Vaikuta varhain - Poliisi
Vaikuta varhain - Poliisi
Vaikuta varhain - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
<strong>Poliisi</strong>n hyvät käytännöt<br />
varhaisen puuttumisen<br />
alueella<br />
10 • 2006
Tiivistelmä<br />
Varhaisesta puuttumisesta puhutaan päivittäin varsinkin silloin, kun kysymys on lapsista<br />
ja nuorista. Koska tarvitaan varhaista puuttumista ja mitä se on? Varhaisen puuttumisen<br />
hankkeeseen 2001–2004 ja varhaisen puuttumisen verkostoon 2004–2006<br />
osallistuvat tahot ovat sitoutuneet omien toimialueittensa lisäksi yhteistyössä edistämään<br />
varhaista puuttumista eri tavoin. Toimintaan osallistuvilla tahoilla on lukuisia<br />
tähän päämäärään pyrkiviä toimintamuotoja ja hankkeita, ja niitä on esitelty yhteisissä<br />
tilaisuuksissa. Asiasta on varhaisen puuttumisen sihteeristön laatima kalvosarja,<br />
joka löytyy internetistä (www.stakes.fi). Kalvosarjassa todetaan, että varhaisella puuttumisella<br />
tarkoitetaan yleisesti sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään<br />
ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.<br />
Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden<br />
käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä.<br />
Jo tässä vaiheessa otetaan esille keinoja, joita tarvitaan lisäksi jatkotyössä,<br />
kuten hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä.<br />
Sisäasiainministeriön poliisiosasto esitteli 20.10.2005 varhaiseen puuttumiseen liittyvää<br />
toimintaa. Tilaisuutta varten oli pyydetty poliisin valtakunnallisilta yksiköiltä,<br />
poliisin läänien johdoilta ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta hyviksi koettuja varhaisen<br />
puuttumisen käytäntöjä. Niitä tuli runsaasti, toinen toistaan parempia. Käytännöissä<br />
näkyy erityisesti innostus tehdä työtä varhaisen puuttumisen toteutumiseksi<br />
ja että toimiva yhteistyö eri tahojen kesken on jokapäiväistä perustyötä. Hyvien käytäntöjen<br />
levittämiseksi koko poliisin organisaatioon ja myös laajemmin turvallisuusasioihin<br />
ja rikostorjuntaan päätettiin tehdä tämä julkaisu.<br />
Stakesin kuvauksesta varhaisen puuttumisen työvälineistä, mikä löytyy julkaisun<br />
lopusta, löytyy työvälineitä käytännön tekemiseen.<br />
<strong>Poliisi</strong>osasto kiittää kaikkia henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän julkaisun<br />
toteutumiseen.<br />
2
Sisällys<br />
Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan varhaista puuttumista ja yhteistyötä<br />
eri tahojen kanssa<br />
– <strong>Poliisi</strong>johtaja Jorma Toivanen ...................................................................................... 5<br />
Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma ”turvallisuustalkoot”,<br />
sisäisen turvallisuuden ohjelma ja kunnallinen turvallisuussuunnittelu<br />
varhaisen puuttumisen mahdollistajina<br />
– <strong>Poliisi</strong>tarkastaja Martti Kunnasvuori ........................................................................... 6<br />
Varhainen puuttuminen on osa poliisin ennalta estävää toimintaa<br />
– <strong>Poliisi</strong>tarkastaja Mikko Lampikoski .............................................................................. 8<br />
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
<strong>Poliisi</strong>koulu .................................................................................................................. 11<br />
Keskusrikospoliisi ...................................................................................................... 12<br />
Liikkuva poliisi<br />
Helsinki .................................................................................................................. 13<br />
Joensuu ................................................................................................................. 14<br />
Jyväskylä .............................................................................................................. 14<br />
Kajaani ................................................................................................................... 14<br />
Lahti–Hämeenlinna .............................................................................................. 15<br />
Rovaniemi ............................................................................................................. 15<br />
Seinäjoki ................................................................................................................ 15<br />
Turku ...................................................................................................................... 15<br />
Helsingin poliisilaitos<br />
Malmin poliisipiiri<br />
– Tutkinnan toimet ja yhteistyö ............................................................................ 16<br />
– Lähipoliisitoiminta ja alueen oma sosiaalityöntekijä ..................................... 17<br />
– Liikenneturvallisuus .......................................................................................... 17<br />
– Nuorisopoliisi (NUPO) ....................................................................................... 17<br />
Itäkeskuksen poliisipiiri<br />
– Idän Näppäri ...................................................................................................... 18<br />
– <strong>Poliisi</strong>n ja sosiaalitoimen yhteistyö .................................................................. 19<br />
– POIKKI – perheväkivaltaa kokeneiden tai kohdanneiden nuorten<br />
tukeminen -hanke .............................................................................................. 20<br />
– Maahanmuuttajien neuvontapiste ja muu yhteistyö<br />
maahanmuuttajien parissa ............................................................................... 20<br />
– MoNa-Tuki – monikulttuurinen naisten tuki .................................................... 20<br />
– Klaari Helsinki .................................................................................................... 21<br />
– Väkivallan vähentäminen ostoskeskuksilla ja toreilla ..................................... 22<br />
– Polttoainevarkauksien vähentämisprojekti ..................................................... 23<br />
– <strong>Poliisi</strong>n ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhteistyö ........................................ 23<br />
3
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
ETELÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ<br />
Espoo ....................................... 25<br />
Forssa ...................................... 25<br />
Hamina .................................... 26<br />
Heinola .................................... 26<br />
Hyvinkää .................................. 27<br />
Hämeenlinna ........................... 27<br />
Imatra ...................................... 28<br />
Keski-Uusimaa ........................ 29<br />
Kotka ........................................ 29<br />
Kouvola ................................... 29<br />
Lahti ......................................... 30<br />
Lappeenranta .......................... 30<br />
Lohja ........................................ 31<br />
Loviisa ..................................... 31<br />
Orimattila ................................ 32<br />
Porvoo ..................................... 32<br />
Raasepori ................................ 33<br />
Riihimäki ................................. 33<br />
Vantaa ...................................... 33<br />
Vihti ......................................... 33<br />
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNISTÄ<br />
Jyväskylä ................................ 35<br />
Jämsä ...................................... 36<br />
Kaarina .................................... 37<br />
Kokkola .................................... 37<br />
Mänttä ..................................... 37<br />
Pori .......................................... 38<br />
Raisio ....................................... 38<br />
Rauma ..................................... 39<br />
Seinäjoki .................................. 39<br />
Tampere .................................. 39<br />
Turku ........................................ 40<br />
Turunmaa ................................ 40<br />
Vaasa ....................................... 40<br />
Vakka-Suomi ........................... 40<br />
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
ITÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ<br />
Ilomantsi ................................. 43<br />
Joensuu ................................... 43<br />
Juva ......................................... 43<br />
Keski-Karjala ........................... 44<br />
Koillis-Savo ............................. 47<br />
Kuopion seutu ........................ 49<br />
Mikkeli ..................................... 50<br />
Nurmes .................................... 51<br />
Savonlinna .............................. 52<br />
Sisä-Savo ................................ 53<br />
Varkauden seutu ..................... 54<br />
Ylä-Savo .................................. 54<br />
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
OULUN LÄÄNISTÄ<br />
Haapajärvi ............................... 57<br />
Haukipudas ............................. 59<br />
Kajaani ..................................... 60<br />
Kuhmo ..................................... 61<br />
Kuusamo ................................. 61<br />
Liminka .................................... 62<br />
Oulu ......................................... 63<br />
Pudasjärvi ............................... 67<br />
Raahe ....................................... 68<br />
Suomussalmi .......................... 69<br />
Ylivieska .................................. 71<br />
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
LAPIN LÄÄNISTÄ<br />
Inari–Utsjoki ............................ 73<br />
Kemi ......................................... 74<br />
Kittilä ........................................ 74<br />
Koillis-Lappi ............................ 75<br />
Käsivarsi .................................. 76<br />
Raunua–Posio ......................... 77<br />
Rovaniemi ............................... 78<br />
Sodankylä ............................... 79<br />
Tornio ...................................... 79<br />
Tornionlaakso ......................... 85<br />
Stakesin Varpu-hanke:<br />
<strong>varhain</strong>en puuttuminen ja<br />
verkostotyö ...................................... 87<br />
4
VARHAINEN PUUTTUMINEN<br />
POLIISIN YLIJOHDON NÄKÖKULMASTA<br />
Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan<br />
varhaista puuttumista ja yhteistyötä eri tahojen kanssa<br />
<strong>Poliisi</strong>johtaja Jorma Toivanen<br />
Sisäisen turvallisuuden ohjelman strategisista linjauksista voidaan ottaa esille ennalta<br />
estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseksi. Tämä edellyttää<br />
viranomaisten moniammatillista ja tehokasta yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella<br />
ja paikallisella tasolla.<br />
Varhainen puuttuminen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin on avainkysymys. Tiedetään,<br />
että sosiaaliset ongelmat syntyvät syrjäytymisestä, jossa riskiryhmiä ovat mm.<br />
pitkään työttöminä olleet ja päihdeongelmaiset. Lasten ja nuorten osalta lastensuojelun<br />
tarve kasvaa johtuen huumeiden ja muiden päihteiden käytön lisääntymisestä.<br />
Myös väkivaltarikollisuuden ennustetaan lisääntyvän. Päihdeongelmien lisääntyessä<br />
myös nuorten ja lasten päihdeongelma pahenee. Mukaan voivat tulla myös mielenterveysongelmat.<br />
Ongelmaperheiden lapset ja nuoret joutuvat tilanteeseen, jossa perheiden ongelmat<br />
aiheuttavat mm. perheväkivaltaa, johon voidaan vaikuttaa yhteistyöllä eri tahojen kesken.<br />
Ennaltaehkäisevä työ ja <strong>varhain</strong>en puuttuminen ovat merkittäviä toiminnan muotoja<br />
ja ne toimivat usein myös samaan aikaan.<br />
Päämäärätietoinen puuttuminen<br />
Nyt jos koskaan tarvitaan nuorten rikoskierteen katkaisuun yhteistyötä. On tärkeää, että<br />
nuorten tekemiä rikoksia ei hyväksytä missään muodossa, niistä puhutaan, etsitään<br />
uusia keinoja niiden vähentämiseksi ja tarvittaessa niihin puututaan määrätietoisesti.<br />
<strong>Poliisi</strong>n toiminta on avainasemassa niissä tapauksissa, joissa poliisi kutsutaan kotihälytykselle,<br />
rikospaikalle tai kun esitutkinta käynnistetään. Yhteistoiminnan avuksi on<br />
perustettava ja vahvistettava jo olemassa olevia tukitoimintoja, jotka mahdollistavat<br />
käytännön asiakastilanteissa laadullisesti hyvän toiminnan syyllistämättä ketään. Esimerkkinä<br />
voidaan mainita kansalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan liittyvät kuntakohtaiset<br />
turvallisuussuunnitelmat, joissa yhteistyön edellytyksiä kehitetään erityisesti paikallistasolla.<br />
Arviointia varten tarvitaan mittareita<br />
Rahoituksen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka tuottavat valmiuksia ja uusia toimintamalleja<br />
ongelmien tunnistamiseksi, varhaisen puuttumisen toteuttamiseksi ja toiminnan<br />
vaikutusten arvioimiseksi. <strong>Poliisi</strong>n toimenpiteiden vaikutuksen arvioimiseksi<br />
varhaisen puuttumisen osalta tarvitaan seurantaa ja mittareita, jotka osoittavat toiminnan<br />
vaikutusta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Arviointi on hyvä esittää<br />
tulossuunnitelmien toteutuksen osana. Ennalta estävän toiminnan arviointi ei ole<br />
helppoa ja sen vuoksi sen kehittäminen on tärkeätä. <strong>Poliisi</strong>n tietojärjestelmistä saadaan<br />
tiedot nuorten tekemistä rikoksista ja häiriöistä kihlakunnittain ja ikäryhmittäin, jolloin<br />
toimintaan käytettyä työaikaa, esimerkiksi kouluopetukseen käytettyä aikaa aihealueittain,<br />
tiedottamista, käyntejä yleisötilaisuuksissa ja rikosten selvitysprosentteja<br />
voidaan verrata keskenään. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten tehdyt toimenpiteet yläkoulun<br />
viimeisten luokkien oppilaille voivat näkyä nyt 15-vuotiaiden tekemien rikos-<br />
5
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
ten määrissä. Toimenpiteiden vaikutusta voidaan arvioida myös autetun nuoren näkökulmasta,<br />
jolloin voidaan arvioida eri viranomaisten ja järjestöjenkin tekemien toimenpiteiden<br />
vaikutusta nuoren elämään. Oman lisänsä tuovat keskusteluun kansalaisten<br />
mielipiteet ja turvallisuus- ja uhritutkimukset. Rikoksentorjuntatoimenpiteiden<br />
lisäksi tulisi ennakkoluulottomasti kehittää mm. hyväksyttäviä hoito-ohjelmia, jotka voisivat<br />
tulevaisuudessa toimia rangaistusten ohella tai rangaistusvaihtoehtoina.<br />
Kiitos/kannustus<br />
Ilahduttavaa on se, että poliisihallinnossa tehdään paljon varhaisen puuttumisen alueella.<br />
Tästä ovat osoituksena tähän julkaisuun kootut poliisin lääninjohtojen ja kihlakuntien<br />
poliisilaitosten lähettämät hyviksi koetut varhaisen puuttumisen käytännöt.<br />
Samalla kun lausun kiitokseni kaikille, jotka ovat edesauttaneet tämän julkaisun aikaansaamisessa<br />
toivon, että hyvät toimivat käytännöt kannustaisivat meitä kehittämään ja<br />
ottamaan käyttöön käytännössä tarvittavia toimintamuotoja.<br />
Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma ”turvallisuustalkoot”,<br />
sisäisen turvallisuuden ohjelma ja kunnallinen turvallisuussuunnittelu<br />
varhaisen puuttumisen mahdollistajina<br />
<strong>Poliisi</strong>ylitarkastaja Martti Kunnasvuori<br />
Valtioneuvosto hyväksyi 1999 periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi.<br />
Sen tavoitteena oli luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi<br />
ja turvallisuuden lisäämiseksi. Tämän lisäksi kaikessa julkisen vallan päätöksenteossa<br />
oli otettava huomioon sen vaikutus rikollisuuteen. Tarkoituksena oli, että rikoksentorjuntaan<br />
osallistuvat valtiovallan ohella entistä tietoisemmin ja aktiivisemmin<br />
kunnat, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset. Ohjelman<br />
painopiste oli paikallisessa rikoksentorjunnassa. Rikoksentorjunnan neuvottelukunta<br />
(nykyinen Rikoksentorjuntaneuvosto) julkaisi samaan aikaan periaatepäätöstä tukevan<br />
eri toimintalinjoja selventävän muistion, jossa tarkemmin esitellään rikoksentorjunnan<br />
tavoitteita, keinoja ja kohteita, julkisen vallan sekä muiden rikostentorjuntaan osallistuvien<br />
osapuolten toimia rikoksentorjunnassa.<br />
Sisäasianministeriö, yhtenä keskeisenä ohjelman vastuuministeriönä, oli kansallisen<br />
rikostentorjuntaohjelman täytäntöönpanossa aktiivinen ja aloitteellinen siten, että se<br />
velvoitti poliisipäälliköt kihlakunnissaan esittämään kunnille turvallisuussuunnitelmien<br />
tekemistä. Tavoitteena oli, että kaikkiin kuntiin laadittaisiin rikosten ja häiriöiden torjuntaan<br />
ja viihtyvyyden lisäämiseksi edellä mainitut suunnitelmat. <strong>Poliisi</strong>n osalta turvallisuussuunnittelu<br />
lähti nopeasti käyntiin siten, että vuoden 2001 lopussa 228 kunnassa<br />
oli oma suunnitelmansa. Vuoden 2003 lopussa niitä oli jo 316 ja vuoden 2004<br />
joulukuussa 356. Nyt painopiste on siirtynyt uusien suunnitelmien tekemisestä enemmän<br />
vanhojen päivittämiseen ja muuhun sisällölliseen tarkistamiseen.<br />
Turvallisuussuunnittelu toimii strategisen johtamisen välineenä, kun se ”otetaan<br />
todesta” ja sidosryhmäyhteistyölle ja kuntien näkemyksille annetaan todellista arvoa.<br />
Tämä edellyttää sitä, että yhdessä sovitun turvallisuussuunnitelman tulee ohjata myös<br />
todellisuudessa poliisin toimintastrategiaa ja yhteisesti priorisoitujen ongelmien,<br />
tavoitteiden ja hankkeiden tulee muodostaa paikallispoliisin oman strategian yhden<br />
keskeisen perustan. Muussa tapauksessa yhteistyön uskottavuus ja ohjaava vaikutus<br />
sekä luottamus poliisiin selkeästi kärsii.<br />
Kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa mainittu turvallisuussuunnittelu on hyvä<br />
perusta jatkotyöskentelylle. Alkujaankin yhteisellä suunnittelulla ja sopimisella on<br />
haluttu korostaa turvallisuussuunnitelman jatkuvuutta ja muuntumista yhteiskunnas-<br />
6
Varhainen puuttuminen poliisin ylijohdon näkökulmasta<br />
sa tapahtuvien painotusten mukaisesti. Suunnittelu on tarkoitettu jatkuvaksi ja dynaamiseksi<br />
prosessiksi, jossa toimijoiden määrä ja asiat vaihtuvat aika-ajoin. Suunnitelmat<br />
eivät tässä suhteessa ole koskaan valmiita.<br />
Hyvät turvallisuussuunnitelmat sisältävät konkreettisia tavoitteita ja keinoja, suunnitelmia<br />
jatkosta, yhteistyön kehittämisestä, uusista hankkeista jne., mutta ilman tehokasta<br />
toimeenpanoa, tehtävien jakoa ja vastuun jakamista tulokset saattavat jäädä<br />
vähäisiksi ja osapuolet turhautuvat siihen. Suunnittelutyön onnistumiseksi seuraaviin<br />
asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota:<br />
• suunnittelun jatkuvuuden varmistaminen ja päivittäminen<br />
• verkostojen koko ja kattavuus<br />
• alueellinen koko ja kattavuus<br />
• verkostojen rakenne<br />
• suunnitelmien sisältö ja kattavuus<br />
• asukkaiden ja kansalaisten rooli<br />
• suunnittelun johtaminen ja vastuun jakaminen<br />
• rahoitusvastuun jakaminen<br />
• suunnittelujärjestelmien harmonisointi ja ajallinen koordinointi<br />
• koulutuksen riittävyys<br />
• seuranta ja arviointi<br />
• henkilöstön palkitseminen<br />
Sisäisen turvallisuuden ohjelma<br />
Valtioneuvosto teki 23.9.2004 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta.<br />
Ohjelma tarkastelee turvallisuutta ensisijaisesti yksilön näkökulmasta ja ohjelman<br />
tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta. Ohjelma sisältää 79 toimenpide-esitystä. Se<br />
toteuttaa Vanhasen hallituksen tavoitteita kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi sekä<br />
erityisesti huumausaine-, väkivalta- ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Ohjelmassa<br />
on sisäisen turvallisuuden tavoitetilaksi vuonna 2015 määritelty:<br />
Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen<br />
sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Yhteistyössä viranomaisten<br />
kesken sekä solmien kumppanuuksia sidosryhmien ja yksityisen sektorin<br />
kanssa varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen<br />
turvallisuuden palvelut.<br />
Paikallisen turvallisuussuunnittelun osalta ohjelman strategisiin linjauksiin on liitetty<br />
tavoite ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseksi,<br />
verkostoitumiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Työn tulee olla vahvasti poikkihallinnollista<br />
ja keskeisenä toimijana siinä tulisi olla kunnat. <strong>Poliisi</strong>hallinnossa asiaan<br />
kiinnitettiin huomiota jo rikoksentorjuntaohjelman toteuttamisessa.<br />
Tavoitteeseen liittyvänä toimenpiteenä on kirjattu, että seudullisia ja paikallisia turvallisuussuunnitelmia<br />
kehitetään edelleen. Seudullisesti ja paikallisesti laaditut turvallisuussuunnitelmat<br />
ovat osoittautuneet hyviksi välineiksi turvallisuussuunnittelussa<br />
varsinkin silloin, kun niiden tekemiseen ja täytäntöönpanoon on sitouduttu<br />
monialaisesti. Suunnitelmat tulee koordinoida seutukunnallisesti. Vuonna 2003 Kuntaliitto<br />
suositteli, että kuntien organisaatiossa nimettäisiin henkilö, joka on raportointivastuussa<br />
kunnan ylimmälle johdolle ja jonka vastuulla olisi turvallisuusasioiden<br />
koordinointi ja yhteistyön kehittäminen kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Suunnitelmien<br />
laadintavaiheessa ja niitä päivitettäessä on otettava huomioon paikallisten<br />
turvallisuusongelmien riittävä selvittäminen, eri toimijoiden vastuiden ja roolien määrittäminen,<br />
turvallisen kaupunkisuunnittelun näkökohdat, suunnitelman yhteensopivuus<br />
muihin paikallisiin kansalaisten hyvinvoinnin edistämisohjelmiin (esim. päihdeja<br />
huumausaineohjelmat, hyvinvointiohjelmat, lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat) sekä<br />
suunnitelmien tehokas seuranta. Turvallisuussuunnitelmien tulee kattaa kaikkien keskeisten<br />
rikoslajien (massa-, huumausaine- ja väkivaltarikollisuus) torjuntatoimenpiteet,<br />
toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä tarvittaessa muut turval-<br />
7
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
lisuusuhat. Suunnitelmien toteutumisen seurannassa on ilmennyt tarvetta ministeriötasolla<br />
tapahtuvaan koordinointiin sekä keskitetympään ja asiantuntevaan ohjaukseen,<br />
jota voivat antaa esimerkiksi lääninhallituksiin sijoitetut konsultit. Kunnille tulee<br />
olla tarjolla tarkistuslista asioista, joilla voi olla merkitystä turvallisuussuunnitelmien<br />
laatimisessa. Erityisesti 10–15 suurinta kaupunkia tulee kannustaa turvallisuussuunnitelmien<br />
laadintaan ja kehittämiseen. Tarpeen mukaan on mahdollista toteuttaa seutukuntakohtaisia<br />
suunnitelmia. Tarvetta on myös rikollisuuden ja sen muutosten seurantamittareiden<br />
kehittämiseen.<br />
Varhainen puuttuminen on osa<br />
poliisin ennalta estävää toimintaa<br />
<strong>Poliisi</strong>tarkastaja Mikko Lampikoski<br />
<strong>Poliisi</strong>lain 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen,<br />
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta<br />
estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Voidaanko rikoksia estää<br />
ennakolta?<br />
Tiedetään, että osa rikoksista on sellaisia, jotka voidaan estää vaikuttamalla niihin<br />
tekijöihin, jotka myötävaikuttavat teon syntymiseen. Tämä koskee sellaisia rikoksia,<br />
jotka toteutuvat ikään kuin prosessina. Tarvitaan siis tietoja niistä olosuhteista ja ongelmista,<br />
jotka ovat olemassa ja jotka voivat johtaa rikoksiin. Lähipoliisitoimintaan liittyvä<br />
paikallinen rikoksentorjunta, sitä toteuttavat yhteistyötahot ja toimiva yhteistyö ovat<br />
avainkysymyksiä.<br />
Mitä jokaisen poliisimiehen tulee tietää varhaisesta puuttumisesta, jotta hän voi<br />
käytännön tilanteissa suorittaa ne toimenpiteet, joita poliisina häneltä odotetaan?<br />
Varhaisen puuttumisen käsite tulee ”purkaa” ja selkiyttää, jotta päästään käytännön<br />
toimenpiteisiin. Vastuu poliisitoiminnasta on joko organisaatiolla tai yksittäisellä poliisimiehellä<br />
niin päällikkö-, työnjohto- kuin suoritustasollakin. Eri tehtävien edellyttämät<br />
toimivaltuudet löytyvät lainsäädännöstä. Käytännön työtilanteiden hoitaminen edellyttää<br />
usein myös valtakunnallisia tai paikallisesti annettuja toimintaohjeita.<br />
Viranomaiset ja muut sidosryhmät odottavat, että poliisin ylijohdosta, lääninjohdosta<br />
ja poliisilaitoksista löytyy henkilö tai ryhmä, jonka kanssa voi sopia yhteistyöstä. Kihlakunnan<br />
poliisilaitoksen poliisipäällikkö vastaa poliisitoiminnasta ja hän on oikea henkilö<br />
sopimaan ja päättämään yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Hän voi tietysti määrätä<br />
jonkun esimiestehtävässä olevan toimimaan sijaisenaan.<br />
Työhön opastaminen ja perehdyttäminen varhaisen puuttumisen osalta onnistuvat<br />
silloin, kun työpaikalla on paneuduttu asiaan. Tämä tapahtuu yleensä jonkun työnjohdossa<br />
olevan vastuulla ja johdolla.<br />
Sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyö muodostaa merkittävän mahdollisuuden<br />
varhaiselle puuttumiselle<br />
Sen jälkeen, kun yhteistyöstä on sovittu molempien tahojen päälliköiden kesken, tulisi<br />
työnjohdossa olevien tehtävään nimettyjen henkilöiden sopia menettelytavoista,<br />
jotka on usein tarpeellista ohjeistaa, ja vastuuttaa käytännön toimenpiteet esimerkiksi<br />
kotihälytyksen suorittavalle partion johtajalle. Esimerkkeinä voidaan mainita perheväkivaltatilanteet,<br />
nuorten tekemät rikokset, joissa rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan<br />
välittömiä toimenpiteitä, ja rikoksen kohteeksi joutuneen auttaminen välittömästi<br />
tapahtuman jälkeen. Usein lapsi tai nuori tarvitsee välitöntä apua päihdehoidon<br />
aloittamiseksi.<br />
8
Varhainen puuttuminen poliisin ylijohdon näkökulmasta<br />
Sidosryhmäyhteistyö ja siitä sopiminen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa<br />
<strong>Poliisi</strong> pystyy rikosten ja erilaisten muiden ilmiöiden perusteella tekemään johtopäätöksiä,<br />
mihin pitäisi satsata ja missä järjestyksessä. Käytännössä varhaista puuttumista<br />
voidaan toteuttaa, kuten monissa poliisilaitoksissa tehdäänkin, sopimalla sidosryhmäyhteistyöstä<br />
eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötä voitaisiin tehostaa<br />
ja kehittää yhteisillä tapaamisilla, tiedotuksella, ohjeistuksella, koulutuksella ja tehtävien<br />
seurannalla. Saavutettuja tuloksia tulisi tarkastella tiettyinä ajanjaksoina. <strong>Poliisi</strong>laitokset<br />
sopivat lastensuojeluun liittyvästä sidosryhmätyöstä kuntien kanssa. Kunnalliset<br />
turvallisuussuunnitelmat toimivat tässä apuna.<br />
Lastensuojeluilmoitukset<br />
Lastensuojeluilmoitusten avulla yhteiskunta varmistaa sen, että erilaiset tuki- ja auttamistoimenpiteet<br />
voidaan käynnistää välittömästi. Uskotaan, että ilmoitusten tekeminen<br />
niille viranomaisille, joiden toimialueeseen asian hoitaminen kuuluu, vähentää<br />
poliisin työmäärää tulevaisuudessa. Tämän vuoksi lastensuojeluilmoituksen tekemiseen<br />
tulee kiinnittää huomiota.<br />
Tavallisimmat tapaukset, joihin liittyy ilmoitusvelvollisuus ovat<br />
• lapsi tai nuori joutuu rikoksen kohteeksi<br />
• lapsen terveyttä vaarantava päihteiden käyttö<br />
• rikosten tekeminen<br />
• lapsen huoltoon ja hoitoon liittyvät toimenpiteet on laiminlyöty<br />
Varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi on poliisin heti rikosilmoituksen tai muun<br />
poliisitehtävän yhteydessä tietoon tulleesta lastensuojelulaissa tarkoitetusta tapauksesta<br />
ilmoitettava lastensuojeluviranomaiselle lastensuojelulain 40 §:ssä mainitun velvoitteen<br />
toteuttamiseksi.<br />
”Jos sosiaali-terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa<br />
taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut<br />
tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta,<br />
hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.”<br />
Mukaan tulee saada varhaisessa vaiheessa, heti kun rikosilmoitus on tullut poliisille,<br />
sosiaalilautakunnan edustaja, eli käytännössä lastensuojelutyöntekijä, joka voi aloittaa<br />
työnsä välittömästi. Hän voi muun muassa heti käynnistää myös henkilötutkinnan.<br />
Erilaisten paikallisten projektien tukeminen esim. näpistelyprojektien toteuttaminen<br />
yhteistyössä, on tärkeää. <strong>Poliisi</strong>n osalta kiinniottotilanteet muodostavat mahdollisuuden<br />
myös hoitotoimenpiteiden aloittamiseksi.<br />
Hyvien käytäntöjen levittäminen<br />
Vaikkakin tietyn alueen turvallisuutta voidaan edistää viranomaisten omilla toimenpiteillä,<br />
tämä ei useinkaan riitä: tarvitaan kaikkien oleellisten tahojen mukana oloa. Erityisesti<br />
asukkaat tulee saada mukaan tekemiseen. Tämän vuoksi poliisitoimintayksikkö<br />
on luonut järjestelmän, jotta poliisiorganisaation ulkopuoliselle taholle voidaan<br />
antaa ministerin ja poliisiylijohtajan allekirjoittama kunniakirja lähipoliisitoiminnan<br />
edistämisestä silloin kun hyvä käytäntö tai toimintamalli on luotu. Uskalletaan luottaa<br />
myös siihen, että toiminta jatkuu ja sitä kehitetään kansalaisten tarpeiden mukaisesti.<br />
Paikallistasolla tiedotusvälineiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä toimintamuoto.<br />
Tiedetään, että paikalliset asiat kiinnostavat lukijoita.<br />
Yhteistyö paikallislehden ja poliisin kesken – yksi esimerkki hyvästä käytännöstä<br />
Maaliskuussa 2005 luovutettiin kunniakirja helsinkiläiselle kaupunkilehti Lauttasaaren<br />
Sanomille kiitokseksi aloitteellisesta ja tuloksellisesta, innovaatioita ja palvelua sisältävästä<br />
yhteistyöstä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen keskustan poliisipiirin aluepoliisitoiminnan<br />
kanssa Lauttasaaressa alueen asukkaiden turvallisuuden ja viihtyisyyden<br />
parantamiseksi.<br />
9
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Lauttasaaren Sanomista on ollut luettavissa:<br />
• luottamuksellisen suhteen luominen asukkaiden ja poliisin välille avoimella<br />
ja rohkealla viestinnällä<br />
• asukkaiden välittömän yhteydenpidon mahdollisuus, mitä on käytetty,<br />
aluepoliisiin on varmistettu yhteystietojen toistuvalla julkaisemisella<br />
• iäkkäille asukkaille, joilla ei ole tietokonetta käytössä, on luotu mahdollisuus<br />
saada asiansa aluepoliisin tietoon siten, että he voivat luottamuksellisesti soittaa<br />
ja sanella asiansa lehden toimitukseen, mistä se on sellaisenaan välitetty<br />
aluepoliisille.<br />
• rohkeus kirjoittaa ja varata palstatilaa turvallisuuteen ja rikostorjuntaan<br />
vaikuttavista ajankohtaisista asioista myös ennalta estävässä tarkoituksessa,<br />
mikä on enemmän kuin perinteinen monella paikkakunnalla tapahtuva uutisointi<br />
tapahtuneista rikoksista.<br />
• lehden aloitteesta organisoituja aluepoliisin ja eri alueellisten ryhmien<br />
tiedonvälitys- ja keskustelutilaisuuksia. Esimerkkinä kohdistettuja yrittäjien ja<br />
eläkeläisten tapaamisia. Niistä on lisäksi tiedotettu avoimesti alueen asukkaille.<br />
Esimerkkeinä voidaan mainita:<br />
Ikäihmisiin kohdistuneiden ryöstöjen ehkäiseminen: Alueelle ilmaantui tapauksia, joissa<br />
vanhuksia tarkkailtiin pankkiautomaateilla, sen jälkeen heitä seurattiin ja rappukäytävissä<br />
heidät ryöstettiin. Ryöstöjen ilmaantuessa Lauttasaaren Sanomiin tehtiin<br />
välittömästi artikkeli, missä asiaa käsiteltiin, asukkaille annettiin mm. toimintaohjeita<br />
ja sitten kun tekijä saatiin kiinni, siitäkin informoitiin.<br />
Nuorison häiriökäyttäytyminen erityisesti päiväkotien pihoilla on otettu esiin vanhempiin<br />
ja nuoriin itseensä vetoamalla. Ennalta estävän tiedottamisen yhtenä esimerkkinä<br />
voidaan mainita alkoholin anniskelun valvonta. Lehdessä kerrottiin ennen<br />
valvonnan aloittamista, että poliisi tulee valvomaan anniskelua ja tekee tarvittaessa<br />
lupaviranomaiselle rikkomuksista ilmoituksia.<br />
Vintti- ja kellarimurtojen lisäännyttyä lehti järjesti informaatiotilaisuuden yrittäjille<br />
murtojen ehkäisemiseksi. Aluepoliisi ja murtosuojaukseen erityisesti perehtynyt poliisi<br />
kutsuttiin mukaan. Kartta taloista, joihin oli murtokohteet merkitty, julkaistiin lehdessä.<br />
Muita esimerkkejä hyvistä yhteistyökäytännöistä/-kokeiluista eri puolilta maata<br />
• sosiaalityöntekijä poliisilaitoksessa,<br />
• sosiaalityöntekijä tulee poliisilaitokseen muutamaksi tunniksi sovittuina päivinä<br />
• sellaisista kotihälytystehtävistä, joissa sosiaalitoimen puuttuminen on tarpeen,<br />
kerätään tiedot toimenpiteitä varten<br />
• sosiaalityöntekijän saaminen kenttätyöhön myös iltaisin ja viikonloppuisin<br />
• lähipoliisin ja sosiaalityöntekijän yhteispartiointi<br />
• näpistelyprojektit<br />
• nuoriso/koulupoliisin pitämät laillisuuskasvatustunnit peruskoulun yläasteen<br />
osalta voidaan pitää poliisilaitoksen tiloissa<br />
• yhteistyö paikallisen ilmaisjakelulehden kanssa rikostorjunnan näkökulmasta<br />
• ilmoitusten tekeminen lasten ja nuorten tekemistä rikoksista<br />
• lastensuojelutyöntekijän mukana olo esitutkinnassa<br />
• henkilötutkintaan liittyvä kehittämistoiminta<br />
Koulurauha<br />
Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja sisäasiainministeriön<br />
poliisiosaston vuosittain yhdessä toteutettavaa toimintaa.<br />
Ohjelman yhteydessä on toteutettu<br />
Turvallinen koulupäivä – yhteinen asia -opas, joka on tarkoitettu vanhemmille. Sen<br />
tavoitteena on antaa tietoa turvallisuuden edistämisestä koulussa, tukea kodin ja kou-<br />
10
Hyviä käytäntöjä<br />
lun yhteistyötä sekä rohkaista vanhempia tutustumaan ja osallistumaan turvallisen<br />
koulupäivän rakentamiseen. On tärkeää, että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään<br />
yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä kodeissa että osana koulun opetusta. On<br />
myös tärkeää, että ongelmatilanteisiin puututaan mahdollisimman <strong>varhain</strong> ja että<br />
menettelytavoista on sovittu yhdessä.<br />
Oppaassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyyn liittyvää ohjeistusta<br />
koululaeissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Siinä kerrotaan myös Kansallisesta<br />
väkivaltaohjelmasta, rikoksentorjuntaohjelmasta ja liikenneturvallisuudesta.<br />
Opas on myös vapaasti tulostettavissa Opetushallituksen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />
ja poliisin verkkosivuilla osoitteissa:<br />
•<strong>Poliisi</strong>n sivuilla www.poliisi.fi<br />
• MLL:n sivuilla www.mll.fi/koulurauha<br />
• Opetushallituksen sivuilla www.edu.fi/hankkeita/koulurauha/<br />
POLIISIKOULU<br />
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
<strong>Poliisi</strong>koulutuksessa varhaista puuttumista käsitellään kolmella poliisin ammatti-aineiden<br />
opetusalueella.<br />
Rikostorjunnan opetusalue<br />
<strong>Poliisi</strong> on melko usein ensimmäinen virallistaho, jonka lapsi tai nuori kohtaa rikollisen<br />
teon jälkeen. Onneksi nämä teot ovat usein melko vähäisiä omaisuusrikoksia tai vastaavia.<br />
Lainsäätäjä onkin asettanut juuri poliisille aktiivisen toimimisvelvoitteen nuorten<br />
ja lasten ollessa kyseessä. Tämä velvoite on asetettu kaikkeen lainvalvontatyöhön.<br />
Siksi mitään erityistä rikospoliisitoiminnallista varhaisen puuttumisen toimintamallia<br />
on vaikea asettaa.<br />
<strong>Poliisi</strong>koulun antaman rikostorjuntakoulutuksen yhteydessä korostetaan sitä, että<br />
lapsen tai nuoren ollessa kyseessä pelkkä rikoksen selvittämisintressi ei riitä. Kyse on<br />
varhaisen puuttumisen jatkuvuudesta eli hoitotyöstä, joka jatkuu sidosryhmien, erityisesti<br />
kunnallisen sosiaalitoimen kanssa.<br />
<strong>Poliisi</strong>koulun rikostorjuntakoulutus on huomioinut lapset ja nuoret mm. siten, että<br />
heitä käsitellään<br />
– erityisenä teemana perusopintojen syventävässä osassa<br />
(jakso 8, osana ”Problem Based Learning” opintoja)<br />
– erityisenä teemana perusopintojen syventävässä osassa ns. tutkintaseminaarissa<br />
(jakso 10, liittyy mm. Tampereen nuorisososiaalitoimen vierailu)<br />
– rikostorjunta sekä rikosprosessioikeuden opetuksen yhteydessä asianomaisen<br />
esitutkinta-, pakkokeino- ja rikosoikeudenkäyntilain (myös asetuksen) käsittelyn<br />
yhteydessä sekä<br />
– jatkokoulutuksen osalta ”Seksuaalirikokset ja lapsi poliisitoiminnassa” -kurssilla<br />
(myös osa alipäällystöopintoja).<br />
Säännöksistä erityisessä asemassa koulutuksessa ovat myös YK:n lastenoikeuksien<br />
julistus (SopS 60/1991), jossa korostetaan mm. lapsen erityistä asemaa ja suojelun tarvetta<br />
sekä lastensuojelulain 40 §:n poliisille asettamia velvoitteita lastensuojeluilmoituksen<br />
teon osalta. Esitutkintasääntelystä mainittakoon esitutkinnasta ja pakkokeinoista<br />
annetun asetuksen 11 §:n säännös lasten kohtelusta esitutkinnassa.<br />
11
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Kenttätoiminnan opetusalue<br />
Varhainen puuttuminen -teema (välitön puuttuminen) on yleisen poliisiopin sisällössä<br />
mukana.<br />
Jaksolla 7 pidetään neljän tunnin mittainen ongelmakeskeinen lähipoliisi-case, jossa<br />
ns. VARPU-teema on keskeisessä roolissa. Perheväkivaltateemassa (jakso 4) opetus<br />
kohdistuu muun muassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten tunnistamiseen, niihin<br />
puuttumiseen, mahdollisen R-ilmoituksen tekemiseen sekä tiedonkulkuun sosiaalitoimen<br />
suuntaan. VARPU-asiat ovat ns. punaisena lankana yleisen poliisiopin opetuksessa.<br />
Syventävien opintojen puolella yksi sidosryhmävierailun pakollinen kohde kaikilla on<br />
sosiaalitoimi. Vierailusta tehdään raportti äidinkielenopettajalle. Tänä päivänä poliisin<br />
tärkein yhteistyökumppani on sosiaalitoimi. Opetuksessa sosiaalitoimen ja poliisin<br />
yhteistyö on yksi ydinteema.<br />
Liikenteen opetusalue<br />
Liikenneturvallisuuden osalta ennalta estävä toiminta on pääroolissa poliisin toiminnassa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n perustutkintokoulutuksessa liikennevalvonnan tärkeimmäksi tehtäväksi<br />
nimetään rikoksiin syyllistymisen ennalta estäminen selvästi havaittavalla toiminnalla,<br />
joka vaikuttaa tienkäyttäjien kokemaan kiinnijäämisriskiin. Nimenomaan nuoriin<br />
kohdistuvana se tulee opetuksessa esille selvimmin mopojen ja niihin liittyvien rikkomusten<br />
kohdalla. Tällöin mietitään tehokkaimpia keinoja saada muutoksia aikaan käyttäytymisessä<br />
ja esille tulee muun muassa teemavalvonta sekä yhteistyö koulujen kanssa.<br />
Samalla pohditaan myös mekanismeja, joiden kautta eri asuinalueiden liikenteellisistä<br />
ongelmista saadaan tietoa poliisin toimenpiteiden suuntaamiseksi.<br />
Varhaista puuttumista parhaimmillaan on liikennekasvatus päiväkodeissa ja kouluissa,<br />
vaikka siihen ei tällä hetkellä tunnu riittävän tekijöitä tai arvostusta. Aihetta käsitellään<br />
opetuksessa vain vähän (yhteensä noin tunti), mutta opiskelijoilla on mahdollisuus<br />
käydä päiväkodissa antamassa liikennekasvatusta ja lisäksi muutamille kursseille<br />
vuoden mittaan tulee tilaisuus toimia jossakin liikennepuisto- tai liikennekilpailutapahtumassa.<br />
Tällaiset tilanteet helpottavat toimimista liikennekasvattajina työelämässäkin.<br />
Rattijuopumus- ja ajo-oikeusasioiden käsittelyn yhteydessä otetaan esille merkit<br />
päihderiippuvuudesta sekä siihen liittyvästä valvonnan tarpeesta ja hoitoonohjauksesta,<br />
mutta aihe ei sinällään keskity nuoriin.<br />
Sakottamisesta ja vakavasta piittaamattomuudesta puhuttaessa korostetaan puhuttelun<br />
merkitystä ja lupahallinnollisten keinojen vaikuttavuutta.<br />
KESKUSRIKOSPOLIISI<br />
Keskusrikospoliisin operatiivisen toiminnan keskeisenä kohteena on järjestäytynyt ja<br />
