Selostus - Porvoo
Selostus - Porvoo
Selostus - Porvoo
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Asemakaavaselostus I<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
TOLKKINEN,<br />
AUGUSTINRANNAN YRITYSPUISTO (AK 458)<br />
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
<strong>Selostus</strong><br />
P14747<br />
08.03.2013<br />
Kaupunginvaltuusto: . .2013<br />
Kaupunginhallitus: . .2013<br />
Ehdotus nähtävillä: . .- . .2013<br />
Luonnos nähtävillä: 29.2.–30.3.2012<br />
Oas nähtävillä 27.2.2012 -<br />
Kaupunginhallitus 01.11.2010<br />
Vireilletulo 05.03.2010
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Asemakaavaselostus II<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ......................................................................... III<br />
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ... IV<br />
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ...................................................................................... 1<br />
1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................. 1<br />
1.2 Kaava-alueen sijainti ........................................................................................ 1<br />
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................... 1<br />
1.4 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................... 2<br />
1.5 Asemakaava ................................................................................................... 2<br />
2 LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................... 3<br />
2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ...................................................................... 3<br />
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................... 3<br />
2.1.2 Luonnonympäristö ............................................................................... 4<br />
2.1.3 Rakennettu ympäristö .......................................................................... 4<br />
2.1.4 Maanomistus ....................................................................................... 6<br />
2.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................... 7<br />
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................... 7<br />
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................... 11<br />
3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ..................................................................... 11<br />
3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..................................... 11<br />
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................. 11<br />
3.3.1 Osalliset ........................................................................................... 11<br />
3.3.2 Vireilletulo ........................................................................................ 11<br />
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö ............ 12<br />
3.4 Asemakaavan tavoitteet ................................................................................. 13<br />
3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ............................................... 13<br />
3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ............ 13<br />
3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ..................................... 13<br />
3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ........................................... 13<br />
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS .......................................................................................... 15<br />
4.1 Kaavan rakenne ............................................................................................ 15<br />
4.1.1 Mitoitus ............................................................................................ 15<br />
4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................... 15<br />
4.3 Aluevaraukset ............................................................................................... 16<br />
4.3.1 Korttelialueet, satama-alue ................................................................. 16<br />
4.3.2 P-, T-, LS- ja LV-alueiden rakentamistapaa koskevat yleiset määräykset .... 17<br />
4.3.3 Katualueet, pysäköinti ........................................................................ 18<br />
4.3.4 Erityisalueet, yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto .......................... 18<br />
4.3.5 Muut alueet ....................................................................................... 19<br />
4.3.6 Kunnallistekniikan järjestäminen alueelle .............................................. 19<br />
4.3.7 Pilaantuneet maat .............................................................................. 19<br />
4.3.8 Muut ympäristöhäiriöt ......................................................................... 20<br />
5 Kaavan vaikutukset ................................................................................................. 21<br />
5.1 Vaikutusten yhteenveto .................................................................................. 21<br />
5.1.1 Ihmisen elinolot ja elinympäristö .......................................................... 22<br />
5.1.2 Maa- ja kallioperä, luonnonvarat .......................................................... 23<br />
5.1.3 Vesi, ilmanlaatu ja pienilmasto ............................................................. 23
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Asemakaavaselostus III<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5.1.4 Ilmasto ............................................................................................ 23<br />
5.1.5 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus .......................................... 24<br />
5.1.6 Alue- ja yhdyskuntarakenne ................................................................ 24<br />
5.1.7 Yhdyskunta- ja energiatalous ............................................................... 24<br />
5.1.8 Liikenne ja liikkuminen ....................................................................... 24<br />
5.1.9 Kaupunkikuva ja maisema ................................................................... 25<br />
5.1.10 Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö ............................................... 25<br />
5.1.11 Rakentamisaikaiset vaikutukset ........................................................... 26<br />
5.2 Asemakaavan antamat edellytykset ilmastonmuutoksen aiheuttamien<br />
poikkeustilanteiden hallintaan ......................................................................... 26<br />
5.2.1 Taustaa ............................................................................................ 26<br />
5.2.2 Kaavoituksen rooli ............................................................................. 27<br />
5.2.3 Riskiarviointi ..................................................................................... 28<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ....................................................................................... 29<br />
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ........................................ 29<br />
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista<br />
Liite 1<br />
Liite 2<br />
Liite 3<br />
Liite 4<br />
Liite 5<br />
Liite 6<br />
Liite 7<br />
Liite 8<br />
Liite 9<br />
Liite 10<br />
Liite 11<br />
Suunnittelualueen mitoitustietoja<br />
Kunnallistekniset verkostot<br />
Ote muutettavasta asemakaavasta<br />
Pienennös asemakaavasta<br />
Havainnekuva<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
Selvitykset pilaantuneista maa-alueista (liitekartta)<br />
Tavoitteellinen vesihuoltoverkosto<br />
Luonnosvaiheesta saatujen lausuntojen tiivistelmä ja<br />
kaavanlaatijan vastineet<br />
Luonnosvaiheesta saatujen mielipiteiden tiivistelmä ja<br />
kaavanlaatijan vastineet<br />
Tonttijakoyhdistelmä
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Asemakaavaselostus IV<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Augustinrannan rakennetun ympäristön selvitys, Tolkkisten höyrysaha,<br />
sellutehdas, suursaha, satama ja yhdyskunta, FCG Finnish Consulting<br />
Group Oy, 2012<br />
Augustinrannan yrityspuiston maankäytön yleissuunnitelma<br />
FCG Finnish Consulting Group Oy, 2010<br />
Arvio betonimurskeen ympäristökelpoisuudesta maanrakentamiseen<br />
Golder Associates Oy, 28.9.2010<br />
Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, inventointiraportti<br />
Henrik Wager 28.2.1997<br />
Kantavien rakenteiden korjattavuusselvitys<br />
Vahanen Oy, 14.12.2010<br />
Lisätutkimusraportti: Tolkkisten vanha sellutehdas,<br />
Golder Associates Oy, 23.9.2010<br />
Luontoselvitys /<strong>Porvoo</strong>n keskeisten alueiden osayleiskaava<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, 31.1.2002<br />
Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi<br />
Golder Associates Oy, tekeillä<br />
Tutkimusraportti: Tolkkinen, ympäristövastuut<br />
