Vuosi 2011 - Porvoo
Vuosi 2011 - Porvoo
Vuosi 2011 - Porvoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
~ 2 ~
uosi <strong>2011</strong> oli kirjaston juhlavuosi. Kirjastopalveluita<br />
on tarjottu porvoolaisille jo<br />
V<br />
150 vuotta. Juhlavuotta vietettiin asiakkaiden<br />
kanssa pitkin vuotta. Yhteistyössä<br />
<strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston kanssa<br />
asiakkaille tarjottiin viisi konserttia musiikin eri aloilta,<br />
osin ilmaiseksi, osin pientä pääsymaksua vastaan.<br />
Harvinainen vieras oli oopperalaulaja Jorma<br />
Hynninen, joka ei enää juurikaan konsertoi. Mielenkiintoisia<br />
olivat myös fagotin ja basson hauska vuoropuhelu,<br />
mahtava barokkimusiikki ja mieliä liikuttavat<br />
Aleksis Kiven runoihin sävelletyt<br />
laulut. Musiikkitarjonta sai hyvän<br />
vastaanoton. Asiakkaille tarjottiin<br />
juhlapäivänä kakkukahvit, ja kirjaston<br />
historiaa valottivat vuoden aikana<br />
sekä näyttelyt että <strong>Porvoo</strong>n museon<br />
johtajan Merja Herrasen luento<br />
<strong>Porvoo</strong>sta kirjaston perustamisen<br />
aikoihin.<br />
Vuoden aikana kuultiin myös esitykset<br />
jatkosodan historiasta ja kirjoittamisen<br />
todellisuudesta. Kiitokset<br />
Kari Tuomelle ja Uudenmaan kirjoittajille.<br />
Kirjavinkkausta aikuisille kokeiltiin<br />
henkilökunnan voimin. Perinteisiin kuuluu<br />
Pohjoismainen kirjastoviikko, jota vietetään yhtä<br />
aikaa kaikissa Pohjoismaissa. Tänä vuonna ääneen<br />
luetun tekstin lisäksi oli tarjolla Teatteri Taruman<br />
esitys. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tehtiin<br />
Mahdollisuuksien tori ja Kulttuurisiltojen ilta -<br />
tapahtumien tiimoilta. Kulttuurisiltojen ilta täytti<br />
kirjaston ääriään myöten täyteen värikästä ohjelmaa<br />
ja asiakkaita. Näyttelytoiminta oli vilkasta sekä vierailevien<br />
taiteilijoiden että kirjaston omien näyttelyiden<br />
osalta. Käyttäjäkoulutusta järjestettiin sekä<br />
pienille että isoille asiakkaille, ja yhteistyö sekä kaupungin<br />
sisällä että valtakunnallisesti oli hedelmällistä.<br />
Terttu Lehtola<br />
kirjastopalveluiden päällikkö<br />
Maakuntakirjastotoiminta siirtyi uuteen vaiheeseen,<br />
kun toiminta koko Uudenmaan maakuntakirjastona<br />
alkoi vuoden <strong>2011</strong> alusta.<br />
Kirjasto sai myös lahjoituksia. Taiteilija Kyösti Hakalan<br />
maalaus sijoitettiin lehtisaliin, ja Yhdysvaltain<br />
suurlähetystö kartutti aineistokokoelmaa 50 hienolla<br />
teoksella. America@YourLibrary on Yhdysvaltain<br />
Helsingin suurlähetystön hanke, jonka kautta lahjoitetaan<br />
amerikkalaista kirjallisuutta Suomen maakuntakirjastoihin.<br />
Hyvän tuloksen taustalla oli kuitenkin<br />
varsin vaikea vuosi. Kirjaston menoja<br />
leikattiin – jo toisena vuonna peräkkäin.<br />
Kirjaston aineistomäärärahoja<br />
leikattiin 8 % edellisvuoteen verrattuna.<br />
Vuoden 2009 tasoon verrattuna<br />
aineistomäärärahoja on karsittu<br />
kahdessa vuodessa yhteensä peräti<br />
25 %. Asukaskohtainen aineistomääräraha<br />
jäi näin ollen alle viiteen euroon,<br />
kun muissa maakuntakirjastoissa<br />
se vaihteli noin seitsemästä<br />
yhdeksään euroon. Henkilöstöä vähennettiin<br />
– eläköitymisen myötä –<br />
yli 5 %, minkä seurauksena aukioloaikoja jouduttiin<br />
supistamaan. Nämä toimenpiteet heijastuivat odotetusti<br />
kirjaston käyttöön. Lainaus väheni 2,6 % ja<br />
kävijämäärä 3,3 %. Lainoja kertyi kuitenkin 17,6 ja<br />
käyntejä yli 8 käyntiä asukasta kohti, ja kirjaston<br />
verkkokäyttö kasvoi edelleen. Kirjaston käyttöaste<br />
on siis edelleen hyvä, ja kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden<br />
asiakaskyselyn perusteella asiakkaat<br />
ovat tyytyväisiä.<br />
Kiitos kuluneesta vuodesta sekä asiakkaille, yhteistyökumppaneille<br />
että henkilökunnalle, jonka työpanos<br />
on laadukkaan palvelun perusta.<br />
~ 3 ~
uluneena vuonna <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto<br />
juhli 150. toimintavuottaan. Vuonna<br />
K<br />
1861 Suomeen perustettiin 33 kansankirjastoa.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kansankirjasto avattiin<br />
yleisölle 13.4.1861 alemman alkeiskoulun<br />
huoneistossa.<br />
Kansankirjasto oli tarkoitettu erityisesti työtätekevän<br />
luokan käytettäväksi. Lainausoikeus oli jokaisella<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ja maaseurakunnan asukkaalla.<br />
Kirjaston perustajiin kuuluivat mm. sellaiset kulttuurihenkilöt<br />
kuin Fredrika Runeberg ja J. E. Strömborg.<br />
Naiset olivat alusta alkaen aktiivisesti mukana kirjaston<br />
kehittämisessä. Kirjastokokoelman perustana<br />
toimivat kaupungin tyttökoulusta saatu ”Tyttöjen<br />
kirjasto” ja Naisyhdistyksen ”Rouvien kirjasto”. Ajan<br />
tavan mukaan kirjastoa kartutettiin kirja- ja rahalahjoitusten<br />
avulla.<br />
Kirjasto oli alusta saakka yleisömenestys. Pian perustamisensa<br />
jälkeen tilat todettiin liian ahtaiksi.<br />
Kirjasto muutti suurempiin tiloihin, jotka taas tulivat<br />
ahtaiksi. Ahtaus johtui kasvavasta asiakasmäärästä.<br />
Vuonna 2000 kaupunginkirjasto muutti viidenteen<br />
rakennukseen historiansa aikana, kun uusi pitkään<br />
odotettu pääkirjastorakennus vihdoin valmistui.<br />
Vuonna 1901 kaupunginvaltuusto päätti ottaa kirjaston<br />
kaupungin hoitoon ja valitsi tarkoitusta varten<br />
johtokunnan. Kirjaston menot päätettiin maksaa<br />
anniskeluyhtiön voittovaroista, eikä niitä siis otettu<br />
kaupungin varsinaiseen talousarvioon.<br />
Kirjasto uudistui<br />
merkittävästi<br />
vuosina 1911-<br />
1912, jolloin<br />
kansanopiston<br />
johtajan Einar<br />
Holmbergin<br />
Amerikan vierailun<br />
tuloksena<br />
