Loppuraportti 4/2006 - Poliisi
Loppuraportti 4/2006 - Poliisi
Loppuraportti 4/2006 - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Poliisi</strong>n virkojen<br />
kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän<br />
kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat<br />
muutostarpeet<br />
4 • <strong>2006</strong>
POLIISIN YLIJOHTO<br />
KUVAILULEHTI<br />
Julkaisun päivämäärä<br />
1.2.<strong>2006</strong><br />
Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)<br />
Työryhmä<br />
puheenjohtajana hallitusneuvos Arto Nieminen,<br />
sisäasiainministeriön poliisiosasto<br />
sihteerinä ylitarkastaja Kirsi Koivuniemi,<br />
sisäasiainministeriön poliisiosasto<br />
Julkaisun laji<br />
Työryhmän loppuraportti<br />
Toimeksiantaja<br />
Sisäasiainministeriö, poliisiosasto<br />
Toimielimen asettamispäivä<br />
30.06.2005<br />
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä)<br />
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen, poliisin johtamisjärjestelmän kehittäminen,<br />
alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Julkaisun osat<br />
Tiivistelmä<br />
Sisäasiainministeriön poliisiosaston asettaman työryhmän tehtävänä on ollut selvittää poliisin virkojen<br />
kelpoisuusvaatimusten muutostarpeita erityisesti poliisin oppilaitosten tulevaa yhdistymistä silmällä pitäen.<br />
Työryhmän tuli myös selvittää millä toimenpiteillä poliisin sivuttaisohjausta voitaisiin karsia ja nimitystoimivaltaa<br />
selkeyttää, jotta poliisin johtamisjärjestelmä saataisiin nykyistä toimivammaksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli<br />
selvittää eräiden poliisivirkojen erityiseen eroamisikään liittyvät muutostarpeet.<br />
Työryhmän näkemyksen mukaan poliisin virkoihin säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia tulee uudistaa<br />
valtioneuvoston periaatepäätöksiin kirjattuja yleisiä periaatteita noudattaen. Työryhmä esittää, että<br />
kelpoisuusvaatimusten määrää vähennetään. Lisäksi työryhmä esittää, että johtamistaito säädetään<br />
kelpoisuusvaatimukseksi ylimpien virkamiesten virkoihin ja keskeisiin johtamistehtäviin sekä sellaiseen<br />
virka-asemaan, johon liittyy mahdollisuus tulla määrätyksi johtavaan asemaan. Kaikkein ylimmissä viroissa<br />
kelpoisuusvaatimukseksi on johtamistaidon lisäksi säädettävä johtamiskokemus. Muilta osin työryhmä esittää,<br />
että kelpoisuusvaatimusten sisältöä väljennetään ja uudistetaan. Lopuksi työryhmä esittää, että poliisin virkoja<br />
koskevat kelpoisuusvaatimukset kootaan ja ryhmitellään poliisin hallintoasetukseen.<br />
Työryhmän näkemyksen mukaan poliisin paikallishallintoa tulisi kehittää siitä lähtökohdasta, että peruspalvelut<br />
on edelleen hajautettu läheisyysperiaatteen mukaisesti lähelle kansalaista, mutta hallintoa ja johtamista<br />
koottaisiin ja selkeytettäisiin, jolloin resursseja voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin ja tehokkaammin.<br />
Paikallishallintouudistuksen jälkeen tulee johtamisen rakenteita tarkastella myös poliisin alue- ja<br />
keskushallinnossa samojen periaatteiden mukaisesti. Myös nimittämis- ja muissa henkilöstöhallinnollisissa<br />
toimivaltasuhteissa tällä hetkellä olevaa epätarkoituksenmukaista sivuttaisohjausta tulee tarkastella hallinnon<br />
uudistuksissa. Pääsääntönä tulisi olla, että nimittämis- ja siihen liittyvä henkilöstöhallinnollinen toimivalta on<br />
substanssiohjauksesta vastaavalla linjaorganisaatiolla.<br />
Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan valtion yleistä 68 vuoden eroamisikää alempaa eroamisikää<br />
koskeva säännöstö olisi pitänyt kumota jo joustavia eläkeikiä koskevan lainsäädännön voimaantulon<br />
yhteydessä. Valtion virkamieslaissa säädetyn yleistä eroamisikää koskevan poikkeuksen mukaan asetuksella<br />
voidaan kuitenkin säätää, että virassa, jonka laatu sitä vaatii, eroamisikä on yleistä eroamisikää alempi.<br />
Työryhmän näkemyksen mukaan edellä esitetyistä näkökulmista tiettyjä päällystövirkamiehiä koskevalle<br />
63 vuoden eroamisikäsäännökselle ei ole perusteluja. Työryhmä esittää valtion yleisen eroamisiän<br />
soveltamista koko poliisipäällystöryhmään. Miehistön ja alipäällystön 60 vuoden eroamisikäsäännöstä koskien<br />
työryhmän näkemyksenä on, että poliisihallinnossa ei ole tällä hetkellä edellytyksiä säännöksen kumoamiselle.<br />
Työryhmä esittää, että miehistö- ja alipäällystövirkojen työtehtäviä ja ikääntymisen vaikutuksia tutkitaan<br />
erikseen, jotta selviää, ovatko tehtävät sen laatuisia, joihin valtion virkamieslain mukaisesti voidaan säätää<br />
valtion yleistä 68 vuoden eroamisikää alempi eroamisikä. Lisäksi on selvitettävä erilaiset seurausvaikutukset,<br />
joita 60 vuoden eroamisikäsäännöksen poistaminen aiheuttaisi poliisihallinnon toimintaedellytyksille.<br />
Avainsanat (asiasanat)<br />
eläkkeet, johtaminen, poliisihallinto, virat<br />
Muut tiedot<br />
951-734-852-5 (pdf)<br />
Sarjan nimi ja numero<br />
<strong>Poliisi</strong>n ylijohdon julkaisusarja 4/<strong>2006</strong><br />
Kokonaissivumäärä<br />
25<br />
Kieli<br />
suomi<br />
Jakaja<br />
Sisäasiainministeriö, poliisiosasto<br />
ISSN<br />
1459-7829<br />
Hinta<br />
-<br />
Kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö, poliisiosasto<br />
ISBN<br />
951-734-851-7 (nid.)<br />
Luottamuksellisuus<br />
julkinen
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
SISÄASIAINMINISTERIÖN POLIISIOSASTOLLE<br />
Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti 30.6.2005 työryhmän selvittämään<br />
poliisin virkojen kelpoisuusvaatimusten muutostarpeita erityisesti poliisin<br />
oppilaitosten tulevaa yhdistymistä silmällä pitäen. Työryhmän tehtävänä oli<br />
myös selvittää millä toimenpiteillä poliisin sivuttaisohjausta voitaisiin karsia ja<br />
nimitystoimivaltaa selkeyttää, jotta poliisin johtamisjärjestelmä saataisiin nykyistä<br />
toimivammaksi. Lisäksi työryhmän tuli selvittää eräiden poliisivirkojen erityiseen<br />
eroamisikään liittyvät muutostarpeet.<br />
Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin hallitusneuvos Arto Nieminen<br />
sisäasiainministeriön poliisiosastolta, sihteeriksi ylitarkastaja Kirsi Koivuniemi<br />
sisäasiainministeriön poliisiosastolta sekä jäseniksi neuvotteleva virkamies<br />
Edvard von Flittner, koulutuspäällikkö Seppo Kolehmainen ja ylitarkastaja<br />
Riitta Aulanko sisäasiainministeriön poliisiosastolta, hallintojohtaja Anne Puonti<br />
Keskusrikospoliisista, hallintojohtaja Raija-Liisa Aalto Helsingin kihlakunnan<br />
poliisilaitoksesta, lääninpoliisiylitarkastaja Kari Hemminki Etelä-Suomen<br />
lääninhallituksesta, hallintojohtaja Timo Rajala <strong>Poliisi</strong>koulusta ja hallintopäällikkö<br />
Hannu Taiha <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulusta. Työryhmään kutsuttiin henkilöstön<br />
edustajina poliisipäällikkö Esa K. Ojala PUSH (JUKO) ry:sta, ylikomisario<br />
(12.10.2005 lukien puheenjohtaja) Yrjö Suhonen SPJL ry:sta sekä asiamies Keijo<br />
Kaleva VAL ry:sta (22.11.2005 lukien JHL ry).<br />
Työryhmän loppuraportin määräajaksi asetettiin 30.11.2005. Määräaikaa jatkettiin<br />
31.1.<strong>2006</strong> saakka.<br />
Työryhmä on kuullut asiantuntijoita johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyen<br />
rajavartiolaitoksesta ja eläkeasioihin liittyen valtionvarainministeriöstä.<br />
Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä jättää loppuraporttinsa poliisiylijohtajalle.<br />
Raporttiin sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.<br />
Helsingissä 1.2.<strong>2006</strong><br />
Arto Nieminen<br />
Edvard von Flittner<br />
Riitta Aulanko<br />
Raija-Liisa Aalto<br />
Timo Rajala<br />
Esa K. Ojala<br />
Keijo Kaleva<br />
Seppo Kolehmainen<br />
Anne Puonti<br />
Kari Hemminki<br />
Hannu Taiha<br />
Yrjö Suhonen<br />
Kirsi Koivuniemi<br />
1
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
SISÄLLYS<br />
1 <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen................................3<br />
1.1 Kelpoisuusvaatimusten uudistamisen yleiset periaatteet.......................... 3<br />
1.2 <strong>Poliisi</strong>n virkojen nykyiset kelpoisuusvaatimukset ...................................... 6<br />
1.3 <strong>Poliisi</strong>oppilaitosten yhdistyminen .............................................................. 6<br />
1.4 Työryhmän esitykset poliisin virkojen kelpoisuusvaatimusten<br />
uudistamiseksi ......................................................................................... 8<br />
2 <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen....................................................12<br />
2.1 <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kuvaus ...................................................... 12<br />
2.2 <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittämishaasteet .................................... 13<br />
3 Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet.............................................14<br />
3.1 Valtion eläkelain uudistuksista johtuvat muutosvaatimukset................... 14<br />
3.2 Työryhmän esitykset koskien poliisihallinnon eroamisikäsäännösten<br />
muuttamista ........................................................................................... 16<br />
LIITE 1: <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset<br />
