PUU 2012/1 (pdf) - Puuinfo

puuinfo.fi

PUU 2012/1 (pdf) - Puuinfo

1/2012


Hengittävä ja ekologinen

rakenne on turvallinen

Hengittävä Ekovilla-eristäminen on turvallinen ratkaisu, erityisesti nykyvaatimusten

mukaisissa paksuissa eristevahvuuksissa. Suositeltavinta on tehdä koko eristerakenne

ilmansulkuineen ja tuulensuojineen sama-aineisista puupohjaisista, kosteutta sitovista ja

luovuttavista materiaaleista. Silloin missään kohtaa ei ole kuitua tai pintaa, johon ilman

vesihöyry tiivistyisi vedeksi ja aiheuttaisi kosteusongelmia.

Puupohjaisilla materiaaleilla on myös hyvä ympäristötasapaino. Ne ovat uusiutuvia, niiden

valmistus kuluttaa vähän energiaa ja ne ovat pienipäästöisiä. Päästöt ovat jopa negatiiviset,

koska puu sitoo hiiltä itseensä.

Eristemateriaalien raaka-aineiden nettopäästöt (kg/seinä-m 2 )

Ekovilla

Kivivilla

-10

-6,6

0 10 20 30

Polyuretaani

22,8

Eristemateriaalien ympäristövaikutukset seinärakenteen U-arvolle 0,17 W/m 2 K, raaka-aineiden

hiilidioksidipäästöt ja -varasto yhteensä. Lähteet: www.rts.fi, valmistajien nettisivut, Puuinfo

5,9

HIILIMITTARI

HIILTÄ SITOVA

– 0 +

CO 2

PÄÄSTÖJÄ TUOTTAVA

Tiesitkö, että mitä enemmän

rakentamisessa käytämme hiiltä sitovia puupohjaisia

rakennusmateriaaleja, sitä pienemmät

ovat ilmakehään joutuvat CO2-nettopäästöt.

Keskiverto suomalainen puukuitueristeellä eristetty

puutalo sitoo puurakenteissaan n. 35 tonnia

hiilidioksidia. Pelkällä materiaalivalinnallasi on

suuri vaikutus hiilijälkeesi, sama kuin vähentäisit

autolla ajamista yli 230 000 km (150g/km).

Puukuituinen tuulensuojalevy

Ekovillan ruiskutettava seinäeriste,

esim. 200 mm tai UUTUUS Ekovillalevy,

esim. 100 mm + 100 mm

Ekovilla X5 ilmansulkupaperi

UUTUUS Ekovillalevy,

puukuituinen levyeriste, esim. 50 mm

ILMA JA LÄMPÖ

ILMAN KOSTEUS

HIILIDIOKSIDI

Kysy Ekovillaa rakennustarvikekauppiaaltasi tai Ekovilla asennuspalveluyrittäjältä. Löydät heidät Ekovillan kotisivuilta.

