syke
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>syke</strong><br />
Sosterin<br />
Itä-Savon sairaanhoitopiirin<br />
henkilöstölehti kevät 2014<br />
1
PÄÄKIRJOITUS<br />
SYKKEEN UUSI TULEMINEN<br />
Hyvä lukija, henkilöstölehti Sosterin Syke ilmestyi edellisen kerran vuoden 2010 syksyllä.<br />
Sinulla on nyt edessäsi Sykkeen uudelleenkäynnistyksen ensimmäinen numero!<br />
Sosterista puuttuu päätoimisesti viestinnästä<br />
vastaava, joten toimituskunta,<br />
päätoimittaja mukaan lukien, on tehnyt<br />
tätä lehteä oman työnsä ohella. Sykkeen<br />
ilmestymiselle on tullut toiveita sekä<br />
luottamushenkilöiden että henkilöstön<br />
tahoilta.<br />
’’Huomioikaa työhyvinvointiviikko<br />
25.–29.8.2014 ja siihen<br />
liittyvä Sosterin symppis-äänestys.<br />
Nyt etsitään kivaa, positiivista<br />
työkaveria! ’’<br />
Kun Syke edellisen kerran ilmestyi vuonna<br />
2010, lehdessä oli juttuja mm. organisaatiomuutoksesta,<br />
ISER-hankkeen<br />
valmistelusta, puhelinjärjestelmän käyttöönotosta<br />
perusterveydenhuollossa<br />
ja uudesta postilokero-osoitteesta. Annamari<br />
Taskinen oli siirtynyt Aapelin<br />
hoivakodin johtajaksi ylihoitajan virasta,<br />
Petri Volmanen oli aloittanut anestesiaylilääkärinä<br />
ja Turtiaisen Salme sekä<br />
Heinosen Veijo olivat jäämässä eläkkeelle.<br />
Monet tuolloin esille olleet uudet<br />
asiat ovat jo muuttuneet arjen käytännöiksi<br />
tai unohtuneet kokonaan.<br />
Nyt meillä on edessä uusia haasteita<br />
Sote-uudistuksen kanssa. Sosterin strategian<br />
toteuttaminen palvelee mielestäni<br />
myös Sote-uudistuksen tavoitteita.<br />
Työssäni potilasasiamiehenä on tullut<br />
esille, että potilaat arvostavat lähipalveluja<br />
ja toivovat inhimillistä kohtaamista<br />
terveydenhuollon henkilöstön kanssa.<br />
Keskeisimmistä strategioista portaattomaan<br />
hoitomalliin siirtyminen, yhteispäivystyksen<br />
integroiminen, päihde-,<br />
mielenterveys- ja psykiatrian palvelujen<br />
yksikön perustaminen sekä matalan<br />
kynnyksen lähipalvelujen kehittäminen<br />
ovat kaikki asiakaslähtöisiä toimintamalleja,<br />
joita kohti pitää voimakkaasti<br />
pyrkiä. Vs. ylihoitaja Anu Koivumäki<br />
kertoo tässä lehdessä lähipalveluihin<br />
kuuluvasta Senioriasema -toiminnasta,<br />
josta on jo saatu hyviä kokemuksia.<br />
Tämän numeron teemana ovat potilasturvallisuus<br />
ja työhyvinvointi. Koska<br />
henkilöstölehdestä on kyse, on jatkossakin<br />
tarkoitus pitää työhyvinvointiin<br />
liittyviä asioita vahvasti esillä. Huomioikaa<br />
työhyvinvointiviikko 25.–29.8.2014<br />
ja siihen liittyvä Sosterin symppis-äänestys.<br />
Nyt etsitään kivaa, positiivista<br />
työkaveria! Sykkeen seuraavaan, syksyllä<br />
ilmestyvään numeroon kaivataan<br />
juttuaiheita ja voit itsekin ryhtyä kirjoittajaksi<br />
ja tarjota juttua ja kuvia lehteen.<br />
Erityisen mielellämme otamme vastaan<br />
eri työyksiköiden tyhy-päivistä kertovia<br />
juttuja.<br />
Omasta kunnosta ja terveydestä huolehtiminen<br />
lisää työhyvinvointia ja tuo<br />
muuhunkin elämään iloa ja eloa. Jokaisella<br />
on omat itselle sopivaksi todetut<br />
keinonsa hyvinvoinnista huolehtimiseen.<br />
Itse pidän huolta kunnostani ja<br />
hyvinvoinnistani monipuolisilla liikuntaharrastuksilla<br />
ja tekemällä puutarhatöitä.<br />
Kevääseen ja alkukesään kuuluu<br />
joka päivä tehtävä puutarhakierros,<br />
jolloin tarkista mitä kaikkea maasta on<br />
noussut. Puutarhaharrastukseen kuuluu<br />
myös se, että aina ei kaikki sieltä nouse,<br />
mutta istutetaan uutta tilalle.<br />
Hyvää alkavaa kesää ja rentouttavaa<br />
kesälomaa kaikille!<br />
Heli Korhonen<br />
2
SISÄLTÖ<br />
PÄÄKIRJOITUS S.2<br />
KOLUMNI: ELLI AALTONEN S. 4<br />
POTILASVAHINGOT VÄHENTYNEET SOSTERISSA S.6<br />
OPPIMINEN ON TÄRKEÄ POINTTI S.8<br />
KÄSIHYGIENIA ON OSA POTILASTURVALLISUUTTA S.10<br />
VUODEN 2014 PALKANSAAJA S.11<br />
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT ESITTÄYTYVÄT S.12<br />
UUTTA AJATTELUA KOTIHOITOON S.14<br />
SENIORIASEMALLA TUETAAN KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ S.15<br />
TERVEYTTÄ RUOASTA! S.16<br />
MUSTEPULLOSTA EFFICAAN - REETTA LAUKKANEN S.18<br />
KOLUMNI: ANJA KUURAMAA S.19<br />
Kannen kuva: Sosterilaiset Linnanneitokierroksella<br />
15.5. Markus Horttanainen<br />
Sosterin Syke<br />
Itä-Savon sairaanhoitopiirin<br />
henkilöstölehti 34. vuosikerta<br />
Julkaisija<br />
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä<br />
PL 111, 57101 Savonlinna<br />
Puh. 015 527 2000 (vaihde)<br />
Suunnittelu ja taitto<br />
Mainostoimisto Grafical Oy<br />
2500 kpl<br />
Päätoimittaja<br />
Heli Korhonen<br />
Toimituskunta<br />
Heli Korhonen, sosiaali- ja potilasasiamies<br />
Seija-Sofia Käärmelahti, henkilöstöedustaja<br />
Veli-Pekka Vepsäläinen, turvallisuuspäällikkö<br />
Riitta Sipinen, hallintoylijohtaja<br />
Maijaterttu Tiainen, ylihoitaja<br />
3
”KATO! YSTÄVYYS, SE ON KALLISTA,<br />
SE EI RIIPU HALLINTOMALLISTA!”<br />
Hyvät Itä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijät, johto ja päättäjät:<br />
Mitä parhainta työhyvinvointia teille kaikille<br />
Mikä se onkaan sairaanhoitopiirin<br />
arvokkain pääoma?<br />
Se ei ole tietystikään sairaalarakennus,<br />
sen välineistö tai<br />
laitteet, sen raha tai omaisuus,<br />
vaan henkilöstö. Päätökset, sidosryhmätyö,<br />
tilat, toimet ja<br />
strategiat menevät kuitenkin<br />
herkästi ohi työelämän kehittämistehtävän,<br />
vaikka palvelevatkin<br />
koko organisaation työhyvinvointia<br />
ja tuloksellisen<br />
toiminnan onnistumista.<br />
Omassa virastossani tehdään<br />
vuosittain henkilöstön hyvinvointia<br />
mittaava kysely. Kun<br />
Itä-Suomen aluehallintovirasto<br />
aloitti vuonna 2010, työhyvinvointikyselyn<br />
tulokset<br />
osoittivat heikoimmiksi asioiksi<br />
työnantajakuvan, henkilöstön<br />
kehittymisen tukemisen<br />
ja työilmapiirin. Vuoden 2013<br />
tulokset osoittivat, että työilmapiiri<br />
oli vuosien myötä parantunut.<br />
Olemmeko tehneet jotain sellaista,<br />
joka parantaa työilmapiiriä<br />
ja yhteistyötä? Osittain<br />
varmasti olemme. Osittain<br />
työntekijät ovat itsekin vaikuttaneet<br />
työyhteisön kulttuurin<br />
ja vuorovaikutuksen paranemiseen.<br />
Olemme satsanneet<br />
