Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo
Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo
Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi<br />
Päivitys <strong>2013</strong>–<strong>2017</strong>
Sisältö<br />
1 <strong>Kotouttamisohjelma</strong>n lähtökohdat................................................. 4<br />
1.1 <strong>Porvoo</strong>laiset maahanmuuttajat .................................................... 4<br />
1.2 Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan 1.9.2011 ........... 5<br />
1.3 Valtion kotouttamisohjelma ........................................................ 6<br />
1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) .................................................... 7<br />
1.5 Kotouttamistyön käsitteitä ........................................................... 7<br />
1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat .......................... 8<br />
1.6 <strong>Porvoo</strong>n tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä ...... 9<br />
2 Kotouttamistyö <strong>Porvoo</strong>ssa ............................................................ 10<br />
2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus ......................... 10<br />
2.2 Meeting Point ............................................................................. 10<br />
2.3 Maahanmuuttajapalvelut ........................................................... 10<br />
2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut .................................................... 12<br />
3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista ......................................... 13<br />
3.1 Asuminen .................................................................................... 13<br />
3.2 Terveyspalvelut ........................................................................... 14<br />
3.3 Mielenterveyspalvelut ................................................................ 16<br />
3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä 17<br />
3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden<br />
hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua ...................... 19<br />
3.6 Sosiaali- ja perhepalvelut .......................................................... 22<br />
3.7 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut ................................................ 24<br />
4 Työ ja koulutus ............................................................................. 28<br />
4.1 Maahanmuuttajat työmarkkinoille ........................................... 28<br />
4.2. Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen ja<br />
työelämään ...................................................................................... 32<br />
4.3. Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä<br />
olleita työelämään ja oman arjen hallintaan .................................. 33<br />
5 Muut toimijat ................................................................................ 35
5.1 Kolmas sektori ........................................................................... 35<br />
5.2 Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat<br />
kotoutumista.................................................................................... 35<br />
5.3 Poliisi ......................................................................................... 36<br />
6 <strong>Porvoo</strong>laisten maahanmuuttajien näkökulma ............................ 38<br />
7 Miten jatkossa? – Konkreettisia toimenpiteitä ............................ 40
1<br />
<strong>Kotouttamisohjelma</strong>n lähtökohdat<br />
1.1 <strong>Porvoo</strong>laiset maahanmuuttajat<br />
Suomeen ulkomailta suuntautunut muutto on viime vuosina monipuolistunut ja kasvanut huomattavasti.<br />
Monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista<br />
yhteiskuntaa.<br />
Näin on myös <strong>Porvoo</strong>ssa. Suurin osa muuttajista tulee avioliiton tai koko ajan kansainvälistyvän<br />
työvoiman liikkuvuuden myötä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton<br />
sekä Viron kansalaiset, joihin sisältyvät myös inkerinsuomalaiset paluumuuttajat perheineen.<br />
<strong>Porvoo</strong> on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien n. 25–30 henkilöä vuosittain. Pakolaistaustaisen<br />
väestön osuus <strong>Porvoo</strong>n maahanmuuttajista tällä hetkellä on arviolta yksi kolmasosa<br />
Väestörekisteriin ulkomaan kansalaisiksi merkittyjen henkilöiden lisäksi <strong>Porvoo</strong>ssa asuu arviolta n.<br />
400 Suomen kansalaisuuden saanutta, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kansalaisuutta voi<br />
hakea kuuden vuoden / pakolaiset neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa-asumisen jälkeen.<br />
PORVOON KOKO VÄESTÖ 48 833<br />
ASUKASTA<br />
Ulkomaan<br />
kansalaiset 3,5%<br />
SUOMEN KANSALAISET, 47 115<br />
ASUKASTA<br />
ULKOMAAN KANSALAISET, 1 718<br />
ASUKASTA<br />
Suomen<br />
kansalaiset 96,5 %<br />
4
SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISUUSRYHMÄT PORVOOSSA 30.9.2012<br />
Viro 387<br />
Venäjä 190<br />
Vietnam 119<br />
Ruotsi 110<br />
Thaimaa 83<br />
Myanmar 68<br />
Irak 48<br />
Kongo 47<br />
ent. Serbia ja Montenegro 39<br />
Saksa 38<br />
Iso-Britannia 35<br />
Iran 27<br />
Norja 22<br />
Bosnia- Hertsegovina 22<br />
Puola 22<br />
Yhdysvallat 21<br />
Romania 20<br />
Serbia 20<br />
Jugoslavia 19<br />
Nepal 18<br />
Turkki 16<br />
Muut 71 eri maata yhteensä<br />
Ei Kansalaisuutta/tuntematon<br />
Ulkomaalaiset yhteensä<br />
279<br />
68<br />
1718<br />
1 718 ULKOMAALAISTA 92 ERI<br />
MAASTA<br />
Turkki<br />
Nepal<br />
Jugoslavia<br />
Serbia<br />
Romania<br />
Yhdysvallat<br />
Puola<br />
Bosnia- Hertsegovina<br />
Norja<br />
Iran<br />
Iso-Britannia<br />
Saksa<br />
ent. Serbia ja Montenegro<br />
Kongo<br />
Irak<br />
Myanmar<br />
Thaimaa<br />
Ruotsi<br />
Vietnam<br />
Venäjä<br />
Viro<br />
16<br />
18<br />
19<br />
20<br />
20<br />
21<br />
22<br />
22<br />
22<br />
27<br />
35<br />
38<br />
39<br />
47<br />
48<br />
68<br />
83<br />
110<br />
119<br />
190<br />
387<br />
1.2 Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan 1.9.2011<br />
Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisten 20 vuoden aikana<br />
tapahtuneisiin muutoksiin. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt.<br />
Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen<br />
liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Pakolaiset tarvitsevat<br />
laaja-alaista tukea kotoutumiseensa, kun taas erimittaisin työsopimuksin ja opiskelijoiksi tulevat<br />
tarvitsevat lähinnä neuvontaa ja ohjausta kaupungin peruspalvelujen käyttöön. Laissa korostetaan<br />
palvelujen järjestämistä tarvelähtöisesti, ei maahantulon syyhyn perustuen:<br />
”Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä<br />
sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan<br />
palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille<br />
tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan<br />
5
sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä<br />
osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja<br />
voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä.” (Laki kotoutumisen edistämiseksi<br />
1386/2010 § 30)<br />
Lakiuudistuksen tavoitteet:<br />
- Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden edistäminen. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien<br />
ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa.<br />
- Kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja niiden seurannan parantaminen<br />
- Alkuvaiheen ohjauksen parantaminen. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa<br />
suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus-<br />
ja työnhakuvaiheissa.<br />
- Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymisen ehkäiseminen. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat<br />
esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset.<br />
- Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen<br />
- Pakolaisten hallitun kuntiin sijoittamisen vahvistaminen.<br />
Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja<br />
työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä.<br />
1.3 Valtion kotouttamisohjelma<br />
Kesällä 2012 ensimmäistä kertaa vahvistettu Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen<br />
tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle. Ohjelman yleisenä tavoitteena<br />
on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella,<br />
sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien<br />
vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenvertaisuuteen,<br />
syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen<br />
koko yhteiskunnassa.<br />
Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista ohjelman tavoitteisiin.<br />
<strong>Kotouttamisohjelma</strong>an on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään.<br />
Ohjelman erityisiä painopistealueita ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja maahanmuuttajalasten<br />
ja – nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin<br />
työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajan asettuminen<br />
kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuuttajapalveluita tuetaan kehittämällä<br />
varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajanuorille ja<br />
lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutuspolkujen sujuvuus.<br />
Myös asunto-, liikunta ja kulttuuripalveluilla edistetään arkeen kotoutumista. Myös kansalaisyhteiskunnan<br />
ja järjestöjen kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on ohjelman tärkeä lähtökohta.<br />
6
(www.tem.fi/kotouttaminen-> Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille<br />
2012–2015)<br />
1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21)<br />
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä<br />
tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa.<br />
Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus,<br />
kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen<br />
tai muu henkilöön liittyvä syy.<br />
Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat erityisesti etniset vähemmistöt, joita Suomessa<br />
ovat mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset<br />
henkilöt sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset.<br />
Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti<br />
sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden<br />
edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti<br />
muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.<br />
Yhdenvertaisuuden kehittäminen viranomaistoiminnassa on yksilön, kunkin viranomaisen ja koko<br />
yhteiskunnan etu. Se on keskeinen lähtökohta kehitettäessä palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita<br />
vastaaviksi. (TM 1100/009/2004)<br />
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden<br />
edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi.<br />
Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten<br />
esim. osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa<br />
1.5 Kotouttamistyön käsitteitä<br />
Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti<br />
maahanmuuttaja on<br />
Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa<br />
lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity<br />
tai jolle on myönnetty oleskelukortti.<br />
7
kotoutumisella tarkoitetaan<br />
maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että<br />
maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla,<br />
kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.<br />
kotouttamisella tarkoitetaan<br />
kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä<br />
ja palveluilla (monialainen yhteistyö).<br />
erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla<br />
tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti<br />
luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden,<br />
vamman tai muun vastaavan syyn perusteella<br />
1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat<br />
Syksyllä 2011 nimitettiin työryhmä päivittämään <strong>Porvoo</strong>n <strong>Kotouttamisohjelma</strong>a vuodelta 2006 vastaamaan<br />
uuden lain velvoitteita:” Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on Laadittava kotoutumisen<br />
edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään<br />
kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.<br />
Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 § mukaista talousarviota ja – suunnitelmaa<br />
laadittaessa.” (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/2010 32 §).<br />
Työryhmän jäseninä ovat toimineet<br />
