Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän ... - Poliisi
Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän ... - Poliisi
Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän ... - Poliisi
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Pelastustoimen</strong><br />
<strong>henkilöstön</strong><br />
<strong>hälyttämisjärjestelmän</strong><br />
kehittäminen<br />
Työryhmän raportti<br />
Sisäinen turvallisuus<br />
SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 47/2006
SISÄASIAINMINISTERIÖ<br />
KUVAILULEHTI<br />
Julkaisun päivämäärä<br />
22.12.2006<br />
Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)<br />
Puheenjohtaja Juhani Porthan<br />
Sihteeri Mikko Jääskeläinen<br />
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä)<br />
<strong>Pelastustoimen</strong> <strong>henkilöstön</strong> <strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> kehittäminen<br />
Julkaisun osat<br />
Julkaisun laji<br />
Työryhmän raportti<br />
Toimeksiantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
Toimielimen asettamispäivä<br />
14.12.2005<br />
Tiivistelmä<br />
Sisäasiainministeriö asetti 14.12.2005 työryhmän selvittämään pelastustoimen <strong>henkilöstön</strong><br />
<strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> kehittämistä.<br />
Työryhmän tehtävänä oli selvittää hälyttämisjärjestelyjen tilanne ja toimintamenetelmät, hälyttämistoimintaa<br />
mahdollisesti tukevien erilaisten järjestelmien todelliset käyttömahdollisuudet ja -periaatteet sekä eri<br />
toimijoiden tehtävät ja velvoitteet hälyttämistoiminnan järjestelyissä. Selvitystensä perusteella työryhmän tuli<br />
tehdä ehdotus järjestelmän kehittämisestä.<br />
Hätäilmoitusten vastaanotosta ja hälytysten toimittamisesta operatiivisille yksiköille vastaa alueittain 15<br />
hätäkeskusta. Hätäkeskus ylläpitää jatkuvaa päivystystä, omaa operatiivista tietojärjestelmäänsä, hälytettävien<br />
yksiköiden ajantasaisia tilatietoja sekä muita toimintaa tukevia ratkaisuja.<br />
Vuoden 2004 alussa pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi (alueen<br />
pelastustoimi). Alueen pelastustoimi perustuu päätoimisiin palokuntiin ja sopimuspalokuntiin.<br />
Kokonaisuudessaan pelastustoimen päätoimista henkilöstöä on noin 4 400 ja sopimuspalokunnissa noin 19<br />
500 hälytysosastoissa toimivaa henkilöä.<br />
Työryhmä esittää, että:<br />
1. Hälyttämisjärjestelmän valtakunnallinen tietojärjestelmäosa ja sen kehittäminen toteutetaan keskitetyllä<br />
valtakunnallisella ratkaisulla, työryhmäraportin kappaleessa 5 kuvattujen teknis-toiminnallisten vaatimusten<br />
mukaisesti.<br />
2. Hälyttämistarkoitukseen käytettävistä VIRVE-päätelaitehankinnoista vastaa alueellinen pelastustoimi.<br />
Valtion tuki hankintojen rahoitukseen selvitetään.<br />
3. Julkisen sektorin tuki käyttökustannuksiin selvitetään.<br />
4. Uuden järjestelmän käyttöönottoon asti tukeudutaan nykyisin käytössä oleviin järjestelmiin niin ohjaus- kuin<br />
päätelaitteiden osalta.<br />
5. <strong>Pelastustoimen</strong> yksiköiden ja henkilöiden hälyttäminen yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti.<br />
Hätäkeskuksen lähettämien hälytystekstiviestien määrää voidaan työryhmän käsityksen mukaan merkittävästi<br />
laskea, mikäli hälytystekstiviestien edelleen välittämiseen ja jakamiseen käytetään erillistä tietojärjestelmää tai<br />
palveluntarjoajaa.<br />
Avainsanat (asiasanat)<br />
Pelastustoimi, hälyttämisjärjestelmä<br />
Muut tiedot<br />
Myös sähköisessä osoitteessa www.intermin.fi/julkaisut. Verkkoversion ISBN numero on 952-491-059-4<br />
Sarjan nimi ja numero<br />
Sisäasiainministeriön julkaisu<br />
Kokonaissivumäärä<br />
23<br />
Kieli<br />
Suomi<br />
Jakaja<br />
Sisäasiainministeriö, julkaisupalvelut<br />
ISSN<br />
1236-2840<br />
Hinta<br />
20,00 € + alv<br />
Kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
ISBN<br />
952-491-058-6<br />
Luottamuksellisuus<br />
Julkinen
INRIKESMINISTERIET<br />
PRESENTATIONSBLAD<br />
Utgivningsdatum<br />
22.12.2006<br />
Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare)<br />
Ordförande Juhani Porthan<br />
Sekreterare Mikko Jääskeläinen<br />
Publikation (även den finska titeln)<br />
Utveckling av larmsystemet för räddningsväsendets personal<br />
Publikationens delar<br />
Typ av publikationen<br />
Rapport<br />
Uppdragsgivare<br />
Inrikesministeriet<br />
Datum för tillsättandet av organet<br />
14.12.2005<br />
Referat<br />
Inrikesministeriet tillsatte 14.12.2005 en arbetsgrupp för att utreda en utveckling av larmsystemet för<br />
räddningsväsendets personal.<br />
Arbetsgruppen hade till uppgift att utreda situationen när det gäller larmarrangemang och arbetssätt, verkliga<br />
användningsmöjligheter och -principer för olika system som eventuellt stödjer larmverksamheten samt olika<br />
aktörers uppgifter och skyldigheter i organiseringen av larmverksamheten. Arbetsgruppen skulle utifrån sina<br />
utredningar ge ett förslag till utveckling av systemet.<br />
15 nödcentraler ansvarar inom sina räddningsområden för mottagning och förmedling av nödmeddelanden till<br />
de operativa enheterna. Nödcentralerna har jour dygnet runt samt upprätthåller det egna operativa<br />
datasystemet, uppdaterade statusuppgifter om de enheter som larmas samt andra lösningar som stödjer<br />
verksamheten.<br />
I början av 2004 överfördes räddningsväsendets uppgifter till 22 regionala räddningsverk (det lokala<br />
räddningsväsendet). Det lokala räddningsväsendet består av ordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer. Inom<br />
räddningsväsendet arbetar totalt cirka 4 400 heltidsanställda samt cirka 19 500 inom avtalsbrandkårernas<br />
räddningsavdelningar.<br />
Arbetsgruppen föreslår följande:<br />
1. Larmsystemets riksomfattande datasystem och utvecklandet av detta genomförs i form av en centraliserad<br />
lösning på riksnivå i enlighet med de tekniska och funktionella krav som beskrivs i arbetsgruppens rapport,<br />
stycke 5.<br />
2. Det regionala räddningsväsendet svarar för anskaffningen av de VIRVE-terminaler som används inom<br />
larmverksamheten. Det statliga finansieringsstödet för dessa anskaffningar håller på att utredas.<br />
3. Den offentliga sektorns stöd för driftskostnaderna håller på att utredas.<br />
4. De nuvarande dirigeringssystemen och terminalerna används tills det nya systemet tas i drift.<br />
