Valvontakamera hillitsee kaasujalkaa - Poliisi
Valvontakamera hillitsee kaasujalkaa - Poliisi
Valvontakamera hillitsee kaasujalkaa - Poliisi
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
1/2011<br />
<strong>Valvontakamera</strong> <strong>hillitsee</strong><br />
<strong>kaasujalkaa</strong><br />
Rikostekninen laboratorio<br />
Vain hankalat<br />
tapaukset,<br />
kiitos<br />
Yhteispartiointi lisää turvallisuuden<br />
tunnetta rajan pinnassa
Paperittomaan<br />
lehteen Mot en papperslös<br />
tidning<br />
Arvoisa lukija, kädessäsi on viimeinen perinteinen<br />
painettu <strong>Poliisi</strong>-lehti. Tämä jälkeen lehti jatkaa<br />
elämäänsä verkossa ja ilmestyy tarvittaessa<br />
painettuna erikoisnumerona yleisötapahtumissa, kuten<br />
seuraavana <strong>Poliisi</strong>n päivänä 3. syyskuuta.<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehti on ilmestynyt 1970-luvulta lähtien. Se perustettiin<br />
aikanaan poliisihallinnon tiedotuskanavaksi.<br />
Keskeisin kohderyhmä on ollut oma henkilöstö. Lehteä<br />
on jaettu myös täydennyspoliiseille ja eri sidosryhmille.<br />
Viestintään on syntynyt lukuisia uusia välineitä. Samalla<br />
vanhoja on jouduttu tarkastelemaan kriittisesti. Paperista<br />
luopuminen ei ole mitenkään ainutkertaista. Moni<br />
viranomainen ennen meitä on jo tehnyt tämän päätöksen.<br />
Moni myös miettii parhaillaan samaa. Syitä on monia.<br />
<strong>Poliisi</strong>ssa päällimmäisenä ovat olleet ajankohtaisuus,<br />
näkyvyys ja vuorovaikutus sekä kustannustehokkuus.<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehti ei ole pystynyt muutaman kerran vuodessa<br />
ilmestyvänä täyttämään alkuperäistä tehtäväänsä poliisin<br />
tiedotuskanavana. Lähetimme yksin viime vuonna<br />
kahdeksantoistatuhatta ulkoista tiedotetta eli keskimäärin<br />
kaksi tiedotetta vuoden jokaisena tuntina. Vastaavanlainen<br />
tiedote- ja uutisvirta vyöryy poliisin sisäisissä tietoverkoissa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n viestintästrategiassa olemme korostaneet näkyvyyttä<br />
ja vuorovaikutusta. <strong>Poliisi</strong>-lehti ei tavoita kansalaisia,<br />
joten meidän on jalkauduttava heidän pariin muilla<br />
keinoilla. Toisaalta enää ei riitä, että viranomainen vain<br />
kertoo. Pitää pystyä myös vastaamaan ja kuuntelemaan<br />
mitä muilla on sanottavanaan.<br />
Kustannustehokkuuden nimissä haluamme paperin<br />
painamisen ja jakamisen sijaan kohdentaa väheneviä resursseja<br />
sisältöihin ja keskittää viestintäämme verkkoon:<br />
poliisin omiin verkkopalveluihin sekä sosiaalisen median<br />
eri palveluihin.<br />
Kun <strong>Poliisi</strong>-lehteä on jaettu neljälletoistatuhannelle<br />
henkilölle, niin yksin Suomen poliisin Facebook-sivuilla<br />
meillä on seuraajia ja kommentoijia kymmenkertainen<br />
määrä. <strong>Poliisi</strong>.fi -sivuilla vierailee viikoittain keskimäärin<br />
65000 kävijää. Vuoden aikana määrä on kasvanut viidenneksellä.<br />
Omalle henkilöstöllemme olemme luomassa uudenlaista<br />
intranet-palvelua. Kansalaisille kehitämme lähivuosina<br />
parempia verkkopalveluita tiedon etsimiseen, neuvojen<br />
kysymiseen, lupien hakemiseen tai ilmoitusten jättämiseen.<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehdellä on varmaan oma paikkansa asioiden ja<br />
ilmiöiden taustoittajana uutisten ja tiedotteiden tulvassa.<br />
Sille ei ole kuitenkaan olemassaolon perusteita, ellei sillä<br />
ole lukijoita. Siksi sinun mielipiteesi on meille tärkeä.<br />
Millaisena sinä haluaisit nähdä <strong>Poliisi</strong>n verkkolehden?<br />
Olemme avanneet keskustelun aiheesta Suomen poliisin<br />
Facebook-sivuilla. Käy kertomassa rohkeasti oma<br />
mielipiteesi. ■<br />
Mikko Paatero<br />
poliisiylijohtaja<br />
Marko Luotonen<br />
päätoimittaja<br />
Ärade läsare, du har i din hand det sista traditionella<br />
tryckta numret av tidningen <strong>Poliisi</strong>-lehti. Härefter<br />
fortsätter tidningen sitt liv på nätet och vid<br />
behov trycks specialnummer vid publika evenemang,<br />
t.ex. vid nästa Polisens dag den 3 september.<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehti har utkommit sedan 1970-talet. Den grundades<br />
en gång i tiden som informationskanal för polisen.<br />
Den riktade sig främst till den egna personalen. Tidningen<br />
har också delats ut till kompletterande polispersonal<br />
och olika intressegrupper.<br />
Det har uppstått flera nya redskap för kommunikation.<br />
Samtidigt har gamla ställts under kritisk granskning. Att<br />
avstå från papper är inte alls unikt. Många myndigheter<br />
före oss har fattat samma beslut. Många funderar också<br />
som bäst över samma sak. Det finns många orsaker. Vid<br />
polisen har de främsta varit aktualitet, synlighet, växelverkan<br />
och kostnadseffektivitet.<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehti har inte kunnat fylla sin ursprungliga uppgift<br />
som polisens informationskanal då den utkommit endast<br />
några gånger i året. Enbart i fjol sände vi ut 18000<br />
externa meddelanden, dvs. i medeltal två för årets varje<br />
timme. Motsvarande ström av meddelanden och nyheter<br />
väller också i polisens interna datanät.<br />
I polisens kommunikationsstrategi har vi betonat synlighet<br />
och växelverkan. <strong>Poliisi</strong>-lehti når inte medborgarna<br />
och därför måste vi ta oss ut bland dem på andra sätt.<br />
Å andra sidan räcker det inte med att myndigheten bara<br />
pratar. Man ska också kunna svara och lyssna på vad<br />
andra har att säga.<br />
För att främja kostnadseffektiviteten vill vi i stället för<br />
att trycka och dela ut information på papper rikta de avtagande<br />
resurserna mot innehållet och koncentrera vår<br />
kommunikation till nätet: polisens egna nättjänster samt<br />
de olika tjänsterna i de sociala medierna.<br />
Samtidigt som <strong>Poliisi</strong>-lehti har delats ut till 14000 personer<br />
så följs och kommenteras den finska polisens Facebook-sida<br />
av tio gånger flera människor. <strong>Poliisi</strong>.fi -sidorna<br />
har i medeltal 65000 besökare per vecka. Under<br />
ett år har mängden ökat med en femtedel.<br />
För vår egen personal håller vi på att skapa nya intranet-tjänster.<br />
För medborgarna utvecklar vi inom de närmaste<br />
åren bättre nättjänster för sökning av information,<br />
rådfrågning, ansökan av tillstånd eller inlämning av upplysningar.<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehti har säkert sin egen plats som ett medium<br />
för att utreda bakgrunden till frågor och fenomen i floden<br />
av nyheter och meddelanden. Det finns dock ingen<br />
grund för dess existens om den inte har läsare. Därför är<br />
din åsikt viktig för oss.<br />
Hur vill du att Polisens e-tidning ska se ut? Vi har öppnat<br />
diskussionen på finska polisens Facebook-sidor. Gå<br />
in där och tala modigt om vad du tycker. ■<br />
Mikko Paatero<br />
polisöverdirektör<br />
Marko Luotonen<br />
chefredaktör<br />
2 Pääkirjoitus<br />
3 Konstaapeli Reinikainen on uusi<br />
nettipoliisi<br />
4 Seitsemän poliisia eduskuntaan<br />
6 Vain hankalat tapaukset, kiitos<br />
8 Autoilijan tosi ystävä<br />
10 Vähemmän käyntejä, lisää<br />
turvallisuutta<br />
12 Yhteispartiointi lisää<br />
turvallisuuden tunnetta rajan<br />
pinnassa<br />
14 Lakikatsaus<br />
15 Tamperelaiset rakastavat omia<br />
telkkaripoliisejaan<br />
17 <strong>Poliisi</strong>hallinnossa on paljon<br />
mielenkiintoista tutkittavaa<br />
18 Ajatuksia liikenteestä<br />
18 TISPOL teki päihdevalvonnasta<br />
toimenpideohjelman<br />
19 Suomalainen kone rouskuttaa<br />
virkamerkkejä Gambian<br />
poliisille<br />
20 <strong>Poliisi</strong>n päivä 3.9.2011<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen tiedotuslehti<br />
Ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa<br />
Julkaisuja: <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
Osoite:<br />
Vuorikatu 20 A, PL 302<br />
00101 Helsinki<br />
www.poliisilehti.fi<br />
Toimitusneuvosto:<br />
Liisa Haapanen, Juha Hänninen,<br />
Pasi Kemppainen, Tuula Kyrén, Urpo<br />
Lintala, Markku Paksuniemi, Henna<br />
Rajatalo, Tuire Salmi-Hiltunen.<br />
Päätoimittaja:<br />
Marko Luotonen 071 878 1613,<br />
marko.p.luotonen@poliisi.fi<br />
Toimitussihteeri:<br />
Aija Tiainen-Broms 071 878 1626,<br />
aija.tiainen-broms@poliisi.fi<br />
Osoitteenmuutokset:<br />
Arja Sundström 071 878 1623,<br />
arja.sundstrom@poliisi.fi<br />
Taitto: Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy<br />
Paino: Suomen Graafi set Palvelut Oy<br />
ISSN: 0357-7589<br />
SISÄLTÖ<br />
Kannen kuva: Juha Salminen / Sanoma<br />
Magazines Finland<br />
Konstaapeli Reinikainen<br />
on uusi nettipoliisi<br />
<strong>Poliisi</strong>en määrä sosiaalisessa mediassa kasvaa. Mukaan<br />
tulee poliiseja Länsi-Uudeltamaalta, Itä-Uudeltamaalta,<br />
Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, Ete-<br />
Plä-Savosta, Keski-Pohjanmaalta ja Pietarsaaresta, Pohjois-<br />
Savosta sekä Lapista. Keski-Uusimaa ja Pirkanmaa aloittavat<br />
toiminnan syyskuussa.<br />
Yksi uusista verkkopoliiseista on vanhempi konstaapeli<br />
Toni Reinikainen<br />
Etelä-Savon poliisilaitoksesta. Mikkelis-<br />
sä nuorisopoliisina työskentelevä Reinikainen jatkaa usein<br />
kentällä tapaamiensa nuorten kanssa keskustelua facebookissa<br />
omalla profiilillaan.<br />
– Yleensä keskustelu liittyy nuorten omaan maailmaan,<br />
kuten mopoiluun ja alkoholiin. Vihjetietoa saadaan esimerkiksi<br />
tulevista bileistä. Ja mopon virittelystä jutellaan kovasti,<br />
Reinikainen kertoo.<br />
Reinikaiselle satelee kaveripyyntöjä<br />
Sosiaalinen media on Reinikaisen mukaan loistava väline<br />
tavoittaa nuoria.<br />
– Sosiaalinen media on luonnollinen tapa jatkaa jutustelua<br />
koulu yms. tapaamisen jälkeen. Kun siitä mainitsee<br />
oppitunnilla, tulee kaveripyyntöjä reippaasti. Monista asioista,<br />
esimerkiksi kiusaamisesta, on helpompi puhua koneen<br />
välityksellä.<br />
Onko sitten leppoisa mikkeliläiskonstaapeli ottanut mallia<br />
80-luvun suosikin, television Tankki täyteen komediasarjan<br />
kyläpoliisi Artturi Reinikaisesta?<br />
– Virtuaalisen esikuvani maine on hyvä ja se kantaa näin<br />
kolmenkymmenen vuoden perästäkin. Jos osaisin tehdä<br />
näitä hommia samalla asenteella, olisin hyvä poliisi,<br />
hän sanoo.<br />
Nettipoliisit keskustelevat ja vastaavat<br />
kysymyksiin<br />
Uudet virtuaaliset lähipoliisit vastaavat kysymyksiin ja<br />
keskustelevat poliisin omilla sivuilla muun muassa IRCgalleriassa<br />
ja facebookissa. Tavoitteena on lisätä poliisin<br />
näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä tarjota kansalaisille<br />
helppo tapa olla vuorovaikutuksessa poliisin kanssa.<br />
Aiemmin sosiaalisessa mediassa on ollut poliisin edustajia<br />
Helsingin poliisilaitoksesta. Liikkuva poliisi ja <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />
ovat lisäksi vastanneet kysymyksiin<br />
Suomen poliisin facebook-sivuilla.<br />
Uudet virtuaaliset lähipoliisit palvelevat verkossa aina-<br />
kin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen <strong>Poliisi</strong>hallituksen<br />
asettama työryhmä arvioi, miten läsnäoloa sosiaalisessa<br />
mediassa olisi perusteltua jatkaa.<br />
Uudet verkossa toimivat poliisit on esitelty poliisin verkkosivuilla<br />