Ramboll, 16.6.2009<br />
Tutkimusselostus: Rajattu haitta-ainetutkimus, Tolkkisten sulfiittiselluloosatehdas<br />
Vahanen Oy, 26.10.2010<br />
Tutkimusraportti: Tolkkisten entinen sellutehdas<br />
Golder Associates Oy, 28.6.2010<br />
Tutkimusseloste (TT86): Tolkkisten sulfiittisellutehdas Laboratoriotutkimukset<br />
Vahanen Oy, 25.10.2010<br />
Vanhan selluloosatehtaan uudelleenkäyttö, konseptisuunnitelma<br />
Vahanen Oy 23.12.2010<br />
Vierastalojen korjattavuusselvitys<br />
Vahanen Oy, 13.12.2010<br />
Ympäristölupapäätös, Tolkkisten biovoimalaitos (ESA-<br />
VI/622/04.08/2010)<br />
Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12.5.2011
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 1 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT<br />
1.1 Tunnistetiedot<br />
638 PORVOON KAUPUNKI<br />
TOLKKINEN<br />
AUGUSTINRANNAN YRITYSPUISTO (AK 458)<br />
ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS<br />
Asemakaavan muutos koskee: Tolkkisten asemakaavan korttelia 1220 sekä<br />
katu- ja puistoaluetta.<br />
Asemakaavan laajennus koskee tiloja: 638-469-7-29 ja<br />
638-469-7-31 sekä osaa tilasta 638-469-19-32 ja yleisen tien aluetta<br />
638-895-2-5.<br />
Asemakaavan laajennuksella ja muutoksella muodostuu: Korttelit 3800<br />
ja 3801, erityisaluetta, katualuetta, liikennealuetta ja vesialuetta kaupunginosassa<br />
35.<br />
Suunnitteluorganisaatio<br />
Augustinrannan yrityspuiston asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatii<br />
FCG Finnish Consulting Group Oy yhteistyössä <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kanssa.<br />
Kaavoitustyötä ohjaa <strong>Porvoo</strong>n kaupungin edustajana Hilkka Jokela.<br />
FCG<br />
Kaavoitus:<br />
ATK-toteutus:<br />
Liikenne:<br />
Anssi Savisalo, arkkitehti SAFA YKS-299<br />
(vastaava kaavan laatija)<br />
Sampo Perttula, arkkitehti<br />
Emma Kaitaa, arkkitehti SAFA<br />
Aila Harmaajärvi, suunnitteluavustaja<br />
Eeva Rapola, maisema-arkkitehti MARK<br />
Mika Tuominen, tekn. kand.<br />
1.2 Kaava-alueen sijainti<br />
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus<br />
Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Augustinrannan yrityspuiston<br />
alueelle <strong>Porvoo</strong>n Tolkkisissa. Suunnittelualue sijaitsee noin 9 km <strong>Porvoo</strong>n keskustasta<br />
lounaaseen. Suunnittelualueella sijaitsevat Stora Enso Oyj:n entinen<br />
saha-alue ja <strong>Porvoo</strong>n Energian voimalaitosalue. Suunnittelualueen pinta-ala<br />
on noin 77 ha, josta maa-aluetta on noin 55 ha ja vesialuetta 22 ha.<br />
Kaavan nimi on Augustinrannan yrityspuisto. Asemakaavalla ja asemakaavan<br />
muutoksella on tarkoitus kehittää alueesta merellistä sijaintiaan hyödyntävä<br />
monipuolinen ja korkeatasoinen yritysalue, johon liittyy satama- ja telakkatoimintoja.<br />
Suunnittelun tavoite on sovittaa yhteen alueelle jo asettuneiden toimijoiden<br />
toiminnat sekä varautua uusiin toimijoihin siten, että asemakaavalla luodaan<br />
tarkoituksenmukainen korttelirakenne, katuverkosto, kevyen liikenteen yhteydet<br />
ja toimintaa palveleva kunnallistekninen verkosto. Asemakaavalla<br />
varmistetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilyminen sovittamal-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 2 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
1.4 Kaavaprosessin vaiheet<br />
la täydennysrakentaminen yhteen alueen vanhan miljöön kanssa. Samalla<br />
luodaan alueelle omaleimainen identiteetti.<br />
Myös <strong>Porvoo</strong>n Energia uudistaa toimintaansa alueella uuden kaukolämpövoimalaitoksen<br />
rakentamisen myötä. Ympäristölupa kaukolämpövoimalaitokselle<br />
on myönnetty 12.5.2011 ja rakennuslupa 31.5.2011. Voimala-alueelle on<br />
suunniteltu myös kaukolämpöä palvelevia aurinkokeräimiä.<br />
Augustinrannan yrityspuiston asemakaavan ja asemakaavan muutoksen<br />
suunnitteluprosessissa on ollut seuraavia vaiheita:<br />
• Asemakaavatyöstä ilmoitettiin <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kaavoituskatsauksessa<br />
5.3.2010.<br />
• Kaupunginhallitus päätti kaavatyön käynnistämisestä 1.11.2010.<br />
• Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 17.3.2011.<br />
• Osallistumis- ja arviointi asetettiin nähtäville 27.2.2012.<br />
• Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluaineisto (luonnos)<br />
oli nähtävillä 29.2.–30.3.2012 välisenä aikana.<br />
•<br />
1.5 Asemakaava<br />
Työn tarkoituksena on laatia asemakaava Augustinrannan yrityspuiston alueelle.<br />
Suunnittelun tavoitteena on kehittää alueesta merellistä sijaintiaan hyödyntävä<br />
monipuolinen ja korkeatasoinen yritysalue, johon liittyy satama- ja<br />
telakkatoimintoja. Augustinrannan yrityspuiston maankäytön yleissuunnitelma<br />
sekä vanhan sellutehtaan kehittämissuunnitelma ovat lähtökohtana alueen<br />
suunnittelulle. <strong>Porvoo</strong>n Energia on rakentanut alueelle uuden pääasiassa puuhaketta<br />
hyödyntävän kaukolämpövoimalaitoksen, jonka yhteyteen tutkitaan<br />
myös aurinkokeräimien sijoittamista. Asemakaavatyön yhteydessä suunnitellaan<br />
myös alueen kunnallistekniikka.<br />
Asemakaavaa laadittaessa huomioidaan sen sijainti Tolkkisten kylätaajamassa<br />
lähellä asutusta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 3 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
2 LÄHTÖKOHDAT<br />
2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
2.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />
Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Augustinrannan yrityspuiston<br />
alueelle <strong>Porvoo</strong>n Tolkkisissa. Suunnittelualue sijaitsee noin 9 km <strong>Porvoo</strong>n keskustasta<br />
lounaaseen. Suunnittelualueella sijaitsevat Stora Enso Oyj:n entinen<br />
saha-alue ja <strong>Porvoo</strong>n Energian voimalaitosalue. Suunnittelualueen pinta-ala<br />
on noin 77 ha, josta maa-aluetta on noin 55 ha ja vesialuetta 22 ha.<br />
Alueella on teollisuus- ja varastorakennuksia sekä satamalaitteita. Suunnittelualueelle<br />
sijoittuu myös <strong>Porvoo</strong>n Energian kaukolämpövoimalaitos. Alue on<br />
sen teollisuushistorian vuoksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.<br />
Suunnittelualue sijoittuu Tolkkisten kylätaajamaan, jonka asutusta ulottuu aivan<br />
alueen itäpuolelle. Myös kyläasutus lahden toisella puolella Sillvikissä on<br />
lähellä.<br />
Kuva 1. Ilmakuva alueesta vuodelta 1997.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 4 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
2.1.2 Luonnonympäristö<br />
Luonnonolot<br />
Suunnittelualue on ihmisen muokkaamaa teollisuus- ja satamatoimintojen<br />
aluetta. Alue on osittain vanhaa täytettyä merenpohjaa ja paikoitellen korkeustasoltaan<br />
hyvinkin matalaa. Alueelta on todettu aikaisemman toiminnan<br />
jäänteenä pilaantuneita maita.<br />
Maisemakuva<br />
Suunnittelualue sijaitsee Tolkkisissa, Emäsaloon johtavan tien varrella. Alueen<br />
lähiympäristö on kulttuurivaikutteista. Suunnittelualue sijoittuu Tolkkisten kylätaajamaan,<br />
jonka asutusta ulottuu aivan alueen itäpuolelle. Tolkkinen on alkujaan<br />
tehtaan ympärille syntynyt työläiskylä. Myös naapurusto lahden toisella<br />
puolella Silvikissä on lähellä. Lähialueet koostuvat pääasiassa omakotitalorakentamisesta<br />
ja niiden pihapiireistä sekä Sillvikin loma-asutuksesta.<br />
Alueen eteläpuolella on luonnontilaisia metsäalueita, joita halkovat kunnallistekniset<br />
verkostot. Suunnittelualueen länsiosan vesialueet ovat osa Sillvikin<br />
lahtea, joka liittyy laajemmin Svartbäckfjärdenin kautta Suomenlahteen.<br />
Vesistöt ja vesitalous<br />
Asemakaava-alueeseen kuuluu noin 22 ha Sillvikin vesialuetta.<br />
2.1.3 Rakennettu ympäristö<br />
Väestön rakenne ja kehitys<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungissa on noin 48 800 asukasta (lähde: Väestörekisterikeskus,<br />
tilanne 31.1.2011). Väkiluku on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana (vuonna<br />
2000 asukasluku oli n. 45 000 ja vuonna 2005 n. 47 000 asukasta). <strong>Porvoo</strong>n<br />
seudulla suurimmat ikäluokat sijoittuvat tasaisesti työikäisiin ikävälille<br />
40–64. Myös 15–19-vuotiaita on suhteellisen paljon (Lähde: Uudenmaanliiton<br />
tietopalvelu, tilanne 17.12.2010, http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi,<br />
28.3.2011). Tilastokeskus ennustaa <strong>Porvoo</strong>n seudun väestömäärän kasvavan<br />
edelleen tasaisesti.<br />
Kielisuhteiltaan kaupunki on kaksikielinen, suomenkielisten osuus väestöstä<br />
on 65 %, ruotsinkielisten osuus on 31,5 % ja muunkielisiä on 3,5 % (lähde:<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin internet-sivut, www.porvoo.fi, 28.3.2011).<br />
Yhdyskuntarakenne<br />
Suunnittelualue sijaitsee noin 9 km <strong>Porvoo</strong>n keskustasta lounaaseen Tolkkisissa,<br />
Emäsaloon johtavan tien varrella. Alueella on teollisuus- ja varastorakennuksia<br />
sekä satamalaitteita. Suunnittelualueelle sijoittuu myös <strong>Porvoo</strong>n<br />
Energian kaukolämpövoimalaitos.<br />
Taajamakuva, asuminen ja palvelut<br />
