Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
AAHANMUUTTOASIOIDEN AMMATTILEHTI 4/2007<br />
ONITORI<br />
Jovita Immonen<br />
ymmärtää maahanmuuttajalasten<br />
tarpeita s.11<br />
Äidinkieli opitaan kotona s. 22<br />
Kirjailija sohaisi suvaitsevaisuuden tabuja s. 32
PÄÄKIRJOITUS<br />
Korpak<br />
Turvallista yhdenvertaisuutta<br />
Marraskuun 7. oli suuren<br />
murheen päivä Suomen<br />
lapsille, nuorille ja aikuisille.<br />
Yhdeksän ihmisuhria vaatinut<br />
Jokelan koulutragedia käynnisti<br />
aidon ja avoimen vuoropuhelun,<br />
jossa lasten ja nuorten hyvinvointi<br />
nousi kaikkien asialistojen<br />
kärkeen.<br />
Uusien uutisaiheiden vyöryessä<br />
median mahti voi, niin halutessaan,<br />
jatkaa keskustelua pitkäjänteisemmin<br />
kaikkien lasten ja<br />
nuorten, myös maahanmuuttajataustaisten,<br />
asioista.<br />
Jokaisen kasvatuksesta, erityisesti<br />
varhaiskasvatuksesta vastuullisen<br />
on pakko tarkistaa kykyään<br />
kuunnella ja käydä vuoropuhelua<br />
lasten ja nuorten kanssa ihan tavallisista<br />
asioista niin oman kulttuurimme<br />
piirissä kuin kulttuuristen<br />
rajojen yli ja olla paremmin selvillä<br />
myös nuorten nettimaailmassa<br />
käytävästä keskustelusta, jossa<br />
henkilökohtaisen tason vuoropuhelu<br />
ei kansallisia rajoja tunne<br />
ja jolla voi olla arvaamattomia ja<br />
hallitsemattomia ylityspaikkoja.<br />
• • •<br />
Vuoden 2008 alusta sisäasiainministeriö<br />
myllertää maahanmuuttoasiat<br />
uuteen uskoon. Kansliapäällikkö<br />
Ritva Viljanen julkisti<br />
mainittuna murheen päivänä sisäasiainministeriön<br />
uuden vision:<br />
”Suomi on Euroopan turvallisin ja<br />
moniarvoisin maa, jonka kansainvälistä<br />
kilpailukykyä tukevat aktiivinen<br />
maahanmuuttopolitiikka<br />
sekä jokaisen kokemus yhdenvertaisuuteen<br />
perustuvasta ja turvallisesta<br />
yhteiskunnasta”. Laastariksi<br />
suruun visiosta ei ole, mutta tavoiteltavaksi<br />
asiaksi kylläkin.<br />
Tulevan maahanmuutto-osaston<br />
päällikkö Pentti Visanen ottaa<br />
haltuunsa uudet yksiköt: muuttoliike,<br />
kansainvälinen suojelu, kotouttaminen<br />
ja johdon tuki. Uudet<br />
päälliköt on juuri nimetty. Syrjinnän<br />
ja rasisminvastainen työ ja etnisen<br />
yhdenvertaisuuden edistämisasiat<br />
saavat oman yksikön.<br />
Hallinnon kehittämistyöhön<br />
maahanmuutto- ja eurooppaministeri<br />
Astrid Thors asetti marraskuun<br />
alussa selvityshankkeen, joka<br />
arvioi sisäasiainministeriön ja Ulkomaalaisviraston<br />
välistä tehtäväjakoa<br />
maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa.<br />
Selvitysmieheksi nimetyllä<br />
Ole Norrbackilla ja hänen<br />
työryhmällään on iso urakka huhtikuun<br />
loppuun 2008 mennessä selvittää,<br />
miten parannetaan tulevan<br />
Maahanmuuttoviraston asiakasneuvontaa<br />
ja palvelua, tulosohjausta ja<br />
toimintatapojen arviointia. Työryhmän<br />
tulee myös tehdä tarvittavat<br />
toimenpidesuositukset päätöksenteon<br />
nopeuttamiseksi koskien erityisesti<br />
oleskelulupa-, turvapaikkaja<br />
kansalaisuushakemuksia.<br />
• • •<br />
Monitori-lehti tarttuu ensi vuoden<br />
aikana härkää sarvista, ja pyrkii<br />
uudistumaan ja palvelemaan<br />
paremmin lukijoitaan: maahanmuuttajien<br />
kanssa työskenteleviä<br />
viranomaisia, päättäjiä, joukkoviestimiä,<br />
asiantuntijoita, yhteisöjä ja<br />
yrityksiä ja lehden verkkolukijoina<br />
myös suurta yleisöä. Lehti on entistä<br />
vahvempi maahanmuuttoasioiden<br />
keskeinen viestintäkanava.<br />
Jatkossakin lehti tarkastelee maahanmuuttoasioita<br />
useiden hallinnonalojen<br />
näkökulmista.<br />
Parin vuoden kuluttua Monitori<br />
täyttää 20 vuotta. Sitä on kustantanut<br />
kolme keskeistä ministeriötä.<br />
Lukijoissa on yli satatuhatta<br />
maahanmuuttoasioiden kanssa<br />
työtä tekevää.<br />
Tästä on hyvä jatkaa!<br />
13.11.2007<br />
Irmeli Tuomarla,<br />
työmarkkinaneuvos<br />
vastaava päätoimittaja<br />
Pääkirjoitus ja keskeisimmät artikkelit löytyvät suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi monitorin kotisivulta osoitteesta www.mol.fi/monitori<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
2
SISÄLLYS<br />
Lue lisää sivuilla 11–13.<br />
Päiväkodissa riittää vilskettä<br />
Latvialainen Evija Viljanen työskentelee päiväkodissa lastenhoitajana.<br />
Päiväkoti Hertassa monikulttuurisuus näkyy niin ihmisten<br />
ihonvärissä kuin ruokapöydän antimissa. Etualalla välipalan jaossa<br />
auttavat Ira Koski ja Jadette Alanne.<br />
Lue lisää sivuilta 14–15.<br />
Suklaata, suklaata<br />
Rudy Verschoren valmistaa Tampereella suklaakonvehteja. Belgialaismiehen<br />
tuotteissa yhdistyvät belgialainen suklaan perusraaka-aine<br />
ja suomalaisesta luonnosta saadut makuvivahteet.<br />
– Teen kaiken itse omin käsin. Laitan aina aamulla ensimmäisenä<br />
suklaamassan sulamaan ja teen konvehteja aina kun myyntityöltä<br />
ehdin, hän sanoo.<br />
Seuraavassa numerossa:<br />
Esittelyssä uusi maahanmuutto-osasto<br />
Haastattelussa osaston osastopäällikkö<br />
Pentti Visanen<br />
Pekka Sipola<br />
Tuula Ainasoja<br />
Mikko Taipale<br />
Pääkirjoitus ja Korpak ...........................................................................2<br />
Vuoden aikuisopiskelija .......................................................................4<br />
Percy Mashairen kolumni .....................................................................5<br />
AJANKOHTAISTA<br />
Uusi organisaatio selvillä .....................................................................6<br />
Kristiina Kumpula: kansalaistoiminta tärkeää kotouttamisessa .8<br />
Yrittäjävalmennuksesta saa rohkeutta ........................................... 10<br />
TYÖELÄMÄ<br />
Raumalla opiskellaan ranskaksi ....................................................... 14<br />
Finnair Catering valmistaa ruoka-annoksia lennoille .................. 16<br />
VARHAISKASVATUS<br />
Varhaiskasvatus edistää lapsen tervettä kasvua ......................... 18<br />
Moniku-hanke päättyi ........................................................................ 21<br />
Tavoitteena kaksikulttuurinen identiteetti ................................... 22<br />
Pakolaisia autetaan kotoutumisessa .............................................. 24<br />
EU-ASIAA<br />
Korkeasti koulutetuille sininen kortti ............................................. 25<br />
KUNTAKUULUMISIA<br />
Pakolaissihteeri auttaa alkuun ......................................................... 26<br />
Mimosassa kulttuurit kohtaavat .......................................................27<br />
Etelä-Savo vetää maahanmuuttajia ................................................ 28<br />
KOTOUTUMINEN<br />
Alma kokoaa osaamisen ................................................................... 28<br />
Muistojen koti on vanhusten kyläilypaikka .................................. 30<br />
MONITORIN VIERAANA<br />
Marianne Backlén kirjoittaa monikulttuurisista perheistä ........ 32<br />
TUTKITTUA<br />
Monikulttuurisuuskasvatus päiväkodissa ...................................... 34<br />
Monimuotoisuutta ei huomioida tarpeeksi työpaikoilla ............ 35<br />
MONIKKO perehtyi tasa-arvoon ..................................................... 36<br />
Puntarissa asenteet .............................................................................37<br />
KOHTAAMISIA<br />
Ahmed Akar ohjaa Caisaa ................................................................ 38<br />
KULTTUURI<br />
Umayya Abu-Hanna kirjoittaa huumorilla ..................................... 39<br />
Lyhytelokuva Näkökulma kertoo rasismista ................................ 40<br />
Mundo lisäsi kulttuurien välistä ymmärrystä ................................ 41<br />
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Norjassa on pula työvoimasta ......................................................... 43<br />
ETNO<br />
Seminaareissa etsittiin hyviä käytäntöjä ....................................... 44<br />
3V-hankkeen kuulumisia .................................................................. 45<br />
MUUTOKSIA MATKALLA<br />
Kansalaisuus takaa oikeuksia .......................................................... 46<br />
TURVAAN TULLEET<br />
Maaton kansa ...................................................................................... 48<br />
”Kurdipolitiikka on pahinta” ............................................................. 49<br />
LYHYESTI<br />
Kulttuurienvälinen vuoropuhelu alkaa ........................................... 50<br />
Kirjastosta poimittua .......................................................................... 51<br />
Täydennyskoulutusta pakolaisten kanssa työskenteleville ...... 52<br />
Uusia julkaisuja .................................................................................... 53<br />
Lukemista ja levyjä ............................................................................. 54<br />
Lukijapalaute ....................................................................................... 55<br />
Jaani Föhr<br />
Sarjakuva .............................................................................................. 56<br />
3 MONITORI www.mol.fi/migration
Kirkko ja Uvi<br />
kehittävät<br />
yhteistyötään<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Suomen ekumeeninen neuvosto<br />
ja Ulkomaalaisvirasto pohtivat<br />
syyskuisessa seminaarissa turvapaikkahakemuksiin<br />
liittyvää päätöksentekoa<br />
viranomaisten ja kirkon<br />
näkökulmista. Uvi voi vastedes<br />
hyödyntää kirkon asiantuntemusta<br />
eri maiden oloista. Lisäksi kirkon<br />
kansainvälisistä suhteista voi olla<br />
hyötyä tiedon keruussa.<br />
Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt<br />
ovat perinteisesti tarjonneet<br />
fyysistä ja henkistä turvaa eri tavoin<br />
vainotuille ihmisille. Nykyisin<br />
kirkko turvapaikkana -käytännöllä<br />
tarkoitetaan tilanteita, joissa yksittäinen<br />
henkilö tai perhe kääntyy<br />
kirkon tai kristillisen yhteisön puoleen<br />
hakeakseen turvaa, apua ja tukea<br />
kielteisen turvapaikkapäätöksen<br />
saatuaan. Tähän avuksi Suomen<br />
ekumeeninen neuvosto julkaisi<br />
toukokuussa ”Kirkko turvapaikkana”<br />
-julkaisun.<br />
Seminaari ajankohtainen<br />
Evankelisluterilainen seurakunta on<br />
tarjonnut viime aikoina turvaa sekä<br />
Iranin kurdille Naze Aghaille että sudanilaiselle<br />
Anna Ladolle. Helsingin<br />
hallinto-oikeus jäädytti Aghain käännyttämisen<br />
syyskuussa. Samaan päädyttiin<br />
Anna Ladon tapauksessa korkeimmassa<br />
hallinto-oikeudessa.<br />
Näistä ja aikaisemmista tapauksista<br />
keskusteltaessa kirkon<br />
ja Uvin ei ole aina nähty olevan<br />
smoilla linjoilla. Seminaarissa kuitenkin<br />
painotettiin, että kirkon ja viraston<br />
päämäärät ovat samat. Tahojen<br />
säännöllisiä tapaamisia aiotaan<br />
jatkaa. Turvapaikanhakijat tulevat<br />
todennäköisesti kääntymään<br />
kirkon puoleen jatkossakin. Asioiden<br />
käsittelemistä helpottaa, jos<br />
tahojen avoimuutta ja yhteistyötä<br />
lisätään. <br />
MONITORI<br />
Vuoden aikuisopiskelija<br />
Emmanuel Toumewo:<br />
Kielitaito on tärkein<br />
Kamerunista kotoisin oleva Emmanuel Toumewo<br />
valmistui viime keväänä luokkansa priimuksena<br />
levyseppähitsaajaksi. Kotkalainen mies keskittyy tällä<br />
hetkellä työntekoon, jossa hänellä on tavoitteena kehittyä<br />
jatkuvasti paremmaksi.<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Kuva Anne Nisula<br />
Emmanuel Toumewon, 29, mielestä<br />
uuteen maahan sopeutuu parhaiten<br />
opettelemalla maan kielen. Hyvä<br />
kielitaito oli iso apu, kun Toumewo<br />
opiskeli Kymenlaakson ammattiopistossa<br />
levyseppähitsaajaksi. Tänä<br />
vuonna sinnikäs mies valittiin Vuoden<br />
aikuisopiskelijaksi.<br />
– Kielen oppiminen ei ollut helppoa.<br />
Tahdoin kuitenkin oppia kielen,<br />
ja se oli oppimiseni salaisuus,<br />
hän kertoo.<br />
Toumewo tuli Suomeen kuusi<br />
vuotta sitten turvapaikanhakijana. Hän<br />
pitää uudesta kotimaastaan.<br />
– Pidän Suomesta, enhän muuten<br />
asuisi täällä. Kotkassa on aina<br />
ollut paljon maahanmuuttajia, ja se<br />
on auttanut kaupunkiin sopeutumisessa.<br />
Ihmiset ovat tottuneet näkemään<br />
täällä muiden maiden kansalaisia,<br />
hän kertoo.<br />
Mies työskentelee levyseppähitsaajana<br />
paikallisessa yrityksessä. Vapaa-ajalla<br />
hän käy autokoulua, pelailee<br />
jalkapalloa, viettää aikaa ystäviensä<br />
kanssa ja surffailee internetissä.<br />
– Seuraan synnyinmaani Kamerunin<br />
uutisia netin kautta, hän kertoo.<br />
Vuoden aikuisopiskelijan valitsi<br />
Aikuisopiskelijan viikon ohjausryhmä,<br />
Uvi muuttuu Maahanmuuttovirastoksi<br />
jossa oli edustajat Aikuiskoulutuskeskuksen<br />
kehittämisyhtiöstä, Erilaisten<br />
oppijoiden liitosta, Vapaan sivistystyön<br />
yhteisjärjestöstä, Opetusministeriöstä<br />
ja Työministeriöstä. <br />
Ulkomaalaisvirasto muuttuu Maahanmuuttovirastoksi 1.1.2008. Tehtäväkenttänä säilyvät turvapaikka-,<br />
oleskelulupa- ja kansalaisuusasiat. Uutuutena virasto saa tiloihinsa sisäasiainministeriön maahanmuuttokirjaston.<br />
Myös viraston yhteystiedot vaihtuvat. Uudet internetsivut avataan osoitteessa www.migri.fi, sähköpostiosoitteet<br />
ovat muotoa etunimi.sukunimi@migri.fi, ja puhelimitse viraston väen saa jatkossa<br />
kiinni soittamalla vaihteeseen 071 873 0431.<br />
Kiintiöpakolaisten määrä pysyy ennallaan<br />
Emmanuel Toumewosta on kirjoitettu<br />
monta lehtijuttua Vuoden aikuisopiskelijaksi<br />
valitsemisen myötä.<br />
Tuntemattomat ovat jääneet kadulla<br />
juttelemaan, joten julkisuus on tullut<br />
miehelle tutuksi.<br />
Suomi vastaanottaa ensi vuonna 750 kiintiöpakolaista. Maahanmuuttopoliittisen ministeriryhmän alustavan päätöksen<br />
mukaan Suomi ottaa ensi vuonna 300 irakilaista, 200 myanmarilaista ja 150 kongolaista pakolaista. Lisäksi<br />
100 paikkaa on varattu hätätapauksille.<br />
– Hätätapauksia ovat esimerkiksi pikaista suojelua tai terveydenhoitoa tarvitsevat, erikoissuunnittelija Leni Salmelin<br />
työministeriöstä sanoo.<br />
Kiintiön määrä 750 on pysynyt samana koko 2000-luvun.<br />
– Määrän nostamista on väläytelty ja nykyinen maahanmuuttoministerikin ajatusta kannattaa, mutta ainakaan ensi<br />
vuodeksi ei ole tulossa lisäystä. <br />
Urheiluseurat palkittiin yhdenvertaisuustyöstä<br />
EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoteen liittyvä Hyvä Seura Kuuluu Kaikille -hanke jakoi tuhannen euron<br />
tunnustuspalkinnot helsinkiläisseura Berdelle, vantaalaiselle Itä-Hakkilan Kilvalle ja Oulun Lohille. Palkinnoilla<br />
tuodaan esille seuratoimintaa, jossa luodaan kaikille tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan ja urheiluun.<br />
– Liikunnassa ja urheilussa avoimuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet toteutuvat käytännön toiminnassa. Erityisesti<br />
joukkueurheilussa tarvitsemme toisiamme, ja kun opimme tuntemaan toisiamme paremmin, myös ennakkoluulot<br />
hälventyvät, sanoo hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, Hämeen Liikunnan ja Urheilun toiminnanjohtaja Ari<br />
Koskinen.<br />
Hyvä Seura Kuuluu Kaikille on osa Euroopan Unionin rahoittamaa Euroopan Yhdenvertaisten Mahdollisuuksien<br />
2007 teemavuotta. <br />
4
KOLUMNI<br />
Kommunikaatio on onnistuneen integraation avain<br />
Percy Mashaire<br />
Monta vuotta Suomessa<br />
asunut tuttuni soitti<br />
minulle hätäisenä syyskuun<br />
ensimmäisenä. Tv-ruudusta ei<br />
näkynyt mitään, ja kaverini halusi<br />
tietää miksi. Selitin hänelle, että television<br />
lähetykset olivat muuttuneet<br />
digitaalisiksi ja neuvoin häntä<br />
ostamaan digiboksin.<br />
On satoja ellei tuhansia ihmisiä,<br />
jotka asuvat Suomessa fyysisesti<br />
mutteivät kulttuurisesti. Syy on yksinkertainen.<br />
He eivät jostain syystä<br />
osaa suomea. Jotkut työskentelevät<br />
kansainvälisissä yhtiöissä, missä<br />
virallinen kieli on englanti. Ehkä<br />
suurin osa suomen kieltä taitamattomista<br />
koostuu maahanmuuttajista,<br />
jotka ovat tulleet Suomeen<br />
ja sitten löytäneet oman paikkansa<br />
samaa kieltä puhuvien maanmiesten<br />
ja -naisten piireistä.<br />
Tämä on maahanmuuttajien<br />
vanha ja tuttu käyttäytymisstragegia<br />
ympäri maailmaa. Maahanmuuttajat<br />
ajautuvat omiin sosiaalisiin<br />
yhteisöihinsä, joissa puhutaan<br />
samaa kieltä ja lähtömaat ovat<br />
samoja. Omissa yhteisöissään he<br />
oppivat uuden asuinmaan tapoja,<br />
historiaa ja jopa alkeiskielitaidon.<br />
Ensimmäinen työpaikka tai vaikkapa<br />
puoliso voi löytyä tämän sosiaalisen<br />
yhteisön kautta. Nämä<br />
yhteisöt ovat siis maahanmuuttajan<br />
ensimmäinen integraation tai<br />
kotoutumisen vaihe.<br />
Valitettavan usein kotoutumisen<br />
toista vaihetta ei koskaan<br />
tule. Mahanmuuttaja juurtuu<br />
omaan kulttuuriryhmäänsä. Hän<br />
saa työpaikan maanmiestensä sosiaaliverkostojen<br />
kautta. He neuvovat,<br />
mistä välttämättömät palvelut,<br />
kuten terveydenhuolto, saadaan.<br />
Kun elämän materiaaliset,<br />
sosiaaliset ja kenties myös hengelliset<br />
tarpeet on tyydytetty, maahanmuuttaja<br />
ei usein näe vaivaa yrittää<br />
ymmärtää kunnolla uuden kotimaan<br />
kieltä ja kulttuuria. Elämä pyörii<br />
omassa kulttuurisessa porukassa.<br />
Sen sijaan, että maahanmuuttaja<br />
saisi uutisia tiedotusvälineistä,<br />
hän saa ne oman ryhmän jäseniltä.<br />
Mutta usein myös heidän kielitaitonsa<br />
on puutteellinen, koska heillä<br />
ei ole merkittävää sosiaalista kontaktia<br />
kantaväestön kanssa. Usein<br />
ainoa yhteys kantaväestön edustajiin<br />
on työpaikalla. Suurin osa ensimmäisen<br />
sukupolven maahanmuuttajista<br />
kuitenkin perinteisesti<br />
tekee kantaväestölle epämukavaa<br />
ala-arvostettua ja alipalkattuja<br />
työtä, jossa kommunikaatio on<br />
niukkaa. Pomolle riittää ytimekäs<br />
”siivoa” käsky elekielellä.<br />
Usein maahanmuuttajat muokkaavat<br />
asenteitaan uutta kotimaataan<br />
kohtaan oman kulttuurin<br />
ryhmän jäsenten kokemusten<br />
pohjalta. Jos aikaisemmin tulleen<br />
kokemus on ollut huono, tämä<br />
kokemus siirretään seuraavalle<br />
tulokkaalle. Kun kommunikaatio<br />
kantaväestön ja maahanmuuttajien<br />
välillä on niukkaa, yhteispuhekielen<br />
puutteista syntyy helposti<br />
välillinen ymmärtämättömyys,<br />
joka taas ruokkii ennakkoluuloja ja<br />
rasismia. Ihmiset voivat elää rinnakkain<br />
kymmeniä vuosia ja yllättyä,<br />
kun jotain hirvittävää, kuten<br />
mellakat tai traagiset rotutappelut,<br />
tapahtuu.<br />
”Uuden kotimaan<br />
kielen oppiminen on<br />
maahanmuuttajan<br />
velvollisuus.”<br />
Kommunikaation puute ja<br />
kulttuurinen ymmärtämättömyys<br />
kantaväestön ja maahanmuuttajien<br />
välillä myös estää maahanmuuttajaa<br />
yhteiskunnan korkean<br />
sosiaalisen ja taloudellisen aseman<br />
saavuttamisessa. Kantaväestön<br />
työnantajat vieroksuvat maahanmuuttajien<br />
tapoja ja kulttuuria<br />
ja mieluummin palkkaavat kantaväestön<br />
edustajan. Paitsi kielen<br />
osaamisen puute, omaan kulttuuriryhmään<br />
juurtuminen usein tarkoittaa<br />
sitä, että maahanmuuttaja<br />
ei saa koulutusta vastaavaa arvostettua<br />
ja hyväpalkkaista työpaikkaa.<br />
Seurauksena on turhautuminen ja<br />
yhteiskunnan vierastaminen sekä<br />
motivaation puute osallistua sen<br />
toimintaan. Samaan aikaan oman<br />
kulttuuriryhmän ja sen jäsenet tulevat<br />
entistä tärkeämmäksi psykologisiksi<br />
tukipilareiksi.<br />
Mitä sitten pitäisi tehdä? Integraatio<br />
on prosessi, jossa uuden<br />
kotimaan kielen osaaminen on erittäin<br />
tärkeää. Se on se usein puhuttu<br />
avain yhteiskunnalliseen toimintaan<br />
ja osallistumiseen. Tietävätkö<br />
kaikki tästä? Jos vastaus on<br />
myönteinen, työ pitäisi aloittaa<br />
heti. Suomessa on vähän maahanmuuttajia.<br />
He myös haluavat toteuttaa<br />
haaveitaan ja kehittää ja rikastuttaa<br />
itseään ja kantaväestöä.<br />
Se on inhimillistä.<br />
Suurin osa maahanmuuttajista<br />
haluaa opiskella, tehdä töitä ja<br />
antaa uudelle kotimaalle oman<br />
panoksensa. Tarvitaan toimiva,<br />
aktiivinen, hyvä kotouttamisen<br />
strategia, jossa kielten opiskelu<br />
integroidaan muuhun uusien tulokkaiden<br />
toimintaan ja tekemiseen,<br />
kuten yleiseen opiskeluun ja<br />
työskentelyyn.<br />
Uuden kotimaan kielen oppiminen<br />
on maahanmuuttajan velvollisuus.<br />
Hänen oikeuksiaan on saada<br />
työtä, opiskelupaikka ja muita<br />
ammatin harjoittamisen tilaisuuksia<br />
ilman syrjintää. Tämän oikeuksien<br />
ja velvollisuuksien periaate olisi<br />
tukeva pohja rakentaa toimiva,<br />
aktiivinen ja onnistunut kotouttamisen<br />
strategia.<br />
Suomi on vihdoin virallisesti<br />
hyväksynyt maahanmuuton perustamaalla<br />
asioita hoitavan osaston<br />
ministeriöön. Maahanmuuttajien<br />
integraatio yhteiskunnassa<br />
on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein<br />
asia tässä prosessissa.<br />
Mieti sitä.<br />
Hyvää joulua ja uutta vuotta!<br />
Percy Mashaire<br />
Opettaja, toimittaja<br />
5<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
AJANKOHTAISTA<br />
1.1.2008 alkaen<br />
Maahanmuuttoasiat keskittyvät<br />
sisäasiainministeriöön<br />
Tomi Westerholm<br />
muuden lisäämistä, parempaa palvelua,<br />
kilpailukykyisempää maahanmuuttopolitiikkaa,<br />
päätöksenteon<br />
nopeutumista ja toiminnan ennakoitavuuden<br />
parantamista.<br />
Sisäasiainministeriöön muodostetaan<br />
hallitusohjelman mukaisesti<br />
maahanmuutosta ja kotoutuksesta<br />
vastaava kokonaisuus.<br />
Siihen kuuluvat sisäasiainministeriön<br />
ulkomaalaisosasto ja sen alaisuudessa<br />
Maahanmuuttovirasto. Samaan<br />
kokonaisuuteen siirretään ainakin<br />
työministeriöstä politiikkaosaston<br />
maahanmuuttotiimi, toimeenpano-osaston<br />
maahanmuuttoja<br />
työlupa-asioiden tiimi, etnisten<br />
suhteiden neuvottelukunta samoin<br />
kuin vastaanottokeskukset. Kyseiseen<br />
kokonaisuuteen muodostetaan<br />
myös kotoutusasioita varten<br />
yksikkö. Vähemmistövaltuutetun<br />
toimisto ja syrjintälautakunta<br />
siirtyvät työministeriöstä sisäasiainministeriön<br />
yhteyteen. Uusi<br />
vähemmistövaltuutettu on Johanna<br />
Suurpää.<br />
Aktiivista<br />
maahanmuuttopolitiikkaa<br />
Sisäasiainministeriössä aloitettiin<br />
hallitusohjelman aiheuttamien ministeriöiden<br />
toimialamuutosten valmistelu<br />
välittömästi niiden tultua<br />
sen tietoon. Sisäasiainministeriön<br />
visiona on, että Suomi on Euroopan<br />
turvallisin ja moniarvoisin<br />
maa, jonka kansainvälistä kilpailukykyä<br />
tukevat aktiivinen maahanmuuttopolitiikka<br />
sekä jokaisen kokemus<br />
yhdenvertaisuuteen perustuvasta<br />
ja turvallisuuteen perustuvasta<br />
yhteiskunnasta. Muutosten valmistelua<br />
varten perustettiin kolme<br />
työryhmää, ja niiden työtä ohjaamaan<br />
asetettiin erillinen ohjausryhmä.<br />
Rasismin ja syrjinnän vastaisen<br />
toiminnan sekä laillisuus- ja<br />
perusoikeuden valmistelua varten<br />
perustettiin oma työryhmänsä, samoin<br />
talous-, hallinto-, henkilöstö-<br />
ja tietohallintoasioille.<br />
Maahanmuuttoa ja kotoutta-<br />
Teksti Pentti Visanen<br />
Pääministeri Matti Vanhasen<br />
II hallituksen ohjelmassa on<br />
useita maahanmuuttoa koskevia<br />
kirjauksia. Hallituksen maa-<br />
Pentti Visanen on uuden<br />
maahanmuutto-osaston<br />
osastopäällikkö.<br />
hanmuuttopoliittisena tavoitteena<br />
on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista<br />
ja johdonmukaista politiikkaa,<br />
joka ottaa huomioon niin työvoiman<br />
tarpeen, maahanmuuttajien<br />
moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset<br />
velvoitteetkin. Yhtenä<br />
osana tätä tavoitetta Ulkomaalaisvirasto<br />
muutetaan Maahanmuuttovirastoksi.<br />
Kyse ei ole pelkästä nimenmuutoksesta,<br />
vaan hallitusohjelma<br />
edellyttää viranomaisilta avoi-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
6
mista koskevia asioita on valmisteltu johdollani<br />
maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmässä.<br />
Työryhmän tehtävänä on ollut valmistella<br />
maahanmuuton, kotoutuksen, pakolaisasioiden,<br />
hyvien etnisten suhteiden edistämisen sekä<br />
ulkosuomalaisia koskevien asioiden osalta hallitusohjelmassa<br />
linjattujen uudistusten toimeenpanon<br />
käynnistäminen ja ohjata käytännön valmistelua<br />
näiltä osin. Työryhmässä on laadittu<br />
puitteet tulevalle maahanmuuton strategialle ja<br />
tehty ehdotus organisatoriseksi rakenteeksi sisäasiainministeriössä<br />
ja sisäasiainministeriön hallinnonalalla.<br />
Organisaatiorakenteen valmistelussa<br />
on otettu huomioon ministeriön ja Ulkomaalaisviraston<br />
työnjako sekä alue- ja paikallishallinnon<br />
tarpeet. Työryhmä on myös määritellyt<br />
muutosten johdosta aiheutuvat lainsäädännön<br />
muutostarpeet ja toiminnan tulevat painopistealueet.<br />
Työryhmässä on jäseniä sisäasiainministeriön<br />
ulkomaalaisosastolta, työministeriön<br />
politiikkaosaston maahanmuuttopolitiikan<br />
tiimistä ja toimeenpano-osaston maahanmuutto-<br />
ja työlupa-asioiden tiimistä, Ulkomaalaisvirastosta,<br />
valtiovarainministeriöstä sekä kauppaja<br />
teollisuusministeriöstä. Työryhmässä on ollut<br />
myös henkilöstön edustus.<br />
Maahanmuutto-osastolle neljä yksikköä<br />
Sisäasiainministeriön 1.1.2008 toimintansa käynnistävällä<br />
maahanmuutto-osastolla on neljä yksikköä:<br />
johdon tuki, muuttoliike, kansainvälinen<br />
suojelu ja kotouttaminen. Sisäasiainministeriöön<br />
perustetaan lisäksi ensi vuoden alusta muun muassa<br />
yhdenvertaisuus- ja syrjintäasioiden yhteensovittamista<br />
varten uusi oikeusyksikkö. Maahanmuutto-osaston<br />
yksikköjako perustuu valmistelun<br />
alkuvaiheessa tehdyn tehtäväkartoituksen<br />
yhteydessä määriteltyihin ydintehtäväkokonaisuuksiin<br />
sekä hallitusohjelman ja maahanmuuttopoliittisen<br />
ohjelman painotuksiin. Lähtökohtana<br />
on ollut, että tietyt perusprosessit, kuten<br />
säädösvalmistelu ja alaisen hallinnon tulosohjaus,<br />
ovat yksiköille yhteisiä toimintoja. Myös hyvien<br />
etnisten suhteiden edistäminen kuuluu läpileikkaavana<br />
periaatteena koko osastolle. Sisäasiainministeriön<br />
tavoitteena on pystyä nykyistä<br />
paremmin vastaamaan maahanmuuttopolitiikan<br />
haasteisiin. Maahanmuuttoasioiden kokoaminen<br />
sisäasiainministeriöön on tässä ensimmäinen askel.<br />
Tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken on<br />
jatkossa entistäkin tärkeämpää. <br />
Osoitteet muuttuvat<br />
Maahanmuutto-osaston maahanmuuttoasiat<br />
löytyvät vuoden vaihteen<br />
jälkeen osoitteesta www.intermin.fi/maahanmuutto<br />
ja Monitori-lehti<br />
osoitteesta www.intermin.fi/<br />
monitori.<br />
Yksiköiden päälliköt selvillä<br />
Uuden maahanmuutto-osaston neljä yksikköä ovat johdon tuki, muuttoliike, kansainvälinen<br />
suojelu ja kotouttaminen. Uudet yksiköt aloittavat vuoden vaihteessa.<br />
Yksiköiden päälliköt valittiin marraskuun lopussa. Ensi lehdessä kerromme lisää<br />
uudesta organisaatiosta ja yksiköiden tehtävistä.<br />
Muuttoliike<br />
Muuttoliike -yksikön päällikkö on Tuomo Kurri. Yksikön<br />
tehtäviin kuuluvat työperusteinen maahanmuutto,<br />
laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnan<br />
koordinointi, paluu/palauttaminen ja ulkosuomalaisasiat.<br />
Kansainvälinen suojelu<br />
Kansainvälinen suojelu -yksikön päällikkö on Sirkku<br />
Päivärinne. Yksikön tehtävänä on erityisesti kansainvälisen<br />
suojelun velvoitteiden toteuttamiseen liittyvän politiikan<br />
valmistelu sekä turvapaikanhakijoiden ja muiden<br />
kansainvälistä suojelua tarvitsevien vastaanoton valtakunnallinen<br />
suunnittelu ja ohjaus. Yksikölle kuuluvat<br />
kansallisen kiintiöpakolaispolitiikan valmistelu ja<br />
ohjaus sekä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja<br />
sen kehittäminen.<br />
Johdon tuki<br />
Johdon tuki -yksikön päällikkö on Riitta Koponen. Yksikön<br />
tehtäviin kuuluvat budjetointi, henkilöstö- ja taloushallinto,<br />
viestintä ynnä muut tukitoiminnot, strategiavalmistelu<br />
ja tulosohjaus, EU-asioiden ja kansainvälisten<br />
asioiden koordinaatio sekä säädösvalmistelun<br />
koordinaatio ja toimialan laillisuusvalvonta<br />
Kotoutuminen<br />
Kotoutuminen -yksikön päällikkö on Mervi Virtanen.<br />
Kotouttamisyksikön tehtäviin kuuluvat maahanmuuttajien<br />
kotouttamista, kansalaisuutta sekä hyviä etnisiä<br />
suhteita koskeva kansallinen ja EU-politiikka, lainsäädäntö<br />
ja sen toimeenpanon ohjaus. Lisäksi sille kuuluvat<br />
maahanmuuttopoliittisen ohjelman seuranta ja edellä<br />
mainittuihin kysymyksiin liittyvät neuvottelukunnat<br />
kuten ETNO ja kotouttamisrahasto.<br />
7<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula on ollut luomassa maahanmuuttokäytäntöjä<br />
”Nyt puhutaan kaksisuuntaisuudesta”<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Kuva Tomi Westerholm<br />
Suomen maahanmuutossa<br />
1960- ja 1970-luvut olivat<br />
hiljaista aikaa. Suomi<br />
vastaanotti ensimmäiset pakolaiset<br />
Chilestä vuonna 1973, mutta vasta<br />
1990-luvulla luotiin varsinaisia<br />
turvapaikkakäytäntöjä. Suomen<br />
maahanmuuttojärjestelmä onkin<br />
luotu hyvin lyhyessä ajassa.<br />
1990-luvulla tulijamäärät kasvoivat<br />
ja vastuu pakolaisten vastaanottamisesta<br />
ja kotouttamisesta<br />
oli järjestöillä. SPR perusti vastaanottokeskuksia<br />
välillä hyvinkin<br />
nopeasti. Paikallisosastot ja ylipäätään<br />
kuntalaiset olivat aktiivisesti<br />
mukana kiintiöpakolaisten vastaanotossa.<br />
SPR:n vapaaehtoiset kalustivat<br />
pakolaisten asuntoja. Aika<br />
oli muutenkin otollista kansalaistoiminnalle.<br />
Kristiina Kumpula tuli töihin<br />
SPR:ään kansainvälisyyskasvatusprojektin<br />
työntekijäksi vuonna<br />
1987. Työ oli koulutusta ja valistusta.<br />
1980-luvun loppu oli maahanmuuttopolitiikassa<br />
kiihkeää keskustelun<br />
aikaa. Silloin puhuttiin,<br />
mitä pakolaisuus ylipäätään on ja<br />
mitä pakolais- ja maahanmuuttajatyö<br />
Suomessa tarkoittaa.<br />
– Kaikki olivat kiinnostuneita,<br />
mitä tarkoittaa turvapaikanhakija,<br />
kuka on elintasopakolainen<br />
ja mikä on turvapaikanhakijan<br />
ja maahanmuuttajan välinen<br />
ero. Vähän myös mietimme asenteita<br />
ja millaiseen maailmankuvaan<br />
vastaanottojärjestelmämme<br />
perustuisi. Aika muokkasi paljon<br />
omaa maailmankuvaani, koska siinä<br />
oltiin niin eettisten peruskysymysten<br />
äärellä.<br />
Parhaimmillaan SPR pyöritti<br />
15vastaanottokeskusta vuonna<br />
1991. Varat se sai viranomaisilta.<br />
Sittemmin keskusten ylläpitäminen<br />
on siirtynyt kunnille ja valtiolle.<br />
SPR:llä on omat keskukset enää<br />
Turussa ja Rovaniemellä.<br />
Kumpulasta 1990-luvulla oli<br />
paljon hyvää tahtoa vaikka asioi-<br />
Kristiina Kumpulan taival Suomen Punaisessa<br />
Ristissä alkoi 20 vuotta sitten. Hän on<br />
saanut aitiopaikalta seurata, miten Suomen<br />
maahanmuuttopolitiikka ja -diskurssi on<br />
muuttunut marginaalitoiminnasta osaksi<br />
arkipäivää. Pitkä ura järjestön palveluksessa<br />
on ollut myös mieletön matka omiin<br />
arvoihin, ajatuksiin ja ennakkoluuloihin.<br />
ta ajateltiinkin hyvin yksisuuntaisesti.<br />
– Tulijoille kerrottiin, että tällainen<br />
tämä järjestelmä on, näin<br />
hyvinvointipalvelut kuten koulut<br />
toimivat ja nyt vaan menette<br />
mukaan.<br />
Osaaminen siirtyi<br />
viranomaisille<br />
Maahanmuuttopolitiikassa alkoi<br />
1990-luvulle tultaessa professionalismin<br />
aika, ja kansalaisjärjestöjen<br />
rooli pieneni. Samaan aikaan alettiin<br />
puhua rasismista ja laajemmin<br />
maailmankuvasta.<br />
– Pohdimme, mitä rasismi on<br />
ja millä lailla kansalaisyhteiskunta<br />
voi toimia sitä vastaan. Olin miettimässä<br />
näitä kysymyksiä myös ulkoministeriön<br />
asettamassa valtuuskunnassa,<br />
koko 1990-luvun maahanmuutto-<br />
ja pakolaiskysymysten<br />
parissa töitä tehnyt Kristiina<br />
Kumpula sanoo.<br />
1990-luvun loppupuolella,<br />
Kumpulan ollessa järjestöpäällikkönä,<br />
SPR:ssä mietittiin, miten<br />
järjestöstä saadaan avoimempi<br />
niin, että maahanmuuttajat saadaan<br />
mukaan toimintaan.<br />
– Siihen asti olimme ajatelleet<br />
maahanmuuttajia ja pakolaisia<br />
avun saajina. Heille järjestettiin<br />
kielipalveluja, keittiökursseja<br />
ja naistenryhmiä. Sitten tajusimme,<br />
ettei ihminen voi kantaa<br />
maahanmuuttajan tai pakolaisen<br />
viittaa koko elämäänsä. Pohdimme,<br />
miten ensiapu- tai vapaaehtoistoiminta<br />
tarjoaisi hyvän avun<br />
kotoutumiseen.<br />
Vuonna 2000 Kumpulasta tuli<br />
SPR:n ohjelmajohtaja. Hän vastasi<br />
kansainvälisestä ja kotimaisesta<br />
ohjelmatoiminnasta.<br />
– Mietimme, miten pakolais- ja<br />
maahanmuuttotoiminta on integroitunut<br />
koko organisaatioomme ja puhummeko<br />
maahanmuuttajista kohderyhmänä<br />
ollenkaan. Jos puhumme<br />
ihmisistä, joilla on erilainen etninen<br />
tausta ja jotka ovat SPR:n tukijoita<br />
ja jäseniä, niin auttaja-autettava<br />
-suhde heilahtaa ympäri.<br />
Myös paperittomilla oltava<br />
oikeuksia<br />
Nyt maahanmuuttopoliittinen näkökulma<br />
on muuttunut globaaliksi.<br />
Kansainvälisesti mietitään, miten<br />
Punainen Risti määrittää maahanmuutto-<br />
ja liikkuvuuspolitiikan.<br />
Euroopan alueen Punaiset Ristit<br />
ja Puolikuut pitivät viime toukokuussa<br />
Istanbulissa kansainvälisen<br />
kokouksen, jonka teemoja olivat<br />
terveys ja maahanmuutto.<br />
– Määrittelimme, mikä on järjestön<br />
tehtävä viranomaisia avustavana<br />
tahona, johon meillä on kansainvälisten<br />
sopimusten mukaan<br />
erityinen rooli. Meidän tulee vahvistaa<br />
