tulossuunnitelmassa - Poliisi

Poliisin toiminta- ja 

taloussuunnitelma 

2010-2013 ja 

tulossuunnitelma 2009 

1 • 2009

POLIISIN YLIJOHTO 

KUVAILULEHTI 

Julkaisun päivämäärä 

11.2.2009 

Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) 

Sisäasiainministeriö, poliisiosasto 

Julkaisun laji 

Toimeksiantaja 


Toimielimen asettamispäivä 

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) 

Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 ja tulossuunnitelma 2009 

(Polisens verksamhets- och ekonomiplan 2010-2013 och ekonomiplan 2009) 

Julkaisun osat 

Tiivistelmä 

Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 sisältää arvion toimintaympäristön kehityksestä lähimpien 

neljän vuoden tähtäimellä ja ministeriön hallinnonalan suunnitelman linjausten mukaiset: 

- toiminnalliset vaikuttavuustavoitteet ja päätoimintalinjat 

- keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja hankkeet vuonna 2009 sekä voimavarat 2009-2013. 

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 - 2013 sekä tulossuunnitelma 2009 on 

vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä 18.12.2008. 

Poliisiylijohtaja on vahvistanut 22.1.2009 tämän poliisin toimialaa koskevan vastaavan suunnitelman. 

Avainsanat (asiasanat) 

poliisi, talous, toimintasuunnitelmat 

Muut tiedot 

ISBN 978-952-491-107-8 (PDF) 

Sarjan nimi ja numero 

Poliisin ylijohdon julkaisusarja 1/2009 

Kokonaissivumäärä 

35 

Kieli 

suomi 

Jakaja 


ISSN 

1459-7829 

Hinta 

-- 

Kustantaja 


ISBN 

978-952-491-106-1 

Luottamuksellisuus 

julkinen

POLISENS HÖGSTA LEDNING 

PRESENTATIONSBLAD 

Utgivningsdatum 

11.2.2009 

Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) 

Inrikesministeriet, polisavdelningen 

Typ av publikationen 

Uppdragsgivare 


Datum för tillsättandet av organet 

Publikation (även den finska titeln) 

Polisens verksamhets- och ekonomiplan 2010–2013 och ekonomiplan 2009 

Poliisin toiminta- ja talousuunnitelma 2010–2013 ja tulossuunnitelma 2009 

Publikationens delar 

Referat 

Polisens verksamhets- och budjetplan 2010–2013 innehåller en bedömning av verksamhetsomvärldens 

utveckling under de närmaste fyra åren och i enlighet med riktlinjerna i planen för inrikesministeriets 

förvaltningsområde: 

- operativa prioriteringar och huvudsakliga strategier samt mål för verkningsfullhet 

- centrala mål, åtgärder och projekt 2009 samt resurser 2009–2013 

Verksamhets- och budjetplanen för inrikesministeriets förvaltningsområde 2010–2013 och resultatplanen 2009 

har fastställts i inrikesministeriets ledningsgrupp den 18 december 2008. 

Polisöverdirektören har den 22 januari 2009 fastställt en plan motsvarande denna plan för polisen. 

Nyckelord 

polisen, ekonomi verksamhetsplaner 

Övriga uppgifter 

ISBN 978-952-491-107-8 (PDF) 

Seriens namn och nummer 

Polisens hägsta lednings publikationer 1/2009 

Sidoantal 

35 

Språk 

finska 

Distribution 


ISSN 

1459-7829 

Pris 

-- 

ISBN 

978-952-491-106-1 

Sekretessgrad 

offentlig 

Förlag 

Inrikesministeriet, polisavdelningen

Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 ja 


Sisällys 

1 JOHDANTO................................................................................................................. 2 

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET POLIISITOIMINNAN NÄKÖKULMASTA.. 2 

3 PAINOPISTEET JA PÄÄTOIMINTALINJAT 2009 - 2013 ......................................... 7 

3.1 Vaikuttavuustavoite ................................................................................................................. 7 

3.2 Painopisteet ja päätoimintalinjat.............................................................................................. 8 

3.3 Lainsäädäntöhankkeet .......................................................................................................... 10 

3.4 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta......................................................... 12 

3.5 Valvonta- ja hälytystoiminta................................................................................................... 13 

3.6 Rikostorjunta ......................................................................................................................... 15 

3.7 Lupapalvelut .......................................................................................................................... 17 

3.8 Konsernipalvelut.................................................................................................................... 20 

3.8.1 Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta ...................................... 20 

3.8.2 ICT-palvelut......................................................................................................... 22 

3.8.3 Materiaalipalvelut ja toimitilat.............................................................................. 22 

3.8.4 Viestintä .............................................................................................................. 23 

3.9 Laillisuusvalvonta .................................................................................................................. 24 

3.9.1 Yleinen laillisuusvalvonta.................................................................................... 24 

3.9.2 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta......................................................... 24 

3.10 Kansainvälinen toiminta ...................................................................................................... 25 

4 VOIMAVARAT 2009 - 2013 ...................................................................................... 26 

4.1 Organisaation kehittäminen 2009 - 2013 .............................................................................. 26 

4.2 Johtaminen............................................................................................................................ 26 

4.3 Henkilöstö.............................................................................................................................. 27 

4.3.1. Henkilöstöresurssit............................................................................................. 27 

4.3.2 Henkilöstön rekrytointi, työn sisältö ja palvelussuhteen ehdot 2009 - 2013 ....... 28 

4.3.3 Työsuojelu ja työhyvinvointi 2009 - 2013............................................................ 29 

4.4 Rahoitus - määrärahakehykset 2009 – 2012 ........................................................................ 31 

4.4.1 Yksiköiden rahoituskehykset vuodelle 2009....................................................... 32



1 Johdanto 

Toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen kytkeytyy sisäasiainministeriön hallinnonalan 

visioon ja poliisitoimen visioon, jonka mukaan ”Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena 

on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi.” 

Hallitusohjelman toimeenpano ja tavoitteet, politiikkaohjelmat, valtioneuvoston kehyspäätös sekä 

sisäasiainministeriön strategiset linjaukset ja toiminnan painopisteiden määrittely sekä muut poliisin 

strategia-asiakirjat kytkeytyvät poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmaan. 

2 Toimintaympäristön muutokset poliisitoiminnan 

näkökulmasta 

Ilmastonmuutos tullee olemaan ihmiskunnan ja luonnonjärjestelmien kestävyyden suurimpia 

uhkia. Muutoksen nopeus on ollut ennakoitua nopeampaa eikä muutostahdista tulevaisuudessa 

ole varmaa tietoa. Ilmastonmuutokseen liittyvät nopeasti vaihtelevat sääolosuhteet, myrskyjen ja 

tulvien lisääntyminen sekä talvien jatkuvat lämpötilavaihtelut vaikuttavat yhä voimakkaammin 

tieliikenteen ja muihin onnettomuusriskeihin sekä rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuureihin. 

Ilmastonmuutos ja jo sen uhka lisäävät ympäristöaktivismia, jonka laiton muoto lisää lainvalvontaviranomaisten 

työtä. 

Euroopan unionissa muutetaan Lissabonin sopimuksella (uudistussopimus, Reform Treaty) 

nykyisiä perussopimuksia. Sopimus on allekirjoitettu joulukuussa 2007 ja sen on tarkoitus tulla 

voimaan vuoden 2009 alusta. Uudistussopimuksella on tarkoitus luoda nykyistä paremmat edellytykset 

EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiselle. Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyö osana 

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta yhdenmukaistuu pilarijaon poistuessa. 

Uudet jäsenmaat aloittivat Schengenin sopimuksen täysimääräisen soveltamisen. Tällöin lakkasivat 

säännönmukaiset rajatarkastukset uusilta sisärajoilta, mikä avaa lisää reittejä rikollisille ja 

rikollisjärjestöille ja laittomille maahantulijoille. EU:n sisäisen liikkumisvapauden kehittäminen 

yhdessä korkean turvallisuustason kanssa on kasvava haaste. Schengenin sopimus (ym.) tukee 

myös viranomaisten toimintamahdollisuuksia ja vahvistaa rikollisuuden torjuntatyötä. EU:n 

laajentuminen parantaa Euroopan yleistä turvallisuustasoa. Samalla se aiheuttaa sisäisen turvallisuuden 

alueelle painottuvia uhkia, kun rajat ylittävä rikollisuus etsii uusia reittejä ja toimintatapoja. 

Sisärajatarkastusten kompensoiminen edellyttää sisäisen turvallisuuden viranomaisten yhteistyön 

tiivistämistä muun muassa ulkomaalaisvalvonnassa ja tietojärjestelmien yhteiskäytössä 

sekä erityisesti maan sisäisen ulkomaalaisvalvonnan lisäämistä. 

Talouden kansainvälistyminen ja erityisesti palvelujen liikkuvuuden lisääntyminen tuo uusia 

riskejä turvallisuudelle. Pimeän työvoiman käyttöön liittyy työturvallisuusongelmia ja uhkana 

on, että harmaiden liiketoimintatapojen leviäminen murentaa sekä työturvallisuutta että sopimuskulttuuria 

ja synnyttää korruptioriskiä. 

Euroopan unionin alueelle arvioidaan saapuvan laittomasti joka vuosi noin puoli miljoonaa 

ihmistä (myös vuoden 2008 arvio). Heistä jopa neljännesmiljoonan on arvioitu käyttäneen 

ihmissalakuljettajien apua. Joissakin jäsenmaissa ihmissalakuljetuksen arvioidaan jo olevan 

suurempi rikollisuuden laji kuin huumekauppa, samoin se on terroristien keino rahoittaa 

toimintaansa. Euroopan unionin uusien ulkorajojen valvonnan tehostuminen voi johtaa li- 

2



sääntyvään ihmissalakuljetukseen ja laittomaan maahantuloon Suomen rajojen yli. Laittoman 

maahantulon merkittävimmät lähtöalueet ovat Suomen kannalta Venäjä, Kiina, Intia, Turkki 

ja Länsi-Afrikan ja Itä-Afrikan valtiot. Usein ihmissalakuljetukseen liittyy muuta vakavaa 

rajat ylittävää rikollisuutta. Suomi on laittoman maahantulon kohde- ja kauttakulkumaa. 

Ruotsin turvapaikkakäytännön tiukentuminen voi aiheuttaa paineita myös Suomessa; turvapaikkapolitiikkaa 

on Ruotsissa kiristetty alkuvuoden 2008 aikana. Muun muassa Pohjois- 

Ruotsissa oleskelevien on mahdollisuus siirtyä hyvinkin nopeasti Pohjois-Suomeen. Laajamittaista 

maahantuloa Suomeen voivat aiheuttaa myös erilaiset yhteiskunnalliset kriisit, 

luonnonmullistukset, ympäristökatastrofit ja aseelliset selkkaukset erityisesti lähialuilla. 

Euroopassa esiintyvät poliittiset, rasistiset ja syrjintään keskittyvät ääriliikkeet voivat saada 

jalansijaa myös Suomessa. 

Kehitys Venäjällä on Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta avainasemassa. Venäjän ulkomaalaispolitiikalla 

ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Erityisesti 

Venäjän hallinnon ongelmat saattavat vaarantaa tehokasta operatiivista yhteistyötä. Pietarissa 

on paljon rikollisuutta, mikä ei voi olla vaikuttamatta myöskään Pohjoismaiden rikostilanteeseen. 

Baltian maiden ollessa EU-jäseniä niiden kanssa siirrytään kohti normaalia yhteistyösuhdetta. 

Näiden maiden, erityisesti Viron, järjestäytyneellä rikollisuudella on voimakas vaikutus 

Suomen rikollisuustilanteeseen. Kahdenvälisen yhteistyön merkitys säilyy, vaikka EU:ssa 

tapahtuvan monenvälisen yhteistyön merkitys lisääntyy. Baltiassa ja muissa Ivy-maissa järjestäytynyt 

rikollisuus ja siihen liittyvä hallinnon korruptio on kuitenkin saavuttanut tason, 

jossa se saattaa vahingoittaa yhteiskunnan normaalia kehittymistä. Baltia ja Ivy-maat luokitellaan 

korkean rikollisuuden maiksi, mutta Baltian ja Pohjoismaiden rikollisuuden määriä 

on vaikea vertailla keskenään ilmoittamisaktiivisuuden ja laskentatapojen erojen vuoksi. 

