Työryhmän loppuraportti (pdf) - Porvoo
Työryhmän loppuraportti (pdf) - Porvoo
Työryhmän loppuraportti (pdf) - Porvoo
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TUORILA – KERKKOO SELVITYKSEN<br />
LOPPURAPORTTI<br />
28.4.2010
Sisältö<br />
1 TYÖRYHMÄN TOIMINTA JA TYÖSKENTELY ................................................. 3<br />
1.1 Ryhmän tehtävät ja jäsenet ........................................................................................................................... 3<br />
2 SELVITYKSEN ERI NÄKÖKULMAT ..................................................................... 4<br />
2.1 Selvitettävät vaihtoehdot .............................................................................................................................. 4<br />
2.2 Tuorilan ja Kerkkoon koulujen tilat ................................................................................................................ 4<br />
2.3 Alue- ja kyläyhteisöjen kehittäminen sekä reuna-alueet .............................................................................. 5<br />
2.4 Oppilaat ja oppilaaksiotto .............................................................................................................................. 6<br />
2.5 Kuljetukset ..................................................................................................................................................... 8<br />
2.6 Henkilöstö, opetusresurssi ja johtaminen ................................................................................................... 10<br />
2.7 Pedagoginen näkökulma.............................................................................................................................. 11<br />
2.8 Kustannukset ja niiden rakenne .................................................................................................................. 12<br />
3 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA ........................................................................ 13<br />
3.1 Tuorilan koulu lakkautetaan ja Kerkkoon koulu toimii alueen ainoana kouluna ......................................... 13<br />
3.2 Kerkkoon koulu lakkautetaan ja Tuorilan koulu toimii alueen ainoana kouluna ......................................... 14<br />
3.3 Tuorilan koulu lakkautetaan, jolloin alueen kouluna toimii Kerkkoon koulu yhdessä Albert Edelfeltin<br />
koulun kanssa .................................................................................................................................................... 15<br />
3.4 Nykytila säilytetään ...................................................................................................................................... 16<br />
4 MUUTOKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULU ............................................... 17<br />
2
1<br />
TYÖRYHMÄN TOIMINTA JA TYÖSKENTELY<br />
1.1 Ryhmän tehtävät ja jäsenet<br />
Kokouksessaan 11.11.2009 kaupunginvaltuusto hyväksyi <strong>Porvoo</strong>n kouluverkkoselvityksen päivityksen<br />
17.9.2009, jossa jatkoselvitettävänä asiana on Kerkkoon ja Tuorilan koulun yhdistäminen yhdeksi yksisarjaiseksi<br />
kouluksi, jolloin toisesta kiinteistöstä voidaan luopua.<br />
Suomenkielinen koulutusjaosto perusti asiaa selvittämään työryhmän 17.12.2009. Työryhmä tiedottaa<br />
työskentelystään molempien koulujen johtokuntia sekä raportoi työnsä edistymisestä koulutusjaostoa.<br />
Työryhmän loppuraportin koulujen yhdistämisestä tulee olla valmis vietäväksi kevään 2010<br />
aikana suomenkielisen koulutusjaoston käsiteltäväksi.<br />
Työryhmän jäseniksi valittiin:<br />
Jari Kettunen<br />
Erja Hakala<br />
Börje Boström<br />
Eija Hopea<br />
Leila Nyberg<br />
Piritta Simola<br />
Martti Toivanen<br />
Annica Matilainen<br />
Riitta Spåre<br />
vt. koulutusjohtaja, puheenjohtaja<br />
sihteeri<br />
tilakeskuksen päällikkö<br />
koulunjohtaja, Tuorilan koulu<br />
päivähoidonjohtaja<br />
koulunjohtaja, Kerkkoon koulu<br />
erityisopetuksen rehtori<br />
suunnittelija, tilakeskus<br />
kaupunginarkkitehti<br />
Kokouksiin ovat asiantuntijoina osallistuneet myös<br />
Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö<br />
Mirja Mäkinen päiväkodinjohtaja, Kaarenkylän päiväkoti<br />
Anu Helin<br />
vt. sivistystoimenjohtaja Askolan kunta<br />
Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa<br />
25.01.2010 klo 14.00 kokoushuone Valtimo<br />
01.03.2010 klo 14.30 Tuorilan koulu<br />
10.03.2010 klo 10.00 Kerkkoon koulu<br />
29.03.2010 klo 10.00 kokoushuone Valtimo<br />
26.04.2010 klo 14.30 kokoushuone Valtimo<br />
3
2<br />
SELVITYKSEN ERI NÄKÖKULMAT<br />
2.1 Selvitettävät vaihtoehdot<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin suomenkielisen koulutustoimen kouluverkkoa on selvitetty useasti viimeisten<br />
vuosien aikana. Selvitysten perusteella kouluverkkoa on karsittu ja uudelleen organisoitu. Selvitysten<br />
perusteella tehdyt kouluverkon muutokset ovat pohjautuneet pääsääntöisesti palveluiden tarjontaan<br />
liittyviin sekä taloudellisiin näkökulmiin. Kuntatalouden kiristyneessä tilanteessa taloudellisuuden näkökulma<br />
tulee ottaa entistä paremmin huomioon palveluita järjestettäessä. Tässä selvityksessä pyritään<br />
huomioimaan monipuolisesti eri näkökulmia selvitettävistä vaihtoehdoista. Lopullinen ratkaisu<br />
alueen koulujärjestelyistä tehdään talousarviosuunnittelun ja -käsittelyn 2011–2013 yhteydessä. Tässä<br />
selvityksessä paneudutaan seuraaviin neljään vaihtoehtoon ja arvioidaan niiden etuja ja haittoja eri<br />
näkökulmista:<br />
1. Tuorilan koulu lakkautetaan ja Kerkkoon koulu toimii alueen ainoana kouluna.<br />