sellaista ilmapiiriä, että välitämme,<br />
pidämme huolta ja olemme<br />
solidaarisia. Viranomaiset hoitavat<br />
viranomaistehtävät, ja me pyrimme<br />
olemaan hyviä humanitaarisessa<br />
toiminnassa.<br />
Järjestö on sitoutunut kehittämään<br />
valmiuttaan auttaa ilman papereita<br />
Eurooppaan tulleita.<br />
– On ihmisiä, jotka ovat vailla<br />
virallista suojelua. Kirkkojen toiminta<br />
on nostanut esille tämän<br />
myös Suomessa. Humanitaarisena<br />
järjestönä Punaisen Ristin lähtökohta<br />
on, että oli ihmisen oikeudellinen<br />
asema mikä tahansa,<br />
hänellä on oikeus lääkinnälliseen<br />
apuun tai ylipäätään sosiaalisen<br />
tukeen.<br />
Koska Punainen Risti on ensisijaisesti<br />
katastrofiapujärjestö, se<br />
haluaa kiinnittää EU:n ja muiden<br />
toimijoiden huomion siihen, että<br />
valtaosa maailman pakolaisista<br />
asuu muualla kuin Euroopassa ja<br />
Eurooppaan on vaikea päästä.<br />
– Unionin kautta voitaisiin<br />
rakentaa sellainen turvapaikkajärjestelmä,<br />
joka kantaisi enemmän<br />
yhteistä vastuuta siitä, mitä<br />
maailman ihmisten liikkumiseen<br />
reagoidaan.<br />
Järjestöjen merkitys<br />
kasvussa<br />
Suomessa on alettu tottua siihen,<br />
että täällä on monenlaisia ihmisiä.<br />
Kristiina Kumpula kuitenkin<br />
muistuttaa, että maahanmuuttajien<br />
määrät ovat edelleen pieniä.<br />
Nyt käytävässä maahanmuuttokeskustelussa<br />
on nostettu esiin<br />
kaksisuuntaisuus.<br />
– Jotta yhteiskunta olisi monikulttuurinen<br />
ja tarjoaisi yhdenvertaisen<br />
selviytymisen ja kehittymisen<br />
mahdollisuudet, myös valtaväestön<br />
ajattelun, toimintamallien ja<br />
rakenteiden tulee muuttua. Palvelujen<br />
täytyy mukautua siihen, että<br />
ihmisillä, joilla on erilainen etninen<br />
ja kulttuurinen tausta, on<br />
erilaisia tarpeita.<br />
Myös kansalaisjärjestöjen merkitys<br />
on jälleen nousussa.<br />
– Viranomaistoiminta ei voi<br />
ratkaista arjen kysymyksiä. Ihmiset<br />
sen sanovat, mistä saa kauraryy-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
8
– Olen kansainvälisellä tasolla pyrkinyt<br />
vaikuttamaan, että Punaiset<br />
Ristit käyttäisivät uniikkia asemaansa<br />
hyväkseen kotoutumisen tukemisessa.<br />
Meillä on sisarjärjestöt<br />
niissä maissa, joista Suomeen tulee<br />
turvapaikanhakijoita. Tätä verkostoa<br />
voisimme hyödyntää esimerkiksi<br />
tiedon hankkimiseen ja tuen järjestämiseen.<br />
nejä ja missä on päiväkoti.<br />
Kumpulasta kansalaisjärjestöillä<br />
voisikin olla isompi rooli arjen<br />
selviytymisen tukemisessa pitkällä<br />
tähtäimellä. Muuttajalle alku on<br />
aina ongelmallinen ja siihen tarvitaan<br />
eriytyneempää tukea.<br />
Vuodesta 2004 SPR:n pääsihteerinä<br />
työskenneelle Kumpulalle<br />
on tärkeää, että tietoa saadaan<br />
muutakin kautta kuin vain viranomaisilta.<br />
– Kansalaistoiminnan kautta<br />
saa yllättävän paljon sellaista tietoa,<br />
joka syystä tai toisesta ei tule<br />
viranomaisten tietoon. Tässä kansalaisjärjestöjen<br />
puolestapuhujan<br />
rooli nousee tärkeäksi.<br />
SPR:n vapaaehtoiset ovat mukana,<br />
kun SPR vastaanottaa lentokentällä<br />
kaikki kiintiöpakolaisina<br />
Suomeen tulevat.<br />
– Valtaosalle järjestö on tuttu<br />
kotimaasta ja siihen luetetaan,<br />
Kristiina Kumpula uskoo.<br />
SPR:llä on ystävätoimintaa ja<br />
maahanmuuttajien tukihenkilöitä,<br />
jotka opastavat arjen asioissa.<br />
– Sitten meillä on peruskansalaistoimintaa<br />
ja ryhmiä, joissa autetaan<br />
käyttämään suomenkieltä ja<br />
ryhmiä naisille, jotta myös he löytäisivät<br />
omaa yhteisöllisyyttään.<br />
SPR tukee kotoutumista vahvistamalla<br />
sallivaa ja erilaisuutta<br />
tukevaa ympäristöä ja yhteiskuntaa.<br />
Järjestö on aloittanut ison ohjelman,<br />
joka on jatkoa Kotopolkuprojektille.<br />
– Kotopolun tarkoitus oli mallintaa,<br />
mikä on järjestöjen rooli kotoutumisen<br />
tukemisessa. Uudessa<br />
ohjelmassa katsotaan, millä tavalla<br />
tuemme maahanmuuttajien osallistumista<br />
järjestötoimintaan ja kansalaisyhteiskuntaan<br />
yleensä.<br />
Vuosiksi 2008–2010 SPR<br />
käynnistää Moninainen Punainen<br />
Risti -kampanjan.<br />
– Avaamme ovea entistä enemmän<br />
maahanmuuttajille ja tavoitteenamme<br />
on, että meidän vapaaehtoisissa,<br />
jäsenissä, luottamustoimissa<br />
ja henkilöstössä näkyy yhteiskunnan<br />
moninaisuus. <br />
9
TYÖELÄMÄ<br />
Natalja Schönfeld aikoo perustaa luomuravintolan Helsingin keskustaan. Hän on saanut uskoa<br />
oman haaveensa toteuttamiseen maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta, joka<br />
järjestetään Diakonia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä.<br />
Natalja Schönfeld perustaa<br />
luomuravintolan<br />
Teksti ja kuva Sanna Ala-Seppälä<br />
Oma yritys on ollut Natalja<br />
Schönfeldin haaveena<br />
jo pitkään.<br />
– Huomenna menen tilitoimistoon,<br />
pankkiin ja NYP yrityspalveluihin<br />
ja toimitan paperit<br />
kaupparekisteriin. Yritykseni<br />
on rekisteröity kolmen viikon kuluttua,<br />
mikäli kaikki menee suunnitelmien<br />
mukaan, hän kertoi lokakuun<br />
alussa.<br />
Yrittäjyys tuttua<br />
Venäjältä kotoisin oleva ja Virossa<br />
pitkään asunut Natalja Schönfeld<br />
kuuli valmennuksesta Kulttuurikeskus<br />
Caisassa järjestetyssä<br />
tilaisuudessa.<br />
40-vuotias Natalja on opiskellut<br />
Tarton yliopistossa venäjän<br />
ja englannin kieliä, valmistunut<br />
maisteriksi ja toiminut tulkkina<br />
useita vuosia. Hän on työskennellyt<br />
aiemminkin yrittäjänä<br />
myydessään kirjoja Tartossa sekä<br />
tehdessään tulkin töitä.<br />
– Virossa palkat ovat niin pieniä,<br />
että yrittäjäksi ryhtyminen on<br />
siellä järkevää ja arvostettua. Suomessa<br />
taas yrittäjä tuntuu olevan<br />
vähän kuin kirosana. Suomen työmarkkinatilanne<br />
ei kuitenkaan ole<br />
enää niin hyvä kuin ennen, sillä<br />
pätkätyöt ovat lisääntyneet. Suhtautuminen<br />
yrittäjiin tulee täälläkin<br />
varmasti muuttumaan, hän<br />
uskoo.<br />
Mutta miksi juuri luomuravintola?<br />
– Olen itse toivonut, että sellainen<br />
olisi Helsingissä, joten nyt<br />
sen perustan. Olen kiinnostunut<br />
luomusta ja ruoasta, Schönfeld<br />
perustelee.<br />
Monipuolinen paketti<br />
Osallistujille veloitukseton yrittäjävalmennus<br />
sisältää kahdeksan lähiopetuskertaa<br />
ja kymmenen mentorointikertaa.<br />
Lähiopetuskerroilla<br />
käydään läpi perusasioita, kuten<br />
Helena Pesonen on ollut suurena apuna yritystä perustavalle Natalja Schönfeldille, joka on täyttänyt lukuisia lomakkeita<br />
yrityksen perustamisen alkutaipaleella.<br />
laaditaan liiketoimintasuunnitelma,<br />
lasketaan budjetti ja perehdytään<br />
lainsäädäntöön.<br />
– Mentoroinneissa naiset saavat<br />
henkilökohtaista ohjausta ja<br />
tukea Naisyrittäjyyskeskuksen<br />
kautta löytyneiltä yrittäjiltä. Ilman<br />
mentorointia koulutus olisi<br />
raakile, valmennusta vetävä projektikoordinaattori<br />
Helena Pesonen<br />
korostaa.<br />
Pesosen mukaan valmennukselle<br />
on ollut selvä tilaus.<br />
– Suomessa maahanmuuttajanaiset<br />
ovat perustaneet paljon vähemmän<br />
yrityksiä kuin miehet.<br />
Naisilla on silti huimasti yrittäjyyspotentiaalia,<br />
Pesonen kertoo.<br />
– Monilla Venäjältä, Virosta,<br />
Aasiasta ja Afrikan maista muuttaneilla<br />
on erittäin hyvä koulutus.<br />
Koulutuksesta huolimatta heidän<br />
on vaikea saada Suomessa töitä, hän<br />
ihmettelee.<br />
Pesonen arvelee, että syynä ovat<br />
ennakkoluulot.<br />
– Erilainen kulttuuritausta voisi<br />
tuoda lisää innovatiivisuutta, mutta<br />
sitä eivät kaikki yritykset ymmärrä<br />
vaan pelaavat varman päälle<br />
ja palkkaavat suomalaisen.<br />
Vastauksena siihen Uudenmaan<br />
TE-keskuksen ja Euroopan<br />
sosiaalirahaston osittain rahoittama<br />
hanke järjestää yrittäjävalmennuksen<br />
lisäksi monikulttuurisuus-<br />
koulutusta työelämätahoille. Sen<br />
tarkoituksena on saada vastapuoli<br />
ymmärtämään monikulttuurisuuden<br />
tuomat edut. <br />
Maahanmuuttajataustaisten<br />
naisten yrittäjyyskoulutuksesta<br />
kiinnostuneille tarkoitettu<br />
seminaari järjestetään Diakin<br />
Alppikadun yksikössä 4.12.<br />
Ensi vuonna yrittäjävalmennus<br />
järjestetään tammi-huhtikuun<br />
välisenä aikana. Ilmoittautua voi<br />
Diakin nettisivuilla osoitteessa<br />
http://www.diak.fi /<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
10
Tärkeintä on taito,<br />
kieli kehittyy kyllä<br />
äiväkoti Hertalla on hyviä kokemuksia maahanmuuttajatyöntekijöistä<br />
Opettajaksi lukenut filippiiniläinen Jovita Immonen<br />
on puolentoista vuoden ajan yrittänyt saada<br />
lastentarhanopettajan pätevyyden Suomesta. Lasten<br />
hoitajiksi olisi tarjolla osaavaa työvoimaa, mutta hidas<br />
byrokratia vaikeuttaa maahanmuuttajien palkkaamista.<br />
Teksti Terhi Hakala<br />
Kuvat Pekka Sipola<br />
Lastentarhanopettaja Jovita Immonen patistaa lapsia päiväunille päiväkoti<br />
Hertassa. Neljävuotiasta Oivaa kiinnostaa enemmän valokuvaajan iso kamera,<br />
kun samanikäinen Furqan tarkkailee tilannetta vierestä. Oiva on<br />
»<br />
kotoisin<br />
Suomesta, Jovita Filippiineiltä ja Furqan on pakistanilaistaustainen – ja kyllä,<br />
päiväkoti sijaitsee Suomessa.<br />
Maahanmuuton lisääntyessä monikulttuuriset päiväkodit eivät ole enää harvinaisia.<br />
Päiväkoti Hertta sijaitsee Helsingissä Pasilassa, jossa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia<br />
perheitä. 3–5-vuotiaiden ryhmässä on 19 lasta, joista kah-<br />
11
deksalla on ulkomaalaistaustaiset<br />
vanhemmat.<br />
Myös työntekijöinä on maahanmuuttajia.<br />
Jovita Immonen saapui<br />
Suomeen kahdeksan vuotta sitten<br />
avioiduttuaan suomalaisen miehen<br />
kanssa. Nykyisin hän työskentelee<br />
päiväkoti Hertassa lastentarhanopettajan<br />
sijaisena.<br />
– Lapsille on rikkaus, että he<br />
näkevät ihmisiä eri kulttuureista<br />
ja oppivat, mitä kansainvälisyys<br />
on, Immonen uskoo.<br />
Latvialainen Evija Viljanen tuli Suomeen<br />
avioliiton myötä ja valmistui<br />
sosionomiksi. Nyt hän työskentelee<br />
päiväkodissa lastenhoitajana, koska<br />
ei ole saanut koulutustaan vastaavaa<br />
työtä.<br />
Fourqan Malik on pakistanilaistaustainen.<br />
Hoitoon tulee yhä enemmä<br />
maahanmuuttajataustaisia lapsi<br />
kertoo päiväkoti Hertan johta<br />
Tommi Pesonen<br />
Hyviä<br />
kokemuksia<br />
Hertassa monikulttuurisuus näkyy<br />
niin ihmisten ihonvärissä kuin<br />
ruokapöydän antimissa. Henkilökunnan<br />
kahvihuoneessa tarjoillaan<br />
marokkolaisia suklaaleivoksia ramadanin<br />
päättymisen kunniaksi.<br />
Mutta toki päiväkodissa pidetään<br />
esillä myös suomalaisia tapoja ja<br />
perinteitä. Jouluna vietetään perinteistä<br />
joulujuhlaa, ja kevätjuhlassa<br />
lauletaan suvivirren ensimmäinen<br />
säe.<br />
– Suomalainen kulttuuri pitää<br />
suoda niille lapsille, jotka saavat<br />
siihen osallistua, sanoo päiväkodin<br />
johtaja Tommi Pesonen.<br />
Hertassa työskentelee kaikkiaan<br />
neljä maahanmuuttajaa –<br />
enemmän kuin useimmissa Helsingin<br />
päiväkodeissa. Immosen lisäksi<br />
siellä on lastenhoitaja Evija<br />
Viljanen Latviasta, lastenhoitaja<br />
Mi Mi Po Hti Burmasta ja päiväkotiapulainen<br />
Fouad Tarjoumani<br />
Marokosta. Pesonen pitää tärkeänä,<br />
että monikulttuurisessa päiväkodissa<br />
on maahanmuuttajataustaisia<br />
työntekijöitä.<br />
– Meillä on heistä hyviä kokemuksia.<br />
He oppivat suomen kieltä<br />
juttelemalla lasten kanssa. Lapset<br />
puolestaan näkevät konkreettisesti,<br />
että maailmassa on erilaisia<br />
ihmisiä.<br />
Pesonen pahoittelee, että osa<br />
päiväkotien johtajista ei palkkaa<br />
maahanmuuttajia.<br />
– Yhdenvertaisuuslaki edellyttää,<br />
että hakijan pitää päästää työhaastatteluun.<br />
Mutta näin ei aina käy, jos<br />
ihmisellä on erikoinen nimi.<br />
Pätevyyden saaminen<br />
vaikeaa<br />
Jovita Immonen tuli vuonna 2003<br />
päiväkoti Herttaan työharjoittelijaksi<br />
oppimaan suomen kieltä. Sen<br />
Lastentarhanopettaja Jovita Immonen<br />
on opettanut päiväkoti Hertan lapsille<br />
laulun Filippiineillä puhutulla tagalogin<br />
kielellä. Hän sanoo ymmärtävänsä maahanmuuttajalasten<br />
tarpeita, koska on<br />
itsekin kotoisin muualta.<br />
jälkeen hän on tehnyt sekä lastenhoitajan<br />
että lastentarhanopettajan<br />
sijaisuuksia.<br />
– Saan tehdä työtä tasavertaisesti<br />
suomalaisten kanssa, hän<br />
kiittelee.<br />
Immonen on opiskellut kotimaassaan<br />
Filippiineillä luokanopettajaksi<br />
ja on yrittänyt reilun puolentoista<br />
vuoden ajan saada lastentarhanopettajan<br />
pätevyyden Suomesta.<br />
Opetushallituksesta tuli äskettäin<br />
päätös, jonka mukaan Immosen on<br />
suoritettava vielä 17 opintoviikkoa<br />
lastentarhanopettajan opintoja pätevyyden<br />
saamiseksi.<br />
Esimies Pesonen harmittelee<br />
prosessin hitautta.<br />
– Paperit ovat seisseet opetushallituksessa.<br />
Jovitalta on mennyt<br />
sen vuoksi kaksi vakinaista työpaikkaa<br />
sivu suun, hän sanoo.<br />
Nykyisin Immonen puhuu sujuvasti<br />
suomea mutta etsii välillä<br />
katsellaan apua, kun joku sana<br />
on hukassa. Päiväkoti Hertassa<br />
saa pyytää rohkeasti apua kieliongelmiin.<br />
– Tärkeintä on, että työntekijä<br />
hoitaa lapsia ammattitaitoisesti.<br />
Suomen kieli kehittyy kyllä, Pesonen<br />
painottaa.<br />
Immosen kollegan, suomalaisen<br />
Anja Peltolan mielestä monikulttuurisuus<br />
rikastuttaa päiväkotia.<br />
– Käytännön asioista sopimiseen<br />
pitää kuitenkin varata enemmän aikaa.<br />
On varmistettava, että toinen<br />
on ymmärtänyt, hän kuvailee.<br />
Lapset hyväksyvät<br />
erilaisuuden<br />
Päiväunien jälkeen alkaa mekkala.<br />
Lapset istuvat pyöreiden pöytien<br />
ääressä odottamassa välipalaa,<br />
maitoa ja puolukkapuuroa. Tuolien<br />
selkämyksissä lukee jokaisen lapsen<br />
nimi: Niklas, Antonio, Jadette…<br />
Ei ainuttakaan Mattia, Pekkaa<br />
tai Liisaa.<br />
Vaaleatukkainen Jadette sanoo<br />
tykkäävänsä paitsi puolukkapuurosta<br />
myös fi lippiiniläisestä<br />
hoitajastaan. Jovita Immonen<br />
kertoo, että suhde lapsiin kehittyy<br />
pikkuhiljaa.<br />
– Aluksi lapset olivat minusta<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
12
tiapulainen Fouad Tarjoumaää<br />
Antonio Flores Saulamoa.<br />
innoissaan ja ihmettelivät tummaa<br />
ihoani ja tukkaani. Mutta kun tarjosin<br />
apuani, he torjuivat minut.<br />
Annoin heidän olla rauhassa, jolloin<br />
tilanne muuttui nopeasti. Äitinä<br />
ja opettajana minulla on läheinen<br />
suhde lapsiin, ja lapset vaistoavat<br />
sen, Immonen miettii.<br />
Lastenkasvatus on hänen mukaansa<br />
erilaista Filippiineillä kuin<br />
Suomessa.<br />
– Suomessa lapset eivät kunnioita<br />
vanhempia ihmisiä. Kahdeksanvuotias<br />
tyttäreni huutaa, että<br />
anna vettä, vaikka olen opettanut<br />
häntä sanomaan, että saisinko vettä,<br />
Immonen hymähtää.<br />
Jotkut päiväkotiin tulevista<br />
maahanmuuttajien lapsista eivät<br />
osaa suomea vielä kolmen vuoden<br />
iässä. He ovat kommunikaatiokyvyiltään<br />
vauvan tasolla, mutta heillä<br />
on silti voimakas tahto.<br />
– Henkilökunnalle se on työlästä,<br />
Pesonen arvioi.<br />
Lapset ovat myös taidoiltaan<br />
erilaisia, mutta Pesosen mielestä<br />
erot eivät johdu kulttuurista. Lapsista<br />
huomaa, lukevatko vanhemmat<br />
heille kirjoja tai tekeekö perhe<br />
yhdessä kotitöitä. Esimerkiksi<br />
afrikkalaiset lapset osaavat leipoa<br />
ja hoitaa pienimpiään jo kaksivuotiaina.<br />
– Yksi asia ei meillä kuitenkaan<br />
toteudu riittävän hyvin, ja se<br />
on lapsen oman identiteetin tukeminen.<br />
Lapselle pitäisi olla positiivinen<br />
asia, että hän puhuu omassa<br />
kodissa eri kieltä kuin päiväkodissa,<br />
Pesonen pohtii.<br />
Yhteistyötä vanhempien<br />
kanssa<br />
Monikulttuurisen päiväkodin portille<br />
tulee monennäköisiä vanhempia<br />
lapsia hakemaan. Kun pihaan<br />
ilmestyi kokonaan hunnutettu nainen,<br />
lapset huusivat yhdestä suusta:<br />
”Kummitus!”<br />
– Se ei ollut rasistinen kommentti.<br />
Lapset olivat vain niin innoissaan,<br />
Pesonen luonnehtii.<br />
Yhteistyötä vanhempien kanssa<br />
on pyritty kehittämään muun<br />
muassa järjestämällä nyyttikestejä<br />
iltaisin.<br />
– Vanhempien kanssa on helppo<br />
kommunikoida, jos kieli on yhteinen.<br />
Mutta huonolla englannilla on<br />
vaikea keskustella syvällisesti.<br />
Jovita Immonen kokee, että hänellä<br />
on hyvä suhde vanhempiin.<br />
– Mutta vanhemmat ovat erilaisia.<br />
Jotkut vaativat paljon ja toiset<br />
eivät juuri mitään. Eri kulttuureissa<br />
on myös eri käytäntöjä esimerkiksi<br />
lapsen ruokavalion tai pukeutumisen<br />
suhteen, hän sanoo.<br />
– Jokaisen perheen kanssa pitää<br />
keskustella heidän käytännöistään.<br />
Ei voi ajatella, että kaikkien somalialaisten<br />
kanssa toimitaan samalla<br />
tavalla, Pesonen täydentää.<br />
Päiväkodissa pyritäänkin joustamaan<br />
vanhempien toiveiden<br />
mukaan.<br />
– Vanhemmille ei ole välttämättä<br />
helppoa, että päiväkodissa<br />
on monikulttuurisia työntekijöitä.<br />
He eivät kuitenkaan sano sitä<br />
suoraan, Tommi Pesonen summaa.<br />
<br />
Lapset<br />
tottuneet<br />
monikulttuurisuuteen<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Maahanmuuttajien lapset pyritään Helsingissä sijoittamaan<br />
vanhempien toivomaan päiväkotiin, joka yleensä<br />
on lähinnä kotia oleva. Helsingissä on muutamia päiväkoteja,<br />
joissa ei ole lainkaan maahanmuuttajataustaisia lapsia ja<br />
toisaalta sellaisia, joissa lähes puolet on monikulttuurisia.<br />
– Sijoittelussa katsomme, että ryhmissä olisi samaa kieltä puhuvia,<br />
sillä se on etu lapsen äidinkielen kehityksen kannalta, mutta<br />
kuitenkin niin, että leikki- ja yleiskieli säilyisi suomena. Tämä on<br />
myös vanhempien toive, päivähoidon konsultti Nina Onufriew<br />
Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta sanoo.<br />
Helsingissä päivähoidossa olevista lapsista noin 12 prosenttia<br />
eli 1900 lasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.<br />
Yleisimmät kielet ovat somalia, venäjä, arabia ja viro.<br />
Pääkaupunkiseudulla on käytössä Helsingin suomi toisena kielenä<br />
eli S2 -suunnitelma. Myös päiväkotien henkilöstöä on muutaman<br />
vuoden ajan koulutettu ja opastettu.<br />
– Meillä on kuusi S2 -lastentarhanopettajaa. He konsultoivat ja<br />
tukevat päiväkotien henkilökuntaa työssään. Lisäksi henkilökunnalle<br />
järjestetään kokouksia, joissa käsitellään monikielisten ja -<br />
kulttuuristen lasten varhaiskasvatukseen liittyviä asioita.<br />
Joissain päiväkodeissa monikulttuurisuuskasvatus on uusi asia,<br />
toisissa henkilökunta on hyvin ammattitaitoista. Monikulttuurisesti<br />
toimiva päiväkoti on suunniteltu niin, että myös suomea taitamattomien<br />
lasten on helppo osallistua toimintaan.<br />
– Se edellyttää pienryhmätoimintaa ja arjen tilanteiden hyödyntämistä<br />
– kuvia käytetään keskustelun tukena, Nina Onufriew<br />
jatkaa.<br />
Iso haaste on kasvatuskumppanuuden syntyminen vanhempien<br />
kanssa.<br />
– Miten kuuntelemme heidän ajatuksiaan ja kerromme meidän<br />
toiminnastamme. Uusien lasten hoidon aloittaminen on haasteellista,<br />
kun luottamusta vasta ollaan rakentamassa. Silloin vanhemmat<br />
kutsutaan viettämään aikaa päiväkodissa yhdessä lapsen kanssa.<br />
Vanhemmat tietävät, että lasten olisi hyvä osallistua päivähoitoon<br />
edes osapäiväisesti, vaikka toinen vanhemmista olisikin kotona.<br />
– Toisaalta alle kolmevuotiaan lapsen on ihan hyvä olla kotona<br />
ja oppia omaa äidinkieltä.<br />
Oman äidinkielen tukeminen onkin tärkeää.<br />
– Kannustamme ja rohkaisemme lasta käyttämään myös äidinkieltään<br />
päiväkodissa, jos ryhmässä on samaa kieltä puhuvia.<br />
Samalla, kun käymme vanhempien kanssa läpi lapsen suomen kielen<br />
taitoja, mietimme myös, kuinka lapsen oma äidinkieli kehittyy,<br />
Nina Onufriew sanoo. <br />
13 MONITORI www.mol.fi/migration
Ranskanopetusta<br />
Raumalla<br />
Työperäinen maahanmuutto lisääntyy. Mukaan saattaa lähteä<br />
koko perhe, ainakin jos perheen lasten koulunkäynti on<br />
uudessa maassa turvattu.<br />
Periksi antamaton belgialainen nuorimies on<br />
kulkenut monen mutkan kautta, ennen kuin hän löysi<br />
identiteettinsä uudessa kotimaassaan. Kun tie yrittäjänä<br />
aukesi puolitoista vuotta sitten, Rudy Verschorenille<br />
selvisi varsin pian, ettei hän enää hevillä luovu makeasta<br />
työelämästään ja käsillä tekemisen ilosta.<br />
Teksti ja kuva Sanna Ala-Seppälä<br />
Viidennen ydinvoimalan rakennusurakka toi Länsi-Suomeen<br />
niin paljon ranskalaisia perheitä, että ydinvoimalaa rakentava<br />
ranskalainen energia-alan teollisuuskonserni Areva päätti<br />
perustaa työntekijöidensä lapsille koulun. Raumalla sijaitsevassa<br />
ranskalaisessa Arevan koulussa alkoi opetus kaksi vuotta sitten,<br />
syksyllä 2005.<br />
Ranskassa koulu aloitetaan 2-vuotiaana. Samaa linjaa noudatetaan<br />
Raumallakin: koulun 31 oppilasta ovat iältään 2–14-vuotiaita.<br />
– Nuorimmat lapset nukkuvat iltapäivisin päiväunet, koulun<br />
rehtori Eric Szczurek kertoo.<br />
Koulussa on viisi ranskalaista opettajaa sekä suomalainen kielten<br />
ja taideaineiden opettaja. Ranskalaislapsille opetetaan suomenkieltä<br />
viikoittain. Pienimmille luetaan tarinoita suomeksi.<br />
Koululaiset tapaavat viereisen Nanun koulun oppilaita kuvaamataidon,<br />
liikunnan ja musiikin tunneilla.<br />
Koti on Ranskassa<br />
Rehtori Eric Szczurek muutti perheensä kanssa Raumalle viime kesänä.<br />
– Olemme opettajana työskentelevän vaimoni kanssa työskennelleet<br />
aikaisemmin Etelä-Koreassa ja Malesiassa. Kun kuulimme mahdollisuudesta<br />
lähteä Suomeen, päätimme tulla tänne, hän kertoo.<br />
Perhe on Raumalla ainakin vuoden.<br />
– Meillä on sopimus aluksi yhdeksi vuodeksi, mutta jos kaikki<br />
sujuu hyvin, jäämme sen jälkeen varmasti vielä pariksi vuodeksi,<br />
hän kertoo.<br />
Szczurekin perhe on sopeutunut Raumalle hyvin, vaikka sukulaisia<br />
ja ystäviä välillä ikävä onkin. Eric ja hänen vaimonsa Catherine<br />
ovat tyytyväisiä siihen, että voivat näyttää tyttärilleen Julielle<br />
ja Marielle maailmaa, ja opettaa heitä tulemaan toimeen muiden<br />
maiden kansalaisten kanssa. Aina tytöt eivät tosin ymmärrä, mikä<br />
heidän kotimaansa on.<br />
– Olemme yrittäneet kertoa, että vaikka he ovatkin kasvaneet Etelä-Koreassa,<br />
Malesiassa ja Suomessa, on perheemme kotimaa Ranska.<br />
Meillä on maan itäosassa kotitalo, jossa käymme aina lomilla, Eric ja<br />
Catherine Szczurek kertovat. <br />
Szczurekin perhe: isä Eric, äiti Catherine ja 8-vuotiaat kaksostytöt Julie ja<br />
Marie vierailivat syyslomalla Helsingissä.<br />
Teksti ja kuva Tuula Ainasoja<br />
Belgialaiset ovat suuria makean<br />
ystäviä, mutta vasta<br />
Suomeen muutettuani<br />
huomaisin, että olen belgialaisempi<br />
kuin olisin ikinä uskonut. Kun<br />
kävin kokkikoulua Järvenpäässä,<br />
olisin mielelläni tehnyt vain makeita<br />
jälkiruokia.<br />
Rudy Verschoren sai heti kokkikoulutuksen<br />
alkuvaiheessa idean<br />
ryhtyä suklaantekijäksi. Mutta<br />
monta vaihetta oli käytävä läpi,<br />
ennen kuin hän päätyi tienaamaan<br />
leipänsä makealla. Suomeen hän<br />
oli tullut EU:n nuoriso-ohjelman<br />
myötä vapaaehtoistyöhön vuonna<br />
2001. Eksoottiseen maahan tutustumien<br />
alkoi ranskankielen apuopettajana<br />
pienessä eteläpohjanmaalaisessa<br />
kylässä.<br />
– Alussa kulttuurierot ja kaikki<br />
muukin tuntui tosi vaikealta. Suomalaiset<br />
vaikuttivat aika oudoilta<br />
ihmisiltä, jotka syövät huonosti ja<br />
juovat tyhmästi. Pian huomasin<br />
kuitenkin tärkeän asian; en ollut<br />
enää Belgiassa eivätkä Belgian tavat<br />
olleet ne ainoat oikeat. Halusin<br />
oppia ymmärtämään Suomen<br />
kulttuuria ja suomalaisia, enkä palata<br />
Belgiaan häviäjänä.<br />
Elämä alkoi helpottua samalla<br />
kun se vilkastui. Verschoren muutti<br />
Jalasjärvelle ja myöhemmin Seinäjoelle.<br />
Välillä nuorimies asui useita<br />
kuukausia Hauholla Viittakiven<br />
opistossa, jossa hän opiskeli suomea<br />
ja muita maahanmuuttajille<br />
tärkeitä asioita.<br />
Kokkikoulun jälkeen Verschoren<br />
palasi kahdeksi vuodeksi Belgiaan<br />
opiskelemaan suklaan valmistusta.<br />
Ammattitaito ja taistelijaluonne<br />
antoivat hänelle rohkeutta<br />
perustaa Tampereelle yhden<br />
miehen yrityksen, joka myy laadukkaita<br />
käsityönä tehtyjä suklaakonvehteja.<br />
Tukea ja tuuria<br />
Tyhjästä aloittanut 27-vuotias Rudy<br />
Verschoren kiittelee Suomessa<br />
saamaansa tukea.<br />
– Sain Tampereen TE-keskuksesta<br />
ja Uusyrityskeskus Ensimetriltä<br />
hyviä neuvoja yrityksen perustamiseen<br />
ja Finnveralta lainaa<br />
investointeihin, Verschoren sanoo<br />
kannustaen maahanmuuttajia ryhtymään<br />
yrittäjäksi.<br />
– Kebabpaikkoja ei kannata<br />
tehdä lisää, mutta ravitsemusalalla<br />
on paljon kehittämisen varaa. Esimerkiksi<br />
afrikkalaista ravintolaa<br />
ei taida olla Suomessa ollenkaan.<br />
Kyllä suomalaisetkin tykkäävät<br />
eksoottisista mauista.<br />
Nuori suklaantekijä korostaa,<br />
että omaperäisyys on hyvän liikeidean<br />
lähtökohta. Hänen omassa<br />
tuotteessaan yhdistyvät belgialainen<br />
suklaan perusraaka-aine, jota<br />
suomalaisesta luonnosta saadut<br />
makuvivahteet täydentävät. Ja käsityö<br />
on tietysti arvo sinänsä, joka<br />
tekee Verschorenin suklaakonvehdeista<br />
ainutlaatuisia.<br />
– Kauppaketjut ja teollinen<br />
tuotanto jylläävät Suomessa. Onneksi<br />
löytyy edes vähän sellaisia<br />
yrittäjiä, jotka ymmärtävät, että<br />
käsityönä tehdyn tuotteen laatu<br />
ja raaka-aineet ovat parempia<br />
kuin teollisesti tuotetun.<br />
Verschoren myy suklaakonvehtejaan<br />
ravintoloihin ja herkkutuoteliikkeisiin.<br />
Markkinointi yksittäisille<br />
asiakkaille helpottui huomattavasti,<br />
kun hän sai heinäkuussa<br />
Tampereen kauppahallista oman<br />
myyntikojun. Sen saamiseksi tarvittiin<br />
ripaus sitä hyvää tuuria, jota<br />
jokainen yrittäjä Verschoren mielestä<br />
toisinaan tarvitsee.<br />
– Nyt voin näyttää asiakkaille,<br />
että teen kaiken itse omin käsin.<br />
Laitan aina aamulla ensimmäisenä<br />
suklaamassan sulamaan ja<br />
teen konvehteja aina kun myyntityöltä<br />
ehdin.<br />
Yrittäjä unissaankin<br />
Suomalaisen tyttöystävän kanssa<br />
olisi mukava viettää nykyistä<br />
enemmän aikaa, mutta muuten<br />
pitkät työpäivät eivät nuorta yrit-<br />
MONITORI<br />
www.mol.fi/migration<br />
14
Nuori suklaantekijä luo omin käsin<br />
Makujen<br />
harmoniaa<br />
Innokas nuori yrittäjä Rudy Verschoren valmistaa ja myy maan mainioita belgialais-suomalaisia suklaakonvehteja Tampereen kauppahallissa.<br />
täjää haittaa. Kauppahallin lisäksi<br />
Verschoren työskentelee arki-iltaisin<br />
Pyynikin kaupunginosassa sijaitsevissa<br />
työtiloissaan. Markkinat<br />
ja muut tapahtumat tekevät jopa<br />
vapaista sunnuntaista harvinaista<br />
herkkua etenkin kesäaikaan.<br />
Verschoren korostaa, että yrittäjä<br />
on aina yrittäjä, ei siinä auta<br />
laskea työtunteja ja tuntipalkkaa.<br />
Mutta mikä on yrittäjän menestyksen<br />
mittapuu?<br />
– Minulle tyytyväisen asiakkaan<br />
hymy on tärkeintä. En halua<br />
laajentaa niin, että minusta tulisi<br />
joku myyntipäällikkö. Joulun alla<br />
minun pitää palkata apulaisia,<br />
mutta muuten pärjään yksin.<br />
Rudy Verschoren ei ota paineita<br />
joulunajan suklaasesongista, sillä<br />
hän osaa ottaa yritysasiatkin rennosti.<br />
Siihen tarvitaan oikean asenteen<br />
ohella kosolti huumoria, joka<br />
on Rudyn makean työteliään elämän<br />
suola, ja yhtä tärkeä kuin omin<br />
käsin tekemisen tuoma ilo.<br />
– Minulle suklaan tekeminen<br />
on paras työ maailmassa. Ja kun menen<br />
töistä kotiin, kädet ja vaatteet<br />
tuoksuvat suklaalle, illalla nukkumaan<br />
mennessä saatan ajatella uutta<br />
suklaamakua, ja ensimmäisenä<br />
aamulla herätessäni laitan suklaapalan<br />
suuhuni, intomielinen yrittäjä<br />
Rudy Verschoren sanoo naurahtaen.<br />
<br />
15 MONITORI www.mol.fi/migration
Maahanmuuttajien tukihenkilö Henry Appleton kyselee<br />
työkuulumisia Aeo Sasiwimon Kaukiselta, joka on<br />
työskennellyt Finnair Cateringillä neljä kuukautta.<br />
”Ihan tavallisia<br />
työkavereita”<br />
Finnair Cateringin palkkalistoilta löytyy parikymmentä<br />
kansallisuutta. Avainsana hyvään johtamiseen on avoin<br />
keskustelu.<br />
Teksti ja kuvat Minna Suihkonen<br />
Lentokenttä tulvii tax-freekauppojen<br />
luksusta ja lähdön<br />
tunnelmaa. Lentokentän<br />
teknillinen alue on valtava asfalttiaukea,<br />
jonka laatikonmalliset<br />
hallit täyttävät. Niissä tehdään<br />
hartiavoimin töitä mukavan matkatunnelman<br />
takaamiseksi. Yksi<br />
halleista kuuluu Finnair Cateringille,<br />
joka on merkittävä maahanmuuttajien<br />
työllistäjä pääkaupunkiseudulla.<br />
– Tuntuu oudolta puhua maahanmuuttajista.<br />
Meillä kaikki ovat<br />
ihan vain työkavereita, sanoo Finnair<br />
Cateringin tiimiesimies ja jaospäällikön<br />
sijainen Tomi Hursti.<br />
Hänen osastoillaan, tarjotinpakkaamossa<br />
ja kaluston puhdistuksessa<br />
työskentelee suurin osa<br />
Finnair Cateringin noin 50 maahanmuuttajataustaisesta<br />
työntekijästä.<br />
Kaikkiaan yhtiö työllistää<br />
750 henkeä.<br />
Finnair Catering valmistaa<br />
ruoka-annoksia lennoille ja<br />
huolehtii tarjoilukalustosta ja<br />
tuotemyynnistä lentokoneissa. Lisäksi<br />
sillä on myyntitoimintaa joillakin<br />
kotimaan kentillä. Henkilöstöä<br />
tarvitaan, sillä aterioiden valmistus<br />
ja pakkaaminen on pitkälti<br />
käsityötä. Keittiössä pakataan<br />
näppärin sormin värikkäitä salaattiastioita,<br />
viereisessä tilassa aamiaistarjottimia<br />
kootaan liukuhihnalla.<br />
Pesulinjan yläpuolella leijuu<br />
vesihöyrypilviä.<br />
Tukihenkilö toimii linkkinä<br />
Laadunvarmistaja Henry ”Henkka”<br />
Appleton on ollut yrityksen<br />
palveluksessa jo 18 vuotta. Viime<br />
vuosina muualta tulleiden työntekijöiden<br />
määrä on huomattavasti<br />
lisääntynyt.<br />
Finnair Catering valmistaa ruokaa<br />
noin kymmenelle eri lentoyhtiölle.<br />
Appletonin tehtävä on varmistaa,<br />
että kullekin lennolle lähtee<br />
oikea määrää aterioita ja tarjoilukalustoa<br />
ja kaikki erikoisannokset<br />
ovat mukana. Työ on vastuullista:<br />
jos tavarat eivät ole ajoissa koneessa,<br />
lento voi myöhästyä ja jokainen<br />
ylimääräinen minuutti maassa maksaa<br />
paljon. Kustannuksista vastaa<br />
myöhästymisen aiheuttaja.<br />
Appleton on ehtinyt työskennellä<br />
Finnair Cateringillä usealla<br />
osastolla. Laadunvarmistajan työtä<br />
hän on tehnyt kuutisen vuotta<br />
ja viihtyy loistavasti.<br />
– Tykkään siitä, että tämä on<br />
itsenäistä työtä. Saan selvittää asioita<br />
ja olla ihmisten kanssa tekemisissä.<br />
Appletonilla on myös toinen<br />
tärkeä pesti. Hän on firman muista<br />
maista kotoisin olevien työntekijöiden<br />
tukihenkilö ja toimii linkkinä<br />
heidän sekä johdon ja pääluottamusmiehen<br />
välillä.<br />
– Maahanmuuttajat tulevat<br />
kertomaan minulle helposti asioitaan,<br />
koska olen itsekin muualta<br />
tullut.<br />
Finnair Cateringillä on havaittu,<br />
että monien kulttuurien edustajille<br />
on vaikeaa mennä selvittä-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
16
Ergonomiaopit perille<br />
Finnair Cateringillä panostetaan paljon ergonomiaan, sillä työ on fyysisesti<br />
kuormittavaa. Monessa työpisteessä joudutaan esimerkiksi nostelemaan<br />
paljon.<br />
Joillakin osastoilla on opastuskansioita, joissa näytetään oikeat<br />
työasennot valokuvien avulla, ja oma työterveyshoitaja antaa henkilökohtaista<br />
ohjausta tarvittaessa. Työn kierrolla ja erilaisilla apuvälineillä<br />
pyritään helpottamaan työn kuormittavuutta. Esimerkiksi kaluston puhdistus<br />
-osastolla työskenteleville maahanmuuttajille on kehitetty seisontakorokkeita,<br />
koska osa heistä on suomalaisia lyhyempiä. Lisäksi meneillään<br />
on erilaisia ergonomiaprojekteja.<br />
Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille työsuojelua tehdään tutuksi<br />
erityisesti perehdytysvaiheessa. Haasteelliseksi opetuksen tekee se,<br />
että usein muualta tulleet työntekijät eivät tohdi kysyä epäselviä asioita,<br />
kertoo työsuojelupäällikkönä toimiva henkilöstöpäällikkö Kirsi-Marja<br />
Heliste.<br />
Heliste korostaa, että työturvallisuussyistä yritys ei voi palkata maahanmuuttajia,<br />
jotka eivät osaa suomea.<br />
– Maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat meille korvaamaton resurssi<br />
ja tarvitsemme heitä lisää. Toivoisin, että yhteiskunta pystyisi tukemaan<br />
kielen oppimista nykyistä enemmän.<br />
mään ongelmiaan suoraan työnjohtajan<br />
kanssa, selittää yrityksen pääluottamusmies<br />
Ilkka Kero.<br />
– Vaikka kuinka olisin avoin,<br />
silti monien työntekijöiden on helpompi<br />
selvittää asioita Henkan<br />
kautta, Hursti vahvistaa.<br />
Tieto varmasti perille<br />
Finnair Cateringillä säännöt ovat<br />
kaikille samat, mutta erilaisuus<br />
otetaan aina huomioon, selvittää<br />
henkilöstön kehittäjä Tiina<br />
Pulkkanen.<br />
Maahanmuuttajatyöntekijöille<br />
varaudutaan esimerkiksi työhön<br />
perehdytyksessä selittämään<br />
asiat perusteellisesti. Tärkeää on<br />
varmistaa, että tieto menee perille.<br />
Perehdytyksen hoitaa tehtävään<br />
koulutettu työhönopastaja.<br />
– Perehdyttäjän täytyy puhua<br />
selkeää suomea. Lisäksi maanmiehet<br />
Sabrina Garcia Kortelainen,<br />
Riikka Pylväinen ja Heret<br />
Sillaots valmistavat salaattiannoksia<br />
keittiössä. Jokaisen<br />
annoksen on oltava<br />
grammalleen samanpainoinen<br />
ja mahdollisimman samannäköinen.<br />