Kansainvälisen siviilikriisinhallinnan merkitys konfliktitilanteiden ennalta ehkäisemisessä sekä 

niiden jälkeisessä toiminnassa on kasvanut. EU:n puitteissa ja johdolla tapahtuva siviilikriisinhallintatoiminta 

on lisääntymässä. Konfliktitilanteisiin liittyvään siviilikriisinhallintaan kuuluu 

usein samanaikaisia ja toisistaan riippuvia julkishallinnon - esimerkiksi poliisin - ja kansalaisjärjestöjen 

toimintoja. Siviilikriisinhallintaan liittyvänä on myös varauduttava suuriin kansainvälistä 

apua ja erityistä ammattitaitoa edellyttäviin luonnon- ja muiden onnettomuuksien ”jälkihoitoon”. 

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on vahvistettu kansalliset tavoitteet sisäisen turvallisuuden 

ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Valtioneuvoston 23.9.2004 vahvistaman ensimmäisen ohjelman 

toimeenpano on käynnissä. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti sisäisen turvallisuudenohjelma 

päivitettiin keväällä 2008 ja painopistettä laajennettiin mm. merellisiin suuronnettomuuksiin 

ja ympäristötuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestäytyneen rikollisuuden 

torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan, lähisuhdeväkivallan 

sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen. Poliisi-, rajavartio- ja pelastusviranomaisten 

toiminta tulee painottumaan sekä kansainvälisessä että kansallisessa toiminnassa entistä 

enemmän rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta estämiseen. 

Kansallisesti ja kansainvälisesti toimivien järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnan arvioidaan 

tiivistyvän ja laajenevan entisestään vakavaan talousrikollisuuteen sekä myös muille toimialoille. 

Järjestäytyneen rikollisuuden yksi keskeisimmistä toiminta-aloista on edelleen huumausainerikollisuus. 

Laajenevia rikoskokonaisuuksia johdetaan yhä enenevässä määrin ulkomailta, 

jonne myös rikoshyöty lähtökohtaisesti ohjataan. 

Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii sulautumaan lailliseen elinkeinotoimintaan, yhteiskunnalliseen 

päätöksentekoon sekä muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Merkittävimpien rikol- 

3



lisryhmien toimintastrategiaan kuuluu omien jäsenten, kannattajien tai ryhmille myötämielisten 

henkilöiden soluttaminen turvallisuussektorille. Uhkana on, että rikollisryhmien harjoittaman 

voimakkaan rekrytoinnin kautta niiden jäseniksi tai yhteistyökumppaneiksi päätyy myös viranomaisorganisaatioissa 

tai yksityisissä turva-alan yrityksissä palvelevia henkilöitä. Nopeita ja 

suuria voittoja tavoittelevat kansainväliset rikollisorganisaatiot ovat oppineet hyödyntämään 

tehokkaasti tietoverkkoja ja pitkälle kehitettyä informaatioteknologiaa. Samoin organisaatioilla 

on käytössään eri alojen huippuasiantuntijoita. Nämä seikat voivat vaikuttaa järjestäytyneen 

rikollisuuden vahvistumiseen ja lisääntymiseen myös Suomessa. 

Useat Suomessa toimivat rikollisryhmät ovat kasvattamassa toimintaansa, myös uusia alaryhmiä 

muodostuu jatkuvasti. Ryhmissä keskeisesti toimivat henkilöt ovat rikollisen toiminnan vakiintuneita 

ammattilaisia. Ajoittaisia rikollisryhmien välisiä jännitteitä esiintyy ja rikollisryhmien 

keskinäiset väkivaltaiset välienselvittelyt ja kostoiskut voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita 

sivullisille ja heikentää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Rikollisuuden organisoituminen on jo 

nyt selvästi koventanut väkivaltarikollisuutta. Järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintatapoihin 

kuuluu myös pyrkimys vaikuttaa rikosprosessin asianosaisiin ja todistajiin sekä viranomaisiin 

ja heidän läheisiinsä. Tämä edellyttää viranomais- ja todistajansuojelun kehittämistä. 

Harmaan talouden torjunnassa keskeiseksi haasteeksi noussee viranomaisten kyky puuttua pimeään 

työvoiman käyttöön sekä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan, jossa yrityksiä käytetään 

”rikoksentekovälineinä”. Idänkaupassa esiintyy tavaran hankinta- ja toimitusketjutusta, 

jonka tarkoituksena on muun muassa veroluontoisten maksujen välttäminen sekä erityisesti 

Venäjällä laittomasti hankitun varallisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa ja tuottojen kätkeminen 

viranomaisilta. Ulkomaankauppaan ja kauttakulkuliikenteeseen liittyvä merkittävä 

uhka on normaalin liiketoiminnan muodossa toteutettava talousrikollisuus. Kasvavana uhkana 

voidaan pitää myös sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvää talousrikollisuutta. 

Kansainvälisesti lähitulevaisuuden suurimmat terrorismiuhat liittyvät ääri-islamistisiin ryhmiin, 

verkostoihin ja henkilöihin. Euroopan valtiot ovat ääri-islamilaisen terrorismin tukialuetta ja 

terrorismin kohteita. Suomeen tai suomalaisiin kohteisiin ei arvioida tulevaisuudessa kohdistuvan 

terroriuhkia. Muissa maissa tehtävillä terroriteoilla ja terrorismin uhalla on kuitenkin vaikutuksia 

Suomeen. Suomea voidaan käyttää valmistelupaikkana tai kauttakulkumaana muualla 

tehtävää terroritekoa varten, samoin kuin terrorijärjestöjen tukialueena ja varojen keräämispaikkana. 

Terrorijärjestöt voivat tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän rikoksia sekä järjestäytyneelle 

rikollisuudelle tyypillisiä keinoja toimintansa rahoittamiseen. Suomessa on myös ääriislamilaisen 

terrorismin ensisijaisten kohdevaltioiden lähetystöjä, edustajia ja tiloja. 

Terrorismia koskeva viimeaikainen kehitys on nostanut esiin Euroopassa lisääntyneen radikalisoitumisen. 

Erityisen ongelmallinen ilmiö on ns. kotikutoinen terrorismi (homegrown terrorism). 

Se tarkoittaa itsenäisiä ja riippumattomia terrorisoluja, jotka saavat inspiraationsa Al- 

Qaidan ym. toiminnasta ilman että ovat suoranaisesti yhteydessä näihin verkostoihin. Ääriislamilaiset 

ryhmät rekrytoivat Euroopassa erityisesti nuoria miehiä, jotka kokevat jäävänsä 

länsimaisen yhteiskunnan ulkopuolelle. 

Tietotekniikkarikokset tulevat lisääntymään verkkorahan käytön yleistyessä ja järjestelmien 

käytön laajentuessa. Tietoverkkojen kautta voidaan myös häiritä viranomaisten, yritysten ja 

yhteiskunnan toimintoja. Toiminta saattaa pahimmillaan laajasti vaarantaa kansalaisten turvallisuutta 

ja yhteiskunnan organisaatioiden toimintakykyä. Tietoverkkoja voidaan käyttää 

myös terroristisessa ja muussa ideologisessa tarkoituksessa. Tietotekniikkarikokset liittyvät 

yhä useammin talousrikosten sekä myös tavanomaisten rikosten tekemiseen. Vaikka Suomi 

on yhä säästynyt huomattavaa vahinkoa aiheuttavilta tietotekniikkarikoksilta, rikoksiin erikoistuneista 

ryhmistä on tunnistettu myös suomalaisia jäseniä. Keski-Euroopan pankkien 

vahvistunut tietoturvallisuus pakottaa rikolliset kehittämään parempia, mahdollisesti Suo- 

4



menkin ympäristössä toimivia menetelmiä. Keskeinen uhka ovatkin täysin suojaamattomat 

ja ylläpitämättömät tietokoneet niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin yksityisillä ihmisillä. 

Tieto kaapataan näppäinpainallukset tallentavilla haittaohjelmilla tai haavoittuvaan wwwselaimeen 

lisättävällä haitallisella lisäkomponentilla. Haittaohjelmat keräävät tietoa salasanoista 

ja tunnuksista. 

Jopa satojatuhansia täysin sivullisia webbisaitteja saastutetaan mm. kiinalaisten automaattisilla 

työkaluilla. Kun normaalit käyttäjät saapuvat näille aiemmin luotetuille mutta nyt saastuneille 

sivuille, niin heidän koneensa saastuu. Yritysvakoilu suoraan, sosiaalisen vakoilun 

kautta tai rekrytoimalla työntekijäksi voi aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä innovaatioiden 

tai esim. uuden teknologia anastamisena ja mahdollisina sitä seuraavina patenttioikeuksien 

rikkomisina. 

Ympäristörikosten määrä ei kansainvälisesti vertaillen ole nyt vakava uhka Suomessa tilastojen 

valossa. Ympäristörikosten määrää lisää taloudellisen toiminnan aktivoituminen ja yritysten 

pienenevät katteet. Valvonta perustuu pitkälti luottamukseen ja toimijan omaan ilmoitusvelvollisuuden 

noudattamiseen. Suurimmat ympäristörikosuhkat liittyvät liikenteeseen merellä ja 

maanteillä. Suomen talousvyöhykkeen laajeneminen merialueella tullee lisäämään myös tutkintaan 

tulevien tapausten lukumäärää. 

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila säilyy kohtalaisen vakaana ja kansainvälisesti vertaillen 

hyvänä. Kansainvälisten kokousten ja tilaisuuksien vastaiset väkivaltaiset mielenosoitukset 

voivat aiheuttaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Riski joutua rikoksen kohteeksi 

ei juurikaan lisäänny eikä tietoon tulleessa rikollisuudessa tapahdu merkittäviä muutoksia. 

Syrjäytymiskehityksen seurauksena yhteiskunnasta ulkopuolisiksi itsensä kokevien määrä voi 

lisääntyä ja aiheuttaa vakavia henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Perheväkivalta ja 

nuorten häiriökäyttäytyminen ovat myös osin tämän kehityksen seurausta. 

Syrjäytymisen estäminen on turvallisuuden pitkäjänteisen ylläpitämisen kannalta paras keino. 

Arvioiden mukaan noin 10-15 % ikäluokasta on jossain vaiheessa tilanteessa, joka saattaa käynnistää 

syrjäytymiskehityksen. Tähän kehitykseen puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa 

edellyttää toimivaa viranomaisyhteistyötä. 

Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sisäisen turvallisuuden kehitykseen monella tavalla. 

Ikääntyminen ja yksinasuvien vanhusten määrän kasvu aiheuttavat omat paloturvallisuusriskinsä 

asumismuodosta riippumatta. Ikääntyneet syyllistyvät rikoksiin ja joutuvat rikosten uhreiksi 

harvemmin kuin aktiivi-iässä olevat. Tämän vuoksi rikosten kokonaismäärä todennäköisesti 

vähenee. Joidenkin rikosten osalta ikääntyneet muodostavat kuitenkin erityisen kohderyhmän 

heikompien puolustautumismahdollisuuksiensa vuoksi. Ikääntyviin kohdistuva väkivalta on 

usein lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Väestön ikääntymisen seurauksena ihmiset saattavat 

kokea yhteiskunnan entistä turvattomampana, vaikka turvallisuuden todellisessa tasossa ei tapahtuisikaan 

muutoksia huonompaan. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt selvästi. 

Yksinäisyys, sulkeutuminen kodin seinien sisäpuolelle ja lisääntyvä alkoholinkäyttö voi olla 

ikääntyneelle vaarallinen yhdistelmä. 

Suuret ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, sisäisen turvallisuuden viranomaiset joutuvat kilpailemaan 

pystyvästä työvoimasta yksityisen sektorin ja myös muiden julkishallinnon sektoreiden 

kanssa. Tämän vuoksi sisäisen turvallisuuden ammattien on oltava sellaisia, että ne edelleen 

mielletään vakaina ja palkitsevina työpaikkoina palvelussuhteiden laadun, pysyvyyden ja palkkauksen 

kannalta. 