2. Kerkkoon koulu lakkautetaan ja Tuorilan koulu toimii alueen ainoana kouluna.<br />
3. Tuorilan tai Kerkkoon koulu lakkautetaan, jolloin alueen kouluna toimii toinen niistä yhdessä jonkun<br />
lähistöllä olevan koulun kanssa.<br />
4. Nykytila säilytetään.<br />
Vaihtoehdoissa on tutkittava sivistystoimen muiden tilojen hyödyntämismahdollisuudet ja toimintojen<br />
mahdolliset siirrot sekä niistä saatavat säästöt, mikäli toinen koulukiinteistöistä vapautuu. Tällöin on<br />
myös tarkasteltava muiden olemassa olevien koulujen tilojen hyödyntäminen oppilaiden koulunkäyntipaikkana<br />
sekä mahdollisuudet tällöin vapautuvien tilojen hyödyntämiseen päivähoidon tarpeisiin.<br />
2.2 Tuorilan ja Kerkkoon koulujen tilat<br />
Yksisarjaisen koulun vaatimukset on arvioitu yhteistyössä tilakeskuksen, koulutustoimen ja koulujen<br />
johtajien kanssa. Lähtökohtana on se, että yksisarjaisessa koulussa tulee olla vähintään:<br />
6 luokkatilaa OT3<br />
2 pienopetustilaa OT1-OT2 (erityisopettajan ja muun koulussa työskentelevän henkilökunnan<br />
tila + opetuksen eriytys)<br />
Ruokasali<br />
Tekninen työ<br />
Liikuntasali<br />
Peseytymis- ja pukuhuonetilat<br />
Opettajainhuone ja johtajan tila<br />
Näiden tilojen lisäksi tietotekniikan opetus on pystyttävä ratkaisemaan liikkuvan vaunun avulla.<br />
Tilakeskuksen näkemyksen mukaan molemmat koulut ovat rakennusteknisesti samantasoisia, mutta<br />
eivät ilman lisärakentamista täytä yllä kuvattuja yksisarjaisen koulun vaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä,<br />
4
että mikäli toisesta koulusta luovutaan, niin kaikki toisen koulun oppilaat eivät mahdu toiseen kouluun<br />
ilman, että koulurakennusta laajennetaan, oli kyseessä kumpi tahansa nykyisistä kouluista.<br />
Tilakeskus on tehnyt alustavat suunnitelmat muutostöistä Kerkkoon ja Tuorilan koulujen pohjapiirustuksiin<br />
ja kustannusarviot siten, että yllä kuvatut yksisarjaisen koulun vaatimukset täyttyvät. Liitteissä<br />
1 ja 2 on kuvattu suunnitellut muutostyöt kummankin koulun osalta. Muutostöiden alustavat kustannukset<br />
olisivat noin 200 000-250 000 euroa koulua kohden. Liitteessä 3 on kuvattu, kuinka on kyseisiin<br />
summiin kustannuslaskennassa tultu. Suunnitelmat muutostöistä ja kustannuslaskelmat ovat alustavia<br />
ja niitä tulee tarkentaa, mikäli investointeihin ryhdytään.<br />
Tarkasteltaessa koulujen nykyisiä tiloja voidaan molempiin sijoittaa ilman muutoksia tai melko vähäisin<br />
muutoksin viisi luokkaa. Tuorilan koulua on laajennettu vuonna 1999 siten, että sinne sijoittuisi<br />
kuusi luokkaa (OT3), mikäli ruokasalista luovuttaisiin. Myös Kerkkoon kouluun mahtuisi kuusi luokkaa,<br />
mikäli ruokasalia käytettäisiin opetustilana. Kaksi luokista olisi kooltaan pienempiä (OT1-OT2), mutta<br />
riittäviä noin 15–20 oppilaalle. Selvityksessä on kuitenkin lähdetty siitä, että tavoitteena on luoda<br />
alueelle riittävin ja tarkoituksenmukaisin tiloin varustettu yksisarjainen koulu. Tavoitteena on ollut<br />
myös se, että toisen koulun kiinteistöstä voitaisiin luopua tai sijoittaa niihin muita toimintoja, jolloin<br />
koulutustoimen tilakustannukset pienentyisivät. Tällöin säästyvä raha voitaisiin käyttää varsinaiseen<br />
opetustoimintaan ainakin osittain ja ydintoiminnan laatu voisi koko kaupungin näkökulmasta parantua.<br />
Tilakeskuksen näkemyksen mukaan molemmat koulut ovat vaikeita myydä, mikäli niistä luovutaan.<br />
Tuorilan ja Kerkkoon koulujen oppilaaksiottoalueilla toimivat Kaarenkylän ja Suomenkylän päiväkodit.<br />
Kaarenkylän päiväkodissa olevat lapset ovat pääosin Tuorilan koulun oppilaaksiottoalueelta. Haksilaiset<br />
lapset siirtyvät Kaarenkylän päiväkodista Albert Edelfeltin kouluun. Suurin osa kerkkoolaisista lapsista<br />
hoidetaan Suomenkylän päiväkodissa, joka on suunniteltu siirrettävän lakkautettavan Suomenkylän<br />
koulun tiloihin syksyllä 2011. Näin ollen sivistystoimella ei ole käyttöä Kerkkoon koulun kiinteistölle<br />
esimerkiksi päiväkotina.<br />
Vastaavasti Tuorilan koulun päärakennus, keltainen talo, voisi sopia rakennuksena päiväkodin tarpeisiin,<br />
mikäli Kaarenkylän päiväkodin kiinteistöstä päätettäisiin luopua. Toisaalta myös päiväkodin ja<br />
koulun toimiminen yhdessä Tuorilan nykyisen koulun yhteydessä voisi olla yksi vaihtoehto, mutta tällöin<br />
kaikki nykyiset oppilaat eivät mahtuisi Tuorilan kouluun ja vähintään vastaavat rakennustyöt olisi<br />
tehtävä kuin koulun laajentamisessa toimivaksi yksisarjaiseksi kouluksi. Tuorilan koulun yhteydessä<br />
erillisessä rakennuksessa on myös vuokra-asuntoja, jotka ovat nyt vuokrattu. Näistä tiloista ei tällöin<br />
voitaisi luopua vaan näiden tilojen käyttö ja muuttaminen koulutiloiksi tulisi selvittää, mikäli päiväkodin<br />
ja koulun yhteistiloja lähdettäisiin suunnittelemaan. Tämä vaihtoehto ei toisi koulutustoimen tilakustannuksiin<br />
säästöjä, mutta takaisi koulupalvelujen pysyvyyden molemmissa kylissä, jolloin nykytila<br />
säilyisi.<br />
2.3 Alue- ja kyläyhteisöjen kehittäminen sekä reuna-alueet<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupunkistrategiassa on määritelty, että kaupunki keskittyy palvelujen tarjonnassa keskustan<br />
lisäksi joihinkin kyläkeskuksiin ja niiden vahvistamiseen. Strategiassa ei kuitenkaan yksilöidä kyliä,<br />
joihin tulevaisuudessa satsataan.<br />
Tuorilan koulun oppilaaksiottoalueella on kuusi eri kylää, vaikka varsinaista kyläkeskusta ei ole. Asukkaita<br />
alueella on kaikkiaan noin 1000. Kerkkoon koulun oppilaaksiottoalueella on kolme eri kylää, joista<br />
Kerkkoo on tiivis kyläkeskus ja asukkaita n. 1200. Kerkkoon asemakaavan laajentaminen on parhail-<br />
5