tarjoavat syventävää opastusta, kertoo<br />
työhönopastajana toimiva kaluston<br />
käsittelijä Paula Puolitaival.<br />
Yrityksessä työskentelee väkeä<br />
jo noin 20 maasta, joten perehdytyksen<br />
varmentajaksi pyritään löytämään<br />
samaa kieltä puhuva vanha<br />
työntekijä.<br />
Esimiehille tarjotaan johtamisen<br />
työkaluja jatkuvalla koulutuksella,<br />
ja siinä käsitellään myös kulttuurien<br />
tuntemusta. Esimiesten on<br />
hyvä tietää esimerkiksi se, että joissakin<br />
kulttuureissa ylitöistä kieltäytyminen<br />
on hankalaa, jos pomo<br />
kysyy asiaa suoraan työntekijältä.<br />
”Ehkä” tarkoittaa silloin ei.<br />
Samat säännöt -periaate tarkoittaa<br />
esimerkiksi sitä, että kaikkien<br />
on otettava vastaan naistyönjohtajan<br />
ohjeet siinä missä miehenkin.<br />
Tämä on aiheuttanut joskus<br />
ongelmia yksittäisille miesvaltaisista<br />
kulttuureista tulleille työntekijöille.<br />
– Tietysti pyrimme selittämään,<br />
miksi asiat tehdään meillä niin kuin<br />
tehdään, Hursti toteaa.<br />
Yleisesti ottaen maahanmuuttajat<br />
ovat hänen mielestään erittäin<br />
hyviä työntekijöitä.<br />
– He tekevät hommat hirveällä<br />
vauhdilla ja ovat oma-aloitteisia.<br />
Joskus täytyy sanoa, että ottakaa<br />
ihan rauhassa.<br />
Suomen taitoa tarvitaan<br />
Työkieli Finnair Cateringillä on<br />
suomi. Eri työtehtävissä on kuitenkin<br />
erilaiset kielivaatimukset. Kaluston<br />
puhdistuksessa selviää vähäisemmälläkin<br />
suomen taidolla, mutta<br />
tarjotinpakkaamossa ja keittiössä<br />
tarvitaan hyvää kielitaitoa. Sekä<br />
suullisia että kirjallisia suomenkielisiä<br />
ohjeita pitää ymmärtää. Esimerkiksi<br />
tarjotinpakkaamossa jokainen<br />
lento pakataan omien ohjeidensa<br />
mukaisesti.<br />
Toisaalta kantasuomalaisetkin<br />
pitää opettaa lukemaan ohjeita, sillä<br />
ne ovat omaa kieltään, vaikka periaatteessa<br />
suomea ovatkin, Hursti<br />
muistuttaa.<br />
Kiusaamis- ja rasismitapauksia<br />
Finnair Cateringillä ei ole johdon<br />
tietoon tullut vuosiin. Pääluottamusmies<br />
Ilkka Kero muistuttaa,<br />
ettei yritys silti ole muusta<br />
yhteiskunnasta erillinen saareke.<br />
Esimiesten on tiedostettava ennakkoluulot,<br />
vaikkei konfl ikteja olekaan<br />
leimahtanut.<br />
– Työyhteisöstä tulee vaativampi,<br />
kun siellä on maahanmuuttajia.<br />
Ongelmien selvittäminen on hankalampaa,<br />
kun kaikilla ei ole yhteistä<br />
äidinkieltä, Kero toteaa.<br />
Myöskään Henry Appletonilla ei<br />
ole valittamista. Vajaat kaksikymmentä<br />
vuotta sitten hänen tullessaan<br />
firmaan tilanne oli toinen.<br />
– Alku oli hankala. Ihmisiä pelotti<br />
erilaisuus.<br />
Appletonin mielestä työyhteisön<br />
hyväksyntä riippuu paljon maahanmuuttajasta<br />
itsestään.<br />
– Suomen kielen osaaminen<br />
auttaa paljon. Ja vitseihin pitää osata<br />
heittää jotain vastaan. <br />
17<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
VARHAISKASVATUS<br />
Kotikunnasta riippuu,<br />
miten paljon lasta tuetaan<br />
Kielitaito helpottaa<br />
kotoutumista<br />
Varhaiskasvatus pyrkii edistämään maahanmuuttajalasten kotoutumista.<br />
Kotoutumisessa suomen tai ruotsin oppiminen on tärkeää. Aikainen tuki<br />
kieliongelmissa lieventää myöhempiä vaikeuksia. Viimeistään koulussa<br />
korostuu niin oman kuin valtakulttuurin kielen osaamisen tärkeys.<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Kuva image library choise<br />
Suomessa on 1990-luvulta<br />
asti mietitty valtakunnallisesti,<br />
miten maahanmuuttajalapset<br />
huomioidaan varhaiskasvatuksessa;<br />
Kuntien viranomaisille<br />
on annettu suosituksia lasten äidinkielenopetuksesta<br />
ja henkilökunnan<br />
kouluttamisesta.<br />
– Sosiaalihallitus julkaisi jo<br />
vuonna 1988 Kulttuurien kohtaaminen<br />
päivähoidossa - Pakolaislasten<br />
päivähoitotyöryhmän raportin. Seuraava<br />
raportti on vuodelta 1990.<br />
Tosin Helsingin Yliopiston opettajankoululutuslaitoksella<br />
tehtiin<br />
jo vuonna 1983 seminaarityö nimeltä<br />
Muista kulttuureista tulleiden<br />
lasten sopeutuminen päiväkotiin,<br />
erikoissuunnittelija Leena-Maija<br />
Qvist työministeriöstä muistelee<br />
ja jatkaa:<br />
– Vuonna 1993 julkaistiin sosiaali-<br />
ja terveysministeriön monistesarjassa<br />
Pakolaisperheiden ja<br />
päivähoidon kohtaaminen -raportti<br />
ja 1994 Islamin lapset suomalaisessa<br />
päivähoidossa. Kotouttamislain<br />
perustelumuistiossa vuodelta<br />
1999 korostettiin oman äidinkielen<br />
ja suomen tai ruotsin oppimisen<br />
tärkeyttä.<br />
Toteutuksessa<br />
suuria eroja<br />
2000-luvulla kunnissa on kehitetty<br />
varhaiskasvatustyötä käytännön<br />
tasolla. Kuitenkin Suomi tai ruotsi<br />
toisena kielenä -opetus vaihtelee.<br />
Jotkut lapset eivät saa sitä ollenkaan.<br />
On myös eroja, missä iässä<br />
opetus aloitetaan ja miten käytännössä<br />
toteutetaan. Riittämättö-<br />
män kielitaidon takia lapset saattavat<br />
koulussa eristäytyä omiin ryhmiinsä<br />
eikä kielitaito kehity toivotulla<br />
tavalla.<br />
– Lapsen omaa äidinkieltä pitäisi<br />
tukea kaikin tavoin ja samoin<br />
suomen tai ruotsin oppimista. Ongelma<br />
on, että valmistavaa opetusta<br />
on alueellisesti hyvin epätasaisesti<br />
tarjolla. Kunnissa pitäisikin<br />
vahvistaa valmistavan opetuksen<br />
antamista, lapsiasiavaltuutettu<br />
Maria Kaisa Aula sanoo. Hänestä<br />
maahanmuuttajalasten kaksikielisyyden<br />
tukeminen on erittäin tärkeä<br />
periaate.<br />
Lastensuojelun Keskusliiton<br />
suunnittelija Anna Mikkonen<br />
on samoilla linjoilla.<br />
– Opetukseen liittyvä lainsäädäntö<br />
on hyvää, mutta toteutuksessa<br />
on eroja. On ymmärrettävää,<br />
että monilla pienillä paikkakunnilla<br />
voi olla niin vähän harvinaisten<br />
kielten puhujia, että on vaikea saada<br />
ryhmäkokoja täyteen ja löytää<br />
opettaja. Vaadittavasta ryhmäkoosta<br />
pitäisikin voida joustaa nykyistä<br />
useammin. Yksi tai kaksi tuntia<br />
oman äidinkielen tai suomi toisena<br />
kielenä -opetusta viikossa ei<br />
myöskään riitä kaikille.<br />
Lasten keskinäiset erot tulisikin<br />
paremmin ottaa huomioon, sillä he<br />
eroavat toisistaan niin kielen, kulttuurin,<br />
maahanmuuton syyn kuin<br />
maassaoloajan suhteen.<br />
Kolmivuotiaana<br />
varhaiskasvatukseen<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajasta<br />
Tarja Kahiluoto on<br />
mukana varhaiskasvatuksen neuvottelukunnassa.<br />
Maahanmuuttajatyön<br />
kehittämisjaosto antoi neuvottelukunnalle<br />
marraskuun lopussa<br />
kehittämisehdotuksia.<br />
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla<br />
puhutaan noin 80 kieltä.<br />
Palvelujärjestelmämme ei pysty<br />
kaikille antamaan tukea omalla<br />
äidinkielellä, sillä ei voida olettaa,<br />
että jokaiseen kieleen löytyisi pätevä<br />
opettaja.<br />
Lapsen vanhemmat pitääkin<br />
saada ymmärtämään oman äidinkielen<br />
tukemisen tärkeys ja yhdessä<br />
miettiä, miten sekä äidinkielen<br />
että suomen tai ruotsin oppimisesta<br />
pidetään huolta.<br />
On tapauksia, joissa vanhemmat<br />
kiinnittävät huomiota vain<br />
suomen tai ruotsin oppimiseen eivätkä<br />
ymmärrä oman äidinkielen<br />
tärkeyttä. Jotta lapsi aidosti oppisi<br />
toista kieltä, täytyy kuitenkin oman<br />
äidinkielen olla vahva.<br />
– Pitää miettiä, voidaanko päivähoidossa<br />
jotenkin myös tukea äidinkieltä,<br />
jos päivähoidossa sattuu<br />
olemaan sen kielisiä työntekijöitä<br />
tai onko etnisiä järjestöjä, jotka voisivat<br />
olla mukana äidinkielen tukemisessa,<br />
Kahiluoto jatkaa.<br />
Kehittämisjaoston mukaan<br />
maahanmuuttajataustaiset lapset<br />
olisi saatava varhaiskasvatuksen<br />
piiriin kolmivuotiaana.<br />
– On tapauksia, joissa vanhemmilla<br />
on ennakkoluuloja järjestelmää<br />
kohtaan ja lapsi ei tule päivähoitoon.<br />
Vanhemmille pitää tiedottaa,<br />
millaista toimintaa päivähoidossa<br />
on ja mitkä ovat sen tavoitteet<br />
ja toimintamuodot. Se edistää<br />
lapsen kiinnittymistä suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan, hän saa kavereita<br />
ja hänen kielitaitonsa karttuu,<br />
Kahiluoto sanoo.<br />
Lasten pääsy varhaiskasvatuksen<br />
pariin kuitenkin vaihtelee. Toisissa<br />
kunnissa heidät yritetään<br />
aktiivisesti saada palvelujen<br />
piiriin, toisissa ei. Jaos-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
18
Lapsuus on<br />
tärkeää aikaa<br />
Aikuisen tehtävä on ohjata ja opettaa lasta,<br />
mutta ei lyödä. Lasten suojelemiseksi on<br />
laadittu lastensuojelun lait. Jos lapsen asiat<br />
eivät ole hyvin, viranomaisten on autettava<br />
lasta ja hänen perhettään. Lastensuojelun<br />
Keskusliitto on julkaissut Lastensuojelu<br />
-oppaan, jossa käydään läpi Suomalaisen<br />
lastensuojelun pääperiaatteet. Opasta<br />
saa suomen lisäksi 10 kielellä.<br />
Ensisijainen vastuu lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta keskeisiä<br />
peruspalveluita ovat neuvola, päivähoito, esiopetus ja koulu. Neuvolan tulisi tarjota<br />
tietoa kunnassa tarjolla olevista varhaiskasvatuspalveluista, joista tutuin on lasten<br />
päivähoito. Oikeus päivähoitoon turvaa lapselle yhtäläiset mahdollisuudet osallistua<br />
varhaiskasvatukseen vanhempien niin halutessa.<br />
Kunnissa järjestetään myös muuta<br />
varhaiskasvatustoimintaa, johon<br />
osallistuvat muun muassa kotihoidossa<br />
olevat lapset, perhepäivähoitajat<br />
lapsiryhmineen sekä pienet<br />
koululaiset. Lisäksi on olemassa laajempi<br />
sosiaali-, terveys- ja opetustoimen<br />
varhaiskasvatuspalveluiden<br />
sekä lapsiperheiden tuen kokonaisuus,<br />
jota täydentää muun muassa<br />
seurakuntien tai järjestöjen varhaiskasvatustoiminta.<br />
Varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin<br />
linjauksiin on koottu suomalaisen<br />
varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet.<br />
Periaatteiden mukaan hoidon,<br />
kasvatuksen ja opetuksen tulee<br />
Varhaiskasvatus tukee lapsen<br />
yksilöllistä kehitystä<br />
muodostaa saumaton kokonaisuus,<br />
joka tukee jokaisen lapsen yksilöllistä<br />
kehitystä. Linjauksissa korostetaan<br />
eri osapuolten yhteistyön tärkeyttä.<br />
Tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen<br />
yhtenäistä toteuttamista<br />
koko maassa sekä varhaiskasvatuksen,<br />
esiopetuksen ja perusopetuksen<br />
muodostumista yhtenäiseksi<br />
kokonaisuudeksi.<br />
Suomalainen varhaiskasvatus<br />
perustuu YK:n Lapsen oikeuksien<br />
sopimukseen sekä muuhun kansalliseen<br />
lainsäädäntöön. Perustuslain<br />
perusoikeussäännöksistä varhaiskasvatuksen<br />
toteuttamisessa keskeisiä<br />
oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon<br />
loukkaamattomuus, yksilön<br />
vapauden ja oikeuksien turvaaminen,<br />
uskonnonvapaus sekä kielelliset<br />
ja kulttuuriset oikeudet. Erityisesti<br />
säännöksissä todetaan, että lapsia<br />
on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä,<br />
ja heidän tulee saada vaikuttaa<br />
itseään koskeviin asioihin.<br />
Myös monissa valtioneuvoston<br />
periaatepäätöksissä on tehty varhaiskasvatukseen<br />
vaikuttavia linjauksia.<br />
Tällaisia ovat esimerkiksi periaatepäätös<br />
hallituksen maahanmuuttoja<br />
pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi ja<br />
hallinnon toimenpiteistä suvaitsevaisuuden<br />
lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi.<br />
<br />
19
to aikookin ehdottaa, että kotouttamissuunnitelmissa<br />
lasten varhaiskasvatus<br />
määriteltäisiin maksuttomaksi<br />
ja näin kannustettaisiin<br />
perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluita.<br />
Henkilöstölle lisää<br />
koulutusta<br />
Maahanmuuttajatyön kehittämisjaoston<br />
mukaan varhaiskasvatuksen<br />
parissa työskentelevä henkilökunta<br />
tarvitsee koulutusta, miten toisia<br />
kulttuureja kohdataan ja miten<br />
heidän kanssaan tehdään töitä.<br />
– Luentojen ohella asiaa täytyisi<br />
käsitellä myös työyhteisössä<br />
ja käydä arvokeskusteluja, Tarja<br />
Kahiluoto perustelee.<br />
Varhaiskasvatuksen alan peruskoulutuksessa<br />
monikulttuurisuusopetus<br />
voi olla valinnaista, mutta<br />
sen pitäisi olla pakollista.<br />
– Maahanmuuttajataustaiset<br />
lapset ovat alueellisesti keskittyneet<br />
tietyille alueille, mutta monikulttuurisuus<br />
lisääntyy. Todennäköisesti<br />
yhä useampi kasvattaja<br />
kohtaa työssään muista kulttuureista<br />
tulevia lapsia. Siksi peruskoulutukseen<br />
tulisi tällainen osio saada.<br />
Tätä kautta koko henkilöstö saisi<br />
ainakin jonkinlaisen tietämyksen<br />
monikulttuurisuudesta.<br />
Stakesilla on varhaiskasvatusta<br />
käsittelevä nettisivusto.<br />
– Haluaisimme, että sinne kehitettäisiin<br />
oma maahanmuuttajuusteema,<br />
joka olisi kaikkien<br />
varhaiskasvatustyötä tekevien<br />
saatavilla.<br />
Perheille tietoa<br />
lasten oikeuksista<br />
Maahanmuuttajalasten vanhempien<br />
kanssa on tärkeää keskustella<br />
suomalaisen varhaiskasvatuksen<br />
tavoitteista ja periaatteista sekä<br />
lasten oikeuksista.<br />
– Perheissä voi olla perinteisiä<br />
tapoja, jotka voivat olla lapsille<br />
haitallisia, Maria Kaisa Aula<br />
muistuttaa.<br />
– Esimerkiksi kaikki lasten kuritusväkivalta<br />
on kiellettyä. Muun<br />
muassa kielisyyt voivat olla syynä,<br />
ettei tieto tästä ole mennyt perille<br />
vanhemmille, Anna Mikkonen<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
toteaa. Toisaalta esimerkiksi poikien<br />
ympärileikkauksen lainvastaisuudesta<br />
näyttää vallitsevan<br />
viranomaisten keskenkin epäselvyyksiä.<br />
Lastensuojelun Keskusliitolla<br />
on yleisiä lastensuojelusta kertovia<br />
esitteitä useilla kielillä.<br />
– Olemme hakeneet rahoitusta<br />
tehdäksemme esitteen ensi vuonna<br />
voimaan tulevasta uudesta lastensuojelulaista.<br />
Kaikille lapsille<br />
ja nuorille tarkoitetussa selkokielisessä<br />
esitteessä on tarkoitus kertoa<br />
lapsille heidän oikeuksistaan ja<br />
velvollisuuksistaan. Maahanmuuttajataustaisille<br />
perheille tekisimme<br />
lyhyen oppaan noin kymmenellä<br />
eri kielellä.<br />
Jotta lasten oikeudet ylipäätään<br />
voisivat toteutua, kodin ja<br />
niin sosiaali-, koulu- kuin terveyspalveluiden<br />
välille olisi rakennettava<br />
luottamus.<br />
– Voi olla tilanteita, joissa lapsen<br />
mahdollisuus saada erityisopetusta,<br />
tukea oppimisvaikeuksiin tai<br />
mielenterveyspalveluita ei aina ole<br />
kiinni palveluiden puutteesta. Se voi<br />
myös olla kiinni vanhempien peloista,<br />
kulttuurieroista tai kokemuksen<br />
puutteesta. Tämä pitäisi myös ottaa<br />
huomioon, Aula muistuttaa.<br />
Äideille lisää<br />
kieliopetusta<br />
Maahanmuuttajalasten oikeuksien<br />
toteutumiseen liittyy kiinteästi<br />
myös heidän äitiensä kielitaito.<br />
– Kehitysmaissa äitien kouluttaminen<br />
on väylä lasten hyvinvoinnin<br />
parantamiseen ja sama periaate<br />
pätee Suomessa, Maria Kaisa<br />
Aula sanoo.<br />
Osa maahanmuuttajalasten äideistä<br />
saattaa osata hyvin heikosti<br />
suomea ja olla lukutaidottomia.<br />
– On tärkeää löytää joustavia<br />
tapoja, jolla he pystyvät oppimaan<br />
suomea ja järjestämään arkensa.<br />
Lapset kotoutuvat suhteellisesti<br />
helpommin ja omaksuvat uuden<br />
kielen, mutta äidit, jotka eivät<br />
osallistu työelämään, eivät välttämättä<br />
saa kielenopetusta. Tähän<br />
pitäisi kiinnittää enemmän huomiota,<br />
Aula jatkaa. <br />
20<br />
Muslimien enemmistö<br />
vastustaa fyysistä kuritusta<br />
Suomen lain ja islamilaisen perhelainsäädännön välillä vallitsee ristiriitoja.<br />
Muun muassa avioliittoikä, avioliitto muslimin ja ei-muslimin välillä, avioliiton<br />
vapaaehtoisuus, elatusvelvollisuus, vaimon ”kurittaminen”, moniavioisuus,<br />
avioero-oikeus, lasten fyysinen kurittaminen, lasten perintöoikeus ja avioliiton<br />
ulkopuolella syntyneen lapsen oikeudet eivät aina mene yksiin.<br />
Ristiriidat eivät kuitenkaan välttämättä ole käytännössä merkityksellisiä.<br />
Islamilaisen lain tulkinta vaihtelee ja erityisesti reformistiset tulkinnat ovat<br />
lähempänä Suomen lain mukaisia säännöksiä. Merkittävä osa ristiriidoista<br />
liittyy asioihin, joita muslimin ei ole velvollisuus tehdä, vaan joihin islamilainen<br />
laki antaa hänelle mahdollisuuden, mutta joissa hän voi valita Suomen<br />
lain mukaisen ratkaisun. Lisäksi osa muslimeista pitää itsestään selvänä sitä,<br />
että he noudattavat asuinmaansa lakeja, vaikka ne olisivat ristiriidassa<br />
islamilaisen lain kanssa.<br />
Tämä käy ilmi Ihmisoikeusliiton teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin<br />
Suomessa asuvien muslimien suhtautumista perhearvoihin ja perhelainsäädäntöön.<br />
selvitykseen sisältyy lisäksi Suomen perheoikeudellisen<br />
lainsäädännön ja islamilaisen perheoikeuden sekä laajemmin islamilaisen<br />
lain esittelyä.<br />
Usein kuulee väitettävän, että muslimiperheissä lasten fyysinen kurittaminen<br />
olisi tavallista tai ainakin yleisempää kuin suomalaisperheissä. Tutkimuksen<br />
mukaan esimerkiksi lasten fyysistä kuritusta kuten lyömistä vastusti<br />
kuitenkin enemmistö.<br />
Selvityksestä selviää, että vastaajat toivovat perhe-elämän olevan ennen<br />
kaikkea rauhanomaista, tasapainoista ja toista kunnioittavaa. Nämä arvot<br />
ovat yhteisiä suomalaiselle ja islamilaiselle kulttuurille. Yhteinen arvopohja<br />
voi myös luoda sillan Suomen lain ja islamilaisen lain välille.<br />
Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhearvoihin ja perhelainsäädäntöön.<br />
Kristiina Kouros. Ihmisoikeusliitto ry:n selvitys. 2007.<br />
Vanhempainpiiristä tukea<br />
äideille ja isille<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Kun perhe muuttaa vieraaseen maahan, saattaa vanhempia huolestuttaa,<br />
välittyykö oma kulttuuri lapsille enää lainkaan vai viekö uuden kotimaan kulttuuri<br />
mukanaan. Tätä tai muitakaan kasvattamiseen liittyvää huolta ei tarvitse<br />
pohtia yksin – ainakaan turkulaisten maahanmuuttajien.<br />
Turussa maahanmuuttajaperheiden vanhemmat voivat liittyä vanhempainpiireihin.<br />
Piirien tavoitteena on antaa osallistujille valmiuksia kasvattaa<br />
lapsia ja elää perheenä suomalaisessa yhteiskunnassa hylkäämättä perheen<br />
omaa kieltä ja kulttuuria.<br />
Ensimmäinen Yhdessä-yhdistyksen, Perhekeskus Veran sekä Monikulttuurinen<br />
päivähoito, koulu ja koti ry:n yhdessä järjestämä vanhempainpiiri<br />
toteutettiin viime keväänä. Se oli menestys.<br />
– Vanhemmat keskustelivat innoissaan kotikasvatuksesta, neuvolan<br />
palveluista, päivähoidosta, lasten kouluun menosta, omasta äidinkielestä<br />
ja kaksikielisyydestä, Perhekeskus Veran toiminnanohjaaja Terhikki Mäkelä<br />
kertoo.<br />
Tapaamiset alkavat suomenkielisellä alustuksella, joka tulkataan osallistujien<br />
kielelle. Sen jälkeen vanhemmat pääsevät keskustelemaan omalla<br />
äidinkielellään.<br />
– Viime keväänä yksi vanhempien huolista oli, kuinka he pystyisivät välittämään<br />
lapsilleen tärkeitä asioita heidän omasta kulttuurista, Mäkelä kertoo.<br />
Idea vanhempainpiireistä lähti Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti<br />
-yhdistyksestä, jonka puheenjohtajana Mäkelä myös toimii. Syksyllä alkaneen<br />
somaliankielisen piirin rahoittaa Turun kaupungin terveystoimi, joka<br />
on tilannut sen ostopalvelusopimuksella.
Osallisuus itsessään on tärkeää<br />
Leikkipuistosta kotiäidit lapsineen ja pienet<br />
koululaiset voivat löytää paikan, missä toimia ja<br />
olla hyväksytty, kertoo Merja Svensk. Hän toimii<br />
monikulttuurisuusasioiden kehittämiskonsulttina<br />
Helsingin sosiaalivirastossa lapsiperheiden<br />
palvelujen vastuualueella.<br />
Teksti Katja Palhus<br />
Kuva Natasha petrell<br />
Helsingissä on menossa leikkipuistotoiminnan<br />
arviointihanke,<br />
jonka yhtenä osana<br />
on monikulttuurisuuden arviointi.<br />
Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus<br />
määritellä niin henkilöstön<br />
osaamisen tarpeet, kuin tehdä ehdotuksia<br />
monikulttuurisen toiminnan<br />
kehittämiseksi. Helsingin leikkipuistoverkosto<br />
koostuu yli 70 puistosta,<br />
joista osa on asiakaskunnaltaan<br />
hyvin monikulttuurisia.<br />
Leikki- ja asukaspuistot tarjoavat<br />
maahanmuuttaneille pienten<br />
lasten perheille tietoa ja toimintaa,<br />
sekä yhä useammin myös mahdollisuuden<br />
vertaisryhmätoimintaan.<br />
Myös Perhetalo Sahramin naisten<br />
kielikurssimallia on kokeiltu muutamissa<br />
Itä-Helsingin puistoissa. Sahramin<br />
mallissa alle 3-vuotiaat lapset<br />
hoidetaan äitien kielen opiskelun<br />
ajan. Tämä mahdollistaa myös<br />
niiden naisten pääsyn kielen oppimiseen,<br />
jotka eivät voi osallistua<br />
päivittäisiin kielikursseihin.<br />
Svensk toivoo, että neuvolat,<br />
kotipalvelu ja päivähoito ohjaisivat<br />
rohkeammin monikulttuurisia<br />
perheitä puistotoiminnan piiriin.<br />
Vanhemmat voivat puistossa<br />
itse vakuuttua siitä, että pienet<br />
koululaisetkin on sinne turvallista<br />
päästää.<br />
Puistossa jokaisella lapsella on<br />
mahdollisuus ikätovereidensa seuraan,<br />
mikä ei kaikille maahanmuuttajaperheiden<br />
lapsille ole omassa<br />
pihapiirissään sallittua.<br />
Jotkut taloyhtiöt suhtautuvat<br />
negatiivisesti lasten pihaleikkeihin.<br />
Joskus taas yhteisen leikin esteinä<br />
ovat vanhemmat, jotka pelkäävät<br />
lastensa oppivan kantaväestön lapsilta<br />
perheessä kiellettyjä asioita.<br />
Näistä peloista ja omista toiveista<br />
vanhemmat voi puhua leikkipuiston<br />
työntekijöiden kanssa.<br />
– Helsingin leikkipuistot tekevät<br />
tärkeää varhaisen tuen työtä<br />
maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen<br />
edistämiseksi, Svensk<br />
iloitsee. <br />
Leikkipuistosta maahanmuuttajataustaiset lapset voivat löytää itselleen<br />
kavereita ja mielekästä tekemistä.<br />
Uusia työmenetelmiä varhaiskasvatukseen<br />
Teksti Terhi Hakala<br />
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen<br />
kehityshanke<br />
Moniku päättyy vuoden<br />
lopussa. Syksyllä 2005 alkaneen<br />
hankkeen aikana pääkaupunkiseudun<br />
päiväkodit ovat kehittäneet<br />
työmenetelmiä päiväkodin henkilöstön<br />
ja monikulttuuristen vanhempien<br />
kasvatuskumppanuuden<br />
tukemiseen. Lisäksi tavoitteena on<br />
ollut lasten hyvinvoinnin vahvistaminen<br />
kehittämällä suomi toisena<br />
kielenä -opetusta ja tukemalla<br />
lapsen omaa äidinkieltä.<br />
– Kunnille jää nyt vastuu siitä,<br />
miten hankkeen tuloksia otetaan<br />
käyttöön omassa kunnassa,<br />
sanoo Monikun projektipäällikkö<br />
Heli Jauhola.<br />
Hankkeeseen osallistui 21 päiväkotia<br />
Helsingistä, Vantaalta, Espoosta<br />
ja Kauniaisista. Vantaa ja<br />
Espoo ovat jo perustaneet monikulttuuristen<br />
varhaiskasvatuspalvelujen<br />
koordinaatioryhmän, joka<br />
on ryhtynyt jalkauttamaan hankkeessa<br />
luotua toimintamallia muihin<br />
päiväkoteihin.<br />
– Suurin haaste on, miten tietoutta<br />
hankkeen tuloksista voidaan<br />
levittää muihin päiväkoteihin. Esimerkiksi<br />
Vantaalta hankkeeseen<br />
osallistui kuusi päiväkotia ja Espoosta<br />
viisi, Jauhola summaa.<br />
Hankkeen aikana päiväkodit<br />
tekivät vierailuja toisten kuntien<br />
päiväkoteihin.<br />
– Vierailut koettiin äärimmäisen<br />
hyviksi. Päiväkodit saivat paljon<br />
ideoita omaan toimintaan.<br />
Hankkeen tuloksien pohjalta<br />
on kehitetty monikulttuurisen varhaiskasvatuksen<br />
materiaalipaketti.<br />
Siinä esitellään pääkaupunkiseutua<br />
varten laadittu monikulttuurisen<br />
varhaiskasvatuksen toimintamalli<br />
sekä päiväkotien arkeen kehitettyjä<br />
työmenetelmiä. Lisäksi varhaiskasvatuksen<br />
parissa työskenteleville<br />
on koottu opetus-dvd kaksikielisyyteen<br />
kasvamisesta.<br />
– Suomalaisesta päivähoidosta<br />
on olemassa vähän dvd-tyyppistä<br />
opetusmateriaalia. Materiaalipakettia<br />
lähdetään levittämään<br />
valtakunnallisesti, Heli Jauhola<br />
kertoo.<br />
Moniku-hankkeen toteutti<br />
pääkaupunkiseudun sosiaalialan<br />
osaamiskeskus SOCCA. <br />
21<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Pienelle lapselle olisi hyvä lukea joka<br />
päivä kunnes lapsi oppii oppi itse lukemaan.<br />
On myös tärkeää opettaa<br />
lasta kertomaan luetun sisältö uudelleen<br />
ja opettaa häntä kertomaan itse<br />
keksimiään tarinoita.<br />
Vanhempien on tuettava lasta kasvamaan kaksikieliseksi<br />
Äidinkieli opitaan kotona<br />
Äidinkieli on erottamaton osa jokaista meistä. Mutta miten<br />
maahanmuuttajalapset voivat säilyttää rikkaan, elävän ja<br />
ilmeikkään äidinkielen?<br />
Teksti Hilma Bukareva<br />
Kuva image library choise<br />
Kielenoppimisen tavoitteena<br />
on, että pystyy toimimaan<br />
kahdella kielellä lapsuudessa<br />
ja monikielisyys aikuisiässä.<br />
Ideaalitilanteessa kaksikielisil-<br />
lä lapsilla kehittyy myös kaksikulttuurinen<br />
identiteetti.<br />
Koulussa maahanmuuttajalapsille<br />
annetaan äidinkielenopetusta<br />
vain vähän, pari tuntia viikossa.<br />
Vanhemmilla on suuri merkitys<br />
kaksikielisyyteen kasvattamisessa.<br />
Koulun opetus<br />
yksin ei riitä<br />
Kouluissa äidinkielen tunneilla käy<br />
eri-ikäisiä ja eri lähtötasoilla olevia<br />
lapsia. Toiset hallitsevat kielen<br />
erittäin hyvin – puhuvat, lukevat<br />
ja kirjoittavat. Kahdella viikkotunnilla<br />
on kuitenkin mahdotonta<br />
opettaa kieltä niin, että tuo taso<br />
saavutetaan. Kielenoppiminen on<br />
paljolti vanhempien ansiota.<br />
Jos vanhemmat käytävät aikaa<br />
kielen harrastamiseen lasten kanssa,<br />
helpottuu myös opettajien tehtävä.<br />
Toisaalta on myös tapauksia,<br />
joissa lapset osaavat äidinkieltä surkeasti.<br />
Useimmiten tämä johtuu<br />
siitä, että maahanmuuttajavanhemmat<br />
eivät ymmärrä äidinkielen<br />
säilyttämisen tärkeyttä, vaikka<br />
oman kielen säilyttämistä korostetaan<br />
myös suomalaisessa kotouttamislaissa.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
22
– Kaksikielisyys on yksilön ja<br />
yhteiskunnan voimavara. Kaksikielinen<br />
ajattelu on luovaa, joustavaa<br />
ja oivaltavaa. Maahanmuuttajalasten<br />
äidinkielen osaaminen ei ole<br />
missään tapauksessa uhka kansalliselle<br />
identiteetille, tämä kannatta<br />
muistaa, sanoo Tampereen yliopiston<br />
lehtori ja kaksikielisyystutkija<br />
Sirkku Latomaa.<br />
Tampereen peruskouluissa on<br />
yli tuhat maahanmuuttajataustaista<br />
oppilasta. Heistä yli 700 osallistuu<br />
oman äidinkielen opetukseen.<br />
Opetusta annetaan 23:lla<br />
eri kielellä.<br />
Vanhemmilla<br />
tiedostettu vastuu<br />
Lapsen kehittyessä hän omaksuu<br />
kielen, tietoja, taitoja, kykyjä, perinteitä,<br />
uskomuksia, taidetta, kädentaitoja,<br />
luonnonilmiöitä ja niin<br />
edelleen. Toisin sanoen hän omaksuu<br />
ja saa perinnökseen kaikkea sitä,<br />
mitä sukupolvet ennen häntä<br />
ovat koonneet ja kehittäneet. Jokainen<br />
perii ja omaksuu esi-isiensä<br />
ja aikalaistensa kokemuksia. Ilman<br />
tätä ihmisen kehittyminen on<br />
mahdotonta.<br />
Kun opettelemme puhumaan ja<br />
kommunikoimme kielellä, me samanaikaisesti<br />
huomaamatta omaksumme<br />
kieleen sisäänrakentunutta<br />
maailmankuvaa. Meidän maailmamme<br />
avartuu ja opimme tuntemaan<br />
sitä.<br />
– Jotta lapsi ei oppisi vain kieltä,<br />
jota maassa puhutaan vaan myös<br />
omaa äidinkieltään, on tärkeää, että<br />
vanhemmat haluavat sitä. Mutta se<br />
ei vielä riitä. Tarvitaan vanhempien<br />
tiedostettua, vastuullista ja vapaamuotoista<br />
osallistumista siihen<br />
prosessiin, jossa lapsi tottuu omaan<br />
äidinkieleen sekä tiedostettua ja<br />
määrätietoista yhteistyötä opettajan<br />
kanssa, Lontoossa asuva kirjailija<br />
Vadim Levin uskoo.<br />
Hänestä vieraskielisessä ympäristössä<br />
asuvien vanhempien toiminta<br />
on usein virheellistä ja lapsi<br />
joutuu tilanteeseen, joka jarruttaa<br />
hänen älyllistä ja psyykkistä kehitystään.<br />
Kuitenkin siitä, miten lapsi<br />
omaksuu kielen tai kielet, riippuu<br />
hänen älyllinen ja henkinen<br />
kehityksensä.<br />
Jos esimerkiksi vanhemmat<br />
keskustelevat lapsen kanssa vieraalla,<br />
huonosti omaksutulla ja sen<br />
vuoksi alkeellisella kielellä, he häiritsevät<br />
lapsen täysipainoista kielenomaksumisprosessia.<br />
Näin tehdessään<br />
vanhemmat toivovat, että<br />
he auttavat lasta tulemaan nopeammin<br />
heille uuden maan syntyperäisten<br />
asukkaiden kaltaiseksi.<br />
Sen sijaan lapsen kieli muotoutuu<br />
yhtä alkeelliseksi kuin vanhempien<br />
– ja alkeellisella kielellä voi ajatella<br />
vain alkeellisesti.<br />
Jos molemmat vanhemmat puhuvat<br />
lapsen kanssa milloin yhdellä<br />
milloin toisella kielellä sekoittaen<br />
äidinkieliseen puheeseen välillä<br />
uuden kielen sanoja ja sanojen<br />
kantoja, kielet eivät ole erillään<br />
toisistaan.<br />
Jos taasen lapsen opetellessa<br />
puhumaan vanhemmat eivät<br />
vietä aikaa hänen kanssaan, koska<br />
ovat kiireisiä tai eivät ymmärrä,<br />
että lapsi tarvitsee välttämättä<br />
heidän apuaan, vaikuttaa se lapsen<br />
puheen kehittymisen lisäksi myös<br />
ajattelun, tunteiden, moraalikäsitysten<br />
ja usein myös terveyden kehittymiseen.<br />
Surullista on se, että kielen menettäminen<br />
tapahtuu lapsilla hyvin<br />
nopeasti.<br />
Tampereen perusopetuksen kehityspäällikön<br />
vs. ja Peltolammin<br />
koulun rehtorin Markku Valkamon<br />
mukaan Tampereella on esimerkkejä,<br />
joissa äidin ja lapsen välit<br />
heikentyivät, koska heillä ei ollut<br />
yhteistä kieltä. Äiti ei puhunut lasten<br />
kanssa omalla äidinkielellään eikä<br />
osannut suomea riittävästi. Lapsi<br />
oppi suomea, mutta se ei auttanut<br />
kommunikointia perheessä. Äidistä<br />
ja lapsesta tuli toisilleen vieraita.<br />
Äidinkieli pitää<br />
säilyttää<br />
Äidinkielen käytännön kielioppi<br />
omaksutaan tavallisessa puheessa.<br />
Lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen<br />
alkaa vasta myöhemmin.<br />
Peruspuhekielen opettaminen<br />
tapahtuu kotona. Puheeseen kuuluu<br />
ääntämisen omaksuminen,<br />
perussanavaraston muotoutuminen<br />
ja kyky ottaa vastaan puhetta<br />
korvakuulolta. Sen vuoksi lapsen<br />
kanssa pitää puhua ja puhua,<br />
mitä enemmän sen parempi! Ainoastaan<br />
äidinkielellä lapselle voi<br />
välittää tunteita.<br />
Ja ainoastaan äidinkielellä lapselle<br />
voi selittää abstrakteja käsitteitä,<br />
kuten rakkaus, kohtalo, hyvyys,<br />
kiitollisuus, ikävä, onni, ahneus,<br />
anteliaisuus ja petturuus. Jos<br />
lapselle ei selitä näitä käsitteitä,<br />
hänen henkinen ja älyllinen kehityksensä<br />
hidastuu ja maailmankuva<br />
jää vajavaiseksi. Ajatukset, tunteet<br />
ja asenteet jäsentyvät ja selkiytyvät<br />
kielen kehittyessä. Kieltä<br />
tarvitaan yksilöllisyyden, oman<br />
minän ilmaisemiseen.<br />
Kieli kuitenkin häviää sellaisissa<br />
perheissä, joissa sitä lakataan<br />
käyttämästä.<br />
Kieli on tärkeää<br />
kaikessa oppimisessa<br />
Kielen intensiiviopetuksessa sekä<br />
lasten kieltä kohtaan tunteman<br />
mielenkiinnon ylläpitämisessä<br />
suositellaan käyttämään laajasti<br />
erilaisia leikinomaisia metodeja ja<br />
lähestymistapoja, kuten roolileikkejä<br />
lasten äidinkielellä.<br />
Kielen kehittymiselle on äärimmäisen<br />
tärkeää se, että kieli ei ole<br />
lapselle vain oppiaine vaan myös<br />
”Alkeellisella<br />
kielellä voi ajatella<br />
vain alkeellisesti.”<br />
väline, jonka avulla hän voi kokea<br />
iloa, saada osakseen tunnustusta<br />
muilta, ratkaista tärkeitä tehtäviä.<br />
Olisi ihanteellista, jos lapsen koko<br />
ympäristö tukisi häntä käyttämään<br />
molempia kieliään, sekä suomea että<br />
äidinkieltään. Tärkeää on arvostuksen<br />
osoittaminen lapsen kieltä<br />
ja kulttuuria kohtaan.<br />
Kieli on tärkeä kaikessa oppimisessa;<br />
tiedot hankitaan ja varastoidaan<br />
muistiin kielen välityksellä.<br />
On tutkittu, että kieli lisää ajattelun<br />
nopeutta. Hyvin äidinkieltään<br />
osaavat lapset ovat omaksuneet<br />
myös useita vieraita kieliä ja<br />
he menestyvät opinnoissa. <br />
Kirjoittaja on tamperelainen<br />
freelance-toimittaja ja -kääntäjä sekä<br />
monikielisyyteen, moninaisuuteen ja<br />
kotoutumiseen perehtynyt kolmen<br />
lapsen äiti<br />
Tampereen päiväkodeissa<br />
puhutaan lähes 40 kieltä<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Tampereella päivähoitoon meneville lapsille on koordinoitu puoli vuotta kestävä<br />
tuki, jonka aikana päiväkodin henkilökunta tutustuu lapseen, koko perheeseen sekä<br />
heidän kulttuuriinsa. Koko perhe saa monipuolisen perehdytyksen päiväkodin<br />
arkeen. Perehdytyksessä on tarvittaessa mukana tulkki.<br />
– Ihan aluksi lapsen suomen kielen osaaminen arvioidaan, minkä perusteella<br />
hänelle tehdään suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma. Lapset rupeavat harjoittelemaan<br />
kieltä saman tien, Tampereen kaupungin erityiskasvatuksen koordinaattori<br />
Sari Salomaa-Niemi kertoo.<br />
Päivähoito muotoiltu sopivaksi<br />
Tampereen kaupunki laati vuosille 2004–2006 Monikulttuurisen päivähoidon ohjelman,<br />
jossa käsitellään muun muassa monikulttuurisen päivähoidon visioita ja<br />
strategisia päämääriä. Ohjelmassa käsiteltävät asiat on huomioitu kaupungin kotouttamisohjelmassa<br />
sekä varhaiskasvatussuunnitelmassa.<br />
Perusopetuksen ja päivähoidon yhteisessä strategiassa yhtenä painopisteenä<br />
on moninaisuuden tukeminen. Mittarina käytetään kaupungin kotouttamisohjelman<br />
tavoitteiden toteutumista.<br />
Tampereella maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset osallistuvat mielellään<br />
päivähoitotoimintaan.<br />
– Kaikkien lasten ei tarvitse olla hoidossa välttämättä koko päivää. Lisäksi<br />