näinä vuosina työhyvinvointiin,<br />
työntekijöiden virkistykseen<br />
ja terveyteen. Teot ovat<br />
olleet pieniä, mutta vaikuttavia.<br />
Tällaisia keinoja ovat olleet<br />
yhteisöllisyyden arvottaminen<br />
ja konkretisointi. Työterveyssopimuksen<br />
korkeasta tasosta<br />
ja ennaltaehkäisevyydestä<br />
pidetään kiinni. Työn ergonomisiin<br />
ratkaisuihin on kiinnitetty<br />
huomiota. Virkistyspäiviä<br />
pidetään, ei runsaasti, mutta<br />
säännöllisesti. Työpaikkaliikuntaan<br />
on varattu oma aika.<br />
Kehityskeskustelutaitoja on<br />
opeteltu.<br />
Tuloksia näkyy nyt sairauspäivien<br />
vähenemisenä. Olemme<br />
aluehallintovirastoista ikääntynein,<br />
keski-ikä on yli 53 vuotta.<br />
Silti sairauspäivien määrä<br />
henkilötyövuotta kohti on<br />
näiden vuosien aikana laskenut<br />
yli neljä päivää henkilötyövuotta<br />
kohti. Eläkkeelle meiltä<br />
siirrytään keskimäärin 65,5<br />
-vuotiaina.<br />
Mielestäni suurin työyhteisön<br />
hyvinvointikysymys on<br />
se, miten pidät yllä ikääntyvien<br />
työntekijöiden terveyttä,<br />
työkykyä ja luottamusta, kun<br />
samalla taloutta tehostetaan,<br />
tuottavuutta vaaditaan lisää<br />
ja organisaatioita muutetaan<br />
ministeriöiden vaatimuksesta<br />
jatkuvasti. Se mikä meillä,<br />
kuten varmasti myös sairaanhoitopiirissänne<br />
on hyvää, on<br />
työntekijöiden korkea osaamisen<br />
taso ja tekemisen into.<br />
Niin kauan kuin organisaatiossa<br />
kuplii pinnan päällä eikä<br />
alla, olemme työhyvinvoinnin<br />
paremmalla puolella. Silloin<br />
on aina tiedossa asioita, joita<br />
voi parantaa. Hiljaisuus on siinä<br />
mielessä huono vihje, että<br />
silloin kaikki ovat hiljaa, mutta<br />
kukaan ei kuitenkaan tyytyväinen.<br />
Juice Leskinen lauloi: ”Kato! Ystävyys,<br />
se on kallista, se ei riipu<br />
hallintomallista!” Positiivisesta<br />
työasenteesta, motivaatiosta<br />
ja koetusta työhyvinvoinnista<br />
tulisi keskustella vähintään<br />
yhtä paljon kuin säästöistä ja<br />
taloudesta. Huonojen aikojen<br />
yli päästään ainoastaan työhyvinvoinnin<br />
jatkuvan parantamisen<br />
kautta.<br />
ELLI AALTONEN<br />
YLIJOHTAJA<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
ALUEHALLINTOVIRASTO<br />
4
SYKETTÄ SYKSYYN<br />
Työhyvinvointiviikko 25.-29.8.2014<br />
Kaikissa SOSTERIn toimipisteissä ja kaikille<br />
SOSTERIn työntekijöille.<br />
Tavoitteena lisätä työhyvinvointia, yksilön terveyttä ja työkykyä parantamalla, osaamista kehittämällä,<br />
työyhteisöä tukemalla ja yhdessä tekemällä.<br />
Viikon teemat:<br />
Maanantai 25.8<br />
Tiistai 26.8<br />
Keskiviikko 27.8<br />
Torstai 28.8<br />
Perjantai 29.8<br />
Liikunta ja työpaikkaliikunta<br />
Ravinto<br />
Yhteisöllisyys ja erilaisuus työpaikalla<br />
Työnimu ja ilo<br />
Uni ja lepo<br />
Torstaina myös SOSTERI:n SYMPPIS-äänestyksen tulosten<br />
julkistus ja palkitseminen.<br />
Lisäksi iltaohjelmaa mm. rantasaunalla ja Suutartuvalla.<br />
TULE<br />
MUKAAN<br />
Haaste jokaiseen työpisteeseen:<br />
Järjestä teeman mukaista <strong>syke</strong>ttä. Hyvät ideat pistetään kiertoon, joten ne kannattaa ilmoittaa sähköpostiin<br />
seija.kaarmelahti@isshp.fi<br />
Työhyvinvointi on meidän kaikkien mahdollisuus.<br />
Seuratkaa INTRASSA tiedotusta.<br />
Hyvinvointiviikon järjestää SOSTERIN omat toimijat, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstöjärjestöt<br />
yhteistyössä.<br />
5
POTILASVAHINGOT VÄHENTYNEET<br />
SOSTERISSA<br />
Potilasvakuutuskeskus teki viime vuonna 15 korvaavaa potilasvahinkopäätöstä Itä-<br />
Savon sairaanhoitopiirin osalta. Korvattavien vahinkojen määrä on vähentynyt huomattavasti<br />
vuodesta 2012, jolloin niitä oli 21 kappaletta.<br />
Teksti Heli Korhonen<br />
Väkilukuun suhteutettuna vahinkojen<br />
määrässä on nyt päästy lähelle<br />
maan keski-arvoa<br />
Vähiten korvattavia potilasvahinkopäätöksiä<br />
asukaslukuun suhteutettuna<br />
oli Helsingin ja Uudenmaan<br />
sairaanhoitopiirissä ja seuraavaksi<br />
vähiten Vaasan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä.<br />
Eniten korvattavia<br />
potilasvahinkopäätöksiä tehtiin<br />
Kanta-Hämeen ja seuraavaksi eniten<br />
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä koskien.<br />
Toisessa pienessä sairaanhoitopiirissä<br />
eli Länsi-Pohjassa korvattavia<br />
potilasvahinkopäätöksiä oli vielä vähemmän<br />
kuin Itä-Savon sairaanhoitopiirissä.<br />
Onko asukaslukuun suhteuttaminen<br />
oikea tapa vertailla potilasvahinkojen<br />
määrää, onkin toinen kysymys.<br />
Olisiko parempi vertailukohta tehdyt<br />
toimenpiteet tai väestön sairastavuus?<br />
Väestön ikärakenne ja sitä<br />
kautta suurempi terveyspalvelujen<br />
käyttö näkyy todennäköisesti myös<br />
potilasvahinkotilastoissa, joissa Itä- ja<br />
Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien<br />
potilasvahinkojen määrät ovat suuremmat<br />
kuin Etelä- ja Länsi-Suomen.<br />
Koko Suomen osalta korvattavia potilasvahinkopäätöksiä<br />
tehtiin viime<br />
vuonna 2387 kappaletta, lisäystä<br />
edelliseen vuoteen oli 274. Vahinkoilmoituksia<br />
7788 kappaletta, mikä on<br />
9 vähemmän kuin edellisen vuonna.<br />
Itä-Savon sairaanhoitopiirin osalta<br />
potilaat tekivät ilmoituksia epäilemistään<br />
vahingoista 60 kertaa; 25<br />
% ilmoituksista siis hyväksyttiin korvattaviksi<br />
vahingoiksi. Ilmoitusten ja<br />
korvattavien vahinkojen suhde on<br />
lähellä maan keskiarvoa (22,6 %).<br />
Potilasvahinkotilastoja tarkasteltaessa<br />
on aina huomioitava, että vahinkoilmoituksen<br />
tekemiseen on<br />
potilaalla aikaa 3 vuotta siitä, kun on<br />
saanut tiedon vahingosta tai hänen<br />
olisi pitänyt tietää siitä. Vahingon sattumisvuosi<br />
ei siis usein ole sen ratkaisuvuosi.<br />
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien<br />
ja vammojen hoidossa vahinkoja<br />
eniten<br />
Eniten korvattavia potilasvahinkopäätöksiä<br />
tehtiin ortopediaa ja seuraavaksi<br />
eniten yleislääke-tiedettä<br />
koskien. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja<br />
ovat potilaan tapaturmassa<br />
saaman vamman virheellinen diagnosointi<br />
ja hoito. Myös valtakunnallisissa<br />
tilastoissa yleisimmät potilasvahingon<br />
sattumisen kohdat ihmisessä<br />