Suunnittelualueella ei ole asumista, vaan se on pääosin teollisuuden käytössä.<br />
Kaksi koulua: Tolkis skola ja Tolkkisten koulu, monitoimitalo ja palovarikko sijaitsevat<br />
suunnittelualueen pohjoispuolella ja Tolkkisten päiväkoti alueen itäpuolella.<br />
<strong>Porvoo</strong>n ydinkeskustan monipuoliset palvelut sijaitsevat noin 9 kilometrin<br />
päässä.<br />
Työpaikat, elinkeinotoiminta<br />
Suunnittelualue on pääosin teollisuuden työpaikka-aluetta. Alueella on teollisuus-<br />
ja varastorakennuksia sekä satamalaitteita ja kaukolämpövoimalaitos.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 5 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
Virkistys<br />
Suunnittelualueella ei ole virkistysalueita.<br />
Liikenne<br />
Suunnittelualuetta sivuaa <strong>Porvoo</strong>sta Emäsaloon johtava Tolkkistentie, yhdystie<br />
1543. Vesialueella on vesiliikennettä ja vesialueella sijaitsee Itämerelle<br />
johtava seitsemänmetrinen syväväylä.<br />
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot<br />
Alueen rakennuskanta koostuu pääosin teollisuus- ja varastotilasta sekä satama-alueesta<br />
laitteineen. Alueella sijaitsee August Eklöf Oy:n vanha sellutehdas,<br />
joka on kulttuurihistoriallisesti arvokasta tehdasmiljöötä. Tolkkisten<br />
teollisuusympäristö lukeutuu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin<br />
(Uudenmaan Kulttuuriympäristöt 2012). Alueen rakennuskannasta on<br />
laadittu rakennushistorialliset selvitykset vuonna 2007 ( Enso Oy:n rakennuskannan<br />
inventointi, inventointiraportti 28.2.1997, Henrik Wager) ja vuonna<br />
2012 (Augustinrannan rakennetun ympäristön selvitys, Tolkkisten höyrysaha,<br />
sellutehdas, suursaha, satama ja yhdyskunta, FCG Finnish Consulting Group<br />
Oy, Jari Heiskanen, 1.4.2012).<br />
Tekninen huolto<br />
Suunnittelualueen itäosassa kulkee 110 kV avojohto sekä 20 kV:n ilmajohtoja.<br />
Muutoin keskijänniteverkko on toteutettu pääosin maakaapelina.<br />
Kaukolämmön runkolinja kulkee alueen itäreunassa. Saha-alueen rakennukset<br />
eivät ole kaukolämmön piirissä.<br />
Vesi- ja viemärijohdot tulevat suunnittelualueelle Tolkkistentien itäpuolella sijaitsevalta<br />
Koddervikin pumppaamolta. Alueella on sahan toiminnan ajoilta<br />
oma sisäinen sähkö- ja vesijohtojen verkosto.<br />
Liite 2 Kunnallistekniset verkostot<br />
Erityistoiminnat<br />
Alueen itälaidalla sijaitsee pohjois-etelä-suuntainen suurjännitelinja (110kV).<br />
Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Stora Enson Tolkkisten makeaveden allas<br />
(kiinteistötunnus 638-469-19-32), joka kattaa noin 29 ha pinta-alan. Allas<br />
on perustettu rakentamalla Maavallintie erottamaan Silvikin ja makeaveden<br />
altaan. Allasta ylläpidetään altaan koilliskulmassa sijaitsevalla pumpulla. Luoteiskulmassa<br />
sijaitseva pumppu ei ole toimintakunnossa. <strong>Porvoo</strong>n Energia<br />
käyttää altaan vettä jäähdytys- ja sprinklerivedeksi. <strong>Porvoo</strong>n Energian alustavissa<br />
suunnitelmissa on siirtyä tulevaisuudessa hyödyntämään merivettä<br />
jäähdytys- ja sprinklerivetenä.<br />
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt<br />
Alueella on pilaantuneita maita. Tolkkisten sulfiittiselluloosatehtaassa on<br />
20.10.2010 (Vahanen) tehdyn selvityksen mukaan mm. asbestia. Sellutehtaan<br />
osalta on laadittu useita tutkimuksia vuosien 2009 ja 2011 välillä:<br />
- Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi<br />
(Golder Associates Oy, 2011)<br />
- Tutkimusselostus, Rajattu haitta-ainetutkimus, Tolkkisten sulfiittiselluloosatehdas<br />
(Vahanen Oy, 26.10.2010)<br />
- Raportti, Tolkkisten vanha sulfiittiselluloosatehdas, Rakennetutkimuksia<br />
(Vahanen Oy, 24.10.2010)<br />
- Arvio betonimurskeen ympäristökelpoisuudesta maanrakentamisen<br />
(Golder Associates Oy, 28.9.2010)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 6 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
- Lisätutkimusraportti, Tolkkisten vanha sellutehdas (Golder Associates<br />
Oy, 23.9.2010)<br />
- Tutkimusraportti, Tolkkisten entinen sellutehdas (Golder Associates<br />
Oy, 28.6.2010)<br />
- Tutkimusraportti, Tolkkinen, ympäristövastuut (Ramboll,<br />
16.6.2009)<br />
<strong>Porvoo</strong>n Energian alueelta on ollut käytettävissä seuraavat tutkimukset:<br />
- Ympärisötekninen perusselvitys, Tolkkisten voimalaitos, Augustinranta,<br />
Tolkkinen, <strong>Porvoo</strong> (Insinööritoimisto Pohjatekniikka<br />
Oy, 2.2.2011) (Tästä otettu pisteitä liitteeseenkin)<br />
- <strong>Porvoo</strong>n Tolkkisten tehdasalue, Maaperätutkimus merivesipumppaamon<br />
rakennusalueella (Ramboll, 15.6.2012)<br />
Lisäksi alueelta on laadittu Enso Oy:n rakennuskannan inventointi (1997) sekä<br />
selvitys Tolkkisten tehtaan vierastalon korjattavuudesta (2010).<br />
Tolkkisten saha-alueella tehtyjen maaperätutkimusten perusteella alueen<br />
maaperässä todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei ole välitöntä kunnostamistarvetta<br />
alueen pysyessä teollisessa käytössä. Mikäli kiinteistön alueella<br />
maankäyttö muuttuu herkemmäksi, on todetuista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvia<br />
riskejä arvioitava uudestaan ja alueen kunnostustarve tulee määrittää<br />
tarkennetun riskinarvion perusteella. Tällaisia maankäytön muutoksia ovat<br />
esimerkiksi uusien asuinrakennusten rakentaminen tai nykyisten rakennusten<br />
muuttaminen asuinkäyttöön.<br />
Liite 7<br />
Yhteenvetokartta alueelta laadituista selvityksistä<br />
2.1.4 Maanomistus<br />
Sosiaalinen ympäristö<br />
Asemakaava-alue sijaitsee <strong>Porvoo</strong>n kaupungin Tolkkisissa. Alueen läheisyydessä<br />
on pientalovaltaista asutusta, jonka sosiaalinen ympäristö muodostuu<br />
alueen asukkaista. Suunnittelualue on pääosin teollisuuden käytössä, jolloin<br />
sen sosiaalinen ympäristö perustuu asiakkuuksiin ja työpaikkaympäristöihin.<br />
Suunnittelualue on Stora Enso Oyj:n, <strong>Porvoo</strong>n Energia –yhtiöiden, Port of<br />
Tolkkinen Oy:n, Kiinteistö Oy Tolkkistentie 773:n (<strong>Porvoo</strong>n Telakka Oy), Metallverkstad<br />
Tom Nyberg Ky:n, Kiinteistö Oy Mustijoki keskusta 10 ja yksityisten<br />
omistuksessa. Kaupunki omistaa August Eklöfintien ja Tolkkistentien liittymäalueen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 7 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
2.2 Suunnittelutilanne<br />
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
Maakuntakaava<br />
Suunnittelualueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on<br />
vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010.<br />
Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi<br />
(T) ja satama-alueeksi (LS). Vanha sellutehdas ympäristöineen on osoitettu<br />
kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi<br />
(ma/v), joka on valtakunnallisesti merkittävä. Suunnittelualueelle johtaa laivaväylä.<br />
Lisäksi suunnittelualueen itäreunaan on esitetty varaus uudelle yhdys-<br />
tai sivuradalle sekä voimajohdolle. Suunnittelu-alueen lounaiskulma jää<br />
Kilpilahden teollisuusalueen konsultointivyöhykkeen (sev1) sisään.<br />
2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 4.3.2013.<br />
Suunnittelualueelle ei kohdistune vaihemaakuntakaavassa muutospaineita.<br />
Kuva 2.<br />
Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (ei mittakaavassa)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 8 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
Yleiskaava<br />
Suunnittelualueella on voimassa <strong>Porvoo</strong>n keskeisten alueiden osayleiskaava,<br />
joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2004 ja tullut voimaan<br />
24.5.2006.<br />
Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi<br />
(T), satama-alueeksi (LS) ja energiahuollon alueeksi (EN). Tolkkistentiehen<br />
rajoittuu pieni lähipalvelujen alue (PL). Vanha sellutehdas ympäristöineen on<br />
osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Suunnittelualueelle<br />
johtaa laivaväylä. Lisäksi suunnittelualueen itäreunaan on esitetty varaus rautatieyhteydelle<br />
(yhdysrata/sivurata/kaupunkirata) ja voimajohdolle sekä melualueen<br />
merkintä.<br />
Kuva 3.<br />
Ote osayleiskaavasta (ei mittakaavassa)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 9 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
Asemakaava<br />
Osassa suunnittelualuetta on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu rakennuskaavana<br />
24.11.1981 ja 20.6.1988.<br />
Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten<br />
korttelialueeksi (TTV), vesialueeksi (Ve 1), joka on säilytettävä<br />
vesialueena ja jolla sallitaan puun varastointi ja puunkäsittelylaitteistojen<br />
sekä satama-toimintojen kannalta tarpeellisten laitteistojen rakentaminen<br />
sekä vesialueeksi (Ve 2), joka on säilytettävä vesialueena ja jonne<br />
saa rakentaa satamatoiminnan kannalta välttämättömiä laituri- ym. rakennuksia<br />
ja rakenteita.<br />
Kuva 4.<br />
Ote muutettavasta asemakaavasta (ei mittakaavassa)<br />
