APUA! 22013 - Suomen Punainen Risti

punainenristi.fi

APUA! 22013 - Suomen Punainen Risti

APUA! 22013

Katastrofirahasto tiedottaa


Turvallisuutta

Amparasta Kainuuseen

Punaisen Ristin vapaaehtoiset lisäävät hyvinvointia

ympäristössään joka puolella maailmaa.

Suomen Punainen Risti toteutti suuren avustusoperaation

Amparan läänissä Sri Lankassa sen

jälkeen, kun vuoden 2004 tsunami aiheutti siellä

tuhoisaa jälkeä. Avustustyön lomassa yksi tärkeimmistä

tehtävistä oli aloittaa varautuminen

mahdolliseen uuteen onnettomuuteen. Tsunami

oli osoittanut, että tällaiselle olisi tarvetta.

Yhdessä muiden järjestöjen ja viranomaisten

kanssa Punainen Risti suunnitteli varoitusjärjestelmän,

jossa kartoitettiin evakuoitavat koulut ja

vanhainkodit. Lisäksi suunniteltiin, mistä saataisiin

vettä ja ruokaa. Jotta kaikki tietäisivät tehtävänsä,

auttamista harjoiteltiin koko kylän kesken.

Olin mukana harjoituksessa Kalmunaissa, jonne

Suomen Punainen Risti rakensi asunnot yli 2000

kotinsa menettäneelle srilankalaiselle.

Helmikuussa Punainen Risti järjesti Suomessa

Sydäntalvi-harjoituksen, jossa vapaaehtoiset yli

200 paikkakunnalla paikallisten viranomaisten ja

muiden toimijoiden kanssa laativat varautumissuunnitelmia.

Joulun 2011 Tapani-myrsky osoitti,

että myös meidän yhteiskuntamme on haavoittuvainen,

ja että myös Suomessa tarvitsee varautua

sähkökatkojen ja muiden poikkeustilanteiden

varalle. Harjoituspäivänä vapaaehtoiset harjoittelivat

pulaan jääneiden vanhusten ja palvelulaitosten

”evakuointia” viemällä heidät lämminhenkisiin

ystävänpäivän kahvitilaisuuksiin. Esimerkiksi Kuhmossa

toistasataa ihmistä pääsi nauttimaan ohjelmasta

tärkeän harjoituksen lomassa.

Punaisen Ristin perustehtävä on lisätä ihmisten

turvallisuutta paikallistasolla. Punainen Risti

kokoaa yhteen auttajia, vapaaehtoisia, jotka ylläpitävät

toimintavalmiutta onnettomuuksien varalle.

Toimintavalmius tarkoittaa ensiaputaitoja ja

kykyä antaa henkistä tukea. Lisäksi se on kykyä

auttaa yksinäisiä ihmisiä vapaaehtoisena ystävänä

tai tukihenkilönä. Turvallisuutta lisää myös suvaitsevaisuuden

ja inhimillisyyden vahvistaminen.

Punainen Risti auttaa heikossa asemassa olevia

niin Suomessa kuin maailmallakin. Sinä olet

lahjoituksellasi mukana tukemassa tätä tärkeää

työtä. Kiitos!

John Ekelund

Suomen Punaisen Ristin järjestöjohtaja

Avustustyöntekijänä Sri Lankassa 2006–2010

APUA! Katastrofirahasto tiedottaa

Katastrofirahaston tiedote ilmestyy

neljä kertaa vuodessa.

Toimitus: Hannu-Pekka Laiho, vastaava,

Anna Vuorinen, toimitussihteeri

020 701 2000

Kansikuva: Nancy Okwengu

Taitto: Limukka / Leena Aalto

Osoitteenmuutokset:

lahjoitukset@punainenristi.fi

020 701 2000 / lahjoittajarekisteri

Suomen Punainen Risti,

Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki

Painopaikka:

Kirjapaino Laine Direct Oy

- 2 -


APUA TARVITAAN

Maailman nuorin valtio Etelä-Sudan

valtavien haasteiden edessä

Suomen Punainen Risti auttaa takaisin

etelään lähteneitä paluumuuttajia.

Mariata, 30, synnytti poikavauvan Kapurin väliaikaisleirissä

13 km Etelä-Sudanin pääkaupungista

Jubasta länteen. Tuskin tuntiakaan synnytyksestä

on kulunut, kun Mariatalla on jo nimi pojalle.

