Hotellien paloturvallisuus - Poliisi
Hotellien paloturvallisuus - Poliisi
Hotellien paloturvallisuus - Poliisi
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Sisäasiainministeriön julkaisu 22 2003<br />
<strong>Hotellien</strong><br />
<strong>paloturvallisuus</strong><br />
ISSN 1236-2840<br />
ISBN 951-734-601-8
SISÄASIAINMINISTERIÖ<br />
KUVAILULEHTI<br />
Julkaisun päivämäärä<br />
19.6.2003<br />
Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)<br />
Sisäasiainministeriö, pelastusosasto, Kirsi Rajaniemi<br />
Julkaisun laji<br />
Raportti<br />
Toimeksiantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
Toimielimen asettamispäivä<br />
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä)<br />
<strong>Hotellien</strong> <strong>paloturvallisuus</strong><br />
Julkaisun osat<br />
Tiivistelmä<br />
Sisäasiainministeriön pelastusosasto selvitti yhdessä 10 kunnan pelastuslaitoksen kanssa suurten hotellien<br />
<strong>paloturvallisuus</strong>tilannetta. Selvitystä varten kuntien pelastusviranomaiset tekivät normaalia laajemman<br />
palotarkastuksen yhteensä 26 suureen hotelliin 31.3.–7.4.2003 välisenä aikana. Palotarkastukset kattoivat<br />
hotellikiinteistön kaikki tilat keskittyen majoitustilojen lisäksi ravintola- ja muihin kokoontumistiloihin.<br />
Tarkastustulosten perusteella suurten hotellien palo- ja poistumisturvallisuuden taso on yleisesti ottaen hyvä.<br />
Perusasiat ovat kunnossa eikä yhdessäkään hotelleista havaittu välitöntä onnettomuusvaaraa aiheuttavia<br />
puutteita. Kaikille hotelleille annettiin kuitenkin tarkastusten yhteydessä korjausmääräyksiä ja -suosituksia ja<br />
puutelistoissa oli useita sellaisia asioita, joiden vaikutus onnettomuustilanteessa voi olla merkittävä<br />
henkilöturvallisuuden kannalta. Lisäksi tarkastuksilla nousi esille paljon sellaisia, helpostikin toteutettavia<br />
asioita, joilla turvallisuustasoa voitaisiin parantaa.<br />
Parannustarpeina nousivat esille erityisesti seuraavat asiat:<br />
1) Asiakkaille annettavia turvallisuusohjeita on selkeytettävä ja niitä on oltava esillä myös yleisissä tiloissa.<br />
2) Henkilökunnan turvallisuuskoulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja poistumisharjoituksia on<br />
järjestettävä säännöllisesti.<br />
3) Majoitustiloihin on tarpeellista asentaa automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on varustettu<br />
savuilmaisimin.<br />
4) Poistumis- tai muun sisäisen hälytyksen järjestämistavat vaativat ohjeistusta.<br />
5) Sulkijalaitteiden asentaminen majoitushuoneiden oviin parantaa poistumisturvallisuutta.<br />
6) Majoitustilojen sprinklauksella voidaan varmistaa tehokas alkusammutus ja vähentää palovahinkoja.<br />
Avainsanat (asiasanat)<br />
Pelastustoimi, <strong>paloturvallisuus</strong>, palotarkastus<br />
Muut tiedot<br />
Sarjan nimi ja numero<br />
Sisäasiainministeriön julkaisusarja 22/2003<br />
Kokonaissivumäärä<br />
19<br />
Jakaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
Kieli<br />
Suomi<br />
ISSN<br />
1236-2840<br />
Hinta<br />
Kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
ISBN<br />
951-734-601-8<br />
Luottamuksellisuus
2<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1. Hankkeen sisältö................................................................................................................... 3<br />
2. Tulosten yhteenveto.............................................................................................................. 4<br />
2.1 Yleistiedot tarkastetuista hotelleista................................................................................. 4<br />
2.2 Omatoiminen varautuminen ja turvallisuussuunnitelma yleisesti ................................... 5<br />
2.3 Henkilökunnan koulutus................................................................................................... 5<br />
2.4 Turvallisuusohjeet asiakkaille.......................................................................................... 5<br />
2.5 Poistumisturvallisuus .......................................................................................................6<br />
2.6 Palon havaitsemisjärjestelmä .......................................................................................... 7<br />
2.7 Hälytysjärjestelmä............................................................................................................ 8<br />
2.8 Automaattinen sammutuslaitteisto ................................................................................... 8<br />
2.9 Alkusammutuskalusto....................................................................................................... 8<br />
2.10 Savunpoisto .................................................................................................................... 9<br />
2.11 Rakenteellinen <strong>paloturvallisuus</strong> ..................................................................................... 9<br />
2.12 Sisusteet ja tekstiilit...................................................................................................... 10<br />
2.13 Vaaralliset aineet .........................................................................................................10<br />
2.14 Varastointi ja muut tilat ............................................................................................... 10<br />
2.15 Kunnossapito, ylläpito.................................................................................................. 11<br />
2.16 Palokunnan toimintaedellytykset.................................................................................. 11<br />
2.17 Korjausmääräykset ja -suositukset............................................................................... 12<br />
2.18 Onnettomuustiedot ....................................................................................................... 12<br />
3. Tulosten tarkastelua........................................................................................................... 13<br />
Erityisesti esiin nostettavia asioita....................................................................................... 15<br />
Liite – Tilastoja hotellipaloista vuosina 1998–2002............................................................. 16<br />
Kuvat Turun palolaitos, tarkastustoimisto
3<br />
1. Hankkeen sisältö<br />
Palotarkastushankkeessa selvitettiin suurten hotellien <strong>paloturvallisuus</strong>tilannetta. Hankkeessa<br />
oli mukana 10 kuntaa, joissa kussakin kunnan pelastusviranomainen teki palotarkastuksen<br />
valitsemissaan hotelleissa. Osassa tarkastuksia mukana oli lääninhallitusten<br />
pelastusviranomaisia. Palotarkastukset tehtiin 31.3.- 7.4.2003 välisenä aikana.<br />
Kunta Tarkastettujen hotellien<br />
määrä<br />
Oulu 2<br />
Kuopio 1<br />
Kittilä 2<br />
Turku 2<br />
Tampere 2<br />
Jyväskylä 2<br />
Pori 1<br />
Vantaa 2<br />
Espoo 5<br />
Helsinki 7<br />
Yhteensä 26<br />
Tehdyt palotarkastukset olivat sisällöltään normaalia, kerran vuodessa tehtävää tarkastusta<br />
perusteellisempia. Yksi tarkastuskäynti kesti noin neljä tuntia. Palotarkastus kattoi<br />
hotellikiinteistön kaikki tilat keskittyen majoitustilojen lisäksi ravintola- ja muihin<br />
kokoontumistiloihin.<br />
Tarkastuksista tehtiin palotarkastuspöytäkirjojen lisäksi erilliset raportit, joiden pohjalta<br />
laadittiin tämä yhteenveto. Tarkastustulosten arviointi tehtiin yhdessä sisäasiainministeriön,<br />
hankkeessa mukana olleiden kuntien pelastusviranomaisten ja lääninhallitusten<br />
pelastusviranomaisten kanssa.