olemme kehittäneet leikkitoimintaa, jotta se sopisi kaikille. Mikäli lapsen isä tai äiti<br />
haluaa myös osallistua, on osa ohjelmasta järjestetty kerhomuotoisesti, jotta vanhemmat<br />
pääsevät tapaamaan siellä toisiaan, Salomaa-Niemi kertoo.<br />
Tampereen varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista maahanmuuttajataustaisia<br />
on viisi prosenttia. Kaupungin päiväkodeissa puhuttavia kieliä on 38, joista<br />
yleisimmät ovat venäjän, vietnamin ja albanian kielet. Maahanmuuttajataustaisia<br />
lapsia on yli 40 päiväkodissa. <br />
23<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Suomeen tulevat pakolaiset pyritään mahdollisimman pian saamaan mukaan normaaliin elämään.<br />
Aikuiset ohjataan opiskelemaan suomea ja lapset pääsevät päiväkotiin tai kouluun. Elämän<br />
normalisoituminen on tärkeä osa kotoutumista.<br />
Lapsetkin tarvitsevat<br />
tukea<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Helsingissä sosiaaliviraston<br />
maahanmuuttoyksikkö<br />
auttaa pakolaisperheitä<br />
kotoutumisessa. Maahanmuuttoyksikkö<br />
järjestää Helsinkiin pysyvästi<br />
asettuneille pakolaisille ja paluumuuttajille<br />
kotoutumista tukevia<br />
sosiaalipalveluja, ohjaa kotoutumista<br />
sekä toimii asiantuntijana<br />
maahanmuuttajien kotoutumiseen<br />
liittyvissä kysymyksissä. Pakolaiset<br />
ovat yksikön asiakkaita kolme<br />
vuotta ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat<br />
kaksi vuotta. Tämän<br />
jälkeen he siirtyvät oman alueensa<br />
sosiaalitoimen asiakkaiksi.<br />
Parikymmenhenkinen maahanmuuttoyksikkö<br />
työskentelee<br />
tiimeittäin. Aikuistiimi koostuu<br />
sosiaalityöntekijöistä, sosiaalioh-<br />
jaajasta ja terveydenhuollon konsultista.<br />
Lapsiperhetiimiin kuuluu<br />
sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia<br />
ja psykologi. Sen keskeinen<br />
työmuoto on perhekartoitus,<br />
jonka tarkoituksena on kartoittaa<br />
perheen menneisyyttä, voimavaroja<br />
ja pärjäämistä uudessa yhteiskunnassa.<br />
Psykologin vastuualueeseen<br />
kuuluu erityisesti lasten hyvinvoinnin<br />
arviointi ja tukeminen.<br />
Perhe- ja yksilötapaamisten lisäksi<br />
työmuotoina käytetään asiakasryhmätoimintaa<br />
ja perheleirejä.<br />
Toisilla rankkoja aikoja<br />
takana<br />
– Monilla perheillä on traumaattisia<br />
kokemuksia kotimaastaan. Tarvittaessa<br />
aikuisia ohjataan esimerkiksi<br />
Kidutettujen kuntoutuskeskukseen<br />
tai SOS-keskukseen keskustelemaan<br />
ongelmistaan, johtava<br />
sosiaalityöntekijä Eija Piiparinen<br />
sanoo.<br />
Psykologi Jari Meskanen uskoo,<br />
että huomioimalla lasten tarpeet<br />
riittävän ajoissa pystytään ennakoimaan<br />
monia ongelmia tulevaisuudessa.<br />
Helsingin maahanmuuttoyksikössä<br />
on ollut psykologi vuodesta<br />
2000 ja työryhmässä psykologi<br />
on koettu tarpeelliseksi.<br />
– Aikaisemmin varsinkin isoissa<br />
perheissä lapset tahtoivat jäädä<br />
vaille riittävää huomiota. Psykologin<br />
tulon myötä lasten erityistarpeet<br />
huomioidaan paremmin,<br />
Eija Piiparinen jatkaa.<br />
Jari Meskanen muistuttaa, ettei<br />
ole olemassa standardipakolaisia<br />
tai -ratkaisuja. Työssä pitää<br />
olla joustava ja lähteä perheiden<br />
tarpeista.<br />
– Ihmisiä tulee ympäri maailmaa<br />
hyvin erilaisista poliittisista<br />
ja kulttuurisista oloista. Jotkut<br />
ovat nähneet nälkää ja sotaa, menettäneet<br />
perheenjäseniä eivätkä<br />
osaa lukea tai kirjoittaa. Osa taas<br />
on korkeasti koulutettuja. Myös<br />
tuen tarve vaihtelee. Jotkut tarvitsevat<br />
alussa tukea paljon, toisille<br />
tulee kriisi vasta myöhemmin,<br />
esimerkiksi perheenyhdistämisen<br />
yhteydessä.<br />
– Yksin tullut lapsi odottaa isää<br />
tai äitiä saapuvaksi. Saattaa kuitenkin<br />
kulua monta vuotta ennen<br />
kuin perhe saadaan yhdistettyä ja<br />
perhe tuntua lopulta vieraalta. Tällöin<br />
perhe tarvitsee paljon tukea,<br />
Eija Piiparinen toteaa. <br />
Lapsia ilman vanhempia<br />
Tänä vuonna syyskuun loppuun<br />
mennessä Suomeen<br />
oli saapunut63 lasta ilman<br />
huoltajaa.<br />
– Irakista on tullut 16 lasta,<br />
Somaliasta 14 ja Afganistanista<br />
9, tulosalueen johtaja Susanne<br />
Tengman Ulkomaalaisvirastosta<br />
sanoo. Viime vuonna 108 lasta<br />
saapui Suomeen ilman huoltajaa,<br />
vuonna 2005 yhteensä 220 ja<br />
140 vuonna 2004.<br />
Yksin tulevilla lapsilla saattaa<br />
kuitenkin olla Suomessa esimerkiksi<br />
sukulaisia.<br />
– Valtaosa lapsista on yli 15-<br />
vuotiaita poikia. Ihan pieniä lapsia<br />
tulee hyvin vähän. Yksin tulleet<br />
alaikäistilastot laaditaan sen<br />
perusteella, kuinka moni on hakenut<br />
alaikäisenä turvapaikkaa. Käsittelyn<br />
aikana jotkut voivat täysiikäistyä<br />
ja joissain tapauksissa hakija<br />
on ollut täysi-ikäinen jo turvapaikkaa<br />
hakiessaan.<br />
Hakijat hakevat turvapaikkaa<br />
yleensä poliisiasemalta eivätkä raja-asemalla.<br />
– On poliisin tehtävä selvittää<br />
hakijan henkilöllisyys ja maahantuloreitti.<br />
Se on kuitenkin hankalaa,<br />
sillä harvalla on mukana dokumentteja<br />
henkilöllisyydestä tai matkareitistä.<br />
<strong>Poliisi</strong>n tutkinnan jälkeen Uvi<br />
pitää hakijalle oman turvapaikkapuhuttelun<br />
ja selvittää kansainvälisen<br />
suojelun tarpeen.<br />
Suojelutarpeen lisäksi selvitetään,<br />
onko lapsella muita oleskelu-luvan<br />
perusteita kuten esimerkiksi<br />
siteitä Suomeen tai terveydellisiä<br />
syitä. Kaikki turvapaikkahakemukset<br />
tutkitaan yksilöllisesti.<br />
Esimerkiksi Irakilaiset ja somalialaiset<br />
saavat oleskeluluvan juuri<br />
suojelutarpeen takia.<br />
Ilman huoltajaa tulleet lapset<br />
asuvat ryhmäkodissa tai sukulaisten<br />
ja ystävien luona. Osalla on<br />
kuitenkin perhe olemassa. Heidät<br />
pyritään jäljittämään mahdollisimman<br />
pian.<br />
– Tarkoituksena on aikaansaada<br />
uudelleen yhteys lapsen ja huoltajan<br />
välille.<br />
Kun lapselle on myönnetty turvapaikka<br />
tai oleskelulupa suojelun<br />
takia, hän voi hakea ydinperheensä<br />
jäseniä tai muita omaisia Suomeen.<br />
Muun omaisen oleskeluluvan<br />
edellytykset löytyvät ulkomaalaislaista.<br />
<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
24
EU<br />
Komissiolta uusia ehdotuksia laillisen<br />
maahanmuuton edistämiseksi<br />
Teksti Tuomas Koljonen<br />
Kuva futureimagebank<br />
Euroopan komissio on julkaissut<br />
laillista maahanmuuttoa<br />
koskevan toimintasuunnitelman.<br />
Se muodostaa konkreettisen<br />
viitekehyksen ja aikatauluttaa<br />
toimenpiteet laillisen maahanmuuton<br />
edistämiseksi. Samalla laillinen<br />
maahanmuutto on integroitu<br />
osaksi EU:n kokonaisvaltaista<br />
lähestymistapaa (Global Approach)<br />
muuttoliikekysymyksiin. Sitä<br />
koskevat keskustelut ovat tärkeässä<br />
roolissa kolmansien maiden<br />
kanssa käytävässä tiivistyvässä<br />
vuoropuhelussa.<br />
nisen kortin eli Blue Cardin avulla.<br />
Koska jäsenmaiden työmarkkinatarpeet<br />
vaihtelevat, tarvitaan<br />
EU:n komission varapuheenjohtajan<br />
Franco Frattinin mukaan<br />
”yhdistelmä joustavuutta ja harmonisaatiota”.<br />
Samat oikeudet<br />
kaikille<br />
Puitedirektiiviehdotus pyrkii yksinkertaistamaan<br />
kolmansista maista<br />
tulevien työntekijöiden maahantulomenettelyjä<br />
sekä luoda yhteiset<br />
oikeudet kaikille kolmansista maista<br />
EU:hun tulleille työntekijöille.<br />
Tavoitteena on varmistaa laillisesti<br />
EU:ssa oleskelevien kolmansien maiden<br />
kansalaisten oikeudenmukainen<br />
kohtelu ja lähentää näiden asemaa<br />
suhteessa EU-kansalaisten asemaan.<br />
Ehdotuksessa esitetään yhtenäistä<br />
hakumenettelyä unionin jä-<br />
5 direktiiviä ulkomaalaisten<br />
työntekijöiden oikeuksista<br />
Suunnitelman ytimen muodostavat<br />
ulkomaalaisten työntekijöiden<br />
oikeuksia koskeva puitedirektiivi<br />
ja neljä eri alojen sektoridirektiiviä.<br />
Sektoridirektiivit koskevat<br />
osaajatyöntekijöiden, yritysten sisällä<br />
siirtyvien henkilöiden, kausityöntekijöiden<br />
sekä palkallisten<br />
harjoittelijoiden maahan pääsyä ja<br />
maassa oleskelua.<br />
Tänä vuonna lokakuun lopulla<br />
esiteltiin osaajatyöntekijöitä tai erityisosaajia<br />
koskeva direktiiviehdotus<br />
sekä ulkomaalaisten työntekijöiden<br />
oikeuksia koskeva puitedirektiiviehdotus.<br />
Vuonna 2008 annetaan<br />
puolestaan yritysten sisällä<br />
siirtyviä henkilöitä, kausityöntekijöitä<br />
sekä palkallisia harjoittelijoita<br />
koskevat ehdotukset.<br />
Osaajatyöntekijöitä koskevan<br />
direktiiviehdotuksen tarkoituksena<br />
on luoda houkuttelevammat<br />
maahantulon ja maassaoleskelun<br />
ehdot erityisosaamista omaaville<br />
työntekijöille niin kutsutun sisenvaltioon<br />
työskentelemään tulevalle<br />
kolmannen maan kansalaisille.<br />
Maahanmuuttajalle tämä merkitsisi<br />
”one-stop-shop” -menettelyä ja sitä,<br />
että päätös työ- ja oleskeluluvasta tehtäisiin<br />
yhdessä ja tämä lupa myönnettäisiin<br />
yhtenä asiakirjana.<br />
Puitedirektiivin toinen osa koskee<br />
laillisesti EU:ssa oleskelevien<br />
kolmansista maista tulleiden työntekijöiden<br />
oikeuksia. Koska direktiiviehdotus<br />
koskee nimenomaan<br />
työntekijöitä, kyseeseen tulevat<br />
Frattinin mukaan muun muassa<br />
työolosuhteisiin, sosiaaliturvaan<br />
sekä pätevöitymisen tunnustamiseen<br />
liittyvät oikeudet. Direktiiviehdotus<br />
ei suoraan määrittelisi<br />
näitä oikeuksia, vaan ainoastaan<br />
ne alueet, joilla tasavertainen kohtelu<br />
EU-kansalaisten kanssa tulisi<br />
toteutua. <br />
Sininen kortti<br />
tärppinä korkeakoulutetuille<br />
Teksti Tuomo Tarvas<br />
Jotta Eurooppaan muuttaisi entistä enemmän korkeakoulutettuja<br />
maahanmuuttajia, EU ajaa niin sanotun<br />
sinisen kortin käyttöönottoa. Kyseessä olisi<br />
väliaikainen työlupa, joka myönnettäisiin aluksi kahdeksi<br />
vuodeksi ja sen jälkeen se voitaisiin uusia.<br />
Koska laitonta maahanmuuttoa ei pystytä torjumaan,<br />
korkeakoulutettujen liikkumista kannattaisi<br />
helpottaa.<br />
Sinisen kortin myöntämisen jälkeen maahanmuuttaja<br />
voisi viiden unionimaassa vietetyn vuoden jälkeen<br />
hakea pysyvää oleskelulupaa. Pysyvän oleskeluluvan saanut<br />
voi vapaasti muuttaa mihin tahansa maahan EU:n<br />
sisällä. Komissaari Frattini perustelee ehdotustaan sillä,<br />
että maahanmuuttajien määrä EU:ssa on jopa kaksinkertaistumassa<br />
seuraavan kahden vuosikymmenen<br />
aikana noin 40 miljoonaan henkilöön. Nykyään EUmaissa<br />
asuu noin 18,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat<br />
kotoisin EU-maiden ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa<br />
neljää prosenttia unionin asukasmäärästä.<br />
Laillisen maahanmuuton edistämisen katsotaan<br />
edistävän laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan<br />
torjumista. Arviot EU-maissa asuvien laittomien siirtolaisten<br />
määrästä vaihtelevat noin 4,5 miljoonasta<br />
kahdeksaan miljoonaan. <br />
Laittoman maahanmuuton torjumiseksi<br />
korkeakoulutettujen maahanmuuttajien<br />
tuloa unionin alueelle<br />
halutaan helpottaa. Laittomaan siirtolaisuuteen<br />
liittyy lukuisia vaaroja,<br />
jotka alkavat merimatkan taittamisesta<br />
täysissä veneissä myrskyisellä<br />
merellä. ja jatkuvat mahdollisina<br />
alipalkattuina, työehtoja rikkovina<br />
töinä kohdemaissa.<br />
25 MONITORI www.mol.fi/migration
KUNTAKUULUMISIA<br />
Mikkelin pakolaistoimiston Pia Boafo-Tulla,<br />
Sirpa Tenhovuori ja Aija<br />
Myyryläinen ovat lähdössä työyhteisön<br />
kehittämiskoulutukseen<br />
ja tarkistavat päivän aikataulua<br />
kalentereistaan. Työnjako kolmen<br />
asiantuntijan välillä on joustavaa,<br />
”kaikki osaavat kaikkea”.<br />
Mikkelin pakolaistoimistosta saa osaamista ja empatiaa<br />
Tuki pakolaisen arjessa<br />
Teksti Tiina Pelkonen<br />
Kuva Johannes Wiehn<br />
Mikkelin pakolaissihteeri<br />
tuntee kaikki kaupunkiin<br />
kahdeksan viime<br />
vuoden aikana tulleet noin 240<br />
kiintiöpakolaista. Pakolaistoimiston<br />
toiminta alkoi joulukuussa<br />
1999, kun kaupunki teki TE-keskuksen<br />
kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten<br />
vastaanotosta.<br />
Mikkeliin tulee vuosittain<br />
20–30 pakolaista. Ryhmät tulevat<br />
pääasiassa keväällä. Perheen<br />
yhdistämispäätöksiä tulee pitkin<br />
vuotta.<br />
Pakolaissihteeri Pia Boafo-<br />
Tulla toimii yksikön esimiehenä<br />
kiintiöpakolaistyössä. Hän vastaa<br />
hallinnosta ja toimeentulotukiasioista<br />
ja auttaa, jos perheissä<br />
on sosiaalityön tai muun palvelun<br />
tarvetta.<br />
Kun toimisto saa tiedon tulevista<br />
perheistä, ensimmäiseksi se etsii<br />
heille asunnot. Sitten perheet haetaan<br />
lentokentältä. Mikkelissä koko<br />
ryhmä tuodaan pakolaistoimistoon<br />
alkuinfoon. Seuraavina päivinä<br />
perheenjäsenet rekisteröidään väestötietojärjestelmään,<br />
heille avataan<br />
pankkitilit ja haetaan avustukset<br />
Kelalta. Sitten perhetyöntekijä<br />
kiertää perheen kanssa kodin<br />
lähiympäristössä ja näyttää heille<br />
kaupat, pankit ja virastot.<br />
– Minä tapaan vanhemmat täällä<br />
toimistossa tulkin kanssa. Lapset<br />
yleensä pyörivät tuolla Monikulttuurikeskus<br />
Mimosan puolella. Ensimmäisen<br />
puolen vuoden aikana tapaan<br />
perhettä noin kerran kuussa. Käyn<br />
myös heidän kotonaan heti alussa ja<br />
myöhemmin tarvittaessa.<br />
Kieli on avain<br />
kaikkeen<br />
Vähän ajan kuluttua maahan saapumisesta<br />
koko perheen kanssa pidetään<br />
perusteellinen alkuhaastattelu,<br />
joka kestää vähintään yhden<br />
iltapäivän. Siihen osallistuu pakolaistoimiston<br />
työntekijöiden lisäksi<br />
terveydenhoitaja. Haastattelussa<br />
käydään läpi ihmisten taustat<br />
syntymäajasta ja -paikasta lähtien.<br />
Puheeksi otetaan muun muassa<br />
koulutus, uskonto, etninen ryhmä,<br />
lähtömaahan jääneiden lähisukulaisten<br />
tilanne, omat suunnitelmat<br />
ja toiveet sekä kaikki terveydentilaan<br />
liittyvät asiat.<br />
Työntekijät pyytävät haastateltavilta<br />
valtuutuksen hoitaa heidän<br />
asioitaan. Esimerkiksi terveydenhoitaja<br />
tarvitsee sitä voidakseen järjestää<br />
heille lääkärien vastaanottoaikoja.<br />
Perhetyöntekijä vie ihmiset ensimmäisiä<br />
kertoja lääkärille ja ohjaa<br />
esimerkiksi laboratorioon.<br />
Kieli on avain kaikkeen. Jos<br />
muuttaja osaa tullessaan englantia<br />
ja hänellä on jonkinlainen koulutus,<br />
hän saattaa päästä sisälle suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan jo puolessa<br />
vuodessa. Mutta toiset voivat olla<br />
ulkona vielä seitsemänkin vuoden<br />
kuluttua. Varsinkaan eläkeikäinen<br />
tulija ei helposti kotoudu.<br />
– Jos mies hoitaa perheen kaikki<br />
asiat, ei vaimo pääse harjoittamaan<br />
kieltä käytännössä. Kielikurs-<br />
Täältä tullaan Mikkeliin<br />
Mikkelissä on noin 240 pakolaista, jotka ovat tulleet muun muassa Sudanista,<br />
Afganistanista, entisen Jugoslavian alueelta ja Myanmarista. Joukossa<br />
ovat myös ne noin 80 pakolaista, jotka tulivat asiakkaiksi, kun Haukivuori liittyi<br />
Mikkeliin.<br />
Naisille räätälöityä toimintaa<br />
Moni pakolaisnainen hoitaa lapsiaan kotona, saa liian vähän harjoitusta suomen<br />
kielessä ja oppii huonosti suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Mikkelissä<br />
naisten kotoutumista on tuettu muun muassa kaupungin, Mannerheimin<br />
lastensuojeluliiton ja pakolaistoimiston yhteisellä Lähemmäksi perhettä<br />
-projektilla.<br />
Tukena ovat myös seurakunnan avoin päiväkotitoiminta ja Monikulttuurikeskus<br />
Mimosan äiti-lapsi-ryhmä.<br />
Viime syksynä alkoi työvoimakoulutuksena maahanmuuttajanaisten talouskoulu,<br />
joka jatkuu kevääseen. Koulussa opitaan kotitalouden hoitoa, suomalaista<br />
yhteiskuntaa ja kieltä.<br />
MONITORI<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
26
sit menevät silloin vähän hukkaan.<br />
Ja ammatilliseen koulutukseen ei<br />
kielitaidottomana pääse, Pia Boafo-Tulla<br />
sanoo.<br />
Hankala vaihe on, kun ensimmäiset<br />
kolme vuotta Suomessa ovat<br />
ohi ja perhe ei enää ole pakolaistoimiston<br />
asiakas. Sosiaalinen elämä<br />
voi olla edelleen hyvin suppeaa,<br />
joidenkin koulutusten ovet sulkeutuvat,<br />
ja pakolainen joutuu hoitamaan<br />
asiansa ilman toimiston apua.<br />
Moni käy silti kysymässä neuvoa<br />
ja juttelemassa.<br />
– Se on hyvä. Me voimme kuitenkin<br />
vielä auttaa paljon, esimerkiksi<br />
järjestää tapaamisen työvoimatoimistoon<br />
tietyn virkailijan<br />
luokse. Näin on löytynyt monelle<br />
työharjoittelu- ja koulutuspaikkoja.<br />
Asiakkaiden luottamus<br />
lämmittää<br />
Pia Boafo-Tulla kertoo alkuaikoina<br />
paaponeensa tulijaperheitä liikaa.<br />
Hän ja perhetyöntekijä Aija<br />
Myyryläinen olivat silloin toimiston<br />
ainoat työntekijät ja tekivät<br />
liikaa asioita ihmisten puolesta.<br />
He lähtivät tarvittaessa asiakkaidensa<br />
mukana esimerkiksi illalla<br />
sairaalaan.<br />
– Alussa olimme tunteella mukana.<br />
Tunteita on vieläkin, mutta<br />
nyt empatia on ammatillisempaa.<br />
Suurin onnistumisen merkkihän<br />
on, kun ihmiset pärjäävät ilman<br />
meitä.<br />
Nyt pakolaistoimistossa työskentelee<br />
Boafo-Tullan ja Myyryläisen<br />
lisäksi myös pakolaisohjaaja<br />
Sirpa Tenhovuori sekä Haukivuoren<br />
yksikössä pakolaisohjaaja<br />
Päivi Saloviin. Työnjako on joustavaa<br />
ja henki hyvä. Mieltä lämmittää<br />
myös entisten ja nykyisten asiakkaiden<br />
luottamus.<br />
Boafo-Tulla tuntee kaikki kahdeksan<br />
vuoden aikana Mikkeliin<br />
kiintiöpakolaisina tulleet, noin<br />
240 ihmistä nimeltä. Tosin ihan<br />
kaikkia lapsia hän ei pysty aina<br />
tunnistamaan, lapsethan kasvavat<br />
niin nopeasti.<br />
– Aina tuntuu kuitenkin mukavalta,<br />
kun joku nuori moikkaa<br />
kadulla. Usein joudun kysymään,<br />
kuka sinä oletkaan. Sitten nuori<br />
vastaa vahvalla Mikkelin murteella<br />
ja kertoo opinnoistaan tai<br />
työstään. <br />
Teksti Tiina Pelkonen<br />
Kuva Johannes Wiehn<br />
Ensimmäiset pakolaiset tulivat<br />
Mikkeliin 1990-luvulla.<br />
Monikulttuurikeskus<br />
Mimosa perustettiin YK:n<br />
rasisminvastaisena päivänä vuonna<br />
1999.<br />
Monikulttuurikeskus Mimosa<br />
järjestää kursseja ja toimintaa. Keskuksessa<br />
voi oppia suomea. Siellä<br />
opetetaan myös englantia, espanjaa,<br />
italiaa ja ranskaa.<br />
– Mimosan ensisijainen tehtävä<br />
ei kuitenkaan ole järjestää kielikursseja.<br />
Suomen kielen opetusresursseista<br />
on kuitenkin jatkuva<br />
pula, ja keskus joutuu paikkaamaan<br />
perusopetuksen puutteita,<br />
sanoo vs. toiminnanjohtaja Hilkka<br />
Wilkman.<br />
Kielikurssien lisäksi Mimosassa<br />
toimii muun muassa venäläisnaisille<br />
tarkoitettu perheklubi,<br />
kaikenikäisille suunnattu taidekerho,<br />
lapsille on satujen lukua,<br />
isommille tyttökerho, tanssikerho<br />
ja äiti-lapsi-kerho.<br />
Miehille on sporttilauantai ja<br />
naisille sporttisunnuntai. Sururyhmä<br />
kokoontuu torstaisin. Myanmarilaiset<br />
järjestävät illanvieton,<br />
ja Helsinkiin pääsee halvalla jouluostoksille<br />
Mimosan järjestämällä<br />
retkellä.<br />
Päivittäin keskuksessa käy 20–<br />
30 henkeä.<br />
Neuvoja ja tulkkausapua<br />
Kaiken kirjavan toiminnan ja kokoontumisten<br />
ohella keskuksen<br />
tärkeä tehtävä on toimia paikkana,<br />
josta maahanmuuttaja voi tulla<br />
kysymään neuvoa arkipäivän ongelmiin.<br />
– Me opastamme. Ja jos emme<br />
itse osaa, etsimme tahon, josta löytyy<br />
apua. Käymme maahanmuuttajien<br />
kanssa esimerkiksi sosiaalitoimistossa<br />
ja kirjastossa, Wilkman<br />
kertoo.<br />
Venäjältä tulleita neuvotaan<br />
paljon, koska heillä ei ole pakolaisten<br />
palveluja käytössään.<br />
Mimosan tehtävä on myös tarjota<br />
maahanmuuttaja-asiantuntemusta<br />
kaupunkilaisille ja viranomaisille<br />
sekä tuoda esiin monikulttuurisuutta<br />
esimerkiksi koululaisille<br />
ja päiväkoti-ikäisille.<br />
Mimosa on suosittu harjoittelupaikka<br />
sellaisille, joiden opintoihin<br />
liittyy monikulttuurisuusjak-<br />
Mimosa<br />
on toinen koti<br />
Mimosan toiminnanjohtaja Hilkka Wilkman viihtyy työssään, jonka kokee hyvin<br />
tarpeelliseksi. Työharjoittelijana keskuksessa on Sudanista kolme vuotta sitten<br />
Suomeen muuttanut Daniel Dong, joka työskenteli entisessä kotimaassaan kukkien<br />
kasvattajana.<br />
so. Opiskelijoita tulee paljon esimerkiksi<br />
Mikkelin ammattikorkeakoulusta<br />
ja Pieksämäen diakoniaammattikorkeakoulusta.<br />
– Joudumme usein myös sanomaan<br />
ei, koska kaikille työharjoittelijoille<br />
ei riittäisi mielekästä<br />
tekemistä ja ohjausta.<br />
Mikkelissä on vajaat 900 maahanmuuttajaa,<br />
50 eri kansallisuudesta.<br />
Myös Mimosan henkilökunta<br />
edustaa laajaa kirjoa: toimistossa<br />
työskentelee syntyperältään fi -<br />
lippiiniläinen, työharjoittelijana<br />
on sudanilainen, siivoojana vironvenäläinen,<br />
työelämään tutustujana<br />
bosnia-herzegovinalainen. Kaksi<br />
määräaikaista ohjaajaa voivat toimia<br />
epävirallisina tulkkeina ainakin<br />
venäjäksi ja englanniksi.<br />
Olenko rasisti?<br />
Hilkka Wilkmanin pesti on määräaikainen<br />
sijaisuus varsinaisen toiminnanjohtajan<br />
ollessa vanhempainlomalla.<br />
Elämän- ja arjenläheinen<br />
työ monikulttuurikeskuksessa<br />
on haastavaa.<br />
– Alussa mietin, miksi en tunnista<br />
esimerkiksi sudanilaisia tai<br />
myanmarilaisia ihmisiä kasvoista<br />
yhtä hyvin kuin meitä suomalaisia.<br />
Olenko tulossa vanhaksi, vai<br />
olenko kenties rasisti, Wilkman<br />
muistelee.<br />
Pian hän ymmärsi, että kysymys<br />
on tottumisesta. Pitää oppia<br />
katsomaan tarkemmin.<br />
Hän on myös joutunut katsomaan<br />
Suomea maahanmuuttajan<br />
silmin. Yleensä työnantajaa, joka<br />
ei suin päin rekrytoi maahanmuuttajaa,<br />
pidetään ennakkoluuloisena.<br />
Wilkman on tullut siihen<br />
tulokseen, että kyse voi olla pelosta<br />
toimia jotenkin väärin.<br />
– Maahanmuuttajan palkkaamiseen<br />
sisältyy paljon uutta ja tuntematonta.<br />
Työnantajakaan ei osaa<br />
tehdä heti kaikkia asioita oikein.<br />
Mutta virheiden kautta oppii kuitenkin<br />
parhaiten. <br />
27<br />
www.mol.fi/migration
Ainoa kasvava<br />
väestönosa<br />
Teksti Tiina Pelkonen<br />
Etelä-Savon maakunta kärsii poismuutosta ja väestön ikääntymisestä.<br />
Ainoa väestönosa, joka kasvaa, on maahanmuuttajat.<br />
Heitä on maakunnassa noin 2000, ja määrä lisääntyy<br />
50–100 hengen vuosivauhdilla.<br />
– Noin puolet maahanmuuttajista on kotoisin Venäjältä. Myös<br />
virolaisia on paljon. Lisäksi on Afganistanista, Sudanista, Myanmarista,<br />
Thaimaasta ja Bosnia-Herzegovinasta tulleita pakolaisia,<br />
kertoo erikoissuunnittelija Samuli Jalkanen Etelä-Savon TE-keskuksesta.<br />
Hän kertoo keskuksen viime keväänä julkaistusta tutkimuksesta,<br />
jonka mukaan maahanmuuttajista parhaiten työllistyvät ne, joilla<br />
on toisen asteen ammatillinen koulutus, varsinkin Suomessa hankittu.<br />
Toiseksi parhaiten työllistää korkeakoulutus.<br />
– Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on Etelä-Savossa lähes<br />
30. Pääkaupunkiseudulla työllisyys on noussut, mutta me laahaamme<br />
vielä perässä.<br />
Näin muuttajia tuetaan<br />
Tähän mennessä TE-keskus on tukenut maahanmuuttajien työllistymistä<br />
heille suunnatuilla työvoimakoulutuksilla, työharjoittelumahdollisuuksilla,<br />
työkokeilla, palkkatuetulla työllä ja ESRprojekteilla.<br />
Kontakti-projekti alkoi vuonna 2001 ja loppuu ensi vuonna. Se<br />
on tarjonnut maahanmuuttajien kotoutumiselle ja työllistymiselle<br />
normaalitoiminnan lisäksi viranomaisverkoston sekä työnantajien<br />
ja maahanmuuttajien tapaamispaikan.<br />
Lyhyempi, yli vuoden mittainen, maahanmuuttajien koulutusprojekti<br />
antaa maahanmuuttajille perinteisen luokkahuoneen kielenopetuksen<br />
sijasta työelämän suomenkielen taitoa työharjoittelun<br />
kautta.<br />
– Savonlinnassa toimii pilottiryhmä. Keräämme tietoa seuraavaa<br />
kertaa varten.<br />
Pian alkava kolmas ESR-kausi lupaa lisää. TE-keskuksella on<br />
suunnitteilla kaksi suurehkoa projektia maahanmuuttajille. Viiden<br />
itäsuomalaisen TE-keskuksen alueella pureuduttaisiin työperusteiseen<br />
maahanmuuttoon. Hankkeella helpotettaisiin työvoiman saantia<br />
tietyille työvoimavaltaisille aloille.<br />
Toinen suunnitelmissa oleva hanke liittyisi kotoutumiseen ja<br />
kehittäisi suomen kielen oppimismuotoja.<br />
– Toivottavasti saamme Savonlinnaan ja Mikkelin seudulle vielä<br />
pari pakolaishankettakin. Odotamme niille työministeriöstä<br />
ERF-rahoitusta. <br />
Kuntien halukkuus sijoittaa pakolaisia ja<br />
muita humanitaarisista syistä tulleita on<br />
vähentynyt, sillä heidän vastaanottonsa<br />
asettaa suuria vaatimuksia kuntien<br />
palvelujärjestelmälle ja palveluista<br />
huolehtivalle henkilöstölle.<br />
Teksti ja kuva Iita Kettunen<br />
Näin on käynyt myös useissa Tampereen seutukunnissa.<br />
Niinpä kesällä 2007 näki päivänvalon Alma,<br />
alueellinen maahanmuuttajatyön kehittämisyksikkö,<br />
jonka tavoitteena on koota yhteen asiakastyön osaaminen<br />
palvelemaan Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan,<br />
Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven alueella asuvia<br />
maahanmuuttajia. Alman tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajien<br />
palveluja muun muassa alkuvaiheen vastaanotossa,<br />
palveluohjauksessa, mielenterveystyössä sekä parantamalla<br />
työntekijöiden tietotaitoa maahanmuuttaja-asiakkaista.<br />
Hallinnollisesti Alma kuuluu Tampereen kaupungin<br />
hyvinvointipalveluihin.<br />
Asiakastyötä<br />
maahanmuuttajatyön sijaan<br />
Alman myötä tehdään osaamista näkyvämmäksi. Työntekijöiden<br />
avuksi kootaan tietopaketti eri tahoista, joista he voivat<br />
saada kysymyksiinsä vastauksia.<br />
– Maahanmuuttajien kanssa pidempään työskennelleillä<br />
on tietenkin enemmän tietoa vaikkapa eri kulttuureista.<br />
On kuitenkin muistettava, että maahanmuuttaja-asiakkaan<br />
kanssa ei aina tehdä maahanmuuttajatyötä, vaan sen<br />
alan työtä, mitä palvelua asiakas on tullut hakemaan, painottaa<br />
Alman vetäjä Virpi Tolonen.<br />
On uskallettava soveltaa myös omaa ammattitaitoa. Kokeneenkin<br />
työntekijän ammattitaito voi ”hävitä”, kun sisään<br />
astuu maahanmuuttaja.<br />
Pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanoton alkuvaiheessa<br />
ja muissa vastaanoton erityistilanteissa Tampereen maahanmuuttajapalveluissa<br />
työskentelevä henkilöstö toimii seutukunnan<br />
työntekijöiden tukena.<br />
– Olisi hyvä, jos humanitaarisista syistä ja kiintiöpakolaisina<br />
tulleilla olisi jokin yhteinen koordinaatio, jotta ministeriön<br />
ei tarvitsisi neuvotella erikseen joka kunnan kanssa vastaanotosta.<br />
Näin pienemmätkin kunnat saisivat tukea siihen.<br />
Pyörää ei tarvitse<br />
keksiä uudelleen<br />
Alma palvelee myös opiskelijoita ja avioliiton tai työperäisten<br />
syiden vuoksi tulleita, joilla kaikilla on suuri tiedontarve<br />
palveluista. Vesilahden kunnassa asuu verraten paljon<br />
avioliiton kautta ulkomailta tulleita naisia. Rea Rintakoski<br />
työskentelee perhetyöntekijänä Vesilahden sosiaalitoimessa.<br />
Hän kaipaa Almalta tukea asiakkaidensa kulttuurien<br />
kohtaamiseksi, mutta myös asiakkailleen omakielistä informaatiota<br />
tarjolla olevista palveluista.<br />
– Asiakkaamme eivät tiedä, millaista apua sosiaalitoimi<br />
voisi heille tarjota, eivätkä näin ollen osaa sitä meiltä<br />
hakeakaan.<br />
Myös Kangasalan kunnan Vatialan ja Suoraman alueiden<br />
päivähoidon aluejohtajat Tuija Pitkänen ja Kirsi Vattulainen<br />
kiittelevät Alman esiinmarssia.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
28
KOTOUTUMINEN<br />
lmasta apua<br />
siakastyöhön<br />
Alman ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa odotukset ovat korkealla. Ohjausryhmässä on edustajat kaikista hankekunnista, SPR:n Hämeen piiristä, maahanmuuttajaneuvostosta<br />
ja Heshu ry:stä. Kuvassa mukana (oik.) Kirsi Vattulainen Kangasalan Suoramalta, Alman vetäjä Virpi Tolonen, Kangasalan Vatialasta Tuija<br />
Pitkänen ja Rea Rintakoski Vesilahdelta.<br />
– On hyvä, että pyörää ei tarvitse<br />
keksiä uudelleen, vaan voi hyödyntää<br />
verkoston asiantuntemusta,<br />
iloitsee Tuija Pitkänen.<br />
Yhtenä tärkeänä tavoitteena<br />
Pitkänen näkee myös henkilöstön<br />
oman asennekasvatuksen.<br />
– Tällä tarkoitan vaikkapa sitä,<br />
kuinka kohdata maahanmuuttajaasiakas,<br />
jos ei ole yhteistä kieltä.<br />
Suoraman päiväkotien maahanmuuttaja-asiakkaat<br />
ovat pääosin<br />
avioliiton kautta tai työperäisten<br />
syiden vuoksi paikkakunnalle<br />
muuttaneita. Heidän määränsä lisääntyy<br />
koko ajan.<br />
– Olemme heränneet uuden tiedon<br />
tarpeeseen. Toivomme Alman<br />
kautta koulutusta henkilökunnalle<br />
ja työyhteisöjen kehittämistä, sanoo<br />
Kirsi Vattulainen.<br />
Alman moniammatillinen ohjausryhmä<br />
on koottu kuntien eri<br />
sektoreilta.<br />
– On ymmärretty, että maahanmuuttajat<br />
eivät ole vain sosiaalitoimen<br />
vaan laajasti muidenkin alojen<br />
asiakkaita, sanoo Tolonen.<br />
– Ylipäänsä maahanmuuttajien<br />
kanssa tulisi tehdä enemmän moniammatillista<br />
yhteistyötä. Työntekijä<br />
voisi uuden asiakkaan kohdatessaan<br />
kysellä tietoja kollegalta,<br />
joka on aikaisemmin ollut tekemisissä<br />
kyseisen asiakkaan kanssa. Almassakin<br />
haluamme alkaa kehittää<br />
maahanmuuttaja-asiakastyötä maahanmuuttajatyön<br />
sijaan. <br />
Konsultit auttavat<br />
asiakastyössä<br />
Stakesin ylläpitämä maksuton Sosiaaliportti.fi<br />
-verkkopalvelu välittää sosiaalialan<br />
ammattilaisille tietoa.<br />
Konsultointipalvelussa voi kysyä<br />
neuvoa ja tukea eri konsulttiryhmiltä.<br />
Ryhmä lähettää vastauksensa noin viikon<br />
kuluessa.<br />
Eri ryhmiä ovat ammattietiikka, erityisryhmien<br />
asuminen, henkilökohtainen<br />
apu, kehitysvammaisuus, kuurot ja<br />
kuurosokeat, lastensuojelun sijaishuolto,<br />
maahanmuuttaja-asiakastyö, näkövammaisuus,<br />
perhekeskustoiminta, romaniasiat,<br />
seksuaalisuus, varhaiskasvatus,<br />
vauvaperhetyö ja väkivalta.<br />
Maahanmuuttajat-konsulttiryhmää<br />
koordinoi uusi maahanmuuttaja-asiakastyön<br />
kehittämisyksikkö ALMA. Konsulttiryhmä<br />
vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät<br />
sosiaali- ja mielenterveyspalvelujen<br />
monikulttuuriseen asiakastyöhön, kriisija<br />
traumatyöhön, kotoutumisen prosesseihin<br />
sekä rasismiin ja syrjintään. Konsulttiryhmä<br />
koostuu sekä julkisen että<br />
kolmannen sektorin maahanmuuttajaasiakastyön<br />
ammattilaisista, jotka toimivat<br />
sosiaali- ja mielenterveyspalveluissa<br />
eri puolilla Suomea.<br />
Käyttö vaatii kirjautumisen palveluun.<br />
<br />
29<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Muistojen jakaminen on tärkeää maahanmuuttaja-vanhuksille:<br />
Muistelu lohduttaa<br />
Muistojen kodissa ikääntyneet muistelevat nuoruuttaan ja kotimaataan omalla äidinkielellään.<br />
Kultaisten ja kipeiden muistojen jakaminen yhdessä on tehokas lääke vanhusten yksinäisyyteen.<br />
Vanhuus vieraassa maassa ei ole helppoa. Tämä ymmärretään turkulaisessa Muistojen kodissa, joka<br />
avasi ovensa pari vuotta sitten.<br />
Teksti ja kuvat Taina Kettuvuori<br />
Erityisesti yksinäisyys vaivaa<br />
ikääntyneitä. Yksinäisyys<br />
lamaannuttaa ja aiheuttaa<br />
masennusta, kertoo Muistojen<br />
kodin perustaja ja toiminnanjohtaja,<br />
suomenturkkilainen Hülya<br />
Kytö, 60.<br />
Maahanmuuttaja-vanhuksille tarkoitetun<br />
Muistojen kodin Kytö perusti,<br />
koska hän näki, että he tarvitsivat<br />
omaa paikkaa, jossa voi tavata tuttuja<br />
ja tutustua uusiin ihmisiin. Muistojen<br />
koti on siis kyläilypaikka ja auki<br />
arkipäivisin. Silloin siellä on paikalla<br />
henkilökuntaa, joka keittelee pyynnöstä<br />
niin kahvit kuin teetkin.<br />
Yksinäisyyden syyt<br />
Kytö on asunut Suomessa kolmi-<br />
senkymmentä vuotta ja tehnyt koko<br />
ajan työtä Suomeen muuttaneiden<br />
ulkomaalaisten kanssa. Hän on<br />
huomannut, että varsinkin vanhusten<br />
yksinäisyyden taustalta löytyy<br />
yleensä aina sama syy: huono suomen<br />
kielen taito.<br />
– Moni heistä on tullut Suomeen<br />
silloin, kun suomen kielen opetus<br />
oli todella huonosti järjestetty. He<br />
osaavat suomea hyvin vähän tai eivät<br />
lainkaan. Tosin ei kieliopinnoissa<br />
nykyäänkään ikääntyneitä huomioida<br />
kuten pitäisi.<br />
Kielitaidon puuttumisen vuoksi<br />
jäävät uuden kotimaan tavat ja arvot<br />
vieraiksi.<br />
– Silloin myös oma elämä uudessa<br />
kotimaassa tuntuu vieraalta ja<br />
jatkuva ulkopuolisuuden tunne alkaa<br />
ahdistaa, Kytö selittää.<br />
Kaikille yhteinen koti-ikävä<br />
Kielitaidoton vanhus eristäytyy helposti<br />
kotiinsa, joka on hänelle ainut<br />
tuttu ja turvallinen ympäristö.<br />
Eristäytyminen on ymmärrettävää.<br />
Kytö muistuttaa, että jokapäiväisten<br />
asioiden hoitaminen on hankalaa,<br />
jos ei ymmärrä, mitä ympärillä<br />
puhutaan.<br />
– Silloin asioiden hoitamiseen<br />
ja liikkumiseen ulkona liittyy aina<br />
etukäteen jännittämistä ja monenlaista<br />
pelkoa: entä jos minua ei ymmärretä<br />
enkä saa asioita toimitetuksi,<br />
entä jos eksyn, entä jos...<br />
On raskasta elää kielitaidottomana<br />
kulttuurissa, joka on itselle<br />
täysin vieras.<br />
– Mutta onneksi meillä on muistot,<br />
huokaisee Kytö.<br />
– Muistojen avulla pääsee aikaan<br />
ja paikkaan, jonne tuntee aidosti<br />
kuuluvansa. Ei ihme, että yksinäisillä<br />
vanhuksilla on suuri koti-ikävä.<br />
He kaipaavat oman kotimaansa<br />
tuttuja tapoja ja arvomaailmaa,<br />
