29.05.2014 Views

Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo

Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo

Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi<br />

Päivitys <strong>2013</strong>–<strong>2017</strong>


Sisältö<br />

1 <strong>Kotouttamisohjelma</strong>n lähtökohdat................................................. 4<br />

1.1 <strong>Porvoo</strong>laiset maahanmuuttajat .................................................... 4<br />

1.2 Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan 1.9.2011 ........... 5<br />

1.3 Valtion kotouttamisohjelma ........................................................ 6<br />

1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) .................................................... 7<br />

1.5 Kotouttamistyön käsitteitä ........................................................... 7<br />

1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat .......................... 8<br />

1.6 <strong>Porvoo</strong>n tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä ...... 9<br />

2 Kotouttamistyö <strong>Porvoo</strong>ssa ............................................................ 10<br />

2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus ......................... 10<br />

2.2 Meeting Point ............................................................................. 10<br />

2.3 Maahanmuuttajapalvelut ........................................................... 10<br />

2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut .................................................... 12<br />

3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista ......................................... 13<br />

3.1 Asuminen .................................................................................... 13<br />

3.2 Terveyspalvelut ........................................................................... 14<br />

3.3 Mielenterveyspalvelut ................................................................ 16<br />

3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä 17<br />

3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden<br />

hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua ...................... 19<br />

3.6 Sosiaali- ja perhepalvelut .......................................................... 22<br />

3.7 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut ................................................ 24<br />

4 Työ ja koulutus ............................................................................. 28<br />

4.1 Maahanmuuttajat työmarkkinoille ........................................... 28<br />

4.2. Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen ja<br />

työelämään ...................................................................................... 32<br />

4.3. Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä<br />

olleita työelämään ja oman arjen hallintaan .................................. 33<br />

5 Muut toimijat ................................................................................ 35


5.1 Kolmas sektori ........................................................................... 35<br />

5.2 Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat<br />

kotoutumista.................................................................................... 35<br />

5.3 Poliisi ......................................................................................... 36<br />

6 <strong>Porvoo</strong>laisten maahanmuuttajien näkökulma ............................ 38<br />

7 Miten jatkossa? – Konkreettisia toimenpiteitä ............................ 40


1<br />

<strong>Kotouttamisohjelma</strong>n lähtökohdat<br />

1.1 <strong>Porvoo</strong>laiset maahanmuuttajat<br />

Suomeen ulkomailta suuntautunut muutto on viime vuosina monipuolistunut ja kasvanut huomattavasti.<br />

Monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista<br />

yhteiskuntaa.<br />

Näin on myös <strong>Porvoo</strong>ssa. Suurin osa muuttajista tulee avioliiton tai koko ajan kansainvälistyvän<br />

työvoiman liikkuvuuden myötä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton<br />

sekä Viron kansalaiset, joihin sisältyvät myös inkerinsuomalaiset paluumuuttajat perheineen.<br />

<strong>Porvoo</strong> on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien n. 25–30 henkilöä vuosittain. Pakolaistaustaisen<br />

väestön osuus <strong>Porvoo</strong>n maahanmuuttajista tällä hetkellä on arviolta yksi kolmasosa<br />

Väestörekisteriin ulkomaan kansalaisiksi merkittyjen henkilöiden lisäksi <strong>Porvoo</strong>ssa asuu arviolta n.<br />

400 Suomen kansalaisuuden saanutta, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kansalaisuutta voi<br />

hakea kuuden vuoden / pakolaiset neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa-asumisen jälkeen.<br />

PORVOON KOKO VÄESTÖ 48 833<br />

ASUKASTA<br />

Ulkomaan<br />

kansalaiset 3,5%<br />

SUOMEN KANSALAISET, 47 115<br />

ASUKASTA<br />

ULKOMAAN KANSALAISET, 1 718<br />

ASUKASTA<br />

Suomen<br />

kansalaiset 96,5 %<br />

4


SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISUUSRYHMÄT PORVOOSSA 30.9.2012<br />

Viro 387<br />

Venäjä 190<br />

Vietnam 119<br />

Ruotsi 110<br />

Thaimaa 83<br />

Myanmar 68<br />

Irak 48<br />

Kongo 47<br />

ent. Serbia ja Montenegro 39<br />

Saksa 38<br />

Iso-Britannia 35<br />

Iran 27<br />

Norja 22<br />

Bosnia- Hertsegovina 22<br />

Puola 22<br />

Yhdysvallat 21<br />

Romania 20<br />

Serbia 20<br />

Jugoslavia 19<br />

Nepal 18<br />

Turkki 16<br />

Muut 71 eri maata yhteensä<br />

Ei Kansalaisuutta/tuntematon<br />

Ulkomaalaiset yhteensä<br />

279<br />

68<br />

1718<br />

1 718 ULKOMAALAISTA 92 ERI<br />

MAASTA<br />

Turkki<br />

Nepal<br />

Jugoslavia<br />

Serbia<br />

Romania<br />

Yhdysvallat<br />

Puola<br />

Bosnia- Hertsegovina<br />

Norja<br />

Iran<br />

Iso-Britannia<br />

Saksa<br />

ent. Serbia ja Montenegro<br />

Kongo<br />

Irak<br />

Myanmar<br />

Thaimaa<br />

Ruotsi<br />

Vietnam<br />

Venäjä<br />

Viro<br />

16<br />

18<br />

19<br />

20<br />

20<br />

21<br />

22<br />

22<br />

22<br />

27<br />

35<br />

38<br />

39<br />

47<br />

48<br />

68<br />

83<br />

110<br />

119<br />

190<br />

387<br />

1.2 Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan 1.9.2011<br />

Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisten 20 vuoden aikana<br />

tapahtuneisiin muutoksiin. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt.<br />

Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen<br />

liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Pakolaiset tarvitsevat<br />

laaja-alaista tukea kotoutumiseensa, kun taas erimittaisin työsopimuksin ja opiskelijoiksi tulevat<br />

tarvitsevat lähinnä neuvontaa ja ohjausta kaupungin peruspalvelujen käyttöön. Laissa korostetaan<br />

palvelujen järjestämistä tarvelähtöisesti, ei maahantulon syyhyn perustuen:<br />

”Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä<br />

sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan<br />

palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille<br />

tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan<br />

5


sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä<br />

osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja<br />

voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä.” (Laki kotoutumisen edistämiseksi<br />

1386/2010 § 30)<br />

Lakiuudistuksen tavoitteet:<br />

- Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden edistäminen. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien<br />

ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa.<br />

- Kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja niiden seurannan parantaminen<br />

- Alkuvaiheen ohjauksen parantaminen. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa<br />

suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus-<br />

ja työnhakuvaiheissa.<br />

- Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymisen ehkäiseminen. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat<br />

esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset.<br />

- Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen<br />

- Pakolaisten hallitun kuntiin sijoittamisen vahvistaminen.<br />

Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja<br />

työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä.<br />

1.3 Valtion kotouttamisohjelma<br />

Kesällä 2012 ensimmäistä kertaa vahvistettu Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen<br />

tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle. Ohjelman yleisenä tavoitteena<br />

on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella,<br />

sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien<br />

vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenvertaisuuteen,<br />

syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen<br />

koko yhteiskunnassa.<br />

Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista ohjelman tavoitteisiin.<br />

<strong>Kotouttamisohjelma</strong>an on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään.<br />

Ohjelman erityisiä painopistealueita ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja maahanmuuttajalasten<br />

ja – nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin<br />

työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajan asettuminen<br />

kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuuttajapalveluita tuetaan kehittämällä<br />

varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajanuorille ja<br />

lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutuspolkujen sujuvuus.<br />

Myös asunto-, liikunta ja kulttuuripalveluilla edistetään arkeen kotoutumista. Myös kansalaisyhteiskunnan<br />

ja järjestöjen kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on ohjelman tärkeä lähtökohta.<br />

6


(www.tem.fi/kotouttaminen-> Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille<br />

2012–2015)<br />

1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21)<br />

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä<br />

tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa.<br />

Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus,<br />

kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen<br />

tai muu henkilöön liittyvä syy.<br />

Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat erityisesti etniset vähemmistöt, joita Suomessa<br />

ovat mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset<br />

henkilöt sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset.<br />

Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti<br />

sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden<br />

edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti<br />

muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.<br />

Yhdenvertaisuuden kehittäminen viranomaistoiminnassa on yksilön, kunkin viranomaisen ja koko<br />

yhteiskunnan etu. Se on keskeinen lähtökohta kehitettäessä palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita<br />

vastaaviksi. (TM 1100/009/2004)<br />

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden<br />

edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi.<br />

Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten<br />

esim. osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa<br />

1.5 Kotouttamistyön käsitteitä<br />

Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti<br />

maahanmuuttaja on<br />

Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa<br />

lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity<br />

tai jolle on myönnetty oleskelukortti.<br />

7


kotoutumisella tarkoitetaan<br />

maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että<br />

maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla,<br />

kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.<br />

kotouttamisella tarkoitetaan<br />

kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä<br />

ja palveluilla (monialainen yhteistyö).<br />

erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla<br />

tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti<br />

luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden,<br />

vamman tai muun vastaavan syyn perusteella<br />

1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat<br />

Syksyllä 2011 nimitettiin työryhmä päivittämään <strong>Porvoo</strong>n <strong>Kotouttamisohjelma</strong>a vuodelta 2006 vastaamaan<br />

uuden lain velvoitteita:” Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on Laadittava kotoutumisen<br />

edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään<br />

kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.<br />

Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 § mukaista talousarviota ja – suunnitelmaa<br />

laadittaessa.” (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/2010 32 §).<br />

Työryhmän jäseninä ovat toimineet<br />

Sirkka Valta, maahanmuuttajatyön päällikkö (pj), Maria Andersson sosiaali- ja perhepalveluiden<br />

johtaja, Mervi Makkonen sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelija (sij. Jenny Arponen 1.11.2012<br />

alkaen) (siht.), Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelujen johtaja, Pertti Jääskä, kansalaisopiston<br />

rehtori/ kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen edustaja, Auli Soinio perusopetuksen edustajana, Amani<br />

Abdelkhalig Bakri maahanmuuttajajäsenenä sekä Noona Heikkilä, osastonhoitaja, terveyspalveluiden<br />

edustajana 31.5.2012 saakka ja Ulf Backman, asuntopäällikkö.<br />

Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Kunkin palvelukokonaisuuden edustajat ovat päivittäneet<br />

tekstinsä ja ovat olleet kutsuttuina mukana kokouksessa keskustelemassa oman osionsa ollessa<br />

esillä.<br />

Maahanmuuttaja-asiakkaille on järjestetty kuulemistilaisuuksia varhaiskasvatus- peruskoulun palveluista<br />

Peipon koulussa 25.4.2012, Edupolissa 15.5.2012 sekä sosiaali- ja terveyspalveluista<br />

opiskelijan tekemänä haastatteluna ajalla16.4.-18.5.2012. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista on<br />

8


saatu asiakkaiden palautetta haastattelemalla kansalaisopiston mini-peruskoulun oppilaita sekä<br />

SPR:n Juttukolossa käyneitä maahanmuuttajia. Yhteenveto kuulemistilaisuuksista esitetään päivityksen<br />

lopussa ennen kehittämistoimenpiteitä.<br />

1.6 <strong>Porvoo</strong>n tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä<br />

<strong>Kotouttamisohjelma</strong>n tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä,<br />

lisätä maahanmuuttajien, järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua sekä turvata maahanmuuttajien<br />

tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan.<br />

‣ Perustetaan monialainen maahanmuuttotoimikunta, jossa edustajat (yhdys- ja vastuuhenkilöt)<br />

keskeisiltä hallinnonaloilta. Toimikunta kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä<br />

on seurata ja koota yhteen kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita.<br />

