Vuosikertomus 2011 Suomen Punainen Risti 11.5.2012

punainenristi.fi

Vuosikertomus 2011 Suomen Punainen Risti 11.5.2012

APUA SINUN AVULLASI

Vuosikertomus 2011

Suomen Punainen Risti

11.5.2012

1


Kannen kuva: Niklas Meltio

Kuvassa: Paula Nuorteva Nälkäpäivänä 2011 11.5.2012

2


Sisältö

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2011

Johdanto................................................................................................................... 5

Kotimaan toiminta .................................................................................................... 6

Kansainvälinen toiminta ............................................................................................ 6

Varainhankinta ja viestintä ........................................................................................ 7

Veripalvelu ................................................................................................................ 7

Kontti ....................................................................................................................... 7

Nuorten turvatalot .................................................................................................... 8

Kehitystoiminta ........................................................................................................ 8

Riskienhallinta .......................................................................................................... 9

Talous ...................................................................................................................... 9

Henkilöstö............................................................................................................... 11

Tulevaisuuden näköaloja ......................................................................................... 12

Punainen Risti ja ympäristö...................................................................................... 13

Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa .............................................. 14

Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia ........................................................ 18

Ensiapupäivystäjät auttoivat sadoissa tapahtumissa ......................................................... 19

Apua myrskyjen ja kuivuuden uhreille ............................................................................... 21

Avustuskohteet ................................................................................................................ 21

Aasia ...................................................................................................................... 21

Afrikka .................................................................................................................... 22

Amerikat ................................................................................................................. 23

Vapaaehtoisuuden vuonna korostettiin auttamista ............................................................ 24

Punainen Risti huolissaan nuorten yksinäisyydestä ........................................................... 25

Humanitaarinen oikeus kiinnosti nuoria ............................................................................ 26

Vapaaehtoisuuden vuosi näkyi järjestön viestinnässä kautta maan .................................... 27

Lahjoittajilta apua kotimaahan ja maailmalle ..................................................................... 28

Tuloslaskelma ................................................................................................................... 30

Tase ................................................................................................................................ 31

Tilinpäätöksen liitetiedot .................................................................................................. 32

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ...................................................... 42

Tilintarkastuskertomus...................................................................................................... 43

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista .............................................................................. 44

Suomen Punainen Risti..................................................................................................... 45

3


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 2011

Johdanto

Suomen Punaisen Ristin vuosi 2011 suuntautui vahvasti tulevaisuuteen. Järjestö pohti paljon sitä,

mihin olemme menossa, mitä teemme ja miten toimimme. Tämä johtui kesäkuussa järjestetyn

Lahden yleiskokouksen käsittelyyn menneen toimintalinjauksen valmistelusta, mutta myös yleisestä

yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Taloudelliseen kasvuun perustuva, pohjoismainen hyvinvointi ja sen jatkuminen ei enää ole samanlainen

itsestäänselvyys kuin aiemmin.

Suomen Punaisen Ristin luottamushenkilöt, vapaaehtoiset, tukijat ja kansalaiskyselyyn vastanneet

yli 5 000 ihmistä pohtivat Lahden yleiskokoukseen valmistautuessaan sitä, mihin suuntaan

järjestöä tulee jatkossa kehittää, jotta Punainen Risti myös tulevaisuudessa olisi ihmisille rohkea

ja luotettava auttaja – niin kotona kuin maailmallakin.

Kansalaiskyselyssä tuli esille se, että suomalaiset haluaisivat elää yhteisöllisessä maailmassa. Auttamistyö

ja vapaaehtoistoiminta kiinnostavat, mutta järjestöjen on pystyttävä uudistumaan niin,

että ihmisten on helppo tulla mukaan toimintaan ja tekemiseen. Uusi yhteisöllisyys tuottaa ympäristölleen

hyvää, mutta antaa myös tekijöilleen hyvinvointia, jaksamista ja elämän sisältöä.

Punainen Risti auttaa hädässä ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Tulevaisuudessa järjestöltä odotetaan

sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, osallisuuden vahvistamista sekä ihmisten selviytymistaitojen

vahvistamista.

Vapaaehtoistoiminta ja erilaiset vapaa-ajan harrastukset tulevat olemaan tärkeä hyvinvoinnin lähde

esimerkiksi työelämästä eläkkeelle siirtyville, aktiivisille eläkeläisille. Omaa hyvinvointia vaaliessa

aktiiviset ihmiset tuottavat myös sellaisia palveluita, joiden ylläpitämiseen yhteiskunnalla ei

enää tulevaisuudessa ole varaa.

Näihin haasteisiin Lahdessa hyväksytyssä toimintalinjauksessa etsittiin ratkaisuja. Yleiskokouksessa

hyväksytyn toimintalinjauksen mukaan Punainen Risti on tulevinakin vuosikymmeninä vahva

vapaaehtoisjärjestö, joka auttaa onnettomuuksien ja katastrofien uhreja, edistää terveyttä, turvallisuutta

ja hyvinvointia sekä puolustaa inhimillisyyttä ja humanitaarisia arvoja.

Yleiskokouksessa hyväksytty toiminta-ajatus on kiteytetty sanoihin Autamme yhdessä avun tarpeessa

olevia ihmisiä.

5


Kotimaan toiminta

Toukokuussa vuonna 2012 135 vuotta täyttävä Suomen

Punainen Risti on onnistunut vuosikymmenien

ajan säilyttämään merkittävän aseman ihmisten auttajana

kotimaassa. Tämä on edellyttänyt järjestöltä suurta

joustavuutta, muuntautumiskykyä ja tulevaisuuteen

suuntautuvaa strategista ajattelua.

Punaisen Ristin rooli ihmisiä auttavana ja viranomaisia

tukevana nopeana toimijana on luonnononnettomuuksien

ja katastrofien keskellä edelleen tärkeä. Siirtyminen

lääkinnällisestä ensiavusta enemmän ensihuollon

ja henkisen tuen antajaksi on vastannut ihmisten

muuttuviin tarpeisiin. Ensiapuryhmät tarjoavat edelleen

eri-ikäisille toimijoille toimintakanavan Punaisen

Ristin toimintaan tarjoten samalla mahdollisuuden oppia

uusia taitoja.

Viime vuoden aikana Suomessa koettiin useita rajuja

ja tuhoisia myrskyjä, joiden yhteydessä viranomaisten

voimavarat eivät riittäneet ihmisten auttamiseen. Etenkin

loppuvuoden Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat

mittavia tuhoja ja sähkökatkoja. Kymmenettuhannet

ihmiset olivat päiviä ja jopa yli viikon ilman sähköä. Punaisen

Ristin paikalliset hälytysryhmät ja vapaaehtoiset

auttoivat ihmisiä kymmenillä paikkakunnilla selviämään

pahimman yli.

Punaisen Ristin valmiustoiminnan kehittäminen jatkui

viime vuonna tehokkaasti ja tavoite siitä, että kuluvan

yleiskokouskauden aikana kaikilla osastoilla on oma

valmiussuunnitelma, on toteutumassa.

Kiinnostus ystävätoimintaan jatkui edellisten vuosien

tapaan. Monin paikoin osastojen ja piirien järjestämät

ystävätoiminnan kurssit olivat täynnä. Mukaan saatiin

entistä enemmän myös nuoria toimijoita, joista osa

keskittyi nuorten ystävätoimintaan.

Ystävätoiminnan nimikkeen alla tapahtuva vapaaehtoistoiminta

on tulevina vuosikymmeninä entistä keskeisemmässä

asemassa, kun puhutaan ihmisten kokemasta

hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Hyvinvointi

ei ole vain terveyttä ja rahaa vaan läheisiä ihmissuhteita,

yhteisöllisyyttä, ystäviä, henkilökohtaista vapautta

ja arvoja.

Suomen Punaisen Ristin hallitus nosti vuoden 2010

toimintakertomuksessa esille huolen suvaitsemattomuuden

lisääntymisestä Suomessa. Tämä näkyi kielteisenä

suhtautumisena maahanmuuttajataustaisiin

ihmisiin, kärkevänä keskusteluna etenkin sosiaalisessa

mediassa ja verkkokeskustelussa. Moni muukin taho

jakoi huolen asenneilmapiirin kiristymisestä.

Vuoden 2011 aikana Suomessa käytiin vilkasta keskustelua

arvoista ja asenteista. Osin varmasti tämän

keskustelun ansiosta ihmiset halusivat omalla toiminnallaan

osoittaa vastustavansa suvaitsemattomuutta

ja Punainen Risti sai uusia toimijoita monikulttuuriseen

vapaaehtoistoimintaan.

Etenkin nuoret olivat aktiivisia rasisminvastaisessa

kampanjassa, mutta myös muu Punaisen Ristin

toiminta kouluissa ja oppilaitoksissa kiinnosti nuoria.

Nälkäpäiväkeräys on vakiintunut nuorten uudeksi

osallistumiskanavaksi ja keräyksestä on tullut eräissä

ammattikorkeakouluissa osa opiskelukokonaisuutta.

Punainen Risti on esittänyt syvän huolensa myös nuorten

syrjäytymisestä. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen

on näkynyt etenkin Nuorten turvatalojen toiminnassa,

kun apua hakevien määrä on kasvanut.

Kansainvälinen toiminta

Vuosi 2011 oli kansainvälisen avustustoiminnan sektorilla

useiden mittavien luonnononnettomuuksien vuosi:

Japanin maanjäristys ja tsunami, Pohjois-Korean

monsuunisateet, Turkin maanjäristys sekä Pakistanin,

Kambodzhan, Thaimaan ja Filippiinien tulvat. Lisäksi

Itä-Afrikan kuivuus paheni kesällä merkittäväksi humanitaariseksi

kriisiksi.

Viime vuonna myös poliittiset levottomuudet suistivat

ihmisten elämän raiteiltaan etenkin Pohjois-Afrikassa

ja Lähi-idässä. Niin kutsuttu ”arabikevät” synnytti levottomuuksia

Egyptissä, Tunisiassa, Libyassa ja Syyriassa.

Suomen Punainen Risti auttoi kodeistaan paenneita

etenkin Tunisiassa ja Libyassa.

Taloudellisesti mittavin tuki annettiin Japanin Punaiselle

Ristille maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseen.

SPR sai kaikkiaan yli miljoona euroa lahjoituksia

niin yrityksiltä kuin yksityisiltä.

Toiminnallisesti merkittävä alue oli itäinen Afrikka, jonne

kanavoitiin apua Afrikan sarven nälänhädän ja kuivuuden

uhrien auttamiseen. Itä-Afrikan keräys tuotti

yli 800 000 euroa.

Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa

jatkettiin myös laajoja terveysohjelmia.

Suomen Punainen Risti sai viime vuonna myös päätökseen

Aasian tsunamin avustusohjelman.

Yli 30 miljoonan euron avustusohjelman pääkohteet

olivat Sri Lanka ja Thaimaa. Sri Lankaan rakennettiin

useita sairaaloita ja satoja asuntoja hyökyaallon uhreille.

Thaimaan merkittävin kohde oli Phuketin maakuntaan

rakennettu kokonaan uudenlainen veripalvelukeskus,

joka palvelee koko laajaa maakuntaa ja toimii

mallihankkeena Thaimaan Punaisen Ristin alueellisen

veripalvelun uudistamisessa.

Katastrofiavun lisäksi Suomen Punainen Risti jatkoi

laajoja kehitysyhteistyöhakkeita Afrikassa, Aasiassa ja

Etelä-Amerikassa. Niiden suuruus on kolmannes annettavasta

kansainvälisestä avusta. Kehitysyhteistyössä

keskityttiin erityisesti parantamaan yhteisöjen kykyjä

vastata katastrofeihin ja lieventää niiden vaikutuksia

sekä ehkäisemään yleisimpiä terveysongelmia.

6


Varainhankinta ja viestintä

Suomen Punaisen Ristin hallitus on määritellyt varainhankinnan

ja viestinnän yhdeksi keskeiseksi kehityskohteeksi.

Tavoitteena on pitkäjänteisesti turvata ja

kasvattaa omaa varainhankintaa, jotta järjestö voi tehokkaasti

vastata tulevien vuosien toiminnallisiin haasteisiin.

Tekniikaltaan uusi internet -verkkosivusto otettiin käyttöön

ja samalla otettiin ensi askeleet uudessa sosiaalisen

median ympäristössä. Järjestö joutuu kuitenkin

vielä pitkään palvelemaan jäseniään ja tukijoitaan

myös perinteisen viestinnän keinoin, sillä vasta puolet

osastoista on aktiivisesti mukana uudessa sähköisessä

ympäristössä.

Järjestön vapaaehtoisten käyttöön tarkoitettu extranet

– RedNet – saatiin koulutuskäyttöön, mutta sen käyttöönotto

jatkuu vielä vuoden 2012 ajan.

Varainhankinta sai käyttöönsä uuden verkkokaupan ja

sähköisten lahjoitusten ja jäsenpalvelujen toimintoja

kehitettiin samalla, kun asiakkuudenhallinnan tietojärjestelmän

uudistamishanketta valmisteltiin.

Katastrofirahaston keräystuotto oli 12,1 miljoonaa euroa,

tästä Operaatio Nälkäpäivän osuus oli 2,4 miljoonaa

euroa. Kotimaan lahjoitukset ja avustustoiminnan

toiminnan tukemiseen tehdyt testamenttilahjoitukset

tuottivat 1,7 miljoonaa euroa.

Veripalvelu

Verenluovuttajilta apua yli 50 000 potilaalle

Verenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähimmäistä

konkreettisella tavalla. Vuonna 2011 Suomessa

luovutti verta 154 000 henkilöä ja luovutuskertoja oli

269 000. Verenluovutukseen tulleista ensikertalaisia

oli 13 prosenttia, mikä on hyvä taso luovuttajakunnan

jatkuvuuden kannalta.

Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tarpeen

eikä vuoden aikana ollut vakavia veripulatilanteita.

Veripalvelu jakeli sairaaloille potilaiden hoitoon yli

240 000 punasoluvalmistetta ja lähes 42 000 verihiutalevalmistetta.

Verivalmisteilla autetaan vuosittain yli

50 000 potilasta.

Kantasolusiirteiden välitystoiminta vilkastui selvästi

kertomusvuonna. Veripalvelu välitti Luuytimenluovuttajarekisterin

kautta yhteensä 134 siirrettä. Toimintaa

vauhditti Veripalvelun käyttöönottama kansainvälinen

tietojärjestelmä ja sen ansiosta avautunut reaaliaikainen

yhteys 14 maan rekistereihin. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterissä

on yli 20 000 jäsentä. Veripalvelu

aloitti projektin uusien rekisterijäsenten, erityisesti

nuorten miesten tavoittamiseksi ja rekisteriin liittymisen

helpottamiseksi.

Veripalvelu laatii toiminnastaan vuosittain erillisen Veripalvelun

vuosi –julkaisun.

Euroa

Kontti-ketju on osallistunut myös kansainväliseen vaateapuun

toimittamalla tekstiilejä Kalkun logistiikkakeskukseen,

mutta apua ovat saaneet myös suomalaiset.

Esimerkiksi Porin Kontin ja Satakunnan piirin yhteistyön

tuloksena omaisuuttaan menettäneet perheet

saivat korvaavia tavaroita Kontin valikoimista.

Kontti-ketju on merkittävä työn ja koulutuksen yhteen

sovittaja. Esimerkiksi Oulun Kontissa starttasi Euroopan

Sosiaalirahaston rahoittama työllistämisprojekti.

ESR-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulun seudun

työttömien nuorten henkilöiden ammatillista osaamista

tarjoamalla heille mahdollisuuden myynnin ammattitutkinnon

tai osatutkinnon suorittamiseen työn

ohessa.

Kontti-kierrätystavarataloketju laatii toiminnastaan

vuosittain erillisen sosiaalisen tilinpäätös -julkaisun.

7000000

6000000

5000000

4000000

3000000

2000000

Konttien liikevaihto

4 558 908

4 907 348

5 774 207

Kontti

Kontti-ketju laajeni Turkuun

Kontti-kierrätystavarataloketju avasi uusimman, yhdeksännen

myymälänsä Turkuun elokuussa. Kontti-ketjun

tavoitteena on varainhankinta Punaisen Ristin kotimaiseen

ja kansainväliseen auttamistyöhön. Kontti-tavarataloissa

myydään Punaiselle Ristille lahjoitettua tavaraa

ja ketjun tuotosta puolet tilitettiin Punaisen Ristin

paikallisille piireille ja 25 % meni katastrofirahastoon.

Loput 25 % on varattu Kontti-ketjun kehittämiseen.

1000000

0

2009 2010 2011

7


Nuorten turvatalot

Punainen Risti ylläpiti Suomessa viittä Nuorten turvataloa.

Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa,

Tampereella ja Turussa. Perhehuonetoiminta

oli turvatalolla tehtävää avotyötä. Perhehuonetoiminnan

keskustelupalvelut on tarkoitettu nuorelle, vanhemmille

ja muille perheenjäsenille.

Nuorten itsenäistymisen tarjottiin tukea Helsingissä,

Tampereella ja Vantaalla. Turussa järjestettiin näpistyspuhutteluita,

joissa tavattiin turkulaiset myymälävarkaudesta

kiinni jääneet alle 15-vuotiaat nuoret yhdessä

hänen perheensä kanssa. Turussa järjestettiin myös

läheisneuvonpitoa (LNP). Läheisneuvonpito on yhteisöllinen

menetelmä, jolla etsitään ratkaisuja lastensuojelun

asiakkaan ongelmiin.

Ystävätoimintaa toteutettiin turvataloilla pääsääntöisesti

ryhmätoimintana. Toiminnan tarkoituksena oli

tarjota nuorille sosiaalisia kontakteja, lisätä nuorten

hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Turvataloilta nuori voi myös saada henkilökohtaisen

ystävän, tukihenkilön tai kummin.

Turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät kaksi kertaa viikossa

Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseuran

Internetissä ylläpitämässä Kriisikeskus Tukinetissä

(tukinet.net).

Kriisiavun, perhehuonetoiminnan ja itsenäistymisen

tuen palveluvuorokausien kokonaismäärä oli 29 605.

Palveluvuorokaudet laskivat ennätysvuodesta 2010

(32 272) ja olivat samalla tasolla kuin vuonna 2009.

Nuorten määrä laski hieman. Nuoria oli asiakkaina yhteensä

775, mutta nuorten asiakkuuksia oli 903. Tämä

tarkoitti, että 128 nuorta siirtyi esimerkiksi kriisiyöpymisten

jälkeen avoasiakkaaksi tai asiakkaaksi itsenäistymisen

tukeen.