4<br />
2. Tulosten yhteenveto<br />
2.1 Yleistiedot tarkastetuista hotelleista<br />
Tarkastuskohteiksi valittiin suurempia, hyvätasoisia hotelleja. Useimmat tarkastetuista<br />
hotelleista kuuluvat johonkin hotelliketjuun.<br />
Tarkastuskohteista lähes kaikki on rakennettu tai laajennettu useassa eri vaiheessa.<br />
Vanhemmissa kohteissa on kaikissa tehty useita laajojakin peruskorjauksia tai muutostöitä.<br />
Kohteista kolme on 1-2-kerroksista, yksi 10-kerroksinen ja yksi 12-kerroksinen, muut ovat 3-<br />
7-kerroksisia rakennuksia. Useissa on myös kellarikerroksessa yleisiä, asiakkaiden käytössä<br />
olevia tiloja.<br />
Tarkastetuissa hotelleissa on yhteensä noin 8800 majoituspaikkaa. Kolmasosassa on yli 300<br />
majoituspaikkaa, kahdessa yli 1000 paikkaa.<br />
Erityyppisiä ravintoloita, baareja ja yökerhoja on noin 70 ja niissä on yhteensä noin 16000<br />
asiakaspaikkaa.<br />
Kokoustiloja ja vastaavia on lähes kaikissa kohteissa. Niistä osa on parinkymmenen henkilön<br />
tiloja ja osa suuria, monen sadan henkilön auditorioita ja saleja. Kolmessa kohteessa on<br />
kylpylä allas- ja muine osastoineen.<br />
Kuvat 1 ja 2. Hotelleissa on majoitustilojen lisäksi myös paljon käyttötarkoitukseltaan<br />
muunlaisia tiloja kuten ravintoloita, kokoustiloja, kylpylöitä. Nämä tilat ovat hyvin erilaisia<br />
myös onnettomuusriskien ja turvallisuusjärjestelyjen suhteen.
5<br />
2.2 Omatoiminen varautuminen ja turvallisuussuunnitelma yleisesti<br />
Pelastustoimilain edellyttämä turvallisuussuunnitelma 1 oli laadittu kaikissa tarkastetuissa<br />
hotelleissa, mutta suunnitelmien sisällössä ja laadussa oli suuria eroja. Osa suunnitelmista oli<br />
yleisiä, valmiiden ohjeiden tai lomakkeiden pohjalta laadittuja ilman, että eri asioita oli<br />
mietitty tai käsitelty kovinkaan tarkasti. Suurin osa suunnitelmista oli kuitenkin hyviä ja<br />
sisällöltään varsin kattavia. Turvallisuussuunnitelma oli kunnossa etenkin niissä hotelleissa,<br />
joissa on käytössä laatujärjestelmä tai vastaava johon sisältyy turvallisuusjärjestelyjen<br />
omavalvonta.<br />
Hyviksi turvallisuussuunnitelmat arvioitiin, jos ne perustuivat kunnolliseen riskikartoitukseen<br />
tai jos eri osa-alueet oli käsitelty syvällisemmin kohteen omien erityispiirteiden kannalta.<br />
Hyvin hoidetun turvallisuussuunnittelun edellytys on, että johto on sitoutunut<br />
turvallisuussuunnitelman laadintaan ja toteuttamiseen. Silloin suunnitelma myös pidetään ajan<br />
tasalla. Hyvään suunnitteluun ja varautumiseen kuuluu myös, että henkilökunta tuntee<br />
turvallisuussuunnitelman ja ymmärtää sen tarkoituksen.<br />
2.3 Henkilökunnan koulutus<br />
Henkilökunnan saamassa turvallisuuskoulutuksessa oli suuria eroja. Hyväksi koulutus<br />
arvioitiin, jos se kattaa suurimman osan henkilökunnasta, on säännöllistä ja on sisällöltään<br />
laajempaa kuin pelkkä alkusammutuskoulutus.<br />
Puolessa kohteista koulutusjärjestelyt olivat laajuudeltaan ja sisällöltään riittävän kattavat.<br />
Niistäkin useimmissa ongelmana oli, että koulutusta oli pääsääntöisesti saanut vain vakituinen<br />
henkilökunta, tilapäisen henkilökunnan koulutus oli satunnaista. Puolessa kohteista suuri osa<br />
henkilökunnasta ei ollut saanut riittävää perehdytystä kohteen turvallisuusjärjestelyihin.<br />
Koulutuksen aiheina olivat yleisimmin olleet alkusammutus, ensiapu ja yleinen<br />
turvallisuustieto. Vain muutamassa kohteessa oli pidetty palo- tai poistumisharjoitus<br />
viimeisen vuoden aikana ja vielä harvinaisempaa oli, että harjoituksia pidettäisiin<br />
säännöllisesti, yksi tai kaksi kertaa vuodessa.<br />
2.4 Turvallisuusohjeet asiakkaille<br />
Kaikista hotelleista löytyivät majoitustiloista jonkinlaiset ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen<br />
ja useimmista myös yleiset poistumisohjeet.<br />
Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen olivat yleensä puhelimen vieressä, muutamassa kohteessa<br />
oli puhelimessa esiohjelmoitu nappi. Ohjeistus löytyi usein myös television infosivuilta.<br />
Muutamassa kohteessa ohjeet olivat vain hotellikansiossa muiden ohjeiden yhteydessä, mistä<br />
1 Pelastustoimilaki 8 § ja 9 § 3 mom. (561/19999) ja pelastustoimiasetus 10 ja 11 § (857/1999). Uusi pelastuslaki<br />
(468/2003) tulee voimaan 1.1.2004.