– Adam. Lääkäri Adam Levinen mukaan, joka

johtaa klinikkaa, huojentunut ja onnellinen Mariata

sanoo.

Mariata on yksi yli 375 000 alun perin eteläsudanilaisesta,

jotka ovat palanneet takaisin

pohjoisesta kahden viime vuoden aikana. Monille

lähtösysäys oli tammikuun 2011 kansanäänestys

ja siitä puolen vuoden päästä seurannut

itsenäisyys. Paenneet halusivat tulla osaksi uutta

valtiota.

Paluumuutto kuormittaa jo entuudestaan

köy hää valtiota. Suomen Punainen Risti on tukenut

kansainvälisen Punaisen Ristin kautta paluumuuttajille

suunnattua avustusoperaatiota viime

vuonna. Avustuksella vastattiin 14 000 perheen

tarpeisiin ostamalla ja kuljettamalla maahan hätäaputarvikkeita

kuten telttoja, hyttysverkkoja ja

perusruoanlaittovälineitä.

Pieni poika odottaa vuoroaan

terveystarkastukseen klinikalla

Gumbossa Etelä-Sudanissa.

Suomen Punainen Risti

tukee terveyttä

Väestöltään suurimmassa osavaltiossa Jongleissa

on suuret humanitaariset tarpeet. SPR tukee

siellä Borin kaupungissa tehtävää Punaisen Ristin

terveystyötä seuraavan kolmen vuoden ajan. Terveystoiminnan

aloitti Sudanin Punainen Puolikuu

vuonna 2009. Työn tavoitteena on ensiapuosaamisen

lisääminen, tartuntatautien ehkäiseminen

ja niiden esiintyvyyden seuraaminen, katastrofivalmiuden

kehittäminen sekä hygieniakasvatus.

– Haluamme viedä viestiä eteenpäin erityisesti

kouluissa ja naisryhmien kautta. Haluamme

saada mukaan naisia, sillä vapaaehtoiset ovat

pääasiallisesti nuoria miehiä. Toinen haaste on

löytää avun tarvitsijat, sillä väestö on hyvin liikkuvaa,

sanoo juuri Etelä-Sudanista palannut Suomen

Punaisen Ristin Itä-Afrikan työn suunnittelija

Linda Karvinen.

Karvisen mielestä toimintaympäristö on vaikea,

mutta Punainen Risti toimii jo alueella hyvin.

– Etelä-Sudanin Punainen Risti on uusi, mutta

heillä on jo osastot joka osavaltiossa, ja yhteisöissä

monet tuntevat heidän työnsä.

Kuva Conor Asleigh

- 3 -


APUA KOTIMAAHAN

Kuva Niklas Meltio

Punainen Risti antaa

onnettomuuksien uhreille

ensihuoltoa, eli

ruokaa, lääkkeitä ja

yöpaikan onnettomuuden

jälkeen. Kuvassa

vapaaehtoinen

Pirkko Laine Sydäntalvi-harjoituksessa

helmikuussa.

Apua tulipalojen

ja myrskyjen

uhreille Suomessa

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset

auttavat vuosittain satoja henkilöitä.

Mitä tehdä, jos tulipalo ajaa taivasalle keskellä

yötä tai myrsky katkaisee sähköt ja veden saannin?

Kenelle tahansa meistä voi tapahtua onnettomuus

tai tulla vastaan tilanne, jolloin tarvitsemme

apua. Vahinkoja tapahtuu myös aikoina,

jolloin apua voi olla vaikea saada.

Suomen Punaisella Ristillä on velvollisuus auttaa

viranomaisia onnettomuustilanteissa. Vapaaehtoisten

apua tarvitaan esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin

tai silloin, kun tarvetta on suurelle

määrälle auttajia.

– Viime vuonna Punaisen Ristin vapaaehtoiset

olivat mukana auttamassa noin 200 hälytystilanteessa.

Yleisimmät tilanteet olivat etsinnät

ja tulipalot, kertoo Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori

Heikki Väätämöinen.