Korttelin tehokkuusluku on e=0.25 ja rakennusten enimmäiskerroslukumäärä<br />
kolme (III). Tehdasrakennusten enimmäiskerroslukumääräksi on erikseen<br />
merkitty viisi (V). Korttelialueen itäreunassa sijaitseva voimansiirtoalue (VS)<br />
liittyy ohjeelliseen muuntamoalueeseen (VM).<br />
Lisäksi asemakaavassa on annettu määräykset mm. alueelle rakennettavien<br />
rakennusten korkeudesta, puuistutuksista, luonnonvaraisena säilytettävän
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 10 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
tontin osan pinta-alasta (20 %) ja alueelle sijoitettavien laitosten ympäristöhaitoista.<br />
Suunnittelualue rajautuu etelässä katualueeseen (Merilinja) sekä<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin omistuksessa olevaan satama-alueeksi (LS) asemakaavoitettuun<br />
alueeseen.<br />
Rakennusjärjestys<br />
Kaupunginvaltuusto hyväksyi <strong>Porvoo</strong>n kaupungin rakennusjärjestyksen<br />
12.12.2007. Rakennusjärjestys tuli voimaan 20.2.2008. Rakennusjärjestystä<br />
noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin<br />
määrää.<br />
Pohjakartta<br />
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen<br />
vaatimukset.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 11 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve<br />
Augustinrannan asemakaavan muutos käsittää 24.11.1981 vahvistetun rakennuskaavan<br />
korttelin 1220. Alue on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten<br />
korttelialuetta (TTV) ja vesialuetta. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan<br />
alueella toimivien yritysten toimintaedellytysten jatkuminen sekä<br />
alueen kehittäminen.<br />
Asemakaavan laajennus käsittää tilat 638-469-7-29 ja 638-469-7-31 sekä<br />
osaa tilasta 638-469-19-32 ja yleisen tien aluetta 638-895-2-5.<br />
Tolkkisten Sahan toiminnan loputtua Enso Oyj on hakenut alueelle ja sen mittavalle<br />
rakennuskannalle uutta käyttöä. Alueen tulevan käytön pohjaksi on<br />
laadittu yleissuunnitelma yhteistyössä <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kanssa, jossa Augustinrannan<br />
yrityspuistoksi nimettyä aluetta kehitetään monipuoliseksi yritysalueeksi,<br />
johon liittyy satama- ja telakkatoimintoja.<br />
Asemakaavatyöllä pyritään säilyttämään alueen keskellä sijaitseva vanha ja<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokas teollisuusmiljöö. Lisäksi kehitetään satamaa ja<br />
siihen liittyviä toimintoja. Täydennysrakentaminen on tarkoitus sovittaa yhteen<br />
alueen vanhan miljöön kanssa.<br />
Asemakaavan avulla edistetään työpaikkojen syntymistä ja alueen aikaisempaa<br />
aktiivisempaa käyttämistä. Erilaisten toimintojen sijoittelussa huomioidaan<br />
myös kyläasutuksen läheisyys.<br />
3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset<br />
Kaupunginhallitus on 1.11.2010 (§ 394) päättänyt käynnistää asemakaavan<br />
muuttamisen Tolkkisten sahan ja siihen liittyvillä alueilla. Kaupunginhallitus<br />
päätti myös, että kaavoituksen käynnistymiseen liittyy erillinen käynnistämissopimus,<br />
jossa sovitaan kaavatyön tavoitteet ja aikataulu ja kaavoituksesta<br />
aiheutuvien kustannusten jakautuminen. Samalla päätettiin myös, että laadittavaan<br />
asemakaavamuutokseen liitetään tarvittaessa maankäyttösopimukset,<br />
joissa sovitaan asemakaavan toteuttamiseen liittyvien kustannusten korvaamisesta.<br />
Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksesta on päätetty Kaupunkikehityslautakunnan<br />
kokouksessa 3.5.2011 (§ 6).<br />
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö<br />
3.3.1 Osalliset<br />
Suunnittelualue on yksityisten omistuksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa<br />
on lueteltu osallisina olevat tahot.<br />
Liite 6<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
3.3.2 Vireilletulo<br />
Asemakaavatyöstä on ilmoitettu <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kaavoituskatsauksessa<br />
5.3.2010.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 12 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu osallistumisen ja vuorovaikutuksen<br />
järjestäminen. Kaavaluonnoksesta pidetään yleisötilaisuus nähtävilläoloajan<br />
alussa.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely<br />
(MRL 63 §). Siinä on lisäksi kuvattu mm. suunnittelun kohde,<br />
kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä<br />
osalliset, joita suunnittelu koskee.<br />
Augustinrannan yrityspuiston asemakaavan ja asemakaavan muutoksen viranomaisneuvottelu<br />
käytiin 17.3.2011. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi<br />
mm. suunnittelun lähtötiedot, suunnittelutilanne, alustavat tavoitteet sekä<br />
hankkeen aikataulu.<br />
Valmisteluvaiheen jälkeen pidettiin viranomaisten työneuvottelu 11.2.2013,<br />
jossa käytiin läpi kaavaehdotuksen valmistelutilanne.<br />
Asemakaavaluonnoksesta on käyty keskusteluja alueen maanomistajien kanssa<br />
suunnitteluprosessin kuluessa.<br />
Valmisteluvaiheen kuuleminen<br />
Asemakaavan valmisteluaineisto eli kaavaluonnos asetettiin osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelman mukaisesti nähtäville (MRL 62 § ja MRA 30 §) 29.2.–<br />
30.3.2012 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana järjestettiin<br />
osallisille kaavoittajan vastaanotto 13.3.2012. Lisäksi luonnoksen<br />
nähtävilläolon aikana pidettiin työkokous alueen maanomistajien ja kaupungin<br />
välillä.<br />
Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot viranomaisilta<br />
ja yhteistyötahoilta. Valmisteluvaiheen kuulemisessa saatiin 12 lausuntoa<br />
ja kuusi osallisen mielipidettä.<br />
Lausunto saatiin seuraavilta tahoilta:<br />
<br />
<br />
Viranomaistahot (Uudenmaan liitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto<br />
(Tukes), Uudenmaan ELY-keskus, <strong>Porvoo</strong>n museo, Liikennevirasto, Itä-<br />
Uudenmaan pelastuslaitos, <strong>Porvoo</strong>n vesi<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin yksiköt: Kuntatekniikka, Kaupunkimittausyksikkö,<br />
Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Terveydensuojelu.<br />
Palautteessa korostuivat seuraavat näkökulmat: tonttien rakennusoikeudet,<br />
liikennejärjestelyt ja kunnallistekninen verkosto, hulevesien hallinta, ympäristöhaittojen<br />
minimointi ja rakennetun kulttuuriympäristön käsittely.<br />
Asemakaavaluonnoksesta työstetään saadun palautteen perusteella kaavaehdotus.<br />
Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n<br />
(MRA 27§) mukaisesti. Osallisilla on mahdollista esittää muistutuksia ja kaavaehdotuksesta<br />
pyydetään viranomaisten ja kunnan hallintokuntien lausunnot.<br />
Kaavaehdotuksesta järjestetään tarvittaessa asukastilaisuus.<br />
Ehdotusta tarkistetaan tarpeen mukaan saadun palautteen perusteella. Mikäli<br />
kaava-asiakirjoihin tehtävät muutokset ovat vähäisiä, käynnistyy asemakaavan<br />
hyväksymiskäsittely. Lopullisen asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 13 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
Liite 6<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
3.4 Asemakaavan tavoitteet<br />
3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet<br />
Kaupungin asettamat tavoitteet<br />
Tolkkisten sahan toiminnan loputtua kaupunki päätti asemakaavan muutoksen<br />
tekemisestä alueen kehittämiseksi. Kaupungin tavoitteena on ollut alusta<br />
lähtien, että alue säilyisi työpaikka-alueena, ja että sahan myötä menetetyille<br />
työpaikoille luodaan korvaavia työpaikkoja.<br />
Kaupungin näkemys on, että rannikolla olevat alueet, joille on olemassa syvä<br />
meritie ja yhteys merelle ovat satamatoimintojen aluetta, ja alueen muukin<br />
toiminta on lähtökohtaisesti sellaista, joka pystyy hyödyntämään satamaa.<br />
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet<br />
Yleiskaava toimii ohjeena asemakaavaa laadittaessa: asemakaavassa otetaan<br />
huomioon syväväylä, oleva teollisuusalue, kyläasutus Tolkkisissa ja Sillvikissä<br />
(melu). Yleiskaavassa on myös teollisuusraidevaraus alueelle. Kilpilahden suojavyöhyke<br />
sev-1 viistää suunnittelualueen etelänurkkaa. Asemakaavatyössä<br />
tulee ottaa huomioon myös huomioon Kilpilahden suojavyöhykkeen ja Gasumin<br />
kaasusatamahankkeen mahdolliset yhteisvaikutukset.<br />
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet<br />
Asemakaavan tavoitteena on tarkoituksenmukainen korttelirakenne, toimiva<br />
katuverkko, terveellinen ja turvallinen ympäristö ja lähellä olevaan kyläasutukseen<br />
sopivat toiminnot. Rakennetun ympäristön kannalta tavoitteena on,<br />
että vanhan sellutehtaan historiallinen ympäristö säilyy ja tuo koko alueelle<br />
historiallista syvyyttä.<br />
3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen<br />
Osallisten tavoitteet ja asemakaavan laadulliset tavoitteet<br />
Maanomistajien tavoitteita on tarkennettu kaavatyön aikana pidettyjen työneuvotteluiden<br />
perusteella.<br />
Muut tavoitteet<br />
Pelastuslaitos esitti aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, että alueen kehittämisessä<br />
on luotava alueelle selkeä katuverkosto ja osoitteisto, jotta tarvittaessa<br />