laan työn alla. Asemakaavaluonnos on ollut luonnoksena nähtävillä 22.3. -16.4.2010. Tavoitteena on<br />
saada asemakaava valtuustoon vuonna 2011. Kaavaluonnos sisältää tässä vaiheessa 48 uutta rakentamatonta<br />
tonttia, joista 11 on kaupungin omistuksessa ja 37 yksityisten omistuksessa. Yksityisten<br />
tonttien toteutumisaikataulu on kiinni maanomistajista.<br />
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tavoitteena on tukea jo olemassa olevia keskuksia, keskittää haja-asutusalueen<br />
kaavoitus määriteltyihin kyläkeskuksiin ja suhtautua poikkeuslupiin kielteisesti. Tämä<br />
tarkoittaa sitä, että molempia kyliä ei kaavoiteta niin että yksisarjainen koulu toimisi kummassakin.<br />
Kaavoitustilanne alueella säilyy nykyisellään arviolta seuraavat 7-8 vuotta. Tuorilan kyläalueen asemakaavoittaminen<br />
ei ole kaupungin suunnitelmissa. Kerkkoon kyläkeskuksen vanhan asemakaavan ajanmukaistaminen<br />
tullee ajankohtaiseksi lähivuosina.<br />
Askolan puolelta mahdollisia oppilaita (jo Askolassa koulussa olevia) Kerkkoon kouluun olisi yksi oppilas<br />
ja Tuorilaan kolme oppilasta. Kuitenkin Monninkylää ollaan kehittämässä eikä halukkuutta tai tarvetta<br />
näihin siirtoihin reuna-alueilta <strong>Porvoo</strong>n puolelle ole suomenkielisillä oppilailla. Ruotsinkieliset<br />
oppilaat hakeutuvat <strong>Porvoo</strong>seen kouluun.<br />
2.4 Oppilaat ja oppilaaksiotto<br />
Nykyiseen Tuorilan koulun oppilaaksiottoalueeseen kuuluvat Kaarenkylä, Kiiala, Saksala, Tuorila, Vanhamoisio<br />
ja Virtaala. Pinta-alaltaan Tuorilan koulun oppilaaksiottoalue on noin kolme kertaa suurempi<br />
kuin Kerkkoon oppilaaksiottoalue.<br />
Kerkkoon koulun oppilaaksiottoalue koostuu Henttalan ja Kerkkoon kylien lapsista. Tuorilan ja Kerkkoon<br />
koulujen yhdistetyllä oppilaaksiottoalueella asuu yhteensä noin 120–130 lasta. Lapset ovat jakautuneet<br />
melko tasaisesti ikäluokittain siten, että jokaisessa ikäluokassa on noin 20 lasta, joka tarkoittaisi<br />
yksisarjaisessa koulussa noin 20 oppilaan luokkakokoa. Tarkemmin nykytilanne ja sen kehitys<br />
on nähtävissä oheisista oppilasennusteista, joissa on koulut yhdessä ja myös erikseen.<br />
Oppilasennusteet perustuvat koulujen nykytilanteeseen ja väestörekisteritietoihin alueella ennen<br />
vuotta 2010 syntyneistä lapsista.<br />
Kerkkoon ja Tuorilan koulujen tulevien oppilaiden jakautuminen kylittäin<br />
s. 2004 s. 2005 s. 2006 s. 2007 s. 2008 s. 2009<br />
Henttala 0 0 0 0 0 0<br />
Kaarenkylä 1 1 3 0 5 1<br />
Kerkkoo 7 13 9 11 9 11<br />
Kiiala 3 1 2 0 3 1<br />
Saksala 4 4 4 5 3 4<br />
Tuorila 0 0 1 0 0 0<br />
Vanhamoisio 3 1 4 3 1 1<br />
Virtaala 2 0 1 1 2 0<br />
YHT 20 20 24 20 23 18<br />
Muuttoliikettä ei ole kuitenkaan ennusteissa huomioitu. Kaavoitustilanteen näkökulmasta kovin suurta<br />
kasvua ei alueella ole odotettavissa lähivuosien aikana, vaikka Kerkkoon alueen kaava vahvistetaankin<br />
lähiaikoina. Tuorilan ennusteessa on mukana Haksin alue, vaikka kyseiset oppilaat osoitetaan Albert<br />
Edelfeltin kouluun. Tämä tuo virhemarginaalia maksimissaan 1 oppilasta / ikäluokka yläkanttiin<br />
Tuorilan koulun ennusteessa. Teissalan pohjoinen alue on laskettu kokonaisuudessaan Huhtisen koulun<br />
oppilaaksiottoalueeseen mukaan. Tämä saattaa tuoda virhettä maksimissaan 0,5-1 oppilasta /<br />
ikäluokka alakanttiin Kerkkoon koulun ennusteessa.<br />
6
Tuorilan koulun ennuste<br />
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17<br />
I 7 13 7 15 9 14 7<br />
II 9 7 13 7 15 9 14<br />
III 7 9 7 13 7 15 9<br />
IV 6 7 9 7 13 7 15<br />
V 15 6 7 9 7 13 7<br />
VI 8 15 6 7 9 7 13<br />
YHT 52 57 49 58 60 65 65<br />
Kerkkoon koulun ennuste<br />
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17<br />
I 10 7 13 9 11 9 11<br />
II 12 10 7 13 9 11 9<br />
III 17 12 10 7 13 9 11<br />
IV 8 17 12 10 7 13 9<br />
V 6 8 17 12 10 7 13<br />
VI 10 6 8 17 12 10 7<br />
YHT 63 60 67 68 62 59 60<br />
Albert Edelfeltin koulun ennuste<br />
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17<br />
I 70 79 66 64 68 68 68<br />
II 73 70 79 66 64 68 68<br />
III 56 73 70 79 66 64 68<br />
IV 53 56 73 70 79 66 64<br />
V 54 53 56 73 70 79 66<br />
VI 55 54 53 56 73 70 79<br />
YHT 361 385 397 408 420 415 413<br />
Tuorilan ja Kerkkoon koulut yhdessä<br />
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17<br />
I 17 20 20 24 20 23 18<br />
II 21 17 20 20 24 20 23<br />
III 24 21 17 20 20 24 20<br />
IV 14 24 21 17 20 20 24<br />
V 20 14 24 21 17 20 20<br />
VI 18 20 14 24 21 17 20<br />
YHT 114 116 116 126 122 124 125<br />
Mikäli halutaan luopua jommankumman koulun kiinteistöstä ja investointeihin ei säästösyistä ole<br />
mahdollisuuksia, on laskettu oppilasennusteet myös vaihtoehdolle, jossa Albert Edelfeltin koulu toimii<br />
lähikouluna osalle alueen oppilaista. Tällöin Tuorilan koulun tiloista luovuttaisiin ja alueen oppilaista<br />
osa menisi Kerkkoon kouluun ja osa Albert Edelfeltin kouluun. Kerkkoon kouluun ohjattaisiin Virtaalan<br />
ja Tuorilan kylät sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän Mäntsäläntien itäpuolella asuvat lapset. Vastaavasti<br />
Albert Edelfeltin kouluun ohjattaisiin Kiialan ja Saksalan kylät sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän<br />
Mäntsäläntien länsipuolella asuvat lapset. Vaihtoehto, jossa jako tehtäisiin siten, että saman kylän<br />
lapset menisivät samaan kouluun, on mahdollista. Tällöin Kiialan ja Saksalan kylien lisäksi Kaarenkylän<br />
tai Vanhamoision kylien lapset kokonaisuudessaan ohjataan Albert Edelfeltin kouluun.<br />
Kerkkoon koulun osalta vastaavasti olisi voitu laskea vaihtoehto, jossa osa oppilaista olisi ohjattu Tuorilan<br />
