Lähtöanalyysiaineisto - Puuinfo

puuinfo.fi

Lähtöanalyysiaineisto - Puuinfo

LIEKSAN MODERNI

SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE

”Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha,

joksi sitä myös nimitetään, on, niinkuin

nimestäkin käy ilmi, ryhmä samalla paikalla

ja useimmiten yhteisessä aitauksessa olevia

pieniä puutarhoja.”

Ossian Lundén

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


MIKSI SIIRTOLAPUUTARHA?






Yhteys luontoon

Suotuisat vaikutukset ihmisen psyykkiseen ja

fyysiseen hyvinvointiin

Estetiikan lisäksi myös ilmastonmuutosta torjuvia

vaikutuksia


Ekologinen vaihtoehto kesämökille

Yhteiskuntataloudellinen monimuotoisuus:


Sosiaali-, terveys-, liikunta-, puisto-, kulttuuri-,

asunto- ja matkailutoimi kietoutuvat

verkostoksi

Ekologia, esteettisyys, eettisyys, ekonomisuus

(Pekka V. Virtanen)

”Kussa hellästi hentoiset taimet vain

hyvä tarhuri huomaansa sulkee,

pahat, katkerat aatteet ei viihtyä voi.

Siellä rauha ja rakkaus kulkee,

siellä mieltä niin kummasti lauhduttaa

oma muokkaama, kasvava, kukkiva maa.”

(Vilma Reinilä)

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


VIHREYS JA EKOLOGISUUS






Ilmastonmuutos: elintapojen muutoksen tarve

Omavaraisuus – maaenergia, aurinkoenergia

Rakennukset:




Rakenteiden energiatehokkuus

Rakennusosien ekologisuus

Kestävä, laadukas, ajaton arkkitehtuuri

Viemäröinti: kompostoivat käymälät,

imeytyskentät

Liikenne:




Yksityisautoilu minimiin

Taksibussi

Kaukaa tulevien juna- ja bussiyhteydet

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


VIHREYS JA EKOLOGISUUS





Lähiruoka:


Oman puutarhan antimet, Pielisen

kalastusmahdollisuudet

Luomuviljely kohtuullisen helposti toteutettavissa





Kompostointi

Vuoroviljely

Kasvien istutusjärjestys ja valinta

Houkutuskasvit, peiteharsot, ansat jne.

Yhteisviheralueet:



Tuoksut, äänet, värit

Erilaiset puutarhat – vesi, kivi, viher

Fauna: perhosniitty, linnunpöntöt, siilien

talvehtimispusikot

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


YHTEISÖLLISYYS





Yhteisöllisyyden eri tasot

Yhteisrakennus:



Grillikatokset, tanssilavat, uima- ja

venelaiturit, saunat ja suihkut, keittiöt,

näyttelytilat, juhlasalit

Juhlaperinne (juhannus, sadonkorjuu jne.)

Avoimien ovien päivät ulkopuolisille



Kaupungin asukkaat

Muu Suomi

Koko kaupungin aktivoiminen:


Yhteisviheralueiden tai koepalstojen hoitajiksi

lukion kesäkurssi, kansalaisopisto,

kesätyöläiset, 4h

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


ALUEEN TOIMINNOT







Yhteisrakennus toimintoineen

Tapahtuma-aukio


Ympäristö- ja muuta taidetta

Yhteiset viheralueet:


Ranta:




Lasten leikkipaikat → arkkitehtuurista ja

ympäristösuunnittelusta syntyviä jännittäviä,

yllättäviä, mielikuvitukselle tilaa jättäviä

paikkoja

Rantasauna

Laituri

Soutuveneitä ja kalastusvälineitä

vuokrattavana

Kierrätyspiste

Autopaikat piiloon

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


MATKAILUN YHDISTÄMINEN

SIIRTOLAPUUTARHATOIMINTAAN





Sijainti keskustan, kirkon ja sataman

läheisyydessä mainio

Yhteisrakennus:




Mökit:



Voidaan vuokrata ulkopuolisille esim.

hääjuhliin

Keittiön pitopalveluyrittäjä

matkailijaravintola/kahvila

VE 1: viljelijät voivat vuokrata omia

mökkejään juhlavieraiden tai matkailijoiden

käyttöön

VE 2: osa mökeistä pelkästään

vuokrakäytössä, opiskelijat/ 4h-kerholaiset

hoitavat puutarhapalstat

Matkailijat keskellä autenttista toimintaa

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen


Tilan kokeminen

Tilan muodostustuminen

• Siirtolapuutarha-alueiden perusongelma on kunnollinen tilanmuodostuksen uupuminen.