kirjasto siirtyi<br />
avohyllyjärjestelmään<br />
tiettävästi<br />
ensimmäisenä<br />
kirjastona<br />
Suomessa.<br />
Lasten hyllyjen<br />
edessä säilytettiin<br />
kanaverkko, jonka takaa lapset saivat osoittaa<br />
haluamansa kirjan.<br />
Teknisiä apuvälineitä kirjaston hoitoon ilmestyi vähitellen.<br />
Vuonna 1916 kirjasto sai puhelimen. Asiakkaat<br />
saivat tilata kirjoja puhelimitse ja saivat ne<br />
kotiin kannetuiksi 20 pennin maksusta. Kameralainaus<br />
otettiin käyttöön vuonna 1972. Vuonna<br />
1989 kaupungin ja maalaiskunnan kirjastot hankkivat<br />
ensimmäisen yhteisen atk-pohjaisen kirjastojärjestelmän.<br />
2000-luvulla pääkirjastoon hankittiin<br />
ensin lainausautomaatit ja myöhemmin myös palautusautomaatti.<br />
~ 4 ~
Vuonna 1997 <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja maalaiskunta<br />
yhdistyivät kuntaliitoksessa, ja tällöin yhdistyivät<br />
myös <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto ja vuonna 1883<br />
perustettu <strong>Porvoo</strong>n maalaiskunnan kirjasto.<br />
Vuonna 2001 <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto sai Itä-<br />
Uudenmaan maakuntakirjaston statuksen. Vuoden<br />
<strong>2011</strong> alusta <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto toimii koko<br />
Uudenmaan maakuntakirjastona.<br />
Juhlavuoden kunniaksi kirjastossa järjestettiin paljon<br />
ohjelmaa läpi vuoden. 150-vuotisjuhlapäivää vietettiin<br />
kansankirjaston avajaispäivänä 13.4., jolloin<br />
asiakkaille tarjottiin kakkukahvit.<br />
Juhlavuoden ohjelmaan kuului <strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston<br />
kanssa yhteistyössä järjestetty konserttisarja,<br />
jonka avasi 19.3. Jorma Hynnisen ja Ilmari<br />
Räikkösen konsertti. 29.3. oli vuorossa Duo Fasson<br />
eli Eero Toikan (fagotti) ja Peter Gransin (kontrabasso)<br />
konsertti Miks’? – Siks’! –Uutta ja vanhaa höyryä<br />
fagotilla ja kontrabassolla. 2.4. kuultiin Bachin ja<br />
Händelin barokkimusiikkia Lohjan kaupunginorkesterin<br />
esittämänä johtajanaan Aapo Häkkinen ja solisteinaan<br />
Tuuli Lindeberg (sopraano) ja Teppo Lampela<br />
(kontratenori). 16.4. <strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston<br />
esiintyjät tarjoilivat musiikkituokioita kirjaston<br />
aukioloaikana tapahtumassa Kirjasto soikoon. Konserttisarjan<br />
päätti 10.10. Aleksis Kiven päivän konsertti<br />
Kiven juurilla solisteinaan Juha Poikela (laulu),<br />
Kimmo Leppälä (klarinetti), Ilmari Räikkönen (piano)<br />
ja Eerik Siikasaari (basso). Konsertit keräsivät pääkirjastoon<br />
runsaasti yleisöä, ja kirjaston akustiikka<br />
sai kiitosta.<br />
Juhlavuoden ohjelmassa oli myös kaupunginkirjaston<br />
historiaa käsitteleviä näyttelyitä kirjaston varhaisista<br />
vaiheista aina nykypäivään. Näyttelysarja huipentui<br />
porvoolaisten koululaisten toteuttamiin visioihin<br />
tulevaisuuden kirjastosta Kirjaston tulevaisuus…ko?<br />
-näyttelyssä. Näyttelyn avajaisiin saapui<br />
satakunta koululaista. Avajaisissa kuultiin <strong>Porvoo</strong>nseudun<br />
musiikkiopiston oppilaiden futuristinen fanfaari<br />
ja Kvarnbackens skolan oppilaiden musiikkiesitys.<br />
Näyttelyn avasi kirjailija Christer Kihlman.<br />
<strong>Porvoo</strong>n Mahdollisuuksien tori järjestettiin pääkirjastolla<br />
lauantaina 21.5. Mahdollisuuksien tori on ilmainen<br />
koko perheen yleisötapahtuma, joka kutsuu<br />
yhteen järjestöjä, paikallistoimijoita ja torivieraita<br />
pohtimaan kaikkia koskettavia maailmanlaajuisia<br />
teemoja. Kuluneena vuonna teemana oli vapaaehtoisuus.<br />
~ 5 ~
Toukokuun lopulla pääkirjastossa esitelmöi Kari<br />
Tuomi aiheesta Jatkosodan ensimmäisen päivän<br />
aamu <strong>Porvoo</strong>ssa ja Suomessa 25. kesäkuuta 1941<br />
– Muistikuvia ja historiaa 70 vuoden takaa. Tilaisuus<br />
keräsi historiasta kiinnostuneita porvoolaisia, ja<br />
esitelmän jälkeen käytiin vilkasta keskustelua aiheesta.<br />
huumori pohjolassa. Viikon avanneessa Iltahämärässä-tilaisuudessa<br />
kulttuurituottaja Eija Saarivirta ja<br />
kirjastonhoitaja Jan Nyström lukivat otteita Mikael<br />
Niemen Populaarimusiikkia Vittulajänkältä -kirjasta.<br />
Samassa yhteydessä nähtiin Teatteri Taruman Marko<br />
Ruotsalaisen esitys suomalaisuuden tunnoista.<br />
Lisäksi pääkirjaston kirjavarastossa oli avoimet ovet<br />
koko päivän.<br />
Syksyllä ohjelmassa oli juhlavuoden teemaan liittyen<br />
<strong>Porvoo</strong>n museon johtajan Merja Herrasen esitelmä<br />
<strong>Porvoo</strong> 1860-luvulla sekä kaksi kirjallista iltaa: Uudenmaan<br />
kirjoittajien järjestämä Kirjoittamisen halu<br />
ja häpeä sekä Aleksin Kiven päivänä kirjaston kirjakuiskaajien<br />
kirjavinkkausta aikuisille vuoden <strong>2011</strong><br />
uutuuskirjoista. Pohjoismaista kirjastoviikkoa vietettiin<br />
perinteisesti marraskuussa. Vuoden teemana oli<br />
Niin ikään marraskuussa järjestettiin pääkirjastossa<br />
suuren suosion saanut Kulttuurisiltojen ilta<br />
-tapahtuma, jossa porvoolaisille esiteltiin monikulttuurisuutta<br />
eri näkökulmista musiikin ja tanssin<br />
siivittäminä. Tilaisuuden pääpuhujat, kansanedustaja<br />
Jani Toivola ja Idols-laulaja Fatima Koroma, kertoivat<br />
puheenvuoroissaan heihin kohdistuneista<br />
ennakkoluuloista. Kansanedustaja Eila Tiainen valaisi<br />
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työtä.<br />
Myös porvoolaiset maahanmuuttajat pääsivät ääneen.<br />
Tapahtumassa tutustuttiin myös karibialaiseen<br />
rummutukseen, burmalaiseen tanssiin ja gambialaiseen<br />
kuvataiteeseen. Illan aikana järjestettiin<br />
myös origamityöpaja, talvinen satutuokio ja selkokielinen<br />
kirjastokierros. Tilaisuuden päätti kaupunginjohtaja<br />