osoitteessa: www.poliisi.fi/virtuaalinenlahipoliisi.<br />
Helsingin virtuaalinen lähipoliisi löytyy osoitteesta:<br />
www.poliisi.fi/nettipoliisi.<br />
Aija Tiainen-Broms<br />
Kuva: Anna Byckling<br />
Polamk<br />
Henkilökortin ulkoasu<br />
uudistui<br />
<strong>Poliisi</strong>n myöntämien henkilökorttien<br />
ulkoasu uudistui toukokuun lopussa.<br />
Kansalaisen henkilökortti on<br />
värisävyltään sinertävä, alaikäisen<br />
henkilökortti violetti ja ulkomaalaisen<br />
henkilökortti ruskea.<br />
Korttiin on lisätty uusia turvallisuutta<br />
parantavia turvatekijöitä. Muuten korttien<br />
sisältämät tiedot, tunnisteet ja käytettävyys<br />
säilyvät ennallaan.<br />
Lakimuutos lisäsi<br />
pahoinpitelyjen määrää<br />
<strong>Poliisi</strong>n tietoon tulleiden kaikkien rikosten<br />
määrä on kuluvan vuoden ensimmäisellä<br />
vuosikolmanneksella laskenut<br />
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna<br />
runsaat kaksi prosenttia. Lasku<br />
johtui pääasiassa siitä, että usean vuoden<br />
ajan kasvanut liikennerikkomusten<br />
määrä laski kuluvan vuoden alkupuolella<br />
noin seitsemän prosenttia edellisen<br />
vuoden vastaavaan ajankohtaan<br />
verrattuna.<br />
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden<br />
rikosten määrän kehityksessä on<br />
tilastojen mukaan tapahtunut merkittävä<br />
muutos. Vuodesta 2008 alkanut<br />
määrän lasku on kääntynyt alkuvuoden<br />
2011 lukujen perusteella viidenneksen<br />
kasvuksi. Kasvu johtuu lähes kokonaan<br />
pahoinpitelyjen määrän kasvusta<br />
– henkirikosten määrä kasvoi kaksi<br />
prosenttia vuoden 2010 tammi-huhtikuuhun<br />
verrattuna ja seksuaalirikosten<br />
määrä laski yli neljänneksen.<br />
Kasvu johtunee lain muutoksesta.<br />
Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan<br />
muutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa<br />
tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen<br />
sekä työtehtäväänsä hoitavaan<br />
kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat<br />
yleisen syytteen alaisiksi.<br />
Euroopan poliisipäälliköt<br />
Helsingissä<br />
Euroopan maiden pääkaupunkien poliisipäälliköt<br />
kokoontuivat toukokuun loppupuolella<br />
Helsingissä CPE- konferenssissa,<br />
jossa sovittiin yhteistyön tehostamisesta<br />
rajat ylittävän rikollisuuden<br />
torjumiseksi.<br />
Helsingin ja Tallinnan poliisilaitoksien<br />
yhdessä järjestämä konferenssi pureutui<br />
erityisesti viranomaisyhteistyöhön<br />
sekä kansallisesta että kansainvälisestä<br />
näkökulmasta. Tarvetta yhteistyölle<br />
on lisännyt mm. suuret maastamuutot<br />
Pohjois-Afrikasta Etelä-Eurooppaan.<br />
CPE konferenssi on järjestetty joka<br />
vuosi vuodesta 1979 lähtien jossain<br />
Euroopan pääkaupungissa. Helsinki ja<br />
Tallinna tarttuivat haasteeseen ensimmäistä<br />
kertaa, ja konferenssi oli järjestyksessään<br />
33. Ensi vuonna konferenssin<br />
järjestää Sofia ja vuonna 2013 Varsova.<br />
2 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 3
Vasen sivu: <strong>Poliisi</strong>ylijohtaja Mikko Paatero kutsui poliisikansanedustajat koolle <strong>Poliisi</strong>hallitukseen heti vaalien jälkeen. Kuvassa Kari Tolvanen (vas.), Reijo Hongisto, Markku Mäntymaa,<br />
poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Tom Packalén, Kalle Jokinen sekä poliisijohtajat Sauli Kuha, Robin Lardot ja Seppo Kolehmainen. Kuvasta puuttuu Pertti Hemmilä. Kuva: Esko<br />
Jämsä<br />
Seitsemän poliisia<br />
Reijo Hongisto<br />
(PS)<br />
1. Vaaliteemani olivat terveys,<br />
toimeentulo ja turvallisuus.<br />
Syrjäseudulle tarvitaan<br />
edes välttävät lääkäripalvelut.<br />
Olisi estettävä kansan jakautumisen<br />
kahteen leiriin:<br />
menestyjiin ja sosiaalitukien varassa eläviin. Turvallisuuden<br />
teemaan pyrin vaikuttamaan siten, että valtion<br />
tuottavuusohjelmasta luovutaan ainakin poliisin<br />
osalta.<br />
2. Miten kykenemme estämään, torjumaan ja selvittämään<br />
kansainvälistä ammattirikollisuutta?<br />
Miten kykenemme estämään ja vähentämään huumausaineiden<br />
käyttöä Suomessa ja huumausaineiden<br />
kuljettamista Suomen kautta muihin maihin? Miten<br />
estämme sisäistä turvallisuutta vaarantavan ns.<br />
Göteborg-ilmiön syntymisen?<br />
3. Pidän tärkeimpänä kehittämistoimenpiteenä sitä,<br />
että poliisin osalta luovutaan valtion tuottavuusohjelmasta.<br />
PORA-uudistus harvensi poliisin palveluja<br />
harvaanasutulla seudulla. Palvelutoimistoja on lisättävä<br />
nykyisen lakkauttamisen sijaan.<br />
Hälytysviiveitä pitää saada lyhennettyä. Hälytysviiveet<br />
lyhenevät, mikäli palvelutoimistoverkostoa lisätään.<br />
Markku<br />
Mäntymaa<br />
(Kok)<br />
1. Vaaliohjelmani yksi tärkeimmistä<br />
lähtökohdista oli<br />
aluepoliittinen näkökulma.<br />
Vaasan alue on kovin vaatimattomasti<br />
edustettuna poliittisissa<br />
päätöselimissä. Sosiaali- ja terveyspoliittisen<br />
ohjelmani lähtökohtana on, että heikommista on<br />
pidettävä huolta.<br />
2. Turvallisuuspoliittisessa ajattelussani sisäpolitiikka<br />
on edellä ulkopolitiikkaa. Yhtenä suurimpana haasteena<br />
pidän sisäisestä turvallisuudesta huolehtimista.<br />
Siinä on monta kohtaa, jotka vaativat erityisiä toimenpiteitä.<br />
<strong>Poliisi</strong>na tunnen rikollisuuden ja syrjäytymisen<br />
polut melko tarkasti. Haluan katkaista kahleita,<br />
jotka johtavat nuoret syrjäytymiseen ja rikollisuuteen.<br />
Tämä on mielestäni yksi suurimmista haasteista.<br />
Kansainvälistä rikollisuuttakaan ei saa unohtaa. En<br />
halua Suomea kansainvälisen rikollisuuden temmellyskentäksi.<br />
3. Vanhaa kansaa mukaillen voisi todeta, että ” euro<br />
on hyvä konsultti”. <strong>Poliisi</strong>n taloudellisten voimavarojen<br />
turvaaminen on avainasioita.<br />
Ismo Soukola<br />
(PS)<br />
1. Eriarvoistumiskehityksen<br />
hidastaminen, valtion<br />
tuottavuusohjelman pysäyttäminen<br />
ja sisäisen turvallisuuden<br />
kehittäminen ovat tavoitteita<br />
eduskuntatyössäni.<br />
2. Eriarvoistumiskehityksen myötä syrjäytyminen<br />
lisääntyy. Liikenneturvallisuudessa on havaittavissa,<br />
että vain kiinnijäämisen pelko vaikuttaa liikennesääntöjen<br />
noudattamiseen. Ulkomaiset rikollisryhmät<br />
ovat toistaiseksi keskittyneet omaisuusrikoksiin,<br />
mutta merkkejä on vakavamman ja järjestäytyneen<br />
rikollisuuden maahantulosta. Suomeen on syntynyt<br />
suuria maahanmuuttajakeskittymiä, joissa eri etnisten<br />
ryhmien sekä näiden ja kantaväestön väliset konfliktit<br />
voivat lisääntyä.<br />
3. <strong>Poliisi</strong>n toimintaedellytysten kehittäminen tai<br />
nykyisen toimintatason ylläpitäminen valtion tuottavuusohjelman<br />
aikana ei ole mahdollista. Siksi tuottavuusohjelmasta<br />
on luovuttava mahdollisimman pian.<br />
On myös harkittava poliisin toiminta- ja resurssimäärärahojen<br />
selkeämpää erottamista toisistaan. Sen lisäksi<br />
poliisilaitoksissa edellisten tilikausien säästöt<br />
tulisi voida siirtää täysimääräisinä tuleville tilikausille<br />
ilman määrärahojen vähentämistä.<br />
eduskuntaan<br />
Kalle Jokinen<br />
(Kok)<br />
Tom Packalén<br />
(PS)<br />
Kari Tolvanen<br />
(Kok)<br />
Uudessa eduskunnassa työskentelee seitsemän poliisitaustaista kansanedustajaa. Heistä kaksi<br />
eli Pertti Hemmilä (Kok, Varsinais-Suomi) ja Kalle Jokinen (Kok, Häme) uusivat paikkansa. Uusia<br />
kansanedustajia ovat Reijo Hongisto (PS, Vaasa), Markku Mäntymaa (Kok, Vaasa), Tom Packalén<br />
(PS, Helsinki), Ismo Soukola (PS, Häme)ja Kari Tolvanen (Kok, Uusimaa).<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehti esitti kansanedustajille kolme kysymystä:<br />
1. Mitä asioita haluatte edistää eduskunnassa?<br />
2. Mitkä ovat turvallisuuden kannalta Suomen keskeisimmät haasteet?<br />
3. Miten poliisin toimintaedellytyksiä pitäisi kehittää?<br />
Pertti Hemmilä:<br />
(Kok)<br />
1. Hallinnon keventäminen<br />
ja lainsäädännön yksinkertaistaminen<br />
on otettava tavoitteeksi<br />
kaikessa tekemisessä<br />
alkaneella vaalikaudella.<br />
Huoltosuhteen nopea heikentyminen<br />
ja valtion velan<br />
suuri määrä edellyttää Suomen julkisen talouden tasapainottamista.<br />
Tähän saakka on kulurakennetta tuijotettu<br />
vain hallinnonalojen sisällä, mutta nyt pitäisi<br />
olla rohkeutta merkittäviin toimialojen välisiin siirtoihin.<br />
Joka tapauksessa tulevien vuosien taloustilanne<br />
edellyttää erityisesti toisarvoisten kulujen karsimista.<br />
2. <strong>Poliisi</strong>n toimintaedellytykset on ehdottomasti numero<br />
yksi. Viime vaalikaudella tuli voimaan lakiuudistuksia,<br />
jotka olivat suomalaisten oikeustajun vastaisia<br />
ja joiden vakavat seuraukset ovat nyt nähtävissä. Uuden<br />
eduskunnan on aloitettava lainsäädännön korjaavat<br />
toimenpiteet välittömästi. Muun muassa sakon<br />
muuntorangaistus on palautettava, vakavien väkivaltarikosten<br />
rangaistuksia kovennettava. On kiinnitettävä<br />
huomiota myös poliisin palveluiden saatavuuteen<br />
koko maassa. Alueelliset erot ovat suuret, mutta tällä<br />
hetkellä maaseudun tilanne on paikoin erittäin huo-<br />
no. Edes suurissa kaupungeissa poliisin resurssin vät riitä tehtävien<br />
eihoitamiseen.<br />
3. Peruspoliisitoiminta on ensi turvattava ja sen jälkeen<br />
tulevat muut asiat. Keskeisintä on varmistaa<br />
riittävä rahoitus vuosiksi eteenpäin virkojen täyttämiseen<br />
ja ylipäätään koko toiminnan ylläpitämiseen. Toimintaa<br />
ei ole mahdollista suunnitella pitkäjänteisesti,<br />
jos palkkausmäärärahoja ”tiputellaan” muutaman<br />
kuukauden pätkissä. Määräaikaiset virkojen täyttämiset<br />
minimoitava. Lainsäädännön sä poliisin näkökulma pidettävä keskeisesti<br />
uudistamistyösesillä.<br />
1. Haluan edistää poliisin<br />
rahoituksen riittävyyttä ja<br />
työllisyyttä. Törkeiden rikosten<br />
valmistelu tulee säätää<br />
rangaistavaksi. Pitää säätää<br />
järjestäytynyttä rikollisuutta<br />
koskeva erityislaki. Tarvitaan järeämmät rangaistukset<br />
ja pakkokeinot silloin, kun rikollinen siirtyy harrastajasarjasta<br />
ammattilaissarjaan. Sakon muuntorangaistusmenettely<br />
poliisin antamille sakoille tulee palauttaa<br />
ja rangaistusmääräysmenettelyn käyttömahdollisuutta<br />
tulee laajentaa selvissä myönnetyissä jutuissa.<br />
2. Sisäisen turvallisuuden keskeisin haaste on kansalaisten<br />
turvallisuuden tunteen vahvistaminen. Se<br />
edellyttää hajautetun poliisitoiminnan ja ennalta es-<br />
tävän työn ylläpitoa riittävin poliisiresurssein koko<br />
maassa. <strong>Poliisi</strong>toimintaa ei saa keskittää vain suuriin<br />
kaupunkikeskuksiin. Valtion tuottavuusohjelman<br />
mukaisista henkilöstön vähennyssuunnitelmista pitää<br />
luopua.<br />
3. <strong>Poliisi</strong>en määrä pitää vakiinnuttaa tasolle 7900–<br />
8000 ja sitoutua sen edellyttämään rahoitukseen ja<br />
koulutukseen.<br />
1. Minulle tärkeitä asioita<br />
ovat harmaan talouden torjunta,<br />
maahanmuuton ongelmien<br />
korjaaminen sekä<br />
katuturvallisuuden lisääminen.<br />
Valtion tuottavuusohjelma<br />
on aiheuttanut sen, että poliisin resursseja on vähennetty.<br />
2. <strong>Poliisi</strong>n keskeisimmät haasteet tulevaisuudessa<br />
liittyvät harmaan talouden torjuntaan. Jos tähän ei<br />
pystytä puuttumaan riittävän tehokkaasti, se rapauttaa<br />
sisältäpäin koko yhteiskunnan moraalin.<br />
