poliisin päivä

2011
POLIISIN
PÄIVÄ
Harmaa talous
– musta
tulevaisuus
Opasta lasta
liikenteessä

Kuva: Lehtikuva Oy / Matti Raivio
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero:
Tervetuloa tapaamaan poliiseja!
Nyt kolmatta kertaa järjestettävä Poliisin päivä
on koko poliisin yhteinen ponnistus. Tapahtumia
on tänä vuonna eri puolilla Suomea yhteensä
54 paikkakunnalla, keskustoissa, toreilla tai
kauppakeskuksissa. Poliisi siis jalkautuu sinne, missä
ihmisetkin syyskuun alun lauantaita viettävät.
Poliisin päivän tarkoituksena on keskustelun ja vuorovaikutuksen
lisääminen paikallisen poliisin ja kansalaisten
välillä. Luonteva keskustelu toivottavasti viriää paikallisissa
tapahtumissa esitysten ja poliisiautoihin tutustumisen
merkeissä.Järjestelyihin osallistuvat sekä valtakunnalliset
että paikalliset poliisin yksiköt.
Poliisin päivän teemat tänä vuonna ovat liikenneturvallisuus
sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden
torjunta.
Liikenneturvallisuuden on edellisinä Poliisin päivinä
havaittu olevan kansalaisia eniten kiinnostava aihe.
Tämä toki onkin luonnollista, koska se koskettaa meitä
kaikkia joka päivä. Turvalaitteiden käytön tärkeyttä
ei koskaan voi korostaa liikaa. Autolla matkustavan on
käytettävä turvavyötä ja mopoilijan moottoripyöräilijän
kypärää. Lisäksi pyöräilykypärä ja heijastin ovat tärkeitä
turvalaitteita. Ne ovat meille kaikille arjesta tuttuja ja
edullisia hankkia, eivätkä haittaa menoa. Pienestä koostaan
ja helppoudestaan huolimatta ne ovat liikenteessä
korvaamaton turva.
Pyöräilykypärän käytön edut ovat huomattavat: kypärän
käyttäminen vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla
ja aivovammariskiä lähes 90 prosentilla. Vuoden 2009
pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista 78 prosenttia pyöräili
ilman kypärää, vaikka sen käyttäminen olisi pelastanut
puolet heistä.
Poliisin päivä on lähtölaukaus valtakunnalliselle harmaan
talouden torjuntakampanjalle. Lähiviikkoina ja
-kuukausina tulet näkemään kampanjan teemat niin julisteina
bussipysäkeillä, radiossa, sosiaalisessa mediassa
kuin poliisiautojen takalaseissakin.
Kampanjan tavoitteena on tiedottaa nuorille harmaan
talouden ja talousrikollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista
ja yksilöille aiheutuvista seurauksista sekä kertoa,
miten olla mukana tukemassa harmaan talouden
torjuntaa.
Kampanja on kohdennettu työelämän kynnyksellä
oleville nuorille ja nuorille aikuisille, ja siinä tullaan pai-
2 POLIISI

Kuva: Esko Jämsä
nottamaan erityisesti konkreettisia aiheeseen
liittyviä tilanteita. Ajatuksena ei ole
kuitenkaan vain tiedottaa harmaan talouden
riskeistä, vaan kannustaa nuoria pohtimaan
harmaan talouden aiheuttamia ongelmia
ja keskustelemaan asiaan liittyvistä
teemoista.
Harmaan talouden torjunta on ajankohtainen
ja tärkeä asia. On hyvä ymmärtää,
että jokainen meistä voi vaikuttaa arkisilla
valinnoilla harmaan talouden ja talous-
POLIISIN
PÄIVÄ
rikollisuuden torjuntaan. Pimeiden töiden tekemättä ja laisen poliisin erittäin luotettavaksi.
teettämättä jättäminen sekä pyrkimys vastuulliseen kuluttamiseen
ostaessa tai tilatessa erilaisia palveluita ja entistä enemmän arvoa sille turvallisuudelle, joka Suo-
Norjan tragedian jälkeen osaamme varmasti antaa
tuotteita ovat avainasioita harmaan talouden torjunnassa.
Arkiset valinnat ovat monin verroin tehokkaampia Suomeen, joten meillä ei ole mitään syytä uskoa, että
messa vallitsee. Norjan tapahtumilla ei ole yhteyksiä
nakertamaan harmaan talouden pohjaa kuin jo tapahtuneisiin
rikoksiin kohdistuvat toimet.
vallisuudessa askarruttaa, näistäkin asioista voidaan Po-
turvallisuus Suomessa horjuisi. Mutta jos jokin asia tur-
Poliisin päivä on tärkeä meille poliiseille. Me haluamme
olla lähellä kansalaisten arkea. Me haluamme myös
liisin päivän tapahtumissa keskustella.
tietää, mitä kansalaiset pitävät tärkeänä. Olemme erittäin
tyytyväisiä, että kansalaiset ovat arvioineet suoma-
Mikko Paatero
Poliisiylijohtaja
POLIISI 3

