APUA! 12011 - Punainen Risti

punainenristi.fi

APUA! 12011 - Punainen Risti

APUA!

KATASTROFIRAHASTO TIEDOTTAA

12011


VUOSI SITTEN

ILTAPÄIVÄLLÄ

Haitin maanjäristyksen vuosipäivä

nosti maan hetkeksi otsikoihin tammikuussa.

Haitilaisten hätä on kuitenkin totta joka päivä.

Aurinko ei ole edes noussut Port-au-Princessä

maanjäristyksen vuosipäivänä, kun virsilaulu ja

rukoilu alkaa kaikua pimeässä aamuyössä. Aamukahdeksalta

kadut ovat täynnä surijoita. Vuodentakainen

maanjäristys on edelleen vahvasti paitsi

ihmisten mielissä, myös läsnä elämässä joka

päivä. Yli miljoona ihmistä asuu edelleen väliaikaisleireissä.

Rakentaminen on hidasta ja elannon

löytäminen työn takana.

Punaisen Ristin leirissä lippu on puolitangossa

koko päivän. Tasan tapahtuma-aikaan leiri kokoontuu

yhteen. On hiljaisen hetken aika. Punaisen

Ristin talousasiantuntija Franco Kabuela puhuu.

Hän oli vuosi sitten tapahtumahetkellä Port-au-

Princessä.

– Sitä ei ensin tajunnut. Ihmetteli vain toimistossaan,

mistä tämä tärinä johtuu.

Tuho, katastrofin laajuus ja vakavuus paljastui

vähitellen raunioista. Haitilaisilla itsellään ei

ole ollut aikaa surra. Vuosi on kulkenut huonoista

uutisista seuraaviin. Avun määrä on ollut ennätyksellinen.

Suuria lukuja, mutta avun tarve on

edelleen valtava. Haitin jaloilleen saaminen on

vasta alussa.

Leiri hiljenee. Kivipohjalla rapisevat askeleet

pysähtyvät. Katselemme maahan, koska pala kurkussa

ei ota asettuakseen.

– Elämä on lyhyt.

Se on kokeneen talousmiehen viesti.

HILKKA HYRKKÖ

Suomen Punaisen Ristin

avustustyöntekijä

APUA! KATASTROFIRAHASTO TIEDOTTAA

KATASTROFIRAHASTON TIEDOTE ILMESTYY

NELJÄ KERTAA VUODESSA.

TOIMITUS: Hannu-Pekka Laiho, vastaava,

Taina Keinänen, toimitussihteeri

020 701 2224

KANSIKUVA: Niklas Meltio

TAITTO: Point Panic

OSOITTEENMUUTOKSET:

lahjoitukset@punainenristi.fi

020 701 2000 / lahjoittajarekisteri

Suomen Punainen Risti,

Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki

PAINOPAIKKA:

Kirjapaino Laine Direct Oy

- 2 -


APUA KOTIMAAHAN

Vapaaehtoinen pelastus palvelu

etsii kadonneet ja auttaa hädässä

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoiset ovat hälytysvalmiudessa

24 tuntia vuorokaudessa. Myös Vapepan toimintaa tuetaan

katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla.

Kun kriisi kohtaa tulipalon, kouluammuskelun tai

kadonneen perheenjäsenen muodossa, hälyttävät

viranomaiset usein apuun Vapaaehtoisen pelastuspalvelun.

Suomen Punainen Risti koordinoi Vapaaehtoista

pelastuspalvelua, Vapepaa, joka osallistuu

vuosittain satoihin hälytystehtäviin ympäri maata.

50 jäsenjärjestöstä koostuvalla Vapepalla on

reservissään noin 1200 hälytysryhmää, jotka ovat

aina valmiina hälytykseen. Yleisimmin vapepalaiset

hälytetään apuun etsintätilanteissa, sillä

etsinnöissä viranomaisten voimavarat ovat usein

riittämättömät.

Tsunamin sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien

myötä myös ensihuollosta on tullut näkyvä

osa Vapepan toimintaa. Onnettomuuksien uhreille

tarjotaan henkistä tukea ja esimerkiksi tulipalotilanteissa

hätämajoitusta ja ruoka-apua.

VAPAAEHTOISUUS

VAATII LUONNETTA

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu järjestää parisen

sataa koulutusta vuodessa ylläpitääkseen

hälytys ryhmäläisten valmiutta ja kouluttaakseen

uusia vapaaehtoisia. Peruskurssien lisäksi koulutetaan

muun muassa etsintään, ensihuoltoon,

ryhmien vetämiseen ja henkiseen tukemiseen.

