APUA! 22011 - Suomen Punainen Risti

punainenristi.fi

APUA! 22011 - Suomen Punainen Risti

APUA! 22011

Katastrofirahasto tiedottaa


Japanin toipuminen

kestää kauan

Japanin katastrofi ei saa jättää

varjoonsa muun maailman hätää,

Tadateru Konoé vetoaa.

Valtava 9 Richterin maanjäristys vavisutti Sanrikun

rannikkoa Japanissa 11.3. Sitä seurasi tsunami,

joka ylsi yli 38 metrin korkeuteen. Valtava aalto

vyöryi rantojemme yli tuhoten rannikkoa 500

kilometrin matkalta.

Kun pääsin tuhoalueelle Japanin Punaisen

Ristin hätäapujoukon mukana, näin hävityksen,

jollaista olisi vaikea edes kuvitella. Olen nähnyt

monia kauhistuttavia luonnonkatastrofeja 60

vuoden avustustyöurani aikana, mutta tämä oli

yksi pahimmista. Tuho oli täydellinen. Se muistutti

minua Osakasta, Hiroshimasta ja Nagasakista

toisen maailmansodan jälkeen.

Japanin Punainen Risti oli yksi ensimmäisistä

organisaatioista, joka ryhtyi auttamaan ihmisiä

katastrofin jälkeen. Punaisen Ristin sairaala

Ishinomakissa täyttyi pian eloonjääneistä – pahoin

loukkaantuneista, orvoksi jääneistä, kodittomista.

Tätä kirjoittaessani 12 000 ihmisen on todettu

kuolleen ja yli 15 000 on edelleen kateissa.

Sadat tuhannet eloonjääneet ovat menettäneet

rakkaansa, kotinsa ja elinkeinonsa.

Olen hyvin kiitollinen kaikesta siitä avusta

ja sympatiasta, jota olemme saaneet ympäri

maailmaa. Katastrofitilanteissa Japani on yleensä

mukana auttajan roolissa. Nyt huomaamme

kiitollisina, että mekin saamme apua, kun sitä

tarvitsemme.

Toivon, että omaa maatani kohdannut valtava

tragedia ei kuitenkaan jätä varjoonsa muita

maailman avun tarvitsijoita. Libyassa ja Norsunluurannikolla

perheet pakenevat taisteluita, Sahelin

alueella kärsitään kuivuudesta, Boliviassa

ja Sri Lankassa tulvii. Näiden katastrofien uhrit

tarvitsevat yhtä kipeästi apua.

Meidän on oltava valmiina auttamaan joka

puolella maailmaa ja varauduttava katastrofeihin

paremmin yhdessä. Nähtyäni sen valtavan auttamishalun,

joka oman maani katastrofi ihmisissä

herätti, olen varma, että onnistumme siinä.

Tadateru Konoé

Japanin Punaisen Ristin ja kansainvälisen

Punaisen Ristin puheenjohtaja

APUA! Katastrofirahasto tiedottaa

Katastrofirahaston tiedote ilmestyy

neljä kertaa vuodessa.

Toimitus: Hannu-Pekka Laiho, vastaava,

Taina Keinänen, toimitussihteeri

020 701 2000

Kansikuva: Reuters/Carlos Barria

Taitto: Limukka / Leena Aalto

Osoitteenmuutokset:

lahjoitukset@punainenristi.fi

020 701 2000 / lahjoittajarekisteri

Suomen Punainen Risti,

Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki

Painopaikka:

Kirjapaino Laine Direct Oy

- 2 -


APUA TARVITAAN

Japanissa auttajat

työskentelevät yötä päivää

Fyysisten vammojen lisäksi Japanissa paikataan myös toisenlaisia haavoja.

Henkisen tuen tarve evakuointikeskuksessa on valtava.

Maanjäristyksen ja tsunamin jälkeisessä Japanissa

Punaisen Ristin lääkintäryhmät kokoontuvat

joka aamu kuulemaan päivän tehtävänsä ja kohteensa.

Maaliskuun katastrofista lähtien he ovat

matkustaneet ympäri Japania auttaakseen luonnonmullistuksen

runtelemilla seuduilla apua tarvitsevia

ihmisiä

Ensimmäisenä kolmena viikkona katastrofin

jälkeen yli 484 Punaisen Ristin lääkintäryhmää on

ollut töissä pahiten kärsineillä alueilla. Yli 3000

lääkäriä, sairaanhoitajaa ja muuta lääkintähenkilöstöä

arvioi katastrofista selvinneiden avuntarvetta,

ja tarjoaa perusterveydenhuoltoa ja henkistä

tukea evakuointikeskuksissa

– Nämä ihmiset ovat kokeneet aivan järkyttävän

trauman, lääkäri Atsushi Katsumi Iwaten

Punaisen Ristin osastosta kertoo.