Talousrikollisuutta
ja harmaata taloutta
torjutaan kampanjalla
Juuri sinä olet paras henkilö torjumaan
harmaata taloutta ja talousrikollisuutta
Poliisi käynnistää syksyllä 2011 yhdessä muiden
talousrikostorjuntaviranomaisten ja sidosryhmien
kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden
torjuntakampanjan.
Kampanjan tavoitteena on tiedottaa nuorille harmaan
talouden ja talousrikollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista
ja yksilöille aiheutuvista seurauksista sekä kertoa,
miten olla mukana tukemassa harmaan talouden
torjuntaa.
Kampanja on kohdennettu 16-24 -vuotiaille nuorille,
ja siinä tullaan painottamaan erityisesti konkreettisia aiheeseen
liittyviä tilanteita. Ajatuksena ei ole kuitenkaan
vain tiedottaa harmaan talouden riskeistä, vaan kannustaa
pohtimaan ongelmia ja keskustelemaan asiaan liittyvistä
teemoista.
Kampanja lähtee liikkeelle Poliisin päivänä 3.9. Lähiviikkoina
ja -kuukausina tulet näkemään kampanjan tee-
mat niin julisteina bussipysäkeillä, radiossa, sa mediassa kuin poliisiautojen takalaseissakin.
Mukana poliisivetoisessa kampanjassa ovat useat
työmarkkinajärjestöt sekä ministeriöt. sosiaalises-
Valtakunnallisesti
myös oppilaitoksia haastetaan mukaan pohtimaan, miten
taloudesta voidaan kitkeä epärehellistä toimintaa ja
harmaata taloutta pois.
Arkiset valinnat tärkeitä
Harmaan talouden torjunta on tälle hetkellä hyvin ajankohtainen,
huomattavaa mediajulkisuutta saavuttanut
kysymys. On tärkeää tiedostaa, että jokainen meistä
voi vaikuttaa arkisilla valinnoilla harmaan talouden ja talousrikollisuuden
torjuntaan. Pimeiden töiden tekemättä
jättäminen ja pyrkimys vastuulliseen kuluttamiseen
ostaessa tai tilatessa erilaisia palveluita ja tuotteita ovat
4 POLIISI
HARMAA TALOUS

avainasioita harmaan talouden torjunnassa. Arkiset
valinnat ovat monin verroin tehokkaampia
nakertamaan harmaan talouden pohjaa kuin jo
tapahtuneisiin rikoksiin kohdistuvat toimet.
Harmaa talous varastaa meiltä kaikilta. Arvioiden
mukaan harmaa talous voi aiheuttaa
vuodessa yhteiskunnalle jopa 4 - 6 miljardin
euron menetykset. Harmaa talous aiheuttaa
myös suoraa vahinkoa jokaiselle meistä. Pimeänä
tehty työ jättää työntekijän vaille eläkekertymää
ja sairausajan palkkaa. Vastaavasti
rehellinen yrittäjä kärsii kilpailun vääristyessä.
www.mustatulevaisuus.fi
Käy tutustumassa www.mustatulevaisuus.
fi -sivustoon. Sieltä löydät lisää tietoa harmaasta
taloudesta ja talousrikollisuudesta,
niiden seurauksista sekä aiheeseen
liittyvistä rikosilmiöistä. Tarjolla on sekä
yleisempää tietoa harmaasta taloudesta,
mutta myös ammattialoittain tarkempia
kuvauksia siitä, miten harmaa talous
näyttäytyy yhteiskunnassamme.
Sivustolta löytyy lisäksi aiheeseen liittyvä
tietovisa, jossa pääset testaamaan
harmaaseen talouteen sekä talouselämään
liittyvää tietoasi. Samasta osoitteesta
löydät myös linkin facebook-testiin,
jossa ideana on seikkailla talousrikollisuuden valtaamassa
kaupungissä ja joutua erilaisten valintojen ääreen
tutustuessasi harmaan talouden moninaisiin ilmenemismuotoihin.
Luvassa on myös palkintoja!
Yhteistä asiaa ajaa jo laaja joukko yhteiskuntamme toimijoita.
Tärkein lenkki olet kuitenkin juuri sinä.
VÄLISTÄVETÄJÄ
VIE KAIKILTA
MUSTA TULEVAISUUS
www.mustatulevaisuus.fi
”Arkiset valinnat ovat
monin verroin tehokkaampia
nakertamaan harmaan talouden
pohjaa kuin jo tapahtuneisiin
rikoksiin kohdistuvat toimet.”
Antti Vaaja
POLIISI 5
HARMAA TALOUS