perille on helppo löytää. Alueella tarvitaan paloposteja.<br />
3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset<br />
3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta<br />
Suunnittelutyön alussa alueelle laadittiin kaksi alustavaa asemakaavaluonnosta,<br />
jotka pohjautuvat nykyiseen asemakaavaan ja esille tulleisiin kaupungin ja<br />
maanomistajien tavoitteisiin. Vaihtoehtojen eroavaisuudet olivat lähinnä alueen<br />
sisäisessä katuverkossa sekä korttelialueiden muotoiluissa. Keskustelussa<br />
kiinnitettiin huomiota alueen katuverkon jäsentämisen ohella mm. eteläisen<br />
uuden T-korttelialueen laajuuteen ja vesialuetta koskevaan kaavamääräykseen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 14 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
Vaihtoehdoista käytiin keskusteluja <strong>Porvoo</strong>n kaupungin ja maanomistajien välillä<br />
ja niiden avulla tarkennettiin maanomistajien tavoitteita.<br />
Kuvat 5 ja 6.<br />
Työn alussa laadittiin kaksi alustavaa luonnosvaihtoehtoa,<br />
joiden pohjalta alueen maankäytön tavoitteita tarkennettiin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 15 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
4.1 Kaavan rakenne<br />
Augustinrannan yrityspuiston asemakaava mahdollistaa alueen teollisuus- ja varastotoimintojen,<br />
satama- ja telakkatoimintojen sekä energianhuollon toimintojen<br />
laajentamisen ja kehittämisen sekä uusien nykyiseen toimintaan kytkeytyvien<br />
toimintojen sijoittumisen. Kaavaratkaisu jäsentyy kolmeksi satama-alueen (LS,<br />
LV), teollisuus- ja varastoalueen (T) sekä energianhuollon alueen (EN) muodostamaksi<br />
vyöhykkeeksi. Alueen eteläosaan on osoitettu laaja suojaviheralue (EV)<br />
satama- ja teollisuustoimintojen ja itäpuolisen asuinalueen väliselle alueelle. Suojaviheralueen<br />
pohjoispuolella on palvelurakennusten alue (P).<br />
Katuverkon osalta kaava perustuu alueelle vakiintuneeseen liikenneverkkoon,<br />
jota on tarvittavilta osin täydennetty. Uutena katuna on osoitettu Tolkkisten<br />
Satamatie.<br />
Liite 4<br />
Pienennös asemakaavasta<br />
4.1.1 Mitoitus<br />
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 77 ha, josta maa-aluetta on noin 55 ha<br />
ja vesialuetta 22 ha. Liitteessä 1 on esitetty eri osa-alueiden pinta-alat ja rakennusoikeuden<br />
määrä.<br />
Liite 1<br />
Mitoitustietoja<br />
4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen<br />
Kaava-alue sijaitsee <strong>Porvoo</strong>n kaupungissa Tolkkisten alueella. Kaava-alueen<br />
ympäristö on pääosin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. Rakentamistapaa<br />
ja ympäristön käsittelyä ohjataan mm. kulttuuriarvoja ja pihojen käsittelyä<br />
koskevin kaavamääräyksin.<br />
Maakuntakaavassa ja yleiskaavassa esitetty raideyhteys on säilytetty asemakaavassa<br />
korttelialueiden sisällä rasitealueena, jottei mahdollisen yhteyden<br />
toteutumiselle ole tulevaisuudessa esteitä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 16 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
4.3 Aluevaraukset<br />
4.3.1 Korttelialueet, satama-alue<br />
P<br />
PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE<br />
P-korttelialuetta koskevat yleiset määräykset:<br />
Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta tukeva asuminen olemassa<br />
olevissa asuintiloissa.<br />
P-alueen autopaikkavaatimus:<br />
1 ap / 60 k-m2.<br />
Palvelurakennusten korttelialueena on osoitettu kortteli 3801. Korttelialueella<br />
sijaitseva vanha osuuskaupan rakennus on osoitettu suojeltavaksi (sr-1). Lisäksi<br />
alueelle on osoitettu uudisrakennuksen rakennusala su Rakennusoikeus<br />
on osoitettu tehokkuusluvulla e= 0,25.<br />
T<br />
TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE<br />
T-korttelialueita koskevat yleiset määräykset:<br />
Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia toimisto-<br />
, näyttely- ym. tiloja.<br />
Osaa T-korttelialueista koskevat täydentävät määräykset:<br />
/ saa: Korttelialueella on harjoitettu maaperää mahdollisesti pilaavaa<br />
toimintaa. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantuneet<br />
alueet kunnostettava ennen rakennustöihin ryhtymistä.<br />
/s: Ympäristön oleelliset piirteet säilytetään.<br />
T-alueiden autopaikkavaatimus:<br />
1 ap / 100 k-m2 teollisuustilaa<br />
1 ap / 300 k-m2 varastotilaa<br />
1 ap / 50 k-m2 toimistotilaa<br />
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueina on osoitettu korttelin 3800<br />
tontit 2, 6, 7, 8 ja 9. Rakennusoikeus on osoitettu tonteilla 2,8 ja 9 tehokkuusluvulla<br />
ja tonteilla 6 ja 7 rakennusalakohtaisena rakennusoikeutena kerrosalaneliömetreinä.<br />
Korttelin 3800 tontille 9 on osoitettu maaston ohjeellinen<br />
korkeusasema. Tonteille 2, 6 ja 7 on osoitettu velvoite pilaantuneiden maiden<br />
selvityksestä ja kunnostamisesta (/saa). Enimmäiskerroslukumäärä korttelialueilla<br />
on pääsääntöisesti kaksi (II) lukuun ottamatta korttelin 3800 tonttia 9<br />
ja vanhan sellutehtaan korkeaa osaa tontilla 7, joissa kerrosluku on kolme<br />
(III).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 17 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
LS<br />
SATAMA-ALUE.<br />
LS-aluetta koskevat yleiset määräykset:<br />
Satama-alueet tulee toteuttaa siten ,että niistä muodostuu yhtenäinen<br />
kokonaisuus. Sataman suunnittelussa on turvattava<br />
rannan käyttömahdollisuus korttelin 3800 tontille 6. Korttelin ulkovarastointi<br />
on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai<br />
muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa tai<br />
häiritse ympäröivää asutusta<br />
LV<br />
VENESATAMA/ VENEVALKAMA<br />
LV-aluetta koskevat yleiset määräykset:<br />
Venesataman korttelialueelle (LV) voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta<br />
palvelevaa liikerakentamista enintään 50 % kokonaisrakennusoikeudesta.<br />
4.3.2 P-, T-, LS- ja LV-alueiden rakentamistapaa koskevat yleiset määräykset<br />
Rakentamistapa<br />
Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia toimisto-, näyttely ym.<br />
tiloja korkeintaan 20 % tontin toteutuneesta kokonaiskerrosneliömetrimäärästä.<br />
Alueen julkisivu Tolkkistentien suuntaan on toteutettava huoliteltuna ja istutettuna.<br />
Ulkovarastointiin käytettävät alueet tulee suojata suojaavalla aidalla.<br />
Korttelien ulkovarastointi on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta<br />
yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa tai häiritse ympäröivää<br />
asutusta.<br />
Alin rakentamiskorkeus: sokkelin korkeuden on oltava vähintään 0,5 m ympäröivästä<br />
maanpinnasta laskien. Kosteudelle alttiiden rakennusosien alin sallittu<br />
rakentamiskorkeus on N60 + 3,0 m.<br />
Melu ja pöly<br />
Korttelialueella sijaitsevien laitosten aiheuttama melutaso lähimmillä asumiseen<br />
käytettävillä alueilla ja hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa<br />
ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa<br />
(klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 45 dB.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 18 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
4.3.3 Katualueet, pysäköinti<br />
LT<br />
LPA<br />
YLEISEN TIEN ALUE<br />
AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE<br />
Osaa katualueesta (Tolkkisten satamatie) koskeva täydentävä määräys:<br />
/ saa: Korttelialueella on harjoitettu maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa.<br />
Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantuneet alueet kunnostettava<br />
ennen rakennustöihin ryhtymistä.<br />
Kaava-alueen itäreunalla sijaitseva Tolkkistentie on osoitettu yleisen tien alueena<br />
(LT). Kaava-alueen sisäiset katuyhteydet sekä Tolkkistentien liittymän<br />
muutoksille varattu liittymäalue tien itäpuolella on osoitettu katualueena.<br />
Palvelurakennusten korttelialueen yhteyteen on osoitettu autopaikkojen korttelialue<br />
(LPA).<br />
Osaa katualueesta (Tolkkisten Satamatie) koskee yleinen määräys maaperän<br />
pilaantuneisuudesta (/saa):<br />
Korttelialueella on harjoitettu maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa.<br />
Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantuneet alueet kunnostettava<br />
ennen rakennustöihin ryhtymistä.<br />
4.3.4 Erityisalueet, yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto<br />
ET YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN<br />
RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE.<br />
EN<br />
ENERGIAHUOLLON ALUE.<br />
EN-korttelialuetta koskevat täydentävät määräykset:<br />
/ saa: Korttelialueella on harjoitettu maaperää mahdollisesti pilaavaa<br />
toimintaa. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja<br />
pilaantuneet alueet kunnostettava ennen rakennustöihin ryhtymistä.<br />
EV, EV-1<br />
SUOJAVIHERALUE.<br />
EV-1 -aluetta koskevat yleiset määräykset:<br />
Suojaviheralueelle saadaan sijoittaa venesatamatoimintaan liittyviä<br />
rakenteita.<br />
Korttelin 3800 tontin 9 luoteiskulmaan sekä August Eklöfintien ja Tolkkistentien<br />