jonka he ovat lapsuudessaan<br />
omaksuneet.<br />
Koti-ikävä on Kydöllekin tuttu<br />
tunne, vaikka hän osaakin suomea<br />
hyvin ja uuden kotimaan kulttuuri<br />
on tuttu.<br />
– Koti-ikävä on meille kaikille<br />
tuttu seuralainen. Kun koti-ikävä<br />
iskee, muistot lohduttavat. Ja kaikki<br />
merkit omasta kotimaasta, valokuvat<br />
ja musiikki, ruoka ja kirjallisuus.<br />
Muistelemisen tärkeys<br />
Aina muistot eivät ole kauniita,<br />
mutta kipeiden muistojen kertominen<br />
ja jakaminen se vasta tärkeää<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
30
Muistojen koti on Turun Kuninkojantien varrella sijaitseva pieni punainen mökki.<br />
Kuvassa Jenia Narendara (vas.), Sylvi Vainonen ja Hülya Kytö.<br />
t Sylvi Vainosella on tallessa lapsuuden ajoilta Ystäni-kirja, joka merkitsi hänelle vaikeina sotaaikoina<br />
paljon.<br />
onkin. Näin sanoo Sylvi Vainonen,<br />
70. Hän on inkerinsuomalainen paluumuuttaja,<br />
asunut Suomessa 16<br />
vuotta ja osaa suomea hyvin.<br />
Vainosella on takanaan paljon<br />
kipeitä muistoja, jo lapsuudesta<br />
asti.<br />
– Meillä inkerinsuomalaisilla ei<br />
ollut lapsuutta lainkaan. Se oli surullista<br />
aikaa. Meitä ei hyväksytty<br />
missään ja karkotettiin jatkuvasti<br />
paikasta toiseen, Vainonen kertoo<br />
ja toteaa sitten lyhyesti:<br />
– Ei minulla oikeastaan ole omaa<br />
kotimaata.<br />
Vainosen lapsuus ja nuoruus oli<br />
aikaa, johon kuului niin nälkä, sairaudet<br />
kuin kuolemakin. Ja Siperia.<br />
Hän on muistellut kipeitä kokemuksiaan<br />
Muistojen kodissa ja<br />
kulttuuriohjaaja Jenia Narendra,<br />
44, on tallentanut muistelut Muistojen<br />
kodin omiin arkistoihin.<br />
– Menneiden muisteleminen<br />
ja niistä puhuminen merkitsee minulle<br />
paljon. Se, joka kuuntelee, ei<br />
kiellä minun kokemuksiani, Vainonen<br />
sanoo.<br />
Muistot yhdistävät sukupolvia<br />
Muistojen kodin toimintaan kuuluvat<br />
myös kuukausittaiset Oma maa<br />
-päivät. Silloin esillä on yksi maa ja<br />
sen historia, tavat ja arvot.<br />
– Sen lisäksi, että vanhukset<br />
voivat muistella yhdessä omaa kotimaataan,<br />
he saavat myös toisil-<br />
taan neuvoja, miten omaa kulttuuria<br />
voi pitää yllä uudessa asuinmaassaan,<br />
kertoo bulgarialaissyntyinen<br />
Jenia Narendra, joka on valmistunut<br />
Turun yliopiston kulttuurihistorian<br />
laitokselta.<br />
Narendra on huomannut, että<br />
vanhat ihmiset saavat toisiltaan tukea,<br />
joka auttaa heitä säilyttämään<br />
yhteyden lapsiinsa ja lastenlapsiinsa<br />
vieraissakin olosuhteissa.<br />
– On tärkeää rohkaista vanhoja<br />
jakamaan muistonsa myös nuorempien<br />
sukulaisten kanssa. Näin<br />
he siirtävät kulttuuriperintöä seuraaville<br />
sukupolville. Kun nuori<br />
tuntee omat juurensa, hänen on<br />
helpompi elää kahdessa kulttuurissa,<br />
Narendra painottaa.<br />
Sylvi Vainonen haluaa nostaa<br />
esille myös ”ihan tavallisen yhdessäolon<br />
ja yhdessä tekemisen merkityksen”.<br />
– Olen esimerkiksi pitänyt<br />
Muistojen kodissa kurssin, jossa<br />
opetin postikorttien tekemistä.<br />
Oli mukava opettaa, siirtää taitoja<br />
muille, Vainonen kertoo innostuneena.<br />
– Ja mukavaa oli meillä kurssilaisillakin!<br />
huudahtaa Narendra. Sitten<br />
hän ja Vainonen alkavat muistella<br />
kurssin hauskoja hetkiä, ja huone<br />
on äkkiä iloa täynnä.<br />
Muistojen koti tuntuu myös antavan<br />
muistoja, ja vieläpä mukavia<br />
sellaisia. <br />
Mikä Muistojen koti?<br />
Turussa toimiva Muistojen koti on maahanmuuttaja-vanhuksille tarkoitettu tapaamispaikka,<br />
jonka toiminnassa huomioidaan vanhojen ihmisten omat kulttuuritaustat.<br />
Muistojen kodin toiminnasta vastaa turkulaisten maahanmuuttajanaisten perustama<br />
DaisyLadies-yhdistys, jossa on edustettuna 37 eri kansalaisuutta. Jäseniä<br />
on 160. Mukana Muistojen koti -toiminnassa on myös Turun inkerinsuomalaisten<br />
paluumuuttajien yhdistys.<br />
Muistojen koti on saanut avustusta Turun kaupungilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä.<br />
Avustukset kattavat tilat ja yhden työntekijän palkkakustannukset.<br />
Muuten Muistojen koti -toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisvoimin ja työharjoittelijoiden<br />
avulla. Epävarma rahoituspohja hankaloittaa toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteistä<br />
suunnittelua.<br />
Lisätietoja Muistojen kodin toiminnasta saa kulttuuriohjaaja Jenia Narendralta,<br />
puh. (02) 2441 229.<br />
”Vanhusten kulttuuritausta on<br />
huomioitava”<br />
Ulkomaalaissyntyisiä yli 65-vuotiaita maahanmuuttajia on Suomessa tällä hetkellä<br />
noin 11 000. Heidän määränsä kasvaa jatkuvasti.<br />
Useissa selvityksissä on todettu, että ikääntyneet maahanmuuttajat tarvitsevat<br />
erityisiä kuntapalveluja, jotka on räätälöity heitä varten. Työministeriön kotouttamislakiin<br />
liittyvä seurantakysely paljastaa kuitenkin karun todellisuuden.<br />
Monissa kunnissa yli 64-vuotiaiden maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut on<br />
järjestetty huonosti. Kunnat eivät ole järjestäneet heille palveluja joko lainkaan, tai<br />
niiden saatavuudessa ja laadussa on paljon parantamisen varaa.<br />
Suomenturkkilainen Hülya Kytö, 60, on seurannut läheltä maahanmuuttajavanhusten<br />
elämää. Hän kertoo, että avun tarve on suuri ja kaikilla näillä ikäihmisillä<br />
on aina sama toive avun tarjoajille:<br />
- Vanhuspalveluissa pitäisi huomioida apua tarvitsevien oma kulttuuritausta,<br />
koska heille oman kulttuurin arvot ja tavat ovat erittäin tärkeitä. On tärkeää nähdä<br />
erot eri kulttuurien välillä.<br />
– Ei ole olemassa mitään yhtä ja yhtenäistä, niin sanottua maahanmuuttajakulttuuria,<br />
Kytö painottaa.<br />
31<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
monitorin<br />
vieraana<br />
Sarjassa jututamme tieteen, kulttuurin ja työelämän kansallisesti ja kansainvälisesti<br />
tunnettuja suomalaisia vaikuttajia.<br />
Avioliitot yli kulttuurirajojen päättyvät usein eroon<br />
Pitkä matka mummolaan<br />
Kun lasten isä on kotoisin Karibialta, asuvat<br />
puolet lasten sukulaisista aivan liian kaukana.<br />
Kirjailija Marianne Backlén on kirjoittanut<br />
monikulttuuristen perheiden ja lasten<br />
ongelmista.<br />
Teksti Tiina Pelkonen<br />
Kuva Markku Nyytäjä<br />
Kirjailijan kotona on aurinkoisena<br />
aamuna hiljaista,<br />
kun lapset ovat koulussa.<br />
Arka kissa käy nuuhkaisemassa tulijaa.<br />
Vanha talo Helsingin Tehtaankadulla<br />
henkii tyyneyttä.<br />
– Onhan täällä rauhallista asua,<br />
vaikka on ahdasta, Marianne Backlén<br />
toteaa.<br />
Hänellä on kolme lasta avioliitostaan<br />
jamaikalaissyntyisen miehen<br />
kanssa. Monikulttuurisuus<br />
kuului hänen elämäänsä jo ennen<br />
liittoa, vaikka itse sanaa hän pitää<br />
onttona. Hän antaa luettavaksi<br />
Svenska Dagbladetin sivuilta tulostamansa<br />
jutun. Ruotsalainen keskustelu<br />
aiheesta on ilmeisesti pidemmällä<br />
kuin meillä.<br />
– Tässä sanotaan, että idea monikulttuurisuudesta<br />
vain vahvistaa<br />
niitä vastakkainasetteluja, joita yritetään<br />
ratkaista.<br />
Marianne Backlén on julkaissut<br />
12 kirjaa, joista neljä on käännetty<br />
suomeksi. Hän kirjoittaa ruotsiksi,<br />
mutta on käynyt suomenkielisen<br />
koulun. Myös lastensa kanssa<br />
hän puhuu suomea.<br />
– Ajattelin silloin, että miehelleni<br />
on joka tapauksessa tärkeämpää<br />
oppia suomi kuin ruotsi. Hän<br />
puhuu lapsille englantia, ja heille<br />
kolme kieltä olisi ollut liikaa, Backlén<br />
sanoo, ja lisää naurahtaen:<br />
– Tästähän suomenruotsalaiset<br />
eivät pidä.<br />
Avioliitto päättyi eroon kymmenen<br />
vuotta sitten. Kuopus oli<br />
silloin vielä vauva, ja Backlén ihmettelee<br />
vieläkin, miten silloin<br />
selvisi yksin kolmen pienen lapsen<br />
kanssa. Miehellä oli uusi lapsi<br />
tulossa toisen naisen kanssa, ja<br />
suhde oli jatkunut pitkään.<br />
Romaanillaan Karma, joka ilmestyi<br />
vuonna 2002, Backlén survaisi<br />
epäaidon suvaitsevaisuuden<br />
muuria. Hän paljasti, että jonkinasteinen<br />
moniavioisuus kuuluu<br />
monen afrikkalaisen ja karibialaisen<br />
miehen elämään.<br />
– Ei meillä ollut kukaan vielä<br />
sanonut suoraan, mitä riskejä piilee<br />
maahanmuuttajamiesten ja suomalaisten<br />
naisten kulttuurieroihin<br />
kaatuvissa liitoissa.<br />
Backlén sai kuitenkin tukea<br />
monilta kohtalotovereiltaan, koska<br />
kirjoitti asiasta, jonka hyvin tunsi.<br />
Hänellä oli laaja verkosto ystäväperheitä,<br />
joiden äiti oli suomalainen<br />
ja isä muualta muuttanut.<br />
Nyt valtaosa näistä perheistä on hajonnut,<br />
ja äidit jääneet tummasilmäisten<br />
lastensa yksinhuoltajiksi.<br />
Siteet äiteihin ovat tallella, mutta<br />
monet isät ovat Backlénin tuttavapiiristä<br />
kadonneet.<br />
Sukulaiset ovat kaukana<br />
Helsingin Ullanlinnassa jamaikalais-suomalaiset<br />
lapset eivät ole<br />
kohdanneet rasismia. Maahanmuuttajia<br />
ei tällä alueella paljon ole, ei<br />
ainakaan kokonaisia perheitä. Päivähoidossa<br />
ja koulussa ei lapsia ole<br />
kiusattu, vaikka Malmilla ja Vuosaaressa<br />
asuvien tuttavaperheiden<br />
lapset ovat kiusaamisen vuoksi<br />
vaihtaneet koulua.<br />
Neekeri-sanaa lapset ovat joskus<br />
joutuneet kuulemaan, ja he<br />
kokevat sen loukkaavana. Toisaalta<br />
he ovat sitä mieltä, että sanan<br />
käyttö on sallittua heille itselleen,<br />
leikkimielessä.<br />
– He ovat omaksuneet amerikkalaista<br />
hip-hop-asennetta ja<br />
kielenkäyttöä. Kuusitoistavuotias<br />
Michael haluaisi oppia isänsä<br />
tavan murtaa englantia jamaikalaisittain.<br />
Backlén on surullinen siitä, että<br />
lapset ovat vuosien varrella tavanneet<br />
Vantaalla asuvaa isäänsä<br />
liian harvoin, jotta olisivat voineet<br />
perehtyä jamaikalaiseen kulttuuriin.<br />
Viime aikoina tapaamisia<br />
on kuitenkin järjestynyt entistä<br />
useammin.<br />
Lasten yhteys jamaikalaisiin<br />
sukulaisiin on ollut vain satunnaista.<br />
– Aikaisemmin lähetin kirjeitä<br />
ja joulukortteja Jamaikalle, mutta<br />
nyt heidän isoäitinsä on muuttanut<br />
enkä ole saanut hänen uutta<br />
osoitettaan. Itselläni on hyvin vähän<br />
sukulaisia, ja se on puute lasteni<br />
elämässä.<br />
Jamaikalle ei apurahoilla elävällä<br />
kirjailijalla ole varaa lapsiaan<br />
viedä. Ylipäänsä, yhteydenpito sinne<br />
päin pitäisi Backlénin mukaan<br />
järjestyä isän kautta.<br />
Backlén asui Jamaikalla vuosina<br />
1989–1990 ja kirjoitti maasta<br />
romaanin vuonna 1993. Hän on<br />
miettinyt, miten Jamaikan historia<br />
vaikuttaa edelleen perheiden<br />
elämässä. Suuri osa väestöstähän<br />
tuotiin Afrikasta orjina. Naiset<br />
ja miehet erotettiin toisistaan,<br />
ja perheet elivät erillään.<br />
– Näin Jamaikalla paljon yksinhuoltajaperheitä,<br />
joissa äiti kantoi<br />
yksin vastuun lapsistaan. Se on<br />
ollut minunkin kohtaloni.<br />
Eurooppa on linnoitus<br />
Kirjojen painokset, varsinkin suomenruotsalaisten,<br />
ovat Suomessa<br />
pieniä. Suurin osa Marianne Backlénin<br />
tuotannosta on luettavissa<br />
vain ruotsiksi.<br />
Jotta niitä myytäisiin Ruotsissa<br />
yhtä halvalla kuin muitakin kirjoja<br />
siellä myydään, niillä pitäisi olla<br />
ruotsalainen kustantaja. Kolme kirjaa<br />
Backlénilta kustannettiin Ruotsissa<br />
1980-luvulla, mutta ei uusimpia.<br />
Näin ollen useimmat hänen kirjojensa<br />
lukijat löytyvät vain suomenruotsalaisesta<br />
vähemmistöstä.<br />
Kirjamyynnillä ei siis tätä taloutta<br />
pystyssä pidetä. Onneksi Backlén<br />
on kuitenkin saanut apurahoja<br />
niin, että on voinut elää kirjailijana<br />
yli 30 vuotta.<br />
Backlén on syntynyt Helsingissä,<br />
opiskellut yliopistossa kieliä,<br />
kirjallisuutta, uskontotiedettä<br />
ja sosiologiaa.<br />
Hänen kaksi uusinta kirjaansa<br />
on käännetty suomeksi, ja Karma<br />
saikin paljon huomiota. Uusin,<br />
Linnoitukset, ilmestyi suomeksi<br />
viime vuonna. Backlén hymyilee<br />
hiukan ironisesti:<br />
– Olen pettynyt, että sitä ei arvosteltu<br />
Helsingin Sanomissa. Siitä<br />
jää aina sellainen tunne, että kirjaa<br />
ei olisi olemassakaan. Keväällä<br />
sitä myytiin Akateemisessa kirjakaupassa<br />
kolmella eurolla!<br />
Linnoitukset kertoo nuoren afrikkalaismiehen<br />
murhasta. Kirjan<br />
nimi viittaa Loviisan bastioneihin.<br />
Se on myös vertauskuva Euroopasta,<br />
joka sulkee rajansa parempaa elä-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
32
Marianne Backlénin romaani Karma herätti ilmestyessään vuonna 2002 keskustelua. Se oli suorasukainen kuvaus monikulttuurisen<br />
perheen valta- ja vastuusuhteista. – Kirjoitan siitä, minkä tunnen ja mikä on itseäni lähinnä.<br />
mää etsiviltä maahanmuuttajilta.<br />
Päähenkilö Ulla rakastuu amerikkalaiseen<br />
psykologiin, jolla on yhteyksiä<br />
ääriliikkeisiin.<br />
Backlénin luomien hahmojen<br />
kohtalot jäävät askarruttamaan lukijoiden<br />
mieliä pitkään senkin jälkeen,<br />
kun kirja on työnnetty luettuna<br />
hyllyyn. Onko pian tulossa<br />
uutta luettavaa?<br />
– Nuortenromaani Tro, hiphop<br />
och kärlek, ilmestyy keväällä. Se<br />
voitti Fontana Median palkinnon.<br />
Kirjan 15-vuotias päähenkilö pohtii,<br />
ollako fruittari, hiphoppari, emo<br />
vai gootti. Pojan mummi on pappi<br />
ja pikkusisko adoptoitu Namibiasta.<br />
Olen omistanut kirjan lapsilleni.<br />
<br />
33<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
TUTKITTUA<br />
Heini Paavola kiinnostui aiheesta, kun<br />
hänellä itsellään alkoi olla yhä enemmän<br />
monikulttuurisia oppilaita.<br />
Tutkitussa päiväkodissa monikulttuurisuuskasvatus vasta alussa<br />
Erilaisuus jäi huomioimatta<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Kuva image library choise<br />
Maahanmuuttajalapsen<br />
kannalta olisi suotuisaa,<br />
että opettajilla olisi tietoa<br />
myös muista kulttuureista. Tieto<br />
taustoista auttaisi opettajaa lähestymään<br />
lasta ja toimimaan joustavasti<br />
vaikeissakin tilanteissa.<br />
– Helsingissä on alueita, joilla<br />
on jo vuosia tehty pitkäjänteistä<br />
monikulttuurisuustyötä. Sitten<br />
on niitä, jotka ovat vastikään<br />
havahtuneet asiaan, Heini Paavola<br />
sanoo.<br />
Ajatteluun uusia välineitä<br />
Paavola tutki väitöksessään Monikulttuurisuuskasvatus<br />
päiväkodin<br />
monikulttuurisessa esiopetusryhmässä<br />
yhtä esiopetusryhmää. Koska kyseessä<br />
on tapaustutkimus, tuloksia<br />
ei voi yleistää. Tutkimus tulisikin<br />
suhteuttaa osaksi laajempaa<br />
kokonaisuutta.<br />
– Tutkimusta voi käyttää hyödyksi<br />
miettimällä, mitä monikulttuurisuuskasvatus<br />
meidän päiväkodissa<br />
on, Paavola perustelee.<br />
Yhä useammin päiväkodissa on eri kielija<br />
kulttuuriryhmiin kuuluvia lapsia. Vaikka<br />
maahanmuuttajalapsista suuri osa on syntynyt<br />
Suomessa, heidän kotoa saamansa kulttuuriperintö<br />
poikkeaa siitä suomalaisesta kulttuuriperinnöstä, jota<br />
päiväkodeissa ja kouluissa opetetaan.<br />
Väitöstutkimuksen tehtävänä<br />
on pyrkiä laajentamaan näkökulmaa<br />
erityisesti monikulttuuristen<br />
esiopetusryhmien toimintaan, mutta<br />
myös monikulttuurisuuskasvatukseen<br />
yleensä ja tuomaan ajattelun<br />
välineitä monikulttuurisuuskasvattajina<br />
toimivien esiopettajien<br />
käytännön työhön.<br />
Tutkitussa päiväkodissa kasvattajat<br />
edustivat kasvatusnäkemyksissään<br />
oppilaan taidot huomioivaa<br />
lapsikeskeistä näkökulmaa.<br />
Opettajat pitivät monikulttuurisuutta<br />
myönteisenä ja korostivat<br />
lapsen yksilöllisten taitojen ja<br />
kulttuuri- ja kielitaustojen olevan<br />
kasvatus- ja esiopetustoiminnan perusta.<br />
Se ei kuitenkaan tullut esille<br />
esiopetuksen ohjatussa toiminnassa.<br />
Opetus suunniteltiin siten,<br />
että kaikkia lapsia koskivat samat<br />
tavoitteet ja sisällöt. Käytännössä<br />
opetus oli tyypillistä yksikulttuuriselle<br />
suomalaislapsiryhmälle<br />
suunniteltua. Myöskään päiväkodin<br />
tiloissa lasten monikulttuuriset<br />
taustat eivät tulleet esille.<br />
Kriittinen pohdinta puuttui<br />
Päiväkodissa monikulttuurisuuskasvatuksen<br />
käytännön toteuttamisesta<br />
puuttuivat keinot. Osittain<br />
tämä johtui opettajien vähäisistä<br />
monikulttuurisuuskasvatustiedoista<br />
mutta myös siitä, että<br />
monikulttuurisuuskasvatusta<br />
ei pohdittu kriittisesti kasvattajien<br />
kesken.<br />
Paavola toteaakin, että tavoitteet<br />
ja sisällöt noudattelivat esiopetuksen<br />
perusteita, mutta keinot<br />
ja menetelmät niiden toteuttamiseksi<br />
olivat vähäisiä.<br />
Opettajien mukaan monikulttuurisuuskasvatus<br />
koski vain ”muita”<br />
eli maahanmuuttajataustaisia<br />
lapsia eikä koskenut valtakulttuuriin<br />
kuuluvia. Ryhmän omat opettajat<br />
eivät nähneet itseään varsinaisina<br />
monikulttuurisuuskasvattajina<br />
vaan heiksi luokiteltiin muun<br />
muassa Suomi vieraana kielenä<br />
-opettaja.<br />
Tutkimustuloksien mukaan<br />
opetuksen keskeisenä päämääränä<br />
oli vähemmistölasten nopea sopeuttaminen<br />
valtakulttuuriin. Opetus<br />
pohjautui valtakulttuurin näkökulmasta<br />
laadittuun opetussuunnitelmaan<br />
ja kaikille oppilaille asetettiin<br />
samat tavoitteet.<br />
– Muiden monikulttuurisuuskasvatuksessa<br />
alkuvaiheessa olevien<br />
ryhmien tilanne voi näyttää samanlaiselta,<br />
mutta myös muunlaiselta,<br />
Paavola muistuttaa. <br />
Heini Paavola:<br />
Monikulttuurisuuskasvatus<br />
päiväkodin monikulttuurisessa<br />
esiopetusryhmässä. 2007, Helsingin<br />
yliopisto. Tutkimuksia 283.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
34
Työpaikoilla ei edistetä<br />
riittävästi monimuotoisuutta<br />
Työyhteisöjen johto ei huomioi henkilöstön ja<br />
asiakaskunnan lisääntyvää monimuotoisuutta<br />
tarpeeksi. Organisaatiot vetoavat usein tasaarvoon<br />
ja lainsäädännön velvoitteisiin ja<br />
kohtelevat työntekijöitään samoin periaattein.<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Maahanmuuttajat pyritään<br />
nopeasti sulauttamaan<br />
olemassa oleviin<br />
järjestelmiin, työkulttuuriin ja tapoihin.<br />
Vain muutamassa organisaatiossa<br />
kulttuurista monimuotoisuutta<br />
pidetään investointina,<br />
mahdollisuutena löytää uusia kykyjä<br />
tai oppimisen lähteenä.<br />
Tämä selviää Aulikki Sippolan<br />
väitöstutkimuksesta Essays on Human<br />
Resource Management Perspectives<br />
on Diversity Management.<br />
Sippola on itse ollut aikanaan<br />
Saksassa töissä ja miettinyt, minkälaista<br />
on olla ulkomaalaisena<br />
Suomessa.<br />
– Aloin pohtia, miten puheet<br />
monimuotoisuudesta ja maahanmuuttajista<br />
rikkautena toteutuvat<br />
työpaikoilla ja miten ihmisten<br />
erilaisuus huomioidaan erityisesti<br />
johtamisessa, Sippola kertoo tutkimuksensa<br />
taustoista.<br />
Yritykset eivät ota<br />
selkeästi kantaa<br />
Sippolasta yritykset arvostavat monimuotoisuutta<br />
voimavarana, mutta<br />
ne eivät ole selkeästi ottaneet<br />
kantaa sen merkitykseen omassa<br />
toiminnassaan. Keskustelu liikkuu<br />
yleisesti asennekasvatuksessa<br />
ja syrjinnän estämisessä. Suomessa<br />
ei ole ollut niin suurta organisaatioihin<br />
kohdistuvaa ulkoista tai<br />
sisäistä painetta, että systemaattiseen<br />
ja kokonaisvaltaiseen monimuotoisuuden<br />
johtamiseen oltaisiin<br />
vielä panostettu.<br />
Tutkimuksessa seurattiin, miten<br />
henkilöstöjohtaminen muuttuu,<br />
kun työyhteisöt tietoisesti li-<br />
–Organisaatiot voivat saada tutkimuksesta<br />
tietoa ja välineitä, miten<br />
monimuotoisuus otetaan aktiivisesti<br />
osaksi niiden strategiaa ja toimintapolitiikkaa,<br />
Aulikki Sippola sanoo.<br />
säävät monimuotoisuuttaan. Tutkimuksessa<br />
monimuotoisuudella<br />
tarkoitetaan yksilöllistä erilaisuutta<br />
työkyvyssä, iässä, sukupuolessa,<br />
etnisessä tai kulttuurisessa taustassa.<br />
Se voi ilmetä esimerkiksi erilaisina<br />
näkökulmina, työntekotapoina<br />
tai asiakastarpeina. Mukana<br />
oli 24 yksityistä ja julkista organisaatiota.<br />
Eriarvoisuutta vähennettävä<br />
tietoisesti<br />
Sippolan mukaan monimuotoisuuden<br />
proaktiivinen johtaminen edellyttää<br />
tietoista eriarvoisuuden vähentämistä,<br />
henkilöstöjohtamisen<br />
oikeudenmukaisuutta sekä asenteiden<br />
ja lopulta koko toimintakulttuurin<br />
muutosta.<br />
– Ei riitä, että ihmisille tuodaan<br />
tietoa eri kulttuureista ja ihmisten<br />
asenteet muuttuvat, vaan<br />
muutos pitää saada myös käyttäytymiseen<br />
ja käytännön toimintatapoihin<br />
– henkilöstöjohtamisen<br />
prosesseihin, esimiestyöhön, viestintään,<br />
markkinointiin ja asiakaspalveluun.<br />
Monimuotoisuuden tukemisessa<br />
on tärkeää erityisesti rekrytoinnin<br />
jälkeinen taito motivoida<br />
ja arvioida työsuoritusta objektiivisesti<br />
yksilön tausta ja lähtökohdat<br />
huomioiden. <br />
Aulikki Sippola. Essays on Human<br />
Resource Management Perspectives<br />
on Diversity Management. Acta<br />
Wasaensia No. 180.<br />
Kulttuuri kuuluu kaikille<br />
Maahanmuuton myötä<br />
myös kulttuurinen monimuotoisuus<br />
lisääntynee<br />
etenkin pääkaupunkiseudulla.<br />
Koska kulttuuri on tarkoitettu kaikille,<br />
sen toivotaan olevan saavutettavissa<br />
myös yhteiskunnan uusille<br />
jäsenille.<br />
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen<br />
edistämissäätiö Cupore selvitti,<br />
miten pääkaupunkiseudun taidelaitokset,<br />
kulttuurikeskukset ja<br />
kulttuurihallinnot ottavat huomioon<br />
monikulttuurisuuden.<br />
Monesta monikulttuurisuus oli<br />
jo nyt tärkeä osa heidän organisaationsa<br />
toimintaa. Miltei kaikkien<br />
mielestä näiden asioiden merkitys<br />
kasvaa seuraavien 5-10 -vuoden<br />
aikana. Käytännössä toiminta<br />
painottui kuitenkin vahvasti ennen<br />
muuta tulevaisuuden toiminnan<br />
hahmottamiseen ja suunnitteluun<br />
sekä strategiatyöhön.<br />
Etnisille yhteisöille on tarjottu<br />
mahdollisuuksia tuoda esille omaa<br />
kulttuuriaan. Lisäksi eri kulttuurikeskuksissa<br />
on järjestetty erilaisia<br />
monikulttuurisia tilaisuuksia<br />
ja tapahtumia. Toisaalta henkilöstöpolitiikassa,<br />
markkinoinnissa<br />
sekä toiminnan seurannassa<br />
ja arvioinnissa maahanmuutto<br />
ja monikulttuurisuus olivat esillä<br />
varsin vähän.<br />
Varsin moni kulttuuritaho työllistää<br />
maahanmuuttajia. He sijoittuvat<br />
pääsääntöisesti suhteellisen alhaisen<br />
tulo- ja arvostustason tehtäviin<br />
esimerkiksi siivoojiksi ja vahtimestareiksi.<br />
Orkesterit olivat poikkeus, sil-<br />
lä orkesterimuusikoiden joukossa<br />
on paljon maahanmuuttajia ja ulkomaisia<br />
soittajia. <br />
Pasi Saukkonen, Minna Ruusuvirta<br />
ja Tuula Joronen: ”Tulossa on<br />
jotain juttuja”, Kyselytutkimus<br />
pääkaupunkiseudun taideja<br />
kulttuuritoimijoiden<br />
suhteesta maahanmuuttoon ja<br />
monikulttuurisuuteen.<br />
Cupore ja Helsingin kaupungin<br />
tietokeskus, 2007. Tutkimus<br />
löytyy osoitteesta www.cupore.<br />
fi/documents/monikulttuurisuus_<br />
kyselyjulkaisu.<strong>pdf</strong><br />
35<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
MONIKKO perehtyi tasa-arvoon<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
MONIKKO-hanke koostui<br />
viidestä alahankkeesta.<br />
Monimuotoisuutta<br />
käsiteltiin monikulttuurisuuden,<br />
ikääntymisen sekä työn ja perheen<br />
yhteensovittamisen näkökulmista<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa. Hanke<br />
päättyi ”MONIKKO – tasa-arvo<br />
monimuotoisessa työyhteisössä” -kirjan<br />
julkaisemiseen.<br />
Yksi hankkeen osa oli Työyhteisöllinen<br />
tasa-arvo ja monikulttuurisuus<br />
-projekti Väestöntutkimuslaitoksella.<br />
Projektiin liittyen<br />
julkaistiin kaksi kirjaa, joista<br />
toinen käsittelee Suomessa asuvien<br />
intialaisnaisten ajatuksia ja toinen<br />
kertoo Suomen maahanmuuttajanaisista,<br />
heidän kotoutumisestaan<br />
ja työllistymisestään.<br />
Barometrista apua<br />
Hankkeen yksi osa oli tutkia suomalaisten<br />
yritysten suhtautumista<br />
monimuotoisuuteen. Sitä mitattiin<br />
monimuotoisuusbarometrin<br />
avulla.<br />
Barometrilla mitattaessa etninen<br />
tausta koettiin rikkautena, jota<br />
yritykset pitävät hyvänä kilpailutekijänä<br />
palvelutyössä. Maahan-<br />
Kahden vuoden aikana toteutettu tutkimus- ja kehittämishanke<br />
MONIKKO on päättynyt. Hankkeen tavoitteena oli edistää naisten<br />
ja miesten välistä tasa-arvoa, vähentää työtehtävien jakautumista<br />
sukupuolen mukaan, parantaa eri-ikäisten vuorovaikutusta työpaikoilla<br />
ja lisätä hyväksyviä asenteita ja käytäntöjä etnisiä ryhmiä kohtaan.<br />
muuttajapolitiikkaa kuitenkin kritisoitiin,<br />
esimerkiksi maahanmuuttajille<br />
järjestettävää kielikoulutusta<br />
pidettiin vähäisenä.<br />
Yleisesti ottaen työntekijöiden<br />
monimuotoisuutta pidettiin<br />
yrityksissä tärkeänä ja positiivisena<br />
asiana.<br />
– Vastauksissa tuli ilmi, että<br />
monimuotoisuutta toivotaan edistettävän,<br />
mutta sen ei haluta olevan<br />
mikään itseisarvo, projektin vetäjä<br />
Ari Haapanen kertoi.<br />
MONIKKO-hankkeen rahoitti<br />
Euroopan sosiaalirahasto.<br />
Suomeen tullaan puolison perässä<br />
Monenlaisia naisia<br />
Muutto Intian niemimaalta Suomeen on<br />
viime vuosiin saakka ollut vähäistä. Viime<br />
vuosina Intialaisten ja nepalilaisten<br />
ravintoloiden määrä on kuitenkin kasvanut<br />
huimasti ja myös niemimaalta kotoisin<br />
olevien IT-ammattilaisten määrä on<br />
kasvanut. Viime vuonna Suomessa asui<br />
vajaa viisi tuhatta Bangladeshissa, Intiassa,<br />
Nepalissa, Pakistanissa ja Sri Lankassa<br />
syntynyttä. Heistä kolmasosa on<br />
naisia. Vaikka Intian niemimaalta olevien<br />
määrä on edelleen suhteellisen pieni,<br />
merkittävää on, että suurin osa heistä<br />
on tullut Suomeen työn, opintojen tai<br />
avioliiton myötä. On oletettavaa, että tulevaisuudessa<br />
tämänkaltaisten muuttajien<br />
määrä kasvaa.<br />
Tuomas Martikaisen ja Lalita Golan<br />
tutkimus Women from the Indian<br />
subcontinent in Finland keskittyy Intian<br />
niemimaalta tulleisiin naisiin. Nämä naiset<br />
ovat avioituneet kotimaassaan syntyneen<br />
miehen kanssa useammin kuin<br />
maahanmuuttajat keskimäärin. Monet<br />
heistä ovatkin muuttaneet Suomeen<br />
puolison perässä.<br />
Enemmistö naisista oli työssä, usein<br />
samalla alalla kuin puolisonsa. Työpaikkansa<br />
he olivat löytäneet joko oman aktiivisuutensa<br />
tai etnisten verkostojen kautta.<br />
Martikainen ja Gola kysyvätkin, kuinka<br />
hyvin nykyinen kotoutumisjärjestelmä<br />
kykenee huomioimaan kasvavan työperäisen<br />
maahanmuuton tarpeita.<br />
Women from the Indian subcontinent in<br />
Finland: Patterns of Integration, Family-<br />
Life, Employment and Transnationalism<br />
among Marriage Migrants. Tuomas Martikainen<br />
ja Lalita Gola. Väestötutkimuksen<br />
julkaisusarja, E 27/2007.<br />
Työttömyys vaivaa maahanmuuttajanaisia<br />
miehiä enemmän. Miehistä neljäsosa on<br />
työttömänä, naisista kolmasosa. Maahanmuuttajanaiset<br />
ovat myös muuta naisväestöä<br />
useammin työvoiman ulkopuolella.<br />
Heikoin työllisyystilanne on Afganistanista,<br />
Irakista, Somaliasta, Iranista ja entisestä<br />
Jugoslaviasta tulleilla. Euroopan unionin<br />
maista ja Kiinasta tulleet ovat taasen<br />
työllistyneet parhaiten.<br />
Maahanmuuttajanaiset ovatkin taustoiltaan,<br />
elämäntilanteiltaan ja tavoitteiltaan hyvin<br />
erilaisia, selviää Tuomas Martikaisen ja<br />
Marja Tiilikaisen toimittamasta kirjasta Maahanmuuttajanaiset:<br />
kotoutuminen, perhe ja<br />
työ. Kirja koostuu 18 artikkelista. Niissä käydään<br />
läpi muun muassa maahanmuuttoon<br />
liittyviä käsitteitä, maahanmuuttajaväestön<br />
sukupuolittuneisuutta ja sukupolvisuutta,<br />
avioliittoa, kotia ja väkivaltaa.<br />
Teoksesta selviää, että ennen 1990-<br />
luvun puoliväliä maahanmuutto oli miesvoittoista,<br />
mutta nyt ero on tasaantunut.<br />
Naisten määrä on lisääntynyt perheenyhdistämisten,<br />
avioliiton ja paluumuuton ansiosta.<br />
Myös itsenäisesti muuttavien naisten<br />
määrä on kasvanut.<br />
Naiset ja miehet muuttavat Suomeen<br />
eri maista. Venäjältä, Virosta, Thaimaasta<br />
ja Filippiineiltä tulee naisia enemmän<br />
kuin miehiä. Miehiä taasen tulee enemmän<br />
länsimaista, Afrikasta Somaliaa lukuun<br />
ottamatta ja Intian niemimaalta. Ainoastaan<br />
pakolaisryhmissä maahan on tullut<br />
yhtä paljon miehiä ja naisia perheenyhdistämisten<br />
johdosta.<br />
Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen,<br />
perhe ja työ. Tuomas Martikainen ja Marja<br />
Tiilikainen (toim.). Väestötutkimuslaitoksen<br />
julkaisusarja, D 46/2007<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
36
Pääkaupunkiseudun nuoret naiset suvaitsevaisempia,<br />
maalla nuoret miehet ennakkoluuloisia<br />
Asenteet muuttuneet myönteisemmiksi<br />
Teksti ja kuva Natasha Petrell<br />
Erikoistutkija Magdalena<br />
Jaakkola Kuntoutussäätiöstä<br />
valotti Monitori-lehdelle<br />
ennakkotietoja tutkimuksesta<br />
Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin<br />
työnhakijoihin ja pakolaisiin<br />
vuosina 1987–2007. Yli 1000<br />
haastateltavan ja koko maan kattava<br />
otos antaa hyvän kuvan ajattelutavoissa<br />
tapahtuneista muutoksista.<br />
Viidettä kertaa tehty tutkimus<br />
oli tällä kertaa suppeampi<br />
kuin aikaisemmin – kysymyksiä<br />
oli vähemmän ja tutkittavia kansallisuuksia<br />
viisi aikaisemman parinkymmenen<br />
sijaan.<br />
– Virolaiset ja venäläiset ovat<br />
suurimmat maahanmuuttajaryhmät.<br />
Puolan EU-jäsenyyden myötä<br />
on oletettavaa, että heidän määränsä<br />
kasvaa lähitulevaisuudessa.<br />
Uudenmaan kunnat aikovat pestata<br />
Kiinasta työvoimaa. Suurin<br />
pakolaisryhmä somalit ovat mukana,<br />
koska suhtautuminen heihin<br />
on jo alun alkaen ollut hyvin<br />
negatiivinen, Jaakkola perustelee<br />
kansallisuusvalintoja.<br />
Tutkimuksen mukaan tällä<br />
hetkellä virolaisiin suhtaudutaan<br />
kaikkein suvaitsevaisimmin. Kiinalaiset<br />
ja puolalaiset ovat seuraavana.<br />
Pohjaa pitävät venäläiset<br />
ja somalit.<br />
Ennen lamaa oltiin<br />
suvaitsevaisia<br />
Magdalena Jaakkola on ollut mukana<br />
tutkimushankkeessa alusta<br />
asti, vuodesta 1987. Hän itse teki<br />
aikanaan väitöskirjansa Ruotsissa<br />
asuvista suomalaisista.<br />
– Ruotsissa oli jo silloin tehty<br />
useita maahanmuuttajia koskevia<br />
tutkimuksia, koska siellä maahanmuutto<br />
oli paljon pidemmällä<br />
kuin meillä. Halusin tehdä vastaavaa<br />
Suomessa, sillä meillä maahanmuutto<br />
oli silloin vasta alussa.<br />
Vuonna 1987 työperäiseen<br />
maahanmuuttoon ja pakolaisten<br />
vastaanottamiseen suhtauduttiin<br />
myönteisesti.<br />
– Suomeen ei ollut hakeutunut<br />
– Puoluekannoittain vihreät, vasemmistoliittolaiset ja kristilliset<br />
suhtautuvat pakolaisiin myönteisemmin kuin esimerkiksi perussuomalaiset<br />
ja kolmen suurimman puolueen kannattajat. Työperäiseen<br />
maahanmuuttoon kokoomuslaiset suhtautuvat sen sijaan vihreiden<br />
jälkeen myönteisimmin, Magdalena Jaakkola sanoo.<br />
Suomalaiset suhtautuvat nyt maahanmuuttajiin<br />
samalla lailla kuin parikymmentä vuotta sitten,<br />
jolloin Suomessa oli vähän maahanmuuttajia<br />
ja taloudessa meni hyvin. Lama käänsi<br />
mielipiteet kielteisiksi samalla, kun Suomi alkoi<br />
vastaanottaa pakolaisia ja muita muuttajia<br />
aikaisempaa enemmän.<br />
”Mitä enemmän<br />
henkilö tuntee<br />
maahanmuuttajia,<br />
sitä myönteisemmin<br />
hän heihin<br />
suhtautuu.”<br />
paljoakaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.<br />
Vuosittainen pakolaiskiintiö<br />
oli 100. Maassa vallitsi<br />
noususuhdanne ja puhuttiin työvoimapulasta.<br />
Lamavuonna 1993 suhtautuminen<br />
oli muuttunut kielteiseksi<br />
koko maassa kaikkia kansallisuusryhmiä<br />
kohtaan. Sen jälkeen vuosi<br />
vuodelta asenteet ovat muuttuneet<br />
myönteisemmiksi samaan aikaan,<br />
kun maahanmuuttajien määrä on<br />
moninkertaistunut.<br />
Nyt keskustellaan taas työvoimapulasta,<br />
ja suhtautuminen<br />
maahanmuuttajiin on samalla tasolla<br />
kuin 20 vuotta sitten. Suhtautuminen<br />
venäläisiin ei kuitenkaan<br />
ole palannut lamaa edeltävälle<br />
tasolle.<br />
– Ennen 1990-lukua Suomessa ei<br />
juuri ollut venäläisiä. Neuvostoliiton<br />
hajoamisen myötä pelättiin, että tänne<br />
rynnii heitä miljoonittain.<br />
Se 20 vuodessa on muuttunut,<br />
että 1987 pakolaisiin suhtauduttiin<br />
myönteisemmin kuin työnhakijoihin,<br />
nyt työnhakijoita toivotaan<br />
maahan enemmän kuin pakolaisia.<br />
Myönteiset asenteet ulkomaalaisia<br />
työnhakijoita kohtaan ovat lisääntyneet<br />
kaikissa väestönryhmissä laman<br />
jälkeen. Myönteisyys on kasvanut<br />
myös edellisestä tutkimusvuodesta,<br />
vuodesta 2003.<br />
Alueelliset erot<br />
suuret<br />
Pääkaupunkiseudulla asenteet ovat<br />
myönteisempiä kuin maaseudulla.<br />
Tämä johtuu paljolti siitä, että pääkaupunkiseudulla<br />
väestö on koulutetumpaa.<br />
Yleensäkin pääkaupunkiseutu<br />
on asennemuutoksen<br />
edelläkävijä.<br />
– Huolestuttavaa on, että pienten<br />
kuntien nuorten miesten ennakkoluulot<br />
saattavat olla hyvin<br />
voimakkaita. Vähän koulutetuilla<br />
maalaismiehillä ei yleensä ole<br />
kontakteja maahanmuuttajiin. Mitä<br />
enemmän henkilö tuntee maahanmuuttajia,<br />
sitä myönteisemmin<br />
hän heihin suhtautuu. Edes<br />
lama ei vaikuttanut tähän, Magdalena<br />
Jaakkola sanoo.<br />
Tutkimuksesta käy ilmi, että<br />
maaseudulla mielipiteet somaleista<br />
olivat alun perin hyvin kielteisiä,<br />
pääkaupunkiseudulla myönteisempiä.<br />
Myönteisyys on maaseudulla<br />
kuitenkin kasvanut samaan<br />