Sirkka Valta, maahanmuuttajatyön päällikkö (pj), Maria Andersson sosiaali- ja perhepalveluiden<br />
johtaja, Mervi Makkonen sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelija (sij. Jenny Arponen 1.11.2012<br />
alkaen) (siht.), Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelujen johtaja, Pertti Jääskä, kansalaisopiston<br />
rehtori/ kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen edustaja, Auli Soinio perusopetuksen edustajana, Amani<br />
Abdelkhalig Bakri maahanmuuttajajäsenenä sekä Noona Heikkilä, osastonhoitaja, terveyspalveluiden<br />
edustajana 31.5.2012 saakka ja Ulf Backman, asuntopäällikkö.<br />
Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Kunkin palvelukokonaisuuden edustajat ovat päivittäneet<br />
tekstinsä ja ovat olleet kutsuttuina mukana kokouksessa keskustelemassa oman osionsa ollessa<br />
esillä.<br />
Maahanmuuttaja-asiakkaille on järjestetty kuulemistilaisuuksia varhaiskasvatus- peruskoulun palveluista<br />
Peipon koulussa 25.4.2012, Edupolissa 15.5.2012 sekä sosiaali- ja terveyspalveluista<br />
opiskelijan tekemänä haastatteluna ajalla16.4.-18.5.2012. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista on<br />
8
saatu asiakkaiden palautetta haastattelemalla kansalaisopiston mini-peruskoulun oppilaita sekä<br />
SPR:n Juttukolossa käyneitä maahanmuuttajia. Yhteenveto kuulemistilaisuuksista esitetään päivityksen<br />
lopussa ennen kehittämistoimenpiteitä.<br />
1.6 <strong>Porvoo</strong>n tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä<br />
<strong>Kotouttamisohjelma</strong>n tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä,<br />
lisätä maahanmuuttajien, järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua sekä turvata maahanmuuttajien<br />
tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan.<br />
‣ Perustetaan monialainen maahanmuuttotoimikunta, jossa edustajat (yhdys- ja vastuuhenkilöt)<br />
keskeisiltä hallinnonaloilta. Toimikunta kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä<br />
on seurata ja koota yhteen kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita.<br />
Toimikunnan jäseniksi kutsutaan maahanmuuttajien edustajia.<br />
‣ Kutsutaan 1-2 kertaa vuodessa koolle käytännön kotoutumistyötä tekevien viranomaisten,<br />
uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden foorumi, jossa päivitetään<br />
ja koordinoidaan käytännön yhteistyötä sekä kehitetään yhteisvoimin kunnassa olemassa<br />
olevaa monikulttuurista toimintaa.<br />
‣ Tuetaan maahanmuuttajien yhdistystoimintaa sekä ns. kolmannen sektorin järjestämää<br />
toimintaa maahanmuuttajille.<br />
‣ Parannetaan tiedottamista maahanmuuttajia koskevista asioista. Sähköisellä tiedottamisella<br />
vastataan aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin ->kaupungin<br />
omien internet-sivujen tietosisältöä maahanmuuttajille, niiden selkeyttä, ymmärrettävyyttä<br />
ja muunkielistä tarjontaa kehitetään.<br />
‣ Kartoitetaan erityisryhmien kuten ikääntyvien maahanmuuttajien, kotiäitien ja syrjäytymisvaarassa<br />
olevien maahanmuuttajanuorten tilannetta ja kohdennetaan heille erityisiä tukimuotoja<br />
tarpeen mukaan.<br />
‣ Henkilöstön osaamista monikulttuurisuudessa ylläpidetään ja kehitetään monipuolisen<br />
koulutuksen avulla.<br />
9
2 Kotouttamistyö <strong>Porvoo</strong>ssa<br />
2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus<br />
Lain mukaan <strong>Porvoo</strong>seen muuttava maahanmuuttaja saa perustietoaineiston suomalaisesta yhteiskunnasta<br />
saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa poliisilla tai rekisteröidessään<br />
kotikunta- ja henkilötietojaan maistraatissa. Nämä viranomaiset antavat asiakkaalle<br />
Sisäasiainministeriön tuottaman ”Perustietoa Suomesta”-oppaan, jota on saatavissa useilla eri<br />
kielillä. Tätä opasta jaetaan myös kaupungin Kompassi-neuvontapalveluista.<br />
Poliisi ja maistraatti voivat tarvittaessa ohjata maahanmuuttajan Kompassiin, josta saa ohjausta<br />
<strong>Porvoo</strong>n palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.<br />
Henkilökohtaista ohjausta ja uuden lain mukaista alkukartoitusta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat<br />
joko maahanmuuttaja- tai Työ- ja Elinkeinotoimiston palveluihin. Maahanmuuttajapalveluissa on<br />
mahdollista saada omankielistä neuvontaa arabian, englannin, kinyaruandan ja burman kielillä<br />
sekä myös muilla kielillä tarpeen mukaan.<br />
2.2 Meeting Point<br />
Kansalaisopiston Meeting Point toimii käytännössä useimpien juuri maahan tulleiden kohtaamisja<br />
opiskelupaikkana. Kaikki maahanmuuttajat maahantulon perusteesta riippumatta saavat siellä<br />
suomenkielen opetusta sekä voivat osallistua muuhun kotouttavaan toimintaan (käsitöitä, liikuntaa,<br />
retkiä lähiympäristöön jne.). Meeting Pointin yhteydessä toimii maahanmuuttajapalvelujen<br />
sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapäivystys kerran viikossa.<br />
2.3 Maahanmuuttajapalvelut<br />
Maahanmuuttajapalvelujen tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten<br />
ja paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys yhteiskuntaan, sosiaalityö ja kotoutumisen<br />
edistäminen yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta<br />
ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon<br />
liittyvissä asioissa.<br />
Toimiston henkilökuntaan kuuluu maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä<br />
ja etuuskäsittelijä-toimistotyöntekijä sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja ja kulttuuriavustajia.<br />
Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat maahanmuuttajapalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3<br />
vuotta maahanmuutosta lukien.<br />
10
Pakolaisten alkuvastaanottoon sisältyy:<br />
- ensiasunnon järjestäminen<br />
- pakolaisten vastaanottaminen ja uuteen asuntoon saattaminen<br />
- moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset<br />
- Ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston,<br />
Kelan ja vapaa-ajan palveluista<br />
- Informaatio oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista<br />
Perhetyö<br />
- asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus<br />
- tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista / paluumuuttajista terveydenhuoltoon,<br />
koulutoimeen, päiväkoteihin jne.<br />
- kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne.<br />
- Opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin<br />
jne. liittyvissä asioissa<br />
- ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen<br />
- asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan<br />
asukkaaksi sekä mahd. poliisin luona asioimisessa (oleskelulupa- ja passiasiat) avustaminen<br />
- Tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen<br />
kanssa<br />
- Neuvontaa, opastusta ja ohjausta, keskustelua<br />
Sosiaalityö kolmen vuoden ajan maahantulosta<br />
- Elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen. Ohjaaminen tarvittavien palvelujen<br />
piiriin.<br />
- Toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KELA:n<br />
myöntämien etuuksien vireillepaneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä<br />
etuuskäsittelijän kanssa<br />
- Työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen<br />
yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa<br />
- Kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja<br />
ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan<br />
- Yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa<br />
11
- Pakolaisten elämänvaiheiden ja mahdollisten traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon<br />
tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa<br />
- Psykososiaalinen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely<br />
- Ohjausta, neuvontaa, keskustelua<br />
- Avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja<br />
lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa<br />
- Yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa erilaisen toiminnan, juhlien ja ystävätoiminnan<br />
tiimoilta<br />
- Maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen (taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien/juhlien tms.<br />
järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, resurssihenkilöiden<br />
käyttäminen kulttuuriavustajina jne.)<br />
2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut<br />
Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on suomen ja /tai ruotsin kielen vähittäinen oppiminen, mutta<br />
käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsevat usein<br />
vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan turvaamiseksi<br />
tilanteessa, jossa asiakkaalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä tai maahanmuuttajan<br />
kielitaito ei ole riittävä. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa<br />
on päätettävä maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista<br />
tai kun asian selvittäminen muutoin sitä vaatii.<br />
Säännöksiä kielipalvelujen järjestämisestä löytyy laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanotosta, hallintomenettely- ja hallintolainkäyttölaista sekä potilaslaista.<br />
Viranomaisen velvollisuus tulkkauksen järjestämisessä ja sen kustantamisesta on rajattu asioihin,<br />
jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia<br />
tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös asiakkaan aloitteesta vireille tulevassa asiassa.<br />
Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvan pakolaisen ja hänen perheenjäsenensä<br />
sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja kotoutumista<br />
edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamisessa syntyneet<br />
tulkkaus- ja käännöskustannukset ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen em.<br />
kustannuksia ei enää korvata.<br />
Maahanmuuttajapalvelut on laatinut ohjeistuksen erilaisesta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta<br />
ja tulkkipalvelujen käyttämisestä ja se jaettu kaikkiin kaupungin toimipisteisiin. <strong>Porvoo</strong>ssa<br />
tavoitteena on rohkaista viranomaisia tulkkien käyttämiseen, jotta maahanmuuttajien asioiminen<br />
eri kaupungin viranomaisissa sujuisi joustavasti ja tasavertaisesti kielellisistä ongelmista<br />
riippumatta. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä tai käytetään olemassa olevaa käännätettyä<br />
materiaalia asioimisen tukena<br />
12
3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista<br />
3.1 Asuminen<br />
Tavoitteet<br />
Asukasvalinnassa tavoitteena on maahanmuuttajien sijoittuminen tasapuolisesti kaupungin eri<br />
alueille ja näin estää maahanmuuttajien alueellista segregoitumista. Maahanmuuttajien määrän<br />
tai etnisen eriytymisen sijaan on enemmän syytä huolestua mahdollisesta valtakulttuurista syrjäytymisestä.<br />
Kaupunginosissa ja taloyhtiöissä kotoutumista edistetään mm. kannustamalla aktiiviseen asukastoimintaan<br />
ja lisäämällä asukkaiden välistä vuorovaikutusta.<br />
Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajat oppivat hallitsemaan maamme asumissääntöjä ja<br />
– käytäntöjä.<br />
Vuokra-asuntojen jakoperusteet<br />
Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon piirissä olevien arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa<br />
valintaperusteina ovat asunnontarve, varallisuus ja tulot (aravarajoituslaki 1190/1993,<br />
vanha korkotukilaki 867/1980 ja uusi korkotukilaki 604/2001). <strong>Porvoo</strong>ssa mainittujen rajoitusten<br />
alaisten vuokratalojen asukasvalinnoissa on käytössä <strong>Porvoo</strong>n kaupungin asuntoyksikön suorittama<br />
ennakkovalvonta. Maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden<br />
mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat.<br />
Asuntojen tarve ja tarjonta<br />
Maahanmuuttajien asumiseen pyritään löytämään ratkaisuja myös muualta kuin kaupungin omasta<br />
asuntotuotannosta. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman<br />
monipuolisesti myös yksityisillä ja yleishyödyllisillä asuntomarkkinoilla.<br />
Ensimmäisenä asuntona <strong>Porvoo</strong>seen sijoittuvalle pakolaiselle (noin 25 -30/vuosi) pyritään osoittamaan<br />
valtakunnallisen Y-säätiön tarjoamia vuokra-asuntoja. Säätiön ja <strong>Porvoo</strong>n kaupungin yhteistyön<br />
piirissä on 28 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Tällä tavalla pyritään sosiaalisesti tasapainoisiin<br />
asuntoalueisiin ja talojen asukasrakenteessa monipuolisuuteen.<br />
Mahdollisten paluumuuttajien (noin 10 -15/vuosi) asuttamiskanava on yleishyödyllisten asunnonomistajien<br />
kautta. Yleishyödyllisten vuokratalojen asukasvaihtuvuus on noin 19 %. Asuntoja vapautuu<br />