muu vakava rikollisuus. Viime vuosina on muun muassa Euroopan unionin piirissä eri<br />
yhteyksissä kiinnitetty huomiota myös järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisyyn,<br />
joka perustuu ennen kaikkea tilannetorjunnan keinoihin. Niiden avulla pyritään muun<br />
muassa vähentämään rikoksenteon mahdollisuuksia ja myös tekijöiden rekrytoitumista.<br />
Suomen poliisin osalta keskusrikospoliisi on osallistunut teemaa käsitteleviin<br />
kansainvälisiin tutkimuksiin. Ammattimaisen, järjestäytyneen ja muun vakavimman<br />
rikollisuuden kohdalla ei voitane kuitenkaan puhua varsinaisesti varhaisesta puuttumisesta.<br />
Suomessa toimii useita järjestäytyneitä rikollisryhmiä, jotka ovat organisoineet<br />
tehokkaasti myös uuden, nuoren tekijäaineksen järjestelmällisen rekrytoinnin. Rikollisen<br />
uran aloittamiselle suotuisten sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden syntymisen<br />
ehkäisy on siksi erityisen tärkeää myös ammattimaisen ja järjestäytyneen rikol-<br />
12
Hyviä käytäntöjä<br />
lisuuden torjumiseksi. Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannetorjunnan<br />
yksi keskeisimmistä sektoreista on niiden yhteiskunnallisten toimijoiden rikosriskejä<br />
ja omaa hyödynnettävyyttä koskevan tietoisuuden lisääminen, joiden toimintoja<br />
rikoksentekijät voivat tavalla tai toisella hyödyntää rikoksia toteuttaessaan.<br />
Keskusrikospoliisin tehtäviin kuuluu tärkeänä osana rikollisuuden kehityksen ja erityisesti<br />
uusien sekä erityisen ongelmallisten rikosilmiöiden tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen<br />
tiedottaminen niiden ehkäisemiseksi. Samoin tehtävänä on lainsäädäntöä<br />
ja eri toimintakäytäntöjä koskevien, vakavan rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa<br />
tukevien esitysten tekeminen sekä niihin liittyvien asiantuntijapalveluiden antaminen.<br />
Rikollisuuden ennaltaehkäisy ja erityisesti rikollisuuden tilannetorjunta edellyttävät<br />
tiivistä monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä lainvalvontaviranomaisten yhteistoimintaa.<br />
LIIKKUVA POLIISI<br />
Liikkuvan poliisin VARPU-hankkeeseen liittyviä hyviä käytäntöjä:<br />
Helsinki<br />
Liikennejokeri on 10–12-vuotiaille peruskoulun 4–6-luokkalaisille tarkoitettu liikenneopetusohjelma.<br />
Tämä ikäryhmä on valittu kohteeksi, koska juuri tässä iässä erityisesti<br />
kevyen liikenteen säännöissä tapahtuu heitä koskevia muutoksia. On asioita, joita<br />
on siihen saakka liikenteessä saanut tehdä ja mitä taas ei jatkossa enää saa tehdä ja<br />
päinvastoin. Opetusohjelma sisältää jalankulun ja pyöräilyn kaikkien muotojen lisäksi<br />
myös tietoa mopolla, moottorikelkalla ja traktorilla ajamisesta. Kohderyhmään kuuluvat<br />
saavat tietyin edellytyksin kuljettaa moottoriajoneuvoja viisitoista vuotta täytettyään<br />
kuljettajatutkintoa suorittamatta maanomistajan luvalla.<br />
Liikenneopetuksen runkona käytettävä leikkimielinen tietokilpailu sisältää luokkaa<br />
kohden 30 tehtävää: 20 teoriakysymystä, joihin vastataan suullisesti ja 10 tehtävää,<br />
jotka suoritetaan tietokoneella erilaisissa liikenneympäristöissä virtuaalisesti kuljettamalla.<br />
Tietokone poimii 300 tehtävän valikosta tietyn kaavan mukaan kullekin ryhmälle<br />
30 tehtävää ja kukin oppilas saa oman tehtävänsä. Useimmiten ryhmässä on vähemmän<br />
oppilaita, jolloin tehtäviä oppilasta kohden saattaa tulla kaksi tai enemmän.<br />
Liikennejokeri alkoi vuonna 1978. Aluksi Liikennejokeriin osallistuivat vain ruotsinkieliset<br />
koulut, mutta vähitellen toimittiin yli kielirajojen. Järjestäjät ottivat yhteyttä liikkuvaan<br />
poliisiin, ja Helsingin yksikön ylikonstaapeli Glenn Saloranta nimettiin tehtävää<br />
suorittamaan vuonna 1982. Samana vuonna myös Tieliikennelaki uudistui melkoisesti<br />
ja Saloranta ajanmukaisti heti Liikennejokerin vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä.<br />
Siitä lähtien liikkuva poliisi on kehittänyt Liikennejokeria vastaamaan ajan<br />
tarpeita.<br />
Viime vuonna Uudellamaalla oli mukana 3200 oppilasta ja kielijakauma vastaa tänä<br />
päivänä väestöjakaumaa. Uudenmaan lisäksi Liikennejokeria toteutetaan muuallakin<br />
kaksikielisillä alueilla sekä Ahvenanmaalla.<br />
Liikennejokeria tukemassa ja toteuttamassa ovat liikkuvan poliisin lisäksi, alueiden<br />
kunnat, Aktia Säästöpankki, Volvo ja maakuntayhdistys Landskapsföreningen Folkhälsan<br />
i Nyland.<br />
Liikennejokerin lisäksi ylikonstaapeli Saloranta on käynyt pitämässä muutamille 8–9-<br />
luokille mopo-opetusta. Aamulla 2–4 tuntia luokkaopetusta, koulusta riippuen ja sitten<br />
käsittelykoe / pienimuotoista ajo-opetusta n. 2 tuntia. Tähän tehtävään Salorannan<br />
pyysi Motorfordonsförarnas helnykterhetsförbund -niminen yhdistys, joka hoiti yhteydet<br />
kouluihin.<br />
13
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Joensuu<br />
Ennalta estävinä toimintamalleina on näkyminen erilaisissa maakunnallisissa yleisötapahtumissa<br />
ja tilaisuuksissa mm. Ilosaari-Rock, vappu, juhannus, uuden vuoden<br />
aatto, messut jne.<br />
Valvonnan ennakkotiedottamisella on merkittävä rooli ns. massaliikennerikkomuksiin<br />
puuttumisessa, esimerkkinä mainittakoon kevyt liikenne. Seuraamuksen saaneet<br />
suhtautuvat asiaan paljon hyväksyvämmin ja ymmärtävämmin, kun ennakkotiedottamista<br />
on käytetty. Valvonnan tuloksista ja valvonnan jatkuvuudesta tiedottaminen on<br />
myös koettu tärkeäksi.<br />
Ennalta estävyyttä on toteutettu maakunnan kouluissa etupäässä murrosikäisten liikenteeseen<br />
liittyvissä ongelmissa, joista päällimmäisenä tulevat esille mopoasiat ja niihin<br />
liittyvät lieveilmiöt. Yhteistyö kouluviranomaisten kanssa on äärimmäisen tärkeää.<br />
Konkreettisissa tilanteissa yhteydenotot nuorten vanhempiin ovat aina välttämättömiä,<br />
sillä aiemmin on osoittautunut, että nuoret värittävät ja antavat jopa valheellista<br />
tietoutta valvontakontakteista poliisin kanssa.<br />
Varhaisnuorten kesä- ja rippikoululeirit sekä vastaavat tilaisuudet ovat erittäin otollisia<br />
ja merkittäviä tapahtumia, kun pyritään vaikuttamaan nuorten suhtautumiseen<br />
poliisin valvontajärjestelmiin, joten vierailukäynnit niissä on koettu tärkeiksi. Kehittyvä<br />
nuori muodostaa usein tässä vaiheessa oikeasuuntaisen suhtautumisensa viranomaisiin.<br />
Maasto- ja vesiliikenteen osalta erämessu- ja veneilytapahtumissa jaetaan tietoa<br />
myös nuorille.<br />
Metsästyksen- ja kalastuksenvalvonnan osalta on löydettävissä myös monia mahdollisuuksia<br />
varhaisen puuttumisen osalta käytännön kenttätyössä.<br />
Konkreettisesti varhaisena puuttumisesimerkkinä mainittakoon Kontiorannan varusmiehille<br />
suunnattu viranomaisyhteistyö sotilasviranomaisten kanssa, kun aika ajoin<br />
käydään suuntaamassa valvontaiskuja varusmiesten vapaille lähtö- ja paluuaikoina.<br />
Viranomaisyhteistyöhön kuuluvat myös luento-osiot varusmiehille. Luentojen yhteydessä<br />
kerrotaan valvonnan suuntaamisesta myös varusmiehiin ja heidän käyttämiinsä<br />
ajoneuvoihin.<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylän yksikkö on ollut yhteydessä kouluihin, joiden liepeillä on havaittu vaarallista<br />
ajelua mopoilla. Opettajat ovat velvoittaneet mopoikäiset tiedotustilaisuuteen,<br />
jossa liikkuvan poliisin poliisimies on käynyt kertomassa mopolla ajamisesta tarkistaen<br />
samalla ajopelien liikennekelpoisuuden. Sanktioita ei ole noissa tarkistuksissa annettu,<br />
mutta on varoitettu, että seuraavan kerran toimitaan sanktiometodein.<br />
Kajaani<br />
Sen lisäksi, että nuorten ja lasten rikkomuksiin ja rikoksiin puututaan päivittäisen liikennevalvonnan<br />
ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon yhteydessä, osallistuu<br />
Kajaanin yksikkö aktiivisesti nuorten kuljettajien opastamiseen ja valistamiseen.<br />
Jo usean vuoden ajan Kajaanin yksikkö on vetänyt kahden tunnin liikenneturvallisuuspaketin<br />
kaikille Kainuun Prikaatissa ja Kainuun Rajavartioston rajajääkärikomppaniassa<br />
palveleville varusmiehille (yhteistyössä Kainuun Prikaatin autokoulun ja Liikenneturvan<br />
kanssa). Kyseinen koulutus annetaan alokkaille ennen kuin he pääsevät<br />
ensimmäiselle viikonloppuvapaalle. Vuosittain koulutukseen osallistuu keskimäärin<br />
3400 varusmiestä.<br />
Koulutuksessa käydään läpi mm. riskikäyttäytyminen liikenteessä: ylinopeudet, väsymys,<br />
alkoholi ja huumeet, turvalaitteiden käytön laiminlyönti ym. Edelleen käydään<br />
läpi fysiikan lait ja tyypillisimmät nuorille sattuvien liikenneonnettomuuksien syntymekanismit.<br />
Projekti on jatkuva ja se on osa Oulun läänin ja Kajaanin kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa.<br />
14
Hyviä käytäntöjä<br />
Lahti – Hämeenlinna<br />
VARPU-hankkeeseen liittyvää toimintaa on Hämeenlinnan ja Lahden yksiköiden osalta tehty<br />
yhteistyössä Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmän kanssa.<br />
Työryhmä aloitti toimintansa v. 2002 Päijät-Hämeen alueella ja laajentui v. 2004<br />
Kanta-Hämeeseen. Toimintaa laajennetaan Forssan seudun kuntiin samalla kun jatkotoimien<br />
seurantaa tehdään jo mukana olevien kuntien osalta.<br />
Kuntakäyntien tarkoituksena on käsitellä kunkin kunnan liikenneturvallisuuskysymyksiä<br />
ja herätellä kuntia toimimaan itsenäisesti liikenneturvallisuuden edistämiseksi.<br />
Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö kuuluu oleellisena osana ryhmän toimintaan, lapset<br />
ja nuoret on huomioitu myös niin, että päivähoidon ja koulujen edustajat ovat kunnissa<br />
mukana hankkeessa.<br />
Työryhmä on ollut mukana liikenneturvallisuustilaisuuksissa ja tehnyt yhteistyötä<br />
mm. radion ja lehdistön kanssa, ryhmä on jo nyt aktivoinut ja herättänyt kuntia hyvin<br />
liikenneturvallisuustyöhön, myös odotusnäkymät ovat hyvät. Työryhmän vetäjä: Etelä-<br />
Suomen Lääninhallitus / Liikenneosasto / Sonja Heikkinen ja ryhmän muut jäsenet:<br />
Hämeen Tiepiiri / Katja Levola, Liikenneturva / Satu Tuomikoski, Liikkuva poliisi / Lahti<br />
/ Kari Miettinen, Liikkuva poliisi / Hämeenlinna / Matti Kultanen.<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemen kihlakunnan paikallispoliisiin on jo pari vuotta sitten palkattu oma<br />
sosiaalitoimen ammattilainen, joka toimii heti nuorten syyllistyessä rikokseen, juopumukseen<br />
tai muuhun ei-toivottuun toimintaan.<br />
Tästä toiminnasta on hyviä kokemuksia ja liikkuvan poliisin henkilöstökin toimii<br />
tämän toiminnan sopimusten mukaisesti edellä mainitun tilanteen sattuessa heidän<br />
kohdalleen.<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoen yksiköllä on vastuualueena Nurmon kunnan yläasteikäisten laillisuus- ja liikennekasvatus<br />
alueellaan. Tämä toteutetaan siten, että syksyisin ja keväisin on kaikilla<br />
yläasteen luokilla yhteensä 2 tuntia valistusta / vuosi joka luokalla. Tämän toteuttavat<br />
erikseen nimetyt koulupoliisit. Lisäksi liikkuvalla poliisilla on yhdyshenkilö yläasteella.<br />
Kaikissa alaikäisten alkoholirikkomuksissa ollaan yhteydessä vanhempiin ja informoidaan<br />
Seinäjoen kihlakunnan puolella työssä olevaa sosiaalihoitajaa näistä asioista.<br />
Puutteena on, että hän hoitaa vain Seinäjoen ja Nurmon alaikäisten tekemiä asioita.<br />
Käytössä on tarkoitusta varten laadittu lomake, joka lähetetään lasten vanhemmille<br />
tiedotteena, kun alaikäisiä tavataan alkoholin parissa.<br />
Turku<br />
Liikkuvan poliisin työssä varhaista puuttumista toteutetaan yhteistyössä eri alojen<br />
kanssa useissa poliisitoiminnoissa joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Tässä varhaista<br />
puuttumista tarkastellaan vain liikenneturvallisuuden sektorilta.<br />
Osallistutaan yleisötapahtumiin, messuihin, vanhempainiltoihin ja erilaisiin iltamiin,<br />
joissa tuodaan esiin liikenneturvallisuusasiat. Tätä kautta pyritään nostamaan liikenneturvallisuus<br />
keskusteluun ja vaikuttamaan asenteisiin.<br />
Koulujen kanssa yhteistoiminnoissa keväisin ja syksyisin tarkistetaan koululaisten<br />
mopojen kunto. Viallisten ja viritettyjen mopojen osalta asianomaiselle annetaan korjausmääräys<br />
ja lasten vanhempia informoidaan mopon puutteista. Mikäli korjausta ei<br />
tule taikka epäkuntoisuudet toistuvat, seuraamuksena ovat sakko, lisävero, rekisterimerkinnät<br />
jne.<br />
Iltaisin ja viikonloppuisin, kun päätiellä liikenne hiljenee, suunnataan valvontaa<br />
mopoilijoiden kokoontumispaikoille ja kulkureiteille. Kunto- ja ajotapavalvonnan lisäksi<br />
pyritään ennalta estämään tarpeeton ja häiriötä aiheuttava ajo sekä kokoontumispaikalla<br />
puututaan alaikäisten alkoholin käyttöön. Alkoholitapaukset viedään vanhempien<br />
tietoon.<br />
15
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Moottoripyörätapahtumissa ollaan läsnä ja avoimesti kerrotaan valvonnasta, pyörien<br />
rakentelusta ja turvallisuusriskeistä.<br />
Puolustusvoimien kanssa yhteistoimintaa tehdään puolen päivän mittaisella tietoiskulla<br />
jokaiselle saapumiserälle. Heille kerrotaan varuskunta-alueen lähiteiden liikenneturvallisuusriskeistä,<br />
väsyneenä ajamisen riskeistä sekä poliisin liikennevalvonnasta<br />
lähiteillä. Valvontaa suunnataan ensimmäisiin lomapäiviin ja tällä tavalla<br />
pyritään siihen, että lomille lähdöt ja paluut sujuisivat turvallisesti.<br />
Autojen rakenteluun ja virittämiseen pyritään vaikuttamaan niin, että auton rakenteet<br />
pysyvät turvallisina, eivätkä äänet nouse häiritseviksi. Heti ensimmäisiin viritelmiin<br />
puututaan, ettei rakentelu karkaa käsistä.<br />
Kaikki toimenpiteet tehdään julkisesti ja niistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti,<br />
jotta valvonnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman laaja.<br />
Rattijuoppojen osalta pyritään ”alkulähteille” eli paikoille, jonne ihmiset tulevat<br />
autoilla ja joissa nautitaan alkoholia. Pyritään siihen, että mahdollisimman moni jättäisi<br />
autonsa viimeistään ravintolan lähettyville, mieluummin jo kotiin. Käydään illan<br />
mittaan näyttäytymässä, osoitetaan, että valvontaa on, ja kerrotaan julkisen sanan<br />
kautta valvonnasta joko etukäteen, tai sitten paikallisradio tai muu tiedotusväline on<br />
mukana valvonnan aikana.<br />
Kunnallisille päätöksentekijöille ja tekniselle henkilöstölle jaetaan onnettomuustietoja<br />
yksikössä käytössä olevan henkilövahinkoanalyysin yhteenvedoista.<br />
HELSINGIN POLIISILAITOS<br />
MALMIN POLIISIPIIRI<br />
Tutkinnan toimet ja yhteistyö<br />
• Rikostutkinta asioissa, joissa on osallisina lapsia tai nuoria,<br />
pyritään keskittämään nuorten kuulemiseen perehtyneelle tutkijalle.<br />
• Ilmoitus tehdään asiakohtaisesti sosiaalivirastoon faksilla poliisin asiakkaaksi<br />
tulleesta nuoresta tai tietoon saaduista lastensuojelunäkökohdista.<br />
• Yhteydenpito suoraan lapsen tai nuoren oman alueen tai oman<br />
lastensuojeluviranomaisen kanssa.<br />
•Kuulusteluista ilmoitetaan suoraan alueen omalle lastensuojeluvalvojalle.<br />
• Alueen lastensuojeluvalvoja on sovitteluneuvotteluissa mukana.<br />
•Tehty yhteistyössä rikoksen uhreille suunnattu yhteystietoesite kouluille:<br />
SOSv, <strong>Poliisi</strong>, Rikosuhripäivystys, MLL.<br />
• Lasten ja nuorten väkivaltaan on puututtu tutkimalla myös alaikäisten keskinäisiä<br />
kaduilla ja kouluissa tapahtuneita juttuja.<br />
• Osallistuminen 22.9.2005 Mikkelin kesäyliopiston järjestämään seminaariin<br />
”Salataanko tietoa – kuullaanko lasta”.<br />
Yhteistyötahoja:<br />
• koulujen rehtorit<br />
• kohdelapsen opettaja ja vanhemmat<br />
•turvakotien työntekijät<br />
• SOS-auto akuuttiapu ja sieltä saatava Kriisiapu lapselle ja perheelle,<br />
jos ovat uhrin asemassa<br />
• II-linja nuorisoasema<br />
• ensihuoltolaitokset<br />
• lasten ja nuorten sairaalalääkärit (konsultointi)<br />
• nuorten Turvatalo<br />
• MLL<br />
•Pelastakaa Lapset ry.<br />
16
Hyviä käytäntöjä<br />
Lähipoliisitoiminta ja alueen oma sosiaalityöntekijä<br />
Aluepoliisit ja eri viranomaiset ovat tehneet monenlaista yhteistyötä nimenomaisesti<br />
syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Piirin oman sosiaalityöntekijän saamisen jälkeen lastensuojelu<br />
on noussut erityiseksi painopistealueeksi kenttäyksikössä.<br />
Partiot tekevät lastensuojelu- yms. ilmoituksia oma-aloitteisesti ja aktiivisesti omalle<br />
sosiaalityöntekijälle. Tämän ollessa poissa tiedot faxataan suoraan sosiaalitoimistoon.<br />
Akuuteissa tilanteissa soitetaan suoraan sosiaalipäivystykseen. Piirin oma<br />
sosiaalityöntekijä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin perheen ja/tai lapsen auttamiseksi<br />
välittömästi. Tapaamisia kotona tai poliisilaitoksella toteutetaan yhdessä poliisin<br />
kanssa.<br />
Piirin sosiaalityöntekijä seuraa oma-aloitteisestikin kotihälytystehtäviä ja pyytää tehtävällä<br />
olevilta partioilta tarkentavia tietoja, mikäli arvelee sosiaalipuolen toimenpiteiden<br />
olevan tarpeen.<br />
Aluepoliisialueiden eri yhteisöjen kanssa on keskusteltu mm. joistain koulutusaiheista<br />
kuten pedofiliasta, insestistä, perheväkivallasta. Aluepoliisit ottavat osaa alueensa<br />
yhteisöjen tilaisuuksiin ja luennoivat tarvittaessa.<br />
Sosiaalitoimiston Näppäri-projekti: Partiot saattavat tiedon alaikäisestä (myös alle<br />
15 v) näpistelijästä heti ko. asioihin keskittyneille sosiaaliviranomaisille. Tarkoituksena<br />
on katkaista alkava rikoskierre välittömällä ja aktiivisella puuttumisella ja yhteistyössä<br />
lapsen huoltajien kanssa.<br />
Keväällä 2005 SM:n teemavalvontaisku ”alkoholin ennalta estävän vaikutuksen viikko”<br />
kohdistettiin alueen nuorisoon.<br />
Liikenneturvallisuus<br />
Turvaa lapsen koulutie -kampanja toteutetaan kattavasti alueen koulujen läheisyydessä.<br />
Liikennevalvontaa keskitetään muulloinkin koulujen lähistöön.<br />
Nuorisopoliisin (NUPON) tehtäväkuva<br />
• antaa oikeuskasvatusta peruskoulujen ala- ja yläasteilla, luennoida erityisesti<br />
ongelma-alueiden kouluissa ja erityiskouluissa sekä antaa tietoiskuja myös<br />
opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle<br />
• antaa resurssien mukaan päihde- ja muuta valistusta myös lukioissa ja<br />
ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
• osallistua vanhempainiltoihin sekä nuorten parissa tehtäviin projekteihin<br />
yhdessä muiden poliisilaitoksen yksikköjen kanssa<br />
• osallistua messu- ja muihin nuorisotapahtumiin resurssien mukaan<br />
• tehdä ennalta estävää verkostoyhteistyötä mm. maahanmuuttajanuorten ja<br />
syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä kanssa<br />
• toimia yhteistyössä erityisesti lähipoliisien, huumepoliisin sekä poliisilaitoksen<br />
soittokunnan kanssa rikollisuuden ennalta estämiseksi<br />
• toimia yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen ja tiedotusvälineiden<br />
kanssa<br />
• luennoida pyydettäessä muille yhteistyötahoille sekä valmistaa tarvittavaa<br />
luentomateriaalia<br />
Nuorisopoliisin antama laillisuuskasvatus<br />
Peruskouluissa laillisuuskasvatusta on annettu ala-asteen 2., 4. ja 6. luokille (Ikäryhmät<br />
8-, 10- ja 12-vuotiaat) yksi tunti ja yläasteen 7.–9. luokille (ikäryhmä 13–15-vuotiaat)<br />
yksi tunti/luokka. Ikäryhmät on määritelty potentiaalisimmille rikoskierteen alkamis-<br />
ja kehittymisvaiheessa oleville ikäryhmälle.<br />
Syksyllä 2005 laillisuuskasvatuksen tehovalistus suunnataan erityiskouluihin (mm.<br />
koulukotikoulut). Koulutusta on tarkoitus antaa näissä kouluissa 1 krt/kk. Rehtoreiden<br />
mukaan poliisin ja erityisnuorten säännöllisillä kontakteilla on ollut merkitystä koulurauhan<br />
turvaamisessa ja oppilaiden käyttäytymistapojen muokkaamisessa.<br />
Nuorisopoliisin rikospreventiiviset projektit<br />
Aikalisä<br />
Keskustan poliisipiiriä vaivaavan 15–20-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuor-<br />
17
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
ten väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi perustettu projekti. Työssä mukana ovat Keskustan<br />
poliisipiiri, Nuorisopoliisi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja Helsinki Mission<br />
Nuorisopalvelut.<br />
Keskustan poliisipiirin toimittamien tietojen perusteella Nuorisopoliisi on kartoittanut<br />
20 somalialaistaustaisen nuoren keskeisen porukan, joka on alkavassa tai jo<br />
meneillään olevassa rikos- ja syrjäytymiskierteessä. Näiden nuorten joukossa on 3 veljessarjaa<br />
(isoveli–pikkuveli).<br />
Tarkoituksena on ohjata päivittäisen poliisitoiminnan ja rikostutkinnan ohella ongelmanuoret<br />
Helsinki Mission tukitoimien piiriin ja siten vähentää alueen rikollisuutta.<br />
Keskustan poliisin aseman seudulla suorittamaan tehostettuun valvontaan liitettiin<br />
kesän ajaksi nuorisopoliisista 2 poliisimiestä, joiden tarkoituksena oli seurata, valvoa<br />
ja puuttua erityisesti somalialaistaustaisten nuorten toimintaan alueella. Tämän lisäksi<br />
heidän tarkoituksena oli ohjata nuoria mukaan Helsinki Mission ryhmätoimintaan.<br />
Nuorisopoliisi toimi koko projektin aikana linkkinä kouluihin ja sidosryhmiin.<br />
Nuorisopoliisi ja sosiaalityöntekijä ottavat henkilökohtaisesti yhteyttä nuoriin ja heidän<br />
koteihinsa. Nuorille kerrotaan heidän nykyisen tilanteensa mahdolliset vaihtoehdot<br />
(osallistuminen ryhmään verrattuna rikoskierteen mukanaan tuomaan vankilakierteeseen,<br />
etu/haitta -punninta). Nuoret päättävät itse vapaaehtoisuuden pohjalta,<br />
lähtevätkö he mukaan Helsinki Mission toimintaan. Mikäli nuori jatkaa rikollista toimintaa,<br />
käytetään kaikkien viranomaisten keinovalikoimaa.<br />
Vesala-seuranta<br />
Nuorisopoliisi on kiinteästi mukana Vesalassa toimivassa projektissa, jolla pyritään<br />
ehkäisemään mahdollinen alkava nuorisorikollisuus/syrjäytyminen. Alueella on tilastollisesti<br />
merkittävässä määrin yksinhuoltaja-äitejä poikalapsineen. Nuorisopoliisi on<br />
mukana muun muassa erilaisissa tapahtumissa, joita paikallisella nuorisotalolla järjestetään.<br />
Malmin häirikkönuoret -seuranta<br />
Ala-Malmin yläasteella ilmeni kasvavaa kiinnostusta skinhead-aatetta kohtaan. Vihjetietojen<br />
mukaan koululla vieraili ulkopuolinen ”aatteenmies”, joka sai nuoremmat<br />
oppilaat leikkaamaan tukkansa ja hankkimaan pilottitakkeja.<br />
Nuorisopoliisi seuraa tilannetta edelleen yhdessä koulun ja vanhempainyhdistyksen<br />
kanssa.<br />
ITÄKESKUKSEN POLIISIPIIRI<br />
Idän Näppäri on näpistelystä kiinni jääneiden alle 15-vuotiaiden lasten tilanteeseen<br />
välittömästi reagoiva varhaisen puuttumisen työmuoto. Toiminta alkoi näpistelyprojektina<br />
1995, se vakinaistettiin myöhemmin, ja kuuluu Helsingin sosiaalivirastossa<br />
sosiaalipäivystyksen alaisuuteen.<br />
Vuonna 2004 Idän Näppärissä asioi yhteensä 496 lasta, heistä 445 tuli asiakkaaksi<br />
näpistelyn vuoksi. Loput (52) olivat syyllistyneet lieviin pahoinpitelyihin ja vahingontekoihin.<br />
Suurin osa tuli muualta kuin Itäkeskuksen kauppakeskuksesta, eniten Kontulan<br />
ostoskeskukselta ja Columbuksen kauppakeskuksesta ja vuosi vuodelta enemmän<br />
pienemmistä myymälöistä.<br />
Kiinni jääneiden määrän kasvulle yli sadalla vuodesta 2003 ei löydy yksiselitteistä<br />
syytä. Osaltaan siihen on vaikuttanut Idän Näppärin ja poliisin aktiivinen tiedottaminen<br />
kauppiaille siitä, että kaikista lasten näpistelyistä kannattaa ilmoittaa poliisille.<br />
Myös sillä, että 1.9.–31.12.2004 Näppärissä työskenteli kaksi työntekijää ja päivystys<br />
oli avoinna normaalia kattavammin, oli jonkin verran merkitystä; kiinni jääneiden määrän<br />
piikki (yht. 160) on syys–lokakuussa.<br />
Suurin osa lapsista on 12–14-vuotiaita, nuorimmat 7-vuotiaita. Poikia oli 57% (282)<br />
ja tyttöjä 43% (214). Tyttöjen osuus on laskenut, vuonna 2002 heitä oli 53%. Ulkomaalaisten<br />
lasten osuus kiinnijääneissä on laskenut kahdessa vuodessa 22:sta 16%:iin.<br />
Kansallisuuksista eniten on virolaisia, venäläisiä, somaleita ja arabimaiden lapsia.<br />
Idän Näppäri tekee tiivistä yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen ja varsinkin poliisi-<br />
18
Hyviä käytäntöjä<br />
asemalla työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, näpistelevien lasten vanhempien<br />
sekä muiden toimijoiden kanssa.<br />
Kesällä 2005 Helsingin Näppäri-toiminta keskitettiin Itäkeskuksen kauppakeskukseen,<br />
kun Keskustan Näppärin kaksi työntekijää siirtyivät Idän Näppäriin.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ja sosiaalitoimen yhteistyö Itä-Helsingissä: kotihälytystehtävät, perheväkivalta<br />
ja lastensuojelutapaukset<br />
Itäkeskuksen poliisi ja Itä-Helsingin sosiaalitoimi ovat tehneet järjestelmällistä ja vuosi<br />
vuodelta tiivistyvää yhteistyötä vuodesta 1998. Yhteistyötä tehtiin ennen sitäkin, mutta<br />
se ei ollut erityisen suunnitelmallista. 1998 laadittiin poliisipiirin omat toimintaohjeet<br />
eri yhteistyötilanteita varten. Ohjeet pohjautuvat Helsingin poliisilaitoksen (HPL)<br />
ohjeisiin, ovat vain hieman seikkaperäisempiä. Samassa yhteydessä perustettu Itä-Helsingin<br />
sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyöryhmä on siitä lähtien kokoontunut kahdesti<br />
vuodessa. Yhteistyöryhmässä on viime vuosina ollut edustajia mm. seuraavilta muilta<br />
tahoilta: Idän Näppäri, Itäiseltä nuorisoasema ja Klaari. Kaikista kokouksista pidetään<br />
pöytäkirjaa, joka jaetaan kattavasti mukana oleville tahoille.<br />
2001 piirissä järjestettiin kotikeikka-työpaikkakoulutus kaikille poliiseille SM:n poliisiosaston<br />
pilottina. Mukana koulutuksessa olivat mm. alueen sosiaalityöntekijöitä.<br />
2002 vuoden alussa aloitti vakituinen sosiaalityöntekijä Itäkeskuksen poliisiasemalla.<br />
<strong>Poliisi</strong>asemalla työskentelevän sosiaalityöntekijän rooli lapsiperhe- ja muissa vakavissa<br />
tapauksissa on viipymättä välittää tieto paikallisiin sosiaalitoimistoihin.<br />
1998–2002 toimitettiin alueen sosiaalitoimelle tiedot kotipahoinpitelyistä ja kotihälytyksistä<br />
kuukausittain. Helmikuussa 2003 aloitettu kotihälytystehtävien sekä yksityisasunnossa<br />
tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten viikkoanalyysi ja ko. tietojen toimittaminen<br />
sosiaalitoimelle on todettu hyväksi. Viikkoseurannan avulla sosiaalitoimi<br />
on parhaissa tapauksissa päässyt puuttumaan ongelmaperheiden akuutteihin tilanteiseen<br />
muutaman päivän sisällä tapahtuneesta.<br />
Sosiaalitoimelle on määrävälein toimitettu myös ”hakkaajat-uhrit” -pahoinpitelyrikostilastoja<br />
sekä tietoja kotihälytysosoitteista, joissa poliisi käy usein.<br />
Kenttäpartiot hoitavat lastensuojelu-, parisuhdeväkivalta- ym. ilmoitukset sosiaalitoimelle<br />
(tai poliisiasemalla työskentelevälle sosiaalityöntekijälle) entiseen tapaan<br />
ensimmäisen partion periaatteella. Aikaisempaa enemmän on alettu kiinnittää huomiota<br />
kaltoin kohdeltujen tai muutoin sosiaalitoimen palvelujen tarpeessa olevien vanhusten<br />
tilanteeseen. Partioita on kehotettu tekemään tapauksista ilmoitus sosiaalitoimelle.<br />
Vuosille 2004–2005 sovittuja yhteistyön painotuksia ovat olleet:<br />
•Viikkoraporttikäytännön jatkaminen. Perheväkivaltatapauksista tiedot tulevat<br />
sosiaalitoimelle noin viikon viiveellä.<br />
•Sosiaalitoimistoista lähetetään kirje perheelle, kun tieto väkivallasta tai muusta<br />
huolesta on tullut.<br />
•Perhekeskeinen ajattelu; perhe on keskeisessä asemassa lasten ongelmissa.<br />
Varhainen puuttuminen perheiden tilanteeseen entistä tehokkaammaksi.<br />
•Sosiaalityöntekijöitä poliisipartioiden mukaan viikonloppuiltaisin ja -öisin.<br />
•Aluepoliisit mukaan lastensuojelun viikkopalavereihin, muu yhteistyön<br />
kehittäminen.<br />
• Yhdessä sovitut toiminnan painotukset ovat osoitus siitä, että Itä-Helsingissä on<br />
löydetty Helsingin turvallisuusstrategian mukainen yhteinen työnäky<br />
varhaisessa puuttumisessa perheiden ongelmiin. Painotukset ovat pääosin<br />
toteutuneet.<br />
•<strong>Poliisi</strong>n edustaja on ollut vuodesta 1999 mukana Kaakkoisen alueen (Helsingin<br />
kaupunki, Kaakkoinen suurpiiri) seksuaalisen riiston ja perheväkivallan<br />
yhteistyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on asiantuntijaelimenä selvitellä<br />
epäillyn seksuaalisen riiston ja/tai perheväkivallan kohteeksi joutuneiden lasten,<br />
nuorten ja perheiden tilanteita ja yhteistyössä löytää niihin sopivia varhaisen<br />
puuttumisen toimintamalleja. Työryhmässä on sosiaali-, terveys-, koulu-,<br />
19
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
päivähoito- ja neuvolatoimen sekä poliisin edustus. Paljolti sosiaaliviraston<br />
organisaatiomuutoksesta johtuen työryhmän toiminta on 2004–2005 ollut<br />
vähäisempää. Työryhmä on tuottanut seri-materiaalia viranomaisten ja muiden<br />
uhreja kohtaavien auttavien tahojen käyttöön.<br />
• Yhteistyöllä on ollut merkitystä. Itä-Helsingin väkiluku on kasvanut noin 20.000<br />
asukkaalla 1996–2005 (nykyinen asukasmäärä noin 146.000), mutta poliisin<br />
kotihälytys- ja perheväkivaltatehtävien määrä on pysynyt suunnilleen samalla<br />
tasolla.<br />
POIKKI – perheväkivaltaa kokeneiden tai kohdanneiden nuorten tukeminen -hanke<br />
POIKKI on Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön, Snellun ja Nuorten Keskuksen<br />
2004 aloittama yhteistyöhanke. 2004 suoritetun moniammatillisen kartoitusja<br />
suunnitteluvaiheen jälkeen toiminta alkoi vuoden 2005 alkupuolella. Itäkeskuksen<br />
poliisi ja alueen sosiaalitoimi ovat olleet alusta alkaen mukana. Nuoria (noin 15–21 v)<br />
kohtaavat työntekijät on koulutettu tunnistamaan ja kohtaamaan perheväkivaltaa kokeneita<br />
tai kohdanneita nuoria sekä ohjaamaan heidät oikean avun piiriin.<br />
Työn ensisijaisena tavoitteena on saada väkivalta perheessä loppumaan. Tämä tarkoittaa<br />
sitä, että työntekijän epäillessä tai tietäessä väkivaltaa hän puuttuu tilanteeseen<br />
hyödyntäen viranomaisverkostoa. Työntekijä kartoittaa nuoren ja hänen perheensä<br />
tilannetta ja turvallisuutta. Samalla nuori saa mahdollisuuden purkaa pahaa oloaan ja<br />
käsitellä elämäänsä ulkopuolisen henkilön kanssa. Lopuksi työntekijä tai verkosto tarvittaessa<br />
ohjaa nuoren eteenpäin tarpeellisen tuen/hoidon piiriin. Lisäksi moniammatillisen<br />
verkostotiimin kanssa tehdään tukisuunnitelma sekä varasuunnitelma nuorelle/perheelle.<br />
Toiminta-alueena pilottivaiheessa on Vuosaari ja keskeiset toimijat Vuosaaren seurakunta,<br />
sosiaalitoimi sekä nuorisotoimi. Sosiaalityöntekijä Marko Timonen ja Itäkeskuksen<br />
poliisi ovat olleet mukana sopimassa pelisäännöistä; yhteistyö ja nuorten<br />
ohjaus hankeen piiriin toimii Vuosaaren lastensuojelun kautta.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapiste ja muu yhteistyö maahanmuuttajien parissa<br />
Itä-Helsingissä asuu kolmannes Helsingin maahanmuuttajista, tällä hetkellä noin<br />
15.000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Itäinen sosiaalikeskus, Itäkeskuksen poliisi ja<br />
muut viranomaiset aloittivat 1998 yhteistyön maahanmuuttajien kansalaistaitojen<br />
parantamiseksi ja mahdollisten ongelmien ennakolta estämiseksi. Vuosina<br />
1998–2000 järjestettiin lukuisia kansalaistaitokursseja mm. venäläisille, somalialaisille<br />
ja kurdeille.<br />
Hyvien kurssikokemusten pohjalta todettiin maahanmuuttajilla olevan jatkuva tiedon<br />
ja neuvojen tarve. Niinpä 1990-luvun lopulla Itäkeskukseen perustettiin maahanmuuttajien<br />
neuvontapiste. Se toimii Itäisen sosiaalikeskuksen alaisuudessa AVAIN-projektina<br />
ja toiminnan rahoittavat Helsingin kaupunki ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).<br />
Toiminta on keskittynyt juridiseen ja käytännölliseen neuvontaan, erilaisten tukimuotojen<br />
piiriin ohjaukseen sekä yhteistyöhön paikallisten viranomaisten ja muiden tahojen<br />
kanssa.<br />
Neuvontapiste sijaitsee poliisin naapurissa, Tallinnanaukio 1 A, 4. krs, ja sieltä ollaan<br />
tarpeen vaatiessa poliisiin yhteydessä erilaisissa maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa.<br />
<strong>Poliisi</strong> myös ohjaa asiakkaana olevia maahanmuuttajia neuvontapisteeseen saamaan<br />
tarvitsemaansa tukea ja palvelua.<br />
MoNa-Tuki – monikulttuurinen naisten tuki -projekti väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille<br />
MoNa-Tuki, monikulttuurinen naisten tuki on Monika-Naiset liitto ry:n Urban II -rahoituksella<br />
toimiva palvelu (perhe)väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Itä-Helsingissä.<br />
Hanke alkoi 2004 helmikuussa ja rahoitus on 2005 loppuun saakka.<br />
Toimintamuotoina ovat päivystävä puhelin, neuvonta ja tuki/tukihenkilö asiakkaille<br />
sekä ohjaus tarvittaviin palveluihin (sosiaali- ja terveyspalvelut, turvakoti, poliisi, juristi<br />
ym.) omalla äidinkielellä (mm. suomi, venäjä, viro, englanti, kurdi, tagalog, persia<br />
(farsi), turkki).<br />
20
Hyviä käytäntöjä<br />
Helmi–marraskuussa 2004 kävi 49 asiakasta ja yhteydenottoja on ollut kaiken kaikkiaan<br />
521 (soitot, käynnit, asioinnit ym.). Osa asiakkaista tarvitsee pitkäaikaista tukea,<br />
joten työtä on mainitussa määrässä ollut riittävästi. Huolestuttavaa on, että asiakkaiden<br />
joukossa on ollut vain vähän lapsiperheitä.<br />
12.07.2004 aloitti toimintansa Monika-Naiset ry:n perustama, erityisesti maahanmuuttajanaisille<br />
tarkoitettu turva-asunto Itä-Helsingissä. Turva-asunto on tarkoitettu<br />
hengenvaarassa oleville väkivaltaa kokeneille naisille. Asiakaspaikkoja on 3–4 naiselle<br />
ja heidän lapsilleen.<br />
Itäkeskuksen poliisi tekee yhteistyötä projektin kanssa ja sosiaalityöntekijä Marko<br />
Timonen on ohjannut asiakkaita sen palvelujen piiriin. Vuonna 2005 on ilmennyt vakavia<br />
kunniaväkivallan uhka -tapauksia maahanmuuttajaperheissä. Niiden yhteydessä on<br />
tehty erittäin tiivistä yhteistyötä Monika-Naiset ry:n sekä muiden viranomaisten kanssa.<br />
Klaari Helsinki<br />
Vuonna 1995 Helsingissä käynnistyneestä nuorten päihteiden käytön ehkäisyä ja elämänhallinnan<br />
parantamista varten perustetusta Klaari-projektista muotoutui vakinaistettu<br />
moniammatillinen toimintamuoto vuoden 2003 alussa. Klaari Helsinki kuuluu<br />
sosiaaliviraston organisaatioon. Itä-Helsingissä toimii Itäinen Klaari, toiminta-alue<br />
sama kuin Itäkeskuksen poliisipiiri, ja siinä on kaksi Klaari-ohjaajaa koordinoimassa<br />
yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Itäkeskuksen poliisista on edustus Itäisen Klaarin<br />
ohjantaryhmässä. Klaari-toimintaa koko Helsingin alueella linjaa moniammatillinen<br />
Klaari Helsinki -ohjausryhmä, jossa ylikomisario Veli Hukkanen on HPL:n edustajana.<br />
Klaarin, Itäkeskuksen poliisin ja Itä-Helsingin sosiaalitoimen yhteishankkeina on luotu<br />
seuraavat työkalut ennalta estävän ja varhaisen puuttumisen pelikentälle: Rohkeuskoulutus<br />
(2001) ja Nuorten Pelikenttä (2003) -mallit. Rohkeuskoulutus on levinnyt koko<br />
Helsinkiin, osaan muuta pääkaupunkiseutua sekä lukuisille paikkakunnille Suomessa.<br />
Nuorten Pelikenttää on toistaiseksi kokeiltu erilaisissa projekteissa Itä-Helsingissä.<br />
Rohkenenko puuttua – osaanko toimia? Rohkeuskoulutus<br />
Rohkeuskoulutus-mallin tavoitteena on perheiden ja nuorten/lasten ongelmien (mm.<br />
väkivalta, muu kaltoin kohtelu, rikoksilla ja päihteillä oireilu, muut syrjäytymisriskit)<br />
<strong>varhain</strong>en tunnistaminen, rohkea puheeksi ottaminen ja moniammatillinen puuttuminen<br />
ja auttaminen. Rohkeuskoulutuksia on Itä-Helsingissä järjestetty vuodesta 2001.<br />
Ne aloitettiin ja järjestettiin kaikissa Itä-Helsingin kouluissa 2001–2002. Rohkeuskoulutuksen<br />
kohderyhminä olivat vanhemmat ja päiväkodit vuonna 2003. Kaikkia kouluasteita<br />
ja kohderyhmiä varten on räätälöity omat täsmäsisällöt; taulukkomuodossa<br />
olevat rohkeuskoulutus-kartat. Tilaisuuksia on järjestetty koulujen ja muiden kohderyhmien<br />
toivomusten mukaan.<br />
Vuonna 2004 rohkeuskoulutuksia järjestettiin neuvoloiden työntekijöille, Itäisen terveysaseman<br />
henkilökunnalle sekä kaikille Itä-Helsingin nuorisotyöntekijöille. Vuonna<br />
2005 koulutuksia on pidetty kouluterveydenhoitajille. Suunnittelussa ovat aina mukana<br />
kohderyhmän, sosiaalitoimen, Klaarin ja poliisin edustajat. Koulutusten sisällöt on<br />
aina suunniteltu huolellisesti ja kohderyhmille on tehty ennakkokyselyt.<br />
Rohkeuskoulutuksesta on tullut jatkuvasti kyselyjä eri tahoilta ja puolilta Suomea.<br />
Materiaalia on toimitettu kaikille siitä kiinnostuneille. Klaari Itä ja Itäkeskuksen poliisi<br />
ovat käyneet esittelemässä ja konsultoimassa rohkeuskoulutusta lukuisissa tilaisuuksissa,<br />
muutamissa myös vuonna 2004.<br />
Nuorten pelikenttä -hanke<br />
Itä-Helsingin Klaarin, poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimien, koulun, nuorisoaseman,<br />
nuorten kriisipisteen ym. avaintoimijoiden yhteistyönä työstettiin ”nuorten<br />
auttamisen pelikenttä” -ongelmanratkaisukartastoa 2001–2003. Se on tavallaan jatkoa<br />
rohkeuskoulutuksille, niissäkin käytettiin ns. karttoja. ”Nuorten pelikenttä” -kartta julkistettiin<br />
18.11.2003 järjestetyssä Idän verkostoseminaarissa, jossa oli mukana mm. tutkimusprofessori<br />
Tom Arnkil Stakesista. Pelikenttä-mallia on esitelty lukuisissa muissa<br />
tilaisuuksissa ja eri viranomaisten edustajille.<br />
21
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Monen mielestä pelikenttä-kartta on paras tähän mennessä kehitellyistä verkostoyhteistyön<br />
työkaluista. Kartta auttaa ongelmanuoren/-tilanteen kohtaavaa henkilöä<br />
hahmottamaan sekä kokonaisuuden – ongelmien ja eri toimijoiden ”pelikentän” – että<br />
löytämään yksinkertaisen tavan hoitaa tilanne siten, että avun tarvitsija ohjautuu<br />
yhteiskunnan palveluketjun piiriin.<br />
Kartta selkeyttää ja auttaa paremmin hahmottamaan pirstaleista ja laajaa palvelujärjestelmää,<br />
siinä on kuvattu toimijoiden yhteiset pelisäännöt. Mallissa peräänkuulutetaan<br />
nuoren ensimmäiseksi kohtaavan ihmisen vastuuta siitä, että tämä antaisi<br />
aikaansa ja paneutuisi tilanteeseen eikä vain siirtäisi lasta tai nuorta nopeasti pois<br />
käsistään. On tärkeää saada lapsi/nuori tuen piiriin riittävän ajoissa ja saattaen vaihtaen<br />
palveluketjun seuraavalle toimijalle. Pelikenttätaulukossa on vahvasti mukana<br />
koko ajan myös perheen osuus, sillä vaikka lasta tai nuorta kohdataan ja autetaan perheestään<br />
erillään, on hän aina voimakkaasti osa lähiverkostoaan.<br />
Pelikenttä-kartaston toimivuutta on testattu pienimuotoisissa nuorten projekteissa,<br />
muun muassa Karavaani-projekti Herttoniemenrannassa 2003–2004. Laajemmassa<br />
käytössä se ei ole toistaiseksi ollut.<br />
Väkivallan vähentäminen ostoskeskuksilla ja toreilla ym. paikoilla<br />
Kontulan ostoskeskus<br />
Piirin tulossuunnitelmassa yksi keskeinen tavoite on ollut katuväkivallan ennakolta<br />
estäminen ja vähentäminen jo monta vuotta. Itäkeskuksen alueella katupahoinpitelyt<br />
ovat perinteisesti keskittyneet muutamaan paikkaan, pahimpina Kontulan ostoskeskus<br />
ja Turunlinnantien seutu Itäkeskuksessa. Pahoinpitelyt ajoittuvat suurelta osin viikonloppu-aamuöihin<br />
ravintoloiden sulkemisaikoihin, ja ainakin osasyy on ravintoloiden<br />
anniskelutoiminnassa.<br />
Em. kohteet valittiin piirin ”maaleiksi” vuonna 2002. Syksyllä 2002 käynnistettiin Kontulan<br />
ostoskeskus -projekti poliisin, STTV:n, Etelä-Suomen lääninhallituksen, ostoskeskuksen,<br />
vartioimisliikkeen sekä ravintoloiden edustajien yhteisessä palaverissa.<br />
Tilaisuudessa sovittiin uusista pelisäännöistä ja yhteistyön tiivistämisestä siten, että<br />
kaikki toimijat kantavat enemmän vastuuta ostoskeskuksen ja sen ympäristön turvallisuudesta<br />
(mm. ravintoloiden omavalvonnan parantaminen ja poliisin valvontakäyntien<br />
lisääminen).<br />
Ostoskeskuksen rikos- ja häiriötilannetta on seurattu vuosittain. Aluepoliisi ja partiot<br />