Toinen suuri haaste on erityisesti kaupungeissa tapahtuva<br />
slummiutuminen kantaväestön muuttaessa<br />
pois alueilta, joissa maahanmuuttajia on paljon. Haasteena<br />
on myös haja-asutusalueiden poliisipalveluiden<br />
turvaaminen vähentyneillä resursseilla.<br />
3. <strong>Poliisi</strong>n toimintaedellytyksiä tuli kehittää virtaviivaistamalla<br />
organisaation rakenteita ja selkeyttämällä<br />
hallinnon johtosuhteita. <strong>Poliisi</strong>n suurimmat ongelmat<br />
liittyvät kuitenkin rahaan ja sen jakamiseen. Nykyisellä<br />
budjetilla poliisi ei pysty selviytymään kaikista<br />
tehtävistään kunnialla.<br />
1. Lasten, nuorten ja ikäihmisten<br />
hyvinvointia on kehitettävä.<br />
Tavallisten ihmisten<br />
oikeusturvaa on kehitettävä<br />
ja etenkin rikoksen uhrin<br />
sekä todistajan asemaa<br />
on parannettava lainsäädäntöä kehittämällä kuten<br />
myös yksittäisen poliisin. Rangaistuksia pitää ankaroittaa<br />
etenkin vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa.<br />
Ulkomaalaislakia on kiristettävä, jotta väärinkäytökset<br />
ja sosiaalijärjestelmämme hyväksikäyttö<br />
saadaan kuriin.<br />
2 Sisäisen turvallisuuden kannalta keskeistä on<br />
saada syrjäytyminen ja eriarvoistuminen vähenemään.<br />
Ulkomaalaisten kotouttamisessa on tehtävä<br />
entistä tehokkaammin töitä, jotta maahanmuuttajat<br />
integroituvat yhteiskuntaamme ja muualta Euroopasta<br />
tutut väkivaltaiset mellakat eivät toteudu maassamme.<br />
Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on<br />
pidettävä kurissa.<br />
3. <strong>Poliisi</strong>n rahoituksesta ja poliisimiesten määrästä<br />
on tehtävä pitkän aikavälin päätös, jonka pohjalta<br />
toimintaa voi suunnitella pitkäjänteisesti. Jotta organisaation<br />
toiminta on tehokasta ja ammattitaitoista,<br />
henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista on entisestään<br />
kehitettävä.<br />
4 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 5
Rikosinsinööri Sampo Ojala tutkailee suurennuslasin läpi skimmeriä<br />
eli pankkikorttien kopiointilaitetta. Skimmeri myös alhaalla, ylhäällä<br />
avattu kovalevy.<br />
Vain hankalat tapaukset,<br />
kiitos!<br />
Rikosinsinööri Juha Lampinen sihtaa luupilla tutkittavaa kovalevyä.<br />
Oskilloskooppi (yllä) muuttaa sähkösignaalin näkyvään muotoon.<br />
Yhä useammassa rikoksessa on mukana tietotekniikkaa. Siksi on hyvä, että Rikostekninen laboratorio kaivaa faktat<br />
esiin vaikka palaneesta muistitikusta. Näille miehille jokainen tutkimuskohde on kehitysprojekti.<br />
vut ja nimet kloonikorttien tekoa var-<br />
nostamalla näiden juttujen tutkintaan<br />
– Selvitämme mikä laite on ja mitä<br />
Lampinen kertoo.<br />
ten - ja sitä myöten rahat tileiltä.<br />
tuodaan Suomelle mainetta siitä, että<br />
se tekee, Mika Hansson kertoo.<br />
RTL:n erikoislaitteistolla kuvatallen-<br />
Rikolliset ovat näppäriä käyttämään<br />
ja jopa rakentamaan tietotekniikkaa.<br />
He osaavat myös<br />
piilottaa tekostensa jäljet tiedostoista.<br />
Joskus myös tulipalo ja sammutusve-<br />
– Me yritämme parhaamme mukaan<br />
selvittää ongelman, mikä ikinä<br />
se sitten onkaan. Kentällä tapahtuvaa<br />
tietoteknistä tutkimusta autetaan<br />
myös ohjeistamalla ja kouluttamalla.<br />
netelmät siten, että jatkossa tutkimukset<br />
pystytään tekemään tehokkaasti.<br />
Tästä hyvänä esimerkkinä käy<br />
rikkoutuneen kovalevyn korjaaminen,<br />
Hansson toteaa.<br />
– Palanut ja kostunut kovalevy on<br />
vaikea selvitettävä, rikosinsinööri ha Lampinen kertoo.<br />
Rikkoutunut kovalevy on yleensä<br />
ensin korjattava ja siihen on Juvaihdet-<br />
Sinisen sirukorttiaukon käyttöä on<br />
pidetty turvallisena, mutta uusimmat<br />
skimmerit lukevat magneettiraidan<br />
myös sirulukijan puolelta. Sirun tietoon<br />
ne eivät pääse.<br />
täällä on isompi riski jäädä kiinni kuin<br />
monessa muussa maassa.<br />
Kännykkä sitoo ajan<br />
ja paikan<br />
Tuntemattomia aparaatteja on<br />
RTL:ssä tutkittu ammattimaisesti ja<br />
systemaattisesti puolisen vuotta. Niitä<br />
on tullut tutkittavaksi vajaa kymmenen.<br />
teet ravintolan sisä- ja ulkopuolelta<br />
saatiin näkyville vuorokaudessa. Pizzeriapaloa<br />
tutkivan onnettomuustutkintalautakunnan<br />
puheenjohtaja Heikki<br />
Harri kiittelee saatua videokuvaa.<br />
si vaurioittavat tallennuslaitteita.<br />
Kehitämme myös yhtenäistä laatujär-<br />
Saatu oppi ei jää RTL:n sisään, vaan<br />
tava ehjät osat, ennen kuin siitä saa-<br />
– Skimmerit tulevat meille tutkit-<br />
Uusimmat kännykät sisältävät valta-<br />
– Kaikkien tutkittujen laitteiden<br />
– Se on meille iso asia. Kuvat hel-<br />
Näiden hankalien tietoteknisten ta-<br />
jestelmää tietotekniseen tutkintaan.<br />
sitä levitetään muillekin asiantuntijoil-<br />
daan tiedot palautettua. Tutkintaa han-<br />
tavaksi. Ne vaativat erikoisosaamis-<br />
vasti erilaista tietoa ja niiden uume-<br />
käyttötarkoitus on saatu selvitettyä,<br />
pottavat tutkintaa, ei tarvitse arvailla.<br />
pausten selvittämiseen on hiljattain<br />
perustettu oma tutkimusyksikkö Rikosteknisen<br />
laboratorion (RTL) yhtey-<br />
Erikoistaitoja opetetaan<br />
muillekin<br />
le poliisissa koko maassa. Tietoteknisen<br />
tutkinnan perustyö tehdään erityisissä<br />
yksiköissä Suomen 24 poliisilai-<br />
kaloittaa sekin, että jokainen vymalli on erilainen.<br />
Lampisen mukaan kovalevaurioituneiden<br />
ta ja mittalaitteita, joita poliisilaitoksilla<br />
ei yleensä ole, kertoo rikosinsinööri<br />
Sampo Ojala.<br />
nista poliisi saa hyvää tietoa tutkimuksiinsa.<br />
Perustiedot irtoavat helposti,<br />
mutta esimerkiksi gps-paikkatietojen<br />
rikosinsinööri Sampo Ojala kertoo.<br />
Tutkittuja laitteita ovat olleet esimerkiksi<br />
salakuuntelulaite, salakuun-<br />
Auttaa kellottamaan palon leviämisen<br />
aikajanaa. ■<br />
teen Vantaan Tikkurilaan.<br />
Tutkimusyksikön asiakkaita ovat pää-<br />
toksella.<br />
kovalevyjen tutkintaan on RTL:ssä pa-<br />
– Skimmerit ovat yleensä erilaisia,<br />
kaivelu vaatii jo harjaantuneisuutta.<br />
telun paljastuslaite ja matkapuhelin-<br />
Pekka Pantsu<br />
Sen muodostaa käytännössä kol-<br />
asiassa tietoteknisen tutkinnan am-<br />
– Tyypillisesti tietokoneesta tai mat-<br />
nostettu toden teolla viime kesästä<br />
joten jokaisen laitteen toimita on ope-<br />
– Gps on iso asia. Paikkatieto sitoo<br />
ten häirintälaite.<br />
Kuvat: Juha Salminen<br />
me tutkijaa: rikosinsinööri Juha Lampinen,<br />
rikosinsinööri Sampo Ojala ja<br />
ylitarkastaja Tarja Yli-Antola. Kolmik-<br />
mattilaiset Suomen poliisilaitoksilla.<br />
Saadut toimeksiannot eivät ole juttukokonaisuuksia,<br />
vaan yksittäisiä on-<br />
kapuhelimesta kaivetaan todistusaineistoa:<br />
sähköposteja, kuvia, kirjanpitoa,<br />
tekstiviestejä, puhelutietoja,<br />
lähtien.<br />
– Vasta sen jälkeen on niistä saatu<br />
tietoa kunnolla ulos, Lampinen jatkaa.<br />
teltava erikseen, Ojala jatkaa.<br />
Tiedon ulossaanti on tärkeää, koska<br />
pelkkä laitteen hallussapito ei yleensä<br />
hetken ja paikan yhteen. Puhelimen<br />
(haltijan) olinpaikka ja ajankohta selviää<br />
hyvinkin tarkasti, Hansson kertoo.<br />
Tampereen pizzeriapaloa<br />
ratkottiin Tikkurilassa<br />
Sanoma Magazines Finland<br />
ko astuu kuvaan, kun tietoa ei jostain<br />
syystä saada kaivettua ulos laitteesta<br />
normaalikeinoin poliisilaitoksilla.<br />
gelmia, esimerkiksi palanut videovalvontalaitteisto.<br />
Siitä pyritään saamaan<br />
dataa ulos juttua tutkivan poliisin tu-<br />
Hansson kertoo.<br />
– Kentältä löytyy erittäin pätevää<br />
porukkaa ja erityisosaamista, jota py-<br />
Skimmeri urkkii<br />
sirukortistakin<br />
johda merkittävään rangaistukseen.<br />
– Vankan näytön saamiseksi pitää<br />
pystyä osoittamaan, että skimmeriä<br />
– Gps-tietojen avulla olemme selvittäneet<br />
myös törmäyshetken nopeuksia<br />
onnettomuuksissa.<br />
Kuolonuhreja vaatinut, kohuttu Tampereen<br />
pizzeriapalo ratkesi nopeasti.<br />
Paloa selviteltiin muun muassa naa-<br />
– Tehtävämme on auttaa muualla<br />
tapahtuvaa tietoteknistä tutkin-<br />
eksi.<br />
– Moni toimeksianto on meille sa-<br />
rimme hyödyntämään jatkossa enemmän<br />
koko tutkimusalueen hyväksi.<br />
Maksu- ja ottoautomaatteihin salaa<br />
asennetut pankkikorttien kopiointilait-<br />
on käytetty ja sen avulla on kerätty<br />
tietoja, Mika Hansson painottaa.<br />
Mikä ihme tämä oikein on?<br />
purin yökerhon videovalvontalaitteen<br />
avulla.<br />
taa. Kun konstit loppuvat kentällä, lai-<br />
malla pienimuotoinen tutkimus- ja ke-<br />
Eri tallentimien kovalevyt voivat olla<br />
teet eli skimmerit ovat hivuttautuneet<br />
Skimmeririkollisuuden ”kärkiosaa-<br />
<strong>Poliisi</strong>n haltuun päätyy esimerkiksi ta-<br />
– Se vaurioitui palossa ja sammu-<br />
te kannattaa lähettää tänne, kehottaa<br />
hitysprojekti. Jos vastaavia tapauksia<br />
tiedon aarrearkkuja tutkivalle poliisille.<br />
Suomenkin ”markkinoille”. Skimme-<br />
minen” löytyy Itä-Euroopasta.<br />
kavarikon yhteydessä usein elektroniik-<br />
tuksessa sen verran, ettei siitä poliisi-<br />
RTL:n asiakirja- ja digitaalitekniikan lin-<br />
on odotettavissa enemmänkin, kehi-<br />
Ehjä kovalevy ei yleensä ole ongelma,<br />
reillä rikolliset saavat urkittua tietoon-<br />
– Yksittäisen jutun tutkimisen mer-<br />
kaa, jonka käyttötarkoitusta ei tunniste-<br />
laitoksen käytössä olevilla laitteistoilla<br />
japäällikkö Mika Hansson.<br />
tämme laitteistot, ohjelmistot ja me-<br />
vaurioitunut on.<br />
sa maksukorttien numerot, tunnuslu-<br />
kitys ei rajoitu vain tuomioon, vaan pa-<br />
ta. Niitä lähetetään RTL:n syyniin.<br />
saatu tietoja ulos, rikosinsinööri Juha<br />
6 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 7
<strong>Valvontakamera</strong> <strong>hillitsee</strong> <strong>kaasujalkaa</strong><br />
Autoilijan tosi ystävä<br />
Moni autoilija kiroaa maanteiden kameratolppia. Mutta moniko oikeasti haluaisi ajaa teillä, joilla ei ole nopeusvalvontaa?<br />
Tosin tulevaisuudessa valvonta saattaa käydä peräti tarpeettomaksi.<br />
Aamukahvi on mennä mieheltä<br />
väärään kurkkuun. Posti tuo kirjeen<br />
poliisilta – tätä se tolppakameran<br />
välähdys tiesi! Miksi, oi miksi<br />
näitä nopeuksia pitää syynätä niin tarkkaan?<br />
Tolppakamerat ovat välähdelleet<br />
vieläpä aiempaa herkemmin lokakuusta<br />
2009 alkaen, jolloin nopeusvalvonnan<br />
rajoja tiukennettiin. <strong>Poliisi</strong>tarkastaja<br />
Heikki Ihalainen on tiukentamiseen<br />
hyvin tyytyväinen:<br />
– Nopeudet ovat aivan kiistattomassa<br />
yhteydessä ensinnäkin liikenneonnettomuuksien<br />
syntymiseen ja toiseksi<br />
siihen, kuinka vakavia niiden seuraukset<br />
ovat. Kaikki tutkimukset, niin kotimaiset<br />
kuin kansainväliset, antavat samanlaisen<br />
tuloksen, Ihalainen sanoo.<br />
– Maat, joissa nopeusvalvontaa on<br />
tiukennettu, ovat parantaneet liikenneturvallisuutensa<br />
tilaa aivan merkittävästi.<br />
Sellainenkin maa kuin Espanja<br />
on jo aivan meidän kannoillamme. Ja<br />
tilastoista näkee, että alhainen puuttuminen<br />
on alentanut erityisesti suurimpia<br />
ylinopeuksia eli juuri niitä, joiden<br />
seuraukset ovat kaikkein vakavimmat.<br />
Kameroilla tapahtuva automaattinen<br />
nopeusvalvonta on hyvien tulosten<br />