eniten juuri niiltä alueilta, joilla jo asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia.<br />
13
Asuinalueiden eriytyminen on voimistumassa ja esimerkiksi Gammelbackan alueella vieraskielisten<br />
määrä on kasvanut nopeasti. Maahanmuuttajien asumisen keskittymien syntyminen pienituloisille<br />
ja heikomman statuksen omaaville vuokra-asuntovaltaisille alueille yhdessä alhaisen koulutustason<br />
kanssa saattaa nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille, joka<br />
taas saattaa vahvistaa segregaation kierrettä. Asuinalueiden eriytymiskehitystä tulee ehkäistä niin<br />
asunto- ja kaavoituspolitiikan keinoin kuin erilaisilla lähiö- ja aluekehitysprojekteilla sekä asuntokantaa<br />
monipuolistamalla. Asuinalueiden eriytymiskehityksen ja asumiskeskittymien muodostumisen<br />
hillitsemiseksi on tärkeää, että asumistuen saajia ei jatkossakaan ohjata pelkästään valtion<br />
tukemiin vuokra-asuntoihin.<br />
Suurimmat yleishyödylliset arava- ja korkotukiasuntojen omistajat <strong>Porvoo</strong>ssa ovat <strong>Porvoo</strong>n A-<br />
asunnot Oy – Borgå A - bostäder Ab VVO, Kiint. Oy Peiponaho sekä SATO. Näistä mainituista<br />
uustuotantoa ovat 2000-luvulla harjoittaneet vain kaupungin tytäryhtiöt <strong>Porvoo</strong>n A-asunnot Oy –<br />
Borgå A-bostäder Ab ja Kiint. Oy Peiponaho.<br />
Toimenpide-ehdotukset<br />
- <strong>Porvoo</strong>n kaupunki jatkaa yhteistyötä Y-säätiön kanssa asuntojen hankkimiseksi (5-10<br />
asuntoa/vuosi) pakolaisille ja varaa tarvittaessa kaupungin talousarvioon omapääomaavustuksen.<br />
- Pakolaisten ensimmäiset asunnot osoitetaan pääsääntöisesti Y-säätiön asuntokannasta<br />
- Laaditaan useammalla eri kielellä <strong>Porvoo</strong>n oma asumisopas, johon osallistuvat kaupungissa<br />
toimivat yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt.<br />
- Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä<br />
tarjonnasta ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta.<br />
3.2 Terveyspalvelut<br />
Yhdenvertainen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että asiakkaan saamaan hoitoon ja asiakaspalveluun<br />
eivät vaikuta asiakkaan ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema, äidinkieli, sukupuoli, etninen<br />
tausta, kulttuuri tai vakaumus.<br />
Terveyskeskuksella on kaksi terveydenhoitajaa, joille maahanmuuttajapalvelut ilmoittaa sen kautta<br />
saapuvat maahanmuuttajat. Yhdyshenkilöt koordinoivat maahanmuuttajien terveystarkastuksiin<br />
liittyviä asioita. He kirjaavat uusien maahanmuuttajien tiedot sairaskertomusjärjestelmään ja tekevät<br />
lähetteet laboratorioon ja röntgeniin. Yhdyshenkilöt ilmoittavat asiakkaan tulosta hänen omalle<br />
terveysasemalle. Terveysaseman sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen<br />
mahdollisimman pian.<br />
14
Terveystarkastus<br />
Terveystarkastus tehdään kaikille <strong>Porvoo</strong>n alueelle sijoitettaville kiintiöpakolaisille ja turvapaikan<br />
saaneille. Sellaisille turvapaikanhakijoille, joille ei ole vielä myönnetty oleskelulupaa ja joilla ei ole<br />
vielä vakituista asuntoa <strong>Porvoo</strong>ssa annetaan vain ensiapuluontoinen hoito. Poikkeuksena ovat<br />
odottavat äidit, jotka ohjataan äitiysneuvolaan, alle kouluikäiset lapset, jotka ohjataan lastenneuvolaan<br />
ja koululaiset kouluterveydenhuoltoon.<br />
<strong>Porvoo</strong>seen saapuu maahanmuuttajia myös muun menettelyn kautta. Tähän ryhmään kuuluvat<br />
paluumuuttajat, perheenyhdistämisen ja avioliiton kautta maahan tulleet. Mikäli maahanmuuttaja<br />
tulee selkeästi erilaisista olosuhteista kuin Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta tehdään terveystarkastus<br />
samaan tapaan kuin pakolaisille ja turvapaikan saaneille.<br />
Aikuisten terveystarkastukset tehdään terveysasemilla, lasten neuvoloissa ja kouluikäisten kouluissa.<br />
Terveystarkastuksessa on myös tulkki mukana. Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan<br />
elämän vaiheita, sosiaalisia taustatietoja, yleistä terveydentilaa, mahdollisia sairauksia ja<br />
käytössä olevia lääkkeitä sekä aikaisempia rokotuksia. Laboratorio- ja röntgentulokset käydään<br />
asiakkaan kanssa läpi. Saatujen tietojen perusteella tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma; rokotukset<br />
sekä tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle. Terveystarkastuksen yhteydessä<br />
tiedotetaan myös muista <strong>Porvoo</strong>n terveyspalveluista.<br />
Kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille ja muille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus saada<br />
suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikanhakijoille rokotuksia ei anneta paitsi<br />
turvapaikkaa hakevien lasten ja raskaana olevien kohdalla tehdään poikkeus; heillä on mahdollisuus<br />
saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja.<br />
Alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajat saavat samanlaiset terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon<br />
palvelut kuin muu väestö.<br />
Asiakaspalvelun arvolähtökohdat<br />
Sosiaali- ja terveystoimen Terveyspalveluyksikön arvoihin kuuluvat mm. asukas- ja asiakaslähtöisyys,<br />
oikeudenmukaisuus ja arkielämän arvostus.<br />
- Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan mm:<br />
- Ihmisarvon kunnioittamista<br />
- Hyvää vuorovaikutusta<br />
- Inhimillistä kohtelua hoidossa<br />
- Rehellisyyttä<br />
- Luottamusta hoidon laatuun ja yksityisyyden suojaan<br />
- Tiedonsaantia siten, että asiakas/potilas ymmärtää asian<br />
- Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista hoidossa<br />
- Hyvää yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa<br />
15
- Asiakkaan/potilaan oman kokemuksen kunnioittamista hoidossa ja ratkaisun hakemista ilman<br />
johdattelua, painostusta ja pakkoa.<br />
Arkielämän arvostuksella ymmärretään sitä, että Ihmiset vaikuttavat itse omilla päätöksillään ja<br />
toiminnallaan terveyteen. Terveyspalveluissa tuetaan itsehoitoa ja terveellisten elämäntapojen<br />
toteutumista sekä terveellisen ympäristön rakentamista.<br />
3.3 Mielenterveyspalvelut<br />
Pakolaisille ja muille maahanmuuttajille on yhteistä muuttaminen omalta kotiseudulta uuteen ja<br />
vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Muutto ja siihen liittyvät menetykset (sukulaiset, ystävät,<br />
työ, asema yhteisössä, taloudelliset menetykset) on usein niin suuri elämänmuutos, että se koetaan<br />
kriisinä, joka lisää riskiä psyykkisten vaikeuksien ja ongelmien ilmaantumiseen. Maahanmuuttajilla<br />
ilmenee usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä kuten ahdistusta, masennusta,<br />
eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, epävarmuutta omasta identiteetistä sekä psykosomaattisia<br />
oireita. Lisäksi pakolaisilla saattaa olla takanaan useita vaikeita kokemuksia, muun<br />
muassa vainoa ja tilanteita, joissa he ovat olleet välittömässä hengenvaarassa. Pakolaisista 10–<br />
40 %:lla on arvioitu olevan kidutuskokemuksia. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat maahanmuuttajan<br />
selviytymistä uudessa kotimaassaan ja heijastuvat usein koko perheen hyvinvointiin.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti normaalipalvelujen<br />
puitteissa. Mielenterveyden ongelmat havaitaan usein peruspalveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa,<br />
koulujen terveydenhuollossa, aikuiskoulutuksen kursseilla ja sosiaalityöntekijöiden<br />
vastaanotoilla. Kaikkien näiden tahojen työnkuvaan kuuluu luonnollisena osana yhteistyö sekä<br />
tuen ja keskusteluavun tarjoaminen asiakkaalle.<br />
Tarvittaessa asiakkaat ohjataan varaamaan aika perusterveydenhuollosta, omalta terveysasemalta,<br />
jossa lääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen. Lievemmät psyykkiset häiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa<br />
(lääkärit, terveyskeskuspsykologi). Psykiatrian palvelut ovat erikoissairaanhoitoa,<br />
jonne ohjataan keskivaikeista tai vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivät, psykiatrisen lääkärinja<br />
terapiahoidon tarpeessa olevat asiakkaat.<br />
Erityispalveluina on käytettävissä Suomen mielenterveysseuran SOS-keskuksen Ulkomaalaisten<br />
kriisipalvelut Helsingissä. Resursseja varsinaiseen asiakastyöhön on rajoitetusti, mutta keskus<br />
tarjoaa työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja yhteistyötä maahanmuuttajatyöhön liittyvissä<br />
kysymyksissä.<br />
Kidutettujen kuntoutuskeskus Helsingissä on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi,<br />
hoitaa ja kuntouttaa kotimaissaan kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikan<br />
hakijoita sekä heidän lähiomaisiaan. Kidutettujen kuntoutuskeskus toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena<br />
muille kidutettuja hoitaville tahoille: se kouluttaa, konsultoi ja ohjaa terveydenhuollon<br />
ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä.<br />
16
3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä<br />
Tavoitteet: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on vakiintunut työmuoto, jossa kaikki suomi<br />
toisena kielenä lapset osallistuvat systemaattiseen ja suunnitelmalliseen S2 – opetukseen pienryhmässä<br />
vähintään kerran viikossa.<br />
Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuurisuuteen näkyy arjessa onnistuneena<br />
kasvatuskumppanuutena monikulttuuristen perheiden kanssa.<br />
Henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksia järjestetään vuosittain<br />
Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat periaatteet ja<br />
tavoitteet<br />
<strong>Porvoo</strong>n varhaiskasvatusta ohjaavat <strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2011), yksikkökohtaiset<br />
ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esiopetusta ohjaavat <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />
Esiopetussuunnitelma (2011), yksikkö – ja lapsikohtaiset esiopetussuunnitelmat.<br />
Monikulttuurinen toimintaohjelma <strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa<br />
valmistui keväällä 2011. Toimintaohjelma on toimintamalli ja käsikirja, jonka lähtökohtana on porvoolainen<br />
varhaiskasvatus ja porvoolaiset toimintamallit. Käsikirja tukee varhaiskasvatuksen ja<br />
esiopetuksen henkilöstöä monikulttuurisessa kasvatuksessa. Toimintaohjelman sisältönä ovat<br />
kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä – suunnitelma sekä monikulttuurinen<br />
yhteistyöverkosto.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että maahanmuuttajataustaisen<br />
lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja luottamuksellinen sekä vastavuoroinen<br />
yhteistyö luo kasvatuskumppanuutta monikulttuurisen perheen kanssa. Työntekijän kulttuurinen<br />
herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuuristen perheiden rinnalla on tärkeää.<br />
Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi,<br />
saame, romani, tai viittomakieli tai joka käyttää muuta kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissään<br />
ja jonka molemmat vanhemmat/huoltajat tai toinen vanhemmista/ huoltajista on maahanmuuttaja.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungissa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien<br />
kanssa varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi suomen<br />
kielen tukemisen suunnitelma. Tulkkipalveluita käytetään aina tarpeen vaatiessa yhteistyöpalavereissa<br />
vanhempien kanssa.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin esiopetussuunnitelman mukaan esiopetusikäisen maahanmuuttajataustaisen<br />
lapsen opetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Opetus toteutetaan maahanmuuttajataustaisen<br />
lapsen tausta huomioon ottaen esiopetuksen yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden<br />
mukaisesti. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on oikeus saada ohjausta suomen<br />
kielen harjoitteluun pienryhmätilanteissa sekä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja<br />
toisten lasten kanssa. Opetuksella tuetaan suomen tai ruotsin kielen ja mikäli mahdollista, lapsen<br />
17
oman äidinkielen kehittymistä. Lapsen identiteetin rakentamiselle on merkityksellistä, että myös<br />
hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arjessa.<br />
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten<br />
lasten valmiuksia oppia suomea tai ruotsia. Oppiminen tapahtuu luonnollisissa<br />
tilanteissa toisten lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perehdytään lapsen<br />
omaan kulttuuriin ja historiaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on perheillä.<br />
Monikulttuurisuustoiminta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa<br />
Nykytila:<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiskasvatuksessa on keväällä 2012 maahanmuuttajataustaisia lapsia noin<br />