ovat järjestyksessä: lonkka, polvi ja<br />
nilkka.<br />
Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen suorittaneet / koulutuksen aloittaneet<br />
tulosalueittain:<br />
22.4.2014 tilanne Suorittaneet Aloittaneet<br />
ESH 451 526<br />
PTH 191 266<br />
SOS 162 237<br />
Tukipalvelut 81 116<br />
Keskushallinto 5 6<br />
Yhteensä 890 1151<br />
Tavoitteena on, että koko henkilöstö suorittaa koulutuksen kuluvan vuoden loppuun mennessä.<br />
6
Korvattavien potilasvahinkojen määrä suhteutettuna sairaanhoitopiirin asukaslukuun;<br />
koko maa = 1.<br />
POTILASVAHINKOJEN VÄHENEMISESTÄ<br />
KANNATTAA ILOITA<br />
Johtajaylilääkäri Panu Peitsaro pitää<br />
korvattavien potilasvahinkojen vähenemistä<br />
hyvänä asiana, mutta ei halua tehdä asiasta<br />
vielä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.<br />
”Todennäköisesti kyseessä on normaali<br />
satunnaisvaihtelu. Vuodet ovat erilaisia ja<br />
tänä vuonna korvattavia vahinkopäätöksiä<br />
saattaa taas tulla enemmän.”, muistuttaa<br />
Peitsaro. Hänen mukaansa tulevien vuosien<br />
tilastot näyttävät aletaanko järjestelmällisellä<br />
potilasturvallisuustyöllä saavuttaa tuloksia.<br />
Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori<br />
Maijaterttu Tiainen puolestaan<br />
uskoo siihen, että systemaattisella<br />
potilasturvallisuudenkehittämistyöllä voidaan<br />
vaikuttaa potilasvahinkojen määrään.<br />
”Esimerkiksi potilaan tunnistaminen<br />
tunnistusrannekkeen avulla, leikkaustiimin<br />
tarkistuslista sekä jatkuva kehittämistyö sairaalainfektioiden<br />
vähentämiseksi ovat konkreettisia<br />
esimerkkejä asioista, joilla potilasvahinkoja<br />
voidaan välttää” toteaa Tiainen.<br />
7
PALKINTO HYVÄSTÄ<br />
POTILASTURVALLISUUSTYÖSTÄ<br />
HaiPro – vaaratapahtumien raportointi- ja analysointiohjelma<br />
otettu käyttöön joulukuussa 2012.<br />
Potilasturvallisuusilmoituksia tehty 22.4.2014<br />
mennessä 2053 kpl, joista:<br />
8<br />
Vuoden 2014–2015 keskeiset potilasturvallisuuden<br />
kehittämiskohteet:<br />
1. Tunnistusranneke käyttöön kaikille vuodeosastojen,<br />
vanhainkotien ja palveluasumisen potilaille<br />
sekä erikoissairaanhoidon päivystykseen ja<br />
leikkausosastolle<br />
2. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt<br />
3. Perehdytys (uudet työntekijät, sijaiset ja<br />
keikkalaiset)<br />
4. Läheltä piti tilanteiden tunnistaminen ja<br />
haittatapahtumien ennaltaehkäisy<br />
5. HaiPro –ilmoitusten ja potilasturvallisuusasioiden<br />
moniammatillinen käsittely<br />
6. Infektioiden torjunta ja käsihygienia<br />
7. Laitteisiin liittyvät vaaratilanteet<br />
- Valviralle ilmoituskäytäntö yhtenäiseksi<br />
8. Kattava potilasturvallisuusriskien kartoitus<br />
• Läheltä piti –tilanteita 790 (38%)<br />
• Tapahtui potilaalle 1263 (62%)<br />
• Vaaratapahtumista liittyi lääkehoitoon 57<br />
% (1170), tapaturmiin, onnettomuuksiin ja<br />
väkivaltatilanteisiin 20,3 % (417), tiedonkulkuun<br />
ja tiedonhallintaan 13,6 % (280)<br />
• Seurauksena potilaalle oli 138 (6,7 %)<br />
tapauksessa kohtalainen tai vakava haitta.<br />
• Kehittämistoimenpide, jotta vastaavanlainen<br />
vaaratapahtuma voitaisiin jatkossa estää, on<br />
toteutettu 110 kertaa (5,4 %).<br />
Sosterin potilasturvallisuustyöryhmä kokoontuu<br />
kaksi kertaa vuodessa ja käsittelee HaiPro- ja<br />
muut potilasturvallisuuteen liittyvät seurantatiedot<br />
ja määrittää niiden pohjalta organisaatiotasoiset<br />
kehittämiskohteet. Kuntayhtymähallitukselle<br />
raportoidaan kerran vuodessa Sosterin<br />
potilasturvallisuuden tilanne.
Sosterin laatupäivässä palkittiin Keskussairaalan sisätautien osasto 4A hyvästä potilasturvallisuustyöstä.<br />
Osasto 4A on sitoutunut potilasturvallisuuden ja -turvallisuuskulttuurin jatkuvaan<br />
kehittämiseen.<br />
Teksti Maijaterttu Tiainen<br />
Kuva Markus Horttanainen<br />
Yksikön aktiivisuus Haipro -ilmoitusten<br />
tekemisessä ja sen myötä potilasturvallisuuden<br />
kehittämisessä on vertaansa<br />
vailla. Läheltä piti (2/3) ja tapahtui potilaalle<br />
(1/3) -tilanteiden suhde on ilmoituksissa<br />
juuri oikeanlainen. Se kuvaa<br />
henkilöstön kykyä havaita potilasturvallisuuden<br />
kannalta riskialttiit tilanteet<br />
siten, että ne eivät pääse aiheuttamaan<br />
haittaa potilaalle. Se kertoo myös tavasta,<br />
jolla yksikön johto vie asioita eteenpäin<br />
tilanteista oppimiseksi ja toiminnan<br />
jatkuvaksi kehittämiseksi vaalien<br />
avointa ja syyllistämätöntä ilmapiiriä.<br />
Vastuullista potilasturvallisuuskulttuuria<br />
osoittaa myös Potilasturvallisuutta<br />
taidolla –verkkokoulutuksen suorittaneiden<br />
suuri määrä.<br />
Syke -lehden toimitus onnitteli ja haastatteli palkinnon saajia, työvuorossa olleita<br />
sairaanhoitajia ja yksikön esimiehiä.<br />
Mitä ajatuksia palkinto herätti yksikössänne?<br />
Aluksi palkinto hämmästytti ja ihmetytti,<br />
heräsi epäily, miten voidaan palkita<br />
siitä, että Haipro ilmoituksia on tehty<br />
niin paljon. Mutta sitten perustelujen<br />
jälkeen tuli ymmärrys ja ylpeyskin siitä,<br />
että henkilöstö on heti alusta alkaen ottanut<br />
potilasturvallisuuden kehittämisen<br />
omakseen, kertoi osastonhoitaja<br />
Marketta Kaiponen.<br />
Mistä innostus potilasturvallisuusasioihin<br />
kumpuaa?<br />
Verkkokoulutus antoi valmiuksia kiinnittää<br />
huomiota asioihin, joita ei ollut<br />
ennen osannut yhdistää potilasturvallisuuteen.<br />
Myös luontainen tarkkuus on<br />
hyväksi tässä asiassa, totesivat sairaanhoitajat<br />
Katja Lehmonen ja Ani Kannonmäki.<br />
Minkälaisia vaaratapahtumia yksikössä<br />
erityisesti nousee esille?<br />
Alkuun ilmoitukset koskivat erityisesti<br />
lääkepoikkeamia; oli paljon jakovirheitä<br />
ja<br />
puutteita tulostuksissa, puuttui määräaikaisten<br />
lääkkeiden tai poikkeavia<br />
reittejä pitkin annettavien lääkkeiden<br />
tulosteet. Matkan varrella on tultu tietoisimmiksi,<br />
ja opittu ajattelemaan<br />
monipuolisesti, mistä ilmoituksen voi<br />
ja pitää tehdä. Läheltä piti -tilanteiden<br />
havaitseminen on myös lisääntynyt.<br />
Kesällä, kun henkilöresurssit olivat niukat<br />
ja kuormitus korkea, potilashoitoon<br />
liittyviä ilmoituksia tuli runsaasti, ja<br />
tulee edelleen. Potilaiden kaatumisia,<br />