ovat valvoneet ja jalkautuneet aktiivisesti, ravintolavalvontakäyntejä on tehty joka<br />
vuosi enemmän. Yleisilme ostoskeskuksella ja sen ympäristössä on siistiytynyt ja<br />
2001–2004 tilastot osoittavat, että projekti on vaikuttanut myönteisesti ostoskeskuksen<br />
turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ilman toimenpiteitä tilanne olisi varmasti heikentynyt.<br />
Tilanne on kuitenkin 2004 aikana muuttunut hieman heikompaan suuntaan. Syitä<br />
ovat alkoholiveron laskun vaikutukset ja Vinkki-piikkienvaihto- ja terveysneuvontapisteen<br />
siirto Kontulan terveysasemalle, ostoskeskuksen tuntumaan loppuvuodesta 2004.<br />
Asian johdosta aloitettiin neuvottelut Vinkin, terveysviraston ja muiden avaintahojen<br />
kanssa kevään 2005 aikana. Vinkin siirto Itäkeskukseen kesällä 2005 rauhoitti tilannetta<br />
Kontulassa, mutta kyseisten häiriöiden painopiste siirtyi Itäkeskukseen.<br />
Tallinnanaukio–Turunlinnantie–Itäkeskus<br />
Toinen maali-projekti aloitettiin helmikuussa 2003 samanlaisella mallilla kuin Kontulassa.<br />
Turunlinnantie–Itäkeskuksen melko pienellä alueella on 46 ravintolaa. Itäkeskuksen<br />
alueen ongelmat poikkeavat melko paljon Kontulan ostoskeskuksen tilanteesta,<br />
mutta yhtymäkohtiakin on. Ongelmia ja katuväkivaltaa ym. häiriöitä ennakolta estetään<br />
ja vähennetään mm. seuraavilla tavoilla: ravintoloiden omavalvontaa parantamalla,<br />
niiden järjestyksenvalvojien toiminnan laadulla, poliisin ravintolavalvontaa<br />
lisäämällä ja partio Bohemia-ravintolan kulmilla aina viikonloppuisin klo 00–04.<br />
Kaikkia em. toimenpiteitä on suoritettu. Yhteinen valvontaisku järjestettiin lääninhallituksen<br />
kanssa alueen ravintoloihin. Lisäksi Alkon myymäläpäällikön kanssa on<br />
keskusteltu pelisäännöistä – alkoholin myynnistä päihtyneille ja välittämisestä ala-<br />
22
Hyviä käytäntöjä<br />
ikäisille. Joidenkin ravintoloiden edustajilta on lääninhallitus vaatinut selvitystä alaikäisille<br />
tarjoilemisesta.<br />
Tallinnanaukion kehittämisestä viihtyisämmäksi järjestettiin yhteistyöpalaveri.<br />
Aukiosta tehdään torimainen alue, jossa päihtyneet eivät viihdy. Kaupunki laati alueen<br />
uudistamissuunnitelman, ja työ valmistui vuonna 2005. Liikenneongelman torialueelle<br />
kaupunki ratkaisi asentamalla tuloväylälle ajamisen estävän avaimella avattavan<br />
puomin.<br />
Alkoholista aiheutuvat haitat ovat työllistäneet poliisia edellisvuotta enemmän sekä<br />
Alkon että ravintoloiden aukioloaikana Tallinnanaukiolla. Päihtyneiden, häiriökäyttäytymisten<br />
ja pahoinpitelyjen määrä on jonkin verran lisääntynyt. Paikalta poistettujen<br />
määrä on yli seitsenkertaistunut (yht. 1197) edellisvuodesta, ja kolmannes niistä (noin<br />
400) tehtiin kesä–heinäkuussa. Ravintolapahoinpitelyjen määrä sen sijaan on laskenut<br />
jo toisena vuotena peräkkäin.<br />
Aluetta valvottiin koko vuosi 2004 erittäin tehostetusti. Tehtävien kirjaamiset on myös<br />
tehty aikaisempaa kattavammin, tämä selittää osan kohonneista tilastoista. Aiemmin<br />
piilossa olevasta tiedosta on tullut uuden toimintamallin myötä näkyvää. <strong>Poliisi</strong>n ja<br />
muiden toimijoiden toimenpiteillä on ollut merkitystä alueen katurauhan säilyttämisessä<br />
kohtuullisella tasolla.<br />
Vuonna 2005 maalikohteeksi otettiin myös Herttoniemen metroasema ympäristöineen.<br />
Toimintaa on suunniteltu ja aloiteltu samantapaisella mallilla kuin kahdella muulla<br />
maalialueella.<br />
Polttoainevarkauksien vähentämisprojekti<br />
Itäkeskuksen poliisipiiri teki keväällä 2005 aloitteen bensanäpistysten ja -varkauksien<br />
ennakolta estämiseksi. Käytännön myötä on tullut selväksi, että huoltamoiden omilla<br />
toimenpiteillä pystyttäisiin vähentämään ko. rikosten määrää arviolta 80–90%, eli käytännössä<br />
lopettamaan se kokonaan.<br />
Huoltamoketjujen ja muiden yhteistyötahojen edustajat kutsuttiin koolle pohtimaan<br />
ongelmaa ja osapuolten valmiuksia yhteistyöhön.<br />
Ongelmana on, että polttoaineen tankkaaminen maksamatta on suhteellisen helppoa.<br />
Bensavarkauksia tehdään eniten Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Idässä huoltoasemat<br />
ovat sijoittuneet lähes kaikki liikenteellisesti vilkkaiden väylien varteen: Itäväylä, Kehä I,<br />
Linnanherrantie ja Kontulantie. Bensanäpistykseen syyllistyneen on helppo kadota liikennevirtaan<br />
ja tavoittaminen ajosta on lähes mahdotonta. Lähes kaikki huoltoasemat<br />
sijaitsevat asutuksen keskellä, eli ovat kerrostalojen tai pientalojen ympäröimiä.<br />
<strong>Poliisi</strong>n tavoitteena oli huoltamoihin kohdistuvan rikollisuuden vähentäminen, ensisijaisesti<br />
polttoainevarkauksien ja polttoainehävikin pienentäminen sekä yhtenä tärkeimmistä<br />
tekijöistä on myös työntekijöiden turvallisuuden ja työssä viihtymisen kehittyminen.<br />
Tämän onnistuessa jatkotavoitteina olisivat polttoainevarkaus esitutkintaprosessin<br />
tehostaminen, polttoainevarkauksista tehtävien rikosilmoitusten määrän vähentäminen<br />
sekä esitutkintaan käytettävän työajan vähentäminen.<br />
Yhteistyökokouksen ja jatkoneuvottelujen tuloksena huoltamoketjut eivät olleet valmiita<br />
yhteistyöhön poliisin esittämässä laajuudessa. Hanke jäi kuitenkin elämään, sitä<br />
ehkä kokeillaan pienemmällä paikkakunnalla jossain päin Suomea.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhteistyö<br />
Yhteistyö aloitettiin 2000-luvun alussa ja se on laajentunut koskemaan kaikkia Itä-Helsingissä<br />
toimivia kaupungin kiinteistöyhtiöitä. Aluepoliisit ovat järjestäneet koulutusja<br />
keskustelutilaisuuksia isännöitsijöille, huoltomiehille ja muulle henkilökunnalle.<br />
Yhtiöihin on jaettu suojausneuvontatiedotteita asukkaille ja ilmoitustauluille jaettavaksi.<br />
Jotkut isännöitsijät ovat olleet säännöllisesti aluepoliisin mukana partiossa, jolloin<br />
on laputettu väärin pysäköityjä autoja, katsastettu rikosriskialttiita paikkoja (mm.<br />
valaistus, näkemäesteet ), toteutettu murtosuojausten parantamista jne.<br />
Yhteistyötä on tehty myös ongelma-asukastapauksissa (mm. huumeasunnot).<br />
Yhteistyön ansiosta väärät pysäköinnit ovat vähentyneet ja turvallisuus on parantu-<br />
23
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
nut kiinteistöjen alueilla. Kolmessa kiinteistöyhtiössä on asumisneuvoja, joiden palveluille<br />
näyttää olevan kovasti tarvetta. Myös yksityisten kiinteistöyhtiöiden kanssa on<br />
tehty tarvittavaa yhteistyötä.<br />
Yhteistyöllä on ennakolta estetty häiriöitä ja rikollisuutta ja edistetty turvallisuutta ja<br />
viihtyisyyttä lähiöissä. Huoltomiehet ja asukkaat havaitsevat alueilla orastavat ongelmat<br />
ja ilmiöt paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin poliisi. Yhteistyöllä on lisätty etupainotteisuutta<br />
ja reagointinopeutta.<br />
24
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
ETELÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ<br />
• Yleisesti voidaan todeta, että kaikissa läänin kihlakunnissa tehdään jotakin<br />
varhaista puuttumista tarkoittavaa työtä – yhteistyötä.<br />
• Toiminnat on hyvin usein kytketty paikalliseen turvallisuusyhteistyöhön.<br />
• Toimintaa tehdään paljon projekteina, joka tarkoittaa, että työ päättyy aikanaan.<br />
Paikoin toimintaa on ilahduttavasti jatkettu projektien päättymisen jälkeenkin.<br />
• Vaikuttavuusarviot eivät ole kovin yleisiä raporteissa.<br />
ESPOO<br />
Pääasiassa turvallisuussuunnitelmaan kytkettyjä useita erilaisia hankkeita. Osa hankkeista<br />
toteutuu toimijoiden rakenteissa, osa projekteina. Mukana myös perheväkivallan<br />
ja päihteiden käyttöön kohdennettuja toimintoja.<br />
Merkittävimmistä voidaan mainita:<br />
JOUKO eli nuorten rikostentekijöiden joudutettu käsittely Espoossa ja Kirkkonummella.<br />
Hankkeesta tehdään parhaillaan alipäällystötutkintoon liittyvää tutkielmaa.<br />
AikaEuro -projekti Leppävaaran suuralueella. Tavoitteena on:<br />
• vähentää lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä vaikuttamalla heidän<br />
elinpiirinsä ja ympäristönsä asenteisiin<br />
• vahvistaa yhteisöllisyyttä sitouttamalla lasten ja nuorten vanhemmat ja alueen<br />
muut toimijat päihteidenkäyttöä ennaltaehkäisevään toimintaan ja<br />
• rakentaa yhdessä alueen toimijoiden, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa<br />
alueellinen ja pitkäjännitteinen yhteistyömalli lasten ja nuorten<br />
päihteidenkäyttöä ehkäisevään ja sosiaalista pääomaa kasvattavaan työhön<br />
• projektista on valmistunut helmikuussa 2005 ensimmäinen arviointiyhteenveto<br />
• AikaEuro -projektin sisällä on käynnistetty K-18 -hanke. Tavoitteena on<br />
– minimoida nuorten alkoholi- ja tupakkatuotteiden ostoyritykset sekä saada<br />
myymälät, kioskit, huoltoasemat ja ravintolat kiinnittämään entistä enemmän<br />
huomiota alaikäisiin asiakkaisiin kysymällä henkilöllisyyspaperit kaikilta<br />
nuoren näköisiltä asiakkailta<br />
– saada hankkeeseen mukaan video- ja dvd-elokuvien sekä erilaisten pelien<br />
myyjät ja vuokraajat<br />
– luoda positiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö alueen toimijoiden,<br />
viranomaisten ja asukkaiden välillä<br />
AikaEuron prosessointia on arvioitu.<br />
FORSSA<br />
Forssassa on valmistunut poikkeuksellisen laaja ja huolellisesti valmisteltu, kaikki kihlakunnan<br />
ja seutukunnan kunnat kattava hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia.<br />
Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaan vuoteen 2010 sisältyviä varhaista<br />
puuttumista tarkoittavista hankkeista mainitaan<br />
1) Varhaisen tuen ja auttamisen poliisin toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen<br />
päivähoidossa ja koulussa<br />
Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat. Yhteistyötahoina toimivat poliisi, sosiaalitoimi,<br />
päivähoito, koulu, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, nuorisotoimi. Toimintamallina<br />
on ”huolen vyöhykkeet” -menettely.<br />
Forssan poliisin toimenpiteitä 15–17-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen osalta on kehitetty<br />
niin, että poliisin toimesta tilataan epäiltyä koskeva henkilötutkinta jo esitutkinnan<br />
alkuvaiheessa (tutkintasihteeri tilaa) ja tehdään epäillyn osalta ilmoitus syyttäjälle<br />
(tutkinnanjohtaja ilmoittaa). Po. rikosilmoitus asetetaan punaiseen muovikansioon<br />
25
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
ja sen mukaan laitetaan ns. ”Kuormakirja”, jolla seurataan rikosprosessin etenemistä<br />
ja kestoa (poliisi–syyttäjä–tuomioistuin). Tutkinta nuorten tekemien rikosten osalta on<br />
enintään 1 kk.<br />
Kaikkien alle 18-vuotiaiden rikoksista tai teoista ilmoitetaan holhoojalle.<br />
Myös rangaistusvaatimusmenettelyssä hoidetusta jutusta ilmoitetaan sosiaaliviranomaiselle.<br />
Alle 15-vuotiaiden tekemistä rikoksista kirjataan rikosilmoitus ja lähetetään<br />
tiedoksi tekijän kotikunnan sosiaaliviranomaiselle.<br />
2) Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla<br />
Seudullinen perheväkivaltatyöryhmä on laatinut loppuraportissaan pysyvän toimintamallin<br />
Forssan seudulle. <strong>Poliisi</strong>laitos on laatinut omaa toimintaansa varten erilliset<br />
ohjeet vuoden 2005 alussa. Perhe- ja läheisväkivaltaan liittyvien asioiden yhdyshenkilöksi<br />
on nimetty poliisimies. <strong>Poliisi</strong>n yhdyshenkilö on ollut koko ajan tiiviisti<br />
mukana luomassa pysyvää toimintamallia ja on sitä edelleen kehittämässä<br />
sidososapuolten kanssa.<br />
Lastensuojeluilmoitukset tehdään sellaisista perheväkivaltatapauksista, joiden piirissä<br />
on lapsia, riippumatta siitä, ovatko lapset väkivallan kohteena vai ei. Koska poliisi<br />
on avainhenkilö toteamaan akuutin tapahtuneen väkivallan, ohje velvoittaa erityisesti<br />
kenttäjohtajia, partiomiehiä ja tutkijoita.<br />
Ilmoittamista varten on suunniteltu erillinen lomake (lastensuojeluilmoitus, ilmoitus<br />
perheväkivallasta, ilmoitus muusta läheisväkivallasta). Kiireellisessä tapauksessa, ellei<br />
tilanne edellytä välittömiä päivystysluonteisia toimia, kuten lapsen välitöntä huostaanottoa,<br />
täytetty lomake toimitetaan viipymättä lapsen kotikunnan sosiaalitoimistoon<br />
faksilla. Tästä tiedotetaan perheväkivallan yhdyshenkilölle. Ei-kiireellisissä tapauksissa<br />
lomake lähetetään yhdyshenkilön toimesta.<br />
HAMINA<br />
Yhteensä viisi työryhmää, joiden kohteena on pääasiassa kouluikäinen nuoriso. Painottuvat<br />
kaikki tiedottamiseen, mutta esim. näpistelyn kohdalla (Vekara-työryhmä)<br />
myös taustatilanteen selvittämiseen.<br />
Tuloksia on näkynyt niin, että ikäpolvittain jää tietty rypäs tai yksittäinen henkilö kiinni,<br />
jonka jälkeen ei tapauksia tuossa ikäluokassa juurikaan ole, kun viidakkorumpu kertoo<br />
näpistyksen seuraamuksista.<br />
Kihlakunnassa on hyväksytty päihdestrategia, jossa osio myös nuorille; toimii valvonnan<br />
ja ilmoittamismenettelyn kautta.<br />
Toiminta ollut tuloksellista, kun ollaan saatu ryhmittymät samaan tilaan ja päästy keskustelemaan<br />
asioista. Toisena esimerkkinä syrjäytymisen ehkäiseminen ja koulukiusatuksi<br />
tuleminen. Suoralla puuttumisella päästy hyviin tuloksiin.<br />
HEINOLA<br />
Heinolan kihlakunnan kuntia koskien on laadittu 22.11.2001 päivätty yhteinen turvallisuussuunnitelma.<br />
Syrjäytymisen ehkäisy: <strong>Poliisi</strong> oli mukana Opetusalan koulutuskeskuksen 2001–2003<br />
toteuttaman ”Synergia”-projektin moniammatillisessa ohjausryhmässä. Projektin tarkoitus<br />
oli etsiä keinoja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opintojen keskeyttämiseen<br />
ja syrjäytymiseen. Projektin jälkeen ohjausryhmässä olleiden viranomaisym.<br />
tahojen yhteistyö on jatkunut.<br />
Päihteet, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen: <strong>Poliisi</strong> on ollut mukana jo useita vuosia<br />
toimineessa nuorten päihteiden käytön torjumiseen pyrkivässä ”Päde”-ryhmässä,<br />
sekä Jyränkölän setlementin toteuttamassa ”Vetoketju”-päihdepalveluprojektissa, joka<br />
alkoi keväällä 2004.<br />
Vuoden 2004 alusta aloitettiin Heinolan kihlakunnan alueella projekti, jolla pyritään<br />
nuorten, 15–17-vuotiaiden henkilöiden tekemien rikosten nopeutettuun käsittelyyn.<br />
Projektissa ovat poliisin ohella mukana kihlakunnan syyttäjäosasto, Heinolan käräjäoikeus<br />
ja sosiaalikeskus, sekä paikallinen sovittelutoimisto.<br />
26
Hyviä käytäntöjä Etelä-Suomen läänistä<br />
Väkivalta: Lasten ja nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen puututaan tehostetusti<br />
muun muassa siten, että koulujen ja muiden oppilaitosten alueella tapahtuneet väkivaltakäyttäytymiset<br />
tutkitaan ripeästi.<br />
Rattijuopot: Nuorten osalta päihdeseurantaan määrääminen tehdään pääsääntöisesti<br />
ensimmäisen teon jälkeen.<br />
HYVINKÄÄ<br />
Kihlakunnassa on huolellisesti tehty ja kattava turvallisuussuunnitelma. Toiminta on<br />
jakautunut alueellisiin työryhmiin. Keskustan aluetyöryhmä on kiinnittänyt huomiota<br />
myös lasten ja nuorten näpistämisiin. Laadittu mm. tiedotusvihkonen.<br />
Kampanja on ollut toiminnassa puolisen vuotta ja kokemukset ovat hyviä. Vaikutukset<br />
ovat olleet toivottuja.<br />
HÄMEENLINNA<br />
Hämeenlinnan kaupungissa on toiminut Lähiö-2000 -projekti erillisrahoituksella ja siihen<br />
osin liittynyt Lyömätön Hämeenlinna -projekti. Molemmista saatiin hyviä kokemuksia.<br />
Ankkuri-hanke. Perustuu kihlakunnan turvallisuussuunnitelmaan. Se on seudullinen<br />
kihlakunnan ja seudun kaikkiin kuntiin ulottuva EU-rahoitteinen Hämeenlinnan kihlakunnan<br />
poliisilaitoksen hallinnoima seudullinen hanke.<br />
Hankkeen kohderyhmän muodostavat poliisin kanssa tekemisiin joutuneet alle 15 v.<br />
ja alle 18 v. ensimmäistä kertaa rikoksiin syyllistyneet tai rikoksen uhriksi joutuneet<br />
ja/tai päihteitä/huumeita käyttävät sekä mielenterveysongelmaiset nuoret sekä heidän<br />
läheisensä, samoin perheväkivaltaperheet joissa on alaikäisiä lapsia.<br />
Tavoitteet<br />
Alaikäisten ja nuorten rikollisuuden torjunta ja ennaltaehkäisy<br />
• nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja avun tarpeen arviointi<br />
• joustavan ja katkeamattoman palveluketjun luominen<br />
• huumausaineiden kysynnän ehkäiseminen Hämeenlinnan seutukunnan alueella<br />
Viranomaisyhteistyön, verkostojen ja palvelujärjestelmän kehittäminen<br />
• moniammatillisten palvelutiimien ja toimintamallien kehittäminen väkivalta-,<br />
kriisi- ja traumatyöhön<br />
• kolmannen sektorin kytkeminen yhteistyöhön<br />
Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen<br />
• rikostentorjuntaohjelmien toteuttaminen molemmissa maissa<br />
• viranomaisyhteistyön kehittäminen; ymmärryksen lisääminen ja ammattitaidon<br />
syventäminen viranomaisten kesken<br />
• rajoja ylittävän huumausainerikollisuuden torjunta paikallistason lähtökohdista<br />
Kriisi- ja traumatyön lisäksi tiimi tarjoaa tukea/apua ryhmätoiminnan kautta. Projektin<br />
aikana on kehitetty kolme ryhmätyön mallia ehkäisemään nuorten syrjäytymistä:<br />
1. Orastavan rikoskierteen torjumiseksi toiminnallinen ryhmä<br />
2. Sosiaalista kuntoutusta tarjoava hevostoimintaryhmä<br />
3. Elämänhallintaa tukeva ryhmä tytöille<br />
Projektin aikana on tehokkaasti kehitetty yhteistyötä sosiaalityön, terveydenhuollon,<br />
nuorisotyön ja poliisihallinnon välillä niin paikallisella tasolla kuin myös seudullisesti.<br />
Projektin aikana Ankkuri-tiimi on hoitanut 555 nuorten juttua ja 45% niistä on ohjattu<br />
jatkotyön piiriin. Hyvä on todeta, että 65% tilastoiduista jutuista eivät johtaneet jatkotyöskentelyyn.<br />
Rikostilastot yleisesti näyttävät olevan Hämeenlinnan seudun alueella laskusuunnassa.<br />
Positiivista on senkin, että ankkuritilastot ovat nousussa, koska poliisi vastaa<br />
tehokkaammin alaikäisten tekemiin rikoksiin ja ohjaa heidät ankkuritiimin käsittelyyn.<br />
Tiimin tehokkaan työn tuloksena alaikäisiä rikosten uusijoita on kuitenkin yksittäisiä.<br />
Moniammatillisen viranomaisyhteistyön merkitys näkyy työn tuloksellisuudessa.<br />
27
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Yhteistyö hyödyttää niin asiakasta, viranomaista kuin organisaatiotakin. Asiakasta ei<br />
enää pompotella viranomaiselta toiselle eikä hän jää byrokratian rattaisiin. Moniammatillisella<br />
yhteistyöllä saavutetaan nopea ja joustava palveluketju, mikä luo turvallisuutta<br />
ja onnistumisen mahdollisuuksia asiakkaalle. Moniammatillisen viranomaistyön<br />
hyöty viranomaisille on asiantuntija-avun nopea saatavuus, mikä auttaa viranomaisia<br />
ratkaisemaan ongelmia ja haasteita paremmalla tiedolla.<br />
IMATRA<br />
1980-luvulta alkaen toteutettujen alue- ja nuorisopoliisijärjestelyjen ansiosta poliisilla<br />
on ollut jatkuvasti toimivat suhteet koulu- ja nuorisotoimeen. Turvallisuuden vuoksi<br />
-rikoksentorjuntaohjelman (Imatra, Ruokolahti ja Rautjärvi) ja Parikkalan kunnan turvallisuussuunnitelman<br />
ensimmäisten versioiden valmistumisen jälkeen vuodesta 2001<br />
alkaen yhteistyö kunnan toimijoiden ja yksityissektorin, lähinnä kauppiasyhdistyksen<br />
kautta ja kauppiaiden kanssa on edelleen lisääntynyt. Rikoksentorjuntaohjelman pohjalta<br />
on saatu aikaan säännönmukainen yhteistyö Imatran kaupungin sosiaalitoimen<br />
ja poliisin välillä siten, että yhteispalaveri pidetään joka viikko poliisilaitoksella.<br />
JORI – Nuorten rikosasioiden joudutettu rikosprosessi<br />
Viikottaiset palaverit on aloitettu vuonna 2001. Palavereihin osallistuvat sosiaalitoimen<br />
edustajat ja poliisin edustaja. Palaverissa käydään läpi rikosilmoitukset, joissa tekijänä<br />
on alle 18-vuotias. Lisäksi käydään läpi viikon aikana poliisin tekemät lastensuojeluilmoitukset,<br />
jotka toimitetaan viikon aikana sosiaalitoimistoon kuriiripostissa sitä<br />
mukaa kun niitä tehdään. Palaveri on parantanut sosiaalitoimen ja poliisin välistä tiedonkulkua<br />
merkittävästi ja edelleen parantanut osapuolten luottamuksellisia suhteita.<br />
Tiedonkulun nopeutumisen seurauksena asioihin puuttuminen ja eteenpäin vieminen<br />
tapahtuu huomattavasti aikaisempaa joutuisammin.<br />
YANGSTERI – Alle 15-vuotiaiden näpistelijöiden prosessi<br />
Yangsteriksi ristitty toiminta aloitettiin vuonna 2002. Tuolloin vielä toiminut Sovinnon<br />
vuoksi ry toimi järjestelyssä keskeisenä toimijana hoitaen asiassa lastensuojeluviranomaisen<br />
osuuden. Kauppiasyhdistyksen kautta kauppiaille jaettiin esitteitä, joissa<br />
kehotettiin ilmoittamaan kaikki näpistykset poliisille ja täyttämään ilmoituslomake, joka<br />
pyydettiin lähettämään Sovinnon vuoksi ry:n toimistoon, josta asiasta ilmoitettiin välittömästi<br />
näpistelijän kotiin ja lastensuojeluviranomaiselle. Huoltajat ja lapsi kutsuttiin<br />
toimistoon, jossa keskustelussa pyrittiin vastuuttamaan lapsi teostaan, kasvattamaan<br />
rikollisuuden vastaisia asenteita ja ehkäisemään lasta joutumasta vakavampaan ja jatkuvaan<br />
rikoskierteeseen. Toiminta näytti tuottavan hyviä tuloksia päätellen menettelyyn<br />
tulleiden uusijoiden hyvin vähäisestä määrästä. Heitä tuli vuosittain vain pari, kun<br />
menettelyssä oli ollut 40–50 lasta. Sovinnon vuoksi ry joutui lopettamaan toimintansa<br />
kaupungin rahoituksen loputtua. Nykyisin Yangsteri-toiminta on osana muuta kaupungin<br />
sosiaalitointa. Kauppiailta tulevat ilmoitukset ovat kuitenkin merkittävästi<br />
vähentyneet, johon vaikuttanee kauppojen kiristynyt työtahti, jolloin pienet näpistysasiat<br />
helposti jätetään ilmoittamatta. Ilmoitusaktiivisuuden parantamiseksi on menossa<br />
kampanja.<br />
Perhe ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon toimintamalli<br />
Toimintamalli valmisteltiin Imatran kaupunkiin laajapohjaisessa yhteistyössä kaupungin<br />
viranomaisten, seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen, Vuoksenlaakson<br />
Ensi- ja turvakodin ja poliisin välillä. Ohjelma jakaantuu viiteen osaan (ehkäisevä<br />
työ, tiedottaminen, moniammatillinen yhteistyö, tutkiminen, hoitoonohjaus ja hoito<br />
sekä koulutus ja työnohjaus). Ohjelmassa on keskeisesti esillä lastensuojelunäkökulma.<br />
Lastensuojelulain 40 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta korostetaan ja perheväkivallan<br />
merkkien havaitseminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen ovat keskeisesti esillä,<br />
alkaen neuvoloiden, päiväkotien ja kouluterveydenhoidon mahdollisuuksista perheväkivallan<br />
havaitsemisessa ja hoitoonohjauksessa. <strong>Poliisi</strong>lla tutkinnassa olevien perheväkivaltatapausten<br />
tekijät pyritään ohjaamaan hoitoon. Vuonna 2005 on menossa<br />
Väkivallaton Imatra -teemavuosi, jonka toteuttamiseen on saatu osarahoitusta Rikok-<br />
28
Hyviä käytäntöjä Etelä-Suomen läänistä<br />
sentorjuntaneuvostolta. Toimintamalli ei vielä ole alkanut toimia täysitehoisesti ja teemavuoden<br />
tuloksia on vielä ennen aikaista arvioida. Toimintamallin laatinut väkivaltatyöryhmä<br />
on kuitenkin toimiva ja erityisen laajapohjainen työryhmä, jonka toimintamahdollisuudet<br />
jatkossakin ovat hyvät.<br />
KESKI-UUSIMAA<br />
Varpuke-hanke<br />
Kuntien turvallisuusstrategian käytännön toteuttamisen varmistamiseksi on kihlakunnan<br />
alueella laadittu menettely, jolla vuosittain (käytännössä useamman vuoden<br />
ajaksi) kerrallaan valitaan tietty toiminnan painopistealue, jolla tavoitteena on toiminnan<br />
kehittäminen ja joka on kriittinen tekijä kuntien turvallisuustilanne huomioiden.<br />
Vuosina 2003–2005 painopistealueena on ollut nuorisotoimi painottuen nuorten<br />
päihteiden käytön vähentämiseen. Toimintamalliksi on otettu Varpuke-hanke.<br />
Toiminnan tavoitteet ovat:<br />
• rikolliseksi rekrytoitumisen torjunta<br />
• nuorten ja lasten aktiviteetit<br />
• nuorten päihteiden käyttö<br />
• turvallinen opiskeluympäristö<br />
• syrjäytymisen estäminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n rooli painottuu Varpuke-hankkeessa järjestyshäiriöiden ja nuorten tekemien<br />
rikosten rikollisuuden sekä tiettyjen ”muoti-ilmiöiden ja -rikosten” tunnistamiseen,<br />
niistä informointiin ja yhteistyössä torjuntakeinojen hakemiseen, koska poliisin valvonta-<br />
ja tutkintatoimi ei kata kaikkea keinovalikoimaa.<br />
Vuonna 2005 rikostilastojen mukaan nuorten osuus rikoksentekijöissä on vähentynyt<br />
edellisiin vuosiin verrattuna. Eniten poliisin tietoon tulleista rikoksista on vähentynyt<br />
alle 15-vuotiaiden osuus. Toteutettu toimintamalli sosiaalityöntekijöiden ja nuorisotoimen<br />
kanssa vaikuttaa kehitykseen varmasti, joskin pienenevät nuorten ikäluokat<br />
myös selittänevät osittain kuvattua kehitystä. Tuloksia poliisi ei voi ottaa pelkästään<br />
omaan piikkiinsä, vaan kyseessä on pitkäaikainen työ turvallisuusstrategian toteuttamiseksi<br />
kunnissa yhdessä eri toimijoiden kanssa.<br />
Varpuke-hankkeen mukaisena kihlakunnan kuntien nuorisotoimen osalta tuloksia on<br />
todettavissa (työ jatkuu); muun muassa toiminnan yhdenmukaistaminen, yhteisen<br />
sekä ristiinkoulutuksen toteuttaminen, palaverikäytäntöjen luominen johtamisen välineeksi,<br />
päällekkäisyyksien karsiminen, hyvien toimintamallien hyödyntäminen toisista<br />
kunnista, samantasoisen puuttumiskynnyksen luominen mm. nuorisodiskoissa,<br />
samat pelisäännöt, vastavuoroinen tiedonkulku ja toistensa tunteminen ovat kehittyneet<br />
vuodesta 2003 toteutetussa nuorisotyössä.<br />
Synergiaetuna on todettava myös kolmen kunnan yhteisten nuorisotoimen koulutushankkeiden<br />
ja niiden rahoittaminen.<br />
KOTKA<br />
<strong>Poliisi</strong> on mukana neljässä projektissa; lisäksi on nuorten tekemien rikosten nopean<br />
läpiviemisen ohjelma sekä viikkopalaveritoiminta. Erikseen on aihetta mainita LANU<br />
-projekti ja Lapsen paras -projekti, joissa molemmissa varhaisen puuttumisen sisältöjä.<br />
KOUVOLA<br />
Kirje kotiin -toiminta; (vuodesta 1978 lähtien) jokaisen alle 18-vuotiaan rikokseen, häiritsevään<br />
juopumukseen syyllistyneen kotiin lähetetään kirje. Sosiaalityöntekijöiden<br />
tullessa taloon 2001 toiminta on vielä syventynyt. Jos alle 15-vuotias tavataan juopuneena<br />
tai alkoholijuomaa hallussa, otetaan välittömästi yhteyttä kotiin/huoltajaan ja<br />
pyydetään noutamaan lapsi poliisiasemalta.<br />
Sosiaalityöntekijöiden myötä myös kotiolojen kartoittaminen on parantunut; on paljastunut<br />
hyväksikäyttöepäilyjä, lähisuhdeväkivaltaa jne. Yhteydenotoilla on ollut positiivinen<br />
vaikutus; uusimiset harvinaisia ja kasaantuvat tietyille ongelmallisille perheille.<br />
29
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen (vuodesta 2004). <strong>Poliisi</strong>ssa työskentelevät sosiaalityöntekijät<br />
puhuttavat systemaattisesti kaikkia perheväkivallan osapuolia. Toiminta<br />
ollut käynnissä vasta vuodesta 2004, mutta vaikutukset selvästi positiiviset; vain muutama<br />
uusimistapaus.<br />
Lupahallinnossa 0-promille periaate. Lupapäätöksissä, jotka koskevat pääasiassa alle<br />
18-vuotiaille suunnattuja konsertteja yms. yleisötilaisuuksia, lupaehtoihin kirjataan<br />
0-promille periaate.<br />
Käytäntö ollut voimassa pari vuotta ja tulokset alkavat näkyä. Diskoissa ja konserteissa<br />
väki käyttäytyy hyvin (ei pahoinpitelyjä, ei juurikaan muuta häiriötä jne.) Haittana<br />
on, että väki on myös jonkin verran vähentynyt.<br />
Nuorten rikoksentekijöiden erityiskohtelu. Sosiaalityöntekijät jututtavat säännöllisesti<br />
kaikkia alle 18-v rikoksiin syyllistyneitä ja yhdessä muiden viranomaisten kanssa mietitään<br />
sopivia jatkotoimia (mm. päihdekuntoutusta). Sopivalla tavalla myös varmistetaan,<br />
että sovitut toimenpiteet lähtevät käyntiin.<br />
LAHTI<br />
Vuosien 2003–2004 aikana toimeenpantiin Varhaisen ja kokonaisvaltaisen puuttumisen<br />
hanke. Hanke on päättynyt, loppuraportti julkistettiin 24.5.2004. Hankkeen myötä<br />
toiminta saatiin käynnistettyä ja nuorten rikoksentekijöiden ja syrjäytymisvaarassa olevien<br />
henkilöiden asiat nostettua sillä tavalla moniammatillisen yhteistyön tuloksena<br />
esille, että käytännöt yhtenäistyivät ja asia tiedostetaan eri viranomaisten työskentelyssä.<br />
Työtä päätettiin jatkaa ohjausryhmän toimesta ja sen jälkeen on kokoonnuttu joitakin<br />
kertoja tarkistamaan hankkeen tuottamien asioiden eteneminen ja kuultu kuntien<br />
raportit asioiden hoidon malleista.<br />
Tiedonkulku kentältä lapsen kotiin -toiminta. Kenttäpartioita varten on laadittu kaavake,<br />
niitä tapauksia varten, jossa poliisipartio puuttuu alaikäisen toimintaan. Kaavakkeeseen<br />
merkitään tieto siitä saatiinko lapsen kotiin yhteys vai ei. Partio toimittaa<br />
kaavakkeen poliisilaitoksella esimiehelle joka välittää sen edelleen ennalta estävää toimintaa<br />
koordinoivalle ylikonstaapelille.<br />
Toiminnan tuloksista ei ole vielä laadittu selvityksiä. Selvää on, että poliisin ja lasten<br />
vanhempien parantunut tiedonkulku on ainakin osassa tapauksissa ollut omiaan<br />
vähentämään lapsen häiritsevää käytöstä yleisillä paikoilla.<br />
LAPPEENRANTA<br />
Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin:<br />
Vintiö-toiminta<br />
Alkoi vuonna 1995 – kahden samanmielisen eri virkakuntaan, poliisiin ja sosiaalivirastoon<br />
kuuluvan henkilön yhteistyöstä yksittäistapauksen tiimoilta. <strong>Poliisi</strong>henkilöstölle<br />
on annettu ohjeet kirjata kaikista alle 15-vuotiaidenkin tekemistä rikoksista ilmoitus.<br />
Liikkeenharjoittajille on annettu ohjeet ilmoittaa esim. näpistyksistä poliisille. Käytännössä<br />
toiminta tapahtuu siten, että alle 15-vuotiasta koskeva ilmoitus menee sosiaalityöntekijälle,<br />
joka kutsuu koolle poliisin, koulukuraattorin, rikokseen epäillyn alaikäisen<br />
vanhempineen. Kokouksessa käsitellään asia sekä alaikäisen tilannetta muutoinkin.<br />
Vuosien varrella käsittely on laajentunut muunkinlaisiin tapauksiin kuin näpistelyihin<br />
esim. alaikäisen päihteiden käyttöä on kokouksissa käsitelty. Toiminnan vaikutuksesta<br />
voidaan todeta, että Vintiössä käyneiden alaikäisten uusiminen on erittäin<br />
alhaista. Vuosien varrella omaisuusrikosten määrät ovat Lappeenrannassa laskeneet,<br />
mihin lienee osaltaan vaikuttanut pitkäjänteinen alaikäisiin ”lainrikkojiin” kohdistunut<br />
toiminta.<br />
Suunniteltu yhteistyö koulujen kanssa<br />
Periytyy 1980-luvulta, jolloin poliisilaitoksella kouluyhteistyöhön sijoitettiin päätoimisesti<br />
yksi poliisimies. Välillä vähän vaisumpaa, jälleen on toiminta vilkasta uuden ihmisen<br />
valinnan myötä.<br />
30
Hyviä käytäntöjä Etelä-Suomen läänistä<br />
Luumäen palvelutoimisto on hoitanut yhteistyön alueellaan nimismiespiirin ajoilta<br />
asti. Kouluyhteistyötä tekeville on annettu työohjeeksi toteuttaa toimintaa etukäteen<br />
laaditun suunnitelman mukaisesti. <strong>Poliisi</strong>mies kiertää kouluviraston kanssa tehdyn<br />
suunnitelman mukaan tietyt luokka-asteet lukuvuoden aikana. Palvelutoimistojen toiminta-alueilla<br />
palvelutoimiston poliisimiehet hoitavat valistustoiminnan. Tutuksi tullut<br />
poliisimies on hoitanut myös koulujen ongelmatapauksia; etnisiä riitoja sekä kiusaamisia.<br />
Kouluyhteistyössä vakituisesti mukana oleva poliisimies toimii myös Vintiötoiminnassa.<br />
Vaikutuksia mm: koululaiset ovat saaneet tietoja normeista; kiistakumppanit ovat<br />
sopineet kiistansa.<br />
Toimiminen oppilashuoltotyöryhmässä sai alkunsa jo nimismiespiirin ajoilta. Luumäen<br />
palvelutoimiston poliisimies osallistuu oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn,<br />
jossa käsitellään oppilaan hyvinvointiin liittyviä asioita. Antaa nuoren kohdalta kokonaiskuvan,<br />
missä hänen kohdallaan mennään ja näin voidaan puuttua asioihin oikealla<br />
tavalla.<br />
Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella<br />
Perustuu 2003 poliisilaitoksen ja Lappeenrannan kaupungin väliseen sopimukseen.<br />
Sosiaalityöntekijälle on määritelty tehtäväkuva. <strong>Poliisi</strong>miehiä on ohjeistettu ilmoittamaan<br />
matalalla kynnyksellä lastensuojelullista asioista sekä perhedynamiikkaan liittyvistä<br />
asioista. Sosiaalityöntekijä työskentelee tiiviissä yhteistyössä poliisin eri toimintojen<br />
sekä kaupungin ja kuntien sosiaalityöntekijöiden (Vintiö-toiminnan) sekä<br />
sosiaalipäivystyksen kanssa. Sosiaalityöntekijä antaa neuvoja ja ohjeita sekä muutakin<br />
apua rikoksista epäiltyjen lisäksi myös rikosten uhreille ja heidän omaisilleen Poikkihallinnollinen<br />
yhteistyö eri viranomaisten välillä on selkiytynyt ja parantunut tiedon<br />
kulun parantumisen myötä. Nuoret ja heidän omaisensa ovat saaneet neuvoa ja opastusta<br />
sekä tarvittaessa hoitoonohjausta.<br />
Nuorten rikosasioiden käsittely on tullut helpommaksi ja vaivattomammaksi sosiaalityöntekijän<br />
ollessa helpommin saatavilla. Samalla sekä nuorten että poliisimiesten<br />
oikeusturva on parantunut.<br />
LOHJA<br />
Perinteisten toimintamallien lisäksi Lohjan poliisilaitoksen tiloissa kokoontuu säännöllisesti,<br />
noin kerran kuukaudessa moniammatillinen ryhmä, joka on suuntautunut<br />
lasten ja nuorten ongelmiin.<br />
LOVIISA<br />
Varhaisessa puuttumisessa on noudatettu jo vuosia valtakunnallista linjaa ”yleisellä<br />
tasolla”. Viime vuosina ja myös vuonna 2005 varhaisen puuttumisen kynnystä on<br />
madallettu erityisesti lasten ja nuorten osalta. Yhteistyötä on lisätty ja tiivistetty<br />
sosiaalitoimen ja nuorisotyön osalta.<br />
Loviisan kihlakunnan kaikki viisi kuntaa ovat liittyneet ylikunnalliseen lastensuojelupäivystykseen,<br />
joka toimii Porvoosta käsin. Järjestelmästä on saatu erittäin hyviä<br />
kokemuksia. Kiireellisissä lastensuojelua vaativissa tapauksissa on heti saatu akuuttia<br />
apua. Apua tarvitseva lapsi, nuori tai äiti lapsineen on voitu toimittaa Porvooseen<br />
joko nuorison turvakotiin tai lastenkotiin. Asian hoito lastensuojelulliselta ja varhaisen<br />
puuttumisen osalta on siirtynyt heti oikean viranomaisen hoidettavaksi.<br />
Loviisan poliisipartiot ovat madaltaneet puuttumiskynnystä syrjäytymisvaarassa olevien<br />
lasten ja nuorten kohdalta kaikissa syrjäytymiseen viittaavissa olosuhteissa, missä<br />
lapsi tai nuori on ollut osallisena.<br />
Lapsen tekemät rikokset, lapsen alkoholinkäyttö, toistuva häiriköinti ja jengeissä<br />
liikkuminen<br />
Rikokset tutkitaan tekijän iästä riippumatta ja mahdollisimman nopeasti, jolloin lapselle<br />
tai nuorelle jää kuva tekonsa aiheuttamista toimenpiteistä ja seuraamuksista.<br />
31
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
ORIMATTILA<br />
Varhainen puuttuminen toteutuu Orimattilan poliisilaitoksessa tällä hetkellä ennen<br />
kaikkea poliisiaseman sosiaalityöntekijän kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Toiminnasta<br />
on tehty arviointitutkimus.<br />
Nuorten rikosprosessin nopeuttamisesta on käynnissä yhdessä poliisin, syyttäjän ja<br />
käräjäoikeuden kanssa projekti. Nuorten juttujen käsittelyajat ovat lyhentyneet.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksen edustajia kuuluu Päijät-Hämeen alueella kokoontuvaan perheväkivaltatyöryhmään.<br />
Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin mm. väkivaltaisten miesten ohjaus Jussityön<br />
piiriin tapahtuu saattamalla jokainen perheväkivalta-kotihälytys poliisiaseman<br />
sosiaalityöntekijän tietoon. Ohjaus sulautuu osaksi sosiaalityöntekijän työtä. Samalla<br />
tavalla ohjataan mielenterveyspalveluihin, päihdepalveluihin jne.<br />
PORVOO<br />
0-toleranssitoiminta<br />
Porvoon kihlakunnan poliisilaitos sekä Porvoon kaupungin nuorisotoimi ja sosiaalitoimi<br />
ovat vuodesta 2001 lähtien toteuttaneet keskimäärin kuutena viikonloppuna vuosittain<br />
ns. 0-toleranssitoimintaa. Tähän mennessä toimintaviikonloppuja on ollut<br />
yhteensä 32. Toiminnan tavoite on ollut puuttua alle 18-vuotiaiden päihteiden, lähinnä<br />
alkoholin käyttöön.<br />
Viikonloput, perjantai- ja lauantai-illat, on erikseen pidetyissä palavereissa pyritty<br />
kohdentamaan ja valitsemaan siten, että ne ovat osuneet sellaisiin viikonloppuihin, jolloin<br />
nuorison tiedetään runsaslukuisemmin liikkuvan kaupungilla. Toiminta on pääsääntöisesti<br />
aloitettu klo 18 aikaan ja lopetettu klo 24 aikaan.<br />
Sosiaalitoimen ja nuorisotoimen työntekijöitä, 3–5 henkilöä, on tullut poliisilaitokselle<br />
ja tehtävään erikseen määrätyt poliisipartiot ovat kiertäneet paikkoja, joissa nuorilla<br />
on tapana kokoontua. <strong>Poliisi</strong>partiot ovat tuoneet poliisilaitokselle kaikki alle 18-vuotiaat,<br />
jotka ovat olleet päihtyneenä tai pitäneet hallussaan alkoholia. Sosiaali- ja nuorisotoimen<br />
edustajat ovat ottaneet nuoret vastaan, puhuttaneet heidät ja soittaneet vanhemmat<br />
tai muun huoltajan poliisilaitokselle hakemaan nuoren. Hakemisen yhteydessä<br />
on käyty keskustelu ja sovittu mahdollisista jatkotoimista.<br />
Viiden vuoden aikana on puuttumisen kohteeksi joutunut 220 alle 18-vuotiasta nuorta.<br />
Nuoret ovat olleet pääsääntöisesti 15–16-vuotiaita. Samoja nuoria on ollut alle 5<br />
prosenttia. Toiminta on vuosittain ollut paikallisessa lehdistössä esillä ja aiheuttanut<br />
yleistä keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Syksystä 2005 lähtien on toiminnan<br />
edelleen kehittäminen tai kokonaan toisen tyyppiseksi muuttaminen ollut työn alla.<br />
Kihlakunnan alueella on vastaavaa toimintaa suppeammassa muodossa kokeiltu<br />
myös Askolan kunnan alueella.<br />
Nuorten osallisuushanke Askolassa<br />
Askolassa on vuonna 2003 käynnistynyt Nuorten osallisuushanke. Askolan kunta pääsi<br />
hankkeeseen kunnan nuorisotoimen hakemuksesta kokeilukuntana. Hankkeeseen on<br />
myönnetty valtion ja kunnan avustuksena rahoitusta yhteensä 26.200 euroa. Hanketta<br />
varten on perustettu oma työryhmä, jossa poliisi on asiantuntijaroolissa. Hanke on<br />
kytketty Askolan turvallisuustalkoo -hankkeeseen. Tavoitteena on tuottaa ja kehittää<br />
nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.<br />
Aikuispartiointi Pornaisissa<br />
Pornaisissa toiminta on ollut erityyppistä. Siellä on nuorisotoimen vetämänä järjestöjen<br />
ja yhdistysten aikuispartiot poliisipartion tukemana liikkuneet potentiaalisina<br />
aikoina nuorten kokoontumispaikoilla. Tarkoitus ei ole ollut niinkään puuttua vaan pyrkiä<br />
näkyvällä läsnäololla ennalta estämään häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta. Kokemukset<br />
ovat olleet hyvin myönteiset, mm. häiriöt ja ilkivalta on selvästi vähentynyt verrattuna<br />
vastaaviin iltoihin kun aikuispartiointia ei ole ollut. Palaute jopa nuorten taholta<br />
on ollut pääsääntöisesti positiivista.<br />
32
Hyviä käytäntöjä Etelä-Suomen läänistä<br />
RAASEPORI<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos osallistuu Polyfonet-yhteistyöryhmän toimintaan jäsenenä. Ryhmässä on<br />
mukana mm. sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen, lasten ja nuorten psykiatrian<br />
sekä vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Toiminta on alkanut vuonna 2000 sen jälkeen,<br />
kun valtio osoitti lasten ja nuorten psykiatrisiin ongelmiin varoja. Ryhmä on saanut<br />
aikaan erilaisia hoito- ja hyvinvointipalveluja ongelmanuorille ja -lapsille.<br />
Polyfonet-yhteistyöryhmän puitteissa poliisilaitos on sitoutunut myös ns. Varpuhankkeeseen,<br />
jota viedään projekteina eteenpäin Kainuun ja Raaseporin alueilla. Työ<br />
on vielä PostVarpu-toiminnan osalta kesken. Projekti on kehitellyt erilaisia varhaisen<br />
puuttumisen työvälineitä, joissa päätoimijoina ovat kunnalliset viranomaiset ja kolmannen<br />
sektorin osallistujat (mm. valtakunnallisia lastensuojelujärjestöjä). <strong>Poliisi</strong> osallistuu<br />
mm. verkostopalavereihin.<br />
Kuntien turvallisuussuunnitelman mukaan kuhunkin kuntaan perustettaneen Hangon<br />
Varjopuoli -työryhmän tyyppiset yhteistoimintaryhmät.<br />
RIIHIMÄKI<br />
Riihimäen kihlakunnan poliisilaitoksen palveluksessa on sosiaalityöntekijä, joka yhdessä<br />