Poliisitoimen palvelujen kysyntään ja tarjontaan yleisesti tulee vaikuttamaan väestön ikärakenteen 

muutos ja maan sisäinen muuttoliike. Poliisin lupapalvelujen kysyntään vaikuttavat sähköisen 

asioinnin kehittäminen sekä vaihtoehtoiset palvelumuodot, jotka vaikuttavat kiinteän palveluverkon 

rakenteeseen. Poliisin myöntämien lupien määrä pysyy nykyisellä tasolla, mutta pro- 

5



sessit sähköistyvät ja tehostuvat. Henkilöiden luotettava tunnistaminen korostuu ja biometriset 

tunnisteet liitetään matkustusasiakirjoihin. 

Harvaanasuttujen alueiden palveluverkon ylläpito ja turvaaminen asettavat suuria haasteita 

turvallisuusviranomaisten toiminnalle. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja uudet turvallisuuden 

uhkat pakottavat turvallisuusviranomaiset painottamaan tehtäviään uudella tavalla, jolloin 

yleisten paikkojen ja liikenteen valvonnan määrä voivat vähentyä sekä tavanomaisten rikosten 

selvitysaste voi laskea. Turvapalvelujen yksityistäminen ja muuttuminen maksullisiksi saattaa 

asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. 

Kolmas ja yksityinen sektori tulevat yhä enenevässä määrin toimimaan viranomaisten rinnalla 

alueilla, joissa niiden mukaantulo selvästi parantaa sisäisen turvallisuuden palvelujen laatua ja 

saatavuutta. 

Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat lähes kaikki kunnat. Suunnitelmia kehitetään 

edelleen sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten mukaisesti ja yhteistyöverkostoja 

laajennetaan kattamaan kaikki turvallisuuden kannalta keskeiset toimijat. Suunnitelmien 

seudullista koordinaatiota lisätään tavoitteena turvallisuussuunnitelmien laatiminen tarpeiden 

mukaan muun muassa kuntarajat ylittäviksi. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen 

kohdalla esiintyy erityisiä turvallisuusuhkia kuten kunniaan liittyvä väkivalta tai muut 

vähemmistöjen perinteisiin tai kulttuuriin liittyvät erityiset uhat kuten esim. romaneiden 

väistämisvelvollisuus. Näitä turvallisuuskysymyksiä käsitellään osana kotouttamista. 

Vaarallisten tarttuvien tautien leviämiseen ehkäisemiseen ja tautien aiheuttamiin tilanteisiin on 

varauduttava. Jo ennakkotiedot vaarallisten tautien tulosta Suomeen ja sairastuneiden suuret 

määrät voivat aiheuttaa turvallisuusviranomaisille paljon lisätehtäviä. 

Kuvattujen toimintaympäristön muutosten lisäksi suunnittelukaudella korostuu erityisesti poliisin 

hallintorakenteen merkittävä uudistamistyö. 

6



3 Painopisteet ja päätoimintalinjat 

2009 - 2013 

3.1 Vaikuttavuustavoite 

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että 

Suomi on Euroopan turvallisin maa. 

Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus 

toimintaan säilyy. Poliisi ennakoi tulevaisuutta ja kohdistaa ennakoivat toimet ja voimavarat 

turvallisuuden kannalta kriittisiin kohtiin, kuten väkivaltarikollisuuden ja liikenteen riskikäyttäytymisen 

vähentämiseen. Yleisen turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne 

sekä hälytyspalveluiden saatavuus eivät heikkene ja liikenteen riskikäyttäytyminen vähenee. 

Kansalaiset luottavat poliisiin ja sen kykyyn ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia. Rikosten 

selvitystaso ei laske. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaismäärä vähenee. Järjestäytyneen 

rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden toimintaedellytyksiä pyritään heikentämään. 

Poliisin lupatoiminnan ennalta estävä merkitys kasvaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 

ylläpitämisessä, rikostorjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Lupatoiminta vaikuttaa osaltaan 

siihen, että yksityisen turva-alan toiminta on yhteiskunnallisesti luotettavaa. Poliisin lupapalvelut 

ovat kustannustehokkaita. Poliisin lupapalvelupisteet ja niiden tarjonta on järjestetty siten, 

että palvelut ovat kohtuullisen vaivattomasti saatavilla ajanvarausta ja yhteispalvelua hyödyntäen. 

Uudet lupapalveluprosessit tukevat päätösten yhdenmukaisuutta ja palvelujen laatu pysyy 

hyvällä tasolla. 

Poliisin kansainvälisen toiminnan peruslähtökohtana on tukea ja edistää yleisen järjestyksen ja 

turvallisuuden ylläpitämistä sekä turvata Suomeen ulottuvan ja Suomesta käsin toimivan kansainvälisen 

rikollisuuden ennalta ehkäisyä, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista. Kansainvälisen 

poliisiyhteistyön keinoin vaikutetaan siihen, että sen maan viranomaiset pystyvät 

itse torjumaan rikollisuutta, jonka vaikutukset muutoin ulottuisivat Suomen alueelle. 

Yhteiskunnalliset 

vaikuttavuustavoitteet 

toteuma arvio TAEtavoite 

TTS – kauden tavoitteet 

Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 

Poliisitoimi 

Katuturvallisuusindeksin arvo, 

1999=100 91,62 82,90 83,3 94 94 94 94 94 

Liikenneturvallisuusindeksin arvo, 

2001=100 127,6 125,1 138 138 138 138 138 138 

Rikosten määrä/kaikki rikokset, kpl, 

enintään 763 052 815 216 840 000 760 000 760 000 760 000 760 000 760 000 

7



3.2 Painopisteet ja päätoimintalinjat 

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 - 2013 sekä tulossuunnitelma 

2009 -asiakirjassa on asetettu poliisitoimen keskeiset linjaukset seuraavasti: 

Keskitytään onnettomuuksia ja rikoksia ennaltaehkäisevien toimenpiteiden varmistamiseen 

ja edelleen kehittämiseen. Erityisinä painopisteinä ovat mm. järjestäytyneen rikollisuuden 

leviämisen ja syrjäytymisen estäminen, kotoutumisen tukeminen sekä asumisen 

turvallisuuden edistäminen. 

Poliisi vahvistaa myönteistä turvallisuuskulttuuria ja parantaa edellytyksiä onnettomuuksien ja 

rikosten ennaltaehkäisyyn toteuttamalla lakisääteisiä tehtäviään tavoitteellisesti ja laadukkaasti. 

Poliisi jatkaa strategisten tavoitteiden pohjalta tehtävää järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden 

ja terrorismin torjuntaa sekä talousrikostutkinnan tehostamistoimia muun muassa 

laittoman työvoiman käytön ehkäisemiseksi. Väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan 

lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta sekä lähisuhdeväkivaltaa. Rasistisia piirteitä 

omaavaan rikollisuuteen puututaan entistä aktiivisemmin. Poliisin teknisen rikostutkinnan laatua 

ja puitteita koskeva kehittämistyö käynnistetään. Poliisin liikenneturvallisuustyötä ja liikennevalvontaa 

kehitetään edelleen. 

Poliisi pyrkii aktiivisesti siihen, että kaikilla alueilla on käytettävissään ajanmukaiset ja 

vahvistetut turvallisuussuunnitelmat, joissa määritellään konkreettisia toimenpiteitä yleisten 

paikkojen häiriökäyttäytymisen ja väkivallan vähentämiseksi. Suunnitelmissa luodaan myös 

toimivia yhteistyömuotoja perhe- ja läheisväkivallan ennalta etämiseksi ja alkoholihaittojen 

vähentämiseksi. Kuntien turvallisuussuunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia tullaan 

seuraamaan tiiviisti. Suunnitelmissa käsitellään erityisesti harvaan asuttujen alueiden 

turvallisuuspalvelujen järjestämistä, Jokelan ja Kauhajoen kaltaisten tapahtumien 

ennaltaehkäisemistä sekä etnisten vähemmistöjen turvallisuutta. 

Ampuma-ase- ja yksityisen turva-alan lainsäädännön uudistaminen on käynnissä. Aserekisterin 

tietosisältö tarkistetaan aserekisterin uudistamistyötä varten. Aselupakäytäntöjen 

yhtenäistämisohjeiden vaikuttavuutta seurataan. 

Aselainsäädännön uudistaminen etenee kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä keskitytään 

käsiaseiden luvansaannin tiukentamiseen ja terveystietojen saatavuuden parantamiseen. 

Rahapeli- ja arpajaisjärjestelmää kehitetään rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien 

rajoittamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja yksinoikeuden säilyttämiseksi sekä sen takaamiseksi, 

että viranomaisilla on riittävät voimavarat puuttua laittomaan pelitarjontaan. Rahapeli- ja 

arpajaisjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon EY-oikeudellinen ja pelien jakelutekninen 

kehitys. 

Varmistetaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toteutuminen huolehtimalla operatiivisesta 

toimintavalmiudesta ja -kyvystä. 

Poliisin hallintorakenneuudistuksessa siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin, 

varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa sekä turvataan ruotsinkieliset 

poliisipalvelut. Vähentämällä tuottamattomia toimipisteitä ja kehittämällä tehokkaampia 

palvelumuotoja pyritään poliisin voimavaroja kohdistamaan peruspalvelujen tuottamiseen ja 

varmistetaan erikoisosaamista vaativien tehtävien asianmukainen hoito maan eri osissa. Hallintorakenneuudistus 

ulotetaan koskemaan myös poliisin keskus- ja aluehallintoa. Rakenneuudis- 

8



tushankkeen yhteydessä laaditaan poliisin henkilöstötarpeesta pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma. 

Poliisin toimintaedellytykset varmistetaan myös huolehtimalla kaluston sekä tietojärjestelmien 

kunnosta ja ajanmukaisuudesta. 

Toteutetaan kokonaisvaltaista, johdonmukaista ja aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa 

muun muassa edistämällä yhteistyöllä maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan 

kaksisuuntaista, hyvää kotoutumista. 

Poliisi edistää hyvän maahanmuuttopolitiikan toteutumista parantamalla maahanmuuttajien ja 

etnisten vähemmistöjen turvallisuuspalveluja. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen 

entistä aktiivisemmin. Vuonna 2009 käydään lävitse syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten 

kanssa rasististen rikosten käsittelyprosessi mahdollisten prosessiin liittyvien kehittämistarpeiden 

kartoittamiseksi. 

Työntekijän ja opiskelijan oleskeluluvat käsitellään 2 viikon kuluessa. Myös turvapaikkahakemuksen 

vastaanottamisen yhteydessä poliisille kuuluvat henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon 

selvittäminen suoritetaan kahdessa viikossa, mikäli ei tarvita lisäselvityksiä, kuten 

esim. iänmääritystutkimuksia tai kielianalyysejä. 

Kansainvälistä suojelua koskevien päätösten keskimääräinen tiedoksiantoaika on myönteisten 

päätösten osalta 14 vuorokautta ja kielteisten päätösten osalta 21 vuorokautta. 

Varmistetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen hallinnonalan toiminnassa sekä 

edistetään hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden sekä rasismin 

ehkäisyn toteutumista. 

Viranomaisten tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on perusoikeus, jonka toteutuminen pyritään 

varmistamaan hyvällä johtamisella, laillisuusvalvonnalla sekä henkilökunnan koulutuksella. 

Tavoitteena on, että poliisi toimii kaikissa tilanteissa vahvistettujen arvojen mukaisesti ja 

eettisesti korkeatasoisesti, jotta kansalaisten vahva luottamus poliisia kohtaan säilyy. 

Poliisiorganisaation tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen menettelyyn, rasismiin ja 

kaikenlaiseen syrjintään kiinnitetään erityistä huomiota. Havaittuihin epäkohtiin tullaan 

puuttumaan välittömästi. 

Lisätään valmiuksia laajentuvalle siviilikriisinhallinnalle ja kansainväliselle toiminnalle. 

Turvallisuuden lisäksi painopisteinä ovat demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto. 

Poliisi ylläpitää valmiuttaan osallistua päätettäviin siviilikriisinhallintaoperaatioihin sekä osallistuu 

siviilikriisinhallinnan koulutukseen. Luodaan sujuva tiedonvaihtokanava poliisin ylijohdon 

ja Pelastusopiston Kriisinhallintakeskuksen välille. 