putoamisia tai muita tapaturmia sattuu<br />
onneksi vähän. Sitä vastoin työturvallisuutta<br />
vaarantavia asioita esim. raskaita<br />
nostoja, pistotapaturmia ja aggressiivisia<br />
potilaita osuu kohdalle useammin ja<br />
niistä tehdään ilmoitukset Haipron työturvallisuusosioon.<br />
Miten asioita on pyritty kehittämään,<br />
että vaaratapahtumat eivät toistuisi?<br />
Lääkehuoneeseen on saatu uusi työasema,<br />
jonne kirjataan esim. huumausainevalmiste<br />
ajantasaisesti silloin, kun se<br />
annetaan potilaalle. Jo työvuorosuunnittelussa<br />
varataan aikaa ja työrauhaa<br />
lääkkeenjaolle. On opeteltu myös tietoista<br />
lääkkeenjakotilan ja -tilanteen<br />
rauhoittamista.<br />
Lääkehoidon kaksoistarkastusta on kehitetty.<br />
Lääkelistat; LÄÄKEO, jakolistat<br />
sekä kuumekurva tarkastetaan kaksi<br />
kertaa viikossa yövuoroissa. Vakiintuneeksi<br />
käytännöksi on muodostunut,<br />
että jos lääkkeenjaossa huomaa virheen,<br />
toiselle sanotaan siitä avoimesti ja<br />
annetaan siten syyllistämättä mahdollisuus<br />
oppimiseen. Yhteistyössä fysioterapian<br />
kanssa huolehditaan laitteiden ja<br />
välineiden kunnosta.<br />
Yksikössä jatkuvana kehittämiskohteena<br />
on lääkehoidon osaaminen. Lääkepoikkeamissa<br />
on tavoitteena nollatoleranssi.<br />
Lääkäreiden osalta kehittämistä<br />
riittää epäselvissä määräyksissä; niihin<br />
tarvitaan selkeyttä ja yksiselitteisyyttä<br />
lisää.<br />
Haipro -ilmoitusten käsittely yksikössä?<br />
Osastotunteja pidetään säännöllisesti ja<br />
kaikki ilmoitukset ovat henkilökunnan<br />
luettavina ja kommentoitavina. Ilmoitukset<br />
tehdään tarkasti, ilmoituksissa<br />
on mietitty jo valmiiksi hyviä kehittämis-ideoita<br />
ja kehittämisvastauskin on<br />
usein valmiina, kiittää Marketta Kaiponen<br />
henkilökuntaansa. Sairaanhoitaja<br />
Marja Vänttinen kokee, että osaston ilmapiiri<br />
ei ole syyllistävä, vaan työyhteisössä<br />
ymmärretään, että jokainen työtä<br />
tekevä voi tehdä myös virheitä, joista<br />
otetaan opiksi.<br />
Ylilääkäri Timo Tuominen kertoo, että<br />
myös hän seuraa ilmoituksia, ja kokee,<br />
että yksikössä potilasturvallisuus on sisäistetty<br />
hyvin ja toimintaa todella yritetään<br />
parantaa.<br />
Epäselvää vielä on, miten systemaattinen<br />
tarkastelu koko talossa tapahtuu.<br />
Myös tulosyksikkötason tarkastelua<br />
voisi kehittää ja ylemmälle tasolle käsiteltäväksi<br />
siirrettyjen ilmoitusten etenemisestä<br />
olisi hyvä saada palautetta yksikköön.<br />
Tehkää rohkeasti ilmoituksia!<br />
Ei nimetä eikä syyllistetä ketään, ilmapiirin<br />
tulee olla salliva; jokainen meistä<br />
tekee virheitä. On äärettömän tärkeää,<br />
että potilasturvallisuusasia on nostettu<br />
esille!<br />
Osaston väki on Laatupäivän palkinnolla<br />
päässyt nauttimaan Vanhuus rokkaa<br />
ja Juha Tapion konserteista Savonlinnasalissa.<br />
Kiitokset haastattelussa mukana olleille:<br />
sairaanhoitajat Katja Lehmonen, Marja<br />
Vänttinen, Ani Kannonmäki, osastonhoitaja<br />
Marketta Kaiponen sekä ylilääkäri<br />
Timo Tuominen ja onnittelut koko<br />
henkilöstölle hyvästä potilasturvallisuustyöstä:<br />
jatkakaa samaan malliin!<br />
9
KÄSIHYGIENIA ON OSA<br />
POTILASTURVALLISUUTTA<br />
HELI KORHONEN; EDITOITU ANNE KOSOSEN JA SARI PUHAKAISEN HAAVA-LEHDESSÄ 1/2014 JULKAISTUSTA ARTIKKELISTA<br />
Hygieniahoitajat Anne Kosonen ja Sari Puhakainen tekivät tutkimuksen käsihygienian<br />
toteutumisesta. Kävi ilmi, että käsihygieniassa on parantamisen varaa.<br />
Hygieniahoitajat Anne Kosonen ja<br />
Sari Puhakainen tekivät tutkimuksen<br />
käsihygienian toteutumisesta. Kävi<br />
ilmi, että käsihygieniassa on parantamisen<br />
varaa.<br />
Keväällä 2010 tehtiin otoskysely potilaille<br />
ja syksyllä 2011 koko sairaanhoitopiirin<br />
henkilökunnalle. Potilaille suunnatun<br />
kyselyn tarkoituksena oli herättää<br />
heidän huomionsa henkilökunnan käsihygienian<br />
toteutumiseen ja vaatimaan,<br />
että käsihygienia toteutuu.<br />
Henkilökunnalle suunnatun kyselyn<br />
tuloksista kävi ilmi, että käsihygienia<br />
toteutuu alle 50 %:ssa niissä tilanteissa,<br />
joissa sen pitäisi toteutua. Sairaalassa on<br />
monenlaisia käsihygieniakäytänteitä.<br />
Jotkut voivat olla hyvinkin ahkeria käsihuuhteen<br />
käyttäjiä, mutta jos kerta-annos<br />
ja desinfektioaika ovat liian pieniä,<br />
niin desinfektio on riittämätön. Toiset<br />
taas voivat desinfioida kätensä liian harvoin,<br />
mutta silloin kun sen tekevät, niin<br />
käsihuuhdeannos ja desinfektioaika<br />
ovat oikeaoppiset. Osa desinfioi kätensä<br />
aina oikein ohjeiden mukaan.<br />
Yksinkertaisin ja halvin infektioiden<br />
torjuntamuoto<br />
Käsihygienia kuuluu tärkeimpiin toimenpiteisiin<br />
sairaala- ja laitosinfektioiden<br />
ehkäisemisessä. Tehokas käsihygienia<br />
on yksinkertaisin ja halvin<br />
infektioiden torjuntamuoto. Suojakäsineiden<br />
käyttö kuuluu olennaisena osana<br />
käsihygieniaan. Niiden käytöllä ei voi<br />
korvata käsien pesua ja desinfiointia.<br />
Suojakäsineet puetaan oikeaoppisesti<br />
desinfioituihin käsiin ja ne riisutaan käsien<br />
ihoa mahdollisimman vähän kontaminoiden.<br />
Käsihuuhdetta käytetään<br />
suojakäsineiden riisumisen jälkeen.<br />
Myös korujen käyttöä on syytä välttää.<br />
Käsihygienia on yksi tärkeimmistä asioista<br />
potilaan turvallisen ja hyvän hoidon<br />
laadun takaamiseksi. Käsihygienian<br />
avulla voidaan vähentää hoitoon liittyviä<br />
infektioita, lisääntyneitä hoitopäiviä<br />
sairaalassa, jopa potilaiden turhia kuolemia,<br />
mikrobilääkkeiden käyttöä sekä<br />
lisääntynyttä antibioottiresistenssiä ja<br />
näihin kaikkiin liittyviä ylimääräisiä terveydenhuollon<br />
kustannuksia.<br />
5 MUISTISÄÄNTÖÄ HYVÄÄN KÄSIHYGIENIAAN<br />
1. ENNEN: DESINFIOI KÄTESI ENNEN KUIN KOSKETAT POTILASTA.<br />
2. ENNEN: DESINFIOI KÄTESI JUURI ENNEN ASEPTISTA TOIMENPIDETTÄ.<br />
3. JÄLKEEN: DESINFIOI KÄTESI VÄLITTÖMÄSTI ERITTEIDEN KÄSITTELYN TAI<br />
SUOJAKÄSINEIDEN POISTON JÄLKEEN.<br />
4. JÄLKEEN: DESINFIOI KÄTESI KOSKETETTUASI POTILAASEEN.<br />
5. JÄLKEEN: DESINFIOI KÄTESI KOSKETETTUASI POTILAAN LÄHIYMPÄRISTÖÖN<br />
(HOITOVÄLINEET, LAITTEET, HUONEKALUT).<br />
10<br />
KÄDET PESTÄÄN SAIPPUALLA<br />
VAIN, JOS NE OVAT NÄKYVÄSTI<br />
LIKAISET!