Jukka-Pekka Ujulan vastausvartti. Tapahtuman<br />
järjestivät yhteistyössä <strong>Porvoo</strong>n Vihreät, Por-<br />
~ 6 ~
voon Vasemmistoliitto, <strong>Porvoo</strong>n kaupungin maahanmuuttajapalvelut,<br />
kaupunginkirjasto, kaupungin<br />
nuorisopalvelut, Nella-hanke, <strong>Porvoo</strong>n suomalainen<br />
seurakunta, <strong>Porvoo</strong>n islamilainen naisten ja lasten<br />
yhdistys, <strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto ja Meeting Point,<br />
Edupoli, <strong>Porvoo</strong>n kauppaoppilaitoksen Yrityspalvelu,<br />
Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osasto, Cercle francofinlandais<br />
de <strong>Porvoo</strong>/Borgå ja UN-Women.<br />
PressDisplay, Eighteenth Century Collections Online<br />
ja Early English Books Online.<br />
Varausmaksu poistettiin keväällä kirjaston sisäisistä<br />
aineistovarauksista. Näin aineiston kiertoa saatiin<br />
tehostettua ja asiakkaat ovat jatkossa yhdenvertaisemmassa<br />
asemassa aineiston saatavuuden suhteen.<br />
Kirjasto järjesti asiakkaille käyttäjäkoulutusta kirjastonkäytössä<br />
sekä opastusta Internetin ja elektronisten<br />
lehtipalveluiden, ePress ja PressDisplay, käytössä.<br />
Käyttäjäkoulutusta järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi<br />
vuoden aikana yhteensä kuusi tilaisuutta pääkirjaston<br />
tietokoneluokassa. Käyttäjäkoulutusta<br />
järjestettiin myös yhdeksälle ryhmälle, joissa koulutukseen<br />
osallistui 119 henkilöä. Kohderyhminä olivat<br />
maahanmuuttajat ja ammattioppilaitosten opiskelijat.<br />
Kaupunginkirjasto esitteli syksyllä palveluitaan<br />
opiskelijoille myös <strong>Porvoo</strong>n Campuksella.<br />
Asiakkaiden käytössä olivat vuonna <strong>2011</strong> seuraavat<br />
maksulliset tietokannat: artikkelitietokannat Aleksi,<br />
Arto, Mediearkivet ja Doria, hakuteokset Wsoy Facta,<br />
Nationalencyklopedin, Kansallisbiografia ja Motsanakirjat<br />
sekä e-lehti- ja e-kirjapalvelut ePress,<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto osallistui valtakunnalliseen<br />
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun vastaamalla<br />
sähköpostitse asiakkailta Internetin välityksellä<br />
tulleisiin kysymyksiin. <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjastosta<br />
Catharina Latvala ja Helena Backman-<br />
Karvonen kuuluvat kaunokirjallisuuden asiasanastojen<br />
Kaunokin ja Bellan kehittämistyöryhmään. Vuonna<br />
<strong>2011</strong> ryhmä kokoontui kaksi kertaa ja kokoontumisten<br />
välillä työskenneltiin tiiviisti sähköpostin<br />
välityksellä. Tove Selkälä kuuluu kansallisen elektronisen<br />
kirjaston, FinElibin, yleisten kirjastojen asiantuntijaryhmään<br />
ja toimii Uudenmaan FinElibkoordinaattorina.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto osallistuu<br />
valtakunnallisen kirjastoverkon yhteistyöhön<br />
myös Yleisten kirjastojen neuvostossa ja Maakuntakirjastojen<br />
konsortiossa.<br />
~ 7 ~
ääkirjaston aikuistenosaston näyttelytilat tarjosivat vuoden aikana paljon katseltavaa. <strong>Porvoo</strong>laisten<br />
P<br />
taiteentekijöiden kädenjälkeä saatiin ihastella mm. luontovalokuvien ja maalausten muodossa. Näyttelyiden<br />
mukana päästiin myös kauemmas maailmalle kuten Arabian niemimaalle Omanin maisemiin,<br />
<strong>Porvoo</strong>n ystävyyskaupungin Viljandin kaduille ja pingviinien matkassa Etelämantereelle.<br />
Suomalainen sarjakuva täytti kuluneena vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi paikallista sarjakuvaa<br />
juhlistettiin näyttelysarjalla. Kristian Huitula Tampereelta avasi juhlavuoden näyttelysarjan<br />
syyskuussa Kalevala-aiheisella näyttelyllään. <strong>Porvoo</strong>laiset sarjakuvapiirtäjät puolestaan esittelivät tuotantoaan<br />
kuukausittain vaihtuvin näyttelyin koko syksyn ajan. <strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla -sarja jatkuu vielä vuoden 2012<br />
puolella.<br />
tammikuu<br />
Gammelbackan kartano/ kirjasto ja <strong>Porvoo</strong>n kulttuurinystävät<br />
Illustration of Slovak children’s book – Slovakialaiset BIB-palkitut lastenkirjakuvitukset<br />
vuosilta 1967-2009 / Slovakian tasavallan suurlähetystö<br />
helmikuu<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto 150 vuotta – osa I: Kirjaston varhaisvuosilta<br />
Luonto- ja ympäristöviikko: vapaaehtoistoiminta sekä suot ja metsät<br />
osana ilmastonmuutoksen torjuntaa<br />
maaliskuu<br />
Valokuvia /Esko Porala<br />
Valokuvia/ Jari Sirén<br />
Veistoksia / Pekka Leinonen<br />
~ 8 ~
huhtikuu<br />
Onnen linnut – yhteisötaideteos / Linnankosken lukio<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto 150 vuotta – osa II: Kirjasto retroloikkaa!<br />
Kirjaston ilmeet – valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä<br />
toukokuu<br />
På spaning efter godheten eli Hyvyyttä etsimässä – pohjoismainen<br />
kiertonäyttely / Bitte Bamberg-Thalénin työryhmä<br />
(Ahvenanmaa)<br />
Valokuvia / Jimi Laaksonen<br />
Lasten oikeesti / CISV<br />
Viljandi kultuurimaja fotoringi näitus <strong>Porvoo</strong>s – <strong>Porvoo</strong> & Viljandi<br />
ystävyyskaupunkeina 50 vuotta – valokuvia / Viljandin<br />
kamerakerhon jäsenet<br />
~ 9 ~
kesäkuu<br />
Kissa-aiheiset taulut / Mari Tilli<br />
heinäkuu<br />
Maalauksia / Siiri Nurkkala<br />
Terra - Maa – valokuvia maattomista /<br />
Sebastião Salgadon (Brasilia)<br />
Antarctica – valokuvia etelästä / Ingo Forsberg<br />
elokuu<br />
Sarjakuva-Kalevala – kiertonäyttely / Kristian Huitula<br />
syyskuu<br />
The environments of Oman – valokuvia / Hussein Shehadeh<br />
<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Robert Ottosson<br />
~ 10 ~
lokakuu<br />