Talousrikostutkinta
haaste poliisille
6 POLIISI
HARMAA TALOUS
Kuva: Esko Jämsä

Talousrikostutkintaa poliisissa suorittavat kyseisiin
tehtäviin erikoistuneet henkilöt. Vastuu on suuri,
sillä tehokkaalla rikostorjunnalla on vaikutusta
meidän kaikkien elämäämme tavalla tai toisella. Millaista
työ sitten on ja miten tutkijat näkevät tämän päivän
talousrikollisuuden?
Millainen on hyvä talousrikostutkija?
Poliisitarkastaja Matti Rinne on työskennellyt poliisissa
1980-luvulta alkaen ja talousrikostorjunnasta kokemusta
hänelle on kertynyt lähes 20 vuoden ajalta.
– Talousrikosten tutkinnassa monipuolinen kokemus
poliisin työstä ja erityisesti rikosten tutkinnasta on ensiarvoisen
tärkeää. Talousrikostutkija kohtaa erilaisia asiakkaita
mitä moninaisimmissa tilanteissa ja työssä vaaditaan
paksunahkaisuutta, Matti Rinne kertoo.
Rinteen mukaan pitkä pinna on arvokas ominaisuus
talousrikostutkijassa, sillä ratkottavana on usein monimutkaisia
juttuja. Talousrikostutkijan on opittava jatkuvasti
uutta ja työ vaatii laaja-alaista lainsäädännön tuntemusta.
Paineita pitää siis sietää.
– Jääkiekkomaailmaa lainaten voisi todeta, että talousrikostutkijassa
tulisi olla ominaisuuksia koko kentän näkevästä
ja pelitilanteet etukäteen lukevasta keskushyökkääjästä,
mutta toisaalta myös ominaisuuksia joukkueen
duunariosaston laiturista, Matti Rinne sanoo.
Mitkä ovat ajankohtaisia
talousrikosilmiöitä, jotka koskevat
erityisesti nuoria?
– Työmarkkinatilanteen huonontuessa epärehellinen kilpailu
lisääntyy. Työnantaja saattaa tarjota suullisesti töitä,
mutta kirjallista työsopimusta ei tehdä, ja työnantaja
ehdottaa pimeää palkanmaksua. Tällaisessa tilanteessa
nuoren on mietittävä, tekeekö hän työnsä verottomana
ja ilman eläkekertymää, Poliisiammattikorkeakoulussa
työskentelevä ylikomisario Mika Ranki korostaa.
Ranki myös muistuttaa, että pimeää työtä teettävä
työnantaja ei maksa eläkevakuutusmaksuja eikä yleensä
huolehdi työsuojelusta ja lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta.
Fiksu nuori tekee kirjallisen työsopimuksen,
josta ilmenevät muun muassa työsuhteen osapuolet,
työsopimuksen voimassaolo, työaika, työtehtävät,
palkkaus ja alalla noudatettava työehtosopimus.
Toinen epärehellisen kilpailun ilmentymä on niin sanottu
ohimyynti, jolloin yrittäjä ottaa käytännössä asi-
akkaan maksun suoraan itselleen
eikä toimita summasta lakisääteisiä
maksuja. Mahdollista ohimyyntiä voi epäillä esimerkiksi
silloin, jos ei saa ostoksestaan kuittia ja maksuvälineenä
käy ainoastaan käteinen raha.
Tietävätkö nuoret, kuinka helppoa on
sotkeutua talousrikosmaailmaan?
– Omia henkilötietoja ei koskaan pidä luovuttaa muiden
ihmisten käyttöön, painottaa rikoskomisario Kaj Björkqvist
Keskusrikospoliisista.
– Esimerkiksi sillä, että annat suostumuksesi nimesi
käyttämiseen yrityksen vastuuhenkilönä, saattaa olla
yllättäviä ja vakavia seuraamuksia. Hetken mielijohde ja
lupaus pienestä palkkiosta saattaa pilata elämän pitkäksi
aikaa, Björkqvist sanoo.
Mikä tekee työstä merkityksellistä?
Rikosylikonstaapeli Pasi Hyvätille mielihyvää työssä
tuottaa onnistuminen.
– Ja tietysti myös, kun talousrikoksiin syyllistyneeltä
saadaan pois hänen rikoksella hankkimaansa taloudellinen
hyöty. Rikoksella hankittu taloudellinen hyötyhän
tuomitaan oikeudessa valtiolle menetetyksi. Mielenkiintoisena
työn pitää myös se, että talousrikostutkinnassa
eivät haasteet lopu kesken: jutut ovat usein monimutkaisia
ja laajoja kokonaisuuksia, Hyvätti sanoo.
Miltä näyttää talousrikostorjunnan
tulevaisuus?
Rikoskomisario Sari Knaapi näkee talousrikostorjunnan
haasteena sen, että talousrikoksia tapahtuu eri toimialoilla
ja rikosten tekotavat vaihtelevat, eivätkä kaikki
rikokset tule viranomaisten tietoon.
– Rikosten tekotavat myös muuttuvat koko ajan, esimerkiksi
tietoverkkoja ja kansainvälisiä yhteyksiä osataan
hyödyntää rikosten tekemisessä entistä tehokkaammin.
Keskeistä on turvata talousrikostorjunnassa
toimivien eri viranomaisten ja muiden sidosryhmien yhteistyö
sekä lähialue- ja kansainvälinen tietojenvaihto.
Antti Vaaja
POLIISI 7
HARMAA TALOUS

