälkäisiä nokkia<br />

ruokittavana.<br />

Ulkomailta saapuvat linnut voivat käyttää<br />

kotoisia paikkalintujamme hyväkseen<br />

pesimäpaikan laadunvarmistuksessa. Tämän<br />

tiedämme <strong>Oulu</strong>n yliopiston uunituoreiden<br />

tutkimusten tuloksena. Pesäpaikan valinta<br />

optimoidaan suhteessa muihin yhteisökumppaneihin.<br />

Samaa resurssia käyttävät<br />

paikkalinnut osoittavat hyvät<br />

alueet ja uhkaavat pedot on jätettävä<br />

sopivan etäälle.<br />

Luonnon ekosysteemien ja yhteisöjen<br />

toiminta kelpaa malliksi myös yritysstrategeille.<br />

Analogiaa nähdään toimijoiden<br />

koevoluutiossa eli yhteiskehittymisessä ja<br />

kyvyssä reagoida ympäristön muutoksiin.<br />

Tämä Business ecosystem -ajattelu nousi<br />

oraalle 1990-luvun alussa. Ympäristön<br />

äkisti muuttuessa jotkut kykenevät säilymään,<br />

ja uusi yhteisö syntyy säilyneiden<br />

ympärille — erilaisena kuin aikaisemmin.<br />

J.F.Mooren Harvardissa alun<br />

perin esittämä lähestymistapa sai<br />

vaikutteita antropologiasta ja paleontologiasta.<br />

Liiketoimintaekosysteemissä toimitaan<br />

sekä kilpaillen että yhteistyössä. Taustalla<br />

vaikuttaa kehittymistä vaativa jatkuva muutos.<br />

Yritysten tarvitsemat resurssit ovat<br />

pääomaa, osaamista ja asiakkaita ja koko<br />

ekosysteemitasolla vaikkapa teknologioita.<br />

Yrityksillä on erilaisia rooleja ja vuorovaikutussuhteita<br />

riippuen yhteisön senhetkisestä<br />

tilasta. Yhteisö sopeutuu ja kehittyy.<br />

Pääsanat ovat muuntelu ja valinta.<br />

Liiketoimintaekosysteemi-ajattelu on sittemmin<br />

lähtenyt rehevään kasvuun. Teemaa<br />

ja sen muunnelmia tavataan jo melko runsaslukuisina.<br />

Elollisen luonnon käyttäminen<br />

taloudellisen toiminnan havainnollistamisessa<br />

lisääntyy muutoinkin. Puhutaan teollisesta<br />

ekologiasta tai metaboliasta ja innovaatioista<br />

mutaatioina.<br />

Tieteenalojen reviirinmurtajien toivoisi<br />

laajentavan levinneisyyttään edelleen. Uusien<br />

avausten ei aina tarvitse tulla jostain<br />

Harvardista. Innovaatioekosysteemi-ajattelua<br />

soveltaen: mitä monitieteisempää kuhinaa,<br />

sitä todennäköisemmin syntyy aina jotain<br />

uutta ja kehityskelpoista.<br />

Pörisevää kevättä — buzzzzz.<br />

Jouko Inkeröinen<br />

Kirjoittaja työskentelee NorNet-verkoston<br />

tutkimuskoordinaattorina Thule-instituutissa<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa..<br />

13

Seikkailu<br />

siitepölyjen maailmassa<br />

Teksti ja kuva: Heidi Kurvinen<br />

Satojen, jopa tuhansien vuosien takaisten kasvillisuusympäristöjen<br />

selvittäminen kasvien siitepölyn avulla tuntuu ensi kuulemalta<br />

salapoliisitarinalta. Dosentti Sheila Hicksille siitepölytutkimus on<br />

ollut arkipäivää jo yli kolmekymmentä vuotta.<br />

Geotieteiden laitoksen dosentti Sheila<br />

Hicksin mukaan siitepölytutkijalle on luontaista<br />

katsoa asioita pitkällä aikaperspektiivillä.<br />

Kun keskiverto suomalainen suree<br />

lapsuudenmaisemiensa häviämistä, miettii<br />

kasvillisuuden historian asiantuntija, miltä<br />

alue näytti sata tai viisituhatta vuotta sitten<br />

ja mikä on ollut alueelle ominaisin luonnontila.<br />

Siitepölytutkimuksen menetelmä kehitettiin<br />

Ruotsissa vuonna 1916, minkä jälkeen<br />

sitä ovat soveltaneet niin geotieteilijät,<br />

maantieteilijät kuin kasvitieteilijät. Hicksin<br />

mukaan menetelmää voikin käyttää monin<br />

eri tavoin muuttamalla tutkimuskysymystä.<br />

Omissa tutkimuksissaan Hicks on selvittänyt<br />

siitepölyn avulla kasvillisuuden historiaa.<br />

Tutkijan innostunut selitys valaisee, että<br />

aihe on hänelle rakas.<br />

Tietoa menneestä ja tulevasta<br />

Sheila Hicksin kuvaamana kasvillisuuden<br />

historian selvittäminen siitepölyn avulla vaikuttaa<br />

loogiselta. Turve ja järvien pohjasedimentit<br />

pitävät sisällään satojen ja jopa tuhansien<br />

vuosien siitepölykerrostumat, jotka<br />

nykyihminen saa käsiinsä ottamalla usean<br />

metrin syvyisen näytesarjan.<br />

Erotettu sarja sisältää siitepölyt siinä järjestyksessä,<br />

jossa ne ovat sinne kertyneet.<br />

”Se, että ympäristömme on tällä hetkellä tämän<br />

näköinen, on monen historian seikkailun<br />

lopputulos”, Hicks valottaa.<br />

Kaikkien kasvien siitepölyt ovat rakenteeltaan<br />

erilaisia. Analysoimalla säilyneitä<br />

hiukkasia tutkija voi kertoa, minkälainen<br />

alueen kasvillisuus ja ilmasto on tiettynä aikana<br />

ollut.<br />

Siitepölytutkimus auttaa myös testaamaan<br />

tulevaisuutta ennustavia malleja. Sen<br />

avulla saadaan lisävalaistusta muun muassa<br />

paljon puhutusta ilmaston lämpenemisestä<br />

ja sen aiheuttamista seurauksista.<br />

Koska kasvillisuuden ja pölyn suhde ei<br />

ole koskaan vakio, liittyy siitepölytutkimukseen<br />

kuitenkin omat haasteensa. Jotta tutkija<br />

pystyy mahdollisimman tarkkoihin analyyseihin,<br />

on hänellä oltava käytössään vuosittain<br />

kerätty vertailusarja.<br />

Sheila Hicks alkoi kerätä vertailumateriaalia<br />

ensimmäisten joukossa maailmassa<br />

vuonna 1970. Kymmeneen keräyspisteeseen<br />

tallentuneet siitepölyhiukkaset ovat<br />

siitä pitäen päätyneet tutkimuskäyttöön<br />

Hicksin jokasyksyisillä Lapin reissuilla.<br />

Tutkijan keräämä sarja on tällä haavaa yksi<br />

maailman pisimmistä ja alueellisesti monipuolisin.<br />

Uuteen maailmaan<br />

Ensikosketuksen pohjoisuuteen brittiläissyntyinen<br />

Hicks sai opiskellessaan Leadsin<br />

yliopistossa. Opiskelijaseuran mukana tehdyt<br />

matkat Islantiin ja Pohjois-Kanadaan<br />

avasivat nuoren naisen eteen aivan uuden<br />

maailman.<br />

Pohjoisen luonnon vetovoima ja siitepölytutkimusmenetelmä<br />

saivat Hicksin hakeutumaan<br />

kolmisenkymmentä vuotta sitten<br />

myös <strong>Oulu</strong>un. Keskeisenä syynä oli Pohjoismaiden<br />

hyvä maine siitepölytutkijoiden keskuudessa.<br />

Alun perin Hicksin oli tarkoitus mennä<br />

Tanskaan, mutta eksoottinen Suomi vei voiton<br />

eikä tutkijan ole tarvinnut valintaansa<br />

katua. Avioituminen Suomessa asuneen<br />

brittiläisen miehen kanssa ja ihastuminen<br />

uuteen kotimaahan muuttivat vierailun pysyväksi.<br />

Suomessa pohjoisuus alkoi kiinnostaa<br />

Hicksiä erityisesti tutkijan näkökulmasta.<br />

Ympäristön herkkyys ja koskemattomuus<br />

tarjosivat kasvillisuuden historian tutkijalle<br />

ainutlaatuiset olosuhteet tutkimustyölle.<br />

Lisäksi pohjoisen siitepölykerääntymien<br />

tutkiminen antoi vertailupohjaa yleiseurooppalaisen<br />

kasvillisuushistorian selvittämiseen.<br />

”Pohjois-Suomessa kasvaa sellaisia<br />

puulajeja, joita oli etelämpänä Euroopassa<br />

pian mannerjäätikön sulamisen jälkeen”,<br />

Hicks kertoo.<br />

”Se on minun elämääni”<br />

Väitöskirjan tekemisestä alkanut tutkijanura<br />

on täyttänyt Sheila Hicksin aikuisvuodet<br />

ja työ on ollut kasvillisuushistorioitsijalle<br />

elämän keskipiste. Viime vuosina kansainvälisten<br />

projektien organisoiminen on<br />

kuitenkin noussut tutkimustyön rinnalle ja<br />

osittain jopa sen ohi.<br />

Kuunnellessa Hicksin kertomuksia erilaisista<br />

kansainvälisistä projekteista saa naisen<br />

vauhti ihan hengästymään. Tutkijan meriitteihin<br />

kuuluu muun muassa useita tieteellisiä<br />

luottamustoimia ja EU:n puiteohjelmissa<br />

toimineiden monitieteisten projektien<br />

koordinoimista.<br />

Uusimpana haasteena on työskentele-<br />

14

Yli 30 vuoden tutkimustyö omalla erikoisalueella<br />

on johtanut Sheila Hicksin koordinoimaan<br />

useita kansainvälisiä EU-projekteja. Yhteistyö<br />

on tutkijalle tärkeää: ”Tutkija voi olla<br />

yksinään loistava, mutta hän voi myös mennä<br />

helposti aivan harhaan.”<br />

minen EU:n kuudenteen puiteohjelmaan<br />

kuuluvan Millennium-hankkeen varakoordinaattorina.<br />

”Aikaa menee nykyisin paljon<br />

muiden ihmisten tekemisien seuraamiseen.<br />

Se on kuitenkin mukavaa, että valtaosa yhteistyökumppaneista<br />

on myös henkilökohtaisia<br />

ystäviä,” Hicks kuvailee.<br />

Kysyttäessä Hicksiltä kansainvälisen yhteistyön<br />

taustalla vaikuttavia motiiveja paljastuu<br />

tutkijan karu arki. ”Jos ei ole vakituista<br />

virkaa, on jatkuvasti ponnisteltava sen<br />

eteen, että saa palkan jostakin. Minun elämäni<br />

on ollut sen suhteen jatkuvaa taistelua”,<br />

Hicks kuvaa.<br />

Hicksin mukaan yhteistyö kollegoiden<br />

kanssa on tieteelliselle tutkimukselle myös<br />

elintärkeää. Ilman kontakteja ja oman tutkimuksen<br />

peilaamista heidän osaamiseensa<br />

ei voi löytää päättelyssä mahdollisesti olevia<br />

aukkoja.<br />

”Tutkija voi olla yksinään loistava, mutta<br />

hän voi myös mennä helposti aivan harhaan”,<br />

Hicks summaa.<br />

Tällä haavaa Sheila Hicksin pitkä ura tutkijana<br />

alkaa lähennellä loppuaan. Hän itse<br />

arvioi, että parhaillaan käynnissä olevat<br />

hankkeet jäävät viimeisiksi. Ajatus vapautumisesta<br />

jatkuvien määräpäivien kierteestä<br />

tuntuu mukavalta ja haaveissa häämöttävät<br />

tilkkutyöt ja lastenlasten kanssa touhuaminen.<br />

Aika kuitenkin näyttää, saako joku uusi ja<br />

mielenkiintoinen projekti hänet vielä mukaansa.<br />

Se ei liene mahdotonta, sillä Hicksin<br />

mukaan: ”Se on minun elämääni. Kun<br />

projekti lähtee liikkeelle, niin kyllä se taas<br />

ihanasti menee eteenpäin.”<br />

15

l y h y e t<br />

Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa RFID-teknologian käyttöön<br />

Teknologiaa ja käytettävyystutkimusta yhdistävässä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston CAPNET-ohjelmassa<br />

on selvitetty RFID- eli radiotaajuustunnisteiden<br />

ja niitä koskettamalla käyttöön<br />

otettavien palveluiden toimivuutta.<br />

Näkökulmina olivat käytettävyys, hallittavuus,<br />

turvallisuus sekä hyödyllisyys ja sosiaalinen<br />

hyväksyttävyys.<br />

Testeissä käyttäjät aktivoivat kartta-, tulostus-<br />

ja tekstiviestipalveluja koskettamalla<br />

RFID-tunnisteita matkapuhelimella, jossa<br />

oli RFID-lukija. Tunnisteet oli merkitty palveluja<br />

kuvaavilla visuaalisilla symboleilla. Kehitetyn<br />

ohjelmistoalustan avulla näitä palveluita<br />

voidaan lisätä ympäristöön nopeasti ja<br />

joustavasti.<br />

Käyttäjien mukaan palvelut ja teknologia<br />

olivat hyödyllisiä. Eroa oli, käyttikö palveluja<br />

yksin vai sosiaalisessa ympäristössä tuntemattomien<br />

ihmisten valvovien silmien alla.<br />

Koska outo ympäristö asettaa rajoituksia,<br />

teknologiaa olisi hyvä voida opetella vaikkapa<br />

kotona. Tunne siitä, että hallitsee palvelun<br />

käytön, on käyttäjille tärkeää. Keskeiseksi<br />

turvallisuutta luovaksi tekijäksi osoittautui<br />

käyttöympäristö sinänsä.<br />

Käyttäjät haluavat myös valita<br />

eri menetelmien välillä, sillä<br />

osoittaminen voi olla miellyttävämpää<br />

toisille kuin koskettaminen.<br />

Suunnittelussa on<br />

kiinnitettävä huomiota erityisesti<br />

käyttöliittymien visuaalisten<br />

symbolien selkeyteen<br />

ja tuttuuteen sekä niiden soveltuvuuteen<br />

erilaisiin palveluihin<br />

ja ympäristöihin. Verrattuna<br />

perinteisiin käyttöliittymävalikoihin<br />

fyysinen käyttöliittymä<br />

osoittautui nopeammaksi<br />

ja helpommaksi.<br />

RFID-tutkimus on osa<br />

CAPNET-ohjelmassa kehitettyä<br />

älykkään kokoushuoneen<br />

konseptia. Siihen osallistuivat<br />

MediaTeam <strong>Oulu</strong>- ja Älykkäiden<br />

järjestelmien tutkimusryhmät <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistosta sekä Lapin yliopiston teollisen<br />

muotoilun laitos. Tulokset on julkaistu arvostetussa<br />

IEEE Pervasive Computing -lehdessä<br />

(January–March <strong>2006</strong>).<br />

Koskettamalla käyttöön otettavia laitteita<br />

ja palveluja suunniteltaessa on otettava<br />

huomioon muun muassa visuaalisten<br />

symbolien selkeys ja tuttuus, todettiin<br />

CAPNET-ohjelman tutkimuksessa.<br />

Mannerjäätikön käyttäytymisestä uusi malli<br />

Skandinavian peittäneen mannerjäätikön<br />

sulaminen kiihtyi<br />

noin 19 000 vuotta sitten. Lopulta<br />

jäätikkö romahti osittain<br />

ja sen sisältä purkautui satoja<br />

kuutiokilometrejä kylmää vettä<br />

Pohjois-Atlanttiin. Näin Skandinavian<br />

mannerjäätikkö vaikutti<br />

osaltaan globaaliin, noin<br />

19 000 vuotta sitten tapahtuneeseen<br />

meren pinnan äkilliseen<br />

nousuun 10–15 metriä aikaisemmasta<br />

tasosta.<br />

Mereen purkautunut suuri<br />

määrä kylmää vettä vaikutti lisäksi<br />

merivirtoihin Pohjois-Atlantilla<br />

siten, että ilmasto kylmeni<br />

maapallon pohjoisella<br />

puoliskolla. Alkuperäisen sulamisvaiheen<br />

jälkeisenä ajanjaksona<br />

19 000-15 500 vuotta sitten<br />

mannerjäätikön laajuus ei<br />

kasvanut, vaikka ilmasto kylmeni.<br />

Tämä johtui todennäköisimmin<br />

siitä, että lämpöä ja sateita<br />

tuottavat merivirrat eivät tuo-<br />

neet kosteutta Pohjois-Eurooppaan<br />

eikä mannerjäätikön alueella<br />

siksi muodostunut uutta<br />

jäätä.<br />

Skandinavian mannerjäätikön<br />

vaiheista ja sulamisesta julkaistiin<br />

maaliskuussa uusi tieteellinen<br />

tutkimus arvostetussa<br />

Science-lehdessä. Tutkimuksen<br />

on tehnyt kansainvälinen tutkimusryhmä,<br />

johon kuuluu <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston geotieteiden professori<br />