Luontovalokuvia / Markus Kauppinen<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto 150 vuotta – osa III: Tulevaisuuden<br />
kirjasto / <strong>Porvoo</strong>n alakoulut ja kirjasto<br />
<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Emmi Valve<br />
marraskuu<br />
Akvarelleja / Heleena Kleemola & Jaana Ruuth<br />
<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Filippa Hella<br />
joulukuu<br />
Kaksin – Rakkautta ilmassa – sarjakuvanäyttely / Maria Björklund<br />
Sirkus saapuu kirjastoon – Markus Majaluoman kirjaan perustuva Sipoon kirjaston juhlavuoden kiertonäyttely<br />
<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Kaisa Leka<br />
~ 11 ~
Kirjakoreja ja kuplia<br />
oi kuinka kannoimmekaan koreja vuonna<br />
V<br />
<strong>2011</strong>! Koreissa oli kivaa luettavaa päiväkodeille,<br />
vinkkauskirjoja kouluille ja jopa<br />
hiekkaa, kiviä ja pehmoleluja satuviikkoja<br />
varten. Lopulta meidän oli hankittava<br />
lisää koreja saadaksemme koko homman pyörimään!<br />
Vuoden aikana keräsimme kymmeniä koreja erilaisia<br />
teemakirjoja koululuokille, esikouluryhmille ja päiväkotiryhmille.<br />
Vinkkasimme yhteensä 57 luokalle vuoden aikana. Kirjavinkkauskorimme täyttyivät jännittävistä, hauskoista,<br />
kauheista ja ihkuista kirjoista. Kukapa ei haluaisi tietää miten Katnissin käy Nälkäpelissä tai mitä ihmisopin tunnilla<br />
opetetaan ihmisistä Mammuttikoulussa…?!<br />
Järjestimme siistejä kirjastoseikkailuja, riemukkaita ristikoita ja myös perinteistä tiedonhaun- ja kirjastonkäytönopetusta.<br />
Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 38 ja nuoret asiakkaamme oppivat löytämään vastauksia kysymyksiinsä<br />
kirjoista ja netistä. Lisäksi 16 ekaluokkaa etsi kirjastokorttejaan, jotka kirjaston maskotti Ossian, mokoma<br />
roisto, oli vienyt!<br />
~ 12 ~
Kevään satuviikolla satuhuone muuttui sirkukseksi. Satuja lukivat notkea nuorallatanssija, perushauska pelle ja<br />
melkein kesy seepra. Sirkusvaunussa myös joukko villieläimiä kuunteli satuja; onneksi vaunussa oli tukevat kalterit!<br />
Syksyllä satuhuoneessa kuultiin meren kohinaa. Tuulten pieksämät merikarhut, iloinen matruusi ja rohkea talviuimari<br />
lukivat satuja ulapalta ja pinnan alta. Rantakaislikosta löytyi pullopostista aarrekartta, jonka mukaan kirjastosta<br />
löytyisi aarre…<br />
Lasten- ja nuortenosasto osallistui myös<br />
aikuisille suunnattuihin tilaisuuksiin kuten<br />
kulttuuriseminaariin ja vanhempainiltoihin.<br />
Ruotsalaisuuden päivää on perinteisesti<br />
vietetty Mäntykummun päiväkodissa<br />
Lützenin taistelua muistellen. Vuonna<br />
<strong>2011</strong> myös muut päiväkotiryhmät, mm.<br />
kielikylpyryhmät, halusivat kirjaston vieraisille<br />
Ruotsalaisuuden päivänä.<br />
Rakensimme lastenosaston lasivitriiniin<br />
vuoden aikana yksitoista näyttelyä.<br />
Lauantaisin järjestimme satutunteja 3-6-vuotiaille lapsille, joka toinen viikko suomeksi ja joka toinen viikko ruotsiksi.<br />
285 lasta kävi kuuntelemassa satutätiemme Kirsin, Karinin ja Nicolen lukemia satuja.<br />
Jatkoimme kokoelmien takautuvaa luettelointia ja asiasanoitusta. Tälle työlle ei näy loppua…<br />
Vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 3276 lasta ja nuorta osallistui kirjavinkkaukseen, tiedonhaunopetukseen, kirjastoseikkailuun,<br />
satutunneille tai muuhun lasten- ja nuortenosaston järjestämään ohjelmaan. Edellisvuoden ennätys rikottiin<br />
siis 448 osallistujalla. Ei hassumpaa!<br />
~ 13 ~
iime vuosina <strong>Porvoo</strong>n koulukirjastojen kokoelmia on luetteloitu ahkerasti Porsse-tietokantaan. Kuluneena<br />
vuonna vuorossa oli Lyceiparkens skolan kokoelmien luettelointi. Työ jatkuu vielä vuoden<br />
V<br />
2012 puolella, jolloin Lyceiparkens skolan kirjastossa aloitetaan myös lainaustoiminta PallasPro-<br />
Extra-järjestelmällä. Syksyllä järjestettiin kaupunginkirjaston ja koulukirjastojen yhteinen kokous,<br />
jossa käsiteltiin koulukirjastojen kuulumisia ja muita ajankohtaisia aiheita.<br />
Kulttuurikoulu on <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kulttuuripalveluiden, <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjaston, <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan, <strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston ja <strong>Porvoo</strong>n museon yhteistyöhanke. Kulttuurikoulun<br />
vetovastuu on kaupungin kulttuuripalveluilla. Kirjaston edustaja hanketyöryhmässä on lasten- ja nuortenosaston<br />
osastonjohtaja Catharina Latvala. Hanketyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden <strong>2011</strong> aikana. Toiminnan<br />
teemana on paikalliskulttuuria painottava <strong>Porvoo</strong> – minun kaupunkini. Painopistealueena vuosina 2010-<br />
2013 on <strong>Porvoo</strong>n kansallinen kaupunkipuisto.<br />
~ 14 ~
Borgå Gymnasiumin museokirjaston<br />
aineistojen digitointi ja luettelointi<br />
uonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön apurahan<br />
V<br />
turvin aloitettu Borgå Gymnasiumin museokirjaston digitointihanke<br />
jatkui vuonna <strong>2011</strong>. Kansalliskirjaston Mikkelin<br />
digitointikeskuksessa digitoitiin vuonna 2010 pääasiassa<br />
käsikirjoituksia ja vuonna <strong>2011</strong> jatkettiin painetuilla<br />
teoksilla. Digitoitujen teosten joukossa oli mm. intiaanikielinen<br />
katekismus 1600-luvun lopulta, suomenkielinen almanakka vuodelta<br />
1752, Carl von Linnén Systema Naturaen ensipainos vuodelta<br />
1735, Euklideen Elementa vuodelta 1482 (inkunaabeli) sekä alkuperäiset<br />
Tapani Löfvingin päiväkirjat.<br />
Syksyllä <strong>2011</strong> Pasi Hynninen aloitti projektityöntekijänä Borgå<br />