• Talot ovat suhteellisen kaukana toisistaan ja kaikki tontit ovat samanlaisia

→ alueellinen tasapäisyys ja monotonia

• Jos ainoa tapa tylsähkön kokonaisratkaisun värittämiseksi ovat käyttäjien tuomat puutarhatontut,

monotonisesta alueesta muodostuu lopulta sekava ja hökkelimäinen.

•Rakentamista voi ohjata entistä kylämäisempiin ratkaisuihin

→ alueen rakenteesta ja rakeisuudesta tilallisesti koettavia.

• Kulkureittien varrella voi olla tihentymiä, rakennusten muodostamia kujanteita ja aukeaa tilaa

sopivassa suhteessa ja rytmitettynä.

• Kaikkea rakentamista ei kuitenkaan saa kahlita täysin, ja käyttäjien oma nikkarointi on sallittava.

• Tiloja voi rajata myös puilla, pensasaidoilla, pergoloilla

• Alueiden ongelmana on usein myös pinnanmuotoen tasaisuudesta johtuva jännitteettömyys

- Alueita ja istutuksia voi rajata pengertämällä

- Tien pinnan taso

-Ojat

- Puistoalueiden pinnanmuodot

- Oleskelu rakennusten katoilla

- Viherkatot

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Yhteisöllisyys ja liikkuminen

Yhteisöllisyys - yksityisyys

• Alueilla kannattaa soveltaa erilaisia yhteisöllisyyden ja yksityisyyden tasoja

- Kaikki tontit eivät olisi samanlaisia ja samassa verkossa

→ Yhteisön sisälle muodostuu pienempiä yhteisöjä, naapurustoja, joiden sisällä on lopulta oma

yksityinen tila.

- Lähinaapuruston kanssa voi jakaa tiettyjä toiminnallisia elementtejä, esim. saunan.

• Palstojen ja mökkien lattiapinnan nostaminen kulkuväyliä ylemmäksi → yksityisyys

Liikenne

• Kulkureittien väljyys heikentää visuaalisesti koettavan alueen muodostumista.

• Tiestö on joka paikassa yhtä leveää, eikä reiteille synny hierarkiaa.

• Autot alueen ulkopuolelle, sisääntuloliittymien keskittäminen

• Paikalle kävellen, polkupyörillä tai julkisella liikenteellä.

• Täysi autottomuus ei mahdollista → parkkipaikat, huoltoreitit, peräkärryt

• Reitit 3m leveitä. Kävelykujat alle 2m → inhimillinen mittakaava

• Paloturvallisuus yksi syy perinteiseen väljyyteen

- Nykyisin ei enää ongelma, tekniikka kehittynyt

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Rakennukset

Rakennukset

• Nykyvaatimusten mukaisesti rakennetaan usein ylisuuria, jopa omakotitalojen kokoisia lomaasuntoja.

→ Enemmän lomakylä kuin puutarha

→ Mökkien koko mahdollisimma pieneksi

•Ei tarkoitettu pääasialliseksi kodiksi → vain välttämättömyydet

•Pienestä tilasta on moneksi, eikä elämänlaadusta tarvitse tinkiä, kun ei tuhlaa tilaa

ylenpalttiseen väljyyteen ja hyödyntää jokaisen tilavuuskuution hyvin sovelletuilla

toiminnallisilla ratkaisuilla.

•Rakennuksen ulkotilan hyödyntäminen

- Terassin ja kasvihuoneen yhdistäminen viherhuoneeksi

- Oleskelu tai jopa viljely katon yläpuolella

• Toimintojen jakaminen naapuruston ja koko yhteisön kanssa pienentämään mökkien kokoa.

• Yhden asukkaan käyttämää pinta-alaa voi minimoida myös yhdistämällä mökkejä toisiinsa

jopa fyysisesti.

→ Energiataloudellisesti tehokkaat ratkaisut

• Yhteistiloilla voimistetaan alueen sisäistä yhteisöllisyyttä ja laajennetaan koko alueen

monipuolisuutta ja käytettävyyttä.

- Osa tiloista voi olla esimerkiksi vuokrattavissa ulkopuoliseen käyttöön.

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Energia ja vesi

Energia

• Perinteisesti siirtolapuutarhojen mökit ovat olleet lämmittämättömiä, eikä niissä ole ollut edes sallittua

asustaa talvisin.

• Suomessa kesäyötkin viileitä,

→ Eristämättömiin mökkeihin hankittu lämmitystä

→ Alueen sisällä on käytössä useita eri lämmitysmetodeja.