poliisi-työparinsa kanssa pyrkii toteuttamaan varhaisen puuttumisen toimintamalleja.<br />
Sosiaalityöntekijä–poliisi-työparityöskentely on hyväksi todettu malli, mutta järjestely<br />
ei ole ongelmaton. Riihimäellä molemmat henkilöt ovat poliisilaitoksen palveluksessa.<br />
Tästä on usein seurauksena se, että varhaisen puuttumisen jatkotyöstö ontuu,<br />
eli asioita on toisinaan hankalaa saada etenemään oikeille viranomaisille, koska kompetenssi<br />
niiden suuntaan on vähäistä, joskus jopa olematonta.<br />
Riihimäen alueella suunnitellaan moniammatillista yhteistyötä, jonka malli tulisi<br />
olemaan kutakuinkin Hämeenlinnassa toimivan Ankkuri-projektin tyyppinen. Toiminta<br />
pyritään toteuttamaan eri viranomaistahojen ja kolmannen sektorin toimijoiden seudullisena<br />
yhteistyönä. Moniammatilliselle yhteistyölle juuri varhaisen puuttumisen<br />
kentässä on olemassa selkeä sosiaalinen tilaus Riihimäen seutukunnassa.<br />
VANTAA<br />
Näpistelyprojekti on sosiaalitoimen, kauppiaiden ja poliisin kanssa vuoden 2001 lopussa<br />
käynnistetty projekti Tikkurilan suuralueella nuorten näpistelyjen vähentämiseksi.<br />
Kun alle 18-vuotias näpistelijä jää kiinni, poliisi ilmoittaa asiasta nuoren vanhemmille<br />
ja kriisikeskukseen. Tikkurilan alueen sosiaaliohjaaja kutsuu nuoren ja hänen vanhempansa<br />
keskustelemaan asiasta. Asiasta on tehty suunnitelma ja ohjeet. Toimintatapa<br />
on vakiintunut Tikkurilan alueella.<br />
Lähipoliisitoiminta<br />
Vantaan lähipoliisien toiminta perustuu varhaiseen puuttumiseen ja ennalta estävään<br />
toimintaan. Meneillä olevia hankkeita mm. Hakunilan alueella koulujen, nuorisotoimen<br />
ja poliisin ns. harraste-projekti, jossa tarkoitus saada ala-asteen oppilaat erilaisten harrastuksien<br />
pariin (tarkoitus estää syrjäytymistä).<br />
Turvallisuustalkoot<br />
Vantaan poliisi omalta osaltaan osallistuu Turvallisuustalkoiden eri projekteihin. Tällä<br />
hetkellä projekteista kärkihankkeena käynnissä Hakunilan YKS -hanke, jonka tarkoituksena<br />
parantaa Hakunilan alueen asukkaiden tuvallisuuden tuntua, ympäristöä ja<br />
yhteenkuuluvaisuuden tuntua alueella.<br />
Väkivaltarikollisuuden kohdalla varhaista puuttumista pyritään edistämään seuraamalla<br />
perheväkivaltarikollisuuden uusiutumista.<br />
VIHTI<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on osallistunut Kenu-palaveriksi kutsuttuihin tilaisuuksiin yli kymmenen<br />
vuoden ajan (Kenu = keskiviikko ja nuoret; kokouspäivä ja kokouksen aihe).<br />
Vihdin kuntaan on aikanaan perustettu työryhmä, johon osallistuu edustajia polii-<br />
33
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
sista, kunnan nuorisotoimesta, kunnan nuorisoasemalta, sosiaalitoimesta, koulukuraattoreita,<br />
seurakunnan nuorisotyöntekijöitä, sekä Yöjalka-järjestön edustaja. Viimeksi<br />
mainittu on vapaaehtoisjärjestö, joka järjestää mm. katupartiointia.<br />
Työryhmä kokoontuu nykyään kahden viikon välein. Ryhmässä otetaan esille tapahtumia,<br />
ilmiöitä ja yksittäisten nuorten ongelmia, jotka sinne yleensä tuo ulkona liikkuvat<br />
poliisi ja Yöjalka. Sittemmin toimintamallia on poliisin toimesta viety myös alueen<br />
muihin kuntiin, Karkkilaan ja Nummi-Pusulaan. Näissä kummassakin se nykyään<br />
myös toimii, joskin harvemmin ja suppeampana.<br />
Työryhmän ovat kokeneet erityisen tarpeelliseksi ennen muuta sosiaalitoimi ja nuorisoasema,<br />
jotka eivät tee etsivää katutyötä ulkona, eivätkä ilman tätä päivittyvää tietoa<br />
välttämättä tietäisi mahdollisista yksittäisen henkilön ongelmista mitään. Työryhmän<br />
toimintaa ei ole tarkemmin analysoitu, mutta vallitsevan käsityksen mukaan se<br />
on ollut eräissä yksittäistapauksissa jopa ratkaisevassa asemassa mahdollistamassa<br />
varhaisen puuttumisen.<br />
34
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNISTÄ<br />
Kaikissa Länsi-Suomen läänin kihlakunnissa on poliisi toteuttanut varhaista puuttumista<br />
lasten ja nuorten osalta mm. seuraavilla tavoilla:<br />
Kuntiin ja joihinkin seutukuntiinkin on laadittu paikalliset turvallisuussuunnitelmat,<br />
joiden puitteissa mm. poliisin yhteistoimintaa sosiaalitoimen, koulutoimen ja nuorisotoimen<br />
kanssa ohjataan. <strong>Poliisi</strong> tekee lastensuojelulain mukaiset lastensuojeluilmoitukset<br />
aina tarpeen vaatiessa. Yhteistyö poliisin ja sosiaalitoimen välillä toimii<br />
yleensä hyvin. Esitutkinnassa pyritään nopeaan selvittämiseen lasten ja nuorten tekemäksi<br />
epäillyissä jutuissa. Tämän lisäksi toteutetaan monimuotoista, paikallisiin tarpeisiin<br />
räätälöityä lähipoliisitoimintaa.<br />
Länsi-Suomen läänissä on seitsemään poliisilaitokseen sijoitettu sosiaalityöntekijöitä.<br />
Näistä on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja toiminta on huomattavasti helpottanut<br />
viranomaisten välistä tiedonkulkua ja nopeuttanut tehokasta puuttumista nuorten<br />
ja lasten ongelmiin ja rikoksiin.<br />
Erikseen mainitaan seuraavia Länsi-Suomen kihlakunnissa toteutettuja ”hyviä käytäntöjä”<br />
varhaiseen puuttumiseen:<br />
JYVÄSKYLÄ<br />
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitoksessa on joitakin omia toimintamalleja, joilla pyritään<br />
vaikuttamaan nuorten henkilöiden toimiin ennalta ehkäistäessä syrjäytymistä,<br />
rikosten tekemistä ja päihteiden käyttöä. <strong>Poliisi</strong>laitoksessa on pyritty sopeuttamaan<br />
ennalta estävää poliisityötä päivittäiseen poliisitoimintaan ja toimimalla yhteistyössä<br />
sidosryhmien kanssa.<br />
Alla on käsitelty joitakin toimintamalleja<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa:<br />
Tärkein yhteistyökumppani varhaisessa puuttumisessa poliisille ovat kunnat. Jyväskylän<br />
poliisilaitokselle on ollut sijoitettuna vuoden 2003 kesäkuusta lähtien oma<br />
sosiaalityöntekijä. Tämä on ollut erinomainen apu poliisille pyrittäessä vaikuttamaan<br />
varhaiseen puuttumiseen perheissä havaittuihin ongelmiin. Oma sosiaalityöntekijä on<br />
helpottanut tiedonkulkua poliisin ja sosiaaliviranomaisten välillä.<br />
Edelleen Jyväskylän poliisilaitokselle on Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella<br />
yhteistyössä kuntien, päihdepalvelusäätiön ja Jyväskylän katulähetys<br />
ry:n kanssa saatu säännöllisesti vieraileva sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on pyrkiä<br />
vaikuttamaan päihteiden väärinkäyttöön liittyviin ongelmiin. Toiminta on alkanut<br />
poliisilaitoksella syksyllä 2005 ja heti saatujen kokemusten perusteella voidaan sanoa,<br />
että tulokset ovat olleet rohkaisevia.<br />
Sosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän avustuksella apua tarvitsevia on kyetty<br />
ohjaamaan sellaisten palveluiden ulottuville, joita kyseiset asiakkaat tarvitsevat.<br />
Lisäksi Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Meidän Jykä -nimisen hankkeen, jonka<br />
pohjimmaisena tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja antaa eväitä lapsen kasvatukselle.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on ollut mukana tässä hankkeessa ja siihen liittyvissä eri projekteissa<br />
kuten näpistelyn vähentämiseen tähtäävässä projektissa.<br />
Meidän Jykä -hanke liittyy läheisesti poliisilaitoksen koulupoliisitoimintaan, jota<br />
poliisilaitoksella hoitaa ennalta estävä ryhmä. Käytännössä toimintaan kuuluu laillisuuskasvatus<br />
kouluissa ja osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.<br />
Toinen tärkeä yhteistyökumppani tällä haavaa on PAKKA-hanke, joka tähtää päihteiden<br />
käytön vähentämiseen. <strong>Poliisi</strong> osallistuu Pakka hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin<br />
tiedottamisella, olemalla mukana järjestämässä päihteettömiä tilaisuuksia<br />
nuorille ja olemalla mukana alkoholin välittämisen ehkäisemiseen tähtäävissä tapahtumissa<br />
jne. Lisäksi poliisi valvoo tehostetusti nuorten alkoholin käyttöä keväisin kou-<br />
35
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
lujen loppumisajankohtana ja syksyllä koulujen alkamisajankohtana.<br />
Lähi- ja koulupoliisitoiminta sekä liikenneturvallisuus:<br />
Jyväskylän poliisilaitoksessa on lähi-, koulu- sekä polkupyöräpoliisitoiminta vastuutettu<br />
ennalta estävälle ryhmälle.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos suunnittelee lähipoliisitoimintaa yhdessä kuntien kanssa lähinnä kuntien<br />
turvallisuussuunnitelmien yhteydessä. <strong>Poliisi</strong>t ovat tavoitettavissa eri kuntien palvelupisteissä<br />
tiettyinä viikonpäivinä. Edelleen lähipoliisit pitävät eri ryhmille koululaisista<br />
eläkeläisiin erilaisia turvallisuuteen liittyviä ajankohtaisia luentoja aina onnettomuuksien<br />
ennalta ehkäisemisestä henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.<br />
Koulupoliisitoimintaan liittyen sovittelutehtävät ovat olennainen osa kyseistä toimintaa.<br />
Edelleen kouluissa pidettävien laillisuus- ja liikenneluentojen lisäksi koulupoliisit<br />
tapaavat lukukausien aikana myös oppilaiden vanhempia vanhempainilloissa.<br />
Polkupyöräpoliisitoimintaa tehdään kihlakunnan alueella yhteistyössä Liikkuvan<br />
poliisin kanssa. Toiminnalla on saatu aikaan selkeitä liikenneturvallisuutteen vaikuttavia<br />
parannuksia kevyenliikenteen käyttäytymiseen kaupungin ydinkeskustassa. Lisäksi<br />
toiminnasta on saatu positiivista palautetta, kun polkupyörällä liikkuvat poliisit<br />
ennättävät myös vaihtaa muutaman sanan ihmisten kanssa.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat:<br />
Kunnallisiin turvallisuussuunnitelmiin liittyen yksi merkittävimmistä projekteista on<br />
ollut ajoneuvorikollisuuden vähentämiseen tähtäävä projekti. Projektiin ovat osallistuneet<br />
kuntien ohella muun muassa autoliikkeet. Projektin myötä ajoneuvoihin kohdistuvia<br />
rikoksia on saatu vähennettyä merkittävästi.<br />
Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen:<br />
Kihlakunnassa on tavoitteena, että nuorten tekemät rikoslakirikokset ovat syyttäjällä<br />
30 vuorokauden sisällä. Tämän toiminnan hyvänä tukena on ollut poliisilaitoksen<br />
sosiaalityöntekijä, joka on auttanut nuoria ja heidän vanhempiaan saamaan apua<br />
havaittuihin ongelmiin. Nopeutetulla käsittelyllä on saatu positiivisia kokemuksia nuorten<br />
tekemiin rikoksiin. Muun muassa huostaanottojen avulla rikoskierteitä on saatu katkaistua<br />
ja nuori käsittämään vastuunsa.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksessa on pyritty saattamaan <strong>varhain</strong>en puuttuminen päivittäiseen poliisitoimintaan,<br />
koska kokemusten perusteella pitkäjänteisellä työllä on merkittävämpiä<br />
vaikutuksia kuin pelkillä projekteilla.<br />
JÄMSÄ<br />
Jokaiseen kihlakunnan alueella sijaitsevaan kouluun on nimetty koulupoliisi, joka käy<br />
luennoimassa kouluilla eri aihealueisiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Koulupoliisi<br />
osallistuu myös mm. vanhempainneuvostojen toimintaan.<br />
Jämsän seudun turvallisuusyhteistyöohjelman mukaista seutukunnallista nuorisotyötä<br />
on vuonna 2004 edistetty mm. 21.–23.9.2004 toteutetulla Jämsän yläasteen<br />
480:lle oppilaalle sekä Jämsänkosken yläasteen oppilaille järjestetyllä Koukkuloukku<br />
päihde-elämysradalla. Elämysratahankkeessa kyse on päihteiden käytöstä kertovasta,<br />
valtakunnallisesti toteutetusta päihteiden väärinkäytön ongelmiin pureutuvasta<br />
elämyksellisestä valistusmuodosta. Hankkeessa nuorille jaetaan kiinnostavalla ja varsin<br />
havainnollistavalla tavalla tietoa huumeiden ja muiden päihteiden väärinkäytön<br />
seuraamuksista.<br />
Syyskuussa 2004 ohjelman ja hankkeen toimeenpanoa jatkettiin Jämsän kihlakunnan<br />
kaikkien kuntien yläasteen 8-luokkalaisille suunnatun ”Oikeus ja kohtuus” -nimisen<br />
oikeusistuntodraaman merkeissä. Tässä käräjäoikeussalissa järjestetyssä tilaisuudessa<br />
koululaisille esitettiin poliisin ja sosiaali- ja terveydenhoito-oppilaitoksen<br />
opiskelijoiden näyttelemänä oikeustapaus, jossa juonena oli puida alaikäiselle välitetyn<br />
alkoholin ja humalapäissään tehdyn vakavan pahoinpitelyrikoksen vakavia seuraamuksia.<br />
Ennen oikeuden istuntoa juttu käytiin läpi kouluissa poliisin ja 8-luokkalaisten<br />
kesken. Ikäluokkaan kuuluvien koululaisten vanhemmille järjestettiin samaan<br />
aikaan samaa aihetta käsittelevät vanhempainillat.<br />
36
Hyviä käytäntöjä Länsi-Suomen läänistä<br />
Oikeusdraama sai erittäin hyvää palautetta niin oppilailta, opettajilta kuin vanhemmiltakin.<br />
Aihetta käsiteltiin myös kaikissa alueella ilmestyvissä paikallislehdissä, mikä<br />
aikaansai kaivattua arvokeskustelua nuorten päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa.<br />
Oikeusdraama sovittiin toistettavan uudelleen vuosittain uusille 8. luokkalaisille.<br />
KAARINA<br />
Kaarinan kaupunkiin on luotu yhteistyöllä ”Valomerkki” -toimintamalli, johon osallistuu<br />
poliisi, nuorisotoimi ja sosiaalitoimi.<br />
Tavoitteena on:<br />
– puuttua välittömästi alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ilmitulleeseen<br />
päihteiden käyttöön järjestämällä keskustelutilaisuus, johon kutsutaan lapsi ja<br />
tämän vanhemmat<br />
– luoda nopean puuttumisen toimintamalli ja vakiinnuttaa se ensimmäisessä<br />
vaiheessa Kaarinan kaupungin alueelle ja koko kihlakuntaan vuoden 2005<br />
loppuun mennessä<br />
–vaikuttaa asenteisiin ja yleiseen mielipiteeseen, jotta alaikäisten lasten<br />
päihteiden käyttöä ei sallittaisi.<br />
KOKKOLA<br />
NOPSA-työryhmä (Kokkolan kaupungin perusturvan perustama)<br />
Kokkolan kaupunki koki yhteistyön poliisin kanssa siinä määrin tulokselliseksi ja onnistuneeksi,<br />
että sijoitti 1.8.2005 alkaen kaksi sosiaalityöntekijää lisää poliisilaitokselle.<br />
Näin ollen poliisilaitoksen tiloissa toimii tällä hetkellä kolme sosiaalityöntekijää.<br />
Työryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Kokkolan lastensuojeluilmoitukset ja ryhtyä<br />
niiden johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin. Kokkolassa tehdään vuositasolla 700–800<br />
lastensuojeluilmoitusta, joista n. 50% on poliisin tekemiä.<br />
Nopsa-työryhmään kuuluvien pääasialliset tehtävät:<br />
• näppis-projekti<br />
• henkilötutkinnat<br />
• oikeusedustus<br />
• perheväkivalta<br />
• rikossovittelu<br />
Yhteistoiminnan tuloksellisuutta kuvannee tämän vuoden elokuun aikana tehtyjen<br />
lastensuojeluilmoitusten määrä. Elokuun aikana sosiaalityöntekijöille tehtiin yhteensä<br />
90 lastensuojeluilmoitusta ja niistä oli 71 poliisin tekemää.<br />
MÄNTTÄ<br />
”Selvin sävelin” -toiminta aloitettiin Mäntän kaupungissa syyskuussa 1999 ja vastuuhenkilöinä<br />
toimivat vanhempi konstaapeli Mäntän poliisista ja ohjaaja sosiaalitoimesta.<br />
Toiminta on jatkoa poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyönä vuonna 1996 aloittamalle<br />
Nuorten päihde -projektille. Toiminnalla on tarkoitus ennaltaehkäistä alaikäisten<br />
päihteiden käyttöä ja sen mukanaan tuomia ongelmia, puuttua mahdollisimman aikaisessa<br />
vaiheessa nuorten tekemiin näpistyksiin ja muihin rikkomuksiin sekä laatia yhteiset<br />
pelisäännöt vanhemmuuden tukemiseksi ongelmatilanteissa.<br />
Toimintaperiaatteet<br />
Alaikäisten alkoholinkäyttö:<br />
•<strong>Poliisi</strong> välittää sosiaalitoimeen tiedot kaikista alaikäisistä, joiden hallusta on<br />
löydetty alkoholipitoista ainetta tai jotka poliisin toimesta on kuljetettu kotiin<br />
alkoholin vaikutuksen alaisina. Jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus toimia<br />
lastensa parhaaksi, ilmoitetaan asiasta aina myös lapsen huoltajille. Lapsi<br />
huoltajineen kutsutaan sosiaalitoimistoon keskustelemaan.<br />
• Nuorisotalo on avoinna maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Mikäli sama<br />
nuori tavataan useamman kerran päihtyneenä, ilmoitetaan asiasta kirjeitse<br />
nuoren vanhemmille.<br />
37
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
•<strong>Poliisi</strong> tehostaa valvontaa nuorisotalon pihapiirissä perjantai-iltaisin.<br />
• Mäntässä järjestetään vapaaehtoisvoimin selviämisasema-toimintaa vapun ja<br />
uudenvuodenaattoöinä sekä koulujen päättymisviikonloppuna. Jokaisen<br />
selviämisasemalle tuodun alaikäisen huoltajille ilmoitetaan kirjeitse<br />
tapahtuneesta.<br />
Nuorten tekemät näpistykset<br />
• Mänttäläisille kauppaliikkeille, kioskeille ja huoltoasemille on jaettu yhteiset<br />
toimintaohjeet näpistystapauksia varten. <strong>Poliisi</strong>in otetaan yhteyttä kaikissa<br />
tapauksissa.<br />
• Lapsi soittaa jo kaupasta itse huoltajilleen ja kertoo tapahtuneen.<br />
•Jos rikkomus on tapahtunut kouluaikana, ilmoittaa ohjaaja asiasta myös ko.<br />
koulun rehtorille. Lapsi korvaa aiheuttamansa vahingon. Korvaus sovitaan<br />
yhdessä lapsen huoltajan kanssa. Lapselle huoltajineen varataan aika<br />
sosiaalitoimeen keskustelua varten. Kun asia on sovittu, kenelläkään ei ole enää<br />
lupa muistella tapahtunutta.<br />
Koulut<br />
•Koulut ovat sopineet itse omista joko koulu- tai luokkakohtaisista<br />
pelisäännöistään. Ala-asteitten rehtorit ovat lähettäneet jokaisen oppilaan<br />
mukana kotiin tiedotteen, jossa on sovittu mm. kotiintuloajoista, TV:n (K)-<br />
ohjelmien katsomisesta sekä kiusaamistapauksiin puuttumisesta.<br />
Tiedottaminen<br />
•Toiminnasta tiedottaminen on ohjeistettu ja on järjestelmällistä.<br />
PORI<br />
Kihlakunnassa on useita varhaiseen puuttumiseen liittyviä malleja. Näitä ovat mm.<br />
Nopeutettu seuraamusmenettely 15–17-vuotiaille epäillyille<br />
Aloitettu 1.3.2003 poliisin, syyttäjän ja sosiaalitoimen sopimuksella. <strong>Poliisi</strong> pyrkii saamaan<br />
esitutkinnan valmiiksi kuukaudessa. Rikokset käsitellään yhteisissä viikottaisissa<br />
palavereissa. Tämän lisäksi pidetään tekijöille perhekeskeisiä puhuttelutilaisuuksia.<br />
Järjestetyn seurannan avulla on todettu nuorten tekemien rikosten vähentyneen. Eritoten<br />
rikosten uusiminen on vähentynyt.<br />
Sovittu seuraamusjärjestelmä toiminta alle 15-vuotiaille epäillyille on aloitettu 1998.<br />
<strong>Poliisi</strong> selvittää henkilöllisyyden ja ilmoittaa välittömästi lastensuojelulain mukaisesti<br />
nuorisoasemalle tai päivystävälle sosiaalityöntekijälle, joka ryhtyy toimenpiteisiin.<br />
Vuosittain noin 140 tapausta. Uusijoiden määrä on todettu pieneksi.<br />
Perheväkivaltaan puuttuminen<br />
Tapaukset saatetaan sosiaalitoimen tietoon ja lähestymiskieltoa käytetään asian niin<br />
vaatiessa. Tapahtumat käsitellään yhteisissä viikottaisissa palavereissa.<br />
Koulupoliisitoiminta<br />
Aloitettu 1970-luvulla. Toimintamuoto ja vastuu on vahvistettu poliisipäällikön antamalla<br />
kirjallisella ohjeella. Valistustoiminnan lisäksi sisältää jatkuvaa vuorovaikutusta<br />
koulujen kanssa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi oppilashuoltoryhmissä ja<br />
yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa.<br />
RAISIO<br />
Raision kihlakunnan alueella toimii yhteistyöllä nuorison laillisuuskasvatus hanke<br />
”Rautalanka”. Hankkeen puitteissa mm. nimetyt koulupoliisit käyvät kouluissa 2-, 4-, 6-<br />
ja 8-luokilla antamassa laillisuuskasvatusta.<br />
Hankkeeseen sisältyy kihlakunnan kaikkien kuntien (11 kpl) yhteisesti poliisilaitokselle<br />
sijoittama sosiaalityöntekijä välittömäksi linkiksi poliisin ja kuntien sosiaali-/nuorisotoimien<br />
välille. Sosiaalityöntekijä hoitaa mm. sosiaalitoimelle esitutkinnassa kuuluvat<br />
tehtävät ja puuttuu välittömästi myös alle 15-vuotiaiden rikollisiin tekoihin. Esimerkiksi<br />
näpistystapauksissa poliisipartio pyrkii tuomaan alle 15-vuotiaan suoraan tapahtumapaikalta<br />
poliisilaitokselle sosiaalityöntekijän puhutteluun.<br />
38
Hyviä käytäntöjä Länsi-Suomen läänistä<br />
Sosiaalityöntekijä kutsuu alaikäisten tekijöiden vanhemmat säännönmukaisesti poliisilaitokselle<br />
keskusteluun. Hän myös osallistuu ”poliisilaitoksen edustajana” mm. koulujen<br />
vanhempainiltoihin yhdessä poliisimiehen kanssa.<br />
RAUMA<br />
Eri viranomaiset ovat verkostoituneet ja sopineet keskenään hoitopolku-järjestelmän,<br />
jolla helpotetaan hoitoon ohjausta päihde- ja erityisesti huumetapausten yhteydessä.<br />
Rauman Seudun Nuorisoasema ry:n yhteyteen on osin sosiaalitoimen ja osin rahaautomaattiyhdistyksen<br />
varoin perustettu huumepysäkki. Tämä paikka toimii hoitopolun<br />
ensimmäisenä paikkana mihin eri toimijat voivat ohjata nuoren, joka tarvitsee apua<br />
päihteettömyyteen pääsyssä. Huumepysäkki toimii matalan kynnyksen paikkana ja<br />
sinne voivat myös nuoret omaehtoisesti ottaa yhteyttä ja mennä. Täällä sitten kartoitetaan<br />
nuorelle paras ja toimiva vaihtoehto aina tukihenkilöstä mahdolliseen laitoshoitopaikkaan.<br />
<strong>Poliisi</strong>n kannalta tämä malli on osoittautunut erityisen toimivaksi juuri siksi, että on<br />
yksi paikka mihin aina otetaan yhteyttä ja selvitetään tilanne. Lisäksi on sovittu, että<br />
erityisesti poliisin toimittamat asiakkaat otetaan esim. heti pidätyksestä vapauttamisen<br />
jälkeen ensitapaamiseen huumepysäkille, jotta ensi kontakti saadaan mahdollisimman<br />
nopeasti ja varmasti onnistumaan.<br />
SEINÄJOKI<br />
Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan alueet on jaettu kattavasti poliisimies–sosiaalityöntekijä<br />
-työpareille, joiden tehtävänä on kantaa huolta alueensa ongelmista<br />
ja tehdä yhteistyötä mm. koulujen kanssa.<br />
Seinäjoen kaupungin alueella toimii ehkäisevän päihdetyön moniviranomaistyöryhmä<br />
(EHKÄPÄ), jossa on poliisin edustus. Tämän työryhmän kautta on tehty aloitteita<br />
kaupungin päättäjille, joista yksi merkittävin on koskenut lasten ja nuorten kotiintuloaikojen<br />
suosituksia. Nämä suositukset ovat jakaneet mielipiteitä ja asia on saanut<br />
mediassa kansallistakin julkisuutta. Pääosin suositukset ovat saaneet myönteisen vastaanoton.<br />
Pari vuotta sitten toteutettiin maakunnan alueella koulutushanke – Huumetyön Verkostoituneet<br />
Palveluketjut – Tampereen Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen johtamana.<br />
Siihen osallistuivat eri viranomaistahot, jotka ovat tekemisissä päihdetyön<br />
kanssa. Osallistujat saivat yhtenäisen informaation ja tuotoksena oli useaan kuntaan<br />
samoilla periaatteilla laadittu päihdestrategia.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitokselle ollaan luomassa myös ns. kummikuntajärjestelmää, jossa jokaiselle<br />
kenttäryhmälle (6 kpl) sälytetään vastuulleen ns. kummikunta, josta ryhmä ottaa<br />
mm. ennalta estävässä ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta vastuuta.<br />
TAMPERE<br />
Tampereen kaupungin sosiaaliasema Paussin ja poliisilaitoksen seitsemän yhteistyöprosessia<br />
on määritelty ja kuvattu: sosiaalipäivystys, <strong>varhain</strong>en puuttuminen, selviämisasema,<br />
hoitoonohjaus, sovittelu, vapaaehtoistoiminta ja uhriapu.<br />
Varhaisen puuttumisen osalta lähes kaikki poliisin toiminta hoidetaan tämän toimintamallin<br />
puitteissa. <strong>Poliisi</strong>n päätoimintamuoto on nopea reagointi lasten ja nuorten<br />
tavanomaisiin rikoksiin (pääpaino näpistyksissä ja töhryissä), häiriökäyttäytymiseen<br />
ja päihteidenkäyttöön. Periaate on se, että poliisi tekee ensin kaikki sille kuuluvat<br />
toimenpiteet asiassa, jonka jälkeen kohdehenkilö(t) siirretään välittömästi sosiaaliasema<br />
Paussin asiakkaaksi sovittujen tapahtumatietojen kera. Paussi suorittaa sitten<br />
oman toimialansa alkutoimet vanhempia informoiden ja huolehtii prosessin jatkumisesta<br />
kaupungin muiden yksiköiden toimesta. Eri etnisen taustan omaavien lasten ja<br />
nuorten osalta käytetään poliisilaitoksessa olevia koulutettuja ns. kontaktipoliiseja.<br />
Viimeisin kehitysvaihe varhaisessa puuttumisessa on koko Tampereelle viimeisen<br />
vuoden aikana rakennettu toimintamalli, jolla on tarkoitus laajentaa ja systematisoi-<br />
39
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
da toiminta liittyen lasten ja nuorten kaltoinkohteluun sekä heihin kohdistuvaan väkivaltaan<br />
ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kyse on erityisesti ilmiön varhaisesta havaitsemisesta<br />
monissa eri viranomais- ja vapaaehtoistoiminnan yksiköissä, jatkotoiminnan<br />
sujuvuuden varmistaminen sekä eri toimijoiden roolien ja vastuiden täsmentäminen.<br />
TURKU<br />
Varhaisen puuttumisen mallia käytetään koulu- ja korttelipoliisitoiminnassa sekä ennalta<br />
estävässä päihdetyössä.<br />
Koulupoliisitoiminnassa koulujen nimikkopoliisit käyvät antamassa oppilaille oikeusvalistusta<br />
sekä ovat mukana selvittämässä kouluissaan tapahtuneita rikoksia. Koulupoliisit<br />
ovat mukana oppilashuoltotyössä. Koulut hyödyntävät nimikkopoliisiensa<br />
ammattitaitoa hyvin monin tavoin.<br />
Korttelipoliisitoiminnan painopistealueena ovat nuoret. <strong>Poliisi</strong> tuntee alueensa nuoret<br />
ja nuorten tekemiin rikoksiin puututaan nopeasti. Turussa korttelipoliisit käsittelevät<br />
kaikki alueensa nuorten tekemät näpistykset.<br />
Ennalta estävällä päihdetyöllä puututaan nuorten päihteiden käyttöön. Viimeisen<br />
puolentoista vuoden aikana poliisi on Turussa valvonut tehostetusti nuorten alkoholinkäyttöä.<br />
Jokaisesta havaitusta alkoholin hallussapitorikkomuksesta on lähetetty kirje<br />
kotiin ja lastensuojeluviranomaisille, jotka ovat omalla tavallaan reagoineet asiaan.<br />
TURUNMAA<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos käynnisti laaja-alaisen yhteistoiminnan alueen pääkunta Paraisten alueella<br />
lapsia ja nuoria käsittävän viranomaisyhteistoiminnan merkeissä vuonna 2004. Toimintaan<br />
osallistuu poliisi, sosiaalitoimi, terveystoimi, koulutoimi, seurakunta ja vapaaehtoisjärjestöjä.<br />
Tavoitteena on ollut kokonaisvaltainen ja yhdessä tehty turvaverkko<br />
sekä ongelmatilanteen laaja-alainen käsittelymahdollisuus.<br />
Tässä tarkoituksessa toimijat kokoontuvat kuukausittain yhteispalaveriin, jossa käydään<br />
läpi ajankohtaisasiat sekä keskustellaan kohtuullisen avoimesti jopa yksittäistapauksista.<br />
Yhdessä haetaan ratkaisumalleja ja sovitaan yhteisteemoista. Toiminnan<br />
tarkoitus on, että viranomaiset eivät enää pompottele asiakkaita paikasta toiseen, vaan<br />
jokainen osaltaan osallistuu prosessiin.<br />
<strong>Poliisi</strong> ilmoittaa lastensuojeluviranomaiselle kaikista alaikäisistä rikoksentekijöistä<br />
sekä alaikäisiin kohdistuvista rikoksista.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksen vuoden 2005 tulostavoitealueeksi määriteltiin arkirikollisuus, johon<br />
sisällytettiin päihdekäytös, rattijuopumus, katuväkivalta ja vahingonteko/ilkivalta-rikollisuus;<br />
tyypilliset nuorisorikollisuuden piirteet. Näihin kaikkiin on puututtu perinteisesti<br />
ennalta ehkäisevällä ja syytteeseen saattavalla työllä mutta myös aina laatimalla ilmoituksia<br />
yhteistyöprojektiin. Seuraus on ollut vaikuttava. Kadut ovat siistiytyneet ja arkirikollisuus<br />
selvästi vähentynyt.<br />
VAASA<br />
Vaasan turvallisuus- ja rikoksentorjuntayhteistyöryhmä laati vuonna 2001 toimintasuunnitelman<br />
Vaasa – turvallinen kotikaupunki. Julkaisussa painotettiin päihteiden<br />
väärinkäytön ehkäisyä ja kaupunkitason yhteisiä linjoja päihteiden, väkivallan, näpistyksen<br />
ja ilkivallan ehkäisemiseksi.<br />
Kaupunki on antanut selkeät kirjalliset toimintaohjeet kouluille ja koteihin nuorten<br />
tekemien rikosten ja päihteidenkäytön ehkäisemiseksi.<br />
VAKKA-SUOMI<br />
Vakka-Suomen seutukunnan alueella toimii ESSO-hanke (varhaisen puuttumisen ja<br />
lastensuojelun erityisosaamisen mallin luominen Vakka-Suomen seutukuntaan)<br />
1.6.2003–31.12.2005.<br />
Yhteistyössä ovat mukana poliisin lisäksi Kustavin, Laitilan, Mietoisten, Pyhärannan,<br />
40
Hyviä käytäntöjä Länsi-Suomen läänistä<br />
Taivassalon ja Vehmaan kuntien sekä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveystoimet, koulutoimet,<br />
vapaa-aika- ja nuorisotoimet sekä Vakka-Suomen käräjäoikeus. Lisäksi hanke<br />
tekee yhteistyötä muiden hyvinvointia ja syrjäytymistä ehkäisevien hankkeiden kanssa.<br />
Hankkeeseen liittyy seutukunnallisen erityissosiaalityöntekijän sijoittaminen poliisilaitokselle.<br />
Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. akuutit lastensuojelun kriisitilanteet, kotihälytysten<br />
raportointi kuntiin, laissa sosiaalitoimelle säädetyt tehtävät rikosprosessissa,<br />
henkilötutkinta, yhteydenpito muihin kunnallisiin toimijoihin, lähisuhdeväkivaltatilanteiden<br />
neuvontatehtävät ja akuutti kriisityö traumaattisissa tilanteissa.<br />
ESSO-hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kuntien peruspalveluita lastensuojelussa<br />
ja luoda uudenlaista moniammatillista ja monitoimijaista lastensuojelun<br />
yhteistyötä.<br />
41
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
42
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
ITÄ-SUOMEN LÄÄNISTÄ<br />
ILOMANTSI<br />
Ei ole mitään erityisiä Varpu-käytäntöjä. Nuorten tekemäksi epäillyt rikokset tutkitaan<br />
normaalikaavan mukaan nopeutetusti siten, että jokainen tutkija henkilökohtaisesti<br />
seuraa sitä, samoin tutkinnanjohtaja (poliisipäällikkö).<br />
On olemassa Perhetyöryhmä, johon kuuluu poliisin, sosiaalitoimen, koulun ja seurakuntien<br />
edustajat. Tässä työryhmässä, joka kokoontuu n. joka toinen kuukausi, pohditaan<br />
ja organisoidaan nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. On mm. laadittu eri kouluaste-ikäisille<br />
huoneentauluja, järjestetty tilaisuuksia, on Bemari-projektia (jolla on yritetty<br />
puuttua nuorten n. 18–22 v miesten käyttäytymiseen) jne.<br />
JOENSUU<br />
Nuorten tiimi<br />
•Toiminta alkanut v. 2000 alusta.<br />
•Perustettu yhdessä Joensuun kaupungin kanssa: 2 vanhempaa konstaapelia,<br />
sosiaalityöntekijä ja erityisnuorisotyöntekijä ja mahdollisuus perheterapeutin<br />
palveluihin.<br />
• Nuorten tiimin toiminta on saanut alkunsa Joensuun poliisilaitoksella 1990-luvun<br />
puolivälistä toimineesta poliisin ja jengityöntekijän muodostamasta työparista.<br />
Kyseinen työpari teki tuolloin rasisminvastaista ja suvaitsevaisuuteen tähtäävää<br />
työtä. Mm. työparin toiminnan myötä rasistinen käyttäytyminen ja toiminta<br />
vähenivät Joensuussa merkittävästi. Ajan myötä toiminnan painopistettä<br />
muutettiin kohdennettavaksi kaikkiin nuoriin.<br />
• Lähtökohtaisesti nuorten tiimin tarkoituksena on olla ensiapu-tyyppinen paikka,<br />
josta nuoret ja perheet saavat apua tilanteen ollessa akuutti. Alkuselvittelyjen<br />
jälkeen perheet pyritään ohjaamaan muiden tukitoimien piiriin omille alueilleen.<br />
•Tiimi toimii kaikkien alle 18-vuotiaiden nuorten parissa, toiminnan pääpaino on<br />
kuitenkin alle 15-vuotiaissa nuorissa.<br />
•Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemistä rikoksista kirjataan aina rikosilmoitus,<br />
käytäntönä on myös, että vaikka joku porukasta ei olisi tehnyt mitään tai ollut<br />
mukana muiden tekemisissä, niin heidätkin pyritään puhuttamaan tai ainakin<br />
asiasta ilmoitetaan huoltajalle.<br />
• Alkoholin hallussapidosta alle 15-vuotiaille annetaan kirjallinen huomautus ja<br />
15-vuotta täyttäneet saavat sakon.<br />
•Periaatteena, että aina kun osallisena on alaikäinen niin kuulustelussa on<br />
mukana jompikumpi huoltajista.<br />
•Kaikista nuorten tekemistä rikoksista menee tieto henkilökohtaisten<br />
yhteydenottojen lisäksi erillisellä kirjeellä huoltajille ja<br />
lastensuojeluviranomaisille (v. 2004 sosiaalitoimeen tehtiin Joensuusta<br />
1008 ilmoitusta).<br />
•Tutkinnan lisäksi nuorten tiimin toimenkuvaan kuuluu:<br />
– jalkautuminen nuorten pariin<br />
– kouluvierailut<br />
– sidosryhmätoimintaa<br />
– nuorten tekemien rikosten kuukausittainen seuranta<br />
– erityishuomion kiinnittäminen lapsiperheissä tapahtuvaan perheväkivaltaan<br />
JUVA<br />
Alkoholin välittäminen alaikäisille<br />
• poliisille on kerrottu tai ilmoitettu epäillystä välittämisestä (ilmoitus on voinut<br />
43
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
tulla päiviä, jopa viikon pari tapahtuman jälkeen)<br />
•kauppojen kanssa sovittu avoimesta yhteistyöstä nuorille tapahtuvan alkoholin<br />
välittämisen suhteen ja kaupan keinoista olla myymättä alkoholia<br />
väärinkäyttäjille tai silloin kun on epäiltävissä välittäminen alaikäisille<br />
•nuoret selvittävät asian ja kertovat asiasta vanhemmilleen, poliisi odottaa<br />
vanhempien yhteydenottoa<br />
• jos poliisi katsoo, että nuorten osalta asia on tullut asianmukaisesti selvitetyksi,<br />
ei heille asiasta kirjoiteta rangaistusvaatimusta<br />
• välittäjää kuullaan ja rangaistaan sakolla ja laittomasti välitetyn alkoholin arvo<br />
lisätään sakkoon<br />
• malli toiminut hyvin varsinkin, jos kyseessä aikuinen (ei nuorten kaveripiiriin<br />
kuuluva välittäjä, erityisesti alkoholisti ja toimii pienehköllä paikkakunnalla<br />
Koulun, kunnan nuorisotyön, srk:n ja poliisin järjestämä leiriviikko<br />
Syksyllä koulun alettua heti ensimmäisellä viikolla on Juvan camping alueella ollut<br />
seiskaluokkien sisäänajo, eli toisiinsa tutustuttaminen, tavoitteena kiusaamisen estäminen<br />
• mm. rastikoulutusta<br />
<strong>Poliisi</strong>n vastaanotto koulussa<br />
•keskustelutuokio, opastaminen, tutkiminen Juvan yläasteella kerran kuussa<br />
(kehitteillä)<br />
Koulusovittelu<br />
• Erikoisuutena työpalvelun suorittaminen koulussa näpistyksestä rangaistuksena.<br />
Liikkeen henkilökunta:<br />
• selvittää nuorelle mistä on kysymys<br />
• antaa nuorelle mahdollisuuden selvittää tapahtunut huoltajien kanssa ja pyytää<br />
heitä ottamaan yhteyttä vuorokauden sisällä<br />
• ilmoittaa tapahtunut poliisille<br />
• informoi koulua (040-7588695)<br />
Huoltajat ottavat yhteyttä:<br />
• selvitetään mahdollisuus koulusovitteluun<br />
• jos päädytään koulusovitteluun, asia ei jatku enää poliisitoimenpitein<br />
• koulusovittelun toteuttavat erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, sovitaan työtehtävät<br />
ja suoritusaika<br />
• tehtävän suoritus 2 tuntia työtä kouluajan ulkopuolisena suorituksena<br />
• ei muita sanktioita, merkintä suorituksena rangaistuskirjaan<br />
•sovittelusta laaditaan kirjallinen selvitys, jonka osapuolet allekirjoittavat<br />
Huoltajat eivät ota yhteyttä:<br />
• käsittely jatkuu poliisiasiana, poliisi ilmoittaa sosiaalitoimelle<br />
• normaalit koulun lakisääteiset sanktiot (tapahtunut kouluaikana)<br />
Koulusovittelun tarkoituksena on päästä käsittelemään tapahtunutta nuoren yhteiskuntaan<br />
sopimatonta tekoa/käytöstä syvällisemmin pelkkien sanktioiden asemesta.<br />
Koulusovittelu ei kuitenkaan ole riidan tai rikoksen seuraamuksen välttämistä, vaan<br />
tavoitteena on riidan tai rikoksen aiheuttamien henkisten ja aineellisten haittojen lieventäminen<br />
ja poistaminen.<br />
Ohjeistettu.<br />
TOIMINTAMALLI ALAIKÄISTEN NÄPISTYSTAPAUKSIIN KESKI-KARJALASSA<br />
Kun nuori jää kiinni kauppaliikkeessä näpistelystä<br />
KAUPPIAS<br />
• saattaa nuoren takahuoneeseen tämän jäätyä kiinni näpistyksestä<br />
• ilmoittaa poliisille välittömästä puh. 112 ja antaa oman numeronsa, 10022<br />
• laatii kirjallisen tapahtumailmoituksen yhdessä nuoren kanssa (lomake 1),<br />
nopeuttaa käsittelyä<br />
• odottaa poliisin paikalle saapumista yhdessä nuoren kanssa<br />
44
Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä<br />
• poliisin saapuessa paikalle ilmoittaa rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen<br />
nuoren suhteen, joka on ehdoton asiaa eteenpäin viemiseksi<br />
POLIISI<br />
•keskustelee tapahtumasta kauppiaan ja nuoren kanssa<br />
• poliisi ja nuori siirtyvät poliisiasemalle<br />
• vanhempiin yhteyden ottaminen<br />
• poliisi on yhteydessä kouluun, jos näpistys tapahtunut kouluaikana<br />
• laatii lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaiselle<br />
• tapahtumaketjun selvittäminen nuorelle, miten tästä eteenpäin (<strong>varhain</strong>en<br />
interventio)<br />
LASTENSUOJELU / SOSIAALITYÖNTEKIJÄ<br />
• tulee poliisiasemalle mahdollisuuksiensa mukaan esitutkintaan tai on<br />
yhteydessä myöhemmin nuoren vanhempiin ja nuoreen itseensä<br />
• tukee vanhempia kasvatustyössä<br />
VERKOSTOPALAVERI<br />
Sosiaalityöntekijä, poliisi ja koulu tekevät yhteistyötä ja kutsuvat tarvittaessa koolle<br />
palaveriin nuoren/nuoret, sekä heidän vanhempansa (esim. suurempi joukko tekijöitä).<br />
Palaverissa käydään yhteisesti läpi tapahtunutta sekä siihen liittyviä ilmiöitä, erilaiset<br />
tunteet, luottamuksen menettäminen, tulevaisuus, tekojen vaikutukset koulutusmahdollisuuksiin<br />
yms. kuten nimetään henkilö, johon sekä nuori että vanhemmat voivat<br />
olla tarvittaessa yhteydessä.<br />
JATKOTOIMENPITEET<br />
• perheen ja nuoren tukeminen sosiaalitoimen taholta tarvittaessa<br />
• koulun toimenpiteet (oppilashuolto)<br />
•sovitaan Vastuunportaat-mallin mukaisesta toiminnasta nuoren ja kauppiaan<br />
välillä<br />
• anteeksipyytäminen kauppiaalta yhdessä joko vanhemman tai muun nimetyn<br />
henkilön kanssa<br />
• järjestetään nuoren/nuorten ja kauppiaan tapaaminen, jossa pyritään<br />
sovittelemaan aiheutettu aineellinen vahinko kauppiaalle<br />
• laaditaan kirjallinen suunnitelma nuoren ja kauppiaan välille sovittelun<br />
toteuttamisesta<br />
• sopiminen siitä milloin asia on loppuun käsitelty<br />
NEUVOTTELUTILAISUUS ALAIKÄISTEN NÄPISTYSTAPAUKSISTA<br />
Läsnä<br />
Kiteen poliisin edustaja, sosiaalitoimen edustaja, kolme K-Supermarketin edustajaa,<br />
Kotipesän edustaja, opetustoimen edustaja ja kaksi Ankkuri-projektin edustajaa.<br />
Asiat<br />
Miten tähän on tultu?<br />
Näpistystapaukseen liittyvä tapaaminen kolmen pojan näpistyksiin liittyvän jutun selvittelyssä.<br />
Ketä tässä on mukana?<br />
Prosessi tulisi nähdä kokonaisuutena ja siksi varhaisen puuttumisen merkitys tulisi<br />
nähdä tärkeänä osana. Asia koskettaa nuorta, koko perhettä, kauppiasta, poliisia,<br />
sosiaalitoimea sekä koulua.<br />
Miksi tämä on tärkeää?<br />
• Ilmiön/prosessin kokonaisuuden ymmärtäminen (ensimmäinen kosketus<br />
laittomuuksiin, syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, <strong>varhain</strong>en tuki, perhettä<br />
koskettava kriisi).<br />
• Pitkällä tähtäimellä näpistysten väheneminen.<br />
•Tavoitteena yhteinen alueellinen käytäntö asiassa.<br />
•Prosessien nopeuttaminen.<br />
45
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
• Oman osuuden näkeminen osana toimivaa kokonaisuutta.<br />
• Antaa nuorelle mahdollisuus oppia teostaan ja sovittaa se (ennaltaehkäisevä<br />
vaikutus).<br />
• Antaa vanhemmille tuen mahdollisuus vaikeassa tilanteessa.<br />
•Kauppiaille selkeä toimintamalli.<br />
•<strong>Poliisi</strong>n ennaltaehkäisevän työn tehostuminen.<br />
•Sosiaalitoimelle mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen, yksilö- sekä<br />
perhetasolla.<br />
•Kuulemiskierros tavoitteista (mikä toimii, missä parantamisen varaa, toiveita).<br />
<strong>Poliisi</strong><br />
On hyvä kehittää selkeä toimintamalli, jossa jokaisen rooli prosessissa selkeästi esillä.<br />
Kaikki perheet eivät ymmärrä tällaista puuttumista, olleet vihaisia siitä kun asiasta<br />
ilmoitetaan poliisille. <strong>Poliisi</strong>n velvollisuus kertoa vanhemmille, että toimintamalli ei ole<br />
kauppiaiden ”keksintö”, vaan yleinen alueellinen linjaus. Kauppiaat eivät ole päällimmäisenä<br />
vaatimassa toimintamallia, että ei kohdistuisi yksittäisiin kauppaliikkeisiin.<br />
Selkeä linjaus, että kaiken ikäisistä näpistäjistä on tehtävä ilmoitus poliisille. Nuorten<br />
kohdalla ei ole kyse aineellisesti suurista menetyksistä, mutta kauppias voi pahimmillaan<br />
menettää koko asiakasperheen.<br />
<strong>Poliisi</strong>n kannalta toimintamalli olisi hyvä. Oman organisaation saaminen mukaan toimintamallin<br />
noudattamiseen vaatii työstämistä. Nuorten näpistyksiä pidetään ”pikkujuttuina”<br />
ja siksi niihin ei haluta panostaa. Osa kokee, että eivät ole ammattilaisia<br />
