Sisällys - Poliisi
Sisällys - Poliisi
Sisällys - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kauko Aronen<br />
AKO-katsaus 3/2002<br />
Seudullisen yhteistyön<br />
edellytyksistä ja esteistä<br />
– tavoitteena kuntien voimavarojen kokoaminen<br />
Kuntien seudullisen yhteistyön tarve tunnustetaan laajasti. Kunnat ovat havainneet, että jos<br />
ne aikovat vaikuttaa menestyksensä avainkysymyksiin kuten työllisyyteen ja väestökehitykseen<br />
ja tätä kautta verotulopohjaansa, niiden on pyrittävä toimimaan seudun tasolla.<br />
Kuntastrategia voidaan määritellä kunnan menestymisen<br />
tärkeiden edellytysten hallinnaksi.<br />
Kunnan perustehtävänä on asukkaidensa<br />
hyvinvointivastaavana toimiminen, mikä tarkoittaa<br />
asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämismahdollisuuksien<br />
järjestämistä joko itse palveluita tuottamalla,<br />
palveluita tilaamalla tai luomalla edellytyksiä markkinaehtoisten<br />
palveluiden kehitykselle. Lisäksi kunta on paikallinen<br />
demokraattinen areena, jolla tehdään päätöksiä<br />
asukkaiden ympäristön viihtyisyydestä, työllistymismahdollisuuksien<br />
kehityksestä ym. asukkaiden hyvinvointiongelmien<br />
ratkaisemisesta.<br />
Menestyäkseen näissä tehtävissä kunnan väestöpohjan<br />
ja verotulopohjan on kehityttävä myönteisesti. Näissä<br />
strategisissa kysymyksissä kunnallishallinto on riippuvainen<br />
muista toimijoista, lähinnä yrityksistä ja muista<br />
elinkeinoelämän toimijoista, niiden kilpailukyvystä, niiden<br />
markkinatilanteesta ja toimijoiden omista strategisista<br />
päätöksistä (esim. sijainti- ja muut investointipäätökset).<br />
On tärkeää huomata, että kunnan riippuvuus tärkeistä<br />
partnereista ei noudata kuntarajoja vaan on työllisyyden<br />
ja asuntomarkkinoiden mukaisesti yhteistä samalla<br />
työssäkäyntialueella eli väljästi ottaen seutukunnalla. Toimiakseen<br />
strategisesti kunnan on siis liittouduttava seudulliseen<br />
yhteistyöhön ensinnäkin elinkeinopolitiikassa.<br />
Toiselta puolen kunnat ja seutukunnat kilpailevat keskenään<br />
siitä, miten hyvän palvelupaketin ne kykenevät rakentamaan<br />
asukkaille ja yrityksille ja miten mahdollisimman<br />
hyvä palvelupaketti voidaan toteuttaa mahdollisimman<br />
vähäisillä kustannuksilla. Tämä palvelupaketti sisältää<br />
sekä kunnan tuottamat omat palvelut että alueen vetovoimaan<br />
vaikuttavat muut palvelut sekä myös seudun luonnon-<br />
ja rakennetun ympäristön viihtyisyyden. Näillä ominaisuuksilla<br />
kunnat ja seudut kilpailevat uusista asukkaista<br />
ja yrityksistä.<br />
Seutukunta on kuntien strategisen yhteistyön perusalue<br />
nimenomaan niiden hyvinvointitehtävän perusteella.<br />
Edunvalvontayhteistyö ei riitä!<br />
Strateginen yhteistyö tulisi kuitenkin ymmärtää laajempana<br />
kuin se nykyisin yleisesti toteutuu. Nykyisin se yhä<br />
tyypillisesti rajoittuu sellaiseen elinkeinopolitiikkaan ja<br />
edunvalvontaan, jonka avulla houkutellaan voimavaroja<br />
alueen ulkopuolelta alueelle. Esimerkiksi EU-rahoitteisten<br />
projektien hankkiminen on tällaista.<br />
Laaja-alainen seudullinen yhteistyö kuntien kesken<br />
on vielä kehittymätöntä. Peruspalveluiden tuottamisesta<br />
vastaavat yhä lähes joka kunnassa omat palvelusektorinsa.<br />
Yleensä kunnat tuottavat rinta rinnan suunnilleen samanlaisia<br />
palvelupaketteja. Palvelutuotannossa olevan<br />
henkilöstön inhimilliset resurssit eivät voi kehittyä ja erikoistua<br />
uusia palvelutarpeita vastaavasti seudun parhaaksi.<br />
Kuntien henkilöstön suurimmat voimavarat ovat kokoamatta.<br />
Erillisissä palveluiden johto- ja tukitoiminnoissa<br />
tuhlataan voimavaroja.<br />
Usein lisäksi seudun vetovoiman kannalta tärkeitä<br />
palveluita kuten ulkoliikuntapaikkoja, urheiluhalleja ja<br />
kulttuuripalveluita joko toteutetaan seudun sisällä keskenään<br />
kilpaillen koordinoimattomasti tai sitten jättäydytään<br />
niiden suhteen vapaamatkustajaksi ajatellen menestyttävän,<br />
kun naapuri joutuu ylläpitämään näitä palveluita.<br />
Kun palveluita, joissa kuntien suurimmat voimavarat<br />
ovat, mietitään seudullisesti saadaan aikaan sekä säästöjä<br />
että laadullisesti paremmin kehittyviä ja erilaistuvia<br />
palveluita. Näin vastataan entistä paremmin seudullisen<br />
kilpailukyvyn haasteeseen. Todennäköisesti yhä pitemmälle<br />
menevän seudullisen yhteistyön avulla saadaan aikaan<br />
seudun ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta<br />
parempi tulos.<br />
Seudun mitassa toimien henkilöstöä erikoistuviin ja<br />
kehittyviin palveluihin on varmaan helpompi saada kuin<br />
yksittäisiin kuntiin. Nythän ennakoidaan pulaa henkilöstöstä<br />
kuntasektorille, erityisesti syrjäisemmille alueille.<br />
Henkilöstön toimenkuvien moderni kehitys ja mielekkyys<br />
on helpompi järjestää seudun tasolla, mikä parantaisi<br />
kuntatyönantajan kilpailukykyä.<br />
Muutosvastarinta kohdattava avoimesti<br />
Kun seudullisuus nousee luonnollisena johtopäätöksenä<br />
jokaisen yksittäisen kunnan hyvinvointistrategisista pohdiskeluista,<br />
miksi yhteistyön kehitys nimenomaan peruspalveluissa<br />
on ollut kovin hidasta.<br />
Vastustus seudullisen yhteistyön syventämiselle voi<br />
liittyä tärkeiden henkilöstöryhmien tai päätöksentekijöiden<br />
kuntayhteistyötä kohtaan tuntemiin epäluuloihin,<br />
pelkoihin työpaikoista ja organisatorisesta asemasta, pelkoihin<br />
kehittämistoimien liiallisesta keskittymisestä jne.<br />
Näiden seutuyhteistyön esteeksi nousevien asioiden johdosta<br />
on nähty tarpeelliseksi kannustaa kuntia seudulliseen<br />
yhteistyöhön. Valtakunnallinen SEUTU -hanke ko-<br />
3
Change language