(tammikuu <strong>2006</strong>) ...........................................................................................18<br />
LIITE 2: Eriävät mielipiteet ......................................................................................22<br />
2
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
1 <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten<br />
uudistaminen<br />
Valtion virkamieheksi nimitettävältä edellytetään virkakelpoisuutta,<br />
jota määrittelevät yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset. Yleisistä<br />
kelpoisuusvaatimuksista (kansalaisuus, ikä), jotka virkaan tai virkasuhteeseen<br />
nimitettävän on täytettävä, säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994).<br />
Erityisistä kelpoisuusvaatimuksista (esimerkiksi vaadittava koulutus tai tutkinto,<br />
tehtävien edellyttämä kokemus tai perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä<br />
käytännössä osoitettu johtamistaito) on virka- tai nimikekohtaisia säännöksiä<br />
asianomaista hallinnonalaa koskevassa laissa tai asetuksessa. Jollei virkaan<br />
vaadittavista kelpoisuusvaatimuksista ole laissa säädetty, niistä voidaan säätää<br />
valtioneuvoston asetuksella, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien<br />
hoitamiseksi perusteltua. Kelpoisuusvaatimuksia ei voida määritellä valtioneuvoston<br />
asetusta alemmalla tasolla. Lähtökohtana on, että säädettyjä erityisiä<br />
kelpoisuusvaatimuksia noudatetaan myös silloin, kun on kysymys nimittämisestä<br />
virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.<br />
Kielilaki (423/2003) sekä laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta<br />
kielitaidosta (424/2003) eli kielitaitolaki tulivat voimaan 1.1.2004, jonka jälkeen<br />
säädettiin myös poliisihallinnon kielitaitovaatimuksista. Tästä syystä<br />
kielitaitovaatimukset rajattiin tämän työryhmän tarkastelun ulkopuolelle ja<br />
keskityttiin selvittämään poliisin virkojen erityisten kelpoisuusvaatimusten<br />
(jäljempänä kelpoisuusvaatimusten) muutostarpeita.<br />
1.1 Kelpoisuusvaatimusten uudistamisen yleiset<br />
periaatteet<br />
Valtioneuvoston tekemien periaatepäätösten 1 mukaan valtion virkoihin ja<br />
tehtäviin säädettyjen kelpoisuusvaatimusten määrää vähennetään ja niiden<br />
sisältöä väljennetään ja uudistetaan. Periaatepäätöksiin on kirjattu, että<br />
virkojen kelpoisuusvaatimuksia uudistettaessa yleisenä lähtökohtana on<br />
kelpoisuusvaatimusten tosiasiallinen vaikuttavuus hallinnon palvelukykyyn ja<br />
tuloksellisuuteen. Kelpoisuusvaatimukset tulee säätää valtionhallinnon toiminnan ja<br />
viraston organisaation kannalta keskeisiin tehtäviin ja muihin tehtäviin, joihin<br />
kuuluu mahdollisuus käyttää merkittävää välitöntä julkista valtaa tai joissa<br />
suoritettavilla päätöksillä tai toimenpiteillä muutoin on suuri vaikutus yksilön<br />
asemaan tai yhteiskunnan toimintoihin. Julkisen vallan käyttöä sisältyy eriasteisena<br />
muihinkin valtion tehtäviin. Tarkoitus kuitenkin on, että vain kaikkein<br />
1 VM329/00/91: Valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon<br />
kehittämisestä<br />
VM342/00/91:Valtioneuvoston periaatepäätös valtion virkoja ja tehtäviä koskevien<br />
kelpoisuusvaatimusten uudistamisesta<br />
VM2/22/97:Valtioneuvoston periaatepäätös valtion ylimpien virkamiesten valintaperusteiden<br />
ja -menettelyn uudistamisesta<br />
3
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
huomattavinta julkisen vallan käyttöä sisältäviin tehtäviin säädettäisiin<br />
kelpoisuusvaatimukset.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaiset uudistukset tulee toteuttaa<br />
valtioneuvoston ohjesääntöä sekä ministeriöiden ja virastojen tai hallinnonalan<br />
asetuksissa säädettyjä nykyisiä kelpoisuusvaatimuksia muuttamalla.<br />
Samantyyppisissä tehtävissä kelpoisuusvaatimusten tulisi olla sisällöllisesti<br />
samanlaiset riippumatta siitä, minkä viraston tai laitoksen tehtävästä on kyse.<br />
Yhdenmukaisuuden tavoitteen edistämiseksi tehtävien kelpoisuusvaatimukset<br />
samantyyppisten virastojen ja laitosten osalta tulisi säätää yhdessä asetuksessa.<br />
Erityisen tärkeää sisällöllinen yhdenmukaisuus on opetus- ja tutkimustehtävien<br />
kelpoisuusvaatimuksissa.<br />
Seuraavassa on poimittu valtioneuvoston periaatepäätöksistä ne periaatteet,<br />
joiden mukaisesti säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia tulee uudistaa koko<br />
valtionhallinnossa. Kelpoisuusvaatimusten käytön on määräydyttävä työtehtävien<br />
tosiasiallisen laadun mukaan.<br />
Kelpoisuusvaatimuksina muissa tehtävissä (merkittävää, välitöntä julkista<br />
vallan käyttöä sisältävissä) toimivilla ovat:<br />
Nimitettävällä tulee olla tehtävän laadun mukaan määräytyvä soveltuva tutkinto,<br />
kuten soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva opistotason tutkinto. Ylimmissä<br />
opetus- ja tutkimustehtävissä voitaisiin edellyttää lisäksi soveltuvia jatkotutkintoja.<br />
Nimeltä yksilöity tutkinto säädettäisiin kelpoisuusvaatimukseksi yleensä vain silloin,<br />
kun tehtäviin soveltuvia tutkintotyyppejä ei selvästi ole kuin yksi tai enintään kaksi.<br />
Kelpoisuusvaatimuksina valtion ylimmillä virkamiehillä sekä keskeisissä<br />
johtotehtävissä toimivilla (välittömästi ministeriön alaisissa virastoissa<br />
viraston ylin päällikkö ja hänen välittömät alaisensa) ovat:<br />
Ylempi korkeakoulututkinto<br />
Nimitettävältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Asetuksissa tulee<br />
käyttää ilmaisua "ylempi korkeakoulututkinto" nykyisin yleisesti käytetyn "soveltuva<br />
ylempi korkeakoulututkinto" sijasta. Tutkinnon soveltuvuus harkitaan kussakin<br />
nimitystilanteessa erikseen. Tutkinto yksilöidään vain erityistapauksissa.<br />
Asiantuntemus<br />
Nimitettävältä edellytetään asianomaisen hallinnonalan tehtäviin ja viraston<br />
toimialaan liittyvää riittävää asiantuntemusta. Vaadittava asiantuntemus voidaan<br />
määritellä tehtävästä ja sen asemasta riippuen esimerkiksi perehtyneisyytenä<br />
täytettävän viran tehtäväalaan lähinnä asiantuntijatehtävissä tai perehtyneisyytenä<br />
hallinnonalan toimintaan ylimmissä tehtävissä. Perehtyneisyyttä ei voida arvioida<br />
pelkästään sillä perusteella, että henkilö on työskennellyt samassa virastossa<br />
tai hallinnonalalla. Perehtyneisyys voidaan hankkia myös muilla tavoilla ja<br />
laajemminkin, esimerkiksi yksityissektorin tehtävissä. Tehtävään vaadittavan<br />
perehtyneisyyden osa-alueita ei välttämättä tarvitse yksilöidä vaan käyttää<br />
4
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
yläkäsitettä perehtyneisyys, jolloin perehtyneisyyteen tehtävien laadun mukaan<br />
luettaisiin työkokemus, tutkimustoiminta ja muu tämänkaltainen toiminta.<br />
Käytännössä osoitettu johtamistaito<br />
Johtamistaitoa edellytetään nimitettäessä valtion ylimpiin virkoihin,<br />
johtavaan asemaan sekä virka-asemaan, johon liittyy mahdollisuus<br />
tulla määrätyksi johtavaan asemaan, esimerkiksi tulosyksikön päälliköksi.<br />
Puhtaasti asiantuntijatehtävissä johtamistaito ei ole välttämätön säädettävä<br />
kelpoisuusvaatimus, vaikka johtamistaitoa käytännössä edellytetään myös<br />
useissa asiantuntijatehtävissä. Kelpoisuusvaatimuksia säädettäessä tuleekin<br />
selvittää, onko kyseessä johtamistehtävä, jolloin johtamistaito on liitettävä<br />
vaatimuksiin. Johtamistaitoon sisältyy toisaalta toiminnan ohjaukseen ja<br />
johtamiseen sekä toisaalta johtajuuteen ja henkilöjohtamiseen liittyviä<br />
valmiuksia. Johtamisen osa-alueet ja tarvittavat valmiudet painottuvat<br />
eri tavoin erilaisissa johtamistehtävissä muun muassa eri organisaatiotasoilla.<br />
Johtajuuteen ja henkilöjohtamiseen liittyvien kykyjen, taitojen ja ominaisuuksien<br />
merkitystä painotetaan kuitenkin kaikissa valintatilanteissa huomattavasti<br />
aikaisempaa enemmän. Johtamistaito voidaan osoittaa eri tavoin.<br />
Aikaisempaan kokemukseen perustuva johtamistaito voidaan osoittaa<br />
varsinaisten johtamistehtävien lisäksi myös vaativissa asiantuntija- tai<br />
projektitehtävissä.<br />
Johtamiskokemus kaikkein ylimmissä viroissa<br />
Valtionhallinnon ylimmät virat ovat vaativia johtamistehtäviä. Näissä viroissa<br />
edellytetään johtamistaidon lisäksi aikaisempaa johtamiskokemusta. Tällaisen<br />
kokemuksen hankkiminen voi tapahtua vain varsinaisissa johtamistehtävissä.<br />
Virkoja, joissa johtamiskokemusta edellytetään, ovat virkamieslain 26 §:ssä<br />
tarkoitetut ja niitä vastaavat virat.<br />
Uudistuksia toteutettaessa kelpoisuusvaatimusten sisältö on määriteltävä<br />
riittävän laaja-alaisesti huomioiden mahdollinen tehtävien muuttuminen ja<br />
monipuolistuminen sekä koulutusjärjestelmän muutokset ja hallinnon<br />
kansainvälistyminen. Yleisluonteisten, yleisiin nimitysperusteisiin rinnastuvien<br />
kelpoisuusvaatimusten säätämistä tulee välttää. Asetuksiin ei ole tarvetta kirjata<br />
yleisiä määritelmiä, kuten ”sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen<br />
hoitaminen edellyttää” tai ”virkaan soveltuva koulutus”. Kelpoisuusvaatimusta<br />
ei pidä säätää, jos kelpoisuuden voi tuottaa pelkästään yleissivistävä koulutus<br />
tai perehtyneisyys.<br />
5
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
1.2 <strong>Poliisi</strong>n virkojen nykyiset kelpoisuusvaatimukset<br />
Nykyisellään poliisin virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään seuraavasti:<br />
- Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä (609/2003)<br />
- Lääninhallitusasetus (120/1997)<br />
- Laki poliisin hallinnosta (110/1992)<br />
- Asetus poliisin hallinnosta (158/1996)<br />
Sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen 7 §:ssä säädetään poliisiylijohtajan,<br />
poliisijohtajan ja poliisiylitarkastajan virkojen kelpoisuusvaatimuksista.<br />
Lääninhallitusasetuksen 6 §:ssä säädetään lääninhallituksen poliisiosaston<br />
osastopäällikkönä toimivan lääninpoliisijohtajan, lääninpoliisiylitarkastajan ja<br />
lääninylikomisarion virkojen kelpoisuusvaatimuksista.<br />
<strong>Poliisi</strong>n hallinnosta annetun lain 6 §:ssä säädetään kihlakunnan poliisipäällikön viran<br />
ja 6 a §:ssä nimismiehen viran kelpoisuusvaatimuksista.<br />
<strong>Poliisi</strong>n hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 1 momentissa on 25 kohtaa, joissa<br />
säädetään yhteensä 31:n viran kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän 2 momentti<br />
sisältää poikkeuksia 1 momentissa säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun virkojen osalta. Pykälän 3 ja 4 momentit sisältävät<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun virkoja koskevia 1 momentissa säädettyä täydentäviä<br />
kelpoisuusvaatimuksia. Pykälän 5 momentti täydentää päällystövirkoja koskevaa<br />
koulutusvaatimusta.<br />
Yhteenvetona voidaan todeta, että tällä hetkellä yhteensä 41:een poliisihallinnon<br />
virkaan on säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Säännökset koottuna tämän raportin<br />
liitteessä (LIITE 1).<br />
1.3 <strong>Poliisi</strong>oppilaitosten yhdistyminen<br />
Nykyinen <strong>Poliisi</strong>koulu ja <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu yhdistyvät aikavälillä<br />
1.9.2007 - 1.1.2008 uudeksi oppilaitokseksi, josta todennäköisesti muodostetaan<br />
<strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskus.<br />
Yhdistymisen näkökulmasta tarkasteltuna nykyisten <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun ja<br />
<strong>Poliisi</strong>koulun virkojen kelpoisuusvaatimuksissa ei ole tarvetta suuriin muutoksiin.<br />
Kuten ammatillisen, opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen<br />
asemaa Suomessa yleisesti myös poliisioppilaitosten osalta koulutuksen asemaa<br />
on jo pyritty kohottamaan muun muassa opettajiston kelpoisuusvaatimusten<br />
nostamisen seurauksena toteutuvalla virkarakenteen kehittämisellä.<br />
Säädettäessä <strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimuksista,<br />
on otettava huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksiin kirjattu tavoite siitä,<br />
että samantyyppisissä virastoissa ja laitoksissa kelpoisuusvaatimukset ovat<br />
käyttöalaltaan ja sisällöltään mahdollisimman yhdenmukaiset. Erityisen tärkeää<br />
6
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
kelpoisuusvaatimusten sisällöllinen yhdenmukaisuus on opetus- ja<br />
tutkimustehtävien osalta, ja tästä syystä poliisialan ammattikorkeakoulun virkojen<br />
kelpoisuusvaatimuksista säädettäessä on otettava huomioon valtioneuvoston<br />
asetus ammattikorkeakouluista (352/2003), jossa säädetään ammattikorkeakoulun<br />
rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista.<br />
Edellisten lisäksi on otettava huomioon suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitys<br />
ja uudistukset. Virkakelpoisuutta määrittävää korkeakoulututkintojen järjestelmää<br />
on kehitetty, jotta suomalainen koulutusjärjestelmä pystyisi tulevaisuudessa<br />
tarjoamaan korkeatasoiset ja vetovoimaiset sekä kansainvälisesti vertailukelpoiset<br />
koulutuspalvelut niin yksilöiden kuin yhteiskunnan ja työelämän vaatimusten<br />
mukaisesti. <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistamistyössä on tärkeää<br />
huomioida korkeakoulututkintojärjestelmän kehitys ja uudistukset muutoinkin<br />
kuin ainoastaan oppilaitosvirkojen osalta. Tästä syystä seuraavassa kuvataan<br />
korkeakoulututkintojen tuottama virkakelpoisuus. Suomalainen korkeakoulujen<br />
tutkintojärjestelmä muodostaa osin tutkintojen hierarkkisen, osin niiden<br />
rinnakkaisen järjestelmän. Tutkintojen tasoa voidaan arvioida niiden tavoitteiden,<br />
laajuuden ja vaativuuden perusteella. Opetusministeriön mukaan tutkinnon<br />
tasoa arvioidaan käytännössä koulutuspituuden, opintoviikkomäärän ja<br />
pohjakoulutusvaatimusten perusteella.<br />
Korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta säädetään<br />
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa<br />
(464/1998) seuraavasti:<br />
10 § Tutkinnon tuottama kelpoisuus<br />
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa<br />
suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän<br />
kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut:<br />
1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai<br />
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;<br />
(16.6.2005/426)<br />
2) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai<br />
3) 8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon. (maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät<br />
upseerin tutkinnot)<br />
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän<br />
kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan<br />
lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö.<br />
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman<br />
kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään<br />
vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen<br />
täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen<br />
maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö. (16.6.2005/426)<br />
Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin<br />
tohtorin tutkinto. Euroopan Unionin jäsenmaiden ylläpitämässä yliopistollisessa<br />
Eurooppa-instituutissa (EUI) suoritetut Eurooppa-instituutin tohtorin tutkinnot tuottavat<br />
saman kelpoisuuden kuin 7 §:n mukainen tohtorintutkinto. (16.6.2005/426)<br />
7
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Saman asetuksen 5-7 §:stä käyvät ilmi alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot<br />
ja yliopistojen jatkotutkinnot. 9 §:ssä on säädetty ammattikorkeakoulututkinnot ja<br />
9a §:ssä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.<br />
1.4 Työryhmän esitykset poliisin virkojen<br />
kelpoisuusvaatimusten uudistamiseksi<br />
Kuten edellä on kuvattu, poliisin virkoja, joiden kelpoisuusvaatimuksista<br />
säädetään, on tällä hetkellä lukumääräisesti paljon ja lisäksi säännökset ovat<br />
hajallaan neljässä eri säädöksessä. <strong>Poliisi</strong>n hallintoasetuksessa poliisin virkojen<br />
kelpoisuusvaatimuksista säädetään monikohtaisen ja vaikeaselkoisen luettelon<br />
muodossa. Lisäksi kelpoisuusvaatimussäännöksissä on havaittavissa epäloogisuutta<br />
esimerkiksi siinä, minkälaisiin tehtäviin kelpoisuusvaatimukset on säädetty tai<br />
mitkä ovat saman tasoisten tehtävien kelpoisuusvaatimukset. Epäloogisuus,<br />
vaikeaselkoisuus ja hajanaisuus vaikeuttavat etenkin poliisin virkojen<br />
kelpoisuusvaatimusten kokonaisuuden hahmottamista.<br />
Työryhmä esittää, että poliisin virkoihin säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia<br />
uudistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksiin kirjattuja yleisiä periaatteita<br />
noudattaen. Uudistusten on tuettava vastikään uudistettua poliisihallinnon<br />
koulutusrakennetta. Lisäksi uudistuksissa on huomioitava suomalaisessa<br />
korkeakoulututkintojen järjestelmässä viime vuosina toteutetut muutokset.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaan kelpoisuusvaatimukset on säädettävä<br />
valtionhallinnon toiminnan ja viraston organisaation kannalta keskeisiin tehtäviin<br />
sekä muihin tehtäviin, joihin kuuluu mahdollisuus käyttää merkittävää välitöntä<br />
julkista valtaa tai joissa suoritettavilla päätöksillä tai toimenpiteillä muutoin on<br />
suuri vaikutus yksilön asemaan tai yhteiskunnan toimintoihin. Tästä syystä<br />
työryhmä esittää poliisin virkojen kelpoisuusvaatimusten vähentämistä siten,<br />
että jatkossa vain poliisiasetuksen 1 §:ssä säädettyihin poliisimiesvirkoihin,<br />
<strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen virkoihin sekä <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen johtajan<br />
virkaan ja <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen johtajan virkaan säädetään<br />
kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi työryhmä esittää, että johtamistaito säädetään<br />
kelpoisuusvaatimukseksi ylimpien virkamiesten virkoihin ja keskeisiin<br />
johtamistehtäviin sekä sellaiseen virka-asemaan, johon liittyy mahdollisuus<br />
tulla määrätyksi johtavaan asemaan. Kaikkein ylimmissä viroissa<br />
kelpoisuusvaatimukseksi on johtamistaidon lisäksi säädettävä johtamiskokemus.<br />
Muilta osin työryhmä esittää, että kelpoisuusvaatimusten sisältöä väljennetään ja<br />
uudistetaan.<br />
8
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Työryhmä esittää, että poliisin virkojen kelpoisuusvaatimukset kootaan ja<br />
ryhmitellään poliisin hallintoasetukseen seuraavalla tavalla:<br />
Kelpoisuusvaatimukset<br />
xx § <strong>Poliisi</strong>päällystön kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksena<br />
poliisiasetuksen mukaisessa poliisipäällystön virassa on:<br />