Juha Pekka Lunkka.<br />

Ryhmän tutkimuksessa on<br />

ensimmäisen kerran pystytty<br />

suurella tarkkuudella mallintamaan<br />

suuren jäätikön käyttäytymistä,<br />

eli kasautumista, kokoa<br />

ja sulamista, ja sen vaikutusta<br />

meriin ja ilmastoon. Mallin perusteella<br />

voidaan jatkossa mallintaa<br />

muinaisten mannerjäätiköiden,<br />

globaalin meren pinnan<br />

ja ilmastomuutoksien välistä<br />

yhteyttä ja osaltaan ennustaa<br />

tulevaisuuden mahdollisia, jäätiköistä<br />

johtuvia meren pinnan ja<br />

ilmaston muutoksia.<br />

Nanoteknologian<br />

työkaluja tutkijoille<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa on käynnissä<br />

laaja tieteiden välinen hanke<br />

niin kutsutun aistivan mikropinsetin<br />

valmistamiseksi. Tarkoituksena<br />

on tuottaa laitteistoja<br />

mikro- ja nanoskaalan eli erittäin<br />

pienten sensoreiden ja työkalujen<br />

hyödyntämiseksi.<br />

Kehitettäviä laitteistoja tullaan<br />

käyttämään ensisijaisesti<br />

puukuitujen, erilaisten partikkeleiden<br />

ja solujen ominaisuuksien<br />

tutkimisessa ja niiden liikuttelussa<br />

laboratorio-olosuhteissa.<br />

Kehitettävänä on myös automatisoitu<br />

ohjain ja räätälöity<br />

käyttöliittymä.<br />

Järjestelmät suunnitellaan<br />

helppo- ja monikäyttöisiksi, mikä<br />

laajentaa laitteiden käyttömahdollisuuksia<br />

ja parantaa<br />

työn laatua. Nykyisin käytettävien<br />

laitteiden ongelmina ovat<br />

esimerkiksi huono saanto ja<br />

työn hitaus.<br />

16

l y h y e t<br />

Sydäntutkimuksen<br />

suurimmat apurahat <strong>Oulu</strong>un<br />

Muuttolinnut hakeutuvat<br />

tiaisten naapuriin<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto jatkaa Sydäntutkimussäätiön apurahakilpailun kärkikastissa.<br />

Vuoden <strong>2006</strong> apurahoja myönnettiin 17 oululaiselle tutkimushankkeelle,<br />

joista kolme on monivuotisia.<br />

Säätiön suurimmat apurahat myönnettiin <strong>Oulu</strong>n yliopiston farmakologian<br />

ja toksikologian laitoksen professori Heikki Ruskoahon<br />

tutkimusryhmälle sekä sisätautien klinikan professori Antero Kesäniemen<br />

ryhmälle.<br />

”<strong>Oulu</strong>un tuli hyvin erilaisia apurahoja. Ne ovat tunnustus aktiivisesta<br />

ja hyvästä tutkimustyöstä”, toteaa Sydäntutkimussäätiön varapuheenjohtaja,<br />

professori Markku S. Nieminen <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

apurahamenestyksestä.<br />

Heikki Ruskoahon ryhmä selvittää solutasolla niitä mekanismeja,<br />

jotka vaikuttavat sydämen vajaatoiminnan ja vasemman kammion<br />

seinämän paksuuntumisen kehittymiseen. Sydämen vajaatoiminta<br />

on yksi keskeisimmistä iäkkäiden ihmisten sydänsairauksista, joka<br />

johtaa usein ennenaikaiseen kuolemaan.<br />

Antero Kesäniemen ryhmää kiinnostaa valtimokovetustaudille altistava<br />

liikalihavuus ja sitä säätelevät perintö- ja ympäristötekijät.<br />

Tutkimuksessa kiinnitetään myös erityistä huomiota elimistön vastustuskykyyn<br />

liittyviin ilmiöihin.<br />

Kaksi merkittävää apurahaa myönnettiin lisäksi professori Tatu<br />

Juvosen ryhmän aivojen suojausta sydän- ja aorttakirurgiassa käsittelevään<br />

tutkimukseen. sekä Sydänliiton erityishankeapuraha professori<br />

Heikki Huikurille.<br />

Sydänsairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Pitkäjänteisellä<br />

tieteellisellä tutkimuksella voidaan merkittävästi sekä<br />

ennaltaehkäistä niitä että parantaa jo sairastuneiden hoitomahdollisuuksia,<br />

elämän laatua ja mahdollisuutta palata työelämään.<br />

Sydäntutkimussäätiö jakoi vuonna <strong>2006</strong> apurahoina yhteensä<br />

1 622 700 euroa. Apuraha myönnettiin tänä vuonna 70 tutkijalle tai<br />

tutkimusryhmälle. Lisäksi säätiö varasi 350 000 euroa neljään monivuotiseen<br />

tutkimusapurahaan.<br />

Pienet muuttolinnut, kuten kirjosiepot ja peipot, pyrkivät pesimään<br />

tiaisten seurassa. Suomessa talvehtivilla tiaisilla on muuttolintuja<br />

enemmän aikaa valita hyvät pesimisalueet. Ottamalla niistä<br />

mallia muuttolinnut lisäävät omaa pesimismenestystään.<br />

Keväällä Suomeen pesimisalueilleen<br />

saapuvien varpuslintujen<br />

on valittava pesimäpaikka<br />

nopeasti ja luotettavasti. Nopea<br />

päätös tarvitaan, koska lintujen<br />

lisääntymismahdollisuudet<br />

heikkenevät huomattavasti<br />

lyhyen kesän edetessä. Hyvällä<br />

pesän paikalla taas on merkittävä<br />

vaikutus pesimisen onnistumiseen.<br />

Muuttolintujen, kuten kirjosiepon<br />

tiedonkeruuta ja sen<br />

käyttöä suhteessa kilpaileviin<br />

lajeihin ja petolintuihin tutki väitöskirjassaan filosofian maisteri<br />

Robert Thompson. Tutkimuksessa todettiin, että muuttolinnut<br />

käyttävät hyväkseen tietoa kilpailijoistaan tiaisista ja petolintujen<br />

pesistä omaa pesimäpaikkaa valitessaan.<br />

Kirjosiepot välttävät pesimistä aivan niitä metsästävän varpushaukan<br />

pesän vieressä mutta asettuvat mielellään sen läheisille alueille.<br />

Vaikka varpushaukka ja muut petolinnut ovat riski aikuisille<br />

kirjosiepoille, ne toisaalta tarjoavat suojaa pikkulintujen pesiä tuhoavia<br />

tikkoja ja oravia vastaan saalistamalla niitä. Muuttolinnut siis<br />

säätävät oikean etäisyyden petolinnun pesään optimoidakseen itseensä<br />

ja pesäänsä kohdistuvat riskit.<br />

Sotkamon laboratorio<br />

tähtää terveysvaikutteisiin<br />

elintarvikkeisiin<br />

Kajaanin yliopistokeskuksen biotekniikan<br />

laboratorio Sotkamossa tutkii nykyisin<br />

luonnonmarjoja ja Kainuun biomassoja<br />

tavoitteena löytää luonnon raaka-aineista<br />

terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä.<br />

Terveysvaikutteisten ja täsmäelintarvikkeiden<br />

kehittämiseksi tarvitaan paljon perusja<br />

soveltavaa tutkimusta.<br />

Samalla biotekniikan laboratorio pyrkii<br />

tukemaan alueen elintarvikealan yritysten<br />

kehittymistä tuottamalla niille palveluja ja<br />

toteuttamalla teknologiansiirtoa. Se kuuluu<br />

valtakunnalliseen verkostomaiseen elintarvikealan<br />

osaamiskeskukseen.<br />

Toinen laboratorion päätutkimuskohde<br />

ovat ihmisfysiologiaan liittyvät biomittausmenetelmät,<br />

joita kehitetään sekä urheilun,<br />

liikunnan että terveydenhuollon käyttöön.<br />

Tällä alalla se toimii osana mittaustekniikan<br />

osaamiskeskus Measurepolis-Kajaania.<br />

Asumista kehitetään senioreiden tarpeisiin<br />

Suomen väestörakenne tulee lähivuosina<br />

muuttumaan merkittävästi suurten ikäluokkien<br />

vanhetessa. Ikärakenteen muutos asettaa<br />

uusia haasteita myös rakentamiselle.<br />

Tutkimuksen mukaan suuri osa seniori-ikään<br />

ehtineistä suomalaisista haluaisi<br />

muuttaa jossakin vaiheessa tavallisessa kerrostalossa<br />

sijaitsevaan senioriasuntoon, joka<br />

olisi perusparannettu turvalliseksi ja esteettömäksi.<br />

Myös yli 55-vuotiaille tarkoitettu senioritalo<br />

sekä palvelutalo olivat kyselyn mukaan<br />

suosittuja vaihtoehtoja. Vanhustentaloon<br />

muuttaisi sen sijaan vain yksi prosentti<br />

ikääntyneistä.<br />

Seniorikansalaisten asuminen omassa kodissa<br />

edellyttää toimivia järjestelyjä.<br />

Tästä johtuen esimerkiksi kotiautomaatiotoimintojen<br />

kysyntä tullee kasvamaan.<br />

Teknologia ja ikääntyminen sopivat yhteen,<br />

jos teknologia lähtee seniorien omista tar-<br />

peista ja parantaa kotona selviytymistä ja<br />

turvallisuutta.<br />

Seniorikansalaisten mieltymyksiä ja nykyisen<br />

rakennuskannan ja rakennetun ympäristön<br />

soveltumista ikääntyvälle väestölle<br />

selvitettiin maaliskuussa <strong>2006</strong> päättyneessä<br />

Tulevaisuuden senioriasuminen -tutkimushankkeessa.<br />

Siihen osallistunut <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

arkkitehtuurin osasto jatkaa ikääntyneisiin<br />

kohdistuvaa tutkimusta.<br />

Uusi monitieteinen hanke keskittyy vanhusten<br />

älykkäisiin elinympäristöihin. Siinä<br />

tutkitaan vanhenemisilmiötä ja siihen liittyviä<br />

toimintakyvyn muutoksia, elinympäristöjen<br />

esteettömyyttä, arkitoimien tukemista<br />

tietoteknisin keinoin sekä palvelukonsepteja.<br />

Arkkitehtuurin osaston lisäksi mukana<br />

ovat <strong>Oulu</strong>n yliopiston lääketieteen tekniikan<br />

laitos ja tietojenkäsittelytieteiden laitos<br />

sekä <strong>Oulu</strong>n diakonissalaitos.<br />

17

Talouselämä ja<br />

Tiedemaailma<br />

kurkottavat itään<br />

Teksti: Heidi Kurvinen, Kuvat: Heidi Kurvinen ja Plugi<br />

Aasian huima taloudellinen kehitys puhuttaa ja alue kiinnostaa<br />

sekä taloudellisesti että tieteellisesti. Maiden vetovoimaisuus näkyy<br />

erityisesti yritysmaailmassa, jota halvan työvoiman lisäksi houkuttelevat<br />

kasvavat markkinat. Mutta tuleeko 2000-luvusta Aasian<br />

vuosisata ja mitä Aasia-buumin taustalta löytyy?<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kansantaloustieteen professorin<br />

Juha Junttilan mukaan Aasia on yksi<br />

niistä alueista, joihin yritysmaailman kannattaa<br />

tällä hetkellä satsata. Pelkästään edullisten<br />

työvoimakustannusten perässä itään<br />

ei kuitenkaan kannata suunnata, sillä alueen<br />

houkuttelevuus näkyy kilpailun kiristymisenä.<br />

Laajenevien markkinoiden perässä Aasiaan<br />

tähyävien yritysten tuleekin Junttilan<br />

mukaan pistää kannattavuuslaskelmat kuntoon.<br />

Esimerkiksi työvoiman kouluttaminen<br />

länsimaiselle tasolle on Aasiassa iso satsaus.<br />

Junttila painottaa myös kulttuurin ja<br />

markkina-alueiden tuntemuksen merkitystä.<br />

”On tärkeää tiedostaa kulttuuriset erot<br />

ja pohtia sitä, miten esimerkiksi kiinalaiset<br />

suhtautuvat länsimaisten kulutushyödykkeiden<br />

kuluttamiseen.”<br />

Aasian kasvutiikereiden tämänhetkinen<br />

nousu perustuu Junttilan mukaan 1990-luvun<br />

jälkipuoliskon rahoitusmarkkinakriisiin<br />

ja siitä alkaneisiin talouden elvyttämistoimenpiteisiin.<br />

Kansainvälisen valuuttarahaston<br />

tukemana maat nousivat lamasta ja<br />

avaimet menestykseen olivat valmiina.<br />

Japanin talouden elpyminen on vahvistanut<br />

alueen taloudellista kasvua entisestään,<br />

mutta Junttilan mukaan Aasian voittokulku<br />

ei tule jatkumaan loputtomiin. ”Kustannusetu<br />

alkaa ennen pitkää huveta. Meidän<br />

elinaikanamme nähdään vielä se, että Aasian<br />

kasvu vakiintuu kohti länsimaista kasvuastetta.”<br />

Ajoittain väläytelty ajatus Aasian maiden<br />

taloudellisesta yhdentymisestä ei myöskään<br />

vaikuta Junttilan mukaan lähiaikoina kovin<br />

todennäköiseltä. Ainekset uudeksi taloudelliseksi<br />

maailman mahdiksi ovat alueella kuitenkin<br />

olemassa.<br />

”Jos Japani ja Kiina yhdistyisivät taloudellisesti,<br />

siitä tulisi maailman johtava talousalue”,<br />

Junttila visioi.<br />

Yhteistyötä parhaiden kanssa<br />

Tiedemaailmassa pätevät talouden lakien<br />

sijasta osaamisen lait. Parhaat ulkomaiset<br />

yliopistot ja tutkimusryhmät ovat niitä, joiden<br />

kanssa suomalaiset korkeakoulut haluavat<br />

verkostoitua. Aasian maat jylläävät tällä<br />

haavaa myös sillä saralla.<br />

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen professorin<br />

Petri Pullin mielestä Japani on tällä<br />

hetkellä Aasian maista kiinnostavin yhteistyökumppani.<br />

Kiina on kuitenkin tutkimuksellisesti<br />

vahvasti nouseva alue kuten myös<br />

Etelä-Korea.<br />

Aasian maiden kiinnostavuuteen on Pullin<br />

mielestä pääasiallisesti kaksi syytä. Maat<br />

ovat viime vuosina saavuttaneet länsimaat<br />

monien alojen osaamisessa. Lisäksi alueella<br />

on tapahtunut selkeää avautumista länsimaiden<br />

suuntaan.<br />

”Aikaisemmin Aasian maat ainoastaan<br />

imuroivat tietoa omaan käyttöönsä. Nykyään<br />

niillä on kuitenkin enemmän halua<br />

myös yhteistyöhön.”<br />

Yhteistyön houkuttelevuutta lisää opiskelijoiden<br />

korkea taso. Maiden suuren väestömäärän<br />

ansiosta parhaimpiin yliopistoihin<br />

18

valikoituvat lahjakkaimmat opiskelijat.<br />

Lisäksi on hyvä muistaa, että tiedeyhteistyön<br />

hedelmät voivat kantaa myös yrityspuolelle.<br />

”Kun me koulutamme yliopistossa<br />

osaajia, joilla on tuntemusta Aasian oloista,<br />

tieto siirtyy heidän mukanaan myös yrityselämään”,<br />

Pulli tarkentaa.<br />

Aasian maiden nopeasta tieteellisestä<br />

kehityksestä ei kannata Pullin mukaan kuitenkaan<br />

huolestua. Aasialaissyntyiset tutkijat<br />

eivät ole porhaltamassa muun maailman<br />

ohi pikajunan tavoin, vaan he alkavat kantaa<br />

oman vastuunsa tieteellisestä kehityksestä.<br />

”Täysin uuden tutkimuksen tekeminen<br />

on paljon vaikeampaa kuin muiden peesailu”,<br />

Pulli korostaa.<br />

Huipputason sopimuksia<br />

ja henkilövaihtoa<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa Aasian houkuttelevuus<br />