– On paljon selviytyneille tyypillistä syyllisyyden

tunnetta. Ihmiset kyselevät, miksi juuri minä

sain jäädä henkiin, kun niin moni rakkaistani kuoli.

Monet pelkäävät nyt veden ääntä. Lähes kaikki

näkevät painajaisia.

Punainen Risti on perustamassa Iwaten alueelle

henkisen tuen keskuksen. Sieltä käsin lääkintäryhmät

voivat vierailla lähialueen tuhoutuneissa

kaupungeissa ja aloittaa työn henkiin

jääneiden auttamiseksi. Pelkojen ja traumojen

purkaminen tulee olemaan valtava urakka.

– Ihmiset täällä tarvitsevat toisen ihmisen

läheisyyttä, Japanin Punaisen Ristin työntekijä

Toshie Kiyota sanoo ujosti hymyillen.

– He tarvitsevat jonkun ottamaan kädestä

kiinni, laittamaan kätensä olan yli, istumaan vieressä

ja kuuntelemaan.

Japanin Punainen Risti

Lahjoitusvaroilla 70 000 väliaikaistaloa

Suomen Punainen Risti on antanut katastrofirahastoon lahjoitetuista varoista 500 000 euroa Japanin

Punaiselle Ristille maanjäristyksen jälkeiseen avustusoperaatioon. Myös ulkoministeriö on myöntänyt

avustustyöhön 500 000 euroa. Lahjoitusvaroilla Japanin Punainen Risti rakentaa muun muassa 70 000

väliaikaistaloa kotinsa menettäneille.

- 3 -


APUA MAAILMALLE

REUTERS/Zohra Bensemra

Tunisian ja Libyan

rajalla autetaan

taisteluita pakenevia

Punaisen Ristin väliaikaisleiri otti vastaan ensimmäiset pakolaiset 6.4.

Suomesta lähetetyistä materiaaleista on noussut aavikolle leiri, jossa

pystytään tarjoamaan väliaikaista suojaa noin 1 000:lle taisteluita pakenevalle.

Avustustyöntekijöiden ja vapaaehtoisten leirissä

herätys on kuudelta. Kylmä viima pöllyttää hiekkaa

Tunisian ja Libyan rajan tuntumassa. Pian ensimmäiset

vapaaehtoisten joukot siirtyvät kohti

Ras Jdirin väliaikaisleiriä. Tänäänkin se ottaa vastaan

uusia tulijoita – uupuneita ihmisiä, jotka ovat

usean päivän matkan jälkeen päässeet rajan yli

pakoon Libyan taisteluita.

Leirille saapuvat tarvitsevat paljon apua. He

eivät ole saaneet yhteyttä omaisiinsa moneen

päivään. Tietoa pääsystä kotimaahan ei ole. Jossain

täytyisi voida yöpyä, peseytyä, syödä – ja jotenkin

täytyisi saada selville, kuinka leiriltä pääsee

jatkamaan matkaa kotiin.

– Suurimmalta osalta on ryöstetty matkalla

koko omaisuus. Kun he pääsevät rajan yli, ei

heillä ole jäljellä mitään, Tunisiasta palannut Suomen

Punaisen Ristin avustustyöntekijä Jarmo Villanen

kertoo.

Punaisen Ristin leiri tarjoaa Libyasta pakeneville

väliaikaisen yöpymispaikan, ruokaa ja peseytymismahdollisuuksia.

Osa leirissä yöpyvistä pääsee

jatkamaan matkaansa hyvinkin pian. Osa taas

joutuu jäämään leiriin hyvin pitkäksi aikaa.

- 4 -


APUA MAAILMALLE

”Kun ihminen seisoo siinä edessä ja odottaa kyynelet

silmissä, että saathan sinä yhteyden minun kotiini.

Kyllä siinä herkistyy ja samalla sisuuntuu.

Että minähän seison täällä vaikka keskiyöhön asti,

mutta tämän puhelun vielä yhdistän!”

Rauli Virtanen

– Huonoin tilanne on bangladeshilaisilla ja

thaimaalaisilla siirtotyöläisillä ja toisaalta somaliperheillä.

He eivät pääse jatkamaan leiristä kohti

kotimaataan, kuvailee Villasen kollega Marjatta

Koho.

Punaisen Ristin avustustyöntekijät ja vapaaehtoiset

kaikkiaan 20 maasta

ovat olleet mukana väliaikaisleirin

rakentamisessa. Sen materiaalilähetys

oli yksi Suomen

Punaisen Ristin historian suurimmista

– yhteensä 99 tonnia

telttoja, huopia, pressuja ja muita

avustustarvikkeita.