Vaatteita, lääkkeitä ja yöpaikka

Katastrofirahastoon lahjoitettuja varoja käytetään

Suomessa esimerkiksi silloin, kun hätätilanteessa

tarvitaan väliaikaismajoitusta, lääkkeitä, vaatteita

tai muita välttämättömyyksiä.

– Punaisen Ristin osastojen vapaaehtoiset

antavat tarvittaessa avustusta perustarvikkeiden

hankintaan ja auttavat tilapäisen yöpaikan hankkimisessa.

Viime vuonna tällaista apua annettiin

yhteensä yli 200 000 eurolla. Apu voi olla myös

henkistä tukea, jota antavat tarvittaessa henkisen

tuen vapaaehtoiset, Väätämöinen kertoo.

Raahelainen Satu Vähäjylkkä on yksi heistä,

joka on saanut apua katastrofirahastosta tulipalon

jälkeen. Kun Vähäjylkkä palasi kotiinsa eräänä

uudenvuoden aattoyönä, paikalla oli pelastuslai-

- 4 -


APUA KOTIMAAHAN

Punaisen Ristin vapaaehtoiset

Marina Sippus

ja Viveca Salminen ”evakuoivat”

Solveig Tångin

kotoaan Vaasassa Sydäntalvi-harjoituksessa

helmikuussa.

Kuva Anna Snickars

”Vapaaehtoisia

todella tarvitaan”

Punainen Risti järjesti helmikuussa Sydäntalvi-tapahtuman,

jossa vapaaehtoiset,

viranomaiset ja yhteistyökumppanit

harjoittelivat toimintaa talvimyrskyn,

tai muun vastaavan poikkeustilanteen

varalle.

– Vuosi sitten riehunut Tapani-myrsky

osoitti, että myös Suomessa on syytä varautua

hyvin sähkökatkoihin. Silloin pitkittynyt

sähkökatko lisäsi avun tarvetta

etenkin harvaan asutuilla seuduilla,

sanoo harjoitusta koordinoiva Punaisen

Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö

Ari Saarinen.

Harjoitukseen osallistui yhteensä noin

10 000 ihmistä eri puolilla Suomea.

– Opimme lisää siitä, miten paljon ihmisiä

tarvitaan esimerkiksi vanhainkotien

ja palvelutalojen asukkaiden evakuoimiseen

todellisessa katastrofissa.

Viranomaisten omat resurssit eivät riittäisi

huonokuntoisten evakuoimiseen.

Vapaaehtoisia todella tarvitaan, sanoi

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri

Kristiina Kumpula harjoituksen jälkeen.

tos ja käynnissä olivat sammutustyöt. Kerrostalokoti

oli syttynyt palamaan. Yhtäkkiä ilman kotia

olivat Vähäjylkän lisäksi hänen miehensä ja

kaksi lasta.

– Sokki oli kova, eikä järki luistanut ollenkaan.

Vaikka olen itsekin Punaisen Ristin vapaaehtoinen,

en yhtäkkiä tiennyt, mistä saisimme apua,

Vähäjylkkä kertoo.

Ystävä otti Vähäjylkän ja hänen perheensä

luokseen yöksi. Seuraavana päivänä perhe kävi

ensiapupäivystyksessä, jossa työvuorossa oli sattumalta

Punaisen Ristin Raahen osaston vapaaehtoinen.

Hän alkoi järjestellä perheelle hätäapua.

– Hammasharjasta lähtien kaikkea tarvittiin.

Punaiselta Ristiltä saimme välttämättömiin tavaroihin

rahaa, ja meille järjestettiin väliaikaismajoitus

hotellista. Emme juuri silloin päässeet muualle

yöksi, Vähäjylkkä kertoo.

– Hotellissa oli aikaa itkeä ja hengähtää. Siellä

aloimme miettiä, että mitä seuraavaksi tehtäisiin.

Vapepa kokoaa auttajat yhteen

Punainen Risti koordinoi myös Vapaaehtoisen

pelastuspalvelun Vapepan toimintaa. Vapepa

koostuu 50 vapaaehtoisjärjestöstä, ja auttaa onnettomuustilanteissa

tarvittaessa. Vapepan hälytysryhmissä

on mukana paljon myös Punaisen

Ristin vapaaehtoisia.