www.ekovilla.com


1/2012

Suomalaista puuarkkitehtuuria ja rakentamista

Finnish Wooden Architecture and Wooden Construction

SISÄLLYS CONTENT

PÄÄKIRJOITUS

LEADER

3 Tavanomainen

Ordinary

Pekka Heikkinen

UUTTA

WHAT’S NEWS

4 Parla Floor Oy:n uudet puulattiat

New wood floorings by Parla Floor

5 PuuWoodHolzBois.com

on avattu

PuuWoodHolzBois.com launched

5 Korkea ja jäykkä Kerto-kattopalkki

High and rigid Kerto roof girder

16 Asunto-osakeyhtiö

PUUERA

Housing Development

Mika Ukkonen

22 VIHILUODON KALA

Kalaravintola, tehtaanmyymälä ja

kalajalostamo

Fish restaurant, factory outlet and

fish refining facility

Janne Pihlajaniemi

28 Talo Seyassa

House in Seya

Makoto Tanijiri

TULOSSA

COMING

42 Kierrätyspaviljonki Alue Zoom

Recycled pavilion Alue Zoom

Matti Sanaksenaho

44 RAILO

Keskuskentän katsomo

Grandstand

Aaro Artto

PROFIILI

PROFILE

46 Tekijät

Credits

47 www.puuinfo.fi

48 Puukerrostalotohtori

Doctor of wooden houses

Pekka Heikkinen

RAKENNETTU

BUILT

6 SAJOS

Saamelaiskulttuurikeskus

Sámi Cultural Centre

Janne Laukka

PUUSTA

FROM WOOD

34 Materiaali ratkaisee

The material is the key

Teija Isohauta

38 Parempia puupintoja

– ympäristöystävällisesti

Better wood surfaces

– In an environmentally-friendly way

Lauri Rautkari

Kansi Cover: Sajos, saamelaiskulttuurikeskus, Inari Sajos, Sámi Cultural Centre Inari, Finlamd

Kuva Photograph: Mika Huisman

PEFC/02-31-162

-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään

tekemään Puuinfon nettisivuilta löytyvällä lomakkeella.

Lomake löytyy osoitteesta

kohdasta

-lehti.

Kestotilauksessa toivotaan ilmenevän henkilön/yhteisön

ammatti/toimiala sekä mahdollinen jäsenyys alan

yhdistyksissä. Osoitteen muuttuessa pyydetään ilmoittamaan

tilausnumero osoitelipukkeesta. Mikäli osoitteenmuutos

tehdään postiin, ei erillistä ilmoitusta tarvitse tehdä.

Lehti ilmestyy vuonna 2012 neljä kertaa ja on maksuton

tilaajille Suomessa. Tilausmaksu (4 numeroa) Eurooppaan

on 32 € ja Euroopan ulkopuolelle 36 €.

Subscriptions and Changes of Address

If you would like to subscribe to magazine or change

your address, please complete the form on Puuinfo’s

website.

The form can be found at

in the

Subscriptions to magazine section on the bottom of

the start page

The subscription fees for four issues are 32 euros in Europe

and 36 euros outside Europe. It has four issues in 2012.

Julkaisija Publisher

Puuinfo Oy

PL 381, 00131 Helsinki

Puh./Tel. +358 9 686 5450 info@puuinfo.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Kustantaja Publisher

Puuinfo Oy

ISSN 0357-9484

Ilmoitusmyynti Advertising

Puuinfo Oy, Henni Rousu henni.rousu@puuinfo.fi

Puh. Tel. +358 9 6865 4517


TAVANOMAINEN

ORDINARY

Käännös Translation: Nicholas Mayow

Etsin luentoa varten aineistoa viime vuosina Suomessa

rakennetuista puukerrostaloista. Harmikseni huomasin,

että useimmiten talojen asunnot ovat tavanomaisia

eikä arkkitehtuurikaan ole kovin kiinnostavaa.

Onko hankkeissa jouduttu kamppailemaan teknisten ja

taloudellisuuden asioiden kanssa niin paljon, ettei arkkitehtuurin

ja asumisen kehittämiseen ole enää riittänyt voimia?

Vai onko arkkitehtuuria pidetty tärkeänä alun perinkään?

Samaan aikaan olen kuullut jatkuvasti puhuttavan puukerrostalojen

kilpailukyvystä. Voiko tavanomainen ja epäkiinnostava

olla kilpailukykyistä?

Viime vuosikymmenien puukerrostalot häviävät arkkitehtuurissa

kirkkaasti Helsingin uusille asuinalueille rakennetuille

betonitaloille. Pääkaupungissa tontit luovutetaan

rakentajille arkkitehtuurin perusteella, ei runkomateriaalin.

Tontinluovutusta edeltää suunnittelukilpailu, jossa arkkitehtuuri

on avainasemassa.

Myös Helsingin kaupunki on ilmoittanut kiinnostuksensa

puurakentamiseen lisäämiseen. Tällöin kilpailukyvyn kriteerinä

on laatu.

Arkkitehtuurikilpailu pitäisi ehdottomasti järjestää myös

puukerrostaloja rakennutettaessa. Ehdotuksista valittaisiin

arkkitehtuuriltaan ja asuntoratkaisuiltaan kiinnostavin sekä

taloudellisesti toteutettavin. Silloin alettaisiin puhua todellisesta

kilpailukyvystä. Lisäksi saataisiin esimerkkitaloja, jotka

innostaisivat suunnittelemaan, rakentamaan ja ostamaan

uusia puutaloja.