aikaan, kun pääkaupunkiseudulla<br />
asenteet ovat säilyneet samana.<br />
Nyt suhtautuminen onkin<br />
lähes tasoissa.<br />
– Johtajilla ja ylemmillä toimihenkilöillä<br />
asenteet ovat paljon<br />
myönteisemmät kuin esimerkiksi<br />
työntekijöillä ja maanviljelijöillä.<br />
Myös naisten ja miesten välillä<br />
on eroja. Naiset suhtautuvat<br />
myönteisemmin maahanmuuttajiin.<br />
Tosin miesten suhtautuminen<br />
virolaisiin on myönteisempää<br />
kuin naisten. Ero näkyy eritoten<br />
pääkaupunkiseudulla. Koko maassa<br />
ero on vähäisempi. <br />
37<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
KOHTAAMISIA<br />
Ahmed Akar haluaa olla matalan<br />
hierarkian johtaja.<br />
”Kun on 10 eri<br />
kulttuuria,<br />
on myös 10 erilaista<br />
tapaa ajatella<br />
10 erilaista tapaa<br />
viestiä ja<br />
ymmärtää viesti.”<br />
neet tilaisuuksia, joissa eri uskontojen<br />
edustajat ovat keskustelleet<br />
tietystä aiheesta, Akar listaa.<br />
Caisasta on myös kehittynyt paljon<br />
käytetty asiantuntijalaitos.<br />
– Meidän työntekijöitämme<br />
haastatellaan tiedotusvälineisiin,<br />
heitä pyydetään luennoimaan ja<br />
vierailuille kouluihin. Yhteistyö<br />
koulujen kanssa on ollut hyvin tärkeää,<br />
Akar kertoo.<br />
Ahmed Akar lasikattoja<br />
paukuttelemassa<br />
Ahmed Akarin valinta helsinkiläisen Kulttuurikeskus Caisan johtajaksi on<br />
merkkipaalu. Kertaakaan aikaisemmin maahanmuuttajataustaista hakijaa<br />
ei ole nimitetty avoimen haun kautta julkisen sektorin johtotehtävään.<br />
Teksti ja kuva Tuomo Tarvas<br />
Ahmed Akarilla riittää tekemistä.<br />
Kun edellinen<br />
palaveri päättyy, täytyy jo<br />
valmistautua seuraavaan. Vieraita<br />
saapuu ja lähtee, ja silloin tällöin<br />
on napattava passi mukaan ja lennettävä<br />
ulkomaille.<br />
Akar aloitti elokuussa Kulttuurikeskus<br />
Caisan johtajan sijaisena.<br />
Hän on työskennellyt Helsingin<br />
ydinkeskustassa sijaitsevassa<br />
Caisassa siitä lähtien, kun se 11<br />
vuotta sitten perustettiin. Mies on<br />
siis kaikille tuttu, mutta sisäpiirivalinnasta<br />
ei ollut kysymys.<br />
– Minut valittiin 28 hakijan<br />
joukosta avoimen haun perusteella,<br />
Akar kertoo.<br />
Maahanmuuttajien urakehitys<br />
tyssää liian usein alkumetreille.<br />
Akarin mukaan asenteet muuttuvat<br />
hitaammin julkisella sektorilla.<br />
Yksityisellä puolella maahanmuuttajat<br />
ovat jo päässeet johtotehtäviin.<br />
– Muutokselle on annettava aikaa.<br />
Maahanmuuttajat uskaltavat<br />
nykyään hakea itsekin rohkeammin<br />
johtotason töitä, Akar kertoo.<br />
Työsopimus on laadittu vuodeksi,<br />
mutta se ei Akaria haittaa.<br />
– Kun on ahkera, siinäkin ajassa<br />
ehtii tehdä paljon.<br />
Näkyvä kulttuurikeskus<br />
Ahmed Akar syntyi Tunisiassa<br />
Jarjarin kylässä 49 vuotta sitten<br />
maanviljelijäperheeseen. Hän<br />
lähti opiskelemaan ranskan kieltä<br />
ja kulttuuria Tunisin yliopistoon<br />
ja valmistuttuaan hän työskenteli<br />
kolme vuotta ranskankielisessä<br />
Le Temps -lehdessä.<br />
Kotimaasta tie jatkui Pariisiin,<br />
jossa Akar suoritti filosofian lisensiaatin<br />
tutkinnon kielitieteissä. Ranskassa<br />
hän myös tapasi suomalaisen<br />
vaimonsa Tuijan. Akarit muuttivat<br />
Suomeen vuonna 1989.<br />
Akar on tyytyväinen siihen näkyvyyteen,<br />
jonka aivan ydinkeskustassa sijaitseva<br />
kulttuurikeskus on saanut.<br />
– Caisalla on ollut suuri merkitys<br />
ennakkoluulojen hälventämisessä<br />
ja monikulttuurisuuden edistämisessä.<br />
Olemme edistäneet kulttuurien<br />
ja uskontojen vuoropuhelua.<br />
Olemme esimerkiksi järjestä-<br />
Oma piha kuntoon<br />
Omalla kaudellaan Akar pyrkii parantamaan<br />
henkilöstön viihtyvyyttä.<br />
Caisassa on kolmisenkymmentä<br />
vakituista ja määräaikaista työntekijää,<br />
jotka edustavat noin kymmentä<br />
kansallisuutta.<br />
– Palkan ja työolojen on oltava<br />
kunnossa, työn mielekästä ja työtilojen<br />
täytyy olla kunnossa. Kun on 10<br />
eri kulttuuria, on myös 10 erilaista tapaa<br />
ajatella, 10 erilaista tapaa viestiä ja<br />
ymmärtää viesti, Akar toteaa.<br />
Akar haluaa toimia matalan<br />
hierarkian johtajana. Ovi on aina<br />
auki henkilökunnalle.<br />
– Haluan toimia ehdottoman oikeudenmukaisesti,<br />
koska olen nähnyt<br />
elämässäni niin paljon epäoikeudenmukaisuutta.<br />
Tahdon, että henkilökunta<br />
ymmärtää, miksi asiat tehdään<br />
niin kuin ne tehdään.<br />
Kulttuurienvälisiä yllätyksiä<br />
tulee edelleen vastaan aina välillä<br />
– itselle ja muille.<br />
– Kaikki eivät tiedä, etteivät iranilaiset<br />
naiset voi kätellä miesten kanssa.<br />
Kiinalaisilla työntekijöillä voi mennä<br />
aikaa tottua suomalaiseen neuvottelevaan<br />
ja demokraattiseen työyhteisöön,<br />
he eivät ole välttämättä tottuneet<br />
sellaiseen, Akar toteaa.<br />
Kulttuurikeskus Caisassa on<br />
nyt näyttänyt mallia. Entä seuraavaksi?<br />
Milloin Suomessa asuva<br />
maahanmuuttaja valitaan jonkun<br />
ison yrityksen johtoon?<br />
– Se on vain ajan kysymys. Tässä<br />
pätee lumipalloilmiö: kun yksi<br />
yritys työllistää, niin muutkin uskaltavat,<br />
Akar arvioi. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
38
KULTTUURI<br />
Umayya Abu-Hanna kirjoitti elämästään Suomessa<br />
”Onko sun pakko olla<br />
suu auki?”<br />
Teksti Minna Suihkonen<br />
Umayya Abu-Hannan kirjan<br />
Sinut alkupuoli saa lukijan<br />
välillä pyrskähtelemään<br />
myötätuntoiseen nauruun,<br />
välillä pudistamaan päätään. 80-<br />
luvun Naantalissa isotukkainen<br />
kristitty arabi on todellinen kummajainen.<br />
Naapuri nimeää oudon<br />
tapauksen mustalaiseksi, ja ihmiset<br />
poistuvat nopeasti paikalta, kun<br />
Abu-Hanna pyrkii juttusille. <strong>Poliisi</strong><br />
saapuu tutkimaan, onko Abu-Hannan<br />
vierailulle tullut äiti muuttamassa<br />
laittomasti maahan.<br />
Huvitusta aiheuttavat<br />
kielikömmähdykset<br />
”Johanna ja Johannes ovat saatanat”,<br />
ilmoittaa päiväkerhosta ensimmäisen<br />
työpaikkansa saanut<br />
Abu-Hanna lasten isälle. Myöhemmin<br />
hänelle selviää, että suomeksi<br />
saatana ei tarkoita vilkasta<br />
ja älykästä pikku enkeliä. Sittemmin<br />
hän opiskelee käyttökieltä Jallua<br />
ja Alibia lukemalla.<br />
Kirja kertoo Abu-Hannan elämästä<br />
Suomessa 80-luvun alusta<br />
alkaen. Se koostuu päiväkirjamerkinnöistä,<br />
kirjeenvaihdosta,<br />
kolumneista ja luennoista.<br />
Ahtaat<br />
raamit<br />
Rasismiin Umayya Abu-Hanna<br />
on törmännyt useammin ja vakavammin<br />
kuin lukija haluaisi uskoa.<br />
Selväksi tulee, että terrorisminvastaisen<br />
sodan maailmassa<br />
arabit ovat erilaisuuden hierarkiassa<br />
alimmalla portaalla. Uuvuttavinta<br />
hänelle on kuitenkin se, että<br />
ulkomaalainen on Suomessa aina<br />
osa ”toisten” ryhmää, joko kaunotar<br />
tai hirviö, mutta ei koskaan<br />
yksilö. Toisaalta suomalaisuudenkin<br />
raamit ovat ahtaat, ja muualta<br />
tulleen on kerta kaikkiaan mahdotonta<br />
päästä osaksi myyttistä suomalaisuutta.<br />
Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana<br />
Abu-Hanna saa kuulla<br />
olevansa väärässä paikassa. ”Mikset<br />
ole kuin Suomen kansan rakastama<br />
Ana? Tanssit ja viihdytät. Onko<br />
sun pakko olla suu auki?” kysytään<br />
katsojapalautteessa.<br />
Abu-Hanna ei pidä sanasta monikulttuurisuus.<br />
Hänestä se liittyy<br />
ajatukseen puhtaista kulttuureista,<br />
jotka ovat olemassa rinnakkain,<br />
mutta eivät sekoitu toisiinsa<br />
millään tavalla. Monikulttuurisuus-ideologiassa<br />
muita kulttuureja<br />
pyritään suvaitsemaan ja jopa<br />
juhlimaan.<br />
”Itse en halua tulla suvaituksi ja<br />
juhlituksi. Haluan työpaikan ja hyvän<br />
elämän”, Abu-Hanna kirjoittaa.<br />
Huumori<br />
valaisee<br />
Kirjailija havainnoi tarkkasilmäisesti<br />
suomalaisen kulttuurin kummallisuuksia.<br />
Joskus Abu-Hanna<br />
tosin yksinkertaistaa hieman liikaa:<br />
silikonirintojen hankkimista<br />
ja teini-ikäisten seksualisoimista<br />
sentään kyseenalaistetaan välillä<br />
julkisessa keskustelussa. Uskontokysymykset<br />
ihmetyttävät kirjailijaa:<br />
Suomalaiset syyttävät islamilaisia<br />
maita uskonnon ja politiikan<br />
sekoittamisesta, mutta eivät<br />
huomaa kyseenalaistaa suomalaista<br />
valtionkirkkoa ja kouluissa<br />
annettavaa tunnustuksellista uskonnonopetusta.<br />
Kaiken tämän lisäksi Sinut<br />
kertoo elävästi 80-luvun helsinkiläisestä<br />
yhteiskunnallisesti aktiivisesta<br />
opiskelijaelämästä. Sielun<br />
Veljet ja opiskelijapolitiikka<br />
ovat kolahtaneet Abu-Hannalle samalla<br />
tavalla kuin monelle muullekin<br />
ikätoverille.<br />
Kirjailijalla on myös taito nähdä<br />
ikävienkin tapausten koominen<br />
puoli. Elämää nähneen ihmisen<br />
lämmin huumori valaisee kirjaa<br />
kannesta kanteen. <br />
Umayya Abu-Hanna: Sinut. 2007.<br />
WSOY:Helsinki.<br />
Kirjailijalta on ilmestynyt vuonna<br />
2003 kirja Nurinkurin, joka kuvasi<br />
hänen lapsuutta 1960–70-luvun<br />
Israelissa.<br />
39<br />
Umayya Abu-Hanna on törmännyt usein rasismiin.<br />
Umayyan Suomi<br />
”Mies kävelee edellä ja minua alkaa vaivata, että hän näyttää<br />
kovin tutulta, vaikken tunne koko kylästä muita kuin<br />
mieheni perheen ja hammaslääkärin. Hän on vähän kumarassa<br />
ja huomaan, että pyörä ei ole kovin uusi. Rouva tulee<br />
perässä, kun mies ohittaa minut. Kun näen rouvan perässä<br />
olevat kaksi miestä, tajuan. Sehän on… Pysähdyn käsi<br />
poskella ja käännyn huutaen: Good morning, Mister President!”<br />
ja vilkutan toisella kädellä.<br />
Mauno Koivisto kääntyy ja vilkuttaa takaisin.”<br />
”Palestiinalaistyttö on ollut tasan kaksi vuotta Suomessa,<br />
Helsingissä kuukauden ja suomen<br />
kielen opetuksessa nolla tuntia. En<br />
itsekään vielä tajua, miten aion kouluttautua<br />
tähän yhteiskuntaan. Olen<br />
kansatieteen tunnilla. Vihkoon kirjoitan:<br />
”Suomen keskiajan peltojen<br />
muokkaamisessa käytettiin riisikarhua,<br />
hiuspidikkeenä harakkaa<br />
ja pellavan eräs työstämisväline oli<br />
puinen krokotiili.””<br />
MONITORI<br />
Kuva WSOY<br />
www.mol.fi/migration
Abshir Sheikh Nurista ja Zagros Manucharista<br />
Suomessa tehdään aivan liian masentavia<br />
elokuvia.<br />
Rasismista ilman otsaryppyjä<br />
Omat kokemukset kiusatuksi tulemisesta rohkaisivat nuorta Zagros<br />
Manucharia ohjaamaan lyhytelokuva Näkökulman, joka kertoo rasismista<br />
ja syrjinnästä huumorin keinoin. Manuchar on vielä lukiossa, mutta hän<br />
haaveilee jo elokuvaopintoihin pääsemisestä.<br />
Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas<br />
Zagros Manucharilta ei puutu<br />
tekemisen intoa eikä<br />
kunnianhimoa. Hän on<br />
vasta 17-vuotias, mutta sai vähän<br />
aikaa sitten valmiiksi toisen<br />
elokuvansa, 20-minuuttisen Näkökulman.<br />
Näkökulma on tragikoominen<br />
tarina väkivallasta, rasismista ja ystävyyssuhteista<br />
nuorten maahanmuuttajien<br />
keskuudessa. Pääosassa on 18-<br />
vuotias somalialaissyntyinen Awil, joka<br />
yllättäen sokeutuu, mikä muuttaa<br />
hänen asenteitaan elämään.<br />
– Awil huomaa, miten nopeasti<br />
suosion voi menettää. Hän huomaa,<br />
millaista on ensin olla kiusaaja<br />
ja sitten kiusattu, Awilia esittävä<br />
Abshir Sheikh Nur kertoo.<br />
Manuchar ei halua käsitellä<br />
rasismia ja syrjintää ryppyotsaisesti.<br />
– Nauramalla me pääsemme<br />
eroon ahdistuksesta ja puutteista,<br />
hän kuvailee.<br />
Näkökulmaa kuvattiin viime<br />
kesänä Helsingissä ja Espoossa ”nollabudjetilla”,<br />
mutta käytännössä<br />
rahaa paloi noin 3 000 euroa. Espoon<br />
kaupungin nuorisotoimi tuki<br />
kameravuokrauksessa ja muut rahat<br />
Manuchar keräsi itse.<br />
Kaikki Näkökulman tuotantotiimiläiset<br />
ovat iältään parinkymmenen<br />
vuoden molemmin puolin.<br />
Manuchar haali kaartin kokoon puskaradion<br />
avulla. Entuudestaan hän<br />
tunsi vain muusikko Olli Juutilaisen<br />
ja pari apulaista.<br />
– Vaikeinta oli löytää päänäyttelijä.<br />
Ennen kuin Abshir Sheikh<br />
Nur valittiin, ehdolla oli kolme<br />
muuta, Manuchar kertoo.<br />
Sheikh Nur on näytellyt eri teatteriryhmissä<br />
jo seitsemän vuotta.<br />
Hän esitti sivuosaa muutaman<br />
vuoden takaisessa Koti-ikävä -elokuvassa<br />
ja Ylen Ähläm sähläm -<br />
sarjassa hän ”yleni” peräti toiseksi<br />
juontajaksi. Zagros Manucharillakin<br />
on kokemusta teatterista. Hän<br />
on opiskellut kuusi vuotta Espoon<br />
esittävän taiteen koulussa ja esiintynyt<br />
muun muassa tulevassa tvsarjassa<br />
Veljet ja pikkuroolissa uudessa<br />
Ganes-elokuvassa.<br />
Nauru aukaisee ajatukset<br />
Zagros Manuchar kiinnostui elokuvien<br />
tekemisestä vakavissaan neljä<br />
vuotta sitten.<br />
– Halusin mennä vastavirtaan.<br />
Siinä vaiheessa kun muut alkoivat<br />
juoda ja polttaa tupakkaa, minä<br />
aloin kirjoittaa, hän selittää.<br />
Etenemisestä vastoin odotuksia<br />
Manuchar kertoi jo ensimmäisessä<br />
elokuvassaan Vastavirtaan, joka<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
40
kertoi synkässä betonilähiössä kasvavasta<br />
maahanmuuttajapojasta.<br />
Sekä Manuchar että 22-vuotias Sheikh<br />
Nur ovat asuneet Suomessa nelivuotiaasta<br />
lähtien. Manuchar on taustaltaan Irakin<br />
kurdi ja Sheikh Nur on syntynyt Somaliassa.<br />
Rasismi on molemmille tuttua. Sheikh<br />
Nur sanoo, ettei ole joutunut kärsimään<br />
siitä kovin usein, vaikka varsinkin viikonloppuisin<br />
kadulla voi tulla vastaan kaiken<br />
maailman suunsoittajia.<br />
– Sanat eivät tee haavaa. Kun ei kiinnitä<br />
puheisiin huomiota, saa yleensä olla<br />
rauhassa. Minulla on ystäväpiirissäni skinhead,<br />
joka ei minun seurassani käytä n-sanaa,<br />
Sheikh Nur toteaa.<br />
Manucharin kokemukset eivät ole yhtä<br />
mukavia.<br />
– Minua on kiusattu koko ikäni. Se<br />
on varmasti tehnyt minusta tällaisen kuin<br />
olen. Jos minulla olisi ollut enemmän frendejä,<br />
minulla ei olisi niin paljon sanottavaa,<br />
hän arvioi.<br />
Elokuvien Suomi-kuva masentaa<br />
Nuoret filminikkarit kertovat ahmivansa innolla<br />
elokuvia, mutta kotimaisten elokuvien<br />
synkkyys saa heidät voimaan pahoin.<br />
– Suomessa tehdään aivan liian masentavia<br />
elokuvia, kuten Miehen työ tai<br />
Levottomien tapaisia leffoja, joiden pääosissa<br />
ovat aina viina ja seksi, Sheikh Nur<br />
protestoi.<br />
– En enää erota suomalaisia elokuvia<br />
toisistaan. Samoja näyttelijöitä käytetään<br />
niin pitkään, että he kuluvat ”puhki”. Pitäisi<br />
muistaa, että komediakin on draamaa.<br />
Pahoista pojista pidin, koska se oli hauska,<br />
Manuchar täydentää.<br />
Näkökulmaa esitettiin ennen syyskuun<br />
ensi-iltaa alle 25-vuotiaille elokuvantekijöille<br />
tarkoitetuilla Minun elokuvani -festivaaleilla.<br />
Siellä tekijät saivat todella innostavaa<br />
palautetta.<br />
– Raadissa oli näyttelijä Kai Lehtinen,<br />
joka sanoi, että Näkökulma oli parhaita<br />
lyhytelokuvia, joita olen nähnyt, Manuchar<br />
toteaa.<br />
Nuoren ohjaajan tulevaisuudensuunnitelmat<br />
ovat jo varmat.<br />
Yritän suorittaa lukion nopeasti, että<br />
pääsen hakemaan Taideteolliseen korkeakouluun,<br />
hän sanoo.<br />
Uusi elokuvaprojekti muhii jo Manucharin<br />
ja Sheikh Nurin mielessä. Tällä<br />
kertaa se olisi draamakomedia.<br />
– Tarina kertoisi nuoresta poliisista, joka<br />
kokee yhteiskunnallisia sekä kulttuurisia<br />
ristiriitoja, Manuchar paljastaa.<br />
Näkökulma-elokuvan nettisivut ovat<br />
osoitteessa www.nakokulma.tv <br />
Mundon avulla<br />
jalka oven väliin<br />
Mundo-koulutusohjelma saavutti tavoitteensa yli<br />
odotusten, sanoo projektipäällikkö Marita Rainbird<br />
Yleisradiosta.<br />
Teksti Minna Suihkonen<br />
Ylen hallinnoima kolmivuotinen mediakoulutus-<br />
ja työssäoppimisprojekti<br />
saatiin päätökseen lokakuussa,<br />
mutta vain yksi koulutuksen läpikäynyt<br />
on saanut vakituisen työpaikan. Vakipaikat,<br />
etenkään Ylellä, eivät olleet tavoitteenakaan,<br />
korostaa Rainbird.<br />
– Media-ala on ongelmallinen, sillä<br />
alalle koulutetaan koko ajan liikaa väkeä.<br />
Joka vuosi valmistuu noin 3 000 uutta ihmistä.<br />
Lisäksi ala toimii koko ajan enemmän<br />
pätkä- ja freelancetyöllä.<br />
Freelance-keikkoja runsaasti<br />
Jos työpaikkojen löytäminen ei ollut Mundon<br />
tavoite, mikä se sitten oli? Kulttuurien<br />
välisen ymmärryksen edistäminen mediaalalla<br />
ja suuren yleisön keskuudessa, Rainbird<br />
muotoilee. Toinen tavoite oli parantaa<br />
vähemmistötaustaisten media-ammattilaisten<br />
mahdollisuuksia päästä käyttämään<br />
ammattitaitoaan omalla alallaan.<br />
Ymmärryksen lisääntymistä on vaikea<br />
mitata, mutta jälkimmäisen tavoitteen toteutumisesta<br />
Rainbirdillä on todisteita.<br />
Mundolaiset ovat saaneet suuren määrän<br />
freelancer-työkeikkoja sekä Ylen eri osaamiskeskuksista<br />
että itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä.<br />
Opiskelijat ovat tehneet radioohjelmia<br />
YleQ:lle ja YleX:lle. Useat opiskelijat<br />
ovat vetäneet mediakasvatustyöpajoja<br />
kouluissa ja kulttuurikeskuksissa. Moni<br />
ohjaaja on saanut apurahaa dokumentin<br />
tekemiseen, Rainbird luettelee.<br />
Mundon aloittaneesta 24 opiskelijasta<br />
21 suoritti audiovisuaalisen alan näyttötutkinnon.<br />
Kaksi opiskelijaa, Maria Friman<br />
ja Tahir Aliyev, perustivat oman tuotantoyhtiön<br />
Helmi Films Oy:n.<br />
Koulutusohjelman vetäjät ovat korostaneet,<br />
että tekninen osaaminen, kuten<br />
kuvaus, leikkaus ja äänitystaidot työllistävät<br />
helpommin kuin ohjaaminen. Lisäksi<br />
mundolaisia on kannustettu opiskelemaan<br />
lisää suomen kieltä.<br />
– Olemme auttaneet opiskelijoita kehittämään<br />
ideoita, löytämään tuotantoyhtiöitä<br />
ja hakemaan rahoitusta.<br />
Samalle viivalle<br />
Koulutuksen läpikäynyt Anna Kulicka<br />
Soisalon-Soininen, 54, muutti Suomeen<br />
neljä vuotta sitten Puolasta. Kokeneena<br />
ammattijournalistina hän odotti, että<br />
alan töitä löytyisi helposti, mutta totuus<br />
osoittautui toisenlaiseksi. Nyt hän suhtautuu<br />
työllistymismahdollisuuksiinsa varsin<br />
luottavaisesti.<br />
– Mundo on avannut minulle ovia, ja<br />
uskon nyt, että voin pysyä alalla.<br />
Soisalon-Soininen on erikoistunut Mundon<br />
aikana dokumenttiohjaukseen. Tällä<br />
hetkellä hän tekee muun muassa dokumenttia<br />
”suomalaisen jazzin isästä”, säveltäjä<br />
Erik Lindströmistä Ylen kulttuuriohjelma<br />
K-rappuun.<br />
Ohjaukseen ja käsikirjoittamiseen erikoistunut<br />
Carlos Marroquin, 30, toteaa<br />
Mundon jälkeen olevansa samalla viivalla<br />
muiden oppilaitoksista valmistuneiden<br />
kanssa. Hänellä on ollut syksyn ajan työsopimus<br />
Basaari-ohjelman kanssa. Sen jälkeisiä<br />
töitä ei vielä ole tiedossa.<br />
– Luotan siihen, että pikkuhiljaa töitä<br />
alkaa löytyä.<br />
”Kiintiöt keskusteluun”<br />
Mundon kaltaisia koulutusohjelmia tarvitaan<br />
jatkossakin, mutta yhtä laajaa ohjelmaa<br />
tuskin enää toteutetaan, Marita Rainbird<br />
toteaa.<br />
Ylellä on hänen mielestään vielä paljon<br />
tekemistä vähemmistöasioissa.<br />
– Ennen kaikkea pitäisi nimetä vastuuhenkilöitä,<br />
jotka systemaattisesti edistäisivät<br />
moninaisuuden huomioimista sekä<br />
Ylen ohjelmatuotannossa että rekrytoinnissa.<br />
Myös vähemmistökiintiöistä rekrytoinnissa<br />
pitäisi ainakin keskustella, hän<br />
sanoo. <br />
Mundossa opiskeli 24 opiskelijaa 18:sta eri<br />
maasta.<br />
Mundon yhteistyökumppanit olivat Yle, Helsingin<br />
ammattikorkeakoulu Stadia ja Dream Catcher<br />
Oy.<br />
Projektin rahoitti ESR Equal -ohjelma ja Helsingin<br />
kaupunki.<br />
Mundo-projektin toteutusta ja saavutuksia<br />
esitellään Case Closed? -materiaalissa, jonka<br />
voi tilata sähköpostilla osoitteesta helga.kaislo@<br />
yle.fi.<br />
41<br />
MONITORI
LYHYESTI<br />
Liikuntaa kansainvälisellä tyylillä<br />
Teksti Sanna Ala-Seppälä<br />
Liikunnan ja urheilun sosiaalisen<br />
vuorovaikutuksen merkitys tulee<br />
parhaiten esiin silloin, kun<br />
on vasta muuttanut uuteen maahan<br />
eikä tunne vielä juuri ketään.<br />
Bossi-koulutus (Benefi ting of<br />
Sports for Social Inclusion) on osa<br />
Liikkukaa! ry:n toimintaa. Koulutuksen<br />
tavoitteena on auttaa ymmärtämään<br />
monikulttuurisuuden<br />
haasteita ja mahdollisuuksia sekä<br />
pyrkiä kasvattamaan tietoisuutta<br />
liikunnan ja urheilun hyödyntämisestä<br />
maahanmuuttajaryhmien kotouttamisessa.<br />
Järjestön puheenjohtaja Christian<br />
Thibault esitteli koulutusta elokuussa<br />
Libyassa kansainvälisessä seminaarissa,<br />
jossa oli Afrikan maiden<br />
nuoria poliitikkoja ja virkamiehiä.<br />
Paikalla oli myös eurooppalainen<br />
edustus muun muassa Pohjoismaista,<br />
Ranskasta ja Englannista.<br />
Idealle annetaan arvoa myös ko-<br />
Joka neljäs on edelleen työtön<br />
Suomessa asuvien ulkomaan<br />
kansalaisten työttömyysprosentti<br />
oli viime kesäkuun lopulla<br />
25, selviää työministeriön tilastoista.<br />
Työttömyysaste oli kuitenkin<br />
noussut tammikuusta, jolloin<br />
se oli 22.4.<br />
Eri kansalaisuusryhmien työllistymisessä<br />
on huomattavia eroja.<br />
Parhaiten ovat työllistyneet länsieurooppalaiset.<br />
Pohjaa pitävät afganistanilaiset.<br />
Erot työllistymisessä eivät aina<br />
johdu ammattitaidosta, vaan rekrytointeja<br />
ohjaavat myös työnantajien<br />
asenteet ja mielikuvat muun muassa<br />
kielitaidosta ja maahanmuuttajan<br />
kotimaasta, selviää Euroopan<br />
sosiaalirahaston rahoittamasta tut-<br />
Heikoiten työllistyneet, työttömyys<br />
Afganistan 71.1 %<br />
Irak 67.6 %<br />
Sudan 67.6 %<br />
Somalia 59.9 %<br />
Iran 57.0 %<br />
kimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin<br />
eri viranomaisten yhteistyötä<br />
maahanmuuttajien työelämään<br />
integroinnissa.<br />
Maahanmuuttajan ammattitaito<br />
on harvoin sellaisenaan käytettävissä<br />
työmarkkinoilla. Maahanmuuttajatyötä<br />
tekevillä on suuri merkitys<br />
maahanmuuttajien integroitumisja<br />
työllistymisprosessissa.<br />
Maahanmuuttajat tarvitsevat<br />
Parhaiten työllistyneet, työttömyys<br />
Saksa 7.2 %<br />
Alankomaat 7.8 %<br />
Intia 8.0 %<br />
Tanska 8.4 %<br />
Norja 8.8 %<br />
Taulukossa on listattu viisi parhaiten ja heikoiten työllistynyttä kansallisuutta. Naisten ja<br />
miesten välisiä eroja ei ole huomioitu.<br />
Tietoa Suomesta helpossa paketissa<br />
timaassa. Espoon kaupunki on tilannut<br />
koulutuksen ideoita käsittelevän<br />
seminaarin omaan Sporttis-liikuntahankkeeseen,<br />
joka on 3–9-luokkalaisille<br />
iltapäivisin järjestetty liikuntakerho.<br />
Järjestö kertoo hankkeessa mukana<br />
oleville urheiluseuroille maahanmuuttajalasten<br />
liikunnan haasteista<br />
ja mahdollisuuksista.<br />
Liikkukaa! ry:n perusti vuonna<br />
1999 joukko opiskelijoita, jotka<br />
rakensivat liikuntahallia Helsingin<br />
Kumpulaan. Yhdistys, johon kuuluu<br />
noin 5 000 jäsentä, järjestää monikulttuurisia<br />
liikunta- ja kulttuuritapahtumia<br />
ympäri Suomea. Se osallistuu<br />
myös monikulttuurisiin seminaareihin<br />
ja työryhmiin. Jäsenten lisäksi<br />
yhdistyksen verkostoon kuuluu<br />
kotimaisia ja ulkomaalaisia yhteistyökumppaneita.<br />
Euroopan pakolaisrahasto<br />
ERF tukee Bossi-koulutusta.<br />
<br />
Lisää tietoa: www. liikkukaa.org<br />
ohjausta ja apua miettiessään aiemman<br />
koulutuksensa sekä työkokemuksensa<br />
parasta käyttöä ja täydentämistä<br />
uudessa maassa. Ohjaus<br />
korostuu etenkin tapauksissa, joissa<br />
ammattiosaamisen siirto maasta<br />
toiseen ei onnistu, vaan alaa on vaihdettava<br />
kokonaan.<br />
Maahanmuuttajien ohjauksessa<br />
on hyvää monipuolisuus. Ohjausta<br />
antavat parhaan taitonsa mukaan<br />
työvoimatoimiston työntekijät,<br />
eri oppilaitosten opinto-ohjaajat<br />
ja opettajat, kouluttajat ja erilaiset<br />
maahanmuuttajien asettumista<br />
uuteen kotimaahan tukevat projektit.<br />
Riittävän pitkäjänteiseen ohjaukseen<br />
ei kuitenkaan ole tällä hetkellä<br />
mahdollisuuksia. Tämä johtuu<br />
muun muassa maahanmuuttajien ohjaushankkeiden<br />
pirstaleisuudesta ja<br />
lyhytaikaisuudesta, resurssipulasta<br />
sekä moniammatillisen yhteistyön<br />
riittämättömyydestä.<br />
Julkaisu on saatavilla verkosta http://ktl.<br />
jyu.fi/ktl/ajankohtaista/verkkoj <br />
Matti Taajamo ja Sauli Puukari (toim.):<br />
Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus<br />
ohjaus- ja neuvontatyössä. Koulutuksen<br />
tutkimuslaitos 2007.<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Infopankki-verkkopalvelu selvitti,<br />
mitä tietoa maahanmuuttajat<br />
Suomesta haluavat. Osoitteessa<br />
www.infopankki.fi toimiva palvelu<br />
tarjoaa peruspaketin Suomi-tietoa<br />
15 kielellä. Viime kesänä tehdyllä<br />
kävijätutkimuksella selvitettiin<br />
palvelun toimivuutta ja maahanmuuttajien<br />
tiedon tarpeita.<br />
– Tämä auttaa katsomaan, mihin<br />
suuntaan palvelua olisi syytä<br />
viedä, verkkopalvelusuunnittelija<br />
Elina Huhta sanoo.<br />
Kävijätutkimukseen vastanneet<br />
jaettiin viranomaisiin ja maahanmuuttajiin.<br />
Maahanmuuttajista<br />
puolet oli työelämässä ja viidesosa<br />
opiskeli. Vajaa kolmasosa ei<br />
asunut vastaushetkellä Suomessa<br />
vaan harkitsi Suomeen muuttoa.<br />
Työperäisen maahanmuuton<br />
lisääntyessä Infopankki voisikin<br />
toimia viestintäkanavana potentiaalisille<br />
työntekijöille.<br />
Vastauksista selvisi, että maahanmuuttajista<br />
neljä viidesosaa puhui<br />
äidinkielenään muuta kuin Suomea.<br />
Kuitenkin kolmasosa käytti<br />
palvelua muulla kuin äidinkielellään,<br />
koska palvelussa ei ollut sitä<br />
vielä tarjolla. Uusia kieliä siis tarvittaisiin<br />
nykyisten lisäksi.<br />
Vastaajat pitivät Infopankin<br />
tekstejä pääosin laadukkaina. Kieli<strong>versio</strong>iden<br />
päivittämättömyys sai<br />
kuitenkin kritiikkiä. Lisäksi Suomen<br />
kieli, Työ- ja sosiaalipalvelut<br />
-osioihin kaivattiin lisää tietoa. Infopankin<br />
parhaimmaksi ominaisuudeksi<br />
vastaajat nimesivät sen, että<br />
tietoa löytyy eri kielillä ja Suomen<br />
yhteiskunnan toimintaan liittyvät<br />
tiedot löytyvät yhdestä paikasta.<br />
Viranomaisista Infopankki helpotti<br />
työtä maahanmuuttaja-asiakkaiden<br />
kanssa asioidessa.<br />
Vaikka palvelu koettiin monin<br />
tavoin tarpeelliseksi ja sisältö<br />
toimivaksi, tiedotus Infopankin<br />
olemassaolosta koettiin kuitenkin<br />
riittämättömäksi.<br />
– Jo ennen tutkimuksen toteuttamista,<br />
lisäsimme tiedotusta.<br />
Teimme muun muassa uudet<br />
esitteet ja julisteet ja niitä on lähetetty<br />
viranomaisille ja maahanmuuttajajärjestöille.<br />
Työtä tekee<br />
kuitenkin vain yksi kokopäiväinen<br />
ja kaksi osa-aikaista. Jotta<br />
tiedotukseen pystyttäisiin satsaamaan<br />
enemmän, tarvittaisiin toinen<br />
päätoiminen työntekijä, Elina<br />
Huhta sanoo.<br />
Verkkopalvelu on noteerattu<br />
myös kansainvälisesti. Heinäkuussa<br />
se valittiin ainoana suomalaisena<br />
Euroopan komission julkisille verkkopalveluille<br />
myöntämän European<br />
eGovernment Award - palkinnon<br />
fi nalistien joukkoon. Syksyllä Infopankille<br />
myönnettiin Euroopan<br />
komission laatuleima hyville julkisille<br />
verkkopalveluille. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
42
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Maahanmuuttoasioiden hallinto Norjassa<br />
Teksti Olli Sorainen<br />
Öljymaa Norjassa maahanmuuttosiat<br />
ovat olleet<br />
Suomea paljon pidempään<br />
yhteiskunnallisella ja poliittisella<br />
asialistalla. Norja on saanut<br />
jo pitkään osaavaa työvoimaa paitsi<br />
pakolaisista, myös Suomesta ja<br />
muista naapurimaista. EU:n laajentumisen<br />
jälkeen erityisesti puolalaiset<br />
työntekijät ovat hakeutuneet<br />
Norjan työmarkkinoille. Kuitenkin<br />
myös Norjassa on jouduttu havahtumaan<br />
työvoiman saatavuusongelmiin,<br />
jotka muun ohella liittyvät<br />
työvoiman ikääntymiseen.<br />
Kuten Suomessa myös Norjassa<br />
maahanmuuttoasioiden ajankohtaistuminen<br />
on johtanut hallinnollisiin<br />
reformeihin. Norjan vasemmisto-keskustalainen<br />
Jens Stoltenbergin<br />
II-hallitus toteutti uudistuksen<br />
osana laajempaa työ- ja<br />
hyvinvointiasioiden hallinnon reformia<br />
vuoden 2006 alussa. Kummassakin<br />
maassa hallinnonuudistusten<br />
yhtenä tuloksena on jättimäinen<br />
ministeriö, ”superministeriö”.<br />
Norjassa muutosten suunta<br />
kuitenkin oli kokonaan toinen<br />
kuin Suomessa.<br />
Suomessa keskeinen osa maahanmuuttoasioista<br />
on päätetty irrottaa<br />
tulevasta työ- ja elinkein-<br />
oministeriöstä ja keskittää ne turvallisuusasioista<br />
vastaavaan sisäministeriöön.<br />
Norjassa maahanmuutto-,<br />
kotouttamis- ja yhdenvertaisuusasiat<br />
yhdistettiin työvoima-<br />
ja työsuojeluasioista vastaavaan<br />
megaministeriöön, ”työja<br />
osallisuusministeriöön”. Ministeriön<br />
tavoitteena on edistää kaikkien<br />
työssä ja työmarkkinoiden ulkopuolella<br />
olevien ihmisten osallisuutta<br />
ja vastata työmarkkinoiden<br />
tarpeisiin hallinnoimalla kaikkia<br />
keskeisiä viranomaisia ja palveluita<br />
saman katon alla. Ministerinä<br />
toimii työväenpuolueen Bjarne<br />
Håkon Hanssen.<br />
Norjan työ- ja osallisuusministeriössä<br />
on työmarkkina- ja työsuojeluosastojen<br />
ohella muun muassa<br />
kotouttamis- ja monimuotoisuusosasto,<br />
saamelais- ja vähemmistöosasto<br />
sekä maahanmuutto-osasto.<br />
Kotouttamisosaston alaisuudessa<br />
toimii Kotouttamisvirasto (IM-<br />
DI), maahanmuutto-osaston alaisuudessa<br />
toimii Maahanmuuttovirasto<br />
(UDI). Ulkomaalaisten työnteon<br />
kannalta keskeinen viranomainen<br />
myös Norjassa on työsuojeluviranomainen,<br />
joka myös on osa maahanmuuttoasioista<br />
vastaavan ministeriön<br />
kokonaisuutta. Turvallisuusasiat<br />
eivät samaan ministeriöön<br />
kuulu, vaan ne hoidetaan oikeus- ja<br />
poliisiministeriössä.<br />
Työ- ja osallisuusministeriö on<br />
aktiivisesti lähtenyt kehittämään<br />
Norjan maahanmuuttopolitiikkaa.<br />
Ministeriö on muun muassa esittänyt<br />
lainsäädännön ja menettelyjen<br />
muutoksia, joiden tavoitteena<br />
on lyhentää lupahakemusten käsittelyaikoja<br />
ja helpottaa työnantajien<br />
mahdollisuuksia ottaa palvelukseensa<br />
ulkomaalaisia.<br />
Norjassa maahanmuuttoasioiden<br />
hallintoa on uudistettu myös<br />
paikallistasolla. Lokakuussa Oslossa<br />
avattiin maahanmuuttajille suunnattu<br />
yhteispalvelukeskus. Ulkomaalaiset<br />
työntekijät ja heidän perheenjäsenensä<br />
voivat saada yhteispalvelukeskuksesta<br />
Maahanmuuttoviraston,<br />
poliisin lupahallinnon,<br />
veroviranomaisen ja työsuojeluviraston<br />
palveluja norjaksi, englanniksi<br />
ja puolaksi. Lisäksi työsuojeluviranomaisella<br />
on ulkomaalaisille<br />
tarkoitettu palvelupuhelin, joka<br />
vastaa ulkomaalaisen työntekijän<br />
oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin<br />
kysymyksiin norjan lisäksi<br />
englanniksi. Puolankielinen palvelu<br />
avattiin kesällä 2007.<br />
Norjan omaksumaan lähestymistapaan<br />
nähden saattaa vaikuttaa<br />
kummalliselta se, että Norja<br />
yhä soveltaa siirtymäaikoja uusista<br />
EU-maista tulevaan työvoimaan.<br />
Norjan siirtymäsäännöksissä<br />
on kuitenkin ensisijassa kyse<br />
asianmukaisten työehtojen varmistamisesta<br />
eikä liikkuvuuden rajoittamisesta<br />
sinänsä. <br />
Kuva ingram Publishing<br />
kuvankäsittely Jyri Leskinen<br />
43<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
ETNO<br />
Työpaikoille etsittiin<br />
uusia käytäntöjä<br />
Teksti Tiina Pesonen<br />
Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa<br />
syksyllä pidetyissä seminaareissa<br />
mietittiin työelämän<br />
hyviä käytäntöjä etnisten suhteiden<br />
edistämisessä. Tavoitteena oli esitellä<br />
alueellisia työelämän etnisiä suhteita<br />
koskevia hyviä käytäntöjä sekä<br />
arvioida niiden yleistettävyyttä<br />
ja levittämismahdollisuuksia valtakunnallisesti.<br />
Seminaarit pohjautuivat valtakunnallisesti<br />
toimivan Etnisten<br />
suhteiden neuvottelukunnan vuosien<br />
2007–2008 toimintasuunnitelmaan.<br />
Siinä hyvien etnisten suhteiden<br />
edistäminen työelämässä on<br />
erityisenä painopisteenä.<br />
Alueseminaareissa käsitellyt<br />
teemat ja kysymyksenasettelut pohjautuivat<br />
erilliseen selvitykseen työelämän<br />
etnisiä suhteita edistävistä<br />
projekteista ja muusta kehittämistyöstä.<br />
Myös työmarkkinajärjestöjen<br />
kampanjaseminaareista "Ulkomaiset<br />
työntekijät ovat tervetulleita"<br />
saatuja tuloksia hyödynnettiin<br />
valmistelussa. Seminaareja rahoitettiin<br />
SEIS eli Suomi Eteenpäin<br />
Ilman Syrjintää -hankkeesta, joka<br />
on osa yhteisön syrjinnän vastaista<br />
toimintaohjelmaa. Seminaareihin<br />
osallistui monipuolisesti alueellisia<br />
toimijoita, viranomaisia<br />
ja järjestöjä.<br />
Joensuussa keskityttiin<br />
työyhteisöjen valmennukseen<br />
Joensuun seminaarin teemana oli<br />
”Monikulttuurinen työvoima ja<br />
työyhteisön monimuotoisuuden kehittäminen”.<br />
Seminaarissa käytiin<br />
keskustelua erityisesti siitä, miten<br />
työyhteisöjä valmennetaan monimuotoisuuden<br />
hallintaan ja miten<br />
yksittäinen työntekijä voi tilanteeseen<br />
vaikuttaa. Monimuotoisuu-<br />
den hallintaan tarvitaan erilaisia<br />
menettelyjä ja keinoja. Maahanmuuttajakysymyksiä<br />
on edistetty<br />
paljon projektien kautta. Nyt pysyviä<br />
käytäntöjä tulisi saada osaksi<br />
normaalitoimintaa. Hallinnassa<br />
on keskeisenä periaatteena kaksisuuntaisuus:<br />
toisaalta aloittavan<br />
työntekijän tulee sopeutua työyhteisöön<br />
ja yhteiskuntaan, toisaalta<br />
yhtä tärkeää on vastaanottavan<br />