Kansainvälinen yhteistyö ja sen edelleen kehittäminen ovat keskeinen osa poliisin toimintaa 

suunnittelukaudella. Poliisi osallistuu aktiivisesti kansainvälistä rikostorjuntayhteistyötä edistäviin 

hankkeisiin erityisesti EU- ja lähialueyhteistyön puitteissa. 

Uudistetaan ja yhtenäistetään hallitusti hallinnolliset menettelytavat ja toimintakulttuurit. 

Poliisin toimivaltuuksien sääntelyä selkeytetään toteuttamalla esitutkintalain, pakkokeinolain ja 

poliisilain kokonaisuudistus. 

9



Poliisin hallintorakenneuudistuksen yhteydessä tullaan kriittisesti arvioimaan ja yhtenäistämään 

poliisin toiminnallisia prosesseja, johtamiskäytäntöjä sekä eri toimintayksiköiden noudattamia 

menettelytapoja ja toimintakulttuureja. 

Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistus toteutetaan suunnittelukaudella. Uudistus on välttämätöntä 

toteuttaa, jotta hallinnollisia menettelytapoja voidaan yhtenäistää ja sähköistä asiointia 

kehittää Vuosina 2009 - 2010 toteutetaan ampuma-ase- ja turvallisuusalan valvontarekisteri 

sekä rahankeräysrekisteri. Toisessa vaiheessa, vuosina 2009 - 2012 yhdistetään nykyisen poliisiasiaintietojärjestelmän 

ja epäiltyjen rekisterin ominaisuudet täydennettynä analyysityökaluilla 

sekä sähköisellä työnkululla. Uuden Schengen tietojärjestelmän (SIS II) suunnittelua ja käyttöönottovalmisteluja 

jatketaan. Poliisin asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön hallintodiaarin 

osalta. Poliisin lupahallinnon työnkulkujen yhtenäistäminen käynnistetään tavoitteena kaikkien 

lupien sähköinen käsittely yhdellä järjestelmäkokonaisuudella. Poliisin sähköistä asiointia laajennetaan 

tuomalla 20 uutta lupaa/ilmoitusta sähköisen vireillepanon piiriin. Verkkomaksaminen 

mahdollistetaan vireillepanon yhteydessä. 

3.3 Lainsäädäntöhankkeet 

Lainsäädäntöhankkeet – vuonna 2009 käynnistyvät 

1. Henkilöllisyyden luomista koskevaan hankkeeseen eli identiteettiohjelmaan liittyvät 

lainsäädäntömuutokset (työryhmä asetettu 29.10.2008) 

2. EU:n ns. palveludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa koskevat lainsäädäntötoimet. Direktiivi 

pantava täytäntöön viiimeistään 28.12.2009. 

3. Henkilökorttilain muutokset liittyen biometristen tunnisteiden käyttöönottoon henkilökorteissa 

(passilakityöryhmän jatkotyö). 

4. Internetin tehostettuun valvontaan liittyvä selvityshanke, mahdollisesti jatkossa myös 

lainsäädäntöhanke. 

5. Viranomaisten välisen tiedonvaihtoon liittyvä kartoitus, mahdollisesti jatkossa lainsäädäntöhanke. 

6. Henkilöturvallisuutta koskevan lain valmistelu (sisäisen turvallisuuden ohjelma). 

Lainsäädäntötyöryhmä asetteilla. 

7. Poliisin erityistoimintayksikön (Karhu) kansallisen ja kansainvälisen toiminnan tarkempi määrittely: 

sis. yhteistyön parantamisesta kriisitilanteissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityistoimintayksiköiden 

välillä tehdyn neuvoston päätöksen 2008/617/YOS täytäntöönpano. Hanke asetettaneen vuoden 

2008 puolella, ja toimikautena mahdollisesti vuosi 2009. 

8. Europol-yleissopimuksen korvaavan neuvoston Europol-päätöksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset: 

Europol-päätöstä sovelletaan 1.1.2010 alkaen, joten päätöksen edellyttämä kansallinen 

lainsäädäntö on saatettava voimaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Hanke asetettaneen sen jälkeen, 

kun neuvoston päätös on lopullisesti hyväksytty. 

9. Ampuma-ase- ja yksityisen turva-alan lainsäädännön kehittäminen 

Toiminta- ja taloussuunnittelukauden lainsäädäntöhankkeet – nimi 2010 2011 2012 2013 

ja käynnistymisvuosi 

Ampuma-ase- ja yksityisen turva-alan lainsäädännön kehittäminen X X 

10



Muita ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita poliisitoimen osalta 

1. Passilain muuttaminen. 

Eduskuntakäsittely alkaa keväällä 2009. 

2. Aselainsäädännön uudistaminen. 

I vaiheen hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2009. 

3. Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntöhanke. 

I vaiheen hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2009. 

4. Poliisin hallintorakenneuudistuksen II vaihe (poliisin ylijohdon, lääninjohtojen, 

valtakunnallisten yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen asema). 

Hallituksen esitys lainsäädäntömuutoksiksi on tarkoitus antaa 

eduskunnalle keväällä 2009. 

5. Talousrikosten ja harmaan talouden torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön 

kehittämistä koskeva lainsäädäntöhanke. 

Työryhmän ehdotus on ollut lausuntokierroksella. 

6. Laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta. 

Hallituksen esityksen eduskuntakäsittely jatkuu keväällä 2009. 

7. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttaminen. 

Ehdotus hallituksen esitykseksi lähdössä lausuntokierrokselle keväällä 

2009. 

8. Lainsäädäntöhanke poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain muodostaman 

lainsäädäntökokonaisuuden selkeyttämiseksi. 

Oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön ajalle 15.3.2007 – 31.10.2008 

asettaman toimikunnan toimikautta on jatkettu 31.3.2009 saakka. 

9. Arpajaislain uudistamisen II vaihe. 

Ehdotus hallituksen esitykseksi lähdössä lausuntokierrokselle keväällä 

2009. 

11



3.4 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja 

laadunhallinta 

Poliisin toiminnallista tehokkuutta parannetaan suunnittelukaudella seuraavien poliisin ylijohdon 

asettamien strategisten tavoitteiden mukaisesti. 

1. Poliisin toimintavalmiusaika A- ja B-luokan hälytystehtävissä ei heikkene vuoden 

2008 tasosta. 

2. Pahoinpitelyt yleisillä paikoilla vähenevät. Kohdennetaan valvontaa alueille, joissa 

pahoinpitelyjä tapahtuu. 

3. Läheisväkivalta sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta vähenee. Kehitetään yhteistoimintaa 

poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välillä ja lisätään ilmoitusaktiivisuutta 

näistä rikoksista. 

4. Rikoshyödyn poisottamista lisätään. Jäljitetään ja haetaan turvaamistoimen piiriin rikoshyötyä 

kaikkien rikoslajien osalta. 

5. Tietotekniikkarikosten torjuntaa tehostetaan. Tietotekniikkatutkinta on järjestetty yhdenmukaisesti 

kaikissa poliisiyksiköissä. 

6. Lupapalveluprosessit suunnitellaan ja organisoidaan uudelleen kaikilla tasoilla siten, 

että huomioidaan palveluverkoston keventäminen, yhteispalvelun hyödyntäminen sekä 

ajanvarauksen ja siirrettävien lupapisteiden käyttöönotto. Yhteispalvelupisteiden 

määrä lisääntyy, siirrettävät lupapisteet otetaan käyttöön ja uudistettujen prosessien 

käyttöönottoa tuetaan sähköisellä asioinnilla. 

7. Kunnallisten turvallisuussuunnitelmien vaikuttavuutta lisätään ja suunnitelmia sovelletaan 

uuteen poliisilaitosjakoon. 

8. Lähiesimiestoimintaa painotetaan osana laillisuusvalvontaa. Laillisuusvalvonta on osa 

päivittäistä esimiestyötä. Poliisin sisäisen tarkastuksen toimivuus varmistetaan. 

9. Poliisia koskevien kanteluiden määrää vähennetään. Poliisista tehdään vähemmän 

kanteluita poliisin esimiesorganisaatioille ja ylimmille laillisuusvalvojille. 

10. Uusien poliisilaitosten toiminta vakiinnutetaan. Poliisin rahoituksen pitkän aikavälin 

periaatteet vahvistetaan. Poliisi siirtyy hallitusti kaksiportaiseen organisaatioon ja poliisihallitus 

muodostetaan. 

11. Poliisi siirtyy vuoden 2010 alusta kaksiportaiseen hallintomalliin, jonka mukaan nykyisestä 

poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoista koostuvan poliisin keskushallintoviranomaisen 

suorassa alaisuudessa ovat poliisilaitokset sekä keskusrikospoliisi, 

suojelupoliisi, liikkuva poliisi, Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. 

12. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Keskeisenä painopisteenä on poliisin henkilöstöstrategiassa 

määritellyt sekä keväällä 2008 tehdyn henkilöstöbarometrin pohjalta 

tehtävät toimenpiteet. 

12



3.5 Valvonta- ja hälytystoiminta 

Vaikuttavuustavoite 

Turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne sekä hälytyspalveluiden saatavuus 

eivät heikkene ja liikenteen riskikäyttäytyminen vähenee. 

Toimintalinjat 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

Poliisin, hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten yhteistoiminta on sujuvaa ja yhdenmukaista 

koko maassa perustuen valtakunnallisesti sovittuihin yhteisiin tavoitteisiin. 

Valvonta perustuu tietojohtoiseen poliisitoimintaan, jolla tuetaan mm. tilannekuvan muodostamista. 

Toiminnot kohdennetaan analysoidun tiedon perusteella huomioiden työvuorosuunnittelussa 

myös poliisin näkyvyyden lisääminen (esim. jalkapartiointi). 

Päihteisiin liittyvää valvontaa tiukennetaan. 

Toiminnassa painotetaan erityisesti perhe- ja läheisväkivallan estämistä yhteistyössä muiden 

toimijoiden kanssa. 

Poliisi tukee terveys- ja sosiaalitoimen työntekijöiden sijoittamista poliisilaitoksiin sekä 

edistää sosiaalitoimen tuen tarpeessa olevien henkilöiden hoitoonhakeutumista. 

Poliisi osallistuu kunnalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun huomioiden erityisryhmien 

(esim. maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, vanhukset, lapset) turvallisuustarpeet. 

Turvallisuussuunnitelmissa otetaan myös kantaa perhe- ja läheisväkivallan 

ennalta estäviin toimenpiteisiin. 

Rikospaikoilla tehdään kattavat esitutkinnan alkutoimet. 

Hälytystehtävät hoidetaan hallinnollisista rajoista riippumatta lähimmän partion periaatteella 

(ml. LP) 

Nopeusvalvonnan puuttumiskynnystä alennetaan ja suullista huomautusta käytetään tehokkaasti. 

Viranomaisyhteistyötä tiivistetään ulkomaalaisvalvonnassa ja tietojärjestelmien yhteiskäytössä. 

Poliisin, pelastuslaitosten ja tiehallinnon yhteistyötä vaarallisten aineiden kuljetusten 

valvonnassa lisätään. 

Tavoiteltu tulos 

− Hallintorakenneuudistuksen toimeenpanon jälkeen poliisin kenttätoiminta on tarkoituksenmukaisesti 

organisoitu ja kenttäjohtamisjärjestelmä on yhtenäinen. 

− Väestön tyytyväisyys poliisin antamiin hälytyspalveluihin säilyy. 

− Yleisten paikkojen järjestyshäiriöt eivät lisäänny. 

− Poliisin palvelutavoitteeksi asetettu keskimääräinen toimintavalmiusaika AB- luokan 

hälytystehtävien hoitamisessa saavutetaan. 1 

− Väkivaltarikollisuuden kasvu pysähtyy. 

− Liikenteen riskikäyttäytyminen ja henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vähenevät. 

− Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa ei lisäänny. 

− Luvattoman maassaolon paljastaminen lisääntyy. 

Keskeiset toimenpiteet ja hankkeet vuonna 2009 

− Poliisin hallintorakenneuudistuksen I-vaiheen työsuunnitelma poliisin kenttätoiminnan 

linjauksista pannaan täytäntöön. 