Vierumäen puukerrostaloissa (sivu 16) on yksi selvä kilpailuetu:

talo on rakennettu teltan suojassa hallituissa oloissa.

Teltta piti talon rakenteet kuivana. Lisäksi rakentamiselle

luodut hyvät työskentelyolosuhteet varmasti vauhdittivat

työn valmistumista.

On hienoa kuulla, että Vierumäen puukerrostalot on toteutettu

taloudellisesti kilpailukykyisesti eli samaan hintaan

kuin vastaava betonitalo. Ensimmäinen askel on otettu.

Seuraavaksi voidaan keskittyä asumisen laatuun ja arkkitehtuuriin.

Pekka Heikkinen

Arkkitehti SAFA

Just recently, I’ve been searching for material about

blocks of flats built out of wood in Finland. I was somewhat

vexed to find that the majority of the flats in such

buildings were rather ordinary and the architecture was not

particularly interesting.

Have the architects had to struggle so much with the technical

and economic problems that they’ve had nothing left for

the architecture and for improving living conditions? Or has

the architecture been considered of lesser importance from

the very beginning?

At the same time, I am continually hearing people talking

about the competitiveness of the wooden-built apartment

block. Can something that is ordinary and uninteresting be

competitive?

In the last few decades, wooden-built apartment blocks

have clearly been losing out to the concrete blocks being built

in new residential areas in Helsinki, at least as far as the architecture

is concerned. In the capital, sites are handed over

to builders on the basis of architecture not structural materials.

Sites are only handed over after a design competition in

which architecture has a key role.

The City of Helsinki has announced that it, too, is interested

in increasing the amount of building in wood, but here,

quality is one of the governing factors in competitiveness.

I am convinced that an architectural competition should be

held for constructing wooden-built apartment blocks. Entries

would be chosen on the basis of the architecture, how interesting

the flat layouts were and how cost-effective they would

be to build. Then we’d really be able to start talking about

competitiveness. On top of that we’d some built examples

that would inspire people not only to design and construct

more wooden buildings, but also to buy them.

The wooden-built apartment block at Vierumäki (see p. 16)

has one very clear competitive advantage – it has been built

inside a huge tent under controlled conditions. The tent has

kept the structure of the building dry. Furthermore, the better

working conditions created for the builders have certainly

speeded up completion.

It’s excellent news to hear that the wooden-built apartment

blocks at Vierumäki have been constructed at competitive

cost, i.e. the same price as an equivalent concrete building.

We’ve taken the first step. Now we can focus on architecture

and the quality of living conditions.

Pekka Heikkinen

Architect SAFA

1 / 2012 3


UUTTA

WHAT’S NEWS

Parla Floor Oy:n uudet

puulattiat

New wood floorings by

Parla Floor

PuuWoodHolzBois.com

on avattu

PuuWoodHolzBois.com

launched

Parla Floor Oy on kehittänyt kaksi uutta

rakennetta lattialautaan. Tuotteet

kuuluvat Parla-puulattia ja Heavy Duty

-valikoimiin.

Tuotteet tunnistaa kolmi- tai nelikerrosrakenteista

johdetuista nimistä

3X ja 4X. Laudat on koottu yhdestä tai

kahdesta ristiin liimatusta havupuusydämestä

pohja- ja pintakerroksen välissä.

Rakenteen ansiosta lautojen eläminen

leveyssuunnassa ja kupertuminen

on vähäistä. Viisi millimetriä paksu

kulutuspinta mahdollistaa useita hiontakertoja.

Uusia tuotteita ovat Mänty 3X ja 4X

sekä 3X ja 4X Heavy Duty. Tammesta,

saarnesta ja merbausta valmistetut

Heavy Duty-lattiat soveltuvat myös julkisiin

tiloihin. 7–9 prosenttiin erikoiskuivatun

raaka-aineen ansiosta lattialaudan

kutistuminen on vähäistä.

26 milliä paksut lattiat voi asentaa

myös lattialämmityksen kanssa. Parla

puulattioiden ja Heavy Duty-lattioiden

pintalämpötila saa olla 24 astetta.