Nuorista hieman alle puolet kertoi syyksi perheeseen

liittyvät ongelmat ja ristiriidat kotona. Mielenterveyspulmien

vuoksi turvatalolle hakeutui edellisen vuoden

tapaan yhdeksän prosenttia nuorista ja asunnottomuuden

vuoksi 14 % nuorista.

Turvataloilla työskenteli yhteensä 236 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten määrä kasvoi ja heille tarjottavat tehtävät

monipuolistuivat.

Uusia kumppanuuksia luotiin aktiivisesti. Yhteisvastuu

-hankkeen myötä nuorten ystävätoiminnan kehittämisessä

tehtiin tiivistä valtakunnallista ja paikallista yhteistyötä

hankkeessa mukana olevien järjestöjen kesken

Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

Kehitystoiminta

Järjestön toimintaa kehitettiin laaja-alaisesti. Internet

-sivustot uudistettiin ja samalla järjestön vapaaehtoisten

käyttöön luotiin täysin uusi vapaaehtoistoiminnan

extranet -ratkaisu, RedNet. Sen avulla vapaaehtoistoimintaa

ja sen tarvitsemaa tukea parannetaan ja luodaan

jatkossa myös uusia työkaluja vapaaehtoistoiminnan

käyttöön.

Kuluvan vuoden aikana selvitettiin tarpeita ja vaihtoehtoja

uudelle talousjärjestelmälle sekä aloitettiin palkkahallinnon

palveluiden yhdenmukaistaminen ja keskittämiseen

tähtäävä työ. Myös matkahallintoon liittyviä

prosesseja kehitettiin uudistamalla tietojärjestelmän

käyttöä.

Järjestön hallitus asetti työryhmän kehittämään järjestön

johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän tavoitetilan

vaatimukset kuvattiin. Operatiivisen johdon ja eri

tasolla toimivien johtajien rooli- ja tehtäväkuvaukset

uudistettiin tukemaan esimiestoiminnan kehittämistä.

Koko johtamisjärjestelmää kehitetään vaiheittain seuraavaan

yleiskokoukseen asti.

Järjestötukimallin kehittämistä pohdittiin entistä kokonaisvaltaisemmin.

Toimintalinjauksen tavoitteiden

saavuttaminen ohjaa jatkossa entistä kiinteämmin

järjestötuen kohdentamista eri yksiköille. Toiminnan

suunnittelussa tavoitteena on toiminnan ja talouden

suunnittelu kokonaisuutena. Tavoitteet ja toiminnan

keskeiset mittarit määritetään niin, että ne jäntevöittävät

suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

Kesällä 2011 aloitettiin projekti, jossa kehitetään palkkahallinnon

prosesseja ja toimintatapoja mahdollisimman

pitkälle automatisoiduiksi, standardoiduiksi ja

tehokkaiksi. Tehokkaat toimintatavat luovat tilaa kasvattaa

palkkahallinnon volyymia. Projektin toinen päämäärä

onkin keskittää järjestön koko palkkahallinto yhteen

palkkatiimiin. Kehittämisessä päästiin hyvin alkuun ja se

on edennyt vauhdilla. Piirit ovat olleet hyvin kiinnostuneita

keskitetyistä palkkapalveluista.

Keväällä 2011 siirryttiin uuteen, M2-matkalaskujärjestelmään,

joka mahdollistaa matkalaskujen tekemisen netissä.

Kuukausilahjoittajien hankintaan panostettiin aiempaa

enemmän. Kuukausilahjoittajien merkitys on erittäin

keskeinen järjestön varainhankintamuotona ja sitä kehitetään

myös jatkossa.

8


Riskienhallinta

Kansainvälisen talouden epävarmuus tuntuu myös

Punaisen Ristin toiminnan suunnittelussa. Taloudellisen

kehityksen painopisteen siirtyminen kehittyneistä

maista kehittyville markkinoille tuo mukanaan merkittäviä

muutoksia, joita kaikkia ei vielä toistaiseksi kyetä

edes kunnolla arvioimaan.

Yleiskokouksessa hyväksytty toimintalinjaus sisälsi keskustoimiston

kannalta talouden tasapainottamisohjelman.

Vuosina 2012-2014 keskustoimiston talouden

rakenteellinen epätasapaino korjataan parantamalla

operatiivista tulosta 1,5 miljoonalla eurolla. Epätasapaino

on muodostunut usean vuoden aikana, jolloin

kertaluonteisilla pääomatuotoilla on rahoitettu keskustoimiston

jatkuvan toiminnan kuluja. Epävarmassa ympäristössä

järjestössä on päädytty niihin keinoihin, joihin

järjestö voi itse vaikuttaa. Koska emme voi odottaa

merkittäviä tulojen lisäyksiä lähivuosina, taloutta tasapainotetaan

vähentämällä kustannuksia.

Päättyneen vuoden aikana aloitettiin talouden tasapainottamiskeinojen

pohdinta, joka johti vuoden 2012

tammi-helmikuussa keskustoimistossa käytyihin yhteistoimintalain

mukaisiin neuvotteluihin. Niiden tavoitteena

oli saada 1,1 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Säästöt vaikuttavat täysimääräisesti vasta vuoden

2014 alusta alkaen. Keskustoimiston talouden tasapainon

saavuttamiseksi neuvotteluissa perustettiin seurantaryhmä,

joka koostuu keskustoimiston yhteistoimintatoimikunnasta.

Talouden tasapainottamisohjelma

edellyttää vielä lisäsäästöjä vuosina 2013 ja 2014, mikäli

uuden tulorahoituksen hankkimisessa ei onnistuta.

Järjestömme maine ja luotettavuus on joutunut koetukselle

julkisuudessakin todettujen Veripalvelun konsulttihankintoihin

liittyneiden epäselvyyksien ja Länsi-Suomen

piirissä tapahtuneen kavalluksen vuoksi.

Järjestön hallitus ja hallituksen nimeämä tarkastusvaliokunta

ovat olleet kiinteästi mukana Veripalvelun

tapauksen selvittämisessä. Asia on tällä hetkellä

(maaliskuu 2012) syyttäjän syyteharkinnassa. Seinäjoen

tapaus annettiin poliisin tutkittavaksi ja myös siinä

syyttäjän odotetaan tekevän päätöksensä kevään

2012 aikana.

Hallitus päätti vuoden 2012 helmikuun alussa käynnistää

sisäisen valvonnan kontrollien tarkastuksen. Tarkastusvaliokunta

raportoi tarkastustuloksista jatkotoimenpide-esityksineen

hallitukselle keväällä 2012.

Johtamisjärjestelmän kehittämisessä kiinnitetään huomiota

myös eri yksiköiden päätöksentekoelinten ja toimivan

johdon välisiin rooleihin ja vastuisiin. Näin voidaan

täsmentää ja tarvittaessa ohjeistaa talouteen,

hallintoon ja sisäiseen valvontaan liittyviä kysymyksiä.

Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan linjauksessa

on määritelty järjestön sijoitusomaisuuden omaisuuslajikohtainen

strateginen allokaatio, taktiset vaihteluvälit

ja riskienhallintaperiaatteet. Keskushallinnon

arvopaperiomaisuutta hoitaa neljä kilpailutuksen kautta

valittua varainhoitajaa täyden valtakirjan varainhoitosopimuksien

perusteella.

Sijoituskiinteistöomaisuutta, jonka osuus oli tilinpäätöshetkellä

46 % koko sijoitusomaisuudesta, hoidetaan

itse. Sijoitustoiminnan toteutusta valvoo hallituksen

nimittämä ja pääsihteerin johdolla toimiva

sijoitustoimikunta. Kansainvälisen avustustoiminnan

osalta valuuttakurssiriskien suojaamista ei tehdä, koska

avustuspäätökset tehdään kirjanpitovaluutassa. Järjestön

ottamiin pitkäaikaisiin rahoituslainoihin ei sisälly

poikkeavia rahoitusehtoja ja korkoriskien hallitsemiseksi

osa lainapääomasta on suojattu koronvaihtosopimuksilla

kiinteäkorkoisiksi.

Suomen Punaisen Ristin toiminnan kannalta järjestön

maine ja yleinen luottamus järjestömme toimintaan

on keskeinen toimintamme lähtökohta. Tämän lisäksi

jäsenmäärän kehitys, vapaaehtoistoiminnan muodot

ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä

ovat edelleen myös riskienhallinnan kannalta keskeisiä

kysymyksiä.

Talous

Keskushallinnon kirjanpidollinen ylijäämä oli 2,6 miljoonaa

euroa. Tilikauden ylijäämäisyyteen vaikutti

olennaisesti lisäeläkejärjestelyn vuoksi myydyn kiinteistön

luovutusvoitto 11,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen

sisältyy myös 2,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia

kuluja lisäeläkejärjestelystä. Ilman kertaluonteisia eriä

keskushallinnon operatiivinen tulos olisi ollut merkittävästi

alijäämäinen.

Vuosi 2011 oli sijoitustoiminnan kannalta synkkä. Sijoitustoiminnan

tuotot ilman kertaluonteista kiinteistön

luovutusvoittoa jäivät pääosin kiinteistöjen vuokratuottojen

varaan.

Ilman kertaluonteisia lisäeläkekuluja järjestön kulujen

kehitys on maltillinen. Ilman kertaluonteisia eriä varsinaisen

toiminnan kulujäämä olisi ollut edellistä vuotta

alhaisempi. Keskustoimistossa on ostettu suunniteltua

enemmän ulkopuolisia palveluita, mutta hankinnat

ovat olleet toiminnan kannalta joko välttämättömiä tai

perusteltuja. Lisäksi tilikaudella on myös vastaavia kertaluonteisia

ylijäämiä, joilla ne on voitu rahoittaa.

Lisäeläkevastuu vakuutettiin

Suomen Punaisen Ristin lisäeläkesääntö on määritellyt,

kuinka järjestö täydentää säännön piiriin kuuluvien

henkilöiden eläketurvan. Sen lähtökohtana on ollut antaa

henkilöstölle valtion eläke-etuuksia vastaava eläketurva.

Lisäeläkesäännön toimintapiiri suljettiin uusilta

henkilöiltä 1.1.1993.

Järjestö käynnisti jo vuonna 2009 selvityksen siitä,

mikä on järkevin lisäeläkesääntöön perustuvan eläkejärjestelyn

toteutustapa. Yksityiskohtia analysoi ja ratkoi

työryhmä, joka koostui etuudensaajien ja työnantajan

edustajista sekä alan asiantuntijoista.

Järjestön hallituksen esityksestä valtuusto päätti kokouksessaan

12.5.2011 vakuuttaa lisäeläkevastuun

kilpailutuksen kautta valitussa henkivakuutusyhtiössä

vuoden 2011 lopussa.

9


Vakuutusyhtiölle siirrettiin 1.1.2012 mennessä kertynyt

eläkevastuu 42,7 miljoonaa euroa (Veripalvelu 31,9

milj., keskustoimisto 5,6 milj. ja piirit 5,2 milj.). Keskustoimiston

ja piirien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti

piirien lopulliseksi kuluksi kirjautui vain puolet

eläkevastuusta. Keskustoimisto rahoitti sen piireille rahoitussopimuksessa

sovitulla korottomalla lainalla.

Lisäeläkevastuu on poikkeuksellisesti aikaisemmin kirjattu

myös piirien eläkevastuuvelan osalta pelkästään

keskushallinnon kirjanpitoon. Lisäeläkejärjestelyn yhteydessä

piirien maksettavaksi jäänyt lisäeläkevastuu

on käsitelty keskushallinnossa rahoitussaamisena, joka

piirien kirjanpidossa on erotettu omasta pääomasta rahoitusvelaksi

korjausmenettelynä aikaisempien tilikausien

kirjanpidon osalta.

Vuonna 2011 eläkevastuu kasvoi 2 miljoonalla eurolla

sisältäen vuoden 2011 aikana eläkkeisiin tulleen karttuman,

indeksisidonnaisuudesta aiheutuneet korotukset

ja vakuutusyhtiön antamat alennukset. Jatkossa

vakuutetut etuudet korottuvat sekä vakuutusyhtiön

antamien korotusten että vakuutettujen omien sijoituspäätösten

perusteella.

Kertavakuutusmaksun lisäksi vakuuttamispäätös sisälsi

myös lisäeläkkeiden erilliskorotukset vuosina 2013

ja 2014, yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, jotka kirjattiin

kuluksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä.

SPR:n harjoittaman tuotemyynnin verokäsittely on

osittain muuttunut tilikauden 2011 aikana. Verohallinnolta

saadun ohjeistuksen mukaisesti SPR on omaaloitteisesti

oikaissut osan tuotemyynnistään arvonlisäverolliseksi

tilikauden 2011 alusta lukien ja tuloverotuksessa

vastaava tuotemyynti on oma-aloitteisesti

ilmoitettu veronalaisena elinkeinotoimintana jo verovuodelta

2010. Tuotemyynnin muuttuneella verokäsittelyllä

ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta SPR:n

toimintaan.

Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema

on vakaa. Taseen merkittävimmät muutokset liittyvät

lisäeläkevastuun vakuuttamiseen. Lisäeläkejärjestelyn

rahoittamiseksi otettiin järjestölle rahoituslaitoslaina,

32 miljoonaa euroa, jota on tarkoitus jatkossa pienentää

kiinteistöomaisuutta myymällä. Muut keskeiset

muutokset taseessa johtuvat sijoitusomaisuuden arvonmuutoksista.

Vuonna 2012 talous on käynnistynyt positiivisesti erityisesti

sijoitustoiminnan kannalta. Kreikan velkajärjestelyyn

on saatu ainakin väliaikainen ratkaisu ja eri

omaisuusluokkien kurssikehitys on ollut kahden ensimmäisen

kuukauden osalta voimakkaasti positiivinen.

Taloudellisen kasvun ja sijoitustoiminnan kehityksen

kannalta vuoden 2012 odotetaan kuitenkin olevan

vielä heikko, ja kehityksessä on vielä paljon epävarmuustekijöitä.

Yleiskokouksen hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten

tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, erityisesti

keskustoimistossa käytyjen yhteistoimintalain

mukaisten neuvottelujen jälkeen, yhteistyön tiivistämistä,

toimintatapojen uudistamista ja jatkuvaa toiminnan

prioriteettien tarkastelua.

Piireiltä ja osastoilta omat tilinpäätökset

Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys,

jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetukseen.

Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot

omiksi oikeustoimihenkilöiksi. Siten ne tekevät toiminnastaan

erilliset tilinpäätökset. Sen sijaan Suomen Punaisen

Ristin laitokset — Veripalvelu, Kontti ja Nuorten

turvatalot — ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden

toiminta sisältyy keskushallinnon tilinpäätökseen.

Tuotot (1 000 euroa)

80000

70000

75315

67062

70122

60000

50000

40000

30000

20000

10000

0

21045 23274

22695

16624

9131

16665

11833

10177 8162 9830

8224

6817

6000

3647 3163

2999

3254

3098

2217 2904 2964

2620 2882

2244 2768 3025 3173

Veripalvelu UM:n Sijoitukset RAY:n Katastrofi- Muut Muut Tuote- Korvaukset Jäsenmaksut ja

avustukset avustukset rahasto tuotot avustukset markkinointi valtiolta ja muut lahjoitukset

kunnilta

2009 2010 2011

10

2009 2010 2011


Kulut (1 000 euroa)

80000

70000

60000

75784

68009

72583

50000

40000

40184 40853

37282

30000

20000

10000

0

23362

19807

17956

5382

3711 3830

2344

2428 2337

Veripalvelu Järjestö ulkomaa Järjestö kotimaa Kontti-ketju Turvatalot

2009 2010 2011

2009 2010 2011

Henkilöstö

Maaliskuussa 2011 tehtiin henkilöstötutkimus. Keskustoimistossa

vastausprosentti oli 75. Keskustoimiston

henkilöstön tyytyväisyys oli laskenut edelliseen

tutkimukseen verrattuna. Johto käsitteli tutkimuksen

tuloksia ja toimenpiteitä tyytyväisyyden parantamiseksi

useissa kokouksissaan. Tuloksia käsiteltiin myös

tiimeissä. Pääsihteeri käsitteli tuloksia ja sen pohjalta

suunniteltuja toimenpiteitä henkilökunnan kanssa.

Tuhatta euroa

Palkat ja

palkkiot

Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot

2011 2010 2009

34 621 627 35 001 534 33 053 741

Sivukulut 16 582 758 11 496 371 11 122 742

* Vuonna 2011 sosiaalikulut ovat nousseet lisäeläkemaksujen vuoksi.

Eniten kehittämistä kaivataan palkkaukseen, yhteistyöhön

kaikilla tasoilla, henkilöstön kuulemiseen, muutosvalmiuteen,

työn tavoitteiden ja suunnan kirkastamiseen

sekä perehdytykseen. Tyytyväisintä henkilökunta

on järjestöön kuulumiseen, motivoivaan ja mielekkääseen

työhön, mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työhönsä ja

tasa-arvon toteutumiseen.

Tulosten pohjalta uudistettiin muun muassa suunnittelujärjestelmää,

joka perustuu yhteistyöhön. Sen myötä

pyrittiin kirkastamaan yhteisesti ja tiimikohtaisesti työntekijöiden

tavoitteita. Tätä varten uusittiin myös kehityskeskustelun

järjestelmä. Ohjeistus kiusaamis- ja häirintätapauksia

varten uusittiin ja henkilöstöasioita koskevat

intranet-sivut uusittiin rakenteeltaan ja sisällöltään.

Henkilöä

Keskushallinnon työntekijät

2011 2010 2009

Keskustoimisto 156 172 174

Veripalvelu 590 603 610

Kontit 42 31 31

Nuorten turvatalo 42 44 48

Keskustoimisto yhteensä 830 850 863

Johdon ja esimiesten roolien selkiyttämiseksi uusittiin

toimialajohtajien ja tiiminvetäjien roolikuvaukset, jotka

käsiteltiin esimiesten ja johdon yhteisessä työpajassa.

Keskustoimiston sairauspoissaolojen prosentti on laskenut

viime vuosina merkittävästi. Se oli vuonna 2011

vain 2,5 prosenttia. Keskustoimiston henkilömäärä on

ollut lievästi laskussa vuodesta 2009 lähtien. Vakituisen

henkilökunnan vaihtuvuus on myös hyvin alhaista, alle 4

prosenttia. Toisaalta näin vältetään vaihtuvuuden aiheuttamat

ylimääräiset kustannukset, mutta toisaalta uusiutumistakaan

ei tapahdu vaihtuvuuden kautta.