Gymnasiumin museokirjaston kokoelman luetteloinnin niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän apurahan<br />
turvin. Hanke jatkuu vuoden 2012 puolelle, jolloin museokirjastosta vastaava lehtori opastetaan aineiston<br />
luettelointiin. Borgå Gymnasiumin kirjasto on ollut <strong>Porvoo</strong>n kaupungin omistuksessa ja <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjaston<br />
hallinnassa vuodesta 1979. Kirjaston kokoelma käsittää noin 30 000 teosta ja pienpainatetta pääosin 1400–<br />
1800-luvuilta. Kokoelmaan kuuluu mm. käsikirjoituksia, käsin väritettyjä karttoja, inkunaabeleita (ennen vuotta<br />
1501 painetut teokset) ja sotasaaliskirjoja Keski-Euroopasta.<br />
Kestävä kehitys kirjastossa<br />
orvoon kaupunginkirjasto on mukana Helsingin kaupunginkirjaston koordinoimassa ja opetus- ja<br />
P<br />
kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa Kestävä kehitys kirjastossa. Toukokuun alussa käynnistyneen<br />
hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa yleisten kirjastojen ekologista kestävyyttä<br />
tutkimalla kestävän kehityksen toiminnan nykytilannetta, luomalla yhtenäisiä toimintamalleja ja -<br />
linjoja, esittämällä kehittämissuunnitelmia sekä kehittämällä ympäristöviestinnän muotoja niin kirjastoalalla<br />
kuin eri asiakassegmenteille. Kirjastoissa on jo nyt ekologisesti kestäviä käytäntöjä, mutta<br />
yhteinen linja puuttuu. Alkukartoitus tehtiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin<br />
syksyllä <strong>2011</strong>.<br />
Projektiryhmään kuuluvat Helsingin ja <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjastojen lisäksi JJR-kirjasto (Joroinen, Juva, Rantasalmi),<br />
Kemijärven kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Kuusamon kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,<br />
Rääkkylän kunnankirjasto sekä Varkauden kaupunginkirjasto. Hanke jatkuu vuoden 2012<br />
loppuun saakka.<br />
~ 15 ~
orvoon kaupunginkirjasto toimi Itä-<br />
P<br />
Uudenmaan maakuntakirjastona vuosina<br />
2001–2010. Vuoden <strong>2011</strong> alusta<br />
Itä-Uudenmaan maakunta lakkautettiin,<br />
ja sen kunnat liitettiin Uudenmaan<br />
maakuntaan. <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto<br />
aloitti tällöin Uudenmaan maakuntakirjastona Espoon<br />
luovuttua tehtävästä. Uudenmaan maakuntaalueeseen<br />
kuuluu <strong>Porvoo</strong>n lisäksi 26 kuntaa tai<br />
kaupunkia. Helsingin kaupunginkirjastolla on Uudenmaan<br />
kirjastoista itsenäinen asema Keskuskirjastona,<br />
eikä se näin ollen kuulu maakuntakirjastoalueen<br />
kirjastoihin. Maakuntakirjastonhoitaja Eija<br />
Kareno jäi eläkkeelle 1.9.<strong>2011</strong> ja tehtävässä aloitti<br />
3.10.<strong>2011</strong> Katja Jokiniemi.<br />
<strong>Porvoo</strong>seen saatiin Espoosta kattava kokoelma<br />
uusmaalaisten sanomalehtien mikrofilmejä. Espoon<br />
maakunta-aineistosta valittiin jonkin verran myös<br />
kirjamuotoista Uuttamaata koskevaa aineistoa <strong>Porvoo</strong>n<br />
kokoelmaa täydentämään.<br />
Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien yhdistyessä<br />
myös maakuntien omat erilliset Nelli-portaalit<br />
yhdistyivät Uudenmaan Nelli-portaaliksi. Kirjastonhoitaja<br />
Tove Selkälä toimii Uudenmaan Nelliportaalin<br />
projektipäällikkönä. Nelli on tiedonhakuportaali,<br />
jonka avulla tietoa voidaan hakea monesta<br />
eri tietokannasta ja verkkolähteestä yhtä aikaa.<br />
Nellin kautta on käytettävissä sekä ilmaisia tietokantoja<br />
että kirjastojen hankkimia maksullisia tietokantoja.<br />
Maksullisia tietokantoja voi käyttää Nellin kautta<br />
kirjastoissa. Ilmaisista tietokannoista voi etsiä<br />
tietoa myös kotoa. Nelliä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi<br />
ja englanniksi.<br />
Ennen kesää lähetettiin kaksi maakuntakirjaston<br />
toimittamaa tiedotuslehtistä, POM-infoa ja syksyllä<br />
pienempiä tiedotteita sähköpostilla.<br />
Marraskuussa järjestetyn maakuntakirjastokokouksen<br />
aiheena oli Ekologiaa ja etiikkaa kirjastossa.<br />
Päivän aikana kuultiin erilaisista ”vihreistä” projekteista<br />
kirjastoissa kuten Cycling for Libraries -<br />
tapahtumasta sekä Helsingin kaupunginkirjaston<br />
hallinnoimasta Kestävä kehitys kirjastossa -<br />
projektista. Kirjastoalan etiikasta alusti Kansalliskirjaston<br />
juristi Pekka Heikkinen ja muumien luontosuhteesta<br />
luennoi Helsingin yliopiston tutkija Sirke<br />
Happonen. Kirjaston Martat tarjosivat osallistujille<br />
luomukeittolounaan.<br />
Loppuvuoden ohjelmassa oli maakuntakirjastonhoitajan<br />
tutustumiskäyntejä Uudenmaan kirjastoihin.<br />
Kaukolainoja lähetettiin 1204 kappaletta. Uusinnat<br />
mukaan lukien kaukolainoja annettiin 3266 kappaletta.<br />
Lähetettyjen kaukolainojen määrä kasvoi<br />
24 %. Omille asiakkaille pyydettiin kaukolainoja 911<br />
kappaletta, joista ulkomailta 12 kappaletta. 16 kaikista<br />
kaukolainoista oli artikkelipyyntöjä. Kaukolainoja<br />
pyydettiin 20 % edellisvuotta enemmän. Klaukkalaan<br />
ja Hyvinkäälle toimitettiin ruotsinkielistä lastenja<br />
nuortenkirjallisuutta siirtokokoelmina yhteensä<br />
106 kappaletta. Porsse-yhteistyökirjastoihin Askolaan,<br />
Pornaisiin ja Sipooseen lähetettiin 6844 lainaa<br />
(uusinnat mukaan lukien). Porsseyhteistyökirjastojen<br />
väliset lainat kasvoivat noin 14<br />
% edellisvuoteen verrattuna. Monikielisestä kirjastosta<br />
pyydettiin pääkirjastoon kaksi siirtokokoelmaa<br />
thain ja yksi persian ja yksi soranin kielellä. Gammelbackan<br />
kirjastoon siirtokokoelmia pyydettiin<br />
vietnamin, thain, kiinan ja arabian kielillä.<br />
~ 16 ~
evätkummun kirjaston lainaus kasvoi<br />
K<br />
2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaat<br />