edellytys. Perinteinen, satunnainen<br />
<strong>Poliisi</strong> maantiellä -valvonta voi saavuttaa<br />
vain murto-osan kameravalvonnan<br />
tuloksista. Tolppakamera työskentelee<br />
ympäri vuorokauden, säässä kuin<br />
säässä ja estää liikenneonnettomuuksia<br />
ennalta.<br />
Tällä hetkellä kameravalvottuja tiekilometrejä<br />
on Suomessa noin 3 000.<br />
Jo hieman vähäisempien kilometrien<br />
aikana VTT totesi, että valvonta säästää<br />
vuosittain 27 ihmishenkeä. Ihalainen<br />
pohtii, olisiko viime vuoden saavutus<br />
hirvikolareissa sekin alhaisen puuttumisen<br />
tulosta: kuolemaan johtaneita<br />
hirvikolareita oli nolla.<br />
Jutun aloittanut miehemme avaa<br />
kirjeen ja helpottuu. Ylinopeus on ollut<br />
niin lievää, että tällä kertaa hän selviää<br />
huomautuksella. Kahvi maistuu taas.<br />
Työmatkalla kaasujalka on keveä.<br />
Avointa valvontaa ennalta<br />
estämiseksi<br />
Toisin kuin autoilija herkästi ajattelisi,<br />
kameratolpat eivät sijaitse piilossa<br />
puskissa tai sukella ilkeämielisesti<br />
esiin paikassa, jossa niitä vähiten odottaa.<br />
Päinvastoin: kameravalvonnasta ilmoitetaan<br />
näkyvästi, suurilla kylteillä.<br />
Puuttumiskynnyksen alentamisestakin<br />
uutisoitiin taannoin ahkerasti.<br />
– Tässä ollaan niin näkyviä ja avoimia<br />
kuin mahdollista, sillä pyrimme ennen<br />
kaikkea ennalta estävyyteen. Ennalta<br />
estäminen on se kaikkein tärkein asia,<br />
painottaa Ihalainen.<br />
– Valtion budjettia tässä ei tosiaankaan<br />
kerrytetä. Päinvastoin, tavoitteenahan<br />
olisi saada tästä lopulta mahdollisimman<br />
vähän tuloja. Siinä välissä<br />
sitten voimme selvästi vähentää sairaalakuluja<br />
sekä kuolemista aiheutuvia<br />
kustannuksia. Nekin rahat käytettäisiin<br />
varmasti mieluummin vaikka vanhusten<br />
hoitoon.<br />
Kun valvontaa siirretään yhä enemmän<br />
tolppakameroille, poliisityövoimaa<br />
voidaan ohjata enemmän muualle, esimerkiksi<br />
rattijuoppojen valvontaan. <strong>Poliisi</strong>en<br />
resurssithan eivät tunnetusti ole<br />
ainakaan kasvamassa.<br />
Kameroiden määrää on 2000-luvulla<br />
lisätty tuntuvasti. Lisäksi lähinnä paikallispoliisin<br />
käytössä taajamissa on<br />
15 kameravalvonta-autoa. Vielä maaliskuussa<br />
seitsemän uutta kameravalvonta-autoa<br />
oli poliisin tekniikkakeskuksen<br />
pihassa odottamassa rahoitusta<br />
laitteistolleen – lehden ilmestyessä<br />
ne toivottavasti ovat jo ajossa.<br />
Kaupungit osallistuvat<br />
kustannuksiin<br />
Kameratolpat sijoitetaan paikkoihin,<br />
joissa tapahtuu paljon onnettomuuksia<br />
ja joissa siis voidaan tehokkaasti vaikuttaa<br />
kuolemien ja onnettomuuksien<br />
määrään. Jos alueella on valoilla valvot-<br />
tu risteys, sinne sijoitetaan kamera, joka<br />
reagoi paitsi ylinopeuteen myös naisia päin ajamiseen.<br />
Tolppia tuodaan yhä enemmän taajamiin.<br />
Suomen onnettomuustilastojen<br />
kärjessä olevalle Kehä III:lle kameravalvonta<br />
saatiin tämän vuoden alussa. Tulokset<br />
näyttävät lupaavilta. Parin vuoden<br />
kuluttua kamerat saataneen myös<br />
pu-<br />
Kehä I:lle.<br />
Ihalainen muistuttaa, että valvontakamerat<br />
eivät tavoita ainoastaan ylinopeutta<br />
tai punaisia päin ajavia vaan<br />
myös katsastamattomia autoja, ajokortitta<br />
ajavia ja jopa etsintäkuulutettuja<br />
henkilöitä. Kameroiden hyödyt ovat<br />
siis suuremmat kuin äkkiseltään telisi.<br />
Monet kaupungit tekevät poliisin<br />
kanssa tiivistä yhteistyötä: esimerkiksi<br />
Helsinki ostaa ja asentaa tolpat ja laitteet<br />
ja antaa ne poliisin käyttöön. Näin<br />
toimivat myös muun muassa Lahti ja<br />
Tampere, jossa yhteistyöllä on jo pitkät<br />
perinteet. Porin kaupunki antaa poliisin<br />
ajatkäyttöön<br />
myös työvoimaa.<br />
– Pyrimme muuallakin sopimuksiin,<br />
joissa saisimme työvoimaa liikenneturvallisuuskeskuksiin.<br />
Sillä oikeastihan<br />
automaattivalvonta on nykyisellään<br />
vain puoliautomaattista: ihmisiä tarvitaan<br />
edelleen, Ihalainen muistuttaa.<br />
– Täytyy sanoa, että liikenneturvalli-<br />
suuskeskusten väki on hyvin innostunutta<br />
ja ahkeraa. Tekniikka on tekniik-<br />
kutsuttua kenguruefektiä eli vauhdin<br />
kaa, mutta nämä ihmiset kuitenkin rat-<br />
tilapäistä hiljentämistä juuri kameratolkaisevatpan<br />
kohdalla.<br />
taan. Tämä näyttäisi vähentävän niin<br />
Kokeilu antoi hyviä tuloksia, ylinope-<br />
Tekniikassa piilee tulevaisuus<br />
udet ja erityisesti kovimmat ylinopeu-<br />
Lisätehoa nopeusvalvontaan on haettu<br />
muun muassa Heinolassa syksyllä lainen uskookin keskinopeuden mitta-<br />
2010 toteutetulla kokeilulla, jossa taruksen<br />
tulevan Suomessa käyttöön<br />
kasteltiin automaattista keskinopeu- mahdollisesti jo muutamassa<br />
det vähenivät merkittävästi. Heikki Iha-<br />
vuodes-<br />
den valvontaa. Keskinopeuden valvonnassa<br />
eli sa ajoneuvo<br />
matkanopeusvalvonnas-<br />
tunnistet<br />
a an<br />
– Siitä tuskin tulee vallitseva järjes-<br />
kahdessa<br />
eri pisteessä,<br />
välinen<br />
matkanop<br />
e u s<br />
laske-<br />
Kamerasta postilaatikkoon<br />
sa, jos kehittämisen ja infrastruktuurin<br />
rahoitus saadaan varmistetuksi. Monin<br />
paikoin Euroopassa tämä valvontamuoto<br />
on jo käytössä.<br />
telmä. Todennäköisesti sitä käytetään<br />
tietyillä osuuksilla – menetelmä näyttää<br />
soveltuvan parhaiten kaikkein vilkkaimmille<br />
teille.<br />
joiden<br />
Viimeisimpään valtioneuvoston pe-<br />
riaatepäätökseen sisältyy älyliikenteen<br />
strategia, jonka mukaan vuonna 2015<br />
automaattisessa valvonnassa pitäisi<br />
olla jo 4 000 tiekilometriä ja valvontaautoja<br />
käytössä 30. Tekniikan kehitys<br />
näyttää olevan ainoa tie nopeusvalvonnan<br />
tehokkuuden lisäämiseen – ja siinä<br />
piilee monia mahdollisuuksia.<br />
– Nopeusvalvonta on ensinnäkin täy-<br />
sin automaattista viimeistään kymme-<br />
Heikki Ihalainen<br />
Kun tolppakamera välähtää, käynnistyy puoliautomaattinen seuraamusprosessi.<br />
1. <strong>Valvontakamera</strong> havaitsee ylinopeuden tai punaisia päin ajamisen ja ottaa<br />
kuvan.<br />
2. <strong>Poliisi</strong> tai muu henkilö noutaa kuvat kamerasta liikenneturvallisuuskeskukseen.<br />
Joissakin paikoissa tieto siirtyy jo langattomasti, ilman ihmistä.<br />
3. Kuvat siirretään liikenneturvallisuuskeskuksen järjestelmään. Kukin kuva käydään<br />
läpi ja muokataan niin, että kuljettaja on selvästi tunnistettavissa ja rekisteritunnus<br />
näkyy. Tämä on prosessin työläin vaihe, jossa käytetään apuna<br />
muun muassa siviilipalvelusmiehiä.<br />
5. Järjestelmä ehdottaa seuraamusta. Alle 21 km/h ylityksissä se on huomautus<br />
tai rikesakko, jolloin voidaan noudattaa kevennettyä menettelyä. Suuremmista<br />
ylinopeuksista tai punaisia päin ajamisesta seuraa päiväsakko, jolloin<br />
kevennettyä menettelyä ei voi noudattaa.<br />
6. a) Kevennetty menettely: <strong>Poliisi</strong> allekirjoittaa ja lähettää seu-<br />
raamuksen auton omistajalle tai haltijalle kahden viikon kuluessa<br />
kuvaushetkestä. Jos saaja hyväksyy seuraamuksen<br />
ja maksaa rikesakon kuukauden kuluessa, asia<br />
on sillä selvä. Mikäli seuraamuksen saaja kiistää<br />
sen oikeutuksen, asia on selvitettävä poliisilaitoksella.<br />
Jos kyseessä on yrityksen auto,<br />
tiedustellaan tosiasiallista kuljettajaa Trafin<br />
rekisteriin merkityltä käyttövastaavalta.<br />
6. b) Sakko: Tieto rikkomuksesta me-<br />
nee tiedoksi siihen poliisipiiriin, jossa<br />
auton omistaja tai haltija asuu. <strong>Poliisi</strong>piiristä<br />
lähtee tälle kysely tosiasiallisesta<br />
kuljettajasta ja siitä, millä<br />
poliisilaitoksella hän haluaa asiansa<br />
käsiteltävän. Kuljettajan on<br />
mentävä poliisilaitokselle selvittämään<br />
asiaa. ■<br />
nen vuoden kuluttua, jos vain lainsäädäntö<br />
saadaan mukaan. Nythän laki<br />
vielä vaatii kaikissa Pohjoismaissa, että<br />
kuljettajan kasvot on kyettävä tunnistamaan<br />
kuvasta. Tämä edellyttää ihmistyötä<br />
ja nostaa kustannuksia. Esimerkiksi<br />
Englannissa riittää, että luetaan<br />
ajoneuvon tunnuskilpi, ja seuraamus<br />
lähtee kuljettajalle pääosin automaattisesti.<br />
Tehokkuus on tällöin aivan<br />
eri planeetalta. Tähän suuntaan uskon<br />
meilläkin edettävän, Ihalainen arvioi.<br />
Älykäs auto ei kaahaa<br />
<strong>Poliisi</strong> on VTT:n kumppanina eurooppalaisessa<br />
ASSET-Road-projektissa,<br />
joka tähtää yhä parempaan turvallisuustekniikkaan.<br />
Projektissa kehitetään<br />
ja testataan konenäköantureihin<br />
nojaavaa laitteistoa, joka kykenee seuraamaan<br />
paitsi ajonopeutta myös ajoneuvojen<br />
turvaväliä ja tulevaisuudessa<br />
lisäksi turvavöiden käyttöä sekä liikenteen<br />
ympäristöpäästöjä. Langattomaan<br />
verkkoyhteyteen perustuva laitteisto<br />
on nyt sijoitettu helposti liikuteltavaan<br />
perävaunuun.<br />
– Hanke on hyvin mielenkiintoinen.<br />
Mutta vie tietenkin aikansa, ennen<br />
kuin järjestelmä todella saadaan käyttöön,<br />
pohtii Heikki Ihalainen.<br />
Ihalainen arvelee itse asiassa koko<br />
nopeusvalvonnan käyvän tarpeettomaksi<br />
muutaman kymmenen vuoden<br />
kuluttua. Valitettavasti näkemys ei<br />
perustu ihmisluonteen jalostumiseen<br />
vaan tekniikan kehittymiseen – joskin<br />
hän haluaa sanoa, että varsinaiset kaaharit<br />
ovat selvästi vähentyneet liikenteessä.<br />
Vaikka siis ihmiselläkin äly kasvanee,<br />
vielä älykkäämmiksi käyvät autot ja<br />
tiet. Jo nyt on autoja, jotka eivät suostu<br />
ajamaan nopeammin kuin<br />
nopeusrajoitus sallii,<br />
ja kymmenen<br />
vuoden kuluttua tällaisia autoja<br />
alkaa olla jo merkittävässä määrin, Ihalainen<br />
uskoo. Suomalainen autokanta<br />
uusiutuu sen verran hitaasti, että vienee<br />
kuitenkin parikymmentä vuotta,<br />
ennen kuin suurin osa autoista ajattelee<br />
kuljettajansa puolesta.<br />
– Jo aiemmin autoissa on varmastikin<br />
jokin järjestelmä, joka tunnistaa alkoholin.<br />
Ihalaisen mielestä ongelmana ei<br />
olekaan tekniikka vaan rahoitus ja sitä<br />
kautta resurssit. Järjestelmien kehittämiseen<br />
ja rakentamiseen tarvitaan<br />
osaavia ihmisiä, ja heidän saamisekseen<br />
tarvitaan rahaa. Rahaa tarvitaan<br />
myös laitteistojen ja järjestelmien ostamiseen<br />
ja asentamiseen. Rahan hankkimisesta<br />
ja myöntämisestä Ihalaisella<br />
taas on melko karvaita kokemuksia<br />
– hankerahoitusjärjestelmä ei saa häneltä<br />
kiitosta.<br />
– Esimerkiksi Englannissa nopeusvalvonnan<br />
tuotosta ohjataan aina tietty<br />
osa järjestelmän kehittämiseen, mikä<br />
tuntuu loogiselta. Meilläkin pitäisi olla<br />
jokin varma, kiinteä määräraha, jonka<br />
varassa asioita voi kehittää pitkäjänteisesti<br />
ja esimerkiksi kilpailuttaa toimittajia<br />
tehokkaasti.<br />
– Toisaalta valtioneuvoston periaatepäätöksen<br />
– älyliikenteen strategioineen<br />
– luulisi painavan vaa´assa. Joten<br />
ehkä voimme uskoa myös rahoituksen<br />
järjestymiseen. ■<br />
Diana Törnroos Alma 360<br />
Kuvat: Laura Vuoma Alma 360<br />
Pekka Karhunen KL<br />
8 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 9
Lupien hakuun uusia reittejä<br />
Vähemmän käyntejä,<br />
lisää turvallisuutta<br />
<strong>Poliisi</strong>n lupahallinnon uudistuksessa sähköinen asiointi ja asiakirjojen postitus säästävät käyntejä poliisiasemilla.<br />