Yhteys perheeseen toisella

puolella maailmaa

Yksi Punaisen Ristin erityistehtävistä konfliktitilanteissa

on auttaa ihmisiä löytämään kadonneet

omaisensa ja saada yhteys perheisiinsä. Näissä

tehtävissä Tunisiassa työskenteli myös kolme

Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää.

– Se on äärettömän tärkeää työtä ja yksi Punaisen

Ristin perustehtävistä, mutta henkisesti

Punaisen Ristin

leiri voi majoittaa

yli 1 000 Libyasta

pakenevaa.

hyvin raskasta. Siitä aluksi vastanneet Tunisian

Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset alkoivat olla

aivan uupuneita, Jarmo Villanen ja Marjatta Koho

muistelevat.

– Eikä ihme! Sellaisissa oloissa siellä työskenneltiin.

Siinä sitä yritettiin seistä hiekkamyrskyssä

pienen puskan alla suojassa

ja saada puhelimella yhteys toiselle

puolelle maailmaa, vaikka

linjat ovat hirveän huonot, Koho

kuvaa.

Perheenyhdistämisen tärkeys

ei jäänyt alun perin lääkintätehtäviin

lähteneelle ryhmälle

epäselväksi.

– Kun ihminen seisoo siinä

edessä ja odottaa kyynelet silmissä,

että saathan sinä yhteyden minun kotiini.

Ja se epätoivon määrä, kun puhelinlinjat eivät toimineetkaan

tai ketään ei saatu kiinni! Kyllä siinä

herkistyy ja samalla sisuuntuu. Että minähän seison

täällä vaikka keskiyöhön asti, mutta tämän

puhelun vielä yhdistän!, Koho muistelee.

- 5 -


Köyhä Liberia

ottaa vastaan

Norsunluurannikolta

pakenevat

- 6 -

Greg Rødland Buick/International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies


APUA MAAILMALLE

Naapurimaassa autetaan kaikin keinoin taisteluita pakenevia,

sillä oman maan konflikti on vielä tuoreena mielessä. Rajalla

sekä autettavat että auttajat tarvitsevat apua.

Syvällä liberialaisessa sademetsässä, seitsemän

kilometriä Norsunluurannikon vastaiselta rajalta,

sijaitsee Sawienin kylä. Norsunluurannikon konfliktin

myötä pieni kylä on ottanut vastaan satoja

pakolaisia. YK:n arvion mukaan Norsunluurannikon

taisteluita on paennut yli 150 000 ihmistä.

Myös pienen Sawienin kylän väkiluku on miltei

kaksinkertaistunut konfliktin myötä. Kylään pakenevien

joukossa on erityisen paljon naisia ja

pieniä lapsia. He ovat kävelleet tunteja päästäkseen

rajalle ja löytääkseen tämän pienen kylän,

päästäkseen turvaan.

Kylän lisääntynyt väkimäärä tarkoittaa sitä,

että entistä useampi ihminen tarvitsee ruokaa.

– Liberialaiset kylät ovat sodan köyhdyttämiä.

Niissä ei ole puhdasta vettä, sähköä tai vessoja.

Ruokakin on loppumassa. Siitä huolimatta liberialaiset

ovat ottaneet Norsunluurannikolta pakenevat

ihmiset omaan yhteisöönsä ja auttavat vähästäänkin,

kertoo kansainvälisellä Punaisella Ristillä

työskentelevä Noora Kero Liberiasta.

Keron mukaan pakolaisvirta Norsunluurannikolta

on vaikeuttanut entisestään Liberian ruokatilannetta,

joka oli heikko jo ennen naapurimaan

konfliktia.

– Kylissä syödään nyt jo siemenriisiä, joka olisi

tarkoitus kylvää pelloille toukokuussa. Punainen

Risti jakaa Liberian puolella 1000 maanviljelijälle

riisiä ja työkaluja, jotta Norsunluurannikon

konfliktista ei seuraisi nälkäkatastrofia rajan toisella

puolella, Kero kuvaa.

– On ihan uskomatonta, miten hyvin liberialaiset

ovat ottaneet Norsunluurannikolta paenneet

vastaan ja auttavat heitä kaikin keinoin. Toisaalta

liberialaiset ovat itse olleet pakolaisina Norsunluurannikolla,

kun maassa taisteltiin 14 vuotta,

Kero pohtii.

Osa Norsunluurannikolta pakenevista perheistä

majoittuu nyt saman liberialaisperheen

luona, joka vielä muutama vuosi sitten haki turvaa

heidän kotoaan Norsunluurannikolla.

Apua myös pakolaisia auttaviin kyliin

Sawienin kylässä suurin huoli on puhtaan veden

puute. Kylän kaivo on melkein kuiva. Kun sieltä

yrittää pumpata vettä, vain muutama tippa tulee

ulos. Siksi ihmiset turvautuvat lähistöllä virtaavaan

pieneen jokeen. Siellä peseydytään, pestään

vaatteita ja sen muodostamista pienistä lammikoista

juodaan. Sen seurauksena tartuntataudit

leviävät kylässä nopeasti.