- Energiataloudellisesti epäedullinen ratkaisu.

• Omavarainen keskitetty lämmitys

• Sähköntuotanto

•Tunnelman luomiseksi ja lisälämmönlähteenä jokaisessa mökissä olisi myös varaavat tulisijat

Vesielementti

• Perinteisesti makean veden suora saatavuus olisi suuri etu.

• Nykyisin taajamissa kaikki tarvittava kunnallistekniikka vesijohdoista viemäröintiin

- Alueen sisälle virtaava vesi ei ole välttämätön elementti

Veden tuominen loisi kuitenkin uusia mahdollisuuksia liikkumiseen:

- asukkaiden omat venelaiturit

•Mahdollisuuksia olisi myös tutkia ojien tuomista tonttien läpi

- jokaisella tontilla voisi toteuttaa omanlaistaan veden ja maan rajapinnan muokkausta, rajata tonttia

sekä rakentaa siltoja, askelkiviä tai pitkospuita.

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Tyyppiesimerkki

Äimäraution laulu

(ensimmäinen ja viimeinen säkeistö)

Oulunlahden rannalle, pellolle vanhalle

siirtolapuutarha syntynyt on.

Mökit rakennettu, ojat suorat kaivettu,

tierivi tehty verraton.

:,: Oi Äimärautio, oi Äimärautio

et ole enää ranta tyhjä autio. :,:

Vieraat luoksemme terveeks toivotamme

kesäpäivää luonamme viettämään.

Silmärukaa suomee, kahvikupin tuomme

ja pyydämme sen kanssamme nauttimaan.

:,: Oi Äimärautio, oi Äimärautio

et ole enää ranta tyhjä autio. :,:

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Mahdollisuuksia

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Mahdollisuuksia

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen


Siirtolapuutarha Lieksaan

Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio

Valtakunnallinen moderni puukaupunki -hanke

Tekijät

Sauli Kosonen

Leena Paavilainen

1.vaihe

Uuden ajan siirtolapuutarha-alueen tavoite-, sisältö- ja konseptiideointi,

mahdollisuuksien kartoittaminen ja tutkiminen

2.vaihe

Kohdealueen alueideasuunnitelma / visualisointi piha- ja

ympäristörakentamisen periaatteista

3.vaihe

Talotyyppi-idealuonnokset

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Tontti

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarha

”Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha, joksi sitä myös nimitetään, on, niin kuin nimestäkin käy ilmi, ryhmä

samalla paikalla ja useimmiten yhteisessä aitauksessa olevia pieniä puutarhoja.”

Ossian Lundén, 1918

”Siirtolapuutarhatoiminnan avulla pyritään kaupunkien vähäväkiset saamaan osallisiksi niistä monenmoisista

henkisistä ja aineellisista arvoista, joita pienen puutarhapalstan hoito viljelijälleen tarjoaa. Palstat

vuokrataankin ensi kädessä sellaisille perheille, joilla ei ole mahdollisuutta viettää kesäänsä maaseudun

terveellisessä luonnossa.”

Olavi Jokinen, 1946

”Siirtolapuutarhalla tarkoitetaan kaupunkimaisen yhdyskunnan alueella tai liepeellä sijaitsevaa, ko. yhdyskunnan

asukkaiden käyttöön tarkoitettua pienten puutarhojen muodostamaa kokonaisuutta, joka nykyisin on yleensä

asemakaavoitettu”

Pirkko Hakala, 1989

”Siirtolapuutarha on puutarhaviljelykseen varattu alue, joka on jaettu keskimäärin 250-500m²:n suuruisiin

palstoihin, joilla sijaitsee pieni mökki. Alue sijaitsee useimmiten taaamassa tai sen liepeillä, ja palstat on

määritelty siten, että ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Useimmiten kokonaisuus on ruutukaavan

muotoinen.”

Suomen siirtolapuutarhaliiton internet-sivu, 2009

Tanskassa määritelty neljä perustyyppiä:

1. Päiväpalstat (daghave): ei rakennusta tai vain sateensuoja tai rakennus tarkoitettu vain

yhden yön yöpymiselle.

2. Siirtolapuutarhat (byhave): edellistä suuremmat palstat. voi asua kesäaikana. Suomessa

ja Ruotsissa tätä tyyppiä.