11


Tulevaisuuden näköaloja

Lahdessa kesäkuussa 2011 hyväksytyn toimintalinjauksen

toteuttaminen on vasta alussa. Yleiskokouksessa

hyväksytyt strategiset painopisteet ja kehittämisalueet

antavat tukea toiminnan priorisointiin,

keskittymiseen yhteisiin tehtäviin ja kehittämisalueiden

rajaamiseen yhteisesti määritellyille alueille.

Vapaaehtoistoiminnan merkitys ja tarve kasvavat suomalaisessa

yhteiskunnassa. Ihmisten hyvinvointi ja

arjen turvallisuus nojaavat hyvinvointi- ja terveyspalvelujen

varaan, mutta vapaaehtoisella tuella ja välittämisellä

on aiempaa tärkeämpi rooli. Vapaaehtoistoiminta

ja talkooperinne edustavat sellaisia yhteisöllisiä

arvoja, joihin ihmiset haluavat samaistua.

Punainen Risti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden

kaikille humanitaarisesta toiminnasta kiinnostuneille

olla mukana vahvistamassa yhteisöllisyyttä. Järjestö

tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia erilaisille ihmisille,

joita arvot yhdistävät. Järjestön vapaaehtoiset ja

tukijat odottavat Punaiselta Ristiltä entistä rohkeampia

kannanottoja ja vaikuttamista huono-osaisten ja

avun tarpeessa olevien puolesta. Vapaaehtoiset toivovat,

että heidän tietonsa ja kokemuksensa arjen

tarpeista näkyisivät paremmin Punaisen Ristin kannanotoissa.

Odotukset järjestöjen tarjoamaan tukeen ja apuun

kasvavat kaikilla yhteiskunnan aloilla nopeammin kuin

tarpeeseen ehditään vastata. Lyhytaikaisen, helposti

mukaan ottavan ja ammatillisesti tuetun vapaaehtoistoiminnan

kysyntä kasvaa, mikä haastaa perinteisten

järjestöjen rakenteita ja toimintatapoja. Avoimet, ketterät

ja moniammatillista tukea antavat vapaaehtoisjärjestöt

onnistuvat myös tulevaisuudessa vastaamaan

niin toimijoiden kuin avun tarvitsijoiden tarpeisiin.

Teknologia synnyttää uusia vapaaehtoistyön muotoja

ja verkostoja, joiden luomat uudet mahdollisuudet ovat

järjestöissä vielä lähes käyttämättä. Punaisella Ristillä

on hyvät mahdollisuudet kehittyä johtavaksi vapaaehtoisjärjestöksi,

koska sillä on edelleen laaja osastoverkko,

ja kaikille ikäryhmille on hyvät toimintamahdollisuudet.

Talous- ja tukitoimintojen yhtenäistäminen

koko järjestössä lisää tehokkuutta ja samalla varmistaa

sen, että osaamista ja voimavaroja voidaan suunnata

entistä enemmän vapaaehtoisten ja osastojen tukemiseen.

Perinteinen järjestötoiminta on muutoksessa muun

yhteiskunnan tavoin. Se ei enää houkuttele entiseen

tapaan, vaan ihmiset haluavat osallistua hyvin organisoituun

vapaaehtoistoimintaan. Punaisen Ristin luotettavuuden

ja uskottavuuden kannalta on tärkeää kiinnittää

hyvän hallinnon periaatteet järjestön hallintoon

sen kaikilla tasoilla. Sekä tuleva sääntöuudistus että

johtamisjärjestelmän kehittäminen ottavat kantaa tähän

kysymykseen.

Punaisen Ristin kyky auttaa onnettomuuksissa ja katastrofeissa

kotimaassa ja maailmalla perustuu sen

vahvaan paikallisverkostoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomen Punainen Risti on tämän ansiosta

humanitaarisen avun johtavan järjestö. Kokemukset

osoittavat, että pystymme vastaamaan nopeasti paikallisiin

ja alueellisiin tarpeisiin sekä viranomaispyyntöihin.

Tavoitteena on lisätä ihmisten oma-aloitteista

auttamista sekä harjoitella yhteistyötä katastrofien ja

onnettomuuksien varalta.

Vuosittain järjestettävä Operaatio Nälkäpäivä on edelleen

merkittävin Punaisen Ristin valtakunnallinen keräys

sekä harjoitus, jolla vahvistetaan Punaisen Ristin

kykyä organisoida ihmisiä yhteistoimintaan. Nälkäpäivä

tarjoaa auttamisen ja osallistumisen kokemuksia ja

vahvistaa järjestön omia resursseja antaa apua. Järjestön

erityisyys viranomaisia avustavana järjestönä myös

tulevaisuudessa edellyttää Punaisen Ristin valmiuden

vahvistamista. Lisäksi pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimien

uudet hallinnolliset rajat haastavat myös Punaisen

Ristin rakenteita ja sisäistä yhteistyötä.

Kansainvälisen toiminnan iso kysymys on, miten rajallisilla

resursseilla vastataan kaikkiin tarpeisiin. Suomen

Punaisella Ristillä on tehokas ja nopeasti toimiva

kansainvälisen avun järjestelmä. Katastrofirahaston,

Kalkun logistiikkakeskuksen ja koulutettujen avustustyöntekijöiden

turvin pystymme auttamaan eri puolilla

maailmaa tapahtuvissa katastrofeissa. Reagointivalmiutta

parantavat hyvät kumppanuudet erityisesti ulkoministeriön

ja Euroopan Unionin humanitaarisen avun

yksikön kanssa.

Pitkäkestoisten ”näkymättömien” katastrofien uhrien

auttaminen vaatii aktiivista varainhankintaa ja viestintää.

Pitkäaikaisessa kehitysyhteistyössä Suomen

Punaisen Ristin painopisteenä on kumppanuuksien

luominen niiden kansallisten yhdistysten kanssa, jotka

ovat kiinnostuneita valmiuden, paikallisen osaamisen

ja terveyden vahvistamisesta. Kasvavat tarpeet

ja resurssien rajallisuus edellyttävät entistä vahvempaa

osallistumista kansainvälisen avun koordinaatioon

sekä kumppanuuksien vahvistamista Punaisen Ristin ja

Punaisen Puolikuun sisällä.

Vakaa talous ja varainhankinta ovat keskeistä Punaisen

Ristin toiminnan kannalta. Tukijat, jäsenet ja rahoittajat

odottavat tietoa siitä, miten omaisuudesta on

huolehdittu, ja miten toiminta on vaikuttanut ihmisten

elämään. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää varainhankinnan

vahvistamista sekä koko järjestön talouden kehittämistä.

Suomen Punaisen Ristin talouden kannalta

yksityisten henkilöiden luottamus Punaiseen Ristiin

sekä kumppanuudet RAY:n, ulkoministeriön, muiden

ministeriöiden, EU:n sekä yritysten kanssa ovat elintärkeitä.

Uusien rahoituslähteiden löytäminen erityisesti

kotimaan työhön edellyttää järjestön sisäistä yhteistyötä

ja ohjelmien selkiyttämistä.

12


Punainen Risti ja ympäristö

Suomen Punainen Risti ei omalla toiminnallaan rasita

ympäristöä enempää kuin tyypilliset toimistotyötä

tekevät organisaatiot, eikä vapaaehtoistoimintakaan

sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Tosin keskustoimiston,

12 piiriä ja yli 500 paikallisosastoa käsittävän

kansalaisjärjestön toiminnan koordinointi ja ohjaaminen

vaativat paljon yhteisiä kokouksia ja matkustamista,

joten autoilun aiheuttama kuormitus on syytä ottaa

huomioon.

Järjestöllä ei ole erityistä ympäristöohjelmaa, mutta

Veripalvelu ja Kontti-kierrätystavarataloketju noudattavat

omia ohjeistuksiaan. Veripalvelu soveltaa lääketeollisuuden

käytäntöjä mm. kertakäyttömateriaalien

käsittelyssä. Kontti-ketju on merkittävä tavaroiden –

vaatteet, huonekalut, astiat, muut kodintarvikkeet, urheiluvälineet

– kierrättäjä ja myös käytettyjen vaatteiden

uusiokäyttäjä.

Punainen Risti kehittää järjestön sisäiseen viestintään

extranet-palvelua, jonka katsotaan tulevina vuosina

vähentävän materiaalien postitus- ja painatustarvetta.

Video- ja internet-neuvottelujen lisääntyminen taas vähentää

kokousmatkustamisen tarvetta.

13


Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa

Henkilöä

Ystävätoiminta monipuolistui

Arviolta joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä,

ja se näkyi ystävätoiminnan kysynnässä. Punaisen Ristin

monimuotoinen ystävätoiminta tavoitti eri-ikäisiä ja eri

syntyperäisiä yksinäiseksi itsensä tuntevia ihmisiä. Etenkin

nuorten ystävätoiminta kehittyi eri paikkakunnilla.

Ystävätoiminta näkyi ennen kaikkea ystävänpäivänä,

jolloin 160 Iloa ystävyydestä -tapahtumaa nostivat yksinäisyyden

ja ystävätoiminnan näkyväksi. Paukkupakkasista

huolimatta iloisilla tapahtumilla tavoitettiin runsaasti

ihmisiä läpi maan. Näkyvä ystävänpäivän vietto

herätti ihmisten mielenkiinnon toimintaa kohtaan, ja

se näkyi ystäväkurssien määrän kasvuna.

7950

7900

7850

7800

7750

7700

7650

7600

7550

7500

7450

7400

Vapaaehtoiset ystävätoiminnassa

7578

7744

7881

2009 2010 2011

Huono-osaisuushankkeilla iloa ja tukea

Eri puolilla Suomea toteutettiin erilaisia huonoosaisuushankkeita.

Punaisen Ristin paikallisosastot

toteuttivat hankkeet, ja ne oli suunniteltu paikallisten

tarpeiden mukaan. Toiminta oli esimerkiksi

virkistystoimintaa maahanmuuttajille tai vanhuksille

tai tukea nuorille. Huono-osaisuushankkeet rahoitettiin

katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla.

Henkilöä

Kiinnostus ensihuoltoa ja

henkistä tukea kohtaan kasvoi

Ensihuollon ja henkisen tuen tarve on kasvanut yhteiskunnassa.

Vapaaehtoisille on tarvetta ensihuollollisissa

ja henkisen tuen tehtävissä. Ensihuollon ja henkisen

tuen vapaaehtoisia tarvittiin vuoden aikana useissa tulipaloissa

ja etsintä- ja onnettomuustilanteissa.

Vapaaehtoisten kiinnostus ensihuollon tehtäviä ja

osaamista kohtaan näkyi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun

peruskursseilla. Kurssien lisäksi myös harjoituksia

oli aiempaa enemmän.

Nuorille annettiin henkistä tukea onnettomuus- ja

muissa erityistilanteissa nuorten kriisichatin (www.

-tukinet.net) välityksellä netissä. Kriisichat avattiin

vuonna 2011 kaksi kertaa: ensimmäisen kerran Japanin

maanjäristyksen ja tsunamin sekä toisen kerran

Norjan Utöyan ampumisten yhteydessä. Kummallakin

kerralla kriisichat oli auki kolmena iltana.

Tukinet tarjosi mahdollisuuden asioida luotettavasti ja

turvallisesti. Tukinetissä nuoria auttoivat Nuorten turvatalon

tukihenkilöt.

600

500

400

300

200

100

0

Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissa

äkillisissä kotimaan onnettomuustilanteissa

346

500

401

2009 2010 2011

Punainen Risti tavoitti tuhansia omaishoitajia

Omaishoitajien tukitoiminnalla tavoitettiin vuoden aikana

tuhansia omaishoitajia. Myös uusia vapaaehtoisia

tuli mukaan toimintaan tukemaan.

Omaishoitajille tarjottiin vapaaehtoisten vetämää ryhmätoimintaa

ja virkistystä sekä koulutusta. Omaishoitajien

tukitoiminta oli avointa kaikille omaisiaan tai läheisiään

hoitaville. Tehokkaamman viestinnän avulla

pyrittiin tavoittamaan myös kunnallisten tukijärjestelmien

ulkopuolelle jäävät omaishoitajat.

Vuoden aikana alkoi uutena Hyvinvointia arkeen

-kurssikokonaisuus omaishoitajille.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarjottiin toimintavuoden

aikana kurssikokonaisuutta omaishoidosta

ja järjestötoiminnasta. Oppilaitosyhteistyön kautta oli

mahdollista lisätä nuorten tietoa ja taitoja omaishoitajuudesta

ja vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä.

Henkilöä

180

160

140

120

100

80

60

40

20

0

77

Omaishoitajien tukitoiminnassa

mukana olevat vapaaehtoiset

106

107

163

126

2009 2010 2011

Säännöllisesti

Kertaluontoisesti

157

14


Vapepan hälytystilanteet

Kpl

230

225

220

215

210

205

200

195

190

185

180

175

170

165

160

155

150

145

140

135

130

125

120

115

110

105

100

95

90

85

80

75

70

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

166

71

219

214

80

77

72

53

10

7

2 1

1 2

2

1

16

37

2

2009 2010 2011

Etsintä Ensihuolto (henkinen ensiapu, tulipalot ym.) Liikenneonnettomuus

Maastopalo Muu auttamistilanne Valmiushälytys. Ei toimintaa

Ympäristöonnettomuus

Kymmenet kiinnostuivat Vapepan etsinnöistä

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu huomioitiin valtakunnan

mediassa laajasti. Loppukesästä Pirkanmaalla katosi

nuori tyttö, ja poliisi hälytti varhaisessa vaiheessa

Vapepan etsimään kadonnutta. Kadonnut löytyi lopulta

lammesta hukkuneena. Tapaus sai paljon julkisuutta

ja Vapepan etsinnöissä oli paljon rivikansalaisia, jotka

halusivat auttaa kadonneen perhettä. Kymmenet etsinnöissä

mukana olleet halusivat saada etsintäkoulutuksen

ja tulla mukaan Vapepan toimintaan.

Sähköyrityksen kanssa tehtävä yhteistyö oli ensimmäinen

laatuaan ja se sai paljon kiitosta.

Viranomaiset ottivat Vapepan huomioon aiempaa paremmin.

Vapepan toimintaa ja valmiutta esiteltiin aktiivisesti

viranomaisille, jotta viranomaiset muistaisivat

hälyttää Vapepan tarvittaessa auttamaan.

Tapaninpäivänä eteläisen Suomen ylitse pyyhkäisi raju

myrsky, joka sai aikaan muun muassa sähkökatkoksia

varsinkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-

Savossa. Vapepan hälytysryhmät saaristossa kartoittivat,

mikä tilanne ikäihmisillä on ilman sähköä. Etelä-

Savossa hälytysryhmät paikansivat pelastuslaitoksen

kanssa sähkönjakeluyhtiön linjavikoja.

300000

Kotimaan apu

250000

200000

24000

15500

80000

16000

Euroa

150000

100000

88148

136780

134000

50000

0

92814

10290

65204

25940

0 0

2009 2010 2011

Tsunami, katastrofirahasto

Muut isot onnettomuustilanteet*, katastrofirahasto

Äkillinen apu kotimaassa, katastrofirahasto

Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet, katastrofirahasto

Osastojen omista varoista antama apu

*) Muut isot onnettomuustilanteet vuonna 2011:

Sello 2 000 €, Jokela 3 940 € ja Myyrmanni 20 000 €.

Punainen Risti auttoi, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

syttyi tulipalo syyskuussa. Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta

vietiin evakuoiduille 220 sänkyä, 200 makuualustaa ja 400 huopaa.

Vesa-Matti Väärä

15


Vaateapua kotimaahan

Punainen Risti toimitti Kontti-ketjun kautta vaateapua

sitä tarvitseville Suomessa. Vaatteita ja muita tarvikkeita

annettiin muun muassa henkilöille, jotka olivat

menettäneet kotinsa tulipalossa tai homeongelman

vuoksi.

Suomen Punainen Risti mukana

suuressa valmiusharjoituksessa

Punainen Risti oli syyskuussa mukana Barents Rescue

2011 -harjoituksessa Luulajassa. Harjoituksessa testattiin

muun muassa hälytyksen kulkua viranomaisten

portaikossa ja yli rajojen sekä pelastusvalmiutta siellä,

missä katastrofi on iskenyt. Harjoitukseen osallistuu viranomaisia

ja eri pelastus- ja terveydenhoitopalvelujen

työntekijöitä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Suomen Punainen Risti osallistui harjoitukseen noin 50

ihmisen ja evakuointisairaalan voimin. Kallaxin lentokentälle

Luulajassa pystytettiin evakuointisairaala, jonka

kapasiteetti riittää 20 potilaalle kerralla.

Hoitotoimenpiteistä harjoituksessa tehtävän evakuointilennon

aikana vastasi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

(HUS) ja itse lennosta Suomen ilmavoimat.

Harjoituksen aihealueet koskettivat myös muun

muassa sosiaali- ja terveysministeriötä, ulko- ja puolustusministeriöitä

ja pelastuslaitoksia.

Kumiajokortti oli suosittu

Hiv/aids-työ tavoitti radiokampanjoilla satojatuhansia

nuoria ja Punaisen Ristin suunnittelemaa kondomiajokortin

nettiversiota kumiajokorttia suoritti yli 30 000

nuorta. Noin sata vapaaehtoista oli mukana seksuaaliterveyskampanjoissa.

Punainen Risti oli mukana kesäkumikampanjassa

ja vapaaehtoisia osallistui turvaseksipartiointiin

lentokentällä ja satamissa.

Lisäksi vapaaehtoiset päivystivät Pluspisteissä ja valtakunnallisessa

puhelinpäivystyksessä. Pluspisteistä

ja neuvontapuhelimesta sai tukea ja neuvoja hiv:iin ja

aidsiin liittyvissä kysymyksissä. Suomessa uusien hivtartuntojen

lukumäärä oli pienempi kuin aiemmin.

Ilosaarirockissa oli mahdollisuus suorittaa kondomiajokortti

vapaaehtoisten opastuksella.

Alejandro Lorenzo

Andreas von Weissenberg

Barents Rescue –valmiusharjoituksessa harjoiteltiin evakuointilennon

järjestämistä.

Päihdetyöntekijöiden tarve kasvoi

Elämänrytmin nopeus sekä etenkin nuorten työ- ja

opiskeluelämän paineet näkyivät päihdetyössä. Vapaaehtoisille

oli tarjolla paljon erilaisia tehtäviä, kun osa

nuorista turvautui päihteisiin parantaakseen oloaan.

Moni vapaaehtoisten kanssa keskustellut käyttäjä tarvitsi

kipeästi keskusteluapua.