kouluun ja osa Huhtisen kouluun. Huhtisen koulun liittämistä selvitykseen alueen lähikouluna ei<br />
7
ole tässä yhteydessä mahdollista, sillä se on Suomenkylän koulun lakkauttamisen myötä täynnä, eikä<br />
sen laajentaminen olisi tarkoituksenmukaista.<br />
Kerkkoon koulun ennuste (Virtaala, Tuorila, Vanhamoision ja Kaarenkylän itäpuoli)<br />
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17<br />
I 13 10 13 14 13 13 11<br />
II 16 13 10 13 14 13 13<br />
III 20 16 13 10 13 14 13<br />
IV 11 20 16 13 10 13 14<br />
V 12 11 20 16 13 10 13<br />
VI 14 12 11 20 16 13 10<br />
YHT 86 82 83 86 79 76 74<br />
Albert Edelfeltin koulun ennuste (Kiiala, Saksala, Vanhamoision ja Kaarenkylän länsipuoli)<br />
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17<br />
I 74 89 73 74 75 78 71<br />
II 78 74 89 73 74 75 78<br />
III 60 78 74 89 73 74 75<br />
IV 56 60 78 74 89 73 74<br />
V 62 56 60 78 74 89 73<br />
VI 59 62 56 60 78 74 89<br />
YHT 389 419 430 448 463 463 460<br />
Oheisista oppilasennusteista nähdään oppilasmäärän kehittyminen siinä vaihtoehdossa, että Tuorilan koulusta<br />
luovutaan ja oppilaat ohjataan Albert Edelfeltin sekä Kerkkoon kouluihin. Tässä vaihtoehdossa Kerkkoossa<br />
toimisi viisi luokkaa ja Albert Edelfeltin koulu olisi edelleen kolmisarjainen.<br />
2.5 Kuljetukset<br />
Kuljetusten suunnittelussa on huomioitava alueen joukkoliikenne ja muiden kuljetuspalveluiden tilanne.<br />
Asian arvioiminen on haasteellista ja kustannukset suuntaa-antavia. Kerkkoon ja Tuorilan koulujen välimatka<br />
on noin 4 km. Nykytilanteessa Kerkkoon koululaiset käyttävät vuorobussia ja Tuorilan pääasiassa taksia.<br />
Vuonna 2009 koulukuljetuskustannukset Kerkkoon koulun osalta olivat 1 467 € ja Tuorilan koulussa 40 865<br />
€ eli yhteensä 42 332 euroa.<br />
Kuljetuskustannusten laskelmat pohjautuvat seuraaviin hintoihin: vuoroliikenne 457 €/vuodessa oppilasta<br />
kohden, taksi 2 270 €/vuodessa oppilasta kohden ja tilausajo 230 €/päivässä (koulupäiviä n. 190, yhteensä<br />
43 700 €). Tilausajoa on käytetty laskelmissa, kun se on ollut taksikuljetuksia edullisempi vaihtoehto.<br />
Kuljetuskustannusten laskentaperusteet ovat koulujen välillä erilaiset johtuen alueiden erilaisesta<br />
rakenteesta. Tuorilan koulun oppilaat kulkisivat Kerkkooseen tilausajolla ja Kerkkoon koulun oppilaat<br />
Tuorilaan vuoroliikenteellä. Erilaisista laskentaperusteista johtuen kuljetuskustannukset eivät ole suoraan<br />
vertailukelpoisia. Tällä hetkellä ei ole vuoroliikenneyhteyttä Kerkkoosta Tuorilaan, vaan laskelma<br />
perustuu mahdolliseen reittimuutokseen. Tuorilan koulupiirissä kulkevan vuoroliikenteen (kaukoliikenne)<br />
reittejä on vaikea muuttaa.<br />
Vaihtoehdossa, jossa Tuorilan koulu toimii alueen ainoana kouluna, on kuljetukset laskettu kahdella<br />
eri tavalla. Toisessa laskentatavassa Mäntsäläntien ylittävillä lapsilla on kuljetusoikeus ja toisessa lasken-<br />
8
tatavassa ei. Tällä hetkellä Mäntsäläntien ylittävillä oppilailla ei ole kuljetusoikeutta, mutta lain mukaan<br />
vaarallisen tien ylitys tulkitaan kuljetusoikeuden perusteeksi, mikäli vaihtoehtoisia reittejä ei ole.<br />
Oheisissa taulukoissa on laskettu kuljetettavien oppilaiden lukumääriä ja kuljetuskustannuksia eri vaihtoehtojen<br />
mukaan. Tämän lisäksi taulukon yhteydessä on kuvattu kuinka kustannukset on laskettu, jotta<br />
niiden vertaileminen olisi mahdollista.<br />
Nykytilanne, jossa molemmat koulut jatkavat toimintaansa (kuljetusoikeus Mäntsäläntien ylittävillä)<br />
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €<br />
Kerkkoo Tuorila Yht.<br />
2010-2011 4 20 24 32 724<br />
2011-2012 5 24 29 35 009<br />
2012-2013 7 21 28 32 739<br />
2013-2014 7 29 36 41 834<br />
2014-2015 5 29 34 42 733<br />
2015-2016 3 37 40 47 288<br />
Kerkkoon koulun kuljetusoppilaat käyttävät vuoroliikennettä ja Tuorilan koulun kuljetusoppilaat vuoroliikennettä ja taksia. Taksikuljetus<br />
on Uudessa-Saksalassa asuvilla lapsilla sekä niillä Vanhamoisiossa ja Kaarenkylässä Mäntsäläntien itäpuolella asuvilla<br />
lapsilla, joiden koulumatka ylittää 3 tai 5 kilometriä.<br />
Nykytilanne, jossa molemmat koulut jatkavat toimintaansa (ei kuljetusoikeutta Mäntsäläntien ylittävillä)<br />
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €<br />
Kerkkoo Tuorila Yht.<br />
2010-2011 4 17 21 25 914<br />
2011-2012 5 19 25 23 659<br />
2012-2013 7 17 24 23 659<br />
2013-2014 7 25 32 32 754<br />
2014-2015 5 26 31 35 923<br />
2015-2016 3 33 36 38 208<br />
Kerkkoon koulun kuljetusoppilaat käyttävät vuoroliikennettä ja Tuorilan koulun kuljetusoppilaat vuoroliikennettä ja taksia. Taksikuljetus<br />
on Uudessa-Saksalassa asuvilla lapsilla sekä niillä Vanhamoisiossa ja Kaarenkylässä Mäntsäläntien itäpuolella asuvilla<br />
lapsilla, joiden koulumatka ylittää 3 tai 5 kilometriä.<br />
Kerkkoon koulu alueen ainoa koulu ja kaikki Tuorilan oppilaat Kerkkooseen<br />
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €<br />
Kerkkoo Tuorila Yht.<br />
2010-2011 4 34 38 50 068<br />
2011-2012 5 37 42 48 255<br />
2012-2013 7 33 40 46 899<br />
2013-2014 7 37 44 46 899<br />
2014-2015 5 39 44 45 985<br />
2015-2016 3 43 46 45 071<br />
Kerkkoon kuljetusoppilaat kulkevat vuoroliikenteellä ja Tuorilan kuljetusoppilaat tilausajolla.<br />
Tuorilan koulu alueen ainoa koulu ja kaikki Kerkkoon oppilaat Tuorilaan (kuljetusoikeus Mäntsäläntien ylittävillä)<br />
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €<br />
Kerkkoo Tuorila Yht.<br />
2010-2011 49 20 69 53 289<br />
2011-2012 41 24 65 51 461<br />
2012-2013 47 21 68 51 019<br />
2013-2014 49 29 78 61 028<br />
2014-2015 50 29 79 63 298<br />
2015-2016 47 37 84 67 398<br />