110, joista esiopetuksessa on noin 25 lasta. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan<br />
ja Mäntykummun sekä Näsin päiväkodeissa.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä toimii vakinaisena suomi toisena<br />
kielenä -lastentarhanopettaja, jonka yhtenä työtehtävänä on ollut käynnistää tehostettu suomi toisena<br />
kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa toimiva<br />
työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että<br />
lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2-<br />
lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty<br />
S2-vastaava, joka osallistuu tapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2-<br />
opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin puheterapeuttien kanssa on yhteistyössä laadittu maahanmuuttajataustaisen<br />
lapsen suomen kielen tukemisen polku. Ideana on, että lapsen kielenkehittymistä tuetaan systemaattisesti,<br />
aina kouluikään asti. Kielen tukemisen polussa suomenkielen taitojen kehittymistä<br />
seurataan erilaisin kartoituksin.<br />
Yli 3-vuotiaille ja yhden vuoden päivähoidossa olleille lapsille tehdään KETTU- testi, jonka avulla<br />
kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueita. Viisi vuotta täyttäneille tehdään Repun Takanasa- kartoitus,<br />
jolla arvioidaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Tärkeänä työmuotona päiväkoteihin on vakiintunut<br />
kielikonsultaatio, joissa kartoitetaan kaikkien 5- vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten<br />
lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät<br />
suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon<br />
osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi<br />
toisena kielenä -lastentarhanopettaja.<br />
Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kielenkehittymisen seurannassa ja arvioinnissa<br />
on otettu käyttöön pienten kielireppu, jonka pohjana on Eurooppalaisen viitekehyksen<br />
mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko.<br />
Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen<br />
opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä<br />
opetusta järjestetään albanian, vietnamin ja arabian kielissä.<br />
18
Monikulttuurisen työn kehittäminen <strong>Porvoo</strong>n varhaiskasvatuspalveluissa<br />
Suomi toisena kielenä – toiminta vakiinnutetaan osaksi henkilöstön päivittäistä toimintaa niissä<br />
ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen<br />
kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan<br />
riittävä koulutus monikulttuuriseen kohtaamiseen on myös jatkuva kehittämisen asia.<br />
S2-lastentarhanopettajan työtä tulee kehittää aikaisempaa enemmän ryhmän henkilökuntaa konsultoivaan<br />
ja ohjaavaan suuntaan. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen S2-opetuksen<br />
eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä ja tarpeellisena tulevaisuudessakin.<br />
Päiväkodeissa työskentelevien oman äidinkielen (kotikielen) opettajien työn koordinointia tulee<br />
edelleen kehittää yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa.<br />
Vuosina 2012–<strong>2013</strong> <strong>Porvoo</strong>ssa on tavoitteena kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavaa<br />
esiopetusta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutustoimen yhteistyönä.<br />
3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden<br />
hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua<br />
Koulujen toiminnassa korostuu osallisuus, hyvinvointi, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja toisten<br />
kunnioittaminen. Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin suomenkielisten koulutuspalveluissa on 278 maahanmuuttajataustaista perusopetuksen<br />
oppilasta ja tämän lisäksi esiopetuksen piirissä on 23 oppilasta. Prosentuaalisesti<br />
tämä vastaa yhteensä noin 7.5 % koko suomenkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista.<br />
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on noin 15 maahanmuuttajataustaista oppilasta, joka on<br />
hieman alle 1 % ruotsinkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista.<br />
Perusopetukseen valmistava opetus ja nivelvaiheen tuki<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa<br />
ja yläkouluikäisille Pääskytien koulussa. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan<br />
ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä,<br />
jonka enimmäiskoko on 10 oppilasta. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä<br />
noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin<br />
soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa.<br />
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti<br />
nivelluokassa Peipon tai Pääskytien koulussa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa<br />
oppilaaksi. Nivelvaiheen opetukselle tulee varata riittävät resurssit, ja sen toiminta ja<br />
asema osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea tulee vakinaistaa.<br />
19
Ruotsinkielisessä koulutoimessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskittynyt<br />
Saxbyn kouluun. Oppilaita on myös muissa kouluissa. Maahanmuuttajaoppilaita tuetaan ylimääräisin<br />
tuntiresurssein ja/tai neuvontapalveluin, kunnes he voivat siirtyä perusopetukseen.<br />
Suomi toisena kielenä -opetus<br />
Oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla,<br />
opetetaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta suomea toisena kielenä. Opetuksen järjestäjä<br />
huolehtii siitä, että kaikilla suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuilla oppilailla on mahdollisuus<br />
saada sitä. Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla<br />
eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa<br />
oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena<br />
on aina oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Opetuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa<br />
ja arvioinnissa käytetään apuna kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Suomi toisena kielenä<br />
-oppimäärää opiskeleville oppilaille pyritään laatimaan oppimissuunnitelma. Koulujen oppikirjaja<br />
oppimateriaalimäärärahoissa suomi toisena kielenä -opetus huomioidaan kuten muutkin oppiaineet.<br />
Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta 2009–2010 alkaen järjestänyt vuosittain kolme<br />
lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit ovat olleet avoimia lukio-opiskelijoiden lisäksi muille<br />
keskiasteen opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Jatkossa kurssimäärää pyritään kasvattamaan<br />
tai kursseja vaihtelemaan vuosittain niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa useampia<br />
suomi toisena kielenä -kursseja.<br />
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetus<br />
Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna 2011–2012 albanian, arabian, burman, venäjän<br />
ja vietnamin kielissä. Keväällä 2010 tehdyn selvityksen perusteella oman äidinkielen opetusta on<br />
järkeistetty muodostamalla eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Opetusryhmät ovat useissa tapauksissa<br />
suuria ja oppilaat iältään ja kielitaidoltaan hyvin heterogeenisia. Monet oppilaat, mm. virolaiset,<br />
kongolaiset, thaimaalaiset ja kurdit, jäävät edelleen ilman oman äidinkielen opetusta.<br />
Opetuksen tarve eri kouluissa on hyvä selvittää vuosittain. Pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, mutta<br />
vastaavasti on syytä jakaa suuria ryhmiä pienemmiksi. Oman äidinkielen opetuksessa siirrytään<br />
menettelyyn, jossa huoltaja hakee lapselleen paikkaa oman äidinkielen opetusryhmässä ja sitoutuu<br />
siihen, että lapsi käy opetuksessa koko lukuvuoden ajan. Laaditut kielikohtaiset opetussuunnitelmat<br />
otetaan käyttöön, ja opetussuunnitelmatyötä jatketaan niiden kielien osalta, joissa kielikohtaista<br />
opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan<br />
pätevyyteen sekä tehtävään sopivuuteen. Oman äidinkielen opettajilla tulee olla mahdollisuus<br />
osallistua täydennyskoulutukseen.<br />
Pienryhmäisten uskontojen opetus<br />
Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen<br />
uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa.<br />
Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Pienryhmäisten uskontojen opetus toteutetaan<br />
opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti.<br />
20
Maahanmuuttajaoppilaan arviointi<br />
Eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen<br />
kielen taito. Oppilaan tulee voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta.<br />
Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia menetelmiä.<br />
Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa.<br />
Ennen päättövaihetta arviointi suhteutetaan oppilaan edellytyksiin ja hänelle oppimissuunnitelmassa<br />
asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi voi olla sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättöarvioinnin<br />
tulee olla myös maahanmuuttajaoppilaan kohdalla realistista ja vertailukelpoista ja sen<br />
tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt päättöarvioinnin<br />
kriteerit koskevat kaikkia oppilaita. Oppilasta ja huoltajia on informoitava arviointikriteereistä.<br />
Siirtyminen toisen asteen opintoihin<br />
Yhteistyötä toisen asteen koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa tehostetaan, jotta jokaiselle<br />
peruskoulun päättävälle oppilaalle löytyisi hänelle sopiva opiskelupaikka. Maahanmuuttajataustaisille<br />
nuorille, jotka eivät oppivelvollisuusiän täyttyessä ole saaneet peruskoulun päästötodistusta,<br />
pyritään järjestämään mahdollisuuksia täydentää peruskoulun opintojaan. Mahdollisuutta suorittaa<br />
peruskoulun opintoja Linnankosken lukion aikuislinjalla ryhdytään selvittämään.<br />
Hallitusohjelman 2011 koulutuspoliittisten linjausten mukaan maahanmuuttajien lukioon valmistava<br />
koulutus pyritään käynnistämään syyslukukaudesta 2014 alkaen. <strong>Porvoo</strong>n suomenkieliset koulutuspalvelut<br />
seuraa tilannetta tavoitteenaan järjestää vastaavaa koulutusta omassa kunnassa.<br />
Maahanmuuttajaoppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki<br />
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat oppimisen tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin<br />
muutkin oppilaat. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon<br />
kirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet asetettujen<br />
tavoitteiden saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa<br />
määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan tarvitsema tuki tulee huomioida<br />
myös opinto-ohjauksessa. Yläkoulun oppilaiden oppilaanohjausta tehostetaan.<br />
Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden tukeminen kouluyhteisössä<br />
Koulujen kulttuurinen monimuotoisuus tulee esille koulujen juhlissa, teemapäivissä ja tapahtumissa.<br />
Oppilaskuntatoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaiset oppilaat koulun toimintamalleihin<br />
sopivalla tavalla. Koulut osallistuvat resurssiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin<br />
ja yhteistyöhön erimaalaisten koulujen ja opettajien kanssa. Koulut tehostavat keskinäistä yhteistyötä<br />
ja ideointia sekä informointia esimerkiksi teemapäivien ja tapahtumien järjestämisestä.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin opetussuunnitelman kiusaamista ehkäisevään suunnitelmaan sisällytetään<br />
syrjintää ja rasismia ehkäisevä suunnitelma. Syrjinnän ja rasismin suhteen koulut noudattavat ehdotonta<br />
nollatoleranssia.<br />
21
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin suomenkieliset koulutuspalvelut noudattaa työllistäjänä yhdenmukaisuusperiaatetta.<br />
Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, että maahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan<br />
jäsen voi tuoda kouluun uutta erityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä<br />
kuin oppilaiden keskuudessa. Tästä syystä koulutuspalvelut tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten<br />
henkilöiden rekrytointia pysyväisluonteisiin työsuhteisiin sekä pätevyysvaatimukset<br />
täyttävien henkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Työpaikat huolehtivat siitä, että eri kieli- ja<br />
kulttuuritaustaiset työntekijät voivat osallistua työpaikan kaikkeen toimintaan tasavertaisina muiden<br />
työntekijöiden kanssa.<br />
Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen kehittäminen koulutuspalveluissa<br />
Lähivuosina maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien<br />
muun opetuksen tukea ja oman äidinkielen opetusta pyritään kehittämään järkeistämällä<br />