KIRSI TORIKKA ON VUODEN 2014 PALKANSAAJA SAVONLINNASSA<br />
Koulutus: sairaanhoitaja -87, erikoissairaanhoitaja (psykiatria) -90,<br />
työnohjaaja -00 ja terveystieteen maisteri -08<br />
Perhe: 2 aikuista tytärtä, miesystävä<br />
Harrastukset: ulkoilu, lukeminen ja mökkeily<br />
Motto: ”Asioilla on tapana järjestyä, mutta vaatii ajattelua ja harkintaa”<br />
Kirsin 27-vuotinen työura terveydenhuollossa<br />
on ollut monivaiheinen ja<br />
rikas. Hän aloitti sen Varparannan vanhainkodin<br />
vuodeosastolta 1988 vasta<br />
valmistuneena sairaanhoitajana. Työura<br />
jatkui terveyskeskusten vuodeosastoilla,<br />
kotisairaanhoidossa ja mielenterveysvastaanotolla.<br />
Lähikunnat<br />
Rantasalmi ja Punkaharjukin tulivat tutuiksi.<br />
Perusterveydenhuollossa vierähti<br />
15 vuotta.<br />
Vuonna 2002 Kirsi siirtyi uudelle psykiatrian<br />
avo-osastolle apulaisosastonhoitajaksi,<br />
josta yleni myöhemmin osastonhoitajaksi.<br />
V.2010 hän sai tehtäväkseen<br />
myös perhepalvelukeskuksen tulosyksikköpäällikön<br />
tehtävät. Erikoissairaanhoidossa<br />
kului 10 vuotta.<br />
”Maaliskuussa 2012 siirryin hoitamaan<br />
nykyistä virkaani Päihdetyönjohtajan<br />
tehtävää sosiaalipalveluihin” kertoo Kirsi<br />
ja jatkaa ”työnkierto ja erilaiset työtehtävät<br />
ovat avartaneet näkemyksiäni<br />
ja opettaneet arvostamaan toisten työtä<br />
ja ymmärtämään erilaisia hoidollisia<br />
ratkaisuja”.<br />
Kirsi on nähnyt terveydenhuollon huiman<br />
kehityksen ja muutoksen työuransa<br />
ohessa myös monissa luottamustoimissaan<br />
niin kunnallisella kuin<br />
valtakunnankin tasolla. Tästä merkittävästä<br />
työstä Tasavallan presidentti<br />
myönsi hänelle Suomen Valkoisen ruusun<br />
ritarikunnan ansioristin v.2013.<br />
Tehyn Savonlinnan seudun Ammattiosasto<br />
571:n ehdotuksesta on Kirsi valittu<br />
Savonlinnan alueen vuoden 2014<br />
palkansaajaksi.<br />
SOSTERIN SYMPPIS 2014<br />
MUISTA<br />
ÄÄNESTÄÄ!<br />
Onko työkaverisi positiivinen ilopilleri, päivänsäde, joka jakaa energiaansa<br />
muille, kannustaa, antaa apua tarvittaessa, kuuntelee ja kuulee, ottaa<br />
kantaa rakentavasti ja on muutenkin ns. ”hyvä tyyppi”?<br />
Nyt sinulla on mahdollisuus äänestää hänestä SOSTERIN SYMPPIS 2014!<br />
Symppiksen valinnan tarkoitus on kaiken epävarmuuden, kriisien ja haasteiden<br />
keskellä herättää ihmiset näkemään ympärillään elämän myönteiset<br />
asiat. Positiivisuus parantaa elämänlaatua ja samalla tukee niin yksilöiden<br />
kuin työyhteisön hyvinvointia. Positiivinen palaute antaa energiaa<br />
sekä kannustaa meitä kaikkia.<br />
Kaikki SOSTERIn työntekijät voivat osallistua äänestykseen Intran kautta.<br />
Äänestysaikaa on heinäkuun loppuun. Tulokset julkistetaan ja SOSTERIN<br />
SYMPPIS 2014 palkitaan elokuun lopulla olevalla työhyvinvointiviikolla.<br />
11
ME HUOLEHDIMME TEISTÄ!<br />
HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ESITTELY JATKUU SEURAAVASSA NUMEROSSA.<br />
TEHYN PÄÄLUOTTAMUSMIES<br />
SEIJA-SOFIA KÄÄRMELAHTI (50V)<br />
Koulutus: Hammashoitaja -89 ja Suuhygienisti -97<br />
Perhe: mies, 4 lasta ja 3 lastenlasta ja mäyräkoira<br />
Harrastukset: puutarhan hoito, käsityöt ja sukututkimus<br />
Motto: ”Tärkeintä ei ole se miten on totuttu tekemään,<br />
vaan millä onnistutaan”<br />
Seija-Sofia on työskennellyt puoli vuotta<br />
TEHYn päätoimisena pääluottamusmiehenä<br />
SOSTERIssa. Ennen tätä tehtävää<br />
hän työskenteli Kerimäen TK:n hammashoitolassa<br />
suuhygienistinä viisi vuotta.<br />
”Työhistoriani on melko värikäs, mutta<br />
uskon että kaikista kokemuksista voi<br />
ammentaa jotain tähänkin tehtävään<br />
”sanoo Seija-Sofia. ”AY-kokemusta on<br />
kertynyt Tehyn keskustoimistosta, jossa<br />
työskentelin Suun terveydenhoidon<br />
ammattiliitossa toiminnanjohtajana<br />
vuosituhannen vaihteessa, ja sitä ennen<br />
SAK:ssa”. Viestintä- ja järjestötehtävät<br />
pääkaupunkiseudulla perushoitotyön<br />
ohessa on antanut tälle edunvalvojalle<br />
monia työkaluja joita tässä tehtävässä<br />
varmasti tarvitaan. ”Koen kuitenkin<br />
olevani vielä aika keltanokka monessa<br />
asiassa ja opeteltavaa on paljon. Onneksi<br />
olen saanut paljon apua eri ihmisiltä,<br />
siitä iso kiitos”.<br />
SOSTERIssa eletään hyvin haasteellista<br />
muutosten täyttämää aikaa ja se näkyy<br />
myös pääluottamusmiehen työssä. Päivät<br />
täyttyvät hyvin monenlaisista asioista,<br />
yksittäisen työntekijän asioiden ajamisesta<br />
SOTE-uudistuksen kiemuroihin.<br />
”Olen yrittänyt kiertää eri toimipisteitä<br />
mahdollisuuksien mukaan, kuitenkin<br />
monta paikkaa on vielä käymättä”. Seija-<br />
Sofian mielestä on hyvä kohdata työntekijöitä<br />
kasvotusten ja kuulla miten<br />
työpaikoilla voidaan. Lähes joka työpisteestä<br />
nousee esiin asioita joihin voidaan<br />
yhdessä tarttua, ennen kuin niistä<br />
tulee suurempia ongelmia. ”Uskon vahvasti<br />
yhteistyön voimaan” toteaa Seija-<br />
Sofia.<br />
Toivon että jatkossakin kynnys tulla<br />
pääluottamusmiehen juttusille pysyy<br />
matalana. Koen että pääluottamusmies<br />
on ennen kaikkea yhteistyökumppani<br />
ja turhaa vastakkainasettelua tulee<br />
välttää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä<br />
ettei pidettäisi työntekijöiden edunvalvonnasta<br />
huolta ja välillä tiukastikin.<br />
Onnistua voi niin monella tavalla.<br />
Muutimme Savonlinnaan 15v.sitten elämänlaatua<br />
hakemaan ja täältä sitä löytyi.<br />
Ammennan voimaa vedestä, käsillä<br />
tekemisestä ja läheisistä. Savonlinna on<br />
upea paikka asua ja SOSTERI hyvä työpaikka<br />
tehdä työtä.<br />
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET:<br />
JUKO<br />
Pekka Saastamoinen<br />
Pääluottamusmies<br />
puh. 044 417 3595<br />
pekka.saastamoinen@isshp.fi<br />
TEHY<br />
Seija-Sofia Käärmelahti<br />
Pääluottamusmies<br />
puh: 044 417 3256<br />
seija.kaarmelahti@isshp.fi<br />
Savonlinnan seudun Jyty ry<br />
Pääluottamusmies<br />
Seija Silvennoinen<br />
puh. 044 417 3254<br />
seija.silvennoinen@isshp.fi<br />
SUPER<br />
Pääluottamusmies<br />
Tarja Loikkanen<br />
puh: 044 417 3255<br />
tarja.loikkanen@isshp.fi<br />
OTA<br />
ROHKEASTI<br />
YHTEYTTÄ!<br />
12<br />
KTN<br />
Pekka Kilpeläinen<br />
Pääluottamusmies<br />
puh. 044 417 2874<br />
pekka.kilpelainen@isshp.fi
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU MERVI HEIKKINEN (54V)<br />
Koulutus: Sairaanhoitaja -85, Terveydenhoitaja -92<br />
ja Työsuojelukonsultti -09<br />
Perhe: mies, 3 lasta ja 1 lapsenlapsi sekä Herra Piiparinen<br />
Harrastukset: Omakotitalon kunnostus, valokuvaus sekä<br />
toiminta vapaaehtoisena sovittelijana.<br />
Motto: Tutki menneisyyttä, elä nykyisyydessä tulevaisuuttasi<br />
varten.<br />
Mervi aloitti hoitotyönuransa<br />
Espoossa Rinnekotisäätiön<br />
kehitysvammalaitoksessa<br />
hoitoapulaisena 80 -luvun<br />
alussa. Haave sairaanhoitajan<br />
ammatista vei hänet opiskelemaan<br />
ja haaveen toteuduttua<br />
1985 hän työskenteli<br />
sairaanhoitajana SKS:n eri<br />
osastoilla sijaisena ja varahenkilöjärjestelmässä.<br />
Rantasalmella<br />
terveydenhoitajana<br />
hän työskenteli vuoden. Tällä<br />
hetkellä Mervillä on toimi tehostetun<br />
valvonnan yksikössä.<br />