5. Alarmeringen av räddningsväsendets enheter och personal förenhetligas på riksnivå.<br />
Antalet larm-SMS som skickas av en nödcentral kan enligt arbetsgruppens uppfattning minskas märkbart ifall<br />
man använder sig av ett separat datasystem eller anlitar en serviceleverantör för att vidareförmedla och skicka<br />
ut larm-SMS.<br />
Nyckelord<br />
Räddningsväsendet, larmsystem<br />
Övriga uppgifter<br />
Elektronisk utgåva www.intermin.fi/julkaisut. Nätutgåvans ISBN 952-491-059-4<br />
Seriens namn och nummer<br />
Inrikesministeriets publikation<br />
Sidoantal<br />
23<br />
Språk<br />
Finska<br />
Distribution<br />
Inrikesministeriet, publikationstjänster<br />
ISSN<br />
1236-2840<br />
Pris<br />
20,00 € + moms<br />
Förlag<br />
Inrikesministeriet<br />
ISBN<br />
952-491-058-6<br />
Sekretessgrad<br />
Offentlig
SISÄLLYS<br />
Sivu<br />
1. JOHDANTO 6<br />
2. SÄÄDÖSPOHJA 9<br />
3. HÄLYTTÄMISEN OSAPUOLET JA TAVOITETTAVUUS 9<br />
3.1. Hätäkeskus 9<br />
3.2. Pelastuslaitos 10<br />
3.2.1. Päätoiminen henkilöstö 10<br />
3.2.2. Sopimushenkilöstö 11<br />
3.3. Muu hälytettävä henkilöstö 11<br />
4. KÄYTÖSSÄ OLEVIEN HÄLYTTÄMISJÄRJESTELMIEN<br />
OMINAISUUKSIA JA RAJOITTEITA 12<br />
4.1. Käytössä olevia järjestelmiä 12<br />
4.2. Toiminta häiriötilanteissa 15<br />
4.3. Toiminta poikkeusoloissa 15<br />
5. EHDOTUS HÄLYTTÄMISJÄRJESTELMÄN<br />
KEHITTÄMISEKSI 15<br />
5.1. Hälyttämisjärjestelmälle asetettavia vaatimuksia 16<br />
5.2. Johtopäätöksiä 17<br />
5.2.1. Hälyttämisjärjestelmän tietojärjestelmäosa 17<br />
5.2.1.1. Hätäkeskuksen järjestelmä 17<br />
5.2.1.2. Muun palvelutuottajan järjestelmät ja<br />
johtamissovellutukset 18<br />
5.2.1.3. Langattoman tiedonsiirron tietojärjestelmähanke<br />
18<br />
5.2.2. Hälytysviestin siirtoverkot ja päätelaitteet 18<br />
5.2.2.1. VIRVE 19<br />
5.2.2.2. GSM 19<br />
5.2.2.3. DARC 19<br />
6. KUSTANNUSVAIKUTUKSET 19<br />
7. YHTEENVETO JA ESITETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ 22
6<br />
1. JOHDANTO<br />
Vuoden 2004 alussa pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen<br />
pelastuslaitoksen hoidettavaksi (alueen pelastustoimi). Alueen pelastustoimi<br />
perustuu päätoimisiin palokuntiin ja sopimuspalokuntiin. Kokonaisuudessaan<br />
pelastustoimen päätoimista henkilöstöä on noin 4 400 ja sopimuspalokunnissa<br />
noin 19 500 hälytysosastoissa toimivaa henkilöä.<br />
Hälyttämisjärjestelyjen ylläpitovastuu on pelastuslaitoksilla. Kun hälyttämisen<br />
ketjussa on hätäkeskuksesta alkaen useita osapuolia, edellyttää tämä tarkkaa<br />
toiminnan suunnittelua ja vastuista sopimista. Hälyttämiseen liittyviä elementtejä<br />
on usealla organisaatiotasolla ja tämä asettaa omat haasteensa<br />
kokonaisratkaisujen toteuttamisessa ja kustannusjaossa.<br />
Vaikka pelastustoimen uudelleen organisoinnin ja hätäkeskusuudistuksen myötä<br />
osa vanhimmista hälyttämisen ratkaisusta on jäänyt pois, ovat hätäkeskusten<br />
hälyttämistä tukevat tietojärjestelmäsovellukset ja pelastustoimen hälytysten<br />
siirtoon ja vastaanottoon käyttämät ratkaisut vielä epäyhtenäisiä.<br />
Hälyttämisjärjestelyjen ylläpidossa on pelastuslaitoksittain eroavaisuuksia eikä<br />
hälyttämisen kustannusvastuiden jakautuminen tyydytä kaikkia osapuolia.<br />
Normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen yllättäviin ja äkillisiin uhkiin ja<br />
tapahtumiin tulee varautua ja ottaa ne suunnittelussa huomioon.<br />
Päätoiminen palokunta hälytetään toimintaan VIRVE-radioverkon tai kiinteiden<br />
tietoliikenneyhteyksien avulla. Vapaavuorossa oleva päätoimisen <strong>henkilöstön</strong><br />
hälyttämistä ei ole organisoitu.<br />
Sopimuspalokunnat ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa<br />
valmiustasostaan. Hälyttämismenetelmästä päättävät pelastuslaitos ja<br />
sopimuspalokunta keskenään.<br />
Hälyttämisjärjestelmänä on aikaisemmin käytetty sireenejä, komentopuhelimia,<br />
lankaverkon puhelimia, Soneran kaukohakujärjestelmää ja VHFradiojärjestelmiä.<br />
Suuri osa käytettävissä olleista hälyttämisjärjestelmistä on<br />
jäänyt pois käytöstä teknologian kehittymisen myötä.<br />
Hälyttämisjärjestelminä on käytetty VIRVE- radioverkkoa ja kokeiluluontoisesti<br />
Digitan DARC-järjestelmää. Lisäksi yleisesti käytetään GSM- radioverkon<br />
tekstiviestipalveluja, varsinkin sopimuspalokuntien hälyttämiseen.
7<br />
Sopimuspalokuntien <strong>henkilöstön</strong> hälyttämisen kustannusvastuusta on sovittu<br />
palokuntasopimuksissa pelastuslaitosten ja vapaehtoisten palokuntien kesken<br />
useammalla eri tavalla. Perusratkaisuna on tällä hetkellä se, että pelastuslaitos<br />
on toteuttanut <strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> ja maksaa sen ylläpidon.<br />
Hälyttämistoiminnasta ei ole annettu valtakunnallista ohjetta vaan järjestelyt on<br />
toteutettu paikallisin ratkaisuin. Hälyttämisessä ei ole voitu hyödyntää<br />
interaktiivisuutta eikä valtakunnallisesti yhdenmukaista hälyttämisjärjestelmää<br />
ole olemassa. Hälyttämisjärjestelyjen toiminnallisuus ei kaikilta osiltaan vastaa<br />
hälyttämistoiminnan vaatimuksia.<br />
Sisäasiainministeriö asetti 14.12.2005 työryhmän selvittämään pelastustoimen<br />
<strong>henkilöstön</strong> <strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> kehittämistä.<br />
Työryhmän tehtävänä oli selvittää hälyttämisjärjestelyjen tilanne ja<br />
toimintamenetelmät, hälyttämistoimintaa mahdollisesti tukevien erilaisten<br />
järjestelmien todelliset käyttömahdollisuudet ja -periaatteet sekä eri toimijoiden<br />
tehtävät ja velvoitteet hälyttämistoiminnan järjestelyissä. Selvitystensä<br />
perusteella työryhmän tuli tehdä ehdotus järjestelmän kehittämisestä.<br />
Työryhmän kokoonpano<br />
Työryhmän jäsenet ja heidän varajäsenensä (sulkeissa) olivat:<br />
Puheenjohtaja<br />
Ylitarkastaja Juhani Porthan<br />
sisäasiainministeriö,<br />
pelastusosasto<br />
Jäsenet<br />
Palvelutuotannon päällikkö<br />
Marko Nieminen<br />
Hätäkeskuslaitos,<br />
Hätäkeskusyksikkö<br />
(Kehityspäällikkö<br />
Heikki Uusitalo<br />
Hätäkeskuslaitos,<br />
Hätäkeskusyksikkö)<br />
Pelastustarkastaja<br />
Seppo Pirskanen<br />
(Suunnittelija<br />
Merja Nenonen<br />
Itä-Suomen lääninhallitus<br />
Itä-Suomen lääninhallitus)
8<br />
Pelastuspäällikkö<br />
Esko Kautto<br />
(Tietohallintopäällikkö<br />