1 Tällä hetkellä toimintavalmiusajat eivät ole valtakunnallisesti täysin vertailukelpoisia hätäkeskuslaitoksen erilaisten tietojärjestelmien 

takia 

13



− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

Väkivaltarikollisuuden ennalta estämiseksi suunnitellut linjaukset ja toimenpiteet otetaan 

käyttöön erityisesti poliisin kenttätyön ja valvonnan kohdentamisessa. 

Uusi, yhdenmukainen poliisin kenttätoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmä otetaan käyttöön 

ja ajoneuvoihin sijoitettavat POKE-laitteet hankitaan keskitetysti. 

Uusittu poliisin operatiivisen toiminnan ohjeistus otetaan käyttöön. 

Automaattinen liikennevalvonta kattaa vuoden 2009 lopussa noin 3000 tiekilometriä. 

Automaattisessa liikennevalvonnassa lisätään liikuteltavia yksiköitä. 

Liikkuva poliisi lisää raskaan liikenteen valvontaa niin, että sen liikenteen valvontaan 

käyttämästä työajasta noin 20 % on suunnattu raskaan liikenteen valvontaan vuoden 2009 

lopussa. 

Ulkomaalaisvalvontaa lisätään ja valvontamenetelmiä yhdenmukaistetaan osana päivittäistoimintaa 

ja analyysiin perustuvaa teemavalvontaa. 

Valvonta- ja hälytystoiminnan strategioiden sekä tuloksellisuuden kehitystä ja tasoa 

arvioidaan seuraavassa taulukossa esitettyjen tunnuslukujen kautta: 

Toiminnallinen tehokkuus, 

tuotokset ja laadunhallinta 

toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 

tae2009 tts2010 tts2011 tts2012 tts2013 

Valvonta – taloudellisuus 

Toimintamenomääräraha, 1 000 

euroa 192 664 176 603 192 583 200 582 192 697 192 631 192 631 210 000 

Henkilötyövuodet 3 337 3 046 3 146 3 145 3 340 3 339 3 339 3 339 

Valvonnan kustannukset, 1 000 

euroa 231 436 213 605 232 005 239 982 234 476 234 396 234 396 234 396 

Taloudellisuus, kustannukset / 

yjt-tehtävät 216 194 211 217 212 212 212 214 

Valvonta – tuottavuus 

Tuottavuus, yjt-tehtävät / htv 321 361 350 352 332 332 332 332 

Valvonta – palvelukyky ja 

laatu 

Onnistuminen kotiväkivaltaan 

puuttumisessa, 

arvosana 4-10 7,60 7,60 7,68 7,60 7,60 7,60 7,60 7,60 

Onnistuminen liikennevalvonnassa, 

arvosana 4-10 7,67 7,68 7,77 7,67 7,67 7,67 7,67 7,67 

Poliisin partiointi, 

arvosana 4-10 7,47 7,41 7,44 7,47 7,47 7,47 7,47 7,47 

Katuturvallisuusindeksin arvo, 

1999=100 91,6 82,9 83,3 94 94 94 94 94 

Liikenneturvallisuusindeksin 

arvo, 2001=100 127,6 125,1 138 138 138 138 138 138 

Valvonta - suoritteet 

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 

(yjt) tehtävämäärä, kpl 1 072 748 1 100 061 1 100 000 1 106 000 1 108 000 1 108 000 1 108 000 1 108 000 



toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 tae2009 tts2010 tts2011 tts2012 tts2013 

Hälytystoiminta – 

taloudellisuus 

Toimintamenomääräraha, 

1 000 euroa 51 917 59 353 54 578 58 158 54 512 54 501 54 501 54 501 

Henkilötyövuodet 899 1023 937 937 919 918 918 918 

14





toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 tae2009 tts2010 tts2011 tts2012 tts2013 

Hälytystoiminnan kustannukset, 

1000 euroa 60 768 68 370 65 952 69 726 66 677 66 663 66 663 66 663 

Taloudellisuus, 

kustannukset / hälytystehtävät, 

(A + B) euroa 69 75,4 73,1 77,1 74 74 74 74 

Hälytystoiminta – tuottavuus 

Tuottavuus, 

hälytystehtävät / henkilötyövuodet 

(A + B tehtävät) 985 887 961 963 986 987 987 987 

Hälytystoiminta – 

palvelukyky ja laatu 

Toimintavalmiusaika 

A-luokan tehtävissä, min 13,7 12,9 12,3 12 12 12 12 12 

Toimintavalmiusaika A ja B - 

luokan tehtävissä, min 23,4 22,9 22,2 21 21 21 21 21 

Onnistuminen kiireellisissä 

hälytystehtävissä, 

arvosana 4-10 7,68 7,64 7,65 7,68 7,68 7,68 7,68 7,68 

Hälytystoiminta – suoritteet 

Hälytystehtävien määrä, 

kpl, enintään 1 072 748 1 100 061 1090 000 1 106000 1 108000 1 108000 1 108000 1 108000 

Perheväkivaltaan liittyvät 

hälytystehtävät, lkm 17 648 18 548 18 600 18 000 18 000 18 000 18 000 18 000 

A ja B hälytystehtävien määrä, 

kpl, enintään 885 917 907 167 902 000 904 000 906 000 906 000 906 000 906 000 

A, B ja C hälytystehtävien 

määrä, kpl 1072 495 1099 655 1103 900 1105 900 1107 900 1107 900 1107 900 1107 900 

3.6 Rikostorjunta 


Kansalaiset luottavat poliisiin ja sen kykyyn ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia. Rikosten 

selvitystaso ei laske. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaismäärä vähenee. Järjestäytyneen 

rikollisuuden ja muun vakavimman rikollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät. 


− Rikostorjunta perustuu tietojohtoiseen poliisitoimintaan, joka on kattavaa tiedonhankintaa 

ja analyyttistä käsittelyä. 

− Rikostorjunnassa korostetaan rikostorjuntatyön laatua, yhdenmukaisia toiminta- ja menettelytapoja 

sekä eri tutkintamenetelmien tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta käyttöä 

sekä hyödynnetään rikosten esikäsittelyn hyviä käytänteitä. 

− Sujuvalla poliisi-syyttäjä (-ja tuomioistuin) yhteistyöllä jo esitutkinnan alkuvaiheessa 

nopeutetaan rikosprosessia ja lisätään kustannustehokkuutta. 

− Järjestäytynyttä ja huumausainerikollisuutta torjutaan toteuttamalla jr-strategian toimenpidesuositukset. 

Huumausainerikollisuuden kokonaismäärää ja haittoja vähennetään. 

− Järjestäytyneiden rikollisryhmien pääsyä elinkeinoelämän rakenteisiin torjutaan. 

− Läheisväkivallan tunnistaminen ja varhainen puuttuminen yhteistyössä muiden viranomaisten 

kanssa paljastaa piilorikollisuutta. 

− Tietotekniikkatutkintaa kehitetään. 

− Viranomaisuhkien torjuntaa ja todistajansuojelua kehitetään. 

− Rikoshyödyn jäljittämistä ja poisottamista tehostetaan kaikessa rikostorjunnassa. 

15




− 

− 

− 

− 

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea 

ja palvelutavoitteeksi asetettu rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) keskimääräinen selvitystaso 

ja tutkinta-aika saavutetaan. 

Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä vähenee ja niiden toimintaedellytykset 

heikkenevät. 

Selvitettyjen rikoslakirikosten tutkinnan läpimenoaika ei pitene. 

Kirjallista menettelyä sovelletaan yhdenmukaisin periaattein. 


− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

− 

Rikostorjunnan perustana on tietojen kattava analysointi. Rikostutkinnassa hyödynnetään 

jakoa pitkä- ja lyhytkestoiseen tutkintaan esitutkintaprosessin nopeuttamiseksi ja kansalaisten 

palvelun parantamiseksi. 

Tiedonhankinta- ja pakkokeinoja käytetään yhdenmukaisesti ja kattavasti. 

Teknisen tutkinnan oikeusvarmuus taataan prosessin kaikissa vaiheissa ja teknisen rikostutkinnan 

laadun kehittämistyötä jatketaan. 

Kirjallisten tutkintasuunnitelmien käyttöä lisätään erityisesti laajoissa ja vaativissa jutuissa 

kaikilla rikostorjunnan sektoreilla. 

Osataan ottaa talteen tietotekninen todistusaineisto ja vaativat tietotekniikkatutkinnan 

palvelut järjestetään paikallistasolle. 

Tietoverkkotiedustelua ja tietotekniikkarikosten torjuntaa tehostetaan. 

Erityisesti omaisuusrikosten tutkinnassa panostetaan huolelliseen rikosilmoitustietojen 

kirjaamiseen, rikoksesta epäiltyjen rekisteröintiin, kattavaan tekniseen rikospaikkatutkintaan, 

sarjoittamiseen ja kätkentärikosten paljastamiseen. 

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on keskeistä yhdessä muiden lainvalvontaviranomaisten 

kanssa rikollisen toiminnan suunnitelmallinen estäminen, paljastaminen 

ja selvittäminen muun muassa järjestelmällisellä tiedonvaihdolla ja tiedonkäsittelyllä 

ja kohdevalintamenettelyllä sekä kansainvälisellä yhteistyöllä. 

Talousrikollisuutta paljastetaan lisäämällä erityisesti tutkinnan reaaliaikaisuutta ja estämällä 

laittoman työvoiman käyttöä. Järjestäytyneiden rikollisryhmien soluttautumista lailliseen 

liiketoimintaan vaikeutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja liiketoimintakiellon 

valvonta otetaan osaksi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. 

Rihy-toimintaa aktivoidaan kaikilla rikostorjunnan sektoreilla ja rikoshyödyn jäljittämiseksi 

lisätään kansainvälistä yhteistyötä. 

Rikostorjunnan strategioiden sekä tuloksellisuuden kehitystä ja tasoa 

arvioidaan seuraavassa taulukossa esitettyjen tunnuslukujen kautta: 



toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 


Rikostorjunta – 


Toimintamenomääräraha, 

1000 euroa 235 477 237 707 244 343 251 258 237 595 236 644 236 644 236 644 


Rikostorjunnan kustannukset, 

1000 euroa 302 128 304 394 294 958 302 510 290 576 289 413 289 413 289 413 

Taloudellisuus, kustannukset / 

kaikki selvitetyt rikokset 518 484 510 504 484 482 482 482 

Rikostorjunta – tuottavuus 

Tuottavuus, kaikki selvitetyt 

rikokset / henkilötyövuodet 143 153 145 151 148 149 149 149 

16





toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 


Rikostorjunta – palvelukyky 

ja laatu 

Rikoslakirikosten selvitystaso 

(pl. liikennerikokset), %, 

vähintään 49,1 49,5 50 50 50 50 50 50 

Rikoslakirikosten tutkinta-aika 

(pl. liikennerikokset), 

keskiarvo, vrk 91 80 90 90 90 90 90 90 

Omaisuusrikosten selvitystaso, 

%, vähintään 38,3 38,5 39 41,5 42 42,5 43 43 

Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden 

rikosten selvitystaso, 

%, vähintään 79,6 75,7 80 83 83 83 83 83 

Onnistuminen väkivaltarikosten 

selvittämisessä / paljastamisessa, 

arvosana 1-10 7,54 7,54 7,54 7,54 7,54 7,54 7,54 7,54 

Onnistuminen huumerikosten 

selvittämisessä / paljastamisessa, 

arvosana 1-10 7,47 7,47 7,47 7,47 7,47 7,47 7,47 7,47 

Onnistuminen asuntomurtojen 

selvittämisessä, arvosana 1-10 7,28 7,28 7,37 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 

Onnistuminen autovarkauksien 

selvittämisessä, arvosana 1-10 7,03 7,03 7,14 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 

Rikostorjunta – suoritteet 

Kaikki selvitetyt rikokset, 

määrä 583 236 628 592 650 000 600 000 600 000 600 000 600 000 600 000 

Selvitetyt rikoslakirikokset, 

määrä 348 076 372 732 360 000 350 000 350 000 350 000 350 000 350 000 

Takaisin saatu rikoshyöty 

talousrikoksissa (netto), milj. 

euroa 29,3 39,7 58 40 40 40 40 40 

Päätettyjen talousrikosten 

määrä 1 802 1 674 1 600 1 900 1 900 1 900 1 900 1 900 

Avoinna olevien talousrikosten 

määrä 1 806 1 679 1 800 1 650 1 600 1 550 1 500 1 500 

Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden 

rikosten määrä, kpl 36 930 37 603 38 000 34 000 34 000 34 000 34 000 34 000 

Poliisin tietoon tulleet törkeät 

huumausainerikokset, määrä 658 882 680 750 750 750 750 750 

3.7 Lupapalvelut 


Poliisin lupapalvelut ovat kustannustehokkaita. Poliisin lupapalvelupisteet ja niiden tarjonta on 

järjestetty siten, että palvelut ovat kohtuullisen vaivattomasti saatavilla ajanvarausta ja yhteispalvelua 

hyödyntäen. Uudet lupapalveluprosessit tukevat päätösten yhdenmukaisuutta ja palvelujen 

laatu pysyy hyvällä tasolla. 