opetusryhmien muodostamista ja tehostamalla valtion rahoitusjärjestelmän hyödyntämistä. Valtionrahoituksena<br />
saadut resurssit kohdistetaan kouluille, joissa tukeen oikeuttavaa opetusta järjestetään.<br />
Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen koordinointi- ja kehittämistyöhön olisi hyvä palkata<br />
(osa-aikainen) maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori. Kehittämistyössä noudatetaan <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupungin suomenkielisen koulutusjaoston 15.12.2011 hyväksymää Monikulttuurisuustaitojen<br />
kehittämissuunnitelmaa.<br />
3.6 Sosiaali- ja perhepalvelut<br />
Sosiaalityö<br />
Pakolaiset ja paluumuuttajat saavat kolmen ensimmäisen vuoden ajan Suomeen muutostaan tarvitsemansa<br />
sosiaalityön palvelut maahanmuuttajapalveluista. Alkuvaiheen jälkeen he siirtyvät<br />
oman asuinalueensa sosiaalityön asiakkaiksi.<br />
Muut maahanmuuttajat, mm. avioliiton perusteella oleskeluluvan saaneet puolisot ja heidän perheensä<br />
eivät välttämättä ole lainkaan sosiaalityön asiakkaita. He voivat halutessaan saada neuvontaa<br />
ja ohjausta maahanmuuttajapalveluista, mutta taloudellista tukea tai pitkäjänteisempää<br />
työskentelyä vaativa varsinainen asiakkuus alkaa useimmiten suoraan alueen sosiaalityössä.<br />
Sosiaalityön tavoite on kotouttaa maahanmuuttaja-asiakkaat suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin,<br />
joten he saavat palveluja samoilla periaatteilla kuin muutkin kansalaiset.<br />
Asiakkaan asioidessa ensimmäisiä kertoja sosiaalitoimistossa heille kerrotaan tulkin välityksellä<br />
sosiaaliturvasta, oikeuksista ja niihin liittyvistä velvollisuuksista. Jatkossakin tulkkia käytetään tarvittaessa.<br />
Perheen lasten käyttöä vanhempiensa tulkkeina vältetään.<br />
22
<strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja perhepalveluiden arvoja ovat:<br />
- Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus<br />
- Asiakaslähtöisyys, mikä tarkoittaa asiakkaan itsenäisyyttä ja elämänhallintaa sekä itsemääräämisoikeutta<br />
ja vastuuta omasta elämästä.<br />
- Vaikuttavuus ja tuloksellisuus, mikä toteutuu syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden<br />
edistämisessä<br />
- Arkielämän arvostaminen, moniarvoisuus<br />
Sosiaalityö on jakautunut aikuissosiaali- ja lapsiperheiden sosiaalityöhön.<br />
Aikuissosiaalityö keskittyy asiakkaiden perusturvaan ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. Asiakkaita<br />
ohjataan itsenäiseen selviytymiseen ja ja parempaan elämänhallintaan yhteistyössä esim. terveydenhuollon,<br />
työvoimatoimiston, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.<br />
Lapsiperheiden sosiaalityössä korostuu edellisten tehtävien lisäksi lakisääteisen lastensuojelun<br />
vastuu ja vaatimukset. Lapsiperheiden selviytymistä tuetaan monin tavoin, mm. taloudellisella tuella,<br />
tukihenkilön tai – perheen järjestämisellä, koulunkäymisen, harrastusten ja työhönsijoittumisen<br />
tukemisella sekä perhetyön avulla.<br />
Varsinaisen lastensuojelun asiakkuuden käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja<br />
kehityksestä, jota voivat vaarantaa esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteiden käyttö,<br />
mielenterveyden ongelmat tai perheväkivalta. Lapsi voi myös itse vaarantaa oman terveen kehityksensä<br />
käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiä tai tekemällä rikollisen teon.<br />
Lastensuojelu on yhteistyötä perheen, sen lähiverkon ja viranomaisten, esim. päivähoidon, koulun<br />
ja nuorisotyön kanssa. Vanhempia tuetaan lasten kasvatuksessa ensisijaisesti siten, että lapsi<br />
asuu omassa kodissaan.<br />
Maahanmuuttajaperheen lapsella saattaa olla vaikeitakin kokemuksia takanaan. Maan ja kulttuurin<br />
muuttuminen on koko perheen yhteinen, joskus vaikeitakin perheongelmia ja toimintakyvyttömyyttä<br />
aiheuttava asia. Nuorten kasvukivut kahden kulttuurin (kodin ja ympäröivän yhteisön) vaikutuspiirissä<br />
tuovat lisäpaineita eivätkä lastensuojelun asiakkuuteen johtavat ongelmat maahanmuuttajaperheissä<br />
ole lainkaan harvinaisia. Ajoissa haettu apu auttaa perhettä ja lasta parhaiten.<br />
Jos lastensuojelun toimenpiteitä tarvitaan, yhteistyö perheen kanssa on toiminnan perusta. Perheellä<br />
on oikeus saada tiedot asioista niin, että ne tulevat ymmärretyiksi. Tulkin käyttöä on oikeus<br />
vaatia, jos yhteistä kieltä ei löydy.<br />
Kehittämistarpeita:<br />
- kulttuuritulkit välittämässä ja edesauttamassa yhteistyötä ja molemminpuolista ymmärtämystä<br />
- maahanmuuttajille sopiviksi todettujen työmuotojen kuten esim. läheisneuvonpidon rohkeampi<br />
käyttäminen perustyössä<br />
- maahanmuuttajille suunnatun selkokielisen materiaalin hyödyntäminen arkityössä.<br />
23
Sosiaalitoimessa aletaan tarjota tarvittaessa omankielistä neuvontaa, jota työntekijä voi pyytää<br />
maahanmuuttajapalveluiden kautta.<br />
3.7 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut<br />
<strong>Porvoo</strong>n kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnan tavoitteena on, että <strong>Porvoo</strong>ssa on tarjolla<br />
asukaslähtöisesti eri-ikäiselle väestölle monipuolisia, korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä kirjasto-,<br />
kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opetuspalveluita.<br />
Tehtäväalueen johtajana toimii kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.<br />
Kaupunginkirjasto- Uudenmaan maakuntakirjasto<br />
Kirjasto tarjoaa palveluita kaikille kaupungin asukasryhmille. Kokoelmatyössä, asiakaspalvelussa<br />
ja käyttäjäkoulutuksessa pyritään huomioimaan myös erityisryhmien tarpeet - kuten maahanmuuttajat.<br />
Yhdessä sidosryhmien kanssa järjestetään monikulttuurisia tapahtumia. Yhteistyötä tehdään<br />
Maahanmuuttajapalveluiden ja Helsingin kaupunginkirjaston – Monikielisen kirjaston kanssa.<br />
Kulttuuripalvelut<br />
Kulttuuripalvelut saivat uudet toimitilat v. 2012 Taidetehtaassa, mikä luo uusia mahdollisuuksia<br />
huomioida erilaisia kohderyhmiä. Taidehalli, tapahtumasalit (Avanti-sali ja Tehdassali) ja työpajatila<br />
Studio ovat tiloja, joissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia taidepajoista monikulttuurisuustapahtumia.<br />
Maahanmuuttajat ovat uusi kohderyhmä, jonka toiminnalle kulttuuripalvelut haluaa antaa tilaa.<br />
Pajatoiminnan ja Taidehallin näyttelyiden yhteistoiminnallisuutta kehitetään niin, että kuntalaisille<br />
voidaan avata syvemmin näyttelyiden sisältöä oman tekemisen tai teemakeskustelujen kautta.<br />
Taidenäyttelyihin tutustuminen antaa maahanmuuttajille perspektiiviä tapaamme tutkia itseämme<br />
ja ympäristöämme, mutta vastaavasti voimme saada heiltä palautetta suomalaisesta kulttuurista.<br />
Liikuntapalvelut<br />
Liikuntapalveluissa maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt integroidaan normaaliin liikunta-<br />
ja urheilutoimintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa<br />
24
Liikunta on hyvä aktiviteetti, koska puutteellinen kielitaito ei estä osallistumista jo olemassa olevaan<br />
urheiluseuratoimintaan tai kaupungin liikuntatoimen tarjoamiin palveluihin. Nämä palvelut<br />
ovat usein myös edullisia. Esimerkki jo toimivasta toiminnasta on puulaakiurheilu, jossa maahanmuuttajista<br />
kootut joukkueet osallistuvat mm. puulaakijalkapallosarjaan.<br />
Liikuntapalvelut toimii tarvittaessa linkkinä yksittäisen maahanmuuttajan tai maahanmuuttajaryhmän<br />
ja tarjolla olevien palvelujen esim. urheiluseurojen välillä.<br />
Lasten Liikuntamaa on toimintamuoto johon erityisesti toivotaan maahanmuuttajaperheiden osallistuvan.<br />
Täällä he voivat tutustua muihin lapsiperheisiin hyvinkin rennossa ilmapiirissä.<br />
Liikuntapalvelut aloittaa vuoden 2012 aikana sekä aikuisille että lapsille suunnatut uudet liikuntahankkeet.<br />
Liikuntapalvelut lisää myös yhteistyötä nuorisopalveluiden Nella-hankkeen kanssa.<br />
Nuorisopalvelut<br />
Nuorisopalvelut tarjoaa monipuolista vapaa-ajan- ja harrastustoimintaa yhdenvertaisesti kaikille<br />
porvoolaisille lapsille ja nuorille mm. nuorisotilatoimintaa, leirejä, retkiä, tapahtumia sekä valistustoimintaa<br />
ikäryhmille sopivilla teemoilla. Kaikkeen toimintaan ovat myös maahanmuuttajalapset<br />
– ja nuoret tervetulleita.<br />
Kotoutumisprosessissa oleville lapsille ja nuorille tarjotaan yksilöllistä erityistä huomiota, positiivista<br />
erityiskohtelua ja tukea vapaa-aikaan kaikissa nuorisotiloissa. Erityispalveluiden nuorisotyöntekijät<br />
mahdollistavat omalta osaltaan yksilöllistä ja turvallista ohjausta niin kouluissa kuin vapaaajalla.<br />
Työtä tehdään tiiviisti maahanmuuttajia valmistavien luokkien opettajien kanssa. Gammelbackan<br />
nuorisotilassa käyvistä lapsista ja nuorista n. 50 %:lla on maahanmuuttaja tausta. Gammelbackan<br />
nuorisotilassa yksi nuoriso-ohjaaja on nuorisopalveluiden yhdyshenkilö monikulttuurisissa<br />
asioissa.<br />
Nuorisopalvelut pyrkii myös lisäämään valtaväestön nuorten vieraiden kulttuurien tuntemusta<br />
sekä tukemaan erilaisuuden hyväksymistä järjestämällä suvaitsevuuskasvatukseen liittyviä<br />
tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia. Esimerkki tästä toiminnasta on useiden tahojen yhteistyönä<br />
kaupungin 8-luokkalaisille vuosittain järjestettävä Pakolaisen Polku -tapahtuma, jonka<br />
tarkoituksena on edistää myönteistä ilmapiiriä maahanmuuttajia kohtaan.<br />
Vuoden 2012 lopussa päättyvän monikulttuurisuushankkeen ”Nella – etninen nuori aktiiviseksi ja<br />
hyväksytyksi” yhtenä tuotoksena tulee olemaan maahanmuuttajalapsille ja -nuorille tarkoitettu<br />
opas harrasteisiin löytämisen tueksi.<br />
25
<strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto<br />
<strong>Porvoo</strong>n kansalaisopiston opetustoiminta jakautuu kolmeen pääalueeseen: Pääopetukseen, projektitoimintaan<br />
ja tilauskoulutuspalveluihin.<br />
Projektit<br />
Meeting Point<br />
Vastatakseen maahanmuuttajien määrän jatkuvaan kasvuun <strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto on luonut<br />
oman erityisen ohjelmansa maahanmuuttajien opetukseen nimeltään Meeting Point. Ohjelmaan<br />
on saatu rahoitusta Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston ja Opetushallituksen projektimäärärahoista.<br />
Ohjelmaa on kehitetty eteenpäin yhdessä kaupungin maahanmuuttaja-palveluiden<br />
kanssa. Meeting Point on kaikille maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille suomalaisille<br />
tarkoitettu tapaamispaikka, jossa kerhoemäntä on aina paikalla. Kahvilaan voi tulla juomaan<br />
kupin kahvia tai teetä tai viipyä vaikka pidempäänkin. Meeting Point on ilmainen ja sinne ei<br />
tarvitse erikseen ilmoitettua.<br />
Meeting Pointiin kuuluu myös kurssitarjontaa, johon kuka tahansa kiinnostunut voi osallistua ilmaiseksi.<br />
Opetuksen pääpaino on suomen kielen kursseissa, mutta sen lisäksi kursseja järjestetään<br />
tietotekniikan, liikunnan, ruoanlaiton, yhteiskunnallisen opetuksen ja käsityön alalta. Tämän lisäksi<br />
normaalina opetuksena järjestetään myös iltaisin suomen kielen opetusta. Erityisesti on kuitenkin<br />
syytä painottaa, että maahanmuuttajat ovat tervetulleita aivan kaikille opiston kursseille. Hyvinkin<br />
huonolla suomen kielen taidolla pärjää ainakin taito- ja taideaineissa, joissa opettajan on mahdollista<br />
havainnollistaa opetustaan helposti kädestä pitäen.<br />
Makoisa-projekti nuorille väliinputoajille<br />
Makoisa-projekti on suunnattu nuorille maahanmuuttajille. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten<br />
suomen kielen taitoja ja yhteiskunnallisia valmiuksia sekä toimia nivelvaiheen koulutuksena peruskoulun<br />
ja ammattikoulun välissä. Hanke aloitettiin Opetusministeriön myöntämällä lisävaltionosuudella<br />
ja Opetushallituksen myöntämällä setelirahoituksella marraskuun alussa 2012 ja<br />
hanke jatkuu kevään <strong>2013</strong>. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hankkeen jatkorahoitusta<br />
Pääopetus<br />
Kansalaisopisto on kaikille aikuisille tarkoitettu avoin, yleissivistävä oppilaitos. Opinto-ohjelma on<br />
laaja, yli 300 erilaista kurssia. <strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto tarjoaa opetusta seuraavilla ainealueilla:<br />
avoin yliopisto-opetus, musiikki, teatteritaide, kuvataiteet, sanataide, vesi- ja lentoliikenne, puutarhatalous,<br />
kotitalous, tietotekniikka, kielet mm. suomen ja ruotsin kieli, yhteiskunta ja kasvatus,<br />
tanssi, liikunta ja terveys, jooga<br />
Suurin osa maahanmuuttajista on aikuisia, joten he ovat kansalaisopiston luonteva kohderyhmä.<br />
Lapsille ja nuorille kansalaisopisto järjestää koulutusta lähinnä vain teatteritaiteen alalla. Maahanmuuttajien<br />
osallistuminen opiston kursseille edesauttaa kotoutumista oleellisesti. Tietojen ja<br />