– Julkisuudessa näkyviä hälytystehtäviä ovat

muun muassa suuret etsinnät. Lisäksi Vapepan

hälytysryhmät auttavat myös liikenneonnettomuuksissa

ja myrskytuhojen korjaamisessa.

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa

rahoitetaan katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla.

Viime vuonna katastrofirahastosta Vapepaa

tuettiin yli 200 000 eurolla. Lisäksi Vapaaehtoista

pelastuspalvelua rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

- 5 -


Burundin Punainen Risti

jäljittää toisensa kadottaneita

perheenjäseniä,

etenkin lapsia.

Kuva Jessica Sallabank IFRC

Punainen Risti auttaa

perheenjäseniä

löytämään toisensa

Burundissa

- 6 -


APUA MAAILMALLE

Burundissa kärsitään yhä pitkän sisällissodan

vaikutuksista. Punainen Risti tukee paluumuuttajia ja

tekee terveystyötä sairauksien ehkäisemiseksi.

Itä-Afrikassa sijaitseva pieni Burundi on yksi maailman

vähiten kehittyneimmistä maista. Burundissa

kärsittiin liki kymmenen vuoden ajan sisällissodasta,

joka päättyi rauhansopimukseen 2006.

Vaikka sota on päättynyt, maassa kärsitään edelleen

sen välillisistä seurauksista.

Sisällissodan aikana kymmenet tuhannet ihmiset

pakenivat Burundista naapurimaihin. Esimerkiksi

Tansaniaan perustettiin leirejä, joissa

pakolaiset voisivat asua kunnes voisivat palata

kotiin. Nyt kaikki leirit yhtä lukuun ottamatta on

suljettu, ja 35 000 pakolaista on lähetetty ”kotiin”,

eli maahan, joka on muuttunut valtavasti

siitä, kun he viimeksi asuivat siellä. Moni on asunut

lähes koko elämänsä leirillä.

Donatien Nsaguye, 58, on yksi Tansaniasta

vuoden 2012 lopussa lähteneestä 35 000 entisestä

pakolaisesta. Pakolaisaikana Donatienin ja

hänen perheensä matka vei useampaan leiriin ja

päättyi lopulta takaisin Burundiin.

Viimeisessä muutossa Tansaniasta Mabandan

kauttakulkukeskukseen Burundiin hän joutui erilleen

vaimostaan ja viidestä lapsestaan.

– Kun tulimme rajan tälle puolelle, ihmiset

juoksivat sinne tänne, ja tilanne oli sekava, hän

sanoi.

– Haluan ensin löytää perheeni ja vasta sitten

asettua asumaan johonkin. Olen myös huolissani

turvallisuudestamme, ja minun on arvioitava

tilanne tarkasti ennen aloilleen asettumista.

Kertomus erilleen joutuneista perheenjäsenistä

on tavallinen. Siksi Burundin Punaisen Ristin

vapaaehtoiset ovat joka päivä keskuksissa järjestämässä

kadonneiden etsintää ja perheiden

yhteydenpitoa. He myös tekevät voitavansa ihmisten

olon helpottamiseksi ennen kuin heidän

matkansa jatkuu.

Tukea hiv-tartunnan saaneille

Sisällissodan seurauksena maan julkinen terveydenhuolto

on rapautunut. Hiv- ja aids-luvut ovat

Burundissa korkeita väestön liikkuvuuden takia.

Lisäksi maassa kärsitään malariasta, hengitystieinfektioista

ja ripulista.

Burundin Punainen Risti pyrkii myös parantamaan

erityisesti hiv-positiivisten ja aidsia sairastavien

ihmisten asemaa yhteiskunnassa.

Helpottaakseen aids-potilaiden ja heidän

omaishoitajiensa arkea, järjestön vapaaehtoiset

tekevät kotikäyntejä ja jakavat tarvitseville hoitotarvikepakkauksia.

Tartunnan saaneille on myös

elinkeinon turvaamiseksi jaettu vuohia. Punainen

Risti on kouluttanut tehtäviin vapaaehtoisia, joiden

verkosto on tehokas tapa täydentää maan

terveyspalveluita.

Suomen Punainen Risti on tukenut Burundin

Punaisen Ristin terveystyötä vuodesta 2007 lähtien.

Näkyviä tuloksia

Punaisen Ristin terveystyöllä on ollut hyviä vaikutuksia.