Talousrikostietoa pähkinänkuoressa
Talousrikollisuus: Yrityksen, muun yhteisön toiminnan
tai julkishallinnon yhteydessä tai niitä hyväksi käyttäen
tapahtuvat taloudelliseen hyötyyn tähtäävät rangaistavat
teot tai laiminlyönnit.
Harmaa talous: Sinänsä laillista toimintaa, jossa aiheutuvia
lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, eläke-,
tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka
tullin perimien maksujen välttämiseksi.
Harmaa talous ja poliisi
- Poliisi suorittaa kaiken talousrikoksiin liittyvän tutkinnan,
vaikka suuri osa rikoksista tuleekin ensin verottajan
tietoon
- Poliisi tutkii vuosittain keskimäärin 1550 ilmoitusta.
talousrikos-
Musta talous: Lähtökohdiltaan rikollisen toiminnan
tuottamaa taloudellista lisäarvoa. Tällaista toimintaa ovat
esimerkiksi huumausaineiden ja dopingaineiden laiton
kauppa.
- Harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta
vain osa tulee viranomaisten tietoon.
- Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla
toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla
ja kuljetusalalla.
- Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen
maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen
elinkaaren yritysten käyttö
- Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 tilaamassa
tutkimuksessa arvioidaan, että harmaan talouden
määrä vuonna 2008 olisi ollut 10-14 miljardia euroa,
ja siten menetykset veroina ja maksuina 4-6 miljardia
euroa.
- Poliisi takaisin saama keskimääräinen rikoshyöty on
vuosittain noin 35 miljoonaa euroa.
- Poliisin talousrikostorjunnassa työskentelee sä 500 henkilöä.
- Poliisin tutkimat talousrikokset ovat tyypillisesti veropetoksia,
kirjanpitorikoksia sekä velallisen yhteenrikoksia
- Järjestäytyneen rikollisuuden kytkennät talousrikollisuuteen
ovat nousseet merkittävästi viimeisen 10 den aikana.
vuo-
Antti Vaaja
Kuvat: Poliisi
8 POLIISI
HARMAA TALOUS

Aapo löysi kätketyn rahanipun kivikosta.
Koiranohjaaja Pauli Sved on tyytyväinen.
Kuva: Esko Jämsä
Koira haistaa rahan
Talousrikosten tutkinnassa käytetään apuna myös
poliisikoiria. Rahan jäljittämiseen koulutettuja koiria
on Suomessa tällä hetkellä kaksi: Pauli Sve-
Tdin Belgian paimenkoira
Aapo Helsingin poliisilaitoksel-
la ja Miikka Ounilan labradorinnoutaja Esa Päijät-Hä-
meessä.
Molemmat koirat ovat myös huumekoiria eli ne haistavat
sekä huumeita että rahaa. Pari vuotta työskennelleiden
koirien avulla poliisi on saanut jäljitettyä jo satojatuhansia
euroja rikollista rahaa. Rahan ohella etsinnöissä
löytyy usein myös huumeita.
– Rahakoirien avulla voidaan löytää esimerkiksi maastosta
sellaisia kätköjä, jotka todennäköisesti muuten jäisivät
löytämättä, Miikka Ounila kertoo.
Rahakoirien koulutus aloitettiin Hämeenlinnassa sijaitsevassa
poliisikoiralaitoksessa kolmisen vuotta sitten.
Pauli Svedin mukaan rahan haistaminen on koiralle haastava
tehtävä.
– Raha ei haise samalla tavalla kuin
esimer-
kiksi huumeet. Mutta hyvällä koulutuksella tietynlaiset
koirat oppivat haistamaan rahan erittäin tarkasti, hän sanoo.
Eri maiden valuutat haisevat erilaiselle niiden valmistustavasta
riippuen. Suomalaiset rahakoirat ovat haistaneet
eurojen lisäksi myös muun muassa dollareita.
Esan ja Aapon työkenttänä on koko Suomi. Etsintöjä
he ovat tehneet joka puolella Suomea sekä myös ulkomailla,
muun muassa Virossa. Läheskään joka maassa
ei koulutettuja rahakoiria vielä ole. Aapon ja Esan lähimmät
koirakollegat löytyvät Hollannista.
Suomessa on noin 240 poliisikoiranohjaajaa ja heillä
runsaat 300 koiraa. Erikoiskoiria on kymmenkunta. Rahan
ohella erikoiskoirat haistavat esimerkiksi räjähdysaineita
tai niitä käytetään palonsyyntutkinnassa.
Aija Tiainen-Broms
POLIISI 9
HARMAA TALOUS