Toimikunnan jäseniksi kutsutaan maahanmuuttajien edustajia.<br />

‣ Kutsutaan 1-2 kertaa vuodessa koolle käytännön kotoutumistyötä tekevien viranomaisten,<br />

uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden foorumi, jossa päivitetään<br />

ja koordinoidaan käytännön yhteistyötä sekä kehitetään yhteisvoimin kunnassa olemassa<br />

olevaa monikulttuurista toimintaa.<br />

‣ Tuetaan maahanmuuttajien yhdistystoimintaa sekä ns. kolmannen sektorin järjestämää<br />

toimintaa maahanmuuttajille.<br />

‣ Parannetaan tiedottamista maahanmuuttajia koskevista asioista. Sähköisellä tiedottamisella<br />

vastataan aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin ->kaupungin<br />

omien internet-sivujen tietosisältöä maahanmuuttajille, niiden selkeyttä, ymmärrettävyyttä<br />

ja muunkielistä tarjontaa kehitetään.<br />

‣ Kartoitetaan erityisryhmien kuten ikääntyvien maahanmuuttajien, kotiäitien ja syrjäytymisvaarassa<br />

olevien maahanmuuttajanuorten tilannetta ja kohdennetaan heille erityisiä tukimuotoja<br />

tarpeen mukaan.<br />

‣ Henkilöstön osaamista monikulttuurisuudessa ylläpidetään ja kehitetään monipuolisen<br />

koulutuksen avulla.<br />

9


2 Kotouttamistyö <strong>Porvoo</strong>ssa<br />

2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus<br />

Lain mukaan <strong>Porvoo</strong>seen muuttava maahanmuuttaja saa perustietoaineiston suomalaisesta yhteiskunnasta<br />

saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa poliisilla tai rekisteröidessään<br />

kotikunta- ja henkilötietojaan maistraatissa. Nämä viranomaiset antavat asiakkaalle<br />

Sisäasiainministeriön tuottaman ”Perustietoa Suomesta”-oppaan, jota on saatavissa useilla eri<br />

kielillä. Tätä opasta jaetaan myös kaupungin Kompassi-neuvontapalveluista.<br />

Poliisi ja maistraatti voivat tarvittaessa ohjata maahanmuuttajan Kompassiin, josta saa ohjausta<br />

<strong>Porvoo</strong>n palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.<br />

Henkilökohtaista ohjausta ja uuden lain mukaista alkukartoitusta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat<br />

joko maahanmuuttaja- tai Työ- ja Elinkeinotoimiston palveluihin. Maahanmuuttajapalveluissa on<br />

mahdollista saada omankielistä neuvontaa arabian, englannin, kinyaruandan ja burman kielillä<br />

sekä myös muilla kielillä tarpeen mukaan.<br />

2.2 Meeting Point<br />

Kansalaisopiston Meeting Point toimii käytännössä useimpien juuri maahan tulleiden kohtaamisja<br />

opiskelupaikkana. Kaikki maahanmuuttajat maahantulon perusteesta riippumatta saavat siellä<br />

suomenkielen opetusta sekä voivat osallistua muuhun kotouttavaan toimintaan (käsitöitä, liikuntaa,<br />

retkiä lähiympäristöön jne.). Meeting Pointin yhteydessä toimii maahanmuuttajapalvelujen<br />

sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapäivystys kerran viikossa.<br />

2.3 Maahanmuuttajapalvelut<br />

Maahanmuuttajapalvelujen tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten<br />

ja paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys yhteiskuntaan, sosiaalityö ja kotoutumisen<br />

edistäminen yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta<br />

ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon<br />

liittyvissä asioissa.<br />

Toimiston henkilökuntaan kuuluu maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä<br />

ja etuuskäsittelijä-toimistotyöntekijä sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja ja kulttuuriavustajia.<br />

Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat maahanmuuttajapalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3<br />

vuotta maahanmuutosta lukien.<br />

10


Pakolaisten alkuvastaanottoon sisältyy:<br />

- ensiasunnon järjestäminen<br />

- pakolaisten vastaanottaminen ja uuteen asuntoon saattaminen<br />

- moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset<br />

- Ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston,<br />

Kelan ja vapaa-ajan palveluista<br />

- Informaatio oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista<br />

Perhetyö<br />

- asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus<br />

- tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista / paluumuuttajista terveydenhuoltoon,<br />

koulutoimeen, päiväkoteihin jne.<br />

- kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne.<br />

- Opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin<br />

jne. liittyvissä asioissa<br />

- ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen<br />

- asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan<br />

asukkaaksi sekä mahd. poliisin luona asioimisessa (oleskelulupa- ja passiasiat) avustaminen<br />

- Tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen<br />

kanssa<br />

- Neuvontaa, opastusta ja ohjausta, keskustelua<br />

Sosiaalityö kolmen vuoden ajan maahantulosta<br />

- Elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen. Ohjaaminen tarvittavien palvelujen<br />

piiriin.<br />

- Toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KELA:n<br />

myöntämien etuuksien vireillepaneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä<br />

etuuskäsittelijän kanssa<br />

- Työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen<br />

yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa<br />

- Kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja<br />

ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan<br />

- Yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa<br />

11


- Pakolaisten elämänvaiheiden ja mahdollisten traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon<br />

tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa<br />

- Psykososiaalinen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely<br />

- Ohjausta, neuvontaa, keskustelua<br />

- Avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja<br />

lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa<br />

- Yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa erilaisen toiminnan, juhlien ja ystävätoiminnan<br />

tiimoilta<br />

- Maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen (taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien/juhlien tms.<br />

järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, resurssihenkilöiden<br />

käyttäminen kulttuuriavustajina jne.)<br />

2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut<br />

Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on suomen ja /tai ruotsin kielen vähittäinen oppiminen, mutta<br />

käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsevat usein<br />

vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan turvaamiseksi<br />

tilanteessa, jossa asiakkaalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä tai maahanmuuttajan<br />

kielitaito ei ole riittävä. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa<br />

on päätettävä maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista<br />

tai kun asian selvittäminen muutoin sitä vaatii.<br />

Säännöksiä kielipalvelujen järjestämisestä löytyy laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden<br />

vastaanotosta, hallintomenettely- ja hallintolainkäyttölaista sekä potilaslaista.<br />

Viranomaisen velvollisuus tulkkauksen järjestämisessä ja sen kustantamisesta on rajattu asioihin,<br />

jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia<br />

tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös asiakkaan aloitteesta vireille tulevassa asiassa.<br />

Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvan pakolaisen ja hänen perheenjäsenensä<br />

sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja kotoutumista<br />

edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamisessa syntyneet<br />

tulkkaus- ja käännöskustannukset ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen em.<br />

kustannuksia ei enää korvata.<br />

Maahanmuuttajapalvelut on laatinut ohjeistuksen erilaisesta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta<br />

ja tulkkipalvelujen käyttämisestä ja se jaettu kaikkiin kaupungin toimipisteisiin. <strong>Porvoo</strong>ssa<br />

tavoitteena on rohkaista viranomaisia tulkkien käyttämiseen, jotta maahanmuuttajien asioiminen<br />

eri kaupungin viranomaisissa sujuisi joustavasti ja tasavertaisesti kielellisistä ongelmista<br />

riippumatta. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä tai käytetään olemassa olevaa käännätettyä<br />

materiaalia asioimisen tukena<br />

12


3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista<br />

3.1 Asuminen<br />

Tavoitteet<br />

Asukasvalinnassa tavoitteena on maahanmuuttajien sijoittuminen tasapuolisesti kaupungin eri<br />

alueille ja näin estää maahanmuuttajien alueellista segregoitumista. Maahanmuuttajien määrän<br />

tai etnisen eriytymisen sijaan on enemmän syytä huolestua mahdollisesta valtakulttuurista syrjäytymisestä.<br />

Kaupunginosissa ja taloyhtiöissä kotoutumista edistetään mm. kannustamalla aktiiviseen asukastoimintaan<br />

ja lisäämällä asukkaiden välistä vuorovaikutusta.<br />

Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajat oppivat hallitsemaan maamme asumissääntöjä ja<br />

– käytäntöjä.<br />

Vuokra-asuntojen jakoperusteet<br />

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon piirissä olevien arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa<br />

valintaperusteina ovat asunnontarve, varallisuus ja tulot (aravarajoituslaki 1190/1993,<br />

vanha korkotukilaki 867/1980 ja uusi korkotukilaki 604/2001). <strong>Porvoo</strong>ssa mainittujen rajoitusten<br />

alaisten vuokratalojen asukasvalinnoissa on käytössä <strong>Porvoo</strong>n kaupungin asuntoyksikön suorittama<br />

ennakkovalvonta. Maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden<br />

mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat.<br />

Asuntojen tarve ja tarjonta<br />

Maahanmuuttajien asumiseen pyritään löytämään ratkaisuja myös muualta kuin kaupungin omasta<br />

asuntotuotannosta. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman<br />

monipuolisesti myös yksityisillä ja yleishyödyllisillä asuntomarkkinoilla.<br />

Ensimmäisenä asuntona <strong>Porvoo</strong>seen sijoittuvalle pakolaiselle (noin 25 -30/vuosi) pyritään osoittamaan<br />

valtakunnallisen Y-säätiön tarjoamia vuokra-asuntoja. Säätiön ja <strong>Porvoo</strong>n kaupungin yhteistyön<br />

piirissä on 28 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Tällä tavalla pyritään sosiaalisesti tasapainoisiin<br />

asuntoalueisiin ja talojen asukasrakenteessa monipuolisuuteen.<br />

Mahdollisten paluumuuttajien (noin 10 -15/vuosi) asuttamiskanava on yleishyödyllisten asunnonomistajien<br />

kautta. Yleishyödyllisten vuokratalojen asukasvaihtuvuus on noin 19 %. Asuntoja vapautuu<br />

eniten juuri niiltä alueilta, joilla jo asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia.<br />

13


Asuinalueiden eriytyminen on voimistumassa ja esimerkiksi Gammelbackan alueella vieraskielisten<br />

määrä on kasvanut nopeasti. Maahanmuuttajien asumisen keskittymien syntyminen pienituloisille<br />

ja heikomman statuksen omaaville vuokra-asuntovaltaisille alueille yhdessä alhaisen koulutustason<br />

kanssa saattaa nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille, joka<br />

taas saattaa vahvistaa segregaation kierrettä. Asuinalueiden eriytymiskehitystä tulee ehkäistä niin<br />

asunto- ja kaavoituspolitiikan keinoin kuin erilaisilla lähiö- ja aluekehitysprojekteilla sekä asuntokantaa<br />

monipuolistamalla. Asuinalueiden eriytymiskehityksen ja asumiskeskittymien muodostumisen<br />

hillitsemiseksi on tärkeää, että asumistuen saajia ei jatkossakaan ohjata pelkästään valtion<br />

tukemiin vuokra-asuntoihin.<br />

Suurimmat yleishyödylliset arava- ja korkotukiasuntojen omistajat <strong>Porvoo</strong>ssa ovat <strong>Porvoo</strong>n A-<br />

asunnot Oy – Borgå A - bostäder Ab VVO, Kiint. Oy Peiponaho sekä SATO. Näistä mainituista<br />

uustuotantoa ovat 2000-luvulla harjoittaneet vain kaupungin tytäryhtiöt <strong>Porvoo</strong>n A-asunnot Oy –<br />

Borgå A-bostäder Ab ja Kiint. Oy Peiponaho.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

- <strong>Porvoo</strong>n kaupunki jatkaa yhteistyötä Y-säätiön kanssa asuntojen hankkimiseksi (5-10<br />

asuntoa/vuosi) pakolaisille ja varaa tarvittaessa kaupungin talousarvioon omapääomaavustuksen.<br />

- Pakolaisten ensimmäiset asunnot osoitetaan pääsääntöisesti Y-säätiön asuntokannasta<br />

- Laaditaan useammalla eri kielellä <strong>Porvoo</strong>n oma asumisopas, johon osallistuvat kaupungissa<br />

toimivat yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt.<br />

- Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä<br />

tarjonnasta ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta.<br />

3.2 Terveyspalvelut<br />

Yhdenvertainen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että asiakkaan saamaan hoitoon ja asiakaspalveluun<br />

eivät vaikuta asiakkaan ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema, äidinkieli, sukupuoli, etninen<br />

tausta, kulttuuri tai vakaumus.<br />

Terveyskeskuksella on kaksi terveydenhoitajaa, joille maahanmuuttajapalvelut ilmoittaa sen kautta<br />

saapuvat maahanmuuttajat. Yhdyshenkilöt koordinoivat maahanmuuttajien terveystarkastuksiin<br />

liittyviä asioita. He kirjaavat uusien maahanmuuttajien tiedot sairaskertomusjärjestelmään ja tekevät<br />

lähetteet laboratorioon ja röntgeniin. Yhdyshenkilöt ilmoittavat asiakkaan tulosta hänen omalle<br />

terveysasemalle. Terveysaseman sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen<br />

mahdollisimman pian.<br />

14


Terveystarkastus<br />

Terveystarkastus tehdään kaikille <strong>Porvoo</strong>n alueelle sijoitettaville kiintiöpakolaisille ja turvapaikan<br />

saaneille. Sellaisille turvapaikanhakijoille, joille ei ole vielä myönnetty oleskelulupaa ja joilla ei ole<br />

vielä vakituista asuntoa <strong>Porvoo</strong>ssa annetaan vain ensiapuluontoinen hoito. Poikkeuksena ovat<br />

odottavat äidit, jotka ohjataan äitiysneuvolaan, alle kouluikäiset lapset, jotka ohjataan lastenneuvolaan<br />

ja koululaiset kouluterveydenhuoltoon.<br />

<strong>Porvoo</strong>seen saapuu maahanmuuttajia myös muun menettelyn kautta. Tähän ryhmään kuuluvat<br />

paluumuuttajat, perheenyhdistämisen ja avioliiton kautta maahan tulleet. Mikäli maahanmuuttaja<br />

tulee selkeästi erilaisista olosuhteista kuin Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta tehdään terveystarkastus<br />

samaan tapaan kuin pakolaisille ja turvapaikan saaneille.<br />

Aikuisten terveystarkastukset tehdään terveysasemilla, lasten neuvoloissa ja kouluikäisten kouluissa.<br />