taitojen oppimisen lisäksi kotouttamisen kannalta on tärkeää maahanmuuttajien saamat kontaktit<br />
suomalaisiin, sillä pelkät suomen kielen kurssit eivät vielä takaa kielen oppimista. Luontevassa<br />
kanssakäymisessä suomalaisten kanssa opitaan tekemisen kautta suomen kieltä. Suurin syy<br />
maahanmuuttajien puutteelliselle kielitaidolle on kanssakäymisen vähäisyys suomalaisten kanssa,<br />
ja kansalaisopisto tarjoaa tähän luontevan ja turvallisen foorumin. Tämä näkyy opiston asiakastyytyväisyyskyselyn<br />
tuloksissa, josta käy ilmi sosiaalisten tekijöiden tärkeä rooli opiskelumotivaatios-<br />
26
sa. Opisto voikin olla tärkeä tekijä maahanmuuttajan integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
Parannusehdotuksia<br />
Tärkein päämäärä on saada Meeting Pointille pysyvä rahoitus. Koska Meeting Pointiin voi tulla<br />
kuka tahansa kiinnostunut milloin tahansa, on se löytänyt laajan kohderyhmän maahanmuuttajia,<br />
jotka syystä tai toisesta eivät muuten ole juuri sillä hetkellä muiden virallisten tukikanavien ulottuvilla.<br />
Näin se on saavuttanut suuren suosion ja tärkeän aseman <strong>Porvoo</strong>n kaupungin maahanmuuttajille<br />
suunnatuissa palveluissa.<br />
Maahanmuuttajien työvoimapoliittisilla kursseilla esitellään suomalaista koulutusjärjestelmää. Tässä<br />
yhteydessä kansalaisopisto jää usein huomiotta. Kansalaisopisto ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:<br />
1. Jokaisella työvoimapoliittisella kurssilla käydään läpi opinto-ohjelmaa ja kannustetaan ihmisiä<br />
osallistumaan. Viime vuosina yhä useampi maahanmuuttaja-kurssi on käynyt tutustumassa paikan<br />
päällä opistoon, mikä on oikein hyvä vaihtoehto.<br />
2. Kaikkiin kotouttamissuunnitelmiin voitaisiin lisätä osallistuminen ainakin yhdelle kansalaisopiston<br />
kurssille.<br />
Lisäksi kansalaisopiston tavoitteena on parantaa tiedottamistaan maahanmuuttajiin päin. Opiston<br />
tärkein tiedotuskanava on painettu opinto-ohjelma yhdessä nettisivujen kanssa. Opinto-ohjelman<br />
osalta voisi tulla kyseeseen tiettyjen osien kääntäminen tärkeimmille kielille, ainakin englanniksi ja<br />
venäjäksi. Myös kansalaisopiston suomen kielen opetusta voisi kehittää maahanmuuttajille kotoutumiskursseilla<br />
kehitettyjen ”taso”-määrittelyjen mukaisesti.<br />
- tarpeen mukaan opisto tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden saada äänensä<br />
kuuluville<br />
- opisto järjestää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta edistäviä luentoja ja kursseja<br />
Borgå medborgarinstitut<br />
Useimmat maahanmuuttajat integroidaan ensisijassa suomenkieliseen yhteiskuntaan, mutta tarpeen<br />
vaatiessa järjestetään myös ruotsinkielisiä kursseja.<br />
Borgå medborgarinsinstitut on jo useana vuonna järjestänyt tekstiilityön kurssin, jonka kurssiohjelma<br />
on ollut saatavilla myös englanninkielisenä. Tämä tarjoaa maahanmuuttajalle luontevan<br />
mahdollisuuden olla tekemisissä kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajat osallistuvat myös mm.<br />
Kielikahvila-toimintaan sekä Borgå medborgarinsinstitutin tavallisille kursseille, jolloin he ovat mukana<br />
tavallisina opiskelijoina eivät mitenkään erityisesti maahanmuuttajina. Myös osa kieltenopettajista<br />
on maahanmuuttajia.<br />
27
4 Työ ja koulutus<br />
4.1 Maahanmuuttajat työmarkkinoille<br />
Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut<br />
Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (myöh. TE-toimisto) tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien<br />
kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä heidän työmarkkinavalmiuksiaan<br />
eri toimenpiteiden avulla; kielikoulutuksella (suomi tai ruotsi), ammatillisilla koulutuksilla,<br />
työharjoittelulla, työelämävalmennuksella sekä palkkatuella työllistämällä ja tarvittaessa<br />
kuntouttavalla työtoiminnalla. Tavoitteena on, että maahanmuuttajalla olisi valmiudet toimia<br />
suomalaisessa työelämässä.<br />
Maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssi<br />
Maahanmuuttajapalveluiden parissa työskentelee kaksi te-toimiston virkailijaa. Asiakkaina ovat<br />
kotoutujat ja kotoutumisajan umpeuduttua vielä suomen- tai ruotsinkieltä taitamattomat maahanmuuttajat.<br />
Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa käytetään aina tulkkia. Muissa asioiden hoitamisessa<br />
käytetään mahdollisesti jotain yhteistä kieltä, lähinnä englantia.<br />
Asiakkaat<br />
Te-toimistossa on vuoden 2012 alussa työnhakijoina kaikkiaan n.580 maahanmuuttajaa. Työnhakijat<br />
edustivat 61 kansallisuutta, joista suurimmat ryhmät ovat venäläiset, vietnamilaiset, albaanialiset,<br />
virolaiset, myanmarilaiset sekä äidinkielenään kurdia puhuvat irakilaiset ja iranilaiset yhteensä.<br />
Kotoutujia tästä ryhmästä on n.130 (23 %).<br />
Suomen kieltä taitamattomien ryhmästä lähes suurin osa koostuu 1990-luvulla Suomeen saapuneista<br />
vietnamilaisista, venäläisistä, Irakin ja Iranin kurdeista sekä vuonna 2008 maahan saapuneista<br />
myanmarilaisista ja albaaneista.<br />
Kotoutujista tällä hetkellä on 90 % työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa<br />
ja omaehtoissa/rinnastettavissa koulutuksissa. 10 % on vasta maahan tulleita odottaen<br />
seuraavan kielikurssin alkamista.<br />
Suomen kieltä taitamattomista pisimpään Suomessa olleista maahanmuuttajista koulutuksessa on<br />
n. 20 %, työttömänä n. 40 %, muut työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, osa-aikatöissä ja<br />
10 % työkyvyttömiä.<br />
.<br />
28
Alkukartoitus<br />
Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity<br />
työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa<br />
(1295/2002) säädetyllä tavalla. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa<br />
muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea.<br />
Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle<br />
maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden<br />
kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Työ- ja<br />
elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa<br />
saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Ohjaamisessa on tehtävä<br />
yhteistyötä palvelujen järjestäjän kanssa. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai<br />
kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja 11 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman<br />
N:o 1386 4603 tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, tarvitseeko<br />
maahanmuuttaja kotoutumiskoulutusta, omaehtoista opiskelua tai muita tässä luvussa tarkoitettuja<br />
toimenpiteitä kotoutumisensa tueksi.<br />
Kotoutumissuunnitelma<br />
Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista,<br />
joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen<br />
tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä<br />
edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan.<br />
Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan<br />
oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja<br />
kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista<br />
kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä.<br />
Oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja sen kesto<br />
Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi<br />
työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla<br />
tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea.<br />
Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen<br />
perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Ensimmäinen<br />
kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan<br />
tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Ensimmäinen<br />
kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman<br />
kesto määräytyy yksilöllisesti hänen omien tavoitteidensa, työ- ja koulutushistoriansa<br />
sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelmaan<br />
oikeuttava enimmäisaika on kuitenkin kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta.<br />
Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi,<br />
että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Jos kotoutumissuunnitelmaa<br />
ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan<br />
vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa<br />
voidaan pidentää vastaavasti.<br />
29
Kotoutumissuunnitelman laatiminen<br />
Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan<br />
kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja<br />
voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto<br />
käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään<br />
kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Kotoutumissuunnitelmaa<br />
laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan omat kotoutumista edistävät tavoitteet.<br />
Kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat on sovitettava<br />
yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena<br />
yhteistyönä.<br />
Kotoutumissuunnitelman laativan viranomaisen tehtävät<br />
Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa koulutuksesta,<br />
työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä<br />
ja palveluista.<br />
Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan yksilöllistä tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muuhun<br />
kotoutumista ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman<br />
laatimisesta<br />
Kotouttamistuki<br />
Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen<br />
aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki.<br />
Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus kotoutumistukeen<br />
työmarkkinatukena määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus kotoutumistukeen toimeentulotukena<br />
toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.<br />
Kotoutumiskoulutus<br />
TE-toimisto hankkii yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen (ELY) kanssa maahanmuuttajien<br />
kotoutumista edistävää koulutusta; luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä suomen kielen peruskoulutusta.<br />
Vuosina 2012 – <strong>2013</strong> volyymikoulutukseen kuuluu kaksi kertaa vuodessa, tammihelmikuussa<br />
ja elo-syyskuussa alkava kotoutumiskoulutusta: normaalisti etenevä 240 opiskelijapäivää<br />
ja hitaasti etenevä 270 opiskelijapäivää kestoltaan. Lisäksi luku- ja kirjoitustaidon koulutus<br />
200 opv. Luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ei voida järjestää joko vuosi pienen osanottajamäärän<br />
vuoksi, jolloin asiakas joutuu odottamaan työvoimapoliittista koulutusta jopa yli vuoden.<br />
Normaalisti ja hitaasti etenevät kurssit sisältävät molemmat 3 moduulia suomen kieltä ja neljäs<br />
moduuli on työelämän suomea työharjoittelun merkeissä suomalaiseen työelämään oppimisessa.<br />
Lisäksi TE-toimisto on huolehtinut oppilasrekrytoinnista Opetushallituksen rahoittamille ammatillisiin<br />
opintoihin valmistaville koulutuksille. Näitä järjestäviä oppilaitoksia ovat Edupoli, Borgå Folkakademi,<br />
Yrityspalvelu ja Amisto.<br />
30
Koulutuksen alussa tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan<br />
huomioon mm. opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammattikokemus, kielitaito ja<br />
yleistiedot.<br />
Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen<br />
tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta,<br />
joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan<br />
liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun<br />
osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.<br />
Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien<br />
kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lukuja kirjoitustaidon opetusta<br />
annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman<br />
perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että<br />
maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon<br />
Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen<br />
Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena siten kuin<br />
julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää<br />
myös omaehtoisena opiskeluna. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa työvoimapoliittisena<br />
aikuiskoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä toimialueellaan.<br />
Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa maahanmuuttajan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan<br />
kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun.<br />
Kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko<br />
järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun.<br />
Omaehtoisen opiskelun tukeminen<br />
Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan<br />
työmarkkinatukeen tässä laissa ja työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos: 1) maahanmuuttajalla<br />