Jari Helsing<br />
SSPL:n hallituksen jäsen<br />
Pekka Koivunen<br />
(Palokunnan päällikkö<br />
Silvio Hjelt<br />
Pelastusjohtaja<br />
Vesa Parkko<br />
Asemamestari<br />
Jarmo Haapaniemi<br />
Myyntijohtaja<br />
Pertti Virtanen<br />
(Ryhmäpäällikkö<br />
Jouko Kilpeläinen<br />
Tampereen aluepelastuslaitos<br />
Tampereen aluepelastuslaitos)<br />
Suomen Sopimuspalokuntien<br />
Liitto ry.<br />
Suomen Sopimuspalokuntien<br />
Liitto ry.)<br />
Suomen Kuntaliitto/<br />
Kymenlaakson pelastuslaitos<br />
Suomen Palopäällystöliitto/<br />
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos<br />
Suomen Erillisverkot Oy<br />
Suomen Erillisverkot Oy)<br />
Pysyvä asiantuntija<br />
Toimiala-asiantuntija<br />
Tuomo Laikola<br />
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun<br />
hätäkeskus<br />
Asiantuntija<br />
Riskienhallintapäällikkö<br />
Kimmo Markkanen<br />
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos<br />
Assistentti<br />
Osastosihteeri<br />
Karin Wikström<br />
sisäasiainministeriö,<br />
pelastusosasto<br />
Sihteeri<br />
Ylitarkastaja<br />
Mikko Jääskeläinen<br />
sisäasiainministeriö,<br />
pelastusosasto
9<br />
2. SÄÄDÖSPOHJA<br />
Hätäkeskuslain 4 §:n mukaan hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa<br />
hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita<br />
ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä<br />
toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille,<br />
joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu.<br />
Hallituksen esittelyssä Eduskunnalle hätäkeskuslaiksi ja pelastustoimilain<br />
muuttamiseksi (HE 87/1999) todetaan, kohta 5, muita esitykseen vaikuttavia<br />
seikkoja: valtio rakentaa vuoteen 2003 mennessä koko valtakunnan kattavan<br />
viranomaisten yhteisen radioverkon, joka korvaa viranomaisten erilliset<br />
radioverkot. Radioverkon käyttäjiä ovat valtion ja kuntien<br />
turvallisuusviranomaiset. Verkon käyttöönotto tehostaa viranomaisten välistä<br />
yhteistyötä ja mahdollistaa uusien johtamismenetelmien ja -järjestelmien<br />
käyttöönoton.<br />
3. HÄLYTTÄMISEN OSAPUOLET JA TAVOITETTAVUUS<br />
3.1 Hätäkeskus<br />
Hätäilmoitusten vastaanotosta ja hälytysten toimittamisesta operatiivisille<br />
yksiköille vastaa alueittain 15 hätäkeskusta. Hätäkeskus ylläpitää jatkuvaa<br />
päivystystä, omaa operatiivista tietojärjestelmäänsä, hälytettävien yksiköiden<br />
ajantasaisia tilatietoja sekä muita toimintaa tukevia ratkaisuja.<br />
Onnettomuustyyppikohtaiset vasteet laaditaan hätäkeskuksen ja<br />
hätäkeskusalueen viranomaisten kesken yhteistyönä. Tiedot kirjataan<br />
hätäkeskuksen hälytysohjeeseen joka sisältää myös hälytettävissä olevien<br />
resurssien hälytysyhteystiedot. Hätäkeskus päivittää tietojärjestelmäänsä<br />
pelastuslaitoksen toimittamat resurssi- ja yhteystietomuutokset.<br />
Hätäkeskus hälyttää hätäilmoituksesta tehdyn riskinarvioinnin, hälytysohjeen<br />
vastemäärittelyjen, käytettävissä olevien resurssi- ja ominaisuustietojen<br />
perusteella sekä lähimmän yksikön periaatteella yksiköt ja henkilöt. Hälytetyt<br />
yksiköt päivittävät tehtävän ajan tila- ja resurssitietonsa hätäkeskukseen. Kaikki<br />
hälyttämistä koskevat tapahtumat kirjataan hätäkeskuksessa.<br />
Hätäkeskusten tietojärjestelmät ovat toistaiseksi epäyhtenäiset. Käytössä on<br />
viisi tietojärjestelmäratkaisua (ELS, Häke ja Stratus, Mertor sekä Helsingissä<br />
poliisilla lisäksi PÄIKE). Tietojärjestelmät yhdenmukaistunevat vuoden 2007<br />
kuluessa ELS-järjestelmän käyttöönoton myötä.
10<br />
Hätäkeskuksen hälyttämisjärjestelyjen tietoliikenneyhteydet tukeutuvat<br />
valtaosaltaan langattomiin verkkoihin (VIRVE- ja matkapuhelinverkot). Kiinteitä<br />
yhteyksiä on rakennettu lähinnä niihin pelastuslaitoksiin, joissa ylläpidetään<br />
valvomotoimintoja. Helsingin ratkaisussa kiinteät yhteydet ovat varayhteyksinä<br />
paloasemille.<br />
3.2 Pelastuslaitos<br />
<strong>Pelastustoimen</strong> tehtävistä vastaa alueellisesti 22 pelastuslaitosta. Pelastuslaitos<br />
ylläpitää pelastustoimen järjestelmää ja huolehtii lainsäädännössä määritellyistä<br />
tehtävistä, yhteistoiminnasta muiden osapuolten kanssa ja varautumisesta.<br />
Toiminta rahoitetaan alueen kuntien kanssa sovitun kustannusjaon mukaan.<br />
Alueen pelastustoimen tehtävänä on ylläpitää riittävää operatiivista valmiutta,<br />
laatia hälyttämistä koskevat ohjeet sekä toteuttaa ja ylläpitää pelastustoimen<br />
hälytysjärjestelyjä.<br />
Voimavarojen tehokkaan käytön kannalta pelastuslaitoksen yksiköiden<br />
käytettävyys-, ominaisuus-, tila- ja sijaintitietojen tulee olla ajan tasalla. Tämä<br />
edellyttää tietojen jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä pelastuslaitoksessa.<br />
Pelastuslaitoksen vastuuhenkilö välittää muutostiedot päivittämistä varten<br />
hätäkeskukseen tai jos hälytyspalvelut hankitaan ostopalveluna, muutostiedot<br />
päivitetään palvelun tuottajalle.<br />
Paloasemat ovat osa hälytysjärjestelmän kokonaisuutta yhtenä hälytysten<br />
vastaanottopisteenä ja hälyttämistä tukevien jälleenhälytysten tukipaikkana sekä<br />
yksiköiden lähtöpaikkana. Joissakin pelastuslaitoksissa on 24 tuntia<br />
vuorokaudessa päivystävät valvomot.<br />
Vakinaisesti miehitetyt paloasemat on pääosin varustettu hälyttämistä varten<br />
kuulutusjärjestelmin, joita ohjataan hätäkeskuksesta VIRVE-päätelaitteen kautta.<br />
Hälytysviestinä on huomiomerkki ja puhe. Paloasemilla on pelastuslaitoksen<br />
ratkaisuista riippuen edelleen hälytystä, väestöhälyttimien ohjausta ja muita<br />
ohjaustoiminteita varten ratkaisuja, joissa VIRVEn kautta lähetetyt<br />
ohjauskomennot välittyvät hakulaitteisiin tai käynnistävät väestöhälyttimet tai<br />
muun ohjaustoiminnon.<br />
3.2.1 Päätoiminen henkilöstö<br />
Päätoiminen henkilöstö tavoitetaan osin hälytystehtävään toimipaikan sisäisin<br />
kuulutusjärjestelmin. Sen lisäksi hälytykset ohjataan ainakin päivystysvuorossa<br />
olevien esimiesten VIRVE-puhelimiin sekä yksiköiden ajoneuvoradioihin, joten<br />
<strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> tulee mahdollistaa myös liikkuvien yksiköiden<br />
hälyttäminen. Hälytysviestinä vastaanotetaan hälytysstatus ja tekstiviesti. Sama<br />
päätelaite on myös ensisijaisena puheviestivälineenä. Varajärjestelmänä on<br />
GSM-matkapuhelimien tekstiviestipalvelut.