Terveystarkastuksessa on myös tulkki mukana. Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan<br />

elämän vaiheita, sosiaalisia taustatietoja, yleistä terveydentilaa, mahdollisia sairauksia ja<br />

käytössä olevia lääkkeitä sekä aikaisempia rokotuksia. Laboratorio- ja röntgentulokset käydään<br />

asiakkaan kanssa läpi. Saatujen tietojen perusteella tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma; rokotukset<br />

sekä tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle. Terveystarkastuksen yhteydessä<br />

tiedotetaan myös muista <strong>Porvoo</strong>n terveyspalveluista.<br />

Kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille ja muille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus saada<br />

suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikanhakijoille rokotuksia ei anneta paitsi<br />

turvapaikkaa hakevien lasten ja raskaana olevien kohdalla tehdään poikkeus; heillä on mahdollisuus<br />

saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja.<br />

Alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajat saavat samanlaiset terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon<br />

palvelut kuin muu väestö.<br />

Asiakaspalvelun arvolähtökohdat<br />

Sosiaali- ja terveystoimen Terveyspalveluyksikön arvoihin kuuluvat mm. asukas- ja asiakaslähtöisyys,<br />

oikeudenmukaisuus ja arkielämän arvostus.<br />

- Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan mm:<br />

- Ihmisarvon kunnioittamista<br />

- Hyvää vuorovaikutusta<br />

- Inhimillistä kohtelua hoidossa<br />

- Rehellisyyttä<br />

- Luottamusta hoidon laatuun ja yksityisyyden suojaan<br />

- Tiedonsaantia siten, että asiakas/potilas ymmärtää asian<br />

- Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista hoidossa<br />

- Hyvää yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa<br />

15


- Asiakkaan/potilaan oman kokemuksen kunnioittamista hoidossa ja ratkaisun hakemista ilman<br />

johdattelua, painostusta ja pakkoa.<br />

Arkielämän arvostuksella ymmärretään sitä, että Ihmiset vaikuttavat itse omilla päätöksillään ja<br />

toiminnallaan terveyteen. Terveyspalveluissa tuetaan itsehoitoa ja terveellisten elämäntapojen<br />

toteutumista sekä terveellisen ympäristön rakentamista.<br />

3.3 Mielenterveyspalvelut<br />

Pakolaisille ja muille maahanmuuttajille on yhteistä muuttaminen omalta kotiseudulta uuteen ja<br />

vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Muutto ja siihen liittyvät menetykset (sukulaiset, ystävät,<br />

työ, asema yhteisössä, taloudelliset menetykset) on usein niin suuri elämänmuutos, että se koetaan<br />

kriisinä, joka lisää riskiä psyykkisten vaikeuksien ja ongelmien ilmaantumiseen. Maahanmuuttajilla<br />

ilmenee usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä kuten ahdistusta, masennusta,<br />

eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, epävarmuutta omasta identiteetistä sekä psykosomaattisia<br />

oireita. Lisäksi pakolaisilla saattaa olla takanaan useita vaikeita kokemuksia, muun<br />

muassa vainoa ja tilanteita, joissa he ovat olleet välittömässä hengenvaarassa. Pakolaisista 10–<br />

40 %:lla on arvioitu olevan kidutuskokemuksia. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat maahanmuuttajan<br />

selviytymistä uudessa kotimaassaan ja heijastuvat usein koko perheen hyvinvointiin.<br />

<strong>Porvoo</strong>ssa maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti normaalipalvelujen<br />

puitteissa. Mielenterveyden ongelmat havaitaan usein peruspalveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa,<br />

koulujen terveydenhuollossa, aikuiskoulutuksen kursseilla ja sosiaalityöntekijöiden<br />

vastaanotoilla. Kaikkien näiden tahojen työnkuvaan kuuluu luonnollisena osana yhteistyö sekä<br />

tuen ja keskusteluavun tarjoaminen asiakkaalle.<br />

Tarvittaessa asiakkaat ohjataan varaamaan aika perusterveydenhuollosta, omalta terveysasemalta,<br />

jossa lääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen. Lievemmät psyykkiset häiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa<br />

(lääkärit, terveyskeskuspsykologi). Psykiatrian palvelut ovat erikoissairaanhoitoa,<br />

jonne ohjataan keskivaikeista tai vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivät, psykiatrisen lääkärinja<br />

terapiahoidon tarpeessa olevat asiakkaat.<br />

Erityispalveluina on käytettävissä Suomen mielenterveysseuran SOS-keskuksen Ulkomaalaisten<br />

kriisipalvelut Helsingissä. Resursseja varsinaiseen asiakastyöhön on rajoitetusti, mutta keskus<br />

tarjoaa työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja yhteistyötä maahanmuuttajatyöhön liittyvissä<br />

kysymyksissä.<br />

Kidutettujen kuntoutuskeskus Helsingissä on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi,<br />

hoitaa ja kuntouttaa kotimaissaan kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikan<br />

hakijoita sekä heidän lähiomaisiaan. Kidutettujen kuntoutuskeskus toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena<br />

muille kidutettuja hoitaville tahoille: se kouluttaa, konsultoi ja ohjaa terveydenhuollon<br />

ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä.<br />

16


3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä<br />

Tavoitteet: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on vakiintunut työmuoto, jossa kaikki suomi<br />

toisena kielenä lapset osallistuvat systemaattiseen ja suunnitelmalliseen S2 – opetukseen pienryhmässä<br />

vähintään kerran viikossa.<br />

Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuurisuuteen näkyy arjessa onnistuneena<br />

kasvatuskumppanuutena monikulttuuristen perheiden kanssa.<br />

Henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksia järjestetään vuosittain<br />

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat periaatteet ja<br />

tavoitteet<br />

<strong>Porvoo</strong>n varhaiskasvatusta ohjaavat <strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2011), yksikkökohtaiset<br />

ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esiopetusta ohjaavat <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />

Esiopetussuunnitelma (2011), yksikkö – ja lapsikohtaiset esiopetussuunnitelmat.<br />

Monikulttuurinen toimintaohjelma <strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa<br />

valmistui keväällä 2011. Toimintaohjelma on toimintamalli ja käsikirja, jonka lähtökohtana on porvoolainen<br />

varhaiskasvatus ja porvoolaiset toimintamallit. Käsikirja tukee varhaiskasvatuksen ja<br />

esiopetuksen henkilöstöä monikulttuurisessa kasvatuksessa. Toimintaohjelman sisältönä ovat<br />

kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä – suunnitelma sekä monikulttuurinen<br />

yhteistyöverkosto.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että maahanmuuttajataustaisen<br />

lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja luottamuksellinen sekä vastavuoroinen<br />

yhteistyö luo kasvatuskumppanuutta monikulttuurisen perheen kanssa. Työntekijän kulttuurinen<br />

herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuuristen perheiden rinnalla on tärkeää.<br />

Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi,<br />

saame, romani, tai viittomakieli tai joka käyttää muuta kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissään<br />

ja jonka molemmat vanhemmat/huoltajat tai toinen vanhemmista/ huoltajista on maahanmuuttaja.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungissa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien<br />

kanssa varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi suomen<br />

kielen tukemisen suunnitelma. Tulkkipalveluita käytetään aina tarpeen vaatiessa yhteistyöpalavereissa<br />

vanhempien kanssa.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin esiopetussuunnitelman mukaan esiopetusikäisen maahanmuuttajataustaisen<br />

lapsen opetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Opetus toteutetaan maahanmuuttajataustaisen<br />

lapsen tausta huomioon ottaen esiopetuksen yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden<br />

mukaisesti. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on oikeus saada ohjausta suomen<br />

kielen harjoitteluun pienryhmätilanteissa sekä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja<br />

toisten lasten kanssa. Opetuksella tuetaan suomen tai ruotsin kielen ja mikäli mahdollista, lapsen<br />

17


oman äidinkielen kehittymistä. Lapsen identiteetin rakentamiselle on merkityksellistä, että myös<br />

hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arjessa.<br />

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten<br />

lasten valmiuksia oppia suomea tai ruotsia. Oppiminen tapahtuu luonnollisissa<br />

tilanteissa toisten lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perehdytään lapsen<br />

omaan kulttuuriin ja historiaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on perheillä.<br />

Monikulttuurisuustoiminta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa<br />

Nykytila:<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatuksessa on keväällä 2012 maahanmuuttajataustaisia lapsia noin<br />

110, joista esiopetuksessa on noin 25 lasta. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan<br />

ja Mäntykummun sekä Näsin päiväkodeissa.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä toimii vakinaisena suomi toisena<br />

kielenä -lastentarhanopettaja, jonka yhtenä työtehtävänä on ollut käynnistää tehostettu suomi toisena<br />

kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa toimiva<br />

työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että<br />

lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2-<br />

lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty<br />

S2-vastaava, joka osallistuu tapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2-<br />

opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin puheterapeuttien kanssa on yhteistyössä laadittu maahanmuuttajataustaisen<br />

lapsen suomen kielen tukemisen polku. Ideana on, että lapsen kielenkehittymistä tuetaan systemaattisesti,<br />

aina kouluikään asti. Kielen tukemisen polussa suomenkielen taitojen kehittymistä<br />

seurataan erilaisin kartoituksin.<br />

Yli 3-vuotiaille ja yhden vuoden päivähoidossa olleille lapsille tehdään KETTU- testi, jonka avulla<br />

kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueita. Viisi vuotta täyttäneille tehdään Repun Takanasa- kartoitus,<br />

jolla arvioidaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Tärkeänä työmuotona päiväkoteihin on vakiintunut<br />

kielikonsultaatio, joissa kartoitetaan kaikkien 5- vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten<br />

lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät<br />

suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon<br />

osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi<br />

toisena kielenä -lastentarhanopettaja.<br />

Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kielenkehittymisen seurannassa ja arvioinnissa<br />

on otettu käyttöön pienten kielireppu, jonka pohjana on Eurooppalaisen viitekehyksen<br />

mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko.<br />

Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen<br />

opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä<br />

opetusta järjestetään albanian, vietnamin ja arabian kielissä.<br />

18


Monikulttuurisen työn kehittäminen <strong>Porvoo</strong>n varhaiskasvatuspalveluissa<br />

Suomi toisena kielenä – toiminta vakiinnutetaan osaksi henkilöstön päivittäistä toimintaa niissä<br />

ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen<br />

kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan<br />

riittävä koulutus monikulttuuriseen kohtaamiseen on myös jatkuva kehittämisen asia.<br />

S2-lastentarhanopettajan työtä tulee kehittää aikaisempaa enemmän ryhmän henkilökuntaa konsultoivaan<br />

ja ohjaavaan suuntaan. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen S2-opetuksen<br />

eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä ja tarpeellisena tulevaisuudessakin.<br />

Päiväkodeissa työskentelevien oman äidinkielen (kotikielen) opettajien työn koordinointia tulee<br />

edelleen kehittää yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa.<br />

Vuosina 2012–<strong>2013</strong> <strong>Porvoo</strong>ssa on tavoitteena kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavaa<br />

esiopetusta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutustoimen yhteistyönä.<br />

3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden<br />

hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua<br />

Koulujen toiminnassa korostuu osallisuus, hyvinvointi, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja toisten<br />

kunnioittaminen. Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin suomenkielisten koulutuspalveluissa on 278 maahanmuuttajataustaista perusopetuksen<br />

oppilasta ja tämän lisäksi esiopetuksen piirissä on 23 oppilasta. Prosentuaalisesti<br />

tämä vastaa yhteensä noin 7.5 % koko suomenkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista.<br />

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on noin 15 maahanmuuttajataustaista oppilasta, joka on<br />

hieman alle 1 % ruotsinkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista.<br />

Perusopetukseen valmistava opetus ja nivelvaiheen tuki<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa<br />

ja yläkouluikäisille Pääskytien koulussa. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan<br />

ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä,<br />

jonka enimmäiskoko on 10 oppilasta. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä<br />

noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin<br />

soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa.<br />

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti<br />

nivelluokassa Peipon tai Pääskytien koulussa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa<br />

oppilaaksi. Nivelvaiheen opetukselle tulee varata riittävät resurssit, ja sen toiminta ja<br />

asema osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea tulee vakinaistaa.<br />

19


Ruotsinkielisessä koulutoimessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskittynyt<br />

Saxbyn kouluun. Oppilaita on myös muissa kouluissa. Maahanmuuttajaoppilaita tuetaan ylimääräisin<br />

tuntiresurssein ja/tai neuvontapalveluin, kunnes he voivat siirtyä perusopetukseen.<br />

Suomi toisena kielenä -opetus<br />

Oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla,<br />

opetetaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta suomea toisena kielenä. Opetuksen järjestäjä<br />

huolehtii siitä, että kaikilla suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuilla oppilailla on mahdollisuus<br />

saada sitä. Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla<br />

eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa<br />

oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena<br />

on aina oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Opetuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa<br />

ja arvioinnissa käytetään apuna kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Suomi toisena kielenä<br />

-oppimäärää opiskeleville oppilaille pyritään laatimaan oppimissuunnitelma. Koulujen oppikirjaja<br />

oppimateriaalimäärärahoissa suomi toisena kielenä -opetus huomioidaan kuten muutkin oppiaineet.<br />

Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta 2009–2010 alkaen järjestänyt vuosittain kolme<br />

lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit ovat olleet avoimia lukio-opiskelijoiden lisäksi muille<br />

keskiasteen opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Jatkossa kurssimäärää pyritään kasvattamaan<br />

tai kursseja vaihtelemaan vuosittain niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa useampia<br />

suomi toisena kielenä -kursseja.<br />

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetus<br />

Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna 2011–2012 albanian, arabian, burman, venäjän<br />

ja vietnamin kielissä. Keväällä 2010 tehdyn selvityksen perusteella oman äidinkielen opetusta on<br />

järkeistetty muodostamalla eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Opetusryhmät ovat useissa tapauksissa<br />

suuria ja oppilaat iältään ja kielitaidoltaan hyvin heterogeenisia. Monet oppilaat, mm. virolaiset,<br />

kongolaiset, thaimaalaiset ja kurdit, jäävät edelleen ilman oman äidinkielen opetusta.<br />

Opetuksen tarve eri kouluissa on hyvä selvittää vuosittain. Pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, mutta<br />

vastaavasti on syytä jakaa suuria ryhmiä pienemmiksi. Oman äidinkielen opetuksessa siirrytään<br />

menettelyyn, jossa huoltaja hakee lapselleen paikkaa oman äidinkielen opetusryhmässä ja sitoutuu<br />

siihen, että lapsi käy opetuksessa koko lukuvuoden ajan. Laaditut kielikohtaiset opetussuunnitelmat<br />

otetaan käyttöön, ja opetussuunnitelmatyötä jatketaan niiden kielien osalta, joissa kielikohtaista<br />

opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan<br />

pätevyyteen sekä tehtävään sopivuuteen. Oman äidinkielen opettajilla tulee olla mahdollisuus<br />

osallistua täydennyskoulutukseen.<br />

Pienryhmäisten uskontojen opetus<br />

Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen<br />

uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa.<br />

Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Pienryhmäisten uskontojen opetus toteutetaan<br />

opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti.<br />

20


Maahanmuuttajaoppilaan arviointi<br />

Eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen<br />

kielen taito. Oppilaan tulee voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta.<br />

Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia menetelmiä.<br />

Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa.<br />

Ennen päättövaihetta arviointi suhteutetaan oppilaan edellytyksiin ja hänelle oppimissuunnitelmassa<br />

asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi voi olla sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättöarvioinnin<br />

tulee olla myös maahanmuuttajaoppilaan kohdalla realistista ja vertailukelpoista ja sen<br />

tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt päättöarvioinnin<br />

kriteerit koskevat kaikkia oppilaita. Oppilasta ja huoltajia on informoitava arviointikriteereistä.<br />

Siirtyminen toisen asteen opintoihin<br />

Yhteistyötä toisen asteen koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa tehostetaan, jotta jokaiselle<br />

peruskoulun päättävälle oppilaalle löytyisi hänelle sopiva opiskelupaikka. Maahanmuuttajataustaisille<br />

nuorille, jotka eivät oppivelvollisuusiän täyttyessä ole saaneet peruskoulun päästötodistusta,<br />

pyritään järjestämään mahdollisuuksia täydentää peruskoulun opintojaan. Mahdollisuutta suorittaa<br />

peruskoulun opintoja Linnankosken lukion aikuislinjalla ryhdytään selvittämään.<br />

Hallitusohjelman 2011 koulutuspoliittisten linjausten mukaan maahanmuuttajien lukioon valmistava<br />

koulutus pyritään käynnistämään syyslukukaudesta 2014 alkaen. <strong>Porvoo</strong>n suomenkieliset koulutuspalvelut<br />

seuraa tilannetta tavoitteenaan järjestää vastaavaa koulutusta omassa kunnassa.<br />

Maahanmuuttajaoppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki<br />

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat oppimisen tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin<br />

muutkin oppilaat. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon<br />

kirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet asetettujen<br />

tavoitteiden saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa<br />

määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan tarvitsema tuki tulee huomioida<br />

myös opinto-ohjauksessa. Yläkoulun oppilaiden oppilaanohjausta tehostetaan.<br />

Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden tukeminen kouluyhteisössä<br />

Koulujen kulttuurinen monimuotoisuus tulee esille koulujen juhlissa, teemapäivissä ja tapahtumissa.<br />

Oppilaskuntatoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaiset oppilaat koulun toimintamalleihin<br />

sopivalla tavalla. Koulut osallistuvat resurssiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin<br />

ja yhteistyöhön erimaalaisten koulujen ja opettajien kanssa. Koulut tehostavat keskinäistä yhteistyötä<br />

ja ideointia sekä informointia esimerkiksi teemapäivien ja tapahtumien järjestämisestä.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin opetussuunnitelman kiusaamista ehkäisevään suunnitelmaan sisällytetään<br />

syrjintää ja rasismia ehkäisevä suunnitelma. Syrjinnän ja rasismin suhteen koulut noudattavat ehdotonta<br />

nollatoleranssia.<br />

21


Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin suomenkieliset koulutuspalvelut noudattaa työllistäjänä yhdenmukaisuusperiaatetta.<br />

Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, että maahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan<br />

jäsen voi tuoda kouluun uutta erityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä<br />

kuin oppilaiden keskuudessa. Tästä syystä koulutuspalvelut tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten<br />

henkilöiden rekrytointia pysyväisluonteisiin työsuhteisiin sekä pätevyysvaatimukset<br />

täyttävien henkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Työpaikat huolehtivat siitä, että eri kieli- ja<br />

kulttuuritaustaiset työntekijät voivat osallistua työpaikan kaikkeen toimintaan tasavertaisina muiden<br />

työntekijöiden kanssa.<br />

Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen kehittäminen koulutuspalveluissa<br />

Lähivuosina maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien<br />

muun opetuksen tukea ja oman äidinkielen opetusta pyritään kehittämään järkeistämällä<br />

opetusryhmien muodostamista ja tehostamalla valtion rahoitusjärjestelmän hyödyntämistä. Valtionrahoituksena<br />

saadut resurssit kohdistetaan kouluille, joissa tukeen oikeuttavaa opetusta järjestetään.<br />

Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen koordinointi- ja kehittämistyöhön olisi hyvä palkata<br />

(osa-aikainen) maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori. Kehittämistyössä noudatetaan <strong>Porvoo</strong>n<br />

kaupungin suomenkielisen koulutusjaoston 15.12.2011 hyväksymää Monikulttuurisuustaitojen<br />

kehittämissuunnitelmaa.<br />

3.6 Sosiaali- ja perhepalvelut<br />

Sosiaalityö<br />

Pakolaiset ja paluumuuttajat saavat kolmen ensimmäisen vuoden ajan Suomeen muutostaan tarvitsemansa<br />

sosiaalityön palvelut maahanmuuttajapalveluista. Alkuvaiheen jälkeen he siirtyvät<br />

oman asuinalueensa sosiaalityön asiakkaiksi.<br />

Muut maahanmuuttajat, mm. avioliiton perusteella oleskeluluvan saaneet puolisot ja heidän perheensä<br />

eivät välttämättä ole lainkaan sosiaalityön asiakkaita. He voivat halutessaan saada neuvontaa<br />

ja ohjausta maahanmuuttajapalveluista, mutta taloudellista tukea tai pitkäjänteisempää<br />

työskentelyä vaativa varsinainen asiakkuus alkaa useimmiten suoraan alueen sosiaalityössä.<br />

Sosiaalityön tavoite on kotouttaa maahanmuuttaja-asiakkaat suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin,<br />

joten he saavat palveluja samoilla periaatteilla kuin muutkin kansalaiset.<br />

Asiakkaan asioidessa ensimmäisiä kertoja sosiaalitoimistossa heille kerrotaan tulkin välityksellä<br />

sosiaaliturvasta, oikeuksista ja niihin liittyvistä velvollisuuksista. Jatkossakin tulkkia käytetään tarvittaessa.<br />

Perheen lasten käyttöä vanhempiensa tulkkeina vältetään.<br />

22


<strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja perhepalveluiden arvoja ovat:<br />

- Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus<br />

- Asiakaslähtöisyys, mikä tarkoittaa asiakkaan itsenäisyyttä ja elämänhallintaa sekä itsemääräämisoikeutta<br />

ja vastuuta omasta elämästä.<br />

- Vaikuttavuus ja tuloksellisuus, mikä toteutuu syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden<br />

edistämisessä<br />

- Arkielämän arvostaminen, moniarvoisuus<br />

Sosiaalityö on jakautunut aikuissosiaali- ja lapsiperheiden sosiaalityöhön.<br />

Aikuissosiaalityö keskittyy asiakkaiden perusturvaan ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. Asiakkaita<br />

ohjataan itsenäiseen selviytymiseen ja ja parempaan elämänhallintaan yhteistyössä esim. terveydenhuollon,<br />

työvoimatoimiston, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.<br />

Lapsiperheiden sosiaalityössä korostuu edellisten tehtävien lisäksi lakisääteisen lastensuojelun<br />

vastuu ja vaatimukset. Lapsiperheiden selviytymistä tuetaan monin tavoin, mm. taloudellisella tuella,<br />

tukihenkilön tai – perheen järjestämisellä, koulunkäymisen, harrastusten ja työhönsijoittumisen<br />

tukemisella sekä perhetyön avulla.<br />

Varsinaisen lastensuojelun asiakkuuden käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja<br />

kehityksestä, jota voivat vaarantaa esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteiden käyttö,<br />

mielenterveyden ongelmat tai perheväkivalta. Lapsi voi myös itse vaarantaa oman terveen kehityksensä<br />

käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiä tai tekemällä rikollisen teon.<br />

Lastensuojelu on yhteistyötä perheen, sen lähiverkon ja viranomaisten, esim. päivähoidon, koulun<br />

ja nuorisotyön kanssa. Vanhempia tuetaan lasten kasvatuksessa ensisijaisesti siten, että lapsi<br />

asuu omassa kodissaan.<br />

Maahanmuuttajaperheen lapsella saattaa olla vaikeitakin kokemuksia takanaan. Maan ja kulttuurin<br />

muuttuminen on koko perheen yhteinen, joskus vaikeitakin perheongelmia ja toimintakyvyttömyyttä<br />

aiheuttava asia. Nuorten kasvukivut kahden kulttuurin (kodin ja ympäröivän yhteisön) vaikutuspiirissä<br />

tuovat lisäpaineita eivätkä lastensuojelun asiakkuuteen johtavat ongelmat maahanmuuttajaperheissä<br />

ole lainkaan harvinaisia. Ajoissa haettu apu auttaa perhettä ja lasta parhaiten.<br />

Jos lastensuojelun toimenpiteitä tarvitaan, yhteistyö perheen kanssa on toiminnan perusta. Perheellä<br />

on oikeus saada tiedot asioista niin, että ne tulevat ymmärretyiksi. Tulkin käyttöä on oikeus<br />

vaatia, jos yhteistä kieltä ei löydy.<br />

Kehittämistarpeita:<br />

- kulttuuritulkit välittämässä ja edesauttamassa yhteistyötä ja molemminpuolista ymmärtämystä<br />

- maahanmuuttajille sopiviksi todettujen työmuotojen kuten esim. läheisneuvonpidon rohkeampi<br />

käyttäminen perustyössä<br />

- maahanmuuttajille suunnatun selkokielisen materiaalin hyödyntäminen arkityössä.<br />