Uuden järjestelmän avulla parannetaan palvelua ja saadaan tieto liikkumaan tehokkaammin.<br />
Vasen sivu: Uuden ajokortin voi parin vuoden kuluttua noutaa postista, mutta toistaiseksi kortin saantiin tarvitaan<br />
vielä käynti poliisilaitoksella. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lupakansliassa Tikkurilassa ajokorttiasioissa auttaa<br />
mm. tarkastaja Hannele Juusela<br />
Yllä: Suomessa suurin osa aseluvista myönnetään metsästysaseita varten. Ennen luvan myöntämistä hakija haastatellaan.<br />
Hakijan soveltuvuutta ja asetta tarkastele komisario Seppo Sivula Helsingin poliisilaitoksesta.<br />
<strong>Poliisi</strong>n myöntämiin lupiin liittyy<br />
yleensä aina henkilökohtainen<br />
käynti poliisiasemalla ja<br />
monissa luvissa käyntejä tarvitaan jopa<br />
useita. Yleisimpiä ovat esimerkiksi<br />
passin, ajokortin tai ampuma-aseluvan<br />
hakeminen. Henkilökohtaisella asioinnilla<br />
varmistetaan menettelyn turvallisuutta.<br />
Paikallispoliisilaitoksissa ovi käy ahkerasti,<br />
sillä asiakkaita käy vuosittain<br />
yli 2,4 miljoonaa ja lupia myönnetään<br />
1,2 miljoonaa. Tehtävien yhä lisääntyessä<br />
etenkin Etelä-Suomen isot poliisilaitokset<br />
ovatkin pahasti ruuhkautuneet.<br />
Henkilökohtaista asiointia ei lupaasioissa<br />
voi tulevaisuudessakaan ohittaa,<br />
sillä esimerkiksi passeissa käytettävät<br />
biometriset tunnisteet vaativat<br />
sormenjälkien ottamista. Ampumaaseluvan<br />
myöntäminen taas edellyttää<br />
hakijan haastattelua ja soveltuvuuden<br />
arviointia.<br />
Lupien käsittelyyn tarvitaan jatkossakin<br />
useita vaiheita, mutta kaikissa<br />
vaiheissa paikan päällä käyminen ei<br />
ole enää välttämätöntä. Asia voidaan<br />
laittaa vireille verkossa ja luvat voidaan<br />
toimittaa postissa.Tunnistautumispalvelujen<br />
avulla kehitteillä ovat myös lupiin<br />
liittyvät lomakkeet ja mahdollisuus<br />
allekirjoittaa asiakirjat sähköisesti. <strong>Poliisi</strong>n<br />
lupahallinnon uudistaminen on osa<br />
isoa valtion sähköistämishanketta, jolla<br />
pyritään säästämään kustannuksissa ja<br />
samalla palvelemaan asiakkaita entistä<br />
monipuolisemmin.<br />
Uudistus edennyt vauhdilla<br />
- Lupahallinnon kehittämistyötä on tehty<br />
poliisihallinnossa vuodesta 2010 alkaen.<br />
Asioita on mietitty kokonaisuutena<br />
edeten aina toimivallan jaosta poliisin<br />
käytännön tehtäviin. Työssä on arvioitu,<br />
mikä on poliisin ydintehtävää ja<br />
mikä kuuluu muille ja voidaan siten ulkoistaa.<br />
Esimerkkinä ulkoistamisesta<br />
on valmiiden lupa-asiakirjojen postittaminen<br />
suoraan kortinvalmistajalta, kertoo<br />
lupahallintopäällikkö Minna Gråsten<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksesta.<br />
- Kun esimerkiksi ampuma-aseen<br />
hallussapitolupaan on tarvittu pahimmillaan<br />
viittä erillistä käyntiä poliisiasemalla,<br />
jatkossa päästäisiin 1-2 käynnillä.<br />
Tämä on jo hyvä apu esimerkiksi<br />
Pohjois-Suomessa, missä etäisyydet<br />
ovat pitkät, Gråsten sanoo.<br />
Ajokorttiluvan saaminen muuttuu<br />
yksinkertaisemmaksi kun liikenteeseen<br />
liittyvät lupatoiminnot uudistuvat<br />
tammikuussa 2013. Ajo-opetus ja kuljettajatutkinnon<br />
suorittaminen hoituvat<br />
omana prosessinaan, mutta ajokorttiluvan<br />
saaminen ei edellytä enää käyntiä<br />
poliisiasemalla. Hyväksytyn kuljettajantutkinnon<br />
jälkeen myös ajokortti<br />
saapuu postissa uudelle kuskille kirjattuna<br />
kirjeenä.<br />
Uusi aselupajärjestelmä<br />
käyttöön kesäkuussa<br />
Ampuma-aseiden ja aselupien järjestelmä<br />
uudistuu ensimmäisenä poliisin<br />
lupahallinnon tietojärjestelmien kokonaisuudistuksessa.<br />
Voimassaolevien<br />
lupien valvonta tehostuu ja aseita pystytään<br />
seuraamaan entistä paremmin.<br />
- Uusi ampuma-aselaki astuu voimaan<br />
13.6. ja samalla otetaan käyttöön<br />
teknisesti ajan tasalle saatettu aserekisteri.<br />
Lupa-asiakkaille tämä merkitsee<br />
nopeampaa asioiden käsittelyä<br />
ja vähemmän käyntejä poliisilaitoksella.<br />
Uudistuksen myötä mm. lupakortit<br />
postitetaan korttivalmistajalta suoraan<br />
kotiin. Jatkossa myös kadonneen<br />
tai vahingoittuneen lupakortin tilalle voi<br />
saada kaksoiskappaleen tilaamalla sen<br />
sähköisesti, kertoo hankepäällikkö ni Nieminen <strong>Poliisi</strong>hallituksesta.<br />
Uudistus parantaa aseturvallisuutta<br />
kun tiedot ovat käytettävissä ja siirrettävissä<br />
entistä kattavammin ja Joute-<br />
hokkaammin. <strong>Poliisi</strong> voi nyt esimerkiksi<br />
seurata aseen elinkaarta aina sen<br />
valmistamisesta tai maahantuonnista<br />
myyntiin, käyttöön ja käytöstä poistamiseen<br />
saakka. Tätä edesauttaa mm.<br />
aseiden myyjille ja valmistajille teillä oleva extranet-palvelu.<br />
<strong>Poliisi</strong>n lupahallinnon tehtävät lisääntyvät<br />
merkittävästi tulevina vuosina ja<br />
pelkästään aselupia käsitellään vuodessa<br />
noin 70 000. Kasvava osa kehitase-<br />
luvista on aselain uudistuksen myötä<br />
määräaikaisia ja samalla lupamenettelyä<br />
tarkistetaan. Erityisesti ampumaaseturvallisuuden<br />
parantamiseksi poliisi<br />
on tehostanut myös aselupien valvontaa<br />
ja lupien peruutukset ovat olleet<br />
kasvussa.<br />
Etenkin tehostunut lupien seuranta<br />
ja peruutusharkinta vaativat lisäpanostuksia.Valtionhallinnon<br />
tuottavuusohjelma<br />
merkitsee kuitenkin sitä, että työ<br />
on tehtävä enintään nykyisellä henkilömäärällä.<br />
Tehokkaamman järjestelmän<br />
avulla poliisi voi kohdentaa voimavarojaan<br />
paremmin.<br />
Ajanvaraus poliisin<br />
verkkosivuilla<br />
Vaikka uusi järjestelmä vähentää lupamenettelyssä<br />
käyntejä poliisiasemalla,<br />
turvallisuuden varmistamiseksi henkilökohtainen<br />
haastattelu ja soveltuvuustesti<br />
ovat aseluvan haussa välttämättömiä.<br />
Suomessa ase ja aselupa hankitaan<br />
yleensä metsästykseen. 70 prosenttia<br />
aseista on metsästysaseita, ja niiden<br />
osuus on metsästysharrastuksen suosion<br />
myötä edelleen kasvussa. 20 prosenttia<br />
on ampumaurheilussa käytettyjä<br />
aseita ja muiden aseiden osuus on<br />
vähäinen.<br />
Aselupaa hakevan henkilön suositellaan<br />
varaavan ajan poliisin sähköisen<br />
ajanvarausjärjestelmän<br />
avulla osoitteessa poliisi.<br />
fi ja tutustuvan samalla<br />
verkkosivuilla oleviin ohjeisiin.<br />
Ennakkoon kannattaa<br />
huolellisesti miettiä<br />
mihin laissa määriteltyyn<br />
käyttötarkoitukseen<br />
ja minkälaista asetta on<br />
hakemassa sekä ottaa<br />
mukaan kaikki tarvittavat<br />
liitteet. Paikan päällä<br />
lupavirkailija auttaa asiassa<br />
eteenpäin. Kun käsittely<br />
eri vaiheineen on<br />
saatu päätökseen myönteisesti,<br />
asiakkaalle postitetaan<br />
lupakortti kotiin.<br />
■<br />
Marja Lammi<br />
toimittaja,<br />
Dream of Green<br />
Kuvat: Esko Jämsä<br />
10 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 11
Autolla, kelkalla, helikopterilla...<br />
Yhteispartiointi lisää turvallisuuden<br />
tunnetta rajan pinnassa<br />
Kello näyttää yhtätoista Kiteen Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen vanhemmat<br />
konstaapelit Pertti Tikka ja lä ja liikkeellä, kertoo vanhempi konsneet<br />
ajotapavalvontaa. Olleet näkyvil-<br />
poliisiaseman kahvihuoneen<br />
seinällä. Kahvihuoneessa syövät<br />
Sanna Niiranen sekä vihreässä univormussa<br />
taapeli Pertti Tikka, porukan vanhin<br />
eväitään sinisiin<br />
univormuihin<br />
sonnustautun<br />
vanhempi rajavartija Esataapeli<br />
Pekka Päivinen Pohjois-Karjalan rajavartioston<br />
Tohmajärven rajavartioasemalta.<br />
myös virkaiältään. Hän ei pääse eksymään<br />
syrjäisemmilläkään seuduilla, sillä<br />
mies muistetaan vuoden 1980 hiihtosuunnistuksen<br />
maailmanmestarina.<br />
e e t On yhteispartioinnin päivä, joita on<br />
yksi tällä kolmen viikon mittaisella jaksolla.<br />
Työpäivä on alkanut jo seitsemältä.<br />
Aamupäivän tunteina on jo kertynyt<br />
kilometrejä. Rajan varren kylät Saario,<br />
Närsäkkälä, Patsiola ja Juurikka ovat<br />
tälle ryhmälle tuttuja. Näillä seuduilla<br />
ei poliisin maijaa joka päivä näy, eikä<br />
ole tarvettakaan, sillä kylissä on normaalisti<br />
hyvin rauhallista.<br />
– Tänä aamuna olemme valvoneet<br />
nopeuksia, puhalluttaneet ja teh-<br />
Uusi laki tiivisti yhteistyötä<br />
Rajavartioston ja poliisin yhteistoiminta<br />
ei ole Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla<br />
alueilla uutta. 90-luvun lopulla, kun<br />
rajaliikenne vilkastui Niiralan raja-asemalla,<br />
alkoi Kiteen Tohmajärven tienvarsien<br />
pysäköintialueilla, risteyksissä<br />
ja taajamissakin näkyä runsaasti avoimia<br />
”valintamyymälöitä”.<br />
Avoimista peräkonteista<br />
myytiin viinaa, tupakkaa,<br />
rihkamaa,<br />
polttoaineita ja<br />
ties vaikk<br />
a<br />
mitä.<br />
<strong>Poliisi</strong>, tulli ja rajavartiosto puuttuivat<br />
asiaan, perustettiin yhteinen PTRtoiminta.<br />
Tehokkailla ja tarkkaan suunnatuilla<br />
iskuilla tienvarsikaupustelu saatiinkin<br />
suhteellisen nopeasti kitkettyä.<br />
Nykyisin sitä ei ole lainkaan. Kauppaa<br />
toki käydään edelleen, sen kyllä viranomaisetkin<br />
tietävät, mutta kauppapaikat<br />
ovat yksityiskodeissa kotirauhan<br />
piirissä. Niihin on vaikeampaa puuttua.<br />
Uuden rajavartiolain myötä rajamiesten<br />
ja poliisien yhteistoiminta on tiivistynyt.<br />
Rajamiehet, jotka jo vuosikymmeniä<br />
ovat auttaneet rajaseudun asukkaita,<br />
tuntevat alueensa. <strong>Poliisi</strong> on näillä<br />
seuduilla ollut aina harvemmin nähty<br />
viranomainen. Puoli vuosikymmentä<br />
sitten poliisi ja rajavartiosto aloittivat<br />
YJT-yhteispartioinnin. Yhteispartio liikkuu<br />
erityi-<br />
ses-<br />
ti Keski-Karjalan alueella; Kiteellä, Tohmajärvellä,<br />
Värtsilässä ja Ilomantsissa,<br />
keskimäärin yhtenä päivänä kolmiviikkoisjaksolla.<br />
Yhteispartiointi on huomattu myös<br />
valtakunnallisesti. Helmikuussa ehdotuksensa<br />
jättänyt harvaan asuttujen<br />
alueiden sisäiseen turvallisuuteen liittyvää<br />
operatiivista yhteistoimintaa kehittänyt<br />
Harva-työryhmä toteaa raportissaan,<br />
että Pohjois-Karjalassa ja Lapissa<br />
toteutetut yhteispartiointikokeilut<br />
ovat onnistuneet.<br />
Yhteispartiot estävät ennalta<br />
Tikka, Niiranen ja Päivinen päättävät<br />
lounaan jälkeen jatkaa valvonta- ja partiointimatkaa<br />
Kiteeltä kohti Niiralaa. Iltapäivällä<br />
on vielä ohjelmassa koululaisten<br />
iltapäiväkerhovierailu. Työaika<br />
on kaksitoistatuntinen ja päättyy tänään<br />
kello 19.<br />
Yhteispartioita käytetään pääasiassa<br />
ennaltaehkäiseviin tehtäviin ja valvontaan.<br />
Vastuu tehtävän hoidossa on sillä<br />
viranomaisella, jonka varsinaiseen toimialaan<br />
tehtävä kuuluu.<br />
– Me teemme pääosin poliisin tehtäviä<br />
ja olemme suoraan Pohjois-Karjalan<br />
kenttäjohtajan alaisuudessa. Valvomme<br />
liikennettä, olemme ensipartiona<br />
onnettomuuspaikalla, käymme<br />
rauhoittamassa perhetilanteita, teemme<br />
kotietsintöjä, autamme tutkinnassa,<br />
hoidamme näpistysten ja varkauksien<br />
selvittelyjä, teemme kouluvierailuja,<br />
neuvomme, opastamme ihmisiä<br />
erilaisissa asioissa, teemme ulkomaalaisvalvontaa<br />
ja toimimme joskus myös<br />
vaarallisen tehtävän tukipartiona, Tikka<br />
kertoo.<br />
Päätöksen yhteispartion käyttämiseen<br />