50 jäsenjärjestöä käyttää pelastustoiminnassa

lähinnä omaa kalustoaan. – Toivoisin, että voisimme

hankkia enemmän yhteistä kalustoa kuten

radiopuhelimia, tietokoneita tai tulostimia, joita

voisi käyttää esimerkiksi etsintäpaikoilla, valmiuspäällikkö

Markku Grip toteaa.

Vapaaehtoisia hälytysryhmissä on yhteensä

noin 20 000, mutta lisääkin kaivataan. – Osa ryhmistä

alkaa olla melko iäkkäitä. Nuoria tarvittaisiin

toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi lisää,

Grip toivoo.

Haapajärveläinen Eija Siniluoto tuli parikymmentä

vuotta sitten Vapepan toimintaan mukaan

etsiessään sopivaa harrastusta. – Välillä mietin, jos

omalle tai perheen kohdalle sattuisi onnettomuus.

On todella hienoa, että tällainen järjestelmä on

olemassa, Siniluoto painottaa.

Vapaaehtoiset joutuvat joskus venymään äärimmilleen.

Vapepa-johtajana toimiva Siniluoto oli

viime vuonna mukana 14-vuotiaan pojan etsinnässä

Kalajoella lähes neljä vuorokautta yhteen putkeen.

– Työ vaatii luonnetta, Siniluoto myöntää. On

tärkeää, että kotiasiat ovat kunnossa ja että lapset

ja mies ymmärtävät, ettei äiti ole aina paikalla,

hän lisää.

Teksti: REETTA KEMPPI

Zihuan Zou

Vapepan Markku Grip (vas), Esa Pekka Aho ja

Olavi Hautamäki harjoittelevat maastoetsintää

koulutuksessa Taivalkoskella.

-3

-


APUA MAAILMALLE

Niklas Meltio

Sairaanhoitaja

Aija Miettinen

hoitaa 55-vuotiasta Verdiliaa

Punaisen Ristin koleraklinikalla.

Verdilialla ei

ole töitä. Hän asuu viiden

lapsensa kanssa La Pisten

telttaleirissä.

LIIKKUVAT KLINIKAT JA

SAIRAALA LAHJOITTAVAT

VÄLINEISTÖNSÄ HAITIIN

Haitissa Punaisen Ristin kenttäsairaalassa ja klinikalla hoidettiin

100 000 potilasta vuoden aikana. Nyt niiden välineistö ja osaaminen

siirretään Haitin julkiselle terveydenhuollolle. Port-au-Princen

suurimmissa telttaleireissä klinikan apua tarvitaan edelleen.

Madlun Saint Vil, 14, makaa vaikertaen sängyssään

kolerayksikön teltassa. Hänellä on kolera.

Useimmiten likaisesta juomavedestä tarttuva

sairaus on helppo hoitaa nesteytyksellä, mutta

tartunnan saanut tarvitsee nopeasti hoitoa, sillä

kolera muuttuu nopeasti henkeä uhkaavaksi.

Koleratapausten määrä Haitissa on uutteran

hygieniavalistuksen, puhtaan juomaveden toimittamisen

ja tehokkaan hoitotyön ansiosta vähentynyt.

Punaisen Ristin klinikalla jokainen vatsatautinen

otetaan kuitenkin vakavasti. Tavalliselta

vatsataudilta vaikuttavat oireet saattavat viitata

koleraan.

– Hoidon tarpeesta riippuen potilaat viipyvät

meillä 1-3 päivää. Sen jälkeen heidät joko kotiutetaan

tai kuten Madlunin tapauksessa, siirre-

tään sairaalaan lisätutkimuksiin ja saamaan jatkohoitoa,

kertoo Suomen Punaisen Ristin liikkuvan

klinikan ylihoitaja Aija Miettinen.

Useimmat palaavat terveinä kodin virkaa

toimittaviin telttoihin. Klinikan toiminnan aikana

siellä on menehtynyt vain neljä potilasta.

TERVEYDENHUOLTOA KOKO TELTTAKYLÄLLE

Kolerapotilaiden lisäksi klinikoilta hoitoa hakevat

myös muut lähiyhteisön asukkaat. Suomen Punaisen

Ristin klinikka sijaitsee 55 000 asukkaan La

Pisten telttaleirin laidalla.