työyhteisön sopeutuminen<br />
ulkomaalaistaustaisiin työtovereihin.<br />
Hallintaprosessi on elinikäinen<br />
eikä voi rajoittua yksittäiseen<br />
koulutukseen.<br />
Johdon asema monimuotoisuuden<br />
hallinnassa on keskeinen. Erityisillä<br />
välittäjä- tai linkkihenkilöillä<br />
on merkittävä rooli toimia siltana<br />
työntekijän ja työnantajan välillä<br />
tai ulkomaalaisen työntekijän tukipilarina<br />
työyhteisössä. Erityisesti<br />
suuremmissa yrityksissä välittäjätahoista<br />
on ollut myönteisiä kokemuksia.<br />
Laajempana yhteiskunnallisena<br />
haasteena pidettiin asenteiden<br />
pikaista muuttamista vastaanottavaisempaan<br />
ja positiivisempaan<br />
suuntaan. Näin myös yrityksiä<br />
ja työpaikkoja rohkaistaan ensimmäisen<br />
ulkomaalaisen työntekijän<br />
palkkaukseen. Erityisiä ulkomaisten<br />
työntekijöiden työpaikkakohtaisia<br />
perehdytysohjelmia tärkeämpänä<br />
lähtökohtana työyhteisö- ja työntekijätasolla<br />
pidettiin tietoisuuden<br />
lisäämistä siitä, miten erilaisuus<br />
kohdataan. Kulttuurien tuntemus<br />
on tärkeää, mutta se ei välttämättä<br />
avaa vuorovaikutusta uuden<br />
työntekijän ja työyhteisön välillä<br />
ja työntekijän toimintatapoja<br />
saatetaan leimata liikaa kulttuurin<br />
kautta. Seminaarissa kyseenalaistettiin<br />
myös paljon korostetun kielitaidon<br />
merkitys työpaikoilla; yrityksen<br />
näkökulmasta tärkeintä on<br />
löytää työtehtäviin paras saatavilla<br />
oleva osaaja. Puutteellista kielitaitoa<br />
voidaan paikata muilla kommunikaatiovälineillä.<br />
Jyväskylässä etsittiin uusia<br />
näkökulmia<br />
Jyväskylän seminaarin tarkoituksena<br />
oli antaa näkökulmia työelämän<br />
monimuotoisuuden johtamisesta<br />
ja hyvistä käytännöistä. Päivän<br />
yhdeksi teemaksi nousi väestörakenteen<br />
muutos ja sen vaikutus<br />
työvoiman kysyntään. Vaikka<br />
maahanmuuttajia tarvitaan Suomen<br />
rajojen ulkopuolelta, otettiin<br />
vahvasti kantaa sen puolesta, että<br />
jo maassa asuvien maahanmuuttajien<br />
tulisi saada työtä. Tiedotusvälineet<br />
ja jokapäiväiset keskustelut<br />
käsittelevät heitä kuitenkin usein<br />
enimmäkseen kielteisten ilmiöiden<br />
kautta ja toimenpiteiden kohteina,<br />
mikä ei voi olla jättämättä<br />
jälkiä tavallisten suomalaisten ja<br />
työnantajien mielikuviin.<br />
Monimuotoisuuden johtamiseen<br />
ei ole olemassa oikotietä. Kyse<br />
on monimutkaisista asioista, joissa<br />
kielellä, symboleilla ja merkeillä<br />
tuotetaan mielikuvia, jotka vaikuttavat<br />
asenteisiin. Ei ole lainkaan<br />
selvää, mitä monikulttuurisuus<br />
on ja miten itse kukin identiteettinsä<br />
määrittelee. Keskustelussa<br />
usein ylikorostetaan kulttuurieroja<br />
ja unohdetaan, että maahanmuuttaja<br />
on oman alansa ammattilainen,<br />
työntekijä ja työkaveri, jolla<br />
täytyy olla tasavertaiset mahdollisuudet<br />
vaikuttaa asioihin esimerkiksi<br />
työn, yhdistystoiminnan ja ayliikkeen<br />
kautta.<br />
Koko yhteiskuntaan liittyy vallankäytön<br />
lainalaisuuksia ja ennakkoluuloja.<br />
Ennakkoluulot todellistuvat<br />
ja tuottavat syrjintää. Syrjintään<br />
työelämässä tulisi puuttua. Yhteiskunnassa<br />
tulisi olla kaikkia tasoja<br />
läpäiseviä sääntöjä siitä, miten<br />
se on mahdollista. Oleellista on, että<br />
mukana olisi koko yhteiskunnan<br />
kirjo. Työnantajia ja varsinkin pienyrittäjiä<br />
kaivataan enemmän mukaan<br />
yhteisen pöydän ääreen.<br />
Oulu perehtyi<br />
työhönperehdyttämiseen<br />
Oulun seminaarin teemana oli Monikulttuurinen<br />
työvoima: työelämään<br />
perehdyttävät ja opastavat<br />
palvelut. Tavoitteena oli käydä keskustelua<br />
monikulttuurisen työelämän<br />
haasteista ja mahdollisuuksista<br />
erityisesti työhön perehdyttämisen<br />
ja työntekijöitä tukevien palveluiden<br />
näkökulmasta.<br />
Seminaarissa nostettiin esiin ulkomaisen<br />
työvoiman rekrytoinnin<br />
ja Suomessa vakinaisesti asuvien<br />
maahanmuuttajien työttömyyden<br />
monesti koettu ristiriitaisuus. Seminaarissa<br />
todettiin, että Suomessa<br />
asuvat maahanmuuttajat ovat kotimaista<br />
työvoimaa. Heidän työllisyyden<br />
parantamiseksi tulee käyttää<br />
monipuolisesti eri keinoja ja tukitoimia.<br />
Lisäksi korostettiin sosiaalisten<br />
verkostojen tärkeyttä. Yli<br />
puoleen solmituista työsuhteista<br />
vaikuttavat keskeisesti suosittelijat<br />
ja tiedonvälittäjät. Myös työnantajien<br />
ja työyhteisöjen tietoisilla<br />
ja tiedostamattomilla asenteilla on<br />
vaikutusta maahanmuuttajien työllisyyteen.<br />
Ulkomaisen työvoiman<br />
rekrytointi taas on kohdennettua<br />
toimintaa, jossa olemassa olevaan<br />
työntekijävajeeseen etsitään nopeaa<br />
täydennystä.<br />
Perehdyttävien ja opastavien<br />
palveluiden lisäksi kielikysymykset<br />
ovat monesti keskeisiä maahanmuuttajien<br />
rekrytoinnissa. Kielenoppiminen<br />
vaatii sosiaalista kanssakäymistä.<br />
Seminaarissa toivottiinkin<br />
mahdollisuuksia yhdistää koulumainen<br />
kielenopiskelu ja työssä oppiminen.<br />
Oulun seudulla palveluita<br />
ja kielenopetusta on melko hyvin<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
44
tarjolla, mutta ei kaikkien tarpeisiin.<br />
Esimerkiksi kielen opiskeluun<br />
työn ohella ei ole riittäviä mahdollisuuksia.<br />
Myös työnantajien tukemiseen<br />
uusien työntekijöiden perehdyttämisessä<br />
ja opastamisessa tarvitaan<br />
sellaisia välineitä, joita julkiset<br />
palvelut eivät toistaiseksi ole kyenneet<br />
riittävästi tarjoamaan.<br />
Yritykset haluavat rekrytoida<br />
monipuolisesti työvoimaa. Ne tiedostavat,<br />
ettei kotimainen työvoima<br />
riitä tulevaisuudessa. Tämä ei koske<br />
enää vain kansainvälisiä ja suuria<br />
yrityksiä, vaan myös pk-sektoria.<br />
Alueelliset erot ovat kuitenkin<br />
suuria eikä Oulun seudulla tilanne<br />
vielä ole yhtä vaikea kuin pääkaupunkiseudulla.<br />
Yrityksiä olisi voinut olla<br />
enemmänkin mukana<br />
Seminaarisarja sai varsin innostuneen<br />
vastaanoton, ja erityisesti<br />
maahanmuuttajat osallistuivat<br />
aktiivisesti keskusteluun. Yritysten<br />
ja työnantajien edustajia olisi<br />
toivottu lisää seminaareihin, mikä<br />
olisi lisännyt alueellista tietoisuutta<br />
etnisten suhteiden edistämisen<br />
hyvistä käytännöistä, jotka<br />
usein jäävät työpaikka- tai projektikohtaisiksi.<br />
Alueseminaarien tuloksista ollaan<br />
laatimassa erillinen raportti. Seminaariaineistoja<br />
ja tuloksia käsiteltiin<br />
12.11. Helsingissä järjestetyssä<br />
valtakunnallisessa seminaarissa.<br />
Seminaarien keskusteluista, esityksistä<br />
ja raporteista linjataan johtopäätöksiä<br />
ja valmistellaan esityksiä<br />
työelämän etnisten suhteiden edistämiseksi<br />
osana ETNO:lle menevää<br />
loppuraporttia. <br />
Kirjoittaja on työministeriön<br />
politiikkaosaston<br />
maahanmuuttopolitiikka -tiimin<br />
ylitarkastaja.<br />
3V-hankkeen kuulumisia<br />
Opastusta<br />
alkuvaiheessa<br />
Teksti Janne Ranta<br />
Alkukesästä pakolaisina<br />
Mikkeliin tulleet myanmarilaiset<br />
perehdytettiin<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan ja käytännön<br />
perusasioihin heidän omalla<br />
äidinkielellä. Heinäkuiseen perehdyttämiseen<br />
osallistui 16 aikuista<br />
ja 15 lasta.<br />
Perehdyttämisjakson tavoitteena<br />
oli antaa käytännön valmiuksia<br />
arjessa selviytymisen monipuolisesti<br />
ja kattavasti. Käytännön toteutuksesta<br />
vastasi Monikulttuurikeskus<br />
Mimosa. Yhteistyökumppaneina<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
olivat Mikkelin Pakolaistoimisto ja<br />
Mikkelin Setlementti ry. Monikulttuurikeskus<br />
Mimosan työntekijät<br />
vastasivat lasten ohjauksesta sekä<br />
varsinaisesta perehdyttämistyöstä<br />
ja suomen kielen opetuksesta.<br />
Tutustuminen suomalaiseen yhteiskuntaan<br />
herätti paljon keskus-<br />
telua, sillä uuden kielen ja kulttuurin<br />
omaksuminen tuo mukanaan<br />
runsaasti vieraita elementtejä.<br />
Perheet ovat nyt tietoisia tulevista<br />
kulttuurisista erilaisuuksista sekä<br />
mahdollisista ennakkoluuloista.<br />
Hyvänä esimerkkinä ryhmälle olivat<br />
Suomeen viime vuonna muuttaneet<br />
myanmarilaiset. Aiemmin<br />
tulleet antoivat uskoa ja henkistä<br />
tukea tulevaisuuden varalle ja<br />
selviytymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa.<br />
Vastaanottokokeiluja<br />
Kajaanissa ja Oulussa<br />
Syksyn 2007 aikana 3V-hanke toteuttaa<br />
Kajaanissa ja Oulussa pakolaisten<br />
ensivaiheen vastaanottokokeilut,<br />
jossa maahanmuuttajayhdistykset<br />
yhteistyössä eri tahojen<br />
kanssa tekevät pakolaisten<br />
ensivaiheen vastaanotto-ohjelman<br />
niin sanotun vastaanottavan yhtei-<br />
Oulussa kotitalousopetus on osa vastaanotto-ohjelmaa. Paikallisen marttayhdistyksen<br />
tiloissa suomalaisiin ruokiin tutustuvat afganistanilaiset Asadullah<br />
Majidi (vas) ja Jasin Rajabi. Takana häärivät marokkolainen Agina Radouan ja<br />
afganistanilainen Shahwali Karimi.<br />
sön periaatteella.<br />
Kajaanissa kohdejoukkona on<br />
loppuvuodesta kaupunkiin tulevat<br />
kongolaiset. Ryhmän vastaanotosta<br />
huolehtii ETNIKA Kainuu ry. yhdessä<br />
omakielisten ohjaajien kanssa.<br />
Vastaanoton suunnitteluprosessi<br />
on parhaillaan käynnissä yhteistyössä<br />
kaupungin maahanmuuttajapalveluiden<br />
kanssa.<br />
Oulussa on alkanut vastaavanlainen<br />
vastaanottokokeilu. Vastaanoton<br />
toteutuksesta vastaa Oulun<br />
Seudun Setlementti ry:n Ystävyystalo<br />
yhteistyössä Oulun vastaanottokeskuksen<br />
kanssa. Kohderyhmänä<br />
Oulussa ovat oleskeluluvan<br />
saaneet henkilöt, joilla ei<br />
ole vielä kuntapaikkaa.<br />
Ensi vuoden<br />
suunnitelmia<br />
3V-hankkeen kolmannen toimintavuoden<br />
rahoitushakemus jätettiin<br />
syyskuun lopulla Euroopan pakolaisrahastolle.<br />
Hanke jatkaa vielä<br />
kokemuksien keräämistä vaihtoehtoisista,<br />
maahanmuuttajayhdistysten<br />
suunnittelemista ja toteuttamista<br />
vastaanottokokeiluista.<br />
Vuoden aikana tehdään yhteenvedot<br />
kokemuksista ja mallinnetaan<br />
kokeilut mahdollisimman yksinkertaiseksi<br />
ja käyttökelpoisiksi. Hanke<br />
julkaisee kertyneistä kokemuksista<br />
julkaisun sekä levittää näitä<br />
kokemuksia vuoden 2008 aikana<br />
eteenpäin eri tahoille, jotka työskentelevät<br />
maahanmuuttajien kotouttamistyön<br />
parissa. <br />
Kirjoittaja on 3V-hankkeen<br />
projektikoordinaattori Pohjois-<br />
Pohjanmaan TE-keskuksessa.<br />
ETNO:n uudet yhteystiedot<br />
ETNO siirtyy 1.1.2008 sisäasiainministeriöön. Parhaiten sihteeristön tavoittaa etenkin<br />
siirtymäkauden alussa sähköpostitse, uusi osoite vuodenvaihteen jälkeen on etno@intermin.fi.<br />
SM:n vaihteen numero on (09) 16001, ohivalintanumerot ilmoitetaan myöhemmin. Myös ETNO:n<br />
Internetsivut siirtyvät sisäasiainmininsteriön sivustolle.<br />
45<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
MUUTOKSIA MATKALLA MAAHANMUUTTOHALLINNON HISTORIAA<br />
Kansalaisuus määrittää<br />
yksilön aseman valtiossa<br />
Valtion kansalaisuus muodostaa yksilön kannalta perustavaa laatua<br />
olevan oikeusaseman. Paitsi oikeuksia, kansalaisuudesta seuraa myös<br />
velvollisuuksia.<br />
Teksti: Tapio Kuosma<br />
Ihmiset ovat järjestyneet kansakunniksi<br />
valtioissa. Itsenäinen<br />
valtio on rajattu maantieteellinen<br />
alue, jossa valtion elimet<br />
harjoittavat täysivaltaista ja pysyväisluonteista<br />
valtiovaltaa ja jonka<br />
alueella asuu pysyväisluonteinen<br />
väestö eli kansa.<br />
Perustavaa laatua olevat oikeudet<br />
myönnetään yleensä jokaiselle<br />
valtion lainkäyttöpiirissä olevalle<br />
kansalaisuudesta riippumatta. Oikeuksien<br />
tunnustaminen perustuu<br />
joko suoraan perustuslakiin tai kansainvälisiin<br />
ihmisoikeussopimuksiin.<br />
Kuitenkin eräät keskeiset oikeudet<br />
varataan ainoastaan valtion<br />
omille kansalaisille.<br />
Demokraattisen oikeusvaltion<br />
kansalaisuus periaatteessa takaa,<br />
että kansalainen saa tarvittaessa<br />
omalta valtioltaan suojelua ja<br />
hänelle turvataan ne ihmisoikeudet,<br />
joihin valtio on kansainvälisoikeudellisesti<br />
sitoutunut. Pakolaiselle<br />
kansalaisuuden saaminen tarjoaa<br />
mahdollisuuden päästä uudessa<br />
maassa täysivaltaisesti osallistumaan<br />
poliittiseen toimintaan ja yhteiskunnan<br />
kehittämiseen.<br />
Perustuslaki määrää<br />
kansalaisoikeuksista<br />
Vuodelta 1995 olevan Suomen perustuslain<br />
mukaan perusoikeussäännökset<br />
koskevat kaikkia Suomen<br />
oikeudenkäytön piirissä olevia.<br />
Monet keskeiset oikeudet ja<br />
velvollisuudet eivät kuitenkaan<br />
koske ulkomaalaisia tai kansalaisuutta<br />
vailla olevia.<br />
Äänioikeus valtiollisissa vaaleissa<br />
ja kansanäänestyksissä, vaalikelpoisuus<br />
eduskuntavaaleissa ja<br />
tasavallan presidentin vaalissa sekä<br />
valtioneuvoston jäsenyys on kytketty<br />
suoraan kansalaisuuteen. Tasavallan<br />
presidentti voi luovuttaa<br />
puolustusvoimien ylipäällikkyyden<br />
vain toiselle Suomen kansalaiselle.<br />
Lailla voidaan säätää, että määrättyihin<br />
julkisiin virkoihin tai tehtäviin<br />
voidaan nimittää vain Suomen<br />
kansalainen. Maanpuolustusvelvollisuus<br />
koskee puolestaan ainoastaan<br />
Suomen kansalaista. Kansalaista<br />
ei saa estää saapumasta maahan,<br />
karkottaa maasta eikä vastoin<br />
tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen<br />
maahan.<br />
Yleensä kansalaiseksi<br />
synnytään<br />
Itsenäisen Suomen ensimmäiset perustuslailliset<br />
säännökset kansalaisuudesta<br />
annettiin 17.7.1919. Sen<br />
mukaan Suomen kansalaisoikeus<br />
oli jokaisella, joka oli suomalaisista<br />
vanhemmista syntynyt niin<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
46
”Kaikissa neljässä laissa<br />
on kansalaistamisen<br />
yleisiksi edellytyksiksi<br />
säädetty määrätyn pituinen<br />
asumisaika, nuhteettomuus<br />
ja riittävä toimeentulo.”<br />
myös vieraan maan naisella, joka<br />
oli mennyt naimisiin Suomen<br />
miehen kanssa.<br />
Nykyisen perustuslain mukaan<br />
kansalaisuus saadaan syntymän ja<br />
vanhempien kansalaisuuden perusteella.<br />
Lapsi saa syntyessään Suomen<br />
kansalaisuuden, jos (1) äiti on<br />
Suomen kansalainen, tai (2) isä on<br />
Suomen kansalainen ja (a) avioliitossa<br />
lapsen äidin kanssa tai (b) lapsi<br />
syntyy Suomessa ja miehen isyys<br />
lapseen vahvistetaan, tai (3) isä on<br />
kuollut mutta oli kuollessaan Suomen<br />
kansalainen ja (a) avioliitossa<br />
lapsen äidin kanssa tai (b) lapsi<br />
syntyy Suomessa ja miehen isyys<br />
lapseen vahvistetaan.<br />
Kansalaisuus voidaan antaa<br />
myös syntymäpaikkaperiaatteen<br />
mukaisesti. Lapsi saa syntyessään<br />
Suomen kansalaisuuden, jos hän<br />
syntyy Suomessa eikä syntyessään<br />
saa minkään vieraan valtion kansalaisuutta.<br />
Suomessa syntyvä lapsi<br />
saa pääsääntöisesti ja eräin lisäedellytyksin<br />
syntymäpaikan perusteella<br />
Suomen kansalaisuuden, jos<br />
lapsen vanhemmilla on Suomessa<br />
pakolaisen asema tai jos heille<br />
muutoin on annettu suojelua<br />
kansalaisuusvaltionsa viranomaisia<br />
vastaan.<br />
Kansalaisuutta voi<br />
myös hakea<br />
Kansalaisuus voidaan myöntää laissa<br />
säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen<br />
tai hakemuksen perusteella.<br />
Kansalaistaminen edellyttää,<br />
että ulkomaalainen täyttää<br />
kansalaistamisen yleiset edellytykset.<br />
Kansalaisuudesta voidaan vapauttaa<br />
vain laissa säädetyillä perusteilla<br />
ja sillä edellytyksellä, että<br />
henkilöllä on toisen valtion kansalaisuus<br />
tai hän saa toisen valtion<br />
kansalaisuuden.<br />
Ensimmäinen kansalaistamislaki<br />
annettiin 20.2.1920. Ulkomaalainen<br />
voitiin hakemuksesta ottaa<br />
Suomen kansalaiseksi, mikäli hän<br />
oli puhdasmaineinen, viiden viimeksi<br />
kuluneen vuoden ajan asunut<br />
keskeytymättömästi Suomessa,<br />
kykeni elättämään itsensä ja<br />
perheensä ja vapautui kansalaisvelvollisuuksista<br />
toisessa maassa.<br />
Asumisaikaa ja toisen maan kansalaisvelvollisuuksista<br />
vapautumista<br />
koskevista ehdoista saatettiin kuitenkin<br />
poiketa, jos siihen oli 'erinomaisia<br />
syitä'.<br />
Välirauhan aikana 9.5.1941 annettiin<br />
uusi kansalaisuuslaki eli laki<br />
Suomen kansalaisuuden saamisesta<br />
ja menettämisestä. Laki sisälsi<br />
säännökset kansalaisuuden saamisesta<br />
syntymän perusteella tai<br />
muutoin välittömästi lain nojalla,<br />
ulkomaalaisen ottamisesta kansalaiseksi<br />
ja Suomen kansalaisuuden<br />
menettämisestä. Lain mukaan ulkomaalainen<br />
voitiin hakemuksesta<br />
ottaa Suomen kansalaiseksi, mikäli<br />
hän oli vähintään 21-vuotias, elämäntavoiltaan<br />
nuhteeton, kykeni<br />
elättämään itsensä ja perheensä ja<br />
hänellä oli ollut varsinainen asunto<br />
ja koti Suomessa edelliset viisi<br />
vuotta. Asumisaikaedellytyksestä<br />
voitiin poiketa siinä tapauksessa,<br />
että hakija oli naimisissa Suomen<br />
kansalaisen kanssa.<br />
Kielitaitovaatimus<br />
lisätään lakiin<br />
Vuoden 1941 kansalaisuuslaki kumottiin<br />
vuonna 1968. Uuden lain<br />
mukaan kansalaistamisen edellytyksiä<br />
olivat vähintään 18 vuoden<br />
ikä, varsinainen asunto ja koti olivat<br />
viimeksi kuluneet viisi vuotta<br />
olleet Suomessa, kunniallinen elämä<br />
sekä vaatimus riittävästä toimeentulosta.<br />
Laki sisälsi edellisten<br />
lakien tapaan kaksois- ja monikansalaisuuden<br />
kiellon.<br />
Nykyisin voimassa oleva kansalaisuuslaki<br />
on itsenäisen Suomen<br />
neljäs. Kaikissa neljässä laissa on<br />
kansalaistamisen yleisiksi edellytyksiksi<br />
säädetty määrätyn pituinen<br />
asumisaika, nuhteettomuus<br />
ja riittävä toimeentulo. Vuosien<br />
1920, 1941 ja 1968 kansalaisuuslaeissa<br />
vaadittu yhdenjaksoinen<br />
asumisaika oli viisi vuotta, kun<br />
taas vuoden 2003 kansalaisuuslaissa<br />
aika on vähintään kuusi vuotta.<br />
Vuosien 1941, 1968 ja 2003 kansalaisuuslaeissa<br />
on kansalaistamisen<br />
ehdoksi säädetty määrätyn iän<br />
saavuttaminen. Vuoden 1920 laki<br />
ei sitä edellyttänyt. Vuoden 2003<br />
laissa on kansalaistamisen lisäedellytyksiksi<br />
säädetty maksuvelvoitteiden<br />
suorittamista koskeva ehto<br />
samoin kuin kielitaitoa koskeva<br />
vaatimus eli suomen tai ruotsin<br />
kielen tyydyttävä suullinen ja<br />
kirjallinen taito. Aikaisempi lainsäädäntö<br />
ei sanotunlaisia edellytyksiä<br />
tuntenut.<br />
Voimassa oleva kansalaisuuslaki<br />
eroaa aikaisemmasta kansalaisuuslainsäädännöstä<br />
kolmessa periaatteellisesti<br />
tärkeässä kohdassa:<br />
Lain mukaan kansalaisuuden saaminen<br />
edellyttää, että ulkomaalaisen<br />
henkilöllisyys on luotettavasti<br />
selvitetty. Toiseksi laki hyväksyy<br />
kaksois- ja monikansalaisuuden.<br />
Laissa myös määrätään, että<br />
ulkomaalaista ei kansalaisteta, jos<br />
on perusteltua syytä epäillä, että<br />
kansalaistaminen vaarantaa valtion<br />
turvallisuutta tai yleistä järjestystä<br />
tai jos kansalaistaminen on<br />
painavasta syystä ”vastoin valtion<br />
etua”. Vastaavaa ei ollut aikaisemmissa<br />
laeissa. <br />
Kirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti<br />
Tapio Kuosma on työskennellyt<br />
aikaisemmin toistakymmentä vuotta<br />
ulkoasiainhallinnossa ja yli kaksi<br />
vuosikymmentä korkeimmassa<br />
hallinto-oikeudessa. Häneltä on<br />
julkaistu muun muassa seuraavat<br />
tutkimukset ja tietokirjat:<br />
Ulkomaalaisen maahantulo ja<br />
maastalähtö (1992), Ulkomaalainen,<br />
pakolainen, turvapaikanhakija (1999),<br />
Uusi kansalaisuuslaki (2003), Uusi<br />
ulkomaalaislaki (2004).<br />
47<br />
MONITORI
TURVAAN TULLEET<br />
Osa 8 Kurdit<br />
Kurdit ilman yhteistä kotimaata<br />
Teksti Risto Laakkonen<br />
Kurdit muodostavat 28-30<br />
miljoonaan ihmisen etnisen<br />
ryhmän, joka asuu usean<br />
valtion alueella. Puolet heistä<br />
asuu Turkissa, Iranissa asuu 5,7<br />
miljoonaa ja Irakissa 4,5 miljoonaa.<br />
Lisäksi kurdeja asuu Syyriassa,<br />
Armeniassa, Azerbaidzhanissa<br />
ja Venäjällä. Euroopassa arvioidaan<br />
asuvan noin 700 000 kurdia,<br />
joista Suomessa noin 5000. Kurdien<br />
yhteinen maantieteellinen alue<br />
on Kurdistan, joka jakautuu usean<br />
edellä luetellun valtion alueelle.<br />
Kurdistan esiintyi aluetta ja sen<br />
huomattavaa väestönosaa koskevana<br />
nimenä jo 1100-luvulla. Alueen<br />
kurdiväestö jäi 1400-luvulla<br />
Turkin ja Persian valtataisteluiden<br />
ja sotien jalkoihin.<br />
Useat kurdeista ovat kaksi- ja<br />
monikielisiä. Oman vahvana säilyneen<br />
kurdin kielen lisäksi kurdit<br />
puhuvat esimerkiksi Iranissa persiaa<br />
ja Irakissa ja Syyriassa arabiaa.<br />
Kieleen ja kurdeihin etnisenä<br />
ryhmänä kohdistuneesta vainosta<br />
ja syrjinnästä meille on välittynyt<br />
uutisia ja tietoa. Turkin sekä Pohjois-Irakin<br />
tilanne pitävät kurdit<br />
median otsikoissa tänään ja tulevaisuudessakin.<br />
Turkissa on maan<br />
EU-jäsenyyspyrkimyksiin liittyen<br />
otettu pieniä edistysaskeleita.<br />
Jatko riippuu myös osaltaan Pohjois-Irakin<br />
kurdihallinnon ja kurdiyhteisöjen<br />
tahdosta ja kyvystä<br />
käydä Turkin kanssa oikeaa vuoropuhelua.<br />
Useita yhdistyksiä<br />
Suomessa<br />
Pääosa Suomen muuttaneista kurdeista<br />
on tullut kiintiöpakolaisina<br />
tai turvapaikanhakijoina sekä perheenyhdistämisten<br />
kautta. Turkis-<br />
Helmikuussa 1995 Virosta saapui Suomeen 88 kurdia kiintiöpakolaisina. Virossa ei ollut tarpeeksi<br />
tiloja pakolaisten sijoittamiseen.<br />
ta, Iranista ja Irakista Suomeen ja<br />
Englantiin muuttaneiden kurdien<br />
yhdistystoimintaa tutkineen Östen<br />
Wahlbeckin mukaan suurin<br />
osa kurdien suomalaista yhdistyksistä<br />
keskittyy toiminnassaan lähtömaasta<br />
periytyviin kulttuuripiirteisiin<br />
ja perinteisiin. Usean yhdistyksen<br />
toimintaa sävyttävät lähtömaan<br />
poliittiset aatteet ja tavoitteet.<br />
Organisoituminen on tapahtunut<br />
niin Suomessa kuin muissa<br />
Pohjoismaissakin lähtömaan puoluepoliittisten<br />
linjojen mukaan. Tämä<br />
selittyy pitkälle sillä, että järjestöt<br />
haluavat maanpakolaisuudesta<br />
käsin vaikuttaa Kurdistanin<br />
tilanteeseen ja valmistaa kurdeja<br />
kotiinpaluuseen, kun poliittiset, taloudelliset<br />
ja uskonnolliset olosuhteet<br />
tämän mahdollistavat. Suomen<br />
kurdien yhdistykset ovat kyenneet,<br />
huolimatta jäsenistön jakautumisesta<br />
kahden pääpuolueen kannattajiin,<br />
pitämään yllä aktiivista järjestö-<br />
ja kulttuuritoimintaa. Järjestötoiminnassa<br />
myös työllistymiskysymyksillä<br />
on näkyvä asema.<br />
Kurdien työttömyysaste on<br />
Suomessa korkea. Täsmällisiä lukuja<br />
on vaikea saada, koska kurdit<br />
tilastoidaan sen maan kansalaisiksi,<br />
jossa he asuivat ennen Suomeen<br />
tuloa. Työttömyysasteen arvioidaan<br />
olevan 50-60 prosentin tasolla.<br />
Korkea työttömyysaste selittyy<br />
sekä suomalaisten ennakkoluuloilla<br />
että kurdimiesten ja -<br />
naisten välisillä suhteilla ja työnjaolla.<br />
Kurdinaisten tehtävänä on<br />
edelleen pitää huolta kodista ja<br />
lapsista. He saavat harvemmin<br />
käydä koulua, mikä näkyy miehiä<br />
suurempana lukutaidottomuutena.<br />
Kurdinaiset käyttävät harvoin<br />
huivia tai huntua. Suurin osa kurdeista<br />
on sunnimuslimeja, mutta<br />
kurdeissa on myös shiiamuslimeja,<br />
kristittyjä sekä baha´l -uskonnon<br />
kannattajia.<br />
Kuva Lehtikuva<br />
Kurdit vahvistavat<br />
monietnistä Suomea<br />
Kurdit ovat vieraanvaraisia ja monipuolisia<br />
keitto- ja ruuanlaittotaidon<br />
mestareita. Suomessa on mahdollisuus<br />
tutustua kurdien ruokakulttuuriin<br />
heidän perustamissaan ja omistamisissaan<br />
ravitsemusliikkeissä.<br />
Eurooppaan tulee jäämään, Suomi<br />
mukaan lukien huomattava kurdiväestö,<br />
koska uusien sukupolvien<br />
edustajat ovat syntyneet ja kasvaneet<br />
Euroopassa. Mikäli lähtömaissa<br />
ei lähiaikoina tapahdu uudistuksia<br />
kulttuuriautonomian ja kurdinkielen<br />
vahvistumisen suuntaan, tämä<br />
sitoo huomattavan osan uusista<br />
kurdisukupolvista kahden kulttuurin<br />
jäseneksi.<br />
Kanslianeuvos Risto Laakkonen<br />
on entinen Etnisten suhteiden<br />
neuvottelukunnan pääsihteeri<br />
ja työministeriön neuvotteleva<br />
virkamies. Hän edustaa Suomessa<br />
kansainvälistä International Center<br />
for Migration Policy Development<br />
järjestöä.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
48
Kuva ja teksti Tiina Pelkonen<br />
Turkin poliisilaitoksen kuulusteluhuoneet<br />
ovat tulleet<br />
tutuiksi Yusuf Kartille. Hänen<br />
ainoa rikoksensa oli osallistuminen<br />
rauhanomaisen ja laillisen<br />
kurdipuolueen toimintaan. Mutta<br />
se olikin rikoksista suurin.<br />
– <strong>Poliisi</strong>t sanoivat, että varastaminen,<br />
raiskaaminen ja tappaminen<br />
ovat normaaleja rikoksia.<br />
Mutta kurdipolitiikka on pahinta<br />
kaikesta.<br />
Kart puhui vain kurdinkieltä<br />
siihen saakka, kunnes meni 7-<br />
vuotiaana kouluun. Koulussa kurdilapsia<br />
kuitenkin kiellettiin puhumasta<br />
äidinkieltään, ja opetus<br />
annettiin turkiksi.<br />
Aikuistuttuaan Kart liittyi<br />
kurdien oikeuksia ajavaan puolueeseen.<br />
– Halusimme vain samat oikeudet<br />
kuin muillakin turkkilaisilla:<br />
oikeuden puhua julkisesti äidinkieltämme,<br />
saada koulutusta äidinkielellämme,<br />
lukea omia sanomalehtiä<br />
ja elää ilman vainoa.<br />
<strong>Poliisi</strong>t pidättivät Kartin neljä<br />
kertaa. Ihmisoikeuksia ei Turkin<br />
poliisin kuulusteluhuoneissa<br />
tunnusteta. Jokaisella kerralla<br />
Kartia hakattiin.<br />
Yusuf Kartin avioliitto päättyi<br />
eroon, koska vaimo ei jaksanut alituista<br />
pelkoa ja muuttamista paikkakunnalta<br />
toiselle.<br />
– Hän on kurdi, mutta ei aktiivinen.<br />
Ymmärrän häntä kyllä.<br />
Kymmenen vuotta sitten poliisit<br />
hakivat Kartin, ja löysivät hänen<br />
kotoaan kaikki hänen poliittiseen<br />
toimintaansa liittyvät paperit.<br />
Kuulustelujen jälkeen hän tiesi,<br />
että seuraavalla kerralla edessä<br />
olisi vuosien vankilatuomio.<br />
– Olin tutustunut suomalaiseen<br />
turistinaiseen Alaniassa. Hän<br />
kertoi Suomesta ja rohkaisi muuttamaan<br />
tänne. Suomeen tultuani<br />
hain turvapaikkaa.<br />
Vaikka Kartin uhkaava tilanne<br />
kotimaassa oli helppo näyttää<br />
toteen, hän joutui kuitenkin odottamaan<br />
turvapaikkapäätöstä kaksi<br />
Turkissa asunut kurdi Yusuf Kart sai vitsaa<br />
sormilleen, kun jäi kouluikäisenä kiinni<br />
äidinkielensä puhumisesta. Nyt hänen lapsensa<br />
puhuvat suomea.<br />
Yusuf Kart tekee töitä kellon ympäri omassa ravintolassaan Kulttuurikeskus Caisassa. Myöskään entisessä kotimaassaan<br />
Turkissa hän ei halunnut muuta kuin oikeuden tehdä työtä ja puhua äidinkieltään avoimesti myös lapsilleen.<br />
Yksinhuoltajaisä<br />
pyörittää ravintolaa<br />
vuotta. Odotusaikana hän löysi sopivan<br />
työpaikan työvoimatoimiston<br />
listoilta. Virkailija kuitenkin<br />
sanoi, että työlupaa ei ole.<br />
– Se kaksi vuotta oli todella vaikeaa<br />
aikaa. En saanut tehdä töitä ja<br />
pelkäsin koko ajan, että minut lähetettäisiin<br />
takaisin. Tuntui samalta,<br />
kuin olisin ollut vankilassa.<br />
Oikeaa kurdiruokaa<br />
Saatuaan turvapaikkapäätöksen<br />
Yusuf Kart hakeutui kokkikoulutukseen.<br />
– Yritin kyllä löytää töitä, mutta<br />
minulle sopivaa ei ollut. Ajattelin,<br />
että on parempi tehdä itse<br />
oma työpaikkansa.<br />
Turkissakin hänellä oli ollut<br />
oma ravintola. Suomessa hän kuitenkin<br />
halusi ammattilaiseksi, ei<br />
vain pizzerianpitäjäksi, jollaisia monet<br />
kurdit täällä ovat. Valmistuttuaan<br />
kokiksi hän alkoi pitää Kulttuurikeskus<br />
Caisassa ravintolaa, josta<br />
saa oikeaa kurdiruokaa.<br />
–Meidän ruokakulttuurimme<br />
muistuttaa kreikkalaista. Tulkaa<br />
ihmeessä maistamaan, Yusuf<br />
kehottaa.<br />
Kart järjesti myös neljä lastaan<br />
Suomeen vuonna 2002. Se kävi jo<br />
nopeammin, noin yhdeksässä kuukaudessa.<br />
– Kaikki täällä oli heille ensin kauhean<br />
uutta, erilainen maa, kieli, kulttuuri<br />
ja sää. Mutta nyt he puhuvat jo<br />
suomea paremmin kuin minä!<br />
Nuorimmainen lapsista on nyt<br />
yläasteella, toinen lukiossa, kolmas<br />
opiskelee tekniikkaa, neljäs<br />
metallialaa.<br />
Uutta perhettä Kart ei ole Suomessa<br />
perustanut, entinen vaimo<br />
jäi Turkkiin. Työ vie neljän lapsen<br />
yksinhuoltajaa nyt kokonaan.<br />
– Teen töitä täällä ravintolassa<br />
yleensä aamukahdeksasta vaikka<br />
kuinka myöhään. Jos pääsen kymmeneltä<br />
illalla kotiin, se on hyvä.<br />
Kartin lapset ovat koulunkäyntinsä<br />
ohella auttaneet isää ravintolassa<br />
iltaisin. Nuorimmainen on<br />
siellä nyt koko ajan, sillä koulussa<br />
on työelämään tutustumisjakso<br />
meneillään.<br />
– Aion jäädä Suomeen. Toivon,<br />
että Turkki liittyisi EU:n jäseneksi,<br />
sillä silloin siellä olisi pakko<br />
muuttaa asioita. Nyt siellä ei<br />
ole mitään kontrollia. <br />
49<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
LYHYESTI<br />
Kulttuurit esille<br />
Euroopassa<br />
Vuosi 2008 on nimetty Euroopan<br />
kulttuurienvälisen<br />
vuoropuhelun teemavuodeksi.<br />
Euroopan komissio on avannut<br />
teemavuoden verkkopalvelun<br />
kaikille toimijoille, joilla on kokemusta<br />
tai halua toimia kulttuurienvälisen<br />
vuoropuhelun parissa.<br />
Teemavuosi pyrkii lisäämään<br />
kaikkien eurooppalaisten tietoisuutta<br />
kulttuurienvälisen vuoropuhelun<br />
hyödyllisyydestä ja välttämättömyydestä<br />
päivittäisessä elämässä.<br />
Teemavuodella korostetaan<br />
kulttuurisen monimuotoisuuden<br />
kunnioittamisen ja avoimen suhtautumisen<br />
lisäksi aktiivisen Euroopan<br />
kansalaisuuden kehittämistä.<br />
Kulttuurienvälisen vuoropuhelun<br />
parissa toimivat voivat lähettää<br />
Sotarikoksia vastaan<br />
uusia säännöksiä<br />
Kaikkiin oleskelulupiin tulossa<br />
työnteko-oikeus<br />
Ensi<br />
vuosi on<br />
Euroopan<br />
kulttuurienvälisen<br />
vuoropuhelun<br />
teemavuosi.<br />
teemaan liittyvää aineistoa osoitteeseen<br />
info@interculturaldialogue2008.eu<br />
Rikoslakiin esitetään uusia<br />
säännöksiä sotarikoksista<br />
ja rikoksista ihmisyyttä<br />
vastaan. Tavoitteena on saada Suomen<br />
rikoslaki täsmällisemmin vastaamaan<br />
Kansainvälisen rikostuomioistuimen<br />
Rooman perussäännön<br />
määritelmiä joukkotuhonnasta,<br />
rikoksista ihmisyyttä vastaan ja<br />
sotarikoksista.<br />
Uusilla säännöksillä korvattaisiin<br />
nykyiset ihmisoikeuksien loukkaamiset<br />
poikkeuksellisissa oloissa<br />
ja sodankäyntirikokset. Enimmäisrangaistus<br />
näistä rikoksista<br />
olisi elinkautinen vankeus.<br />
Rikoslakiin ehdotetaan myös<br />
säännöksiä esimiehen rikosoikeudellisesta<br />
vastuusta ja esimiehen<br />
käskyn vaikutuksesta alaisen vastuuseen.<br />
Näillä säännöksillä tavoitellaan<br />
esimiesten ja alaisten vastuun<br />
jakautumista nykyistä paremmin.<br />
Kidutus mainitaan osatekona<br />
rikoksessa ihmisyyttä vastaan ja<br />
sotarikoksessa.<br />
Kaikille oleskeluluvan saajille<br />
halutaan jatkossa antaa<br />
oikeus tehdä työtä.<br />
Näin päästäisiin eroon paljon kritisoiduista<br />
B-luvista eli tilapäisistä<br />
oleskeluluvista, jotka eivät anna<br />
oikeutta työntekoon.<br />
– Lupajärjestelmä halutaan<br />
muuttaa mahdollisimman selkeäksi<br />
ja yksinkertaiseksi, jotta hakemusten<br />
käsittelyajat lyhenisivät,<br />
Sisäministeriön ulkomaalaisosaston<br />
neuvotteleva virkamies Tuomo<br />
Kurri kertoo.<br />
Hanke liittyy hallitusohjelman<br />
tavoitteeseen edistää työperäistä<br />
maahanmuuttoa. Kysymys<br />
on muun muassa lupajärjestelmän<br />
selkeyttämisestä sekä asteittaisesta<br />
luopumisesta työvoiman saatavuusharkinnasta.<br />
Uudessa järjestelmässä työvoimatoimisto<br />
ei enää arvioi työvoiman<br />
saatavuutta. Nykyään oleskeluluvan<br />
saaminen voi jäädä kiinni<br />
siitä, että työvoimatoimiston mielestä<br />
Suomessa on jo riittävästi tietyn<br />
alan työntekijöitä.<br />
Lainsäädäntöä muutetaan aikaisintaan<br />
ensi vuoden lopulla.<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Turvapaikkapolitiikkaan<br />
halutaan muutosta<br />
Puntarissa yritysten<br />
yhteiskuntavastuu<br />
Pohjoismaiset<br />
kansalaisjärjestöt<br />
ovat käynnistäneet<br />
yhteisen<br />
kampanjan, joka<br />
vetoaa eri maiden<br />
hallituksiin aseellisia<br />
selkkauksia pakenevien<br />
turvapaikanhakijoiden<br />
tilanteen parantamiseksi.<br />
Turvaa tarvitseville -<br />
kampanjassa on mukana 19 kansalaisjärjestöä<br />
Suomesta, Ruotsista,<br />
Norjasta, Tanskasta ja Islannista.<br />
Kampanja vetoaa hallituksiin, jotta<br />
ne myöntäisivät kansainvälistä suojelua<br />
aseellisia selkkauksia ja erottelematonta<br />
väkivaltaa pakeneville<br />
ihmisille YK:n pakolaisjärjestön<br />
suositusten mukaisesti.<br />
– Konfl iktialueilta pakenevat<br />
turvapaikanhakijat voivat joutua<br />
odottamaan päätöstä vuosikausia ja<br />
tuloksena on silti käännytyspäätös<br />
väkivallan riivaamaan kotimaahan.<br />
Turvapaikanhakijan odotetaan todistavan<br />
päätöksentekijälle, että häneen<br />
kohdistuu henkilökohtainen<br />
ja konkreettinen vaino. Hakijan pitäisi<br />
siis pystyä osoittamaan, että<br />
kiväärinpiippu osoittaa juuri häneen,<br />
sanoo toiminnanjohtaja Kim<br />
Remitz Suomen Pakolaisavusta.<br />
Dublin-järjestelmään vedoten Suomesta<br />
yli kolmasosa turvapaikanhakijoista<br />
on käännytetty takaisin<br />
toiseen EU-maahan, jonka kautta<br />
he ovat saapuneet. Näin käännytetyt<br />
jäävät usein vaille suojelua,<br />
jota he olisivat Suomessa voineet<br />