puhumaan vanhempien ja nuorten kanssa. Kauppaliikkeillä erittäin kirjavaa käytäntöä<br />
nuorten rötöksiin suhtautumisessa, joka ilmenee ”pikkurikoksista” ei tule edes välttämättä<br />
sakkoja -ajatteluna. Puuttumisella on kuitenkin vaikutusta aikuisikään saakka.<br />
Mitä yhteiskunta viestii, laillisuutta vai laittomuutta. Kasvatuksellisesti puuttuminen on<br />
erittäin tärkeää.<br />
Sosiaalitoimi<br />
Sosiaalitoimella on mahdollisuus selvittää nuoren ja perheen tarpeet muihin tukipalveluihin.<br />
Tapauksista joihin on puututtu, ei ole tullut uutta ilmoitusta. Viranomaisten<br />
toiminta myös helpottuu, kun on tavattu nuoret ja vanhemmat yhdessä. Kriisityötä ajatellen<br />
viikon sisällä tapahtuva tapahtuman käsitteleminen tärkeää. Palaverissa kauppiaan<br />
rooli ja osallistuminen on merkittävää. Sosiaalitoimen kannalta malli järkeistää<br />
lastensuojelutoimintaa, varhaista puuttumista ja tekee joustavammaksi tapausten<br />
käsittelyt. Toimintamalli säästää myös viranomaistyöaikaa. Sosiaalityöntekijä Sirkka<br />
Uuksulainen mukana toiminnassa Kiteellä ja osallistuu tapauksia käsitteleviin kokouksiin<br />
tarvittaessa. Sosiaalitoimen edustus kuulustelu tilanteissa mukana isommissa<br />
tapauksissa suotavaa. Lastensuojelun kannalta voi olla, että nuoret vain kokeilevat,<br />
mutta se voi olla myös avunhuuto.<br />
Kauppias<br />
Tapauksesta kiinni; mutta jonkinasteinen asiointirajoitus seuraa. Tarkoituksena on, että<br />
nuori voi asioida vanhempien kanssa, ja samalla opettelee normaalia tapaa asioida<br />
kauppaliikkeessä. Kaupalla on myös oikeus valita asiakkaansa. Tähän perustuu myös<br />
asiointikiellon käyttäminen ”rangaistuksena”.<br />
Jatkossa olisi hyvä olla seurantapalavereita, joissa voisi läpikäydä mallin avulla työstettyjä<br />
näpistystapauksia, että mallista tulisi kokonaisuutena hyvä.<br />
Koulu<br />
Saako koulu yleensäkin tietää nuorten näpistystapauksista? Lapset kokeilevat sääntöjä,<br />
ja eri kauppaliikkeitä, kuinka siellä menetellään. Kauppiaan etu on, että toimitaan tietyn<br />
käytännön mukaisesti. Joidenkin kohdalla kokeilu jatkuu niin pitkään kunnes tulee<br />
”seinä eteen”. Yhtenäinen malli olisi äärettömän hyvä. Olisi hyvä jos tieto nuorten<br />
näpistelyistä tulisi myös koululle. Oppilashuoltotyöryhmällä on tarpeellista olla tieto<br />
hallussa. Kouluhan välittää hyväksyttyjä toimintamalleja nuorille ja toimii kasvattavana<br />
instituutiona.<br />
Oppilaan valvontaa tehdään myös koulussa. Näpistysten tapahtuessa kouluaikana<br />
46
Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä<br />
on poliisinkin mielestä olennaista ilmoittaa tapauksesta koululle. Nuorelle teon käsitteleminen<br />
on oppimiskokemus.<br />
Toimintamallin läpikäyminen<br />
<strong>Poliisi</strong>en koulutustilaisuus 19.3.2003 jossa voisi esitellä toimintamallia. Ankkurilaiset<br />
toimittavat luonnoksen mallista poliisin edustajalle.<br />
Jatkosta sopiminen<br />
Aikataulu<br />
Toimenpiteet<br />
Mallin jatkotyöstäminen; Ankkuri huolehtii mallin valmiiksi kirjoittamisen.<br />
Sitouttaminen; miten tehdään?<br />
Kauppiaat; käydään kauppiaskohtaisesti keskustelut toimintamalliin liittyen.<br />
<strong>Poliisi</strong>; käy mallin noudattamisen läpi yhteisissä koulutustilaisuuksissa.<br />
Sosiaalitoimi; kokemusten kerääminen nuorten näpistystapausten hoitamisesta mallin<br />
pohjalta.<br />
Koulu; tiedotetaan toimintamallista oppilashuoltotyöryhmän jäseniä.<br />
Vanhemmille tiedotus:<br />
Kiteen vanhempainilta 4.4.2003, jossa toimintamallia esitellään ja saadaan siitä palautetta.<br />
Kesälahden 6. ja 8. luokkalaisten vanhempainillat, joihin viedään malli arvioitavaksi.<br />
Rääkkylässä toimintamalli käydään läpi moniammatillisessa työryhmässä.<br />
Värtsilä; saatetaan tiedoksi alueellinen toimintamalli.<br />
Tohmajärvi; saatetaan tiedoksi alueellinen toimintamalli.<br />
Lehdistö: syksyllä koulujen alkuun kytkettynä laaditaan teemanumero lehteen yhteisvastuullisesti<br />
työryhmän kanssa.<br />
Seuraava tapaaminen<br />
Valtuustosalissa 14.5.2003 klo 14–16 järjestetään tiedotustilaisuus kaikille Keski-Karjalan<br />
alueen kauppiaille.<br />
KOILLIS-SAVO<br />
Puuttumiskynnys<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos käsittelee puuttumiskynnystään suhteessa nuorten päihteiden käyttöön,<br />
häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin vuoden 2003–2004 tulossuunnitelman useissa kohdissa.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on soveltanut ohjetta käytännössä jo vuodesta 1999 lähtien, jolloin<br />
alkuperäinen ohje annettiin. Puuttumiskynnyksen on kaiken kaikkiaan vastattava kaikissa<br />
asioissa yhteiskunnan yleistä käsitystä.<br />
Tulossopimuksen lyhyet maininnat on seuraavassa kirjoitettu ns. auki.<br />
Syyt puuttumiskynnyksen alentamiseksi:<br />
Koillis-Savossa ei ole ympärivuotista ongelmaa nuorten häiriökäyttäytymisestä.<br />
1. Yhteiskunnan huoli lasten ja nuorten lisääntyneestä päihteiden käytöstä ja sen<br />
aiheuttamista ongelmista. <strong>Poliisi</strong>n on vastattava yhtenä yhteiskunnan<br />
perusviranomaisena omalta osaltaan haasteeseen. <strong>Poliisi</strong>n on tuettava<br />
yhteiskunnan viestiä. <strong>Poliisi</strong>n on myös tuettava vanhempien antamia rajoituksia<br />
omalla toiminnallaan.<br />
2. Yhä laajenevat lapsiryhmät merkitsevät yhä nuorempia ja laajempia<br />
suurkuluttajaryhmiä ja alkoholisteja. Ilmiö merkitsee myös yhä laajentuvaa<br />
syrjäytyneiden ryhmää.<br />
3. Toistuvat humalatilat viikoittain lapsena tasoittavat tietä muihinkin päihteisiin.<br />
4. Viikoittain toistuvat humalatilat lapsena lisäävät todennäköisyyttä ja riskiä<br />
syyllistyä myös rangaistaviin tekoihin (poliisilaitoksen tutkimus ja analyysi<br />
vuodelta 1995, kansalliset tutkimukset).<br />
5. Jatkuva ja runsas alkoholin käyttö lisää riskiä väkivaltarikoksille.<br />
6. Havainnot Koillis-Savonkin alueelta nuorten ”kaljakassi”- ryhmien<br />
kasvamisesta useita kymmeniä käsittäviksi joukoiksi. Ilmiö näkyvillä erityisesti<br />
keväästä syksyyn.<br />
47
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
7. Vahingontekojen ja ilkivallan lisääntyminen nuorten tekemänä erityisesti<br />
elo–syyskuussa koulujen alettua.<br />
8. Koillis-Savon taajamissa nuorten ”kaahailu-ongelmia”.<br />
Puuttumiskynnyksen alentamisen tarkoitus:<br />
1. Osoittaa lapsille ja nuorille yhteiskunnan rajoja ja säännösten olemassaoloa.<br />
Näin pienempi kanava rikoksiin.<br />
2. Tukea vanhempien ja muun yhteisön viestiä.<br />
3. Osoittaa, että yhteiskunta ja poliisi välittää lapsista ja nuorista, ja puuttumisessa<br />
esille tulleesta asiasta.<br />
4. Antaa tietoa nuorille ja heidän vanhemmilleen päihteiden käytön riskeistä ja<br />
nuorena tehtyjen toistuvien rikosten riskeistä.<br />
5. Vähentää osaltaan päihtymishakuista nuorten juomista.<br />
Puuttumiskynnyksestä tulosalueittain<br />
•<strong>Poliisi</strong>laitos katsoo, että suomalaiseen ja erityisesti koillissavolaiseen<br />
yhteiskuntaan ei yleisesti toistaiseksi tarvita ”0-toleranssi”-periaatetta. Tarvetta<br />
sen suuntaiselle toiminnalle voi olla tietyille rajatuille alueille ja vain tiettynä<br />
aikana vuodessa.<br />
•<strong>Poliisi</strong>laitos ei toistaiseksi sovella ”0-toleranssia” missään tilanteessa. Tarvetta ei<br />
ole näkyvissä. Periaatteen käyttö vaatii vahvoja resursseja. Siihen ei ole tällä<br />
hetkellä mahdollisuuksia.<br />
•Puuttumiskynnyksen alentaminen merkitsee Koillis-Savossa, jossa ei ole<br />
ympärivuotista ja jatkuvaa ongelmaa nuorten häiriökäyttäytymisestä, vain sitä,<br />
että poliisi omien tiedostojensa perusteella suuntaa oikea-aikaisesti valvontaa<br />
nuorten kokoontumispaikoille taajamiin, sekä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin<br />
voimavarojensa mukaan.<br />
•<strong>Poliisi</strong> tiedottaa kaikissa sopivissa yleisvalistustilanteissa linjastaan yleisölle<br />
(paikalliset tiedotusvälineet, oikeuskasvatus, autokouluopetus, vanhempien illat<br />
jne).<br />
YJT/kenttävalvonta; nuorten päihteiden käyttöön, häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin<br />
puuttuminen<br />
•Valvonta kohdennetaan erityisesti touko–syyskuussa nuorten<br />
kokoontumispaikoille perjantai- ja lauantai-iltaisin.<br />
•Annetaan tavattaessa pääsääntöisesti päihderikoksista ym. siihen liittyvistä<br />
rikoksista rangaistusvaatimus. Puuttuminen ensisijassa selvästi näkyviin<br />
tapauksiin. Jos tapaus on niin selvä, että nuoret ymmärtävät poliisin myös sen<br />
nähneen, siihen on puututtava, ellei tulenpalava kiire muualle.<br />
•Alle 15-vuotiaista R-ilmoitus, joka toimitetaan lastensuojelulain 40 §:n nojalla<br />
sosiaaliviranomaisille. Joka tapauksessa kaikista tapauksista tieto<br />
sosiaaliviranomaiselle, joka voi jatkaa asiassa toimenpiteitä.<br />
• Humalassa oleva nuori viedään kotiin, mikäli se suinkin on mahdollista. (Jos R-<br />
ilmoitusta ei asiasta tule, tehdään S-ilmoitus.)<br />
•Tieto asiasta aina vanhemmille.<br />
•Puuttumisteemat erityisesti keväällä toukokuussa ja syksyllä elo–syyskuussa.<br />
Rikostorjunta; puuttuminen päihderikoksiin ja muihin rikoksiin<br />
• Päihderikokset aina esille esitutkinnassa; yhteistyö virallisen syyttäjän kanssa<br />
näiden rikosten esille ottamisesta.<br />
•Alle 18-vuotiaan epäillyn holhooja aina mukaan esitutkinnassa<br />
kuulustelutilaisuuteen.<br />
•Tiedot asiasta muille viranomaisille, erityisesti lastensuojelulain 40 §:n nojalla<br />
sosiaaliviranomaisille.<br />
•Tietoiskut rikosriskeistä kuulustelutilanteiden yhteydessä nuorille ja heidän<br />
vanhemmilleen.<br />
• Oppilashuoltotoiminnassa riskiryhmässä oleviin nuoriin ja heidän vanhempiinsa<br />
vaikuttaminen rikosriskitiedoilla.<br />
48
Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä<br />
•Väliintulotoiminnassa ensimmäisiä kertoja asosiaalisuutta osoittaviin rikoksiin<br />
syyllistyneisiin nuoriin ja heidän vanhempiinsa vaikuttaminen rikosriskitiedoilla.<br />
Liikenne; nuorten kuljettajien liikennerikokset, erityisesti suuret ylinopeudet<br />
•Reagointi taajamissa esiintyviin nuorten käyttämiin suuriin ylinopeuksiin ja<br />
muihin ajotaparikkomuksiin. Teema- ja tehovalvontaiskut taajamiin ns.<br />
”Leppävirran mallilla”.<br />
•Toistuvien liikennerikosten tapaukset tiedettyjen nuorten ”ongelmakuljettajien”<br />
osalta heti ajokieltokäsittelyyn. Nopeutettu menettely. <strong>Poliisi</strong>miesten toimivalta<br />
väliaikaisiin ajokieltoihin on laaja tieliikennelain 76 §:n nojalla. Lainvoimaa vailla<br />
olevissa asioissa myönnetyt jutut voidaan ottaa helposti huomioon käsittelyssä.<br />
• Nuorten ”ongelmakuljettajien” tilaisuudet, vaikkeivät ajokieltokäsittelyn<br />
edellytykset täyttyisikään. Kenttävalvonta sopii päällikön tai komisarion kanssa<br />
kutsumisesta tilaisuuksiin.<br />
• Ajokieltokäsittelytilaisuuksien vaikuttavuus; sisällön edelleen laajentaminen.<br />
Tietoisku riskeistä asiakkaalle.<br />
•Tässä ei käsitellä puuttumiskynnyskysymystä yleisemmin. Puuttumiskynnys<br />
esimerkiksi väkivaltaisiksi tai häiriötä aiheuttaviksi päihtyneiksi tiedettyjen<br />
henkilöiden osalta yleisillä paikoilla säilyy ennallaan.<br />
KUOPION SEUTU<br />
Kuopion poliisilaitoksella on kolme sosiaalityöntekijää, joista kaksi kaupungin palkkaamia<br />
ja yksi poliisin palkkaama. Sosiaalityöntekijät tekevät pääsääntöisesti päivätyötä,<br />
mutta viikonloppuisin ja juhlapyhinä sosiaalityöntekijät ovat poliisipartion mukana<br />
kenttätyössä, toimenkuvanaan puuttuminen mm. nuorten päihteiden käyttöön ja<br />
nuorten tekemiin rikoksiin sekä perheväkivaltaan.<br />
Sosiaalityöntekijät tekevät kiinteää yhteistyötä tutkinnan ja kenttähenkilöstön kanssa;<br />
poliisit ilmoittavat kaikki alaikäisiin liittyvät jutut tiedoksi sosiaalityöntekijöille, jotka<br />
hoitavat asiaa eteenpäin. Sosiaalityöntekijä on nuoren mukana, jos nuori joutuu oikeuteen<br />
rikoksesta syytettynä.<br />
Kuopion poliisi on toteuttanut ”Elämää täysillä – pysähdy ajoissa” valistuskampanjan,<br />
joka on suunnattu kihlakunnan alueen yläasteikäisille nuorille. Kampanjan pääteemana<br />
on elämän pelisäännöt; kampanja kohdistuu vastikään Kuopiossa paljastuneisiin<br />
koululaisten huumausaineiden käyttötapauksiin. ”Elämää täysillä – pysähdy<br />
ajoissa” -kampanja on moniulotteinen valistustapahtuma, jossa käytetään hyväksi<br />
musiikkia, iskulauseita, valokuvia ja videoita. Kampanjan materiaali on vanhempi konstaapeli<br />
Kilven ja ylikonstaapeli Eero Wetzellin valmistama. Kampanjan materiaali on<br />
tähän mennessä lainattu Forssan, Tornion ja Oulun poliisin käyttöön.<br />
Yhteistyö on kiinteätä eri toimijoiden kanssa. Suurimman osan nuoriin kohdistuvasta<br />
toiminnasta on hoitanut poliisilaitoksen sosiaalityö.<br />
Alle 15-vuotiaiden rikoksentekijöiden (näpistelijät, vahingontekijät) puhuttelut: Kun<br />
alle 15-vuotias jää kiinni rikoksesta, poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä puhuttaa hänet<br />
ja ilmoittaa asiasta vanhemmille. Puhuttelut on koettu hyödyllisiksi tavaksi ehkäistä<br />
nuorten alle 15-vuotiaiden rikoksia. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus.<br />
Alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttö: Kun alle 18-vuotias jää kiinni päihteiden käytöstä,<br />
yövuorossa oleva sosiaalityöntekijä puhuttaa hänet ja ilmoittaa asiasta vanhemmille.<br />
Mikäli sosiaalityöntekijää ei ole yövuorossa, poliisipartio hoitaa asian ja jättää sosiaalityöntekijälle<br />
tiedon tapahtuneesta. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus.<br />
Alle 18-vuotiaiden huumausaineiden käyttäjien puhuttelut ja hoitoonohjaus (laki<br />
oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 9 § 1 mom. ja yleinen ohje VKS:2000:1 kohta<br />
6.2): Kun alle 18-vuotias jää kiinni huumeiden käytöstä, syyttäjä, poliisi ja kaupungin<br />
sosiaalityöntekijä järjestävät nuorelle puhuttelutilaisuuden, jossa keskustellaan myös<br />
nuoren hoitoonohjauksesta. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. Varhaisella<br />
puuttumisella nuorten huumeiden käyttöön, pyritään ehkäisemään huumeriippuvuuden<br />
syntymistä.<br />
49
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Alle 18-vuotias rikoksen/onnettomuuden uhrina (kriisityö): Kun alle 18-vuotias on<br />
ollut rikoksen/onnettomuuden uhrina, poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä<br />
lapsen vanhempiin ja lastensuojeluun selvittääkseen/varmistaakseen lapsen psyykkisen<br />
avun tarpeen/saamisen.<br />
Alle 18-vuotiaan lapsen perheessä tapahtuva perheväkivalta: Kun lapsiperheessä on<br />
vanhempien välillä perheväkivaltaa, poliisin sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä perheeseen<br />
ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuutta keskusteluun Kuopion Kriisikeskuksella<br />
(kriisikeskuksella toimii perheväkivaltaprojekti, jossa omat yksilö- ja ryhmäkeskustelut<br />
miehille ja naisille). Tällä käytännöllä perheet pyritään saamaan avun piiriin. Asiasta<br />
tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus. Asiasta on tehty suullinen sopimus Kuopion<br />
Kriisikeskuksen kanssa.<br />
Yli 15-vuotiaiden mutta alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset: Kun alle 18-vuotiaan<br />
epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn kuulusteluissa tulee olla mukana sosiaalilautakunnan<br />
edustaja (poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä). Sosiaalityöntekijä<br />
antaa kuulustelun kulusta tiedon lastensuojeluun sekä käy nuoren ja hänen<br />
vanhempiensa kanssa läpi tapahtunutta sekä kertoo mahdollisista rikosoikeudellisista<br />
seuraamuksista sekä siitä, miten rikosasia etenee. Kun alle 18-vuotias tekee rikoksen,<br />
josta hän voi saada isomman kuin sakkotuomion, kaupungin sosiaalityöntekijä<br />
tekee syyttäjän pyynnöstä nuoresta henkilötutkinnan käräjäoikeutta varten. Henkilötutkinnan<br />
tarkoituksena on antaa taustatietoa nuoren mahdollisista rikostaustoista ja<br />
elämäntilanteesta tuomioistuinta varten. Tämä käytäntö palvelee myös nuorta itseään.<br />
Mikäli nuori oikeudessa tuomitaan ehdolliseen vankeuteen, kaupungin sosiaalityöntekijä<br />
hoitaa ehdolliseen vankeuteen kuuluvan valvonnan järjestämisen.<br />
Alle 18-vuotiaiden rikos- ja riita-asioiden sovittelu: Kun alle 18-vuotias on osallisena<br />
rikos- tai riita-asiassa ja juttu tulee poliisilta tai syyttäjältä sovitteluun, sosiaalityöntekijät<br />
hoitavat sovittelun parityönä. Asianosaiset ja alaikäisten vanhemmat kutsutaan<br />
yhteiseen neuvottelutilaisuuteen, jossa osapuolet voivat päätyä raha- tai työkorvaukseen.<br />
Neuvottelun tuloksena voi olla myös anteeksipyyntö. Erityisesti nuorten tekimissä<br />
vahingonteoissa, sovittelun kautta aikaansaatu työkorvauksen suorittaminen on<br />
nuorelle opettavainen kokemus.<br />
Alle 18-vuotiaiden koulukiusaamisasiat: Kun alle 18-vuotias on osallisena koulukiusaamiseen<br />
ja asiasta on tullut tieto (esim. rikosilmoitus) poliisille, poliisin sosiaalityöntekijä<br />
osallistuu asian käsittelyyn/sovitteluun yhdessä lasten, heidän vanhempiensa<br />
ja koulun henkilökunnan kanssa. Asiasta tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus.<br />
MIKKELI<br />
Näpistelyprojekti (yritykset, poliisi ja sovittelutoimi sopineet käytännön)<br />
Pääsääntöisesti liikeyritykset ilmoittaisivat kaikista alle 15-vuotiaiden, mutta myös alle<br />
18-vuotiaiden näpistelytapauksista. Ilmoittaminen tapahtuu ”Ilmoitus näpistyksestä”<br />
-lomakkeella Sovittelutoimistoon faxilla. Jos näpistyksestä epäilty lapsi ei kerro henkilötietojaan<br />
tai yrittää valehdella ne, konsultoidaan tarvittaessa poliisin kanssa.<br />
Rangaistusvaatimuskysymys: (Vaaditaanko kiinniotetulle rangaistusta?) Jos liikeyritys<br />
suostuu siihen, että sovittelutoimisto projektin idean mukaisesti hoitaa näpistysasian<br />
mukaan lukien mahdolliset korvaukset, merkitään lomakkeeseen EI (vaadita rangaistusta).<br />
Tällöin asiasta ei normaalitapauksessa mene tietoa poliisille lainkaan.<br />
Mikäli yritys syystä tai toisesta haluaa saattaa näpistysasian poliisin hoidettavaksi<br />
edellytys on, että vaaditaan rangaistusta. Tällöin tietenkin yhteydenotto on suoraan<br />
poliisiin esim. nron 10022 kautta. Tarvittaessa poliisipartio tulee paikalle ja ottaa heti<br />
asian hoitoonsa.<br />
Sovittelutoimistoon tulleen ilmoituksen pohjalta sovittelusihteeri ottaa asian käsittelyyn,<br />
kutsuu lapsen holhoojiensa kanssa keskusteluun, jossa näpistysasia seurauksineen<br />
käydään läpi, ottaa tarvittaessa liikeyritykseen yhteyttä korvausten hoitamiseksi,<br />
ilmoittaa tarvittaessa lastensuojeluun jne.<br />
Vuotuiset tapaukset 30–40 kpl. Erittäin vähän uusijoita. Toiminta on ohjeistettu.<br />
50
Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä<br />
Muut alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset tai muu lastensuojelun tarve:<br />
•Sosiaalilautakunnalle lastensuojeluilmoitus tapahtumasta.<br />
•Vanhemmille ilmoitus tapahtumasta ja lastensuojeluilmoituksen tekemisestä.<br />
•Tapahtumaan puuttunut poliisipartio pyrkii saamaan heti tuoreeltaan yhteyden<br />
alaikäisen vanhempiin joko soittamalla ja/tai toimittamalla alaikäisen kotiin.<br />
•Tapahtumista, joista ei kirjata rikosilmoitusta, poliisipartio toimittaa lisäksi heti<br />
faxilla tiedon kohdehenkilön asuinpaikan lastensuojeluviranomaiselle. Tieto<br />
toimitetaan tätä varten laaditulla lomakkeella ”<strong>Poliisi</strong>n ilmoitus lastensuojelun<br />
tarpeesta”. Tämän lomakkeen liitteeksi voidaan panna esim. kopio<br />
myymäläetsivän täyttämästä kaavakkeesta, kirjallisesta huomautuksesta tai<br />
tehtäväilmoituksesta (koodit yms. peitetään). Asiakirjojen kirjaamista ja<br />
säilyttämistä varten yksi kappale ilmoituksesta toimitetaan<br />
palvelupäivystyksessä olevaan tutkintasihteerien lokeroon.<br />
•Alle 18-vuotiaiden juopumussäilöönotoista vartija faxaa<br />
lastensuojeluviranomaiselle ja toimittaa tutkintasihteerin lokeroon<br />
lastensuojeluilmoituksen lisäksi kopion säilöönottoilmoituksesta.<br />
Säilöönottoilmoituksesta peitetään mahdolliset poliisitoimintaan liittyvät<br />
salassapidettävät tiedot.<br />
• Rikostutkija vastaa sosiaaliviranomaisille ja vanhemmille ilmoittamisesta<br />
sellaisista rikostapauksissa, joista on kirjattu rikosilmoitus. Ellei kuulustelun<br />
yhteydessä saada yhteyttä sosiaaliviranomaiseen ja/tai vanhempiin, on tutkijan<br />
huolehdittava ilmoittamisesta heti, kun se on mahdollista tutkintataktiset seikat<br />
huomioon ottaen.<br />
• Ilmoittaminen tapahtuu täyttämällä lastensuojeluilmoitusta koskeva lomake ja<br />
liittämällä siihen rikosilmoitus- tai pöytäkirjajäljennös ja toimittamalla nämä<br />
tutkintasihteerille faxaamista tai postitusta sekä kirjaamista ja säilyttämistä<br />
varten.<br />
Toiminta on ohjeistettu. Käytössä on ns. Joensuun malli, josta on tehty mikkeliläinen<br />
versio. Lastensuojeluilmoituksia on vähän yli sata/vuosi.<br />
Lasten tekemien rikosten nopeutettu käsittely (poliisi, sovittelutoimi, syyttäjä, tuomioistuin,<br />
sosiaalitoimi, kriminaalihuolto)<br />
• ETL 15 §:n mukainen ennakkoilmoitus heti jutun ilmitultua syyttäjälle<br />
(tutkintasihteeri, tutkija tai tutkinnanjohtaja). Syyttäjä ilmoittautuu tutkijalle,<br />
seuraa asian valmistumista.<br />
• Lasta koskeva henkilötutkinta tilataan heti alkuvaiheessa (tutkintasihteerit).<br />
Tällöin myös lastensuojelu osallistuu alkuvaiheessa lapsen ja hänen perheensä<br />
asioiden käsittelemiseen.<br />
•Juttu saa ”korvamerkinnän” = punainen kansio, jolla se erottuu juttukasasta<br />
muista jutuista. Pöytäkirja toimitetaan samassa kansiossa syyttäjälle.<br />
•Juttu varustetaan erillisellä toimenpide-/aikataululiitteellä, joka seuraa juttua<br />
myös syyttäjälle ja tuomioistuimeen. Liitteenä ”Kuormakirja”.<br />
•Jos asia luonteensa puolesta sopii soviteltavaksi, tieto sovitteluun menee heti,<br />
sovittelu voidaan nopeutettuna aloittaa jo ennen kuulusteluja.<br />
•Tavoite 3 kk:n käsittelyaika, nyt päästy 5–6 kk:n käsittelyaikaan, mutta koettu<br />
yhdeksi parhaaksi mahdolliseksi yhteistyöfoorumiksi.<br />
Toiminta on ohjeistettu.<br />
NURMES<br />
Varhaista puuttumista koskevia asioita on käsitelty Ylä-Karjalan turvallisuussuunnitelmassa,<br />
joka kattaa Nurmeksen kaupungin sekä Juuan ja Valtimon kunnat.<br />
Käytännön tasolla <strong>varhain</strong>en puuttuminen poliisin osalta tarkoittaa tällä hetkellä sitä,<br />
että poliisi toimittaa pääsääntöisesti aina lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille,<br />
kun alaikäinen tavataan päihtyneenä, häneltä tavataan päihdyttäviä aineita<br />
tai hänen epäillään syyllistyneen rikolliseen menettelyyn.<br />
51
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
<strong>Poliisi</strong> on lisäksi mukana niin sanotuissa väliintuloryhmissä, joka koostuu eri viranomaistahojen<br />
edustajista (sosiaali-, koulu- ja kouluterveysviranomainen, seurakunta,<br />
poliisi). Ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin ja ryhmässä käsitellään viranomaisten<br />
kesken lähinnä lastensuojeluilmoitusten kautta esille nousseita ongelmatapauksia.<br />
Nurmeksen kaupungilla ja Juuan sekä Valtimon kunnilla on omat ryhmänsä.<br />
<strong>Poliisi</strong> käy ennaltaehkäisevässä mielessä mahdollisuuksiensa puitteissa kouluissa<br />
pitämässä laillisuuskasvatusta.<br />
Rikosprosessin nopeuttamisen osalta ei ole käytössä sen kummempaa mallia eikä<br />
tutkinnassa ole asetettu mitään tiettyä määräaikaa, minkä ajan kuluessa juttu tulee toimittaa<br />
syyttäjälle tai muutoin päättää. Nuorten jutut pyritään kuitenkin saattamaan loppuun<br />
niin pian kuin vain mahdollista asettamalla ne kiireellisyysluokitukseltaan muita<br />
juttuja parempaan asemaan.<br />
SAVONLINNA<br />
Kiireellistä lastensuojelutarvetta vaativia tilanteita varten on Savonlinnan kihlakunnan<br />
alueelta koottu kuntien sosiaaliviranomaisten päivystyspuhelinnumerot erilliseen<br />
ohjeeseen. Erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa lapsi tarvitsee sijoituspaikkaa, voidaan<br />
sosiaaliviranomaiseen olla yhteydessä ohjeen mukaisesti milloin tahansa virkaajan<br />
ulkopuolella.<br />
Tapahtumaan puuttunut poliisipartio pyrkii saamaan heti tuoreeltaan yhteyden alaikäisen<br />
vanhempiin/huoltajiin joko soittamalla ja/tai toimittamalla alaikäisen kotiin eli<br />
ilmoittaa tapahtumasta. Kotihälytyksien yhteydessä havaituista perheväkivaltatilanteista<br />
taikka muista tapahtumista, joista ei kirjata rikosilmoitusta ja joissa on myös<br />
havaittavissa lastensuojelun tarvetta paikalla käynyt poliisipartio tilaa hälytyskeskuksesta<br />
tehtäväilmoituksen ja täydentää tapahtumaselosteen omilla havainnoillaan.<br />
Rikosilmoitus, täydennetty tehtäväilmoitus taikka muu kirjallinen seloste tapahtumasta<br />
toimitetaan nuorisotiimiläisten lokeroon taikka lähetetään heille sähköpostilla. He tiedottavat<br />
tapahtumasta edelleen sosiaaliviranomaisille. Kaikissa tapauksissa, joissa alle<br />
18-vuotias henkilö on poliisin toimenpiteiden kohteena, lähetetään tieto sosiaaliviranomaisille<br />
ja vanhemmille, mikäli he eivät ole saaneet tietoa verekseltään.<br />
Sakot ja rikesakot<br />
<strong>Poliisi</strong>n alle 18-vuotiaalle henkilölle antamasta sakosta taikka rikesakosta otetaan<br />
kopio, joka toimitetaan nimetylle poliisimiehelle. Sakkojen poliisille jäävään osaan<br />
merkintään vanhempien yhteystiedot ja onko asiasta jo ilmoitettu heille.<br />
Rangaistusvaatimuksen saaneista alle 18-vuotiaista menee kopiolla tieto myös poliisilaitoksen<br />
sosiaalityöntekijälle. Samalla kopio toimii myös lastensuojeluilmoituksena.<br />
Tarkoituksena on laajentaa vallitsevaa puhuttelukäytäntöä mahdollisuuksien<br />
mukaan myös rangaistusvaatimuksen saaneisiin alle 18-vuotiaisiin.<br />
Kun poliisin tietoon tulee rikos, jonka tekijä on alle 15-vuotias, poliisi kirjoittaa asiasta<br />
aina rikosilmoituksen ja ilmoittaa asiasta lapsen huoltajalle. Rikoksesta ilmoitetaan<br />
poliisilaitoksen sosiaalityöntekijälle esim. toimittamalla rikosilmoitusjäljennös hänen<br />
lokeroonsa. Ilmoitusjäljennös toimii samalla myös lastensuojeluilmoituksena.<br />
Rikoksen ollessa näpistys ja tekijän alle 18-vuotias, faksaa poliisi välittömästi rikosilmoitusjäljennöksen<br />
taikka rangaistusvaatimuskopion Varpu-projektin yhdyshenkilölle.<br />
Hän järjestää tapaamisen rikoksentekijän ja tämän huoltajien kanssa. Muualla<br />
asuvien alle 15-vuotiaiden tekijöiden osalta rikosilmoitusjäljennös tai rangaistusvaatimuskopio<br />
toimitetaan sosiaalityöntekijälle, joka ilmoittaa asiasta tekijän asuinpaikkakunnan<br />
sosiaaliviranomaiselle.<br />
Juopumussäilöönotot<br />
Alle 18-vuotiaista juopumuksen vuoksi säilöön otetuista vartija toimittaa kopion säilöönottoilmoituksesta<br />
nimetylle poliisimiehelle ja/tai sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksesta<br />
peitetään mahdolliset poliisitoimintaan liittyvät salassa pidettävät tiedot. Kopio<br />
toimii samalla lastensuojeluilmoituksena.<br />
52
Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä<br />
Rikosilmoitukset ja pöytäkirjat<br />
Rikostutkija vastaa sosiaaliviranomaisille ja vanhemmille ilmoittamisesta sellaisissa<br />
rikostapauksissa, joista on kirjattu rikosilmoitus. Tutkija ilmoittaa alaikäisen kuulustelusta<br />
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poliisilaitoksen sosiaalityöntekijälle, joka<br />
voi toimia sosiaaliviranomaisen edustajana kaikkien kihlakunnan alueen kuntien osalta.<br />
Tämän ollessa estynyt yhteys otetaan kuhunkin sosiaalitoimistoon tai sovittelusihteeriin<br />
(Kerimäen, Enonkosken, Savonrannan ja Punkaharjun nuorten jutuissa). Pääsääntönä<br />
pidetään sitä, että sosiaalilautakunnan edustaja (sosiaalityöntekijä tai sovittelusihteeri)<br />
olisi aina nuoren kuulustelussa mukana.<br />
Ellei kuulustelun yhteydessä saada yhteyttä sosiaaliviranomaiseen ja/tai vanhempiin,<br />
on tutkijan huolehdittava ilmoittamisesta heti, kun se on mahdollista tutkintataktiset<br />
seikat huomioon ottaen. Ilmoittaminen vanhemmille tapahtuu tutkijan toimesta.<br />
Sosiaaliviranomaisille tehtävä ilmoitus tapahtuu em. järjestyksessä.<br />
Nuorten nopeutettu tutkinta<br />
Nuorten (15–17 v.) rikosjutut kulkevat ns. punaisessa kansiossa esitutkinnasta tuomioistuimeen.<br />
Jutut erottuvat ja ne käsitellään muita ennen.<br />
<strong>Poliisi</strong> tilaa henkilötutkinnan sosiaaliviranomaiselta heti tutkinnan alkuvaiheessa, jolloin<br />
lastensuojelun toimenpiteet käynnistyvät tutkinnan kanssa samanaikaisesti. Juttu<br />
varustetaan erillisellä seurantalomakkeella (kuormakirja, liite 2) josta voidaan seurata<br />
rikosprosessin etenemistä. Kuormakirja palautetaan käräjäoikeudesta poliisilaitokselle<br />
nimetylle poliisimiehelle.<br />
Terveyskeskuksen ja SKS:n johtavien lääkärien kanssa on sovittu, että näissä ns.<br />
punaisen kansion jutuissa lääkärintodistustilauksiin merkitään ”KIIREELLINEN koskee<br />
alle 18-vuotiasta rikoksentekijää”. Merkinnän pitäisi nopeuttaa lääkärintodistusten<br />
saantia esitutkintaa varten.<br />
Rikoksen sovittelu käynnistetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tutkija voi<br />
toimittaa rikosilmoitusjäljennöksen Sovittelutoimistoon jo ennen esitutkinnan lopullista<br />
valmistumista. Asianomistajien korvausvaatimuksien viivästyessä Sovittelutoimisto<br />
neuvottelee odotusajan pituudesta syyttäjän kanssa.<br />
SISÄ-SAVO<br />
Nuoret rikoksentekijät<br />
•Kaikista nuorten tekemistä rikoksista ja päihtymistapauksista ilmoitetaan ao.<br />
kunnan sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijät keskustelevat nuorten ja heidän<br />
vanhempiensa kanssa ongelma-alueesta. Lisäksi pääsääntönä pidetään, että<br />
sosiaalityöntekijä on aina nuoren kuulustelussa mukana.<br />
• Nuorten rikoksentekijöiden ehdonalaisvalvontaa on tehostettu Sisä-Savon<br />
kihlakunnan alueella.<br />
• Nuorten rikostentekijöiden kohdalla käytetään mahdollisimman paljon<br />
sovittelumenettelyä.<br />
•Alle 18-vuotiaiden tekemien rikosten nopeutettua käsittelyä noudatetaan<br />
tinkimättömästi.<br />
•Katuvalvontaa suoritetaan yhdessä koulutoimen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen<br />
ja poliisin kanssa. Katuvalvonnalla vähennetään nuorten alkoholin käyttöä ja<br />
alkoholijuomien välittämistä nuorille.<br />
• Yrittäjille on järjestetty koulutusta, jotta he osaisivat suhtautua oikealla tavalla<br />
nuorten tekemiin rikoksiin.<br />
Perheväkivalta<br />
•Kaikki perheväkivaltatapaukset käsitellään yhdessä sosiaalityöntekijöiden<br />
kanssa, myös ne missä ei ole lapsia mukana.<br />
•Perheväkivaltatilanteissa harkitaan erittäin matalalla kynnyksellä aseiden<br />
hallussapitoluvan peruuttamista.<br />
•Kaikkien rattijuoppojen perheolosuhteet ja syyt rattijuopumukseen selvitetään,<br />
jotta saataisiin selville myös muut mahdolliset ongelmatilanteet (alkoholismi,<br />
53
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
perheväkivalta, syrjäytyneisyys jne).<br />
•Väliaikaista lähestymiskieltoa käytetään kohtuullisen matalalla kynnyksellä.<br />
Ennalta estävä toiminta<br />
• Sisä-Savossa panostetaan erityisen voimakkaasti päiväkoti- ja kouluyhteistyöhön<br />
ja näin vaikutetaan jo varhaisessa vaiheessa nuorten asenteisiin. Vuosittain<br />
käydään valistamassa jokaisessa päiväkodissa ja ala-asteiden luokissa. Yläasteilla<br />
painopiste on 8. luokkalaisilla.<br />
• Ylä-asteiden 8. luokkalaisille järjestetään vuosittain (yli 15 vuotta järjestetty)<br />
HELPPIS-viikko, jonka aikana nuorille annetaan valmiuksia selviytyä elämästä<br />
mahdollisimman turvallisesti, hairahtumatta ja mahdollisimman vähin<br />
”vaurioin”.<br />
• Erilaisista riskitekijöistä, tekojen seuraamuksista ja vaikutuksista tiedotetaan<br />
säännöllisesti lehdistössä. Lehdistön avulla vaikutetaan vanhempien asenteisiin<br />
suhteessa nuorisoon.<br />
VARKAUDEN SEUTU<br />
Alle 18-vuotiaiden tekemien rikosten nopeutettu käsittely<br />
Ks. Mikkelin ko. kohta (ohjeistettu).<br />
Rikosasioiden ”läpivirtausaika” on lyhentynyt.<br />
Kummipoliisitoiminta<br />
Kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla on kummipoliisi ja ongelmien ilmaantuessa esim.<br />
koulussa oma kummipoliisi pyrkii selvittämään tilanteen mahdollisimman varhaisessa<br />
vaiheessa. Kummipoliisi käy myös pitämässä oppitunteja mm. laillisuuskasvatuksesta<br />
ja liikenteestä. Vaikutus on erittäin hyvä.<br />
Liikenneturvallisuuskampanja ”Turvallisuus syntyy pienistä teoista” on päiväkoteihin<br />
ja ala-asteille kohdennettu kampanja.<br />
Nuorten päihdepysäkin työntekijöiden läsnäolo alaikäisten kuulusteluissa rikosasioissa,<br />
mitkä liittyvät päihteisiin. Läsnäolo on ollut harvinaista, joten vaikutusta on<br />
vaikea arvioida.<br />
Sovittelutoiminnan käyttäminen etenkin nuorten tekemiin rikoksiin. Sovittelijoiden<br />
määrä on pieni, joten läheskään kaikkia asioita ei voi sinne lähettää.<br />
Lastensuojeluilmoitukset pyritään tekemään kaikista alle 18-vuotiaista rikoksentekijöistä.<br />
Vaikutus riippuu siitä, minkä verran sosiaalitoimi pystyy ja ehtii puuttumaan<br />
asioihin.<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa. Osallistutaan erilaisiin työryhmiin. Vaikutus on ollut<br />
hyvä. Nuoria huumeidenkäyttäjiä ohjataan hoitoon, esim. nuorten päihdepysäkille. Vaikutusta<br />
on vaikea arvioida.<br />
YLÄ-SAVO<br />
On ohjeistettu toimenpiteet lasten (15–17-vuotiaat) tekemien rikosten nopeutetusta<br />
käsittelystä sekä alle 18-vuotiaiden lasten tekemissä rikoksissa ja lastensuojelun tarpeesta<br />
ilmoittamisesta.<br />
Nopeutettu käsittely<br />
Tavoite: saada lapsen tekemän rikollisen teon ja seurauksen välinen aika mahdollisimman<br />
lyhyeksi. <strong>Poliisi</strong>laitoksen tulossopimuksessa vuosille 2005–2006 on tulostavoitteena,<br />
että nuorten tekemien juttujen esitutkinta saatetaan loppuun kuukaudessa.<br />
Kun tehdään rikosilmoitus, jossa epäilty on 15–17-vuotias tai pimeä juttu selviää lapsen<br />
(15–17-vuotiaan) tekemäksi, menetellään seuraavasti:<br />
Rikillä tehdään syyttäjälle ETL 15 §:n mukainen ennakkoilmoitus heti jutun ilmitultua<br />
ja sen tekee ensisijaisesti tutkija ja toissijaisesti tutkinnanjohtaja. Ilmoitus tehdään<br />
sellaisista R-ilmoituksista, jotka todennäköisesti menevät pöytäkirjana syyttäjälle.<br />
Samaan ennakkoilmoitukseen voi jo arvioida mahdollista jutun valmistumisaikaa, jos<br />
se on suinkin mahdollista. Tutkijat lähettävät lasta koskevasta asiasta R-ilmoituksen ja<br />
54
Hyviä käytäntöjä Itä-Suomen läänistä<br />
henkilötutkintapyynnön heti kun se on tutkinnallisesti mahdollista (siis, mitä tapahtunut<br />
on lähes todennäköisellä syyllä selvinnyt) Ylä-Savon kuntien yhteiselle sosiaalityöntekijälle<br />
Iisalmen poliisilaitokselle. Henkilö-tutkintapyynnöstä tutkija ottaa kopio<br />
pöytäkirjan oheismateriaaliin ja tämä lähetetty pyyntö pyydetään palauttamaan suoraan<br />
syyttäjäosastolle. Henkilötutkintaa ei pyydetä sellaisista jutuista joissa rangaistusmaksimi<br />
on vain sakkoa. Lisäksi tutkija tekee jutun tutkintamuistioon maininnan,<br />
että henkilötutkintapyyntö lähetetty.<br />
Juttu saa ”korvamerkinnän” = punainen muovitasku, jolla se erottuu juttukasan<br />
muista jutuista. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan samaisessa punaisessa muovitaskussa<br />
syyttäjälle.<br />
Juttu varustetaan AINA erillisellä kuormakirja/seurantalomakkeella, joka seuraa juttua<br />
syyttäjäosastolle.<br />
Tutkija, tutkinnanjohtaja ja tutkintasihteeri täyttävät sen asianmukaisesti kohdaltaan.<br />
Tutkija kirjaa kuulustelukertomuksiin asianosaisten halukkuuden sovitteluun ja syyttäjäosasto<br />
huolehtii sovittelusta.<br />
Lastensuojelun tarpeesta ilmoittaminen:<br />
Tavoitteena on saada tieto lapsen tekemästä rikoksesta ja lastensuojelun tarpeesta<br />
mahdollisimman nopeasti sosiaaliviranomaisille ja lasten vanhemmille.<br />
Kotihälytykset<br />
• tehtävä on hoidettu paikalla, mutta on havaittavissa runsasta alkoholinkäyttöä ja<br />
paikalla on alle 15-vuotiaita lapsia<br />
• paikalla on alle 18-vuotiaita lapsia ja heillä runsasta alkoholin käyttöä<br />
• paikalla on väkivallan uhan alla oleva puoliso, jolla ei ole näkyviä vammoja eikä<br />
hän halua/uskalla tehdä ilmoitusta esim. lievästä pahoinpitelystä tai<br />
vahingonteosta<br />
Toimenpiteet<br />
• poliisipartio täyttää Itä-Suomen lääninhallituksen poliisin lääninjohdon<br />
laatuprojektin liitteenä olevan ilmoituskaavakkeen (M17) ja laittaa tai toimittaa<br />
sen Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijän lokeroon (lokero on<br />
Iisalmen poliisiaseman kenttähenkilökunnan työhuoneen yhteydessä)<br />
• sosiaalityöntekijä ilmoittaa asiasta kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle ja<br />
tarvittaessa vanhemmille<br />
Päihtyneet nuoret<br />
• poliisilaitokselle tuodut päihtyneet nuoret<br />
• suoraan kotiin tai muuhun paikkaan viedyt nuoret<br />
Toimenpiteet<br />
• poliisipartio tekee säilöönottoilmoituksen sisälle otettavista nuorista ja myöskin<br />
niistä nuorista, jotka vanhemmat hakevat poliisilaitokselta.<br />
• suoraan kotiin tai muuhun paikkaan viedyistä (esim. sairaala) nuorista partio<br />
tekee Häkeen ilmoituksen ja täyttää em. ilmoituskaavakkeen ja toimittaa sen<br />
sosiaalityöntekijän lokeroon<br />
• sosiaalityöntekijä tarkastaa työvuoroissaan nuorten kohdalta päihtyneitten<br />
ilmoitusmapin ja hoitaa nuorista ilmoitukset kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle<br />
ja vanhemmille<br />
• annettu rangaistusvaatimus, rikesakko, kirjallinen huomautus (päihteet ja<br />
häiriökäyttäytyminen)<br />
• Iisalmen partiot laittavat RV:n C-kappaleen ja valokopion rikesakosta tai<br />
huomautuksesta sosiaalityöntekijän lokeroon ja palvelutoimistot lähettävät<br />
samat tiedot postitse sosiaalityöntekijälle<br />
• sosiaalityöntekijä ilmoittaa kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle ja tarvittaessa<br />
vanhemmille<br />
Kun tehdään rikosilmoitus, partio voi lähettää tai toimittaa kopion R-ilmoituksesta tai<br />
ilmoittaa sähköpostitse tapahtumasta sosiaalityöntekijälle. Ilmoitusta lähetettäessä<br />
huomioitava, että tapahtumista on oltava riittävästi faktatietoa. Muutoin noudatetaan<br />
55
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
19.1.2005 annettua ohjetta 15–17-vuotiaan tekemien rikosten nopeutetusta käsittelystä.<br />
Alle 15-vuotiaan tekemästä rikoksesta tutkintasihteeri lähettää tutkinnan lopettamispäätöksen<br />
sosiaalityöntekijälle, joka ilmoittaa kunkin kunnan sosiaalilautakunnalle<br />
ja vanhemmille.<br />
Iivarit ry:n K18-kampanja ja K18-hanke<br />
<strong>Poliisi</strong> lähti mukaan paikallisen vanhempainyhdistyksen aloittamaan K18-kampanjaan<br />
Iisalmessa syksyllä 2002. Aluksi järjestettiin yhteiset palaverit paikkakunnalla alkoholia<br />
ja/tai tupakkaa myyvien yritysten (ravintolat, kaupat, kioskit, huoltoasemat) ja kaikkien<br />
yhteistyötahojen kanssa. Palavereissa yritykset sitoutuivat entistä tarkemmin tarkistamaan<br />
iän kaikilta nuoren näköisiltä henkilöiltä, myös kaikilta tutuilta nuorilta. Käytännössä<br />
tämä tarkoitti alle 25-vuotiailta näyttäviä, jolloin ”haaviin” jäävät todennäköisesti<br />
myös 17-vuotiaat ikäistään vanhemmalta näyttävät nuoret. Ulkoisena merkkinä<br />
osallistumisestaan K18-kampanjaan yritykset liimasivat ulko-oviinsa ison pyöreän<br />
K18-tarran ja kaikille kassoille pienemmän K18-tarran, joissa oli teksti ”Olemme mukana<br />
Iivarit ry:n K18-kampanjassa”. Tarra ilmaisee alaikäisille nuorille, että tässä paikassa<br />
tarkistetaan ikä tavallista tarkemmin, joten älä edes yritä ostaa meiltä! Täysi-ikäisille<br />
nuorille tarra ilmaisee, että ikä tarkistetaan myös sinulta, joten ”ole hyvä, ja esitä henkilötodistus<br />
pyytämättä ovimiehelle/kassalle”. K18-kampanjan saama julkisuus paikkakunnalla<br />