3. Lomakylä (landhave) kerää käyttäjänsä laajalta alueelta. keskittyvät erityisen

harrastuksen ympärille(kalastus, ratsastus, purjehdus jne.) harvinaisia

4. Rautatiepalstat (jernvbanehave) Rautatielaitoksen omistamat henkilökunnalle tarkoitetut

palstat yleisiä tanskalaisten rautateiden varsilla

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarhojen historiaa

Esimuotoja

• Keskiaika: maatilkkuja jaettiin käsityöläisille ja porvareille Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa – luostarit

järjestivät viljelysmaata kaikkein köyhimmille

• 1700-luvun loppu: köyhien puutarha- ja viljelyspalstat, ”poor's allotments”, Englannissa

Schreber

Varsinaiset siirtolapuutarhat

• 1800-luvun teollistumisen aika: tehdaskaupunkeihin ahtaasti asutettujen työläisten oloja haluttiin parantaa

• siirtolapuutarhaideologian isä: saksalaislääkäri Daniel Gottlieb Moritz Schreber (1801-1861)

- leikkipuistojen kehittäjä

• Ernst Hauschild

- yhdisti Schreberin leikkikenttään puutarhan

- Schreberverein Leipzigissä 1860-luvulla: lastenpuutarha

• Gefell

-Schrebervereinin viljelypalstat muuttuivat lopullisesti perhepalstoiksi: ensimmäinen varsinainen

siirtolapuutarha 1869

• Tanskassa ollut siirtolapuutarhaliikehdintää jo 1800-luvun alkupuoliskolla:

- Hjem, Aabenraa 1831

- Aalborgin työväenpuutarhat 1800-luvun alussa

- 1880- ja 1890-luvuilla Jörgen Berthelsen ja Peder Hansen loivat Aalborgin ja Kööpenhaminan

siirtolapuutarhat, joista tuli valtavan suosittuja

Schreberin tutkielmia

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

”Hjem” esitettynä tanskalaisessa

postimerkissä 2008

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarhat Suomessa

Alkuajat

• Vaikutteet Tanskasta, Saksasta ja Ruotsista

• 1902 siirtolapuutarha-aihe esillä Helsingissä valtuuskunnassa

-ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin (pieni kokeilu, joka kuihtui kasaan)

• 1. maailmansodan aiheuttama elintarvikepula antoi uutta potkua hankkeille

• 1. siirtolapuutarha Porvoossa 1916

- Toiminta kuitenkin lyhytaikaista, joten unohtunut

• Tampereen Hatanpää 1916

- E. J. Reinilä puuhamiehenä (Suomen siirtolapuutarhaliiton ja liiton

Siirtolapuutarha-lehden perustajia)

- Vuokrasopimus loppui v. 1977 – siirrettiin muualle

• Muita varhaisia siirtolapuutarhoja Suomessa

- Castrénin perhepuutarha, Oulu 1915

- Brunakärr, Helsinki 1919

- Lyytikkälä, Viipuri 1930 (lyhyt kokeilu jo 1915)

• Suomen siirtolapuutarhaliitto 1929

• Siirtolapuutarha-lehti 1935

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarhat Suomessa

Vähävaraisten hyödyllisistä kesämökeistä koko kansan huviksi

• Ensimmäisten siirtolapuutarhojen asukit olivat vähävaraisia perheitä, joille haluttiin

tarjota virkistystä luonnonhelmassa

• Sotien jälkeinen asuntopula: voimavarat asuntorakentamiseen

- Siirtolapuutarhoja alettiin osin käyttää ympärivuotiseen asumiseen → slummiutumista

• 1960- ja 70-lukujen kaupungistuminen

- Palstoja saivat hankkia muutkin, kuin vähävaraiset

- Maaltapako ja asennemuutos: siirtolapuutarhojen ravintopoliittinen merkitys väheni,

sosiaalinen rakenne monipuolistui ja siirtolapuutarhatoiminta muuttui enemmän virkistysja

lomailutoiminnaksi

• 1980-luku: useita tarveselvityksiä siirtolapuutarhojen tulevaisuudesta, suuri kysyntä

• 2000-luku: siirtolapuutarhoille yhä suuri sosiaalinen tilaus isoissa kaupungeissa

- Ekologisuus, ekonomisuus, esteettisyys ja eettisyys (Pekka V. Virtanen,

Siirtolapuutarha 4/08, s. 4 ja 5)

Nykytila

• Suomen siirtolapuutarhaliitto:

- Liiton tarkoitus on maamme siirtolapuutarhatoiminnan edistäminen, toiminnan

kannalta oleellisten parannusten aikaansaaminen ja siirtolapuutarhojen merkityksen

lisääminen loma- ja vapaa-ajanviettomuotona.