Lupatoiminnan ennalta estävä merkitys kasvaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, 

rikostorjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Lupatoiminta vaikuttaa osaltaan siihen, 

että yksityisen turva-alan toiminta on yhteiskunnallisesti luotettavaa. 

17




− 

− 

− 

− 

− 

Poliisin lupapalveluprosessit uudistetaan. Lupapäätökset ovat yhdenmukaisia ja päätökset 

annetaan kohtuullisessa ajassa. 

Sähköisen asioinnin palveluprosessien käyttö vakiintuu ja laajenee. Kokonaisuus tulee 

käyttöön 2010-2012. 

Sormenjäljet otetaan käyttöön passeissa, henkilökorteissa sekä oleskeluluvissa. 

Ajoneuvon kuljettajien ajokykyä valvotaan tehokkaasti ja vakaviin ja toistuviin nopeusrikkomuksiin 

puututaan. 

Yksityisen turva-alan toimijoiden luotettavuus ja rehellisyys tarkastetaan ja sitä seurataan 

säännöllisesti. 


− Lupapalveluille asetettu vuotuinen tuottotavoite saavutetaan. 

− Tuottavuusohjelman lupapalveluille asettamat vaatimukset toteutetaan 

− Uudet palveluprosessit ovat osa vakiintunutta toimintaa 

− Lupapalvelut ovat kansalaisten kohtuullisesti saatavilla palvelukokonaisuutena, joka 

muodostuu palveluverkostosta, yhteispalvelusta, ajanvarauksesta sekä erilaisista sähköisistä 

palveluista 

− Lupapäätökset annetaan kohtuullisessa ajassa ja ne ovat yhdenmukaisia. 

− Yhteispalveluissa annettujen poliisin palvelujen volyymi kasvaa 

− Yhteispalvelupisteiden määrä lisääntyy. 

− Sähköistä ajanvarausjärjestelmää, neuvontapuhelinta ja sähköistä ohjeistoa hyödynnetään 

lupapalveluissa. 

− Sähköisen lupahakemuksen jättäminen mahdollistetaan osassa poliisin myöntämiä lupia. 

− Merkittävä osa poliisin lupaprosesseista on sähköistetty 

− Lupapalveluilla vaikutetaan osaltaan rattijuoppojen määrän vähenemiseen ja ampumaaseturvallisuuden 

parantumiseen. 

− Vakavat ja toistuvat nopeusrikkomukset vaikuttavat ajo-oikeuteen. 

− Henkilön identiteettiä koskevat väärinkäytökset pysyvät matalalla tasolla. 


− Poliisin lupapalveluiden kehittämissuunnitelman toimenpiteet toteutetaan 

− Yhteispalvelupisteiden toiminta vakiinnutetaan palvelumuotona 

− Henkilöstön osaaminen varmistetaan uudessa organisaatiossa ja uusien lupaprosessien 

käyttöönotossa. 

− Uudistetut lupaprosessit vakiinnutetaan osaksi lupatoimintaa 

− Kuljettajien ajokykyä koskeviin terveystietojen muutoksiin reagoidaan aktiivisesti. Päihderiippuvuus 

selvitetään aina kun siihen on olemassa edellytykset ja puututaan vakaviin 

ja toistuviin nopeusrikkomuksiin. 

− Sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista jatketaan 

− Sormenjälkien käyttöönottoa koskeva henkilöstön osaaminen varmistetaan ja tarvittava 

koulutus annetaan. Toimintaprosessit organisoidaan ja poliisilaitokset varustetaan tarvittavalla 

tekniikalla. 

− UMA:n käyttöönottoon liittyvät valmistelut suoritetaan ja käyttö vakiinnutetaan osaksi 

toimintaa. 

18



Lupapalvelujen tuloksellisuuden kehitystä ja tasoa arvioidaan seuraavassa taulukossa 

esitettyjen tunnuslukujen kautta: 



Lupapalvelut – taloudellisuus 

toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 


Henkilötyövuodet 772 787 728 718 706 687 687 687 

Lupapalvelujen kustannukset, 

1000 euroa 36 800 33 860 35 500 35 803 34 700 37 200 37 200 37200 

Taloudellisuus, 

kustannukset / poliisin myöntämät 

luvat 33,7 34,3 36,7 37,4 36,6 36,6 36,6 36,6 

Lupapalvelujen kustannusvastaavuus, 

% 109 106 100 100 100 100 100 100 

Lupapalvelut – 

tuottavuus 

Tuottavuus, poliisin myöntämät 

luvat / henkilötyövuodet 1 415 1 251 1 330 1 322 1 341 1 480 1 523 1523 

Lupapalvelujen tuottotavoite, 

milj. euroa 40,1 35,9 35,5 35,8 34,7 37,2 37,2 37,2 

Lupapalvelut – palvelukyky 

ja laatu 

Onnistuminen lupapalveluissa, 

arvosana 4-10 8,24 8,2 8,15 8,24 8,24 8,24 8,24 8,24 

Lupapalvelut – 

suoritteet 

Poliisin myöntämät luvat yhteensä, 

kpl 1 092 928 986 352 1 132 000 957 000 947 000 1 017 000 1 047 000 1 047 000 

* Passit 515 778 374 375 460 000 400 000 400 000 470 000 500 000 

500 000 

* Henkilökortit 39 886 51 234 70 000 45 000 40 000 40 000 40 000 40 000 

* Ajoluvat 325 678 336 835 370 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 

* Aseluvat 82 047 85 409 82 000 75 000 70 000 70 000 70 000 70 000 

* Ulkomaalaisluvat 45 079 51 894 48 000 52 000 52 000 52 000 52 000 52 000 

* Muut luvat 84 460 86 605 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000 

Maahanmuuttohallinnon osalta poliisitoimelle on asetettu seuraavat tavoitteet: 

Toiminnallinen tehokkuus, Tavoite 

TTS -kauden tavoitteet 


Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 

Palvelukyky ja laatu - 

päätöksenteko 

Keskimääräiset käsittelyajat 

jatkoluvissa, vrk 2 

* Työntekijän oleskelulupa 14 14 14 14 14 

* Opiskelijan oleskelulupa 14 14 14 14 14 

Kansainvälistä suojelua koskevien 

päätösten keskimääräinen 

tiedoksiantoaika, vrk 

* Myönteiset päätökset 14 14 14 14 14 

* Kielteiset päätökset 21 21 21 21 21 

2 Työntekijöiden oleskeluluvan osalta tavoiteaika ei sisällä työvoimatoimiston osapäätökseen menevää aikaa. 

19



Turvapaikkahakemuksen vastaanottamisen yhteydessä poliisille kuuluvat henkilöllisyyden, 

matkareitin ja maahantulon selvittäminen suoritetaan kahdessa viikossa, mikäli ei tarvita 

lisäselvityksiä, kuten esim. iänmääritystutkimuksia tai kielianalyyseja. Yhdenmukaisten 

toimintatapojen kehittämiseksi poliisilaitoksiin nimetään laittoman maahantulon torjunnasta 

vataavien verkosto ja käynnistetään verkoston toiminta. Laaditaan sisäisen turvallisuuden 

ohjelman edellyttämä laittoman maahantulon vastainen poikkihallinnollinen 

toimintasuunnitelma. 

3.8 Konsernipalvelut 

3.8.1 Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta 


Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta luovat perustan tehokkaalle toiminnalle 

ja toiminnan korkealle laadulle. Valtakunnallinen koulutus tuottaa riittävästi ammattitaitoisia ja 

eettisesti korkeatasoisia poliisimiehiä. 


KOULUTUS 

− Tuetaan poliisialalle haluavien nuorten määrän lisääntymistä. 

− Koulutuksen suunnittelussa ennakoidaan hallinnon tulevat osaamistarpeet. 

− Virkatutkintokoulutuksen ja tutkintokoulutuksen sisältöjen kehittämistä jatketaan 

tavoitteena poliisin peruskoulutuksen nostaminen AMK-tasoiseksi. 

− Muu valtakunnallinen koulutus, lääninkoulutus ja työpaikkakoulutus perustuu poliisin 

strategioihin ja painopistealueisiin. 

− Koulutus hyödyntää poliisialan tutkimustoiminnan tuloksia. 

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 

− Vakiinnutetaan osaamisen ja osaamisen johtamisen määritelmät. 

− Osaamisen hallinta- ja arviointijärjestelmä liitetään osaksi tuloskeskusteluja. 

TUTKIMUSTOIMINTA 

− Tutkimusta suunnataan poliisin tutkimusstrategiassa vahvistettujen periaatteiden 

mukaisesti ja otetaan huomioon poliisin toiminnan, sen suunnittelun, arvioinnin, 

kehittämisen sekä poliisikoulutuksen kannalta keskeiset tiedon tarpeet. 


− Koulutus on laadukasta ja koulutus tuottaa vuotuisen poistuman verran ammattitaitoisia 

poliisimiehiä. 

− Poliisihallinnon henkilöstön osaamisen taso vastaa toiminnallisia tarpeita ja osaamista 

systemaattisesti arvioidaan ja kehitetään. 

− Poliisihallinnolla on toiminnan ja suunnittelun kannalta relevantteja, tieteellisesti korkeatasoisia 

julkaisuja, yleistajuisia esityksiä sekä tutkimukseen perustuvaa asiantuntemusta. 


− Jatketaan poliisikoulutuksen rakenteen kehittämistä. 

− Kehitetään ja jäntevöitetään virkatutkintokoulutusta sekä lyhennetään tutkintokoulutusta 

karsimalla mahdolliset päällekkäisyydet. 

− Valmistellaan osaamisen hallinnan ja arvioinnin menetelmien käyttöönottoa ja laaditaan 

erillinen osaamisen hallinnan ja arvioinnin toimeenpanosuunnitelma. 

20



Koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen strategioiden sekä tuloksellisuuden 

kehitystä ja tasoa arvioidaan seuraavassa taulukossa esitettyjen tunnuslukujen 

kautta 



toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 


Konsernipalvelut – 


Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 

1000 euroa 25 303 25 473 25 000 25 500 25 000 25 000 25 000 25 000 

Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän 

hinta, euroa, enintään 111 148 135 149 149 149 149 149 

Poliisipäällystötutkinnon koulutuspäivän 

hinta, euroa, enintään 225 218 320 290 290 290 290 290 

Poliisiammattikorkeakoulun 

koulutuspäivän hinta, euroa, 

enintään 195 148 146 150 150 150 150 150 


tuottavuus 

Tuottavuus, poliisiksi valmistuvien 

määrä / henkilötyövuodet 1,45 1,86 2,31 1,59 1,43 1,65 1,65 1,65 


palvelukyky ja laatu 

Poliisioppilaitosten 

henkilömäärä 230 220 218 218 218 218 218 218 

Poliisin perustutkintokoulutuksen 

läpäisyprosentti 96,9 98,4 97,5 97,5 97,5 97,5 97,5 97,5 

Konsernipalvelut - suoritteet 

Perustutkintokoulutukseen 

hakijoiden määrä 1 769 1 322 947 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 

Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden 

määrä, lkm 398 321 218 312 360 360 360 360 

Perustutkintokoulutuksesta 

valmistuneiden määrä, hlöä 350 372 467 368 269 312 360 360 

21



3.8.2 ICT-palvelut 


Poliisin tietojärjestelmät tukevat osaltaan niin strategista kuin operatiivista toimintaa ja poliisin 

tietojärjestelmät sekä muut ICT palvelut ovat valtakunnallisesti käytettävyyden ja tietoturvallisuuden 

vaatimukset täyttävällä tasolla. 