1) poliisiylijohtajalla, poliisijohtajalla, lääninpoliisijohtajalla, valtakunnallisen yksikön<br />
päälliköllä, poliisipäälliköllä ja nimismiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu<br />
ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan<br />
sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;<br />
2) poliisiylitarkastajalla, lääninpoliisiylitarkastajalla, apulaispäälliköllä, suojelupoliisin<br />
osastopäälliköllä, rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla oikeustieteen kandidaatin<br />
tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja<br />
hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;<br />
3) komisariolla, lääninkomisariolla, rikoskomisariolla ja suojelupoliisin tarkastajalla<br />
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan<br />
suorittaminen tai korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan<br />
toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;<br />
4) muulla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisipäällystön tutkinto,<br />
poliisipäällystön virkatutkinto tai korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja<br />
hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.<br />
xx § <strong>Poliisi</strong>alipäällystön kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksena<br />
poliisiasetuksen mukaisessa poliisialipäällystön virassa on poliisialipäällystön tutkinto,<br />
poliisialipäällystön virkatutkinto tai korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen<br />
ja hallinnonalan toimintaan.<br />
xx § <strong>Poliisi</strong>miehistön kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksena poliisiasetuksen<br />
mukaisessa poliisimiehistön virassa on poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön<br />
virkatutkinto.<br />
Nimitettäessä opiskelija määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen<br />
kenttätyöjakson ajaksi, kelpoisuusvaatimuksena on kuitenkin 1 momentista poiketen<br />
poliisin perustutkinnon perusopintojen suorittaminen.<br />
xx § <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen ja <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen johtajan<br />
kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksena <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen ja <strong>Poliisi</strong>n<br />
tietohallintokeskuksen johtajan virassa on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys<br />
tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja<br />
johtamiskokemus.<br />
xx § <strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen virkoja koskevat kelpoisuusvaatimukset.<br />
Kelpoisuusvaatimuksena <strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen virassa on:<br />
1) rehtorilla [tai johtajalla] jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin<br />
tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä<br />
osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Virkaan voidaan myös nimittää ylemmän<br />
korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen<br />
ansioituneeksi tehtävään;<br />
2) yliopettajalla jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto.<br />
Virkaan voidaan nimittää myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos<br />
hän on erittäin hyvin perehtynyt viran tehtäväalaan;<br />
9
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
3) lehtorilla ylempi korkeakoulututkinto. Virkaan voidaan nimittää myös henkilö, joka ei<br />
ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos hän on erittäin hyvin perehtynyt viran<br />
tehtäväalaan.<br />
<strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen ylikomisarion, komisarion, ylikonstaapelin ja vanhemman<br />
konstaapelin viran kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä edellä xx §:ssä on<br />
säädetty.<br />
Yliopettajalta, lehtorilta, ylikomisariolta, komisariolta, ylikonstaapelilta ja vanhemmalta<br />
konstaapelilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen,<br />
vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa<br />
tehtävissä.<br />
Yliopettajalta, lehtorilta, ylikomisariolta ja komisariolta vaaditaan myös, ennen kuin<br />
hänet pysyvästi nimitetään, vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan koulutuksen<br />
pedagogiset opinnot tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, jollei opettajan<br />
koulutus sisälly tutkintoon.<br />
Edellä esitetyssä poliisin päällystöä koskevassa pykäläluonnoksessa on<br />
lähtökohtana, että kaikki päällystövirat ovat joko keskeisiä johtamistehtäviä tai<br />
niihin liittyy mahdollisuus tulla määrätyksi johtavaan asemaan, jolloin säädettynä<br />
kelpoisuusvaatimuksena on edellytettävä johtamistaitoa. Lisäksi 1 kohdan<br />
virat ovat poliisihallinnon kaikkein ylimpiä virkoja ja vaativia johtamistehtäviä,<br />
joissa on edellyttävä johtamistaidon ohella aikaisempaa johtamiskokemusta.<br />
Pykäläluonnoksen 1 kohdan virkoihin nimitettäessä on aikaisemminkin edellytetty<br />
johtamistaitoa, 2-4 kohtien virkojen osalta vaatimukset kiristyvät, eli kyseisissä<br />
päällystöviroissa ei tällä hetkellä edellytetä johtamistaitoa säädettynä<br />
kelpoisuusvaatimuksena. Ylimpien virkojen osalta johtamiskokemusta on<br />
aikaisemmin edellytetty poliisiylijohtajan, lääninpoliisijohtajan ja valtakunnallisen<br />
yksikön päällikön viran kelpoisuusvaatimuksissa. Muissa ylimmissä viroissa<br />
kelpoisuusvaatimukset kiristyvät tältä osin.<br />
Tutkinnon osalta päällystöä koskevan pykäläluonnoksen 1 ja 2 kohdan viroissa<br />
kelpoisuusvaatimuksena edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkintoa tai<br />
muuta ylempää korkeakoulututkintoa. Myös nykyisin kyseisissä viroissa<br />
edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista tutkintoa, joskin soveltuva<br />
tutkinto on määritelty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huomattavasti<br />
kapeammin. Tällä hetkellä kelpoisuuden tuottaa useimpien virkojen osalta<br />
oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai niin kutsuttu poliisimaisterin tutkinto.<br />
Koska suomalaista koulutusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti monipuolisemmaksi,<br />
korkeatasoisemmaksi, yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset täyttäväksi<br />
sekä kansainvälisen vertailun kestäväksi, ei kelpoisuusvaatimusten ahdasta,<br />
vain tiettyihin tutkintoihin sidottuja määrittelyjä voida pitää tarkoituksenmukaisena.<br />
Tutkinto voidaan valtioneuvoston periaatepäätösten mukaan yksilöidä vain<br />
erikoistapauksissa, muutoin nimeltä yksilöity tutkinto säädetään<br />
kelpoisuusvaatimukseksi yleensä vain silloin, kun tehtäviin soveltuvia<br />
tutkintotyyppejä ei selvästi ole kuin yksi tai enintään kaksi. Pykäläluonnoksen<br />
1 ja 2 kohdan viroissa muille ylemmille korkeakoulututkinnoille vaihtoehtoisena<br />
tutkintona yksilöidään oikeustieteen kandidaatin tutkinto, koska kyseisten virkojen<br />
toimenkuvat sisältävät etenkin juridista osaamista vaativia tehtäviä.<br />
Tehtäväalueesta ja esimerkiksi yksikön koosta riippuen muu osaaminen voi<br />
kuitenkin painottua juridista osaamista merkittävämpänä eli viranhakijoiden<br />
tutkinnon soveltuvuus harkitaan kussakin nimitystilanteessa erikseen.<br />
10
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Pykäläluonnoksen 1 ja 2 kohdan muotoilu kiristää ainoastaan Liikkuvan poliisin<br />
apulaispäällikön viran kelpoisuusvaatimusta, jossa tällä hetkellä ylemmän<br />
korkeakoulututkinnon vaihtoehtona on poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön<br />
virkatutkinto.<br />
Päällystöä koskevan pykäläluonnoksen 3 kohdassa luetellaan virat, joihin<br />
kelpoisuuden tuottaa nykymuotoisen päällystötutkinnon A-osan suorittaminen<br />
tai vaihtoehtoisesti samat tutkinnot kuin 4 kohdassa, eli poliisipäällystön tutkinto,<br />
poliisipäällystön virkatutkinto tai korkeakoulututkinto. Komisarion ja<br />
rikoskomisarion viran osalta tutkintoa koskevat kelpoisuusvaatimukset<br />
pysyvät nykyisellään, suojelupoliisin tarkastajan osalta ne osittain alenevat.<br />
Pykäläluonnoksen 4 kohdassa eli muiden päällystöön kuuluvien poliisimiesten<br />
osalta tutkintoa koskevat kelpoisuusvaatimukset pysyvät ennallaan.<br />
Alipäällystöä koskevassa pykäläluonnoksessa ei esitetä sisällöllisiä muutoksia<br />
nykyiseen verrattuna.<br />
Miehistöä koskevan pykäläluonnoksen 1 momentissa määriteltyihin<br />
kelpoisuusvaatimuksiin ei esitetä sisällöllisiä muutoksia nykyiseen verrattuna.<br />
Koska poliisimiehistöön kuuluva nuorempi konstaapeli käyttää poliisimiehelle<br />
kuuluvia toimivaltuuksia itsenäisesti kenttätyöjakson aikana, pykäläluonnoksen<br />
2 momentissa edellytetään, että poliisiopiskelijalla on oltava perustutkinnon<br />
perusopinnot suoritettuna voidakseen tulla nimitetyksi määräaikaiseen<br />
virkasuhteeseen kenttätyöjakson ajaksi.<br />
<strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen johtajan ja <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen johtajan<br />
virkojen kelpoisuusvaatimukset esitetään säädettäväksi omassa erillisessä<br />
pykälässään, koska kyseiset virat eivät ole poliisiasetuksen 1 §:n mukaisia<br />
poliisimiesvirkoja, mutta ne ovat viraston päällikön virkoja, joihin valtioneuvoston<br />
periaatepäätösten mukaan on säädettävä kelpoisuusvaatimukset. Pykäläluonnoksen<br />
muotoilu vastaa poliisin päällystöä koskevan pykäläluonnoksen 1 kohtaa, jossa<br />