23


Sosiaalitoimessa aletaan tarjota tarvittaessa omankielistä neuvontaa, jota työntekijä voi pyytää<br />

maahanmuuttajapalveluiden kautta.<br />

3.7 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut<br />

<strong>Porvoo</strong>n kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnan tavoitteena on, että <strong>Porvoo</strong>ssa on tarjolla<br />

asukaslähtöisesti eri-ikäiselle väestölle monipuolisia, korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä kirjasto-,<br />

kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opetuspalveluita.<br />

Tehtäväalueen johtajana toimii kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.<br />

Kaupunginkirjasto- Uudenmaan maakuntakirjasto<br />

Kirjasto tarjoaa palveluita kaikille kaupungin asukasryhmille. Kokoelmatyössä, asiakaspalvelussa<br />

ja käyttäjäkoulutuksessa pyritään huomioimaan myös erityisryhmien tarpeet - kuten maahanmuuttajat.<br />

Yhdessä sidosryhmien kanssa järjestetään monikulttuurisia tapahtumia. Yhteistyötä tehdään<br />

Maahanmuuttajapalveluiden ja Helsingin kaupunginkirjaston – Monikielisen kirjaston kanssa.<br />

Kulttuuripalvelut<br />

Kulttuuripalvelut saivat uudet toimitilat v. 2012 Taidetehtaassa, mikä luo uusia mahdollisuuksia<br />

huomioida erilaisia kohderyhmiä. Taidehalli, tapahtumasalit (Avanti-sali ja Tehdassali) ja työpajatila<br />

Studio ovat tiloja, joissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia taidepajoista monikulttuurisuustapahtumia.<br />

Maahanmuuttajat ovat uusi kohderyhmä, jonka toiminnalle kulttuuripalvelut haluaa antaa tilaa.<br />

Pajatoiminnan ja Taidehallin näyttelyiden yhteistoiminnallisuutta kehitetään niin, että kuntalaisille<br />

voidaan avata syvemmin näyttelyiden sisältöä oman tekemisen tai teemakeskustelujen kautta.<br />

Taidenäyttelyihin tutustuminen antaa maahanmuuttajille perspektiiviä tapaamme tutkia itseämme<br />

ja ympäristöämme, mutta vastaavasti voimme saada heiltä palautetta suomalaisesta kulttuurista.<br />

Liikuntapalvelut<br />

Liikuntapalveluissa maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt integroidaan normaaliin liikunta-<br />

ja urheilutoimintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa<br />

24


Liikunta on hyvä aktiviteetti, koska puutteellinen kielitaito ei estä osallistumista jo olemassa olevaan<br />

urheiluseuratoimintaan tai kaupungin liikuntatoimen tarjoamiin palveluihin. Nämä palvelut<br />

ovat usein myös edullisia. Esimerkki jo toimivasta toiminnasta on puulaakiurheilu, jossa maahanmuuttajista<br />

kootut joukkueet osallistuvat mm. puulaakijalkapallosarjaan.<br />

Liikuntapalvelut toimii tarvittaessa linkkinä yksittäisen maahanmuuttajan tai maahanmuuttajaryhmän<br />

ja tarjolla olevien palvelujen esim. urheiluseurojen välillä.<br />

Lasten Liikuntamaa on toimintamuoto johon erityisesti toivotaan maahanmuuttajaperheiden osallistuvan.<br />

Täällä he voivat tutustua muihin lapsiperheisiin hyvinkin rennossa ilmapiirissä.<br />

Liikuntapalvelut aloittaa vuoden 2012 aikana sekä aikuisille että lapsille suunnatut uudet liikuntahankkeet.<br />

Liikuntapalvelut lisää myös yhteistyötä nuorisopalveluiden Nella-hankkeen kanssa.<br />

Nuorisopalvelut<br />

Nuorisopalvelut tarjoaa monipuolista vapaa-ajan- ja harrastustoimintaa yhdenvertaisesti kaikille<br />

porvoolaisille lapsille ja nuorille mm. nuorisotilatoimintaa, leirejä, retkiä, tapahtumia sekä valistustoimintaa<br />

ikäryhmille sopivilla teemoilla. Kaikkeen toimintaan ovat myös maahanmuuttajalapset<br />

– ja nuoret tervetulleita.<br />

Kotoutumisprosessissa oleville lapsille ja nuorille tarjotaan yksilöllistä erityistä huomiota, positiivista<br />

erityiskohtelua ja tukea vapaa-aikaan kaikissa nuorisotiloissa. Erityispalveluiden nuorisotyöntekijät<br />

mahdollistavat omalta osaltaan yksilöllistä ja turvallista ohjausta niin kouluissa kuin vapaaajalla.<br />

Työtä tehdään tiiviisti maahanmuuttajia valmistavien luokkien opettajien kanssa. Gammelbackan<br />

nuorisotilassa käyvistä lapsista ja nuorista n. 50 %:lla on maahanmuuttaja tausta. Gammelbackan<br />

nuorisotilassa yksi nuoriso-ohjaaja on nuorisopalveluiden yhdyshenkilö monikulttuurisissa<br />

asioissa.<br />

Nuorisopalvelut pyrkii myös lisäämään valtaväestön nuorten vieraiden kulttuurien tuntemusta<br />

sekä tukemaan erilaisuuden hyväksymistä järjestämällä suvaitsevuuskasvatukseen liittyviä<br />

tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia. Esimerkki tästä toiminnasta on useiden tahojen yhteistyönä<br />

kaupungin 8-luokkalaisille vuosittain järjestettävä Pakolaisen Polku -tapahtuma, jonka<br />

tarkoituksena on edistää myönteistä ilmapiiriä maahanmuuttajia kohtaan.<br />

Vuoden 2012 lopussa päättyvän monikulttuurisuushankkeen ”Nella – etninen nuori aktiiviseksi ja<br />

hyväksytyksi” yhtenä tuotoksena tulee olemaan maahanmuuttajalapsille ja -nuorille tarkoitettu<br />

opas harrasteisiin löytämisen tueksi.<br />

25


<strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto<br />

<strong>Porvoo</strong>n kansalaisopiston opetustoiminta jakautuu kolmeen pääalueeseen: Pääopetukseen, projektitoimintaan<br />

ja tilauskoulutuspalveluihin.<br />

Projektit<br />

Meeting Point<br />

Vastatakseen maahanmuuttajien määrän jatkuvaan kasvuun <strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto on luonut<br />

oman erityisen ohjelmansa maahanmuuttajien opetukseen nimeltään Meeting Point. Ohjelmaan<br />

on saatu rahoitusta Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston ja Opetushallituksen projektimäärärahoista.<br />

Ohjelmaa on kehitetty eteenpäin yhdessä kaupungin maahanmuuttaja-palveluiden<br />

kanssa. Meeting Point on kaikille maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille suomalaisille<br />

tarkoitettu tapaamispaikka, jossa kerhoemäntä on aina paikalla. Kahvilaan voi tulla juomaan<br />

kupin kahvia tai teetä tai viipyä vaikka pidempäänkin. Meeting Point on ilmainen ja sinne ei<br />

tarvitse erikseen ilmoitettua.<br />

Meeting Pointiin kuuluu myös kurssitarjontaa, johon kuka tahansa kiinnostunut voi osallistua ilmaiseksi.<br />

Opetuksen pääpaino on suomen kielen kursseissa, mutta sen lisäksi kursseja järjestetään<br />

tietotekniikan, liikunnan, ruoanlaiton, yhteiskunnallisen opetuksen ja käsityön alalta. Tämän lisäksi<br />

normaalina opetuksena järjestetään myös iltaisin suomen kielen opetusta. Erityisesti on kuitenkin<br />

syytä painottaa, että maahanmuuttajat ovat tervetulleita aivan kaikille opiston kursseille. Hyvinkin<br />

huonolla suomen kielen taidolla pärjää ainakin taito- ja taideaineissa, joissa opettajan on mahdollista<br />

havainnollistaa opetustaan helposti kädestä pitäen.<br />

Makoisa-projekti nuorille väliinputoajille<br />

Makoisa-projekti on suunnattu nuorille maahanmuuttajille. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten<br />

suomen kielen taitoja ja yhteiskunnallisia valmiuksia sekä toimia nivelvaiheen koulutuksena peruskoulun<br />

ja ammattikoulun välissä. Hanke aloitettiin Opetusministeriön myöntämällä lisävaltionosuudella<br />

ja Opetushallituksen myöntämällä setelirahoituksella marraskuun alussa 2012 ja<br />

hanke jatkuu kevään <strong>2013</strong>. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hankkeen jatkorahoitusta<br />

Pääopetus<br />

Kansalaisopisto on kaikille aikuisille tarkoitettu avoin, yleissivistävä oppilaitos. Opinto-ohjelma on<br />

laaja, yli 300 erilaista kurssia. <strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto tarjoaa opetusta seuraavilla ainealueilla:<br />

avoin yliopisto-opetus, musiikki, teatteritaide, kuvataiteet, sanataide, vesi- ja lentoliikenne, puutarhatalous,<br />

kotitalous, tietotekniikka, kielet mm. suomen ja ruotsin kieli, yhteiskunta ja kasvatus,<br />

tanssi, liikunta ja terveys, jooga<br />

Suurin osa maahanmuuttajista on aikuisia, joten he ovat kansalaisopiston luonteva kohderyhmä.<br />

Lapsille ja nuorille kansalaisopisto järjestää koulutusta lähinnä vain teatteritaiteen alalla. Maahanmuuttajien<br />

osallistuminen opiston kursseille edesauttaa kotoutumista oleellisesti. Tietojen ja<br />

taitojen oppimisen lisäksi kotouttamisen kannalta on tärkeää maahanmuuttajien saamat kontaktit<br />

suomalaisiin, sillä pelkät suomen kielen kurssit eivät vielä takaa kielen oppimista. Luontevassa<br />

kanssakäymisessä suomalaisten kanssa opitaan tekemisen kautta suomen kieltä. Suurin syy<br />

maahanmuuttajien puutteelliselle kielitaidolle on kanssakäymisen vähäisyys suomalaisten kanssa,<br />

ja kansalaisopisto tarjoaa tähän luontevan ja turvallisen foorumin. Tämä näkyy opiston asiakastyytyväisyyskyselyn<br />

tuloksissa, josta käy ilmi sosiaalisten tekijöiden tärkeä rooli opiskelumotivaatios-<br />

26


sa. Opisto voikin olla tärkeä tekijä maahanmuuttajan integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />

Parannusehdotuksia<br />

Tärkein päämäärä on saada Meeting Pointille pysyvä rahoitus. Koska Meeting Pointiin voi tulla<br />

kuka tahansa kiinnostunut milloin tahansa, on se löytänyt laajan kohderyhmän maahanmuuttajia,<br />

jotka syystä tai toisesta eivät muuten ole juuri sillä hetkellä muiden virallisten tukikanavien ulottuvilla.<br />

Näin se on saavuttanut suuren suosion ja tärkeän aseman <strong>Porvoo</strong>n kaupungin maahanmuuttajille<br />

suunnatuissa palveluissa.<br />

Maahanmuuttajien työvoimapoliittisilla kursseilla esitellään suomalaista koulutusjärjestelmää. Tässä<br />

yhteydessä kansalaisopisto jää usein huomiotta. Kansalaisopisto ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:<br />

1. Jokaisella työvoimapoliittisella kurssilla käydään läpi opinto-ohjelmaa ja kannustetaan ihmisiä<br />

osallistumaan. Viime vuosina yhä useampi maahanmuuttaja-kurssi on käynyt tutustumassa paikan<br />

päällä opistoon, mikä on oikein hyvä vaihtoehto.<br />

2. Kaikkiin kotouttamissuunnitelmiin voitaisiin lisätä osallistuminen ainakin yhdelle kansalaisopiston<br />

kurssille.<br />

Lisäksi kansalaisopiston tavoitteena on parantaa tiedottamistaan maahanmuuttajiin päin. Opiston<br />

tärkein tiedotuskanava on painettu opinto-ohjelma yhdessä nettisivujen kanssa. Opinto-ohjelman<br />

osalta voisi tulla kyseeseen tiettyjen osien kääntäminen tärkeimmille kielille, ainakin englanniksi ja<br />

venäjäksi. Myös kansalaisopiston suomen kielen opetusta voisi kehittää maahanmuuttajille kotoutumiskursseilla<br />

kehitettyjen ”taso”-määrittelyjen mukaisesti.<br />

- tarpeen mukaan opisto tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden saada äänensä<br />

kuuluville<br />

- opisto järjestää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta edistäviä luentoja ja kursseja<br />