hälytystehtävään tekee aina poliisin<br />
kenttäjohtaja. Esimerkiksi vaarallisiin<br />
A-luokan tehtäviin yhteispartiota<br />
ei lähetetä.<br />
Kaikki kolme kokevat työn mielekkääksi<br />
ja kiinnostavaksi. Kansalaiset<br />
ovat tottuneet niin rajamiehiin kuin poliisiinkin,<br />
joten yhdessä esiintyminen ei<br />
aiheuta ihmettelyä.<br />
Autolla, kelkalla,<br />
helikopterilla…<br />
Matka jatkuu suunnitellusti kohti Kiteeltä<br />
kohti Niiralaa. Muutama auto pysäytetään,<br />
liikenne on rauhallista, ajokortit<br />
ja autojen paperit ovat kunnossa,<br />
alkometrin viisari ei puhallutettaessa<br />
värähdä.<br />
Niiralan rajatarkastusasemalla partio<br />
yhyttää rajan kelkkamiehen, vanhemman<br />
rajavartijan Niko Putkosen. Kelkoillakin<br />
rajan pinnassa yhteispartiot<br />
liikkuvat, tarvittaessa veneellä tai mitä<br />
välinettä kulloinkin tarvitaan. Eikä rajan<br />
helikopterikaan ole vieras kulkuneuvo,<br />
jos sellaiseen aihetta ilmaantuu. Tällä<br />
kerralla eivät kelkkapartiot kuitenkaan<br />
maastoon lähde. Suunnitellaan mahdollisesti<br />
tulevia yhteispartiointeja.<br />
Tohmajärvellä yhteispartiota odottaa<br />
reilut puolenkymmentä alakoululaista<br />
iltapäiväkerhossa. Kerholaiset ovat<br />
valmistautuneet kysymyksillä. ”Voiko<br />
poliisi pidättää poliisin?”, ”Miksi jotakin<br />
kuulustellaan, vaikkei hän ole syyllinen?”<br />
Lopuksi tutustutaan virka-autoon.<br />
Tärkeintä on saada<br />
nopeasti apua<br />
Harva-työryhmän raportin mukaan lähimmän<br />
partion periaatteen toimintaajatus<br />
on se, että mahdollisimman nopean<br />
viranomaisavun paikalle saamiseksi<br />
onnettomuuspaikalle tai vastaaviin<br />
tilanteisiin hälytetään lähin viranomaispartio,<br />
joka aloittaa toimenpiteet<br />
vastuuviranomaisen ohjaamana varustuksensa<br />
ja toimintamahdollisuuksiensa<br />
mukaisesti.<br />
Viranomaisten yhteistyöllä pyritään<br />
vastaamaan syrjäseutujen turvallisuuspalveluista.<br />
Harvaan asuttujen alueiden<br />
asukkaiden näkökulmasta tärkeintä<br />
on saada apua mahdollisimman nopeasti.<br />
Yhteispartioinnilla lisätään myös viranomaisten<br />
näkyvyyttä ja sitä kautta<br />
lisätään kansalaisten turvallisuuden<br />
tunnetta, mutta myös kehitetään viranomaisten<br />
yhteistoimintakykyä. ■<br />
Markku Paksuniemi<br />
Pohjois-Karjalan poliisilaitos<br />
Kuva: Jarno Pääkkönen<br />
Yksi poliisin ja rajan yhteisitä partiointimuoto on maastovalvonta.<br />
Maastokeikkaa suunnittelevat tässä vanhempi rajavartija Esa-Pekka<br />
Päivinen (vas.), vanhemmat konstaapelit Sanna Niiranen ja Pertti Tikka,<br />
sekä vanhempi rajavartija Niko Putkonen.<br />
<strong>Poliisi</strong> ja rajavartijat tekivät Pohjois-Karjalassa viime vuonna liki 150 erimuotoista<br />
yhteispartiointia lähinnä maakunnan itäisimmissä osissa.<br />
12 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 13
Massiivinen lähes tuhatsivuinen<br />
poliisi- esitutkintaja<br />
pakkokeinolainsäädäntöpaketti<br />
hyväksyttiin eduskunnassa<br />
maaliskuussa. Eduskunta teki hallituksen<br />
alkuperäisiin esityksiin jonkin verran<br />
muutoksia. Lait tulevat voimaan<br />
1.1.2014.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ja syyttäjän<br />
yhteistyövelvollisuus<br />
Lakikatsaus<br />
Tällä palstalla esitellään valmisteltavana olevia säädöksiä.<br />
Esitutkinta-, pakkokeino- ja<br />
poliisilakiesityksiin muutoksia<br />
eduskuntakäsittelyssä<br />
<strong>Poliisi</strong>n ja syyttäjän yhteistyövelvollisuutta<br />
koskevaa pykälää lakivaliokunta<br />
täsmensi, koska poliisin ja syyttäjän<br />
välinen yhteistyö on tarpeen myös<br />
tilanteissa, joissa poliisi on tehnyt ilmoituksen<br />
syyttäjälle tutkinnan alkuvaiheessa,<br />
ja joissa syyttäjä on osallistunut<br />
tai hänellä on ilmoituksen perusteella<br />
ollut ainakin mahdollisuus osallistua<br />
esitutkintaan.<br />
Lisäksi valiokunta täsmensi vangitsemista<br />
koskevaa pykälää siten, että<br />
vangitun vapauttamisen tulee tapahtua<br />
heti, jos edellytyksiä vangittuna pitämiselle<br />
ei enää ole. Ennen vapauttamista<br />
tai vangitsemisen jatkamista, asiasta<br />
on kuitenkin ilmoitettava syyttäjälle,<br />
joka voi muuttaa päätöksen.<br />
Kotietsintäsäännöstön<br />
oikeusturvakysymykset<br />
Pakkokeinolakiesitykseen lisättiin kotietsintäsäännöstöä<br />
koskeva oikeusturvapykälä.<br />
Pykälän säätämisen taustalla<br />
oli kaksi EIT:n antamaa kotietsintää<br />
koskevaa ratkaisua. Eduskunta katsoi,<br />
että kotietsinnän lainmukaisuuden arviointi<br />
on perusteltua rakentaa jälkikäteiselle<br />
kontrollille, joka käytännössä tarkoittaa<br />
sitä, että kotietsinnän lainmukaisuus<br />
voidaan saattaa tuomioistuimen<br />
harkittavaksi.<br />
Televalvontaa ja<br />
suunnitelmallista tarkkailua<br />
koskevia säännöksiä<br />
muokattiin<br />
Hallituksen esittämää televalvontapykälää<br />
muokattiin televalvonnan käyttöedellytysten<br />
osalta. Hallituksen esityksessä<br />
ehdotettiin, että poliisille voitaisiin<br />
antaa lupa televalvonnan käyttämiseen,<br />
kun kyseessä on teleosoitetta tai<br />
telepäätelaitetta käyttäen tehty rikos.<br />
Eduskunta katsoi, että mainitun<br />
edellytyksen myötä televalvonta laajentuisi<br />
myös sellaisiin rikoksiin, joita<br />
ei voida pitää perustuslaissa tarkoitettuina<br />
yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta<br />
taikka kotirauhaa vaarantavina<br />
rikoksina. Tämän vuoksi eduskunta<br />
rajasi puheena olevan käyttöedellytyksen<br />
koskemaan telepäätelaitetta tai<br />
teleosoitetta käyttäen tehtyihin rikoksiin,<br />
joista säädetty ankarin rangaistus<br />
on kaksi vuotta vankeutta. Eduskunta<br />
lisäsi käyttöedellytysrikosluetteloon<br />
myös vastikään säädetyn uuden kriminalisoinnin<br />
törkeä laittoman saaliin kätkeminen.<br />
Suunnitelmallisen tarkkailun pykälää<br />
muokattiin eduskunnassa ainoastaan<br />
pakkokeinolakiesityksen osalta.<br />
Täsmennyksenä pykälään lisättiin, että<br />
tarkkailussa voidaan rikoslain estämättä<br />
käyttää näköhavaintojen tekemiseen<br />
tai tallentamiseen kameraa tai<br />
Yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön<br />
uudistaminen jatkuu<br />
Yksityinen turvallisuusala on kasvanut<br />
voimakkaasti viimeisten<br />
vuosien aikana. Nykyisin vartijat<br />
ja järjestyksenvalvojat toimivat aiemmin<br />
viranomaisille kuuluneissa tehtävissä.<br />
Muun muassa toimialan nopean<br />
kehityksen vuoksi alaa koskevan<br />
sääntelyn uudistaminen on noussut<br />
tarpeelliseksi.<br />
Sisäasiainministeriön lainsäädäntöneuvos<br />
Pertti Normian mukaan termi<br />
”kokonaisuudistus” ei tässä kohden<br />
tarkoita sitä, että nykyinen laki muutettaisiin<br />
kokonaisuudessaan.<br />
- Tarkoituksena on nimenomaan päivittää<br />
ja kehittää voimassa olevaa lainsäädäntöä.<br />
Näillä näkymin kokonaan<br />
uutta lakia tai lainsäädäntöä ei tehdä.<br />
Tavoitteena on, että varsinainen lainsäädäntöhanke<br />
asetetaan uuden hallituksen<br />
aloitettua toimintansa ja uudet<br />
lait tulevat voimaan vuoden 2013 kuluessa,<br />
Normia toteaa.<br />
Sisäasiainministeriö järjesti maaliskuussa<br />
yksityisen turva-alan lainsäädännön<br />
kokonaisuudistusta koskevan<br />
kuulemistilaisuuden. Keskusteluissa<br />
nousi esille muun muassa poliisin ja<br />
yksityisen turva-alan tehtävien ja toimivaltuuksien<br />
välinen rajanveto.<br />
Pertti Normia muistuttaa, että eduskunnan<br />
perustuslakivaliokunta otti keväällä<br />
tiukan kannan julkisen hallintotehtävän<br />
antamisesta muun kuin viranomaisen<br />
hoidettavaksi (mm. yksityinen<br />
pysäköinninvalvonta)<br />
- Tämän vuoksi jää pitkälti pohdittavaksi,<br />
mitä tehtäviä ylipäänsä voidaan<br />
nykyiseltään enää mahdollisesti siirtää<br />
yksityisen turvallisuusalan hoidettaviksi.<br />
Lisäksi vartijan ja järjestyksenvalvojien<br />
toimivaltuudet tulevat varmasti<br />
olemaan eräs tarkasti pohdittava kysymys.<br />
■<br />
Jussi Toivanen<br />
sisäasiainministeriö<br />
muuta sellaista teknistä laitetta. Edelleen<br />
pykälään lisättiin virke, jonka mukaan<br />
teknistä laitetta ei saa käyttää rikoslaissa<br />
tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan<br />
paikkaan kohdistuvassa tarkkailussa<br />
tai suunnitelmallisessa kailussa.<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa muun<br />
muassa sitä, että kohdistettaessa tarkkailua<br />
videokameralla asuintalojen porraskäytäviin<br />
ja asukkaiden yksityisaluetta<br />
oleviin pihoihin niihin välittömästi<br />
liittyvine rakennuksineen, on teknisen<br />
katselun ja mahdollisesti myös teknisen<br />
kuuntelun edellytykset oltava ole-<br />
tarkmassa.<br />
Ylimääräisen tiedon<br />
hyödyntämistä tiukennettiin<br />
Ylimääräisen tiedon käyttöedellytyksiä<br />
tiukennettiin merkittävästi eduskunnassa<br />
hallituksen esityksistä poiketen.<br />
Hallituksen esityksissä ehdotettiin<br />
pääsäännöksi, että ylimääräistä tietoa<br />
voitaisiin käyttää rikoksen selvittämisessä,<br />
jos tieto koskee sellaista rikosta,<br />
jonka estämisessä tai selvittämisessä<br />
olisi saatu käyttää kyseistä<br />
pakko- tai tiedonhankintakeinoa,<br />
tai sellaisen rikoksen selvittämisessä,<br />
josta säädetty ankarin<br />
rangaistus on kaksi vuotta<br />
vankeutta taikka varkaus- ja kätkemisrikoksen<br />
selvittämisessä.<br />
Eduskunnassa edellä mainittua<br />
pääsääntöä muutettiin siten,<br />
ettei ylimääräistä tietoa saa käyttää<br />
lievempien rikosten selvittämisessä<br />
lainkaan. Lisäksi ylimääräisen<br />
tiedon käyttämisestä päättää<br />
aina tuomioistuin, kun kyseinen<br />
ylimääräinen tieto on saatu<br />
pakko- tai tiedonhankintakeinolla,<br />
jonka käyttämisestä päättää mioistuin.<br />
tuo-<br />
■<br />
Marko Meriniemi<br />
sisäasiainministeriö<br />
Rauma ja Palonen valittiin Vuoden tamperelaisiksi 2011<br />
Tamperelaiset<br />
rakastavat omia<br />
telkkaripoliisejaan<br />
Eivät osanneet tamperelaiset<br />
vanhemmat konstaapelit Kari<br />
Palonen ja Janne Rauma aa-<br />
Evistaa, mihin päänsä pistivät, kun lupautuivat<br />
mukaan <strong>Poliisi</strong>t-televisiosarjan<br />
koekuvauksiin vuonna 2008.<br />
– Ei kyllä tosiaankaan tajuttu, mikä<br />
pyöritys siitä seuraisi, miehet naureskelivat<br />
maalikuun loppupuolella istuskellessaan<br />
pilkillä poliisilaitoksen Tyhy-päivänä.<br />
Leppoisen puhelinhaastattelun<br />
katkaisevat välillä mötkähdykset,<br />
kun he kiskovat kaloja avannosta jäälle.<br />
Ainakin tamperelaiset ovat omiin<br />
telkkaripoliiseihinsa ihastuneet: kaksikko<br />
valittiin talvella Vuoden tampere-<br />
laisiksi 2011.<br />
– Kyllähän se vähän oudolta<br />
tuntui, että tällaiset tavalliset duunarit<br />
ovat tämmöisessä mukana, nen sanoo.<br />
Parivaljakko keräsi yli 1 700 ääntä.<br />
He olivat mukana valinnassa jo edellisenä<br />
vuonna, jolloin ylsivät neljänneksi.<br />
Silloin he olivat mukana ”mustana<br />
Palohevosena”,<br />
tänä vuonna virallisena ehdokkaana.<br />
Molemmat ovat pesunkestäviä tamperelaisia,<br />
vaikka eivät ihan syntyperäisiä:<br />
toinen on kotoisin Urjalasta, toinen<br />
Kangasalalta.<br />
Rauma ja Palonen haluavat jakaa<br />
Peruskeikkaa ja pitkää<br />
pinnaa<br />
Rauma ja Palonen olivat mukana <strong>Poliisi</strong>t-sarjan<br />
ensimmäisellä ja toisella<br />
tuotantokaudella, jotka pyörivät te-<br />