– La Pisten leiri on niin iso, että klinikan apua

tarvitaan siellä edelleen. Rakennamme parhaillaan

parakeista väliaikaista klinikkaa, joka tarjoaa

leirin asukkaille paitsi perusterveydenhuolto-

- 4 -


APUA MAAILMALLE

Niklas Meltio

10-vuotias Eri saa hoitoa

Suomen Punaisen Ristin koleraklinikalla

La Pisten leirissä Haitissa.

tasoista hoitoa, myös äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa,

Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä

Sirpa Miettinen kertoo.

La Pisten leirin kylkeen rakennetaan parhaillaan

kouluja, torialueita ja kauppoja. Myös julkinen

terveydenhuolto alkaa hiljalleen päästä jaloilleen

järjestöjen tuella. Siksi liikkuvan klinikan

välineistöä ja osaamista on alettu siirtää haitilaisille

ammattilaisille.

– Kartoitimme tammikuussa klinikan käyntipaikkojen

läheisyydessä toimivat kunnalliset

sairaalat ja klinikat. Selvityksen perusteella

kunnallinen sektori on toipunut maanjäristyksen

tuhoista sille tasolle, että liikkuvan klinikan

palveluita ei enää tarvita. Hätäapuvaiheen

terveyden huoltotyömme on siis päässyt tavoitteeseensa,

Miettinen kertoo.

Myös Carrefourissa toiminut kenttäsairaala on

lopettanut toimintansa ja sen välineistö on lahjoitettu

Carrefourin synnytyssairaalalle. Siellä työskentelee

myös kenttäsairaalassa koulutettu haitilainen

henkilökunta.

100 000 potilasta vuodessa

Kun maanjäristys iski Haitiin yli

vuosi sitten tammikuussa, jätti se

jälkeensä paitsi valtavasti loukkaantuneita, myös

romahtaneet sairaalat ja terveysasemat. Moni terveydenhuollon

ammattilainen kuoli tai loukkaantui.

Julkinen terveydenhuolto rampautui täysin.

Maanjäristyksessä loukkaantuneet tarvitsivat

hoitoa kipeästi, mutta he eivät olleet ainoita avun

tarpeessa olevia. Kaiken hävityksen keskelläkin

joku synnytti, sairastui vatsatautiin tai sai sydänkohtauksen.

Heitä ja maanjäristyksessä loukkaantuneita

auttamaan Suomen Punainen Risti lähetti

liikkuvan klinikan ja osia kenttäsairaalasta. Sairaalassa

hoidettiin vuoden aikana yli 70 000 potilasta.

Liikkuva klinikka on puolestaan tarjonnut perusterveydenhuoltoa

noin 35 000 potilaalle.

- 5 -


Niklas Meltio

POHJOIS-KOREASSA

PUNAISEN RISTIN

APU TAVOITTAA

SULJETUNKIN MAAN


APUA MAAILMALLE

Luonnonmullistukset koettelevat köyhyydestä kärsivää

maata toistuvasti, vaikka emme sitä lehdistä saakaan lukea.

Punainen Risti on yksi harvoista kansainvälisistä

avustusjärjestöistä, jotka voivat toimia Pohjois-

Koreassa. Paikallisten vapaaehtoisten ja työntekijöiden

ansiosta Punainen Risti voi auttaa maassa,

joka kärsii köyhyyden lisäksi toistuvista luonnonkatastrofeista.

Raija Andersén on työskennellyt maassa

puolitoista vuotta Punaisen Ristin avustustyöntekijänä.

Taloussaarron vaikutukset näkyvät avustustyöntekijöiden

arjessa. Maasta puuttuvat esimerkiksi

koneet.

- Esimerkiksi sairaaloiden laitteet ovat olleet

hankkimisaikanaan hyviä, mutta nyt ne ovat vanhentuneita.

Pulaa on myös lääkkeistä ja ravinnosta.

Väestö kärsii jatkuvasti alhaisesta ravintotasosta,

Andersén kertoo.

Yksi keskeisimpiä Punaisen Ristin työn tavoitteita

on maan katastrofivalmiuden parantaminen.

Vapaaehtoisten avulla jokien varsille rakennetaan

tulvavalleja. Lisäksi puita istutetaan eroosion ehkäisemiseksi

ja maanvyöryjen estämiseksi.

- Puita hakataan täällä jatkuvasti enemmän

kuin istutetaan, Andersén selittää.

LAPSIA ROKOTETAAN

ENTISTÄ ENEMMÄN

Suomen Punaisen Ristin avulla maahan tuodaan

erityisesti laboratorioihin ja synnytysterveydenhuoltoon

liittyviä sairaalatarvikkeita. Tällä hetkellä

työssä panostetaan myös erityisesti kylissä tapahtuvaan

terveysneuvontaan.

Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan

kohderyhmänä ovat naiset ja lapset. Andersén

näkee positiivista kehitystä erityisesti lasten terveydenhuollossa.

- Esimerkiksi lasten rokotusohjelma on tuottanut

hyviä tuloksia. Siinä työskentelemme yhteistyössä

Unicefin kanssa.

Kansalaisjärjestötoiminnan istuttaminen pohjoiskorealaisen

yhteiskunnan rakenteisiin ei ole

helppo tehtävä. Tulva-alueiden ihmisiä auttaessaan

Andersén sai kuitenkin muistutuksen siitä,

että Punainen Risti on toiminut maassa kauemmin

kuin aina muistaakaan.

- Vanha mummo tuli kiittämään saamastaan

avusta ja kertoi olleensa Korean sodan aikana

Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Hän tiesi Punaisen

Ristin ja sen kansainvälisen maineen. Kohtaaminen

muistutti, että järjestöllä on pitkä historia

maassa, eikä työtä ole aloitettu tyhjästä,

Andersén sanoo.

Teksti: REETTA KEMPPI

Suomen Punainen Risti on tukenut lahjoitusvaroin Pohjois-Korean terveys- ja katastrofivalmiusohjelmia

vuodesta 2003 lähtien.

Suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella Pohjois-Koreaan on toimitettu

muun muassa lääkkeitä, sairaalatarvikkeita, hyttysverkkoja, ensiapupaketteja sekä

telttoja, huopia ja pressuja ihmisten majoittamiseen tulvan sattuessa. Lisäksi Suomen

Punaisen Ristin lähettämät terveysasiantuntijat ovat työskennelleet Pohjois-Koreassa

jo useamman vuoden ajan.

- 7 -


AJANKOHTAISTA

Tänään

on hyvä päivä

Ryhtyä

vapaaehtoiseksi

Oletko hyvä kuuntelija? Haluaisitko

oppia ensiapua? Oletko

joskus tehnyt läksyjä? Osaatko

hymyillä myös englanniksi?

Pidätkö laskettelusta? Entä

ruoan laitosta, luonnossa liikkumisesta,

tai leikkimisestä?

Oletko nyt tai oletko joskus

ollut nuori?

Näillä ja monilla muilla ominaisuuksilla

sinulla on erinomaiset

edellytykset ryhtyä Punaisen

Ristin vapaaehtoiseksi! Auttamisen

tapoja on lukemattomia

ja jokaiselle löytyy oma tapa

auttaa. Voit aloittaa omasi etsimisen

osoitteessa

punainenristi.fi/hyvapaiva

Liittyä

jäseneksi

Punainen Risti on kansalaisjärjestö,

jonka aivot ja sydän ovat

järjestön jäsenet. Liittymällä

jäseneksi tuet Punaisen Ristin

kotimaan toimintaa ja annat

samalla kannatuksesi Punaisen

Ristin arvoille. Tänään on hyvä

päivä seisoa inhimillisyyden

puolella! Jäseneksi pääset liittymään

osoitteessa

lahjoita.fi/jaseneksi

Ryhtyä

kuukausilahjoittajaksi

Kun maailmalla tai kotimaassa

tapahtuu katastrofi, tarvitaan

apua nopeasti. Salamannopeasti

lähetettävä apu on mahdollista,

koska Punaisella Ristillä on kuukausilahjoittajia.

He ovat lupautuneet

auttamaan joka kuukausi.

Kuukausilahjoittajana voit valita,

haluatko tukea Punaisen

Ristin kansainvälistä apua, kotimaan

toimintaa vai jaatko tukesi

molempien kesken. Voit

liittyä kuukausilahjoittajaksi tai

muuttaa lahjoituksesi kohdistusta

osoitteessa

katastrofirahasto.fi

Tänä vuonna Suomen Punainen Risti kannustaa tukijoitaan, ystäviään ja jäseniään tekemään jokaisesta

päivästä hyvän päivän auttaa. Auttamisen tapoja on monia, tänään on hyvä päivä löytää omansa.

Tänään on hyvä päivä auttaa!

SUOMEN PUNAISEN RISTIN KANSAINVÄLINEN APU 1.12.2010–4.3.2011

Kooste kansainvälisestä avusta on luettavissa osoitteessa

www.punainenristi.fi/katastrofirahasto_tiedottaa

More magazines by this user
Similar magazines