Kuva: Esko Jämsä
Eikö liikenteessä selviä ilman
kypärää ja heijastinta?
Teillä liikkuville on tarjolla jos jonkinlaisia turvallisuuteen
liittyviä välineitä. On pyöräilykypäriä,
turvaistuimia, heijastimia ja turvavöitä puhumattakaan
etenkin uudempien autojen turvallisuusvarustuksista.
Onko liikenteessä oikeasti niin vaarallista, että
näille kaikille on käyttöä?
Monet pitävät turvallisuuskeskustelua pelotteluna,
jonka ansiosta pyöräilijätkin harkitsevat kahdesti, uskaltavatko
lähteä liikenteeseen vai ei. Alan asiantuntija
on tästä kuitenkin eri mieltä.
– Asiahan on juuri päinvastoin: erilaisten varusteiden
käytöllä pystytään lisäämään turvallisuutta liikenteessä
riippumatta siitä, millä kulkupelillä ollaan liikkeellä,
toteaa yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna Liikenne-
turvasta.
– Onnettomuuden riski on pieni, mutta kyllä siihen
kannattaa varautua. Vaikka itse käyttäytyisikin liikenteessä
esimerkillisesti, onnettomuus voi sattua muiden
syiden vuoksi. Autoilijat ajavat usein kovilla uksilla ja teillä on liikkeellä myös
nope-
rattijuoppoja.
10 POLIISI
LIIKENNE TURVALLISUUS