Lautojen mitat ovat 19 x 145 x 2050

mm sekä 26 x 145 x 2050 mm. Lautojen

päät on pontattu.

Parla Floor Oy has developed two new

structures for wood floorings. The products

are available in Parla wood flooring

and Heavy Duty collections.

The products are named after their

three- and four-layer structures as 3X

and 4X. The boards have been assembled

from one or two cross-glued coniferous

tree hearts between the bottom

and surface layers. This structure allows

the movement of the boards laterally

while minimising convexity. The fivemillimetre

thick wear surface enables

several rounds of sanding.

New products are Mänty 3X and 4X,

as well as 3X and 4X Heavy Duty. Heavy

Duty floorings manufactured out of

oak, ash and merbau are well-suited for

public places. Due to the raw material

dried specifically to 7–9 per cent the

shrinkage of the wood flooring is minimal.

Twenty-six-millimetre thick floors

can be installed over floor heating.

The surface temperature of Parla wood

floorings and Heavy Duty floorings can

be up to 24 degrees. The board sizes are

19 x 145 x 2,050 mm and 26 x 145 x

2,050 mm. The ends of the boards are

tongued and grooved.

PuuWoodHolzBois.com-nettisivusto

esittelee korkealuokkaista suomalaista

puuarkkitehtuuria. Sivuston tavoitteena

on parantaa suomalaisen puuarkkitehtuurin

ja puutuoteteollisuuden

kansainvälistä tunnettavuutta sekä

helpottaa tuote- ja valmistajatietojen

löytymistä.

Esillä on asuntoja kerrostaloista vapaa-ajan

asuntoihin sekä julkisia rakennuksia.

Kohteet esitellään suunnittelijatiedoin,

kuvin ja piirustuksin. Joistain

kohteista on 360°-kuvauksia.

Nettisivusto on ilmainen, ja se

julkaistaan viidellä eri kielellä (suomi,

englanti, saksa, ranska ja venäjä).

Tulevaisuudessa sivustolla julkaistaan

myös artikkeleita puurakentamisesta.

Puualan yrityksille julkaisu tarjoaa

mahdollisuuden tuotteiden esittelyyn

toteutetuissa rakennuksissa.

Tuotetiedot liitetään palvelussa oleviin

kuviin, ja ne sisältävät linkin yrityksen

omille sivuille. Suunnittelijoille sivusto

tarjoaa mahdollisuuden suunnittelemiensa

kohteiden esittelyyn.

Sivustolta löytyy 50 kohdetta 30

arkkitehdilta. Sivusto täydentyy koko

ajan muun muassa PUU-lehdessä esitellyillä

kohteilla.

Info:

Mirka Immonen

tel. +358 40 832 7296

mirka.immonen@or-group.fi

www.parla.fi

4 1 / 2012


Käännös Translation: AAC Global

Korkea ja jäykkä Kertokattopalkki

High and rigid Kerto roof

girder

PuuWoodHolzBois.com presents highquality

Finnish wood architecture. The

aim of the website is to promote international

recognition of Finnish wood

architecture and improve access to

product and manufacturer information.

The website presents dwellings ranging

from blocks of flats to summer

houses and public buildings. Houses

are presented with designer information,

photos and blueprints. Some of

the houses can also be looked at in 360°

views.

The website is free of charge and it

is published in five different languages:

Finnish, English, German; French and

Russian. In the future, the website will

also feature articles on wood construction.

For the woodworking industry, the

website offers an opportunity to present

products through completed buildings.

Product information is included in

the photos on the website and they are

linked with the website of the manufacturer.

For architects, the website provides

an opportunity to present houses

designed by them.

The website presents 50 houses from

30 different architects. The website is

updated continuously with, for example,

projects presented in WOOD magazine.

Metsä Wood on kehittänyt uuden matalaenergia-

ja passiivirakentamiseen

soveltuvan Kerto-QP-palkin, jonka rakenne

takaa palkin suoruuden ja stabiiliuden.

Rakennusmääräysten edellyttämä

500 millimetrin rakennekorkeus voidaan

saavuttaa yhdellä palkilla. Palkkia

on saatavana 39 x 500 -millimetrisenä

matalaenergiarakentamiseen ja

51 x 625 -millimetrisenä passiivirakenteisiin.