Erilaisissa työtehtävissä<br />
toimiminen on opettanut<br />
arvostamaan jokaisen työtä.<br />
Vuonna 2006 Merviä pyydettiin<br />
työsuojeluvaltuutetuksi<br />
ja hetken mietinnän jälkeen<br />
hän otti haasteen vastaan.<br />
Mielenkiinto työsuojeluasioihin<br />
oli virinnyt jo lapsuudenkotoa<br />
käsin - olihan Mervin<br />
äiti toiminut aikoinaan<br />
omalla työpaikallaan työsuojeluvaltuutettuna.<br />
Kokonaisvaltainen<br />
hyvinvointi ja<br />
sen kehittäminen, työolojen<br />
turvallisuus ja sen edistäminen<br />
ovat aina kiinnostaneet.<br />
”Koen voimakasta työnimua<br />
näihin tehtäviin” kertoo Mervi<br />
ja jatkaa, ”työhyvinvoinnin<br />
eteen pystyy tekemään paljon:<br />
Voidaan kehittää työoloja,<br />
työyhteisötaitoja, työn<br />
hallintaa, johtamista - myös<br />
oman tekemisen.”<br />
Elämme jatkuvassa muutosten<br />
maailmassa ja se haastaa<br />
meitä kaikkia. On tärkeää<br />
ylläpitää päivittäin omaa<br />
työkykyä ja -hyvinvointia,<br />
näin teemme palveluksen<br />
itsellemme ja työyhteisölle,<br />
mistä viimekädessä hyötyy<br />
asiakkaat/potilaat. ”Minulle<br />
voimaa ja iloa antaa liikkuminen<br />
luonnossa koirani herra<br />
Piiparisen kanssa” iloitsee<br />
Mervi.<br />
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU LEENA PAAKKUNAINEN (55V)<br />
Koulutus: apuhoitaja -86, työsuojelun peruskoulutus -95 ja<br />
työsuojelukonsultti -09<br />
Perhe: mies, 4 lasta ja 5 lastenlasta<br />
Harrastukset: Luonto ja lastenlasten kanssa puuhastelu<br />
Motto: Työsuojelu lähtee meistä jokaisesta ja teemme sitä<br />
yhdessä.<br />
Leenan valmistuttua apuhoitajaksi<br />
1980-luvun lopulla<br />
hänen ensimmäinen työpaikkansa<br />
oli Varparannan<br />
vanhainkodin sairasosastolla.<br />
Työpaikka on säilynyt samana,<br />
vaikka työnantajan nimi ja<br />
toimipiste ovat muuttuneet<br />
useasti. Nykyisin työpaikkaa<br />
kutsutaan Savonlinnan pääterveysaseman<br />
os.1:ksi. Kolmivuorotyö<br />
kuntouttavalla<br />
ja akuutilla osastolla on ollut<br />
Leenasta vaihtelevaa ja antoisaa.<br />
Uudet haasteet ovat nyt<br />
toisenlaiset päätoimisen työsuojeluvaltuutetun<br />
pestissä,<br />
joka alkoi toistamiseen v.2014<br />
alusta.<br />
”Ajauduin työsuojeluun jo<br />
vuonna 1995 ja siitä asti olen<br />
toiminut työsuojelun parissa.<br />
Vuosina 2007–2009 olin päätoiminen<br />
työsuojeluvaltuutettu<br />
ja nyt uudelleen” kertoo<br />
Leena.<br />
”Olen kiinnostunut työolojen<br />
kehittämisestä työhyvinvoinnin<br />
ja työturvallisuuden<br />
näkökulmasta ja monilla työpaikoilla<br />
on hyviä käytänteitä,<br />
joita kehittämällä ja yhtenäistämällä<br />
saadaan hyviä ja turvallisia<br />
työsuojelun malleja”<br />
Leena sanoo. On hyvä muistaa<br />
että työsuojelu ja sen kehittäminen<br />
on meidän kaikkien<br />
asia.<br />
Nykyään korostetaan miten<br />
tärkeää jokaisen on pitää<br />
huolta omasta työkyvystään.<br />
Leena uskoo että myös<br />
työnantaja hyötyy, kun työntekijä<br />
nukkuu tarpeeksi, syö<br />
terveellisesti, harrastaa eikä<br />
uuvu liian suuren työtaakan<br />
alle. Väsymyksen merkit<br />
omassa kehossa ja mielessä<br />
kannattaa ottaa todesta ja<br />
tarttua niihin.<br />
Leena kertoo saavansa voimaa<br />
ja jaksamista miehen<br />
kanssa luonnossa kulkemisesta.<br />
Myös lapsenlapset ovat<br />
maailman tärkeimmät ja voiman<br />
lähde.<br />
13
KOTIHOIDOSSA HALUTAAN<br />
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN<br />
Minna Laurio aloitti 1.1.2014 kotihoidon päällikkönä Sosterin sosiaalipalveluissa. Hän korostaa<br />
kotihoidon verkostoitumista ja asiakkaan voimavarojen käyttöönottoa. Kokonaisuudessaan<br />
kotihoidosta pitäisi muodostua myönteisempi mielikuva.<br />
Teksti Heli Korhonen<br />
Kuva Markus Horttanainen<br />
Minna Laurio kertoo, että hänet on<br />
otettu Sosterissa hyvin vastaan. ”Paljon<br />
on itselläni vielä opeteltavaa,<br />
mutta olen saanut apua ja yhteistyö<br />
eri tahojen kanssa on sujunut<br />
moitteettomasti”, toteaa Laurio. Kotihoidon<br />
merkityksen hän näkee iäkkäiden<br />
ja erityisryhmien kotona asumisen<br />
turvaamisessa.<br />
Kotihoidossa tarvitaan monipuolista<br />
osaamista<br />
14<br />
Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky<br />
on siis yleensä merkittävästi alentunut,<br />
heillä voi pitkäaikaisia vaikeita<br />
perussairauksia ja muistiongelmia.<br />
Ongelmina voivat olla myös päihteet,<br />
mielenterveys, yksinäisyys, turvattomuus<br />
ja toimeentulo. Laurion<br />
mukaan kotihoidossa tarvitaankin<br />
monipuolista osaamista ikääntyneen<br />
fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen<br />
ja erilaisten sosiaalisten ongelmien<br />
ratkaisemiseen. ”Ongelmat<br />
eivät saa olla hoidon suunnittelun<br />
pohjana vaan aina kartoitetaan, mitä<br />
voimavaroja asiakkaalla on jäljellä<br />
ja miten niitä voidaan käyttää asiakkaan<br />
kotona pärjäämisessä”, muistuttaa<br />
Laurio.<br />
”Jokaisen työntekijän työpanos on<br />
tärkeä”<br />
Sosterissa on 1.1.2014 tapahtunut<br />
kotipalvelun ja kotisairaanhoidon integraatio,<br />
joka on haaste kotihoidolle.<br />
Tarvitaan uutta ajattelumallia, jossa<br />
toiminta on asiakaslähtöistä. Laurio<br />
korostaa, että asiakkaan tarpeet määrittävät,<br />
mitä palveluja hän tarvitsee.<br />
”Se ei ole ratkaisevaa, kuka avun kotiin<br />
antaa, vaan jokaisen työntekijän<br />
työpanos on tärkeä.” Huolenaiheena<br />
kotihoidossa on ammattitaitoisen<br />
henkilökunnan saatavuus.<br />
Kuka?<br />
Koulutus: apteekin lähityöntekijä, terveydenhoitaja-sairaanhoitaja,<br />
terveydenhuollon maisteri 2013<br />
Työkokemus: apteekissa, perusterveydenhuollon<br />
terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana, yksityisenä<br />
palvelukotiyrittäjänä, lähihoitajien kouluttajana<br />
ja Heinäveden kunnassa kotihoidon tulosalueen<br />
johtajana<br />
Perhe: mies, 2 lasta ja Milka-koira<br />
Asuu: Enonkoskella
SENIORIASEMALLA TUETAAN<br />
KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ<br />
Teksti Heli Korhonen<br />
Kuva Markus Horttanainen<br />
Ylihoitaja Anu Koivumäki, mikä on<br />
Senioriasema ja mistä toiminta on<br />
saanut alkunsa?<br />
Tein gerontologisen erityisosaamisen<br />
täydennyskoulutuksessa kehittämistehtävän,<br />
jossa perehdyin ikäihmisten palvelutarpeisiin.<br />
Olin samaan aikaan Punkaharjun<br />
vanhusneuvoston sihteerinä<br />
ja sitä kautta tuli esille vanhusneuvolan<br />
tarve. Halusin kuitenkin kehittää toimintamallista<br />
laajemman siten, että siinä<br />
kartoitetaan terveysongelmien lisäksi<br />
myös arkielämässä selviytymistä ja terveydenedistämisen<br />
tarpeita. Toimintamallin<br />
tavoitteena on tukea ikäihmisen<br />
kotona selviytymistä. Mitä varhaisemmin<br />
palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan<br />
sitä parempi ja pidempään jatkuva<br />
elämänlaatu ikäihmisille voidaan<br />
kotona turvata.<br />
Aluksi nimenä oli Senioripysäkki, mutta<br />
kävi ilmi, että se on HelsinkiMission toimintamalli<br />
ja rekisteröity tavaramerkki,<br />
joten jouduimme vaihtamaan nimeksi<br />
Senioriasema.<br />
Toiminta aloitettiin Punkaharjun terveysasemalla<br />
tammikuussa 2013 osana<br />
vastaanottopotilaan palveluketjua. Senioriasematoiminta<br />