− 

− 

− 

Poliisin ydinjärjestelmien kokonaisuudistus käynnistetään 

PTR viranomaisten ja poliisin ja oikeuslaitoksen välinen tietohallinnollinen yhteistoiminta 

sekä yhteisten tietojärjestelmien ja tietosisältöjen käyttö lisääntyy. 

Toteutettaville tietohallintohankkeille laaditaan realistinen aikataulutus ja varmistetaan 

riittävät resurssit. 


− Tietojärjestelmien kokonaisuudistuksella tehostetaan toimintaa ja edistetään mm. sähköisten 

palveluiden kehittämistä. Kokonaisuudistus saadaan toteutettua suunnittelukauden 

loppuun mennessä. 

− PTR-viranomaiset ja oikeuslaitos käyttävät mahdollisuuksien mukaan yhteisiä tietokantoja 

ja tieto välittyy reaaliajassa yhteistyöorganisaatioiden tietojärjestelmiin. 

− Tietojärjestelmäprojektit valmistuvat ajoissa ja budjetissa pysyen. 


− Halti-Patja kokonaisuudistus käynnistetään vuoden 2009 aikana, hankeaika 2009 - 2013 

− Otetaan POKE ja PONA valtakunnalliseen käyttöön 

− Käynnistetään poliisin asianhallintahanke (ASPO) 

− Jatketaan lupahallinnon palveluiden sähköistämistä, lisätään verkossa anottavien lupien 

määrää ja mahdollistetaan verkkomaksaminen vireillepantaessa. 

− Koordinoidaan PTR tietohallintoyhteistyö PTR tietohallintojohtoryhmän kautta. 

3.8.3 Materiaalipalvelut ja toimitilat 


Poliisin käytössä oleva kalusto, välineistö ja toimitilat tukevat osaltaan strategista ja operatiivista 

toimintaa. 


− Materiaalitoiminnot ja toimitilavuokraukset hoidetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja joustavasti 

noudattaen hankintalakia sekä muita säädöksiä ja ohjeita. 

− Poliisin tekniikkakeskuksen hoitamien materiaalipalvelujen osuutta lisätään. 

− Hallintorakenteen muutokset otetaan huomioon toimitilatarpeissa. 


− Materiaalipalvelujen taso ei heikkene. 

− Asianmukaiset toimitilat täyttävät sisäiset ja ulkoiset turvallisuusvaatimukset. 


− Laaditaan poliisille kalustostrategia. 

22



− 

− 

− 

Selvitetään teknisten rikostutkimuskeskusten ja vapautensa menettäneiden säilytystilojen 

muutos-, korjaus- ja lisätilatarpeet. 

Käynnissä ja käynnistymässä olevien toimitilahankkeiden osalta kustannustehokkuus, 

laatu ja toiminnallisuus varmistetaan. 

Toimitilojen kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2009 aikana. 

3.8.4 Viestintä 


Viestinnällä vaikutetaan kansalaisten tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. 


− 

− 

− 

− 

− 

Poliisi informoi, neuvoo ja osallistuu keskusteluun. 

Viestintä tukee poliisin strategisten tavoitteiden toteutumista, tuottaa palveluja valtionhallinnosta 

ja poliisin viestinnästä annettujen ohjeiden mukaisesti sekä edistää luottamusta 

poliisin toimintaan. 

Poliisin viestintä helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista turvallisuutta koskevaan 

päätöksentekoon, palvelee päätöksentekijöitä ja estää rikoksia. 

Ulkoinen viestintä tukee poliisin toimintaa, kuten lisää turvallisuutta, ehkäisee rikoksia ja 

auttaa ratkaisemaan niitä sekä informoi kansalaisia. 

Viestintää ja viestinnällisten tarpeiden tunnistamista kehitetään osana johtamista. Viestinnän 

seurantaa ja arviointia kehitetään osana tilannekuvan muodostamista. 


− Viestintä on kiinteä osa johtamista ja sen avulla pyritään vaikuttamaan suunnitellusti ja 

ennakoivasti kansalaisten tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. 

− Poliisilla on hallintorakenneuudistuksen toimeenpanon jälkeen ammattitaitoinen ja palveleva 

viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit normaalioloissa 

ja tehostettua viestintää vaativissa erityistilanteissa. 


− Valitaan ja toteutetaan poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän vuositeemat 

− Laaditaan poliisille viestintästrategia ja sen osana viestintäprosessi. 

− Kehitetään paikallispoliisin viestintävalmiuksia yhtenäisemmiksi, erityisesti poliisin 

verkkopalveluiden (Seitti ja poliisi.fi) sekä ulkoisten tiedotteiden laadun ja toiminnallisuuden 

osalta. Varmistetaan, että poliisilaitoksilla on viestintään riittävät resurssit ja 

osaaminen. 

− Käynnistetään viestinnän määräysten ja ohjeiden uudistaminen. Uudistetaan kriisiviestinnän 

oheistus toimintaympäristön vaatimusten mukaiseksi osana valtionhallinnon laajempaa 

kehittämistyötä. 

23



3.9 Laillisuusvalvonta 

3.9.1 Yleinen laillisuusvalvonta 


Poliisin toiminta on eettistä, säädösten mukaista ja hyvän hallintotavan mukaista. 


− 

− 

− 

Toiminnan laillisuuden valvonta on osa normaalia johtamistyötä. 

Laillisuusvalvonta on kattavaa, yhdenmukaista ja mahdollisimman reaaliaikaista. 

Kanteluihin ja valituksiin annetaan viipymättä täsmällisesti ja ymmärrettävästi perustellut 

ratkaisut. 


− 

− 

− 

Kattavasta laillisuusvalvonnasta huolimatta toimenpiteitä edellyttävien virheiden määrä ei 

lisäänny edellisvuoteen verrattuna. 

Poliisin toimintaan kohdistuvat langettavaan lopputulokseen johtavat kantelut ja esitutkinnat 

eivät lisäänny. 

Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika on enintään kuusi kuukautta. 


− 

Poliisin yksiköissä toteutetaan laillisuusvalvontasuunnitelmat. 

3.9.2 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta 


Poliisin- ja sille luovutettujen tietojen sekä henkilötietojen käsittely on turvattua ja ne on suojattu 

asiattomalta käsittelyltä. 


− 

Tietoturvallisuus ja tietosuoja sekä niiden kehittäminen ja valvonta ovat osia normaaleista 

toimintaprosesseista. 


− 

− 

− 

Henkilöstö ymmärtää tietoturvallisuuden merkityksen. 

Henkilöstö noudattaa työssään tietoturvallisia käytäntöjä. 

Tekninen tietoturvallisuus tukee organisaation toimintaa ja tavoitteita. 


− 

− 

− 

− 

Tietoturvallisuuden perustason opettaminen on osa henkilöstön normaalia koulutusta ja se 

annetaan poliisin peruskoulutuksen osana, työpaikkakoulutuksena tai työhöntulokoulutuksena. 

Uskottavalla valvonnalla ja siitä saatavalla palautteella hallitaan poikkeamatilanteet. 

Poliisiyksiköissä valvotaan tietosuojan toteutumista ja suoritetaan vuosittaiset uhka- ja 

riskikartoituksen tarkistamiset. 

Lääneissä ja yksiköissä toteutetaan vuosittaiset auditointisuunnitelmat. 

24



3.10 Kansainvälinen toiminta 


Poliisin kansainvälisen toiminnan peruslähtökohtana on tukea ja edistää poliisin yleisen järjestyksen 

ja turvallisuuden ylläpitämistä sekä turvata Suomeen ulottuvan ja Suomesta käsin toimivan 

kansainvälisen rikollisuuden ennalta ehkäisyä, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista. 

Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin vaikutetaan siihen, että sen maan viranomaiset pystyvät 

itse torjumaan rikollisuutta, jonka vaikutukset muutoin ulottuisivat Suomen alueelle. 


− 

− 

− 

Poliisin kansainvälisellä toiminnalla varmistetaan operatiivisen tiedon sujuva oikeaaikainen 

vaihto Suomeen ja Suomesta suuntautuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi ennalta. 

Poliisi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin työryhmien työskentelyyn. 

Osallistuminen EU:n Venäjä-ohjelmiin, käytännön yhteistyön edistäminen Suomen ja 

Venäjän välillä rikostorjuntasopimukseen perustuen sekä poliisiyhteistyö Venäjän lähialueiden 

ja EU:n uusien rajanaapurivaltioiden kanssa. 


− 

Euroopan unionin strategiat, toimintaohjelmat ja päätökset sisältävät Suomen poliisin 

toiminnan kannalta merkittäviä tavoitteita ja toimenpiteitä. 


− 

− 

− 

− 

− 

Edistetään EU:ssa alueellisen lainvalvontaviranomaisten toimintamallia Itämeren alueen 

järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen toimintaryhmän (BSTF) malliin pohjautuen. 

Osallistutaan YK:n poliisin toimialaan liittyvään toimintaan, EU:n laajentumisprosessin 

valmisteluun oikeus- ja sisäasioiden alueella, pohjoismaiseen poliisiyhteistyöhön, kehitetään 

ja laajennetaan tarvittaessa poliisin yhdysmiestoimintaa, valmistellaan FATF:n ja 

GRECO:n maantarkastuksen suositusten täytäntöönpanoa ja osallistutaan kansainväliseen 

siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaan 

Prümin sopimus on saatettu voimaan Suomessa ja sen toimeenpanoa kehitetään käytössä 

olevien voimavarojen puitteissa. 

Vakiinnutetaan Schengen-maiden välistä tietojen vaihtoa erityisesti ns. uusien jäsenvaltioiden 

kanssa. Hoidetaan kansallisesti SISone4all tietojärjestelmähankkeen edellyttämien 

velvoitteet samalla kun turvataan SIS II hankkeen resurssit ja eteneminen. 

Oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteiden puitteissa laaditun, Venäjää koskevan toimintaasiakirjan 

täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon seurannasta huolehtiminen. 

25



4 Voimavarat 2009 - 2013 

4.1 Organisaation kehittäminen 2009 - 2013 

Paikallispoliisin rakenneuudistus on toteutunut 1.1.2009 lukien. Toisessa vaiheessa PORAtoimeenpanohanke 

toteuttaa poliisin ylijohdon, poliisin lääninjohtojen, Helsingin poliisilaitoksen 

ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden rakenneuudistukset. 


Poliisilla on tehokas ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen organisaatio. 


− 

Toteutetaan poliisin ylijohdon, poliisin lääninjohtojen, Helsingin poliisilaitoksen ja poliisin 

valtakunnallisten yksiköiden rakenneuudistukset. 


− 

Poliisilla on toimivat ja mahdollisimman kevyet johtamisrakenteet. 


− 

− 

− 

Toimeenpannaan toteutussuunnitelma poliisin ylijohdon, poliisin lääninjohtojen, Helsingin 

poliisilaitoksen ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden rakenneuudistuksesta siten, että 

toteutetaan 2-portainen hallintorakenne. 

Toteutetaan hallintorakenteen uudistamisen toteutumisen etenemistä koskeva kysely vuoden 

2009 aikana. 

Tiivistetään muutostiedottamista ja muutosjohtamista sekä henkilöstön osallistumista 

organisaation uudistamishankkeen yhteydessä. 

4.2 Johtaminen 


Hallintorakenneuudistukset toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja huolehtien 

siitä, että toiminnalliset tulostavoitteet saavutetaan. 


− Suunnittelukaudella painotetaan poliisin henkilöstöstrategian mukaisia johtamisen kehittämisen 

linjauksia ja poliisin strategiassa vahvistettujen hyvän johtajan ja esimiestyön periaatteiden 

jalkauttamista vahvistettujen poliisin johtamisen kehittämisen linjausten mukaisesti. 

− Toimeenpannaan poliisin johtamisen kehittämisen linjausten mukaiset kehittämistoimet. 