Borgå medborgarinstitut<br />

Useimmat maahanmuuttajat integroidaan ensisijassa suomenkieliseen yhteiskuntaan, mutta tarpeen<br />

vaatiessa järjestetään myös ruotsinkielisiä kursseja.<br />

Borgå medborgarinsinstitut on jo useana vuonna järjestänyt tekstiilityön kurssin, jonka kurssiohjelma<br />

on ollut saatavilla myös englanninkielisenä. Tämä tarjoaa maahanmuuttajalle luontevan<br />

mahdollisuuden olla tekemisissä kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajat osallistuvat myös mm.<br />

Kielikahvila-toimintaan sekä Borgå medborgarinsinstitutin tavallisille kursseille, jolloin he ovat mukana<br />

tavallisina opiskelijoina eivät mitenkään erityisesti maahanmuuttajina. Myös osa kieltenopettajista<br />

on maahanmuuttajia.<br />

27


4 Työ ja koulutus<br />

4.1 Maahanmuuttajat työmarkkinoille<br />

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut<br />

Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (myöh. TE-toimisto) tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien<br />

kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä heidän työmarkkinavalmiuksiaan<br />

eri toimenpiteiden avulla; kielikoulutuksella (suomi tai ruotsi), ammatillisilla koulutuksilla,<br />

työharjoittelulla, työelämävalmennuksella sekä palkkatuella työllistämällä ja tarvittaessa<br />

kuntouttavalla työtoiminnalla. Tavoitteena on, että maahanmuuttajalla olisi valmiudet toimia<br />

suomalaisessa työelämässä.<br />

Maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssi<br />

Maahanmuuttajapalveluiden parissa työskentelee kaksi te-toimiston virkailijaa. Asiakkaina ovat<br />

kotoutujat ja kotoutumisajan umpeuduttua vielä suomen- tai ruotsinkieltä taitamattomat maahanmuuttajat.<br />

Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa käytetään aina tulkkia. Muissa asioiden hoitamisessa<br />

käytetään mahdollisesti jotain yhteistä kieltä, lähinnä englantia.<br />

Asiakkaat<br />

Te-toimistossa on vuoden 2012 alussa työnhakijoina kaikkiaan n.580 maahanmuuttajaa. Työnhakijat<br />

edustivat 61 kansallisuutta, joista suurimmat ryhmät ovat venäläiset, vietnamilaiset, albaanialiset,<br />

virolaiset, myanmarilaiset sekä äidinkielenään kurdia puhuvat irakilaiset ja iranilaiset yhteensä.<br />

Kotoutujia tästä ryhmästä on n.130 (23 %).<br />

Suomen kieltä taitamattomien ryhmästä lähes suurin osa koostuu 1990-luvulla Suomeen saapuneista<br />

vietnamilaisista, venäläisistä, Irakin ja Iranin kurdeista sekä vuonna 2008 maahan saapuneista<br />

myanmarilaisista ja albaaneista.<br />

Kotoutujista tällä hetkellä on 90 % työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa<br />

ja omaehtoissa/rinnastettavissa koulutuksissa. 10 % on vasta maahan tulleita odottaen<br />

seuraavan kielikurssin alkamista.<br />

Suomen kieltä taitamattomista pisimpään Suomessa olleista maahanmuuttajista koulutuksessa on<br />

n. 20 %, työttömänä n. 40 %, muut työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, osa-aikatöissä ja<br />

10 % työkyvyttömiä.<br />

.<br />

28


Alkukartoitus<br />

Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity<br />

työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa<br />

(1295/2002) säädetyllä tavalla. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa<br />

muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea.<br />

Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle<br />

maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden<br />

kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Työ- ja<br />

elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa<br />

saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Ohjaamisessa on tehtävä<br />

yhteistyötä palvelujen järjestäjän kanssa. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai<br />

kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja 11 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman<br />

N:o 1386 4603 tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, tarvitseeko<br />

maahanmuuttaja kotoutumiskoulutusta, omaehtoista opiskelua tai muita tässä luvussa tarkoitettuja<br />

toimenpiteitä kotoutumisensa tueksi.<br />

Kotoutumissuunnitelma<br />

Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista,<br />

joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen<br />

tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä<br />

edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan.<br />

Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan<br />

oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja<br />

kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista<br />

kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä.<br />

Oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja sen kesto<br />

Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi<br />

työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla<br />

tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea.<br />

Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen<br />

perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Ensimmäinen<br />

kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan<br />

tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Ensimmäinen<br />

kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman<br />

kesto määräytyy yksilöllisesti hänen omien tavoitteidensa, työ- ja koulutushistoriansa<br />

sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelmaan<br />

oikeuttava enimmäisaika on kuitenkin kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta.<br />

Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi,<br />

että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Jos kotoutumissuunnitelmaa<br />

ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan<br />

vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa<br />

voidaan pidentää vastaavasti.<br />

29


Kotoutumissuunnitelman laatiminen<br />

Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan<br />

kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja<br />

voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto<br />

käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään<br />

kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Kotoutumissuunnitelmaa<br />

laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan omat kotoutumista edistävät tavoitteet.<br />

Kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat on sovitettava<br />

yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena<br />

yhteistyönä.<br />

Kotoutumissuunnitelman laativan viranomaisen tehtävät<br />

Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa koulutuksesta,<br />

työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä<br />

ja palveluista.<br />

Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan yksilöllistä tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muuhun<br />

kotoutumista ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman<br />

laatimisesta<br />

Kotouttamistuki<br />

Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen<br />

aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki.<br />

Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus kotoutumistukeen<br />

työmarkkinatukena määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus kotoutumistukeen toimeentulotukena<br />

toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.<br />

Kotoutumiskoulutus<br />

TE-toimisto hankkii yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen (ELY) kanssa maahanmuuttajien<br />

kotoutumista edistävää koulutusta; luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä suomen kielen peruskoulutusta.<br />

Vuosina 2012 – <strong>2013</strong> volyymikoulutukseen kuuluu kaksi kertaa vuodessa, tammihelmikuussa<br />

ja elo-syyskuussa alkava kotoutumiskoulutusta: normaalisti etenevä 240 opiskelijapäivää<br />

ja hitaasti etenevä 270 opiskelijapäivää kestoltaan. Lisäksi luku- ja kirjoitustaidon koulutus<br />

200 opv. Luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ei voida järjestää joko vuosi pienen osanottajamäärän<br />

vuoksi, jolloin asiakas joutuu odottamaan työvoimapoliittista koulutusta jopa yli vuoden.<br />

Normaalisti ja hitaasti etenevät kurssit sisältävät molemmat 3 moduulia suomen kieltä ja neljäs<br />

moduuli on työelämän suomea työharjoittelun merkeissä suomalaiseen työelämään oppimisessa.<br />

Lisäksi TE-toimisto on huolehtinut oppilasrekrytoinnista Opetushallituksen rahoittamille ammatillisiin<br />

opintoihin valmistaville koulutuksille. Näitä järjestäviä oppilaitoksia ovat Edupoli, Borgå Folkakademi,<br />

Yrityspalvelu ja Amisto.<br />

30


Koulutuksen alussa tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan<br />

huomioon mm. opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammattikokemus, kielitaito ja<br />

yleistiedot.<br />

Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen<br />

tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta,<br />

joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan<br />

liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun<br />

osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.<br />

Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien<br />

kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lukuja kirjoitustaidon opetusta<br />

annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman<br />

perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että<br />

maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon<br />

Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen<br />

Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena siten kuin<br />

julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää<br />

myös omaehtoisena opiskeluna. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa työvoimapoliittisena<br />

aikuiskoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä toimialueellaan.<br />

Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa maahanmuuttajan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan<br />

kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun.<br />

Kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko<br />

järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun.<br />

Omaehtoisen opiskelun tukeminen<br />

Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan<br />

työmarkkinatukeen tässä laissa ja työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos: 1) maahanmuuttajalla<br />

on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve, ja toimisto arvioi, että omaehtoinen<br />

opiskelu tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä;<br />

2) opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa; ja<br />

3) muut tässä luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät.<br />

Koulutuksen tunnustaminen<br />

Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastaminen suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan<br />

Opetushallitukselta. Tunnistamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA maiden ulkopuolisista korkeakoulututkinnoista<br />

tai ammatillisista tutkinnoista. Asiantuntija lausunto ei anna kelpoisuutta hakea<br />

virkaa, mutta atk-taitoja, englannin kielen taitoa, uusinta oman alan osaamista, puutteellinen suomen-<br />

ja/tai ruotsinkielen taitoa. Työnantajat arvostavat usein myös Suomessa suoritettua tai ainakin<br />

Suomessa tunnistettua tutkintoa, joten tutkinnon tunnustaminen ja rinnastaminen on hyödyllistä<br />

muutenkin kuin virkakelpoisuuden saavuttamiseksi.<br />

31


Itä-Uudenmaan TE-toimiston koulutus- ja tietopalvelusta saa hakukaavakkeita ja opastusta.<br />

Kehittämistarpeet<br />

- Kotoutumistoimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteiden lisääminen ja kehittäminen.<br />

- Yhteistyötä ja kontaktien lisäämistä paikallisten työnantajien kanssa olisi kehitettävä, jotta<br />

saisimme maahanmuuttajille työ- ja työharjoittelupaikkoja eri ammattialoille.<br />

4.2. Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen<br />

ja työelämään<br />

Liikelaitos Edupoli<br />

Kotoutumiskoulutus, valmistava koulutus ja ammatillinen koulutus<br />

Edupoli on useaan alaan erikoistunut aikuisten oppimiskeskus, joka on järjestänyt maahanmuuttajakoulutusta<br />

jo vuodesta 1988. Edupolissa voi osallistua erilaisiin koulutuksiin ja suorittaa tutkinnon<br />

yli kahdellakymmenellä alalla, muun muassa liiketoiminnan, palvelun ja tekniikan aloilla.<br />

Maahanmuuttajat saavat tietoa eri ammateista ja ammatillisista koulutusvaihtoehdoista ja näyttötutkintojärjestelmästä<br />

kotoutumiskoulutuksen aikana. Tieto ammattiin kouluttautumisen mahdollisuuksista<br />

vielä aikuisena on tärkeää mm. opiskelumotivaation ja kielikoulutuksen tavoitteiden<br />

asettamisen kannalta.<br />

Oppilaitoksessa järjestetään myös koulutusta, joka on tarkoitettu vain maahanmuuttajaryhmille.<br />

Uusille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Se koostuu lähtötason arvioinnista ja<br />

koulutuksesta, jonka laajuus ja etenemisnopeus vaihtelee opiskelijan tarpeen ja tavoitteiden mukaan<br />

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet ovat suomen kieli<br />

ja viestintätaidot, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja ohjaus. Koulutuskokonaisuuteen sisältyy myös<br />

vähintään 6 viikon työelämäjakso, joka voi olla työelämään tutustumista, työharjoittelua tai ammatilliseen<br />

koulutukseen tutustumista opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Koulutuksen<br />

tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa toimivan peruskielitaidon (B1.1) ja tekee yhdessä<br />

kouluttajan kanssa ammatillisen jatkosuunnitelman. Kielitaito arvioidaan koulutuksen lopussa.<br />

Kotoutumiskoulutuksena järjestetään tarvittaessa myös luku- ja kirjoitustaidon koulusta, jonka kesto<br />

on 200 päivää.<br />

Ammatilliseen peruskoulutukseen suuntaaville maahanmuuttajille Edupoli järjestää ammatilliseen<br />

peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (Mava), jonka pituus vaihtelee 20 opintoviikosta 40<br />

opintoviikkoon. Koulutus sisältää kielellisten valmiuksien lisäksi myös ammatilliseen koulutukseen<br />

ja työelämään tutustumisjaksot. Koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa tarvittaessa esim. hygieniaosaamistodistuksen,<br />

työturvallisuuskortin tai anniskelupassin.<br />

32


Opiskelijoita polutetaan kotoutumiskoulutuksen ja valmistavan koulutuksen kautta kohti ammatillisia<br />

opintoja ja työelämää. Ammatillisten opintojen aikana on mahdollista saada suomen kielen<br />

tukea ja ohjausta.<br />

Edupolilla on oikeus toimia yleisten kielitutkintojen järjestämispaikkana. Opiskelijat voivat suorittaa<br />

keskitason suomen kielen tutkinnon esim. ammatillisia opintoja tai työelämää tai Suomen kansalaisuushakemusta<br />

varten.<br />

Edupolin edustajat ovat mukana erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, joissa kehitetään ja tuetaan<br />

maahanmuuttajien kotoutumista koulutuksen kautta, esim. opetussuunnitelmaryhmä, Testipistehanke,<br />