11<br />
<strong>Pelastustoimen</strong> päätoimisen <strong>henkilöstön</strong> hälyttäminen on valtakunnallisesti<br />
pääosin yhdenmukaista.<br />
3.2.2 Sopimushenkilöstö<br />
Hälytysjärjestelmän kehittäminen on sivutoimisen <strong>henkilöstön</strong> kannalta tärkeää,<br />
muun muassa hälytystehtävään osallistuvan henkilömäärän optimoimiseksi.<br />
Sopimuspalokunnat ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa<br />
valmiustasostaan ja hälytysosastoon kuuluvat henkilöt hälytetään<br />
pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan sopimalla tavalla.<br />
Sopimuspalokunnissa on erilaisia varallaolojärjestelyjä.<br />
Hälytysvälineeksi on vakiintunut GSM-matkapuhelin ja niiden tekstiviestipalvelut.<br />
Matkapuhelimet ovat valtaosaltaan henkilökohtaisia välineitä, joita on voitu<br />
hyödyntää hälytyskäytössä vaihtelevasti sopimuksiin perustuen.<br />
Eräissä pelastuslaitoksissa on jäljellä tai uushankintana hankittuja VHFtaajuudella<br />
toimivia paikallisia tukiasemia. VIRVEn kautta ohjatut hälytykset<br />
välitetään tukiaseman kuuluvuusalueen VHF-hakulaitteisiin. Hakulaitteita<br />
voidaan kierrättää varallaolovuorojen mukaisesti.<br />
Vapaaehtoisen <strong>henkilöstön</strong> hälyttämisen jälkeen kuluu tietty aika ennen kuin se<br />
on operatiivisesti käytettävissä. Riittävän miehityksen varmistamiseksi<br />
hälyttäminen edellyttää 2-4 -kertaisen miehityksen hälyttämistä.<br />
3.3 Muu hälytettävä henkilöstö<br />
Pelastusasetuksessa on määritelty pelastustoimintaan osallistuvat tahot. Nämä<br />
hälytetään tilanteen edellyttämällä tavalla.<br />
Maassamme on kokoonpanoltaan ja ominaisuuksiltaan vaihtelevia viranomaisja<br />
vapaaehtoisorganisaatioita, laitoksia ja yrityksiä, jotka ovat ennalta sitoutuneet<br />
pelastustehtäviin tai sen tukitoimiin. Tällaisia tahoja ovat mm. Suomen Punaisen<br />
Ristin ensiapuosastot, kriisiapu, sähkölaitokset jne.<br />
Tilanteen mukaan tehtävässä saatetaan tarvita erityisosaamista tai<br />
erityiskalustoa, esimerkkeinä näistä ovat puhdistustöissä kuntien kalusto, nostoja<br />
hinauspalvelut.<br />
Vapaaehtois- ja muiden organisaatioiden henkilöiden käytettävyys on otettava<br />
huomioon. Hälyttämisen kiireellisyys ja hälyttämistiheys eivät ole verrattavissa<br />
pelastustoimen yksiköihin ja tällä perusteella tukeudutaan julkisten verkkojen<br />
palveluihin.
12<br />
4. KÄYTÖSSÄ OLEVIEN HÄLYTTÄMISJÄRJESTELMIEN<br />
OMINAISUUKSIA JA RAJOITTEITA<br />
Tekstiviestihälytyksiä ryhdyttiin välittämään sopimuspalohenkilöstölle 1990-<br />
luvun loppupuolella. Soneran siviilitarkoituksiin ylläpitämän kaukohaku- eli<br />
Kauha-järjestelmän käyttömahdollisuus loppui vuonna 2002.<br />
<strong>Pelastustoimen</strong> <strong>henkilöstön</strong> hälyttämisestä ulkohälyttimillä luovuttiin<br />
sisäasiainministeriön määräyksen SM-1999-353/Tu-35 mukaisesti.<br />
Hälyttämisjärjestelmien sekä tieto- ja viestiliikenneyhteyksien vakavissa<br />
vikatilanteissa voidaan tapauskohtaisesti harkita myös ulkohälyttimien<br />
käyttämistä palo<strong>henkilöstön</strong> hälyttämiseen.<br />
Komentopuhelinjärjestelmistä on lähes kokonaan luovuttu.<br />
4.1. Käytössä olevia järjestelmiä<br />
<strong>Pelastustoimen</strong> <strong>henkilöstön</strong> hälyttämiseen käytettävät järjestelmät on toteutettu<br />
VIRVE-verkon ja sen päätelaitepalvelujen (lyhytsanoma SDS, tekstiviesti ja<br />
puhe), matkapuhelinverkkojen (GSM) tekstiviestipalvelujen sekä<br />
edelleenhälytyksenä VHF-taajuudella toimivien vanhojen ja uusien<br />
tukiasemaratkaisujen ja hakulaitteiden varaan.<br />
DARC-päätelaitteita hankittiin hätäkeskusalueille ja pelastustoimen alueille<br />
kokeilukäyttöön. Kokeilun myötä todettiin, että järjestelmä ei mm. tekniikkaan<br />
liittyvien syiden vuoksi toiminut toivotulla tavalla, ja sen käyttö jäi vähäiseksi.<br />
DARCin jatkokehittäminen riippuu valtion rahoituspäätöksistä.<br />
Päätoiminen pelastustoimen henkilöstö tukeutuu hälyttämisessä VIRVEn<br />
palveluihin, varajärjestelmänä on pääasiassa GSM-palvelut. Muu<br />
pelastustoimen henkilöstö käyttää pelastuslaitoksesta riippuen GSM-palveluja<br />
ja/tai VIRVEn kautta edelleenhälytyksenä VHF-hakulaitteita. GSM-palveluja<br />
tarjoavat teleoperaattorit ja hälytysalan yritykset.<br />
VIRVEn osalta hakulaitepalvelut ja järjestelmän muut ominaisuudet täyttävät<br />
hälytystoiminnan vaatimukset. Rajoitteena voidaan pitää, että käyttäjien<br />
toivomaa pienikokoista ja kevyttä radiopuhelinpäätelaitetta ei toistaiseksi ole<br />
saatavilla. Päätelaitteen ja palvelujen hinta on ollut laajamittaisen käyttöönoton<br />
este ja edellyttäisi ulkopuolista rahoitustukijärjestelyä. Päätelaitteiden<br />
kehittyminen käyttäjien toivomaan suuntaan, mahdollistamaan myös<br />
siviilikäyttöä, edistäisi laitteiden käyttöönottoa.
13<br />
GSM-palveluilla voidaan toteuttaa hälyttämisratkaisuja ja<br />
hälyttämisjärjestelmäksi onkin, etenkin sopimuspalokuntien osalta, vakiintunut<br />
GSM-puhelimen käyttäminen tekstiviestien vastaanottamiseen. Päätelaitteet<br />
ovat valtaosaltaan henkilökohtaisia, joten investoinnit niiden osalta on tehty.<br />
Hälyttämisen toiminnallisuus täyttää välttämättömät tarpeet ja vaatimukset,<br />
mutta muilta osin palvelujen kehittämiselle on tarvetta. Toimintavarmuus on<br />
julkisten telepalvelujen tasoa vaikka viranomaistoiminnassa tarvittavat<br />
lisäominaisuudet puuttuvat. Joillakin alueilla tekstiviestit on nyttemmin korvattu<br />
tai täydennetty robottipuhelimien sanomilla joskin robottihälytysten äänenlaatu<br />
on joissakin sovelluksissa heikkolaatuista. GSM-tekstiviestien käyttäminen<br />
hälyttämismenetelmänä on virallistettava, jos niiden käyttöä aiotaan jatkaa<br />
operatiivisessa hälyttämistoiminnassa.<br />
VHF-tukiasema- ja hakulaiteratkaisussa valtaosa laitekannasta on peräisin<br />
pelastustoimen aiemmin ylläpitämistä radioverkoista ja VIRVEn käyttöönoton<br />
myötä palokuntien ylläpitämiä VHF-tukiasemaverkkoja käytetään eri alueilla eri<br />
tavoin. Näiden järjestelmien käyttökustannukset ovat suhteellisen edulliset.<br />
Toiminnaltaan järjestelmä on yksisuuntainen ja täyttänee tältä osin<br />
minimivaatimukset. Tietosuojan parantaminen ja palvelujen kehittäminen ilman<br />
merkittäviä lisäkustannuksia ei ole mahdollista.<br />
Kiinteitä hälytysliittymiä on jossain määrin käytössä. Kiinteän liittymän rajoite on<br />
sen paikkasidonnaisuus sekä ylläpidon ja kehittämisen puuttuminen.<br />
Käytössä olevista järjestelmistä osa on elinkaarensa päässä joko järjestelmien<br />
ikääntymisen ja/tai toiminnallisten vaatimusten vuoksi. Ensimmäisinä poistuvina<br />
järjestelminä voidaan olettaa olevan kiinteät liittymät liikkuvuusvaatimusten<br />
johdosta.<br />
VHF:n osalta elinkaariennustetta lyhyellä aikavälillä on vaikea tehdä. VHF:n ja<br />
VIRVEn yhteiskäytön mahdollistamiseksi on niiden ohjausjärjestelmiin hiljattain<br />
investoitu ja näillä näkymin niiden käyttöikää on vielä jäljellä useita vuosia.