säädetään poliisihallinnon ylimpien virkojen kelpoisuusvaatimuksista. <strong>Poliisi</strong>n<br />
tekniikkakeskuksen johtajan ja <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen johtajan viroissa on<br />
jo aikaisemmin edellytetty johtamistaitoa, mutta ei johtamiskokemusta, joten siltä<br />
osin kelpoisuusvaatimukset kiristyvät. Tutkintoa koskien pykäläluonnoksessa<br />
edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, joten <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen<br />
johtajan viran osalta vaatimukset säilyvät ennallaan ja <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen<br />
johtajan viran osalta ne laajenevat.<br />
<strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen virkoja koskevan pykäläluonnoksen muotoilu on<br />
pääosin yhtenevä ammattikorkeakouluasetuksessa säädettyjen yleisen<br />
ammattikorkeakoulun virkoja koskevien kelpoisuusvaatimusten kanssa.<br />
Kuten poliisihallinnon ylimpiä virkoja koskevassa pykäläluonnoksessa,<br />
myös <strong>Poliisi</strong>n koulutuskeskuksen rehtorin virkaan nimitettäessä on edellytettävä<br />
johtamistaitoa ja johtamiskokemusta.<br />
11
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
2 <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
2.1 <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kuvaus<br />
<strong>Poliisi</strong>n organisaatio on pääpiirteissään kolmiportainen. <strong>Poliisi</strong>tointa johtaa<br />
sisäasiainministeriö. Lääninhallitus on sisäasiainministeriön alainen<br />
aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen alainen paikallishallintoviranomainen<br />
on kihlakunnan viraston osastona tai erillisenä kihlakunnan virastona toimiva<br />
poliisilaitos lukuun ottamatta Helsingin kihlakunnan poliisilaitosta. Ministeriön alaisia<br />
valtakunnallisia yksiköitä ovat Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi ja Liikkuva poliisi.<br />
Ministeriön alaisena toimii <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu, <strong>Poliisi</strong>koulu, <strong>Poliisi</strong>n<br />
tekniikkakeskus ja <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskus sekä paikallishallintoviranomaisena<br />
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos.<br />
<strong>Poliisi</strong>toiminnan keskeiset painopistealueet ja tavoitteet asetetaan eduskunnassa ja<br />
valtioneuvostossa, ja kirjataan hallituksen ohjelmaan, strategia-asiakirjaan, erillisiin<br />
päätöksiin ja ohjelmiin sekä valtion talousarvioon. Valtioneuvosto vahvistaa<br />
poliisitoiminnan pidemmän aikavälin strategiset linjaukset sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmassa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ylijohtona toimivan sisäasiainministeriön poliisiosaston tehtävänä on<br />
varmistaa, että eduskunnan ja valtioneuvoston vahvistamat poliisitoiminnan<br />
painopistealueet ja toimintalinjaukset muuttuvat käytännön poliisitoiminnaksi.<br />
<strong>Poliisi</strong>toiminnan pidemmän aikavälin tavoitetila on määritelty poliisin visiossa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n strategiaan on koottu keskeiset, vision toteuttamista tukevat toiminnalliset<br />
linjaukset. Lisäksi strategiaan on sisällytetty valtioneuvoston vahvistaman sisäisen<br />
turvallisuuden ohjelman keskeinen sisältö. <strong>Poliisi</strong>n toiminta- ja taloussuunnitelma<br />
on asiakirja, jolla sisäasiainministeriön poliisiosasto toteuttaa ohjaus- ja<br />
johtamistehtäväänsä. Kyseisessä asiakirjassa on vahvistettu tärkeimmät<br />
toiminnalliset linjaukset ja poliisihallinnon monivuotiset tulostavoitteet, jotka<br />
toteuttavat poliisin strategiaa ja täydentävät sisäasiainministeriön toiminta- ja<br />
taloussuunnitelmassa sekä valtion talousarviossa poliisitoimelle asetettuja<br />
tavoitteita. Toiminta- ja taloussuunnittelua koskevat yksityiskohtaiset määräykset<br />
on annettu valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) ja asetuksessa valtion<br />
talousarviosta (1243/1992) sekä valtiovarainministeriön ohjeissa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ylijohto käy tulosneuvottelut ja tekee tulossopimukset kahdeksi vuodeksi<br />
kerrallaan poliisin lääninjohtojen, Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen,<br />
valtakunnallisten yksiköiden, oppilaitosten, <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen ja<br />
<strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen kanssa. Lisäksi poliisin ylijohto päättää yksiköille<br />
osoitettavista määrärahoista. Edellä luetellut suoraan ylijohdon alaiset yksiköt<br />
ottavat poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistetut linjaukset ja<br />
monivuotiset tulostavoitteet huomioon omissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan<br />
sekä alaistensa poliisilaitosten tai alueellisten yksiköiden kanssa tehtävissä<br />
tulossopimuksissa, jotka tulee lisäksi sovittaa yhteen sekä alueellisten että<br />
yksikön erityistehtävistä johtuvien tarpeiden ja painotusten kanssa.<br />
Toiminnallisten painotusten tulee myös näkyä määrärahojen jakopäätöksissä ja<br />
rahoitussuunnitelmissa.<br />
12
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Lääninhallitus hyväksyy kihlakunnanviraston ehdotuksesta kihlakunnanvirastoa<br />
virastona ja yleishallintoviranomaisena koskevat tulostavoitteet<br />
sisäasiainministeriön asettamien yleisten tavoitteiden ja toimintalinjojen<br />
perusteella. Kihlakunnannimismies johtaa kihlakunnanvirastoa ja vastaa<br />
yleishallinnollisten tulostavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kihlakunnannimismies<br />
ratkaisee virastolle yleishallintoviranomaisena kuuluvat asiat ja viraston<br />
yleisjohtoon kuuluvat asiat sekä nimittää kihlakunnanviraston yhteisen henkilöstön.<br />
Kihlakuntien toiminnalliset yksiköt vastaavat toiminnallisten tulostavoitteiden<br />
saavuttamisesta.<br />
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka on selvitysmiehen ominaisuudessa tutkinut<br />
poliisiorganisaation johtamisjärjestelmää ja sisäistä laillisuusvalvontaa. Selvitystyön<br />
tuloksena vuoden 2004 lopussa valmistuneessa raportissa 2 todetaan, että poliisin<br />
johtamisjärjestelmä on sillä tavalla selkeä kuin se voi nykyisenlaisessa<br />
organisaatiorakenteessa olla. Ohjausjärjestelmä on selväpiirteinen ja<br />
perusrakenteiltaan kunnossa. Strategisten linjausten on tarkoitettu välittyvän<br />
kentälle hierarkkisesti ylhäältä alas etenevän tulosohjauksen avulla.<br />
Tulosohjausmekanismi on vakiintunut ja organisaation eri tasoilla on totuttu<br />
käyttämään tulosohjausta. Selvitystyötä varten tehdyssä kyselytutkimuksessa ei<br />
tuotu esiin merkityksellisiä ongelmia johtamisjärjestelmän perusteissa.<br />
2.2 <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittämishaasteet<br />
Hallitus on hallitusohjelmassa nostanut julkisen sektorin tuottavuuden<br />
parantamisen osaksi hallituksen toimintastrategiaa. Tuottavuutta ja tehokkuutta<br />
parannetaan muun muassa organisaatiorakenteita ja toimintatapoja uudistamalla.<br />
Keskeinen poliisitoimen rakenteellinen haaste on paikallishallinnon hallinnollisten<br />
yksiköiden suurentaminen ja määrän vähentäminen. <strong>Poliisi</strong>n paikallishallintoa tulisi<br />
kehittää siitä lähtökohdasta, että peruspalvelut on edelleen hajautettu<br />
läheisyysperiaatteen mukaisesti lähelle kansalaista, mutta hallintoa ja johtamista<br />
koottaisiin ja selkeytettäisiin, jolloin resursseja voitaisiin käyttää nykyistä<br />
joustavammin ja tehokkaammin. Näin myös tulosohjausrakenteet saataisiin<br />
nykyistä kevyemmiksi ja selkeämmiksi. Paikallishallintouudistuksen jälkeen tulee<br />
johtamisen rakenteita tarkastella myös poliisin alue- ja keskushallinnossa samojen<br />
periaatteiden mukaisesti.<br />
Myös nimittämis- ja muissa henkilöstöhallinnollisissa toimivaltasuhteissa tällä<br />
hetkellä olevaa epätarkoituksenmukaista sivuttaisohjausta tulisi tarkastella<br />
hallinnon uudistuksissa. Pääsääntönä tulisi olla, että nimittämis- ja siihen liittyvä<br />
henkilöstöhallinnollinen toimivalta on substanssiohjauksesta vastaavalla<br />
linjaorganisaatiolla.<br />
2 Jonkka, Jaakko: <strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmä ja sisäinen laillisuusvalvonta.<br />
Sisäasiainministeriön julkaisusarja 48/2004 s. 31<br />
13
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
3 Alempaa eroamisikää koskevat<br />
muutostarpeet<br />
3.1 Valtion eläkelain uudistuksista johtuvat<br />
muutosvaatimukset<br />
Valtion henkilöstön eläketurvasta säädetään valtion eläkelaissa (280/1966).<br />
Eläkeikä määrittää sitä ikää, jolloin voi normaalisti saada vanhuuseläkkeen.<br />
Vuoden 2005 alusta lukien valtion eläkelaissa toteutettiin pääosin samat muutokset<br />
kuin yksityisellä ja kunnallisella sektoreilla. Nykyisin eläkkeelle voi jäädä joustavasti<br />
63-68 -vuotiaana oman valinnan mukaan. Karttuvalla eläkkeellä ei ole nykyisin<br />
enimmäismäärää (ennen uudistusta raja 60-66 %). Parhaan eläkkeen saa<br />
työskentelemällä laskennalliseen henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, joka<br />
on tällä hetkellä useimmilla valtion työntekijöillä 63 ja 65 ikävuoden välillä.<br />
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut keskimääräisen eläkeiän<br />
myöhentäminen. Siksi työuran loppupäässä työskentelystä maksetaan nykyisin<br />