6<br />
ne ovat vaikeammin löydettävissä. Yleiset turvallisuusohjeet löytyivät useimmiten<br />
hotellikansiosta.<br />
Turvallisuusohjeisiin perehtyminen on asiakkaan oman aktiivisuuden varassa, vain<br />
poistumiskartat olivat yleensä selvästi esillä majoitushuoneen ovessa. Toiminta- tai<br />
poistumisohjeita ei ollut myöskään esillä yleisissä tiloissa kuten käytävillä, auloissa tai<br />
kokoontumistiloissa.<br />
Kuvat 3 ja 4. Asiakkaille annettava ohjeistus vaaratilanteiden varalta on hyvin monenlaista<br />
sekä sisällöltään että toteutustavaltaan.<br />
2.5 Poistumisturvallisuus<br />
Poistumisreitit olivat määräysten mukaisia uloskäytävien riittävyyden ja selkeyden osalta.<br />
Ovien lukituksen kanssa oli ongelmia vain muutamassa kohteessa. Puutteita oli sen sijaan<br />
uloskäytävien ja kulkureittien esteettömyydessä ja kulkukelpoisuudessa. Yleisin ongelma oli<br />
tavaroiden varastointi poistumisreiteillä tai uloskäytävien ovien edessä. Erityisen yleistä<br />
tavaran säilytys oli sellaisilla käytävillä, jotka eivät ole normaalisti asiakkaiden käytössä.<br />
Käytävillä ja ovien edessä oli siivous- ja liinavaatekärryjä, huonekaluja, jopa halkopinoja.<br />
Merkki- ja turvavalaistuksessa ja poistumisopasteissa oli paljon huomautettavaa. Yleisin<br />
ongelma oli opasteiden epäselvyys tai riittämättömyys. Myös merkkivalaistuksen<br />
kunnossapidossa oli puutteita.
7<br />
Kuvat 5 ja 6. Pitkät ja sokkeloiset käytävät ja portaikot tekevät poistumisreitit vaikeiksi<br />
hahmottaa, jos niiden merkintään ja valaistukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.<br />
Kuvat 7 ja 8. Tavaroiden säilytys poistumisreiteillä ja uloskäytävien ovien edessä tekee<br />
nopean tiloista poistumisen usein lähes mahdottomaksi.<br />
2.6 Palon havaitsemisjärjestelmä<br />
Lähes kaikissa tarkastetuissa hotelleissa palon havaitsemisjärjestelmänä oli automaattinen<br />
paloilmoitin. Kahdessa kohteessa oli majoitushuoneissa ainoastaan irralliset palovaroittimet ja<br />
yhdessä palovaroitinjärjestelmä.<br />
Paloilmoittimissa yleisimpiä olivat järjestelmät, joissa on sekä savu- että lämpöilmaisimia<br />
kunkin tilan käyttötavasta riippuen. Seitsemässä kohteessa oli pelkästään lämpöilmaisimet.<br />
Muutamassa kohteessa oli rakennuksen vanhemmissa osissa lämpöilmaisimia ja uudemmissa<br />
myös savuilmaisimia.