näkyy eri puolilla kampusta viritteillä olevina<br />

yhteistyökuvioina sekä Japanin, Kiinan,<br />

Indonesian että Intian suuntaan. Konkreettisinta<br />

tasoa edustavat kahdenväliset vaihtosopimukset,<br />

joita yliopistolla on sekä Japaniin,<br />

Kiinaan että Singaporeen.<br />

Viime vuosina yhteistyö on edennyt<br />

myös tavanomaista henkilövaihtoa pidemmälle.<br />

Esimerkiksi eteläkorealaisen Dongseon<br />

yliopiston kanssa solmitussa yhteistyösopimuksessa<br />

sovittiin tohtoriopintojen<br />

kaksoistutkinnoista ja tutkijavaihdosta.<br />

Yhteistyö japanilaisen Hokkaidon yliopiston<br />

kanssa on puolestaan edennyt huippututkijavaihdon<br />

tasolle.<br />

”<strong>Oulu</strong>n yliopisto on luomassa kaikki<br />

maanosat kattavaa yhteistyöverkostoa tavoitteena<br />

saada aikaan yhteistutkintoihin<br />

johtavia koulutusohjelmia ja laajempia tutkimusprojekteja.<br />

Aasia on voimakkaasti kehittyvä<br />

talousalue, jossa yliopistotutkimukseen<br />

ja koulutukseen panostetaan voimakkaasti”,<br />

rehtori Lauri Lajunen kuvaa Aasia-kontaktien<br />

merkitystä.<br />

Tulevaisuudessa yliopisto ei tule tehtailemaan<br />

sopimuksia pelkästään sopimusten<br />

vuoksi. Huipputason yhteistyölle ollaan rehtori<br />

Lajusen mukaan kuitenkin aina avoimia,<br />

jos se edistää yliopiston omia tavoitteita.<br />

”Sekä koulutus että tutkimus tulevat olemaan<br />

entistä kansainvälisempiä. Ne yliopistot<br />

menestyvät, joilla on hyvät ja toimivat<br />

yhteistyöverkostot”, hän jatkaa.<br />

Rehtori Lajunen korostaa myös Aasian<br />

markkinoille haluavien oululaisten yritysten<br />

mahdollisuutta hyödyntää aasialaisten opiskelijoiden<br />

kulttuurintuntemusta. ”Oman<br />

kielen ja kulttuurin lisäksi myös suomalainen<br />

kulttuuri on tuttua <strong>Oulu</strong>ssa opiskelleille<br />

aasialaisille”, Lajunen summaa.<br />

Kulttuuri tutuksi kokemalla<br />

Käytännön elämässä hankitulla monivuotisella<br />

kokemuksella Petri Pulli tietää,<br />

että yhteistyö japanilaisten kanssa edellyttää<br />

pitkäjänteisyyttä eivätkä sen tulokset<br />

ole heti nautittavissa. Pullin mukaan<br />

suomalainen luonteenlaatu antaa<br />

yhteistyön tekemiseen kuitenkin hyvät<br />

lähtöasetelmat.<br />

”Verkkaisuus ja hiljaisuudensietokyky<br />

ovat valttia neuvoteltaessa japanilaisten<br />

kanssa”, Pulli tarkentaa.<br />

Myös suomalaisille ominainen tapa<br />

toimia ryhmän edun mukaisesti on Japanissa<br />

myönteinen ominaisuus.<br />

Hyvistä lähtökohdista huolimatta suomalaisten<br />

kannattaa tutustua vastapelurin<br />

kulttuuripiirteisiin. Yhteistyössä voi<br />

nimittäin nousta seinä vastaan, jos toisen<br />

osapuolen ajattelumaailma ei ole selvillä.<br />

Selkeä filosofinen ero löytyy Pullin<br />

mukaan esimerkiksi asioiden käsittelyjärjestyksestä.<br />

Suomalaisista poiketen<br />

japanilaiset etenevät mielellään yksityiskohdista<br />

yleisiin linjoihin. Yhteistyöneuvotteluissa<br />

kannattaakin edetä pienin askelin.<br />

Kanssakäymisessä pitää Pullin mielestä<br />

olla koko ajan päällä myös eräänlainen<br />

kulttuurinen tulkkaus. ”Pitää miettiä,<br />

että miten minä ilmaisen tämän asian,<br />

jonka haluan sanoa ja mitä se tarkoittaa,<br />

mitä toinen osapuoli juuri sanoi”, Pulli<br />

selventää.<br />

Kasvot mieleen<br />

Petri Pullin tietämys japanilaisesta kulttuurista<br />

on karttunut vuosien mittaan,<br />

mutta kommelluksiakin on matkan varrella<br />

sattunut. Esimerkiksi jo tavatulle<br />

ihmiselle annettu käyntikortti on aiheuttanut<br />

mielipahaa.<br />

”Japanilaisille on tärkeää, että heidät<br />

muistetaan. Kannattaakin laittaa kaikki<br />

saadut käyntikortit talteen ja mahdollisuuksien<br />

mukaan ottaa myös valokuvia<br />

tavatuista henkilöistä”, Pulli opastaa.<br />

Pohjoismaiseen tasa-arvoon tottunut<br />

suomalainen voi Pullin mukaan kohdata<br />

muitakin kompastuskiviä. Yhteistyöneuvottelut<br />

kannattaa esimerkiksi aloittaa<br />

aina mahdollisimman korkealta tasolta<br />

ja niissä on tärkeää noudattaa symmetriaperiaatetta.<br />

”Japanissa ainoastaan samalla tasolla<br />

olevat henkilöt voivat neuvotella keskenään.”<br />

Myös sovittujen asioiden noudattaminen<br />

ja suhteiden jatkuvuus on<br />

suotavaa. Petri Pullin mielestä sekä tiede-<br />

että yrityskontakteissa kannattaakin<br />

suosia pitkäaikaisia sitoumuksia.<br />

Kulttuurieroja ei tarvitse kuitenkaan<br />

pelästyä, vaan niistä kannattaa etsiä<br />

rohkeasti tietoa. Paras tapa tutustua uuteen<br />

kulttuuriin on perinteinen kielikylpymenettely.<br />

”Kolmen kuukauden mittainen<br />

vierailu on minimiaika sille, että<br />

vierasta kulttuuria voi ymmärtää edes<br />

jonkin verran”, Pulli arvioi.<br />

Kun tekee yhteistyötä japanilaisten kanssa,<br />

kannattaa säilyttää käyntikortit ja käyttää<br />

muistin apuna valokuvia. Japanilaisille kumppaneille<br />

on tärkeää, että heidät ja aikaisemmat<br />

tapaamiset muistetaan, sanoo Petri Pulli.<br />

19

Japani kiinnostaa opiskelijoita<br />

Teksti: Taru Möttönen ja toimitus<br />

Sudoku, anime ja manga<br />

näkyvät nyt mediassa. Kiinnostus<br />

Japania kohtaan on lisääntynyt<br />

viime vuosina. Mielenkiinto<br />

ei rajoitu kuitenkaan vain niihin.<br />

Globalisaation myötä kasvanut<br />

kiinnostus vieraita kulttuureja<br />

kohtaan heijastuu myös yliopistojen<br />

opetustarjontaan.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa aloitettiin vuonna 1996<br />

Japanese Studies/Japani-opintojen nimeä<br />

kantava opintokokonaisuus, joka on kymmenen<br />

vuoden aikana vakiinnuttanut suosionsa<br />

opiskelijoiden keskuudessa. Kursseille<br />

osallistutaan yli tiedekuntarajojen ja<br />

etenkin kielen kursseille olisi halukkaita<br />

enemmän kuin ryhmäkoot sallivat.<br />

Opintokokonaisuuden puitteissa opiskelijan<br />

on mahdollista saavuttaa monipuoliset<br />

tiedot muun muassa Japanin kulttuurista,<br />

kielestä, taloudesta ja historiasta. Opintojen<br />

tarkoituksena on alusta lähtien ollut Japanitietouden<br />

syventäminen.<br />

Opiskelija voi itse valita suoritettavien<br />

opintojen määrän. Hän voi halutessaan suorittaa<br />

esimerkiksi muutaman opintoviikon<br />

verran pelkkiä kieliopintoja tai vaihtoehtoisesti<br />

laajan sivuainekokonaisuuden.<br />

Historian laitoksessa Japani-opintoja suorittaa<br />

vuosittain muutama kymmenen henkilöä<br />

ja viidestä kymmeneen henkilöä jatkaa<br />

aineopintoihin asti. Historian pääaineopiskelijat<br />

voivat myös valita Japani-opintojen<br />

linjan, jolloin koko tutkinnon painopiste on<br />

Japanin historiaan ja kulttuuriin perehtymisessä.<br />

Arkkitehtuurin osastossa japanilaisen<br />

arkkitehtuurin, taidehistorian ja estetiikan<br />

kurssit ovat tähän mennessä olleet vapaavalintaisia.<br />

Niiden ansiosta monille oululaisille<br />

arkkitehtiopiskelijoille on kuitenkin<br />

tarjoutunut tilaisuus saada ensikosketus japanilaiseen<br />

kulttuuriin. Se on avannut mahdollisuuden<br />

jatkaa Japani-aiheista opiskelua<br />

esimerkiksi syventävissä opinnoissa.<br />

Koska Japani-opinnot tarjoavat monipuolista<br />

tietoa Japanista, on niistä hyötyä myös<br />

muiden tieteenalojen kuin historian ja arkkitehtuurin<br />

opiskelijoille.<br />

Aasiaa laajemmin<br />

Japani-opintojen lisäksi Aasian kulttuureita<br />

käsittelevää opetusta on <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

tarjolla laajemminkin. Uutuutena ovat<br />

avoimessa yliopistossa syksyllä <strong>2006</strong> alkavat<br />

Kiina-opinnot, joiden uskotaan kiinnostavan<br />

yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös yritysmaailmaa.<br />

”Yrityselämässä työskentelevät ihmiset<br />

ovat yksi Kiina-opintojen kohderyhmistä<br />

ja siksi opintokokonaisuus on suunniteltu<br />

aika käytännönläheiseksi. Aasia kiinnostaa<br />

kuitenkin myös perustutkinto-opiskelijoita,<br />

joita erikoisemmat sivuaineet auttavat työllistymään”,<br />

avoimen yliopiston suunnittelija<br />

Tari Koskela kertoo.<br />

Myös Koulutus- ja tutkimuspalveluiden<br />

yrityksille tarjoamat kansainvälisyyskurssit<br />

valmentavat liike-elämän palveluksessa olevia<br />

henkilöitä yhteistyöhön johtavien Aasian<br />

maiden kanssa. Lisäksi Japaniin muuttoa<br />

suunnitteleville perheille on tarjolla kurssi,<br />

jossa valmistaudutaan arkipäivän tilanteisiin<br />

uudessa asuinmaassa.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto on myös yksi Turun yliopiston<br />

koordinoiman valtakunnallisen Itäja<br />

Kaakkois-Aasian verkoston jäsenistä. Ohjelmaan<br />

valitaan opiskelijoita ympäri Suomea,<br />

ja he voivat vuoden aikana suorittaa<br />

25 opintopisteen (16 opintoviikon) verran<br />

eri alojen Aasia-opintoja.<br />

Aasian verkko-opetus on ollut toiminnassa<br />

kahdeksan vuotta ja siihen osallistuu<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta<br />

vuosittain viitisenkymmentä opiskelijaa.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston historian laitos vastaa<br />

verkostossa kulttuurihistorian osiosta.<br />

Vahvaa Japani-asiantuntemusta<br />

Japani-opinnot lähtivät <strong>Oulu</strong>ssa liikkeelle<br />

kolmen Japanista kiinnostuneen henkilön,<br />

Olavi K. Fältin, Seija Jalaginin ja Kaisa<br />

Broner-Bauerin, tavattua toisensa vuonna<br />

1995.<br />

Yleisen historian professori Olavi K. Fält<br />

on toisen maailmansodan jälkeisen japanitutkimuksen<br />

uranuurtajia Suomessa. Hänen<br />

kiinnostuksensa Japania kohtaan kumpusi<br />

tietämättömyydestä. ”Aloin tutkia Japanin<br />

historiaa, sillä en tiennyt siitä juuri mitään.<br />

Tuntematon kiinnosti”, Fält kertoo.<br />

Professori Fältin erityiskiinnostuksen<br />

kohteita ovat muun muassa japanilaisen ja<br />

länsimaisen kulttuurin kohtaaminen sekä japanilainen<br />

nationalismi ja keisarius. Hän on<br />

ollut yhtenä kirjoittajana esimerkiksi Japanin<br />

kulttuuri -teoksessa.<br />

Yleisen historian ja Japani-opintojen amanuenssin<br />

Seija Jalaginin aloittaessa opintonsa<br />

1980-luvulla Japanin historiaan keskittyminen<br />

oli melko erikoinen valinta. Se ei ollut<br />

kuitenkaan este kiinnostuksensa kohteen<br />

tietävälle opiskelijalle.<br />

”Olen aina ollut ”itään päin kallellaan”,<br />

Aasia on kiehtonut ja vetänyt puoleensa”,<br />

Jalagin kertoo.<br />

Tämän vuoden lopulla Jalaginilta valmistuu<br />

väitöskirja aiheesta Sukupuoli, uskonto ja<br />

kulttuurien kohtaaminen – suomalaiset naislähetystyöntekijät<br />

Japanissa 1900–1941.<br />

Muissa julkaisuissaan Jalagin on perehtynyt<br />

muun muassa japanilaisen naisen historiaan.<br />

Hän on myös toimittanut yhdessä Annamari<br />

Konttisen kanssa teoksen Japanilainen<br />

nainen. Kuvissa ja kuvien takana.<br />

Seija Jalaginin ja Olavi K. Fältin laajan julkaisutoiminnan<br />

lisäksi historian laitokselta<br />

löytyy myös muuten vahvaa Japani-osaamista.<br />

Arkkitehtuurin professori Kaisa Broner-<br />

Bauer kiinnostui Japanista opiskeluaikoina<br />

Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.<br />

”Arkkitehdit ovat aina kiinnostuneita Japanista”,<br />

Broner-Bauer kertoo.<br />

Broner-Bauer on asunut Japanissa yhtäjaksoisesti<br />

pisimmillään kaksi vuotta. Hän<br />

on opiskellut japanilaista arkkitehtuuria ja<br />

luennoinut aiheesta vuodesta 1992 lähtien.<br />

Asiantuntevan kolmikon lisäksi <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa vaikuttaa muun muassa japanin<br />

kielen opettaja Junko Sopo.<br />

20

k o m m e n t t i<br />

Tutkimuksen taso kutsuu ulkomaille<br />

dyistä tutkijanuralle tärkeitä ovat kielitaito,<br />

uusien menetelmien omaksuminen ja erityisesti<br />

henkilökohtaisten suhteiden luominen<br />

muihin oman alan tutkijoihin.<br />

Yllättänyt minut on se huolellisuus ja ennakkoluulottomuus,<br />

jolla tutkijat Yhdysvalloissa<br />

paneutuvat vastaan tulevien haasteiden<br />

ratkaisemiseen. Avainasemassa tuloksellisen<br />

tutkimuksen tekemisessä on usein<br />

kuitenkin yhteistyö eri laboratorioiden välillä.<br />

Siihen Yhdysvalloissa on erinomaiset<br />

edellytykset.<br />

Työskentely Yhdysvalloissa antaa mahdollisuuden<br />

tutustua amerikkalaiseen työpaikkakulttuuriin.<br />

Työilmapiiri on hyvin kansainvälinen,<br />

joten samalla tutustuu myös muiden<br />

maiden työpaikkakulttuureihin. Työyhteisössäni<br />

on tutkijoita monista Euroopan<br />

maista, Kiinasta ja Intiasta.<br />

Suurin osa tutkijoista on varsin nuoria<br />

lukuun ottamatta tutkimusryhmien johtajia,<br />

koska teollisuus vetää puoleensa monia<br />

Muutin Yhdysvaltoihin helmikuussa 2004<br />

alun perin työskennelläkseni Bostonissa<br />

Tuftsin yliopistossa molekulaarisen kardiologian<br />

tutkimusinstituutissa. Valitsin paikan,<br />

koska tutkimusryhmä oli erittäin mielenkiintoinen<br />

ja Boston kiinnosti minua kaupunkina.<br />

Tutkimusryhmäni johtaja Thomas Force<br />

muutti Philadelphiaan viime vuoden lopulla<br />

ja seurasin perässä. Yhteistyö hänen kanssaan<br />

tuntui edelleen mielekkäältä ja myös<br />

Philadelphia vaikutti viihtyisältä. Post doc -<br />

tutkimukseni jatkuu nyt Thomas Jeffersonin<br />

yliopistossa translationaalisen lääketieteen<br />

laitoksessa.<br />

Kun tutkija valitsee työpaikkaa ulkomailta,<br />

tärkeää on sen tutkimuksen taso ja rahoitus.<br />

Nämä rajaavat kohdemaita varsin paljon.<br />

Yhdysvallat panostaa lääketieteen tutkimukseen<br />

edelleen valtavia summia, vaikka<br />

myös Euroopan unionin tutkimusrahoitus<br />

on kasvussa. Eniten tutkimustyön mielekkyyteen<br />

vaikuttaa kuitenkin tutkimusryhmän<br />

vetäjän antama ohjaus ja palaute.<br />

Tutkimustyö Yhdysvalloissa on hyvin intensiivistä.<br />

Päivät venyvät pitkiksi, töitä riittää<br />

myös viikonlopuille ja lomat ovat huomattavasti<br />

lyhyempiä kuin Suomessa. Tulijan<br />

on oltava avoin uusille työskentelytavoille.<br />

Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, koska on<br />

tultava toimeen monista eri kulttuureista<br />

tulevien ihmisten kanssa.<br />

Ulkomailla työskentelyn antamista hyökokeneempia<br />

tutkijoita. Lisäksi amerikkalaiset<br />

lääkärit hakeutuvat pääosin kliiniseen<br />

työhön, koska ansiotaso on huomattavasti<br />

tutkimustyötä parempi. Toisaalta lääkäreitä<br />

houkutellaan tutkimuksen pariin tarjoamalla<br />

rahoitusta myös vähän kokemusta omaaville<br />

tutkimusryhmien vetäjille.<br />

Tutkimustyö ulkomailla on yleensä väliaikaista,<br />

kuten itsellenikin. Useilla muista<br />

maista tulleilla työtovereillani on tarkoitus<br />

jäädä maahan pysyvästi. Viihtymistä<br />

Philadelphiassa edesauttavat mukava asunto,<br />

rauhallinen naapurusto ja hyvät liikuntamahdollisuudet<br />

kodin läheisyydessä.<br />

Yhteydenpito Suomeen on tiivistä ja onneksi<br />

nykyisin myös helppoa. Seuraan päivittäin<br />

Suomen tapahtumia internetistä ja<br />

pidän yhteyttä perheenjäseniini ja ystäviini<br />

webbikameran ja sähköpostin avulla. Olen<br />

ahkerasti yhteydessä myös tutkimuskumppaneihin<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston farmakologian ja<br />