liittymän pohjoispuolelle on osoitettu korttelialuevaraukset pumppaamorakennukselle<br />
(ET).<br />
Energiahuollon korttelialueena (EN) on osoitettu korttelin 3800 tontti 5. Rakennusoikeus<br />
on osoitettu tehokkuusluvulla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 19 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
4.3.5 Muut alueet<br />
Tolkkistentien varteen kaava-alueen eteläosaan sekä kaava-alueen pohjoisosaan<br />
on merkitty suojaviheraluetta (EV).<br />
Kaava-alueen länsireunalle on osoitettu vesialuetta (W). Vesialueelle on<br />
osoitettu rannalle osa-aluevarauksella vesialueen osa, jolle saa sijoittaa kelluvia<br />
satamarakenteita (lsw) sekä vesialueena säilytettävä osa, jolle saa sijoittaa<br />
venelaitureita (lvw). Tolkkisten syväväylä on osoitettu kaavakartalla.<br />
4.3.6 Kunnallistekniikan järjestäminen alueelle<br />
Alueella sijaitseva <strong>Porvoo</strong>n Energian voimalaitos voi toimittaa kiinteistöille<br />
kaukolämpöä, höyryä sekä sähköä. Sijaintinsa vuoksi voimalaitoksen sähkön<br />
toimitusvarmuus on hyvä ja toimitusteho voi olla jopa 10 MW.<br />
Alueen vesijohto ja paineviemäri liittyvät kaupungin verkostoon August Eklöfin<br />
tien ja Tolkkisten tien risteysalueella sijaitsevassa pumppaamossa.<br />
Liite 8<br />
Tavoitteellinen vesihuollon verkosto<br />
4.3.7 Pilaantuneet maat<br />
Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu useassa eri vaiheessa laadituissa<br />
erillisselvityksissä, jotka on tuotu yhteen asemakaavan laatimisen yhteydessä.<br />
Keskusteluissa viranomaisten kanssa on todettu, että pistemäisin<br />
koekuopituksin ei ole voitu saada luotettavaa kokonaiskuvaa pilaantuneisuuden<br />
laajuudesta suunnittelualueella. Tämän vuoksi päädyttiin antamaan koko<br />
korttelia koskeva yleinen määräys /saa niille korttelialueille, joiden alueella on<br />
harjoitettu teollista toimintaa.<br />
Yleismääräys velvoittaa selvittämään maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden<br />
kunkin maaperään kajoavan rakennushankkeen yhteydessä ja sen vaikutusalueella.<br />
Pilaantuneet maiden käsittely tulee ajankohtaiseksi alueen toteutusvaiheessa.<br />
Tutkimattomat alueet<br />
Augustinrannan alueen rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen esimerkiksi<br />
toimistokäyttöön edellyttää vielä tutkimattomilla alueilla selvityksiä teollisuustoiminnan<br />
aiheuttamasta maaperän pilaantuneisuudesta.<br />
Alueelta purettavien rakennusten hyötykäyttö ja kaatopaikkakelpoisuudet on<br />
selvitettävä sekä huomioitava purkutyön yhteydessä syntyvät haitta-aineet,<br />
mm. asbestirakenteet.<br />
Alueilla missä käyttötarkoitus muuttuu herkemmäksi, on tehtävä kyseistä aluetta<br />
tai kiinteistöä koskeva pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi<br />
(maaperän ja rakenteita käsittävät pilaantuneisuusselvitykset).<br />
Tutkitut pilaantumattomiksi todetut alueet<br />
Koska maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien kynnys- tai ohjearvot eivät<br />
ylittyneet minkään tutkitun haitta-aineen osalta, voidaan kohteen maaperää<br />
kyseisellä alueella pitää pilaantumattomana.<br />
Tutkitut pilaantuneiksi todetut alueet
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 20 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
4.3.8 Muut ympäristöhäiriöt<br />
Ennen kaavamuutosprosessin alkua ja prosessin rinnalla on Augustinrannan<br />
alueella tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia.<br />
• Tolkkisten saha-alueella tehtyjen tutkimusten perusteella alueen maaperässä<br />
todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei ole välitöntä kunnostamistarvetta<br />
alueen pysyessä teollisessa käytössä. Mikäli kiinteistön alueella<br />
maankäyttö muuttuu herkemmäksi, esim. nykyisten rakennusten käyttötarkoitus<br />
muuttuu toimistokäyttöön on alueella todetuista haittaainepitoisuuksista<br />
aiheutuvia riskejä arvioitava uudelleen ja alueen maaperän<br />
pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarkistaa.<br />
• Mikäli kiinteistön alueella suoritetaan maanrakentamista tulee ennen sen<br />
aloittamista kyseisen alueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve<br />
selvittää.<br />
Kaavan yleismääräyksissä on otettu kantaa ympäristöhäiriöiden vähentämiseen.<br />
110 kV avojohto sekä muut alueella sijaitsevat johdot on merkitty asemakaavaan<br />
asianmukaisine suoja-alueineen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 21 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5 Kaavan vaikutukset<br />
5.1 Vaikutusten yhteenveto<br />
Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan<br />
suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § ja Maankäyttö- ja<br />
rakennusasetus 1 §). Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen<br />
eri vaiheissa. Arviointi raportoidaan kaavaselostuksessa.<br />
Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.:<br />
- alue- ja yhdyskuntarakenteeseen<br />
- liikenteeseen<br />
- yhdyskunta- ja energiatalouteen<br />
- luontoon ja luonnonvaroihin<br />
- maisemaan ja taajamakuvaan<br />
- kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön<br />
- ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön<br />
Tässä asemakaavatyössä vaikutuksia arvioitaessa painopistealueita<br />
ovat olleet:<br />
- yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys<br />
- terveellisyys, turvallisuus ja ympäristön viihtyisyys<br />
- kulttuuriperinnön vaaliminen<br />
- vaikutukset kylätaajamaan ja asutukseen<br />
Vaikutusten arviointia on tarkennettu ehdotusvaiheessa vastaamaan suunnitelmaan<br />
tehtyjä muutoksia.<br />
Taulukkotarkastelussa on osa-alueittain arvioitu Augustinrannan asemakaavaehdotuksen<br />
vaikutuksia. Tarkastelussa on käytetty seuraavaa arviointiluokitusta:<br />
0 ei vaikutusta nykytilanteeseen<br />
+ paranee vähäisesti nykytilanteesta<br />
++ paranee nykytilanteesta<br />
+++ paranee merkittävästi nykytilanteesta<br />
- huononee vähäisesti nykytilanteesta<br />
-- huononee nykytilanteesta<br />
--- huononee merkittävästi nykytilanteesta<br />
( ) suluissa oleva merkintä riippuu toteuttamisesta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 22 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
OSA-ALUE ARVIO PERUSTELU<br />
Ihmisen elinolot ja<br />
elinympäristö ++ alueen elävöityminen ja siistiytyminen, uudet työpaikat<br />
Maa- ja kallioperä,<br />
luonnonvarat - Maansiirtotyöt ja louhinta<br />
Vesi, ilmanlaatu ja<br />
pienilmasto -- Hulevesien käsittely, raskas liikenne, pölyäminen, tuulisuus<br />
Ilmasto<br />
- (+++) maantieliikenne, biovoimala, paikallinen energiantuotanto<br />
Kasvi- ja eläinlajit,<br />
luonnon<br />
monimuotoisuus<br />
0 (+) ei tiedossa olevia erityisiä luontoarvoja<br />
Alue- ja<br />
yhdyskuntarakenne + elävöityminen, historiallinen kyläyhteisö, palvelut<br />
Yhdyskunta- ja<br />
energiatalous +++ oleva yhdyskuntarakenne, biovoimala, olevat verkostot<br />
Liikenne ja<br />
liikkuminen - satama, päätie, bussiliikenne, Tolkkisten kylän läheisyys<br />
Kaupunkikuva ja<br />
maisema ++ elävöityminen, siistiytyminen, venesatama käyntikorttina<br />
Kulttuuriperintö<br />
ja rakennettu<br />
ympäristö<br />
++<br />
avainrakennusten ja –näkymien säilyminen<br />
5.1.1 Ihmisen elinolot ja elinympäristö<br />
Seuraavassa on perusteltu arvioinnin taustaa laajemmin osa-alueittain.<br />
Asemakaava edistää vajaakäytössä olevan teollisuus- ja varastoalueen elävöittämistä<br />
ja uuskäyttöä ja luo edellytykset monipuolisen työpaikka-alueen<br />
luomiselle.<br />
Asemakaava-alueen maaperää on osin pilaantunut, se sijaitsee Tolkkistentien<br />
liikennemelualueella ja Kilpilahden jalostamon sevesokonsultointivyöhykkeellä,<br />
eikä sitä siksi voida hyödyntää esim. asumiseen tai<br />
virkistykseen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 23 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5.1.2 Maa- ja kallioperä, luonnonvarat<br />
Alueen kehittyessä sen ympäristön ilmeen odotetaan siistiytyvän nykyisestä.<br />
Alueelle on tarkoitus saada sellaista liiketoimintaa, joka vähentää porvoolaisten<br />
työpaikkaliikennettä mm. pääkaupunkiseudulle. Näin kuntalaisille tarjoutuu<br />
aikaisempaa paremmat mahdollisuudet työskennellä oman kaupungin<br />
alueella.<br />
Sosiaalinen ympäristö tulee muodostumaan työpaikkojen toiminnasta ja niiden<br />
työntekijöiden ja asiakkaiden kanssakäymisestä alueella.<br />
Asemakaavan toteuttaminen edellyttää laajamittaisia maansiirtotöitä ja louhimistyötä<br />
suunnittelualueella. Korttelialueilla toteutettavien louhintatöiden<br />
tuottamaa kiviainesta voidaan käyttää ympäristön maanrakennustöissä, ja sillä<br />
voidaan korvata vastaavan laajuinen louhintatyö toisaalla. Alustavan laskelman<br />
mukaan louhinnan / kaivuutyön kokonaisvolyymi (pintamaat mukaan<br />
lukien) on noin 327 000 m3. Louhittavan alueen pinta-ala on noin 61 000m2<br />
ja louhinnan keskikorkeus 5.3m.<br />
Alueelle suunniteltu toiminta perustuu laiva- ja maantieliikenteeseen, mikä<br />
merkitsee tasaista öljynkulutusta. Alueen toteuttamisella ei ole tavanomaista<br />