14<br />
Järjestelmä Ylläpitäjä, valmius Huomioita<br />
VIRVE<br />
VIRVE- operaattorin ylläpitämä<br />
valtakunnallinen verkko<br />
Hätäkeskuksissa lähetysvalmius<br />
Päätelaitteita rajallisesti palokunnilla.<br />
Kaikki turvallisuusviranomaiset käyttäjinä.<br />
Verkko valmis, palveluja kehitetään.<br />
Päätelaite suhteellisen kallis ja isokokoinen,<br />
käyttö koetaan kalliina.<br />
Hätäkeskuksissa liittymät valmiina.<br />
Hälytysten kannalta riskit:<br />
- siirtotie- ja sähkönjakelukatkokset<br />
- liikenteen ruuhkautuminen,<br />
sanomanvälityksen ylikuormitusriski<br />
käytettäessä sanomakeskusta<br />
VIRVE ja erillinen<br />
sovitinlaite<br />
analogiseen<br />
radioverkkoon<br />
GSM<br />
Operaattorin<br />
hälytyspalvelut<br />
Muiden<br />
palvelutarjoajien<br />
hälytyspalvelut<br />
Pelastuslaitosten ylläpitämiä<br />
paikallisia VHF-tukiasemia,<br />
pelastuslaitoksittain osittainen<br />
alueellinen peitto/kuuluvuus.<br />
Hätäkeskuksissa lähetysvalmius<br />
VIRVEn kautta ja toteutettavissa<br />
myös langallisesti.<br />
Matkaviestinoperaattoreiden<br />
ylläpitämät valtakunnalliset verkot.<br />
Hätäkeskuksissa lähetysvalmius,<br />
päätelaitteita runsaasti käytössä<br />
palokuntien henkilöstöllä.<br />
Verkko-operaattoreiden langalliset ja<br />
langattomat verkot<br />
Palveluoperaattoreiden verkkojen<br />
kautta<br />
- muut viiveet siirtotiellä.<br />
VHF- tukiasemien kiinteät ohjausyhteydet<br />
osin korvattu VIRVEn langattomalla<br />
siirtotiellä. Vaatii erillisen sovitinlaitteen<br />
tukiasemalla VIRVE-päätelaitteesta<br />
VHF:ään. Olemassa oleva tukiasema- ja<br />
hakulaitekalusto on pääosin vanhentunutta,<br />
mutta myös uushankintoja tehty. Ei erityistä<br />
tietoturvaa VHF-päässä. Käytetään nykyisin<br />
hälytysviestien välittämiseen VHFhakulaitteisiin<br />
ja väestöhälyttimien<br />
ohjaukseen. Saatavissa pienikokoisia<br />
edullisia päätelaitteita.<br />
Toimiva järjestelmä, jatkuva palvelu,<br />
henkilökohtainen oma päätelaite.<br />
Hälytysten priorisointi puuttuu.<br />
Ryhmälähetyksessä kuittausominaisuus<br />
puuttuu, mutta on saatavissa.<br />
Voidaan käyttää myös muiden kuin<br />
varsinaisten pelastustoimen henkilöiden<br />
hälyttämiseen.<br />
Hälytysten kannalta riskit:<br />
- siirtotie- ja sähkönjakelukatkokset<br />
- liikenteen ruuhkautuminen,<br />
sanomanvälityksen ylikuormitusriski<br />
- muut viiveet siirtotiellä.<br />
- vakavassa uhkatilanteessa (terrori)<br />
verkkojen sulkeminen<br />
-tietoturvapuutteet.<br />
Ratkaisut hälyttämiseen. Tarjolla<br />
tekstiviestipohjaisia sovelluksia ja puheeseen<br />
perustuvia järjestelmiä. Mukana yleensä<br />
erilaisia resurssien-hallintaan liittyviä<br />
sovelluksia.<br />
Ratkaisut hälyttämiseen. Tarjolla<br />
tekstiviestipohjaisia sovelluksia ja puheeseen<br />
perustuvia järjestelmiä. Mukana yleensä<br />
erilaisia resurssien-hallintaan liittyviä<br />
sovelluksia. Yksi tai useampi rajapinta<br />
enemmän kuin edellisessä.<br />
Taulukko 1. Käytössä olevia hälyttämisjärjestelmiä ja siirtoteitä
15<br />
4.2. Toiminta häiriötilanteissa<br />
Hälyttämisjärjestelmien häiriötilanteiden hoitamiseen ei ole olemassa<br />
valtakunnallista toimintamallia eikä ohjeistoa. Hätäkeskukset ja pelastuslaitokset<br />
ovat hoitaneet häiriötilanteet paikallisin ratkaisuin.<br />
4.3. Toiminta poikkeusoloissa<br />
Varautumisella tarkoitetaan valmistautumista tarvittavien toimintojen<br />
hoitamiseen Valmiuslain (1080/91) 2 §:n mukaisissa poikkeusoloissa. Nopea ja<br />
joustava siirtymä poikkeusolojen toimintaan edellyttää toimintojen<br />
käynnistämistä ennalta suunnitellulla tavalla normaaliolojen organisaatioon<br />
perustuen.<br />
Perinteinen poikkeusolojen viestintäjärjestelmä on rakentunut VHF- kalustoon,<br />
jonka taajuusalue, 160 Mhz, oli sekä pelastustoimen että kuntien muiden<br />
hallintokuntien, kuten sosiaalihuollon ja teknisen sektorin käytössä. Kunnissa on<br />
myös muilla taajuusalueilla toimivia viestintäratkaisuja.<br />
Poikkeusolojen organisaatioiden valmiuden kohottamisen,<br />
johtopaikkajärjestelmän ja lisääntyvän henkilömäärän sekä<br />
päivystysjärjestelyjen vuoksi hälyttämiseen tarvittava päätelaitemäärä kasvaa ja<br />
edellyttää myös varajärjestelmien huomioon ottamisen. Hälyttämistoiminta tulee<br />
olla mahdollista suorittaa tarvittaessa myös pelastustoimen johtokeskuksista.<br />
5. EHDOTUS HÄLYTTÄMISJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI<br />
Työryhmässä käsiteltiin useita ehdotuksia hälyttämisjärjestelmäksi ja tutustuttiin<br />
erilaisiin jo olemassa tai kehitteillä oleviin järjestelmiin. Ehdotuksien vaikutuksia<br />
ja niiden tuomia mahdollisuuksia arvioitiin eri osapuolten kannalta. Ehdotusten<br />
perusteella työryhmä päätyi kuvaamaan <strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> periaatteet sekä<br />
esille tulleita keskeisimpiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.<br />
Käytettävän hälyttämismenetelmän perusvaatimus on, että menetelmä on<br />
luotettava ja valtakunnanlaajuisesti mahdollisimman yhdenmukainen.<br />
Yhdenmukainen järjestelmä parantaa mm. hätäkeskusten ja pelastuslaitosten<br />
yhteistyömahdollisuuksia onnettomuustilanteissa, helpottaa pelastuslaitosten ja<br />
viranomaisten yhteistoimintaa ja pelastuslaitosten sisäistä tilannejohtamista, kun<br />
resurssien tila- ja paikkatiedot ovat reaaliaikaisia.<br />
Uutta järjestelmää toteutettaessa kokonaiskustannusten tulee olla kohtuullisella<br />
tasolla ja etukäteen arvioitavissa.