antaa kaikille tavallisille vanhemmille/aikuisille luvan puuttua näkemiinsä<br />
epäkohtiin. K18-kampanja todettiin toimivaksi tavaksi puuttua alaikäisten alkoholi- ja<br />
tupakkahankintoihin ja kampanjan levittämiseksi muihin Ylä-Savon kuntiin saatiin projektirahoitusta<br />
RAY:ltä 3 vuodelle, siis vuosille 2005–2007. K18-toimintaa on aloiteltu<br />
myös Ylä-Savon ulkopuolisilla paikkakunnilla, esim. Varkaus, Ähtäri ja Espoon Leppävaara.<br />
K18-toiminnan johtoajatuksena on, että kukin paikkakunta muokkaa sen omiin<br />
tarpeisiinsa sopivaksi ja omannäköisekseen, jolloin siitä tulee paikkakunnan (paikallisten<br />
vanhempien ja yhteistyötahojen) oma juttu ja sitoutumisen aste on tällöin korkeampi.<br />
Varsinaista rahoitusta ei tarvita, K18-tarran painattaminen on ainoa kustannus.<br />
Muilta osin toiminta pohjautuu vapaaehtoistyöhön, jota on mahdollista toteuttaa millä<br />
tahansa paikkakunnalla.<br />
K18-hanke 1.3.2005 alkaen ja K18-hankkeen tavoitteet<br />
Hankkeen tavoitteena on ehkäistä alaikäisten alkoholi- ja tupakkatuotteiden hankkimista<br />
ja siten ainakin siirtää näiden tuotteiden kokeilun aloittamista. Tavoitteena on<br />
sitouttaa toimintaan erilaisia henkilöstöryhmiä ja siten korostaa kaikkien tavallisten<br />
ihmisten vastuuta alaikäisten päihdehankinnoista. Toiminnalla tehostetaan jo nyt lakisääteisiä<br />
asioita (esim. myyntikielto alaikäiselle) ja saadaan yrittäjät vakuuttuneiksi<br />
omavalvonnan tehostamisen tarpeellisuudesta. Yrittäjät saadaan sitoutumaan asiaan,<br />
kun he itse ovat mukana pohtimassa kullekin kunnalle sopivia pelisääntöjä. Samoin<br />
viranomaisten mukana olo tuo joustavuutta alkuvaiheessa käytäntöjen luomisessa.<br />
Hankkeen käynnistymisvaiheessa muodostuva verkosto luo hyvän pohjan yhteistyölle<br />
jatkossa. Alaikäisten alkoholiostojen vaikeutuessa puututaan mahdollisesti sijalle<br />
tulevaan alkoholituotteiden välittämiseen poliisivalvontaa tukemalla (esim. kansalaisten<br />
ilmoittamiskynnys madaltuu) ja tiedottamisen keinoin (esim. myös oman vanhemman<br />
antama alkoholi on välittämistä).<br />
Vanhempainyhdistyksen yhteistyötahoja K18-hankkeessa<br />
Ylä-Savon kihlakunnan poliisilaitos, Itä-Suomen läänin alkoholitarkastajat, kuntien<br />
nuorisotyöntekijät, kuntien terveystarkastajat, nuorisoneuvostot, seurakuntien<br />
nuorisotyöntekijät ja muut kunnassa nuorten hyväksi toimivat vapaaehtoisjärjestöt.<br />
56
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
OULUN LÄÄNISTÄ<br />
HAAPAJÄRVI<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa: Viranomaisten välinen yhteistyö (seurakunta, koulut,<br />
kouluterveydenhoito, kaupungin nuorisotoimi, sosiaalitoimi, nuorten työpaja, ammattioppilaitos)<br />
on toiminut jo ainakin kymmenen vuotta. Toiminnassa pääpaino on nuorten<br />
asioiden ja tilanteen (erityisesti päihteiden käyttö) seuraaminen, erilaisten toimintojen<br />
ja tilaisuuksien järjestäminen nuorille itselleen ja nuorten vanhemmille. <strong>Poliisi</strong><br />
on ollut mukana toiminnassa aktiivisesti ja näkyvästi koko ajan (Haapajärvi ja Reisjärvi).<br />
<strong>Poliisi</strong> on ollut mukana kunnallisen lapsipoliittisen suunnitelman laadinnassa<br />
(Haapajärvi). Yhteistyössä muiden sidosryhmätahojen kanssa tehty projekteja mm.<br />
moniammatillinen työryhmä, tiettyjen nuorten syrjäytymisen estämiseksi tehty harrastestipendirahasto<br />
ja erilaisia päihdetyöprojekteja (Pyhäjärvi).<br />
Lähipoliisitoiminta<br />
<strong>Poliisi</strong> on lähipoliisitoimintamuotoon liittyen ollut jo vuosia sitten organisoimassa, ja<br />
myös mukana käytännön vanhempainpartiotoiminnassa. Se on toiminut perjantai-iltaisin<br />
ja varsinkin Haapajärvellä, ja sillä on ollut selkeä katukuvaa rauhoittava vaikutus.<br />
Seurakunta on ollut aktiivinen tässä toiminnassa ja tarjonnut joka syksy mukana olleille<br />
vanhemmille ruokailun iltatilaisuudessa. <strong>Poliisi</strong> on tässä tilaisuudessa aina käyttänyt<br />
puheenvuoron kuluneesta kesästä (Haapajärvi ja Reisjärvi). Oman tärkeän osansa<br />
perjantai- ja lauantai-iltojen katukuvan rauhoittamiseen tuo myös poliisin mahdollisimman<br />
näkyvä partiointi kyläkuvassa ja jalkautuminen esim. nuorisotalolle, jota on<br />
harrastettu usein (Haapajärvi ja Reisjärvi).<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta<br />
NuPo-toiminta on ollut poliisilaitoksella jo vuosikausia suunniteltua ja aktiivisesti käytännöissä<br />
vaikuttavaa. Toiminta on organisoitu ja vastuutettu jokaisessa alueellisessa<br />
yksikössä. Laitoksella on voimassa asiaa koskeva vahvistettu suunnitelma. Kouluvierailut<br />
painottuvat vakiintuneesti laillisuuskasvatukseen ja liikennevalistukseen. Vanhempainilloissa<br />
poliisi on aina pyydettäessä mukana puhumassa ajankohtaisista<br />
asioista. Toimintamuodolla on kyselytutkimustiedon mukaan merkittävää vaikuttavuutta<br />
(koko kihlakunta).<br />
Yläasteella pidetään oppitunteja, joissa on kerrottu mitä seuraa, jos nuori jää rikoksen<br />
tekemisestä kiinni (esim. näpistykset, alkoholijuoman hallussapito, viritetty mopo).<br />
Lisäksi paikallisten kauppiaiden kanssa on sovittu, että kun nuori jää näpistyksestä kiinni,<br />
niin aina siitä tulee poliisille ilmoitus. Kauppiaiden ja palvelutoimistonpoliisien<br />
kanssa sovittu menettelytapa:<br />
• asiasta kirjataan rikosilmoitus<br />
• alle 15-vuotias puhutellaan tapahtumapaikalla, 15–18-vuotiaalle normaalit<br />
esitutkintatoimenpiteet<br />
• kuljetetaan kotiin tai vanhemmat tulevat noutamaan lapsen, tällöin ilmoitus<br />
tapahtuneesta vanhemmille<br />
• asiasta kirjataan lastensuojeluilmoitus, joka lähetetään heti sosiaalityöntekijälle<br />
(Pyhäjärvi)<br />
Tällaisen toimintamuodon vaikuttavuutta voidaan arvioida esim. rikostilastotietojen<br />
avulla (nimike/ikäryhmä/syyllistyneiden määrä). Useilla paikkakunnilla on kuluvan vuoden<br />
aikana tapahtunut ilahduttavaa tilastollista vähentymistä omaisuusrikosmäärissä.<br />
Muuta toimintaa: usean vuoden ajan on toteutettu poliisin alulle panemaa ns.<br />
”Kesää kohti” -infoa yläasteen oppilaille. Näissä tilaisuuksissa seurakunta, kaupungin<br />
nuorisotoimi ja poliisi ovat käyttäneet omat puheenvuoronsa ja antaneet evästykset<br />
tulevalle kesälle. <strong>Poliisi</strong> on painottanut voimakkaasti alaikäisten kaljoittelu-asiaa ja on<br />
käyty läpi ns. pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Tämä toiminta on rauhoittanut<br />
57
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
monena vuonna esim. juuri koulujen päättymiseen liittyvää monin paikoin riehakasta<br />
viikonloppua (Haapajärvi ja Reisjärvi). Toinen kevääseen liittyvä jo perinteinen tapahtuma,<br />
jossa poliisi on ollut mukana alusta asti, on ns. kuutosseikkailu. Siinä tulevat<br />
seiskaluokat kootaan yhteen ensimmäisen kerran erilaisten rastitehtävien merkeissä.<br />
Yhtenä osana on poliisirasti, jossa toiminnan lisäksi on puhuttu aina hieman alkoholin<br />
ja tupakan käytöstä. Koulumaailmasta on tullut sellaisia viestejä, että tämä toiminta<br />
on tasoittanut siirtymistä ala-asteelta yläasteelle (vaikuttavuus). Käytännössä on nähty<br />
hyvänä, että tässä murrosvaiheessa myös poliisi on mukana (Haapajärvi ja Reisjärvi).<br />
Kevääseen kuuluu ja on kuulunut jo yli kymmenen vuoden ajan perinteinen poliisit<br />
vastaan yläaste pesäpallon hegemoniaottelu. Pelit ovat varsinkin viime vuosina olleet<br />
todella tiukkoja ja päättyneet usein yläasteen niukkaan muutaman juoksun voittoon.<br />
Peli liittyy yläasteen toimintapäivään ja paikalla ovat peliä seuraamassa aina kaikki<br />
oppilaat ja opettajat (Haapajärvi ja Reisjärvi).<br />
Onnettomuuksien ehkäisy<br />
<strong>Poliisi</strong>n aktiivinen toiminta kunnallisissa liikenneturvallisuustyöryhmissä, liikenneturvallisuusstrategiatyössä,<br />
alueellisessa onnettomuustutkintalautakunnassa (tiedottaminen)<br />
sekä vanhusväestön järjestöissä pidetyissä turvallisuusinfo-illoissa (koko kihlakunta).<br />
Kuluvan syksyn aikana poliisi on puuttunut yhdessä liikkuvan poliisin kanssa<br />
tehokkaasti viritettyihin mopoihin. Seurauksena erilaisia rangaistuksia, muita taloudellisia<br />
seuraamuksia, ajo-oikeuspäätöksiä ja palavereja vanhempien kanssa yksittäistapauksista<br />
(Haapajärvi ja Reisjärvi).<br />
Liikenneturvallisuus<br />
Kuten edellä Onnettomuuksien ehkäisy -kohdassa on esitetty.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat<br />
Haapajärven kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa laadittiin poliisivetoisesti, samanlaista<br />
toimintamuotoa käyttäen kunnalliset turvallisuussuunnitelmat vuonna 2002. Vuonna<br />
2004 kaikkien työryhmien kanssa on pidetty päivitystilaisuus, jossa on käsitelty<br />
rikostilannetta ja turvallisuuskyselytutkimusta sekä käyty läpi paikallisesti merkittäviä<br />
asioita. Toiminnan voidaan arvioida ainakin lisänneen kuntatason aktiivitoimijoiden<br />
tietoisuutta alueensa turvallisuudesta sekä tuoneen esiin erilaisia paikkakuntakohtaisia<br />
yhteistyömuotoja. Seuraava päivityskierros vuonna 2006 (koko kihlakunta).<br />
Syrjäytymisen ehkäisy<br />
Kuten edellä Yhteistyö, LäPo ja NuPo -kohdissa on esitetty.<br />
Päihteet<br />
Alhaisen puuttumisen toimintamalli havaittuihin nuorten alkoholirikoksiin liittyen, mikä<br />
ilmenee selkeästi rikostilastotiedoissa (koko kihlakunta, etenkin Nivala).<br />
<strong>Poliisi</strong> on tehnyt alkoholivalvonnan projekteja, joissa on valvottu siviiliasuisesti ja<br />
-autolla nuorille alkoholivälittäjiä sekä ongelmallisiksi koettuja anniskelupaikkoja (koko<br />
kihlakunta).<br />
<strong>Poliisi</strong> on viranomaistyöryhmässä sovitun mukaisesti aika ajoin lähettänyt eri liikkeisiin<br />
muistutuskirjeitä tupakan ja alkoholin myymisestä alaikäisille. Alkoholin välittämiseen<br />
alaikäisille on pyritty mahdollisuuksien mukaan puuttumaan ja jos alaikäisiä<br />
(alle 18-vuotiaita) tavataan kylällä alkoholin vaikutuksen alaisena, toimitetaan heidät<br />
kotiin tai soitetaan vanhemmat hakemaan poliisilaitokselta. Käydään tuoreeltaan keskustelu<br />
vanhempien kanssa (Haapajärvi ja Reisjärvi).<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksella ja syyttäjänosastolla on ollut yli 2 vuotta toiminnassa erityinen nuorten<br />
ensikertalaisten huumausaineen käyttörikoksiin syyllistyneiden puhuttelujärjestely.<br />
Puhutteluja on ollut 7 kpl. Vaikuttavuustietona voidaan ilmoittaa, että noin puolessa<br />
tapauksista ei ole määräajan jälkeen ilmennyt mitään uusia rikoksia (koko kihlakunta).<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on osallistunut alueen kuntien päihdestrategian laadintaan (koko kihlakunta).<br />
Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksen, syyttäjäosaston ja käräjäoikeuden välillä on jo useita vuosia ollut eri-<br />
58
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
tyinen seurantajärjestelmä, jossa juttukohtaisella lomakkeella seurataan asian käsittelyn<br />
kestoa ja toimia eriviranomaisissa. Näistä lomakkeista on syyttäjä vuositasolla<br />
laatinut koonnoksen, jossa olevia tietoja on käytetty viranomaisten yhteistapaamisissa<br />
sekä kukin taho omassa kehittämis- ja seurantatoiminnassa. <strong>Poliisi</strong>n tavoitteissa on<br />
saada esitutkinta suoritetuksi alle 45 vuorokaudessa suurimmassa osassa tapauksia<br />
eli 75%:ssa ”nopeimmista” jutuista (koko kihlakunta).<br />
Väkivalta<br />
<strong>Poliisi</strong> on osallistunut perheväkivallan ehkäisemiseen tähtäävän kunnallisen toimintamallin<br />
suunniteluun (Haapajärvi).<br />
Rattijuopot<br />
Ei erityisiä normaalista poliisitoiminnasta eroavia toimintamuotoja.<br />
Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin<br />
<strong>Poliisi</strong>lla ja alueen kunnilla on jo vuosia ollut sovittuna ja toiminnassa huumausaineiden<br />
käyttörikoksiin syyllistyneiden ongelmakäyttäjien hoitoonohjausmenettely. <strong>Poliisi</strong>miehet<br />
informoivat asiakkaita, etenkin rikoksen uhreja erilaisista palvelumuodoista<br />
(koko kihlakunta).<br />
Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle<br />
Tiedottamista tapahtuu turvallisuus- ja liikenneturvallisuussuunnitelmien päivityksen<br />
yhteydessä työryhmissä sekä poliisin arkityössä yksittäistapauksissa salassapitosäännösten<br />
asettamissa rajoissa (koko kihlakunta).<br />
<strong>Poliisi</strong>lla on ohjeistettuna alhainen kynnys tehdä lastensuojelulain 40 §:n mukaisia<br />
lastensuojeluilmoituksia. Nuorten alle 18-vuoiaiden tekemien rikosten osalta ja muuten<br />
nuoria koskevista tapahtumista, jos on vähänkään aihetta, laaditaan lastensuojeluilmoitus.<br />
Tämän lisäksi hyvin monet poliisimiehet ovat tapauksista yhteydessä heti tuoreeltaan<br />
lasten vanhempiin ja näin tieto välittyy mahdollisimman tuoreena kotiin.<br />
Usein tehdään sopimus, että nuori kertoo itse asian kotona ja poliisi soittaa joko myöhemmin<br />
samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä. Poikkeuksetta nuoret<br />
ovat kertoneet tapauksen. Tämä aktiivinen toiminta on nähty sosiaali- ja koulutoimessa<br />
tärkeänä (vaikuttavuus). <strong>Poliisi</strong>laitoksen määrällisenä tavoitteena on vähintään 100<br />
lastensuojeluilmoitusta vuodessa. <strong>Poliisi</strong>laitoksen edustaja on osallistunut lastensuojeluilmoitusta<br />
koskevan monografian laadintaan (2003) ja esitelmöinyt aiheesta poliisihallinnossa<br />
ja yhteistyötahoilla (koko kihlakunta).<br />
HAUKIPUDAS<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta<br />
Kihlakunnan nimetyt henkilöt jotka yhdessä kuntien koulutoimen kanssa koordinoivat<br />
esim. laillisuuskasvatusoppitunnit mahdollisimman kattavasti.<br />
Uskalla sanoa ei ja siihen liittyvät labyrintit on esim. 2004 käyty jokaisessa kunnassa,<br />
poliisi aina mukana suunnittelussa ja toteutuksessa.<br />
Lisäksi esim. 2005 keväällä kihlakunnan pohjoisen alueen kaikki ala-asteen oppilaat<br />
saivat laillisuuskasvatusta joka suunniteltiin ja tehtiin pienoisnäytelmänä yhdessä<br />
nuorisotoimen kanssa.<br />
Labyrinttitoiminta on saanut ”perinteet” ja esim. näytelmä on uusi kokeilu ja poliisilähtöinen.<br />
Liikenneturvallisuus<br />
Osallistuttu koulujen liikenneturvallisuustapahtumiin ja lähinnä liikennekäyttäytymiseen<br />
polkupyörällä.<br />
Toiminta on normaalia kanssakäymistä koulujen ja lasten parissa.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat<br />
Suunnitelmat on tehty ja osa suunnitelmista on päivitetty 2005. Ohjeet ovat valtakunnallisia.<br />
Osallistuttu mm. koulujen liikenneturvallisuutta parantaviin kokouksiin ja katselmuksiin.<br />
59
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Syrjäytymisen ehkäisy<br />
<strong>Poliisi</strong>henkilöt perustaneet yhdistyksen Pokart ry joka on vuosittain yhdessä koulutoimen<br />
kanssa valinnut nuoria joille on tarjottu elämyksiä eri toimintaympäristössä. Toiminta<br />
on vapaaehtoista ja vapaa-ajalla tehtyä palkatonta nuorisotyötä.<br />
Lähipoliisitoiminta<br />
Kihlakunnan poliisilaitoksella on henkilöstö jaettu kolmeen alueelliseen vastuuryhmään.<br />
Ryhmät itsenäisesti hoitavat alueensa esim. valistuskohteet, vierailupyynnöt,<br />
poliisitoimen esittelyt, yhteydet liikelaitoksiin, eri viranomaisiin, päättäjiin.<br />
Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle<br />
<strong>Poliisi</strong> tiedottaa rikoksista ja häiriöistä alle 18-vuotiaiden tekemissä asioissa lastensuojeluilmoituksin.<br />
KAJAANI<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on ollut osaltaan mukana toteuttamassa vuodesta 1999 alkaen kainuulaista<br />
”Rajat ovat rakkautta” -ohjelmaa, jossa eri viranomaistoimin pyritään vaikuttamaan<br />
varhaisella puuttumisella nuorten päihteiden käyttöön. Keskeisenä toimintamallina<br />
poliisilla on nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen ja lastensuojeluilmoitusten<br />
lähettäminen sosiaaliviranomaiselle. Tiedon kulkua ja varhaista puuttumista on tehostanut<br />
Kajaanin kaupungin ja sittemmin Kainuun maakuntahallinnon sosiaalityöntekijän<br />
sijoittaminen Kajaanin poliisilaitokselle. Myös perheväkivaltatapauksista ja muista<br />
akuuteista sosiaalitoimen toimialaan liittyvistä poliisitehtävistä tiedonkulku sosiaaliviranomaiselle<br />
on nykyään lähes reaaliaikaista.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on kumppanina Kriminaalihuoltolaitoksen Kajaanin aluetoimiston hallinnoimassa<br />
POMO-projektissa (= polulle mentorin ohjauksessa). Eu-rahoitteisen projektin<br />
tavoitteena on kainuulaisten nuorten rikoskierteen katkaisu ja alueelle vapautuvien<br />
vankien tukeminen päihteettömään ja rikoksettomaan elämään hankkeen palkkaamien<br />
mentoreiden tuella sekä moniammatillisen verkoston yhteistyöllä. Kajaanin<br />
poliisipäällikkö on ohjausryhmän varapuheenjohtajana ja rikoskomisario työvaliokunnan<br />
jäsenenä. Keskeisenä roolina poliisilla on tunnistaa rikoskierteeseen ja syrjäytymisvaaraan<br />
joutuneet nuoret ja ehdottaa heille projektiin osallistumista. <strong>Poliisi</strong>laitos<br />
oli mukana vuosina 2002–2005 vastaavansisältöisessä Youth Rise – Rikoskierre<br />
Seis -projektissa, jossa varsinkin 15–17-vuotiaille nuorille suunnatut tukitoimet ainakin<br />
lyhyen aikavälin tarkastelussa vaikuttivat rikosten tekoa ja päihteiden käyttöä<br />
vähentävästi. Hanke palkittiin Oulun läänin rikostorjunnan tunnustuspalkinnolla.<br />
Varhainen puuttuminen nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan yhteydessä<br />
on Kajaanin kihlakunnan poliisilaitoksella huomioitu nuorten tekemiksi epäiltyjen<br />
rikosten nopeutettuna esitutkintana. Tutkijat on ohjeistettu tutkimaan alle 18-vuotiaan<br />
rikoksesta epäillyn rikosjutut muita nopeammin ja säilyttämään jutun asiakirjoja<br />
punaisessa muovitaskussa, jonka huomioväri kiinnittää prosessin kaikissa vaiheissa<br />
huomiota siihen, että asia on hoidettava ilman viivytystä. Edelleen tutkija tilaa jo<br />
esitutkintavaiheessa henkilötutkinnan, mikä nopeuttaa prosessin muita vaiheita.<br />
Nopeutetulla esitutkinnalla voidaan turvata rikosprosessin nuorten tekemiksi epäiltyjen<br />
rikosten koko rikosprosessin nopea käsittely. Siihen ovat sitoutuneet kaupungin<br />
sosiaalitoimi henkilötutkintojen osalta sekä paikallinen syyttäjäosasto ja käräjäoikeus.<br />
Kajaanin poliisilaitos on sitoutunut tulossopimuksessaan siihen, että nuorten rikoksentekijöiden<br />
esitutkintaa nopeutetaan ja nuoria tuetaan rikoksettomaan elämään.<br />
Kajaanin kaupungin ydinkeskustan häiriöiden ennalta estämiseksi Kajaanin turvallisuussuunnitelmaan<br />
sisällytetty kameravalvonta on toteutettu kaupungin, yrittäjien ja<br />
poliisilaitoksen yhteistyöllä. Kameravalvonnan piiriin kuuluvalla ydinkeskustan pääkadulla<br />
(Kauppakatu) häiriöt vähenivät kameroiden käyttöönottovuonna 2004 noin 60<br />
prosenttia.<br />
Kajaanissa on toiminut loppuvuodesta 2001 lähtien kaupungin hallituksen asettama<br />
Lapsi- ja nuorisoasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut laatia<br />
Kajaaniin lasten ja nuorten ohjelma sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja lasten ja nuor-<br />
60
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
ten hyvinvoinnin lisäämiseksi Kajaanissa. Sen lisäksi neuvottelukunta on itse määritellyt<br />
tavoitteekseen lisätä yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin sekä kaupungin<br />
eri hallintokuntien ja lautakuntien välillä lasten ja nuorten asioiden edistämiseksi.<br />
Vuonna 2003 vietettiin Kajaanissa lasten ja nuorten vuotta, jota neuvottelukunnan<br />
perustama alatyöryhmä koordinoi. Neuvottelukunnan toimikausi päättyi vuonna 2004<br />
eikä uusi neuvottelukunta ole vielä aloittanut toimintaansa. <strong>Poliisi</strong>lla on ollut edustus<br />
neuvottelukunnassa.<br />
Lasten ja nuorten ohjelmassa oli viisi eri kärkihanketta, joista ainakin kahta ollaan<br />
tänä vuonna toteuttamassa (maakunnallinen nuorten neuvonta- ja tiedotuskeskus on<br />
perusteilla, erilaisia lähidemokratia-hankkeita ollaan kehittämässä). Kajaanin lasten ja<br />
nuorten ohjelman laatiminen perustuu valtuustoaloitteeseen, jossa edellytettiin neuvottelukunnan<br />
perustamista Kajaaniin.<br />
KUHMO<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa: Komisario on mukana Rästy ry. toiminnassa. Ohjaa Rästyyn<br />
lähinnä nuoria sopimaan (sovitteluun) sellaisissa tapauksissa missä asianosaiset<br />
ovat halukkaita sopimaan. Näitä tapauksia on jokunen vuodessa ja tulokset ovat olleet<br />
ihan hyviä. Lisäksi komisario kuuluu Pomo (polulle oman mentorin ohjauksessa) projektiin.<br />
Projektin tarkoitus on auttaa vankilasta vapautuvia nuoria kaidalle tielle. Komisario<br />
kuuluu Pomo projektin ohjaustyöryhmään. Toiminta on vasta aluillaan ja projektiin<br />
liittyvänä ollut kaksi kokousta.<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta: Kuhmon kihlakunnassa vierailemme oppilaitoksissa<br />
oppilaitosten pyynnöstä aina kun vain on mahdollista, poliisimiehet pitävät oppitunteja<br />
pyydetyistä aiheista sekä osallistumme lasten liikennekilpailuihin. Palaute on ollut<br />
myönteistä.<br />
Onnettomuuksien ehkäisy: Paikallislehdissä uutisoinnin ohessa olemme kertoneet<br />
kuinka mahdollisesti voisi suojautua kun annettu uutinen on liittynyt anastusrikokseen.<br />
Liikenneturvallisuus: Komisario on mukana Kuhmon kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmässä<br />
ja heillä on valmisteilla parasta aikaa Kuhmoon liikenneturvallisuussuunnitelma.<br />
Yleisestä turvallisuussuunnitelmasta nms. Tervonen on käynyt keskusteluja kaupungin<br />
johdon kanssa ja sen asian tiimoilta on tarkoitus kokoontua eri sidosryhmien<br />
kanssa lähiaikoina.<br />
Päihteet, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen: Kuhmon kihlakunnassa on pyrkimys<br />
saada nuorten tekemien rikosten esitutkinta valmiiksi n. kuukaudessa, ja olemmekin<br />
onnistuneet siinä aika hyvin.<br />
Rattijuopot: Suoritamme puhalluksia muun partioinnin yhteydessä, rattijuoppojen<br />
määrä suhteutettuna puhalluksiin on aika korkea johtuen siitä, että poliisipartiot osaavat<br />
kohdistaa puhallukset oikeisiin henkilöihin.<br />
Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin: Opastamme kansalaisia kääntymään sellaisten<br />
palveluiden tuottajien puoleen mitä he tarvitsevat (sosiaalipuoli, AA-kerhot ym).<br />
Kartoituksessa ilmenevissä muissa kohteissa meillä ei ole toistaiseksi mainittavaa toimintaa.<br />
KUUSAMO<br />
Kuusamon kihlakunnan alueella on käytössä erilaisia varhaisen puuttumisen muotoja<br />
(nupo, liikenneturvallisuustyöryhmä, syrjäytymisen ehkäisyssä päättynyt Rise-projekti,<br />
joka jatkuu Pomo-hankkeella, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen ym.), joita<br />
käytetään nuorisotyössä yleensä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.<br />
Edellä mainitut eivät poikkea muista poliisihallinnossa käytössä olevista hankkeista,<br />
joten niitä ei erikseen raportoida.<br />
Kotiintulosuositus otettiin käyttöön Kuusamon kihlakunnan poliisilaitoksen esityksestä<br />
yhteistyöpalaverissa eli ns. ”Nuorisoparlamentissa” 20.12.2001, jossa tilaisuudessa<br />
oli edustettuna poliisin lisäksi päihdetyön, nuorisotyön, koulujen, urheiluseuran<br />
61
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
ym. edustajat. Kotiintulosuositukset sovittiin seuraavasti:<br />
– ala-asteikäiset: arkisin klo 20.00<br />
viikonloppuisin klo 21.00<br />
– yläasteikäiset: arkisin klo 21.00<br />
viikonloppuisin klo 24.00<br />
Kotiintulosuositusten ajatuksena oli vanhempien kasvatustyön tukeminen siten, että<br />
vanhemmilla on yhtenäiset lastensa kotiintuloajat ja he saavat toiminnalleen muiden<br />
vanhempien ja viranomaisten tuen.<br />
Toiminnasta on saatu hyvää palautetta vanhemmilta ja kotiintulosuosituksia markkinoidaan<br />
koulujen vanhempien illassa ym. Käsitykseni mukaan toiminta on varsin<br />
vakiintunut ja toimintaa on käyty esittelemässä muillekin kiinnostuneille.<br />
LIMINKA<br />
Limingan kihlakunnan poliisilaitos tekee jatkuvaa yhteistyötä alueen 11 kunnan eri<br />
viranomaisten kanssa. Tässä työssä on pohjana kunnallisten turvallisuussuunnitelmien<br />
mukainen toiminta. Toiminnassa on ainakin viiden vuoden ajan ollut keskeisenä<br />
ohjenuorana ”<strong>varhain</strong>en puuttuminen” eli puuttuminen ongelmiin heti niiden tultua<br />
havaituksi.<br />
Vuonna 1998 koululaisille tehdyssä turvallisuuskyselyssä ja poliisin sekä sosiaalitoimen<br />
havaintojen mukaan Tyrnävän kunnassa ja muutamissa muissa kihlakunnan<br />
kunnissa oli kasvava ”huumeongelma”. Asiaan puututtiin heti kunnanjohtajan tukemana<br />
laajassa yhteistyössä kunnan toimijoiden ja erityisesti sosiaali- ja nuorisotoimen<br />
sekä poliisin toimesta. Sosiaalitoimi puhutteli tiedossa olevat käyttäjät ja oli yhteydessä<br />
koteihinsa. Tietoon tulleet 2 välittäjää kunta sijoitti perhekoteihin toiselle paikkakunnalle.<br />
Tulokset olivat todella hyviä. Nuorten huumeiden käyttö tuosta ajasta ko. kunnissa<br />
on vähentynyt.<br />
Vuonna 2000 Tyrnävän yläasteella havaittiin väkivalta- ja väkivallan pelko-ongelma<br />
vastaavassa kyselyssä. Asia analysoitiin ja havaittiin kahden hieman syrjäytyneen nuoren<br />
”terrorisoivan” koulussa. Asiassa pidettiin kaksi eri tapaamista, joissa olivat mukana<br />
sosiaali-, koulu- ja terveystoimi sekä poliisi ja ongelmanuoret sekä heidän vanhempansa.<br />
Asia korjaantui ja nyt kouluturvallisuus on paljon parempi.<br />
Samassa kyselyssä 2000 havaittiin Rantsilassa selvästi valtakunnan keskitasoa korkeammat<br />
päihteiden käyttöluvut nuorison keskuudessa. Asiaan puututtiin samalla<br />
tavalla kuin Tyrnävän huumeongelmaan ja tulokset ovat olleet hyviä. Rantsilan nuorten<br />
päihteiden käyttö on tänä päivänä selvästi alle valtakunnan keskitason. Samalla<br />
tavalla on hoidettu Rantsilassa 2002 ilmennyt huumeongelma.<br />
Aloitteen tekijänä on näissä tapauksissa ollut se taho, joka on ensiksi ongelman<br />
havainnut tai aloite on tullut alueen nuorille kahden vuoden välein tehdystä turvallisuuskyselystä.<br />
Toiminnan pohjana ovat viranomaisten välillä vallitsevat avoimet ja luottamukselliset<br />
yhteistyösuhteet ja halu toimia nuorten parhaaksi. Kihlakunnan alueella <strong>varhain</strong>en<br />
puuttuminen toimii parhaiten ns. Lakeuden alueella, johon kuuluvat Limingan, Lumijoen,<br />
Rantsilan ja Tyrnävän kunnat, joissa toimii eri viranomaisten muodostama vapaaehtoinen<br />
turvallisuustyöryhmä.<br />
Työryhmä kokoontuu kaksi–kolme kertaa vuodessa ja keskustelee ilmenneistä ongelmista<br />
sekä keinoista hoitaa niitä. Tämä sama työryhmä päivittää alueen kuntien yhteisen<br />
turvallisuussuunnitelman vuosittain. Työryhmän toimintamalleina ovat olleet yllämainitut<br />
yksilöidyt puuttumiset ongelmiin sekä toimintamallien tekeminen. Työryhmä<br />
on laatinut viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöön toimintatapaohjeet päihde-,<br />
väkivalta- ja näpistelytapausten osalta.<br />
Vastaavaa toimintaa on sovellettu myös muualla kihlakunnan alueen kunnissa. Esimerkit<br />
ovat Oulun lähikunnista, joissa myös suurimmat ongelmat ilmenevät.<br />
62
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
OULU<br />
Lähipoliisitoiminta<br />
Oulun kihlakunnan poliisilaitoksella aloitettiin lähipoliisitoimintakokeilu 9.2.1998. Toiminta-alueeksi<br />
rajattiin Oulun kaupungin Kaijonharjun suuralue. Aluejako oli yhteneväinen<br />
sosiaalitoimen aluejaon kanssa. On perustettu ryhmä, joka toimii lähipoliisitoiminnan<br />
periaatteiden mukaisesti ongelmakeskeisesti, ennalta estävästi, hyödyntäen<br />
alueella tehtyä tutkimusta ja analyysiä, luoden itse yhteistyöverkostot esimerkiksi<br />
Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen, nuorisotoimen sekä asukasyhdistysten,<br />
liikkeenharjoittajien ja muiden alueella toimivien yhteisöjen kanssa.<br />
Lähipoliisiyksiköllä oli toiminnan alettua tutkintavastuu alueella tehdyistä moottorikulkuneuvoihin<br />
kohdistuneista käyttövarkauksista, varkauksista ja vahingonteoista.<br />
Alueella suoritti ennalta estävää partiointia työvuorojen mukaisesti yksi partio, joka<br />
hoiti myös alueen hälytystehtävät.<br />
Lähipoliisiyksikölle keskitettiin Oulun kihlakunnan alueella tehdyt nuorten tekemäksi<br />
epäillyt rikokset 5.8.2002. Lähipoliisitoiminta muuttui enemmän yhden partion toimesta<br />
tehdyksi ennalta estäväksi ja sidosryhmäyhteistyötä tekeväksi toiminnaksi.<br />
Vuonna 2004 lähipoliisiyksikön henkilömäärä aleni, minkä seurauksena ennalta estävä<br />
toiminta väheni. Sidosryhmäyhteistyö pyritään hoitamaan edelleen.<br />
Järjestysosaston kenttäryhmien alueellistaminen: Kehitystyön tavoitteena oli löytää<br />
malli, jolla käytössä olevilla henkilömäärillä ja toimintojen uudelleen organisoinnilla<br />
kyetään aiempaa paremmin suoriutumaan poliisille kuuluvista tehtävistä.<br />
1.3.2004 otettiin käyttöön kenttäryhmien aluejako kihlakunnan alueella. Kenttäryhmien<br />
tehtävänä on hoitaa heille määrätyllä alueella osittaiseen alueellistamiseen kuuluvia<br />
tehtäviä, kuten etsintää, alueelle kohdistuvia valvonta- ym. tehtäviä, alueen koulupoliisitoimintaa<br />
jne.<br />
Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen, omaisuusrikokset, rattijuopumukset ja väkivalta:<br />
Oikeusministeriö aloitti 27.7.1999 kaksivuotisen kokeilun, jossa nopeutettiin nuorten<br />
tekemien rikosten tutkintaa, syyttämis-, tuomioistuin- ja täytäntöönpanoprosessia<br />
sekä pyrittiin kytkemään huolto- ja tukijärjestelmät entistä tiiviimmin oikeusprosessiin.<br />
Kokeilun päätyttyä toimintaa laajennettiin uusille paikkakunnille, jolloin hankkeeseen<br />
otettiin mukaan Oulu. Nuorten nopeutettu rikosasiain käsittely alkoi Oulussa 5.8.2002<br />
ja jatkui kokeiluna vuoden 2002 loppuun saakka. Toiminta otettiin positiivisen palautteen<br />
jälkeen vakiintuneeksi työtavaksi kokeiluajan jälkeen.<br />
Lähipoliisiryhmälle keskitettiin myös huumausaineen käyttörikoksiin liittyvät alaikäisten<br />
puhuttelut sekä kadonneita ja huostaan otettuja nuoria koskevat asiat.<br />
Jokaisesta rikoksesta epäillystä nuoresta täytetään seurantalomake, joka kulkee<br />
rikosasian mukana läpi prosessin. Näin voidaan systemaattisesti seurata, mitä nuorelle<br />
prosessin aikana tapahtuu, kenen toimesta ja missä ajassa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n esitutkintaa nopeutettiin mm. henkilötutkinnan tilaamisen aikaistamisella<br />
prosessin aikana. Nuorten rikosasioiden tutkinnan keskittämisen myötä nuorten vanhempien<br />
kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja joidenkin nuorten alkava rikoskierre<br />
on saatu katkaistua.<br />
Nuorten tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnasta on annettu Oulun kihlakunnan<br />
määräys ja asiasta on tiedotettu poliisin henkilökuntaa.<br />
Omaisuusrikokset<br />
Näppihaukka-toiminta on ennaltaehkäisevää, kasvatuksellista ja vanhemmuutta tukevaa<br />
palvelua, jonka toteuttavat yhteistyössä poliisi, kauppiaat, Oulun kaupungin<br />
sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelun palveluyksikkö ja nuorisotoimen alueellinen<br />
nuorisotyö. Näppihaukan toiminta on aloitettu vuonna 1997. Kyseessä on oululaisten<br />
alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten omaisuusrikoksiin (yleensä näpistys, sen yritys tai<br />
lievä petos) puuttumisen tehostettu malli.<br />
Näppihaukka-toiminnasta on tiedotettu poliisin henkilöstölle.<br />
Näppihaukkaprosessi:<br />
Alle 15-vuotias jää kiinni kaupassa rikoksesta vartijan, kauppiaan tai myyjän toimes-<br />
63
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
ta. Liikkeestä otetaan yhteys poliisiin. <strong>Poliisi</strong> käy tapahtumapaikalla ja tekee tapahtuneesta<br />
rikosilmoituksen, mikä lähetetään Näppihaukalle tiedoksi (myös alueelliselle<br />
sosiaalityöntekijälle). Näppihaukan työntekijä tarkistaa nuoren mahdollisen lastensuojeluasiakkuuden<br />
ja sopii alueellisen sosiaalityöntekijän kanssa jatkotoimenpiteistä,<br />
mikäli nuorella on asiakkuus. Yleisin Näppihaukan asiakas on ensikertalainen, jolloin<br />
Näppihaukan työntekijä viestittää tapahtuman alueelliselle nuorisotyöntekijälle.<br />
Nuorisotyöntekijä ottaa yhteyttä nuoren huoltajaan. Perheen kanssa pyritään sopimaan<br />
tapaamisaika. Tapaamisessa käydään läpi rikokseen johtaneet tekijät, kartoitetaan<br />
lapsen elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti ja sovitaan lainvastaisen toiminnan<br />
lopettamisesta. Alueellinen nuorisotyöntekijä toimittaa tapaamisesta täytetyn lomakkeen<br />
Näppihaukan työntekijälle. Näppihaukan työntekijä tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen<br />
alueelliselle sosiaalityöntekijälle. Työntekijä huolehtii myös toiminnan<br />
seurannasta.<br />
Kaupungin lähidemokratia: Oulun kaupungin alueellinen yhteistyö on organisoitu kaupungin<br />
suuralueittain toimivien aluekokousten ja alueellisten yhteistyöryhmien kautta.<br />
Aluekokous on suuralueittain koolle kutsuttava asukkaiden, julkisen, yksityisen ja<br />
kolmannen sektorin kohtaamispaikka. Oulussa on alueellisia yhteistyöryhmiä 14.<br />
Jokaisen suuralueen yhteistyöryhmässä on nimetty poliisin edustaja.<br />
Alueellisissa yhteistyöryhmissä toteutetaan turvallisuusyhteistyötä mm. lasten- ja<br />
nuorten turvallisuuskerhotoiminnassa sekä järjestetään turvallisuusiltoja ja -tapahtumia.<br />
Osa yhteistyöryhmistä on toteuttanut ennaltaehkäisevän turvallisuusyhteistyön<br />
aluevalvontarenkaan muodossa.<br />
Koulupoliisitoiminta (liikenne-, oikeus- ja laillisuuskasvatus)<br />
Järjestysosaston alueelliset kenttäryhmät pyrkivät vastaamaan ala-asteilta sekä muilta<br />
alueen toimijoilta esitettyihin vierailupyyntöihin vastuualueillaan hälytystehtävien<br />
ohessa. Rikososaston konstaapeleista muutamat suorittavat vierailuja joillekin yläasteille.<br />
Lähipoliisiyksikkö vastaa vierailupyyntöihin Kaijonharjun suuralueella sekä on<br />
mukana ”Seiskalle” -illoissa.<br />
”Seiskalle” -illat on suunnattu peruskoulujen kuudesluokkalaisille sekä heidän vanhemmilleen<br />
Oulussa. Iltojen tavoitteena on mm. vähentää yläasteelle siirtymisestä<br />
aiheutuvia pelkoja, kuulla nuorten mielipiteitä sekä tukea vanhemmuutta. Toiminta on<br />
aloitettu vuonna 2000 ja on nykyisin vakiintunut yhteistyömuoto.<br />
”Seiskalle” -illan rakenne:<br />
• nuorisotoimen tilaisuuden avaus ja osallisten esittelyt<br />
• ala-asteen puheenvuoro<br />
• tulevan yläasteen/-asteiden puheenvuoro<br />
• poliisin keskustelu oppilaiden kanssa samanaikaisesti kun nuorisotyöntekijät<br />
keskustelevat vanhempien kanssa<br />
• poliisin keskustelu vanhempien kanssa samanaikaisesti kun nuorisotyöntekijät<br />
tekevät ryhmätöitä oppilaiden kanssa<br />
• oppilaiden ryhmätöiden purku kaikkien iltaan osallistuvien läsnä ollessa<br />
Ilta on oppilaille kouluaikaa, joten oppilailla on osallistumisvelvollisuus. Vanhemmat<br />
ovat kokeneet toiminnan tärkeänä, joten joissakin kouluissa lähes kaikki vanhemmat<br />
ovat osallistuneet iltoihin.<br />
Iltojen seurauksena yläasteille siirtymisen pelkoa on saatu vähennettyä ja vanhempien<br />
tietoisuutta nuorten maailmasta ja ajatuksista on saatu lisättyä. Illat ovat helpottaneet<br />
yhteisten pelisääntöjen luomista. Viranomaisten välinen yhteistyö on tiivistynyt.<br />
Toiminta on saanut Väestöliiton Kodin viikon myöntämän ”Tirkistys tulevaisuuteen”<br />
-palkinnon 2004. Perusteena Väestöliitto on maininnut mm. ”Seiskalle” -iltojen<br />
olevan hyvä esimerkki vanhemmuuden tukemisesta sekä sellaisesta moniammatillisesta<br />
yhteistyöstä, jota Väestöliitto haluaa tukea.<br />
”Seiskalle” -iltojen suunnittelusta ja seurannasta vastaa poliisin, nuorisoasiankeskuksen<br />
ja opetustoimen henkilöistä koottu työryhmä.<br />
64
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
Osallistuminen Terveys ry:n järjestämiin päihdelabyrintteihin<br />
Elämysreitin tavoitteena on täydentää koulun välittämää päihdetietoutta sekä tukea<br />
vanhempia ja muiden oheiskasvattajien arkipäivän ehkäisevää päihdetyötä. Elämysreitti<br />
havainnollistaa päihteiden maailman todellisuutta ja niitä vaaroja, joihin nuori<br />
saattaa törmätä. Reitti koostuu reitin varrella olevista pisteistä, joissa jokaisessa on erilainen<br />
päihteisiin liittyvä tilanne. Osallistujaa herätellään pohtimaan, miten itse toimisi<br />
erilaisissa ongelmatilanteissa. Elämysreitti tukee valmiutta selviytyä sosiaalisista paineista.<br />
Reitin toimintaan on osallistuttu esitettyjen pyyntöjen mukaan.<br />
Elämää täysillä kampanjassa käsitellään päihteiden vaikutuksia ja seurauksia. Esityksen<br />
pääpaino on videoesityksissä, joita ovat huumeisiin kuolleen tytön isän haastattelu,<br />
autovarkaan mieletön pakomatka poliisiauto kintereillään, kaahausonnettomuus,<br />
jossa autonromuun pahasti puristuksiin jäänyt tyttö pelastettiin monimutkaisen<br />
ja vaikean operaation kautta sekä onnettomuusdokumentti.<br />
Kampanja on Kuopion poliisin suunnittelema ja se tullaan toteuttamaan aluksi kokeiluna<br />
noin viidellä Oulun kihlakunnan alueella olevalla yläasteella loppuvuoden 2005<br />
aikana. Oulussa kampanjan kohderyhmänä ovat 9. luokkalaiset.<br />
Nuorten päihteiden käyttö sekä huolestuttava liikennekäyttäytyminen innostivat<br />
yhden järjestysosaston alueellisen kenttäryhmän toteuttamaan kampanjan Oulussa.<br />
Liikennekasvatus ja onnettomuuksien ehkäisy<br />
Turvaa tenaville tapahtuma oululaisille 5–6-vuotiaille päiväkoti- ja perhepäivähoitolapsille<br />
suunnattu turvallisuusaiheinen tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran<br />
13.9.2005 Ouluhallissa. Tapahtumaan osallistui noin 1500 lasta. Tapahtuma koostuu<br />
erilaisista rasteista, joissa aihealueina ovat mm. liikennekasvatus, toiminta onnettomuustilanteissa<br />
sekä poliisin ja pelastustoimen kalustoon tutustuminen. Tapahtumaa<br />
lähdettiin kehittämään mm. yksittäisten päiväkotivierailupyyntöjen työllistävyyden ja<br />
asian tärkeyden vuoksi. Tapahtumalla pystytään vastaamaan yhteistyössä eri toimijoiden<br />
kanssa yhden päivän aikana eri toimijoille esitettyihin vierailupyyntöihin. Tapahtuma<br />
järjestettiin yhteistyössä Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen, Oulu-Koillismaan<br />
pelastuslaitoksen, Liikenneturvan, Oulun kaupungin päivähoito ja perhetyön, Oulun<br />
kaupungin liikuntaviraston, pelastushelikopteri Sepen ja Oulun seudun turvallisuusalan<br />
oppilaitoksen Limingan yksikön kanssa.<br />
Kouluvierailuiden lisäksi liikenneturvallisuutta nuorten parissa korostetaan mm. erilaisilla<br />
tehovalvonnoilla. Mm. lisääntyneet rattijuopumukset mopoilla sekä liikennekäyttäytyminen<br />
mopoilla vaikuttivat nyt toteutettavaan mopojen tehostettuun valvontaan.<br />
Tehostettu valvonta on alkanut 22.8. ja jatkuu syyskuun loppuun saakka.<br />
Valvontaa suorittavat kaksi poliisilaitoksen ja kaksi liikkuvan poliisin moottoripyöräpoliisia.<br />
Valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. mopon kuntoon.<br />
Päihteet: ”PulloPois” -toiminta, jossa poliisi tekee alaikäisestä päihtyneestä lapsesta<br />
tai nuoresta ”PulloPois” -ilmoituksen. Ilmoitus tehdään myös jos lapsen tai nuoren hallusta<br />
tavataan päihteitä. Nuorisoasiainkeskuksen työntekijä noutaa ilmoitukset Oulun<br />
kihlakunnan poliisilaitokselta, selvittää ilmoituksen taustat ja ottaa yhteyttä lapsen tai<br />
nuoren perheeseen asian selvittämiseksi. Asiasta järjestetään keskustelutilaisuus,<br />
jossa ovat läsnä asianosainen lapsi/nuori, hänen huoltajansa sekä kaksi ”PulloPois” -<br />
työntekijää. Työntekijä tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen alueelliselle sosiaalityöntekijälle<br />
sekä ohjaa lasta ja perhettä muiden palveluiden piiriin.<br />
Toimintamallista on tiedotettu poliisin henkilöstölle.<br />
Syrjäytymisen ehkäisy<br />