rakentamista suurempaa vaikutuksia muihin luonnonvaroihin.<br />
5.1.3 Vesi, ilmanlaatu ja pienilmasto<br />
5.1.4 Ilmasto<br />
Asemakaavan toteuttaminen edellyttää laajoilla päällystetyillä alueilla syntyvien<br />
hulevesien käsittelyä ennen niiden johtamista mereen.<br />
Alueen toimintojen edellyttämä raskas liikenne merkitsee potentiaalisesti ilmanlaadun<br />
paikallista heikkenemistä. Koska alue sijaitsee hyvin tuulettuvalla<br />
ranta-alueella, vaikutus jäänee normaalitilanteessa vähäiseksi. Tilanteeseen ei<br />
ole odotettavissa muutosta aiempaan tilanteeseen verrattuna.<br />
Sataman toiminta saattaa tuottaa pölyämistä ympäristöluvan sallimissa puitteissa.<br />
Suuret rakennusmassat ja avoimet liikennealueet heikentävät paikallisesti<br />
pienilmastoa ja lisäävät tuulisuutta. Vaikutusta lieventävät istutukset korttelien<br />
sisällä ja ympäristössä.<br />
Autoliikenteeseen nojautuva teollinen toiminta on erittäin haastavaa toteuttaa<br />
hiilineutraalisti. Toisaalta alueen toteuttaminen vähentää työpaikkaliikennettä<br />
mm. pääkaupunkiseudulle. Sataman toiminnasta riippuen se voi osaltaan korvata<br />
maantiekuljetuksia laivaliikenteellä.<br />
Alueelle sijoittuva hakevoimala parantaa koko kaupungin tasolla merkittävästi<br />
kaupungin sähkön- ja lämmöntuotannon hiilitasetta.<br />
Paikallisessa mittakaavassa esitetyt laajat hallimaiset massat ovat potentiaalisesti<br />
hyvin valjastettavissa paikallisen energiantuotannon tarpeisiin (maalämpö,<br />
laajat kattopinnat aurinkosähkön ja –lämmön tuotantoon, pienet rakennusten<br />
katolle sijoitettavat tuulivoimalat, hallitilojen toimintojen jäähdytyslämmön<br />
talteenotto). Korttelien energiaratkaisu olisi todennäköisesti toteutet-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 24 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
tavissa lämmön ja osin myös sähkön osalta omavaraisesti. Tästä ei ole kaavoituksen<br />
yhteydessä esitetty suunnitelmia.<br />
Alueen toiminnan haavoittuvuus ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden yhteydessä<br />
on arvioitu erikseen luvussa 5.2.<br />
5.1.5 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus<br />
5.1.6 Alue- ja yhdyskuntarakenne<br />
5.1.7 Yhdyskunta- ja energiatalous<br />
5.1.8 Liikenne ja liikkuminen<br />
Kaava ei hävitä sellaisia tiedossa olevia luonnonympäristöjä, joilla olisi paikallista<br />
laajempaa arvoa.<br />
Alue on lähes kauttaaltaan muokattua teollisuusympäristöä, jolla ei ole merkitystä<br />
luontoalueena. Rakentamisen yhteydessä tapahtuva kulttuuriympäristön<br />
kasvillisuuden väistymisellä ei ole merkitystä luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta.<br />
Alueelle toteutettavat istutus- ja mm. hulevesien pidätysalueet on mahdollista<br />
suunnitella siten, että ne lisäävät paikallisesti elinympäristöjen monimuotoisuutta.<br />
Biovoimalaitoksen ympäristövaikutuksia on tutkittu YVA-menettelyllä. Ympäristölupaa<br />
koskevan myönteisen päätöksen (12.5.2011, Dnro ESA-<br />
VI/622/04.08/2010) mukaan ympäristön kuormitus alueella uuden laitoksen<br />
käyttöönoton myötä ei tule merkittävästi lisääntymään edellyttäen, että toimintaa<br />
harjoitetaan hakemuksen mukaisesti.<br />
Asemakaava mahdollistaa Tolkkisten kylää tukevan paikallisen työpaikkaalueen<br />
elävöittämisen, jolla on myös kylän yhdyskunnan historian kannalta<br />
keskeinen rooli. Työpaikkojen suuntautumista paikallisten asukkaiden käyttöön<br />
ei kuitenkaan voida ohjata.<br />
Alueen yhdistää ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen bussiliikenne ja paikallisesti<br />
palveleva kevyen liikenteen verkosto. Tolkkisten Satamatien ja Tolkkistentien<br />
liittymään sijoittuvat palvelut palvelevat myös ympäröivää yhdyskuntaa.<br />
Kaavaratkaisu tukeutuu olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja energiahuollon<br />
verkostoihin. Uusiutuvia energialähteitä ja jopa aurinkokeräimiä käyttävä<br />
voimalaitos parantaa merkittävästi <strong>Porvoo</strong>n sähkön- ja lämmöntuotannon hiilitasetta,<br />
joskaan tämä ei ole riippuvainen asemakaavan suunnitteluratkaisusta.<br />
Asemakaavassa ei ole osoitettu erityisiä varauksia uudistuvien energialähteiden<br />
käytön edistämiselle.<br />
Maankäyttö ei edellytä tarvetta merkittävälle kunnallistekniselle rakentamiselle,<br />
koska maankäyttö hyödyntää mm. olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa.<br />
Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan maantieliikenteen pääväylän (Tolkkistentien)<br />
varressa, ja sen satamaan johtaa syväväylä. Alueen yritysten ja<br />
voimalaitoksen toiminta tukeutuu näihin liikennemuotoihin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 25 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5.1.9 Kaupunkikuva ja maisema<br />
Uusi biovoimalaitos tuottaa autokuljetuksia laitokselle/laitokselta arkisin noin<br />
15-40 kappaletta vuorokaudessa, pääsääntöisesti klo 6-22 välisenä aikana.<br />
Kuljetukset ovat pääasiassa rekka-, kuorma- ja säiliöautokuljetuksia. Kuljetusmäärät<br />
vaihtelevat tuotannon mukaan, ja talvella kuljetuksia on enemmän<br />
kuin kesällä. Polttoainetta voidaan kuljettaa satunnaisesti myös laivalla Port of<br />
Tolkkinen Oy:n satamaan.<br />
Alueen muun työpaikkatoiminnan tuottama raskas liikenne vaihtelee toiminnan<br />
aktiivisuuden mukaan, jääden kokonaismäärältään kuitenkin vähäiseksi<br />
voimalaitoksen tuottaman säännöllisen liikenteen rinnalla.<br />
Alueen nykyinen tie- ja katuverkko liittymineen on mitoitukseltaan ja geomterialtaan<br />
riittävä arvioitujen kokonaisliikennemäärien valossa. Asemakaavassa<br />
varaudutaan tilavarauksena August Eklöfin tien, Tolkkisten Satamatien ja<br />
Tolkkistentien liittymän järjestelyjen muuttamiseen, mikä parantaa liittymän<br />
liikenneturvallisuutta ennen kaikkea kevyen liikenteen osalta.<br />
Pohjoisosaan suunniteltu venesatamatoiminta tuottaa sesonkiaikana jonkin<br />
verran asiointiliikennettä alueelle ideoituihin venealan liiketiloihin. Tämä asiointiliikenne<br />
ohjautuu Maavallintien kautta.<br />
Tolkkisten kautta kulkee verraten taaja bussiliikenne, joka palvelee alueella<br />
työssäkäyviä sekä periaatteessa myös alueella asioivia.<br />
Rakentaminen on ohjattu korttelialueille siten, ettei siitä ole haittaa tulevaisuudessa<br />
mahdollisesti toteutettavalle, maakuntakaavassa ja yleiskaavassa<br />
osoitetulle, raideliikenteen yhteystarpeelle.<br />
Kaava-alueen sijainti Tolkkisten kylän välittömässä läheisyydessä tarjoaa periaatteessa<br />
mahdollisuuden mm. pyöräilyn hyödyntämiseen työmatkaliikenteessä.<br />
Nykytilaan verrattuna kaavan mahdollistama elävöittäminen toimii pontimena<br />
alueen ilmeen yleiselle siistiytymiselle.<br />
Kaava luo edellytykset korkealaatuisen teollisen ympäristön luomiselle, jonka<br />
yleisilme riippuu kuitenkin yksittäisten rakennus- ja perusparannushankkeiden<br />
toteutuksen laadukkuudesta. Ympäröivässä maisemassa kaava-alue muodostaa<br />
voimakkaan ja näkyvän elementin, joka voi huolellisesti toteutettuna<br />
muodostaa edustavan ja mieliinpainuvan maamerkin.<br />
Kaava-alueen pohjoisosaan osoitettu venesatama muodostaa potentiaalisesti<br />
laadukkaan ja miellyttävän asiointiympäristön, joka toimii samalla ensivaikutelmana<br />
koko alueelle.<br />
5.1.10 Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö<br />
Kaava antaa edellytykset alueen rakennushistoriallisten arvojen säilymiselle<br />
osana elävää työpaikkaympäristöä. Historiallisen ilmeen kannalta on oleellista,<br />
millä tavoin suojelumerkinnällä osoitettujen alueen avainrakennusten (vanhan<br />
sellutehtaan korkea osa, sellumakasiini, kukkulan puurakennukset, Tolkkisten<br />
vanha osuuskauppa) ylläpidossa käytännössä onnistutaan.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 26 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5.1.11 Rakentamisaikaiset vaikutukset<br />
Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteutuksen merkittävimmät rakentamisen<br />
aikaiset vaikutukset liittyvät asemakaavan eteläisen laajenemisalueen<br />
toteutumiseen. Korttelialueen toteuttaminen edellyttää louhintatyötä.<br />
Alustavan laskelman mukaan louhinnan / kaivuutyön kokonaisvolyymi (pintamaat<br />
mukaan lukien) on noin 327 000 m3. Louhittavan alueen pinta-ala on<br />
noin 61 000m2 ja louhinnan keskikorkeus 5.3m.<br />
Mikäli louhittava kiviaines murskataan taloudelliseen käyttöön, sen murskaustyöstä<br />
aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Työn käytännön suorittaminen tapahtuu<br />
ympäristöviranomaisten määrittämissä rajoissa.<br />
Louhittava alue sijoittuu korkean mäen taakse lähimmästä asutuksesta katsoen.<br />
Maasto-olosuhteista johtuen kivenkäsittelystä muodostuva häiriö lähimmässä<br />
häiriintyvässä kohteessa jää työn laajuuteen suhteutettuna vähäiseksi.<br />
5.2 Asemakaavan antamat edellytykset ilmastonmuutoksen aiheuttamien<br />
poikkeustilanteiden hallintaan<br />
5.2.1 Taustaa<br />
Kaavaluonnoksen laatimisessa ilmastonmuutos ei ole ollut kaavan työstämisessä<br />
tai ohjaustyössä erikseen teemana esillä, paitsi epäsuorasti biovoimalahankkeeseen<br />