Kerkkoon kuljetusoppilaat kulkevat vuorobussilla Tuorilaan, Tuorilan kuljetusoppilaat vuorobussilla ja taksilla.<br />
9
Tuorilan koulu alueen ainoa koulu ja kaikki Kerkkoon oppilaat Tuorilaan (ei kuljetusoikeutta Mäntsäläntien ylittävillä)<br />
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €<br />
Kerkkoo Tuorila Yht.<br />
2010-2011 40 17 57 42 366<br />
2011-2012 29 19 48 34 627<br />
2012-2013 35 17 52 36 455<br />
2013-2014 31 25 56 43 722<br />
2014-2015 38 26 64 51 004<br />
2015-2016 38 33 71 54 203<br />
Kerkkoon kuljetusoppilaat kulkevat vuorobussilla Tuorilaan, Tuorilan oppilaat vuorobussilla ja taksilla.<br />
Tuorilan koulun tiloista luovuttaisiin ja alueen oppilaista osa menisi Kerkkoon kouluun ja osa Albert<br />
Edelfeltin kouluun.<br />
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €<br />
Kerkkoo AE-koulu Yht.<br />
2010-2011 9 32 41 11 385 + 30 941 = 42 326<br />
2011-2012 12 32 44 16 362 + 27 315 = 43 677<br />
2012-2013 12 27 39 14 549 + 23 217 = 37 766<br />
2013-2014 11 31 42 12 279 + 26 858 = 39 137<br />
2014-2015 7 36 43 6 825 + 32 769 = 39 594<br />
2015-2016 5 40 45 5 911 + 36 410 = 42 321<br />
Virtaalan, Tuorilan, Vanhamoision ja Kaarenkylän kylissä Mäntsäläntien itäpuolella asuvat lapset kulkevat taksilla Kerkkooseen.<br />
Kiialassa, Vanhassa-Saksalassa, Tuorilassa, Vanhamoisiossa ja Kaarenkylässä asuvat kulkevat vuoroliikenteellä Albert Edelfeltin<br />
kouluun (jos matka pysäkille ei ylitä 3/5 km). Uudessa-Saksalassa asuvat kulkevat taksilla Albert Edelfeltin kouluun.<br />
Koulukuljetuksia tarkasteltaessa kuljetuksessa olevien oppilaiden lukumäärä on luonnollisesti alhaisin nykytilanteessa,<br />
koska alueen kouluverkkokin on tiivein. Vaihtoehdossa, jossa Tuorilan koulu toimisi alueen<br />
ainoana kouluna, kuljetettavien oppilaiden lukumäärä kasvaisi eniten verrattuna nykytilaan. Muissa muutosvaihtoehdoissa<br />
kuljetettavien oppilaiden lukumäärät olisivat keskenään samat, joskin keskimäärin noin<br />
10–15 oppilasta enemmän kuin nykytilanteessa.<br />
Koulukuljetuskustannusten vertailu eri vaihtoehtojen välillä on haasteellista, sillä kuljetusten suunnittelussa<br />
on huomioitava kyseisen alueen joukkoliikenne ja muiden kuljetuspalveluiden tilanne. Tämän lisäksi<br />
kuljetuksia kilpailutetaan jatkuvasti etsien kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Tässä vertailussa nykytilanne<br />
on noin 10 000-20 000 euroa vuositasolla halvempi kuin muut vaihtoehdot. Muilla vaihtoehdoilla ei ole<br />
merkittäviä eroja keskenään, sillä vuosittainen kalleimman ja halvimman vaihteluväli on lähivuosina maksimissaan<br />
noin 10 000 euroa vuodessa.<br />
2.6 Henkilöstö, opetusresurssi ja johtaminen<br />
Nykyisin Tuorilan koulussa on yhteensä kolme opettajaa, joista yhdellä koulunjohtajan tehtävät. Kerkkoon<br />
koulussa on neljä opettajaa, joista yhdellä on koulunjohtajan tehtävät. Kiertävä kieltenopettaja huolehtii<br />
englannin kielen opetuksesta Tuorilan koulussa. Tämän lisäksi molemmilla kouluilla vierailee kiertävä erityisopettaja<br />
yhtenä päivänä viikossa. Koulunkäyntiavustajia Tuorilassa on kaksi ja Kerkkoossa yksi. Tuorilan<br />
koulun kiinteistö- ja ruokahuollosta vastaa kaksi henkilöä ja Kerkkoon koulussa työskentelee yhteensä 2,5<br />
henkilöä vastaavissa tehtävissä.<br />
Yksisarjaisessa koulussa on tarkoituksenmukaista työskennellä koulunjohtajan lisäksi yhteensä kuusi opettajaa.<br />
Tämän lisäksi erityisopetusta on tarpeen olla yhteensä 2-3 päivää sekä kieltenopetusta. Koulunkäyntiavustajia<br />
yksisarjaisessa koulussa tarvitaan lukuvuodesta riippuen 1-3 avustajaa. Yksisarjaisessa koulussa<br />
useimmiten tilakeskus vastaa koulun kiinteistöhuollosta ja ruokapalvelu ruokahuollosta, jolloin henkilöstö<br />
on niiden yksiköiden palveluksessa.<br />
10
Tarkasteltaessa koulujen tuntikehystä lukuvuonna 2010–2011 Tuorilassa opetukseen on käytössä yhteensä<br />
100 tuntia, joka oppilaskohtaisena kertoimena on 1.82 tuntia / oppilas. Vastaavasti Kerkkoon koulussa on<br />
käytössä 111 tuntia, joka oppilaskohtaisena kertoimena on 1.79 tuntia / oppilas. Yksisarjaisen koulun kerroin<br />
on <strong>Porvoo</strong>n kouluissa ollut noin 1.65, jolloin kokonaisresurssitarve yhdessä koulussa olisi noin 193<br />
opetustuntia, kun nykyisellään käytössä on 211 tuntia eli yksisarjaisessa koulussa säästöä voisi syntyä noin<br />
15 tuntia. Rahallisesti tämä tarkoittaa noin 23 400 euroa / vuosi.<br />
Yhden koulunjohtajan malli vapauttaisi aikaa paremmin johtamistehtävään. Tällöin johtajan opetusvelvollisuus<br />
koostuisi luokanopetustunneista, vaikka hänellä ei varsinaista omaa luokkaa olisikaan opetettavana.<br />
Yhden johtajan tehtäväkohtainen palkkio on yksisarjaisessa koulussa 550 euroa / kuukausi eli yhteensä<br />
6600 euroa vuodessa. Nykyisin johtamisesta maksetaan erillistä lisää yhteensä 400 euroa / koulu eli yhteensä<br />
800 euroa / kuukausi eli yhteensä 9600 euroa / vuosi. Rahallisesti siirtyminen yhteen johtajaan ei<br />
tuo paljon säästöjä, joskin keskittyminen johtamiseen ja opettamiseen erikseen luo paremmat mahdollisuudet<br />
molempiin tehtäviin.<br />
2.7 Pedagoginen näkökulma<br />
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet lähtevät liikkeelle siitä olettamuksesta, että opetus on<br />
sidottu vuosiluokkaan. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi on myös määritelty vuosiluokittain. Opetuksen<br />
eteneminen perustuu aikaisemmin opittuun, jolloin kahden vuositason yhtäaikainen opettaminen<br />
on haasteellista. Lainsäädännön mukaan opettaminen yhdysluokissa on myös mahdollista, mutta tällöin on<br />
kiinnitettävä erityistä huomiota opetussuunnitelman toteutumiseen. Molemmissa kouluissa toimii nyt<br />