Päihdetyön vapaaehtoisia oli toimintavuoden lopussa

534. Vapaaehtoiset päivystivät kesäfestareilla ja

vierailivat muun muassa kouluissa kertoen päihteiden

vaaroista ja keskusteluapua tarjoten. Päihdetyön peruskoulutuksia

pidettiin seitsemän ja valtakunnallisia

jatkokoulutuksia kolme. Lisäksi Punaisen Ristin ensiapuryhmille,

ystäville ja omaishoitajille annettiin päihdetyön

koulutusta.

Käynnit terveyspisteissä

Kpl

8000

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000

0

7464

6130

4800

2009 2010 2011

Terveyspisteitä lähes viisikymmentä

Etenkin ikääntyvä väestö käytti ahkerasti terveyspisteiden

maksuttomia neuvonta- ja terveyspalveluita.

Kunnissa terveyspisteet täydensivät terveyspalveluita

tarjoamalla matalan kynnyksen terveysneuvontaa

ja ryhmätoimintaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa oli

sujuvaa, ja monilla paikkakunnilla Punaisen Ristin terveyspiste

oli toivottu yhteistyökumppani. Vuonna 2011

terveyspisteitä oli 48.

16


Verenluovuttajilta apua yli 50 000 potilaalle

Verenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähimmäistä

konkreettisella tavalla. Vuonna 2011 Suomessa

luovutti verta 154 000 henkilöä ja luovutuskertoja oli

269 000. Verenluovutukseen tulleista ensikertalaisia

oli 13 prosenttia, mikä on hyvä taso luovuttajakunnan

jatkuvuuden kannalta.

Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tarpeen

eikä vuoden aikana ollut vakavia veripulatilanteita.

Verivalmisteilla autettiin yli 50 000 potilasta.

Verivalmisteiden tuotantomallin uudistuksia jatkettiin.

Yö- ja viikonloppuajan palveluja sairaaloille vahvistettiin

ja luovuttajien näytteiden virusseulontaprosessia

aikaistettiin. Uudistukset vastasivat asiakkaiden odotuksiin

ja paransivat näin osaltaan potilaiden hoidon

sujuvuutta.

Kantasolusiirteiden välitystoiminta vilkastui selvästi.

Veripalvelu välitti Luuytimenluovuttajarekisterin kautta

yhteensä 134 siirrettä. Toimintaa vauhditti Veripalvelun

käyttöönottama kansainvälinen tietojärjestelmä ja sen

ansiosta avautunut reaaliaikainen yhteys 14 maan rekistereihin.

Suomen Luuytimenluovuttajarekisterissä on

yli 20 000 jäsentä. Veripalvelu aloitti projektin uusien

rekisterijäsenten, erityisesti nuorten miesten tavoittamiseksi

ja rekisteriin liittymisen helpottamiseksi.

Veripalvelun uusi Solutuotantokeskus valmistui Kivihaan

tiloihin ja sitä päästiin testaamaan vuoden lopulla.

Veripalvelu osallistui myös biopankkihankkeeseen,

jossa kerätään ja käsitellään HYKS:in hematologian klinikan

kudosnäytteitä tulevaa tutkimuskäyttöä varten.

Kpl

274000

273000

272000

271000

270000

269000

268000

267000

266000

Kaikki verenluovutukset

272811

270913

268734

Työllistettyjen määrä kasvoi

Punainen Risti oli yksi merkittävimmistä työllistävistä

järjestöistä Suomessa. Järjestö tarjosi työllistämispaikkoja

Konteissa tai paikallisosastoissa. Vuonna 2011

niissä työskenteli 1 610 henkilöä ympäri Suomen.

Oulun Kontissa kokeiltiin uutta työllistämisprojektia,

jossa työllistetty pystyi suorittamaan myynnin ammattitutkinnon

työn ohessa. Projektia rahoitti Euroopan

sosiaalirahasto.

Työaskel-projekti tuki työllistäviä pisteitä erilaisilla koulutuksilla.

Palkatuille työntekijöille ja vapaaehtoisille

esimiehille järjestettiin mielenterveys-, projektinhallinta-,

ja työsuhdekoulutusta.

600000

500000

400000

2009 2010 2011

436282

Konttien asiakkaita

476943

504076

300000

200000

100000

0

2009 2010 2011

Veripalvelun kuva-arkisto

Yli 150 000 vapaaehtoista luovutti verta.

Kontit työllistivät 987 henkilöä vuonna 2011.

Sanna Räsänen

17


Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia

Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta jatkoi kasvuaan.

Lisää vapaaehtoisia tuli mukaan kehittämään monikulttuurista

lähiympäristöä. Vapaaehtoiset toimivat ystävinä

Suomeen muuttaneille, järjestivät asumisapua, kerhoja

ja kursseja ja pyörittivät kansainvälisiä klubeja.

Yhteistyö oppilaitoksissa lisääntyi eri puolilla Suomea.

Hyviä kokemuksia saatiin järjestämällä ystävätoiminnan

peruskursseja selkokielellä maahanmuuttajataustaisille

opiskelijoille ja ohjaamalla heidät sen jälkeen

osastojen toimintaan.

Lainsäädännössä ja hallinnossa tapahtuneiden muutosten

johdosta Punainen Risti tiedotti ja neuvoi aktiivisesti

paikallisia toimijoita uusista ohjeista. Merkittävä

muutos oli, että vuoden 2011 alusta alkaen valtio kustansi

ainoastaan kiintiöpakolaisten perheenjäsenten

maahantulomatkat.

Henkilötiedustelujen määrä on kolminkertaistunut viimeisen

neljän vuoden aikana. Yhteensä käsiteltiin 385

henkilötiedustelua, joissa etsittiin 1016 perheenjäsentä,

ja välitettiin 42 Punaisen Ristin viestiä.

Kampanjointia rasismia vastaan

Vihapuheen ja rasististen ilmiöiden kasvu näkyi suomalaisessa

yhteiskunnassa ja eritaustaisten ihmisten

arjessa. Punainen Risti kampanjoi näkyvästi rasismia ja

syrjintää vastaan rasisminvastaisella kampanjalla maaliskuussa.

Tapahtumia järjestivät sekä osastot että piirit,

ja osa tapahtumista järjestettiin yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa. Tapahtumia oli noin sata. Piirit

jakoivat Ennakkoluuloton edelläkävijä -kunniakirjaa yhdenvertaisuutta

edistäneille tahoille.

Vaikuttamista perheenyhdistämisen puolesta

Vaikuttamistyössä keskeinen tavoite oli pakolaisten

perheenyhdistämisen turvaaminen. Punainen Risti laati

aiheesta kannanoton hallitusneuvotteluihin ja järjesti

alan keskeisille toimijoille keskustelutilaisuuden. Syksyllä

Punainen Risti teki yhdessä muiden pakolaistyötä

tekevien järjestöjen kanssa muistion ja järjesti toimittajille

tiedotustilaisuuden. Lisäksi pidettiin pakolaisjärjestöjen

yhteinen seminaari EU:n vastuunjaosta eurooppalaisessa

turvapaikkajärjestelmässä.

Asennetyötä tehtiin myös osana monikulttuurista vapaaehtoistoimintaa.

Euroopan Pakolaisrahaston rahoittaman

SPIRIT-hankkeen erityisenä tavoitteena on

kolmen vuoden ajan ollut vaikuttaa asenneilmapiiriin

ja lisätä kuntien halukkuutta vastaanottaa pakolaisia.

Vuoden lopussa päättyneen hankkeen aikana tuettiin

myös kotoutumista tukevan toiminnan kehittämistä

osastoissa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden

vastaanotto jatkui

Turvapaikanhakijoiden määrät laskivat edelleen. Järjestö

ylläpiti 11 aikuisille tarkoitettua vastaanottoyksikköä

sekä muutamaa alaikäisille ilman huoltajaa saapuneille

tarkoitettua alaikäisyksikköä. Viranomaisten

supistamispäätösten johdosta keskusten paikkalukuja

pienennettiin ja vuoden lopussa lakkautettiin Paimion

yksikkö.

Keskustoimisto koordinoi Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten

maahantulovaiheen vastaanottoa Helsinki-

Vantaan lentoasemalla tukenaan aktiivinen ryhmä vapaaehtoisia.

Punainen Risti vastaanotti 584 Suomeen

saapunutta kiintiöpakolaista.

Punainen Risti järjesti myös pakolaisten perheenjäsenten

matkoja Suomeen Maahanmuuttoviraston kanssa

solmitun sopimuksen perusteella. Valtion korvausten

piiriin kuuluvia perheenjäseniä saapui 130.

Henkilöä

Henkilöä

800

700

600

500

400

300

200

100

0

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000

0

Suomen Punaisen Ristin

vastaanottamat kiintiöpakolaiset

724

5910

540 584

2009 2010 2011

Turvapaikkahakemukset

4018

3086

2009 2010 2011

18


Ensiapupäivystäjät auttoivat sadoissa tapahtumissa

Vuonna 2011 perustettiin uusia ensiapuryhmiä eri

puolilla Suomea, mikä kertoi kasvaneesta mielenkiinnosta

ensiaputoimintaa kohtaan.

Uusia ensiapupäivystäjiä koulutettiin yhteensä 281.

Tämä tuli tarpeeseen, sillä erityisesti suurissa kaupungeissa

ensiapupäivystyksiä oli erittäin paljon. Kesällä

ensiapuryhmät päivystivät tapahtumissa ja festivaaleilla

ympäri Suomea. Turussa kulttuuripääkaupunkitapahtuma

toi 40 uutta päivystystä.

Vapepan kautta ensiapuryhmät olivat mukana 148 hälytystehtävässä.

18000

16000

14000

12000

10000

8000

6000

4000

2000

0

Ensiapupäivystykset ja avunsaajat

15524

13721

13384

1998

2836 2516

2009 2010 2011

Päivystykset

Avunsaajat

Ensiavun SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa samaan aikaan

yleiskokouksen kanssa. Mestaruudesta kilpailtiin

aikuisten, nuorten, varhaisnuorten ja ensivasteparien

sarjoissa.

4500

4000

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

Ensiapuryhmiä ja niissä vapaaehtoisia

3206

3968

182 206 204

2009 2010 2011

Ensiapuryhmiä

Vapaaehtoisia ryhmissä

3170

Rinnepäivystäjät auttoivat yli 2000:a

Vapaaehtoiset rinnepäivystäjät auttoivat yhteensä 2

274 laskijaa 19 hiihtokeskuksessa. Rinnetapaturmissa

autetuista suuri osa on 10-15 -vuotiaita. Yleisimmin

loukkaantuu polvi, ranne tai pää. Noin 300 autettavan

kohdalla soitettiin hätäkeskukseen ja suuri osa heistä

lähetettiin jatkohoitoon ambulanssilla.

Ensiapukoulutus kysyttyä yrityksissä

ja oppilaitoksissa

Punaisen Ristin ensiavun asiantuntemus oli kysyttyä,

mikä näkyi toimintavuonna erilaisessa yhteistyössä.

Punainen Risti teki tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen,

yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Yhteistyössä Suomen Sydänliiton ja Suomen Elvytysneuvoston

kanssa käynnistettiin hanke defribrillaattoreiden

rekisteröimiseksi Suomessa. Hankkeen tavoitteena

on lisätä kansalaisten, terveydenhuollon

ammattilaisten ja viranomaisten tietämystä peruselvytyksestä

ja laitekattavuudesta Suomessa. Yhteistyön

innoittamana Sydänliitto pyysi Punaiselta Ristiltä koulutusta.

Punainen Risti koulutti 60 sydänliittolaista.

Uutta yläkouluille tarkoitettua ensiapuohjelmaa kokeiltiin

muutamissa yläkouluissa. Tavoitteena on saada

ohjelma kaikkiin Suomen yläkouluihin vuoteen 2014

mennessä.

Yhteistyössä Nokian kanssa Punainen Risti teki kolmella

kielellä puhutut kuvalliset ensiapuohjeet älypuhelimiin

ladattavaan sovellukseen. Metropolia ammattikorkeakoulun

kanssa Punainen Risti toteutti

käsienpesukampanjan. Lopputuloksena oli koululaisille

suunnattu internet-sovellus käsien pesun tärkeydestä.

Niklas Meltio

Sami Metsäranta (oik.) ja Jenna Terävä

antoivat ensiapua Messilän hiihtokeskuksessa

loukkaantuneille. Yhteensä Punaisen

Ristin rinnepäivystäjät auttoivat 2000:a

laskijaa.

19


Kouluttajakoulutus, kurssien osallistujamäärät

Osallistujia

500

475

450

425

400

375

350

325

300

275

250

225

200

175

150

125

100

75

50

25

0

138

139

88

496

260

448

293

228

19

0 6 6 4 0

10

0 0 6

Ensiavun ja

terveystiedon

kouluttajakurssi

Ensiavun ja terveystiedonkouluttajien

täydennyskoulutus

PPE-D koulutus:

Peruselvytyskoulutus

Ensiapu- ja ensihoitosymposiumi

Turvapassikouluttajakoulutus

Hätäensiapukouluttajakoulutus

2009 2010 2011

Koulutuksessa totuteltiin uusiin elvytysohjeisiin

Vuoden 2010 lopussa uudistuneiden elvytysohjeiden

ottaminen käyttöön oli tärkeää ensiapukoulutuksessa.

Peruselvytys ja sen opettaminen tuli mukaan ensiavun

ja terveystiedon kouluttajien koulutukseen.

Kouluttajat saavat vuoden 2011 alusta lähtien niin perus-

kuin täydennyskoulutuksessa oikeuden kouluttaa

peruselvytystä (painelu-puhalluselvytys ja varhainen defibrillointi).

Kouluttajille suunnattua koulutusmateriaalia muutettiin

siten, että uudet ohjeet otettiin siinä huomioon. Uutena

kurssimateriaalina tuotettiin Vesilläliikkujan ensiapukurssi.

2009 2010 2011

Punainen Risti oli mukana päivittämässä usean oppilaitoksen

turvallisuusohjetta ensiapuun liittyen. Artikkeleiden

ja oppaiden tarkistustyö oli erittäin vilkasta,

mikä johtui elvytysohjeiden päivityksestä.

Keväällä järjestettiin Helsingissä 16. ensiapu- ja ensihoitosymposiumi.

Symposiumin ohjelmassa keskityttiin

elvytyksen laadun varmistamiseen ja taitojen opettamiseen

ensiapukoulutuksessa. Symposiumin yhteydessä

järjestettiin ensiavun ja terveystiedon kouluttajille

mahdollisuus täydentää kouluttajataitojaan.

Yrityksille suunnattuihin Turvapassi-koulutuksiin osallistuvia

oli aiempaa enemmän. Turvapassi-asiakkaiden

hallinta oli vuoden loppuun asti keskustoimistolla.

Antero Aaltonen

”Ensiapukouluttajat osaavat

kouluttaa, miten neuvovaa

defibrillaattoria käytetään.”

20


Apua myrskyjen ja kuivuuden uhreille

Vuotta 2011 leimasivat lukuisat luonnononnettomuudet:

Japanin maanjäristys ja tsunami, Pohjois-Korean

monsuunisateet, Turkin maanjäristys sekä Pakistanin,

Kambodzhan, Thaimaan ja Filippiinien tulvat. Lisäksi

Itä-Afrikan kuivuus paheni kesällä merkittäväksi humanitaariseksi

kriisiksi.

Vuonna 2011 nähtiin myös se, miten poliittiset levottomuudet

voivat äkkiä johtaa inhimilliseen hätään.

Pohjois-Afrikan ”arabikevät” synnytti levottomuuksia,

pakotti ihmisiä pakenemaan kodeistaan ja lisäsi avun

tarvetta. Punainen Risti auttoi Tunisiassa ja Libyassa.

Katastofiavun lisäksi jatkui Punaisen Ristin kehitysyhteistyö,

jota oli kansainvälisestä avusta noin kolmannes.

Työssä keskityttiin erityisesti parantamaan yhteisöjen

kykyjä vastata katastrofeihin ja lieventää niiden vaikutuksia

sekä ehkäisemään yleisimpiä terveysongelmia.

AVUSTUSKOHTEET

Aasia

Suomalaiset lahjoittivat Japaniin

yli miljoona euroa

Maaliskuussa 2011 maanjäristys ravisteli Japanin itärannikkoa

ja synnytti tsunamin. Seurauksena oli ydinvoimalaonnettomuus,

joka oli vakavin maailmassa sitten

Tshernobylin. Noin 15 840 ihmistä kuoli ja 3 642

ihmistä oli loppuvuodesta edelleen kadoksissa.

Suomen Punainen Risti sai mittavia lahjoituksia sekä

yksityisiltä ihmisiltä että yrityksiltä. Japanin Punaisen

Ristin avustustyötä tuettiin yli miljoonalla eurolla.

Humanitaarista apua

Pohjois-Korean monsuunisateisiin

Elokuussa 2011 Pohjois-Koreaa koettelivat pitkittyneiden

monsuunisateiden myötä tulvat. Suomen Punainen

Risti tuki avustus- ja jälleenrakennustyötä. Pohjois-Korean

puolitoistavuotinen terveyshanke saatiin

menestyksekkäästi päätökseen.

Tulvat Pakistanin murheena

Pakistanissa Sindhin maakuntaa koettelivat rankkasateet

ja tulvat. Suomen Punaisen Ristin aiemmin keväällä

paikallisiin varastoihin hankittuja avustustarvikkeita

jaettiin nopeasti avuntarvitsijoille. Suomen Punainen

Risti tuki Pakistanin Punaisen Puolikuun logistiikkavalmiuden

kehittämistä.

Hirmumyrskyt runtelivat Filippiinejä

Lokakuussa Filippiinit kärsi tuhoisista hirmumyrskyistä.

Suomen Punainen Risti tuki avustusoperaatioita katastrofirahaston

varoilla.

Katastrofivalmiutta Aasian maille

Aasiassa varauduttiin toistuviin luonnonuhkiin: Nepalin

katastrofivalmiustyössä keskityttiin kouluihin ja lähiyhteisöihin,

Kambodžassa ja Filippiineillä tulville ja

hirmumyrskyille alttiisiin provinsseihin ja Mongoliassa

paimentolaisten selviytymiseen ankarasta talvesta.

Suomen Punainen Risti tuki katastrofeihin varautumista

Kiinassa.

Telttoja Turkin maanjäristyksen uhreille

Voimakkuudeltaan 7,2 Richterin maanjäristys iski Itä-

Turkissa lokakuussa. Suomen Punainen Risti tuki avustustyötä

lähettämällä maanjäristysalueelle 500 talviasuttavaa

perhetelttaa ja 5 000 huopaa.