erityisen hyvin. Tällä hetkellä valtion eläkelain piirissä olevasta työstä jäädään<br />
eläkkeelle keskimäärin noin 59-vuotiaana.<br />
Saavutettuaan eläkeiän, virkamiehellä on subjektiivinen oikeus jatkaa virassaan.<br />
Sitä ikää, jolloin henkilön on viimeistään jäätävä eläkkeelle työnantajan<br />
palveluksesta kutsutaan eroamisiäksi. Valtion henkilöstön eroamisiästä säädetään<br />
valtion virkamieslain 35 §:ssä. Eläkeuudistuksen keskeisinä tavoitteina on ollut<br />
eläkkeellesiirtymisiän tosiasiallinen myöhentäminen, joten johdonmukaista oli<br />
nostaa vuoden 2005 alusta lukien myös virkamiesten yleistä eroamisikää 65<br />
vuodesta 68 vuoteen. Palvelussuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta<br />
virkasuhteen päättämistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä,<br />
jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän eli 68 vuotta.<br />
Virassa tai työssä, jonka laatu sitä vaatii, voidaan asetuksella säätää yleistä<br />
eroamisikää alempi eroamisikä. Ammattiryhmillä, joille on säädetty yleistä 68<br />
vuoden eroamisikää alempi eroamisikä, on eroamisikä myös eläkeikä. <strong>Poliisi</strong>n<br />
hallinnosta annetun asetuksen 24 § ja 30 §:ssä säädetään yleistä eroamisikää<br />
alemmasta eroamisiästä:<br />
24 § (19.12.1997/1273) Alipäällystöön ja miehistöön kuuluva poliisimies on velvollinen<br />
eroamaan virastaan täyttäessään 60 vuotta.<br />
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin, <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun ja<br />
<strong>Poliisi</strong>koulun päällystöön kuuluva poliisimies sekä paikallispoliisin päällystöön kuuluva<br />
poliisimies, nimismiestä, poliisipäällikköä ja apulaispäällikköä lukuun ottamatta, on<br />
velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 63 vuotta.<br />
34 § Virkamiehellä, joka on marraskuun 30 päivänä 1996 poliisimestarin tai<br />
apulaispoliisimestarin virassa, eroamisikä on edellä 24 §:ssä säädetystä poiketen<br />
63 vuotta.<br />
14
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Ennen 1.7.1989 palvelukseen tulleilla poliisin miehistöön ja alipäällystöön kuuluvilla<br />
poliisimiehillä on edellä kuvatusta poiketen ollut valtion eläkelain säännösten<br />
mukaan oikeus vuoden 1999 kesäkuun loppuun mennessä valita niin sanotun<br />
vanhan eläkejärjestelmän mukainen 58 vuoden eläkeikä eli ammatillinen<br />
erityiseläkeikä.<br />
Hallituksen tavoite siitä, että kaikkien henkilöstöryhmien osalta,<br />
sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvia lukuun ottamatta, siirrytään<br />
yksityisen sektorin tasoiseen eläkejärjestelmään edellyttäisi alempien<br />
eroamisikien tai niihin liittyvän eläkeperusteen purkamista. Työryhmä kuuli<br />
25.11.2005 valtion eläkeasioiden asiantuntijana eläkelain uudistuksen esittelijänä<br />
toiminutta hallitusneuvos Veikko Liuksiaa valtiovarainministeriön henkilöstöosaston<br />
henkilöstöpolitiikan yksiköstä. Liuksia kertoi, että valtion ja yksityisen sektorin<br />
eläkejärjestelmiä on pyritty yhdenmukaistamaan 1960-luvulta saakka. Valtion<br />
eläkejärjestelmän viimeisimmät uudistukset liittyvät valtion henkilöstöpolitiikan<br />
ja -hallinnon uudistamiseen sekä valtion palvelukyvyn tehostamiseen ja<br />
kilpailukyvyn parantamiseen.<br />
Valtion eläkejärjestelmässä on vanhastaan ollut erilaisia yleistä eläkeikää<br />
alempien eläkeikien piirissä olevia ryhmiä. Joustavia eläkeikiä koskevan<br />
lainsäädännön tullessa voimaan 1.7.1989 alemmat eläkeiät kumottiin.<br />
Silloin jatkuvassa palveluksessa olleille taattiin 10 vuoden pituisena<br />
valinta-aikana eli vuoden 1999 kesäkuun loppuun mennessä oikeus valita<br />
entinen alempi eläkeikänsä. Liuksian mukaan alemmat eroamisiät olisi pitänyt<br />
kumota tämän uudistuksen yhteydessä. Alempien eroamisikien tarpeen<br />
selvittäminen vietiin hallinnonalakohtaisiin työryhmiin. Koska alemmasta<br />
eroamisiästä säädetään virastojen hallintoasetuksissa, uudistuksen loppuun<br />
vieminen eli alemman eroamisiän kumoaminen jätettiin virastojen tehtäväksi.<br />
Liuksia kertoi, että erilaisten tutkimusten valossa yleisen 68 vuoden eroamisiän<br />
kaavamaiselle alentamiselle tai yleisestä 63-68 vuoden eläkeiästä poikkeavalle<br />
eläkeiälle eri ammattiryhmissä ei ole olemassa perusteita. Liuksian mukaan<br />
ammattien kuormittavuudessa ja fyysisyydessä on selkeitä eroja, mutta henkilöitä<br />
ei silti tule tarkastella ryhmänä vaan yksilökohtaisesti, koska ihmiset ovat erilaisia.<br />
Kun henkilön työkyky heikkenee, työnantajan tulee toteuttaa järjestelyjä kuten<br />
selvittää henkilön ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus tai siirtää henkilö toisiin<br />
tehtäviin.<br />
Liuksia vahvisti, että edellä olevan perusteella ei poliisihallinnossa sovellettaville<br />
60 ja 63 vuoden eroamisikäsäännöksille ole pohjaa ja ne on kumottava. Työryhmä<br />
tiedusteli Liuksialta puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen erityisasemasta valtion<br />
eläkejärjestelmässä. Keskeisin peruste sotilaseläkejärjestelmän muita alemmalle<br />
eläkeiälle on Suomen puolustusjärjestelmän rakentuminen oleellisilta osiltaan<br />
fyysiseltä iältään ja taidoiltaan sotakelpoiseen kantahenkilökuntaan ja reserviin.<br />
Rajavartiolaitoksen sotilashenkilöstön valtion yleistä eläkeikää alhaisempi<br />
eroamisikä perustuu rajavartiolaitoksen sotilaalliseen maanpuolustustehtävään.<br />
Toteuttaakseen tätä tehtävää rajavartiolaitos on ryhmittyneenä jo rauhan aikana<br />
puolustusjärjestelmämme tarpeiden mukaisesti valtakunnan raja- ja merialueella ja<br />
suorittaessaan rauhan aikana sille kuuluvia hallintotehtäviä se samalla muodostaa<br />
Suomen puolustusjärjestelmän jatkuvasti toimintavalmiudessa olevan osan.<br />
15
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
3.2 Työryhmän esitykset koskien poliisihallinnon<br />
eroamisikäsäännösten muuttamista<br />
Valtion virkamieslain 35 §:n 1 momentin mukaan virkamiesten yleinen eroamisikä<br />
on 68 vuotta. Saman pykälän 2 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää,<br />
että virassa, jonka laatu sitä vaatii, eroamisikä on yleistä eroamisikää alempi.<br />
63 vuoden eroamisiän ryhmään kuuluvia poliisin päällystövirkamiehiä on<br />
yhteensä noin 650. Ryhmän ulkopuolella ovat nimismiehen, poliisipäällikön ja<br />
apulaispoliisipäällikön virat. Vertailtaessa 63 vuoden eroamisiän ryhmään<br />
kuuluvien poliisin päällystövirkamiesten työtehtäviä esimerkiksi edellä mainittujen<br />
virkojen työtehtäviin tai laajemmin muihin poliisihallinnon johtotehtäviin, eivät<br />
ne eroa fyysiseltä tai psyykkiseltä kuormittavuudeltaan siten, että poikkeusta<br />
valtion yleiseen eroamisikään voitaisiin pitää perusteltuna. Työryhmän näkemyksen<br />
mukaan eräitä päällystövirkamiehiä koskevalle 63 vuoden eroamisiälle ei ole<br />
perusteluja valtiovarainministeriön linjauksen näkökulmasta eikä myöskään<br />
virkamieslakiin kirjatun yleistä eroamisikää koskevan poikkeuksen näkökulmasta.<br />
Edellä sanotun perusteella työryhmä esittää poliisin hallintoasetuksen 24 §<br />
2 momentin kumoamista ja valtion yleisen eroamisiän soveltamista koko<br />
poliisipäällystöryhmään.<br />
60 vuoden eroamisiän ryhmään kuuluu yhteensä noin 6 850 poliisihallinnon<br />
virkamiestä. Kentällä valvontatehtävissä työskentelee yhteensä noin 3 800<br />
henkilöä, joista alipäällystövirkamiehiä on noin 950 ja miehistövirkamiehiä<br />
noin 2 850. Tutkintatehtävissä työskentelee yhteensä noin 3 000 henkilöä,<br />
joista alipäällystövirkamiehiä on noin 1 350 ja miehistövirkamiehiä 1 650.<br />
Loput virkamiehet työskentelevät esimerkiksi opetus- tai asiantuntijatehtävissä.<br />
Ikä vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn. Fyysinen työkyky alenee iän myötä,<br />
henkiseen työkykyyn ikä vaikuttaa vähemmän. Alentunut työkyky on riski<br />
sekä henkilölle itselleen että toimintaympäristölle. Hyvän terveyden sekä<br />
fyysisen ja psyykkisen työkyvyn merkitys korostuu poliisin kenttätehtävissä.<br />
Etenkin valvontatehtävissä, mutta myös tutkintatehtävissä kentällä työskentelevä<br />
poliisimies joutuu alttiiksi erilaisille olosuhde-, rasitus- ja terveyshaitoille.<br />
Hälytystehtäviä sävyttävät ennalta arvaamattomat, nopeasti muuttuvat tilanteet<br />
ja vaaralliset olosuhteet. Näissä tilanteissa poliisimiehiltä vaaditaan nopeita<br />
ratkaisuja sekä tehokasta ja varmaa toimintaa. Tilanteissa, joissa joudutaan<br />
turvautumaan voimankäyttöön, on poliisimiehen oltava taitojensa lisäksi<br />
terveydentilansa ja fyysisen voimansa puolesta voimankäyttöön pystyvä.<br />
Kuten puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa on myös poliisihallinnossa<br />
tehtäväkuvan mukaiseen erityistoimintaan oltava valmiudet eli<br />
voimankäyttökelpoisuuden on säilyttävä läpi koko virkauran, vaikka konkreettisiin<br />
tilanteisiin ei säännöllisesti jouduttaisikaan.<br />
Kun työntekijän työkyky heikkenee, työnantajalla on velvollisuus toteuttaa<br />
järjestelyjä kuten selvittää työntekijän ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus<br />
tai siirtää työntekijä toisiin tehtäviin, jos työntekijällä ei ole tehtäviensä<br />
edellyttämää työkykyä. Mikäli poliisihallinnosta poistettaisiin 60 vuoden eroamisikä,<br />
kenttätehtävistä toisiin tehtäviin siirtämisen tarve mitä todennäköisimmin<br />
16
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