toksikologian laitoksessa. Tällä hetkellä ajatuksissa<br />

on palata Suomeen vuoden 2007<br />

aikana.<br />

Risto Kerkelä<br />

Kirjoittaja väitteli <strong>Oulu</strong>n yliopistossa lääketieteen<br />

tohtoriksi vuonna 2003. Mukana Yhdysvalloissa<br />

on perhe, johon kuuluvat vaimo Seija<br />

ja syyskuussa 2005 Bostonissa syntynyt Saravauva.<br />

21

Marylandin yliopisto on 35 000 opiskelijan ja 12 000 työntekijän yhteisö<br />

ja koko paikkakunnan ylpeydenaihe. Se tarjoaa yli 250 eri akateemista<br />

ohjelmaa ja on pitkään kuulunut konenäkötutkimuksessa<br />

kymmenen parhaan yliopiston joukkoon Yhdysvalloissa.<br />

Tietotekniikkaoppia ja<br />

uusia ideoita rapakon takaa<br />

Tek s ti ja kuvat: Kaisa Karppinen<br />

<strong>Oulu</strong>n ja Marylandin yliopistojen<br />

lähes 30 vuoden yhteistyö<br />

on ollut tuloksekasta. <strong>Oulu</strong>laisten<br />

vierailut Marylandiin<br />

sekä yhteishankkeet ja -julkaisut<br />

ovat kansainvälistymistä<br />

parhaimmillaan.<br />

Sähkö- ja tietotekniikan osaston informaationkäsittelyn<br />

ja tietokonetekniikan laboratorioiden<br />

tutkijat aloittivat yhteistyön Marylandin<br />

yliopiston kanssa jo 1980-luvun<br />

alussa. Vuodesta 1999 laboratorioiden tutkijat<br />

ja tutkimusapulaiset ovat suunnanneet<br />

Yhdysvaltojen itärannikolle Marylandiin Tekesin<br />

rahoittaman tutkijavierailuohjelman<br />

puitteissa. Tuoreimpia kokemuksia vierailusta<br />

on konenäköryhmän tutkijalla, diplomiinsinööri<br />

Timo Ahosella.<br />

”Halusin lähteä ulkomaille jatko-opintojeni<br />

yhteydessä. Ohjaajani professori Matti<br />

Pietikäinen ehdotti Marylandia, joka on konenäkötutkimuksen<br />

kärkiyliopistoja. Erityisesti<br />

sellaiset alan nimet kuin Rama Chellappa<br />

ja Larry S. Davis olivat minullekin tuttuja,<br />

ja koska olin tutkinut kasvojentunnistusta<br />

diplomityössäni, valinta oli helppo”,<br />

Ahonen perustelee.<br />

Ahonen tutki vierailunsa aikana tekstuurimenetelmien<br />

käyttöä kasvojentunnistuksessa<br />

Face recognition grand challenge<br />

-hankkeessa, jossa, kuten nimikin kertoo,<br />

tutkitaan kyseisen aihealueen suuria haasteita<br />

ja mahdollisuuksia. National Institute<br />

of Standards and Technologyn johtamassa<br />

hankkeessa on mukana useita amerikkalaisia<br />

ja muunmaalaisia yliopistoja.<br />

”Työskentely oli hyvinkin samanlaista<br />

kuin <strong>Oulu</strong>ssa, sillä työtavat olivat samat.<br />

Tein käytännön työtä pääasiassa yksin, ja tutustuminen<br />

eri menetelmiin ja julkaisuihin<br />

oli välttämätöntä, jotta pääsin asiasta jyvälle.<br />

Keskustellessani ohjaajani kanssa mietimme,<br />

mihin osa-alueeseen keskittyisin”, Ahonen<br />

kertoo vierailun alkumetreistä.<br />

Marylandissa ulkomaisille opiskelijoille ja<br />

tutkijoille järjestettävissä perehdytystilaisuuksissa<br />

jaetaan hyödyllistä tietoa niin itse<br />

yliopistosta kuin muistakin käytännön asioista.<br />

Siitä huolimatta monet asiat selvisivät<br />

Ahosellekin kantapään kautta. Suurimmat<br />

ongelmat olivat kuitenkin Suomen-päässä.<br />

Vierailu vaati etukäteen paljon paperityötä.<br />

22

”Kaiken kaikkiaan vierailusta jäi myönteinen kuva<br />

eikä vastaavaa kokemusta Suomessa saa.<br />

Uutta asennetta ulkomailta<br />

Timo Ahonen sanoo saaneensa kolmen<br />

kuukauden aikana tukuittain uusia ideoita<br />

ja omaksuneensa tuoreita lähestymistapoja,<br />

joskin konkreettiset tulokset syntyivät vasta<br />

vierailun loppuvaiheessa. Hän paranteli<br />

Marylandissa <strong>Oulu</strong>ssa kehittämäänsä kuvan<br />

esikäsittelymenetelmää, joka ei kotimaassa<br />

toiminut haastavissa tilanteissa odotetulla<br />

tavalla. Menetelmä parantaa erilaisissa valaistusolosuhteissa<br />

otettujen kuvien automaattista<br />

tunnistettavuutta. Palattuaan <strong>Oulu</strong>un<br />

Ahonen on jatkanut työtä, ja ainesta<br />

esimerkiksi tieteelliseen julkaisuun on kertymässä<br />

riittävästi.<br />

”Kaiken kaikkiaan vierailusta jäi myönteinen<br />

kuva eikä vastaavaa kokemusta Suomessa<br />

saa. Sosiaalinen luonne kun olen,<br />

olisin halunnut olla enemmän tekemisissä<br />

amerikkalaisten kanssa. Nyt lähimmät työtoverini<br />

olivat lähinnä ulkomaalaisia jatkoopiskelijoita”,<br />

Ahonen harmittelee mutta lisää<br />

samalla, ettei heissä sinänsä mitään vikaa<br />

ollut!<br />

”Eräät amerikkalaisuuteen ja amerikkalaisiin<br />

liitetyt kielteiset stereotypiat pitävät<br />

paikkaansa, mutta toisaalta he ovat ahkeria<br />

ja iloisia. Toivon itseenikin tarttuneen<br />

sitä paljon puhuttua amerikkalaista uskoa<br />

omaan itseen ja omiin kykyihin sinnikkyydestä<br />

puhumattakaan. Sen sijaan, että luo<br />

kuvan Yhdysvalloista vain median välityksellä,<br />

on parempi käydä itse paikan päällä<br />

ja nähdä, millaista siellä todella on, Ahonen<br />

muistuttaa.<br />

Tyytyväisyyttä<br />

myös Marylandissa<br />

”Marylandin yliopiston näkökulmasta vierailujen<br />

merkittävin etu muodostuu siitä,<br />

että suomalaisten vierailijoiden välityksellä<br />

amerikkalaista perustutkimusta eli olemassa<br />

olevia teoreettisia tuloksia voidaan<br />

hyödyntää suomalaisissa, yrityslähtöisissä<br />

soveltavan tutkimuksen hankkeissa”, muotoilee<br />

Marylandin yliopiston Language and<br />

Media Processing -laboratorion johtaja David<br />

Doermann.<br />

Doermann on toiminut keskeisessä roolissa<br />

tutkijavierailujen järjestämisessä lähes<br />

kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana hän<br />

on nähnyt, mikä vierailuissa toimii ja kuinka<br />

niitä voisi kehittää. Eduista puhuessaan hän<br />

huomauttaa, että Marylandin-kokemus on<br />

auttanut oululaisia näkemään oman työnsä<br />

arvon ja suunnittelemaan tutkimustaan<br />

eteenpäin.<br />

Toisaalta Doermann peräänkuuluttaa tiiviimpää<br />

ja pitkäjänteisempää yhteistyön<br />

suunnittelua ja vuorovaikutusta, jotta yhteisten<br />

hankkeiden ja koko yhteistyön merkitys<br />

ja muoto hahmottuisivat paremmin.<br />

”Yhteisjulkaisuilla on meille suuri merkitys,<br />

ja soisin niitä ilmestyvän enemmän. Ylipäätään<br />

jatkuvuus ja yhtenevät motiivit ovat<br />

ensiarvoisia yhteistyön onnistumisen kannalta”,<br />

Doermann näkee.<br />

Aito yhteistyö vie eteenpäin<br />

Rahoittajan eli Tekesin edustajan, Pohjois-<br />

Pohjanmaan TE-keskuksen johtavan teknologia-asiantuntijan<br />

Asko Pietarilan mukaan<br />

kokemukset vierailuohjelmasta ovat olleet<br />

hyviä. Se on tukenut kumpaakin yliopistoa,<br />

mutta suomalaisin verovaroin rahoitettavan<br />

tutkijavaihdon tavoitteena on etenkin <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston hyötyminen siitä.<br />

”Haluamme edistää sekä tutkimus- että<br />

yritystoiminnan kansainvälistymistä, sillä sitä<br />

kautta molemminpuolinen tieto ja ymmärrys<br />

lisääntyvät. Aidot kontaktit yliopistojen<br />

välillä luovat uutta tietoa, joka vie alaa<br />

eteenpäin”, Pietarila kiittelee.<br />

Pietarilan mukaan rahoitushakemuksia<br />

Tekesissä hyväksyttäessä painoa asetetaan<br />

myös kansainvälistymissuunnitelmille ja<br />

mahdollisen aiemman yhteistyön tuloksille.<br />

Lisäksi panostetaan ulkomaisten huippuasiantuntijoiden,<br />

niin kutsuttujen hyvien aivojen<br />

saamiseen Suomeen. Tekes ja Suomen<br />

Akatemia ovatkin sitä varten käynnistäneet<br />

uuden rahoitusohjelman.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistolle vierailuohjelma on antanut<br />

paljon, ja Tekes on myöntänyt rahoitusta<br />

myös kuluvalle vuodelle.<br />

”Marylandin yliopisto on kansainvälistä<br />

huipputasoa monilla tietotekniikan aloilla.<br />

Vierailut ovat antaneet tutkimuksellemme<br />

uusia virikkeitä ja edistäneet merkittävästi<br />

nuorten tutkijoidemme kansainvälistymistä.<br />

Eniten vierailuista ovat varmaankin hyötyneet<br />

ne jatko-opiskelijat, jotka ovat tätä<br />

kautta saaneet uusia ideoita ja tuloksia väitöskirjoihinsa”,<br />

professori Matti Pietikäinen<br />

konenäön tutkimusryhmästä tiivistää.<br />

Kolme kuukautta Marylandin yliopistossa<br />

työskennellyt tutkija Timo Ahonen toivoo<br />

sieltä tarttuneen mukaan myös uutta<br />

amerikkalaista asennetta, sinnikkyyttä, ja<br />

uskoa omaan itseen ja omiin kykyihin.<br />

Vilkasta tutkija- ja<br />

opettajavaihtoa<br />

Tutkija- ja opettajavaihto eri maiden yliopistojen<br />

välillä kuvaa yliopiston toiminnan<br />

kansainvälisyyttä. Seuraavat luvut<br />

kuvaavat vuoden 2005 vaihtoa <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistosta ulkomaille ja sieltä <strong>Oulu</strong>un:<br />

• ulkomaille lähti <strong>Oulu</strong>sta 123 opettaja-<br />

ja tutkijavierailijaa vähintään<br />

kahdeksi viikoksi. Yhteensä he työskentelivät<br />

ulkomailla 22 henkilötyövuotta.<br />

• alle kahden viikon opettaja- ja tutkijavierailuja<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta ulkomaille<br />

tehtiin 225, yhteensä noin neljän<br />

henkilötyövuoden verran.<br />

• ulkomailta <strong>Oulu</strong>un tuli 144 opettajaja<br />

tutkijavierailijaa vähintään kahdeksi<br />

viikoksi. Yhteensä he työskentelivät<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 37 henkilötyövuotta.<br />

• alle kahden viikon opettaja- ja tutkijavierailuja<br />

ulkomailta <strong>Oulu</strong>n yliopistoon<br />

tehtiin yhteensä 300, yhteensä<br />

kuuden henkilötyövuoden verran.<br />

• eniten tutkija- ja opettajavierailuja<br />

<strong>Oulu</strong>sta ulkomaille ja sieltä <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistoon tehtiin teknillistieteellisellä<br />

alalla.<br />

23

a k t u u m i t<br />

Tiedonjulkistamispalkinto <strong>Oulu</strong>un<br />

<strong>Oulu</strong>lais-helsinkiläinen kasvitieteilijöiden ryhmä on saanut opetusministeriön<br />

myöntämän tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Palkinto<br />

myönnettiin <strong>Oulu</strong>n kasvit – Piimäperältä Pilpasuolle -teokselle.<br />

Palkitussa teoksessa kuvataan ja kommentoidaan kaikki <strong>Oulu</strong>ssa<br />

kasvavat kasvit. Lisäksi kirja sisältää geologisia, ilmasto- ja kallioperätutkimuksellisia,<br />

kasvimaantieteellisiä, asutushistoriallisia ja kulttuurimaantieteellisiä<br />

sekä kulttuurihistoriallisia tietoja tiiviisti kuvattuna.<br />

Kirja on kirjoitettu kansantajuisesti, mutta sinne on kätketty myös<br />

tieteellisiä kannanottoja. Teos onkin saanut hyvän vastaanoton sekä<br />

kasviharrastajien että ammattilaisten keskuudessa.<br />

Kirjan tekijät, kasvimuseon hoitaja (emeritus) Tauno Ulvinen, preparaattori<br />

Lassi Kalleinen ja rehtori (emeritus) Erkki Vilpa <strong>Oulu</strong>n yliopistosta<br />

sekä yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopistosta saivat suuruudeltaan<br />

10 000 euron palkinnon. Tänä vuonna tiedonjulkistamispalkintoja<br />

myönnettiin kaikkiaan kahdeksan.<br />

Korkeakoululaitoksen<br />

suuntana<br />

osaamiskeskittymät<br />

Insinöörimatematiikan<br />

opetus tehostuu<br />

Tero Suutar i<br />

Teknologiateollisuuden 100-vuotisjuhlasäätiö on myöntänyt<br />

200 000 euroa <strong>Oulu</strong>n yliopiston insinöörimatematiikan opetukseen.<br />