Kerto-QP:n rakenne on hoikkuudestaan

ja korkeudestaan huolimatta jäykkä.

Optimoitu poikkiviilurakenne minimoi

kosteusvaihtelun aiheuttamaa turpoamista

ja pitää palkin suorana. Palkki

voidaan siten valmistaa korkeampana ja

hoikempana kuin perinteinen Kerto-Spalkki,

mikä tuo kustannustehokkuutta

rakentajalle.

Tuotteella on CE-merkki ja VTT:n

lausunto VTT-S-05156-11 suunnittelussa

käytettävistä materiaaliarvoista.

Metsä Wood has developed a new

Kerto-QP girder suitable for low energy

and passive construction, the structure

of which ensures the straightness and

stability.

The structural height of 500 millimetres

required by building code regulations

can be achieved with one girder.

The girder is available for low-energy

construction in a 39x500 millimetre

version and in a 51x625 millimetre version

for passive construction.

Despite its thinness and height, the

Kerto-QP structure is rigid. The optimised

cross veneer structure minimises

swelling caused by changes in

humidity and keeps the girder straight.

Consequently, the girder can be manufactured

as higher and thinner than the

traditional Kerto-S girder, which provides

savings for the builder.

The product has received a CE marking

and VTT Technical Research Centre

of Finland statement VTT-S-05156-11

for material values used in the design.

Info:

Mikko Viljakainen, tel. +358 40 526 6413,

mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Hilppa Junnikkala, tel. +358 40 940 1300,

hilppa.junnikkala@puuinfo.fi

www.puuwoodholzbois.com

Info:

Kari Kemppainen, Metsä Wood,

tel. +358 50 593 0733,

kari.kemppainen@metsagroup.com

www.metsawood.fi/tuotteet/kerto/

1 / 2012 5


RAKENNETTU

BUILT


RAKENNETTU PROJECTS

Halo Arkkitehdit

Ramboll Finland Oy

SAJOS

Saamelaiskulttuurikeskus

Sámi Cultural Centre

Inari

Teksti Text: Janne Laukka

Käännös Translation: Nicholas Mayow

Kuvat Photographs: Mika Huisman

NELJÄN TUULEN TUIVERTAMA

BEATEN BY THE FOUR WINDS

Vuodenvaihteessa valmistunut

saamelaiskulttuurikeskus Sajos on kuin neljän

tuulen hattu. Käytännöllinen ja Lapin luontoon

luotu.

Sajos sijoittuu Inarin kyläkeskustan pohjoislaidalle,

Juutuanjoen etelärantaan. Pohjoisrannalla, joen ylittävän

sillan takana, on saamelaismuseo Siida. Rakennus

väistää alueen arvokkaan ja hidaskasvuisen puuston.

Sisääntulopiha avautuu kirkonkylän puolelle etelään.

Taloon kuljetaan pehmeästi muotoiltujen istutusalueiden

läpi kohti sisääntulopihan kaarevaa pohjukkaa. Sisällä auditorion

ja parlamenttisalin välistä avautuu näkymä jokivarren

luonnonmaisemaan.

Rakennus koostuu neljästä sakarasta, joihin toiminta

jakautuu. Aula jää keskelle ovaalimaisten salien väliin.

Erityyppisiä tiloja on paljon: parlamenttisali, akustiikaltaan

muunneltava auditorio, monitoimisali, ravintola, kirjasto,

äänitysstudio- ja videoeditointitiloja sekä luokka-, arkisto-,

toimisto- ja kokoustiloja. Sajoksessa kokoontuu myös saamelaisten

ylin päättävä elin saamelaiskäräjät.

Puun käyttö ilmentää saamelaista kulttuuria. Kaikki

rakennuksessa käytetyt puulajit löytyvät lähialueelta.

Julkisivuja rytmittävät räystäslinjaan sijoitetut pystylankut.

Ne antavat rakennukselle yhtenäisen ilmeen ja luovat katselukulmasta

riippuen erilaisia näkymiä. Lankkujen takana julkisivu

on vaihtelevan levyistä pystylomalaudoitusta tai lasia.