16<br />
5.1. Hälyttämisjärjestelmälle asetettavia vaatimuksia<br />
Siirtotietasolla on tarpeen nimetä kaksi toisiaan täydentävää järjestelmää.<br />
Viestin reititys häiriötapauksissa automaattisesti tai tarvittaessa käyttäjän<br />
valittavissa.<br />
Hälytyksien vastaanottoon käytetään sekä kiinteisiin asennuksiin tarkoitettuja<br />
että langattomia päätelaitteita ja järjestelmiä ja <strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> tulee<br />
mahdollistaa hälytettävien resurssien liikkuvuus. Lähtökohtana on, että<br />
hälyttämisjärjestelmä tukeutuu olemassa oleviin radioverkkoihin.<br />
Järjestelmän viestinnän tulee olla kaksisuuntaista, mahdollistaen mm.<br />
hälytettävien resurssien statuksien seurannan ja kuittaukset. Näin<br />
mahdollistetaan optimaalisten henkilöresurssien saaminen mukaan hälytykseen<br />
ja tehokas viestinkulku.<br />
Seuraavassa on lueteltu esille tulleita hälytysjärjestelmän keskeisimpiä teknisiä<br />
ja toiminnallisia vaatimuksia:<br />
1. Tiedonsiirtoyhteydet<br />
Tiedonsiirtoverkon peittoalueen tulee olla koko maan kattava ja riittävä sekä<br />
ulko- että sisätiloissa. Häiriötilanteissa vaihtoehtoisten siirtoteiden automaattinen<br />
ja valinnainen käyttömahdollisuus tulee huomioida.<br />
2. Tietoturva ja turvallisuus<br />
Tietoturvan kannalta on otettava huomioon, että viestiliikenne on riittävästi<br />
salattu sekä hälytysjärjestelmän keskeisten osien ja sähkönsyötön<br />
varmennus/kahdennus ja fyysinen suojaus.<br />
3. Järjestelmän hallinnointi ja ylläpito<br />
Järjestelmän hallinnointi, käyttäjien tunnistus sekä käyttäjätunnusten ja<br />
käyttöoikeuksien hallinnointi voidaan toteuttaa halutulla tavalla keskitetysti tai<br />
hajautetusti.<br />
4. Toiminnallisuus<br />
Hälytysjärjestelmän tulee mahdollistaa hälytysviestien lähettämisen<br />
hälytysryhmän eri järjestelmiin kuuluville päätelaitteille. Hälytysviesti on<br />
reititettävä vaihtoehtoisille siirtoteille puheena, lyhytsanomana ja tekstiviestinä.<br />
Järjestelmän tietokantaan tallennetaan hälytettävien resurssien<br />
viestiyhteystiedot sekä muut näihin liitetyt ominaisuustiedot. Järjestelmän tulee<br />
tarjota mahdollisuus etäkäyttöön, jolloin resurssitietojen ylläpitäjinä voivat toimia<br />
esimerkiksi pelastuslaitokset sekä sopimuspalokunnat. Kaikki hälytystapahtumat
17<br />
ja muutostiedot tallennetaan lokitietoon mm. resurssien hallintaa ja tilastointia<br />
varten.<br />
Hätäkeskuslain mukaan hätäkeskus käynnistää hälyttämisen. Hätäkeskuksen<br />
tietojärjestelmä antaa vasteen hälyttämisjärjestelmälle josta hälytysviesti<br />
lähetetään resurssiryhmälle. Hälytettävä resurssi kuittaa järjestelmälle<br />
osallistumisensa tai asettaa oman statuksensa hälytyksestä poissulkevaksi.<br />
Hälytystehtävään liittyvien osapuolten tulee mahdollisuuksien mukaan voida<br />
seurata resurssien statuksia joko etäkäyttöyhteyden kautta tai omista<br />
järjestelmistään. Pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnilla tulee lisäksi olla<br />
mahdollisuus välittää tukitoimintaan liittyvää informaatiota omille resursseillensa.<br />
5. Järjestelmän laajennettavuus ja rajapinnat pelastuslaitosten tietojärjestelmiin<br />
Tietojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen ei saa olla sidoksissa yksittäiseen<br />
toimittajaan. Hälyttämisjärjestelmän tulee mahdollistaa resurssien tilatietojen<br />
välittäminen pelastuslaitoksien johtamisjärjestelmiin.<br />
5.2. Johtopäätöksiä<br />
Nykyisin käytössä olevat hälyttämisjärjestelmät eivät täytä kaikkia työryhmän<br />
määrittelemiä periaatteita tai vaatimuksia. Tarkastelun helpottamiseksi<br />
<strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> kehittäminen voidaan jakaa kahteen osakokonaisuuteen:<br />
1. Hälyttämisjärjestelmän tietojärjestelmäosa<br />
2. Hälytysviestien siirtoverkot ja niihin liittyvät päätelaitteet<br />
5.2.1. Hälyttämisjärjestelmän tietojärjestelmäosa<br />
5.2.1.1. Hätäkeskuksen järjestelmä<br />
Hätäkeskuksen ELS-tietojärjestelmä ja muut vielä käytössä olevat<br />
hätäkeskustietojärjestelmät toimivat tällä hetkellä <strong>hälyttämisjärjestelmän</strong><br />
tietojärjestelminä. Niihin on tallennettu kaikki hälyttämisessä tarvittavat resurssija<br />
yhteystiedot ja niiden kautta ohjataan hälytykset siirtoteille. ELS ei tällä<br />
hetkellä mahdollista yhteystietojen ylläpitoa etäyhteydellä. ELS täyttää<br />
varmistamisen ja suojaamisen perusvaatimukset.<br />
Hälytykseen liittyvät yksiköiden tilatiedot tallennetaan järjestelmään kun ne<br />
lähetetään VIRVEn päätelaitteilta tai VIRVE-puhelimen käyttöpaikalta tai<br />
statuspaneelilta. Sen sijaan ELS-tietojärjestelmässä ei voida ottaa vastaan eikä<br />
käsitellä matkapuhelimesta tekstiviestillä lähetettyjä kuittaustietoja. Ongelmaksi<br />
saattaa tulla suurten tilanteiden aiheuttamat ruuhkat viestikeskuksissa. Näin<br />
ollen hätäkeskuksen tietojärjestelmästä ei voida välittää operatiiviselle johtajalle
18<br />
kaikkia resurssitietoja.<br />
Hätäkeskuksen tietojärjestelmästä on hälyttämistä varten liitännät TCS:n (Tetra<br />
Connectivity Server) kautta VIRVE-keskukseen ja kaupallisen teleoperaattorin<br />
palvelun kautta langattomiin ja langallisiin verkkoihin.<br />
5.2.1.2. Muun palvelutuottajan järjestelmät ja johtamissovellukset<br />
Pelastuslaitoksissa käytettävät hälyttämisjärjestelmäsovellukset tai ulkopuolinen<br />
palveluntuottaja jakavat hätäkeskuksesta tulleen hälytysviestin edelleen<br />
yksiköille tai henkilöille. Järjestelyt ovat pelastuslaitoskohtaisia. Varsinaisia<br />
varmistuksia järjestelmissä ei ole.<br />
5.2.1.3. Langattoman tiedonsiirron tietojärjestelmähanke<br />
Sisäasiainministeriön pelastusosasto kehittää yhteistyössä <strong>Poliisi</strong>n<br />
Tietohallintokeskuksen kanssa pelastustoimen langattomaan tiedonsiirtoon<br />
perustuvaa tietojärjestelmää. Hanke on yhteinen poliisin vastaavan hankkeen<br />
kanssa jossa ovat mukana myös rajavartiosto ja Tulli.<br />
Paikkatieto- ja karttasovellusten lisäksi järjestelmässä on<br />
jälleenhälytysominaisuus. Järjestelmätasolla laitteistot on kahdennettu ja<br />
jatkossa myös hajautettu suojatiloihin.<br />
Tietojärjestelmä on liitettävissä kiinteisiin ja langattomiin viestiverkkoihin ja se on<br />
kiinteän yhteyden päässä hätäkeskuksista. Yhteyden valinta on hallittavissa<br />
käyttäjän käyttöpaikalta.<br />
Viestejä voidaan lähettää sekä kiinteisiin että liikkuviin päätelaitteisiin.<br />
Hälytysviestit voidaan ryhmitellä vaiheittain etäisyyden ja/tai saapumisaikojen<br />
perusteella. Hälytyksen resurssitarpeet voidaan määritellä ja rajata sekä<br />
lähettää peruutusviestit. Järjestelmässä on myös pika- ja ryhmäviestiominaisuus<br />
sekä raportointimahdollisuus.<br />
Järjestelmän hallinnointi sekä tietokantojen ylläpito ja päivitys voidaan hoitaa<br />
joko keskitetysti ja/tai hajautetusti.<br />
Vastaavanlaisia järjestelmäsovelluksia on saatavilla myös kaupallisilta<br />
toimijoilta.<br />
5.2.2. Hälytysviestien siirtoverkot ja päätelaitteet<br />
Hälytysviestien siirtoverkkoja ja päätelaitteita kuvataan yksityiskohtaisesti<br />
luvussa 4.1. Käytössä olevia järjestelmiä.