Vu o d e n<br />
tamperelainen<br />
tittelin kaikkien kollegoidensa<br />
kanssa.<br />
– Tämä on hieno tunnustus poliisin<br />
työlle ja omalta osaltaan varmasti<br />
myös nostaa ammattikuntamme vostusta, Rauma<br />
ar-<br />
sanoo.<br />
levisiossa vuonna 2009. Lisäksi jaksot<br />
ovat tulleet uusintoina eri kanavilla<br />
useaan otteeseen. Lisäksi Rauman<br />
ja Palosen ihailijat saivat nauttia suosikeistaan<br />
alkuvuodesta viisi tuntia putkeen,<br />
kun Jim-kanava esitti miesten<br />
osuudet Vuoden tamperelaisiksi valinnan<br />
jälkeen Rauma ja Palonen -maratoonina.<br />
– En kyllä jaksanut katsoa kuin puoleen<br />
väliin, koska aamulla piti herätä<br />
töihin. Mutta Janne jaksoi. Hän tulikin<br />
sitten silmät ristissä töihin, Kari Palonen<br />
nauraa.<br />
<strong>Poliisi</strong>t-sarjaa miehet pitävät realistisena.<br />
– Peruskeikan ajoahan tämä työ niin<br />
kuin sarjakin ovat. Vaaditaan pitkää pinnaa<br />
ja hyviä puhelahjoja. Ei todellakaan<br />
samanlaista kuin amerikkalaisissa räiskintäsarjoissa,<br />
he sanovat.<br />
Valokuvia ja nimikirjoituksia<br />
Vaikka miehet eivät etukäteen osanneetkaan<br />
sarjan tuomaan julkisuuteen<br />
varautua, se ei ole kolhinut heitä.<br />
– Julkisuuden määrä kyllä yllätti täysin.<br />
Nyt kun vanhat jaksot tulevat uusintoina,<br />
kuulee kommentteja asiasta<br />
ja sen vierestä jatkuvasti. Tuntuu tosi<br />
hassulta, että kansalaiset tulevat kyselemään,<br />
pääsisivätkö samaan kuvaan<br />
kanssamme. Muutama nimikirjoituskin<br />
on annettu, miehet nauravat.<br />
Tavallista poliisin työtä filmitähteys<br />
ei kuitenkaan ole haitannut. Päinvastoin<br />
jotkut tilanteet ovat heidän mukaansa<br />
saattaneet laueta, kun asiakas<br />
on huomannut, että Rauma ja Palonenhan<br />
ne siinä!<br />
PS. Pilkkikalastuksessa ei kaksikolle<br />
kuitenkaan<br />
voittoa herunut. Sijoitus oli<br />
kolmas ja saalista yhteensä reilu kolme<br />
kiloa. ■<br />
Aija Tiainen-Broms<br />
kuva: Tampere tunnetuksi ry<br />
14 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 15
Tänään töissä<br />
Tällä palstalla esitellään poliisihallinnon eri tehtävissä olevia henkilöitä.<br />
Jorma Jussila Rikostekninen laboratorio<br />
Mies poliisiaseen<br />
takana<br />
Pienaseteknologian asiantuntija Jorma Jussilalle kaukaisimmat työtoverit ovat<br />
lähimpiä. Hän muodostaa kollegoineen kansainvälistä verkoston,<br />
jolla on vaikutusvaltaa valmistajien suuntaan.<br />
Ensimmäinen poliisitohtori Eero Koljonen<br />
kannustaa jatko-opiskelijoita:<br />
<strong>Poliisi</strong>hallinnossa<br />
on paljon<br />
mielenkiintoista<br />
tutkittavaa<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Eero Koljonen on ensimmäinen<br />
poliisikoulutuksen kautta tohtoriksi väitellyt suomalainen poliisi.<br />
Kuka olet,<br />
mitä teet ja<br />
missä?<br />
– Olen Jorma Jussila, fi -<br />
losofi an tohtori ja pienaseteknologian<br />
dosentti.<br />
Työskentelen KRP:n Rikosteknisessä<br />
laboratoriossa<br />
erikoistutkijana Tikkurilassa.<br />
Vastuullani on<br />
poliisiasetekniikka<br />
Mitä työsi sisältää?<br />
– <strong>Poliisi</strong>n aseistuksen tutkimus,<br />
vaatimusmääritykset,<br />
testimenetelmien kehittäminen<br />
ja laadunvalvontamenetelmät.<br />
Työhön sisältyvät<br />
myös teknisten ongelmien<br />
selvittely ja tilausten<br />
vastaanottotarkastukset.<br />
Laadunvalvonnan tulee<br />
olla tiukkaa ja sen viimeisen portaan<br />
muodostavat käyttäjät, joiden palautteen<br />
perusteella tehdään jatkotutkimuksia<br />
ja muutetaan vaatimusmäärityksiä.<br />
Pienaseteknologian erikoistutkija<br />
Jorma Jussila on ollut mukana vaikuttamassa<br />
poliisin siirtymisessä revolverista<br />
Glock-pistoolin käyttäjäksi.<br />
Kuvassa Jussila mittaa Glockista<br />
nallipiikin ylitystä mittakellolla.<br />
Millainen on tavanomainen<br />
työpäiväsi?<br />
– Tavanomaisia työpäiviä ei ole, ellei<br />
oteta lukuun työtunteja. Ne olen pyrkinyt<br />
pitämään normaaleina.<br />
Keitä ovat lähimmät työtoverisi?<br />
– Kaukaisimmat ovat lähimpiä. Teen<br />
kiinteää yhteistyötä Pohjoismaiden,<br />
Englannin ja Ranskan asiantuntijakollegojen<br />
kanssa. Suomen poliisin ääni jää<br />
maailmassa yksin pieneksi. Yhdessä<br />
muiden maiden kanssa muodostamme<br />
ison markkina-alueen ja asevalmistajat<br />
suhtautuvat tarpeisiimme herkällä<br />
korvalla. Suomen vaikutusvalta perustuu<br />
kovaan ammattipätevyyteen ja<br />
keskinäiseen luottamukseen. Rapsutamme<br />
niin sanoakseni tasapuolisesti<br />
toistemme selkää. Se tuottaa tuloksia.<br />
Maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta<br />
yhteistyö sujuu mutkattomasti.<br />
Miksi olet hakeutunut<br />
poliisihallintoon?<br />
– En muista 25 vuoden takaisia ajatuksiani.<br />
Mistä pidät työssäsi eniten?<br />
Entäpä mikä siinä on<br />
vähemmän mukavaa?<br />
– Olen puuhaillut aseiden<br />
parissa yli 40 vuotta. Silti<br />
aina oppii uutta. Työ on<br />
osittain myös keksijän työtä,<br />
kun pitää kehittää tutkimusmenetelmiä<br />
ja niihin sopivia mittalaitteita.<br />
Toisinaan tuntuu, että asetekniikassa<br />
kaltaiseni siviilimiehen asiantuntemusta<br />
ei poliisissa aina arvoste-<br />
ta. Silloin tulee ulkopuolinen olo, eikä<br />
se tunnu mukavalta, kun vilpittömästi<br />
parhaansa tekee.<br />
Mitä voisit kuvitella tekeväsi, jos<br />
et olisi nykyisessä työssäsi?<br />
– En keksi mitään. Eläkeikä lähestyy.<br />
Olen varovasti koettanut kuvitella sitä.<br />
Virtaa kyllä riittäisi.<br />
Suurin muutos poliisin työssä,<br />
johon olet ollut vaikuttamassa?<br />
– <strong>Poliisi</strong>n siirtyminen revolverista 9<br />
mm:n pistooliin, aseenkäyttökoulutuksen<br />
uudistus ja uuden palveluspatruunan<br />
käyttöönotto 1980−90-lukujen<br />
taitteessa. Osallistuin pistoolikilpailutukseen,<br />
jonka tuloksena valittiin<br />
nykyinen Glock-pistooli. Laadin 1991<br />
henkilökohtaisen virka-aseen käsittelyn<br />
perusteet, jota alettiin kutsua nimellä<br />
"Suomalainen malli". Sitten kilpailutettiin<br />
palveluspatruuna ja valituksi<br />
tuli Speer Gold Dot. Olimme tuolloin<br />
edelläkävijöitä Euroopassa, kun otimme<br />
laajenevaluotisen palveluspatruunan<br />
poliisin käyttöön. Testieni ansiosta<br />
myös Ruotsi teki saman ratkaisun.<br />
Lehdistöpolemiikki vaimeni, kun osoitimme,<br />
että valittu luoti oli mahdollisten<br />
kohdehenkilöiden, sivullisten sekä<br />
poliisin työturvallisuuden kannalta paras<br />
mahdollinen. Näillä samoilla perusteilla<br />
on moni muukin Euroopan maa<br />
sittemmin siirtynyt laajenevan luodin<br />
käyttöön.<br />
Pekka Pantsu<br />
Kuva: Juha Salminen<br />
Sanoma Magazines Finland<br />
Eero Kolojonen väitteli tohtoriksi<br />
marraskuussa Tampereen yliopistossa.<br />
Väitöskirjan aihe on<br />
E<strong>Poliisi</strong>n ja syyttäjän yhteistyön kehittäminen<br />
esitutkinnan johtamisen ja laadun<br />
näkökulmasta. Ohjaajana oli professori<br />
Ismo Lumijärvi Tampereen yli-<br />
opiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan<br />
johtamistieteiden laitokselta.<br />
Vastaväittäjänä oli rikosoikeuden ja<br />
rikosprosessioikeuden professori Mat-<br />
ti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.<br />
Väitöstilaisuus oli Koljosen mukaan<br />
ikimuistettava.<br />
– Vaikka aihe oli tuttu ja syvällisesti<br />
tutkittu, julkinen kuulustelu tuntui<br />
etukäteen oudolta. Vauhtiin<br />
kun päästiin, niin lopussa tuntui,<br />
että näinkö nopeasti se menikin.<br />
Loppulausuntoa kuunnellessani<br />
olo tuntui taas helpottuneelta<br />
ja kieltämättä hämmentyneeltä<br />
ja epätodelliselta. Monen vuoden<br />
työ oli tuottanut tuloksensa,<br />
hän sanoo.<br />
Toimiva yhteistyö kohottaa<br />
laatua<br />
Eero Koljosen mukaan hänen tutkimuksensa<br />
tärkein tulos oli se, että poliisin<br />
ja syyttäjien toimiva yhteistyö kohottaa<br />
sekä esitutkinnan että syytetoiminnan<br />
laatua.<br />
– <strong>Poliisi</strong>n ja syyttäjän yhteistyön kehittymiselle<br />
on ollut suuri merkitys sillä,<br />
että yhteistyölle on saavutettu yhdenmukainen<br />
näkemys organisaatioiden<br />
ylimmillä tasoilla, hän sanoo.<br />
Koljosen mukaan olisi eduksi jos sekä<br />
esitutkinnalla että syytetoiminnalla<br />
olisi yhdessä kehitettyjä laadullisia<br />
mittareita. Tällä hetkellä molemmissa<br />
organisaatioissa johtamistoiminta on<br />
keskittynyt määrällisten toimintojen<br />
mittaamiseen.<br />
– Toiminnan ja tuotteen laatua tulisi<br />
arvioida nimenomaan laadullisilla mittareilla,<br />
Koljonen sanoo.<br />
Kiinnostava aihe kantaa<br />
pitkälle<br />
Eero Koljosen mukaan kiinnostava aihe<br />
on tukeva pohja tutkimustyölle.<br />
– Jos pakolla rupeaa tutkimusta<br />
vääntämään, prosessi on todella raskas.<br />
Mutta sitten kun löytyy hyvä aihe,<br />
se vie mukanaan. Koljonen sanoo.<br />
Mistä hän sitten itse aiheensa löysi?<br />
– Maisteriopintojeni aikana runsaat<br />
kymmenen vuotta sitten poliisien ja<br />
syyttäjien yhteistoimintaa ryhdyttiin<br />
parantamaan. Yhteistyö kehittyi<br />
myöhemmin varsinkin poliisiylijohtaja<br />
Markku Salmisen ja valtakunnansyyttäjä<br />
Matti Kuusimäen yhteisin voimin.<br />
Aihe oli hyvin ajankohtainen ja gradukseni<br />
tein kyselytutkimuksen poliisin<br />
ja syyttäjien yhteistyön kehittämisestä<br />
Etelä-Suomen läänissä. Siitä sitten<br />
kiinnostukseni virisi ja aihe lähti kehittymään<br />
ensin lisensiaattityöksi ja vihdoin<br />
tohtorin väitökseen saakka, Eero<br />
Koljonen kertoo.<br />
Juurelta huipulle<br />
Eero Koljonen on aloittanut poliisin<br />
uransa aivan juurelta. Ensimmäinen<br />
pesti vuonna 1973 oli vs. nuorempi<br />
konstaapeli Helsingin poliisilaitoksen<br />
järjestyspoliisissa. Sen jälkeen hän on<br />
työskennellyt lähinnä rikostutkijana<br />
ja tutkinnanjohtajana Helsingissä, Espoossa<br />
ja Hyvinkäällä.<br />
80-luvun alussa hänet komennettiin<br />
tutkimaan metron lahjusvyyhtiä Keskusrikospoliisin,<br />
jonne hän sitten jäikin<br />
vakituiseen virkaan. Vuonna 2000<br />
Koljonen siirtyi opettajaksi ylikomisarion<br />
virkaan silloiseen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakouluun<br />
Otaniemeen ja sieltä sitten<br />
nykyiseen virkaansa koulutuspäälliköksi<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakouluun Hervantaan.<br />
80-luvun alussa Eero Koljonen komennettiin<br />
tutkimaan metron lahjusvyyhtiä<br />
Keskusrikospoliisiin, jonne hän<br />
sitten jäi vakituiseen virkaan. Vuonna<br />
2000 hän siirtyi opettajaksi ylikomisarion<br />
virkaan silloiseen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakouluun<br />
Otaniemeen ja sieltä sitten<br />
nykyiseen virkaansa koulutuspäälliköksi<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakouluun Hervantaan.<br />
<strong>Poliisi</strong>ntyö oli Eero Koljoselle nuorena<br />
selkeä valinta. Käytännön työ kiinnosti<br />
eikä jatko-opinnoista ollut mitään<br />
suunnitelmaa. Vanhamuotoisen<br />
päällystökurssin täydentämisen ja poliisimaisteriopintojen<br />
jälkeen tutkimustyö<br />
kuitenkin imaisi miehen mukanaan<br />
niin, että hän välillä itsekin ihmettelee,<br />
että on todella tohtori.<br />
Opiskelu työn ohessa vaatii<br />
itsekuria<br />
Rankkaa työtä ja tiukkaa itsekuria jatko-opiskelu<br />
työn ohessa on kuitenkin<br />
vaatinut.<br />