lisääntyisi virkauran loppupäässä, koska kenttätehtävien osalta fyysisen<br />
kuormituksen tekijöitä on mahdotonta poistaa. Hätäkeskuslaitosuudistus on jo<br />
minimoinut kenttätehtävistä toisiin siirtämisen mahdollisuudet poliisihallinnossa.<br />
Nykyisin tehtävistä toisiin siirtyminen edellyttää lähes poikkeuksetta ammatillista<br />
kouluttautumista. Toisiin tehtäviin siirtäminen on siis ongelmallista koko<br />
poliisihallinnossa ja aivan erityisesti pienissä ja keskisuurissa poliisilaitoksissa.<br />
Erilaisten hallinnonalakohtaisten toimintojen keskittämishankkeiden ja<br />
tuottavuushankkeiden vuoksi mahdollisuudet tehtävistä toisiin siirtämiseen<br />
vaikeutuvat entisestään tulevaisuudessa.<br />
<strong>Poliisi</strong> on Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen, jonka<br />
lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen,<br />
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta<br />
estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Lisäksi poliisin on<br />
suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle<br />
tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Työryhmän näkemyksenä on, että tällä hetkellä<br />
poliisihallinnossa ei ole edellytyksiä 60 vuoden eroamisikäsäännöksen<br />
kumoamiselle. Työryhmä esittää, että miehistö- ja alipäällystövirkojen työtehtäviä<br />
ja ikääntymisen vaikutuksia tutkitaan erikseen, jotta selviää, ovatko tehtävät sen<br />
laatuisia, joihin valtion virkamieslain mukaisesti voidaan säätää yleistä eroamisikää<br />
alempi eroamisikä. Työryhmän näkemyksen mukaan on selvitettävä erilaiset<br />
seurausvaikutukset, joita 60 vuoden eroamisikäsäännöksen kumoaminen aiheuttaisi<br />
poliisihallinnon toimintaedellytyksille.<br />
17
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
LIITE 1: <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimuksia<br />
koskevat säännökset (tammikuu <strong>2006</strong>)<br />
Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä (609/2003)<br />
7 § (12.5.2005/285) Virkojen kelpoisuusvaatimukset<br />
…<br />
2) poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai<br />
poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996)<br />
16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys<br />
poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja<br />
johtamiskokemus;<br />
3) poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon<br />
lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu<br />
ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä<br />
osoitettu johtamistaito;<br />
10) poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön<br />
tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa<br />
tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin<br />
tehtäviin.<br />
Lääninhallitusasetus (120/1997)<br />
6 § (12.2.1999/157) Kelpoisuusvaatimukset<br />
…<br />
5) poliisiosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai<br />
poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996)<br />
16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu<br />
johtamistaito, johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys<br />
poliisitoimeen ja hallintoon; (12.5.2005/284)<br />
6) lääninpoliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön<br />
tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa<br />
tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys poliisitoimeen;<br />
(12.5.2005/284)<br />
7) lääninylikomisariolla poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 1 momentin<br />
22 kohdassa ja 16 a §:ssä sekä lääninkomisariolla poliisin hallinnosta annetun<br />
asetuksen 16 §:n 1 momentin 21 kohdassa ja 16 a §:ssä säädetty kelpoisuus;<br />
(12.5.2005/284)<br />
18
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Laki poliisin hallinnosta (110/1992)<br />
6§ (15.3.1996/156) Paikallispoliisi<br />
Paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain. Jokaisessa kihlakunnassa on<br />
kihlakunnan poliisipäällikkö, joka johtaa paikallista poliisilaitosta, jollei 6 a §:stä<br />
muuta johdu.<br />
Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnan poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen<br />
kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi yliopistossa suoritettu<br />
muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen<br />
ja käytännössä osoitettu johtamistaito. (9.8.2002/679)<br />
6 a § (15.3.1996/156) Nimismies<br />
Valtioneuvoston yleisistunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan<br />
harvan asutuksen, pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut<br />
niihin rinnastettavat perusteet päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan<br />
nimismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista<br />
varten. Nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön<br />
tehtäviä.<br />
Lääninhallitus nimittää nimismiehen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on<br />
oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja<br />
käytännössä osoitettu johtamistaito. (9.8.2002/679)<br />
Asetus poliisin hallinnosta (158/1996)<br />
16 § (12.5.2005/282) Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:<br />
1) keskusrikospoliisin päälliköllä ja liikkuvan poliisin päälliköllä oikeustieteen<br />
kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 5 momentissa<br />
tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja<br />
tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;<br />
2) suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön<br />
tutkinnon lisäksi suoritettu 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto,<br />
perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito<br />
ja johtamiskokemus;<br />
3) suojelupoliisin apulaispäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen<br />
kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys<br />
tehtäväalueeseen;<br />
4) liikkuvan poliisin apulaispäälliköllä poliisipäällystön tutkinto taikka<br />
poliisipäällystön virkatutkinto tai ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys<br />
tehtäväalueeseen;<br />
19
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
5) keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä sekä Tampereen ja Turun kihlakunnan<br />
poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai<br />
poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 5 momentissa tarkoitettu ylempi<br />
korkeakoulututkinto;<br />
6) suojelupoliisin osastopäälliköllä ja keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla<br />
ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
7) keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi<br />
korkeakoulututkinto;<br />
8) rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja<br />
perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
9) <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun rehtorilla jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin<br />
tutkinto tai tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
toimialaan ja hallinnollista kokemusta sekä käytännössä osoitettu<br />
johtamiskokemus;<br />
10) <strong>Poliisi</strong>koulun johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys<br />
tehtäväalueeseen ja hallinnollista kokemusta sekä käytännössä osoitettu<br />
johtamiskokemus;<br />
11) <strong>Poliisi</strong>koulun apulaisjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys<br />
tehtäväalueeseen;<br />
12) <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun hallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja<br />
perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
13) <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun koulutuspäälliköllä jatkotutkintona suoritettu<br />
lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun toimialaan;<br />
14) <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun tutkimuspäälliköllä jatkotutkintona suoritettu<br />
lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
15) <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun yliopettajalla jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin<br />
tai tohtorin tutkinto;<br />
16) <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun lehtorilla ylempi korkeakoulututkinto;<br />
17) <strong>Poliisi</strong>koulun oikeustieteellisten aineiden opettajalla oikeustieteen kandidaatin<br />
tutkinto;<br />
18) <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen johtajalla diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin<br />
tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu<br />
johtamistaito;<br />
19) <strong>Poliisi</strong>n tietohallintokeskuksen johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä<br />
perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito;<br />
20
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
20) apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin<br />
tutkinto taikka poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä<br />
perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
21) komisariolla ja rikoskomisariolla poliisipäällystön tutkinnon A-osan<br />
suorittaminen tai korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
22) muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai<br />
poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys<br />
tehtäväalueeseen;<br />
23) alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystötutkinto tai<br />