Säätiö jakoi lähes miljoona euroa viitenä apurahana alan yliopistokoulutuksen<br />

kehittämiseen.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tekniikan opiskelijoiden matematiikan taitoja<br />

aiotaan parantaa tuntuvasti jatkuvalla oppimisen arvioinnilla, joka<br />

käytännössä tarkoittaa parin viikon välein järjestettäviä välikokeita.<br />

Opiskelun tehostaminen otetaan käyttöön heti ensi syksynä matematiikan<br />

peruskurssi I:ssä uusille aloittaville tekniikan opiskelijoille.<br />

Jaoksen esimies, professori Keijo Ruotsalainen on syystäkin erittäin<br />

tyytyväinen.<br />

”Tekniikan opiskelussa pulmaksi koettua matematiikan opetusta<br />

uudistetaan apurahan turvin merkittävällä tavalla. Teknillisen tiedekunnan<br />

opiskelijoiden matematiikan kurssit suoritetaan ensi syksystä<br />

alkaen kunkin kurssin osasuorituksen antavalla osakokeella<br />

ja lisäksi normaaleilla välikokeilla”, Ruotsalainen kertoo. Kansainvälisten<br />

esimerkkien mukaan tämä nopeuttaa tekniikan opinnoissa<br />

edistymistä.<br />

Opetusministeriö aikoo kehittää<br />

Suomen korkeakoululaitosta<br />

yliopistoista, ammattikorkeakouluista<br />

ja niiden välisistä yhteenliittymistä<br />

muodostuvana<br />

kokonaisuutena. Järjestelmän<br />

rakenteet voivat vaihdella alueellisesti.<br />

Koulutusta ja tutkimusta<br />

sekä t&k-toimintaa keskitetään<br />

nykyistä suuremmiksi<br />

kokonaisuuksiksi kummallakin<br />

sektorilla.<br />

Kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä,<br />

erityisesti suuria korkeakoulukaupunkeja<br />

ja pääkaupunkiseutua,<br />

kehitetään kansainvälisinä<br />

tieteellisinä ja teknologisina<br />

keskuksina, jotka pystyvät<br />

kilpailemaan kansainvälisten<br />

keskusten tasolla.<br />

Tavoitteena on, että korkeakoulut<br />

olisivat kansainvälisesti<br />

entistä kilpailukykyisempiä<br />

ja voisivat nykyistä paremmin<br />

vastata alueiden erilaisiin tarpeisiin.<br />

Valmistelutyö tulee pohjautumaan<br />

laajalti korkeakoulujen<br />

itsensä käynnistämien hankkeiden<br />

tavoitteisiin. Ministeriö<br />

odottaa yliopistoilta ensimmäisiä<br />

konkreettisia esityksiä jo<br />

elokuun loppuun mennessä.<br />

Promootiossa vihittiin<br />

251 nuorta tohtoria<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston seitsemännessä,<br />

kaikkien tiedekuntien<br />

yhteisessä tohtoripromootiossa<br />

20. toukokuuta.<strong>2006</strong> vihittiin<br />

251 nuorta tohtoria, joista<br />

läsnä olevina vihittiin 207 ja<br />

poissa olevina 44. Lisäksi vihittiin<br />

23 kunniatohtoria, joista 10<br />

on suomalaisia ja 13 ulkomaisia<br />

yhteiskunnallisia vaikuttajia tai<br />

alansa ansioituneita tutkijoita.<br />

Nuoret tohtorit eli promovendit<br />

olivat pääosin edellisen,<br />

vuonna 2002 järjestetyn<br />

promootion jälkeen väitelleitä.<br />

Naisia nuorista tohtoreista oli<br />

noin 56 prosenttia. Lähes puolet<br />

nuorista tohtoreista, 120, oli<br />

valmistunut lääketieteellisestä<br />

tiedekunnasta.<br />

Tohtoripromootio on <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston suurin perinteikäs<br />

akateeminen juhla, joka<br />

järjestetään neljän vuoden välein.<br />

Vihkiäisjuhlaan 20.5. Linnanmaan<br />

kampuksella osallistui<br />

kaikkiaan yli 800 henkilöä.<br />

24

a k t u u m i t<br />

Yliopiston tunnus uudistui<br />

Kevät raikasti <strong>Oulu</strong>n yliopiston tutun tornitunnuksen. Pienillä<br />

muutoksilla nykyaikaistetulla tunnuksella pyritään kuvastamaan<br />

yliopiston nykyistä kehitysvaihetta ja tulevaisuuden tavoitteita,<br />

arvokasta perimää unohtamatta.<br />

Uudistettu tunnus on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Graafinen<br />

tornimerkki on säilytetty ennallaan, mutta yliopiston nimi on siirtynyt<br />

kokonaan neliömerkin alle. Nimi esiintyy tunnuksessa myös<br />

englanniksi, mikä kertoo yliopiston vahvistuvasta kansainvälistymisestä.<br />

Tunnuksen sininen, valkoinen ja hopeinen väri viestittävät yliopiston<br />

pohjoisuutta ja paikallisuutta. Sininen väri on perinteisesti<br />

myös tieteen ja viisauden symboli. Heraldinen tornikuvio on<br />

ollut yliopiston tunnisteena jo vuodesta 1960 lähtien. Kuvio pohjautuu<br />

<strong>Oulu</strong>n kaupungin vaakunan linnan torneihin.<br />

Tunnuksen myötä uudistuu yliopiston koko visuaalinen ilme.<br />

Erilaisissa materiaaleissa näkyvän visuaalisen linjan perustan<br />

muodostavat tunnuksen muodot ja värit. Uudistettu visuaalinen<br />

ilme viestii yliopiston monipuolisuudesta, luovuudesta, dynaamisuudesta<br />

ja laadukkuudesta.<br />

Yliopiston uudistettu tunnus ja visuaalisen ilmeen ratkaisut<br />

ovat oululaisen mainostoimisto Avalonin Art Director Marko<br />

Lassilan käsialaa.<br />

Tavoitteena kansainvälinen<br />

huippututkimus<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto ja opetusministeriö ovat sopineet <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

toiminnan tavoitteista, periaatteista ja linjauksista uudelle tulossopimuskaudelle<br />

2007–2009. Kevään tulosneuvotteluissa sovittujen<br />

tavoitteiden mukaisesti opetusministeriö tulee osoittamaan<br />

yliopistolle lisärahoitusta muun muassa tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen<br />

kehittämiseen.<br />

Ministeriöltä saadun palautteen mukaan <strong>Oulu</strong>n yliopisto on<br />

menestynyt hyvin muun muassa strategisten painoalojensa ja kansainvälistymisen<br />

kehittämisessä, tutkintomäärien lisäämisessä sekä<br />

valmistumisaikojen lyhentämisessä.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto jatkaa tutkimustoimintansa profiloimista painoaloilleen<br />

biotekniikkaan, informaatiotekniikkaan sekä pohjoisuusja<br />

ympäristöalalle. Pohjoisuus- ja ympäristöpainoalalla yliopisto<br />

suuntautuu erityisesti pohjoiseen globaalimuutostutkimukseen ja<br />

Euroopan tutkimusalueen pohjoisen osaamisyhteisön kehittämiseen<br />

tukien EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa.<br />

Tutkimuksen laatua vahvistetaan tehostamalla painoalojen tutkijakoulutusta<br />

ja väitöskirjojen ohjausta. Lisäksi lisätään kansainvälistä<br />

yhteistyötä, liikkuvuutta ja verkostoitumista sekä perustetaan<br />

kansainväliseen yhteistutkintoon johtavia tohtoriohjelmia.<br />

Kansainvälistymiseen liittyviä hankeohjelmia ovat muun muassa<br />

Double Degree in Marketing, Speciality in International Business<br />

(2007–2009), Education and Globalisation (englanninkielinen<br />

maisteriohjelma <strong>2006</strong>–2007), FMA International Master’s Programme<br />

in Financial and Management Accounting (<strong>2006</strong>–2007)<br />

ja Finnish-Russian Barents Cross-Border University (FRB–CBU)<br />

2007–2009<br />

Yliopiston rakenteellisessa kehittämisessä tullaan tarkastelemaan<br />

muun muassa laitoskokoja, alueellisen toiminnan kokoamista<br />

sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömuotoja.<br />

Lajunen neljännelle kaudelle<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston rehtorin vaalissa maaliskuussa rehtoriksi valittiin<br />

nykyinen rehtori Lauri Lajunen. Hän sai vaalissa ensimmäisellä äänestyskierroksella<br />

92 ääntä ja vastaehdokas, hammaslääketieteen<br />

professori Kyösti Oikarinen 42 ääntä.<br />

Rehtorin uusi viisivuotiskausi alkaa 1.8.<strong>2006</strong>. Epäorgaanisen kemian<br />

professori Lauri Lajunen valittiin <strong>Oulu</strong>n yliopiston rehtoriksi<br />

ensimmäisen kerran vuonna 1993.<br />

Anssi Paasille Ashby Prize<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston maantieteen professorille Anssi Paasille on myönnetty<br />

kansainvälinen Ashby Prize -palkinto 2005. Paasin saama Ashby<br />

Prize on ensimmäinen, joka on myönnetty Yhdysvallat–Iso-Britannia–Australia<br />

-akselin ulkopuolella toimivalle tutkijalle. Palkinnon<br />

jakaa alue- ja kaupunkitutkimuksen johtava kansainvälinen julkaisusarja<br />

Environment and Planning A.<br />

Paasi tarkastelee palkitussa julkaisussaan muun muassa tiedontuotannon<br />

muutoksia globalisoituvassa maailmassa, uusliberalistisen<br />

kilpailun vaikutuksia tutkimus- ja julkaisutoimintaan, Thomson<br />

ISI:n tietokantojen keskittyneisyyttä sekä niiden roolia tieteellisen<br />

julkaisutoiminnan samankaltaistumisessa eri maissa.<br />

Juha-Pekka Lunkka Tiedeakatemiaan<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston maaperägeologian professori Juha-Pekka Lunkka<br />

on valittu Suomalaisen Tiedeakatemian matemaattis-luonnontieteellisen<br />

osaston jäseneksi. Tiedeakatemiaan valittiin tänä vuonna<br />

19 kotimaista ja 4 ulkomaista jäsentä.<br />

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen<br />

keskusteluseura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä<br />

tutkimusta. Sillä on 580 kotimaista ja 202 ulkomaista jäsentä, jotka<br />

on kutsuttu akatemiaan tieteellisten ansioiden perusteella.<br />

25

Kiurun laulusta tutkakuviin<br />

Sääennusteiden armoilla<br />

26

Teksti: Johanna Ylipulli<br />

Kuvat: Teoksesta Conrad Lycosthenes: De Prodigiorum<br />

ac Ostentorum Chronicon, julkaistu vuonna 1557<br />

Säiden ennustamisella on pitkät ja värikkäät perinteet. Nykyaikainen meteorologia on etääntynyt<br />

kauas vanhimmista luonnonmerkkeihin perustuvista ennustuksista, mutta kansanennustajat jaksavat<br />

silti kiehtoa. Aikoinaan uskottiin myös astrologian paljastavan tulevan sään.<br />

Pirteä ja muodikkaasti pukeutunut<br />

nuori nainen kertoo huomisen sään<br />

uutisten loppuhuipennukseksi. Esitys<br />

on sujuva, kartan grafiikka tyylikästä.<br />

Vaikka uutiset muuten olisivat<br />

menneet sivu suun, olohuoneesta<br />

kantautuva huuto ”sää!” saa<br />

perheen kiireisimmätkin kipittämään<br />

television ääreen muutamaksi<br />

kriittiseksi minuutiksi.<br />

”Sää vaikuttaa niin hurjasti jokaisella elämänalueella. Alkaen<br />

siitä, onnistuuko sunnuntain kävelyretki tai piknik”, pohtii Maija<br />

Kallinen, säiden ennustamisen traditioita tutkinut aate- ja oppihistorian<br />

professori.<br />

Yhteiskunnallisessa mittakaavassa säällä on suuri merkitys esimerkiksi<br />

liikenneolosuhteille ja maataloudelle. Viimeistään kokonaisia<br />

kaupunkeja matalaksi pistävät hurrikaanit todistavat sääilmiöiden<br />

valtavan voiman.<br />

Ennusteet tähdistä<br />

Maija Kallinen kiinnostui sääoppien historiasta huomattuaan, että<br />

meteorologiaa on tutkittu todella vähän. Hänen erikoisalaansa<br />

ovat 1500–1600 -luvut.<br />

Tuolloin säiden ennustaminen jakaantui kahteen pääsuuntaukseen:<br />

akateeminen traditio pyrki selittämään säiden syitä systemaattisesti,<br />

astrologinen traditio taas pohjautui planeettojen liikkeiden<br />

tarkkailuun.<br />

”Astrologia on liitetty aina antiikin ajoista sään ennustamiseen.<br />

Sen avulla tehtiin luonneanalyysejä kuten nykyäänkin, mutta lisäksi<br />

ennustettiin tulevaisuutta ja erilaisille toimille sopivia ajankohtia”,<br />

Kallinen kertoo.<br />

1500-luvun lopulla almanakat nousivat painotaidon myötä hyvin<br />

populaariksi kirjallisuudenlajiksi. Almanakasta saattoi tarkistaa<br />

niin päivän sään kuin sairausepidemioiden liikkeetkin.<br />

”Astrologisilla ennustuksilla oli hurja kysyntä, mutta kyllä niille<br />

myös naurettiin. 1600-luvulla Englannissa ilmestyi almanakka<br />

nimeltä Poor Robin, jossa heitettiin kunnon herjaa tuon ajan ennustuksista.<br />

Ennusteet olivat härskejä: ’Kuun kierron tässä vaiheessa<br />

on selvää, että kukko astuu kanan ja renki piian’”, Kallinen<br />

kuvailee.<br />

Teknologiasta potkua<br />

Astrologia joutui yliopistopiireissä toden teolla naurunalaiseksi<br />

1600–1700 -lukujen taitteessa mutta säilyi silti kansanhuvina.<br />

”Nykyinen ennustamistraditio alkoi syntyä, kun säähavaintoja<br />

alettiin systematisoida ensimmäisen kerran 1600-luvun loppupuolella”,<br />

Kallinen kertoo. ”1600-luvulla syntyivät myös ensimmäiset<br />

lämpö-, tuuli- ja kosteusmittarit, mutta niillä ei ollut vielä<br />

pitkiin aikoihin yhtenäistä mitta-asteikkoa.”<br />

Niin havaintojen tekeminen kuin teknologiakin jalostuivat seuraavina<br />

vuosisatoina, mutta moderni sääennustaminen kehittyi<br />

vasta 1900-luvulla.<br />

”Vasta silloin ilmakehän fysiikan ymmärrys oli sillä tasolla, että<br />

saatiin aikaan edes joitakin toimivia ennustuksia”, Kallinen toteaa.<br />

Sodat toimivat usein teknisen ja tieteellisen kehityksen vauhdittajina,<br />

ja näin oli meteorologiankin kohdalla. Toisen maailmansodan<br />

aikana kehiteltiin runsaasti säiden ennustamiseen liittyviä<br />

välineitä ja teoriaa. Lähiajan sää tuli tuntea muun muassa lentopommitusten<br />

onnistumisen vuoksi.<br />

Nykypäivänä tietokoneet ovat mahdollistaneet laajojen aineistojen<br />

käsittelyn. Ilman koneiden tekemiä miljardeja laskelmia pitemmän<br />

ajan sään ennustaminen ei onnistuisi.<br />

Perimätiedon arvo<br />

Ennen säähavaintojen ja -ennustusten tekoon liittyvän teknologian<br />

kehittymistä luonnonmerkkien lukeminen oli ainoa keino ennustaa<br />

säätä. Varhaisissa yhteisöissä ihmisen eloonjääminen riippui<br />

esimerkiksi suotuisista metsästyssäistä.<br />

Luonnonmerkeistä muodostettiin muistisääntöjä, joista osa<br />

elää yhä nykyäänkin: ”kuu kiurusta kesään…”<br />

”Muistisääntöjen perinne näkyy esimerkiksi antiikin kirjallisuudessa.<br />

Se, mikä on joskus ollut korkeakulttuurin tiedollista omaisuutta,<br />

on aikojen kuluessa siilautunut kansanomaisiin käsityksiin”,<br />

Kallinen valaisee.<br />

Kansanomainen ennustustraditio on kulkenut vuosisatoja akateemisen<br />

ja astrologisen tradition rinnalla. Se sisältää paljon arvokasta<br />

perimätietoa ja voi hyvinkin auttaa lyhyen ajan sääennusteiden<br />

tekemisessä.<br />

Oikukas ystävämme<br />

Sää kiinnostaa ja synnyttää intohimoja. Ihmiset kiukustuvat, jos<br />

säätiedotukset eivät pidä paikkaansa. Ilmatieteen laitos korostaa,<br />

että ilmakehän kaoottisuus tekee ennusteista vain todennäköisiä,<br />

mutta arkiajattelussa tämä usein unohtuu.<br />

”Nyky-yhteiskunnassa on totuttu varmuuteen. Sää taas on aika<br />

ennakoimaton ilmiö”, Kallinen pohtii.<br />

Ehkäpä osittain juuri sään oikullisuus tekee sen ennustamisesta<br />

niin kiehtovaa. Sää on ilmiö, jota ei vieläkään ole täysin saatu<br />

haltuun.<br />

Almanakat astrologisine ennustuksineen olivat 1600-luvulla<br />

toisaalta totisia ennustusyrityksiä, toisaalta hilpeää huvia – ja<br />

viihdettä sääennustukset ovat yhä edelleen. Tv-uutisiin pääsevät<br />

esiintymiskykyiset meteorologit, joista leivotaan iltapäivälehdissä<br />

kansakunnan julkkiksia.<br />

”Meillä sentään on meteorologeja ennustamassa!” Kallinen<br />

naurahtaa. ”Rapakon takana tv-uutisten ennustajat ovat näyttelijöitä,<br />

missejä ja malleja.”<br />

27

Pohjoinen ja globaalinen<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston vuosi 2005<br />