– Juuri tämän vuoksi Punainen Risti auttaa

täällä paitsi itse pakolaisia, myös niitä yhteisöjä,

joihin pakolaiset majoittuvat, Kero selittää.

Punainen Risti on puhdistanut ja rakentanut

kaivoja ja jakaa ihmisille täällä esimerkiksi malarianhoitopakkauksia.

Paikallisiin sairaaloihin ja

terveysasemille on myös toimitettu lääkkeitä ja

lääkintätarvikkeita. Lisäksi Punaisen Ristin erityistehtävä

on auttaa ihmisiä löytämään kadonneet

perheenjäsenensä, Kero kertoo.

Suomesta 800 000 euroa pakolaisten auttamiseksi

Suomen Punainen Risti on lähettänyt Norsunluurannikolle hätäapua 800 000 euron arvosta.

Ulkoministeriöltä saadun avustuksen turvin Norsunluurannikolle lähetettiin 28 000

ravintolisäpakkausta. Ne käytetään vakavasta aliravitsemuksesta kärsivien lasten auttamiseen.

Loput ulkoministeriön avustuksesta annetaan raha-apuna Punaisen Ristin kansainvälisen

komitean hätäaputyöhön alueella.

- 7 -


AJANKOHTAISTA

Ketjureaktiossa

poljetaan hyvää

Tule mukaan osoitteessa

lahjoita.fi/ketjureaktio

Tänään on hyvä päivä huoltaa pyörä kevätkuntoon,

kaivaa kypärä esille ja polkaista liikkeelle

hyvän asian puolesta! Keväällä käynnistyvä Ketjureaktio-kampanja

haastaa yritykset ja työmatkapyöräilijät

auttamaan pyöräilemällä.

Kuntoilijan Ketjureaktiossa haastat itsesi työmatkapyöräilyyn.

Ota ilo irti hyötyliikunnasta ja

lahjoita säästämäsi rahat Suomen Punaisen Ristin

katastrofirahastoon. Lisäintoa liikkumiselle saat,

kun hankit itsellesi sponsoreita. Lahjoittaisiko siskosi,

työkaverisi, kumppanisi tai ystäväsi euron

jokaisesta pyöräillystä 25 kilometristä? Vai ryhtyisitkö

itse lapsesi koulumatkasponsoriksi?

Yrityksen Ketjureaktiossa työntekijöiden hyvinvoinnista

huolehtivat yritykset kannustavat henkilökuntaa

liikkumaan ja tekemään hyvää. Työnantaja

sitoutuu maksamaan 1 euron jokaisesta

poljetusta 25 kilometristä katastrofirahastoon.

Lisäksi Suomen Punainen Risti haastaa yrityksiä

tuplaamaan loppusumman, mikäli joukkueen

asettama tavoite täyttyy. Punainen Risti käyttää

katastrofirahastoon kertyneet varat terveyshankkeisiinsa

Afrikassa.

Haasta kaverisi tai

työporukkasi mukaan

Kilometrikisaan!

Työyhteisö tai kaveriporukka voi osallistua

Ketjureaktioon perustamalla joukkueen

osoitteessa kilometrikisa.fi. Pyöräilykuntien

verkosto ry:n järjestämässä leikkimielisessä

kilpailussa voit vertailla kisaan osallistuvien

joukkueiden kilometrisaldoa ja seurata

oman joukkueesi kerryttämää lahjoitussummaa.

Kimmo Holopainen

Amigurumit ja muut

kesäiset lahja- ja

tuliaisideat löydät

osoitteesta

hyvänmielenkauppa.fi

Amigurumi – pieni

nalle, iso apu

Pienet, japanilaisesta virkkausperinteestä mallinsa

ottaneet Amigurumi-nallet ovat uusin lisäys

Punaisen Ristin verkkokaupan valikoimiin.

Ostamalla Amigurumin annat apusi ja osoitat

myötätuntosi katastrofien uhreille.

Pienet ja värikkäät Amigurumit piristävät

kevättakin kaulusta tai koulureppua ja ovat

myös mukava lahjaidea. 10 euron hintaisten

Amigurumien myyntituotto 8,50 € menee Suomen

Punaisen Ristin katastrofirahastoon, josta

autetaan kriisien ja katastrofien uhreja joka

puolella maailmaa.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen apu 8.3.–5.5.2011

Kooste kansainvälisestä avusta on luettavissa osoitteessa

www.punainenristi.fi/katastrofirahasto_tiedottaa

More magazines by this user
Similar magazines