19<br />
5.2.2.1. VIRVE<br />
VIRVE ja sen päätelaitteet täyttävät pääosiltaan kehitettävän<br />
<strong>hälyttämisjärjestelmän</strong> vaatimukset. VIRVE-järjestelmän keskeiset osat on<br />
varmistettu ja suojattu. Keskeisten tukiasemien virransyöttö on varmistettu ja<br />
tukiasemat on hajautettu eri keskusalueille. Tukiasemien päällekkäiskuuluvuus<br />
varmistaa yksittäisten tukiasemien häiriötapaukset. Päätelaitteen<br />
viestintäominaisuuksia (hälytysviesti/SDS, tekstiviesti, puhe) voidaan käyttää<br />
hälyttämisessä mutta päätelaitteen hinta on suhteellisen korkea. Kiinteillä<br />
käyttöpaikoilla on hallinnointiominaisuudet sekä statukseltaan korkeammat ja<br />
laajemmat liikennöintiominaisuudet.<br />
5.2.2.2 . GSM<br />
GSM-verkko ja sen päätelaitteet täyttävät vain yleiselle televerkolle asetetut<br />
vaatimukset. Näin ollen ne eivät vastaa kaikkia viranomaisverkkojen<br />
vaatimuksia. Päätelaitevalikoima on runsas ja hankintahinta on suhteellisen<br />
edullinen. Päätelaitteen viestintäominaisuuksia voidaan käyttää hälyttämisessä.<br />
5.2.2. DARC<br />
DARCin jatkokehittäminen riippuu valtion rahoituspäätöksistä. Tämän hetkisen<br />
tiedon mukaan jatkokehittämiselle ei ole edellytyksiä.<br />
6. KUSTANNUSVAIKUTUKSET<br />
Hälyttämisjärjestelmän kustannukset koostuvat infrastruktuurin rakentamisesta<br />
ja ylläpitämisestä. Käyttökustannuksia muodostuu mm. parametritietojen<br />
hallinnasta, liikennöintimaksuista, siirtoteistä jne. Nämä kustannukset<br />
jakaantuvat eri järjestelmävaihtoehdoissa eri tavoin eri osapuolten kesken.<br />
Tietojärjestelmän hankinta- ja ylläpitokulut riippuvat toteutustavasta ja teknisistä<br />
valinnoista. Tällä hetkellä markkinoilla jo käytössä olevien hälyttämistoimintaan<br />
soveltuvien tietojärjestelmien hankintakustannukset ovat arviolta 200 000 €,<br />
jonka lisäksi tulevat vuosittaiset ylläpitokulut. Järjestelmän toteuttaminen ja siitä<br />
aiheutuvat kustannukset jakautunevat usealle vuodelle.<br />
Mikäli koko vapaaehtoissektori varustettaisiin VIRVE-puhelimilla, kulut olisivat<br />
vajaan 10 M€:n suuruusluokkaa. Tämä parantaisi merkittävästi yhteiskunnan<br />
valmiutta suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa, koska mm.<br />
vapaaehtoishenkilöstölle olisi varattu johtamisjärjestelmään liittyvä<br />
henkilökohtainen yhteydenpitoväline. VIRVE-päätelaitteiden käyttöönotto<br />
vapaaehtoissektorilla ja siitä aiheutuvat kustannukset voivat jakautua usealle<br />
vuodelle.
20<br />
<strong>Pelastustoimen</strong> hälyttämisestä aiheutuvat GSM-tekstiviestikustannukset ovat<br />
vuosittain n. 600 000 €. GSM-tekstiviestien aiheuttamien kustannusten lisäksi<br />
mm. sopimuspalo<strong>henkilöstön</strong> toimintaan johtamattomat hälytykset aiheuttavat<br />
lisäkustannuksia. Kaksisuuntaisen resurssienhallintajärjestelmän avulla<br />
sopimuspalokuntien henkilöstölle lähetettävien hälytystekstiviestien määrää<br />
voidaan optimoida sekä tehostaa palokuntien toimintaa.<br />
Hätäkeskuksen lähettämien hälytystekstiviestien määrää voidaan työryhmän<br />
käsityksen mukaan merkittävästi laskea, mikäli hälytystekstiviestien edelleen<br />
välittämiseen ja jakamiseen käytetään erillistä tietojärjestelmää tai<br />
palveluntarjoajaa.<br />
Hätäkeskusta työllistävät erityisesti ne järjestelmät, joissa joudutaan<br />
ylläpitämään yksittäisten päätelaitteiden tietoja. Ylläpito vaatii työpanoksena<br />
arviolta yhden työpäivän kuukaudessa jokaisessa hätäkeskuksessa. Muut<br />
hätäkeskuksen kulut muodostuvat lähinnä palveluiden kuukausimaksuista ja<br />
liikennöintimaksuista. Lisäksi kustannuksia hätäkeskuksille, pelastuslaitoksille ja<br />
vapaaehtoisille aiheutuu siitä, että hälytettäviä on usein kutsuttava yli tarpeen.