Punainen Risti on kiertänyt koulussa kertomassa

seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista.

Sen seurauksena teiniraskaudet ovat vähentyneet,

mikä on vähentänyt myös tyttöjen koulunkäynnin

keskeytysten määrää.

Myös malariaverkkojen jakaminen on tuottanut

tulosta.

– Perheeni kärsi jatkuvasti malariasta. Mutta

nyt kun meillä on hyttysverkko, meidän ei enää

tarvitse mennä terveyskeskukseen vaan kaikki

ovat pysyneet terveinä, sanoo vapaaehtoinen

Snerde Nyabenda.

Hankekoordinaattori Gédéon Ndikuryayo on

samaa mieltä.

– Meillä on joka vuosi malariaepidemia. Mutta

sen jälkeen kun vapaaehtoiset olivat saaneet

hyttysverkkoja ja koulutusta sekä vieneet oppeja

ihmisille, meillä ei enää ole epidemioita.

- 7 -


AJANKOHTAISTA

Hyvää tekeviä

aarteita

Kontti on Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa

myydään lahjoituksena saatuja hyväkuntoisia

vaatteita, huonekaluja ja kodin käyttötavaroita.

Kontissa voit tehdä edullisia ostoksia ja löytää

todellisia aarteita. Ostamalla Kontista samalla autat,

sillä Kontin tuotto käytetään Punaisen Ristin

avustustyöhön Suomessa ja maailmalla. Voit myös

auttaa lahjoittamalla Konttiin tarpeettomat, mutta

hyväkuntoiset tavarasi.

Kontin tuotosta käytetään

50 % paikallisen Punaisen Ristin piirin toimintaan

25 % Punaisen Ristin katastrofirahastoon

25 % Kontti-ketjun kehittämiseen

Kontti, oikea aarrekauppa

Pyöräile apua Afrikkaan!

Punaisen Ristin varainhankintakampanja Ketjureaktio

kannustaa jälleen liikkumaan ja auttamaan.

Ketjureaktion avulla kerätyillä varoilla tuetaan Punaisen

Ristin terveystyötä kehitysmaissa. Haasta

nyt yrityksesi ja työkaverisi mukaan polkemaan!

Joukkueiden Ketjureaktiossa polkijat tai heidän

työnantajansa sitoutuvat lahjoittamaan 1 euron

jokaisesta 25 kilometristä Suomen Punaiselle

Ristille. Kisan päätyttyä lähetämme laskun joukkueen

kapteenilta saamaamme laskutusosoitteeseen.

Ilmoita joukkueesi mukaan osoitteessa

kilometrikisa.fi.

Kuntoilijan Ketjureaktion avulla voit tukea Punaista

Ristiä jos koko joukkue ei innostu lahjoittamisesta.

Voit kohdistaa polkemalla keräämäsi rahat

(1 euro / 25 km) kisan loputtua Ketjureaktiolle

osoitteessa www.punainenristi.fi/lahjoita.

Lue lisää osoitteessa punainenristi.fi/ketjureaktio

tai ota yhteyttä Punaisen Ristin varainhankintaan

puh. 020 701 2274 tai eeva.arrajoki@

punainenristi.fi

Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalot

Joensuu – Kuopio – Lahti – Lappeenranta –

Oulu – Pori – Rovaniemi – Siilinjärvi –

Tampere – Turku – Vantaa

kontti.punainenristi.fi

Hei kuukausilahjoittaja,

Tiesitkö, että vaikka kansallinen suoraveloituskäytäntö

muuttuu, kuukausittainen

lahjoituksesi jatkuu käytännössä entiseen

tapaan? Lahjoituksesi Punaiselle Ristille

muutetaan syksyn aikana automaattisesti

e-laskuksi (jos olet verkkopankin asiakas)

tai suoramaksuksi (jos et käytä verkkopankkia).

Muutos ei vaadi sinulta mitään,

sillä hoidamme tarvittavat toimenpiteet

pankin kanssa. Tiedotamme sinulle muutokseen

liittyvistä asioista ja aikatauluista

loppukesästä.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen apu 1.3.2013–15.4.2013

Kooste kansainvälisestä avusta on luettavissa osoitteessa

www.punainenristi.fi/kansainvalisen-avun-kooste

More magazines by this user
Similar magazines