on nyt laajentunut<br />
koko Sosterin alueelle ja vastaanottoja<br />
on nyt myös Kerimäellä, Savonrannalla,<br />
Enonkoskella, Savonlinnassa, Sulkavalla<br />
ja Rantasalmella. Työntekijät ovat sairaanhoitajia<br />
tai terveydenhoitajia, joilla<br />
on pitkäaikainen työkokemus ikäihmisten<br />
parista.<br />
Miten Senioriaseman asiakkaaksi<br />
pääsee?<br />
Asemalle kutsutaan 70-vuotiaat ikäihmiset,<br />
jotka eivät vielä ole palvelujen<br />
piirissä. Toisena kohderyhmänä ovat<br />
omaishoitajat. Myös muista Sosterin<br />
palveluluista voidaan ohjata Senioriaseman<br />
asiakkaaksi.<br />
Mitä vastaanotolla tapahtuu?<br />
Vastaanotolla käydään läpi hyvinvointikysely,<br />
jolla kartoitetaan ikäihmisen<br />
arkielämästä selviytymistä sekä terveyden<br />
ja hyvinvoinnin edistämisen<br />
tarpeita. Myös omaishoitajille tehdään<br />
hyvinvointikysely ja heidän kohdallaan<br />
selvitetään erityisesti jaksamiseen liittyviä<br />
kysymyksiä.<br />
Miten ikäihmiset ovat ottaneet<br />
palvelun vastaan?<br />
Senioriaseman asiakkaat ovat pääsääntöisesti<br />
mielellään tulleet vastaanotolle<br />
ja ovat olleet tyytyväisiä palveluun.<br />
70-vuotiaissa on kuitenkin monenkuntoisia<br />
ihmisiä: jotkut ovat vielä todella<br />
hyväkuntoisia ja aktiivisia, mutta joidenkin<br />
asiakkaiden kohdalla on ilmennyt<br />
laajempiakin palvelutarpeita: on mm.<br />
tehty kotikäyntejä ja hankittu apuvälineitä<br />
kotiin.<br />
15
TERVEYTTÄ RUOASTA<br />
Ravitsemusterapeutit Satu Parkkinen, Katri Suhonen ja Marjaana Suominen:<br />
SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014<br />
Ruokakolmio ja lautasmalli auttavat<br />
hahmottamisessa<br />
Ruokakolmion avulla on helppo hahmottaa<br />
ruokavalion kokonaisuus. Terveyttä<br />
edistävä ruokavalio sisältää<br />
runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia,<br />
marjoja, hedelmiä, palkokasveja<br />
ja täysjyväviljaa. Lisäksi se sisältää kalaa,<br />
kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä,<br />
pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia<br />
ja vähärasvaisia maitovalmisteita.<br />
Sattumat eli herkuttelu tuotteet kuuluvat<br />
juhliin tai muihin herkutteluhetkiin,<br />
mutta eivät jokapäiväiseen ruokavalioomme.<br />
Lautasmalli taas auttaa hahmottamaan<br />
terveyttä edistävän ruokavalion koostamista<br />
yksittäisellä aterialla. Puolet lautasesta<br />
täytetään kasviksilla, salaattiin<br />
lorautetaan kasviöljypohjaista salaatinkastiketta.<br />
Perunan, täysjyväpastan,<br />
-riisin, -ohran tai muun täysjyvälisäkkeen<br />
osuus annoksesta on noin neljännes.<br />
Viimeinen neljännes jää kala-, liha-,<br />
kana-, munaruoalle tai palkokasveille.<br />
Rasvaton maito tai piimä on suositeltava<br />
ruokajuomana, janojuomana vesi on<br />
paras. Täysjyväleipä kasviöljypohjaisella<br />
levitteellä voideltuna ja marjat tai hedelmä<br />
jälkiruokana kuuluvat täysipainoiseen<br />
ateriaan.<br />
Monipuolisen ruokavalion lisäksi ei<br />
tarvita ravintolisiä<br />
Syömällä lautasmallin mukaisia aterioita<br />
annoskoko pysyy kohtuullisena. Säännöllinen<br />
ateriarytmi pitää verensokerin<br />
tasaisena ja hillitsee näläntunnetta. Ateriarytmin<br />
säännöllistäminen tukee painonhallintaa.<br />
Yötyöläiselle suositellaan,<br />
että tuhdimpi ateria yövuoron aikana<br />
syötäisiin ennen klo 1 yöllä, aamuyöllä<br />
kevyt välipala ja kotona pieni aamupala<br />
ennen nukkumaanmenoa.<br />
mukainen ruokavalio kattaa pääsääntöisesti<br />
ravintoaineiden tarpeen, jolloin<br />
ei tarvita ravintolisiä.<br />
Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi<br />
alle 500 g viikossa<br />
Lisäämällä kasviksia, juureksia, vihanneksia,<br />
marjoja, hedelmiä ja palkokasveja<br />
saadaan enemmän kuitua, enemmän<br />
vesiliukoisia vitamiineja ja muita<br />
hyödyllisiä ravinnon komponentteja.<br />
Lisäksi hiilijalanjälki pienenee, erityisesti<br />
käyttämällä sesonginmukaisia kasviksia.<br />
Lisäämällä kalaa, siemeniä ja pähkinöitä<br />
saadaan enemmän pehmeää, hyvälaatuista<br />
rasvaa. Kalasta saadaan lisäksi D-<br />
vitamiinia, seleeniä ja jodia. Suosi kalaa<br />
2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.<br />
Pähkinöissä ja siemenissä on hyvän rasvan<br />
lisäksi kuitua ja proteiinia.<br />
Vaihtamalla vaaleat viljat täysjyvään<br />
saadaan enemmän ravintokuitua, joka<br />
tuo kylläisyyttä auttaen näin painonhallinnassa.<br />
Kuitu myös tasapainottaa vatsan<br />
toimintaa. Vaihtamalla riisin ohraan<br />
tai perunaan pienentyy lisäksi hiilijalanjälki.<br />
Rasvan laatu paranee ja pehmenee<br />
vaihtamalla voi ja voita sisältävät levitteet<br />
kasviöljyihin ja kasviöljypohjaisiin<br />
levitteisiin, joissa on rasvaa vähintään<br />
60 %. Kestävä kehitys huomioiden rypsiöljy<br />
on paras valinta. Suosimalla rasvattomia<br />
tai vähärasvaisia maitotuotteita<br />
sekä vähä-rasvaista lihaa vähentyy<br />
kovan rasvan saanti.<br />
Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi<br />
alle 500 g viikossa. Suosi broileria ja kalaa.<br />
Kananmunien sopiva käyttömäärä<br />
on 2-3 munaa viikossa. Kokeile rohkeasti<br />
kasvikunnan proteiininlähteitä, kuten<br />
soijaa, papuja ja linssejä.<br />
Tuotteiden, joissa on runsaasti lisättyä<br />
sokeria, käyttöä olisi hyvä vähentää.<br />
Runsassokeriset tuotteet hankaloittavat<br />
painonhallintaa ja sisältävät niukasti<br />
tarvitsemiamme ravintoaineita.<br />
Erillistä suolalisää tai vichy-vettä ei<br />
tarvita kesähelteelläkään<br />
Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa.<br />
Korvaa suolan käyttöä mausteilla<br />
ja yrteillä. Valitse kaupassa vähäsuolaisia<br />
elintarvikkeita. Sydänmerkki ohjaa<br />
parempiin valintoihin. Kesähelteellä ja<br />
kuumissa oloissa työskennellessä on<br />
hyvä muistaa riittävä nesteen saanti,<br />
erillistä suolalisää tai vichy-vettä ei tarvita.<br />
Koostamalla ruokavalion suositusten<br />
mukaan saat lautasellesi monipuolista,<br />
vaihtelevaa, terveellistä ja hyvänmakuista<br />
ruokaa. Nauti ruoasta kaikilla<br />
aisteilla ja muista, että ennen kaikkea<br />
syömme ruokaa, emme ravintoaineita.<br />
16<br />
Ravintoainekohtaisiin suosituksiin ei<br />
tullut suuria muutoksia uusissa suosituksissa.<br />
Monipuolinen suositusten
NYT PYSTYTÄÄN VALMISTAMAAN<br />
ENTISTÄ MONIPUOLISEMPAA RUOKAA<br />
Teksti Heli Korhonen<br />
Kuvat Markus Horttanainen<br />
Sosterin uusi ravintokeskus on valmistunut. Henkilöstön työskentelyolosuhteet ovat muuttuneet<br />
täysin: ennen hikoiltiin, mutta nyt ilmastointi toimii.<br />
”Nyt on tyytyväinen olo. Ergonomia on<br />
parantunut ja koneet ja laitteet ovat<br />
uudet ja hyvät”, kertoo ravitsemispäällikkö<br />
Tuija Nykänen. Kun Sykkeen toimitus<br />
kävi tutustumassa uusiin tiloihin,<br />
oli ravintokeskuksen käyttöönotto vielä<br />
kesken ja mm. astianpesulinjaston säätö<br />
käynnissä, mutta ensivaikutelma ja<br />
tuoreet kokemukset laitteiden toimivuudesta<br />
olivat hyvät. ”Työskentelyolosuhteiden<br />
parantuminen edesauttaa<br />
tietysti meidän tärkeimmässä tehtävässä<br />
eli mahdollisimman monipuolisen<br />
ruoan valmistamisessa. Haluamme asiakasnäkökulman<br />
esille koko toiminnassa<br />