Terveyttä ja turvaa Kirgisiaan ja Tadžikistaniin

Keski-Aasiassa vahvistettiin Tadzhikistanin ja Kirgisian

Punaisten Puolikuiden kykyä vastata katastrofeihin.

Kansallisten yhdistysten valmiusvarastoja täydennettiin

ja väestön auttamisvalmiutta ja katastrofeista selviytymistä

vahvistettiin tiedottamisen ja koulutuksen avulla.

Kirgisiassa ja Tadžikistanissa tehtiin työtä myös tuberkuloosin

ja hiv-tartuntojen ehkäisemiseksi.

Tsunamiapu päättyi

Seitsemän vuotta kestänyt avustustyö päättyi loppuvuodesta.

Vuoden 2004 tsunamin jälkeen Suomen

Punainen Risti on käyttänyt avustustoimintaan

yhteensä 31,6 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö rahoitti

apua 4,5 miljoonalla eurolla ja sisäasiainministeriö

0,2 miljoonalla eurolla.

Suomen Punaisen Ristin merkittävin tsunamiavun

kohdemaa oli Sri Lanka. Sri Lankassa rakennettiin

tuhoutuneiden tilalle sairaaloita, asuinrakennuksia,

vesijärjestelmiä ja toista tuhatta kompostoivaa käymälää

eri puolille itäistä Sri Lankaa. Viimeisin rakenteilla

ollut sairaala valmistui loppuvuonna.

Thaimaassa kehitettiin veripalvelujärjestelmää, jonka

Suomen Punainen Risti toteutti yhdessä Veripalvelun

kanssa. Lisäksi Suomen Punainen Risti kehitti

Thaimaan meripelastusta yhdessä Ruotsin ja Norjan

Punaisten Ristien kanssa.

Thaimaan ja Sri Lankan lisäksi pienemmillä summilla

avustustyötä tuettiin Myanmarissa, Malediiveillä,

Indonesiassa ja Singaporessa.

Suomen Punainen Risti oli auttamassa lisäksi suomalaisten

etsinnässä, evakuoinneissa ja uhrien

omaisten tukemisessa heti onnettomuuden jälkeen.

Punaisen Ristin rahoittama läheisten vertaistuen

hanke toteutettiin 2005 – 2007. Kotimaan

tsunamiapuun käytettiin 1,6 miljoonaa euroa.

21


Afrikka

Apua levottomuuksia pakeneville Tunisiassa

Pohjois-Afrikassa kärsittiin keväällä levottomuuksista

ja Pohjois-Afrikkaan lähetettiin majoitustarvikkeita ja

avustustyöntekijöitä, jotka työskentelivät Libyan ja Tunisian

rajalle perustetussa väliaikaisleirissä. Yhteistyössä

kansainvälisen Punaisen Ristin ja Tunisian Punaisen

Puolikuun kanssa Suomen Punainen Risti auttoi Libyasta

paenneita saamaan suojaa, ruokaa ja yhteyden

läheisiinsä.

Kevään ja kesän aikana kansainvälisen Punaisen Ristin

avustusoperaatioissa oli mukana kymmeniä suomalaisia

avustustyöntekijöitä, jotka olivat erikoistuneet hätämajoitusjärjestelyihin

ja terveydenhuoltoon.

Ruandassa taloja lapsille

Suomen Punainen Risti auttoi Ruandan kansanmurhan

seurauksena orvoksi jääneitä lapsia selviämään

arjestaan ilman vanhempia. Suomen Punainen Risti on

rakennuttanut yhteensä 75 taloa haavoittuvassa asemassa

oleville perheille. Viimeiset taloista valmistuivat.

Hätäapua Norsunluurannikolle

Vuoden 2010 lopulla syntyneiden levottomuuksien takia

tuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan

Norsunluurannikolla. Suomen Punainen Risti lähetti kiireesti

alueelle ravintolisäpakkauksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista

Malawissa ja Mosambikissa

Malawissa ja Mosambikissa parannettiin kykyä vastata

ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonilmiöihin. Asiantuntijoina

mukana olivat Suomen Ilmatieteenlaitos ja

Punaisen Ristin ilmastokeskus. Mosambikissa ja Swazimaassa

tehtiin lisäksi työtä hiv-tartunnan saaneiden

ruokatilanteen ja terveyden parantamiseksi.

Rami Syed

Suomen Punainen Risti auttoi levottomuuksien takia paenneita

Libyan ja Tunisian rajalle pystytetyllä leirillä.

Etelä-Sudaniin uusi kansallinen yhdistys

Etelä-Sudan itsenäistyi heinäkuussa, ja maahan

perustettiin uusi Punaisen Ristin kansallinen

yhdistys. Sinne lähetettiin hätäaputarvikkeita,

joita kanavoitiin pahiten kärsiville alueille, kuten

väkivallasta kärsivään Jonglein osavaltioon.

Itä-Afrikan kuivuuskatastrofi

Afrikan sarvea koetteli yksi pahimmista kuivuuskausista

vuosikymmeniin. Erityisesti Somaliassa kärsittiin nälänhädästä.

Suomen Punainen Risti hankki alueelle huopia,

pressuja, keittiötarvikkeita, saippuaa ja vesikanistereita

11 400 maan sisäisille pakolaisille.

Kuivuuden lisäksi konfliktista kärsivät somalialaiset pakenivat

Keniaan ja Etiopiaan. Punainen Risti auttoi uudella

pakolaisleirillä Keniassa. Lisäksi Suomen Punainen

Risti lähetti terveysklinikan tarvikkeita ja lääkkeitä

sekä kokeneen ammattilaistiimin kouluttamaan paikallisia

työntekijöitä.

Suomen Punainen Risti käynnisti kesällä Itä-Afrikka

-keräyksen, joka tuotti noin 800 000 euroa.

Burundissa, Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Keniassa ja

Somaliassa jatkettiin terveystyötä ja parannettiin sanitaatiota

ja puhtaan veden saatavuutta. Itä-Afrikan terveyshankkeita

tuettiin myös Ketjureaktio-kampanjalla

kesän aikana.

Apua kenialaisille palovammapotilaille

Suomalaista erikoisosaamista hyödynnettiin syyskuussa,

kun kuusi HUS:n palovamma-asiantuntijaa lähti

hoitamaan Nairobin Jomo Kenyatta -sairaalaan slummissa

tapahtuneen kaasuputkiräjähdyksen uhreja.

Keniaan lähetettiin terveysasema. Lisäksi kuivuuden uhreille

jaettiin vettä.

Jonathan Kalan

22


Amerikat

Apua koleran nujertamiseen

Haitissa ja Dominikaanisessa tasavallassa oli koleraepidemia,

jonka vastaisessa taistelussa Suomen Punainen Risti

varusti koleranhoitoyksiköitä, lähetti alueelle hygieniatuotteita,

lääkkeitä ja avustustyöntekijöitä.

Yhteistyössä Saksan ja Haitin Punaisten Ristien kanssa kenttäsairaalassa

Carrefourissa hoidettiin yli 70 000 potilasta

ja rokotettiin lähes 80 000 aikuista ja lasta vuosina 2010–

2011. Syksyllä siirryttiin toteuttamaan yhteisöperustaista

terveyshanketta Saut D’Eaussa.

Katastrofivalmiutta Karibialla

Trinidadissa ja Tobagossa ja El Salvadorissa parannettiin katastrofeihin

valmistautumista yhteisöissä. Lisäksi El Salvadorissa

Suomen Punainen Risti tuki avun koordinointia, kun

hirmumyrsky koetteli maata lokakuussa.

Äideille ja lapsille hyvinvointia

sekä nuorten hiv-työtä

Hondurasissa autettiin noin 15 000 henkeä maaseutuyhteisöissä

turvaamaan äitien ja lasten terveyttä ja koulutettiin

kyläkätilöitä. Punaisen Ristin vapaaehtoisnuoret tukivat riskiryhmiä

ja osallistuivat terveystyöhön.

Boliviassa varauduttiin metsäpaloihin

Boliviassa tavoitettiin noin 1 500 kansalaista ja viranomaista

tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen uhkaamilla alueilla. Heitä

autettiin varautumaan katastrofeihin. Vuoden alussa syntyneiden

tulvien tuhojen korjaamista tuettiin.

Turvaa Kolumbian tulviin ja levottomuuksiin

Kolumbiassa annettiin terveydenhoitoa liikkuvien terveysyksiköiden

avulla. Työtä maan sisäisten levottomuuksien uhrien

suojelemiseksi tuettiin.

Nuorten ääni kuuluville Latinalaisessa Amerikassa

Alueellisella nuoriso-ohjelmalla Suomen Punainen Ristin tuki

nuorten näkökulman huomioimista toiminnan suunnittelussa.

Paikallinen Punaisen Risti otti nuoria mukaan väkivallan

vastaiseen ja liikenneturvallisuutta parantavaan työhön.

Henkilöapu

Avustustyöntekijöitä lähetettiin sekä kehitysyhteistyöhön että

katastrofiapuun. Voimassa oli 190 työsopimusta. Avustustylntekijöitä

työskenteli kahdenvälisissä hankkeissa, Punaisen

Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) sekä

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) tehtävissä.

Avustustyöntekijöille järjestettiin 20 koulutustilaisuutta.

Ulkoministeriö ja EU Punaisen Ristin kansainvälisen työn

merkittävimmät rahoittajat

Suomen Punainen Risti on kansainvälisesti merkittävä humanitaarinen

toimija. SPR on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun

yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) kymmenen suurimman

toimijan joukossa ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean

(ICRC) tärkeä kumppani.

SPR:n katastrofiavun ja kehitysyhteistyön laajuus perustuu yhteistyösopimuksiin

niin Suomen ulkoministeriön (UM) kuin Euroopan

unionin (EU) humanitaarisen toimiston (ECHO) kanssa.

Ulkoministeriö on ollut SPR:n keskeinen kumppani kansainvälisessä

avustustoiminnassa jo 1960-luvulta ja yhteistyö ECHO:n

kanssa on alkanut 1995.

Vuonna 2011 UM:n tukea Punaisen Ristin humanitaariseen

avustustoimintaan käytettiin 16,2 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyöhön

7,1 miljoonaa euroa. EU:n ja ECHO:n myöntämää

tukea käytettiin humanitaariseen apuun 1,1 miljoonaa euroa ja

kehityshankkeisiin 0,9 miljoonaa euroa.

Milj. euroa

Milj. euroa

16,0

14,0

12,0

10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

0,0

25,000

20,000

15,000

10,000

5,000

7,6

8,5

13,6

Katastrofiapu

Kansainvälisen avun rahoitus

14,180

12,525

10,442

14,9

13,0

Raha Materiaali Palvelut (Henkilöapu)

6,5

2009 2010 2011

22,695 23,274

21,045

2,1

2,0

2,042

1,4

5,812

2,015

Vaate- ja tavara-apu

Punainen Risti sai paljon vaatelahjoituksia suoraan logistiikkakeskukseen

Tampereelle. Lisäksi vaatteita saatiin Kontti-ketjusta.

Vaatelahjoituksia saatiin yhteensä 160 000 kiloa.

Eniten vaateapua annettiin Mongoliaan. Lisäksi vaatteita,

kenkiä ja peittoja lähetettiin Tadzhikistaniin, Sierra Leoneen

ja Burundiin. Vaateapua lähetettiin neljään maahan viitenä

avustuslähetyksenä. Maailmalle lähti yhteensä 711 514 vaatekappaletta

sekä kenkäpareja, pipoja, tumppuja ja peitteitä.

Järjestöllä oli lähtövalmiudessa yleissairaalayksikkö, kirurginen

sairaalayksikkö, evakuointisairaalayksikkö, kolme terveysasemayksikköä

sekä logistiikka, -avunjakelu sekä IT & telecom

-yksiköt. Kenian pakolaisleirille lähetettiin terveysasema.

Milj. euroa

0,000

30

25

20

15

10

5

0

Suomen Punainen Risti Suomen valtio Euroopan unioni

2009 2010 2011

Kansainvälinen apu

26,032

24,375

22,761

15,007

12,885

12,970

2009 2010 2011

Katastrofiapu Kehitysyhteistyö

23


Vapaaehtoisuuden vuonna korostettiin auttamista

Vuonna 2011 vietettiin Euroopan vapaaehtoistoiminnan

vuotta. Myös Punaisessa Ristissä vapaaehtoisuutta

tuotiin entistä enemmän esille. Samalla toimintaan

houkuteltiin mukaan uusia vapaaehtoisia.

Osastojen tueksi tuotettiin materiaalia ja osastoja kannustettiin

järjestämään avointen ovien päiviä, jotta

Punaisen Ristin toiminnasta kiinnostuneet löytäisivät

oman tapansa auttaa. Keväällä toteutettiin osastoissa

Hyvä päivä -kampanja.

Uusia vapaaehtoisia saatiin verkon kautta

Netissä otettiin käyttöön ilmoittautumislomake, jolla

on mahdollista ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Rekrytointi

käynnistyi heti vuoden alussa ja vuoden aikana

tätä kautta ilmoittautui 1 300 uutta vapaaehtoista.

Lisäksi Punainen Risti oli mukana järjestöjen yhteisessä

tuntitili.fi -portaalissa, jonka kautta ilmoittautui 120

uutta vapaaehtoiseksi haluavaa.

Vapaaehtoisverkko RedNetiä kehitettiin edelleen. Red-

Netin keskeinen tehtävä on luoda vapaaehtoisille oma

kanava, jonka avulla vapaaehtoinen löytää tarvitsemaansa

tietoa. Vapaaehtoisverkossa vapaaehtoiset,

osastot ja piirit voivat julkaista uutisia, ilmoittaa kursseista

ja vapaaehtoistehtävistä. Loppuvuodesta jo noin

10 henkilöä päivässä avasi tilin RedNettiin, vaikka se

oli yhä testivaiheessa.

Yleiskokous keräsi 1 400 vapaaehtoista Lahteen

Yleiskokous kokosi kesäkuussa Lahteen lähes 1 400

Punaisen Ristin aktiivia eri puolilta Suomea. Järjestön

puheenjohtajaksi valittiin toiselle kaudelle Erkki

Liikanen. Kokouksessa hyväksyttiin Punaiselle Ristille

seuraavalle kolmelle vuodelle toimintalinjaus, joka

painottaa nuorisotoiminnan kehittämistä. Yleiskokous

hyväksyi myös ansiomerkkimuutoksen.

Yleiskokouksessa päätettiin, että vuosi 2012 tulee olemaan

nuorten teemavuosi koko järjestössä. Tavoitteena

on rekrytoida entistä enemmän nuoria vapaaehtoisia

mukaan toimintaan.

Lahdessa järjestettiin elvytystaitojen päivitystempaus,

johon osallistui yli 200 vapaaehtoista.

13,6 %

Jäsentyyppi 31.12.2011

0,1 %

Vuosijäsen

Harjavallan osastosta vuoden kasvattajaosasto

Vuoden lopussa järjestettiin Suomen Punaisen Ristin

vapaaehtoisille kiitosgaala Jyväskylän Paviljongissa. Tilaisuuteen

osallistui 766 vapaaehtoista.

Lisäksi Suomen Punaisen Ristin hallitus myönsi valtakunnallisen

kasvattajaosastopalkinnon Harjavallan

osastolle pitkäjänteisestä kasvatustyöstä lasten ja

nuorten vapaaehtoisten parissa. Kunniamaininnat kasvattajaosastona

toimimisesta saivat Järvenpään ja Nokian

osastot.

Kiitosgaalassa palkittiin vuoden promot

• Vuoden promo Sanna Tuorila, Oulun osasto

• Vuoden ensiapupromo Jessi Vuorinen, Aurajoen osasto

• Vuoden monikulttuurisen toiminnan promo

Maria Pikkarainen, Ruissalon osasto

• Vuoden nuorisopromo Inka Poikela, Kiimingin osasto

• Vuoden sosiaalipalvelupromo Marjo Oksman-Isoaho,

Keski-Espoon osasto

• Vuoden terveys- ja hyvinvointipromo Terttu Miettinen,

Juankosken osasto

• Vuoden valmiuspromo Taina Heiskanen, Porvoon osasto

Vetoomuksia vapaaehtoisuuden ja

ensiaputaitojen puolesta

Opetusministeri Henna Virkkuselle luovutettiin Punaisen

Ristin aloitteesta 15 muun järjestön kanssa vetoomus

vapaaehtoistoiminnan lisäämisestä koulujen opetussuunnitelmiin.

Vuodenvaihteessa 2010 - 2011 Punainen Risti laati yhteistyössä

usean kansalaisjärjestön kanssa opetusministerille

ja opetushallitukselle vetoomuksen vapaaehtoistoiminnan

saamiseksi osaksi peruskoulun sekä lukion ja

ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia.

Suomen Punainen Risti osallistui Euroopan unionin

alueella toimivien järjestöjen yhteistyöelimen Alliancen

koordinoimaan ryhmään, jossa pohdittiin tavoitteita

vapaaehtoistoiminnalle. Työskentelyn tuloksena laadittiin

vapaaehtoisuuden linjaus, jonka tarkoituksena on

parantaa vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä EU:n jäsenmaissa

ja yhtenäistää käytäntöjä.

2,5 %

6,1 %

6,0 %

Nuorisojäsen

Perhejäsen aikuinen

Perhejäsen nuoriso

Ainaisjäsen

Huomionosoituksiin muutoksia

Yleiskokouksen päätöksellä huomionosoitusohje

uudistui siten, että yksittäiset jäsenet voivat

ehdottaa ansiomerkkien saajia, ja että merkin tai

mitalin saaminen edellyttää jäsenyyttä. Samalla

harrastemerkki muutettiin aktiivimerkiksi ja

haettavaksi tuli kultainen ansiomitali.

24

71,7 %

Kunniajäsen


Punainen Risti huolissaan nuorten yksinäisyydestä

Nuorten yksinäisyydestä on tullut yksi aikamme yleisimmistä

ongelmista – ja nuorten yksinäisyys onkin eri

tutkimusten perusteella yleisin yhteiskunnasta syrjäytymisen

syy. Etenkin Nuorten turvataloilla nuorten lisääntynyt

yksinäisyys näkyi. Moni nuori kärsi myös

kiusaamisesta, mikä nosti kynnystä lähteä mukaan

harrastuksiin.

Nuorten turvataloilla vastattiin ongelmaan perustamalla

erilaisia ryhmiä, kuten taide-, kuntosali- ja tyttöryhmät.

Ryhmien kautta nuoret pystyivät luontevasti luomaan

sosiaalisia kontakteja.