Verhous on rautavihtrillikäsiteltyä kuusta.

Auditorio ja parlamenttisali ovat soitinta muistuttavia,

ovaalinmuotoisia kappaleita. Niiden kaarevat muodot hallitsevat

aulatiloja. Palonsuojakäsitelty panelointi on erikoisluokan

mäntyä. Alakatot ja osa aulatilojen seinäpinnoista

on puumagnesiittilevyä. Levyt toimivat akustisina pintoina

ja niiden karheus tuo materiaalintuntua sisätilaan. Lattia on

sirotepintaista betonia.

Auditorion, monitoimisalin ja parlamenttisalin kaarevat

muodot ja akustiset vaatimukset asettivat haasteita sisäverhousten

toteuttamiselle. Parlamenttisalin seinäpintojen koivurimoitus

on palonsuojakäsitelty. Auditorion ja monitoimisalin

akustiikkaelementtien pinnat ovat koivuviilutettuja.

Katon lape laskee kohti koillista. Parlamenttisalin valolyhty

ja auditorion katto puhkaisevat yhtenäisen lappeen.

Vapaamuotoisen rakennuksen runko on betonia.

Lämmöneristys on matalaenergiatasoa. Rakennus on varustettu

automaattisella vesisumusammutusjärjestelmällä.

8 1 / 2012


RAKENNETTU PROJECTS

3. kerros 2 nd floor 1:1500

Julkisivu ja leikkaus Elevation and section 1:1500

2. kerros 1 st floor 1:1500

Rakennus koostuu neljästä sakarasta, joihin toiminta jakautuu. Aula jää

keskelle ovaalimaisten salien väliin.

The building is divided into four branches according to function. The

entrance foyer is in the middle between two oval-shaped halls. Maantaso Ground floor 1:1500

10 1 / 2012


Julkisivuja rytmittävät räystäslinjaan sijoitetut pystylankut. Ne antavat rakennukselle yhtenäisen ilmeen.

The elevations are articulated by vertical boards running up to the eaves line. They give the building a uniform appearance.

The courtyard spaces which open onto

different natural landscapes form the fourbranched

shape of Sajos, the Sámi Cultural

Centre. The building carefully avoids

intruding on the important slow-growth

forest in the area.

The Sámi Cultural Centre is located on the northern

edge of the centre of the village of Inari, on the south

bank of the Juutuanjoki river. On the north bank, behind

the bridge, is Siida, the Sámi Museum.

The entrance court opens to the south, towards the village.

The building is approached through softly shaped areas

of planting towards the curved end of the courtyard. Inside

the building, there is a view of the unspoilt river landscape

between the auditorium and the Sámi Parliament Hall

The building is divided into four branches according to

function. The entrance foyer is in the middle between two

oval-shaped halls. There are many different types of space:

the Parliament Hall, an auditorium with variable acoustics,

a multi-purpose hall, a restaurant, a library, recording and

video-editing studios, plus classrooms, archive spaces, offices

and conference rooms.

The use of wood expresses the Sámi culture and the species

used can be found in the surrounding area. The elevations are

articulated by vertical boards running up to the eaves line.

They give the building a uniform appearance and create a

range of different views depending on the viewpoint. Behind

the boards, the elevations are made up of strips of vertical

cladding in various widths and strips of glass. The cladding is

in spruce treated with ferrous sulphate.

Their curved forms dominate the foyer. The vertical wood

interior cladding is special-grade pine treated with fire-proofing.

The suspended ceilings and some of the wall surfaces in

the foyer are in woodwool panels made of wood and magnesium

carbonate. The slabs act as acoustic surfaces and their

roughness brings a feeling for materials into the interior. The

floor is specially finished concrete.

The curved shapes of the auditorium and the Parliament

Hall together with the acoustic requirements posed a particular

challenge for the execution of the interior cladding. The

birch-batten wall finish in the Parliament Hall is treated with

fire-proofing. The acoustic panels in the auditorium and the

multi-purpose hall are finished in birch veneer.

The roof slopes down towards the northeast. The roof-light

over the Parliament Hall and the auditorium roof punctuate

the otherwise uniform roof slope. The frame of the freeform

building is in concrete. Heat insulation is low-energy level.