YRE-hanke on oikeusministeriön hallinnoima. Yhteistyössä Rikoksettomaan Elämään<br />
(YRE)-hanke toimi Oulussa vuoden 2004 alusta lähtien poikkihallinnollisen työryhmän<br />
ohjaamana. YRE-hanke päättyi ohjattuna projektina 31.12.2005.<br />
YRE:n ohjausryhmään kuuluu mm. Oulun kaupungin useamman hallintokunnan,<br />
Oulun Työvoimatoimiston, Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen, OsNan,<br />
Oulun, Kestilän ja Pelson vankiloiden, Kriminaalihuoltolaitoksen, Oulun kihlakunnan<br />
65
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
poliisilaitoksen ja Merimajakka ry:n edustajat. <strong>Poliisi</strong>n edustaja on kuulunut ohjausryhmään<br />
hankkeen alusta saakka. YRE-hankkeen tavoitteiden mukainen yhteistyö on<br />
tuottanut tuloksia mm. rikoksia tehneiden nuorten osalta ylisektorisen kehittämistyön<br />
käynnistämisen osalta. Kehittämistyö tähtää asiakas- ja palvelutoimijatasolla palveluohjaukselliseen<br />
palvelutarpeen arviointiin. Edelleen on käynnistetty palveluohjaukselliseen<br />
palvelutarpeen arviointiin kytkeytyvä sosiaalitoimen ja seuraamusjärjestelmän<br />
säännöllisten tapaamisten käytäntö.<br />
Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle: Turvallisuusseminaari<br />
järjestettiin Oulun kaupungintalolla turvallisuusseminaari 3.2.2005. Tilaisuuteen<br />
oli kutsuttu mm. kaupunginvaltuutetut ja varavaltuutetut. Tilaisuudessa kerrottiin<br />
Oulun turvallisuustyöryhmän ja työvaliokunnan kokoonpanosta sekä rikoksentorjuntasuunnitelma.<br />
Oulussa 2004 painopisteet tavoitteittain<br />
Seminaarissa oli luennoimassa sisäisen turvallisuuden ohjelmasta sekä sen vaikutuksista<br />
Oulun kaupungin rikoksentorjuntasuunnitelmaan kuntaliiton kehittämispäällikkö<br />
Markku Haiko, huumausainerikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta<br />
Oulun läänissä rikosylikomisario Ari Soronen, huumausaineiden näkyvyydestä hoitotoimenpiteiden<br />
määrässä päihdetyön vastuuhenkilö Tuula Hursti A-klinikalta sekä<br />
projektipäällikkö Meri Ilvesviita huumausaineiden näkymisestä nuorten parissa tehtävässä<br />
katutyössä.<br />
Valtuustoinfo<br />
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginvaltuutetun tekemän ponnen ”Oulun<br />
kaupungin keskusvirasto yhdessä Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa tiedottaa<br />
vähintään kerran vuodessa kaupunginvaltuustolle Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen<br />
tietoon tulleet rikokset rikosryhmittäin”. Ensimmäinen valtuustoinfo oli 22.8.2005.<br />
Tilaisuudessa käytiin läpi vuonna 2004 Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen tietoon tulleet<br />
rikokset rikosryhmittäin sekä vastattiin valtuutettujen esittämiin kysymyksiin.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat<br />
Valtioneuvoston 4.3.1999 hyväksymän kansallisen rikoksentorjuntaohjelman edellyttämä<br />
turvallisuustyö käynnistettiin Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen aloitteesta alkukesästä<br />
1999 Oulussa. Tällöin muodostettiin Oulun turvallisuustyöryhmä. Turvallisuustyöryhmä<br />
on laatinut turvallisuustyön ohjaamiseksi vuosien aikana kolme erillistä<br />
Oulun kaupungin turvallisuus- tai rikoksentorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelmien<br />
painopistealueet ovat vaihdelleet tarpeen mukaan. Rikoksentorjuntasuunnitelma<br />
Oulussa 2004 sisältää suunnitellut toimenpiteet vuosille 2004–2006. Suunnitelman painopistealueita<br />
ovat mm. perhe- ja lähisuhdeväkivalta, nuorten väkivalta sekä nuorisorikollisuudessa<br />
huumeet ja alkoholi ja omaisuusrikokset.<br />
Turvallisuustyö on edelleen käynnissä Oulussa. Jatkossa turvallisuusyhteistyössä tullaan<br />
huomioimaan valtioneuvoston 23.9.2004 tekemä periaatepäätös sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmasta.<br />
Kempeleen kunnan turvallisuustyöryhmä on perustettu elokuussa 2001. Ryhmään<br />
kuuluu poliisin edustaja. Ryhmä on laatinut ”turvallisuussuunnitelman rikosten torjuntaan<br />
2002” suunnitelman.<br />
Oulunsalon kunta nimesi turvallisuustyöryhmän lokakuussa 2001. Ryhmään kuuluu<br />
poliisin edustaja. Ryhmä laati Oulunsalon kunnan turvallisuussuunnitelman 2003. Turvallisuussuunnitelman<br />
painopistealueena ovat mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret<br />
sekä perheiden hyvinvointi.<br />
Hailuodon kunnanhallitus on nimennyt turvallisuustyöryhmän 18.2.2002. Ryhmään<br />
kuuluu poliisin edustaja. Ryhmä laati Ollaan ihmisiksi Hailuodon turvallisuussuunnitelman.<br />
Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kunnan toimintakertomuksen<br />
yhteydessä, jolloin arvioidaan myös uusia turvallisuustarpeita.<br />
Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin<br />
Rikosuhripäivystyksen tavoitteena on parantaa rikoksen uhrin asemaa vaikuttamalla<br />
yleisiin asenteisiin, käytäntöihin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. Palvelutoimin-<br />
66
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
nan tavoitteena on lievittää rikoksesta uhrille koituneiden seuraamusten vaikutuksia.<br />
Rikosuhripäivystyksen Oulun aluetoimiston aluevastaava on vieraillut useamman<br />
kerran kertomassa toiminnasta poliisilaitoksella.<br />
<strong>Poliisi</strong>n henkilöstölle on tiedotettu toiminnasta foorumin välityksellä ja ohjattu neuvomaan<br />
asiakkaita tarvittaessa toiminnan piiriin. Rikosuhripäivystyksen kanssa on<br />
tehty yhteistyötä myös asunto- ja liikemurtoprojektin (1.9.2004–31.8.2005) merkeissä.<br />
Oulun kriisikeskus tarjoaa apua yllättäviin elämänkriiseihin. Tavoitteena on edistää<br />
kriiseistä selviytymistä ja ennaltaehkäistä mahdollisia mielenterveyden ongelmia.<br />
<strong>Poliisi</strong>n henkilöstölle on tiedotettu toiminnasta foorumin välityksellä ja ohjattu neuvomaan<br />
asiakkaita tarvittaessa toiminnan piiriin.<br />
Päihderiippuvaiset<br />
<strong>Poliisi</strong>n on aina ajokorttilupahakemusta käsiteltäessä tarkistettava poliisin tietoasiainjärjestelmästä,<br />
onko poliisin tiedossa päihderiippuvuuteen viittaavia seikkoja. Ajooikeudenhaltijan<br />
syyllistyessä rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai huumaantuneena<br />
ajamiseen vaaditaan myös päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunto.<br />
Päihderiippuvuudesta ja ajo-oikeudesta on sisäasiainministeriön antama tapauskohtainen<br />
ohje.<br />
Opastus ja neuvonta. Lisäksi esimerkiksi päihderiippuvaisille ja nuoren rikoksentekijän<br />
huolestuneille huoltajille annetaan tapauskohtaisesti opastusta, neuvontaa ja esimerkiksi<br />
nuorten päihdeasema Redi 64:n esitettä.<br />
Väkivalta, syrjäytymisen ehkäisy<br />
Lastensuojeluilmoitus<br />
Lastensuojelulaki 40 § velvoittaa poliisin muiden viranomaisten tapaan ilmoittamaan<br />
ilmeisestä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta viipymättä lastensuojeluviranomaisille.<br />
<strong>Poliisi</strong> tekee ilmoituksen sitä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Lisäksi<br />
poliisi toimittaa nuoria rikoksentekijöitä koskevat esitutkintapöytäkirjat lastensuojeluviranomaisille.<br />
Lastensuojeluilmoituksesta on informoitu poliisin henkilöstöä foorumin<br />
välityksellä.<br />
Sosiaalipäivystys <strong>Poliisi</strong>laitoksella on ollut 3.1.1992 alkaen sosiaalipäivystys, jonka<br />
tehtävänä on vastata ensisijaisesti äkilliseen lastensuojelutyön tarpeeseen Oulun kaupungin<br />
alueella. Toissijaisena tehtävänä on ohjata ja neuvoa asiakkaita ja viranomaisia<br />
myös muiden sosiaalihuollon palveluiden käytössä. Sosiaalipäivystyksen toiminta-ajoista<br />
on tiedotettu henkilöstöä foorumin kautta.<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa: Oulun kihlakunnan poliisilaitos toimii monin eri tavoin<br />
yhteistyössä eri tahojen kanssa. Useimmassa edellä mainituista hyvien käytäntöjen<br />
malleista poliisi tekee yhteistyötä yhden tai useamman eri toimijan kanssa. Tällä hetkellä<br />
työskentelyn alla ovat nuoriakin koskevista projekteista mm. Oulun kaupungin<br />
liikenneturvallisuussuunnitelma, Oulun kaupungin liikennekasvatussuunnitelma,<br />
Meri-Toppila viihtyisäksi -projekti ym.<br />
PUDASJÄRVI<br />
Kunnallinen turvallisuussuunnitteluprosessi on myötävaikuttanut merkittävällä tavalla<br />
yhteistoimintaan poliisin, lastensuojelun/sosiaaliviranomaisten kesken. Tätä kautta<br />
lastensuojelutoimi on vaikuttanut paikallisiin yrittäjiin ja ilmoitusaktiivisuuden kohottamiseen<br />
lasten ja nuorten näpistely- ym. rikosasioissa. Käytännössä yrittäjät ilmoittavat<br />
havaitsemistaan rikoksista matalalla kynnyksellä poliisille, joka on sitten yhteydessä<br />
lasten vanhempiin. Myös sosiaaliviranomainen tulee tietoiseksi tapauksista lastensuojeluilmoitusten<br />
kautta. <strong>Poliisi</strong>n ilmoitusaktiivisuus lastensuojeluviranomaisiin ja<br />
koulutoimeen päihteisiin ja erilaisiin rikoksiin liittyvistä tapahtumista on lisääntynyt.<br />
Liikenneturvallisuustyöryhmä toimii Pudasjärvellä ja Taivalkoskella; vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa<br />
on myös nuoriin suunnattu koulutus-, valistus- ja tiedotusosuus.<br />
Liikenneturvallisuustyöryhmät kokoontuvat vuosittain, jolloin suunnitelmat laaditaan<br />
ja päivitetään, jaetaan tehtävät ja vastuutetaan ne.<br />
67
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Laillisuuskasvatustoiminta<br />
<strong>Poliisi</strong> on mukana kouluihin suunnatussa Uskalla sanoa ei -projektissa, joka toteutetaan<br />
sekä Taivalkoskella että Pudasjärvellä peruskoulun seitsemäsluokkalaisille. <strong>Poliisi</strong><br />
luennoi päihteistä ja huumeista sekä yleisesti laillisuuskasvatukseen liittyvistä teemoista<br />
pääpainon ollessa viimeksi mainitussa. Muutoin koulupoliisitoiminta on vastuutettu<br />
nimetyille henkilöille. Vuosittain toteutetaan erikseen laadittava valistussuunnitelma<br />
kaikilla kouluilla. Lasten ja nuorten tietämys lailliseen käyttäytymiseen liittyvistä<br />
asioista on lisääntynyt.<br />
Pudasjärven kaupungissa toimii syrjäytymisen estämiseen tähtäävä työryhmä, missä<br />
on myös poliisin edustus mukana. Työryhmässä keskitytään ennen kaikkea syrjäytymisvaarassa<br />
olevien nuorten asioiden käsittelyyn. Kohdehenkilöitä ovat nimenomaisesti<br />
mahdolliset moniongelmaiset nuoret, joiden asioiden selvittäminen edellyttää<br />
poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä. Tämä projekti on pitkän kehityksen tulos,<br />
joka on käytännössä johtanut useiden nuorten osalta erillisten auttamisprojektien syntymiseen.<br />
Taivalkosken kunnassa toimii kunnan aloitteesta toimiva lasten ja nuorten tukiryhmä,<br />
jossa on poliisin edustus mukana. Tukiryhmän tarkoituksena on lisätä tiedonkulkua<br />
ja yhteistyötä viranomaisten ja muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien sekä<br />
vanhempien kesken siten, että lasten ja nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä tai<br />
puuttua syrjäytymiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai katkaista mahdollinen<br />
syrjäytymiskierre. Tukiryhmä on aloittanut toimintansa vasta vuonna 2005. Vaikutuksia<br />
on tässä vaiheessa vielä mahdotonta arvioida.<br />
Syyttäjä ja poliisi toimivat nuorten nopeutetun menettelyn osalta tiiviissä yhteistoiminnassa.<br />
Nuorten rikosasiat hoidetaan mahdollisimman nopeasti niin, että viiveet olisivat<br />
mahdollisimman lyhyet. Seurantavastuu kokonaisviiveiden osalta on sovittu olevaksi<br />
syyttäjällä. Luonnollisesti poliisi seuraa omia viiveitään. Nuorten rikosasiat ovat<br />
prioriteetissa tärkeimmällä sijalla ja niiden prosessiviiveitä on kyetty lyhentämään.<br />
RAAHE<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on kutsunut koolle kihlakunnan alueella toimivat valtion eri hallinnonalojen<br />
virkamiehet yhteistyöpalaveriin, jossa on käsitelty mm. hallinnonalojen vireillä olevia<br />
hankkeita ja muita ajankohtaisia asioita. Koollekutsujana on toiminut poliisi.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksen johto on tutustunut kihlakunnan alueen kuntiin ja kunnanjohtoihin<br />
sekä alueen suurimpiin yrityksiin.<br />
Yhteistyöstä eri tahojen kanssa ei ole tehty erillistä ohjetta. Toiminta on satunnaista.<br />
Lähipoliisitoiminta<br />
Raahen kaupungissa toimii kolme erillistä lähipoliisitoiminta-aluetta eli kaupungin keskusta,<br />
Ollinsaari ja Kummatti. Alueille on laadittu erilliset toimintasuunnitelmat, joita<br />
toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Toiminta on poliisin puolelta<br />
vastuutettu. Toiminnan seuranta tapahtuu vastuuhenkilöiden raportoinnin ja rikostilastojen<br />
kautta. Kummatin ja Ollinsaaren alueen suurimpien kiinteistöyhtiöiden johdolle<br />
toimitetaan säännöllisesti rikostilastot alueella tapahtuneista rikoksista.<br />
Toiminta on saanut alkunsa poliisin aloitteesta, kun alueella esiintyneet ongelmat<br />
ovat vaatineet laajempaa yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi. Käytännössä toiminta<br />
on ollut ratkaisujen löytämistä alueella esiintyviin ongelmiin, tiedottamista poliisipalveluista<br />
sekä kaupunginosien ihmisten oman toiminnan aktivoimista ongelmien ratkaisemiseksi.<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on pitänyt kihlakunnan alueen kouluilla oppitunteja koulujen pyyntöjen<br />
mukaisesti. Ongelmatilanteissa kouluilla on lisäksi pidetty oppitunteja ja vanhempainiltoja<br />
tarpeen mukaan. Näistä on aina erikseen sovittu koulun ja poliisilaitoksen<br />
kesken.<br />
68
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on tehnyt pyyntöjen mukaisesti vierailuja päiväkoteihin ja nuorisotapahtumiin.<br />
Suurempien tilaisuuksien järjestämisessä on konsultoitu järjestäjää<br />
(Sulatto-tapahtumat) mm. kouluttamalla ja osallistumalla suunnittelutyöhön siltä osin<br />
kun kysymys on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toimialaan kuuluvista asioista.<br />
Toiminnasta ei ole erillistä ohjetta.<br />
Liikenneturvallisuus<br />
Kihlakunnan alueella toimii alueellinen liikenneturvallisuusryhmä, joka kokoontuu<br />
käsittelemään alueellisia liikenneturvallisuusasioita kuntien kutsumana. Toiminnassa<br />
on mukana poliisin ja kuntien lisäksi tiehallinto ja liikenneturva.<br />
Raahen kaupungissa toimii vielä erikseen kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä,<br />
joka koordinoi kaupungissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä lähinnä tienpidon osalta.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat<br />
Raahen poliisilaitos on tehnyt kihlakuntaan kuuluvien kuntien kanssa turvallisuussuunnitelmat,<br />
joita päivitetään 2005–2006. Tavoitteena on keskittyä yksittäisten toimenpiteiden<br />
sijasta yhteistoimintaprosesseihin. Raahen kaupungissa on lisäksi laadittu<br />
kaupunginosasuunnitelmat Kummatin ja Ollinsaaren kaupunginosiin. Turvallisuussuunnitelmissa<br />
on sovittu yhteistoiminnasta. Käytännössä yhteistoiminta on keskittynyt<br />
yhteistoimintapalavereihin, joissa on käsitelty mm. kuntien turvallisuustilannetta<br />
tilastojen valossa ja tehdyn turvallisuuskyselyn muodossa.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on jakanut kihlakunnan alueen kunnat päällystön kesken. Heidän tehtävänään<br />
on pitää yhteyttä kuntiin, tiedottaa ja vastata turvallisuussuunnittelusta ja suunnitelman<br />
toteuttamisesta kunnissa.<br />
Päihteet, nuorten rikosprosessin nopeuttaminen<br />
Raahen kaupungissa toimii alueellinen verkkoryhmä, jossa yhteistyössä toimii poliisi,<br />
sosiaalitoimi ja terveystoimi. Ryhmä seuraa päihdetilanteen kehittymistä kaupungissa,<br />
toteuttaa käytännön toimenpiteitä aineiden käytön ennalta ehkäisemiseksi sekä<br />
tiedottaa ja valistaa aineiden käytön vaaroista. Käytännössä toiminta on ollut tilaisuuksien<br />
järjestämistä koululaisille ja vanhemmille. Toiminnasta ei ole annettu erillistä<br />
ohjetta.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on sitoutunut tulossuunnitelmassa suorittaman esitutkinnan jutuissa,<br />
joissa tekijänä on nuori henkilö, alle kuukauden määräajassa. Tutkinta-ajan toteutuma<br />
alkuvuodesta on ollut 17 vrk. Toiminnasta on annettu ohjeet.<br />
Väkivalta<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on osallistunut turvakodin, A-klinikan, sosiaali- ja terveystoimen kanssa<br />
yhteisiin palavereihin perheväkivallan vähentämiseksi kaupungissa. Yhteistyöryhmä<br />
on järjestänyt eri kuntien sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoille seminaariin perheväkivallan<br />
ehkäisystä. Toiminnasta ei ole erillistä ohjetta.<br />
Rattijuopot<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksella ei ole erillistä varhaisen puuttumisen toimintamallia rattijuoppoihin<br />
liittyen.<br />
Avuntarvitsijoiden ohjaaminen palveluihin<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksella toimii palvelupäivystys, josta on annettu erilliset ohjeet. Palvelupäivystyksestä<br />
voidaan tarvittaessa ohjata kansalaisia eri palveluihin.<br />
Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on tiedottanut kihlakunnan alueen kunnille rikostilanteesta kunnalliseen<br />
turvallisuussuunnitteluun liittyen. Tiedottamista on tapahtunut noin kerran vuodessa<br />
kunnille lähetetyillä rikostilastoilla. Osalle kunnista on järjestetty tiedotustilaisuus turvallisuuskyselyn<br />
tuloksista.<br />
SUOMUSSALMI<br />
Varhaisen puuttumisen mallit ovat olleet käytössä Suomussalmen poliisilaitoksessa<br />
kuntien turvallisuussuunnitelmien toteuduttua, Suomussalmella vuodesta 2001 ja<br />
Hyrynsalmella ja Puolangalla suunnitelmat ovat valmistuneet hieman myöhemmin.<br />
69
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Turvallisuussuunnitelmissa <strong>varhain</strong>en puuttuminen on suunniteltu ja toteutettu seuraavasti:<br />
Alaikäisten päihteiden käyttöön puuttuminen<br />
• lisätty päihteiden käyttöön puuttumista<br />
• pyritty yhdenmukaistamaan puuttumiskynnystä poliisilaitoksen sisällä<br />
• tehty lastensuojeluilmoitukset alaikäisten päihteiden käytöstä<br />
• poliisin aloitteesta; poliisin, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, koulujen<br />
tukioppilaiden ja oppilaskuntien, kunnanhallituksen, päihdetyöryhmän ja<br />
paikallisen tanssitalon edustajan kanssa yhteistyössä puututtu nuorten alkoholin<br />
käyttöön diskossa. Yhteistyössä päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että nuorten<br />
alkoholinkäyttöä ei sallita diskossa ja sen ympäristössä, alkoholikiellon ja sen<br />
valvonnan seurauksena diskon toiminta tyrehtyi lähes kokonaan.<br />
• laillisuusvalistuksessa käsitelty nuorten alkoholiasioita, mm. Uskalla-projekti<br />
Myymälävarkauksiin, ilkivaltaan ym. rikoksiin puuttuminen heti kiinnijäämisen<br />
yhteydessä<br />
• aloitettu Näppis-hanke yhdessä palvelualan yrittäjien kanssa, yrittäjiä ei ole<br />
saatu mukaan, eivät käytännössä ilmoita alaikäisten näpistyksistä poliisille<br />
• nopeutettu tutkinta nuorten osalta<br />
• lastensuojelun toimenpiteet yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa<br />
Lastensuojelussa kehitetään moniammatillista yhteistyötä uusien työskentelymenetelmien<br />
löytämiseksi<br />
• laillisuusvalistuksessa käsitelty nuorten alkoholiasioita, mm. Uskalla-projekti<br />
• oltu mukana järjestämässä päihdelabyrintti-tapahtumaa kahtena vuonna eri<br />
kunnissa<br />
• osallistuttu koulujen oppilashuoltoryhmien toimintaan<br />
• osallistuttu päihdetyöryhmän toimintaan<br />
• lukiossa toteutettu yhteistyössä jo useina vuosina ”päihteettömät penkkarit”<br />
• yhteistyössä järjestetty mm. ”Shokki syntyy sekunnissa”<br />
-liikennevalistustapahtuma<br />
• osallistuttu ”Koulurauhan julistukseen”, poliisin luento<br />
Sovittelutoimintaa kehitetään<br />
Sovittelutoiminta kunnissa on käynnistynyt, maakuntakokeilun vuoksi toiminta käymistilassa.<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta; poliisin ja koulujen yhteistyö rikollisuuden estäjänä<br />
• laillisuusvalistus ja liikennevalistus jaettu eri poliisihenkilöiden hoidettavaksi<br />
• tutkintaosasto hoitaa laillisuusvalistuksen<br />
• oppitunnit kouluissa<br />
• päihdevalistus<br />
• järjestysosasto hoitaa liikennevalistuksen<br />
• liikennetapahtumat kouluissa<br />
• päiväkotivierailut<br />
Suomussalmen poliisilaitoksella on <strong>varhain</strong>en puuttuminen käytännössä ymmärretty<br />
niin, että jokapäiväisessä työssä asiat, yhtä nuorta tai suurempaa joukkoa koskevat,<br />
hoidetaan varhaisen puuttumisen periaatteita noudattaen sekä valistustyössä ja yhteistoiminnassa<br />
muiden toimijoiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota nuorten syrjäytymisuhkaan.<br />
Noilla periaatteilla toimien on viime vuosina nuorison ainakin julkinen alkoholinkäyttö<br />
lähes loppunut, alaikäisten tekemiä rikoksia tulee poliisin tietoon vain muutamia<br />
vuodessa ja normaalielämässä kiinni oleva nuoriso aktiivista ja hyvin käyttäytyvää.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ja muiden toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku on muuttunut sujuvammaksi.<br />
Virallisten palaverien määrä on vähentynyt mutta jokapäiväinen tiedonkulku ja<br />
yhteistyö on parantunut.<br />
70
Hyviä käytäntöjä Oulun läänistä<br />
Viranomaisten ja nuorison suhteet ovat hyvässä kunnossa, välillä ankarastakin puuttumisesta<br />
huolimatta tai sen ansiosta alueen nuorisolla on myönteinen suhtautuminen<br />
viranomaisiin ja nuorisossa on selvästi nähtävissä halua hakeutua työelämään julkisiin<br />
tehtäviin.<br />
YLIVIESKA<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta<br />
<strong>Poliisi</strong> kulkee kouluissa luennoimassa sekä ala- että yläasteilla kouluvuosittain noin 200<br />
tuntia/vuosi. Pääasiallisina aiheina ovat liikenne ja päihteet. Uutena kohteena on otettu<br />
huumevalistus lukioihin. Se on vasta alussa.<br />
KKK-yhteistyö (Koko Kaupunki Kasvattaa) on monialayhteistyötä, jossa mukana ovat<br />
poliisi, terveydenhuolto, kouluterveyshuolto, koulutoimi, nuorisotoimi, yrittäjät,<br />
sosiaalitoimi ja seurakunta. Johtoryhmään kuuluu jäsen jokaisesta tahosta. Puheenjohtaja<br />
ja kokoonkutsuja on sivistysjohtaja. Johtoryhmän jäsenten välityksellä on tarkoitus<br />
välittää tietoa kunkin toimijatahon kenttäväelle. Kyseessä on lähinnä kuntakohtainen<br />
yhteistyö, joka on toiminut vuosia Kalajoella ja Ylivieskassa. Myös Sievissä<br />
on toimintaa, mutta Oulaisissa toiminta on toistaiseksi keskeytynyt vetäjän puutteessa.<br />
Periaatteena on välitön ja <strong>varhain</strong>en puuttuminen nuorten tekemisiin. Ryhmä harjoittaa<br />
myös tiedotustoimintaa. Ylivieskassa on toiminut vanhempien ”katupartio” perjantai-iltaisin.<br />
Toiminnasta on hyviä kokemuksia.<br />
EhKäPä-ryhmä on ehkäisevän päihdetyön ryhmä, jossa on edustajia terveyskeskuksen<br />
eri osastoilta, poliisin ja kaupungin sivistys-, sosiaali- ja nuorisotoimen edustajia<br />
sekä eri vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Toiminta saanut alkunsa 1990-luvun alkupuolella<br />
Ylivieskan kaupungin nuorisotoimen aloitteesta. Ryhmä on kokoontunut<br />
säännöllisesti noin kerran kuukaudessa sen perustamisesta lähtien. Kokoonkutsujana<br />
ja vetäjänä toimii nuorisotoimen edustaja. Merkittävin projekti on ollut tanssipaikka<br />
Tuiskulan päihteidenkäytön rajoittamiskampanja.<br />
Ehkäisevän perhe- ja lähisuhdeväkivallan työryhmä (perheväkivaltatyöryhmä) on toiminut<br />
noin 10 vuoden ajan Ylivieskassa. Ryhmään kuuluu edustajia mm. sosiaalivirastosta,<br />
terveyskeskuksesta, lastenneuvolasta, perhepäivähoidosta, kouluterveydenhuollosta,<br />
poliisista, vanhustenhuollosta, terapiakeskuksesta ja päihdehuollosta.<br />
Ryhmä kokoontuu säännöllisesti keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Ryhmän merkittävin<br />
aikaansaannos on sosiaalipäivystys-systeemin luominen. Sosiaalipäivystäjän<br />
saa kiinni samasta numerosta ympäri vuorokauden. Päivystysringissä on mukana kihlakunnan<br />
kuntien lisäksi naapurikuntia. Päivystys toimii Ylivieskan hälytyskeskuksen<br />
kautta.<br />
Toiminnan kautta ilmoitusvelvollisuus ja -oikeus erilaisissa perheväkivaltatapauksissa<br />
viranomaiselta toiselle on tullut selkeäksi. <strong>Poliisi</strong>n työssä ryhmän aikaansaannokset<br />
näkyvät parhaiten lastensuojeluilmoitusten tekemisessä sosiaaliviranomaisille.<br />
Kriisiryhmä on toiminut usean vuoden ajan Ylivieskassa. Ryhmä toimii terveyskeskuksessa,<br />
ja se kokoontuu säännöllisesti noin 6 kertaa vuodessa vaihtamaan kuulumisia<br />
ja tiedottamaan koulutuksista ja päivystysvuoroista. Ryhmässä on mukana poliisin<br />
edustaja.<br />
71
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
72
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ<br />
LAPIN LÄÄNISTÄ<br />
INARI-UTSJOKI<br />
Yhteistyö eri tahojen kanssa<br />
Kihlakunnan poliisilaitos toimii yhteistyössä Pohjois- ja Itä-Lapin nuorisotyössä ns.<br />
SELVÄ PELI työryhmässä Inarissa yhtenä osapuolena. Työn tarkoituksena on lisätä nuorille<br />
kohdistettuja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä tiedottaa niistä. Toiminnassa<br />
esille tulevat elementit liittyvät yleiseen kasvatusvastuuseen sekä tiedottamiseen. Nuorille<br />
viestitään, että päihteettömästikin voi viettää vapaa-aikaa esim. vappua, koulun<br />
päättäjäisiä jne.<br />
Asia on mielletty myös lähipoliisitoiminnaksi sekä nuoriso- ja koulupoliisitoiminnaksi,<br />
joita tehtäviä hoidetaan myös erikseen esim. teemaluonteisesti vierailemalla<br />
kouluissa ja päiväkodeissa sekä osallistumalla lukiolaisille tapahtuvaan tiedottamiseen<br />
esim. huumeista tai vaikkapa kertomalla ”messuilla” poliisiuran valitsemismahdollisuudesta.<br />
SELVÄ PELI -hankkeen yhteydessä on osallistuttu myös ns. PÄIHDEPUTKEEN, jonka<br />
rakentelu onnistui hyvin ja poliisilla oli oma osuutensa asiaan. Yli 300 nuorta tutustui<br />
hankkeeseen ja palaute oli positiivista. Me tekijät kiittelimme toisiamme ja pisimpään<br />
mukana olleet saivat tunnustusta valtiovallankin taholta.<br />
Seuraavana viikonloppuna toistakymmentä nuorta aiheutti pitkästä aikaa todella kiireisen<br />
viikonlopun poliisille ja taisipa pari joutua terveyskeskukseenkin alkoholimyrkytyksen<br />
johdosta.<br />
Valistus ei siis ollut mennyt perille tai sitten arvon kieltäminen oli noussut pintaan.<br />
Toiminta kuitenkin jatkuu hyvin monipuolisessa yhteistyöryhmässä (kunnat, seurakunnat,<br />
vapaaehtoisjärjestöt yms.). Toiminta on kaikkea mahdollista; ampumakokeet,<br />
urheilu, kulttuuri sekä monipuoliset tapahtumat, joita järjestetään eri ikäryhmille.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmat eivät ole jalostuneet toiminnaksi eikä niitä ole<br />
vielä ehditty päivittää. Osasyynä on se, että tekovaiheessa havaittuja puutteellisuuksia<br />
korjattiin jo tuolloin.<br />
Päihteitten osalta poliisilaitoksella on yhteyshenkilö, joka osallistuu Inarin kunnan<br />
osalta päihdetyön ohjausryhmän toimintaan. Nuorten tekemien rikosten tutkintaa on<br />
pyritty erityisesti nopeuttamaan ja asiaa seurataan syyttäjälaitoksen ja käräjäoikeuden<br />
kanssa yhteistoiminnassa.<br />
Ongelmana ovat suuremmat rikosvyyhdit, joissa tekijöinä on myös ”kokeneempia”<br />
ja vaikeammin tavoitettavia yksilöitä. <strong>Poliisi</strong> osallistuu myös Inarin kunnan päihdestrategian<br />
laatimiseen, joka tietysti osaltaan myös pyrkii syrjäytymisen ehkäisyyn. Syrjäytyneitä<br />
lienee kunnassa n. 100.<br />
Väkivallan osalta on paneuduttu perheväkivaltaan ja ravintoloissa tapahtuviin<br />
pahoinpitelyihin. Perheväkivallan kyseessä ollen tehdään ilmoitus sosiaaliviranomaiselle<br />
aina kun LastensuojeluL 40 § tulee kyseeseen. Inarin kunnassa ilmoittaminen on<br />
mutkatonta ja sos.viranomainen on käytettävissä myös virka-ajan ulkopuolella. Utsjoella<br />
tilanne on kunnan pienuudesta johtuen hieman heikompi. Tiukennettu lausuntomenettely<br />
koskien ravintoloiden jatkoaikoja on otettu käyttöön ja Lapin lääninhallitus<br />
on päätöksissään myös rajannut aukioloaikoja paikoissa, joissa on vaikeuksia<br />
anniskelun ja järjestyksenpidon kanssa ja joissa aiheutuu tavallista enemmän järjestyshäiriöitä.<br />
Edellä olevasta ilmenee, että melkeinpä ainoa hyvä käytäntö on meillä toiminta<br />
SELVÄ PELI -hankkeessa, jonka työn tulokset voivat olla ristiriitaisia halutun tavoitteen<br />
kanssa, mutta toimintaa jatketaan uskoen valistuksen voimaan.<br />
73
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
KEMI<br />
Koulujen oppilashuoltotyöryhmät<br />
<strong>Poliisi</strong>n mukanaolo on koettu hyväksi koska silloin saadaan tietoa ongelmista varhaisessa<br />
vaiheessa ja tarvittaessa voidaan puuttua asioihin ennen kuin on edetty rikosilmoitusasteelle.<br />
Kemi–Keminmaan INFO-ryhmän toiminta<br />
Kyseessä on moniviranomaistahoinen kokoonpano, jonka painopiste on puuttua ja<br />
ohjata nuoria, pääasiassa alle 18-vuotiaita, pois päihteiden käytöstä.<br />
Ryhmä on toiminut 1990-luvun alkupuolelta saakka ja käytännössä keskittyy niihin<br />
asioihin, joita on tuotu esille Kemin kaupungin turvallisuussuunnitelmassa samoin<br />
kuin Keminmaan (kesken olevassa) turvallisuussuunnitelmassa. Vuosittain järjestetään<br />
nuorten alkoholivalvontaiskuja, jossa pääpaino on puuttua alaikäisten juomiseen.<br />
Iskuissa on poliisin mukana sosiaalityöntekijä. Info-ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa<br />
ja tuolloin käsitellään ajankohtaisia asioita ja tapahtumia.<br />
Nuoret näpistelijät<br />
Myymälöissä ja marketeissa on kirjalliset ohjeet ilmoittaa kaikista näpistelijöistä poliisille.<br />
<strong>Poliisi</strong> ilmoittaa alaikäisten näpistyksistä heidän vanhemmilleen ja samalla laitetaan<br />
tapahtuneesta tieto poliisilaitoksen ns. sosiaalimappiin, jonka joku sosiaalityöntekijä<br />
käy kerran viikossa katsomassa.<br />
Kemi - Keminmaan ”Päätä ite” -päihdevalistus<br />
Valistustapahtuma järjestetään joka toinen vuosi kaikille Kemi–Keminmaan 6- ja 7-luokkalaisille.<br />
Tapahtumalle rakennetaan lavasteet, joka luo todellisen tunteen ja siten valistuksen<br />
sanoma ehkä tavoittaa kohderyhmän paremmin.<br />
Laillisuuskasvatus kouluilla ja päiväkodeissa<br />
Järjestelmälliseen kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa resurssit eivät oikein ole riittäneet.<br />
Pyyntöjen perusteella käydään puhumassa mm. liikenteestä ja erilaisista rikollisuuteen<br />
liittyvistä asioista.<br />
Liikennekilpailut<br />
Vuodesta 1994 lähtien poliisi on yhdessä Autoliiton, Kemin kaupungin ja Rahtareiden<br />
kanssa järjestänyt Kemin koulujen kuudennen luokan oppilaille teoriaosuuden sekä<br />
taito- ja liikenteessä ajo-osuuden käsittävän liikennekilpailun.<br />
Alaikäisten tekemät automurrot<br />
Vuonna 2005 kesän aikana on toteutettu kahden kuukauden pituinen projekti alaikäisten<br />
tekemien automurtojen selvittämiseksi. Sosiaalitointa informoitiin heti alusta<br />
alkaen.<br />
Projektin aikana saatiin selvitettyä 35 alaikäisten tekemää automurtoa.<br />
KITTILÄ<br />
Kittilän kihlakunnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa; sosiaalitoimisto,<br />
lastensuojeluviranomaiset, terveyskeskus, pelastuslaitos ja muukin yhteistyö kunnan<br />
edustajien kanssa.<br />
Eri tahojen kanssa yhteistyössä pyritään puuttumaan ja vaikuttamaan tilanteeseen<br />
mahdollisimman <strong>varhain</strong>.<br />
Vuonna 2004 toteutettiin eri yrittäjien taholta tullut aloite näpistelyrikosten ennalta<br />
ehkäisemiseksi. Nuorten ja alaikäisten näpistelyyn puuttuminen yrittäjien taholta koettiin<br />
ongelmalliseksi. Lastensuojeluviranomaisten kanssa sovittiin yhteiset menettelytavat<br />
ja puuttumismalli. Yrittäjille laadittiin ja jaettiin kaavake, jonka he täyttävät liikkeessään,<br />
kun näpistelijä jää kiinni. Yrittäjä faksaa kaavakkeen poliisille. Kaavakkeessa<br />
yrittäjä voi esittää vaatimuksensa tai olla vaatimatta rangaistusta.<br />
<strong>Poliisi</strong> tekee vaadittavat toimenpiteet ja aina nuorten kohdalla toimittaa kopion kaavakkeesta<br />
lastensuojeluviranomaisille. Lastensuojeluviranomainen pitää yhteispalaverin<br />
nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa.<br />
Näppäriprojekti tiedotettiin paikallisessa lehdessä, esiteltiin vanhemmille koulujen<br />
74
Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä<br />
vanhempainilloissa ja laillisuuskasvatuksen yhteydessä asia nostettiin keskusteluun<br />
nuorten kanssa. Projektin vaikutuksia vaikea todentaa; ilmoituksia tulee kuitenkin<br />
nykyisin todella harvoin.<br />
Liikenneturvallisuus on esillä aina kouluissa pidettävillä laillisuuskasvatustunneilla.<br />
Kohdentaen aina ajankohtaista asiaa kulloisellekin ikäryhmälle. Pienellä paikkakunnalla<br />
voidaan tehokkaasti puuttua liikenteen häiriköihin, kun ns. omat tunnetaan.<br />
Koulujen pelastussuunnitelmien laadinnassa on koulujen edustajat kuulleet myöskin<br />
poliisin mielipidettä.<br />
Nuorten päihdekäyttäytymiseen pyritään puuttumaan ja alaikäisten alkoholinkäytöstä<br />
tehdään lastensuojeluviranomaisille ilmoitus.<br />
Kunnan ja poliisin välisessä yhteispalaverissa kunnallisen turvallisuussuunnittelun<br />
vetovastuu jätettiin kunnan nimeämälle edustajalle. <strong>Poliisi</strong> on luvannut olla mukana<br />
kunnallisessa turvallisuussuunnittelussa.<br />
KOILLIS-LAPPI<br />
Koillis-Lapin kihlakunnan alueella on vuonna 2000 valmistuneiden kuntien, Kemijärvi,<br />
Salla, Savukoski, Pelkosenniemi kuntakohtaisten turvallisuussuunnitelmien jälkeen<br />
valmistunut, vuonna 2003 poliisipäällikkö Kinnusen aloitteesta laadittu, uusi yhteinen<br />
kaikkia kuntia koskeva turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman allekirjoituspäivä oli<br />
1.12.2004.<br />
Yhteinen turvallisuussuunnitelma on lähtenyt kunkin kunnan omista tarpeista ja keskittynyt<br />
johtoryhmän määrittelemien pääkohtien ympärille sekä niihin perustuviin, helposti<br />
omaksuttaviin kuntakohtaisiin ratkaisuihin, jotka ovat toteutettavissa ja joilla saadaan<br />
viranomaisten yhteistyölle paras teho.<br />
Turvallisuussuunnitelman johtoryhmä vastaa turvallisuussuunnittelun päälinjoista ja<br />
vastaa suunnittelun ja toteutuksen seurannasta.<br />
Vuoden 2004 turvallisuussuunnittelun painopisteistä tärkeimpänä on ollut nuorten<br />
hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy.<br />
Kemijärven osalta toteutuksessa on ollut useita teemaan liittyviä projekteja, kuten<br />
Junnu ja Veke projektit. Nämä on tarkoitettu 7–9-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen.<br />
Eritystä tukea tarvitseville lapsiperheille on koko kihlakunnan alueella toiminut<br />
Ville-viisari projekti. Näiden lisäksi on ollut useita projekteja, joiden kohderyhmiin<br />
on kuuluneet myös nuoret.<br />
Kemijärven kouluilla on tehty ohjelmat kiusaamisen, väkivallan ja syrjäytymisen<br />
ehkäisemiseksi.<br />
Pelkosenniemen osalta kouluille on tehty ennaltaehkäisevän päihdetyön kansio.<br />
Sallassa yläasteella on toteutettu ennaltaehkäisevän päihdetyön mallia oppilasjohtoisesti.<br />
Suunnitelmastaan koulu on saanut After Eight -kannustuspalkinnon.<br />
Savukoskella on toteutettu nuorten auttamisessa periaatetta ”Koko kylä kasvattaa”.<br />
Tähän ovat sitoutuneet niin kansalaisjärjestöissä toimivat aikuiset kuin muutkin aikuiset.<br />
<strong>Poliisi</strong>n osalta on lisäksi käytössä ollut mm. seuraavia toimintamalleja:<br />
Yhteistyö eri osapuolten kanssa<br />
Yhteistyössä ovat mukana kuntien viranomaiset (sosiaali-terveys, koulut sekä tekniset<br />
toimet), vapaaehtoisjärjestöt ja seurakunnat.<br />
Lähipoliisitoiminta<br />
Poliiseja asuu kihlakunnan eri kunnissa, joten heidät koetaan ”kyläpoliiseiksi”. Alueen<br />
matkailukeskuksille on toimitettu materiaalia mm. omaisuuden merkitsemiseksi ja<br />
samalla on annettu neuvoja ja opastusta mm. rikoksien ennalta ehkäisemiseksi.<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoiminta<br />
Nuorten rikosten ehkäisemiseksi on mm. vaadittu (kunnat asentaneet) kameravalvontaa<br />
kriittisiin paikkoihin. Vastuupoliisihenkilöt laillisuuskasvatuksen opettamiseksi<br />
ovat käyneet kaikki alueen koulut läpi. Poliiseja on osallistunut myös mm. leirikouluihin.<br />
75
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Onnettomuuksien ehkäisy<br />
Toimintamuotona on ennalta ehkäisevä valistustyö ja aktiivinen tiedottaminen (lehdistö,<br />
radio) ja erilaiset valvontateemat (mm. moottorikelkkailu).<br />
Liikenneturvallisuus<br />
<strong>Poliisi</strong>n antamat ”vinkit” eri viranomaisille (mm. kuntien tekniset toimet, tielaitos ja VR)<br />
sekä valvontateemat (mm. koulujen alku ja loppuminen) ovat hyviä esimerkkejä toiminnasta.<br />
Kunnalliset turvallisuussuunnitelmien tilaa on selostettu alkutekstissä.<br />
Syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan osallistumalla asiantuntijana mm. tiedottamiseen<br />
ja projekteihin.<br />
Päihteiden osalta voidaan mainita puuttuminen katujuopotteluun ja aktiivinen tiedottaminen<br />
mm. kuntien sosiaaliviranomaisille ja vanhemmille.<br />
Nuorten rikosprosessin nopeuttaminen, nopeutettu rikosprosessi ja sovittelu ovat<br />
olleet käytössä runsaan vuoden.<br />
Väkivallan osalta voidaan todeta, että nuorison ns. kova väkivalta ei ole ongelma kihlakunnan<br />
alueella. Pahoinpitelyt ym. on pyritty selvittämään nopeasti.<br />
Rattijuoppojen kokonaismäärä kihlakunnassa vähenemässä. Nuoriin ei erityispanostusta.<br />
Avuntarvitsijoita ohjataan aktiivisesti palveluihin mm. perheneuvoloihin ja päihdeneuvontaan.<br />
Tiedottaminen rikoksista ja häiriöistä kunnalliselle päätöksenteolle tapahtuu pääsääntöisesti<br />
kihlakunnan ja kuntien yhteistyöryhmän kautta mutta tapauskohtaisesti<br />
myös välittömästi rikollisen teon ilmitullessa.<br />
Vuosien 2005–2008 turvallisuussuunnittelun tärkein painopiste kihlakunnassa on<br />
nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Tähän liittyen yksi avainsana on tiedotuksen<br />
ja koulutuksen lisääminen monin eri tavoin turvallisuusasioista.<br />
KÄSIVARSI<br />
Varhainen puuttuminen<br />
Varhaista puuttumista on systemaattisesti toteutettu poliisin antamassa kouluopetuksessa,<br />
sekä yhteistoiminnassa eri sidosryhmien kanssa.<br />
Joka vuosi poliisi vierailee eri kouluilla laillisuuskasvatuksen merkeissä. Kouluopetuksen<br />
aiheina ovat olleet muun muassa liikenne, alkoholi, tupakka, huumeet, kiusaaminen,<br />
pahoinpitely, vahingonteko, löytötavara, yhdessä eläminen, vastuun ikärajat.<br />
Lisäksi poliisi oli mukana useampana vuonna ”Uskalla sanoa ei” -kampanjassa. <strong>Poliisi</strong>n<br />
lisäksi tähän kampanjaan osallistui eri tahoja, kuten nuorisotoimi, kouluterveydenhoito,<br />
psykologi ja seurakunta.<br />
Kouluopetuksen suhteen tähän asti on edetty siten, että koulujen kanssa on sovittu,<br />
että poliisi tulee aina tarvittaessa oppitunnin pitoon aiheesta minkä he katsovat ajankohtaiseksi.<br />
Kouluopetusta on annettu kaikille ikäryhmille ala-asteelta ammattikouluun.<br />
Sidosryhmäyhteistyö<br />
INFO-ryhmä on toiminut Muoniossa jo kymmenkunta vuotta. INFO-ryhmä on moniammatillinen<br />
ryhmä, johon kuuluvat poliisi, nuorisotoimi, kouluterveydenhoito, seurakunta<br />
(nuorisotyöntekijä) sekä koulun edustus (nimetty opettaja).<br />
INFO-ryhmä toimii siten, että kokoonnumme muutaman kerran vuodessa ja tarpeen<br />
mukaan useamminkin. Kokouksissa ”tasaamme tietoja”, eli keskustelujen aiheena on<br />
ajankohtaiset nuoria koskettavat asiat. Aiheet ovat olleet akuutteja ja useasti yksilöön<br />
kohdistuvia. Esimerkkinä jonkun tietyn nuoren juopottelu, näpistely, saatananpalvonta,<br />
koulukiusaaminen, syrjäytyminen yms. Tällä ryhmällä olemme päässeet havaittuihin<br />
jopa vasta orastaviin ongelmiin hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Ryhmässä olemme<br />
keskustelleet havaituista ongelmista monelta eri kantilta ja olemme yhdessä miettineet<br />
kuka puuttuu asiaan ja miten.<br />
76
Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä<br />