Myös nuorten ystävätoiminta kehittyi eri paikkakunnilla.

Yhteistyössä Nuorten turvatalojen ja muiden Yhteisvastuukeräyksessä

mukana olleiden järjestöjen kanssa

käynnistyi muun muassa Nuori nuorelle -ystävävälitys

Helsingissä, Lähekkönä messiin? -hanke Oulussa

sekä Kuopion osaston nuorten ystävätoiminta. Uusilla

hankkeilla tavoitettiin yksinäisiä nuoria, joille tarjottiin

ystäväkurssin käyneitä nuoria kaveriksi harrastuksiin ja

yhdessäoloon.

Nuorille tukea turvataloilta

Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttoivat nuoria ja

heidän perheitään Espoossa, Helsingissä, Tampereella,

Turussa ja Vantaalla. Turvataloissa tavoitteena oli

antaa ongelmatilanteissa tukea mahdollisimman aikaisessa

vaiheessa ja estää nuorten syrjäytyminen.

Turvataloilla nuorille ja tarvittaessa koko perheelle annettiin

keskusteluapua. Lisäksi nuoret saivat kriisi- ja

pulmatilanteissa tarvittaessa yöpaikan. Noin puolet

nuorista tuli turvataloon siksi, että nuoren kotona oli

perheeseen liittyviä ristiriitoja. Monet nuoret kärsivät

elämänhallinnan vaikeuksista, mielenterveysongelmista

ja yksinäisyydestä.

Reddie Kids -kerhot

saivat myönteistä palautetta

Varhaisnuorille (7-12 -vuotiaille) tarkoitetut Reddie

Kids –kerhot tarjosivat mahdollisuuden oppia leikin

avulla muun muassa ensiaputaitoja, suvaitsevaisuutta

ja monikulttuurisia arvoja.

Reddie Kids –kerhojen määrä nousi ja kerhotoiminnan

malli sai valtavasti positiivista palautetta niin järjestön

vapaaehtoisilta kuin lasten vanhemmiltakin.

Paikallisosastot ja piirit järjestivät varhaisnuorille leirejä

eri teemoilla ja eri kohderyhmille. Leireillä opittiin

ensiaputaitoja ja tutustuttiin järjestön kansainväliseen

avustustoimintaan hauskanpitoa unohtamatta. Vapaaehtoiset

leirijärjestäjät ja leiriohjaajat saivat leiritoiminnan

koulutusta.

Punaiselle Ristille kasvatustavoitteet

Sen lisäksi, että järjestö tarjosi nuorille harrastusmahdollisuuksia,

Punaisella Ristillä katsottiin

järjestönä olevan tärkeä rooli nuoren kasvunkannalta.

Sen takia laadittiin toiminnalle

kasvatustavoitteet.

Ensiapua yläkouluille

Ensiaputoimintaa tarjottiin entistä aktiivisemmin nuorille,

ja kouluihin tarjottiin ensiapuaiheisia oppimiskokonaisuuksia.

Punainen Risti on kehittänyt ensiapuohjelman, joka on

suunnattu ennen kaikkea yläkoulujen 7-luokkalaisille.

Ohjelmaa kokeiltiin monissa kouluissa eri puolilla Suomea,

ja kokeilusta on tarkoitus luoda valtakunnallinen

malli vuoden 2012 aikana.

Turvataloilla nuoria auttoivat turvatalojen henkilökunnan

lisäksi yhteensä 236 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten

määrä kasvoi ja vapaaehtoisten tehtävät monipuolistuivat.

Vapaaehtoiset päivystivät turvataloilla iltaisin

ja öisin. Lisäksi he olivat aktiivisesti mukana ryhmä- tai

ystävätoiminnassa, tukihenkilöinä tai päivystäjinä Tukinetissä.

Nuorten määrä turvataloissa

820

800

807

780

775

Henkilöä

760

740

720

700

680

660

719

2009 2010 2011

Lisää vapaaehtoisia tuli mukaan nuorten ystävätoimintaan. Irene

Lehto (oik.) ja Emma Koivuranta ovat vapaaehtoisia Oulun ystävätoiminnan

Lähekkönää messii –hankkeessa.

Vesa Ranta

25


Kouluissa järjestettiin keräyksiä

Koulut olivat aktiivisesti mukana järjestön eri kampanjoissa.

Kuten aiempinakin vuosina, koulut ja oppilaitokset

olivat tärkeä osa Operaatio Nälkäpäivää. Koulut

järjestivät keräyksiä sekä omatoimisesti että yhdessä

paikallisten osastojen kanssa. Sen lisäksi että koulut

osallistuvat ahkerasti keräykseen on tämä myös kanava

ohjata globaalikasvatusta oppilaille.

Kouluille oli muun muassa Punaisen Ristin koulusivuilla

tarjolla runsaasti eri luokkatasoille tehtyä oppimateriaalia.

Toinen merkittävä kouluissa tapahtuva varainkeräysmuoto

oli päivätyökeräys. Päivätyökeräyksen

kohteeksi koulut valitsivat joko Nuorten turvatalot tai

katastrofirahaston. Päivätyökeräyksen toteutti yli 40

koulua.

Kpl

280

270

260

250

240

230

220

Kouluyhteistyötä tekeviä osastoja

271

249

239

2009 2010 2011

Neljä nuorisodelegaattia maailmalle

Kansainvälisen nuorisotoiminnan tavoitteena oli lisätä

nuorten kansainvälistä vuorovaikutusta. Toimintaa rahoitettiin

Folke Bernadotten muistosäätiön avustuksen

turvin.

Toimintavuonna järjestettiin kuudes nuorten avustustyöntekijöiden

koulutus. Koulutukseen osallistui 30

nuorta vapaaehtoista. Nuorisodelegaatit toimivat kansainvälisissä

yhteistyöhankkeissa ja lisäksi heillä on arvokas

rooli kotimaan vapaaehtoistoiminnassa esimerkiksi

Punaisen Ristin lähettiläinä ja keräyksissä. Vuoden

2011 aikana maailmalla oli yhteensä neljä nuorisodelegaattia.

Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan piiriin tuli

nuorisodelegaatti Nepalista.

Humanitaarinen oikeus kiinnosti nuoria

Humanitaarisen oikeuden vapaaehtoistoiminta kasvoi

ja monipuolistui.

Huhtikuussa Messukylän osaston humanitaarisen oikeuden

vapaaehtoiset toteuttivat Tampereella 12 tuntia

kestävän humanitaarisen oikeuden roolipelin. Roolipeli

oli erittäin onnistunut ja sai paljon kiitosta.

Syyskuussa Suomenlinnan osaston humanitaarisen oikeuden

vapaaehtoiset järjestivät yhteistyössä Journa-

listiliiton ja Helsingin yliopiston kansanvälisen oikeuden

Erik Castrén instituutin kanssa Sodan säännöt

– media, valta ja vastuu -seminaarin.

Seminaarissa pohdittiin, millainen rooli medialla ja politiikalla

on globaalin oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa.

Seminaariin osallistui noin 180 kuulijaa.

Humanitaarisen oikeuden vapaaehtoisten ja oppilaitosten

käyttöön kehitettiin Sodassakin on Säännöt -lautapeli.

Peliä jaettiin osastoille ja oppilaitoksille.

Niklas Meltio

Messukylän osaston humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiset järjestivät onnistuneen humanitaarisen oikeuden roolipelin.

26


1

1

Valtakunnalliset sivut

1

Vapaaehtoisuuden vuosi

näkyi järjestön viestinnässä kautta maan

Uusien vapaaehtoisten rekrytointiin kannustettiin pääkampanjoissa

ystävänpäivänä, rasisminvastaisella viikolla,

Punaisen Ristin viikolla ja Nälkäpäivänä. Verkkosivujen

ja sosiaalisen median osuus rekrytoinnissa

kasvoi, esimerkiksi ystävätoimintaan ja kerääjiksi saatiin

sitä kautta enemmän nuoria kuin aiemmin.

Rekrytointia tuki muu näkyvyys mediassa. Mediaa kiinnostivat

uudenlaiset toiminnan muodot esimerkiksi

nuorten ystävätoiminta, uudet ensiapuryhmät ja feissarit.

Esimerkiksi Nälkäpäivänä valtakunnallinen julkisuus

kasvoi ja maakunnissa varsinkin Oulun ja Hämeen

piireissä juttujen määrä lisääntyi. Suurta kiinnostusta

herätti edelleen ensiapu, niin ensiapuohjeet kuin päivystykset.

Myös Nuorten turvatalot, Kontit ja Veripalvelu

saivat jatkuvasti näkyvyyttä.

Kansainvälisistä asioista eniten huomiota saivat suuret

katastrofit, esimerkiksi Japanin ydinturma, itäisen Afrikan

nälkä, arabikevät ja Pakistanin laajat tulvat. Itäisen

Afrikan nälästä puhuttiin laajasti elokuun alusta syyskuussa

järjestettyyn Nälkäpäivä-keräykseen asti. Nälkäpäivänä

maailman nälkää käsiteltiin sekä hätäavun että

ruuantuotannon näkökulmasta. Suomessa vieraili tuolloin

Kenian Punaisen Ristin pääsihteeri Abbas Gullet.

Vapaaehtoisuuden puolesta vaikutettiin myös monilla

muilla tavoilla. Verkkosivuilla julkaistiin juttusarja vapaaehtoisista.

Avun maailma -lehdessä sekä Tässä ja

nyt -tiedotuslehdessä kannustettiin omaa joukkoa toimimaan

ja vaikuttamaan. Vapaaehtoisuutta esiteltiin

muun muassa Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingissä,

turvallisuusmessuilla ja Euroopan komission järjestämillä

vapaaehtoistoiminnan markkinoilla.

Suomi-Areenassa Porissa heinäkuussa osallistuttiin seminaariin,

jonka aiheena oli kahtia jakautuva Suomi, ja

miten vapaaehtoiset voivat auttaa hyvinvointivaltion

kriisissä. Samaa aihetta käsiteltiin lukuisissa tilaisuuksissa

pitkin vuotta.

Vapaaehtoistoiminnan saamiseksi koulujen opetussuunnitelmiin

vedottiin ministeriin ja kirjoitettiin maakuntalehdissä

Punaisen Ristin viikolla. Avun maailma

-lehden vaalitentissä asiaa kannattivat periaatteessa

kaikki puolueet. Aloitteen takana on 15 järjestöä.

Järjestön verkkosivujen uudistus eteni. Uudet valtakunnalliset

sivut esiteltiin yleiskokouksessa kesäkuussa.

Vapaaehtoisten verkkopalvelu RedNetin rakentaminen

aloitettiin syksyllä, englanninkielisten sivujen uusiminen

siirtyi vuodelle 2012. Tavoitteena on sivusto, joka on

selkeä, ajankohtainen ja teknisesti helppokäyttöinen.

avunhjälpens

SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI, FINLANDS RÖDA KORS MEDLEMSTIDNING

maailma

3/2011

värld

APUA! 42011

Katastrofirahasto tiedottaa

TÄSSÄ JA NYT

LUPA AUTTAA

RÄTT ATT HJÄLPA

NÄLKÄPÄIVÄ HUNGERDAGEN 15.–17.9.

tehdään yhdessä 2011

tehdään yhdessä 2011

Järjestötiedote 4/2011

18 YLEISKOKOUS

VALLOITTI LAHDEN

25 KONTTI

TULI TURKUUN

36 NUORISO

PAKOMATKALLA

avun maailma hjälpens värld 1

tänään

on

hyvä päivä auttaa!

TÄNÄÄN ON

HYVÄ PÄIVÄ AUTTAA!

Suomen Punainen Risti kampanjoi vuonna 2011 avustustyöhönsä vapaaehtoisia

ja varoja Tänään on hyvä päivä -teemalla. Esittelemme näi lä

sivui la tärkeimmät kampanjamme. Lisätietoa: punainenristi.fi/koulusivut.

Ystävänpäivä 14.2. Ystävyydestä iloa . ......... .. 2

Rasisminvastainen viikko 21.–27.3. Rasismia vastaan . . .. 3

Punaisen Ristin v ikko 2.–8.5. Löydä oma tapasi auttaa ........ . 4

Päivätyökeräys Tukea maailman ja kotimaan nuorille ...... .. . 5

Operaatio Nälkäpäivä 15.–17.9. Apua kauas ja lähe le . .... .. 6

Maailman aids-päivä 1.12. Tartuntoja ja ennakkoluuloja päin ...... .. 7

Niklas Meltio

Johanna Ujainen

Suomen Punainen Risti tiedotti työstään sekä internetissä että erilaisilla julkaisuilla ja tiedotelehdillä.

27


Lahjoittajilta apua kotimaahan ja maailmalle

Suomen Punainen Risti keräsi varoja sekä katastrofirahastoon

että kotimaan toimintaan. Katastrofirahastoa

kartuttivat kuukausilahjoittajat, hätäapukeräykset,

Operaatio Nälkäpäivä, testamentit ja muut lahjoittajat.

Lisäksi 25 % Kontin tuotoista ohjautui katastrofirahastoon.

Vuoden merkittävin katastrofikeräys käynnistettiin kesällä

Itä-Afrikan kuivuuden uhrien auttamiseksi. Japanin

maanjäristyksen jälkeen ei järjestetty keräystä,

mutta Japaniin lahjoitettiin liki miljoona euroa.

Kotimaan varainhankinnan kulmakiviä olivat kuukausilahjoittajat,

muut lahjoittajat ja testamenttilahjoittajat.

Kotimaan varainhankinnalla tuettiin Suomen Punaisen

Ristin kotimaan toimintaa, kuten ensiapu-, terveyspiste

ja ystävätoimintaa sekä Nuorten turvataloja.

Kotimaan toimintaa oli mahdollisuus tukea lahjoituksin

Hyväpäivä-keräyksellä. Hyväpäivä-keräyksessä innostetaan

osastoja keräämään kotimaan tapahtumien

ja kampanjoiden ohella. Kohteena vuonna 2011 olivat

ystävätoiminta ja terveyspisteet.

Kuukausilahjoittajien määrä kasvoi

Punainen Risti hankki aktiivisesti uusia kuukausilahjoittajia.

Lahjoittajia hankittiin katuvarainhankkijoiden eli

feissareiden avulla. Feissarit kiersivät kadulla ja ovelta

ovelle kertoen Punaisesta Rististä ja lahjoitusmahdollisuuksista.

Aktiivisen kampanjoinnin ansiosta kuukausilahjoittajien

määrä kasvoi. Noin puolet uusista kuukausilahjoituksista

kohdistettiin kotimaan toiminnan

tukemiseen ja puolet katastrofirahastoon.

Yritykset mukana kampanjoissa ja

katastrofikeräyksissä

Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanuus S-ryhmän,

Tapiolan ja Otavamedian kanssa jatkui. Tapiola-ryhmän

nimikkokohteena on ystävätoiminta ja S-ryhmä tuki

erityisesti jäsenhankintaa.

Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön muodot vaihtelivat

suuresti. Eri malleja olivat suorat lahjoitukset,

tuotemyynti sekä henkilöstön vapaaehtoistoimintaan

osallistaminen ja erilaiset yhteiskampanjat.

Etenkin katastrofikeräyksissä yritysten rooli on ollut

merkittävä. Esimerkiksi Japanin tsunamin uhrien auttamiseksi

yritykset lahjoittivat merkittäviä summia Punaisen

Ristin kautta. Erityisesti yritykset, joilla on liiketoimintaa

tai kumppaneita katastrofialueella, lahjoittivat

usein katastrofikeräyksiin.

Yhä useammin yrityskumppanit etsivät tapoja osallistaa

henkilöstöään mukaan Punainen Ristin vapaaehtoistoimintaan.

Yrityksille tarjottiin mahdollisuutta

organisoida Punaista Ristiä tukevaa toimintaa valmiiden

mallien avulla ja tarjoamalla yritysten henkilöstölle

mahdollisuutta osallistua suoraan paikallisosastojen

toimintaryhmiin. Osa yrityksistä näki myös pro bono

työn itselleen erittäin mielekkäänä.

Hyvä Joulumieli -keräys

Hyvä joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisille lapsiperheille

toteutettiin jo 15. kerran. Keräystuotto ylsi jälleen

kerran ennätystulokseen. Tulos oli noin 1 172 000 euroa.

Erityisesti keräykseen osallistuvien yritysten määrä

kasvoi.

Hyvä joulumieli -lahjakortteja jaettiin kotimaan vähävaraisille

ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille

15 000 kappaletta, korttien arvo oli 70 euroa.

Keräyksen järjestivät Mannerheimin Lastensuojeluliitto

ja Suomen Punainen Risti. Keräys toteutettiin yhteistyössä

Ylen Aamu-TV:n, Yle Radio Suomen, Yle Radio

Vegan sekä Keskon kanssa.

Punaisen Ristin viikon ja ystävänpäivän kampanjointi

tehtiin pääyhteistyökumppanien tuella. S-ryhmän ja

Tapiola-ryhmän tuella järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia

ja tempauksia useilla paikkakunnilla. S-ryhmä oli mukana

erityisesti Punaisen Ristin viikon jäsenhankintakampanjassa

ja Operaatio Nälkäpäivän tempauksissa.

Tapiola-ryhmän tuella järjestettiin 160 paikallista Iloa

ystävyydestä -tapahtumaa eri puolella Suomea.

Pääyhteistyökumppanien lisäksi Punaisella Ristillä on

ystäväyrityksiä sekä kampanja- ja/tai hankekohtaisina

tukijoina tukijayrityksiä.

Elina Kirssi jakoi lämmintä glögiä Helsingin rautatieasemalla Hyvä

Joulumieli –keräyksen avajaistapahtumassa.

Anna Vuorinen

28


Operaatio Nälkäpäivä

Suurin vuosittainen keräys, Operaatio Nälkäpäivä järjestettiin

31. kerran 15. - 17.9.2011, ja se kartutti katastrofirahastoa

2,4 miljoonalla eurolla. Vapaaehtoisuuden

teemavuoden kunniaksi Nälkäpäivänä haluttiin

korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä teemalla ”Lupa

auttaa”. Teemalla nostettiin esille sitä, että kaikilla on

lupa auttaa ja liittyä mukaan avun ketjuun. Noin 20 000

auttamishaluista tarttui lippaaseen Nälkäpäivänä, ja

erityisesti nuoret lähtivät innokkaasti lipaskerääjiksi.

Operaatio Nälkäpäivä toimii myös järjestön valmiusharjoituksena.

2,70

Operaatio Nälkäpäivä

2,64

Accenture tukee myös Nuorten turvatalojen toimintaa.