yhdysluokkaopetus, josta on saatu hyviä kokemuksia. Tästä esimerkkinä eri ikäluokkien välinen kanssakäyminen<br />
on luontevaa. Nykyiset oppilasmäärät ja kahden koulun olemassaolo on johtanut yhdysluokkaopetuksen<br />
järjestämiseen. Yhdysluokkaopetus on kustannustehokkaampaa varsinkin kun molempien koulujen<br />
ikäluokat ovat pieniä.<br />
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus kouluyhteisössä työskentelevän opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön<br />
antamaan varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilashuollon saatavuus toteutuu parhaiten<br />
sellaisessa koulussa, jossa oppilashuoltohenkilöstöllä on tarkoituksenmukaista vierailla ja toimia<br />
säännöllisesti. Sopivan kokoisessa koulussa pystytään riittävällä määrällä opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa<br />
järjestämään oppimista tukevia järjestelyjä useammalle tarvitsijalle kuin muutaman opettajan koulussa.<br />
Myös pienessä koulussa tulee taata riittävät oppilashuollon palvelut, mutta usein niiden järjestäminen<br />
on haasteellisempaa ja myös vaikeampaa kuin sellaisessa koulussa, jossa palvelut ovat läsnä päivittäin.<br />
Erilainen oppija tarvitsee ympärilleen riittävän määrän vertaistukea. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on<br />
suuri merkitys mahdollistamassa kanssakäymistä samanikäisten luokkatovereiden kanssa niin välitunnilla<br />
kuin yhteistoiminnallisissa oppimistilanteissa.<br />
Koulun tukipalvelut (mm. oppilashuolto ja erityisopetus) voidaan suuremmassa kouluyksikössä järjestää<br />
myös oppilaiden ja koulun toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla. Kun kouluyksiköitä on paljon työntekijää<br />
kohden, niin erityistyöntekijän työskentelyaika kouluyksikköä kohti jää pieneksi. Siirtymäaikoihin kuluu<br />
myös runsaasti aikaa. Samoin erityistyöntekijän liittyminen yksittäisen koulun toiminnan suunnitteluun<br />
ei ole yhtä joustavaa, kun kouluja on työntekijän vastuulla monta.<br />
11
2.8 Kustannukset ja niiden rakenne<br />
Vuoden 2010 talousarviossa Kerkkoon koulun toimintamenot ovat yhteensä 481 700 euroa, joka syksyn<br />
2010 oppilasmäärällä laskien on 7646 euroa /oppilas. Toimintamenoista henkilöstökulut ovat 258 200<br />
euroa, palveluiden ostot 61 500 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet 21 300 euroa ja sisäiset vuokrakulut<br />
142 500 euroa. Tuorilan koulun vuoden 2010 talousarvion mukaiset toimintamenot ovat 476 400 euroa,<br />
joka syksyn 2010 oppilasmäärällä laskien on 9162 euroa /oppilas. Tuorilan koulun toimintamenoista henkilöstökulut<br />
ovat 252 400 euroa, palveluiden ostot 33 300 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet 23 000 euroa<br />
ja sisäiset vuokrakulut 167 700 euroa. Kyseiset luvut eivät sisällä koulukuljetuksiin varattuja määrärahoja,<br />
sillä ne on varattu koulutustoimen yhteisiin määrärahoihin kaikkien koulujen osalta.<br />
Tarkasteltaessa molempien koulujen kustannuksia yhdistäen, toimintamenot ovat yhteensä 958 100 euroa.<br />
Näistä henkilöstökulut ovat 510 600 euroa, palveluiden ostot 94 800 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet<br />
44 300 euroa ja sisäiset vuokrakulut 310 200 euroa. Tällöin oppilaskohtainen kustannus on vuonna 2010<br />
yhteensä 8404 euroa / oppilas. Vastaavissa saman kokoluokan <strong>Porvoo</strong>n kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset<br />
ovat vuonna 2010 Hamarissa 6975 euroa / oppilas, Hinthaarassa 5705 euroa / oppilas, Kevätkummussa<br />
7493 euroa / oppilas ja Tolkkisissa 6839 euroa / oppilas.<br />
Kustannusrakennetta tarkasteltaessa Tuorilan koulussa henkilöstökulujen osuus on 53 %, palveluiden ostojen<br />
7 %, aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden 5 % ja sisäisten vuokrakulujen osuus 35 % kokonaiskustannuksista.<br />
Kerkkoon koulussa henkilöstökulujen osuus on 54 %, palveluiden ostojen 12 %, aineiden, tavaroiden<br />
ja tarvikkeiden 4 % ja sisäisten vuokrakulujen osuus 30 % kokonaiskustannuksista.<br />
Kustannusrakenteen yhteistarkastelussa on koulujen henkilöstökulujen osuus 53 %, palveluiden ostojen 10<br />
%, aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden 5 % ja sisäisten vuokrakulujen osuus 32 % kokonaiskustannuksista.<br />
Laskettaessa koko suomenkielisen koulutustoimen talousarvion 2010 kustannusten jakautuminen on henkilöstökulujen<br />
osuus 59 %, palveluiden ostojen 14 %, aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden 2 % ja sisäisten<br />
vuokrakulujen osuus 25 % kokonaiskustannuksista.<br />
12
3<br />
VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA<br />
3.1 Tuorilan koulu lakkautetaan ja Kerkkoon koulu toimii alueen ainoana kouluna<br />
Kyseinen vaihtoehto vaatii Kerkkoon koulun rakentamista yksisarjaiseksi kouluksi, jotta alueen oppilaat<br />
mahtuvat koulun tiloihin ja heille pystytään järjestämään opetus tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kyseisten<br />
rakennustöiden kustannukset tilakeskuksen mukaan ovat yhteensä 226 110 euroa. Vaihtoehdossa luovutaan<br />
Tuorilan koulun kiinteistöstä, josta kuluja 167 700 euroa ja osasta henkilöstökuluja noin 50 000 euroa.<br />
Kuljetuskustannukset nousisivat noin 10 000 euroa vuodessa. Arvioidut säästöt tässä vaihtoehdossa nykytilaan<br />
verrattuna koulutustoimessa ovat noin 210 000 euroa vuodessa ilman investointikuluja.<br />
Toteuttaminen on järkevää, koska<br />
+ Alueelle syntyisi yksisarjainen alakoulu, jossa opetus voidaan toteuttaa vuosiluokittain. Koulussa<br />
työskentelisi nykyistä enemmän henkilökuntaa, jolla useita erityisosaamisalueita (opettajat, avustajat,<br />