Meem-hanke.<br />

Edupolissa oppimista tukevat kouluttajan kanssa käydyt keskustelut ja oppimisen ohjaus ja tuki.<br />

Ohjaus voi olla ryhmä-, pienryhmä- tai henkilökohtaista ohjausta ja sitä antavat koulutuksen eri<br />

vaiheissa ohjauksen ammattilaiset (ohjaava- ja työelämäkouluttaja, oppimisvalmentaja, erityisopettaja,<br />

kuraattori) ja muut opettajat.<br />

Kouluttaja on oppimisen asiantuntija ja ohjaaja – ei pelkkä tiedonjakaja. Opetuksessa käytämme<br />

tilanteen mukaan erilaisia oppimista tukevia menetelmiä. Teorialuokkien lisäksi käytössä on erilaisia<br />

oppimisympäristöjä kuten harjoitusyritys, hoitotyön luokat, metallihalli, kirjasto ja kielistudio.<br />

Opiskeluun sisältyy tutustumiskäyntejä, vierailuja ja vierailijoita.<br />

Edupoli tekee hedelmällistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen<br />

edistämiseksi. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esim. <strong>Porvoo</strong>n maahanmuuttajapalvelut, työ- ja<br />

elinkeinotoimisto, alueen työnantajat ja muut oppilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijat.<br />

Edupolissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä monikulttuurisuusohjelma,<br />

joita noudatetaan ja seurataan.<br />

Edupolissa monikulttuurisuus on luontevaa arjen toimintaa. Aikuiset oppijat voivat tutustua eri<br />

kulttuureihin, vaihtaa kokemuksia opiskelusta ja verkostoitua.<br />

Borgå Folkacademi<br />

Borgå Folkacademissa on tarjolla ruotsinkielinen vaihtoehto kotoutumiskurssille. Kurssi<br />

keskittyy ruotsin kielen oppimiseen, mutta myös suomea ja englantia opiskellaan samoin<br />

kuin Suomen historiaa ja kulttuuria, ruoan, taiteen, musiikin ja luontoelämysten keinoin.<br />

Kurssi sisältää myös työelämässä tarvittavia taitoja sekä harjoittelujakson työelämässä<br />

toisena opintovuotena.<br />

Amisto ja Point CollegenYrityspalvelu järjestävät ammatillisiin opintoihin valmistavia<br />

koulutuksia peruskielitaidon omaaville maahanmuuttajille.<br />

4.3. Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä<br />

olleita työelämään ja oman arjen hallintaan<br />

Työllisyyspalveluiden ja erityisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaissa on maahanmuuttajaasiakkaiden<br />

osuus kasvanut. Erityisesti maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja ovat päivätoimin-<br />

33


takeskuksen yhteydessä toimiva suomen kielen ryhmä sekä Edopolin Pro-Kunto -toiminnnan osana<br />

toteutettava maahanmuuttajanaisille suunnattu käsityöpainotteinen taitopaja.<br />

Työllisyyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan, kaupungin eri hallintokuntien, työ- ja elinkeinotoimiston,<br />

alueen hanketoimijoiden ja oppilaitosten, yritysten ja muiden yksityisen sektorin<br />

toimijoiden kanssa.<br />

Yritysyhteistyön tehtävänä on edistää asiakkaiden mahdollisuuksia löytää työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja<br />

niin kaupungin sisältä kun paikallisista yrityksistäkin. Ohjaaja toimii asiakkaiden<br />

tukihenkilönä heidän ollessaan toimenpiteessä.<br />

34


5 Muut toimijat<br />

5.1 Kolmas sektori<br />

Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osasto<br />

Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osaston puitteissa toimii iäkkäiden inkeriläisten paluumuuttajien kerho.<br />

Tavoitteena on virkistävä yhdessäolo, tutustuminen porvoolaisiin ja porvoolaiseen kulttuuriin.<br />

Maahanmuuttajapalveluiden pyynnöstä on myös välitetty henkilökohtaisia ystäviä heidän asiakkailleen.<br />

Maahanmuuttajapalvelut ja SPR ovat myös kouluttaneet ystäväpalvelussa toimivia sekä<br />

vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita tukihenkilöitä.<br />

Ystäväpalvelun toiminnan periaatteet ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, maksuttomuus ja<br />

inhimillisyys. Ystävien toiminta voi olla esim. säännöllisiä tapaamisia, kuuntelua, keskustelua,<br />

ulkoilua, saattamisia eri paikkoihin, käyntejä kaupungilla, kirjastossa, uimahallissa, urheilukilpailuissa<br />

jne.<br />

Uutena toimintamuotona on keväällä 2012 toimintansa aloittanut”Juttukolo”, jossa ystävä- ja tukihenkilötoiminnassa<br />

mukana olevat sekä muut vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat mahdollisuutta keskusteluun,<br />

yhteiseen tekemiseen, läksyjenlukuun jne. Juttukolo on kaikille - niin suomalaisille kuin<br />

maahanmuuttajille avoin kohtaamispaikka.<br />

Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osaston ja kaupungin maahanmuuttajapalvelujen yhteistyötä kehitetään<br />

tarpeen mukaan.<br />

Kulturhuset Grandissa<br />

kokoontuu syksyllä 2012 perustettu Multicultural Association of <strong>Porvoo</strong>. Lisäksi Kulturföreningen<br />

Grand osallistuu ruotsinkielisen Luckan-neuvontapalvelun FIKA-projektiin, jossa koulutetaan tukihenkilöitä<br />

maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi.<br />

<strong>Porvoo</strong>laiset Marttayhdistykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön maahanmuuttajien<br />

parissa. esim. ruoanlaitto- ja kotitalouskerhojen muodossa. Martat toivottavat maahanmuuttajanaiset<br />

tervetulleiksi mukaan yhdistystoimintaan.<br />

5.2 Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat kotoutumista<br />

Evankelisluterilainen kirkko osallistuu maahanmuuttajien kotoutumisohjelmaan kristillisten arvojen<br />

pohjalta. Maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt ovat tervetulleita seurakunnan järjestämiin<br />

tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Eri uskontokuntien edustajia tuetaan ja kohdataan samoin periaattein<br />

kuin seurakuntaan kuuluvia jäseniä. Seurakuntatyössä asiakkaiden kohtaamisissa ja kes-<br />

35


kusteluissa sekä mahdollisessa diakoniatyön taloudellisessa tukemisessa ei tehdä eroa sen suhteen<br />

onko joku ev.lut. kirkon jäsen vai ei. Kaikki ihmiset kohdataan yhdenvertaisesti. Erilaiset seurakunnan<br />

tilaisuudet kuten ryhmät, retket, leirit sekä nuorisotyön- ja lapsityön tapahtumat ovat<br />

kaikille avoimia. Käytännössä maahanmuuttajat ovat osallistuneet mm. perheleiritoimintaan ja<br />

kansainvälisiin jumalanpalveluksiin. Seurakunnan työntekijät ovat tavanneet maahanmuuttajia<br />

seurakunnan tiloissa - tai kutsusta maahanmuuttajataustaisen perheen kodissa.<br />

Seurakunta kutsuu maahanmuuttajataustaisia ja muita etnisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä<br />

ns. seurakunnan yleiseen toimintaan. Heille ei välttämättä luoda omia erillisiä tilaisuuksia. Kotoutuminen<br />

onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa suomalaisen kantaväestön (seurakuntalaisten)<br />

kanssa. Seurakunta tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan. Työntekijät esittävät maahanmuuttajille<br />

henkilökohtaisesti kutsuja tilaisuuksiin sekä antavat informaatioita seurakunnasta ja kirkosta.<strong>Porvoo</strong>ssa<br />

Uusimaalehti julkaisee säännöllisesti omalla palstallaan tietoa ajankohtaisista seurakunnan<br />

tilaisuuksista. Seurakunnalla on omat kotisivut internetissä ja facebookissa.<br />

Evankelisluterilaisella kirkolla on myös runsaasti informaatiota toiminnastaan esitteiden muodossa<br />

sekä internetissä useilla eri kielillä mm. arabiaksi, englanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, kiinaksi, venäjäksi,<br />

viroksi jne.<br />

Kirkko on parhaimmillaan merkittävässä asemassa maahanmuuttajan tai muuhun etniseen vähemmistöön<br />

kuuluvan henkilön uskonnollisen ja sosiaalisen elämän tukijana. Suuremmilla paikkakunnilla<br />

on myös erikielisten kristittyjen maahanmuuttajien yhteisöjä, jotka toimivat usein tiiviissä<br />

yhteistyössä alueen evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. Teemme yhteistyötä kaupungin,<br />

oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.<br />

Metodistikirkossa toimii kerran kuukaudessa lauantaisin kahvila maahanmuuttajille ja ystäville.<br />

Jumalanpalvelukset joka sunnuntai käännetään englanniksi.<br />

Missionkyrkan kokoaa <strong>Porvoo</strong>n ruandalaiset ja kongolaiset jumalanpalveluun joka lauantai. Laulu<br />

ja musiikki ovat olennainen osa jumalanpalvelusta. Maahanmuuttajaryhmän ”oma pastori” Helsingistä<br />

vierailee säännöllisesti kirkossa.<br />

<strong>Porvoo</strong>n islamkulttuurikeskus ylläpitää moskeijaa ja islamin uskonnon harjoittamista muslimiväestön<br />

tarpeisiin.<br />

<strong>Porvoo</strong>n naisten ja lasten islamilainen yhdistys on porvoolaisten musliminaisten perustama.<br />

He tapaavat viikottain monipuolisen toiminnan merkeissä: naiset ja lapsettekevät käsitöitä, leipovat,<br />

jumppaavat, juttelevat, lukevat Koraania ja opettavat lapsille rukoilemista ja arabiaa.<br />

5.3 Poliisi<br />

Suomalaisen poliisin tehtävät ja toimivalta perustuvat aina kirjattuun lakiin. Poliisin rooli on miltei<br />

aina valmistella ja tutkia asioita, poliisi harvemmin päättää tai ratkaisee mitään asiaa vaan päätösvalta<br />

kuuluu ylemmälle valitusviranomaiselle. Poliisi tekee päätöksiä joissain lupa-asioissa ja niistäkin<br />

on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.<br />

36


Pääviranomainen maahanmuuttaja asioissa ja ulkomaalaisasioissa on Maahanmuuttovirasto eli<br />

MIGRI. Poliisin rooli on suorittaa tutkinta ulkomaalaisasioissa eli kerätä tietoa ja koota ne yhteen<br />

pakettiin, joka lähetetään Migriin päätöksentekokäsittelyyn. Ne tilanteet, joissa poliisi käytännössä<br />

osallistuu kotouttamistoimintaan, antavat mahdollisuuksia vaikuttaa lain tavoitteiden saavuttamisessa.<br />

Poliisin avun tulee kytkeytyä poliisin muihin tehtäviin, eikä pyydetty apu saa olla nimetty<br />

kenenkään toisen viranomaisen toimialaan. Poliisi antaa pyydettäessä virka-apua toimivaltaiselle<br />

viranomaiselle jos siitä on säädetty laissa.<br />

Ulkomaalaisten osuus Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueen väestössä on henkilömääräisesti<br />

lisääntynyt - niin myös Itäisellä alueella (Sipoo, <strong>Porvoo</strong>, Askola, Myrskylä, Pukkila, Lapinjärvi ja<br />

Loviisa).<br />

Kasvu johtaa myös erilaisten asiointien kappalemääräiseen kasvuun niin poliisin kuin muiden viranomaisten<br />

kanssa. Muutos näkyy paitsi lupahallinnollisissa (oleskeluluvat, ajokortit, kansalaisuusasiat,<br />

passit sekä pakolaisten matkustusasiakirjat), myös käytännön muun poliisitoiminnan<br />

yhteydessä.<br />

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa itäisellä alueella ulkomaalaistutkintaa tekee yksi ylikonstaapeli.<br />

Lisäksi Vantaan pääpoliisiasemalla on käytettävissä ulkomaalaistoimisto. Turvapaikan hakija-asiat<br />

on keskitetty turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseen Helsingin Metsälään.<br />

Rikosperusteisissa tehtävissä tutkittavina olevia asioita on jaettu useamman nimetyn poliisimiehen<br />

kesken niiden laajuuden vuoksi. Muissa tehtävissä, joissa ulkomaalaisia voidaan kohdata, kuka<br />

tahansa poliisimies on voinut olla mukana suorittajana.<br />

Poliisin ulkomaalaisten kanssa eri tehtävien suorittamisessa tarvitaan hyvin usein tulkkia. Poliisihallitus<br />