• Siirtolapuutarhaliiton piiriin kuuluvia jäsenyhdistyksiä 40

- Siirtolapuutarhoja todellisuudessa enemmän, noin 50 ympäri maata.

- Palstoja yhteensä noin 5000

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Tarve siirtolapuutarhoille

”Viime vuosina on tarve perustaa uusia siirtolapuutarhoja selvästi lisääntynyt. Uusia

siirtolapuutarhoja on myös perustettu, mutta tarvetta hitaammassa tahdissa.

Siirtolapuutarhoja koskevan selvityksen tarve perustuu käytännön vaatimuksiin, sillä viime

vuosien aikana lisääntynyt kiinnostus siirtolapuutarhatoimintaa kohtaan on myös herättänyt

kysymyksiä toiminnan laajuudesta, luonteesta ja tulevaisuudennäkymistä.”

Eino Grönholm, Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja, 1987

”Siirtolapuutarhoja koskeva tieto on ollut hajanaista ja osittain vanhentunutta…”

Jaana Kauppinen, 1987

” Ostin kaksi vuotta sitten siirtolapuutarhamökin hintaan 30000 Helsingistä. Nykyisin jopa yli

70000 euroa pyydetään!”

”Suomessa siirtolapuutarha-aate on menettänyt täysin merkityksensä. Ennen aikaan ne

olivat tarkoitettu KÖYHILLE jotta saisivat maasta myös ravintoa perheelle. Nyt mökkejä

voivat ostaa vain varakkaat! ”

Otteita suomalaisen iltapäivälehden keskustelufoorumilta, 2007

Nykyinen tarve

• Vapaa-ajan viettotavat ovat muuttuneet

- Ympäristötietoisuus

• Monilla paikkakunnilla tarve lisätä kaupungin vetovoimaa

-Muuttotappiokaupungit

• Lähilomailun mahdollistaminen

- matkustamisen hinta, nykyajan aikataulut

• Talviasuttavuus

• Etätyömahdollisuus

• Sukupolvien välisen kohtaamisen mahdollistaminen

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarhojen hyödyt

”Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala.

Jos kolme päivää, mene naimisiin.

Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se.

Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi.”

Kiinalainen sananlasku

(Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (toim. Hannu Tarmio))

Iloinen viljelijä Helsingin ruskeasuolla

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarhojen hyödyt

”Omien puutarhatuotteiden kasvattaminen lisää keittiökasvien tarvetta

jokapäiväisenä ravintona, ja tunnettua on, että kasvisten ja hedelmien ja marjojen

runsas nauttiminen suuresti ehkäisee väkijuomien väärinkäyttöä.”

Ossian Lundén

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Siirtolapuutarhojen hyödyt

”Työllä ja oleskelulla ryhmäpuutarhassa on myöskin

suuri eetillinen merkityksensä.”Ne edistävät siveyttä,

mikä on yhteiskunnan peruspylväs”, sanoo eräs

tanskalainen kirjailija puhuessaan ryhmäpuutarhoista”

”Vapaa-aikoja voi aina saada puutarhassa kulumaan, ja

useimmat terveesti ajattelevat työläiset tulevat varmaan

meilläkin, samoinkuin kulttuurimaissa, asettamaan

ryhmäpuutarhan ravintola-elämän edelle.”

Ossian Lundén

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


Suunnittelutilanne

• Uusia siirtolapuutarhoja perustetaan jatkuvasti ympäri maata

- Uusin Rovaniemellä, perustettu 2003

- Alueiden suunnittelu ei ole juurikaan kehittynyt vuosisadan aikana.

- Ihmisten tarpeet, vaatimukset ja mahdollisuudet ovat muuttuneet

• Uudet alueet toistavat tutuksi todettua ja helpoksi havaittua ruutukaavaa

- Aidatussa palstassa jokaisella on omat istutuksensa ja oma pieni mökkinsä samassa

kulmassa.

- Tämä pitää paikkansa myös viimeisen kymmenen vuoden sisällä tehdyissä kahdessa

arkkitehtidiplomityössä (Reponen,1999,TTKK ja Forsander, 2005, OY.)

Koitelin Ruusutarha (Diplomityö, Alisa Forsander 2005)

Kuvia toteutetusta Iisalmen kohteesta

26.2.2009

Koljonvirran siirtolapuutarha, Iisalmi (Diplomityö, Tiina Reponen 1999)

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO

Sauli Kosonen - Leena Paavilainen


AJATUKSIA

26.2.2009

Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PUUSTUDIO Leena Paavilainen

More magazines by this user
Similar magazines