Turvataloja tuki myös eurooppalaisena kumppanuutena

Canon Europe sekä kotimaassa Canon Finland. Monet

yritykset tukivat Punaista Ristiä lahjoituksin tai myymiensä

tuotteiden rojaltiosuuksilla.

Vuoden 2011 aikana Punainen Risti sai useita uusia

tukijayrityksiä. Esimerkiksi Finnair alkoi tarjota asiakkailleen

mahdollisuutta lahjoittaa kertyneet lentopisteensä

katastrofirahastoon.

Selkeänä trendinä yritysyhteistyössä jatkui yritysten

halu osallistaa henkilöstöään ja asiakkaitaan mukaan

hankkeisiin. Myös tukikohteen konkretisointi ja siitä

viestiminen sidosryhmille oli aiempaa tärkeämpää.

Milj. euroa

2,60

2,50

2,40

2,30

2,20

2,30

2,36

Merkkilahjoitukset yrityksille

Yrityksille tarjottiin joulusta 2011 alkaen yritysten

merkkitekoja. Merkkiteot olivat lahjoitus kolmeen mahdolliseen

kohteeseen: terveysvalistajan polkupyörä,

paikka turvatalossa ja pala kenttäsairaalaa. Käytännössä

merkkiteot ovat aineettomia lahjoja, joissa lahjoittaja

korvamerkitsee tukensa kohteen.

Milj. euroa

2,10

14,00

12,00

10,00

8,00

6,00

4,00

2,00

0,00

2009 2010 2011

Katastrofirahaston keräystuotot ja

muut lahjoitukset

6,82

11,83

10,18

2009 2010 2011

Merkkitekojen kauppa lähti melko hitaasti käyntiin,

mutta sitä jatketaan koko vuoden 2012 ajan. Jouluaikana

yritykset näyttivät tekevän melko runsaasti perinteisempiä

joululahjoituksia sekä osallistuivat varsin

kattavasti Hyvä joulumieli -keräykseen.

Merkkitekoja oli tarjolla myös yksityisille henkilöille.

Tuotteilla tukea kotimaan toimintaan

Vastikkeellisen varainhankinnan keinoin, eli tuotemyynnillä,

arpa- ja joulukalenteripostituksilla sekä

Bumerang-avainpalvelulla, kerättiin varoja kotimaan

toiminnan tukemiseen. Esimerkiksi joulukorteista ja arvoista

on muodostunut monelle tapa tukea säännöllisesti

toimintaamme. Kotimaan vapaaehtoistoiminta:

vapaaehtoisten kouluttaminen, jaksaminen ja toiminnan

jatkuvuus on monelle tukijalle sydämen asia.

Tuoteryhmien bruttotuoton suhteellinen jakauma

Uusia tukijayrityksiä

Ystäväyhteistyösopimus Accenturen kanssa jatkui. Yhteistyöllä

kehitetään Punaiselle Ristille uusia tapoja

tehdä yritysyhteistyötä, jonka myötä Accenturen henkilökunta

voi osallistua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin

Punaisessa Ristissä ja tarjota näin myös ammatillista

osaamistaan. Accenturen vapaaehtoiset toivat osaamistaan

Punaiseen Ristiin monin eri tavoin, muun muassa

tukemalla Konttien strategiatyötä ja Nuorten turvatalojen

toiminnan kehittämistä sekä osallistumalla

Operaatio Nälkäpäivään.

30 %

10 %

8 %

20 %

32 %

Suurarpajaiset

Graafiset tuotteet

Turvatuotteet

Ensiaputuotteet

Järjestöpalvelutuotteet

29


Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot 111 452 485,22 108 438 405,45

Kulut

Henkilöstökulut -51 204 385,23 -46 497 906,26

Poistot -1 648 479,33 -1 910 519,55

Muut kulut -81 414 432,87 -81 036 392,58

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -22 814 812,21 -21 006 412,94

VARAINHANKINTA

Lahjoitukset, katastrofirahasto 10 177 087,85 11 833 087,09

Jäsenmaksut 432 711,50 429 871,00

Muut tuotot 5 217 752,36 5 153 805,93

Keräyskulut, katastrofirahasto -1 153 496,71 -998 916,76

Muut kulut -3 029 626,08 -3 066 555,76

Kulujäämä -11 170 383,29 -7 655 121,44

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Tuotot 16 664 761,10 16 624 968,32

Kulut -3 760 051,48 -2 959 585,83

Tuottojäämä 1 734 326,33 6 010 261,05

OMAKATTEISET ERÄT

Tuotot 134 851,77 1 645 338,52

Kulut -134 851,77 -1 645 338,52

YLEISAVUSTUKSET 371 000,00 412 000,00

TILIKAUDEN TULOS 2 105 326,33 6 422 261,05

KATASTROFIRAHASTO SIIRTO 465 137,99 1 429 153,92

TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ 2 570 464,32 7 851 414,97

30


Tase

V A S T A A V A A

31.12.2011 31.12.2010

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 1 777 987,72 2 150 873,03

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet 84 093,96 84 093,96

Rakennukset ja rakennelmat 2 952 510,42 3 072 344,94

Koneet ja kalusto 1 783 181,60 1 563 724,29

Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 1 952 326,97 671 943,51

Sijoitukset

Maa-alueet 954 112,28 914 820,48

Rakennukset ja rakennelmat 871 782,07 2 014 655,74

Muut osakkeet ja osuudet 77 576 868,91 85 903 058,81

OMAKATTEISET RAHASTOT

Arvopaperit 3 822 325,46 4 011 255,65

Pankkisaamiset 5 773,32 3 828 098,78 84 261,97 4 095 517,62

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Tavarat 9 610 121,55 9 471 962,96

Saamiset

Pitkäaikaiset

Muut saamiset 2 326 604,33 2 523 874,00

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset piireiltä 1 071 793,84 777 046,21

Myyntisaamiset 6 764 452,71 5 911 400,17

Lainasaamiset osastoilta 20 625,00 20 625,00

Lainasaamiset 31 071,03 31 063,85

Muut saamiset 3 749 705,16 2 675 349,59

Siirtosaamiset 3 646 212,40 15 283 860,14 3 797 341,67 13 212 826,49

Rahoitusarvopaperit 7 552 787,73 25 884,02

Rahat ja pankkisaamiset 7 004 091,82 17 917 600,48

V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä 133 558 428,28 143 623 180,33

V A S T A T T A V A A

OMA PÄÄOMA

Omakatteiset rahastot 3 828 098,78 4 095 517,62

Veripalvelurahasto 23 546 309,70 23 546 309,70

Katastrofirahasto 13 102 861,05 13 567 999,04

Käyvän arvon rahasto -1 714 027,70 2 853 965,15

Edellisten tilikausien voitto 31 245 531,47 23 394 116,50

Tilikauden ali-/ylijäämä 2 570 464,32 33 815 995,79 7 851 414,97 31 245 531,47

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lisäeläkevastuu 0,00 40 688 000,00

Muut velat 1 068 375,00 0,00

Rahoituslaitoslainat 35 600 000,00 4 600 000,00

Lyhytaikainen

Rahoituslaitoslainat 1 000 000,00 1 100 000,00

Saadut ennakot 3 643 358,03 3 566 709,54

Ostovelat piireille 293 463,13 126 229,48

Ostovelat 5 922 059,73 5 787 421,57

Muut velat 3 198 483,37 3 316 394,84

Siirtovelat 10 253 451,40 24 310 815,66 9 129 101,92 23 025 857,35

V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 133 558 428,28 143 623 180,33

31


Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2011

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet

Pysyvät vastaavat ja poistot

Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon.

SPR:n sijoitusomaisuutta ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa.

Käyvän arvon muutos on merkitty omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon.

Osakeindeksilainat on arvostettu hankintamenoon.

Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman

mukaisilla poistoilla.

Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan.

Investointeihin saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.

Eläkemenot

Kilpailutuksen tuloksena SPR:n taseessa aiemmin ollut lisäeläkevastuu siirrettiin Mandatum Life henkivakuutusyhtiön

vastattavaksi 31.12.2011 alkaen. Rahoitus hoidettiin lainalla ja kiinteistömyynnillä.

Lisäksi vuoden 2011 aikana päätettiin että eläkkeitä korotetaan kahdessa yhtä suuressa osassa 1.1.2013

ja 1.1.2014, määrällä, joka on yhteensä 5 % 31.12.2011 eläkevastuun määrästä. Koska SPR on sitoutunut

maksamaan korotukset osana vakuutusjärjestelyä, niistä aiheutuva eläkevastuu on kirjattu tulosvaikutteisesti

ja velaksi taseeseen, vaikka korotuksiin liittyvät vakuutusmaksut maksetaan vasta tehtävien

korotusten yhteydessä.

Saadut avustukset

Raha-automaattiyhdistykseltä saatu Ay avustus on esitetty tuloslaskelman erässä ”yleisavustukset”.

Projektiavustukset sisältyvät ao. toiminnanalan tuottoihin. Näistä avustuksista on tuloutettu toteutuneita

kuluja vastaava osuus.

Käyttämättömät avustukset on kirjattu saatuihin ennakoihin ja tilittämättömät annetut avustukset

ennakkomaksuihin.

Kulujen kohdistusperiaatteet

Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista.

Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta.

Omakatteiset rahastot

Omakatteisten rahastojen sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän

markkina-arvoon.

32


2. Muutokset tuloslaskelman ja taseen esittämistavassa

Esittämistapaan ovat vaikuttaneet eläkevastuun uudelleenjärjestely ja rahoitusvälineiden arvostusperiaatteen

muutos.

3. Edellisen tilikauden lukuihin tehdyt muutokset

Tilinpäätöksessä 31.12.2010 pysyvien vastaavien rahoitusvälineet arvostettiin hankintahintaan tai sitä

alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Vuoden 2010 vertailutietojen tuloslaskelma ja tase on

oikaistu vastaamaan vuonna 2011 sovellettua käyvän arvon periaatetta.

Oikaisut kohdistuvat vertailuvuoden tuloslaskelmaan (arvonalennuskirjausten purku), muihin osakkeisiin ja

osuuksiin, käyvän arvon rahastoon ja edellisten tilikausien yli/alijäämään.

Tilinpäätöksessä 31.12.2010 lisäeläkevastuu mukaan lukien piirien vastuut esitettiin pitkäaikaisena

velkana perustuen vakuutusyhtiön arvioon. Vuoden 2010 vertailutietojen tase on oikaistu vastaamaan

vuonna 2011 sovellettua esitystapaa.

Oikaisut kohdistuvat vertailuvuoden saamisiin (saaminen piireiltä) ja edellisten tilikausien yli/alijäämään.

Tuloslaskelma/tase erä

Vahvistettu Oikaisu Oikaistu tase 2010

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut 3 091 288,99 131 703,16 2 959 585,83

Muut osakkeet ja osuudet 82 917 390,50 2 985 668,31 85 903 058,81

Käyvän arvon rahasto 0,00 2 853 965,15 2 853 965,15

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 20 870 242,50 2 523 874,00 23 394 116,50

Tilikauden yli-/alijäämä 7 719 711,81 131 703,16 7 851 414,97

4. Vertailukelpoisuutta koskevat tiedot

Edellistä tilikautta koskevat tiedot on saatettu vertailukelpoisiksi päättyneen tilikauden tietojen kanssa.

33


TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 2010

1. Varsinainen toiminta

Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä 111 452 485,22 108 020 009,90

Kotimaan valmius

Tuotot

RAY tuotot 1 771 336,91 1 664 266,61

Muut tuotot 217 558,64 410 595,87

Tuotot yhteensä 1 988 895,55 2 074 862,48

Kulut

Henkilöstökulut 778 210,57 821 137,70

Muut kulut 1 930 847,87 1 926 156,01

Kulut yhteensä 2 709 058,44 2 747 293,71

Kotimaan valmius yhteensä -720 162,89 -672 431,23

Pakolaistoiminta

Tuotot

RAY tuotot 255 000,00 255 139,60

Avustukset valtiolta 327 660,99 304 383,60

Muut tuotot 0,00 11 500,00

Tuotot yhteensä 582 660,99 571 023,20

Kulut

Henkilöstökulut 392 340,00 341 268,36

Muut kulut 370 661,49 398 262,83

Kulut yhteensä 763 001,49 739 531,19

Pakolaistoiminta yhteensä -180 340,50 -168 507,99

Kansainvälinen toiminta

Tuotot

Avustukset valtiolta 23 273 876,92 21 044 806,35

Muut tuotot 5 316 687,59 8 516 964,74

Tuotot yhteensä 28 590 564,51 29 561 771,09

Kulut

Henkilöstökulut 5 296 127,59 7 003 692,01

Raha- ja materiaaliapu 31 985 821,01 33 849 931,92

Avustustoiminta 37 281 948,60 40 853 623,93

Kansainvälinen toiminta yhteensä -8 691 384,09 -11 291 852,84

Avustustoimintaa tukeva toiminta

Tuotot

Avustukset valtiolta 215 000,00 213 000,00

Muut tuotot 1 259 627,76 1 121 489,16

Tuotot yhteensä 1 474 627,76 1 334 489,16

Kulut

Henkilöstökulut 5 829 961,75 3 902 993,51

Muut kulut 4 780 470,83 3 727 364,87

Kulut yhteensä 10 610 432,58 7 630 358,38

Avustustoimintaa tukeva toiminta yhteensä -9 135 804,82 -6 295 869,22

34


2011 2010

Turvatalot

Tuotot

Ray tuotot 857 000,00 832 000,00

Avustukset kunnilta 928 511,07 937 245,00

Muut tuotot 216 842,64 142 801,93

Tuotot yhteensä 2 002 353,71 1 912 046,93

Kulut

Henkilöstökulut 1 819 242,35 1 917 410,32

Muut kulut 517 303,37 510 704,80

Kulut yhteensä 2 336 545,72 2 428 115,12

Turvatalot yhteensä -334 192,01 -516 068,19

Kontti-ketju

Tuotot

Myynti 5 734 174,93 4 907 505,68

Avustukset valtiolta 838 068,39 555 441,18

Muut tuotot 118 769,09 40 759,88

Tuotot yhteensä 6 691 012,41 5 503 706,74

Kulut

Henkilöstökulut 2 183 011,50 1 453 689,41

Perustamiskulut 376 124,13 0,00

Muut kulut 4 085 292,62 3 619 574,90

Kulut yhteensä 6 644 428,25 5 073 264,31

Kontti-ketju yhteensä 46 584,16 430 442,43

Veripalvelu

Tuotot

Liikevaihto 69 007 090,13 66 310 259,82

Toiminnan muut tuotot 1 115 280,16 751 850,48

Tuotot yhteensä 70 122 370,29 67 062 110,30

Kulut

Varastonmuutos 1 065 222,00 -327 768,00

Henkilöstökulut 33 981 585,64 30 076 193,84

Materiaalit ja palvelut 16 815 114,58 17 259 189,19

Vuokrat 5 011 927,62 4 949 522,16

Muut kulut 14 475 647,35 14 705 058,35

Kulut yhteensä 71 349 497,19 66 662 195,54

Veripalvelun jäämä ennen poistoja -1 227 126,90 399 914,76

Poistot 1 648 479,33 1 910 519,55

Palkat varainhankinta ja sijoitustoiminta 923 905,83 981 521,11

Yhteensä

Tuotot 111 452 485,22 108 020 009,90

Henkilöstökulut 51 204 385,23 46 497 906,26

Poistot 1 648 479,33 1 910 519,55

Muut kulut 81 414 432,87 80 617 997,03

Tuotto-/Kulujäämä -22 814 812,21 -21 006 412,94

Poistot

Pysyvien vastaavien poistojen määrittelyssä on

käytetty ennalta laadittua poistosunnitelmaa, joka

pääosin perustuu tasapoistoihin.

Poistot perustuvat arvioituihin taloudellisiin

käyttöaikoihin ja ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet

5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

5 ja 10 vuotta

Koneet ja kalusto

5 ja 10 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat

20 ja 40 vuotta

KT:n rakennus 4 %

35


2. Henkilöstökulut yhteensä 2011 2010

Palkat 37 323 075,12 37 420 747,70

Palkkiot 406 727,38 490 906,79

Eläkekulut 13 200 015,02 8 232 476,52

Muut henkilösivukulut 4 039 454,40 3 901 938,13

Yhteensä 54 969 271,92 50 046 069,14

Yhden työnantajan mallissa mukana olevat piirit 3 764 886,69 3 548 162,88

Tuloslaskelman henkilöstökulut 51 204 385,23 46 497 906,26

3. Jäsenmaksut

Keskustoimisto 432 711,50 429 871,00

Piirit ja osastot 990 383,00 748 128,00

Koko järjestön jäsenmaksut yhteensä 1 423 094,50 1 177 999,00

4. Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Tuotot

Osinkotuotot 5 658,76 364 071,42

Vuokratuotot 3 171 551,44 3 135 760,14

Korkotuotot 235 488,61 199 330,07

Luovutusvoitto 12 807 303,09 12 033 286,84

Realisoitumaton arvonalennus, muutos 0,00 791 482,91

Muut tuotot 444 759,20 101 036,94

Tuotot yhteensä 16 664 761,10 16 624 968,32

Kulut

Korkokulut 252 959,20 264 194,70

Korjauskulut 267 736,93 173 835,62

Luovutustappio 1 896 140,15 1 014 838,62

Muut kulut 1 343 215,20 1 506 716,89

Kulut yhteensä 3 760 051,48 2 959 585,83

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 12 904 709,62 13 665 382,49

5. Tilintarkastajan palkkiot

1. Tilintarkastuspalkkiot 63 404,20 27 213,93

2. Avustustilityspalkkiot 37 324,36 10 308,41

3. Veropalvelut 193 612,68 32 975,89

4. Muut palkkiot 101 524,71 157 041,25

Yhteensä 395 865,95 227 539,48

36


TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 2010

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot:

1. Pysyvien vastaavien muutokset

Aineettomat oikeudet

Menojäännös 1.1. 2 150 873,03 2 261 777,01

Lisäykset 486 720,80 718 864,49

Menojäännös ennen poistoja 2 637 593,83 2 980 641,50

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -859 606,11 -829 768,47

Menojäännös 31.12. 1 777 987,72 2 150 873,03

Rakennukset ja rakennelmat

Menojäännös 1.1. 3 072 344,94 3 192 179,82

Vähennykset

Menojäännös ennen poistoja 3 072 344,94 3 192 179,82

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -119 834,52 -119 834,88

Menojäännös 31.12. 2 952 510,42 3 072 344,94

Koneet ja kalusto

Menojäännös 1.1. 1 563 724,29 2 131 206,07

Lisäykset 958 871,54 381 297,29

Vähennykset -82 410,06 -34 421,67

Menojäännös ennen poistoja 2 440 185,77 2 478 081,69

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -657 004,17 -914 357,40

Menojäännös 31.12. 1 783 181,60 1 563 724,29

Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat

Menojäännös 1.1. 671 943,51 422 907,83

Lisäykset 1 952 326,97 249 035,68

Vähennykset -671 943,51

Menojäännäs 31.12. 1 952 326,97 671 943,51

2. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvälineet

Korkorahastot (1325)