erityisopettaja ja kuraattori). Yksisarjaisen koulun tulevaisuus olisi turvatumpi kuin nykyisten<br />
pienempien koulujen.<br />
+ Syntyisi kaupungin taloustilanteen kannalta tarpeellisia säästöjä koulutustoimen tilavuokrista,<br />
jonkin verran opetustunneista sekä ruoka- ja tilahuollon palkkakustannuksista.<br />
+ Vaihtoehto on <strong>Porvoo</strong>n kaupunkistrategian 2011–2013 tavoitteiden mukainen, jossa tuetaan<br />
olemassa olevia kyläkeskuksia ja Kerkkooseen on juuri kaavoitettu lisää tontteja.<br />
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska<br />
- Vaatii välitöntä lisärakennustarvetta kaupungin vaikeassa taloustilanteessa.<br />
- Oppilaiden koulukuljetustarve lisääntyy , mikä pidentää oppilaiden koulupäiviä sekä lisää kustannuksia<br />
.<br />
- Vähentää palveluita (koulu, vapaa-ajankäyttö) Tuorilan koulupiirin alueella.<br />
13
3.2 Kerkkoon koulu lakkautetaan ja Tuorilan koulu toimii alueen ainoana<br />
kouluna<br />
Kyseinen vaihtoehto vaatii Tuorilan koulun rakentamista yksisarjaiseksi kouluksi, jotta alueen oppilaat<br />
mahtuvat koulun tiloihin ja heille pystytään järjestämään opetus tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kyseisten<br />
rakennustöiden kustannukset tilakeskuksen mukaan ovat yhteensä 237 940 euroa. Vaihtoehdossa luovutaan<br />
Kerkkoon koulun kiinteistöstä, josta kuluja on 142 500 euroa ja osasta henkilöstökuluja noin 50 000<br />
euroa. Kuljetuskustannukset nousisivat noin 18 000 euroa. Arvioidut säästöt tässä vaihtoehdossa nykytilaan<br />
verrattuna koulutustoimessa ovat noin 175 000 euroa vuodessa ilman investointikuluja.<br />
Toteuttaminen on järkevää, koska<br />
+ Alueelle syntyisi yksisarjainen alakoulu, jossa opetus voidaan toteuttaa vuosiluokittain. Koulussa<br />
työskentelisi nykyistä enemmän henkilökuntaa, jolla useita erityisosaamisalueita (opettajat, avustajat,<br />
erityisopettaja ja kuraattori). Yksisarjaisen koulun tulevaisuus olisi turvatumpi kuin nykyisten<br />
pienempien koulujen.<br />
+ Syntyisi kaupungin taloustilanteen kannalta tarpeellisia säästöjä koulutustoimen tilavuokrista,<br />
jonkin verran opetustunneista sekä ruoka- ja tilahuollon palkkakustannuksista.<br />
+Nykytilanteessa Tuorilan koulussa on yksi, opetustiloille asetetut kriteerit täyttävä, OT3-<br />
luokkatila enemmän kuin Kerkkoon koulussa.<br />
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska<br />
- Tuorilan koulun alueella ei ole selkeää kyläkeskusta ja alueelle ei ole suunnitteilla kaavoitusta lähivuosina.<br />
-Kerkkoon koulusta luopuminen lakkauttaisi koulu- ja vapaa-ajanpalvelut olemassa olevasta kyläkeskuksesta,<br />
jonne parhaillaan ollaan investoimassa kaavoittamalla lisää asutusta.<br />
- Kuljetuskustannukset nousevat, sillä oppilaiden koulukuljetustarve lisääntyy ja koulu sijaitsee liikenteellisesti<br />
vaarallisen tien läheisyydessä.<br />
14
3.3 Tuorilan koulu lakkautetaan, jolloin alueen kouluna toimii Kerkkoon koulu<br />
yhdessä Albert Edelfeltin koulun kanssa<br />
Alkuperäisenä ajatuksena oli tutkia mahdollisuutta, että Tuorilan tai Kerkkoon koulu lakkautetaan, jolloin<br />
alueen kouluna toimii toinen niistä yhdessä jonkun lähistöllä olevan koulun kanssa. Tarkoituksena oli<br />
tutkia mahdollisuudet Albert Edelfeltin koulun ja Huhtisen koulun hyödyntämiseen osan oppilaista lähikouluna,<br />
jolloin vältyttäisiin välittömiltä investoinneilta, vaikka toisen koulun kiinteistöstä luovuttaisiin. Asiaa<br />
lähemmin tarkasteltaessa ei ollut tarkoituksenmukaista liittää Huhtisen koulua alueen lähikouluna selvitykseen<br />
mukaan, sillä se on Suomenkylän koulun lakkauttamisen myötä täynnä, eikä sen laajentaminen olisi<br />
tarkoituksenmukaista. Tällöin selvitettäväksi asiaksi nousi Tuorilan koulun tiloista luopuminen ja Albert<br />
Edelfeltin koulun sekä Kerkkoon koulun toimiminen yhdessä alueen lähikouluina.<br />
Tässä vaihtoehdossa Kerkkoon kouluun ohjataan Virtaalan, Tuorilan kylät sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän<br />
Mäntsäläntien itäpuolella asuvat lapset. Vastaavasti Albert Edelfeltin kouluun Kiialan, Saksalan kylät<br />
sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän Mäntsäläntien länsipuolella asuvat lapset.<br />
Kyseisessä vaihtoehdossa ei tarvita välittömiä investointikustannuksia. Tässä vaihtoehdossa luovutaan<br />
Tuorilan koulun kiinteistöstä, josta kuluja 167 700 euroa ja noin puolesta henkilöstökuluista eli noin<br />
125 000 euroa. Henkilöstökulujen säästöt syntyvät noin 1,5 opettajan työpanoksen tarpeen vähentymisellä<br />
verrattuna muihin malleihin. Kuljetuskustannukset nousisivat noin 10 000 euroa vuodessa. Arvioidut säästöt<br />
tässä vaihtoehdossa nykytilaan verrattuna koulutustoimessa ovat noin 280 000 euroa vuodessa ja investointitarvetta<br />
voidaan siirtää tulevaisuuteen.<br />
Toteuttaminen on järkevää, koska<br />
+ Mahdollistaa kouluverkon supistamisen olemassa olevien resurssien tehokkaammalla käytöllä,<br />
sillä on edullisin vaihtoehto tila- ja henkilöstöratkaisuna.<br />
+Kuljetuskustannukset eivät merkittävästi lisäänny nykytilasta.<br />
+ Ei edellytä välitöntä lisärakentamista jäljelle jääviin koulutiloihin.<br />
+ Oppilailla on mahdollisuus hyödyntää Albert Edelfeltin moderneja koulutiloja.<br />
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska<br />
- Alueen yksisarjaisen koulun täysipainoinen kehittäminen lykkääntyy, kunnes kaavoitetut tontit<br />
ovat myyty ja lapsimäärä on riittävän suuri.<br />
- Vähentää lähipalveluita (koulu, vapaa-ajankäyttö) Tuorilan nykyisen koulupiirin alueella.<br />
- Lasten sosiaalinen verkosto muuttuu, kun oppilaat jaetaan, Mäntsäläntie rajana, kahteen eri kouluun.<br />