The building is furnished with a sprinkler system.

1 / 2012 11


RAKENNETTU PROJECTS

Auditorion ja monitoimisalin

käännettävien akustiikkaelementtien

pinnat ovat koivuviilutettuja.

The acoustic panels in the auditorium and

the multi-purpose hall are finished in birch

veneer.

Auditorio ja parlamenttisali ovat soitinta

muistuttavia, ovaalinmuotoisia kappaleita.

The auditorium and the Parliament Hall

are both oval in shape and resemble

musical instruments.

12 1 / 2012


1 / 2012 13


RAKENNETTU PROJECTS

Rakennus väistää alueen arvokkaan ja hidaskasvuisen puuston.

The building carefully avoids intruding on the important slow-growth forest in the area.

Tilaaja Client: Senaatti-kiinteistöt Senate Properties

Arkkitehtisuunnittelu Architectural design:

Halo arkkitehdit: Janne Laukka, arkkitehti architect

Tuomas Niemelä ja Milla Parkkali,

arkkitehtiopiskelijat students of architecture

Pääsuunnittelu Principle designer:

Arkkitehdit m3 Oy,

Janne Pihlajaniemi arkkitehti architect

Rakennuttajakonsultti Project manager: ISS Proko Oy, Lauri Nurmela

Rakennesuunnittelu Structural design:

Ramboll Finland Oy, Timo Turunen, Ismo Kovalainen

Sprinklaus Sprinklers: Marioff Corporation Oy, Tuomo Miettinen

Pääurakoitsija Main contractor:

Keski-Suomen Betonirakenne Oy / Simo Särkelä, Matti Halonen

Aulan ja salien verhoukset Internal cladding to halls and foyer:

Kurikan Interiööri

Julkisivuverhoukset, liimapuuosat

Façade cladding, laminated timber components:

Verso Wood / Puukeskus

Runkopuutavara Structural timber: Puukeidas / Tervolan Saha

www.halo-arkkitehdit.fi

www.sajos.fi

14 1 / 2012


Katon lape laskee kohti koillista. Parlamenttisalin valolyhty ja auditorion katto puhkaisevat yhtenäisen lappeen.

The roof-light over the Parliament Hall and the auditorium roof punctuate the otherwise uniform roof slope.

1 / 2012 15


RAKENNETTU PROJECTS

Vuorelma Arkkitehdit Oy

Finnmap Consulting Oy /

Insinööritoimisto Puolanne Oy

Asunto-osakeyhtiö

PUUERA

Housing development

Vierumäki, Heinola

NOPEAMMIN,

KORKEAMMALLE…

FASTER, HIGHER…

Teksti Text: Mika Ukkonen

Käännös Translation: Nicholas Mayow

Kuvat Photographs: Johannes Wilenius

Suomen ensimmäinen viisikerroksinen

puukerrostalo on valmis. Ensimmäiset

asukkaat muuttivat Heinolan Vierumäelle

valmistuneeseen taloon viime syksynä.

Puukerrostalon suuntaus optimoitiin matalaenergiatavoitteen

mukaan. Porrashuone ja tekniset tilat sijoitettiin

talon pohjoispuolelle. Kaikkien 27 asunnon parvekkeet

suunnattiin etelään.

Rakennus sijoittuu Vierumäenraitin, Vääksyntien ja

Lahden väylän rajaamaan kolmioon. Väljään rakennetussa ympäristössä

on matalia omakoti- ja rivitaloja. Vierumäenraitin

toisella puolella on koulu ja teollisuusrakennuksia.

Talo on hybridirakenteinen. Puiset suurelementit on yhdistetty

porrashuoneen liimapuurakenteisiin. Runko on jäykistetty

levymäisillä elementeillä. Porras on liimapuuta, hissikuilu

on betonia.

Välipohjaelementtien koko on 6250 x 2400 millimetriä.

Liimapuurunkoiset elementit ja niiden päälle vaarnaruuveilla

sidottu betonilaatta muodostavat liittorakenteen.

Huoneistojen sisällä ei ole kantavia seiniä.