8<br />
2.7 Hälytysjärjestelmä<br />
Palokunnan hälyttäminen toteutuu automaattisen paloilmoittimen välityksellä niissä kohteissa,<br />
joissa sellainen on. Paloilmoitinpainikkeita oli yleensä riittävästi kaikissa tiloissa,<br />
opastemerkinnöissä oli jonkin verran puutteita.<br />
Sisäinen hälytys toteutetaan yleisimmin palokellojen tai televisiojärjestelmän välityksellä,<br />
muutamassa kohteessa kuulutusjärjestelmällä. Majoitushuoneissa järjestelyt<br />
poistumishälytyksen ja toimintaohjeiden antamista varten perustuivat useimmiten<br />
televisiojärjestelmään. Muissa tiloissa tämä oli yleisimmin henkilökunnan ohjauksen varassa,<br />
muutamassa isommassa kohteessa oli kuulutusjärjestelmä, jossa on valmiit tiedotteet erilaisia<br />
tilanteita varten.<br />
Järjestelyt olivat hyvin erilaiset eri kohteissa ja samankin kohteen eri tiloissa. Asiakkaiden<br />
turvallisuusohjeissa oli harvoin kerrottu miten tunnistaa mahdolliset erilaiset hälytysäänet.<br />
Aina ei ollut kerrottu esimerkiksi miten pitää toimia palokellojen soidessa.<br />
2.8 Automaattinen sammutuslaitteisto<br />
Automaattisella sammutuslaitteistolla oli varustettu alle puolet tarkastetuista hotelleista. Vain<br />
muutama oli varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla kokonaisuudessaan. Neljässä<br />
kohteessa oli sprinklattu vain yleiset tilat kuten ravintola- ja aulatilat. Kuudessa kohteessa<br />
myös majoitushuoneet oli sprinklattu.<br />
2.9 Alkusammutuskalusto<br />
Alkusammutuskalustossa puutteita oli harvoin eivätkä puutteet olleet vakavia.<br />
Lähes kaikissa kohteissa oli riittävästi asianmukaista alkusammutuskalustoa sekä asiakas- että<br />
muissa tiloissa. Yleensä oli sekä pikapaloposteja että erityyppisiä käsisammuttimia,<br />
keittiötiloissa myös sammutuspeitteitä. Sammuttimet oli myös sijoitettu niin, että ne ovat<br />
helposti käytettävissä.<br />
Useimmissa kohteissa suuri osa henkilökunnasta oli saanut alkusammutuskoulutusta.
9<br />
Kuvat 9 ja 10. Alkusammutuskaluston puutteet liittyvät usein niiden käytettävyyteen.<br />
2.10 Savunpoisto<br />
Savunpoistojärjestelyt olivat lähes kaikissa kohteissa huonot, vaikkakin määräysten<br />
vähimmäisvaatimusten mukaiset. Muutamassa kohteessa palotarkastuksessa annettiin<br />
määräyksiä savunpoistojärjestelyjen parantamiseksi.<br />
Kolmessa kohteessa oli koneellinen savunpoistojärjestelmä. Muissa kohteissa savunpoisto on<br />
tarkoitettu toteutettavaksi ovien tai ikkunoiden kautta. Noin puolessa kohteista oli osassa<br />
tiloja savunpoistoluukut.<br />
2.11 Rakenteellinen <strong>paloturvallisuus</strong><br />
Rakenteellinen <strong>paloturvallisuus</strong> oli tarkastetuissa hotelleissa vähintäänkin rakentamisaikaisten<br />
määräysten edellyttämällä tasolla. Pääsääntöisesti oli erilaisten muutos- ja korjaustöiden<br />
yhteydessä tehty myös paloturvallisuutta parantavia muutoksia. Useimmat kohteista olivat<br />
sellaisia, että niitä on rakennettu, laajennettu tai peruskorjattu useassa eri vaiheessa.<br />
Ongelmana on silloin, että myös toteutetut <strong>paloturvallisuus</strong>ratkaisut voivat olla hyvinkin<br />
erilaisia ja eritasoisia rakennuksen eri osissa.<br />
Pääsääntöisesti käyttötapa- ja kerrososastointi toteutuivat. Erilaisista rakenteellisista<br />
ratkaisuista johtuen palo-osastoinnin toimivuus vaihteli silti usein yksittäisen hotellin<br />
erilaisten tai eriaikaan rakennettujen tilojen osalta.<br />
Palo-ovien aukipitäminen oli yleinen ongelma. Osassa kohteita ongelmaan oli puututtu<br />
varustamalla jatkuvassa käytössä olevat palo-ovet esimerkiksi hotellikäytävissä, aulatiloissa ja<br />
vastaavissa automaattisella sulkijalaitteella, jota ohjaa paloilmoitin.<br />
Vain kahdessa kohteessa majoitushuoneiden ovissa oli sulkijalaitteet.
10<br />
2.12 Sisusteet ja tekstiilit<br />
Sisusteiden paloturvallisuuteen oli kiinnitetty varsin hyvin huomiota. Vuodevaatteet ja muut<br />
tekstiilit olivat yleensä vaikeasti syttyviksi luokiteltuja. Kaikkien sisusteiden osalta tietoa ei<br />
ollut saatavilla. Siltä osin ongelmallisimpia ovat ravintola- ja muiden yleisten tilojen tilapäiset<br />
koristeet. Yhdessäkään kohteessa ei havaittu, että sisusteissa olisi käytetty herkästi syttyviä<br />
materiaaleja.<br />
2.13 Vaaralliset aineet<br />
Vaarallisten aineiden säilytys oli järjestetty pääosin määräysten mukaisesti. Kaikissa<br />
kohteissa ei nestekaasulle ja palaville nesteille ollut järjestetty erillisiä, asianmukaisia<br />
säilytystiloja. Puutteita oli myös niiden tilojen merkitsemisessä, joissa on esimerkiksi<br />
nestekaasupulloja. Vaarallisten aineiden, kuten uima-allaskemikaalien, säilytysastioiden alta<br />
puuttui muutamassa kohteessa valuma-allas. Kaasupullojen säilyttäminen niin, etteivät ne<br />
pääse kaatumaan, oli huomautuksena muutamassa kohteessa.<br />
Jonkin verran puutteita oli vaaratilanteissa noudatettavissa toimintaohjeissa ja tarvetta oli<br />
myös ohjeistuksen selkeyttämiseen ja käyttöturvallisuustiedotteiden täydentämiseen.<br />
Kuvat 11 ja 12. Nestekaasun ja muiden kaasupullojen samoin kuin vaarallisten kemikaalien<br />
asianmukaiseen säilytykseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.<br />
2.14 Varastointi ja muut tilat<br />
Varastoinnin osalta tarkastuksissa kiinnitettiin erityisesti huomiota jätekatoksiin ja<br />
lastauslaitureihin sekä varasto- ja säilytystiloihin. Myös paikoitustilat ja väestönsuoja<br />
tarkastettiin useimmissa kohteissa.<br />
Varsinaiset varastotilat olivat yleensä siistit ja hyvässä järjestyksessä. Ongelmana oli lähinnä<br />
varasto- ja säilytystilojen riittämättömyys tai epätarkoituksenmukainen sijainti.