Kuva: Juha Sarkkinen<br />

Linnanmaan yliopistorakennukset on rakennettu valmiiksi.<br />

Viime vuonna otettiin käyttöön tällä haavaa viimeiset uudet<br />

suuret rakennusvaiheet, jotka rakennettiin informaatiotekniikan<br />

alan yksiköille. Kuvassa Tietotalo 1.<br />

Vakaata perustoimintaa ja uusia haasteita. <strong>Oulu</strong>n yliopisto suoriutui perustehtävistään<br />

onnistuneesti vuonna 2005 ja vastasi siihen kohdistuneisiin odotuksiin.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston toimintaa leimasi vahvan<br />

paikallisen vaikuttavuuden lisäksi voimistuva<br />

globaalisuus vuonna 2005. Yliopiston<br />

merkitys Pohjois-Suomen akateemisen<br />

työvoiman kouluttajana on edelleen erittäin<br />

suuri. Perustutkintoja suoritettiin ennätykselliset<br />

1333.<br />

Valmistuneet työllistyvät hyvin. Kolmella<br />

neljästä oli työpaikka jo valmistumishetkellä.<br />

79 prosenttia valmistuneista työllistyi<br />

<strong>Oulu</strong>n ja Lapin läänien alueelle ja heistä 61<br />

prosenttia <strong>Oulu</strong>un ja sen lähiseudulle. Parhaiten<br />

työllistyivät lääketieteen, hammaslääketieteen<br />

ja tekniikan koulutusaloilta perustutkinnon<br />

suorittaneet.<br />

Tutkimustoiminnan vakautta osoittaa, että<br />

tieteellisten ja muiden julkaisujen määrä<br />

jatkoi lievää kasvuaan. Tohtorintutkintoja<br />

suoritettiin 130, saman verran kuin edellisenä<br />

ennätysvuonna.<br />

Perustutkimuksen rinnalla yliopistossa<br />

syntyi lukuisia teknologisia ja kaupallisia sovelluksia.<br />

Henkilökunta teki vuoden 2005<br />

aikana yhteensä 56 keksintöehdotusta, joista<br />

kaksi kolmasosaa tuli teknistieteelliseltä<br />

alalta.<br />

Viime vuoden aikana toteutettiin EU-rakennerahastojen<br />

rahoituksella yli sata alueellista<br />

koulutus-, asiantuntija- ja tutkimushanketta.<br />

Uusia maisteriohjelmia alkoi<br />

muun muassa tieto- ja viestintätekniikan,<br />

lääketieteen tekniikan ja kulttuuriteollisuuden<br />

aloilla.<br />

Alueellista toimintaa kehitettiin Kuusamon<br />

kaupungin kanssa sekä <strong>Oulu</strong>n Eteläisen<br />

ja Perämerenkaaren alueilla. Kajaanin<br />

yliopistokeskus vahvisti tutkimustaan kaikilla<br />

Kainuun kärkialoilla, mittaustekniikassa,<br />

tietojenkäsittelytieteissä ja liikuntateknologiassa.<br />

Rekrytointi ulkomailta tehostuu<br />

Voimistuvaa kansainvälistymistä osoittavat<br />

useat uudet yhteistyösopimukset ulkomaisten,<br />

kuten japanilaisen Hokkaidon, eteläkorealaisen<br />

Dongseon ja yhdysvaltalaisen<br />

Greensboron yliopiston kanssa.<br />

Yliopisto vahvisti yhteyksiään ulkomaisiin<br />

yhteistyöyliopistoihin globaalien kysymysten<br />

tutkimuksessa. Rahoitusta saatiin yhteishankkeille<br />

Luoteis-Venäjän, Pohjoismaiden<br />

ja arktisen alueen yliopistojen kanssa.<br />

Kansainvälistyminen kasvaa myös koulutuksessa.<br />

<strong>Oulu</strong>ssa opiskeli vuoden aikana yli<br />

700 ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opis-<br />

kelijaa. Ulkomaille vaihto-opiskelijoiksi <strong>Oulu</strong>sta<br />

lähti 314 opiskelijaa.<br />

Vuoden aikana valmistuneen uuden kansainvälisen<br />

toiminnan strategian mukaisesti<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto vahvistaa kansainvälisyyttään<br />

rekrytoimalla yhä enemmän ulkomaisia<br />

asiantuntijoita ja opiskelijoita ja laajentamalla<br />

englanninkielistä opetusta.<br />

Linnanmaa rakennettu valmiiksi<br />

Yliopiston kokonaisrahoitus oli noin 203<br />

miljoonaa euroa. Se laski edellisvuodesta<br />

1,7 prosenttia. Laskuun vaikutti erityisesti<br />

täydentävän rahoituksen pieneneminen<br />

10,2 prosentilla. Viimeisten kymmenen vuoden<br />

aikana <strong>Oulu</strong>n yliopiston valtion budjetin<br />

määrärahat ovat kasvaneet selvästi vähemmän<br />

kuin muissa yliopistoissa keskimäärin.<br />

1970-luvulla alkanut mittava yliopiston<br />

rakentamisohjelma saatettiin päätökseen.<br />

Käyttöön vihittiin Linnanmaan kampuksella<br />

viimeinen suuri rakennusvaihe, jossa valmistuivat<br />

uudet tilat tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitokselle, mikro- ja nanoteknologian<br />

keskukselle ja osalle sähkö- ja tietotekniikan<br />

osastoa.<br />

28

n i m i t y k s e t<br />

Peter Hästö<br />

matematiikan professoriksi<br />

Filosofian tohtori, dosentti Peter Hästö on<br />

nimitetty <strong>Oulu</strong>n yliopiston matematiikan<br />

professorin virkaan 1.4.<strong>2006</strong> alkaen.<br />

Peter Hästö on väitellyt filosofian tohtoriksi<br />

Helsingin yliopistossa 2003. Dosentiksi<br />

samaan yliopistoon hänet nimitettiin 2004.<br />

Hästö on toiminut tutkijana Helsingin yliopistossa<br />

ja vierailevana tutkijana Wienin ja<br />

Michiganin yliopistoissa sekä Norjan teknillis-luonnontieteellisessä<br />

yliopistossa Trondheimissa. Kuluvan<br />

vuoden alusta lähtien hän on hoitanut matematiikan professorin<br />

virkaa <strong>Oulu</strong>n yliopistossa.<br />

Peter Hästön tutkimus kuuluu teoreettisen matematiikan<br />

piiriin. Viime aikoina se on liittynyt muun muassa funktioavaruuksiin,<br />

joita tarvitaan differentiaaliyhtälöiden täsmälliseen<br />

ja syvälliseen ymmärtämiseen. Erilaisia funktioavaruuksia<br />

tarvitaan monien ongelmien ratkaisussa. Hästön tutkimat niin<br />

kutsutut varioivaeksponenttiset avaruudet liittyvät ei-homogeenisiin<br />

ongelmiin, esimerkiksi ”älykkäisiin” nesteisiin, joissa<br />

viskositeetti riippuu muuttuvasta sähkökentästä.<br />

Tero Ala-Kokko<br />

teholääketieteen professoriksi<br />

Lääketieteen tohtori, dosentti Tero Ala-Kokko<br />

on nimitetty <strong>Oulu</strong>n yliopiston osa-aikaiseen<br />

teholääketieteen professorin määräaikaiseen<br />

virkasuhteeseen 1.4.<strong>2006</strong>–<br />

31.3.2011.<br />

Tero Ala-Kokko on väitellyt lääketieteen<br />

tohtoriksi <strong>Oulu</strong>n yliopistossa 1997 ja nimitetty<br />

dosentiksi 1999. Ala-Kokko on toiminut<br />

anestesiologian erikoislääkärinä <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistollisessa sairaalassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien.<br />

Vuodesta 2000 hän on työskennellyt leikkaus- ja tehohoidon<br />

tulosyksikön teho-osastojen osastonylilääkärinä. Ala-Kokko<br />

on hoitanut teholääketieteen professuuria <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

kuluvan vuoden alusta lähtien.<br />

Tero Ala-Kokko on tutkimuksissaan keskittynyt tehohoidon<br />

tuloksiin eri potilasryhmissä ja kirurgisen tehohoidon erityiskysymyksiin.<br />

Parhaillaan hänen tutkimusryhmänsä erityisinä<br />

kohteina ovat tehohoitopotilaiden haavan paraneminen ja kollageeniaineenvaihdunta,<br />

infektiot sekä tehohoidossa olleiden<br />

potilaiden toipuminen. Ala-Kokko on julkaissut tutkimuksia<br />

myös obstetrisesta ja pediatrisesta anestesiologiasta.<br />

Heli Jantunen<br />

teknillisen fysiikan professoriksi<br />

Tekniikan tohtori Heli Jantunen on nimitetty<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston teknillisen fysiikan professorin<br />

virkaan, jonka alaksi on täsmennetty<br />

kokeellinen materiaalifysiikka, erityisesti<br />

elektroniikan materiaalit ja komponentit,<br />

1.5.<strong>2006</strong> alkaen.<br />

Heli Jantunen on väitellyt tekniikan tohtoriksi<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa 2001. Hän on<br />

työskennellyt tutkimusinsinöörinä ja projektipäällikkönä<br />

LK-Products Oy:ssä 1988–93 ja sen jälkeen<br />

perustamansa yrityksen toimitusjohtajana vuoteen 1998.<br />

1999–2002 Jantunen työskenteli useissa <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratorion tutkimusprojekteissa<br />

sekä post doc -tutkijana ja yliassistenttina<br />

2002–2004. Sen jälkeen hän on hoitanut teknillisen fysiikan<br />

professorin virkaa.<br />

Heli Jantusen tutkimustyön erikoisalue ovat tulevaisuuden<br />

materiaalit, kuten sähkökeraamit, komposiitit, polymeerit ja<br />

nanomateriaalit, niiden käyttöön liittyvät valmistusmenetelmät<br />

ja valmiiden komponenttien ominaisuudet. Useissa yhteistyöprojekteissa<br />

keskitytään uusien materiaalien käytännön<br />

sovelluksiin muun muassa tietoliikenteessä. Jantunen on keksijänä<br />

yli 20 kansainvälisessä ja kotimaisessa patentissa.<br />

Taina Turpeenniemi-Hujanen<br />

kliinisen syöpätautiopin professoriksi<br />

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti<br />

Taina Turpeenniemi-Hujanen on nimitetty<br />

kutsusta <strong>Oulu</strong>n yliopiston kliinisen syöpätautiopin<br />

professorin virkaan 1.5.<strong>2006</strong> alkaen.<br />

Taina Turpeenniemi-Hujanen on väitellyt<br />

lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa 1981 ja nimitetty dosentiksi<br />

1987. Hän on työskennellyt eri tehtävissä,<br />

kuten tutkijana ja opettajana, <strong>Oulu</strong>n yliopistossa ja <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistollisessa sairaalassa 1980-luvun alusta lähtien. Vuodesta<br />

1996 hän on hoitanut kliinisen syöpätautiopin professorin<br />

virkaa ja toiminut syöpätautien ja sädehoidon klinikan ylilääkärinä.<br />

Turpeenniemi-Hujasen tutkimustyön erikoisaluetta on syöpätauteihin<br />

liittyvä solu- ja molekyylibiologia. Erityisesti hän<br />

on tutkinut sidekudoksen rappeutumiseen liittyviä entsyymejä.<br />

Viime vuosina tutkimuksen painopiste on siirtynyt rinta-,<br />

iho- ja keuhkosyöpien kliiniseen tutkimukseen pahalaatuisiin<br />

syöpäkasvaimiin ja syövän leviämiseen liittyvien tekijöiden<br />

selvittämiseksi ja potilasennusteiden tarkentamiseksi.<br />

29

v ä i t ö k s e t<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston uudet<br />

tohtorit 12/2005 – 4/<strong>2006</strong><br />

Lääketieteellinen tiedekunta<br />

Lääketiede<br />

LL, FL Marja-Riitta Väisäsen väitöskirja<br />

Type XIII collagen. Characterization<br />

of ectodomain shedding and its biological<br />

implications in mammalian cells, characterization<br />

of type XIII collagen expression in<br />

human cancers tarkastettiin 1.12.2005.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Jyrki<br />

Heino (Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Taina Pihlajaniemi (lääketieteellisen<br />

biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöstyössä todettiin, että<br />

jo syöpää edeltävissä esiastemuutoksissa<br />

tyypin XIII kollageenin määrä alkaa<br />

lisääntyä ja on selvästi kohonnut sekä<br />

tietyissä syövissä. Marja-Riitta Väisänen<br />

on syntynyt Kajaanissa 1961 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1980.<br />

LK, FM Päivi Härkösen väitöskirja<br />

17β-Hydroxysteroid dehydrogenases/17-ketosteroid<br />

reductases (17HSD/KSRs) in prostate<br />

cancer. The role of 17HSD/KSR types 2,<br />

5, and 7 in steroid hormone action and loss of<br />

heterozygosity at chromosome arm 16q tarkastettiin<br />

2.12.2005. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Pirkko Härkönen (Lundin<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko<br />

Vihko (<strong>Oulu</strong>n yliopisto). Väitöstyössä<br />

tutkittiin eturauhassyövän etenemiseen<br />

liittyvien 17HSD/KSR -entsyymiaktiivisuuksien<br />

muutoksia.<br />

FM Timo Väisäsen väitöskirja Cellular<br />

localisation of type XIII collagen, and its induced<br />

expression in human neoplasias and<br />

corneal diseases tarkastettiin 2.12.2005.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Leena<br />

Bruckner-Tuderman (University Hospital<br />

Freiburg) ja kustoksena professori<br />

Taina Pihlajaniemi (lääketieteellisen<br />

biokemian ja molekyylibiologian laitos).<br />

Väitöstyössä tutkittiin tyypin XIII<br />

kollageenin solulokalisaatiota ja sen lisääntynyttä<br />

ilmentymistä eräissä syövissä<br />

ja sarveiskalvosairauksissa. Timo Väisänen<br />

on syntynyt Kajaanissa 1967 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1986.<br />

LL Riikka Ylösen väitöskirja Characterization<br />

of the function of type XIII collagen<br />

in mice; specific roles during cardiovascular<br />

development and postnatally in bone<br />

modeling tarkastettiin 2.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Kalervo Väänänen<br />

(Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Taina Pihlajaniemi (lääketieteellisen<br />

biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöstyössä tutkittiin tyypin<br />

XIII kollageenin osallistumista sydän- ja<br />

verenkiertojärjestelmän kehityksen sekä<br />

luun muodostuksen säätelyyn siirtogeenisillä<br />

hiirillä. Riikka Ylönen on syntynyt<br />

Konnevedellä 1973 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1992.<br />

FM Marja Liisanantin väitöskirja<br />

Phosphatidylethanol in lipoproteins as a regulator<br />

of vascular endothelial growth factor<br />

tarkastettiin 2.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Matti Jauhiainen (Kansanterveyslaitos)<br />

ja kustoksena professori<br />

Markku Savolainen (sisätautien klinikka).<br />

Väitöstyössä todettiin, että lipoproteiinien<br />

fosfolipideillä on merkitystä<br />

verisuonen seinämän solujen toiminnan<br />

säätelyssä. Marja Liisanantti on syntynyt<br />

Kemissä 1967 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1986.<br />

LL Tero Heikkisen väitöskirja Comparison<br />

of hip fracture treatment in Finland,<br />

Great Britain and Sweden with special<br />

reference to evaluation methods tarkastettiin<br />

9.12.2005. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Markku Järvinen (Tampereen<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Pekka Jalovaara (kirurgian klinikka).<br />

Väitöstyössä verrattiin kahden käytetyimmän<br />

reisiluun kaulan alueen murtumien<br />

hoitomenetelmän, luunsisäisen<br />

kiinnityksen ja puolitekonivelen etuja<br />

eri ikäryhmissä. Tero Heikkinen on syntynyt<br />

Suomussalmella 1978 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1997.<br />

LL Timo Kaakisen väitöskirja Methods<br />

to improve neurological recovery after hypothermic<br />

circulatory arrest. Fructose-1,6-bisphosphate<br />

and hypertonic saline dextran<br />

in a surviving porcine model tarkastettiin<br />

9.12.2005. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Pertti Aarnio (Satakunnan keskussairaala)<br />

ja kustoksena professori Tatu<br />

Juvonen (kirurgian klinikka). Väitöstyössä<br />

todettiin, että FDP ja HSD suojaavat<br />

aivoja hapenpuutteelta koe-eläinmallissa.<br />

Timo Kaakinen on syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1979 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1998.<br />

FM Sanna Yrjänän väitöskirja Implementation<br />

of 0.23 T Magnetic Resonance<br />

Scanner to perioperative imaging in neurosurgery<br />

tarkastettiin 9.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Charles Truwit<br />

(University of Minnesota) ja kustoksena<br />

professori John Koivukangas<br />

(neurokirurgian klinikka). Väitöstyössä<br />

tutkittiin <strong>Oulu</strong>n magneettikuvausleikkaussalikokonaisuuden<br />

hyötyjä ja rajoituksia<br />

sekä kehitettiin leikkaussalin matalakenttäisen<br />

magneettikuvauslaitteen<br />

kuvaustapoja. Sanna Yrjänä on syntynyt<br />

Lohtajalla 1969 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Kannuksessa 1988.<br />

LL Henni Ruokolaisen väitöskirja<br />

The prognostic role of matrix metalloproteinase<br />

-2 and -9 (MMP-2, MMP-9) and their<br />

tissue inhibitors -1 and -2 (TIMP-1, TIMP-<br />

2) in head and neck squamous cell carcinoma<br />

tarkastettiin 16.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Seppo Pyrhönen<br />

(TYS) ja kustoksena professori Taina<br />

Turpeenniemi-Hujanen (syöpätautien<br />

ja sädehoidon klinikka). Väitöstyössä<br />

tutkittiin kasvainkudoksen ja seerumin<br />

MMP-2:n ja MMP-9:n sekä näiden kudosinhibiittorien<br />

ilmentymistä ja kliinistä<br />

merkitystä pään ja kaulan alueen<br />

levyepiteelisyövässä. Henni Ruokolainen<br />

on syntynyt Kemissä 1976 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1995.<br />

LK Peeter Karihtalan väitöskirja Oxidative<br />

stress and counteracting mechanims in<br />

breast carcinoma tarkastettiin 20.1.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Päivi<br />

Heikkilä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Timo Paavonen (patologian<br />

laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

solujen hapettumisvaurioita ja niitä sääteleviä<br />

mekanismeja rintasyövässä. Peeter<br />

Karihtala on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1980<br />

ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 2000.<br />

LL Reeta Willigin väitöskirja Hip<br />

fracture — aspects of background factors<br />

and outcome tarkastettiin 20.1.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Olli Korkala<br />