käyttivät paljon myös kirjaston<br />
asiakastietokoneita, joiden avulla he<br />
voivat hoitaa mm. pankkiasioita pankkipalvelujen<br />
loputtua lähiöstä.<br />
Ryhmäkäyntejä, kouluyhteistyötä<br />
ja muuta toimintaa<br />
Kirjastossa järjestettiin vuoden aikana kymmenen<br />
ryhmäkäyntiä. Ryhmissä kirjaston palveluihin tutustui<br />
144 henkilöä.<br />
Lukudiplomi-hanketta on toteutettu Kevätkummun<br />
koululla siten, että kirjastosta on valittu oppilaille<br />
kattavia kirjakokoelmia koulukäyttöön. LukuShowtapahtuma<br />
järjestettiin Kevätkummun ja Hinthaaran<br />
kouluilla yhteensä 12 luokalle. Tapahtumiin osallistui<br />
yhteensä 348 oppilasta.<br />
Valtakunnallisena diabetespäivänä kirjastossa kävi<br />
35 asiakasta testauttamassa verensokerinsa.<br />
Yhteistyön voimaa<br />
Lähikirjastoon saatiin syksyllä pieni lisäpalvelu, kun<br />
Kahvipiste Raimo Kaipasen kahviautomaatti asennettiin<br />
kirjaston lehtisaliin.<br />
Lähikirjaston perustehtäviä täydennettiin kuluneena<br />
vuonna vielä aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä useiden<br />
eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä<br />
tehtiin mm. Kevätkummun koulun, päiväkotien,<br />
nuorisotoimen, sairaalan, seurakunnan, Kevätkummun<br />
palvelukeskuksen liikkeiden sekä KeVå – Kevätkummun<br />
yhteistyöverkoston kanssa. Lisäksi kirjasto<br />
on mukana Skaftkärr-hankkeessa ja kirjastonjohtaja<br />
Hannele Heiskanen Skaftkärrsparrausryhmässä.<br />
Asukas- ja energiailtoihin kokoontui<br />
runsaasti väkeä ja ennakkoäänestäminen<br />
oli suosittua lähikirjastossa. Kirjastonjohtaja toimi Oy<br />
Kevätkummun palvelukeskus Ab:n hallituksessa.<br />
~ 17 ~
Näyttelyt<br />
Im Memoriam Bo Carpelan / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen<br />
Luonto talvella / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen<br />
Kalevala / Kevätkummun koulu<br />
Uusi ilme kevätkotiin / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen<br />
Kirjastoautot Suomessa 50 vuotta / Ninnu Holme<br />
Valokuvia ja veistoksia / Jukka Palmgren<br />
Borgå Gymnasiumin kirja-aarteita / Stefan Hagman ja Kevätkummun<br />
kirjasto<br />
Venetsia / Sisarukset Husberg<br />
Marimekon joulu<br />
~ 18 ~
ammelbackan lähikirjaston kävijämäärä<br />
G<br />
kasvoi 2,4 % edellisvuoteen verrattuna.<br />
Lainaus puolestaan laski 5,2 % edellisvuoteen<br />
verrattuna.<br />
Alkuvuodesta kirjastossa oli esillä näyttely:<br />
Gammelbacka – erään kartanon vaiheita.<br />
Peipon koulun oppilaat kävivät tutustumassa näyttelyyn<br />
ja katsomassa Sari Gladin dramatisoimaa esitystä<br />
Gammelbackan kartanon vaiheista.<br />
Yhteistyö Peipon, Hamarin ja Pääskytien koulujen kanssa<br />
jatkui vilkkaana. Koululuokat opettelivat kirjastonkäyttöä<br />
ja lainasivat kirjoja 68 kertaa vuoden aikana.<br />
Helsingin monikielisestä kirjastosta lainattiin siirtokokoelmia vietnamin, thain,<br />
kiinan ja arabian kielillä. Lainapyyntöjä esittivät usein kotikielenopettajat.<br />
Päiväkotiryhmille järjestettiin sirkusaiheinen satutuokio. Yleisönä oli ryhmä lapsia<br />
Kartanoniityn päiväkodista sekä Nuuskamuikkuset ja Vilijonkat Gammelbackan<br />
päiväkodista.<br />
Gammelbackan kirjasto juhli 35-vuotista taivaltaan 15.3. Ohjelmassa oli asiakkaiden<br />
kahvitusta ja tietokilpailu 70-luvun musiikista.<br />
Gammelbackan karnevaalit järjestettiin kuluneena vuonna 18.5., ja kirjasto oli<br />
tällöin avoinna pidennetysti klo 10-20. Kirjastossa esiteltiin elektronisia lehtipalveluja<br />
ePressiä ja PressDisplaytä. Kirjasto otti tällöin käyttöön myös Artexilmaisupajan<br />
nuorten Veera Arstion ja Johanna Kekäläisen tuunaaman kierrätyshyllyn,<br />
jonne asiakkaat voivat tuoda ja josta he voivat viedä kirjoja, äänitteitä ja<br />
elokuvia.<br />
Sienirikkaana syksynä kirjastossa järjestettiin sieni-info.<br />
Kotitalousopettaja ja sieniasiantuntija Anneli Tuomala<br />
tunnisti asiakkaiden sieniä ja opasti niiden käytössä.<br />
Syksyllä lapsille järjestettiin Tulevaisuuden kirjasto<br />
-aiheinen piirustuskilpailu. Myös koululaisten pääkirjaston<br />
Kirjaston tulevaisuus…ko? -näyttelyyn poistokirjoista tekemiä<br />
taideteoksia esiteltiin Gammelbackassa.<br />
~ 19 ~
aupungin säästötoimien vuoksi<br />
K<br />
Kerkkoon kirjaston toiminta loppui<br />
entisissä postin tiloissa vuoden<br />
2010 lopussa. Kirjasto muutti<br />
Kerkkoon koulun tiloihin vuoden<br />
<strong>2011</strong> alussa. Kerkkoon kyläyhdistys<br />
ja lukupiiri hoitivat hyllyjen ja<br />
kirjojen siirron talkootyönä. Kirjaston työntekijät<br />
antoivat pakkaus- ja neuvonta-apua. Avajaisia<br />
vietettiin 2.2.<strong>2011</strong>.<br />
Kerkkoon kirjasto on avoinna koululaisille tiistaisin<br />
ja torstaisin kaksi tuntia ja muille asiakkaille<br />
maanantai-iltaisin klo 16-20. Koulun opettajat<br />
huolehtivat kirjastosta kouluaikoina ja iltavuorosta<br />
vastaa kirjastovirkailija Katri Vuori. Iltaaukiolotunteja<br />
kertyi yhteensä 152.<br />
Kerkkoon kirjasto palkittiin maaliskuussa<br />
<strong>2011</strong> Kopioston Koulukirjasto-palkinnolla,<br />
jonka arvo oli 4 000 €. Summalla hankittiin<br />
kirjastoon videotykki ja valkokangas, sillä<br />
tilaa käytetään myös koulun yhteisiin kokoontumisiin<br />
esimerkisi aamunavauksissa.<br />
Palkinnon avulla kirjastoon hankittiin myös<br />
verhot ja pöytäliinat, jotka lisäävät tilan<br />
viihtyisyyttä, sekä ilmoitustaulut oppilaiden<br />
töiden ripustamiseksi esille. Lisäksi kirjastoon<br />
hankittiin uutta aineistoa. Koulun<br />
oppilaskunta sai tilata kirjastoon mieleisiään<br />
lehtiä ja joka luokalle hankittiin kirjoja<br />
20 kappaletta samaa nimekettä luokkakokoelmaksi.<br />
Näitä kirjasarjoja voivat lainata<br />