INFO-ryhmän puitteissa olemme toteuttaneet myös yhden sorttista ”näppäri-projektia”.<br />
Jo joitakin vuosia sitten ilmeni tarvetta puuttua lasten ja nuorten näpistelyyn<br />
kylän kauppaliikkeissä. Projekti toteutettiin siten, että lapsille ja nuorille annettiin valistusta<br />
näpistysrikoksesta ja kerrottiin seuraamuksista havaituissa näpistelytapauksissa.<br />
Kauppiaitten kanssa sovimme menettelystä, että he ilmoittavat kaikki havaitut<br />
näpistykset poliisille ja poliisi tarvittaessa lastensuojeluviranomaiselle. Tämän jälkeen<br />
asiasta ilmoitettiin lapsen/nuoren kotiin ja tapahtunut tuli sopia kauppiaan kanssa.<br />
Muu toiminta<br />
<strong>Poliisi</strong> on vieraillut muutaman kerran päiväkodilla ja aiheena on ollut lähinnä oma liikenneympäristö<br />
sekä liikennesäännöt.<br />
Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan poliisi on ollut mukana muussakin lapsiin ja<br />
nuoriin kohdistuvissa tilaisuuksissa esimerkkinä Liikenneturvan järjestämä valistustilaisuus<br />
tai luokan vierailu poliisiasemalla.<br />
Lisäksi lupa-asioissa (aseet) asioineita nuoria on valistettu nimismiehen toimesta<br />
aseisiin ja metsästykseen liittyvissä säännöksissä ja tavoissa. Yksittäiset poliisimiehet<br />
ovat tietysti omalta osaltaan antaneet valistusta ja puuttuneet yksittäistapauksissa lasten<br />
ja nuorten tekemisiin.<br />
Varhaisen puuttumisen ”piikkiin” voitaneen lukea myös kunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma,<br />
joka on laadittu poliisin toimesta yhteistyössä liikenneturvan kanssa.<br />
Lisäksi kunnan liikenneturvallisuusryhmässä poliisilla on edustus.<br />
Kihlakunnassa on ollut muutama tapaus koskien huumausaineen käyttörikosta. Näissä<br />
tapauksissa nimismies on pitänyt epäillyille puhuttelun ennen ratkaisun tekoa asiassa.<br />
Tiedottaminen<br />
Joka vuosi on pyritty vaikuttamaan ja siten myös puuttumaan nuorten liikennekäyttäytymiseen<br />
lehtijutuilla.<br />
Kestoaiheina on ollut jo vuosia mopoilu ja moottorikelkkailu. Lehtijutuilla on ollut tarkoituksena<br />
tavoittaa lähinnä lasten ja nuorten vanhempia, koska muuta luontevaa kontaktia<br />
heihin ei saa. Lapsille ja nuorille aiheet ovat tuttuja jo kouluopetuksesta, mutta<br />
sama tieto ei välttämättä ole kulkeutunut kotiin. Lehtijuttuja on laadittu kuntalaisten<br />
pyynnöstä ja ilman pyyntöä.<br />
RANUA-POSIO<br />
Nuoriso- ja koulupoliisitoimintaa on harjoitettu säännöllisesti ja suunnitelmallisesti<br />
noin 20 vuoden ajan. Näin jokainen koulussa oleva nuori on saanut poliisilta opastusta<br />
ja neuvontaa vähintään 1 tunti/vuosi. Tätä kautta poliisin suhde ”koulumaailmaan” on<br />
läheinen ja esim. kiusaamistapauksissa yhteydenottokynnys poliisiin on matala. Koulumaailman<br />
kanssa ei ole sovittu asiasta kirjallisesti mitään, mutta alhainen yhteydenottokynnys<br />
on vakiintunut käytäntö.<br />
Nuorten näpistyksiin liittyen poliisin ja Posion yrittäjien kesken sovittiin menettelyohjeet<br />
keväällä 2000. <strong>Poliisi</strong> kävi juttelemassa ”yhteiset pelisäännöt” näpistystapauksien<br />
hoitamisissa kaikissa Posion kauppaliikkeissä, kioskeissa, huoltoasemilla jne.<br />
Myös sosiaaliviranomaisten kanssa sovittiin yhteisistä menettelytavoista. Tästä tiedotettiin<br />
lehdessä huhtikuussa 2000 ja asiasta informoitiin kouluissa. Ranualla poliisi<br />
on antanut suosituksen yrittäjille vastaavasta toiminnasta, sopimusta ei kuitenkaan ole.<br />
Posiolla ja Ranualla on toteutettu vuosittain 7-luokkalaisille moniammatillisena koulutuksena<br />
annettava USKALLA-ohjelma (Posiolla vuodesta 1998 alkaen ja Ranualla<br />
parina viimeisenä vuotena). Tämä ohjelma on luonut suhteita eri ammattialojen edustajien<br />
kanssa ja näin ollen kanssakäyminen muidenkin asioiden hoitamisissa (esim.<br />
kunnan sosiaalitoimi) on aktiivista.<br />
Posion ja Ranuan kuntien turvallisuussuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty kunnan<br />
taholta vuonna 2001. Turvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä käydyissä keskusteluissa<br />
on kiinnitetty huomiota mm. ns. väliinputoajien tunnistamiseen ja esiin<br />
77
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
tulevien ongelmien puuttumiseen. Turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosittain ja sen<br />
perusteella on pienemmissä työryhmissä tarkemmin perehdytty mm. perheväkivaltaan<br />
ja sen ehkäisyyn, lastensuojeluilmoitusten tekemisistä on sovittu kynnyksen<br />
madaltamista. <strong>Poliisi</strong>n edustaja on ollut mukana turvallisuussuunnitelman laadinnassa,<br />
päivittämisissä ja pienemmissä työryhmissä.<br />
Posiolla on tehty lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma vuosiksi 2001–2004 ja<br />
2005–2008. Näissä ohjelmissa yhtenä teemana on syrjäytymisen ehkäisy. Ranualla on<br />
useita vuosia ollut toiminnassa ns. Silta-ryhmä, joka kartoittaa syrjäytymisvaarassa<br />
olevat nuoret, suunnittelee tukitoimintoja ja järjestää tukihenkilöitä nuorille. Ryhmässä<br />
on sosiaalipuolen, koulupuolen, terveydenhuollon ja poliisin edustajat.<br />
Pienen kihlakunnan poliisitoimintaa voidaan kuvata lähipoliisitoiminta-käsitteellä.<br />
<strong>Poliisi</strong> tuntee asiakkaansa ja asiakkaat poliisinsa. Luottamus vuosien kuluessa on vahvistunut<br />
ja helpottaa ilmoitusaktiivisuutta myös nuorten ongelmissa. Myös nuorten<br />
kanssa on poliisin helppo henkilökohtaisesti keskustella ja ohjata suuntaa, kun tuntee<br />
nuoren lapsuudesta asti. <strong>Poliisi</strong> tuntee taustatekijät ja lähihistorian.<br />
Kaiken kaikkiaan aktiivinen ja monitahoinen yhteistyöverkosto on mahdollistanut<br />
nopean, avoimen ja tehokkaan tiedonkulun ja näin eri ongelmatilanteisiin on pystytty<br />
puuttumaan nopeasti.<br />
ROVANIEMI<br />
Rovaniemen paikallisen turvallisuussuunnitelman kantava ajatus on <strong>varhain</strong>en puuttuminen<br />
lasten ja nuorten ongelmiin. Suunnitelma koostuu seuraavista alueista: lasten<br />
ja nuorten elämänhallintakasvatus, vanhempien kasvatustyön tukeminen, koulujen<br />
työrauha ja turvallisuus, nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö, nuoriin rikoksentekijöihin<br />
vaikuttaminen, katurauha, perheväkivalta ja liikenneturvallisuus.<br />
Konkreettisesti tämä on tarkoittanut monia asioita.<br />
Ensimmäinen merkittävä ratkaisu oli kuntien kanssa tehty sopimus sosiaalityöntekijän<br />
sijoittamisessa poliisilaitokselle vuonna 2002. Sosiaalityöntekijä on virka-ajan<br />
ulkopuolella päivystänyt erityisesti viikonloppuisin ja juhlapyhien aattoina sekä koulujen<br />
alkamis- ja päättymisviikonloppuina. <strong>Poliisi</strong>n kadulta korjaamat päihtyneet alaikäiset<br />
on toimitettu poliisilaitokselle sosiaalityöntekijän luo. Tämä on haastatellut nuorta<br />
ja ilmoittanut, että hänen vanhempansa kutsutaan hakemaan nuori poliisilaitokselta<br />
(yölläkin) ja näin on myös tapahtunut. Tapauksesta riippuen vanhempien kanssa on<br />
sovittu yhteistapaaminen jollekin lähipäivälle ja siinä tapaamisessa on kartoitettu, onko<br />
tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Tapaamiset ovat olleet rakentavia ja hedelmällisiä, koska<br />
harva nuori on joutunut uudelleen poliisin kanssa tekemisiin. Nuoren jäätyä kiinni<br />
rikoksesta hän on kuulustelujen jälkeen jatkanut keskustelua yhdessä sosiaalityöntekijän<br />
ja vanhempiensa kanssa tuoreeltaan. Tällä taas on ollut selkeä vaikutus uusintarikollisuuteen<br />
erityisesti ensikertalaisten kohdalla.<br />
Sosiaalityöntekijä ja hänen sosiaalivirastossa olevat lastensuojelukollegansa ovat<br />
myös osallistuneet vuoden vilkkaimpien iltojen katuvalvontaan yhdessä poliisin kanssa.<br />
Sosiaalityöntekijä on myös hälytetty perheväkivaltakeikoille silloin kun perheessä on<br />
ollut alaikäisiä lapsia. Hän on tällöin välittömästi käynnistänyt tarvittavat prosessit perheen<br />
arjen saamiseksi paremmalle tolalle.<br />
Kaiken kaikkiaan sosiaalityön yhdistäminen poliisin työhön virka-ajan ulkopuolella<br />
on ollut tehokkainta varhaisen puuttumisen toteuttamista mitä konsaan on nähty.<br />
Turvallisuussuunnitelman mukaisesti eri kouluasteille on poliisin ja koulujen yhteistyönä<br />
luotu erityinen elämänhallinnan opetussuunnitelma ja jokaiselle koululle myös<br />
työrauha- ja turvallisuusohje jo ennen kuin nämä velvoitteet otettiin koululakiin. Suunnitelman<br />
mukaan poliisi ja sosiaalityöntekijä ovat kiertäneet koulujen vanhempainiltoja<br />
kertomassa mm. kuinka tärkeää vanhemmille on valvoa yhteisiä, turvallisuussuunnitelmaan<br />
kirjattua kouluikäisten kotiintuloaikasuosituksia iltaisin.<br />
Turvallisuussuunnitelman mukaisesti poliisi on priorisoinut nuorten tekemät rikok-<br />
78
Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä<br />
set esitutkinnassa korkealle. Samoin tekevät syyttäjät syyteharkinnassaan.<br />
Varhaisen puuttumisen näkyvimpiä seurauksia on ollut poliisin tietoon tulleiden,<br />
15–17-vuotiaiden tekemien omaisuusrikosten puolittuminen kolmessa vuodessa. Myös<br />
huumausainerikokset ovat vähentyneet merkittävästi.<br />
Uudeksi haasteeksi on noussut väkevän alkoholin hinnanlaskun seuraamukset, jotka<br />
ennustettavasti ovat näkyneet paitsi ongelmakäyttäjien myös nuorten alkoholikäytössä.<br />
Nuorten hallussapitorikokset ovat nousseet viime vuoden tilastossa, mutta ovat<br />
tänä vuonna taas kääntyneet laskuun. Nuorten julkinen alkoholinkäyttö on tehostuneen<br />
valvonnan vuoksi vähentynyt merkittävästi kolmen vuoden takaiseen aikaan verrattuna.<br />
Tämä koskee erityisesti tyttöjen alkoholinkäyttöä.<br />
SODANKYLÄ<br />
Yhteistyösopimus näpistystapauksissa<br />
Sopijapuolina ovat poliisi, yrittäjät, koulu ja nuorisotoimi. Sopimuksen tarkoituksena<br />
on saattaa kaikki näpistelijät heti ensimmäisestä kerrasta lukien sopijapuolten sopimien<br />
menettelytapojen kohteeksi. Malli otettu käyttöön 1997, kun uusi työntekijä toi sen<br />
piiriin muualta.<br />
Yhteistyö koulu- ja nuorisotoimen kanssa. Sodankylän kunnalla on lukuisia projekteja<br />
ja työryhmiä, joihin on pyydetty poliisin edustaja mukaan. Keinot löytyvät nuoren<br />
ongelmien kokonaishallinnasta moniviranomaisyhteistyön avulla.<br />
TORNIO<br />
Rikoksentorjunnan tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Ensimmäisenä toimenpiteenä oli käytössä olevien toimintamallien kartoitus ja kehittäminen.<br />
Tarkoituksena oli hakea toimivia ja kehittämiskelpoisia työvälineitä varhaiseen puuttumiseen<br />
ja uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyyn.<br />
Vintiötyöryhmätoiminta<br />
Vintiötyöryhmätoiminta on sosiaalityön, koulun ja poliisin saumatonta yhteistyötä<br />
puututtaessa lasten ja nuorten tekemiin näpistyksiin, ilkivaltaan, koulukiusaamiseen<br />
tms.<br />
Varhaisen puuttumisen työryhmän esityksen mukaisesti on ko. toimintaa vahvistettu<br />
nimeämällä mukaan toinen poliisi. Sosiaalitoimen edustajana toimii kulloinkin päivystävä<br />
sosiaalityöntekijä. Vintiötyöryhmä palkittiin sosiaali- ja terveysministeriön<br />
myöntämällä varhaisenpuuttumisen Varpu-palkinnolla. Kilpailun tavoitteena oli löytää<br />
käytännön esimerkkejä siitä, miten lapsia ja nuoria voidaan auttaa ajoissa ja näin estää<br />
ongelmien kärjistyminen ja mahdollinen rikoskierre.<br />
Vintiö-ryhmätoiminta<br />
Jo vuodesta 1992 Tornion poliisi aloitti varhaisen puuttumisen toiminnan kokoonpanolla<br />
sosiaalitoimi–koulukuraattori–poliisi.<br />
Tarkoituksena oli puuttua nuorten (myös alle 15-vuotiaiden tekemisiin) jottei kenestäkään<br />
tulisi sen takia rikollista, että siihen ei olisi puututtu.<br />
Tästä Vintiö-ryhmätoiminnasta Tornion poliisi sai Varpu-kilpailussa jaetun 1. palkinnon<br />
vuonna 2003.<br />
Toiminta käytännössä<br />
Jo hyvin alkuvaiheessa sosiaalitoimi ei päässyt mukaan ja niinpä toimintaa jatkettiin<br />
koulukuraattorin ja poliisin johdolla.<br />
Käytännössä nuorten tekemisien johdosta koulukuraattori ja poliisi menivät koululle,<br />
missä suoritettiin alustava puhuttelu/kuulustelu. Asiasta ilmoitettiin lasten vanhemmille.<br />
Näpistysasioissa sovittiin korvauskäytäntö ja poliisi oli yhteydessä kauppaan. Ilmoituksia<br />
nuorten tekemistä rikollisista teoista tuli vuosittain 20–50.<br />
Toiminta nykyään<br />
Nyt viimeisen 2–3 vuoden aikana ei koulukuraattorikaan ole päässyt koululle ja asias-<br />
79
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
sa on toimittu siten, että nuoren tekemästä rikollisesta teosta on tehty rikosilmoitus.<br />
Tämän jälkeen nuori on kuultu vanhempien kanssa. Asiasta riippuen on asia voitu siirtää<br />
kuulustelujen jälkeen sovittelutoimistoon tai sitten asia on sovittu siten, että nuoret<br />
ovat käyneet maksamassa esim. anastamansa tavarat. Lopuksi on paiskattu kättä<br />
ja luvattu ettei näissä merkeissä enää tavata.<br />
Uusijoita on vuosien varrella ollut vain muutama; ei kuitenkaan yhtään sellaista<br />
tapausta, joka olisi tullut käsittelyyn kolmannen kerran.<br />
Kaikille torniolaisille kauppaliikkeille on jaettu Tornion poliisipäällikön allekirjoittama<br />
kirje, jossa kauppiaita pyydetään ilmoittamaan kaikista näpistelijöistä poliisille. Tällä<br />
pyrittiin siihen, että kaikki teot tulevat poliisin tietoon.<br />
Kaikista nuorten tekemistä rikollisista teoista on tehty pöytäkirja ja sen jäljennös on<br />
lähetetty sosiaalitoimistolle tiedoksi.<br />
Ohjeiden mukaan Tornion poliisi tekee rikosilmoituksen aina, vaikka tekijäksi epäilty<br />
olisi alle 15-vuotias.<br />
Vastaavasti tästä Vintiö-ryhmätoiminnaksi ristitystä toiminnasta on kerrottu vanhempainilloissa<br />
ja kouluvierailuilla. Myös Tornion poliisin netti-sivuilla on kertomus toiminnasta.<br />
Palaute<br />
Pääsääntöinen palaute vanhemmilta on ollut positiivista. Jokainen vanhempi ymmärtää,<br />
miksi näin tehdään. Myös tutkinnan kohteena olevat nuoret ovat saattaneet vuosien<br />
päästä tulla keskustelemaan nuorempana sattuneista törmäilyistä.<br />
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu<br />
Rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminta tapahtuu pääasiassa poliisin toimesta.<br />
Vapaaehtoisia sovittelijoita Torniossa toimii neljä ja heidän soviteltavakseen ohjautui<br />
v. 2005 kaikkiaan kaksikymmentäkaksi (22) tapausta.<br />
Yksityisesti ehdollisesti tuomittujen nuorten valvojana toimii kolme henkilöä.<br />
Vapaaehtoisten sovittelijoiden ja ehdonalaisvalvojien toimintaa koordinoidaan ja tuetaan<br />
Meän talon toimesta. Meän talo on erilaisten ryhmien ja järjestöjen toiminta- ja<br />
kokoontumispaikka.<br />
Oppilashuoltotyö<br />
Moniammatilliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla ja niiden avulla pyritään<br />
varhaiseen puuttumiseen ja riskitekijöiden ennaltaehkäisyyn.<br />
Oppilashuoltoryhmille järjestettiin koulutus syksyllä 2003.<br />
Työn tueksi kaikille luokanopettajille sekä luokanvalvojille jaetaan v. 2004 aikana oppilashuoltokansiot,<br />
jotka sisältävät työvälineitä erilaisten ongelmien havainnointiin ja<br />
niihin puuttumiseen sekä ns. auttamispolut.<br />
Sisältö: koulukohtaisen kriisityön materiaali, Sopusakkimateriaali koulukiusaamisen<br />
estämiseen, varhaisen puuttumisen malli ja lastensuojelumateriaali.<br />
Kansion sisällöstä ja koulutusten suunnittelusta vastaa oppilashuollon ohjausryhmä.<br />
Seuranta tapahtuu luokkahenkikyselyjen ja Stakesin kouluterveystutkimuksen kautta.<br />
Reppu-katupäivystystoiminta<br />
Repputoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jolla etsitään ja autetaan avun tarpeessa olevia<br />
nuoria viikonloppuisin. Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään terveysriskejä ja<br />
tarvittaessa ohjaamaan nuori tarjolla olevien palvelujen piiriin. Pääsääntöisesti autettavat<br />
ovat 13–16-vuotiaita, joko loukkaantuneita tai vahvassa humalatilassa olevia.<br />
Koulutettuja täysi-ikäisiä päivystäjiä toiminnassa on mukana noin 60/vuosi.<br />
Päivystystoiminnan lisäksi Reppupäivystyksen tavoite on toimia vastuullisen vanhemmuuden<br />
tukijana vanhempainilloissa ja tiedotusvälineissä tapahtuvalla tiedotuksella.<br />
Itse toiminnan lisäksi tiedotetaan kulloinkin vallalla olevista trendeistä ja ilmiöistä.<br />
Toiminta sinällään tarjoaa oivallisen vertaistukiryhmän samanikäisten nuorten vanhemmille.<br />
Taustayhteisöinä toiminnalle ovat: Nuorisopalvelut, SPR, seurakunta ja<br />
Peräpohjolan Opisto sekä Humanistinen AMK. Toteutus tapahtuu yhteistyössä poliisin<br />
kanssa.<br />
80
Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä<br />
Toisena tavoitteena on luoda toimintamalli, joka on avuksi riskitekijöiden tunnistamisessa;<br />
neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, nuorisotoimessa , sosiaalityössä,<br />
poliisin toiminnan piirissä sekä yritystoiminnan piirissä.<br />
Riskitekijöihin liittyvien oireiden havainnointia ja toimenpiteitä kartoitettiin käyttäen<br />
liite 4 lomaketta.<br />
Tiedot muokattiin toimijakohtaiseksi luetteloksi, josta ilmeni kulloisenkin oireen kohdalla<br />
tapahtuva konsultointi sekä tehtävä yhteistyö eri toimijoiden välillä.<br />
Tietojen täydennysvaiheessa heräsi useiden toimijoiden kohdalla uusia ideoita laajentaa<br />
ja kehittää yhteistyötä eri aloille.<br />
Tornion kaupungilla on toimintamalli riskitekijöiden tunnistamiseksi ja viranomaisyhteistyön<br />
kehittämiseksi kasvatustyössä.<br />
<strong>Poliisi</strong>–sosiaalitoimi välisen tiedonkulun parantaminen<br />
Sosiaalityön ja poliisin välistä tiedonkulkua parannetaan säännöllisiä yhteisiä tapaamisia<br />
järjestämällä.<br />
Asia on käsitelty kaupunginhallituksessa ja siihen liittyvät toimenpiteet on annettu<br />
sosiaalitoimen tehtäväksi.<br />
<strong>Poliisi</strong>n taholta päätettiin parantaa tiedotusta siten, että ilmoitus alaikäisen rikkeestä<br />
tms. välitetään 1–2 päivän viiveellä sosiaalitoimistoon, aiemman kerran viikossa<br />
tapahtuvan tiedotuksen sijaan.<br />
Alkoholi- ja tupakkatuotteiden myynnin valvonta<br />
Nuorten kertoman mukaan alueellamme on helppo alaikäisen ostaa alkoholi- ja tupakkatuotteita,<br />
koska asiakkaan ikää ei tarkasteta. Tämän johdosta:<br />
Alkoholi- ja tupakkatuotteiden myyjille lähetettiin poliisin toimesta kirje, jossa kehotettiin<br />
tehostamaan lakisääteisen ikärajan valvontaa myyntitilanteessa.<br />
Inforyhmä on Tornion kaupunginhallituksen vahvistama moniammatillinen yhteistyöryhmä,<br />
joka vastaa ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä Torniossa sekä Tornion kaupungin<br />
päihdestrategian laatimisesta ja sen toteutumisen seurannasta. Ko. ryhmässä<br />
ovat edustettuina: poliisi, tulli, koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisopalvelut, A-klinikka,<br />
ja seurakunta.<br />
”KASVATUSKUMPPANUUS” -vanhempainiltamallin vieminen alakouluille sekä päivähoidon<br />
piiriin<br />
Vuorovaikutuksellisen ja vertaistukeen pohjautuvan vanhempainiltamallin katsotaan<br />
tukevan vanhemmuutta ja siten ennaltaehkäisevän riskitekijöitä.<br />
Vanhempainiltamalli esiteltiin kaikille alaluokkien kouluille (15) ja opettajat opastettiin<br />
materiaalin käyttöön.<br />
Vanhemmuuden tukeminen<br />
Välittää tietoa ajankohtaisten trendien vaikutuksista nuorten vapaa-ajassa; vanhempainilloissa<br />
sekä muulla tiedottamisella.<br />
Vanhempainyhdistysten toiminnan tukemisessa hyödynnettiin Yhdessä elämään<br />
-materiaalia.<br />
Reppu-katupäivystykseen koulutettiin 40 uutta päivystäjää.<br />
Vuorovaikutustaitojen hyödyntäminen eri siirtymävaiheissa<br />
Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen vahvistamisella ennaltaehkäistään ongelmatilanteiden<br />
syntymistä sekä syrjäytymistä.<br />
7-luokkalaisille järjestettiin Action for life -vuorovaikutustaitojen kurssi, johon osallistui<br />
252 oppilasta. Tapahtumasta saadun palautteen perusteella päätettiin tapahtumaa<br />
laajentaa sen materiaalia muokkaamalla, paikkakunnan tarpeita paremmin vastaavaksi.<br />
Kurssi suunnitellaan ja toteutetaan nuorisopalvelujen, seurakuntien ja koulun yhteistyönä.<br />
Samalla kehitetään ja lisätään em. tahojen yhteistyötä.<br />
Vanhempainillat vanhempien verkostoitumisen tukena<br />
Kasvatuskumppanuus: Askel kohti yhteisöllisyyttä<br />
Torniolainen erityisopettaja ja koulukuraattori ovat suunnitelleet peruskoulun van-<br />
81
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
hempainiltoja varten kaksi erilaista, luokkatasoittain toteutettavaa aihekokonaisuutta.<br />
”Kasvatuskumppanuus ”-vanhempainiltamateriaali ja vanhempien vertaisryhmämateriaali<br />
on koottu tekijöiden oman työkokemuksen perusteella käsittelemään vanhempainilloissa<br />
käsittelemään tärkeiksi ja olennaisiksi havaittuja kysymyksiä. Koulun<br />
vanhempainiltamateriaalin ja kehitteillä olevan vanhempien vertaisryhmämateriaalin<br />
tausta-ajatuksen mukaan lasten kasvatukseen liittyvät vaikeudet ovat lähinnä normikasvatukseen<br />
liittyviä ongelmia. Meilläkin aikaisemmin vallinnut yhteisöllinen kulttuuri<br />
on murentunut ja niin perheiden kuin yksilöidenkin elämässä korostuvat yksityisyys<br />
ja erillisyys. Aineistojen tekijät näkevät kasvatuksen edellyttävän ennen kaikkea yhteisöllisyyttä<br />
ja yhteistyötä. Kasvattajat tarvitsevat heitä tukevia verkostoja ja suhteita<br />
moniin aikuisiin, erityisesti toisiin vanhempiin. Näin syntyvät verkostot perustuvat vanhempien<br />
omien voimavarojen, tiedon ja taidon hyväksikäyttämiseen kasvatukseen liittyvissä<br />
kysymyksissä.<br />
Ohjelman tarkoituksena on tukea vanhempien keskinäistä verkostoitumista koko alaasteen<br />
ajan. Sen avulla pyritään edistämään vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta,<br />
käymään kasvatuksellisia keskusteluja kulloinkin ajankohtaisista asioista sekä tekemään<br />
sopimuksia lasten kasvatukseen liittyvistä asioista. Koska käsittelyn kohteina olevat<br />
kysymykset saattavat olla hyvinkin henkilökohtaisia, vanhempainiltojen yhteydessä<br />
on syytä korostaa keskustelujen luottamuksellisuutta.<br />
Luokkakohtaisten vanhempainiltojen sisällöstä: Opettaja toimii lähinnä keskustelun<br />
ohjaajana ja kirjaajana. Vanhemmat työstävät aiheita 2–3 hengen ryhmissä ja materiaali<br />
sisältää siihen käyttökelpoisia työvälineitä.<br />
1. luokka ”Mikä mietityttää?” Koulun aloitus on lapselle ja vanhemmille uusi elämäntilanne.<br />
Vanhempainillassa keskustellaan vanhempien toiveista, peloista ja ongelmista.<br />
2. luokka ”Verkostokartat” Tässä vaiheessa lapsen kohdalla on ajankohtaista reviirin<br />
laajentuminen, ystävyssuhteiden luominen ja itsenäistyminen. Ennen vanhempainiltaa<br />
lapset piirtävät koulussa oman verkostokarttansa, johon he asettavat elämäänsä<br />
kuuluvat tärkeät ihmiset; perheenjäsenet ja kaverit. Vanhemmat tekevät oman<br />
karttansa, jota he sitten vertaavat lasten piirroksiin.<br />
3. luokka ”Työtä” Kolmannelle luokalle tultaessa vaatimukset kasvavat. Vanhempainillassa<br />
keskustellaan siitä mitä koulu ja koti odottavat toisiltaan ja miten lasta voitaisiin<br />
tukea selviytymään kolmannesta kynnyksestä. Vanhemmat työstävät ryhmätöinä<br />
koko luokalle yhteisen huoneentaulun siitä, miten voivat tukea lasten koulunkäyntiä.<br />
4. luokka ”Ystävät ja harrastukset” Koulunkäynnin rutiinit alkavat jo vakiintua. Vanhempainillassa<br />
keskustellaan siitä, miten koulu ja koti voivat tukea hyvien harrastusten<br />
muotoutumisessa ja ystävyyssuhteissa.<br />
5. luokka ”Murrosikä lähestyy” Tovereiden vaikutus lapsen elämässä kasvaa ja murrosiän<br />
oireet alkavat näkyä. Vanhempainillassa keskustellaan viidesluokkalaisen elämään<br />
kuuluvista haasteista ja ongelmista.<br />
6. luokka ”Sopimalla” Illassa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Keskustellaan<br />
edellisvuonna esitellystä sopimuskaavakkeesta ja pohditaan, mistä asioista voitaisiin<br />
tässä luokassa sopia. Asiat kootaan ja laaditaan sopimus, jonka vanhemmat allekirjoittavat.<br />
Tornion kihlakunnan poliisilaitos toteutti yhteistyössä Tornion koulutoimen ja Länsi-<br />
Lapin ammatti-instituutin kanssa 2 viikkoa kestävän ”Elämää täysillä, pysähdy ajoissa”-projektin.<br />
Tavoite<br />
Projektin tavoitteena on vaikuttaa nuorten päihde- ja liikennekäyttäytymiseen ja vastuun<br />
ottamiseen itsestään, törkeiden liikenneturvallisuuden rikosnimikkeistön rikoksien<br />
vähentäminen sekä nuorten liikennekuolemien ja loukkaantumisien vähentäminen.<br />
82
Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä<br />
Aiheen sisältö<br />
Nuorten autolla hurjastelu kaupungilla, usein alkoholin vaikutuksen alaisena. Humalassa<br />
matkustajana rattijuopon autossa ja yleensä oman vastuun ja kaverista huolehtimista<br />
siitä, kenen autoon menee matkustajaksi. Oikeuslääkäri mm. selostaa tyypillisimpiä<br />
liikenneonnettomuudessa saatuja vammoja.<br />
Kohderyhmä<br />
13–21-vuotiaat nuoret.<br />
Peruskoulun 7–9 luokkalaiset, lukiolaiset ja keskiasteen opiskelijat.<br />
Kampanjassa tavoitetaan peruskoulun 988 oppilasta, 531 lukiolaista ja n. 1200 keskiasteen<br />
opiskelijaa, yhteensä yli 2700 nuorta.<br />
Toteutus<br />
Viikoilla 19 ja 20 järjestetään kaikissa Tornion yläasteen kouluissa, lukioissa sekä Länsi-<br />
Lapin ammatti-instituutissa valistustapahtuma. Esityksen jälkeen oppilaat purkavat<br />
opettajien johdolla aihetta ei tavoilla. Purkamisen tavoitteena on tuottaa materiaalia<br />
laillisuus-/liikennekasvatukseen tulevaisuutta ajatellen.<br />
TORNION KAUPUNGIN RIKOKSETORJUNTANEUVOSTO<br />
Tornion kaupunginhallitus perusti rikoksentorjuntaneuvoston v. 2001.<br />
Rikoksentorjuntaneuvostossa toimivat tahot: Tornion poliisi, <strong>Poliisi</strong>asiain neuvottelukunta,<br />
Kriminaalihuoltolaitos, Tornion Krunni Oy, Tornion seurakuntayhtymä, Tornion<br />
yrittäjät, koulutoimi, Hyvinvointipalvelut, vapaa-aikakeskus, nuoriso- ja liikuntatoimi,<br />
Palolaitos, Vapaaehtoinen maanpuolustus organisaatio, Securitas Oy, Vakuutusyhtiöt,<br />
Tornion kaupungin keskushallinto.<br />
Tornion rikoksentorjunnan pitkäntähtäimen tavoitteet<br />
Päätavoitteita ovat:<br />
Rikostilaisuuksien vähentäminen, keinoina mm. rikosten tekemisen vaikeuttaminen,<br />
kiinnijäämisriskin kasvattaminen, rikoksesta saadun hyödyn pienentäminen ja selittelyn<br />
vaikeuttaminen.<br />
Vähennetään rekrytoitumista rikollisuuteen, keinoina vaikuttaminen niihin sosiaalisiin<br />
tekijöihin, joilla on havaittu olevan kielteinen vaikutus lasten kasvuvuosina sekä<br />
sosiaalisesti suunnatut valistuskampanjat.<br />
Vähennetään rikosten uusimista, keinoina kehittää torniolaisten viranomaisten toimintamalli<br />
vapautumistilanteisiin yleensä ja erikoisesti vapautuvien vankien asuntoja<br />
työllisyystilanteeseen.<br />
Vanhemmuuden tukeminen, erityisesti päiväkotien ja koulujen toiminnassa tuetaan<br />
vanhempia kasvatuksessa, keskeisenä aiheena oikean ja väärän opettaminen.<br />
Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista varten on laadittu erillinen<br />
toteuttamissuunnitelma. Neuvoston alaisuuteen perustettujen työryhmien tehtävänä<br />
on laatia edellä mainittu toimintasuunnitelma vuosittain. Näin ohjataan työryhmiä ja<br />
kaikkia rikoksentorjuntaan osallistuvia tahoja tulokselliseen ja konkreettiseen rikoksentorjuntaan.<br />
Tornion rikoksentorjuntaneuvosto on nimennyt neuvoston alaisuuteen perustettavat<br />
työryhmät. Työryhmien jäsenistön rungon muodostavat neuvoston jäsenet ja heidän<br />
lisäkseen kutsuttavat eri alojen asiantuntijat.<br />
Työryhmien tehtävät ovat:<br />
• laatia ja suunnitella rikoksentorjuntaohjelman tavoitteiden perusteella<br />
toteutettavat konkreettiset toimenpiteet ryhmiteltynä rikoksia estäviin sosiaalisiin<br />
keinoihin (sosiaalinen rikoksentorjunta) ja rikostilanteita ennakolta ehkäiseviin<br />
keinoihin (rikosten tilannetorjunta)<br />
• ryhmien laatimat ensimmäiset ongelma-alueittaiset toimintasuunnitelmat tulee<br />
olla valmiina helmikuun 2002 loppuun mennessä<br />
• vastuutettava ja määriteltävä eri toimijoiden välinen tehtävänjako<br />
• ohjeistaa toimenpiteiden dokumentointi<br />
• esittää mittarit/kuvaukset miten suoritettavaksi ehdotettuja toimenpiteitä<br />
seurataan ja arvioidaan<br />
83
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
• pyytää toimintasuunnitelmasta asianosaisilta lausunnot<br />
• pitää yhteyttä ja informoida rikoksentorjuntatoimenpiteistä neuvostoa<br />
Työryhmät ja kokoonpanot ovat<br />
• asumisturvallisuus<br />
•keskustan turvallisuus<br />
• turvallisuus koulussa<br />
• <strong>varhain</strong>en puuttuminen<br />
• uusintarikollisuus<br />
Asumisturvallisuus<br />
• poliisin edustaja<br />
•Tornion Vuokra-asunnot Oy:n edustaja<br />
• asuntoyhtiöiden edustaja<br />
• vuokralaisyhdistysten edustaja<br />
•kaupungin teknisen keskuksen edustaja<br />
• palolaitoksen edustaja<br />
Keskustan turvallisuus<br />
• poliisin edustaja<br />
•Tornion yrittäjien edustaja<br />
• ravintola-alan edustaja<br />
•kaupungin teknisen keskuksen edustaja<br />
• nuoriso- ja vapaa-aikatoimen edustaja<br />
• nuorisoneuvoston edustaja<br />
• seurakuntien edustaja<br />
• sosiaalitoimen edustaja<br />
• vartiointiliikkeiden edustaja<br />
Turvallisuus kouluissa<br />
• koulutoimenpäällikkö<br />
• vapaa-aikatoimen päällikkö<br />
• kulttuuritoimen päällikkö<br />
• opettajien edustaja<br />
• oppilas<br />
• nuorisoneuvoston edustaja<br />
Varhainen puuttuminen<br />
• sosiaalityön päällikkö<br />
• poliisin edustaja<br />
• koulukuraattori<br />
• yrittäjien ja liikelaitosten edustaja<br />
• neuvolatoiminnan johtaja<br />
• vapaaehtoisjärjestöjen edustaja<br />
Uusintarikollisuus<br />
• Kriminaalihuoltolaitoksen edustaja<br />
•hyvinvointipalvelujen päällikkö<br />
•Tornion Vuokra-asunnot Oy:n johtaja<br />
•Tornion työvoimatoimiston johtaja<br />
• vapaaehtoisjärjestöjen edustaja<br />
•Tornion kaupungin toimintamalli riskitekijöiden tunnistamiseksi ja<br />
viranomaisyhteistyön kehittämiseksi kasvatustyössä<br />
Tornion rikoksentorjuntahankkeen lopputuloksena on valmistunut toimintamalli riskitekijöiden<br />
tunnistamiseksi viranomaisyhteistyön kehittämiseksi kasvatustyössä.<br />
Toimintamalliin on koottu asiat, joihin kukin työala kiinnittää huomiota ja ketkä toimivat<br />
yhteistyössä huolenaiheen ilmettyä.<br />
Riskitekijöihin puuttumisen toimintamallissa on kuvattu kuinka kokonaisvaltaisesti<br />
eri toimijatahot havainnoivat (oireita, ongelmia, käytöshäiriötä) lasten ja nuorten käyttäytymistä<br />
ja hyvinvointia.<br />
84
Hyviä käytäntöjä Lapin läänistä<br />
Toimijatahot: neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, päivähoito, sosiaalityö /<br />
lastensuojelu, perheneuvola, koulutoimi, nuorisopalvelut /perusnuorisotyö, iltapäiväkerhotoiminta,<br />
poliisi ja yrittäjät.<br />
INFORYHMÄ<br />
Inforyhmä on Tornion kaupunginhallituksen vahvistama moniammatillinen yhteistyöryhmä,<br />
joka vastaa ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä Torniossa sekä Tornion kaupungin<br />
päihdestrategian laatimisesta ja sen toteutumisen seurannasta. Ko. ryhmässä<br />
ovat edustettuina: poliisi, tulli, koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisopalvelut, A-klinikka,<br />
ja seurakunta.<br />
TORNIONLAAKSO<br />
Varhaisen puuttumisen mukaiset käytännöt Tornionlaakson kihlakunnan poliisilaitoksella<br />
on seuraavat sopimukset, käytännöt yms., jotka koskettelevat selvityspyynnön<br />
mukaista alaa.<br />
”Näppissopimukset”<br />
Jokaisessa kihlakunnan kunnassa on vuosina 2000 & 2001 solmitut kirjalliset ”näppissopimukset,<br />
joissa osapuolina ovat kunnan yrittäjät, poliisi ja koulutoimi.<br />
Sopimusten mukaan kun nuori näpistelijä, myös alle 15-vuotias, jää kiinni, kauppias<br />
ilmoittaa asiasta aina poliisille.<br />
<strong>Poliisi</strong> ilmoittaa tapauksesta aina alaikäisen kotiin ja kouluun.<br />
Jokainen näpistyksestä kiinni jäänyt puhutetaan poliisin toimesta lastensuojeluviranomaisen<br />
läsnä ollessa. Vanhemmille varataan aina tilaisuus olla mukana puhuttelussa.<br />
Koululla on laillisuuskasvatustehtävä, jonka yhteydessä koulu kertoo oppilaille tehdystä<br />
sopimuksesta.<br />
Sopimuksen solmimisen yhteydessä niistä tiedotettiin paikallislehdissä. Aika ajoin<br />
”näpistelyaaltojen” iskiessä sopimuksesta muistutetaan sen osapuolia ja pyritään saamaan<br />
juttu myös lehtiin.<br />
Nuorten näpistykset ovat pysyneet vähäisinä lukuun ottamatta muutamaa ”aaltoa”.<br />
Kullakin poliisiasemalla on nuorisoasioihin nimetyt poliisimiehet, jotka hoitavat sopimuksen<br />
mukaisia poliisille kuuluvia tehtäviä.<br />
Nuorisodiskosopimus<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksen ja sen toimialueen kuntien nuorisotoimen kanssa on sovittu vuonna<br />
2001 nuorisodiskotoiminnasta.<br />
Nuorisotoimet sitoutuvat sopimuksessa ns. nollatoleranssiin nuorisodiskojen yhteydessä<br />
alkoholin käyttöön ja hallussapitoon sekä tupakkalain noudattamiseen.<br />
Nuorisotoimet sitoutuvat vuokratessaan kuntien nuorisotiloja laittamaan ”nollatoleranssin”<br />
sopimuksen ehdoiksi, kun tiloja vuokrataan nuorille suunnattuja tilaisuuksia<br />
varten.<br />
<strong>Poliisi</strong>laitos on sitoutunut siihen, ettei alkoholin hallussapitokiellon rikkomisia katsota<br />
läpi sormien. Kaikki teot, myös alle 15 vuotiaiden tekemät, ilmoitetaan lastensuojeluvianomaisille.<br />
Nuorison alkoholihaitat kuntien järjestämissä nuorisodiskoissa ovat vähentyneet.<br />
Inforyhmätoiminta<br />
Kunnissa toimii hieman eri nimillä poliisin, nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja koulutoimen<br />
yhteisiä tiedonvaihtoryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisen epäsäännöllisesti<br />
tarpeen niin vaatiessa.<br />
Ryhmissä pyritään keskustelemaan ongelmanuorten asioista salassapitosäännösten<br />
estämättä niin, että kukin vastuuviranomainen kykenee mahdollisimman aikaisessa<br />
vaiheessa ryhtymään oireilevan nuoren tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin.<br />
Toiminnasta on sovittu kuntien yhteisessä turvallisuussuunnitelmassa. Ryhmien<br />
aktiivisuus riippuu ryhmän jäsenten omasta aktiivisuudesta ja se toimii parhaiten Ylitorniolla.<br />
85
<strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong><br />
Tutkintajärjestelyt<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksen työjärjestyksessä nuorten tekemien rikosten tutkinta on määrätty R-<br />
ryhmän suoritettavaksi, vaikka kyseessä ei olekaan vaativampi tutkinta, vaan koska he<br />
kykenevät suorittamaan tutkinnan nopeammin kuin ”sekamiehet”. Näin joskus jopa<br />
pääsemme tavoitteeseen, että nuori olisi käräjillä 75 pv:n kuluessa teostaan.<br />
86
STAKESIN VARPU-HANKE;<br />
VARHAINEN PUUTTUMINEN<br />
JA VERKOSTOTYÖ<br />
Varhainen puuttuminen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisiin pulmatilanteisiin<br />
nostaa usein esiin verkostoitumisen tarpeen. Perheen, läheisten ja ammattilaisten<br />
toimien yhteensovittamista tarvitaan etenkin silloin, kun lapsi tai perhe kohdataan<br />
useissa eri palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Varhaisen<br />
puuttumisen (Varpu) -hanke kehittää varhaista puuttumista ja siihen liittyvää yhteistoimintaa<br />
kaikissa lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavissa palveluissa. Hankkeessa <strong>varhain</strong>en<br />
puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin tarjoamisena <strong>varhain</strong> suhteessa:<br />
1) työntekijän lasta/nuorta/ryhmää koskevan subjektiivisen huolen kasvuun, 2) lapsen<br />
tai perheen pulmien kasautumiseen, 3) lapsen tai nuoren ikään ja 4) kriiseissä aukeaviin<br />
mahdollisuuksiin. Varhaisen puuttumisen peruslähtökohtana on puuttua <strong>varhain</strong><br />
omaan huoleen.<br />
Varpun tausta-ajattelu kiteytyy ns. huolen vyöhykkeistöön, jonka lähtökohtana on siirtymä<br />
ongelmapuheesta huolipuheeseen. Yhteistä ongelmaa ei ole, vaan jokainen osallistuja<br />
ratkoo aina omaa ongelmaansa. Huoli kasvaa sitä mukaa, kun omat auttamiskeinot<br />
vähenevät. Vyöhykkeistö on jaettu neljään osaan sen mukaan miten työntekijä<br />
kokee huolen lapsen tilanteesta ja omista auttamismahdollisuuksistaan: 1) ei huolta<br />
-tilanne, 2) pieni huoli, 3) harmaa vyöhyke ja 4) suuri huoli. Huolettomalla vyöhykkeellä<br />
työntekijä kokee lapsen asioiden olevan kunnossa. Pienen huolen alueella työntekijällä<br />
voi olla pientä huolta, mutta hän kokee voivansa auttaa, esimerkiksi ottamalla asia<br />
puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa. Huolen harmaalla vyöhykkeellä huoli kasvaa<br />
ja työntekijä kokee, etteivät hänen auttamiskeinonsa riitä. Tarvitaan lisää tukea ja kontrollia.<br />
Kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotain epätoivottavaa,<br />
esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttöä. Harmaa vyöhyke on työntekijälle<br />
kuormittavin ja epäselvin toimintamaasto. Siellä herää kysymyksiä: miten toimia,<br />
mistä lisäapua, onko lapsen edunmukaista olla vaiti vai ilmoittaa, keitä muita toimijoita<br />
on mukana jne. Harmaa vyöhyke edellyttää yhteistyön käynnistämistä, tilanteen<br />
selkiyttämistä ja tukitoimien suunnittelua. Suuren huolen alue on selkeämpi,<br />
koska on kyse kriisitilanteista, joissa on toimittava nopeasti. Tähän tarvitaan toimivat<br />
kriisityön menetelmät ja toimintatavat.<br />
Huolen vyöhykkeistölle on koottu työmenetelmiä, jotka helpottavat huolien ehkäisyä<br />
ja niihin puuttumista. 1) Vyöhykkeistöä voidaan käyttää sen kartoittamiseen kuinka paljon<br />
työntekijät tuntevat huolta alueen lapsista ja mitä hyviä toimintakäytäntöjä on olemassa.<br />
Toteutetuissa kartoituksissa ovat olleet mukana myös poliisit. Niiden avulla saadaan<br />
kuvaa verkostomaisen työskentelyn tarpeista ja toimivista mahdollisuuksista. 2)<br />
Työntekijä saattaa kokea huolta, mutta arastelee huolen puheeksiottoa vanhempien<br />
kanssa. Tukena voi käyttää Huolen puheeksioton menetelmää, joka auttaa valmistautumaan<br />
kohtaamistilanteeseen huoltajien kanssa. 3) Harmaan vyöhykkeen epäselvissä<br />
tilanteissa tarvitaan perheen ja eri työntekijätahojen yhteistoimintaa. Perheen ja eri<br />
alojen ammattilaisten yhteistyön sujuminen ei ole itsestään selvää. Eri osapuolten<br />
työn- ja vastuunjaon selkiinnyttämiseen soveltuvat ns. ennakointidialogit. Ne noudattavat<br />
tiettyä rakennetta, joka tukee rakentavaa vuoropuhelua ja konkreettisten tukitoimien<br />
suunnittelua. Dialogeja vetävät Stakesin kouluttamat kuntien työntekijät, ns.<br />
verkostokonsultit. Useilla paikkakunnilla on verkostokonsulttitoimintaa ja puheeksioton<br />
kouluttajia.<br />
Lisätietoja työmenetelmistä ja niihin liittyvistä oppaista ja koulutuksista:<br />
www.stakes.fi/hyvinvointi/verk.<br />
87
Vuonna 2006 ilmestyneet poliisin ylijohdon julkaisut:<br />
1 • 2006 <strong>Poliisi</strong>n kansainvälinen toiminta<br />
1.9. – 31.12.2005<br />
2 • 2006 <strong>Poliisi</strong>n laatustrategia<br />
3 • 2006 <strong>Poliisi</strong>barometri 2005<br />
4 • 2006 <strong>Poliisi</strong>n virkojen kelpoisuusvaatimusten<br />
uudistaminen<br />
<strong>Poliisi</strong>n johtamisjärjestelmän kehittäminen<br />
Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet<br />
5 • 2006 <strong>Poliisi</strong>n tulossuunnitelma 2006 ja toiminta- ja<br />
taloussuunnitelma 2007 – 2011<br />
6 • 2006 <strong>Poliisi</strong>koulutuksen kehittämistyöryhmän raportti<br />
7 • 2006 <strong>Poliisi</strong>n toimitilojen kehittämishankkeen<br />
loppuraportti<br />
8 • 2006 Polisens åtgärder för förebyggande och<br />
minskande av våld<br />
9 • 2006 Police measures to prevent and reduce violence<br />
10 • 2006 <strong>Vaikuta</strong> <strong>varhain</strong> – <strong>Poliisi</strong>n hyvät käytännöt<br />
varhaisen puuttumisen alueella<br />
ISSN 1459-7829<br />
ISBN 951-734-997-1 (nid.)<br />
ISBN 951-734-998-x (pdf)<br />
<strong>Poliisi</strong>n ylijohdon julkaisut verkossa:<br />
www.poliisi.fi/julkaisut<br />
Edita<br />
Helsinki 2006