on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve, ja toimisto arvioi, että omaehtoinen<br />
opiskelu tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä;<br />
2) opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa; ja<br />
3) muut tässä luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät.<br />
Koulutuksen tunnustaminen<br />
Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastaminen suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan<br />
Opetushallitukselta. Tunnistamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA maiden ulkopuolisista korkeakoulututkinnoista<br />
tai ammatillisista tutkinnoista. Asiantuntija lausunto ei anna kelpoisuutta hakea<br />
virkaa, mutta atk-taitoja, englannin kielen taitoa, uusinta oman alan osaamista, puutteellinen suomen-<br />
ja/tai ruotsinkielen taitoa. Työnantajat arvostavat usein myös Suomessa suoritettua tai ainakin<br />
Suomessa tunnistettua tutkintoa, joten tutkinnon tunnustaminen ja rinnastaminen on hyödyllistä<br />
muutenkin kuin virkakelpoisuuden saavuttamiseksi.<br />
31
Itä-Uudenmaan TE-toimiston koulutus- ja tietopalvelusta saa hakukaavakkeita ja opastusta.<br />
Kehittämistarpeet<br />
- Kotoutumistoimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteiden lisääminen ja kehittäminen.<br />
- Yhteistyötä ja kontaktien lisäämistä paikallisten työnantajien kanssa olisi kehitettävä, jotta<br />
saisimme maahanmuuttajille työ- ja työharjoittelupaikkoja eri ammattialoille.<br />
4.2. Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen<br />
ja työelämään<br />
Liikelaitos Edupoli<br />
Kotoutumiskoulutus, valmistava koulutus ja ammatillinen koulutus<br />
Edupoli on useaan alaan erikoistunut aikuisten oppimiskeskus, joka on järjestänyt maahanmuuttajakoulutusta<br />
jo vuodesta 1988. Edupolissa voi osallistua erilaisiin koulutuksiin ja suorittaa tutkinnon<br />
yli kahdellakymmenellä alalla, muun muassa liiketoiminnan, palvelun ja tekniikan aloilla.<br />
Maahanmuuttajat saavat tietoa eri ammateista ja ammatillisista koulutusvaihtoehdoista ja näyttötutkintojärjestelmästä<br />
kotoutumiskoulutuksen aikana. Tieto ammattiin kouluttautumisen mahdollisuuksista<br />
vielä aikuisena on tärkeää mm. opiskelumotivaation ja kielikoulutuksen tavoitteiden<br />
asettamisen kannalta.<br />
Oppilaitoksessa järjestetään myös koulutusta, joka on tarkoitettu vain maahanmuuttajaryhmille.<br />
Uusille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Se koostuu lähtötason arvioinnista ja<br />
koulutuksesta, jonka laajuus ja etenemisnopeus vaihtelee opiskelijan tarpeen ja tavoitteiden mukaan<br />
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet ovat suomen kieli<br />
ja viestintätaidot, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja ohjaus. Koulutuskokonaisuuteen sisältyy myös<br />
vähintään 6 viikon työelämäjakso, joka voi olla työelämään tutustumista, työharjoittelua tai ammatilliseen<br />
koulutukseen tutustumista opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Koulutuksen<br />
tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa toimivan peruskielitaidon (B1.1) ja tekee yhdessä<br />
kouluttajan kanssa ammatillisen jatkosuunnitelman. Kielitaito arvioidaan koulutuksen lopussa.<br />
Kotoutumiskoulutuksena järjestetään tarvittaessa myös luku- ja kirjoitustaidon koulusta, jonka kesto<br />
on 200 päivää.<br />
Ammatilliseen peruskoulutukseen suuntaaville maahanmuuttajille Edupoli järjestää ammatilliseen<br />
peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (Mava), jonka pituus vaihtelee 20 opintoviikosta 40<br />
opintoviikkoon. Koulutus sisältää kielellisten valmiuksien lisäksi myös ammatilliseen koulutukseen<br />
ja työelämään tutustumisjaksot. Koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa tarvittaessa esim. hygieniaosaamistodistuksen,<br />
työturvallisuuskortin tai anniskelupassin.<br />
32
Opiskelijoita polutetaan kotoutumiskoulutuksen ja valmistavan koulutuksen kautta kohti ammatillisia<br />
opintoja ja työelämää. Ammatillisten opintojen aikana on mahdollista saada suomen kielen<br />
tukea ja ohjausta.<br />
Edupolilla on oikeus toimia yleisten kielitutkintojen järjestämispaikkana. Opiskelijat voivat suorittaa<br />
keskitason suomen kielen tutkinnon esim. ammatillisia opintoja tai työelämää tai Suomen kansalaisuushakemusta<br />
varten.<br />
Edupolin edustajat ovat mukana erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, joissa kehitetään ja tuetaan<br />
maahanmuuttajien kotoutumista koulutuksen kautta, esim. opetussuunnitelmaryhmä, Testipistehanke,<br />
Meem-hanke.<br />
Edupolissa oppimista tukevat kouluttajan kanssa käydyt keskustelut ja oppimisen ohjaus ja tuki.<br />
Ohjaus voi olla ryhmä-, pienryhmä- tai henkilökohtaista ohjausta ja sitä antavat koulutuksen eri<br />
vaiheissa ohjauksen ammattilaiset (ohjaava- ja työelämäkouluttaja, oppimisvalmentaja, erityisopettaja,<br />
kuraattori) ja muut opettajat.<br />
Kouluttaja on oppimisen asiantuntija ja ohjaaja – ei pelkkä tiedonjakaja. Opetuksessa käytämme<br />
tilanteen mukaan erilaisia oppimista tukevia menetelmiä. Teorialuokkien lisäksi käytössä on erilaisia<br />
oppimisympäristöjä kuten harjoitusyritys, hoitotyön luokat, metallihalli, kirjasto ja kielistudio.<br />
Opiskeluun sisältyy tutustumiskäyntejä, vierailuja ja vierailijoita.<br />
Edupoli tekee hedelmällistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen<br />
edistämiseksi. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esim. <strong>Porvoo</strong>n maahanmuuttajapalvelut, työ- ja<br />
elinkeinotoimisto, alueen työnantajat ja muut oppilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijat.<br />
Edupolissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä monikulttuurisuusohjelma,<br />
joita noudatetaan ja seurataan.<br />
Edupolissa monikulttuurisuus on luontevaa arjen toimintaa. Aikuiset oppijat voivat tutustua eri<br />
kulttuureihin, vaihtaa kokemuksia opiskelusta ja verkostoitua.<br />
Borgå Folkacademi<br />
Borgå Folkacademissa on tarjolla ruotsinkielinen vaihtoehto kotoutumiskurssille. Kurssi<br />
keskittyy ruotsin kielen oppimiseen, mutta myös suomea ja englantia opiskellaan samoin<br />
kuin Suomen historiaa ja kulttuuria, ruoan, taiteen, musiikin ja luontoelämysten keinoin.<br />
Kurssi sisältää myös työelämässä tarvittavia taitoja sekä harjoittelujakson työelämässä<br />
toisena opintovuotena.<br />
Amisto ja Point CollegenYrityspalvelu järjestävät ammatillisiin opintoihin valmistavia<br />
koulutuksia peruskielitaidon omaaville maahanmuuttajille.<br />
4.3. Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä<br />
olleita työelämään ja oman arjen hallintaan<br />
Työllisyyspalveluiden ja erityisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaissa on maahanmuuttajaasiakkaiden<br />
osuus kasvanut. Erityisesti maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja ovat päivätoimin-<br />
33
takeskuksen yhteydessä toimiva suomen kielen ryhmä sekä Edopolin Pro-Kunto -toiminnnan osana<br />
toteutettava maahanmuuttajanaisille suunnattu käsityöpainotteinen taitopaja.<br />
Työllisyyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan, kaupungin eri hallintokuntien, työ- ja elinkeinotoimiston,<br />
alueen hanketoimijoiden ja oppilaitosten, yritysten ja muiden yksityisen sektorin<br />
toimijoiden kanssa.<br />
Yritysyhteistyön tehtävänä on edistää asiakkaiden mahdollisuuksia löytää työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja<br />
niin kaupungin sisältä kun paikallisista yrityksistäkin. Ohjaaja toimii asiakkaiden<br />
tukihenkilönä heidän ollessaan toimenpiteessä.<br />
34
5 Muut toimijat<br />
5.1 Kolmas sektori<br />
Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osasto<br />
Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osaston puitteissa toimii iäkkäiden inkeriläisten paluumuuttajien kerho.<br />
Tavoitteena on virkistävä yhdessäolo, tutustuminen porvoolaisiin ja porvoolaiseen kulttuuriin.<br />
Maahanmuuttajapalveluiden pyynnöstä on myös välitetty henkilökohtaisia ystäviä heidän asiakkailleen.<br />
Maahanmuuttajapalvelut ja SPR ovat myös kouluttaneet ystäväpalvelussa toimivia sekä<br />
vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita tukihenkilöitä.<br />
Ystäväpalvelun toiminnan periaatteet ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, maksuttomuus ja<br />
inhimillisyys. Ystävien toiminta voi olla esim. säännöllisiä tapaamisia, kuuntelua, keskustelua,<br />
ulkoilua, saattamisia eri paikkoihin, käyntejä kaupungilla, kirjastossa, uimahallissa, urheilukilpailuissa<br />
jne.<br />
Uutena toimintamuotona on keväällä 2012 toimintansa aloittanut”Juttukolo”, jossa ystävä- ja tukihenkilötoiminnassa<br />
mukana olevat sekä muut vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat mahdollisuutta keskusteluun,<br />
yhteiseen tekemiseen, läksyjenlukuun jne. Juttukolo on kaikille - niin suomalaisille kuin<br />
maahanmuuttajille avoin kohtaamispaikka.<br />
Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osaston ja kaupungin maahanmuuttajapalvelujen yhteistyötä kehitetään<br />
tarpeen mukaan.<br />
Kulturhuset Grandissa<br />
kokoontuu syksyllä 2012 perustettu Multicultural Association of <strong>Porvoo</strong>. Lisäksi Kulturföreningen<br />
Grand osallistuu ruotsinkielisen Luckan-neuvontapalvelun FIKA-projektiin, jossa koulutetaan tukihenkilöitä<br />
maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi.<br />
<strong>Porvoo</strong>laiset Marttayhdistykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön maahanmuuttajien<br />
parissa. esim. ruoanlaitto- ja kotitalouskerhojen muodossa. Martat toivottavat maahanmuuttajanaiset<br />
tervetulleiksi mukaan yhdistystoimintaan.<br />
5.2 Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat kotoutumista<br />
Evankelisluterilainen kirkko osallistuu maahanmuuttajien kotoutumisohjelmaan kristillisten arvojen<br />
pohjalta. Maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt ovat tervetulleita seurakunnan järjestämiin<br />
tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Eri uskontokuntien edustajia tuetaan ja kohdataan samoin periaattein<br />
kuin seurakuntaan kuuluvia jäseniä. Seurakuntatyössä asiakkaiden kohtaamisissa ja kes-<br />
35
kusteluissa sekä mahdollisessa diakoniatyön taloudellisessa tukemisessa ei tehdä eroa sen suhteen<br />
onko joku ev.lut. kirkon jäsen vai ei. Kaikki ihmiset kohdataan yhdenvertaisesti. Erilaiset seurakunnan<br />
tilaisuudet kuten ryhmät, retket, leirit sekä nuorisotyön- ja lapsityön tapahtumat ovat<br />
kaikille avoimia. Käytännössä maahanmuuttajat ovat osallistuneet mm. perheleiritoimintaan ja<br />
kansainvälisiin jumalanpalveluksiin. Seurakunnan työntekijät ovat tavanneet maahanmuuttajia<br />
seurakunnan tiloissa - tai kutsusta maahanmuuttajataustaisen perheen kodissa.<br />
Seurakunta kutsuu maahanmuuttajataustaisia ja muita etnisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä<br />
ns. seurakunnan yleiseen toimintaan. Heille ei välttämättä luoda omia erillisiä tilaisuuksia. Kotoutuminen<br />
onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa suomalaisen kantaväestön (seurakuntalaisten)<br />
kanssa. Seurakunta tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan. Työntekijät esittävät maahanmuuttajille<br />
henkilökohtaisesti kutsuja tilaisuuksiin sekä antavat informaatioita seurakunnasta ja kirkosta.<strong>Porvoo</strong>ssa<br />
Uusimaalehti julkaisee säännöllisesti omalla palstallaan tietoa ajankohtaisista seurakunnan<br />
tilaisuuksista. Seurakunnalla on omat kotisivut internetissä ja facebookissa.<br />
Evankelisluterilaisella kirkolla on myös runsaasti informaatiota toiminnastaan esitteiden muodossa<br />
sekä internetissä useilla eri kielillä mm. arabiaksi, englanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, kiinaksi, venäjäksi,<br />
viroksi jne.<br />
Kirkko on parhaimmillaan merkittävässä asemassa maahanmuuttajan tai muuhun etniseen vähemmistöön<br />
kuuluvan henkilön uskonnollisen ja sosiaalisen elämän tukijana. Suuremmilla paikkakunnilla<br />
on myös erikielisten kristittyjen maahanmuuttajien yhteisöjä, jotka toimivat usein tiiviissä<br />
yhteistyössä alueen evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. Teemme yhteistyötä kaupungin,<br />
oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.<br />
Metodistikirkossa toimii kerran kuukaudessa lauantaisin kahvila maahanmuuttajille ja ystäville.<br />
Jumalanpalvelukset joka sunnuntai käännetään englanniksi.<br />
Missionkyrkan kokoaa <strong>Porvoo</strong>n ruandalaiset ja kongolaiset jumalanpalveluun joka lauantai. Laulu<br />
ja musiikki ovat olennainen osa jumalanpalvelusta. Maahanmuuttajaryhmän ”oma pastori” Helsingistä<br />
vierailee säännöllisesti kirkossa.<br />
<strong>Porvoo</strong>n islamkulttuurikeskus ylläpitää moskeijaa ja islamin uskonnon harjoittamista muslimiväestön<br />