11<br />
Jätekatosten ja lastauslaiturien siisteydestä ja paloturvallisuudesta oli huolehdittu varsin<br />
hyvin.<br />
Kuvat 13 ja 14. Varastointitilojen puuttuessa käytäville ja muihin tyhjiin tiloihin kertyvät<br />
tavarakasat ovat paitsi kulkuesteitä niin myös ylimääräistä palokuormaa.<br />
2.15 Kunnossapito, ylläpito<br />
Paloturvallisuuslaitteiden kunnossapidosta ja määräaikaistarkastuksista oli huolehdittu hyvin.<br />
Eniten puutteita oli merkki- ja turvavalaistuksen kunnossapidossa. Muiden laitteiden osalta<br />
puutteita oli lähinnä dokumentoinnissa kuten kunnossapitopäiväkirjojen pitämisessä.<br />
Ilmanvaihtokanavien ja -laitteiden puhdistuksesta oli pääosin huolehdittu määräysten<br />
mukaisesti.<br />
Muutamassa kohteessa huomautettiin tulisijojen säännöllisen nuohouksen laiminlyönnistä.<br />
Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastuksista oli huolehdittu hyvin.<br />
2.16 Palokunnan toimintaedellytykset<br />
Tarkastetut hotellit sijaitsevat useimmat niin, ettei niiden saavutettavuudessa ole ongelmia.<br />
Myös sammutusveden saanti oli useimmissa kohteissa vähintäänkin kohtuullisesti hoidettu.<br />
Pelastusteiden ja muiden keskeisten ajoreittien esteettömänä pitämisestä oli huolehdittu hyvin.<br />
Paloturvallisuuslaitteiden paikantamiskaavioissa ja muissa erilaisissa opasteissa oli jonkin<br />
verran päivitystarpeita.
12<br />
2.17 Korjausmääräykset ja -suositukset<br />
Korjausmääräyksiä annettiin kahta hotellia lukuun ottamatta kaikissa tarkastetuissa<br />
hotelleissa. Asiat, joista korjausmääräyksiä annettiin vaihtelivat suuresti. Yleisimmin<br />
korjausmääräykset koskivat seuraavia asioita:<br />
− turvallisuussuunnitelman päivittäminen<br />
− henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen järjestäminen<br />
− asiakkaiden toimintaohjeiden ja opastetaulujen täydentäminen<br />
− tavaroiden poistaminen uloskäytäviltä ja ovien edestä (joka toisessa hotellissa)<br />
− uloskäytävien opasteiden tai merkkivalaistuksen täydentäminen (joka toisessa hotellissa)<br />
− uloskäytävien merkkivalaistuksen kunnossapito<br />
− osastoivien palo-ovien kiinnipitämisestä huolehtiminen (joka toisessa hotellissa)<br />
− osastoivien seinien läpivientien tiiveyden tarkastaminen<br />
− neste- tai ponnekaasupullojen asianmukainen säilytys<br />
− uima-allas- tai muiden kemikaalien asianmukainen säilytys<br />
− jäteastioiden tai muun tavaran asianmukainen säilytys<br />
− alkusammutuskaluston tai opastemerkintöjen täydentäminen<br />
− alkusammutuskaluston kunnossapito<br />
− automaattisen paloilmoittimen kunnossapito.<br />
Kaikissa kohteissa annettiin lisäksi korjaussuosituksia.<br />
Kuvat 15 ja 16. Rikkinäiset loisteputkivalaisimet aiheuttavat paloriskin (vasemmalla). Turhia<br />
paloilmoittimien hälytyksiä voidaan ehkäistä neuvomalla tilojen oikeaa käyttöä (oikealla).<br />
2.18 Onnettomuustiedot<br />
Tarkastetuissa hotelleissa yhtä lukuun ottamatta ei ollut tiedossa vakavia onnettomuuksia tai<br />
vaaratilanteita. Lähes kaikissa oli kuitenkin muutaman viime vuoden aikana ollut tulipalo tai<br />
palonalku tai jokin muu onnettomuustilanne.