Käypä arvo 35 159 001,14 39 679 998,47

Käyvän arvon rahaston muutos 40 472,60

Osakkeet ja osakerahastot (1327)

Käypä arvo 29 080 749,89 32 292 158,45

Käyvän arvon rahaston muutos 4 527 520,26

Käypä arvo yhteensä 64 239 751,03 71 972 156,92

Käyvän arvon rahaston muutos 4 567 992,86

Indeksiobligaatiot (1326)

Kirjanpitoarvo 2 500 000,00 3 500 000,00

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet

Kirjanpitoarvo 9 582 138,89 9 156 911,81

Muut osakkeet ja osuudet

Kirjanpitoarvo 1 182 525,75 1 201 736,84

Muut Arvopaperit

Kirjanpitoarvo 47 853,13 47 653,13

Muut sijoitukset

Kirjanpitoarvo 24 600,11 24 600,11

Yhteensä 77 576 868,91 85 903 058,81

37


3. Siirtosaamiset

2011 2010

RAY-saaminen 134 785,62 149 602,86

Saamiset Ministeriöltä 96 735,22 11 711,37

EU/ECHO:lta saamisia 514 081,10 423 582,54

Piirien palkat 370 111,67 286 275,42

Työmarkkinatuet 35 496,22 56 350,49

TE-keskukselta saaminen työllistämisprojektiin 53 074,33 50 781,63

Testamentteja 96 380,89 50 000,00

Keskustoimiston muut siirtosaamiset yhteensä 827 786,35 1 148 170,80

Kontti-ketjun siirtosaamiset 654 137,27 496 100,38

Siirtosaamiskorot 0,00 1,27

Vuokrasaamiset 60 056,11 64 453,31

Veripalvelun siirtosaamiset 803 567,62 1 060 311,60

Yhteensä 3 646 212,40 3 797 341,67

4. Saamiset muilta SPR:n yksiköiltä

Myyntisaamiset piireiltä 31.12. 1 071 793,84 777 046,21

Myyntisaamiset osastoilta 31.12. 13 700,01 20 622,27

Myyntisaamiset yhteensä 1 085 493,85 797 668,48

Lainasaamiset osastoilta 31.12. 20 625,00 20 625,00

Siirtosaamiset piireiltä 31.12. 441 752,17 374 911,15

38


Taseen vastattavia koskevat liitetiedot: 2011 2010

1. Oma pääoma ja rahastot sekä niiden muutokset

Omakatteiset rahastot yhteensä

Pääoma 1.1. 4 012 607,10 2 808 700,57

Tuotot 55 986,87 1 347 599,41

Myyntitappiot -109 582,63 -335 715,53

Avustukset -25 129,21 -105 528,52

Kulut -139,97 -187,98

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -105 643,38 297 739,11

Pääoma 31.12. 3 828 098,78 4 012 607,06

Velat SPR:lle 31.12. 0,00 82 910,52

Omakatteiset rahastot rahastoittain

Antti Ahlström nuoremman rahasto

Pääoma 1.1. 1 197 912,44 833 317,83

Tuotot 16 828,09 399 587,00

Myyntitappiot -32 937,46 -99 545,58

Avustukset 0,00 -23 388,82

Kulut -42,07 -55,74

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -31 792,33 87 997,75

Pääoma 31.12. 1 149 968,67 1 197 912,44

Velat SPR:lle 0,00 23 388,82

Jaakko Bascharoffin rahasto

Pääoma 1.1. 1 173 987,49 801 639,78

Tuotot 16 810,66 383 993,25

Myyntitappiot -32 903,34 -95 660,85

Avustukset -7 629,21 0,00

Kulut -42,03 -53,56

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -31 867,48 84 068,87

Pääoma 31.12. 1 118 356,09 1 173 987,49

Irene ja Julius Friskin rahasto

Pääoma 1.1. 98 623,26 82 862,14

Tuotot 1 103,14 39 642,20

Myyntitappiot -2 159,16 -9 875,71

Avustukset -4 400,00 -22 618,00

Kulut -2,76 -5,53

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -1 988,34 8 618,16

Pääoma 31.12. 91 176,14 98 623,26

Minna Emilia Friskin rahasto

Pääoma 1.1. 380 352,29 258 172,21

Tuotot 5 434,23 124 697,48

Myyntitappiot -10 636,37 -31 064,78

Avustukset -13 100,00 0,00

Kulut -13,58 -17,40

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -10 297,47 28 564,78

Pääoma 31.12. 351 739,10 380 352,29

Kenraali Mannerheimin ja vapaaherra Birger von Troilin rahasto

Pääoma 1.1. 598 155,33 408 678,21

Tuotot 8 567,02 195 602,97

Myyntitappiot -16 768,14 -48 728,84

Kulut -21,42 -27,29

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -16 240,87 42 630,28

Pääoma 31.12. 573 691,92 598 155,33

39


2011 2010

Veljekset Markus ja Henry Schatelowitzin muistorahasto

Pääoma 1.1. 31 637,95 21 615,98

Tuotot 453,12 10 345,93

Myyntitappiot -886,90 -2 577,38

Kulut -1,13 -1,45

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -859,02 2 254,87

Pääoma 31.12. 30 344,02 31 637,95

Olga ja Jalmari Välimaan rahasto

Pääoma 1.1. 212 288,74 167 622,42

Tuotot 2 541,00 81 353,62

Myyntitappiot -4 973,47 -20 266,91

Avustukset 0,00 -35 521,70

Kulut -6,34 -11,33

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -4 650,92 19 112,64

Pääoma 31.12. 205 199,01 212 288,74

Velat SPR:lle 0,00 35 521,70

Inez ja Arthur Dahlströmin rahasto

Pääoma 1.1. 319 649,60 234 792,00

Tuotot 4 249,61 112 376,96

Myyntitappiot -8 317,79 -27 995,48

Avustukset 0,00 -24 000,00

Kulut -10,64 -15,68

Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -7 946,95 24 491,76

Pääoma 31.12. 307 623,83 319 649,56

Velat SPR:lle 24 000,00

Katastrofirahasto

Katastrofirahasto 1.1. 13 567 999,04 14 997 152,96

Katastrofirahaston vähennys -465 137,99 -1 429 153,92

Katastrofirahasto 31.12. 13 102 861,05 13 567 999,04

Oma pääoma

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 31 245 531,47 20 870 242,50

Edellisten tilikausien virheen oikaisu 0,00 2 523 874,00

Tilikauden ylijäämä 2 570 464,32 7 719 711,81

Tilikauden ylijäämän oikaisu 0,00 131 703,16

Yhteensä 33 815 995,79 31 245 531,47

2. Velat, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin

kuin viiden vuoden kuluttua

Lainat 21 700 000,00 900 000,00

3. Siirtovelat

Lomapalkka ja lomarahavelka 1 233 418,00 1 252 714,52

Sos.kulut lomapalkkavelasta 271 723,00 276 747,14

Verovelka 47 468,97 0,00

HUP:n varainhankintakorvaus 200 000,00 97 969,47

Korot lainoista 51 201,33 49 819,05

Hyvä Joulumieli keräys 2011 (MLL/SPR) 760 648,78 513 310,00

Keskustoimiston muut siirtovelat yhteensä 1 116 174,36 1 228 327,08

Vuokraennakot 178 662,90 260 763,86

Veripalvelun siirtovelat 5 547 771,83 4 878 203,46

Konttiketjun siirtovelat 846 382,23 571 247,34

Yhteensä 10 253 451,40 9 129 101,92

40


2011 2010

4. Velat muille SPR:n yksiköille

Ostovelat piireille 31.12. 293 463,13 126 229,48

Siirtovelat piireille 31.12. 300 132,56 738 272,53

Siirtovelat osastoille 31.12. 949,34 111,97

Yhteensä 301 081,90 738 384,50

Lainavelat osastoille 31.12. 2 182 454,47 2 475 151,86

Lainavelat piireille 31.12. 0,00 93 410,10

2 182 454,47 2 568 561,96

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1. Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta

ja annettujen vakuuksien arvo

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä

Eläkelainat 100 000,00 300 000,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 2 017 140,00 2 017 140,00

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä

Strukturoitu velkakirja 4 500 000,00 5 400 000,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 9 000 000,00 9 000 000,00

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä

Yrityslaina 32 000 000,00 0,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 28 487 680,00 0,00

Bulevardi 5:n osakkeita 11 000 000,00 0,00

Yleispanttaussopimus

Tullihallitukselle talletustodistus nro 474787,

tilillä 142824-4113 olevat varat.

2. Leasingvastuut

Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät:

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 526 598,35 1 575 712,31

Myöhemmin maksettavat 3 174 581,13 3 176 486,78

4 701 179,48 4 752 199,09

Yllä eritellyt leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti

kolmen vuoden sopimuksia, joihin ei sisälly lunastusehtoja.

3. Veripalvelun vuokravastuut

Toimitilojan vuokravastuut:

Seuraavalla kaudella maksettavat 4 101 026,95 4 037 728,44

Myöhemmin maksettavat 34 871 743,63 37 069 183,62

38 972 770,58 41 106 912,06

4. Veripalvelun muut vastuut

Kone- ja laitevuokrat:

Seuraavalla kaudella maksettavat 9 638,28 8 383,68

Myöhemmin maksettavat 13 774,77 14 863,32

23 413,05 23 247,00

HENKILÖSTÖ

1. Keskimääräinen henkilölukumäärä 2011 2010

Keskustoimisto 156 172

Turvatalot 42 44

Kontti-toiminta 42 31

Veripalvelu 590 603

830 850

41


Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

SUOMEN PUNAISEN RISTIN HALLITUS

Helsingissä 27. huhtikuuta 2012

Tilinpäätösmerkintä

42


Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

VARSINAISET KIRJANPITOKIRJAT

Tasekirja

Tilinpäätöserittelyt

Pääkirja

Päiväkirja

sidottu

neljässä erikseen sidotussa kirjassa

atk

atk

APUKIRJAT

Myyntireskontra

Ostoreskontra

Varastokirjanpito

Käyttöomaisuuskirjanpito

Palkkakirjanpito

apukirja

apukirja

apukirja

apukirja

atk

KÄYTETYT TOSITELAJIT

9 Laskennalliset viennit

11 Pankit

13 Laskujen suoritukset

14 Laskujen suoritukset konekiel.

20 Ostolaskut

21 Laskujen maksut

30 Myyntilaskut

34 Myyntireskontran laskujen kohdistus

40 Muistiotositteet

41 Palkat

42 Matkalaskut

43 Vastavientikirjaukset

44 Palkat, työllistetyt

45 Excel-muistiotositteet

50 Tuloksen kirjaus

44


Suomen Punainen Risti

Valtuusto 11.6.2011 asti

Valtuusto 12.6.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Kiuru Krista

Sandell Birger Ch.

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Kiuru Krista

Nordström Ralf

Jäsenet

Alho Kristiina

Backman Henri

Bradshaw Elinor

Helin Marko

Jokinen Leena

Jokiniemi Anna-Marja

Jungar Else-Brita

Järvinen Ilkka

Kettunen Markku

Kitkiöjoki Erkki

Kononow Irene

Kulmala Matti

Kähtävä Eira

Lydman Caj-Gustav

Mattila Teppo

Nygård-Taxell Rachel

Parkkari Juhani

Pikkupeura Risto

Raita Petri

Reinholdt Ilse

Seppänen Seppo

Tuomisto Leena

Tykkä Leena

Jäsenet

Basilier Linda

Helin Marko

Häkkinen Juha

Jokiniemi Anna-Marja

Koivistoinen Leena

Kokko Eeva

Kuokkanen Hannu

Kuusela Katja

Levijoki Juha

Lindbäck Peter

Lindholm Max

Luiro Anne

Merikallio Juhani

Neilimo Kari

Nygård-Taxell Rachel

Paajanen Heikki

Rasinkangas Jarno

Saloniemi Pia

Seppänen Seppo

Silvonen Juha

Suokas Markku

Valtasaari Saija

Vänni Hanna

Ministeriöiden edustajat Karjalainen Sakari

Kaukoranta Päivi

Kuronen Pentti

Partanen Pentti

Sorainen Olli

Voipio-Pulkki Liisa-Maria

Ministeriöiden edustajat Kaukoranta Päivi

Kerminen Päivi

Niemi Marja-Liisa

Partanen Pentti

Siitonen Simo

Voipio-Pulkki Liisa-Maria

Hallitus 11.6.2011 asti

Hallitus 12.6.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtajat

Liikanen Erkki

Anttila Håkan

Ollila Pirkko-Liisa

Rämö Eero

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtajat

Liikanen Erkki

Ollila Pirkko-Liisa

Rämö Eero

von Frenckell-Ramberg Christel

Jäsenet

Bloigu Elisa

Helaakoski Hannu

Kainulainen Harri

Paatero Pekka

Qvist Airi

Rubini Aino

Jäsenet

Bloigu Elisa

Harri Hannu

Metsänen Irmeli

Pietikäinen Maria

Rubini Aino

Tanskanen Alpo

45


Veripalvelun hallitus

Veripalvelun hallitus 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Korvenpää Timo

Rämö Eero

Puheenjohtaja

Korvenpää Timo 2.10.2011 asti

Komi Kirsi 18.11.2011 lähtien

Jäsenet

Komi Kirsi

Kronman Gunvor

Parkkola Kai

Saini Timo

Varapuheenjohtaja

Jäsenet

Rämö Eero

Kronman Gunvor

Oksanen Tuula 18.11.2011 lähtien

Parkkola Kai

Saini Timo

Turvatalojen johtokunta

Turvatalojen johtokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Paatero Pekka

Qvist Airi

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Ollila Pirkko-Liisa

Rubini Aino

Jäsenet

Abib Mukhtar

Bremer Lena

Kuosmanen Taru

Nyberg Frankenhäuser Annika

Reinikainen Erja

Jäsenet

Bremer Lena

Kumpula Kristiina

Lounatvuori Sisko

Muhamed Saido

Näsi Altti

Konttijohtokunta

Konttijohtokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Bloigu Elisa

Vilmi Silja

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Pietikäinen Maria

Kumpula Kristiina

Jäsenet

Ekelund John

Huhtala Johanna

Kohmo Pasi

Kumpula Kristiina

Löövi Kalle

Jäsenet

Kervinen Hannele

Kohmo Pasi

Levänen Antero

Löövi Kalle

Saarela Pertti

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Anttila Håkan

Puheenjohtaja

von Frenckell-Ramberg Christel

Jäsenet

Bloigu Elisa

Heikinheimo Antti

Kivistö Kalevi

Korvenpää Timo 14.3.2011 asti

Nikula Pekka 14.3.2011 lähtien

Paatero Pekka

Rämö Eero

Jäsenet

Bloigu Elisa

Harri Hannu

Kivistö Kalevi

Neilimo Kari

Nikula Pekka

Nuorisotoimikunta

Nuorisotoimikunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Jäsenet

Rämö Eero

Grekula Hanna

Huttunen Mari

Laine Maija

Mattsson Ruut-Maria

Mitts Susanne

Rasinkangas Jarno

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Jäsenet

Rämö Eero

Lindholm Danielle

Aho Minttu

Juhajoki Joonatan

Laitinen Sami

Musta Laura

Pesonen Jenna

46


Ensiaputoimikunta

Ensiapu- ja terveystoimikunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Kuronen Pentti

Söder Jouko

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Siitonen Simo

Haikala Olli

Jäsenet

Katila Ari

Kärnä Helena

Määttä Teuvo

Silfast Tom

Ulkoiset asiantuntijajäsenet

Castrén Maaret

Saari Salli

Vertio Harri

Jäsenet

Castrén Maaret

Katila Ari

Kärnä Helena

Määttä Teuvo

Saarinen Markku

Silfast Tom

Sundman Tove

Vertio Harri

Vapaaehtoistoiminnan valiokunta

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Jäsenet

Ollila Pirkko-Liisa

Qvist Airi

Talous- ja henkilöstövaliokunta

Engström Sverker

Glader Sune

Grönlund Henrietta

Hunnakko Sari

Levijoki Juha

Savolainen Elina

Vänni Hanna

Jäsen- ja vapaaehtoistoiminnan valiokunta

30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Jäsenet

Rubini Aino

Metsänen Irmeli

Backman Henri

Reinholdt Ilse

Sandell Birger Ch.

Tuorila Sanna

Valtasaari Saija

Åhman Jessica

Kehittämis- ja henkilöstövaliokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Helaakoski Hannu

Anttila Håkan

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Harri Hannu

Bloigu Elisa

Jäsenet

Carlstedt Henrik

Korvenpää Timo

Lumme-Tuomala Riitta

Piispanen Elina

Jäsenet

Carlstedt Henrik

Kainulainen Harri

Kähtävä Eira

Lumme-Tuomala Riitta

Piispanen Elina

Sovittelulautakunta 18.11.2011 lähtien

Puheenjohtaja

Jäsenet

Sijoitustoimikunta

Puheenjohtaja

Jäsenet

Liikanen Erkki

Helaakoski Hannu

Kumpula Kristiina

Riihelä Kirsti

Sandell Birger Ch.

Kumpula Kristiina

Aranko Kari 30.10.2011 asti

Korvenpää Timo 2.10.2011 asti

Manninen Mikko

Syrjälä Martti 31.10.2011 lähtien

Väisänen Tapani

Johtamisjärjestelmän kehittämistyöryhmä

30.5.2011 asti

Puheenjohtaja

Jäsenet

Paatero Pekka

Kainulainen Harri

Korvenpää Timo

Kumpula Kristiina

Pietikäinen Maria

Piirto Mimmu

Tanskanen Alpo

Vainio Arja

Wilén Yrsa

Åberg Leena-Kaisa

Nuorten brändityöryhmä (helmi-huhtikuu 2011)

Andersson Johanna

Berghem Viivi

Laiho Hannu-Pekka

Mattsson Ruut-Maaria

Rämö Eero

47


Inhimillisyys

Tasapuolisuus

Puolueettomuus

Riippumattomuus

Vapaaehtoisuus

Yleismaailmallisuus

Ykseys

www.punainenristi.fi

48

More magazines by this user
Similar magazines