(Reumasäätiön sairaala) ja kustoksena<br />

professori Pekka Jalovaara (kirurgian<br />

klinikka). Väitöstyössä tarkasteltiin<br />

lonkkamurtuman taustamuuttujien ja<br />

hoidon tulosten analyysia. Reeta Willig<br />

on syntynyt Tervolassa 1945 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kemissä 1965.<br />

FM Liisa Törmäkankaan väitöskirja<br />

Experimental Chlamydia pneumoniae infection<br />

model: effects of repeated inoculations<br />

and treatment tarkastettiin 21.1.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Bernhard<br />

Kaltenboeck (University of Au-<br />

30

v ä i t ö k s e t<br />

burn) ja kustoksena professori (emeritus)<br />

Pekka Saikku. Väitöstyössä tutkittiin<br />

toistuvien infektioiden ja hoidon<br />

vaikutusta kokeellisessa keuhkoklamydiainfektiomallissa.<br />

Liisa Törmäkangas<br />

on syntynyt Oulaisissa 1974 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1993.<br />

LL Hannu Penttilän väitöskirja Myocardial<br />

and cerebral preservation during offpump<br />

coronary artery surgery tarkastettiin<br />

28.1.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Markku Salmenperä (HUS) ja<br />

kustoksena professori Seppo Alahuhta<br />

(anestesiologian klinikka). Väitöstyössä<br />

tutkittiin sydänlihaksen ja aivojen suojaamista<br />

sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa<br />

ilman sydänkeuhkokonetta.<br />

Hannu Penttilä on syntynyt Liedossa<br />

1954 ja valmistunut ylioppilaaksi Turussa<br />

1974.<br />

FM Mari Leppilammen väitöskirja<br />

Functional and immunohistological studies<br />

on cancer-associated carbonic anhydrase<br />

isoenzyme IX tarkastettiin 17.2.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Markku<br />

Heikinheimo (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Seppo Parkkila<br />

(Tampereen yliopisto). Väitöstyössä<br />

tutkittiin hiilihappoanhydraaseja IX ja II<br />

suolikanavan alueella. Mari Leppilampi<br />

on syntynyt Alavieskassa 1969 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kalajoella 1988.<br />

LL Marianne Hinkulan väitöskirja<br />

Incidence of gynaecological cancers<br />

and cause specific mortality of grand multiparous<br />

women in Finland tarkastettiin<br />

3.3.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Tuula Salmi (TYS) ja kustoksena professori<br />

(emeritus) Antti Kauppila. Väitöstyössä<br />

tutkittiin gynekologisten syöpien<br />

ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta monisynnyttäjillä.<br />

Marianne Hinkula on<br />

syntynyt Raahessa 1965 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1984.<br />

TtM Kyllikki Syrjäpalon väitöskirja<br />

Values and appreciations in psychiatric care.<br />

Staff’s and patients’ views of current status<br />

of care tarkastettiin 10.3.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi arkkiatri Risto Pelkonen<br />

ja kustoksena professori Matti Isohanni<br />

(psykiatrian klinikka). Väitöstyössä<br />

arvioitiin psykiatrisen hoidon nykytilaa<br />

ja arvoperustaa. Kyllikki Syrjäpalo<br />

on syntynyt Suomussalmella 1950.<br />

LL Liisa Karisen väitöskirja Chronic<br />

chlamydial infection: impact on human<br />

reproductive health. Reproductive health<br />

research in the Northern Finland 1966<br />

Birth Cohort (NFBC 1966) tarkastettiin<br />

31.3.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Jorma Paavonen (HUS) ja kustoksena<br />

professori Anna-Liisa Hartikainen.<br />

Väitöstyössä tutkittiin kroonisia<br />

klamydiainfektiota lisääntymisterveydessä.<br />

Liisa Karinen on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1956 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1975.<br />

Hammaslääketiede<br />

HLL Petri Nurmenniemen väitöskirja<br />

Inflammatory cells and mitotic activity<br />

of keratinocytes in gingival overgrowth induced<br />

by immunosuppressive- and nifedipine<br />

medication tarkastettiin 17.2.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Veli-Jukka<br />

Uitto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Matti Knuuttila (hammaslääketieteen<br />

laitos). Väitöstyössä<br />

tutkittiin tulehdussolujen ja keratinosyyttien<br />

jakautumisaktiivisuutta lääkityksen<br />

aiheuttamassa ienliikakasvussa.<br />

Petri Nurmenniemi on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1972 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Viitasaarella 1991.<br />

Hoitotiede<br />

THM Maija-Leena Pönkön väitöskirja<br />

Special-needs students´psychiatric<br />

chain Multiple constituency evaluation of<br />

the need for treatment and the functioning<br />

of the treatment chain tarkastettiin<br />

3.2.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Kaija Nojonen(TaYS) ja kustoksena<br />

professori Juhani Nikkilä (hoitotieteen<br />

ja terveyshallinnon laitos). Väitöstyössä<br />

selvitettiin erityisoppilaan psykiatrisen<br />

hoitoketjun tarpeen ja toiminnan monitahoarviointia.<br />

Maija-Leena Pönkkö<br />

on syntynyt 1943.<br />

Luonnontieteellinen tiedekunta<br />

FM Mari Ylianttilan väitöskirja<br />

Structure-function studies of the peroxisomal<br />

multifunctional enzyme type 2 (MFE-2)<br />

tarkastettiin 9.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Pekka Mäntsälä (Turun<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Kalervo Hiltunen (biokemian laitos).<br />

Väitöstyössä osoitettiin biokemiallisin<br />

perusmenetelmin, että hiivan MFE-2:<br />

n kaksi dehydrogenaasia ovat erikoistuneet<br />

erilaisten rasvahappojen hapettamiseen.<br />

Mari Ylianttila on syntynyt Jurvassa<br />

1973 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Teuvalla 1992.<br />

FM Heikki Pöykön väitöskirja Host<br />

range of lichenivorous moths with special<br />

reference to nutritional quality and<br />

chemical defence in lichens tarkastettiin<br />

10.12.2005. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Veijo Jormalainen (Turun yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Marko Hyvärinen<br />

(biologian laitos). Väitöstyössä<br />

todettiin, että jäkälien sekundääriyhdisteillä<br />

on merkitystä jäkälien puolustautuessa<br />

niitä syöviä hyönteisiä vastaan.<br />

Heikki Pöykkö on syntynyt Rovaniemellä<br />

1970 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1989.<br />

Master of Science Natalia Babkovskaian<br />

väitöskirja Water-masers<br />

in dusty environments of stars and in galactic<br />

circumnuclear regions tarkastettiin<br />

15.12.2005. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Bengt Gustafsson (Upsalan yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Heikki<br />

Salo (fysikaalisten tieteiden laitos). Väitöstyössä<br />

tutkittiin vesi-maser -efektiä<br />

kaasun ja pölyn muodostamassa aineessa.<br />

Natalia Babkovskaia on syntynyt Pietarissa<br />

1975 ja suorittanut perustutkintonsa<br />

siellä 1998.<br />

FM Lasse Harjumaan väitöskirja Improving<br />

the software inspection process with<br />

patterns tarkastettiin 16.12.2005. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Ilkka<br />

Haikala (Tampereen teknillinen yliopisto)<br />

ja Cornelia Boldyreff (University of<br />

Lincoln) ja kustoksena professori Ilkka<br />

Tervonen (tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitos). Väitöstyössä tutkittiin katselmointien<br />

tärkeää roolia laadunvarmistuksessa<br />

ja ohjelmistotuotantoprosessien<br />

parantamisessa. Lasse Harjumaa on<br />

syntynyt Ranualla 1972 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1991.<br />

FL Kari Moision väitöskirja Numerical<br />

lithospheric modelling: rheology, stress<br />

and deformation in the central Fennoscandian<br />

Shield tarkastettiin 16.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Giorgio<br />

Ranalli (Carleton University) ja kustoksena<br />

professori Pertti Kaikkonen (geotieteiden<br />

laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

maapallon ylimmän osan, ns. litosfäärin<br />

muodonmuutos- ja jännitystilaa sekä<br />

lämpötilarakennetta Suomen lähialueilla.<br />

Kari Moisio on syntynyt Sallassa<br />

1969 ja valmistunut ylioppilaaksi Virroilla<br />

1988.<br />

FL Jyrki Mannisen väitöskirja Some<br />

aspects of ELF-VLF emissions in geophysical<br />

research tarkastettiin 17.12.2005.<br />

31

v ä i t ö k s e t<br />

Vastaväittäjänä toimi FT Craig J. Rodger<br />

(University of Otago) ja kustoksena<br />

professori Tuomo Nygrén (fysikaalisten<br />

tieteiden laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

avaruudesta tulevien äänitaajuisten<br />

ELF-VLF-radioaaltojen ominaisuuksia<br />

maanpintahavainnoissa. Jyrki Manninen<br />

on syntynyt Rovaniemen maalaiskunnassa<br />

1966 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Pielavedellä 1985.<br />

FM Marianne Kinnulan väitöskirja<br />

The formation and management of a software<br />

outsourcing partnership. A case study<br />

tarkastettiin 4.2.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Jyrki Kontio (Teknillinen<br />

korkeakoulu) ja Jukka Heikkilä<br />

(Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Veikko Seppänen (tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitos). Väitöstyössä<br />

tutkittiin ulkoistuksen kautta syntyvän<br />

ohjelmistopartnerisuhteen muodostumista<br />

ja hallintaa. Marianne Kinnula on<br />

syntynyt Tampereella 1968 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1987.<br />

FM Ville-Veikko Telkin väitöskirja<br />

Xenon porometry, a novel method for characterization<br />

of porous materials by means<br />

of 129Xe NMR spectroscopy of Xenon<br />

gas dissolved in a medium tarkastettiin<br />

10.2.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Alexander Pines (Berkeleyn yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Jukka<br />

Jokisaari (fysikaalisten tieteiden laitos).<br />

Väitöstyössä tutkittiin huokoisia materiaaleja<br />

huokosten sisälle tunkeutuneiden<br />

ksenon-atomien NMR-spektroskopian<br />

avulla. Ville-Veikko Telkki on syntynyt<br />

Siikajoella 1978 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Kemissä 1997.<br />

FL Jyrki Aution väitöskirja Environmental<br />

factors controlling the position of the<br />

actual timberline and treeline on the fells of<br />

Finnish Lapland tarkastettiin 25.2.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Risto<br />

Kalliola (Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Olavi Heikkinen (maantieteen<br />

laitos). Väitöstyössä selvitettiin<br />

ilmasto- ja muiden tekijöiden vaikutusta<br />

aktuaalisen metsänrajan ja puurajan<br />

määräytymiseen Lapin tuntureilla. Jyrki<br />

Autio on syntynyt Alatorniolla 1963<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Torniossa<br />

1982.<br />

FM Pirjo Rautiaisen väitöskirja Population<br />

biology of the Primula sibirica group<br />

species inhabiting frequently disturbed seashore<br />

meadows: implications for management<br />

tarkastettiin 8.4.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi tohtori Tommy Lennartsson<br />

(Swedish Biodiversity Centre) ja<br />

kustoksena professori Marko Hyvärinen<br />

(biologian laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

merenrantaniittyjen uhanalaisten<br />

kasvilajien populaatiobiologiaa. Pirjo<br />

Rautiainen on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1967 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1986.<br />

Teknillinen tiedekunta<br />

TkL Janne Lehtomäen väitöskirja<br />

Analysis of energy based signal detection<br />

tarkastettiin 9.12.2005. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Marco<br />

Lops (University of Cassino Italy) ja Visa<br />

Koivunen (Teknillinen korkeakoulu)<br />

ja kustoksena professori Markku Juntti<br />

(tietoliikennelaboratorio). Väitöstyössä<br />

tutkittiin signaalien läsnäolon ilmaisua,<br />

jonka tavoitteena on tehdä mahdollisimman<br />

luotettava päätös siitä, onko<br />

jollain radiotaajuusalueella aktiivinen<br />

radiosignaali vai ei. Janne Lehtomäki on<br />

syntynyt Pyhäjärvellä 1976 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1995.<br />

YTL Juhani Tarkkosen väitöskirja<br />

On terms of joint action, bordering<br />

on power and understanding tarkastettiin<br />

9.12.2005. Vastaväittäjinä toimivat<br />

professori Kaija Leena Saarela (Tampereen<br />

teknillinen yliopisto) ja KT Markku<br />

Kämäräinen (Tampereen aluetyöterveyslaitos)<br />

ja kustoksena professori<br />

Seppo Väyrynen (työtieteen oppiala).<br />

Väitöstyön aiheena oli työsuojeluvaltuutetut<br />

ja -päälliköt toimijoina, työorganisaatiot<br />

yhteistoiminnan areenoina<br />

ja työsuojelujärjestelmät kehittämisen<br />

kohteina. Juhani Tarkkonen on syntynyt<br />

Viitasaarella 1950 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1969.<br />

DI Kimmo Kansasen väitöskirja<br />

Wireless broadband single-carrier systems<br />

with MMSE turbo equalization receivers<br />

tarkastettiin 12.12.2005. Vastaväittäjinä<br />

toimivat Ph.D. Nikolai Nefedov<br />

(Nokia Schweiz AG) ja professori Ralf<br />

R. Müller (Norwegian University of<br />

Science and Technology) ja kustoksena<br />

professori Tadashi Matsumoto (tietoliikennelaboratorio).<br />

Väitöstyön aiheena<br />

oli MMSE turbo-kanavakorjaimia käyttävät<br />

langattomat laajakaistaiset yksikantoaaltojärjestelmät.<br />

Kimmo Kansanen<br />

on syntynyt Kuorevedellä 1971 ja<br />

valmistunut ylioppilaaksi Tikkakoskella<br />

1990.<br />

Arkkitehti Koichi Ushion väitöskirja<br />

Sensus Communis: A study on urban<br />

planning and its relationship to the history<br />

of communal ideology tarkastettiin<br />

16.12.2005. Vastaväittäjinä toimivat<br />

apulaisprofessori Marja Sarvimäki (University<br />

of Hawaii at Manoa) ja dosentti<br />

Kari Väyrynen (<strong>Oulu</strong>n yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Kaisa Broner-Bauer<br />

(arkkitehtuurin osasto). Väitöstyössä<br />

tarkasteltiin aatteellisen kehityksen vaikutusta<br />

kaupunkisuunnittelulakiin ja sitä<br />

kautta arkkitehdin työskentelyedellytyksiin<br />

sekä Länsi-Euroopassa että Japanissa.<br />

Koichi Ushio on syntynyt Kobessa<br />

1947 ja suorittanut perustutkintonsa<br />

Teknillisessä korkeakoulussa 1985.<br />

TkL Timo Aholan väitöskirja Intelligent<br />

estimation of web break sensitivity in<br />

paper machines tarkastettiin 20.1.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjinä toimivat professorit<br />

Pentti Lautala (Tampereen teknillinen<br />

yliopisto) ja Antti Kaunonen (Tampereen<br />

teknillinen yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Kauko Leiviskä (säätötekniikan<br />

laboratorio). Väitöstyössä tutkittiin<br />

uutta menetelmää paperikoneen<br />

katkoherkkyyden määrittämiseen. Timo<br />

Ahola on syntynyt Hämeenkyrössä<br />

1965 ja valmistunut ylioppilaaksi Ikaalisissa<br />

1984.<br />

DI Sami Karvosen väitöskirja Chargedomain<br />

sampling of high-frequency signals<br />

with embedded filtering tarkastettiin<br />

27.1.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjinä toimivat professorit<br />

Saska Lindfors (Teknillinen korkeakoulu)<br />

ja Svante Signell (Royal Institute<br />

of Technology) ja kustoksena professori<br />

Juha Kostamovaara (elektroniikan<br />

laboratorio). Väitöstyön aiheena oli<br />

korkeataajuisten signaalien varausmuotoinen<br />

näytteistys ja siihen yhdistetty<br />

suodatus. Sami Karvonen on syntynyt<br />

Vihannissa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Pyhäjärvellä 1995.<br />

TkL Risto Laitisen väitöskirja Improvement<br />

of weld HAZ toughness at low<br />

heat input by controlling the distribution of<br />

M-A constituents tarkastettiin 4.3.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjinä toimivat professori Risto<br />

Karppi (VTT Tuotteet ja Tuotanto)<br />

ja Ph.D. Casper van der Eijk (SINTEF<br />

Materials and Chemistry) ja kustoksena<br />

professori Pentti Karjalainen (materiaalitekniikan<br />

laboratorio). Väitöstyössä<br />

tutkittiin matalalla lämmöntuonnilla<br />

hitsatun liitoksen muutosvyöhykkeen<br />

sitkeyden parantamista kontrolloimalla<br />

M-A -saarekkeiden jakautumista. Ris-<br />

32

v ä i t ö k s e t<br />

to Laitinen on syntynyt Juuassa 1948<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Joensuussa<br />

1971.<br />

DI Jari Juutin väitöskirja Pre-stressed<br />

piezoelectric actuator for micro and fine<br />

mechanical applications tarkastettiin<br />

7.4.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjinä toimivat professorit<br />