Pyöräilykypärä
pelastaa henkiä
Tavaststjerna listaa turvallisuusvälineiden
top3-
kärkeen pyöräilykypärän,
heijastimen ja turvavyön.
Ne ovat meille kaikille arjesta
tuttuja ja edullisia
ostaa, eivätkä haittaa menoa.
Pienestä koostaan ja
helppoudestaan huolimatta
ne ovat liikenteessä korvaamaton
turva.
– Liikennevahinkojen
tutkijalautakunnat ovat arvioineet,
että esimerkiksi
vuonna 2009 olisi pelastunut
kuolemalta 34 ihmistä,
jos he olisivat käyttäneet
turvavyötä. Heijastin puolestaan
olisi pelastanut joka neljännen
hämärässä tai pimeällä
menehtyneen.
Pyöräilykypärän kohdalla
luvut ovat vielä vaikuttavampia:
kypärän käyttäminen
vähentää kuolemanriskiä
73 prosentilla ja aivovammariskiä
lähes 90 prosentilla.
Vuoden 2009 pyöräilyonnettomuuksissa
kuolleista 78
prosenttia pyöräili ilman kypärää, vaikka sen käyttäminen
olisi pelastanut puolet heistä.
– Noin kolmannes suomalaisista käyttää kypärää pyöräillessään.
Etenkin pienet lapset, työmatkapyöräilijät ja
pääkaupunkiseudulla asuvat ovat tässä asiassa esimerkillisiä,
kun taas murrosikäisillä ja lyhyitä matkoja polkevilla
kypärä tahtoo unohtua.
Turvavyö ja heijastin ovat ”vanhoina” turvallisuusvälineinä
ahkerammassa käytössä. Heijastinta käyttää noin
puolet jalankulkijoista, kun taas turvavyönkäyttöprosentit
hipovat jo yhdeksääkymmentä.
– Heijastinten nousevasta suosiosta pitää kiittää
myös valmistajia, jotka ovat viime vuosina valmistaneet
hienoja ja hauskoja malleja. Heijastimia käytetään paitsi
turvallisuuden vuoksi, myös koristeena ja imagon luojana,
Varpu Tavaststjerna sanoo.
Kaunista kypärää ja hienoa heijastinta
käytetään mielellään
Turvallisuus niin autossa, pyöräillessä kuin kävellessäkin
omaksutaan parhaiten lapsena. Liikenneturvan yhteyspäällikkö
Varpu Tavaststjerna muistuttaa, että paras
tapa opettaa lapsia on se, että vanhemmat näyttävät itse
esimerkkiä. Tästä huolimatta esimerkiksi pyöräilykypärä
on käytössä vain 40 prosentilla lasten kanssa pyöräilevistä
aikuisista, mutta 90 prosentilla lapsista.
– Monesti luullaan, että lapsi loukkaantuu aikuista herkemmin.
Pitäisi kuitenkin muistaa, että esimerkiksi pyöräilyonnettomuudessa
aikuinen kaatuu korkeammalta ja
suuremmalla painolla. Pyöräilykypärä ei ole vain lasten
kapistus.
Onnettomuuksilla pelottelu ei ole toimivin mahdollinen
tapa lasten opettamiseen, vaan asioiden kunnollinen
perusteleminen tepsii paremmin. Asioista voi myös
tehdä sopimuksia lasten kanssa.
– Jos lapselle ostetaan uusi polkupyörä, hänen kanssaan
voidaan sopia, että sillä ajettaessa käytetään aina
pyöräilykypärää. Ja jos kypärä unohtuu, pyörä ei liiku
minnekään, Tavaststjerna sanoo.
– Lasten turvavarusteisiin kannattaa myös panostaa
hankkimalla mahdollisimman mukavalta tuntuva, kaunis
kypärä tai mahdollisimman hienolta näyttävä heijastin.
Silloin niitä tulee myös käytettyä paremmin.
Riitta Säteri
Faktaa:
• Turvavyötä käytetään autoissa noin
90-prosenttisesti.
• Vuonna 2009 liikenneonnettomuuksissa
kuolleista 34 olisi pelastunut, jos he olisivat
käyttäneet turvavyötä.
• Pyöräilykypärää käyttää noin 30 prosenttia
pyöräilijöistä.
• Vuonna 2009 kuolleista pyöräilijöistä jopa 78
prosenttia pyöräili ilman kypärää. Kypärä olisi
pelastanut heistä puolet.
• Heijastinta käyttää noin 50 prosenttia
jalankulkijoista.
• Vuonna 2009 neljäsosa hämärällä tai pimeällä
kuolleista jalankulkijoista olisi pelastunut, jos he
olisivat käyttäneet heijastinta.
POLIISI 11
LIIKENNE TURVALLISUUS

Kuva: Esko Jämsä
12 POLIISI
LIIKENNE TURVALLISUUS

Lapsi ottaa liikenteessä
mallia vanhemmistaan
Lapset ovat varsinaisia imureita, kun puhutaan esimerkin
ja mallin ottamisesta vanhemmista. He
seuraavat, havainnoivat, ottavat oppia ja käyttäy-
Ltyvät samalla tavalla kuin äiti ja isä. Etenkin liikenteessä
tämä on hyvä ottaa huomioon.
Koko perheen automatkalla lapset viettävät aikaansa
takapenkillä lukien, leikkien tai nukkuen. Kannattaa silti
muistaa, että valveilla ollessaan he kuuntelevat toisella
korvalla ja katselevat, mitä vanhemmat tekevät.
– Vaikka lapset eivät vielä opikaan ajamista ihan konkreettisesti,
he ottavat oppia vanhempiensa asennoitumisesta
sääntöihin, muihin tielläliikkujiin ja liikenneturvallisuuteen.
Yleensä lapset seuraavat tarkkaan vanhempiensa
käyttäytymistä: ajetaanko rauhallisesti vai sätitäänkö
muita, toteaa liikennepsykologi Sirkku Laapotti Tu-
run yliopistosta.
Sama pätee myös silloin, kun liikkeellä ollaan kävellen
tai pyörällä. Lapsi luottaa vanhempiinsa ja ottaa heistä
mallia. Jos vanhemmat näyttävät, että esimerkiksi punaiset
liikennevalot ovat vain rikottaviksi tehtyjä sääntöjä,
lapsi tekee ennen pitkää saman perässä.
Näytä, puhu, perustele
Mitä enemmän vanhemmat ohjaavat lapsiaan liikenteessä
toimimiseen, sitä vähemmän on luvassa riskejä ja onnettomuuksia
myöhemmin. Paras tapa opettaa lasta on
näyttää itse esimerkkiä.
– Etenkin pienet lapset apinoivat vanhempiaan kaikessa,
joten heitä on helppo opettaa käyttämään turvavyötä,
heijastinta ja pyöräilykypärää tai noudattamaan tiettyjä
toimintamalleja, Laapotti sanoo.
– Lapselle pitää myös perustella, miksi näin tehdään.
Ja ennen kaikkea tulee näyttää itse esimerkkiä, sillä kaikkihan
me tiedämme, että ”älä tee niin kuin minä teen,
vaan tee niin kuin minä sanon” –opetustyyli ei tehoa.
Pahin virhe, jonka vanhemmat voivat tehdä opettaessaan
lasta liikenteessä, on lapsen havainto- ja omaksumiskyvyn
väheksyminen.
– Kun lapsi on lähellä, ei kannata tehdä mitään sellaista,
mistä ei halua lapsen ottavan mallia, liikennepsykologi
Sirkku Laapotti tiivistää.
Riitta Säteri
Kuva: Esko Jämsä
POLIISI 13
LIIKENNE TURVALLISUUS