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;<br />
24) nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusopintojen<br />
suorittaminen tai kokelaskurssi;<br />
25) muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto taikka<br />
poliisimiehistön virkatutkinto.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun rehtorin virkaan voidaan nimittää ylemmän<br />
korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen<br />
ansioituneeksi tehtävään. Erityisestä syystä koulutuspäällikön ja yliopettajan<br />
virkaan voidaan nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos<br />
nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tehtäväalaan. Vastaavasti<br />
lehtorin virkaan voidaan erityisestä syystä nimittää henkilö, joka ei ole suorittanut<br />
ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt<br />
viran tehtäväalaan.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun yliopettajalta, ylikomisariolta ja lehtorilta, joiden<br />
opetustehtäviin pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi<br />
vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus viran opetusalana olevissa<br />
tehtävissä.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun koulutuspäälliköltä, yliopettajalta, ylikomisariolta ja<br />
lehtorilta vaaditaan myös, ennen kuin hänet pysyvästi nimitetään, vähintään 35<br />
opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai<br />
aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, jollei opettajankoulutus sisälly<br />
tutkintoon.<br />
<strong>Poliisi</strong>päällystön tutkinnon lisäksi suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto<br />
on sisäasiainministeriön sekä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välillä<br />
tehdyissä yhteistyösopimuksissa tarkoitettu hallintotieteiden tai valtiotieteiden<br />
maisterin tutkinto.<br />
21
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
LIITE 2: Eriävät mielipiteet (2 kpl)<br />
ERIÄVÄ MIELIPIDE<br />
SM:n 30.6.2005 asettama työryhmä on selvittänyt poliisin virkojen<br />
kelpoisuusvaatimusten muutostarpeita, poliisin sivuttaisohjausta ja poliisivirkojen<br />
erityisiä eroamisikiä.<br />
Suomen <strong>Poliisi</strong>järjestöjen Liitto ry:n puolesta jätän työryhmän työhön eriävän<br />
mielipiteen.<br />
Loppuraportin kohta 1.4. Työryhmän esitykset poliisin virkojen<br />
kelpoisuusvaatimusten uudistamiseksi<br />
Työryhmä esittää, että apulaispäällikön virkoihin vaadittaisiin ylempi<br />
korkeakoulututkinto<br />
Esitän, että liikkuvan poliisin apulaispäällikön osalta kelpoisuusvaatimukset<br />
säilytetään nykyisessä muodossa. Liikkuvan poliisin apulaispäällikön virkaan<br />
on nykyisellään mahdollista nimittää myös poliisipäällystön tutkinnon tai<br />
poliisipäällystön virkatutkinnon suorittanut henkilö. Liikkuvan poliisin<br />
apulaispäällikön tehtävä on sellainen, jossa laajalla poliisikokemuksella ja<br />
ammattitutkintojen kautta saadulla pätevyydellä taataan erinomaiset<br />
mahdollisuudet selviytyä viran vaatimuksista.<br />
Loppuraportin kohta 3.2. Työryhmän esitykset koskien poliisihallinnon<br />
eroamisikäsäännösten muuttamista<br />
Työryhmä perustelee asianmukaisesti miehistön ja alipäällystön nykyisen<br />
60 vuoden eroamisiän säilyttämistä. Näihin perusteisin voidaan yhtyä.<br />
<strong>Poliisi</strong>työ on sekä kentällä että tutkinnassa olosuhteiltaan erittäin rasittavaa.<br />
<strong>Poliisi</strong> on jatkuvassa toimintavalmiudessa aivan samoin kuin mitä edellytetään<br />
puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökunnalta. <strong>Poliisi</strong>lla vaativat ja<br />
vaaralliset tilanteet ovat vain todellista arkipäivää, eikä epämääräistä<br />
tulevaisuuteen sijoittuvaa sodanuhkaa.<br />
Työryhmä esittää, että ikääntymisen vaikutuksia tutkittaisiin sen selvittämiseksi,<br />
ovatko miehistö- ja alipäällystövirkojen tehtävät sen laatuisia, joihin valtion<br />
virkamieslain mukaisesti voidaan säätää yleistä eroamisikää alempi eroamisikä.<br />
Tämä asia lienee selvä ilman tutkimistakin. Tutkimusta tarvittaisiin sen<br />
selvittämiseksi, miten nykyinen poliisihenkilöstö saataisiin jaksamaan edes<br />
nykyiseen alempaan eroamisikään saakka.<br />
22
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
Työryhmä ei näe tarpeelliseksi säilyttää poliisipäällystölle säädettyä 63 vuoden<br />
eroamisikää. Työryhmän mielestä päällystötehtävät eivät ole fyysiseltä tai<br />
psyykkiseltä rasittavuudeltaan sellaisia, että niissä vaadittaisiin yleistä<br />
eroamisikää alhaisempi eroamisikä.<br />
Tätä taustaa vasten voi vain ihmetellä, miksi poliisipäällystön, pois lukien<br />
poliisipäälliköt, todellinen eläkkeelle siirtymisikä on alle 60 vuotta?<br />
Jos työtehtävä ei ole miltään osin rasittavampaa, luulisi, että tehtävässä<br />
jaksaa hyvinkin 63 ikävuoteen ja jopa sen yli. <strong>Poliisi</strong>uraa on katsottava<br />
kokonaisuutena, ei pelkästään sitä, missä tehtävässä poliisimies toimii silloin,<br />
kun eläkeikä on lähettyvillä. <strong>Poliisi</strong>työn rasittavuustekijät alentavat työkykyä<br />
koko urakertymän ajalta, eivät pelkästään viimeisten työvuosien osalta.<br />
<strong>Poliisi</strong>päällystötehtävissä työskentelevät ovat psyykkisesti erittäin vaativassa<br />
tehtävässä. Vastuu poliisin operatiivisesta toiminnasta niin kentällä kuin<br />
tutkinnassakin on vaativa. Kovan työpaineen alla joudutaan tekemään nopeita<br />
ratkaisuja, joilla on aina vaikutus sekä alaisten että kansalaisten oikeusturvaan.<br />
Tästä esimerkkinä pakkokeinovaltuudet ja vaativiin tilanteisiin liittyvät päätökset.<br />
Tämä kokonaisuus yhdessä jatkuvasti lisääntyvän työtaakan kanssa muodostavat<br />
erityisen rasitustekijän, jota ei ole välttämättä muilla valtion sektoreilla eikä edes<br />
poliisipäällikkötasolla.<br />
Esitän, että myös 63 vuoden erityinen eroamisikä säilytetään edelleen.<br />
Myös poliisipäällystön osalle voisi suositella tutkimusta työn todellisesta<br />
rasittavuudesta jotta työoloja voitaisiin kehittää suuntaan, jossa työntekijä jaksaisi<br />
edes nykyiseen eroamisikään.<br />
Helsingissä 17.2.<strong>2006</strong><br />
Yrjö Suhonen<br />
SPJL:n puheenjohtaja<br />
työryhmän jäsen<br />
23
<strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
ERIÄVÄ MIELIPIDE työryhmän loppuraporttiin:<br />
Kohta 1.4. Esitykset poliisin virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistamiseksi.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion ylimpien virkamiesten<br />
valintaperusteiden ja –menettelyn uudistamisesta (VM2/22/97) todetaan mm:<br />
"Koska erityiset kelpoisuusvaatimukset edellyttävät niistä säätämistä<br />
vähintään asetuksen tasolla, uudistukset tulee toteuttaa…" ja<br />
"…mahdollisesti kelpoisuusvaatimuksia sisältävät laintasoiset säännökset<br />
vuoden 1997 aikana". Periaatepäätökset eivät edellytä kelpoisuusvaatimusten<br />
siirtämistä asetustasolle.<br />
Kihlakunnansyyttäjän (L kihlakunnansyytäjästä 3 §), tuomarin (Laki tuomareiden<br />
nimittämisestä 11 §) ja kihlakunnanvoudin (Ulosottolaki 13 § 2 mom.)<br />
kelpoisuusvaatimukset on säädetty lailla. Koska vastaavilla muillakin samalla<br />
tasolla olevien virkojen kelpoisuusvaatimukset ovat lain tasoisia, ei ole perusteita<br />
myöskään muuttaa poliisipäällikön ja nimismiehen kelpoisuusvaatimuksia poliisin<br />
hallintolaista asetukseen. Kaikissa viroissa on kysymys tehtävistä, jotka sisältävät<br />
merkittävää, välitöntä julkisen vallan käyttöä. Samantyyppisissä tehtävissä<br />
kelpoisuusvaatimukset tulee olla sisällöllisesti samanlaisia ja samantasoisesti<br />
säädeltyjä riippumatta siitä, minkä viraston tai laitoksen<br />
tehtävästä on kyse.<br />
Katson, että poliisiylijohtajan, poliisijohtajan, lääninpoliisijohtajan ja<br />
valtakunnallisen yksikön päällikön kelpoisuusvaatimukset tulee siirtää asetuksesta<br />
poliisin hallintolakiin.<br />
Nimismiehen kelpoisuusvaatimuksena ei voi olla muuta kuin oikeustieteen<br />
kandidaatti, koska hän voi toimia kihlakunnassaan kihlakunnanvoutina ja/tai<br />
kihlakunnansyyttäjänä. Kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnanvoudin<br />
kelpoisuusvaatimuksena on ainoastaan oikeustieteen kandidaatti.<br />
Kohdassa 1.4. työryhmän esittämästä poliisin hallintoasetusehdotuksesta<br />
1 momentin 1-kohta siirretään poliisin hallintolakiin. Nimismiehen<br />
kelpoisuusvaatimuksista poistetaan muu ylempi korkeakoulututkinto.<br />
Näin muutettuna kelpoisuusvaatimukset täyttävät loogisuuden vaatimuksen ja<br />
noudattavat valtioneuvoston periaatepäätöksiin kirjattuja yleisiä periaatteita.<br />
Seinäjoki 2.3.<strong>2006</strong><br />
Esa K Ojala<br />
24
Vuonna <strong>2006</strong> ilmestyneet poliisin ylijohdon julkaisut:<br />
1 • <strong>2006</strong> <strong>Poliisi</strong>n kansainvälinen toiminta<br />
1.9. – 31.12.2005<br />
2 • <strong>2006</strong> <strong>Poliisi</strong>n laatustrategia<br />
3 • <strong>2006</strong> <strong>Poliisi</strong>barometri 2005<br />
4 • <strong>2006</strong> <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten<br />
uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
ISSN 1459-7829<br />
ISBN 951-734-851-7 (nid.)<br />
ISBN 951-734-852-5 (pdf)<br />
<strong>Poliisi</strong>n ylijohdon julkaisut verkossa:<br />
www.poliisi.fi/julkaisut<br />
Sisäasiainministeriön monistamo<br />
Helsinki <strong>2006</strong>
Change language