tarpeisiin.<br />
<strong>Porvoo</strong>n naisten ja lasten islamilainen yhdistys on porvoolaisten musliminaisten perustama.<br />
He tapaavat viikottain monipuolisen toiminnan merkeissä: naiset ja lapsettekevät käsitöitä, leipovat,<br />
jumppaavat, juttelevat, lukevat Koraania ja opettavat lapsille rukoilemista ja arabiaa.<br />
5.3 Poliisi<br />
Suomalaisen poliisin tehtävät ja toimivalta perustuvat aina kirjattuun lakiin. Poliisin rooli on miltei<br />
aina valmistella ja tutkia asioita, poliisi harvemmin päättää tai ratkaisee mitään asiaa vaan päätösvalta<br />
kuuluu ylemmälle valitusviranomaiselle. Poliisi tekee päätöksiä joissain lupa-asioissa ja niistäkin<br />
on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.<br />
36
Pääviranomainen maahanmuuttaja asioissa ja ulkomaalaisasioissa on Maahanmuuttovirasto eli<br />
MIGRI. Poliisin rooli on suorittaa tutkinta ulkomaalaisasioissa eli kerätä tietoa ja koota ne yhteen<br />
pakettiin, joka lähetetään Migriin päätöksentekokäsittelyyn. Ne tilanteet, joissa poliisi käytännössä<br />
osallistuu kotouttamistoimintaan, antavat mahdollisuuksia vaikuttaa lain tavoitteiden saavuttamisessa.<br />
Poliisin avun tulee kytkeytyä poliisin muihin tehtäviin, eikä pyydetty apu saa olla nimetty<br />
kenenkään toisen viranomaisen toimialaan. Poliisi antaa pyydettäessä virka-apua toimivaltaiselle<br />
viranomaiselle jos siitä on säädetty laissa.<br />
Ulkomaalaisten osuus Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueen väestössä on henkilömääräisesti<br />
lisääntynyt - niin myös Itäisellä alueella (Sipoo, <strong>Porvoo</strong>, Askola, Myrskylä, Pukkila, Lapinjärvi ja<br />
Loviisa).<br />
Kasvu johtaa myös erilaisten asiointien kappalemääräiseen kasvuun niin poliisin kuin muiden viranomaisten<br />
kanssa. Muutos näkyy paitsi lupahallinnollisissa (oleskeluluvat, ajokortit, kansalaisuusasiat,<br />
passit sekä pakolaisten matkustusasiakirjat), myös käytännön muun poliisitoiminnan<br />
yhteydessä.<br />
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa itäisellä alueella ulkomaalaistutkintaa tekee yksi ylikonstaapeli.<br />
Lisäksi Vantaan pääpoliisiasemalla on käytettävissä ulkomaalaistoimisto. Turvapaikan hakija-asiat<br />
on keskitetty turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseen Helsingin Metsälään.<br />
Rikosperusteisissa tehtävissä tutkittavina olevia asioita on jaettu useamman nimetyn poliisimiehen<br />
kesken niiden laajuuden vuoksi. Muissa tehtävissä, joissa ulkomaalaisia voidaan kohdata, kuka<br />
tahansa poliisimies on voinut olla mukana suorittajana.<br />
Poliisin ulkomaalaisten kanssa eri tehtävien suorittamisessa tarvitaan hyvin usein tulkkia. Poliisihallitus<br />
POHA on antanut ohjeen tulkkien käyttämisestä. Poliisi on ohjeen avulla pyrkinyt varmistumaan<br />
tulkin ammatillisesta (kielitaito, tulkin rooli, vaitiolovelvollisuus jne.) osaamisesta, koska<br />
toimitaan tärkeiden ihmisoikeuksien parissa. Tulkin käyttö on myös selvästi kustannuksia nostava<br />
tekijä, mikä tulisi nykyistä paremmin huomioida riittävänä määrärahavarauksena budjetissa..<br />
Poliisilaitoksella ei ole erillistä sosiaali- tai muuta työntekijää ulkomaalaisia varten, jonka käyttäminen<br />
auttaisi tiettyjen erityistilanteiden hoitamisessa. Kun ulkomaalaiselle on annettava vaikkapa<br />
tiedoksi kuolinviesti, annettava kutsu käräjäoikeuteen, kerrottava perheen yhdistämistä koskeva<br />
kielteinen päätös, tarvittaisiin erilaisen koulutuksen tai ulkomaalaisen taustan paremmin tunteva<br />
henkilö mukaan. Tällaisia tilanteita varten olisi hyvä olla nimetty vastuu henkilö varamiehineen.<br />
Tehtävän laadusta riippumatta poliisin toiminnan on paitsi perustuttava lakiin, myös oltava asiallista,<br />
puolueetonta ja sovinnollisuutta edistävää.<br />
Yhdenvertaisuuslain näkökulma<br />
Poliisin tiedossa ei ole rasistiseksi luokiteltuja rikoksia <strong>Porvoo</strong>ssa. Poliisin ylijohto on johdonmukaisesti<br />
korostanut, että poliisilla on täydellinen nollatoleranssi rasistisiin rikoksiin. Vakavia etnisiä<br />
konflikteja ei <strong>Porvoo</strong>ssa ole ollut.<br />
Toimenpide-ehdotukset<br />
Viranomaisyhteistyön merkitystä tulee korostaa etnisten konfliktien ja rasististen rikosten ennaltaehkäisevässä<br />
toiminnassa. Toimintaa tulee pitää yllä ja tehostaa tulevaisuudessa.<br />
37
6 <strong>Porvoo</strong>laisten maahanmuuttajien näkökulma<br />
<strong>Porvoo</strong>laisille maahanmuuttajille järjestettiin 15 ryhmämuotoista palaute- ja keskustelutilaisuutta<br />
kotoutumisohjelman päivityksen alkuvaiheessa kevättalvella 2012.<br />
Työ- ja elinkeinotoimisto ja Edupoli<br />
Te-toimiston ja Edupolin palveluista kuultiin kahta eri opiskelijaryhmää yhteensä 29 opiskelijaa.<br />
Opiskelijat antoivat arvionsa 1-5 (huonosti-erittäin hyvin) -asteikolla, jolloin TE-toimiston palvelusta<br />
annettiin keskiarvo 4,2 ja Edupolin asiantuntemuksesta ja osaamisesta peräti 4,5 arvosana. Myös<br />
avoimissa kysymyksissä ja keskusteluissa tuli esiin yleinen tyytyväisyys kotoutumiskoulutukseen.<br />
Kultuuri- ja vapaa-ajanpalvelut<br />
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden asiakkaita kuultiin kahdessa eri tilaisuudessa: kansalaisopiston<br />
mini-peruskoulun tunnilla sekä Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osaston kohtaamispaikassa, Juttukolossa,<br />
yhteensä 16 henkilöä. Kokemuksia heillä oli pääasiassa kansalaisopiston, kirjaston ja uimahallin<br />
palveluista. Asiakkaat olivat sitä mieltä että olivat voineet vaikuttaa saamiinsa palveluihin,<br />
olivat saaneet apua palveluiden käyttämiseen ja että henkilökunta on suhtautunut hyvin maahanmuuttajataustaiseen<br />
asiakkaaseen.<br />
Päivähoito<br />
Peipon koulun ja Gammelbackan päiväkodin lasten vanhempia kuultiin kansallisuusryhmittäin 8 eri<br />
ryhmässä/ yhteensä 40 henkilöä. Tilaisuuden aiheena oli kotoutumisohjelman koulua ja päivähoitoa<br />
koskevat osuudet. Koulun toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, vaikka yksittäisiä ongelmiakin<br />
nousi esiin. Vanhemmilla oli myös runsaasti kysymyksiä, joten keskustelujen tärkeimmäksi anniksi<br />
nousi kodin ja koulun yhteistyön lujittuminen. Koulun kannalta oli innostavaa, että burmalaiset perheet<br />
olivat jo etukäteen pitäneen kokouksen, jossa he olivat pohtineet koulunkäyntiin liittyviä aiheita.<br />
Myös päivähoitoon oltiin varsin tyytyväisiä. Päiväkodin rooli osana oman lapsen kasvatusta ja koko<br />
perheen elämää koettiin merkittävänä. Päiväkodin toiminnasta annettiin seuraavanlaisia kommentteja:<br />
”Lapsemme ovat oppineet nopeammin päivittäiset rutiinit, kuin olisivat kotona oppineet.”<br />
”On hyvä, että opetetaan erilaisia asioita esim. piirtämään.”<br />
”Päivähoidolla on hyvä vaikutus lapseen. Päiväkoti on tärkeä lapsille.”<br />
”Päiväkodin tehtävä on kasvattaa lasta yhdessä vanhempien kanssa. ”<br />
”Tiedottaminen omasta lapsesta on tärkeää ja jokapäiväistä.”<br />
”Päiväkodin pitää opettaa lapset puhumaan suomea.”<br />
”Päiväkodin periaatteet ovat parempia, kuin kodissa, koska päiväkodissa opetetaan<br />
itsenäiseksi ja omatoimiseksi”<br />
38
”Aikaisemmin lapset eivät viihtyneet päiväkodissa, koska oli kieliongelma ja ruokaongelmia<br />
sekä vaikeita asioita, mutta nyt menee hyvin. Nyt lapsi syö suomalaista<br />
ruokaa, mutta ei syö kotona…”<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden kuuleminen toteutettiin henkilökohtaisten haastattelujen<br />
avulla. <strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveystoimi keräsi keväällä 2012 viikkojen 16–20 aikana asioivien<br />
maahanmuuttaja-taustaisten asiakkaiden kokemuksia <strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveyspalveluista.<br />
Kuuleminen tapahtui haastattelemalla satunnaisesti valittuja asiakkaita. Kuulemiseen osallistui 38<br />
asiakasta, 16 miestä ja 22 naista. He edustivat yhtätoista eri kansallisuutta: Haastateltavien joukossa<br />
oli sekä perheellisiä että yksinasuvia henkilöitä. Nuorin kuultavista oli 19 -vuotias ja vanhin<br />
74 vuotta. Kuultavista 15 asioi tulkin välityksellä haastattelukerralla. Haastatteluun osallistuneet<br />
henkilöt olivat asuneet Suomessa hyvin eripituisia aikoja, 11 kuukaudesta 22 vuoteen. Kuuleminen<br />
liittyi yleisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Kuulemispaikkoja olivat aikuissosiaalityön,<br />
lapsiperheiden sosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden – toimistot sekä kotikäynnit.<br />
Haastateltavat käyttävät sosiaalipalveluita monista eri syistä: elämäntilanteen muuttuminen, avustusten<br />
hakeminen, taloudellisen tuen tarve, lapseen liittyvät asiat, maahanmuutto Suomeen, tuen<br />
saaminen opiskeluun, asumiseen liittyvät asiat, ”paperiasiat” kuten esim. lomakkeiden täyttö ja<br />
asiakirjojen läpikäynti työntekijän kanssa, vaikea elämäntilanne, ongelmia arjessa, muuttunut perhetilanne,<br />
taloudelliset vaikeudet, saadakseen tietoa asioiden hoitamisesta, saadakseen neuvoja<br />
työllistymiseen, paluumuutto Suomeen, terveyteen liittyvät asiat ja saadakseen apua päivittäisissä<br />
asioissa kuten esim. lääkäriajan tilaamisessa.<br />
Asiointi sosiaalipalveluissa on sujunut kaikkien haastateltavien mielestä hyvin. Enemmistö haastatelluista<br />
asiakkaista kokee saaneensa sosiaalipalveluista tarvitsemaansa apua (27 asiakasta).<br />
Kukaan kuulluista ei kokenut jäävänsä täysin ilman tarvitsemaansa apua. Seitsemän haastatelluista<br />
kokee, että olisi tarvinnut enemmän apua kuin on saanut tai ettei aina ole saanut tarvitsemaansa<br />
apua. Uusista asiakkaista kolme eivät vielä osanneet sanoa saivatko tarvitsemaansa apua ensimmäiseltä<br />
käynniltä.<br />
22 vastaajista kokee saaneensa apua riittävästi, yhdeksän ei. Uudet asiakkaat eivät vielä osanneet<br />
sanoa ovatko saaneet riittävästi apua.<br />
Haastattelujen perusteella nousi esille, että maahanmuuttajataustaiset asiakkaat olisivat mielestään<br />
tarvinneet enemmän apua tai erilaista palvelua perheenyhdistämiseen, työllistymiseen ja<br />
terveydenhoidon kustannuksiin liittyvissä asioissa.<br />
39
7 Miten jatkossa? – Konkreettisia toimenpiteitä<br />
Palvelu Kehittämistarve Toimenpide/keino Vastuu Aikataulu<br />
Kaupunki<br />
kotoutumisen edistämisen<br />
tavoitteellisuus, kehittäminen<br />
ja seuranta<br />
Maahanmuuttajien osallisuuden<br />
lisääminen<br />
monialainen maahanmuuttotoimikunta<br />
maahanmuuttajien edustus<br />
sosiaali- ja perhepalvelut,<br />
koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut,<br />
kulttuuri-<br />
ja vapaa-ajan<br />
palvelut, terveyspalvelut,<br />
asuntotoimi, poliisi<br />
syksystä<br />
<strong>2013</strong><br />
poliisin edustus<br />
yhteistyön lisääminen ja<br />
koordinointi<br />
Kolmas sektori mukaan<br />
yhteistyöhön<br />
käytännön kotouttamistyötä<br />
tekevien viranomaisten,<br />
järjestöjen ja<br />
uskonnollisten yhteisöjen<br />
yhteistyöfoorumi<br />
maahanmuuttajapalvelut<br />
keväästä<br />
<strong>2013</strong><br />
tiedottaminen<br />
Kaupungin nettisivujen<br />
maahanmuuttajille kohdennettua<br />
tietosisältöä<br />
parannetaan<br />
maahanmuuttajapalvelut<br />
keväästä<br />
<strong>2013</strong><br />
erityisryhmien huomioiminen<br />
kartoitetaan ikääntyvien,<br />
kotiäitien ja nuorten<br />
maahanmuuttajien erityistarpeet<br />
maahanmuuttajapalvelut<br />
yhteistyössä palveluverkoston<br />
kanssa<br />
syksy <strong>2013</strong><br />
henkilöstön monikulttuurisuusosaaminen<br />
monipuolinen, säännöllinen<br />
koulutus<br />
maahanmuuttajapalvelut<br />
jatkuvasti<br />
TE-toimisto<br />
Lisää vaihtoehtoja kotoutumiseen<br />
Kotoutumistoimenpiteisiin<br />
rinnastettavien toimenpiteiden<br />
lisääminen ja kehittäminen<br />
TE-toimisto, kaupunki,<br />
järjestöt<br />
jatkuvasti<br />
TE-toimisto,<br />
aikuiskouluttajat<br />
työ- ja harjoittelupaikkoja eri<br />
ammattialoille<br />
Yhteistyö ja kontaktien<br />
lisääminen paikallisten<br />
työnantajien kanssa<br />
TE-toimisto, paikalliset<br />
yrittäjät, kaupunki<br />
jatkuvasti<br />
Kulttuuri- ja<br />
vapaa-ajan<br />
palvelut<br />
Kansalaisopiston Meeting<br />
Point -toiminnan vakinaistaminen<br />
ja rahoitus<br />
huomioitava kansalaisopiston<br />
talousarviossa<br />
2014 lukien<br />
40
Sosiaali- ja<br />
perhepalvelut<br />
kulttuurisen osaamisen ja<br />
maahanmuuttajien osallisuuden<br />
lisääminen asiakastyössä<br />
kulttuuritulkkien ja omankielisen<br />
palvelun hyödyntäminen,<br />
maahanmuuttajille<br />
sopivien työmuotojen<br />
käyttäminen, selkokielisen<br />
materiaalin hyödyntäminen<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut<br />
jatkuvasti<br />
Poliisi<br />
Etnisten konfliktien ja rasismin<br />
ehkäisy<br />
Monialainen viranomaisyhteistyö<br />
poliisi<br />
syksystä<br />
<strong>2013</strong><br />
41