- Oppilaiden koulukuljetustarve lisääntyy ja koulupäivät pitenevät.<br />
15
3.4 Nykytila säilytetään<br />
Kyseisessä vaihtoehdossa ei tule juurikaan muutoksia tiloihin tai toimintaan. Tässä vaihtoehdossa on kustannusten<br />
näkökulmasta luovuttava ylimääräisistä tiloista sekä tutkittava mahdollisuuksia kokeilla alueen<br />
yhteistä koulunjohtajaa. Tuorilan koulun osalta voitaisiin luopua Punaisen koulun tiloista, joka toisi säästöä<br />
noin 15 000 euroa. Kerkkoon koulussa ei ole sellaisia erillisiä tiloja, joista voitaisiin luopua. Mahdollisen<br />
yhteisen johtamiskokeilun avulla voitaisiin säästöjä saavuttaa 3000 euroa. Arvioidut löydettävät säästöt<br />
tässä vaihtoehdossa nykytilaan verrattuna koulutustoimessa ovat maksimissaan noin 20 000 euroa vuodessa<br />
ja investointitarvetta voidaan siirtää tulevaisuuteen.<br />
Toteuttaminen on järkevää, koska<br />
+ Palvelut säilyisivät molemmilla alueilla lähellä käyttäjiä eikä syntyisi koulukuljetustarpeen lisääntymisestä<br />
tai tilojen laajentamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.<br />
+ Kuljetusoppilaita vähiten verrattuna muihin vaihtoehtoihin.<br />
+Kaksi koulua mahdollistaa molempien alueiden kasvun sekä antaa mahdollisuuden hyödyntää tilareserviä<br />
ja ottaa uusia oppilaita.<br />
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska<br />
- Pohjoisen alueen yksisarjaisen koulun täysipainoinen kehittäminen lykkääntyy, kunnes kaavoitetut<br />
tontit ovat myyty ja lapsimäärä on riittävän suuri.<br />
- Syntyvät säästöt jäävät pieniksi, sillä nykytilanne edellyttää molemmissa kouluissa tukipalveluja<br />
(ruokahuolto, siivous, tilahuolto).<br />
- Tilojen määrä ja kustannukset ovat suuret suhteessa alueen oppilasmäärään.<br />
-Oppilaskohtaiset kustannukset ovat alueen oppilailla keskimääräistä suuremmat, vaikka toimitaan<br />
kustannustehokkaasti yhdysluokkaopetuksessa.<br />
16
4<br />
MUUTOKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULU<br />
Suomenkielinen koulutusjaoston perustaman selvitystyöryhmän loppuraportin on tarkoitus olla pohjana<br />
päätöksenteolle, kun ratkaistaan mahdollisia muutoksia Tuorilan ja Kerkkoon alueen koulupalveluiden<br />
tarjontaan. Nykytilanteessa alueen palvelut ovat hyvin kattavat ja ne on toteutettu lähipalveluperiaatteita<br />
noudattaen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta<br />
on kuitenkin arvioitava jatkuvasti. Kustannustarkastelun perusteella alueen nykyiset koulupalvelut<br />
ovat keskimääräistä kalliimmat. Tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman laadukkaat<br />
palvelut kuntalaisille mahdollisimman kustannustehokkaasti.<br />
Työryhmän raportissa on tutkittu nykytilan lisäksi kolme eri muutosmallia, joissa on mahdollista säästää<br />
kustannuksia. Näistä malleista kaksi vaatii lisäinvestointeja ja yhdessä mallissa välittömiä investointeja<br />
ei tarvitse tehdä. Näiden kolmen muutosmallin lisäksi esiin nousi malli, jossa yhdistetään koulun<br />
ja päiväkodin toimintoja, mutta alustavien selvitysten perusteella kyseinen malli vaatii huomattavia<br />
lisäinvestointeja, joten sen syvempi tarkastelu jätettiin tässä yhteydessä selvityksen ulkopuolelle.<br />
Selvityksessä nousi esiin myös vaihtoehto, jossa yksisarjainen koulu sijoitettaisiin toiseen kouluun ilman<br />
investointeja, mutta tällöin tiloille ja toiminnalle asetetut laatuvaatimukset eivät täysin toteutuisi.<br />
Tämän vaihtoehdon toiminnalliset säästövaikutukset olisivat samat kuin malleissa yksi tai kaksi ilman<br />
kiinteistökuluja.<br />
Työryhmä selvitti nykytilaa ja kolmea muutosmallia useista eri näkökulmista. Selvityksessä huomioitiin<br />
hyväksytty kaupunkistrategia, kaavoituksen tilanne alueen kylissä, lähikuntien suunnitelmat kouluverkon<br />
osalta, molempien koulujen nykyiset tilat sekä niiden muutosmahdollisuudet, oppilasmäärien ja<br />
lapsimäärien kehitys molempien koulujen oppilaaksiottoalueella, koulukuljetettavien lasten määrät ja<br />
kuljetuskustannukset, pedagogiset näkökulmat sekä koulun henkilöstöön ja johtamiseen liittyvät näkökulmat.<br />
Jokaisesta mallista laskettiin kustannukset verrattuna nykytilaan. Tämän lisäksi työryhmä<br />
arvioi kustakin mallista sen toteuttamisen kannalta merkittävimpiä etuja ja haittoja.<br />
Työryhmän raportti lähetetään lausunnolle mahdollisten muutosten vaikutuksen piirissä olevien koulujen<br />
johtokuntiin. Työryhmän raportti on tarkoitus käsitellä koulutusjaoston toukokuun kokouksessa,<br />
jossa koulujen johtokuntien lausunnot olisivat mukana. Mahdollisiin muutoksiin alueen koulujärjestelyissä<br />
otetaan kantaa sivistystoimen vuoden 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Raportissa esitellyt<br />
muutosmallit ovat mahdollisia toteuttaa aikaisintaan lukuvuoden 2011–2012 alusta syksyllä<br />
2011.<br />
17
Työryhmän jäsenet, allekirjoitukset:<br />
________________________<br />
Jari Kettunen<br />
vt. koulutusjohtaja<br />
puheenjohtaja<br />
________________________<br />
Erja Hakala<br />
sihteeri<br />
________________________<br />
Martti Toivanen<br />
erityisopetuksen rehtori<br />
________________________<br />
Eija Hopea<br />
koulunjohtaja, Tuorilan koulu<br />
________________________<br />
Piritta Simola<br />
koulunjohtaja, Kerkkoon koulu<br />
________________________<br />
Leila Nyberg<br />
päivähoidonjohtaja<br />
________________________<br />
Börje Boström<br />
tilakeskuksen päällikkö<br />
________________________<br />
Annica Matilainen<br />
suunnittelija, tilakeskus<br />
________________________<br />
Riitta Spåre<br />
kaupunginarkkitehti<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa, 28.4.2010<br />
18