POHA on antanut ohjeen tulkkien käyttämisestä. Poliisi on ohjeen avulla pyrkinyt varmistumaan<br />

tulkin ammatillisesta (kielitaito, tulkin rooli, vaitiolovelvollisuus jne.) osaamisesta, koska<br />

toimitaan tärkeiden ihmisoikeuksien parissa. Tulkin käyttö on myös selvästi kustannuksia nostava<br />

tekijä, mikä tulisi nykyistä paremmin huomioida riittävänä määrärahavarauksena budjetissa..<br />

Poliisilaitoksella ei ole erillistä sosiaali- tai muuta työntekijää ulkomaalaisia varten, jonka käyttäminen<br />

auttaisi tiettyjen erityistilanteiden hoitamisessa. Kun ulkomaalaiselle on annettava vaikkapa<br />

tiedoksi kuolinviesti, annettava kutsu käräjäoikeuteen, kerrottava perheen yhdistämistä koskeva<br />

kielteinen päätös, tarvittaisiin erilaisen koulutuksen tai ulkomaalaisen taustan paremmin tunteva<br />

henkilö mukaan. Tällaisia tilanteita varten olisi hyvä olla nimetty vastuu henkilö varamiehineen.<br />

Tehtävän laadusta riippumatta poliisin toiminnan on paitsi perustuttava lakiin, myös oltava asiallista,<br />

puolueetonta ja sovinnollisuutta edistävää.<br />

Yhdenvertaisuuslain näkökulma<br />

Poliisin tiedossa ei ole rasistiseksi luokiteltuja rikoksia <strong>Porvoo</strong>ssa. Poliisin ylijohto on johdonmukaisesti<br />

korostanut, että poliisilla on täydellinen nollatoleranssi rasistisiin rikoksiin. Vakavia etnisiä<br />

konflikteja ei <strong>Porvoo</strong>ssa ole ollut.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Viranomaisyhteistyön merkitystä tulee korostaa etnisten konfliktien ja rasististen rikosten ennaltaehkäisevässä<br />

toiminnassa. Toimintaa tulee pitää yllä ja tehostaa tulevaisuudessa.<br />

37


6 <strong>Porvoo</strong>laisten maahanmuuttajien näkökulma<br />

<strong>Porvoo</strong>laisille maahanmuuttajille järjestettiin 15 ryhmämuotoista palaute- ja keskustelutilaisuutta<br />

kotoutumisohjelman päivityksen alkuvaiheessa kevättalvella 2012.<br />

Työ- ja elinkeinotoimisto ja Edupoli<br />

Te-toimiston ja Edupolin palveluista kuultiin kahta eri opiskelijaryhmää yhteensä 29 opiskelijaa.<br />

Opiskelijat antoivat arvionsa 1-5 (huonosti-erittäin hyvin) -asteikolla, jolloin TE-toimiston palvelusta<br />

annettiin keskiarvo 4,2 ja Edupolin asiantuntemuksesta ja osaamisesta peräti 4,5 arvosana. Myös<br />

avoimissa kysymyksissä ja keskusteluissa tuli esiin yleinen tyytyväisyys kotoutumiskoulutukseen.<br />

Kultuuri- ja vapaa-ajanpalvelut<br />

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden asiakkaita kuultiin kahdessa eri tilaisuudessa: kansalaisopiston<br />

mini-peruskoulun tunnilla sekä Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osaston kohtaamispaikassa, Juttukolossa,<br />

yhteensä 16 henkilöä. Kokemuksia heillä oli pääasiassa kansalaisopiston, kirjaston ja uimahallin<br />

palveluista. Asiakkaat olivat sitä mieltä että olivat voineet vaikuttaa saamiinsa palveluihin,<br />

olivat saaneet apua palveluiden käyttämiseen ja että henkilökunta on suhtautunut hyvin maahanmuuttajataustaiseen<br />

asiakkaaseen.<br />

Päivähoito<br />

Peipon koulun ja Gammelbackan päiväkodin lasten vanhempia kuultiin kansallisuusryhmittäin 8 eri<br />

ryhmässä/ yhteensä 40 henkilöä. Tilaisuuden aiheena oli kotoutumisohjelman koulua ja päivähoitoa<br />

koskevat osuudet. Koulun toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, vaikka yksittäisiä ongelmiakin<br />

nousi esiin. Vanhemmilla oli myös runsaasti kysymyksiä, joten keskustelujen tärkeimmäksi anniksi<br />

nousi kodin ja koulun yhteistyön lujittuminen. Koulun kannalta oli innostavaa, että burmalaiset perheet<br />

olivat jo etukäteen pitäneen kokouksen, jossa he olivat pohtineet koulunkäyntiin liittyviä aiheita.<br />

Myös päivähoitoon oltiin varsin tyytyväisiä. Päiväkodin rooli osana oman lapsen kasvatusta ja koko<br />

perheen elämää koettiin merkittävänä. Päiväkodin toiminnasta annettiin seuraavanlaisia kommentteja:<br />

”Lapsemme ovat oppineet nopeammin päivittäiset rutiinit, kuin olisivat kotona oppineet.”<br />

”On hyvä, että opetetaan erilaisia asioita esim. piirtämään.”<br />

”Päivähoidolla on hyvä vaikutus lapseen. Päiväkoti on tärkeä lapsille.”<br />

”Päiväkodin tehtävä on kasvattaa lasta yhdessä vanhempien kanssa. ”<br />

”Tiedottaminen omasta lapsesta on tärkeää ja jokapäiväistä.”<br />

”Päiväkodin pitää opettaa lapset puhumaan suomea.”<br />

”Päiväkodin periaatteet ovat parempia, kuin kodissa, koska päiväkodissa opetetaan<br />

itsenäiseksi ja omatoimiseksi”<br />

38


”Aikaisemmin lapset eivät viihtyneet päiväkodissa, koska oli kieliongelma ja ruokaongelmia<br />

sekä vaikeita asioita, mutta nyt menee hyvin. Nyt lapsi syö suomalaista<br />

ruokaa, mutta ei syö kotona…”<br />

Sosiaali- ja perhepalvelut<br />

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden kuuleminen toteutettiin henkilökohtaisten haastattelujen<br />

avulla. <strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveystoimi keräsi keväällä 2012 viikkojen 16–20 aikana asioivien<br />

maahanmuuttaja-taustaisten asiakkaiden kokemuksia <strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveyspalveluista.<br />

Kuuleminen tapahtui haastattelemalla satunnaisesti valittuja asiakkaita. Kuulemiseen osallistui 38<br />

asiakasta, 16 miestä ja 22 naista. He edustivat yhtätoista eri kansallisuutta: Haastateltavien joukossa<br />

oli sekä perheellisiä että yksinasuvia henkilöitä. Nuorin kuultavista oli 19 -vuotias ja vanhin<br />

74 vuotta. Kuultavista 15 asioi tulkin välityksellä haastattelukerralla. Haastatteluun osallistuneet<br />

henkilöt olivat asuneet Suomessa hyvin eripituisia aikoja, 11 kuukaudesta 22 vuoteen. Kuuleminen<br />

liittyi yleisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Kuulemispaikkoja olivat aikuissosiaalityön,<br />

lapsiperheiden sosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden – toimistot sekä kotikäynnit.<br />

Haastateltavat käyttävät sosiaalipalveluita monista eri syistä: elämäntilanteen muuttuminen, avustusten<br />

hakeminen, taloudellisen tuen tarve, lapseen liittyvät asiat, maahanmuutto Suomeen, tuen<br />

saaminen opiskeluun, asumiseen liittyvät asiat, ”paperiasiat” kuten esim. lomakkeiden täyttö ja<br />

asiakirjojen läpikäynti työntekijän kanssa, vaikea elämäntilanne, ongelmia arjessa, muuttunut perhetilanne,<br />

taloudelliset vaikeudet, saadakseen tietoa asioiden hoitamisesta, saadakseen neuvoja<br />

työllistymiseen, paluumuutto Suomeen, terveyteen liittyvät asiat ja saadakseen apua päivittäisissä<br />

asioissa kuten esim. lääkäriajan tilaamisessa.<br />

Asiointi sosiaalipalveluissa on sujunut kaikkien haastateltavien mielestä hyvin. Enemmistö haastatelluista<br />

asiakkaista kokee saaneensa sosiaalipalveluista tarvitsemaansa apua (27 asiakasta).<br />

Kukaan kuulluista ei kokenut jäävänsä täysin ilman tarvitsemaansa apua. Seitsemän haastatelluista<br />

kokee, että olisi tarvinnut enemmän apua kuin on saanut tai ettei aina ole saanut tarvitsemaansa<br />

apua. Uusista asiakkaista kolme eivät vielä osanneet sanoa saivatko tarvitsemaansa apua ensimmäiseltä<br />

käynniltä.<br />

22 vastaajista kokee saaneensa apua riittävästi, yhdeksän ei. Uudet asiakkaat eivät vielä osanneet<br />

sanoa ovatko saaneet riittävästi apua.<br />

Haastattelujen perusteella nousi esille, että maahanmuuttajataustaiset asiakkaat olisivat mielestään<br />

tarvinneet enemmän apua tai erilaista palvelua perheenyhdistämiseen, työllistymiseen ja<br />

terveydenhoidon kustannuksiin liittyvissä asioissa.<br />

39


7 Miten jatkossa? – Konkreettisia toimenpiteitä<br />

Palvelu Kehittämistarve Toimenpide/keino Vastuu Aikataulu<br />

Kaupunki<br />

kotoutumisen edistämisen<br />

tavoitteellisuus, kehittäminen<br />

ja seuranta<br />

Maahanmuuttajien osallisuuden<br />

lisääminen<br />

monialainen maahanmuuttotoimikunta<br />

maahanmuuttajien edustus<br />

sosiaali- ja perhepalvelut,<br />

koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut,<br />

kulttuuri-<br />

ja vapaa-ajan<br />

palvelut, terveyspalvelut,<br />

asuntotoimi, poliisi<br />

syksystä<br />

<strong>2013</strong><br />

poliisin edustus<br />

yhteistyön lisääminen ja<br />

koordinointi<br />

Kolmas sektori mukaan<br />

yhteistyöhön<br />

käytännön kotouttamistyötä<br />

tekevien viranomaisten,<br />

järjestöjen ja<br />

uskonnollisten yhteisöjen<br />

yhteistyöfoorumi<br />

maahanmuuttajapalvelut<br />

keväästä<br />

<strong>2013</strong><br />

tiedottaminen<br />

Kaupungin nettisivujen<br />

maahanmuuttajille kohdennettua<br />

tietosisältöä<br />

parannetaan<br />

maahanmuuttajapalvelut<br />

keväästä<br />

<strong>2013</strong><br />

erityisryhmien huomioiminen<br />

kartoitetaan ikääntyvien,<br />

kotiäitien ja nuorten<br />

maahanmuuttajien erityistarpeet<br />

maahanmuuttajapalvelut<br />

yhteistyössä palveluverkoston<br />

kanssa<br />

syksy <strong>2013</strong><br />

henkilöstön monikulttuurisuusosaaminen<br />

monipuolinen, säännöllinen<br />

koulutus<br />

maahanmuuttajapalvelut<br />

jatkuvasti<br />

TE-toimisto<br />

Lisää vaihtoehtoja kotoutumiseen<br />

Kotoutumistoimenpiteisiin<br />

rinnastettavien toimenpiteiden<br />

lisääminen ja kehittäminen<br />

TE-toimisto, kaupunki,<br />

järjestöt<br />

jatkuvasti<br />

TE-toimisto,<br />

aikuiskouluttajat<br />

työ- ja harjoittelupaikkoja eri<br />

ammattialoille<br />

Yhteistyö ja kontaktien<br />

lisääminen paikallisten<br />

työnantajien kanssa<br />

TE-toimisto, paikalliset<br />

yrittäjät, kaupunki<br />

jatkuvasti<br />

Kulttuuri- ja<br />

vapaa-ajan<br />

palvelut<br />

Kansalaisopiston Meeting<br />

Point -toiminnan vakinaistaminen<br />

ja rahoitus<br />

huomioitava kansalaisopiston<br />

talousarviossa<br />

2014 lukien<br />

40


Sosiaali- ja<br />

perhepalvelut<br />

kulttuurisen osaamisen ja<br />

maahanmuuttajien osallisuuden<br />

lisääminen asiakastyössä<br />

kulttuuritulkkien ja omankielisen<br />

palvelun hyödyntäminen,<br />

maahanmuuttajille<br />

sopivien työmuotojen<br />

käyttäminen, selkokielisen<br />

materiaalin hyödyntäminen<br />

Sosiaali- ja perhepalvelut<br />

jatkuvasti<br />

Poliisi<br />

Etnisten konfliktien ja rasismin<br />

ehkäisy<br />

Monialainen viranomaisyhteistyö<br />

poliisi<br />

syksystä<br />

<strong>2013</strong><br />

41

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!