Rikosilmoituksen tekeminen hoituu kätevästi myös
Internetin kautta. Poliisin nettisivuilla voi tehdä sähköisen
rikosilmoituksen sellaisista rikosasioista, joissa poliisin
tulo tapahtumapaikalle ei ole välttämätöntä. Näin
voi välttää jonottamisen ja ilmoituksen tekeminen tuu juuri silloin, kuin itselle parhaiten hoi-
sopii.
Poliisiasemilla eri puolella Suomea on palvelupäivystyspisteitä,
joissa kansalaisia palvellaan mitä
erilaisimmissa asioissa. Useimmiten palvelupäivystykseen
tulee asiakas, joka on jollakin tavalla joutunut
rikoksen kohteeksi. Näistä tyypillisimpiä esimerkkejä
ovat polkupyörävarkaudet ja pienet vahingonteot.
Palvelupäivystyksessä työpäivä on hektinen, kiireiseksi
sen tekee puhelimen pirinä ja erilaiset asiakaskontaktit.
Kansalaiset kyselevät neuvoa myös erilaisiin tilanteisiin.
– Asiakkaalla voi olla halu jutella poliisin kanssa ja kysyä
neuvoa. Monta kertaa jo neuvonta ja opastus auttavat
asiassa eteenpäin. Joskus jopa pelkkä kuunteleminen
auttaa, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Marjaana
Vainio Satakunnan poliisista. Hän työskentelee Porin
pääpoliisiaseman palvelupäivystyksessä.
Palvelupäivystys poliisin käyntikortti
Palvelupäivystys on usein myös paikka, jossa kansalainen
voi asioida poliisin kanssa ensimmäistä kertaa
elämässään.
– Jokainen asiakaskontakti on erilainen ja niihin on
perehdyttävä kunnolla. Muuten asiakas ei saa sitä palvelua,
jota hän on tullut hakemaan. Palvelupäivystyksessä
vastaanotettu rikosilmoitus toimiikin pohjana rikosasiaa
tutkimaan lähtevälle poliisille. Palvelupäivystys
on myös kansalaisen suora kontakti paikallispoliisiin
ja se toimii eräänlaisena käyntikorttina koko liisille.
– Joskus tulee vastaan myös tilanteita, kun asi-
poakkaan
asia ei olekaan
Marjaana Vainio palvelee asiakkaita iloisesti ja ystävällisesti!
Poliisin palvelupäivystyksissä
eletään kiireistä arkea
poliisiasia. Näitä voivat olla esimerkiksi riita- tai laina-asiat,
jolloin sopua haetaan siviilipuolella. Näissä tilanteissa
ei ole tapahtunut rikollista toimintaa. Meidän tehtävänä
palvelupäivystyksessä onkin neuvoa kansalainen aan paikkaan, summaa Marjaana Vainio.
Marjaana Vainio kokee poliisin työn monipuolisena,
oikemutta
myös haastavana.
– Oma aktiivisuus ja itsenä kehittäminen ovat tärkeitä
osia omassa ammattitaidossa. Erilaisia muutoksia tulee
kaiken aikaa ja niissä on pysyttävä mukana. Yksi tällainen
on uusi aselaki, joka uudistui alkukesästä. Myös
liikenteeseen liittyvät kysymykset askarruttavat laisten mieltä ja niistä kysytään
kansapaljon.
Mari Kaunistola
14 POLIISI
POLIISISTA PÄIVÄÄ