– Opiskelu vei välillä vapaa-ajasta<br />
noin 80 prosenttia. Opiskelun ja työn<br />
takia puursin 12–14 -tuntisia päiviä<br />
seitsemänä päivänä viikossa. Aivot ja<br />
myös takamus taisivat joutua koetukselle,<br />
hän nauraa.<br />
Hän kuitenkin muistuttaa, että muutakin<br />
elämää pitää olla.<br />
– Henkireikänä oli kuorolaulu Järvenpään<br />
mieskuorossa. Harjoitukset kerran<br />
viikossa ja konsertit antoivat<br />
muuta ajateltavaa.<br />
Myös lomista niin talvella kuin<br />
kesälläkin Eero Koljonen piti kiinni.<br />
Laskettelu ja patikointi Alpeilla<br />
tuulettivat ajatuksia säännöllisesti.<br />
Entä nyt, kun vapaata aikaa<br />
taas on?<br />
– Nyt on taas aikaa ja innostusta<br />
paneutua työasioihin. <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa<br />
on meneillään<br />
monta mielenkiintoista hanketta, jotka<br />
vaativat paneutumista, hän sanoo.<br />
Tohtori Koljonen kannustaa poliisikollegojaan<br />
jatko-opintoihin.<br />
– <strong>Poliisi</strong>alaa on tutkittu vielä aika vähän,<br />
joten mielenkiintoista tutkittavaa<br />
löytyy vaikka kuinka paljon, hän sanoo.<br />
■<br />
Aija Tiainen-Broms<br />
Kuva: Anna Byckling<br />
Polamk<br />
16 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 17
Raam´s embroidery -ompelimon yrittäjä Raam Faal tarkistaa<br />
brodeerauskoneen tekemän poliisin virkamerkin.<br />
Ajatuksia liikenteestä<br />
Tällä palstalla suomalaiset kertovat kokemuksiaan ajamisesta ja liikenteestä.<br />
1. Paljonko olet vuosittain liikenteessä?<br />
– Ajan paljon. Viime kesänä puolessatoista kuukaudessa<br />
tuli 11500 kilometriä. Siitä kun laskee, niin vuositasolla<br />
kilometrejä tulee sellainen 60 000- 80 000.<br />
Pääsääntöisesti ajan itse kaikki keikkamatkat.<br />
ESKO JÄMSÄ<br />
2. Mikä meillä liikenteessä on huonosti?<br />
Pelottaako jokin asia?<br />
– Yöllä ajaessa pelottavat hirvet, aina jossain takaraivossa<br />
on pelko, että mitä jos hirvi hyppää eteen.<br />
Sen lisäksi turvavälit ovat asia mitä ihmiset eivät huomioi<br />
tarpeeksi. Välillä meiltä puuttuu myös yleinen<br />
tilannetaju: vilkun käyttöön ei aina voi luottaa. Toiset<br />
laittavat vilkun päälle liian aikaisin ja toisaalta jotkut<br />
eivät laita vilkkua ollenkaan, vaan kääntyvät vaan<br />
eteen.<br />
Saija Tuupanen, tangokuningatar:<br />
Hirvet pelottavat yöllä<br />
Euroopan liikennepoliisijärjestö TISPOL on julkaissut<br />
liikenteessä esiintyvien päihteiden torjuntaa<br />
ja paljastamista koskevia toimintamalleja<br />
sisältävän toimenpideohjelman. Raportti on laadittu<br />
tukemaan kansallista päätöksentekoa liikenteen<br />
päihdeongelmaan puuttumiseksi, sillä Euroopassa<br />
noin joka neljäs kuolemantapaus liikenteessä on kytköksissä<br />
päihteisiin.<br />
Raportti tekee selkoa alkoholin, huumeiden sekä<br />
lääkeaineiden riskeistä liikenteessä sekä sisältää<br />
mm. parhaiden käytäntöjen kuvauksen sekä suositukset<br />
niin lainsäädännön sisällön, valistuksen, käytettävän<br />
valvontateknologian kuin poliisivalvonnan<br />
osa-alueilta.<br />
Elina Katajamäki<br />
on uusi bloggari<br />
<strong>Poliisi</strong>opiskelija Elina Katajamäki aloitti toukokuun<br />
puolivälissä bloggaajana <strong>Poliisi</strong>sta<br />
päivää -blogipalstalla poliisin verkkosivulla<br />
www.poliisi.fi.<br />
Elina Katajamäki aloitti poliisiopiskelut Polamkissa<br />
huhtikuussa. Ennen opintojen alkua hän oli reilun<br />
vuoden kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa.<br />
– Motivaationi aloittaa poliisiksi opiskelu oli tämän<br />
Tuoreimpia rattijuopumuslainsäädännön muutoksia<br />
Euroopassa ovat tehneet mm. Belgia ja Espanja.<br />
Belgiasta tuli toinen maa Euroopassa, Suomen jälkeen,<br />
joka ottaa käyttöön alkolukon samoilla periaatteilla<br />
kuin Suomessa.<br />
Sekä Belgiassa ja Espanjassa on siirrytty huumetestausten<br />
osalta sylkinäytteiden tutkimiseen sekä<br />
pikatesteissä että laboratoriotesteissä. Liikenteenvalvontatilanteessa<br />
tehdään havainnot kuljettajasta<br />
ja käytetään tarpeen mukaan pikasylkitesteriä huumausaineen<br />
paljastamiseksi. Epäillyltä kuljettajalta<br />
voidaan ottaa sylkinäyte paikan päällä ja toimittaa tämä<br />
laboratorioon arvioitavaksi.<br />
Pasi Kemppainen<br />
Liikkuva poliisi<br />
3. Mikä meillä vastaavasti on hyvin?<br />
– Yllättävän hyvin ihmiset seuraavat meillä nopeusrajoituksia.<br />
Se on hyvä asia, jota vielä kameravalvonta<br />
on jossain määrin parantanut. Ehkä viime aikoina<br />
jalankulkijoitakin on alettu kunnioittaa. Ulkomailla tämä<br />
toimii tosin vieläkin paremmin, mutta kin on siihen tullut parannusta.<br />
Lisää tunnettujen suomalaisten ajatuksia liikenteestä<br />
löydät LP:n nettisivuilta www.poliisi.fi/lp -><br />
Suomessa-<br />
Ajatuksia liikenteestä ■<br />
Jussi Pohjonen<br />
Liikkuva poliisi<br />
kokemuksen jälkeen kova. Viimeistään Afganistanissa<br />
ymmärtää, kuinka paljon merkitystä on sillä, että<br />
viranomainen toimii luotettavasti ja läpinäkyvästi, tajamäki toteaa.<br />
Katajamäki on koulutukseltaan filosofian maisteri<br />
ja hän on työskennellyt muun muassa <strong>Poliisi</strong>-tv:n toi-<br />
Kamittajana.<br />
– Huomasin toimittajan ja poliisin töissä tiettyjä samankaltaisuuksia,<br />
mutta työn lähtökohdat poikkeavat<br />
toisistaan. Tuntuu hienolta ajatella, että tuleva työni<br />
perustuu journalistin ohjeiden sijaan Suomen lakiin,<br />
tuore poliisiopiskelija sanoo.<br />
TISPOL teki päihdevalvonnasta toimenpideohjelman<br />
Keskeiset ehdotukset:<br />
- Rattijuopumusrikoksen rangaistavuuden<br />
rajan asettaminen korkeintaan 0,5 promillen<br />
tasolle jokaisessa jäsenmaassa (tällä hetkellä<br />
Englanti ja Malta 0,8 promillea)<br />
- Rattijuopumusrikoksen rangaistavuuden<br />
rajan laskeminen uusille sekä<br />
ammattikuljettajille (esim. 0,2 promillea)<br />
- Alkoholi- ja huumetestaus oltava<br />
mahdollista valvonnan yhteydessä milloin<br />
vain, kuten Suomessa<br />
- Nollatoleranssi huumeille liikenteessä<br />
- Jokaisen ajoneuvon pysäytyksen sekä<br />
liikenneonnettomuuksien yhteydessä on<br />
tehtävä aina päihdetesti kuljettajalle<br />
Jos kohtaat Gambiassa poliisin, saattaa olla, että hänen virkamerkkinsä on tehty Suomesta hankitulla<br />
brodeerauskoneella.<br />
Gambiassa autoileva huomaa aika pian, että<br />
poliiseja on vastassa useasti: auton kuntoa<br />
tarkkaillaan, tavarasäiliötä tutkitaan ja mää-<br />
Gränpäätä kysellään. <strong>Poliisi</strong>asemia on myös tiheässä,<br />
joten virkapukuiseen järjestyksenvalvojaan törmää<br />
tuon tuosta.<br />
Gambian poliisien virkamerkit ovat viime vuosina<br />
uudistuneet. Ennen poliisin virkamerkit tulivat Lontoosta<br />
ja olivat metallisia. Nyt iso osa niistä on ommeltuja,<br />
brodeerattuja ja tavallaan suomalaisia. Muutoksen<br />
taustalla on kymmenen vuotta Turussa asunut<br />
Raam Faal.<br />
Vanhoille koneille löytyi uusi elämä<br />
Talousrikollisuuden<br />
seuranta tehostuu<br />
<strong>Poliisi</strong>n tietoon tulee vuosittain yli 1 500 talousrikosta.<br />
Talousrikollisuuden kehityssuunnista<br />
tarvitaan monipuolista ja jatkuvasti päivittyvää<br />
Ptietoa, jotta rikoksia voidaan torjua tehokkaammin.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun helmikuussa 2011 julkaisema<br />
seurantaraportti Talousrikollisuuden kehityssuunnat<br />
ja toimintaympäristö vuosina 2000–2009 kokoaa<br />
eri viranomaisten tietoja ja kyselytutkimusten<br />
Raam Faal päätti pari vuotta sitten perustaa ompelimon<br />
synnyinmaahansa Gambiaan. Hän kyseli käy-<br />
tettyjä ompelukoneita ympäri Turun seutua, kun hän<br />
kuuli sattumalta, että työasuihin erikoistuneella Kaarina<br />
Team Oy:llä oli käyttämättömänä kaksi vanhaa<br />
brodeerauskonetta.<br />
Yhtiö lupasi brodeerauskoneet puoli-ilmaiseksi,<br />
koska ne olivat menossa hyvään tarkoitukseen, afrikkalaisten<br />
työllistämiseen.<br />
Kahden tuhannen kilon koneiden kuljettaminen<br />
Suomesta Banjuliin ei ollut ihan helppo juttu, mutta<br />
hankalampi asia oli kolmivaihesähkön saaminen ompelimotiloihin.<br />
Lopulta koneet saatiin asennettua ja<br />
lanka juoksemaan rullasta kankaalle.<br />
Autettu haluaa nyt auttaa itse<br />
Raam Faal on kiitollinen Suomelle siitä, että on saanut<br />
opiskella ja kehittyä. Hänen koulunkäyntinsä<br />
tuloksia siitä, miltä talousrikollisuuden ilmiöt näyttävät<br />
laajemmasta näkökulmasta.<br />
– Säännöllisesti päivitettävä, monipuolinen tieto<br />
auttaa kaikkia talousrikosten kanssa työskenteleviä<br />
viranomaisia, raportin kirjoittaneet erikoistutkija Vesa<br />
Muttilainen ja tutkija Terhi Kankaanranta arvioivat.<br />
Talousrikosepäilyjä tutkii poliisin lisäksi suuri joukko<br />
muita viranomaisia. Tutkimuksessa tarkastellaan<br />
yli 20 viranomaista, joiden toiminta liittyy talousrikollisuuteen.<br />
Viranomaisten yhteistyö talousrikosten torjunnassa<br />
on kehittynyt vauhdilla. <strong>Poliisi</strong> tehosti juttujen käsit-<br />
Gambiassa olisi päättynyt yläkoulun viimeiselle luokalle,<br />
ellei lempääläläinen Leena Pyöräniemi olisi<br />
tullut apuun. Leena tunnisti Raamissa valtavan oppimisen<br />
halua ja hän päätti kustantaa Raamin lukioopinnot<br />
sekä maatalouskoulun Suomessa.<br />
Nyt Raam haluaa itse auttaa muita gambialaisia.<br />
Ompelimo työllistää yli kymmenen henkeä. Virkamerkkejä<br />
tehdään edulliseen hintaan poliisille, tullille,<br />
armeijalle, partiolaisille ja monille muille tahoille.<br />
Raamin tavoitteena on kasvattaa ompelimon tuotantoa<br />
niin, että se voisi työllistää useita kymmeniä<br />
gambialaisia. Uudet työpaikat tulevat tarpeeseen, sillä<br />
tavallisesti suvusta vain muutama on päässyt maistamaan<br />
ansiotyön hedelmää.<br />
Lassi Lähteenmäki vapaa toimittaja<br />
telyä luomalla talousrikostutkinnan alueelliset verkostot<br />
vuonna 2010. Talouden väärinkäytösten torjuntaa<br />
varten perustettu Harmaan talouden selvitysyksikkö<br />
aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa.<br />
Polamkin tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan<br />
myös talousrikollisuuteen kytkeytyviä vakavan<br />
rikollisuuden ilmiöitä, kuten järjestäytynyttä<br />
rikollisuutta, korruptiota ja piratismia.<br />
Raportin verkkojulkaisu www.polamk.fi/julkaisut.<br />
Anna Byckling<br />
Polamk<br />
18 POLIISI 3/2010<br />
POLIISI 3/2010 19
POLIISIN<br />
PÄIVÄ<br />
Punaisia päin vai tuhatta ja sataa asvaltilla? Mitä mieltä<br />
olet välistä vetämisestä? Miten harmaan talouden<br />
harjoittaminen näkyy sinun kukkarossasi?<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivänä 3.9. sinulla on mahdollisuus tuoda esiin<br />
kokemuksesi kotiseutusi liikennekulttuurista tai vaikkapa<br />
talousrikollisuudesta.<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivä -tapahtumia on tänä vuonna<br />
56 paikkakunnalla, keskustoissa, toreilla tai<br />
kauppakeskuksissa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivänä voit kasvokkain keskustella<br />
turvallisuusasiantuntijan kanssa, kysyä neuvoa,<br />
antaa vihjeitä valvontakohteista ja tutustua poliisin<br />
ajoneuvokalustoon.<br />
Tapahtumia on läpi Suomen, Sodankylästä<br />
Tammisaareen ja Helsinkiin.<br />
Lisätietoja saat poliisinyksiköistä ja<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen viestinnästä<br />
p. 071 878 1630 / Liisa Haapanen
Change language