− Johtaminen poliisihallinnossa on hyvää tasoa. 

− Henkilöstöjohtaminen poliisihallinnossa on hyvää tasoa. 

− Johtamisen kehittämistoimet toteutetaan suunnitelman mukaisesti. 

26




− 

− 

− 

− 

− 

Johtamisen kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen. 

Johtamisosaamisen arviointijärjestelmän käyttöönoton koko poliisihallinnossa 

Muutosjohtamisen tukeminen (ks. työhyvinvointi ja pora-hankesuunnitelma) 

Toteutetaan Poliisiammattikorkeakoulun johdolla alipäällystön johtamis- ja esimiesosaamisen 

koulutusohjelma 

Suunnataan kohdennettu johtamiskoulutus erityisesti päälliköille, päällystölle ja lupahallintoasioiden 

esimiehille huomioiden erityisesti käynnissä oleva organisaation muutostilanne 

4.3 Henkilöstö 

4.3.1. Henkilöstöresurssit 


Henkilöstöresurssien taso, henkilöstön virkarakenne ja osaamisen hallinta tukevat toiminnallista 

tuloksellisuutta. 


− Suunnittelukaudella toteutetaan 16.9.2005 vahvistettua poliisin henkilöstöstrategiaa. 

− 

I-vaiheen tuottavuusohjelmat hankkeittain ovat: 

Yksikkö/vuosi Palke Pora 

Sähk. 

asiointi 

PAKK 

yhd. 

Muut 

KK yht. 

hlöstö 

Etelä-Suomi 13 26 15 0 26 5 

Länsi-Suomi 17 54 18 0 20 13 

Itä-Suomi 7 18 6 0 6 2 

Oulu 5 12 5 0 5 6 

Lappi 4 5 2 0 0 4 

HPL 7 0 12 0 38 0 

KRP 4 0 1 0 22 0 

LP 3 0 1 0 11 0 

Supo 1 0 0 0 8 0 

PAKK 2 0 0 20 6 0 

PTK 1 0 0 0 2 0 

Yhteensä 64 115 60 20 144 31 

27




Yksiköitten ja poliisin ylijohdon välisten tulossopimusten mukaiset henkilöstömäärätavoitteet 

vuonna 2009 poliisin toimintamenomomentilta ovat seuraavat (htv-tavoitteet): 

Poliisit Opiskelijat Muut hlöt Yhteensä 

Etelä-Suomi 1 713 101 532 2 346 

Länsi-Suomi 2 019 106 623 2 748 

Itä-Suomi 633 38 201 872 

Oulu 496 30 149 675 

Lappi 274 13 91 378 

Helsinki 1258 109 334 1 701 

KRP 402 4 293 699 

LP 596 17 48 661 

Supo 118 0 88 206 

PolAmk 94 0 123 217 

PTK 2 0 49 51 

Yhteensä 7 605 418 2 531 10 554 

Vastavalmistuneiden poliisimiesten työllistämiseksi osoitettava lisärahoitus tulee nostamaan poliisimiesten määrää 

kokonaisuudessaan yli 100 henkilötyövuodella, joten poliisimiesten määrä ylittää 7 700 henkilötyövuoden määrän 

vuonna 2009. 


− 

− 

− 

Toteutetaan tuottavuusohjelmat helmikuussa 2007 annetun päätöksen mukaisesti huomioiden 

tulossopimuksissa sovitut henkilöstömäärätavoitteet toiminnan tason turvaamiseksi. 

Yksiköiden johto huolehtii siitä, että palvelukeskusvähennykset toteutuvat täysimääräisinä 

eikä poliisin yksiköihin jää talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen ja/tai hallinnonalan 

tietotekniikkakeskuksen kanssa päällekkäisiä toimintoja. 

Määritellään hallituksen linjausten mukaisesti henkilöstöresurssien taso sekä laaditaan 

Pora-hankkeen yhteydessä koko poliisitoimen kattavat henkilöstösuunnitelmat joissa 

huomioidaan henkilöstöresurssien taso, poliisimiesten määrää koskeva tavoite, tuottavuusohjelmat, 

virkarakenteen tasapainoisuus ja osaamisen hallinta. 

4.3.2 Henkilöstön rekrytointi, työn sisältö ja palvelussuhteen ehdot 

2009 - 2013 


Poliisi on kilpailukykyinen ja houkutteleva työnantaja. 


− Poliisin yhteiset arvot ja niiden pääviestit ohjaavat jokapäiväistä toimintaa 

− Turvataan työn haastavuus monipuolisilla toimenkuvilla, osaamisen arvioinneilla ja urasuunnittelulla. 

− Poliisin palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja kehitetään joustavaksi organisaation ja yksilön 

tarpeet huomioiden. 

28




− 

− 

− 

Henkilöstön työ on haastavaa ja monipuolista ja hyödyntää täysipainoisesti henkilöstön 

osaamista. 

Palvelussuhteen ehtoja joustavasti soveltaen edistetään mm. naisten uralla etenemistä. 

Poliisin palkkausjärjestelmä edistää strategisia tavoitteita mm. horisontaalisen etenemisen 

osalta. 


− Tuloskeskusteluihin kaikkien osalta sisällytetään arvojen toteutumista koskeva osuus 

− Toiminta ja päätökset perustuvat arvojen ja niiden pääviestien mukaiseen toimintaan 

− Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista parannetaan Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen 

pohjalta mm. yksilökohtaisia työaikajärjestelyjä lisäämällä. 

− Horisontaalisen etenemisen toimeenpanosuunnitelman toteutus 

4.3.3 Työsuojelu ja työhyvinvointi 2009 - 2013 


Poliisin henkilöstö on työhönsä motivoitunutta ja työkykyistä. 


− Työhyvinvointitoiminta on suunnitelmallista ja systemaattista ja perustuu säännölliseen 

työpaikan riskien arviointiin. 

− Luodaan vajaakuntoisten uudelleensijoituksen periaatteet. 

− Ikääntyvän henkilöstön työkyky ja työssä jaksaminen varmistetaan. 

− Työsuojelukoulutusjärjestelmä tehdään kattavaksi ml. linjaorganisaatio. 


− Työkyvyn alentuessa tunnistaminen tapahtuu varhain, ja tukitoimet kohdistetaan laajaalaisesti 

ja oikea-aikaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 

− Henkilöstön työhyvinvointi on vähintään 2005 tasolla ja työtyytyväisyys on parantunut 

2005 tasosta. 

− Työsuojelujärjestelmä on tehty tutuksi kaikilla tasoilla. 


− Luodaan vajaakuntoisten uudelleensijoitusten periaatteet. 

− Työsuojelukoulutusjärjestelmä tehdään kattavasti tutuksi työsuojeluhenkilöstölle. 

− Varmistetaan henkilöstön jaksaminen muutoksessa pora työsuunnitelman mukaisesti. 

− Kehitetään työvuorosuunnittelua työssä jaksamista tukevaksi. 

− Riskien arvioinnin perusteella tehtävät toimenpiteet. 

− Henkilöstöbarometritulosten perusteella toteutettava toimet. 

− Päihdetoimintaa aktivoidaan. 

29



Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tuloksellisuuden kehitystä ja 

tasoa arvioidaan seuraavassa taulukossa esitettyjen tunnuslukujen kautta: 

Henkiset voimavarat 

Poliisitoimi 

toteuma 

2006 

toteuma 

2007 

arvio 

2008 



Kokonaistyövoimakustannukset (% 

palkkasummasta) - - - - - - - 

Työtyytyväisyysindeksi (1-5) - - - - - - - 

Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 

Vakituisen henkilöstön 

lähtövaihtuvuus - - - - - - - 

Henkilöstön keski-ikä 42 42 42 42 42 41,8 41,5 41,5 

Koulutustasoindeksi - - - - - - - 

Poliisin henkilöstö yhteensä, lkm 10 953 10 871 10 943 10 786 10 437 10 439 10 439 10 439 

Naisia, % -osuus 26,03 26 27 26,2 27 27,5 27,5 27,5 

Poliisimiehet, lkm 7 645 7 591 7 619 7 750 7 650 7 580 7 580 7 580 

Naisia, % -osuus 11,15 11,65 12,16 12,5 12,9 13 13,2 13,2 

Opiskelijat, lkm 564 569 591 505 350 529 529 529 

Naisia, % -osuus 21,1 17,09 18,41 20 22 23 23 23 

Muu henkilöstö, lkm 2 744 2 712 2 733 2 531 2 437 2 330 2 330 2 330 

Naisia, % -osuus 68,54 67,52 70,93 66,5 67 66 66 66 

Naisten % osuus alipäällystössä, 

päällystössä ja päällikkö tasolla 5,83 6,38 6,79 7 6,5 6,5 6,5 6,5 

30



4.4 Rahoitus - määrärahakehykset 2009 – 2012 

Valtioneuvosto on vahvistanut vuosien 2009 - 2012 määrärahakehykset 13.3.2008. 

Poliisitoimen osalta peruslaskelman mukaiset kokonaismäärärahakehykset (1 000 euroa) ovat 

seuraavassa taulukossa. 

Poliisitoimi 26.10.01 TA 2009 S 2010 S 2011 S 2012 S 2013 

KEHYS 13.3.2008 661 942 660 163 675 100 674 396 674 396 

Vuoden 2009 TA:sta aiheutuvat 

muutokset 

Siirto momentille 28.20.06 

(Valtion IT-palvelukeskus -454 -454 0 0 

Siirto momentille 32.30.01 -34 -34 -34 -34 

Siirto momentille 30.01.03 -37 -37 -37 -37 

Palkkojen tarkistukset 

(ta-toimenpiteet, VM 14.4.2008) 3 822 3 822 3 822 3 822 

72 72 72 72 

Siirto 1 htv momentilta 26.30.02 

Siirto momentille 26.20.01 

(Virve-oikaisu) -300 -300 -300 -300 

VES-korjaus 1 1 1 1 

Vuoden 2008 III LTA:sta aiheutuvat 

muutokset 

Internet-seurannan kehittäminen 881 881 881 881 

Peruslaskelma 664 114 679 051 678 801 678 801 

Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvien menojen rahoituskehys (1 000 euroa) on 

seuraava: 

KEHYS 13.3.2008 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 

31



4.4.1 Yksiköiden rahoituskehykset vuodelle 2009 

Yksiköiden rahoituskehykset ja tuottotavoitteet vuodelle 2009 ovat seuraavat : 

MÄÄRÄRAHA TUOTOT, 1 000 € 

MÄÄRÄRAHA- 

JAKO -2009 TUOTOT 

Maksullisen 

toiminnan 

tulot 

Liiketal. 

suoritteet 

Lupapalvelut 

Muut 

julk.oik. 

tuotot 

Etelä-Suomen lääni 125 299 608 11 451 11 014 51 10 784 179 437 

Länsi-Suomen lääni 138 406 196 12 579 12 322 31 12 091 200 257 

Itä-Suomen lääni 48 589 193 3 700 3 614 5 3 557 52 86 

Oulun lääni 37 712 471 3 054 2 920 17 2 858 44 134 

Lapin lääni 22 634 245 1 257 1 219 2 1 159 57 38 

Helsingin poliisilaitos 93 400 014 5 335 4 672 45 4 530 97 663 

Ahvenanmaan lh 0 

Keskusrikospoliisi 54 600 000 136 12 0 0 12 124 

Suojelupoliisi 14 400 000 371 268 0 0 268 103 

Liikkuva poliisi 42 598 722 595 366 294 72 0 229 

PAKK 25 093 000 827 520 358 0 162 307 

PTK 

Poliisin ylijohto (sis. 

AAHY ja TAVY) 14 883 400 

Ylijohto 

AAHY 

TAVY 

Jakamaton 5 815 151 

Hankerahoitus 18 904 200 

Työ- ja kenttäharjoittelu 16 060 000 

SM:n menot 3 545 800 

1 371 

2 350 

55 

0 

2 320 

55 

0 

1 215 

0 

0 

65 

20 

0 

1 040 

35 

KAIKKI YHTEENSÄ 661 942 000 43 080 39 301 2 019 35 136 2 147 3 779 

Muut. 

yht. 

1 371 

30 

0 

32

tulossuunnitelmassa - Poliisi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?