13<br />
Tarkastus- tai varmistustehtäväksi kirjattuja automaattisen paloilmoittimen hälytyksiä oli ollut<br />
varsin paljon. Esimerkiksi yhdessä kohteessa hälytyksiä oli ollut reilun kahden vuoden aikana<br />
14 kertaa. Usein hälytyksissä on ollut kyse korjaustöistä aiheutuneesta savusta tai pölystä,<br />
mihin paloilmaisimet ovat reagoineet. Tupakansavu ja likaiset ilmaisimet olivat myös yleisiä<br />
syitä. Myös ilkivaltaisia paloilmoitinpainikkeesta tehtyjä hälytyksiä oli joitakin.<br />
3. Tulosten tarkastelua<br />
Hankkeen tarkoituksena oli saada yleiskuva suurten hotellien <strong>paloturvallisuus</strong>tilanteesta.<br />
Tarkastustulosten perusteella suurten hotellien palo- ja poistumisturvallisuuden taso on<br />
yleisesti ottaen hyvä. Perusasiat ovat kunnossa eikä yhdessäkään hotelleista havaittu välitöntä<br />
onnettomuusvaaraa aiheuttavia puutteita. Kuntien pelastusviranomaisten arvion mukaan nyt<br />
tarkastettujen kohteiden turvallisuustaso on keskimääräistä parempi. Kaikille kohteille<br />
annettiin kuitenkin korjausmääräyksiä ja -suosituksia ja puutelistoissa oli useita sellaisia<br />
asioita, joiden vaikutus onnettomuustilanteessa voi olla merkittävä henkilöturvallisuuden<br />
kannalta. Lisäksi tarkastuksilla nousi esille paljon sellaisia, helpostikin toteutettavia asioita,<br />
joilla turvallisuustasoa voitaisiin parantaa.<br />
Havaituista puutteista suuri osa koskee yleistä järjestystä ja siisteyttä sekä kunnossapitoa.<br />
Korjausmääräysten yleisimmät asiat ovat helposti korjattavissa ilman, että niistä aiheutuu<br />
erityisiä kustannuksia. Sama tuli esille keväällä 2002 Lapin matkailukeskuksissa tehdyissä<br />
tarkastuksissa 2 .<br />
Omatoiminen varautuminen ja<br />
turvallisuussuunnittelu yleisesti<br />
11<br />
14<br />
1<br />
Henkilökunnan koulutus<br />
13<br />
6<br />
7<br />
Turvallisuusohjeet asiakkaille<br />
22<br />
4<br />
Palon havaitsemis- ja<br />
hälytysjärjestelmät<br />
16<br />
7<br />
3<br />
Poistumisturvallisuus<br />
4<br />
19<br />
3<br />
Hyvä Keskinkertainen, täyttää vähimmäisvaatimukset Huono, puutteita<br />
Kuva 17. Yhteenveto osasta tuloksia. Luvut ovat kappalemääriä.<br />
2 Matkailukeskusten turvallisuusselvitys Lapin läänissä vuonna 2002. (www.laaninhallitus.fi Julkaisut/ Lapin<br />
lääninhallitus 2002).
14<br />
Selkeitä parannustarpeita on yleisissä turvallisuusjärjestelyissä kuten henkilökunnan<br />
koulutuksessa ja asiakkaille annettavissa turvallisuusohjeissa. Näistä asioista on hotellien<br />
paloturvallisuudesta annetussa ja parhaillaan uusittavana olevassa EU-suosituksessa 3 muun<br />
muassa seuraavia vaatimuksia:<br />
− Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen on oltava selvästi nähtävillä puhelinten vieressä.<br />
− Toimintaohjeet ja poistumiskartta on oltava esillä hotellin sisääntuloaulassa ja<br />
majoitushuoneissa. Kartta on oltava myös jokaisessa kerroksessa.<br />
− Henkilökunnan on tunnettava vaaratilanteiden varalta laaditut toimintaohjeet sekä osattava<br />
käyttää alkusammutuskalustoa.<br />
− Henkilökunnan on osallistuttava vähintään kaksi kertaa vuodessa<br />
turvallisuuskoulutukseen, joka kattaa alkusammutuskaluston käytön, hälyttämisen sekä<br />
poistumisharjoitukset.<br />
Asiakkaille annettaviin toiminta- ja poistumisohjeisiin on kiinnitetty varsin hyvin huomiota.<br />
Ohjeet asiakkaille on kuitenkin joka kohteessa toteutettu omalla tavallaan, mikä vaikeuttaa<br />
niihin perehtymistä. Lisäksi poistumiskartat, ohjeet hälytyksen tekemiseen ja muut yleisiin<br />
turvallisuusjärjestelyihin liittyvät ohjeet olisi tarpeellista sijoittaa myös yleisiin tiloihin.<br />
Henkilökunnan turvallisuuskoulutuksessa on varsin paljon parannettavaa. <strong>Hotellien</strong><br />
henkilökunnasta suuri osa ei ole saanut riittävää perehdytystä turvallisuusjärjestelyihin.<br />
Hotellit ovat monimutkaisia rakennuskokonaisuuksia, joissa on paljon erilaisia tiloja ja jotka<br />
on rakennettu, laajennettu ja peruskorjattu useassa eri vaiheessa. Tästä seuraa, että myös<br />
rakennusten turvallisuusjärjestelyt ovat monimutkaisia ja usein erilaisia eri aikaan<br />
rakennetuissa rakennuksen osissa. Useimmissa tarkastetuissa hotelleissa oli remontointien<br />
yhteydessä tehty turvallisuustasoa parantavia uudistuksia. Tällaisia olivat esimerkiksi<br />
automaattisen paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston asentaminen majoitustiloihin tai paloosastoinnin<br />
toimivuuden parantaminen palo-ovien sulkijalaitteilla.<br />
Palon aikainen havaitseminen ja tehokas alkusammutus ovat tärkeimpiä keinoja pyrkiä<br />
vaikuttamaan palovahinkojen suuruuteen. Automaattinen paloilmoitin on hotelleissa ainoa<br />
riittävän hyvin ja varmasti toimiva palonhavaitsemisjärjestelmä. Paloilmoittimien<br />
asentaminen ja savuun reagoivien ilmaisimien nopea yleistyminen ovat parantaneet<br />
paloturvallisuutta merkittävästi. Alkusammutus sen sijaan on edelleen osaavien ihmisten<br />
toiminnan varassa. Automaattiset sammutuslaitteistot ovat majoitustiloissa harvinaisia<br />
vaikkakin hitaasti yleistymässä.<br />
Palo- ja poistumishälytysten järjestämistavat vaihtelevat hyvin paljon eikä mitään yhtenäisiä<br />
käytäntöjä ole muodostunut. Myös järjestelyjen toimivuuden varmistaminen on usein jätetty<br />
vähälle huomiolle.<br />
Varastointitarpeita ei huomioida riittävästi suunnittelun yhteydessä. Puutteelliset tai<br />
epätarkoituksenmukaiset varastointi- ja säilytystilat johtavat siihen, että erilaista tavaraa<br />
säilytetään käytävillä ja muuten väärissä paikoissa. Poistumisreittien ja uloskäytävien ovien<br />
3 Council Recommendation of 22 December 1986 on fire safety in existing hotels (86/666/EEC).<br />
(europa.eu.int/eur-lex/en Legislation).