Ahmad Safari (New Jersey)<br />

ja Leszek Golonka (Wroclaw) ja kustoksena<br />

professori Seppo Leppävuori<br />

(mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan<br />

laboratorio). Väitöstyön aiheena<br />

oli esijännitetty pietsosähköinen aktuaattori<br />

mikro- ja hienomekaniikan sovelluksiin.<br />

Jari Juuti on syntynyt Alajärvellä<br />

1973 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1993.<br />

Arkkitehti Juho Rajaniemen väitöskirja<br />

Kasvun kaavoitus. Tapaus Raahe<br />

1961–1996 tarkastettiin 7.4.<strong>2006</strong>.<br />

Vastaväittäjinä toimivat professorit Anne<br />

Haila (Helsingin yliopisto) ja Terttu<br />

Pakarinen (Tampereen teknillinen yliopisto)<br />

ja kustoksena professori (emeritus)<br />

Kaj Nyman. Väitöstyössä tarkasteltiin<br />

suomalaisen kaavoitusjärjestelmän<br />

suhdetta jatkuvan kasvun ideologiaan<br />

esimerkkikohteena Raahen kaupungin<br />

kaavoitus vuosina 1961–1996.<br />

Juho Rajaniemi on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulaisissa<br />

1990.<br />

Taloustieteiden tiedekunta<br />

KTL Artti Juutisen väitöskirja Biodiversity<br />

conservation in forestry: essays on<br />

the economics of site selection tarkastettiin<br />

2.12.2005. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Jari Kuuluvainen (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Rauli<br />

Svento (taloustieteiden tiedekunta).<br />

Väitöstyössä osoitettiin, että yhteiskunnan<br />

hyvinvoinnin näkökulmasta vanhojen<br />

metsien päätehakkuita kannattaisi<br />

lykätä huomattavasti verrattuna puuntuotannollisesti<br />

tehokkaaseen päätehakkuuseen.<br />

Artti Juutinen on syntynyt<br />

Joensuussa 1965 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1984.<br />

KTL Marko Korhosen väitöskirja<br />

Nonlinearities in exchange rate: evidence<br />

from smooth transition regression model tarkastettiin<br />

8.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Kari Heimonen (Jyväskylän<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Mikko Puhakka (taloustieteiden<br />

tiedekunta). Väitöstyössä tarkasteltiin<br />

mm. reaalisen vaihtokurssin epälineaarisuutta<br />

sekä euron ja dollarin välistä<br />

nimellistä vaihtokurssia. Marko Korhonen<br />

on syntynyt Tuusniemellä 1970<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Siilinjärvellä<br />

1989.<br />

KTL Janne Järvisen väitöskirja Rationale<br />

for adopting activity-based costing<br />

in hospitals. Three longitudinal case studies<br />

tarkastettiin 10.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Salme Näsi (Tampereen<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Juha-Pekka Kallunki (taloustieteiden<br />

tiedekunta). Väitöstyön aiheena oli perusteluja<br />

toimintolaskennan käyttöönotolle<br />

sairaaloissa. Janne Järvinen on<br />

syntynyt Turussa 1969 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1989.<br />

YTM Saara Pekkarisen väitöskirja<br />

Economic analysis of travelling. Studies on<br />

travel behaviour in Finland tarkastettiin<br />

19.12.2005. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Matti Virén (Turun yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Rauli Svento (taloustieteiden<br />

tiedekunta). Väitöstyön<br />

tarkastele suomalaisten päivittäisen liikkumisen<br />

valintoja. Saara Pekkarinen on<br />

syntynyt Taivalkoskella 1951 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1971.<br />

Kasvatustieteiden tiedekunta<br />

KL Markku Salakan väitöskirja Reentering<br />

Finnish missionaries` discourses<br />

concerning their re-entry experiences: Reentry<br />

shock and the tension of multicultural<br />

identities tarkastettiin 20.1.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Kirsi Tirri<br />

(Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Leena Syrjälä (kasvatustieteiden<br />

ja opettajankoulutuksen yksikkö). Väitöstyön<br />

aiheena oli Suomeen palaavien<br />

lähetystyöntekijöiden paluuta koskevat<br />

puhetavat: Paluusokki ja identiteetin<br />

monikulttuuriset jännitteet. Markku<br />

Salakka on syntynyt Rovaniemellä 1952<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi 1971.<br />

Humanistinen tiedekunta<br />

FL Ritva Toropaisen väitöskirja <strong>Oulu</strong>n<br />

paikannimet — mistä nimet tulevat<br />

tarkastettiin 16.12.2005. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Ritva Liisa Pitkänen<br />

(Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Harri Mantila (suomen kielen,<br />

informaatiotutkimuksen ja logopedian<br />

laitos). Väitöstyössä tarkasteltiin <strong>Oulu</strong>n<br />

paikannimiä. Ritva Toropainen on syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1943 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1962.<br />

Master of Science Xaviera Torresin<br />

väitöskirja Importancia de la viruela,<br />

gastroenteritis aguda y paludismo en Finlandia<br />

entre 1749 y 1850 tarkastettiin<br />

14.1.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi dr.<br />

Miguel Botella (Granadan yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Milton Nuñez<br />

(taideaineiden ja antropologian laitos).<br />

Väitöstyössä tarkasteltiin isorokon,<br />

akuutin mahasuolitulehduksen ja malarian<br />

merkitystä Suomessa vuosien 1749<br />

ja 1850 välillä. Xaviera Torres on syntynyt<br />

1974 ja suorittanut perustutkintonsa<br />

Madridin yliopistossa 1998.<br />

FM Minna Sääskilahden väitöskirja<br />

Vapise, kuningas Alkoholi. Alkoholivalistuksen<br />

tekstilaji ja sen muuttuminen vuosien<br />

1755 ja 2001 välisenä aikana tarkastettiin<br />

3.3.<strong>2006</strong>. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Anna Mauranen (Helsingin<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Helena<br />

Sulkala (suomen kielen, informaatiotutkimuksen<br />

ja logopedian laitos).<br />

Väitöstyössä tarkasteltiin alkoholivalistustekstejä<br />

1750-luvulta 2000-luvulle.<br />

Minna Sääskilahti on syntynyt Kemissä<br />

1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Keminmaalla<br />

1995.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tarkastetut väitöskirjat<br />

luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/<br />

julkaisutoiminta/acta/<br />

33

k o r h o n e n<br />

Pyhät pelottavat muodot<br />

Jälleen on aika suven. Ja olipas tässä promootiokin!<br />

Harhaluulot velloivat tapakulttuurin<br />

suhteen neitseellisten promovendien<br />

äkkiahdistuneissa mielissä. Nyt piti ensi<br />

kerran elämässä olla ihan aikuisten oikeasti<br />

muodollinen. Näinhän se tuppaa olemaan.<br />

Mieli halajaa rituaaliin, mutta muodot pelottavat.<br />

Mikäs ihme se on? Suomalainen koulutus<br />

on korostanut vain pelkkää rentoutta ja<br />

unohtanut, että kelle paljon annetaan, siltä<br />

voi myös vaatia. Muodollisuus ei tarkoita<br />

jäykkyyttä, ja sitä suomalainen ei valitettavasti<br />

ymmärrä. Eikä hän aina ymmärrä rituaalin<br />

käsitettäkään vaan ärtyy, kun pelissä on<br />

jo vakiintuneet säännöt. (Pienestä on kiinni,<br />

ettei hän mene tangomarkkinoille ja vaadi<br />

ehdottomasti saada tanssia humppaa...)<br />

Suomalainen promootio pohjautuu upeaan<br />

historialliseen, pohjoismaiseen perinteeseen,<br />

joka on saavuttanut omat muotonsa<br />

viimeisen parin vuosisadan aikana.<br />

Promootion muotoja ei oikeastaan säätele<br />

”etiketti” vaan ennemminkin ”ohjesääntö”.<br />

Se on muutamaa pykälää tiukempi järjestelmä.<br />

Rituaalit ovat tarkemmin säädeltyjä<br />

kuin seuraelämän seremoniat. Rituaaleissa<br />

noudatetaan koreografiaa. Siitä syntyy kokonaisuus.<br />

Eihän aitoa Pähkinänsärkijää esitetä<br />

heavy-rockista otetuin muodoin, vai?<br />

Ajoittain ensimmäisen polven puusta<br />

laskeutunut, ylen akateeminen ja kirpakasti<br />

tiedostava pieni sielu hymähtelee ivaillen<br />

oman kulttuurimme muodollisille tavoille.<br />

Samalla hän itkeä tirauttaa pyhästä liikutuksesta<br />

tarkastellessaan japanilaista teeseremoniaa.<br />

Tahi afrikkalaisheimon kauniita<br />

tanssikuvioita pikkutarkkoine kasvomaalauksineen.<br />

Nuo, jopa tuhatvuotiset rituaalit<br />

huippuunsa viedyssä ja tiukassa kaavamaisuudessaan<br />

ovat hänen mielestään säilyttämisen<br />

arvoisia, suurenmoisia ja säväyttäviä.<br />

Omassa kulttuuripiirissään hän silti jopa<br />

kirkuu nähdessään hengen terävyyttä edustavan<br />

symbolimiekan luullen sitä ”militaristi-nazien”<br />

tunnukseksi ellei peräti ”fascistiseksi<br />

fallossymboliksi”. Tai ärtyy, kun pitää<br />

panna kovat kaulaan. Frakki kuulemma ahdistaa.<br />

(Niin tekee, jos se on liian ahdas! Ei<br />

muuten.) Tai pitkät helmat suututtavat, kun<br />

mini olisi niin nuorekas vaihtoehto näille<br />

”sääty-yhteiskunnan jäykille jäänteille”...<br />

Eikö olisi syytä kertoa japanilaisille, että<br />

pussitee on keksitty? Sen liottamiseen ei<br />

mene kuin minuutti eikä joudu kahta tuntia<br />

lattialla konttaamaan. Jaetaan heillekin ”viisautta”.<br />

Hai! Viedään myös kiiruusti CD-levyillä<br />

trendimusaa ja image-stylisti Afrikkaan,<br />

ettei siellä tarvitse satoja vuosia toistaa samaa,<br />

jämähtäneen hengetöntä kaavaa!<br />

Suomalainen promootio sykähdyttää<br />

vanhan Keski-Euroopan kasvattiakin. Olen<br />

kuullut itse monesti, sillä olen minä promootioissa<br />

ollut (vaikka oma väikkäri valmistunee<br />

vasta eläkkeellä!). Perinteinen rössypottu<br />

maistuu kulttuureja aidosti ymmärtävän<br />

keskieurooppalaisen suussa. Katselin<br />

viime kesänä, kun ranskalaiset ja italialaiset<br />

ruoka-ammattilaiset nuolivat padankin.<br />

Rössyä vastaavia ruokia löytyy heiltäkin,<br />

mutta business-henkisen ”PR-neuvonnan”<br />

ex-kotirouvat eivät sitä tiedä. Mikäli näiltä<br />

laminoiduilta bimbokonsulteilta kysytte, niin<br />

he pyytävät luimistellen anteeksi jopa sitä,<br />

ettei Utsjoen Alkossa ole kaikkia Bordeaux-viinimerkkejä<br />

ja pahoittelevat kovasti<br />

pitkien perinteittemme olemattomuutta...<br />

Hooh<br />

Markus H. Korhonen<br />

Kuva: Katr i Yrjänäinen<br />

34

t a p a h t u u<br />

Pertti Yliniemi<br />

Vuoden Alumniksi <strong>2006</strong><br />

Pohjoissuomalaisen hotelliketjun konsernijohtaja,<br />

lääketieteen lisensiaatti Pertti Yliniemi<br />

on nimetty <strong>Oulu</strong>n yliopiston Vuoden<br />

Alumniksi <strong>2006</strong>. Valinnan perusteena on Yliniemen<br />

merkittävä työ Pohjois-Suomen talouselämän<br />

ja erityisesti Lapin matkailun<br />

edistäjänä. Vuoden Alumnin nimeää <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistoseura.<br />

Pertti Yliniemi valmistui lääketieteen lisensiaatiksi<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta vuonna 1979.<br />

Valmistumisensa jälkeen hän toimi lääkärinä<br />

muun muassa Posiolla, Tromssassa ja Lapin<br />

keskussairaalassa. Vuonna 1985 lääkärinura ja erikoistuminen kirurgiaan<br />

vaihtui matkailualaan Yliniemen siirryttyä johtamaan isänsä<br />

1960-luvulla perustamaa matkailuyritystä.<br />

Nykyään Pertti Yliniemen omistamaan hotelliketjuun kuuluu yhdeksän<br />

hotellia eri puolilla Pohjois-Suomea Rovaniemeltä Kilpisjärvelle<br />

ja Saariselälle. Yrityksellä on 2500 vuodepaikkaa, sesonkina yli<br />

tuhat työntekijää ja miljoona hotelliyöpymistä vuodessa. Yliniemen<br />

yritys on Suomen suurin yksityinen matkailuyritys, ja toiminta on<br />

kuusinkertaistunut kolmessa vuodessa.<br />

Vuoden Alumni nimetään <strong>Oulu</strong>n yliopistopäivän Alumnijuhlassa<br />

12. toukokuuta. Nimeämisen yhteydessä Vuoden Alumnille luovutetaan<br />

nimeämiskirja, pienoisveistos ja Vuoden Alumnin sauva.<br />

Nimeäminen käynnistyi vuonna 1999 yliopistoseuran nimetessä<br />

presidentti Martti Ahtisaaren Vuoden Alumniksi. Saman huomionosoituksen<br />

ovat sen jälkeen saaneet professori Leena Peltonen-<br />

Palotie (2000), vuorineuvos Heimo Karinen (2001), maaherra Eino<br />

Siuruainen (2002), professori Seppo Säynäjäkangas (2003), professori<br />

Karl Tryggvason (2004) ja kulttuurijohtaja Pekka Timonen<br />

(2005).<br />

Pertti Yliniemi on kahdeksas yliopiston Vuoden Alumni. Heidät<br />

valitaan <strong>Oulu</strong>n yliopistosta valmistuneiden joukosta.<br />

Alumniverkosto laajenee liittymällä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston alumniverkosto on internetissä toimiva yhteydenpito-<br />

ja palvelujärjestelmä, jonka avulla yliopistosta valmistuneet<br />

eli alumnit voivat pitää yhteyttä aiempiin opiskelukavereihinsa,<br />

ainelaitokseensa ja yliopistoon.<br />

Alumniverkostoon voi maksutta rekisteröityä jokainen <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston alumni.<br />

Verkoston kautta voi saada tietoa yliopiston ajankohtaisista<br />

kuulumisista ja tapahtumista sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.<br />

Alumni voi halutessaan saada uutiskirjeen ja<br />

kutsuja tilaisuuksiin sähköpostina sekä <strong>Aktuumi</strong>n alumninumeron<br />

ilmaiseksi kotiosoitteeseen. Yliopiston ainelaitosten omista<br />

alumnitapahtumista saa tiedon alumniverkoston kautta.<br />

Alumniverkosto tarjoaa tärkeän mahdollisuuden verkostoitua<br />

oman alan asiantuntijoiden kanssa. Mitä useampia alumneja tulee<br />

mukaan, sitä laajempia kontaktiverkostoja syntyy.<br />

Tutustu ja rekisteröidy verkossa:<br />

https://alumni.oulu.fi ja www.oulu.fi/alumni/<br />

Museot<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston eläinmuseo<br />

Linnanmaa<br />

Avoinna ma-pe klo 8.30–15.45, su klo<br />

11–15<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston geologinen museo<br />

Linnanmaa<br />

Avoinna ma–pe ja su klo 11–15<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kasvitieteellinen<br />

puutarha<br />

Linnanmaa<br />

Kasvihuoneet avoinna ti–pe klo 8–15,<br />

la–su klo 12–15<br />

Kesällä ulkopuutarha avoinna joka päivä<br />

klo 8–20<br />

Näyttelyt<br />

Iin Krunnit -näyttely<br />

Näyttely esittelee Iin Krunnien luonnonsuojelualuetta.<br />

Eläinmuseossa 31.12.<strong>2006</strong><br />

asti.<br />

Tahdon kehykset – J.V. Snellmanin<br />

200-vuotisjuhlanäyttely<br />

Näyttely esittelee Snellmanin elämänkaarta,<br />

toveripiiriä ja avaa ikkunoita hänen ajatteluunsa.<br />

Esillä on myös Snellmanin työ kirjailijana<br />

ja kirjallisuuskriitikkona. <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

pääkirjastossa 31.12.<strong>2006</strong> asti.<br />

Yliopiston 48.<br />

lukuvuoden avajaiset<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston 48. lukuvuoden avajaiset<br />

pidetään maanantaina 4.9.<strong>2006</strong>. Avajaispäivän<br />

ohjelmaan kuuluvat jumalanpalvelus ja<br />

pääjuhla Linnanmaalla.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

avoin yliopisto<br />

Avoin yliopisto-opetus kesällä <strong>2006</strong><br />

ja talvikaudella <strong>2006</strong>–2007<br />

Avoimen yliopiston kesäaikainen opetus<br />

on käynnistymässä. Kesäaikaisen opetuksen<br />

käytännön järjestelyistä vastaa Pohjois-Pohjanmaan<br />

kesäyliopisto.<br />

Lisätietoa puhelinnumeroista 321 4073 ja<br />

321 40748 tai osoitteesta: www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi<br />

Ennakkotietoa lukuvuoden <strong>2006</strong>–2007<br />

avoimen yliopiston opetustarjonnasta löydät<br />

osoitteesta: www.oulu.fi/avoinyliopisto<br />

35

.5304

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!