myös muut koulut.<br />
Koulun näkökulmasta kirjaston muutto koulun tiloihin oli erinomainen parannus. Oppilaiden kirjastomatka on<br />
turvallisempi kuin aikaisemmin, ja kirjastoa voidaan käyttää useammin. Kerkkoon ja naapurikylien asukkaat ovat<br />
iloisia kirjastonpalveluiden säilymisestä lähellä. Kirjastoa käytetäänkin myös kylän yhteisenä kokoontumistilana.<br />
~ 20 ~
orvoon maalaiskunta sai ensimmäisen kirjastoautonsa vuonna<br />
P<br />
1967, ja nykyinen järjestyksessä neljäs kirjastoauto on ollut käytössä<br />
vuodesta 1996. Kirjastoauto ajoi kouluvuoden aikana kahden<br />
kuljettajan toimesta kahdessa vuorossa palvellen päivällä<br />
erityisesti kouluja ja päiväkoteja. Kesällä ajettiin ainoastaan iltavuoro.<br />
Tavanomaisempien kirjastopalveluiden lisäksi kirjastoauton<br />
henkilökunta opasti muun muassa sukan kudonnassa. Varsinkin hajaasutusalueiden<br />
iäkkäälle väestölle kirjastoauto tarjoaa tärkeän sosiaalisen<br />
kiinnekohdan ja paikan, jossa voi kysyä neuvoa mitä erilaisimmissa kysymyksissä.<br />
Kirjastoauto osallistui elokuussa kansainvälisille kirjastoautopäiville Turussa<br />
edustaen <strong>Porvoo</strong>ta yli 30:n eri maista tulleen liikkuvan kirjaston joukossa.<br />
Kirjastoauto toimi ennakkoäänestyspaikkana 6.-12.4. ja oli tällöin poissa<br />
normaalista kirjastoautokäytöstä.<br />
Ajopäiviä kirjastoautolle kertyi vuoden aikana 188, aukiolotunteja 1005 ja ajotunteja 686. Kirjastoautolla oli 123<br />
pysäkkiä, joista 30 aamuvuorolla ja 93 iltavuorolla. Kirjastoauton lainaus pysyi edellisvuoden tasolla.<br />
Kotipalvelu<br />
Kirjaston kotipalvelun asiakkaina oli vuonna <strong>2011</strong> parisenkymmentä porvoolaista, jotka eivät korkean iän tai<br />
liikuntarajoitteen vuoksi päässeet itse asioimaan kirjastossa. Kotipalvelun asiakkaat ovat innokkaita lukijoita,<br />
joista monille lukuharrastus on yksi harvoista harrastuksista, johon voimia vielä riittää. Kotipalvelun asiakkaille<br />
toimitettiin vuoden aikana lähes 1800 kirjaa, lehteä ja äänikirjaa. Käyntejä kertyi vuoden aikana 98. Kotiasiakkaiden<br />
lisäksi kirjakasseja toimitettiin vanhainkotien, palveluasuntojen ja eläkeläisten yhteisten kerhotilojen oleskelutiloihin<br />
noin 20 kertaa vuoden aikana.<br />
~ 21 ~
orvoon kaupunginkirjasto – Uudenmaan<br />
P<br />
maakuntakirjastossa tehtiin vuonna<br />
<strong>2011</strong> 42 henkilötyövuotta vakituisen<br />
henkilöstön toimesta ja 2,5 henkilötyövuotta<br />
määräaikaisen henkilöstön toimesta.<br />
Vakituisesta henkilökunnasta oli<br />
osa-aikaeläkkeellä 3 henkilöä ja muuten osaaikatyötä<br />
teki 2 henkilöä. Kirjaston työntekijöistä<br />
eläkkeelle jäivät kaupunginkirjastossa yli nelikymmenvuotisen<br />
uran tehnyt kirjastovirkailija Sinikka<br />
Seppänen sekä maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno.<br />
Kevätkummun ja Gammelbackan kirjastoissa työskenteli<br />
molemmissa vuoden aikana kolme harjoittelijaa.<br />
Pääkirjastossa puolestaan työskenteli vuoden<br />
aikana useampi siviilipalvelusmies peräkkäin.<br />
Pääkirjasto tarjosi työelämään tutustumispaikan<br />
viidelle yläkoulun oppilaalle, yhdelle jokaisesta <strong>Porvoo</strong>n<br />
yläkoulusta. Kevätkummun kirjastossa oli lisäksi<br />
kolme TET-oppilasta ja Gammelbackan kirjastossa<br />
yksi. Lisäksi pääkirjastossa työelämään tutustui<br />
kuusi yhden tai kahden päivän TET-oppilasta<br />
sekä muutamia taksvärkkiläisiä. TET-oppilaat tutustuivat<br />
kirjaston eri osastoihin ja toimintoihin ennakkoon<br />
laaditun ohjelman mukaisesti. TET-oppilaiden<br />
ohjauksesta vastaa pääkirjastossa lasten- ja nuortenosasto,<br />
mutta koko kirjaston henkilökunta on<br />
mukana opastamassa oppilaita kirjastotyön saloihin.<br />
Kirjaston henkilökunta osallistui 36 koulutustilaisuuteen<br />
ja 13 työkokoukseen vuoden aikana. Henkilötyöpäiviä<br />
koulutuksiin ja kokouksiin käytettiin yhteensä<br />
80. Koulutustilaisuuksiin pystyttiin osallistumaan<br />
huomattavasti aiempia vuosia vähemmän,<br />
sillä koulutusrahat poistettiin talousarviosta kokonaan<br />
kuluneena vuonna.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto jatkoi yhteistyötä <strong>Porvoo</strong>n<br />
kauppaoppilaitoksen Yrityspalvelun kanssa ruotsinkielisen<br />
kirjastovirkailijoiden oppisopimuskoulutuksen<br />
tiimoilta. Kirjastossa työskenteli kaksi oppisopimusopiskelijaa,<br />
jotka valmistuivat kesällä. Catharina<br />
Latvala osallistui oppisopimusopiskelijoiden näyttötilaisuuksien<br />
arviointeihin kirjastoissa eri puolella<br />
Suomea. Helena Backman-Karvonen ja Catharina<br />
Latvala pitivät helmikuussa Yrityspalvelun kirjastovirkailijaopiskelijoille<br />
koulutuspäivän kaunokirjallisuuden<br />
asiasanoittamisesta.<br />
Koko henkilökunnan yhteisenä koulutuspäivänä<br />
suunnattiin tällä kertaa Kotkaan, jossa tutustuttiin<br />
Merikeskus Vellamoon ja sen tietokeskukseen sekä<br />
Kotkan kaupunginkirjastoon. Paluumatkalla pysähdyttiin<br />
Ruotsinpyhtään ruukissa.<br />
~ 22 ~
Kirjastopalveluiden päällikkö<br />
Terttu Lehtola<br />
Maakuntakirjastonhoitaja<br />
Eija Kareno<br />
Kanslisti<br />
Maria Suomela<br />
Osastonjohtajat<br />
Katja Jokiniemi<br />
Päivi Kuutti<br />
Catharina Latvala<br />
Erikoiskirjastonhoitaja<br />
Markku Untinen<br />
Kirjastonhoitajat<br />
Melina Aremaa<br />
Helena Backman-Karvonen<br />
Heidi Häivälä<br />
Katri Koivulaakso<br />
Tiina Rajala<br />
Tove Selkälä<br />
Marika Sykkö<br />
Erikoiskirjastovirkailija<br />
Arto Tella<br />
Kirjastovirkailijat<br />
Monika Felixsson<br />
Ninnu Holme<br />
Pasi Hynninen<br />
Åsa Ilander<br />
Eeva Jemivaara<br />
Eija Johansson<br />
Irja Kekäläinen<br />
Nina Kihlman<br />