Ville Saukkola on suosittu kaveri facebookissa
Poliisi on mukana
hyvässä ja pahassa
Vanhempi konstaapeli Ville Saukkola työskentelee
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksessa asemapaikkanaan
Karkkila. Hänen tehtävänään on
Vsiis valvoa yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä hoitaa
muita hätäkeskuksen tarjoamia tehtäviä.
– Työmme on pitkälti lakeihin määritelty. Näen sen
niin, että meillä on velvollisuus toimia, toisaalta oikeus
ja joskus myös määrätään toimimaan tietyllä tavalla.
Usein toimintaan liittyy jokin peruste, minkä mukaan
mennään, hän pohtii.
Ville Saukkolan mukaan parasta työssä on se, että toimitaan
ihmisten parissa.
– Läsnäolomme liittyy sekä hyvään että pahaan. Tämä
on palveluammatti viimeisen päälle. Keikalle lähdetään,
oli sitten vahinkoa kärsinyt osapuoli poliisin vanha
tuttu tai sitten viaton sivullinen. Kahta samanlaista työpäivää
ei ole ollut tähän mennessä, hän sanoo.
Ville Saukkolan uusin työtehtävä on sosiaalinen media.
Hän vastailee kysymyksiin ja keskustelee omilla sivuillaan
muun muassa IRC-galleriassa ja facebookissa.
– Nettipoliisin toiminnalla on useita ulottuvuuksia. Poliisi
on moderni ja valveu-
tunut viranomainen, joka
haluaa olla siellä, missä ihmisetkin liikkuvat. Ennen
vanhaan keskusteltiin ihmiset kanssa toreilla, nyt mennään
facebookiin ja vaihdetaan siellä ajatuksia. Haluamme
myös ennalta ehkäistä netissä tapahtuvia rikoksia.
Toki myös tutkimme niitä, kun syytä epäillä kynnys ja
tunnusmerkistöt täyttyvät, hän kertoo.
Poliisi onkin facebookissa suosittu kaveri. Ville Saukkolakin
on kolmen nettipoliisikuukauden aikana saanut
jo 1500 kaveripyyntöä.
– Sosiaalinen media on luonteva tapa jatkaa keskustelua
nuorten kanssa. Monista asioista, esimerkiksi kiusaamisesta,
on helpompi puhua siellä, hän sanoo.
Ville Saukkola pitää palstaa myös paikallislehti Karkkilalaisessa
sekä pitää blogia poliisin verkkosivulla.
Poliisin verkkopoliisit löytyvät poliisin verkkosivulta
osoitteesta www.poliisi.fi/virtuaalinenlahipoliisi.
Blogit ovat osoitteessa www.poliisilehti.fi
Aija Tiainen-Broms
POLIISI 15
POLIISISTA PÄIVÄÄ

Maiju Viinasen työvuoro alkaa puhallusratsialla:
Huomenta, tehdään puhalluskoe!
Liikkuvan poliisin Mikkelin yksikössä työskentelevän
vanhemman konstaapelin Maiju Viinasen
työvuoro alkaa puhallusratsialla.
– Tyypilliset työtehtävät liittyvät useimmiten erilaiseen
liikenteen valvontaan. Valvomme rattijuopumuksia,
ajotapaa tai ylinopeuksia. Joskus valvonnassa saattaa
olla myös raskas liikenne. Tämän lisäksi suoritamme
päivittäin hälytystehtäviä paikallispoliisin apuna. Toimimme
lähimmän partion periaatteella, eli jos keikka osuu
kohdalle, niin me hoidamme sen, kertoo vuonna 2009
poliisiksi valmistunut Maiju Viinanen.
– Liikkuvan poliisin työssä parasta on vaihtelevuus.
Partioalueemme on laaja ja hyvin erilainen, Maiju Viinanen
kertoo. Autopartion lisäksi tämän nuoren naisen
voi tavata kesäisin Saimaalta partioimassa poliisiveneellä.
– Vesiliikenteen valvonnassa keskitymme ruorijuopumuksin
ja veneiden varusteiden valvontaan. Vesillä
työllistävät myös erilaiset pelastus- ja avustustehtävät,
hän kertoo.
Ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen Maiju
Viinanen näkee tärkeänä:
– Liikkuvassa poliisissa työskentelevän tulee olla
kiinnostunut liikenneasioista. Sen lisäksi ammattitaitoa
pitää jatkuvasti kehittää.
– Olen itse ollut Pieksämäellä ajokoulutuksessa ja
sen lisäksi suunnitelmissa on hakeutua ainakin poliisimoottorikelkan
kuljettajakurssille. Ja myönnettävä
on, kyllä haaveissa olisi myös pyrkiä moottoripyöräpoliisiksi,
Maiju Viinanen sanoo.
Jussi Pohjonen
Julkaisija: Poliisihallitus
Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Marko Luotonen
Toimitussihteeri: tiedottaja Aija Tiainen-Broms
Taitto ja graafinen ilme: Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy
Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy
ISSN: 0357-7589
Kannen kuvat: Esko Jämsä ja Richie Oy
www.poliisinpaiva.fi
www.poliisilehti.fi
www.poliisi.fi
www.poliisi.fi/suomi/facebook
www.poliisi.fi/irc-galleria
www.youtube.com/suomenpoliisi
POLIISIN
PÄIVÄ