saada. Lisäksi vastaanotto-olosuhteet<br />
ovat monissa jäsenmaissa erittäin<br />
huonot.<br />
Turvaa tarvitseville -kampanja<br />
on käynnissä vuoden loppuun.<br />
Kampanja tiedottaa eri maiden<br />
tilanteesta verkkosivuilla www.<br />
keepthemsafe.org, joissa voi myös<br />
allekirjoittaa verkkovetoomuksen<br />
Pohjoismaiden hallituksille. Suomesta<br />
kampanjassa ovat mukana<br />
Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta,<br />
Amnesty ja Punainen Risti.<br />
Sosiaalisissa yrityksissä vähintään<br />
30 prosenttia työntekijöistä<br />
on vajaakuntoisia<br />
tai pitkäaikaistyöttömiä. Muuten<br />
ne toimivat kuin mitkä tahansa<br />
yritykset.<br />
Tilinpäätökset tai toimintakertomukset<br />
eivät pysty osoittamaan,<br />
mitä hyötyä sosiaalinen yritystoiminta<br />
tuottaa yhteiskunnalle<br />
ja yksilöille. Sosiaaliset yritykset<br />
kaipaavatkin työkaluja toimintansa<br />
kehittämiseen ja jatkuvuutensa<br />
turvaamiseen.<br />
Sosiaalinen tilinpito on yksi<br />
ratkaisu. Esimerkiksi julkisissa<br />
tarjouskilpailuissa sosiaaliset tekijät<br />
voidaan huomioida hinta-, laatu-<br />
ja ympäristökriteerien rinnalla.<br />
Sosiaalisessa tilinpidossa mitataan<br />
kuinka monta vajaakuntoista<br />
tai pitkäaikaistyötöntä yritys on<br />
työllistänyt ja kuinka moni heistä<br />
löytää uuden työpaikan työllistymisjaksonsa<br />
jälkeen.<br />
Sosiaalinen tilinpito sopii kaikille<br />
yrityksille ja yhteisöille, jotka<br />
haluavat seurata yhteiskunnallisen<br />
vastuullisuutensa kehittymistä.<br />
Tänä vuonna sosiaalisen tilinpäätöksensä<br />
ovat julkaisseet muun<br />
muassa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston<br />
työhönkuntoutusyksikkö<br />
Uusix-verstaat ja Järvenpään<br />
Omaoksa osuuskunta.<br />
Sosiaalisesta tilinpidosta on<br />
hankittu käytännön kokemuksia<br />
Response-projektissa. Projektin<br />
tavoitteena on edistää vaikeasti<br />
työmarkkinoille pääsevien työllistymistä.<br />
Se on julkaissut sosiaalisesta<br />
tilinpidosta Vastuunkantaja-oppaan.<br />
Vastuunkantaja. Opas sosiaaliseen<br />
tilinpitoon sosiaalisesti työllistäville<br />
organisaatioille. Suomen Punainen<br />
Risti, Response-projekti. www.<br />
redcross.fi /response.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
50
Kirjallisuutta tämän Monitori-lehden aiheista.<br />
Koonnut Nina Korhonen<br />
KIRJASTOSTA POIMITTUA<br />
Etnisyys, identiteetti ja transnationaalisuus:<br />
nuoret kulttuurien risteyksissä<br />
Alitolppa-Niitamo,<br />
Anne: The Icebreakers:<br />
Somali-speaking<br />
youth in metropolitan<br />
Helsinki<br />
with a focus on the<br />
context of formal<br />
education. Helsinki:<br />
Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos,<br />
2004.<br />
Etnografinen väitöskirjatutkimus somalinuorten<br />
koulusuoriutumiseen pääkaupunkiseudulla<br />
vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksessa<br />
todettiin, että somalinkielinen väestö, erityisesti<br />
nuoret, ovat olleet suomalaisen maahanmuuttohistorian<br />
’jäänmurtajia’. Heidän<br />
akkulturaatiopolullaan uuteen yhteiskuntaan<br />
on ollut monia haasteita, jotka näyttivät kasaantuvan<br />
erityisesti ’välisukupolven’ (generation<br />
in-between) kohdalla. Tutkimuksessa<br />
kuvaillaan erityisesti teini-iässä tai varhaisessa<br />
teini-iässä muuttaneiden kohtaamia haasteita<br />
koulussa ja perheessä.<br />
The changing face<br />
of home: the<br />
transnational lives<br />
of the second generation:<br />
Peggy Levitt,<br />
Mary C. Waters<br />
(toim.). New York,<br />
Russell Sage Foundation,<br />
2002.<br />
15 artikkelin kokoomateos<br />
siitä, miten<br />
toisen polven maahanmuuttajalapset säilyttävät<br />
yhteytensä perheidensä kotimaahan ja<br />
kulttuuriin. Onko tämän päivän yhdysvaltalaisten<br />
maahanmuuttajalasten kokemus ratkaisevasti<br />
erilainen kuin edellisten siirtolaispolvien,<br />
jotka vähitellen assimiloituivat uuteen<br />
kotimaahansa?<br />
Hautaniemi, Petri: Pojat!: somalipoikien<br />
kiistanalainen nuoruus Suomessa.<br />
Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto,<br />
2004.<br />
Etnografinen tutkimus, jossa seurataan nuorten<br />
somalipoikien elämänkulkua pojista miehiksi<br />
1990-luvun Helsingissä. Teos käsittelee<br />
myös suomalaisia hyvinvointivaltion toimijoita,<br />
jotka perustelevat toimintaansa lapsen<br />
edun näkökulmasta usein irrallaan poikien<br />
omien turva- ja perheverkostojen näkemyksistä.<br />
Kamali, Masoud: Varken familjen eller samhället:<br />
en studie av invandrarungdomars<br />
attityder till det svenska samhället. Stockholm:<br />
Carlssons, 1999.<br />
Ruotsissa tehty maahanmuuttajanuorten elämää<br />
käsittelevä tutkimus osoittaa, että niin<br />
perheen kuin yhteiskunnankin nuoriin kohdistamat<br />
ristiriitaiset paineet ajavat nuoret<br />
jengeihin ja etsimään turvaa kavereista.<br />
Jengi täyttää perheen ja yhteiskunnan välisen<br />
tyhjiön.<br />
Kamppailuja jäsenyyksistä: etnisyys, kulttuuri<br />
ja kansalaisuus nuorten arjessa: Päivi<br />
Harinen (toim.). Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto,<br />
2003.<br />
Teoksessa käsitellään yhteenkuulumisen, erottautumisen,<br />
syrjinnän ja ulkopuolisuuden teemoja<br />
eri etnisiin ryhmiin määriteltyjen nuorten<br />
kokemusten kautta. Esille nousevat myös<br />
valtakulttuuriset käsitykset siitä, mitä kaikkea<br />
näiltä nuorilta odotetaan suomalaisuuden<br />
piiriin pääsemiseksi. Välttämätön teos kaikille,<br />
joita aihe vähänkin koskettaa!<br />
Laurent, Lina: Kuuntele<br />
minua!: Nuorten<br />
naisten elämää<br />
monien kulttuurien<br />
Suomessa. Helsinki:<br />
Tyttöjen talo,<br />
2005.<br />
Haastattelujen kautta koottu kirja, jonka tavoitteena<br />
on antaa puheenvuoro nuorille naisille,<br />
joilla on monikulttuurinen tausta. Kirjassa<br />
esiintyvät henkilöt toivovat, että heidän<br />
tarinansa lisäävät ymmärrystä ja tietämystä siitä,<br />
millaista on elää monen kulttuurin ympäröimänä<br />
tämän päivän Suomessa.<br />
Spännar, Christina: Med främmande bagage:<br />
tankar och erfarenheter hos unga<br />
människor med ursprung i en annan kultur<br />
eller Det postmoderna främlingskapet.<br />
Lund: Lund Univ., Dep. of sociology, 2001.<br />
Ruotsalaisen sosiologin väitöskirja maahanmuuttajanuorten<br />
kokemuksista. Tutkimuksen<br />
aineistona on 22 taustoiltaan erilaisen<br />
nuoren haastattelut, joiden avulla selvitetään<br />
mm. ”vanhan” ja ”uuden” kulttuurin yhteennivoutumista.<br />
Youth, otherness<br />
and the plural city:<br />
modes of belonging<br />
and social life:<br />
Mette Andersson,<br />
Yngve Georg Lithman,<br />
Ove Sernhede<br />
(toim.). Gothenburg:<br />
Daidalos, 2005.<br />
Kirjan esseet pohjautuvat<br />
kaikki empiirisiin<br />
tapaustutkimuksiin erilaisilla länsimaisilla<br />
urbaaneilla näyttämöillä. Ne käsittelevät<br />
kulttuuria, identiteettiä, uskontoa, rasismia,<br />
hybriditeettiä maahanmuuttajanuorten sekä<br />
etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten<br />
kokemusten kautta.<br />
Ålund, Aleksandra: Multikultiungdom: kön,<br />
etnicitet, identitet. Lund, Studentlitteratur,<br />
1997.<br />
Oppikirjaksi ja johdatukseksi soveltuva teos<br />
”multikultinuorten” maailmasta etnisyyden ja<br />
identiteetin määrittelyjen sokkeloissa. Sisältää<br />
runsaasti selkeyttäviä esimerkkejä.<br />
Katso kirjaston uutuusluettelo Internetistä: www.mol.fi/migration<br />
Maahanmuuttokirjasto siirtyy 1.1.2008 osaksi<br />
tulevaa Maahanmuuttovirastoa.<br />
Uudet yhteys- ym. tiedot löytyvät Maahanmuuttoviraston<br />
sivustolta vuodenvaihteen jälkeen.<br />
Yhteystiedot vuodenvaihteeseen asti:<br />
suunnittelija Nina Korhonen puh. 010 60 48091<br />
s-posti: nina.korhonen@mol.fi<br />
Internet: www.mol.fi/migration<br />
51<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
LYHYESTI<br />
KAIKILLE YHTÄLÄISET<br />
MAHDOLLISUUDET TYÖNTEKOON<br />
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid<br />
Thors on syksyn aika ottanut useaan kertaan<br />
kantaa maahanmuuttajien asemaan. Ministeri<br />
on muun muassa todennut, että maahanmuuttajilla<br />
pitää olla mahdollisuus edetä<br />
urallaan.<br />
– Maahanmuuttajat eivät ole vain ongelmanratkaisun<br />
välineitä, vaan heidän tulee olla<br />
osa yhteiskuntaa. Jokainen haluaa oikeuksiaan<br />
kunnioitettavan ja mahdollisuuden tehdä<br />
ammattitaitoaan vastaavaa työtä. On tärkeää,<br />
että maahanmuuttajat kokevat heillä olevan<br />
yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan.<br />
Ministeri on huolissaan sukupuoleen perustuvasta<br />
vainosta. Thorsista vainon merkit<br />
on opittava tunnistamaan entistä nopeammin<br />
turvapaikkaprosessissa. Viime vuosina tietoisuus<br />
pakolaisnaisten kokemasta vainosta, joka<br />
perustuu vain ja ainoastaan heidän sukupuoleensa<br />
on kasvanut.<br />
Työperäisen maahanmuuton edistäminen<br />
edellyttää ministeristä lainsäädännön<br />
uudistamista. Työntekoa koskevien<br />
ulkomaalaislain säännösten uudistamistyötä<br />
ollaankin käynnistämässä.<br />
– Uudistustyöhön liittyy lukuisia yksityiskohtia,<br />
kuten työsuhteen ehtojen valvonnan riittävä<br />
huomioiminen. Ministeri painotti, että työntekoa<br />
koskevan lainsäädännön lisäksi keskeisiä<br />
kysymyksiä ovat ulkomaisen työvoiman<br />
työskentelyedellytysten varmistaminen.<br />
Euroopan Siirtolaisinstituuttien vuosikokouksessa<br />
ministeri sanoi Suomen pitävän<br />
erittäin tärkeänä, että EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän<br />
kehittämistä jatketaan.<br />
– Komission julkaisema vihreä kirja on sekä<br />
hyvä lähestymistapa että keskustelunherättäjä.<br />
On ensisijaisen tärkeää pitäytyä asetetuissa<br />
yhteisissä tavoitteissa, vaikka komission<br />
asettama aikaraja yhteiselle järjestelmälle<br />
ei toteutuisikaan.<br />
PAKOLAISMÄÄRÄ SAI MOITTEITA<br />
OECD-maiden sitoutumista kehitykseen mittaavassa<br />
indeksissä Suomi sijoittuu jaetulle<br />
viidennelle sijalle. Kehityssitoutuneisuusindeksi<br />
arvioi avunantajien sitoutumista kehitysmaiden<br />
aseman parantamiseen. Suomen<br />
edellä ovat Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja<br />
Norja. Tämä selviää Centre for Global Development<br />
–tutkimuslaitoksen selvityksestä.<br />
Neljän kärkimaan joukko erottuu selvästi<br />
muista. Niiden toiminta eri aloilla on tasaisen<br />
myönteistä, vaikkakin juuri kehitysyhteistyön<br />
määrä ja laatu nostaa ne huippujoukkoon.<br />
Indeksin loppupäähän sijoittuu Japani,<br />
jonka kehitysyhteistyö on sidottu japanilaishankintoihin,<br />
riisi suojattu valtavilla tuontitulleilla<br />
ja maahanmuuttopolitiikka tiukkaa.<br />
Suomea kritisoitiin siitä, että kehitysmaista<br />
tulevien maahanmuuttajien osuus väestöstä<br />
on vertailumaiden alhaisimpia, ja Suomeen<br />
tulevien matalan koulutustason maahanmuuttajien<br />
määrä on kasvanut vain vähän. Suomen<br />
heikkoutena on pieni osuus pakolaisten vastaanotossa.<br />
Maahanmuutossa Suomen ainoana<br />
vahvuutena pidetään sitä, että kansainväliset<br />
opiskelijat eivät joudu maksamaan lukukausimaksua.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEEN<br />
LISÄPAIKKOJA<br />
Opetusministeriön asettama Opettajankoulutus<br />
2020 -työryhmä esittää, että luokanopettajankoulutuksen<br />
koulutuspaikkoja siirretään Pohjois-<br />
ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle, koska<br />
Etelä-Suomen opettajatarve on kasvava.<br />
Lisäksi työryhmä esittää maahanmuuttajataustaisten<br />
opettajien koulutuspaikkojen lisäystä.<br />
Maahanmuuttajataustaisten opettajaksi<br />
opiskelevien koulutuksessa tulee olla suomen<br />
tai ruotsin kielen ja kulttuurin 25 opintopisteen<br />
laajuinen osuus.<br />
KUNNIAVÄKIVALTAAN APUA<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan<br />
piirin alaisuudessa käynnistynyt Amoral-hanke<br />
tarjoaa neuvontaa ja tukea kunniaan liittyvää<br />
väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille, heidän<br />
perheilleen sekä työssään ilmiön parissa<br />
toimiville viranomaisille. Hankkeen tavoitteena<br />
on tarjota luottamuksellinen keskustelumahdollisuus<br />
kaikille osapuolille sekä ennaltaehkäistä<br />
konflikteja.<br />
Palvelut ovat avoimia ikään, sukupuoleen,<br />
kansalaisuuteen, etniseen taustaan, uskonnolliseen<br />
ja poliittiseen vakaumukseen sekä seksuaaliseen<br />
suuntautumiseen katsomatta.<br />
Apua saa kotimaisilla sekä englannin, darin,<br />
farsin, kurdin ja turkin kielillä. Neuvontapuhelin<br />
päivystää maanantaisin klo 10-12 ja torstaisin<br />
klo 12-14 numerossa 044 311 4131.<br />
Lisätietoja koulutuksen aikataulusta ja ilmoittautumisesta<br />
saa suunnittelija Arttu Puhakalta,<br />
050 406 4310. Kurssiohjelma löytyy kokonaisuudessaan<br />
verkosta osoitteesta http://<br />
tkk.joensuu.fi /tyhy<br />
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden<br />
kanssa työskenteleville<br />
järjestetään täydennyskoulutusta.<br />
52<br />
SUOMEA PAREMMIN<br />
Suomea paremmin -kirja on tarkoitettu niille,<br />
jotka hallitsevat kielen perusteet mutta haluavat<br />
harjoittaa osaamistaan. Kirjassa opiskelijat<br />
työskentelevät erilaisten aineistojen ja tehtävien<br />
avulla arkielämän aihepiirien parissa. Kirja<br />
sopii harjoitusmateriaaliksi niille, jotka ovat<br />
suunnitelleet menevänsä YKI-testiin kansalaisuushakemusta<br />
varten.<br />
Suomea Paremmin. Susanna Hart. Oy Finn<br />
Lectura Ab. 2007.<br />
OPAS ULKOMAALAISTEN<br />
TYÖSKENTELYSTÄ SUOMESSA<br />
Kansainvälistymisen ja väestön ikääntymisen<br />
myötä ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi<br />
tulee Suomessa yhä ajankohtaisemmaksi. Olli<br />
Soraisen kirjassa Ulkomaalainen työntekijä.<br />
Rekrytointi, maahantulo ja työnteko selvitetään<br />
kattavasti ja ymmärrettävästi sääntely, joka liittyy<br />
ulkomaalaisen työntekijän palvelukseen ottamiseen,<br />
maahan saapumiseen, maassa oleskeluun<br />
ja työyhteisössä toimimiseen.<br />
Selkeä kirja toimii käytännön oppaana niin<br />
työnantajille, ulkomaalaisille työntekijöille, viranomaisille<br />
kuin muille työvoiman maahanmuuttoasioiden<br />
parissa työskenteleville. Teoksessa<br />
valaistaan myös laajemmin ulkomaalaisten<br />
työntekoon liittyvän sääntelyn kokonaisuutta<br />
ja sen taustoja.<br />
Olli Sorainen: Ulkomaalainen työntekijä. Rekrytointi,<br />
maahantulo ja työnteko. Edita Publishing<br />
Oy. 2007.<br />
TÄYDENNYSKOULUTUSTA PAKOLAISTEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE<br />
Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää toisen kerran Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden<br />
kanssa työskentelevien 26 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutuksen. Koulutus järjestetään<br />
Helsingissä 2007–2008. Siinä käsitellään turvapaikkamenettelyä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä<br />
sekä asiakastyön sisältöä ja menetelmiä turvapaikkaprosessissa. Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajien<br />
kanssa työskenteleville, koska siinä käsitellään myös monikulttuurisuutta, alaikäisen<br />
maahanmuuttajan ongelmien kartoittamista, tulkkausta ja onnistunutta kotoutumista. Myös yksittäisiin<br />
jaksoihin on mahdollista osallistua.<br />
Image library choise
Uusia esitteitä ja raportteja<br />
Euroopan komissio on julkaissut<br />
syrjintäasioita käsittelevän raportin<br />
Suomen yhdenvertaisuuslainsäädännöstä.<br />
Siinä otetaan kantaa<br />
moniin avoimiin tulkintakysymyksiin<br />
ja arvioidaan, täyttääkö<br />
nykyinen lainsäädäntömme EU:<br />
n asiaa koskevat direktiivit. Raportissa<br />
käsitellään myös Ahvenanmaan<br />
omaa syrjintälainsäädäntöä.<br />
Englanninkielinen raportti on<br />
vain verkossa osoitteessa<br />
http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_<br />
rights/<strong>pdf</strong>/legnet/firep07_en.<strong>pdf</strong><br />
EU:n perusoikeuksien viraston<br />
raportin mukaan eriarvoista<br />
kohtelua ilmenee EU:n jäsenmaissa<br />
erityisesti työllisyyden<br />
ja asumisen sekä koulutuksen<br />
alalla. Myös rasistiset rikokset<br />
ovat lisääntyneet muun<br />
muassa Tanskassa ja Suomessa.<br />
Raportti on luettavissa osoitteessa<br />
http://fra.europa.eu/fra/<br />
index.php?fuseaction=content.<br />
dsp_cat_content&catid=3fb38a<br />
d3e22bb&contentid=46d3ce2d<br />
a38d9<br />
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden<br />
äidinkieliä on opetettu<br />
kouluissa jo yli kaksikymmentä<br />
vuotta. Opetusministeriön julkaisemaan<br />
oppaaseen on koottu<br />
kokeneiden opettajien puheenvuoroja<br />
opetuksen suunnittelusta,<br />
osaamisen arvioinnista,<br />
opetusmenetelmistä ja oppimateriaaleista.<br />
Opetustyön arjessa<br />
esiin tuleviin haasteisiin annetaan<br />
lukuisia käytännön vinkkejä.<br />
Kirjassa annetaan uutta tutkimustietoa<br />
kaksi- ja monikielisyydestä<br />
sekä luodaan katsaus opetusalan<br />
ja sen säädöspohjan kehittymiseen.<br />
Kirja on tarkoitettu oman äidinkielen<br />
opettajille, suomi toisena<br />
kielenä -opettajille ja muille,<br />
joiden opetusryhmissä on maahanmuuttajataustaisia<br />
oppilaita.<br />
Oma kieli kullan kallis. Opas<br />
oman äidinkielen opetukseen.<br />
Toim. Sirkku Latomaa. Helsinki:<br />
Opetushallitus.<br />
Maahanmuuttajalapsilla ja -nuorilla<br />
suomen tai ruotsin kielen<br />
taito on kotoutumisen kannalta<br />
ensiarvioista. Perusopetuslain<br />
ensimmäisen pykälän takaamat<br />
toimenpiteet tulee toteuttaa kattavasti<br />
ja maahanmuuttajille järjestää<br />
laissa määrätty perusopetukseen<br />
valmistava opetus. Tämä<br />
selviää sisäasiainministeriön julkaisusta<br />
Vanhemmuus ja toimiva<br />
viranomaisyhteistyö.<br />
Siinä myös kerrotaan, että<br />
maahanmuuttajaäitien kielitaito<br />
on usein puutteellista. Äitien kielitaito<br />
on kuitenkin lapsen kannalta<br />
erittäin tärkeää erityisesti<br />
siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa<br />
koulunkäynnin.<br />
Vanhemmuus ja toimiva viranomaisyhteistyö.<br />
Lasten ja nuorten<br />
syrjäytymisen ennaltaehkäisyn<br />
avaimet. Sisäasiainministeriön<br />
julkaisuja. 45/2007.<br />
Työministeriön julkaisuja<br />
Työministeriön selvityksessä<br />
arvioidaan maahanmuuton<br />
vaikutusta työvoiman tarjontaan<br />
15 vuoden aikajänteellä.<br />
Selvityksessä muuttajien ikärakenne<br />
oletetaan samanlaiseksi<br />
kuin vuosina 2000-2006<br />
keskimäärin. Maahanmuuttajien<br />
työvoimaosuuden oletetaan<br />
kehittyvän Suomessa vietetyn<br />
ajan mukaan vastaavalla<br />
tavalla kuin vuosina 1990-<br />
2004 muuttaneilla on käynyt.<br />
Selvityksen mukaan maahanmuutto<br />
voi parhaimmillaan tuoda<br />
merkittävän lisän työvoiman<br />
tarjontaan. Pahimmillaan se voi<br />
syventää työvoimapulaa.<br />
Maahanmuutto vastauksena<br />
työvoiman saatavuuteen. Kai<br />
Torvi. Työministeriön analyyseja<br />
2/2007.<br />
Työministeriön asettaman työlupatyöryhmän<br />
raportissa esitetään<br />
muutoksia ulkomaalaisten<br />
työntekoa koskeviin säännöksiin<br />
ja viranomaismenettelyihin.<br />
Keskeiset säännösmuutosehdotukset<br />
koskevat ulkomaalaisen<br />
työnteko-oikeutta<br />
sääntelevien pykälien selkeyttämistä,<br />
työehtojen ja työnantajan<br />
edellytysten etukäteisvalvonnan<br />
laajentamista koskemaan<br />
kaikkia työntekoa varten<br />
myönnettyjä oleskelulupia sekä<br />
elinkeinonharjoittajan oleskelulupasääntelyn<br />
johdonmukaistamista.<br />
Ulkomaalaisten työntekoa koskevan<br />
järjestelmän kehittämistarpeita.<br />
Työhallinnon julkaisu<br />
380. 2007.<br />
Työministeriön asettama työryhmä<br />
on tehnyt ehdotuksia<br />
turvapaikanhakijoille, muille ulkomaalaisille<br />
ja ihmiskaupan<br />
uhreille annettavan oikeudellisen<br />
neuvonnan ja oikeusavun<br />
toteuttamisesta, hankinnasta ja<br />
rahoituksesta sekä näitä asioita<br />
koskevasta lainsäädännöstä.<br />
Ehdotusten merkittävimmät<br />
vaikutukset kohdistuvat lähinnä<br />
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten<br />
asiakkailleen<br />
hankkiman oikeudellisen<br />
neuvonnan ja yksilöllisen avustamisen<br />
järjestämiseen. Lisäksi<br />
julkisen oikeusavun sekä ihmiskaupan<br />
uhrien oikeudellisen<br />
neuvonnan ja avustamisen<br />
osalta ehdotetaan joitakin vähäisempiä<br />
muutoksia.<br />
Ulkomaalaisille annettava oikeudellinen<br />
neuvonta ja oikeusapu.<br />
Työhallinnon julkaisu<br />
377. 2007.<br />
Työministeriö on julkaissut<br />
ehdotuksen syrjinnän kansalliseksi<br />
seurannaksi ja raportoinniksi.<br />
Yhtenä kohteena seurattaisiin<br />
muun muassa omakielisen<br />
kouluopetuksen ja oman<br />
kielen opetuksen sekä uskonnon<br />
opetuksen tilaa. Ehdotuksen<br />
mukaan raportoinnin tueksi<br />
tulee muodostaa erillinen seurantaryhmä,<br />
jossa ovat mukana<br />
hallinto keskeisiltä osiltaan, valvonta-<br />
ja oikeusviranomaiset ja<br />
kansalaisjärjestöt.<br />
Syrjinnän seuranta Suomessa.<br />
Työhallinnon julkaisu 374.<br />
2007.<br />
53<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
LUKEMISTA<br />
PITKÄ MATKA<br />
UUTEEN<br />
Pakolainen pyrkii<br />
pois. Hän ei tiedä<br />
mihin, mutta<br />
sen hän tietää, että<br />
hän ei voi jäädä.<br />
Mahabad. kuu,<br />
aamusumu ja rakkaus – kirja kertoo<br />
kurditytön lapsuudesta Irakissa,<br />
pakolaisuudesta ja sopeutumisesta<br />
uuteen kotimaahan. Kurdeihin<br />
kohdistuneiden vainojen seurauksena<br />
Mahabad Namiq pakeni<br />
perheensä kanssa Irakista. Turkissa<br />
vietettyjen vuosien aikana perheen<br />
lapset unohtivat kielensä ja<br />
identiteettinsä. Lopulta he pääsivät<br />
kiintiöpakolaisina Suomeen.<br />
17 vuotta Suomessa asunut Mahabad<br />
opetteli uudessa kotimaassa<br />
uuden kielen ja kulttuurin. Taistelu<br />
ei kuitenkaan ollut ohitse. Vielä<br />
oli saatava Mahabadin rakastettu<br />
Suomeen.<br />
Heini Saraste: Mahabad. Kuu, aamusumu<br />
ja rakkaus. WSOY.<br />
YSTÄVYYTTÄ<br />
KIRJASTOSSA<br />
Helppolukuinen<br />
Toinen toisilleen<br />
romaani on tarkoitettu<br />
etenkin suomea<br />
opiskeleville<br />
ulkomaalaisille. Kirja kertoo suomalaisen<br />
kirjastonhoitajan ja afgaanipakolaisen<br />
suhteesta. Lisäksi<br />
kirjassa tuodaan esille niitä arkipäivän<br />
ongelmia, joihin maahanmuuttajat<br />
törmäävät. Mirza pelkää kotikyläänsä<br />
jääneiden sukulaistensa<br />
puolesta eikä saa heihin yhteyttä.<br />
Ystävä, jolla on B-lupa varsinaisen<br />
oleskeluluvan sijaan, jää ilman<br />
muille kuuluvia oikeuksia. Kirjastonhoitaja<br />
Siljalla itsellään on ongelmia<br />
työkaverin kanssa.<br />
Saraleena Aarnitaival: Toinen toisilleen.<br />
BTJ kustannus.<br />
SADDAMIN<br />
SELLEISTÄ<br />
SUOMEEN<br />
Abu Ghraib – Varissuo,<br />
kertoo irakilaissyntyisen<br />
Riadh<br />
Muthanan<br />
elämäntarinan kauhun<br />
valtakunnassa. Muthana vietti<br />
kahdeksan vuotta Saddam Husseinin<br />
hirmuhallinnon vankina. Hän<br />
oli eräs tuhansista pahamaineisen<br />
Abu Ghraibin vankilan kuolemaantuomituista.<br />
Saddam Husseinin<br />
vuosina miltei puoli miljoonaa<br />
irakilaista menetti henkensä ja yli<br />
neljä miljoonaa kansalaista pakeni<br />
kotimaastaan. Lopulta Muthana<br />
pääsi pakenemaan Suomeen. Muthanan<br />
kokemusten kautta avautuu<br />
myös se, millaista on elää pakolaisena<br />
Suomessa.<br />
Marko Juntunen ja Riadh Muthana:<br />
Abu Ghraib – Varissuo. Irakilaismiehen<br />
matka Saddamin selleistä<br />
Suomeen. Ajatus Kirjat.<br />
ALEXIN TARINA<br />
JATKUU<br />
Odotettu jatko-osa<br />
kertoo alaikäisistä<br />
turvapaikanhakijoista<br />
ja heidän<br />
sopeutumisestaan<br />
elämään Suomessa. Alex, Aisha ja<br />
Sam ovat kotoisin eri puolilta maapalloa,<br />
mutta he kaikki ovat joutuneet<br />
jättämään kotinsa ja perheensä<br />
ja hakemaan turvapaikkaa kaukaisesta<br />
maasta. Kaikilla on takanaan<br />
pitkä ja pelon täyttämä matka<br />
ja vaikeita muistoja. Arki perheryhmäkodissa<br />
on turvallista ja rauhallista,<br />
mutta nuoret ikävöivät perhettään<br />
ja kotimaataan. Toinen yhteinen<br />
huolenaihe on turvapaikkapäätös.<br />
Miksi se viipyy? Onko päätös<br />
myönteinen vai kielteinen? Entä<br />
jos edessä onkin käännytys?<br />
Romaani on itsenäinen jatko-osa<br />
syksyllä 2006 ilmestyneelle teokselle<br />
Alex ja pelon aika.<br />
Marja-Leena Tiainen: Alex, Aisha<br />
ja Sam. Tammi.<br />
DVD<br />
CD<br />
PUNT, MARC-GOOSSENS,<br />
GUY: TYTTÖKAUPPIAAT<br />
(MATROESJKA’S)<br />
Lietuvos Kinostudija: 2005<br />
AUGUST, BILLE: HYVÄSTI<br />
BAFANA<br />
Thema Production,<br />
Istituto Luce: 2007<br />
TIAINEN, MARJA-LEENA:<br />
ALEX JA PELON AIKA<br />
Tammi Kustannusosakeyhtiö,<br />
2007 / 6 cd-levyä<br />
Ihmiskauppa on kaikessa raadollisuudessaan<br />
yksi maailman nopeimmin<br />
kasvavista aloista. Pelkästään<br />
Baltian maista ja Itä-Euroopan<br />
maista huijataan muualle Eurooppaan<br />
vuosittain tuhansia naisia ihmisarvoa<br />
halventaviin seksiteollisuuden<br />
töihin. Heille on luvattu<br />
parempaa elämää ja riittävää palkkaa,<br />
mutta he joutuvatkin rikollisliigojen<br />
puristukseen ilman mitään<br />
ihmisoikeuksia.<br />
Tästä lohduttomasta todellisuudesta<br />
kertoo 10-osainen tvsarja<br />
Tyttökauppiaat. Siinä belgialainen<br />
rikollisryhmä rekrytoi naisia<br />
Liettuasta ja Venäjältä, ja naiset<br />
päätyvät Belgian strippiklubeille<br />
ja laittomiin bordelleihin. Toimittaja<br />
paljastaa laittoman ihmiskaupan<br />
ja lähtee ajamaan naisten oikeuksia<br />
kaikin keinoin.<br />
Sarja on esitetty YLE2:lla.<br />
Etelä-Afrikan apartheid-ajasta on<br />
tehty jonkin verran elokuvia, mutta<br />
sitä ei todellakaan ole puitu loppuun.<br />
Hyvästi Bafanan pääosissa<br />
ovat ihmisoikeustaistelija Nelson<br />
Mandela (Dennis Haysbert)<br />
ja valkoinen afrikaani James Gregory<br />
(Joseph Fiennes), joka palkataan<br />
Mandelan vanginvartijaksi vakoilemaan<br />
Mandelan yhteyksiä ulkomaailmaan.<br />
Tutustuessaan Mandelaan rasistisen<br />
Gregoryn asenteet alkavat<br />
muuttua ja hän joutuu miettimään<br />
omaa lojaalisuuttaan ja ajatustensa<br />
järkevyyttä. Viiden valtion<br />
yhteistyönä tehty elokuva perustuu<br />
Mandelan vanginvartijan muistelmiin.<br />
Jännittävien nuortenromaanien aiheita<br />
ei välttämättä tarvitse hakea<br />
kariutuneesta rakkaudesta tai hevostalleilta,<br />
sen osoittaa Marja-<br />
Leena Tiaisen Alex ja pelon aika<br />
(2006), joka on nyt julkaistu äänikirjana.<br />
Tiainen on valinnut romaaninsa<br />
valokeilaan turvapaikanhakijapojan.<br />
Kirjan päähenkilönä on 14-<br />
vuotias Alexander Sylvanov, joka<br />
asuu nimeltä mainitsemattomassa,<br />
ihmisoikeuksia polkevassa<br />
maassa. Alex joutuu pakenemaan<br />
sen jälkeen, kun kaupungissa sattuu<br />
tuhoisa pommiräjähdys, ja Alexin<br />
isää ja isoveljeä epäillään osallisuudesta<br />
siihen.<br />
Alex joutuu pahamaineiseen<br />
lastenkotiin, Hotelli Hiltoniin, josta<br />
hän kuitenkin karkaa. Alex ystävystyy<br />
katujenginuorten kanssa<br />
ja tapaa Sofian. Olot käyvät<br />
sen verran vaarallisiksi, että Alex<br />
haalii kokoon matkarahat päästäkseen<br />
Ruotsiin setänsä luokse. Monien<br />
vaiheiden jälkeen hän päätyy<br />
kuitenkin Suomeen.<br />
Ankarista olosuhteista huolimatta<br />
kirjan kantavana teemana<br />
on ystävyys.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
54
IRANILAINEN JA YLPEÄ SIITÄ<br />
Iranissa syntyneen ja nykyään Ranskassa asuvan Marjane<br />
Satrapin Persepolis-sarjakuvakirjat ovat piristäviä poikkeuksia<br />
kulttuurien välisistä eroista kertovissa tarinoissa. Ne tuovat<br />
ilmi sekä länsimaisen että islamilaisen elämänmenon ristiriitaisia<br />
ja kiisteltyjä puolia, mutta toisaalta Satrapilla ei ole otsassaan<br />
liikaa ryppyjä. Hän pystyy nauramaan asioille, joiden<br />
kohdalla yleensä heristetään sormea.<br />
Persepolis 2 -kirja jatkaa Satrapin omaelämäkerrallisten<br />
kirjojen sarjaa. Tarina alkaa vuodesta 1983 ja päättyy 1990-<br />
luvun puoliväliin.<br />
Satrapin vanhemmat<br />
lähettävät 14-vuotiaan tyttärensä<br />
kouluun Wieniin<br />
pois sodan jaloista. Marjane<br />
kokeilee viinaa, huumeita<br />
ja seksiä ja hankkiutuu<br />
rahavaikeuksiin joutuen<br />
asumaan kadullakin. Oppivuosiensa<br />
jälkeen Marjane<br />
palaa kotiinsa Iraniin ja<br />
huomaa kotimaansa valvovan<br />
silmän olevan entistäkin<br />
tiukempi. Topakka nainen<br />
ei kuitenkaan anna fundamentalistisen<br />
yhteiskuntajärjestyksen<br />
murtaa itseään.<br />
Satrapi, Marjane: Persepolis<br />
2 - Kotiinpaluu. Suomentanut<br />
Taina Aarne. Like:<br />
2007.<br />
KIITOS LUKIJAPALAUTTEESTA<br />
Tällä kertaa lukijapalautetta tuli runsaasti. Lukijat valitsivat<br />
edellisen Monitorin parhaiksi jutuiksi ympärileikkauksesta,<br />
tanssija Sathis Hettithantrista ja kieliongelmiin<br />
puuttumisesta kertovat artikkelit. Myös joukko muita juttuja<br />
sai parhaan artikkelin mainintoja.<br />
Monitorin toivottiin kirjoittavan muun muassa viranomaistoiminnasta<br />
ja maahanmuuttajalapsista. Tässä numerossa<br />
onkin kerrottu runsaasti lapsista ja varhaiskasvatuksesta.<br />
Lisäksi lehteen toivottiin kevyempiä artikkeleita<br />
sekä englanninkielistä juttua. Osa lehden artikkeleista<br />
käännetään englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Nevoi<br />
käydä lukemassa työministeriön sivuilta www.mol.fi/<br />
monitori.<br />
Kiitämme kaikesta palautteesta ja otamme sen huomioon<br />
tulevia lehtiä suunnitellessamme. Palautearvonnan<br />
voitti Hanna Rahko Seinäjoelta. Hän saa Fabrizio<br />
Scarpatin kootut Hirviö-sarjakuvat vuosilta 2000–2006.<br />
Palautelomake löytyy tästä lehdestä aukeamalta 28–29.<br />
Toivomme jälleen runsasta palautetta!<br />
MONITORI<br />
4/2007<br />
14. vuosikerta<br />
Monitori on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä<br />
maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ammattilehti.<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Työministeriö/Maahanmuuttoasiat<br />
Postiosoite<br />
PL 34<br />
00023 VALTIONEUVOSTO<br />
Käyntiosoite Eteläesplanadi 4<br />
Puhelinvaihde 010 60 4001<br />
Telekopio 010 60 47950<br />
Kotisivu http://www.mol.fi/monitori<br />
Toimitusneuvosto<br />
Monitori -lehden uusi toimitusneuvosto aloittaa työnsä<br />
1.1.2008. Edellisen toimitusneuvoston toimikausi päättyi<br />
lokakuun lopussa. Toimitusneuvoston uudet jäsenet ilmoitetaan<br />
lehden seuraavassa numerossa.<br />
Toimitus<br />
Vastaava päätoimittaja/toimittaja<br />
Irmeli Tuomarla TM/Julkaisutiimi<br />
Puhelin 010 60 47962<br />
Sähköposti irmeli.tuomarla@mol.fi<br />
Toimitussihteeri<br />
Natasha Petrell<br />
Puh. 09 41334435<br />
natasha.petrell@unionimedia.fi<br />
Laskutus<br />
Natasha Petrell/Unionimedia<br />
kaupintie 16 A, 3 krs<br />
00440 Helsinki<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
suoraan EDITAAN:<br />
Edita Prima Oy/Rekisteripalvelut<br />
PL 650, 00043 EDITA<br />
Puhelin 020 450 2455, Faksi 020 450 2452<br />
Sähköposti: rekisteripalvelut@edita.fi<br />
Edellisten numeroiden tilaukset<br />
Tuula Mikkola TM/Maahanmuutto- ja työlupatiimi<br />
Puhelin 010 60 47039, Sähköposti tuula.mikkola@mol.fi<br />
Tilaus- ja palautekortti lehdessä<br />
Tilaajarekisteritietoja voidaan käyttää markkinoinnissa.<br />
Julkaisuehdot<br />
Lehti pidättää itselleen oikeuden päättää julkaistavasta<br />
aineistosta.Toimitus ei vastaa lehdelle pyytämättä lähe-tetyn<br />
materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoituksista<br />
sovitaan erikseen päätoimittajan kanssa.<br />
Lainaaminen<br />
<strong>Lehden</strong> sisältö on vapaasti lainattavissa lähde mainiten.<br />
Jos lainaus koskee koko artikkelia, on otettava yhteys<br />
päätoimittajaan.<br />
Seuraava numero<br />
Nro 1/2008 ilmestyy maaliskuussa. Siihen tarkoitetun<br />
aineiston on oltava toimituksessa 18.1.2007.<br />
Taitto<br />
ismo.rekola@edita.fi, Edita Prima Oy<br />
Painos:<br />
16 000<br />
Kannessa<br />
Jovita Immonen, kuva Pekka Sipola.<br />
ISSN 1237-0029<br />
Painopaikka<br />
Edita Prima Oy, Helsinki 2007<br />
55<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
R<br />
ottaelä<br />
m<br />
ää<br />
MONITORI<br />
Maahanmuuttoasioista poikkihallinnollisesti<br />
MONITORI Poikkihallinnollinen maahanmuuttoasioiden ammattilehti (4 numeroa/v)<br />
kertoo Suomen maahanmuutto- pakolaispolitiikan ajankohtaisasioista. Keskeiset<br />
artikkelit suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyvät lehden kotisivulta:<br />
http://www.mol.fi/monitori<br />
MONITORI En tvärsektoriell facktidning för migrationsärenden (4 nummer/år)<br />
som tar upp aktuella ärenden inom invandrar- och flyktingpolitiken i Finland.Centrala<br />
artiklar finns på finska, svenska, engelska och ryska på tidningens hemsida:<br />
http://www.mol.fi/monitori Artiklar på svenska http://www.mol.fi/monitori_se<br />
MONITORI The cross-administrative professional magazine on immigration affairs,<br />
published four times a year, focuses on current issues in Finnish immigration<br />
and refugee policy. The essential articles in Finnish, Swedish, English and Russian<br />
are available on the website at http:www.monitori.fi Articles in English http://<br />
www.mol.fi/monitori<br />
MONITORI <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.mol.fi/monitori<br />
Työministeriö<br />
www.mol.fi<br />
Ulkoasiainministeriö<br />
www.formin.fi<br />
Sisäasiainministeriö<br />
www.intermin.fi<br />
Opetusministeriö<br />
www.minedu.fi<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
www.stm.fi<br />
Oikeusministeriö<br />
www.om.fi<br />
Ympäristöministeriö<br />
www.ymparisto.fi<br />
Opetushallitus<br />
www.oph.fi<br />
Ulkomaalaisvirasto<br />
www.uvi.fi<br />
56
Change language