15<br />
tukkiminen vaikkapa tilapäisestikin heikentää aina poistumisturvallisuutta. Ylimääräinen<br />
tavara käytävillä on myös paloriski tahallisen sytyttämisen osalta. Välittömiä<br />
onnettomuusriskejä aiheutuu etenkin vaarallisten aineiden ja kaasupullojen väärästä<br />
säilytyksestä.<br />
Hotelleja ja muita majoitustiloja, joihin pelastustoimilain edellyttämä palotarkastus tehdään<br />
vuosittain, on koko maassa noin 3200. Useimmissa kunnissa majoitustilojen palotarkastukset<br />
myös pystytään tekemään kerran vuodessa. Niinpä tähänkin hankkeeseen valikoituneissa<br />
kohteissa oli edellisestä palotarkastuksesta kulunut yleensä korkeintaan 12 kuukautta. Mukana<br />
oli kuitenkin muutama kohde, joiden palotarkastuksesta oli kulunut selvästi pidempi aika,<br />
jopa useampi vuosi. Näissä kohteissa palotarkastuskäynnin puuttuminen näkyi korjattavien<br />
puutteiden vakavuudessa ja myös kohteen edustajien asenteissa. Koska jälkitarkastuksia ei ole<br />
yleensä tehty, jää korjausmääräysten toteutuminen usein valvomatta ja asia tulee esille<br />
seuraavan kerran vasta vuoden päästä palotarkastuksessa.<br />
Hotelleissa on tapahtunut Suomessa viime vuosien aikana vain muutamia vakavampia<br />
onnettomuuksia tai vaaratilanteita. Kaksi näistä on tutkinut Onnettomuustutkintakeskus:<br />
Kuhmoisten hotellipalo 23.12.1995 ja tulipalo kylpylähotellissa Oulussa 26.4.1998 4 .<br />
Tutkintaselosteissa esitetyistä suosituksista useimmat ovat edelleen ajankohtaisia.<br />
Liitteessä on pelastustoimen tilastoista koottu yhteenveto hotellien tulipaloista vuosina 1998–<br />
2002. Tilastojen perusteella useimmat palot jäävät pieniksi aikaisen havaitsemisen ansiosta.<br />
Kaikki majoitustiloista alkaneet palot rajoittuivat syttymishuoneeseen. Yleisimmät<br />
syttymissyyt liittyivät sähkölaitteisiin ja tupakointiin.<br />
Erityisesti esiin nostettavia asioita<br />
1) Asiakkaille annettavia turvallisuusohjeita on selkeytettävä ja niitä on oltava esillä myös<br />
yleisissä tiloissa.<br />
2) Henkilökunnan turvallisuuskoulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja<br />
poistumisharjoituksia on järjestettävä säännöllisesti.<br />
3) Majoitustiloihin on tarpeellista asentaa automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on<br />
varustettu savuilmaisimin. Tätä koskeva säädösmuutos on vuoden 2004 alusta voimaan<br />
tulevassa pelastuslaissa.<br />
4) Poistumis- tai muun sisäisen hälytyksen järjestämistavat vaativat ohjeistusta.<br />
5) Sulkijalaitteiden asentaminen majoitushuoneiden oviin parantaa poistumisturvallisuutta.<br />
Uusissa kohteissa sulkijalaitteita on edellytetty 1.7.2002 lähtien.<br />
6) Majoitustilojen sprinklauksella voidaan varmistaa tehokas alkusammutus ja vähentää<br />
palovahinkoja.<br />
4 Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselosteet 4/1995 ja C1/1998 Y. (www.onnettomuustutkinta.fi Muut<br />
onnettomuudet).