liittyvien aurinkokeräinten yhteydessä. Asemakaavan mahdollistama<br />
rakentaminen ei rakenteena ole herkkä ilmastonmuutoksen aiheuttamille<br />
poikkeusoloille kuten meritulvalle tai energiajakelun häiriöille, mikäli biovoimalan<br />
raaka-ainehuolto voidaan turvata. Alueella olisi mahdollista panostaa<br />
myös paikalliseen energiantuotantoon (esim. maalämpö ja aurinkopaneelit).<br />
Alueen rakennuskanta muodostaa luonteeltaan neutraaleja tiloja, joiden käyttötarkoitusta<br />
voidaan muokata joustavasti uusien odottamattomien tarpeiden<br />
mukaan. Tätä osoittaa myös niiden muuntaminen sahan tarpeista erilaisiksi<br />
yritystoiminnan tiloiksi.<br />
Satama ja syväväylä tekevät alueen hyödyntämisen houkuttelevaksi myös äärimmäisissä<br />
poikkeusoloissa, joita leimaavat heikot ylläpidon ja liikkumisen<br />
resurssit.<br />
Muutokset maapallon ilmakehän koostumuksessa johtuvat ihmisen toiminnallaan<br />
aiheuttamasta hiilidioksidin laajamittaisesta vapautumisesta geosfääristä<br />
ilmakehän ja merien muodostamaan systeemiin. Sen keskeisiä seurauksia<br />
ovat ilmaston lämpeneminen kokonaisuutena, paikalliset voimakkaatkin muutokset<br />
ilmasto-oloissa sekä merien happamoituminen, jonka odotetaan johtavan<br />
merien ekosysteemien romahtamiseen lähivuosina tai -vuosikymmeninä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 27 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5.2.2 Kaavoituksen rooli<br />
Kuva: Ote IEA:n raportista World Energy Outlook 2011 (lähde: www.iea.org 28.11.2011)<br />
Mikäli ilmakehän keskimääräisen hiilidioksidipitoisuuden ja sitä tietä lämpötilan<br />
nousu ohittaa kriittisen rajan, sen pelätään aiheuttavan hallitsemattoman<br />
ketjureaktion maapallon kiertokuluissa, jonka seurauksena planeetan elinkelpoisuus<br />
vaarantuu laajoilla alueella. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n<br />
arvion mukaan kriittinen raja on 2 celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan<br />
nousu, joka aiheutuisi n 450 ppm keskimääräisestä hiilidioksidipitoisuudesta.<br />
Vuoden 2011 keskimääräinen pitoisuus oli noin 392 ppm.<br />
Maapallon vuotuiset hiilidioksidipäästöt olivat 2011 jälleen korkeimmat kautta<br />
aikojen, ja niiden odotetaan edelleen kasvavan. Kasvu vuosina 2010 - 2011<br />
on ollut 6 %. Uusimpien arvioiden mukaan (mm. Maailmanpankki 2013) lämpenemisen<br />
rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen näyttää erittäin haasteelliselta<br />
jollei mahdottomalta.<br />
Johtavia teollisuusmaita edustava ansainvälinen energiajärjestö International<br />
Energy Agency IEA arvioi 9.11.2011 julkaistussa vuotuisessa energiaraportissaan,<br />
että vuoteen 2017 mennessä rakennettava infrastruktuuri tulee varaamaan<br />
koko sallitun hiilidioksidipäästöjen lisäyksen, eli jotta lämpeneminen<br />
kyettäisiin teoriassakaan pysäyttämään ”sallittujen” rajojen sisällä, vuodesta<br />
2017 alkaen voitaisiin maailmanlaajuisesti rakentaa ainoastaan olevaa rakennetta<br />
korvaavaa infrastruktuuria.<br />
Yhdyskuntien maankäyttöä, liikennettä ja rakentamista ohjaavat rakenteet<br />
kehittyvät hitaasti vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Siksi kaavoituksella<br />
ei voida tuottaa muutoksia, jotka vaikuttaisivat yhdyskuntien ominaispäästöihin<br />
lyhyellä aikavälillä, vaan niiden hiilitasetta voidaan muuttaa suotuisammaksi<br />
vain sitä mukaa, kun yhdyskuntien infrastruktuuri uudistuu vähäpäästöisemmäksi.<br />
Kaavoituksen aikajänteellä tähän kuluu vähintään vuosia.<br />
Aiemmissa tutkimuksissa ja vaikutusten arvioinneissa (mm. METKA 2008, Uudenmaan<br />
rakennemallien arviointi 2010, HLJ2011-työn SOVA 2010) on noussut<br />
selkeästi esille yhdyskuntarakenteen mahdollistava rooli: yhdyskuntara-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 28 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
5.2.3 Riskiarviointi<br />
kennetta muuttamalla ei yksin voida tuottaa merkittävää yhdyskuntien hiilitaseen<br />
parantamista, mutta toisaalta muiden keinojen (liikenteen, rakentamisen<br />
ja energiahuollon ratkaisut) tehoa voidaan suotuisassa yhdyskuntarakenteessa<br />
merkittävästi lisätä.<br />
Toisaalta yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa<br />
taajamarakenteen toimintakykyyn poikkeusoloissa. Kaavoitukselle tuttuja<br />
teemoja ovat tässäkin kaupunkirakenteen sisäisten liikkumismahdollisuuksien<br />
toteutuminen kävellen ja pyörällä, toimintojen sekoittuminen ja elävä, terveellinen<br />
ja turvallinen kaupunkiympäristö.<br />
Kaavoituksen arvioimiselle ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen<br />
kannalta ei toistaiseksi ole vakiintunutta esitystapaa. Seuraavassa on<br />
esitetty huomioita Augustinrannan asemakaavaehdotuksen esittämän taajamaratkaisun<br />
ominaisuuksista ja riskeistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.<br />
Suositus on, että kaupunki laatisi erillisen koko kaupungin kattavan riskianalyysin<br />
ja toimenpidesuositukset kaavoitusta varten.<br />
Kaupunkirakenteen riskialttiuteen poikkeusoloissa vaikuttavia tekijöitä ovat<br />
ainakin<br />
- liikennejärjestelmän ja liikkumisen riippuvuus ulkoisesta huollosta (mm.<br />
kävely ja pyöräily),<br />
- energiahuollon paikallinen omavaraisuuden aste,<br />
- kunnallisteknisten järjestelmien riippuvaisuus jatkuvasta ylläpidosta ja<br />
korjausinvestoinneista.<br />
Lisäksi suunnittelualueen maastonmuodot ja maaperän laatu vaikuttavat siihen,<br />
miten herkkä alue on tulvatilanteille ja poikkeuksellisille sääoloille.<br />
Liikkuminen<br />
Augustinrannan suunnittelualue sijoittuu taajamarakenteessa maantie- ja satamaliikenteen<br />
kannalta keskeisesti, mutta sen menestyksekäs toiminta olisi<br />
käytännössä mahdotonta pyöräilyn ja kävelyn dominoimassa toimintaympäristössä.<br />
Liikkumisen keskimääräinen hidastuminen eli yleisen saavutettavuuden<br />
heikentyminen johtaa nopeasti yhdyskunnan toimintojen keskinäisten<br />
etäisyyksien supistumiseen, mikä heikentää rakenteen laidoille jäävien toimintojen<br />
elinkelpoisuutta.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunkirakenteessa tämän voi odottaa merkitsevän kaupunkikeskuksen<br />
ja radanvarren houkuttelevuuden voimakasta kasvua muiden alueiden<br />
kustannuksella. Augustinrannan alueen logistinen houkuttelevuus perustuu<br />
vesiväylän ja maantieverkon kohtaamiseen. Alueelle voi myös äärimmäisessä<br />
poikkeustilanteessa sijoittua toimintoja, jotka hyödyntävät sen logistista sijaintia.<br />
Energiahuolto<br />
Augustinrannan asemakaava-alueen rakenne ja rakennusten hallimainen<br />
luonne luovat potentiaalisesti hyvät edellytykset paikalliselle energiantuotannolle<br />
(maalämpö, laajat kattopinnat aurinkosähkön ja -lämmöntuotantoon,<br />
pienet rakennusten katolle sijoitettavat tuulivoimalat, hallitilojen jäähdytyslämmön<br />
talteenotto). Korttelien energiaratkaisu olisi todennäköisesti toteutet-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy <strong>Selostus</strong> 29 (30)<br />
Augustinrannan yrityspuisto<br />
08.03.2013<br />
tavissa lämmön ja sähkön osalta kokonaan tai lähes kokonaan omavaraisesti.<br />
Tästä ei ole kaavaluonnoksen yhteydessä esitetty suunnitelmia. Sen sijaan<br />
asemakaavassa varaudutaan tilavarauksena kaukolämpövoimalaa tukevien<br />
aurinkokeräinten sijoittamiseen energiahuollon alueelle.<br />
Suunnittelualueella sijaitseva biovoimalaitos on keskeinen osa <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />
lämmöntuotantoa.<br />
Kunnallistekniset järjestelmät<br />
Alueen vesihuolto on riippuvainen kaupungin vesihuoltoverkostosta.<br />
Maasto-olosuhteet<br />
Augustinrannan kaava-alue sijaitsee suurelta osin täyttömaalla, ja sen pihaalueiden<br />
korkeus merenpinnasta on paikoin hyvin matala. Alue on jo osin kärsinyt<br />
poikkeuksellisen merenpinnan nousun aiheuttamasta tulvimisesta. Korttelialueiden<br />
jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon tulvimisen aiheuttamat<br />
riskit riittävällä piha-alueiden korkotasolla ja varautumalla alueiden evakuoimiseen<br />
äärimmäisissä sääoloissa.<br />
Äärimmäisten sateiden yleistyminen ajaisi alueelle suunnitellun hulevesijärjestelmän<br />
nyt mitoitettua useammin poikkeustilanteisiin, joskin mereen valuvien<br />
hulevesien vaikutus vedenlaatuun olisi paikallinen.<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat<br />
Viitteellisessä havainnekuvassa on luonnosteltu alueen toteutumista.<br />
Liite 5<br />
Havainnekuva<br />
Tolkkisten Augustinrannan yrityspuiston asemakaavan ja asemakaavan muutoksen<br />
toteuttaminen on tarkoitus aloittaa osa-alue kerrallaan kaavan tultua<br />
lainvoimaiseksi. Asemakaava-alue on jo osin rakentunut. Osalle suunnittelualuetta<br />
määritetty maanpinnan korkotaso aiheuttaa maanmuokkaustarpeita.<br />
Kaava-aluetta toteutettaessa on ennen uudisrakennusten rakennustoimenpiteitä<br />
ja alueen muuta rakentamista tutkittava alueen maaperän pilaantuneisuus,<br />
tehtävä tarvittavat maaperätutkimukset ja valittava oikea perustamistapa.<br />
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Change language