21<br />
Järjestelmä Hätäkeskus Pelastuslaitos Palokunta tai<br />
sen jäsen<br />
Perinteinen<br />
Ei erillisiä kuluja, Hakulaitteet,<br />
Ei erillisiä kuluja.<br />
hakulaitejärjestelmä, jossa ainoastaan<br />
hankinta ja<br />
VPK voi mahdollisesti<br />
hälytys otetaan vastaan tietojärjestelmän huoltokustannukset hankkia jäsenistölleen<br />
VIRVE:llä (tai langallisella tietojen<br />
Taajuusmaksut ylimääräisiä hakulaitteita<br />
yhteydellä) ja välitetään päivityskuluja, jos VIRVE<br />
eteenpäin analogiseen järjestelmään tulee ohjausliittymät<br />
radioverkkoon<br />
lisää hälytettäviä Tarvittavat<br />
yksiköitä<br />
lähetinlaitteet ja<br />
Yksisuuntainen GSM<br />
tekstiviesti hätäkeskuksesta<br />
Ns. älytekstiviestiratkaisu<br />
pelastuslaitoksella<br />
(Helsingin pelastuslaitoksen<br />
vakinaiselle henkilöstölle on<br />
toteutettu)<br />
Palveluna toteutettu<br />
hälytysjärjestelmäratkaisu,<br />
jossa käytetään sekä<br />
tekstiviestiä että<br />
synteettistä puhetta<br />
DARC<br />
Kehittynyt<br />
hakulaitejärjestelmä, jossa<br />
useita tukiasemia verkossa<br />
ja joiden valvonta on<br />
järjestetty. Järjestelmä<br />
ottaa vastaan hälytysviestit<br />
VIRVE:llä tai langallisesti ja<br />
lähettää analogiseen<br />
radioverkkoon<br />
VIRVE hakulaitteena<br />
Yhteyden<br />
kuukausimaksut<br />
Liikennöintimaksut<br />
Tietojen päivitys<br />
tietojärjestelmään<br />
Ei erillisiä kuluja,<br />
ainoastaan<br />
tietojärjestelmän<br />
tietojen<br />
päivityskuluja, jos<br />
järjestelmään tulee<br />
lisää hälytettäviä<br />
yksiköitä<br />
Yhteyden<br />
kuukausimaksut<br />
Liikennöintimaksut<br />
Tietojen päivitys<br />
tietojärjestelmään<br />
Yhteyden<br />
kuukausimaksut<br />
Liikennöintimaksut<br />
Tietojen päivitys<br />
tietojärjestelmään<br />
Ei erillisiä kuluja,<br />
ainoastaan<br />
tietojärjestelmän<br />
tietojen<br />
päivityskuluja, jos<br />
järjestelmään tulee<br />
lisää hälytettäviä<br />
yksiköitä<br />
Yhteyden<br />
kuukausimaksut<br />
Liikennöintimaksut<br />
Tietojen päivitys<br />
tietojärjestelmään<br />
niiden ylläpito<br />
Tietojen<br />
oikeellisuuden<br />
varmistamiseen<br />
liittyviä työkuluja<br />
Tietojen ylläpito<br />
järjestelmässä<br />
Yhteyden<br />
kuukausimaksut<br />
Liikennöintimaksut<br />
Tietojen<br />
oikeellisuuden<br />
varmistamiseen<br />
liittyviä työkuluja<br />
Hakulaitteet,<br />
hankinta ja<br />
huoltokustannukset<br />
Tietojen<br />
oikeellisuuden<br />
varmistamiseen<br />
liittyviä työkuluja<br />
Hakulaitteet,<br />
hankinta ja<br />
huoltokustannukset<br />
Taajuusmaksut<br />
VIRVE<br />
ohjausliittymät<br />
Tarvittavat<br />
lähetinlaitteet ja<br />
niiden ylläpito<br />
Päätelaitteet,<br />
hankinta ja<br />
huoltokustannukset.<br />
Kuukausimaksut<br />
Liikennöintimaksut<br />
Matkapuhelimet ovat<br />
yleensä olemassa.<br />
Mahdollisesti kuluina ovat<br />
VPK:n jäsenten<br />
matkapuhelinhankintojen<br />
tukeminen.<br />
Jotkut palokunnat ovat<br />
rakentaneet itselleen<br />
vastaavia järjestelmiä<br />
Matkapuhelimet ovat<br />
yleensä olemassa.<br />
Mahdollisesti kuluina ovat<br />
VPK:n jäsenten<br />
matkapuhelinhankintojen<br />
tukeminen.<br />
Palautetekstiviestin<br />
liikennöintimaksu<br />
Matkapuhelimet ovat<br />
yleensä olemassa.<br />
Mahdollisesti kuluina ovat<br />
VPK:n jäsenten<br />
matkapuhelinhankintojen<br />
tukeminen.<br />
Ei erillisiä kuluja .<br />
Ei erillisiä kuluja.<br />
VPK voi mahdollisesti<br />
hankkia jäsenistölleen<br />
ylimääräisiä hakulaitteita<br />
Ei erillisiä kuluja<br />
Taulukko 2. Nykyisten hälyttämisjärjestelyjen vertailua<br />
Huomautuksia<br />
Voi olla toteutettuna<br />
myös niin, että<br />
pelastuslaitos hankkii<br />
palvelun, jolloin pääosa<br />
kuluista<br />
pelastuslaitoksella<br />
Yhteyden<br />
kuukausimaksut ja<br />
liikennöintimaksu<br />
saattavat sisältyä<br />
käyttäjän maksuihin<br />
riippumatta siitä,<br />
käytetäänkö järjestelmää<br />
hälytysjärjestelmänä ja<br />
siten ei ole<br />
hälytysjärjestelmäkulu.
22<br />
7. YHTEENVETO JA ESITETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ<br />
Yhteiskunnan muutosten ja pelastustoimen kehityksen myötä on syntynyt tarve<br />
hallinnoida käytettävissä olevia henkilöstöresursseja tehokkaammin.<br />
Hälytystehtävää suorittamaan saapuvan <strong>henkilöstön</strong> määrä ja valmiudet<br />
halutaan varmistaa ja etenkin vapaaehtois<strong>henkilöstön</strong> tarpeetonta kuormitusta<br />
halutaan välttää.<br />
Työryhmä esittää, että toteutettava hälyttämisjärjestelmä on kaksisuuntainen,<br />
jolloin se mahdollistaa resurssien optimaalisen hallinnoinnin.<br />
Hälyttämisjärjestelmän tulee olla valtakunnallinen ja pelastuslaitoskohtaisesti<br />
hallinnoitava ja sen tulee olla yhteensopiva tai sama jolla pelastuslaitos hoitaa<br />
operatiivisen johtamisen.<br />
GSM ei nykyisellään työryhmän mielestä täytä kaikkia hälyttämistoiminnan<br />
vaatimuksia luotettavuuden, käyttövarmuuden ja johtamisominaisuuksiensa<br />
puolesta. GSM-tekstiviestejä tai muita viestintätapoja käytetään paitsi<br />
vapaaehtois<strong>henkilöstön</strong> hälyttämisessä, myös sairaankuljetusyksiköiden<br />
hälyttämiseen ja varmentavana hälyttämisjärjestelynä muodostelmien tai<br />
yksiköiden johtajille. Lisäksi VIRVE-verkon käyttökatkostilanteissa GSMtekstiviestejä<br />
käytetään korvaavana järjestelmänä.<br />
Hälyttämisjärjestelmän keskeinen tietojärjestelmäosa toteutetaan vaatimukset<br />
täyttävien tietoteknisten ratkaisujen pohjalta, ottaen huomioon<br />
sisäasiainministeriön vireillä olevat, aiheeseen liittyvät tietotekniikkahankkeet.<br />
Hälyttämisjärjestelmän tulee mahdollistaa sekä VIRVE- että kaupallisen<br />
matkapuhelinverkon päätelaitteen käyttö. VIRVE-verkko täyttää työryhmän<br />
mielestä hälyttämistoiminnan vaatimukset ja VIRVEn hyödyntämistä<br />
hälyttämiskäytössä myös sopimus<strong>henkilöstön</strong> osalta tulee edistää. Kaupallisten<br />
matkapuhelinverkkojen käyttäminen osana hälyttämistoimintaa tulee tarpeen<br />
vaatiessa virallistaa.<br />
Järjestelmän reaaliaikaisen toimivuuden varmistamiseksi henkilötason<br />
hallintaoikeudet ja -velvollisuudet on voitava delegoida riittävän alas<br />
vapaaehtoisorganisaatiossa eli ainakin tehtävään auktorisoidulle<br />
sopimuspalokunnan päällystötasolle.
23<br />
Työryhmä esittää, että:<br />
1. Hälyttämisjärjestelmän valtakunnallinen tietojärjestelmäosa ja sen<br />
kehittäminen toteutetaan keskitetyllä valtakunnallisella ratkaisulla,<br />
työryhmäraportin kappaleessa 5 kuvattujen teknis-toiminnallisten<br />
vaatimusten mukaisesti.<br />
2. Hälyttämistarkoitukseen käytettävistä VIRVE-päätelaitehankinnoista<br />
vastaa alueellinen pelastustoimi. Valtion tuki hankintojen rahoitukseen<br />
selvitetään.<br />
3. Julkisen sektorin tuki käyttökustannuksiin selvitetään.<br />
4. Uuden järjestelmän käyttöönottoon asti tukeudutaan nykyisin käytössä<br />
oleviin järjestelmiin niin ohjaus- kuin päätelaitteiden osalta.<br />
5. <strong>Pelastustoimen</strong> yksiköiden ja henkilöiden hälyttäminen<br />
yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti.
Change language