ja jatkossa henkilöstöravintolaankin on<br />
tulossa entistä enemmän ateriavaihtoehtoja”,<br />
lupaa Tuija Nykänen.<br />
Keittiössä on kapasiteettia valmistaa<br />
1200 annosta päivässä ja aterioita tehdään<br />
5 kertaa päivässä. Lounasta valmistetaan<br />
650 annosta. Aterioita valmistuu<br />
sairaalan ja terveyskeskuksen potilaille,<br />
henkilöstöravintolaan, kotihoidon ateriapalveluun<br />
sekä Aapelin hoivakotiin.<br />
Ennen terveyskeskuksen aterioiden annostelu<br />
hoidettiin terveyskeskuksessa,<br />
mutta nyt se tapahtuu jo keittiössä, jolloin<br />
pystytään takaamaan oikeanlainen<br />
ravitsemushoito.<br />
Myös logistiikka on parantunut entiseen<br />
verrattuna. Ravintokeskuksen julkisivussa<br />
on kaksi ovea: toinen tulevia tavarantoimituksia<br />
ja toinen lähteviä aterioita<br />
varten. ”Tavarantoimittajat voivat nyt<br />
rullata tavarat suoraan autosta esim.<br />
kuivatarvikevarastoon, maitokylmiöön<br />
tai pakasteeseen, jotka sijaitset kaikki rivissä<br />
samalla seinustalla”, esittelee Tuija<br />
Nykänen. Myös keittiön sisäinen logistiikka<br />
on toimivaa ja aterian osat valmistuvat<br />
niihin kuuluvien raaka-aineiden<br />
varastoinnin läheisyydessä. Ravintokeskuksessa<br />
on 28 työntekijää.<br />
”Astianpesulinjastossa lajitellaan pesuun menevät lautaset, lasit ja ruokailuvälineet. Tämä uudistus näkyy jo henkilöstöravintolankin puolella”,<br />
esittelee Tuija Nykänen.<br />
17
MUSTEPULLOSTA EFFICAAN - 47 VUOTTA<br />
SAIRAANHOITOPIIRIN PALVELUKSESSA<br />
Teksti Heli Korhonen<br />
Reetta Laukkanen sai tunnustuksen pitkästä työurasta ja ammattiyhdistystoimintaan<br />
osallistumisesta.<br />
Onnittelut; olet saanut Tasavallan<br />
Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen<br />
Ruusun ritarikunnan I-luokan<br />
mitalin kultaristein. Miltä tällaisen<br />
mitalin ja tunnustuksen saaminen<br />
tuntuu?<br />
Kun minulle kerrottiin, että tällaista mitalia<br />
haetaan, tuntui aluksi, että olenko<br />
mitalin arvoinen. Arvostan tietysti suunnattomasti<br />
mitalin saamista ja luovutustilaisuus<br />
25.3.2014 Paviljongilla oli lämminhenkinen.<br />
Mitali tuli tunnustuksena<br />
paitsi pitkästä työurasta myös erityisesti<br />
ammattiyhdistys- ja luottamusmiestoiminnassa<br />
mukana olemisesta.<br />
Kuinka kauan olit Itä-Savon sairaanhoitopiirin<br />
palveluksessa ja missä<br />
tehtävissä toimit?<br />
Olin koko työurani 47 vuotta Itä-Savon<br />
sairaanhoitopiirin palveluksessa. Vuonna<br />
1965 aloitin sisälähettinä ja merkonomiksi<br />
valmistuttuani vuonna 1970<br />
sain vakinaisen työpaikan ja aloitin<br />
osasto 4:llä toimistoapulaisena. Myöhemmin<br />
nimeke muuttui osastonsihteeriksi.<br />
Jäin eläkkeelle korvapoliklinikan<br />
osastonsihteerin toimesta.<br />
Mitkä olivat suurimmat muutokset<br />
työurasi aikana?<br />
Aloitin, kun käytössä oli vielä mustepullossa<br />
kastettavat kynät! Tietotekniikan<br />
tulo työpaikoille alkoi 1980-luvun alussa,<br />
kun käyttöön tuli SAIMI-ohjelma ja<br />
kaikki oli opeteltava alusta lähtien. Sen<br />
jälkeen tuli Effica-järjestelmä ja jatkuvasti<br />
uutta opeteltavaa uusien versioiden<br />
ja ominaisuuksien myötä.<br />
Olet ehtinyt olla vuoden eläkkeellä,<br />
miten aika eläkkeellä kuluu?<br />
Aika on mennyt nopeasti. Harrastan<br />
savitöitä Linnalassa ja käyn ahkerasti<br />
kuntosalilla ja lenkillä mieheni kanssa.<br />
Myös matkustelemaan olemme ehtineet.<br />
Töihin ei ole ollut ikävä, puuhaa on<br />
riittänyt.<br />
Millaisia ohjeita antaisi työelämässä<br />
oleville työssä jaksamiseen?<br />
Omasta kunnosta ja terveydestä huolehtiminen<br />
on tärkeää ja siinä auttavat<br />
liikuntaharrastukset. Vapaa-ajalla on oltava<br />
sellaista mielekästä tekemistä, joka<br />
vie ajatukset pois työstä. Myös perheen<br />
kanssa yhdessäolo on tärkeä voimavara.<br />
Kiitokset kaikille entiselle työkavereille<br />
ja koko Sosterin väelle kuluneista työvuosista!<br />
Reetta Laukkasen lisäksi (vas.) myös Kirsi Tovikka sai ansiomitalin.<br />
18
YHTEISHENKEÄ<br />
JA JÄMÄKÖITÄ PÄÄTÖKSIÄ<br />
Olen iloinen, että meidän oma Syke taas ilmestyy, josta voi lukea talon tapahtumia. Toivoin<br />
tätä itsekin, kun keskustelimme viestinnästä ja tiedän myös henkilöstön lehteä toivoneen. Onhan<br />
se paljon mukavampaa lukea lehteä kuin nettiä! Ainakin minusta. Kiitos johtoryhmälle asian<br />
pikaisesta toimeenpanosta.<br />
Hyvät Sosterilaiset!<br />
Tämän valtuuston ensimmäinen tilinpäätös<br />
käsitellään 10.6. Se on n. 2,3<br />
miljoonaa € ylijäämäinen, minkä kunnat<br />
saivat palautuksena. Jokainen teistä<br />
omalla vastuullisella toiminnallanne<br />
olette olleet vaikuttamassa säästöjen<br />
syntymiseen, mistä esitän koko valtuuston<br />
puolesta lämpimät kiitokset koko<br />
henkilöstölle.<br />
Erityisesti haluan kiittää myös laadukkaasta<br />
ja hyvästä työstä. Paljon on tullut<br />
hyvää palautetta asiakkailta ja joskus<br />
negatiivistakin. Tärkeää on kohdata<br />
asiakas aina ystävällisesti hyvällä ammattitaidolla,<br />
arvostaen häntä omana<br />
yksilönä.<br />
Hyvän hoidon takana on aina suuri<br />
joukko ammattilaisia erilaisin tukitoimin<br />
takaamassa hyvää palvelua ja siitä kiitos<br />
kaikille. Hyvällä yhteistyöllä tulokset paranevat.<br />
Näin on myös luottamushenkilöiden<br />
kohdalla. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti<br />
hyvän tulevaisuuteen<br />
tähtäävän strategian, jonka<br />
työstämisen aika käytäntöön<br />
on alkanut, ja vaatii henkilöstöltä<br />
halua ja innostusta kehittää<br />
omaa työtään entistä laadukkaammaksi,<br />
tehokkaammaksi<br />
ja taloudellisemmaksi alueemme<br />
asukkaille. Siitä hyödymme<br />
jokainen. Samalla odotan<br />
päättäjiltä yhteishenkeä ja<br />
jämäköitä päätöksiä, joskus<br />
vaikeissakin asioissa. Tätä<br />
on toivonut myös henkilökunta<br />
yhteisissä<br />
palavereissa.<br />
Sote -uudistuksen kehityksen aika on<br />
ollut raskasta kaikille, varsinkin sen epätietoisuus.<br />
Vahvasti olen uskonut järjen<br />
voittoon ja se minusta nyt valtakunnan<br />
politiikan kohdalla on tapahtunut; Ervaalueiden<br />
toteutuminen Sote-alueiksi.<br />
Tämän kannalla olen itse ollut koko ajan.<br />
’’Tärkeää on kohdata asiakas<br />
aina ystävällisesti hyvällä<br />
ammattitaidolla, arvostaen<br />
häntä omana yksilönä. Hyvän<br />
hoidon takana.’’<br />
Edelleen tarvitaan järjen ääntä toimintojen<br />
sopimisesta niin, että asiakkaat<br />
saavat eniten ja tärkeimmin tarvitsemansa<br />
palvelut mahdollisimman läheltä<br />
laadukkaasti ja kustannustehokkaasti<br />
taloudelliset resurssimme huomioiden.<br />
Tämän määrittelee jo voimassa oleva<br />
terveydenhoitolaki.<br />
Se ei merkitse sitä, että meiltä loppuu<br />
työt, päinvastoin, mutta joudumme eri<br />
tavalla tekemään ja painottamaan eri<br />
aloja sekä integroimaan niitä. Tehtävä<br />
vaatii jokaiselta uutta asennoitumista,<br />
työnsä kehittämistä ja tietenkin sopeutumista.<br />
Tähän toivon kaikille halua ja<br />
voimia. Se vaatii, mutta myös antaa.<br />
Toivon meille kaikille tekemisen meininkiä<br />
ja hyvää yhteistyöhenkeä työmme<br />
kehittämiseen.<br />
Voimaannuttavaa lomaa!<br />
Anja Kuuramaa<br />
19
Change language