16<br />
Liite – Tilastoja hotellipaloista vuosina 1998–2002<br />
Lähde pelastustoimen onnettomuustietokanta (PRONTO). Näissä luvuissa ovat mukana vain<br />
ne pelastustoimen tehtävät, jotka onnettomuusselosteen laatija on kirjannut rakennuspaloksi.<br />
Tila, josta palo alkoi<br />
1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä<br />
Majoitustila 4 1 2 2 4 13<br />
Muu rakennustila 3 2 2 3 1 11<br />
Keittiö 3 1 1 3 8<br />
Ravintolatila 3 1 1 2 7<br />
Sauna 3 2 1 6<br />
Muu asuin- ja oleskelutila 1 1 1 2 5<br />
Tuulikaappi tai uloskäytävä 2 1 3<br />
Eteinen tai aula 2 2<br />
Kellari 1 1 2<br />
Ullakko 1 1 2<br />
Pesuhuone 2 2<br />
Asiakaspalvelu- tai myymälätila 1 1 2<br />
Kattilahuone 1 1<br />
Ulkovarastotila 1 1<br />
Kuisti tai parveke 1 1<br />
Savuhormi 1 1<br />
Autotalli 1 1<br />
Roskalaatikko 1 1<br />
Toimistotila 1 1<br />
Varastotila 1 1<br />
Tieto puuttuu 1 3 4<br />
Yhteensä 20 9 15 16 15 75<br />
Arvio palon syttymissyystä tai aiheuttajasta<br />
1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä<br />
Muu sähkölaite 5 3 4 3 15<br />
Tupakointi 3 1 3 3 2 12<br />
Ei tietoa syystä 4 2 1 4 1 12<br />
Tahallinen* 2 2 3 3 10<br />
Liesi tai uuni 1 1 1 1 4<br />
Liikakuumennut laite 1 2 3<br />
Kuuma tai hehkuva esine 1 2 3<br />
Televisio 1 1 2<br />
Valaisin 1 1 2<br />
Kiuas 1 1 2<br />
Pesukone 1 1 2<br />
Muu kodinkone 1 1<br />
Muu keittiökone 1 1<br />
Kynttilä tai vastaava 1 1<br />
Sähköverkoston jakokeskus 1 1<br />
Kipinä laitteesta 1 1<br />
Lämmityskattila 1 1<br />
Nokipalo 1 1<br />
Salama 1 1<br />
Yhteensä 20 9 15 16 15 75<br />
*Tahallisiksi arvioiduista paloista yksi alkoi majoitustilassa
17<br />
Hotellipalot kuukausittain; vuodet 1998-2002<br />
9<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
kpl<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Tammikuu<br />
Helmikuu<br />
Maaliskuu<br />
Huhtikuu<br />
Toukokuu<br />
Kesäkuu<br />
Heinäkuu<br />
Elokuu<br />
Syyskuu<br />
Lokakuu<br />
Marraskuu<br />
Joulukuu<br />
Hotellipalot viikonpäivittäin; vuodet 1998-2002<br />
18<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
kpl<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
18<br />
Hotellipalot tapahtuma-ajan mukaan; vuodet 1998-2002<br />
7<br />
6<br />
5<br />
kpl<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
00-01 02-03 04-05 06-07 08-09 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23<br />
Hotellipalot ilmoitustavan mukaan; vuodet 1998-2002<br />
Automaattinen<br />
paloilmoitin<br />
53 %<br />
Puhelin<br />
39 %<br />
Hätäpuhelin<br />
3 %<br />
Matkapuhelin<br />
5 %
19<br />
Hotellipalot; palon laajuus palokunnan saapuessa; vuodet 1998-2002<br />
Osa syttymishuonetta<br />
Koko syttymishuone<br />
Koko palo-osasto<br />
Levinnyt useisiin palo-osastoihin<br />
Ei levinnyt rakennuksen sisälle<br />
Levinnyt ulkoa rakennuksen sisälle yhteen<br />
osastoon<br />
Sammunut tai sammutettu<br />
Ei tietoa<br />
0 5 10 15 20 25 30 35 40<br />
kpl<br />
Hotellipalot; vahinkojen laajuus tilanteen lopussa; vuodet 1998-2002<br />
Osa syttymishuonetta<br />
Koko syttymishuone<br />
Koko palo-osasto<br />
Levinnyt useisiin palo-osastoihin<br />
Ei levinnyt rakennuksen sisälle<br />
Levinnyt ulkoa rakennuksen sisälle yhteen<br />
osastoon<br />
Sammunut tai sammutettu ennen palokunnan<br />
tuloa<br />
Ei tietoa<br />
0 5 10 15 20 25 30 35 40<br />
kpl
Vuonna 2003 ilmestyneet julkaisut:<br />
11/2003 Suomi vuonna 2030. Visionäärisiä ja<br />
näkemyksellisiä artikkeleita eri alojen<br />
edustajilta.<br />
12/2003 Räjähdys Kauppakeskus Myyrmannissa.<br />
Sisäasiainministeriön asettaman<br />
tutkijaryhmän raportti.<br />
13/2003 Turvallinen ja elinvoimainen Suomi.<br />
Tulevaisuuskatsaus 2003-2007<br />
14/2003 Valta- ja vastavirtaan. Selvitys<br />
maassamuuttajien elinoloista, uuteen<br />
sopeutumisesta, arvotaustasta ja<br />
kotiseudun merkityksestä Suomessa.<br />
<strong>Hotellien</strong> <strong>paloturvallisuus</strong><br />
15/2003 Tietosuojayhteistyön kehittämistyöryhmän<br />
raportti.<br />
16/2003 Sisäasiainministeriön julkaisutoiminta.<br />
17/2003 Sisäasiainministeriön hallinnonalan<br />
toimintakertomus 2002.<br />
18/2003 Sisäasiainhallinnon talous- ja<br />
henkilöstöhallinnon toimintojen<br />
kehittämishanke.<br />
19/2003 Aluebarometri – Regionbarometern<br />
1/2003.<br />
20/2003 Lääninhallitusten keskeiset arviot<br />
peruspalvelujen tilasta 2002.<br />
21/2003 Väestörekisterikeskuksen<br />
varmennepalvelun selvitystyöryhmän<br />
raportti.<br />
22/2003 <strong>Hotellien</strong> <strong>paloturvallisuus</strong>.<br />
Julkaisujen verkkoversiot: www.intermin.fi/julkaisut<br />
Julkaisutilaukset: Sisäasiainministeriö, Marja-Sisko Vanonen<br />
PL 26, 00023 Valtioneuvosto, p. (09) 160 42967<br />
julkaisutilaukset@sm.intermin.fi<br />
Sisäasiainministeriön monistamo<br />
Helsinki 2002
Change language