Jouni Malmborg<br />
Helena Nyholm<br />
Sinikka Seppänen<br />
Kati Sillgren<br />
Ann Westerling<br />
Annette Wackström-Paananen<br />
Virpi Vilkki<br />
Kirjastoavustajat<br />
Helena Eloranta<br />
Marina Johansson<br />
Merja Koskenlaita<br />
Ritva Vainio<br />
Vahtimestarit<br />
Thomas Blom<br />
Roger Johansson<br />
Kirjastoauton kuljettajat<br />
Bengt Ekholm<br />
Ulf Johansson<br />
Kesätyöntekijät<br />
Alisa Alanne<br />
Tommi Silvennoinen<br />
Kouluavustajat<br />
Kerstin Bomberg<br />
Hellevi von Schrowe<br />
Evita Viiri<br />
Sijaiset<br />
Asko Autio<br />
Jan Nyström<br />
Katri Vuori<br />
Siviilipalvelus<br />
Emil Fridolfsson<br />
Maximilian Koch<br />
Otso Repo<br />
Lehtilukusalin sunnuntaivalvoja<br />
Anniina Kero<br />
Gammelbackan kirjasto<br />
Kirjastonjohtaja<br />
Tuula Pajala<br />
Kirjastovirkailijat<br />
Kari Hovi<br />
Katja Mäkelä<br />
Harjoittelijat<br />
Tiina Moisanen<br />
Joel Puurtinen<br />
Katri Vuori<br />
Kesätyöntekijä<br />
Laura Kekäläinen<br />
Kevätkummun kirjasto<br />
Kirjastonjohtaja<br />
Hannele Heiskanen<br />
Kirjastovirkailijat<br />
Henrik Lenck<br />
Sari Oinas<br />
Päivi Toivanen<br />
Kesätyöntekijä<br />
Rasmus Mård<br />
Harjoittelijat<br />
Joni Anttio<br />
Lena Pelkonen<br />
Tukityöllistetty<br />
Brita Berg-Aaltonen<br />
Kerkkoon kirjasto<br />
Kirjastovirkailija<br />
Katri Vuori<br />
Borgå Gymnasiumin kirjasto<br />
Lehtori<br />
Stefan Hagman<br />
(Sopimus Borgå Gymnasiumin<br />
kirjaston hoidosta)<br />
~ 23 ~
Kirjaston talous<br />
Bruttomenot<br />
Tulot<br />
Nettomenot<br />
Nettomenoista aineistomenojen osuus<br />
2 644 679<br />
248 464<br />
2 396 215<br />
226 869<br />
Kävijät<br />
Kirjaston kaikissa toimipisteissä oli kävijöitä yhteensä 410 230. Kävijämäärä väheni 3,3 % edellisvuodesta.<br />
Verkkokäyntien määrä kasvoi n. 20 %.<br />
Aukiolotunteja kirjaston kaikissa toimipisteissä oli yhteensä 6 871. Pääkirjaston aukioloaikoja jouduttiin<br />
supistamaan vuoden <strong>2011</strong> alusta kaupungin säästötoimien vuoksi. Myös Kerkkoon kirjaston aukioloajat<br />
supistuivat yhteen iltaan viikossa. Tammikuun Kerkkoon kirjasto oli kiinni muuton vuoksi. Aukiolotuntien<br />
määrä väheni lähes 10 % edellisvuoteen verrattuna.<br />
Kävijät<br />
Pääkirjasto Gammelbackan kirjasto Kevätkummun kirjasto<br />
Kirjastoauto<br />
Kerkkoon kirjasto<br />
13 %<br />
12 %<br />
68 %<br />
7 %<br />
0 %<br />
~ 24 ~
Seutuvaraukset<br />
Porsse-yhteistyökirjastoissa Askolassa, Pornaisissa, Sipoossa ja <strong>Porvoo</strong>ssa tehtiin yhteensä 7 541 seutuvarausta<br />
vuonna <strong>2011</strong>. Kasvua edellisvuodesta oli 17 %. Seutuvarausominaisuuden avulla asiakkaat<br />
voivat itse varata aineistoa Internetin välityksellä yhteistyökirjastoista. Yhteistyökirjastojen välillä kuljetetaan<br />
aineistoa kaksi kertaa viikossa.<br />
Lainaus<br />
Kirjaston kokonaislainaus oli 859 697. Kokonaislainaus laski 2,6 % edellisvuodesta. Lainaajia oli yhteensä<br />
16 892. Lainaajien määrä väheni 3,6 % edellisvuodesta. Uusia asiakkaita rekisteröitiin vuoden<br />
aikana 1626.<br />
Lainaus toimipisteittäin<br />
Pääkirjasto Gammelbackan kirjasto Kevätkummun kirjasto<br />
Kirjastoauto<br />
Kerkkoon kirjasto<br />
11 % 8 %<br />
71 %<br />
9 %<br />
1 %<br />
~ 25 ~
Lainaus aineistolajeittain<br />
Kaunokirjat Tietokirjat Videot + dvd:t Musiikkiäänitteet Lehdet Muut<br />
21 %<br />
11 %<br />
7 %<br />
47 %<br />
5 %<br />
9 %<br />
Kirjalainaus<br />
Aikuisten kaunokirjallisuus<br />
Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus<br />
Aikuisten tietokirjallisuus<br />
Lasten- ja nuorten tietokirjallisuus<br />
26 %<br />
26 %<br />
5 %<br />
43 %<br />
(yhteensä 585 270)<br />
~ 26 ~
Lainaus kielittäin<br />
suomi ruotsi englanti muut<br />
23 %<br />
10 %<br />
64 %<br />
3 %<br />
Kokoelma<br />
Kokoelma käsitti vuoden lopussa 298 849 nidettä. Tämän lisäksi kokoelmaan kuului 32 918 aikakauslehtinidettä.<br />
Kokoelma aineistolajeittain<br />
Kaunokirjat Tietokirjat Videot + dvd:t Musiikkiäänitteet Muut<br />
38 %<br />
3 %<br />
7 %<br />
48 %<br />
4 %<br />
~ 27 ~
Hankinta ja poistot<br />
Aineistoa hankittiin yhteensä 12 283 nidettä. Kokoelmasta poistettiin yhteensä 13 568 nidettä.<br />
Hankinta aineistolajeittain<br />
Aikuisten kaunokirjallisuus<br />
Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus<br />
Musiikkiäänitteet (cd:t)<br />
Muut<br />
Aikuisten tietokirjallisuus<br />
Lasten- ja nuorten tietokirjallisuus<br />
Dvd:t<br />
19 %<br />
31 %<br />
5 %<br />
9 %<br />
27 %<br />
5 %<br />
4 %<br />
~ 28 ~
anomalehtiä tilattiin 62 vuosikertaa ja aikakauslehtiä 584. Kaupungin säästötoimien<br />
S<br />
vuoksi sanomalehtiä jouduttiin karsimaan edellisvuodesta 17 vuosikertaa ja aikakauslehtiä<br />
peräti 74 vuosikertaa.<br />
Asiakkaiden käytössä olivat myös elektroniset sanomalehtipalvelut PressDisplay ja ePress.<br />
PressDisplayn kautta on luettavissa reilut 1700 sanomalehteä 93 maasta 49 eri<br />
kielellä. ePress puolestaan tarjoaa noin 80 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä luettavaksi<br />
elektronisessa muodossa.<br />
ePress-palvelun kautta luettiin vuoden aikana yhteensä 2348 lehteä. Palvelua käytti yhteensä 358<br />
asiakasta. Suosituimpia lehtiä olivat paikallislehtien Uusimaan ja Borgåbladetin lisäksi Jämsän Seutu,<br />
Keski-Uusimaa, Pohjankyrönlehti, Kyrönmaa-lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hufvudstadsbladet, Västra<br />
Nyland ja Åbo Underrättelser.<br />
PressDisplay-palvelua käytettiin 2907 kertaa vuoden aikana. Suosituimmat lehdet olivat kotimaiset<br />
Iltalehti, Kauppalehti, Aamulehti sekä Lapin Kansa ja ruotsalainen Dagens Nyheter.<br />
~ 29 ~
Change language