Parvekkeiden kantavat pilarit 215 x 215 mm liimapuuta.

Pääty- ja väliseinät ovat vaneripintaisia. Vaaleat palkistot ja

kattokannattajat erottuvat tummaa laudoitusta vasten.

Ulkoverhous on 28 millimetrin vahvuista UYV-paneelia.

Palokatkona tuuletusvälissä on rei’itetty hattupelti, ns.

flame-trap. Paneelijako on sovitettu ikkunoiden kokoon siten,

että paneeli jatkuu ehjänä aukkojen ylä- ja alapuolella.

Ensimmäinen kerroksen verhous on kapeaksi uritettua vaakapaneelilla

ja maalattua julkisivuvaneria.

Puuelementtien mitoitus, rakennetyypit ja elementtien

teollinen toteutus optimoitiin ja vakioitiin rakennejärjestelmäksi.

Kantavat ulko- ja väliseinät, yläpohja ja välipohjat

toimitettiin rakennuspaikalle säältä suojattuina, asennusvalmiina

elementteinä.

Rakennuspaikalla tehtävät työvaiheet saatiin minimoitua

elementtiratkaisun ansiosta. Talo rakennettiin kokonaisuudessaan

teltassa. Työskentely kuivissa olosuhteissa nopeutti

hallinosturien avulla tehtyä elementtiasennusta.

Porrashuoneen ulkoseinää vasten sijoitettiin huoneistokohtaiset

tekniikkatilat. Raitis ilma saadaan suoraan

julkisivun läpi, ja poistoilma hoituu seinäpuhalluksella.

Huoneistoihin johtavat kanavat paloeristettiin.

Passiivienergiatasoisen talon lämpöenergia saadaan hakkeesta

tuotetulla kaukolämmöllä.

Rakennuslupavaiheessa määräykset sallivat nelikerroksisen

puukerrostalon. Viides kerros on kompensoitu ylimitoittamalla

rakennuksen paloturvallisuus.

Julkisivu Elevation 1:500

16 1 / 2012


1 / 2012 17


RAKENNETTU PROJECTS

The orientation of this five-storey woodenbuilt

apartment block was optimised to

meet low-energy targets. The staircase and

plant-rooms are on the north side of the

building, while the apartments, especially the

balconies, face south.

The building stands on a triangular site bounded by

Vierumäenraitti, Vääksyntie and the highway to Lahti.

The low density surroundings contain low-rise singlefamily

homes and terrace housing. Some industrial buildings

and a school are located on the other side of Vierumäenraitti.

The building is of hybrid construction in which large wooden

elements are joined to the laminated timber structure of

the staircase. The frame is stiffened with panel components.

The staircase is in laminated timber, while the lift shaft is in

concrete.

The intermediate floors are made up of elements which are

6250 x 2400 mm in size. The laminated-timber framed elements

and the concrete slab on top of them, joined with headless

screws, together form a composite structure. There are no

load-bearing walls inside the apartments

The balconies are supported on 215 x 215 mm laminated

timber columns. The end-walls and cross-walls are faced with

plywood. The white beams and roof joists stand out against

the dark cladding.

External cladding is in 28 mm boarding. The firebreak in

the ventilation space is a ‘flame trap’ made up of perforated

sheet metal. The board width is adjusted to suit the size of

the windows to give a whole board width above and below the

window. Ground-floor cladding is in narrow grooved horizontal

boarding and painted external-grade ply.

The dimensioning of the boarding, the constructional details

and the industrial manufacture of the components were

optimised to provide a standard construction system. Loadbearing

external and cross-walls, roof slab and intermediate

floor slabs were delivered to site as ready-to-fix components

complete with weather protection.

Using elements on site meant that the number of work

stages could be minimised. The whole building was constructed

under cover inside a tent. Working in dry conditions and

using jacks speeded up installation of the elements.

The plant rooms for each of the flats are located against

the external wall of the staircase. Fresh air is introduced directly

through the external walls and return air is also expelled

through the walls. The ducts leading to the flats are

fire-proofed. Heat energy for this passive energy building is

supplied by district heating run on wood chips.

18 1 / 2012


Leikkaukset Sections 1:500

Talo rakennettiin kokonaisuudessaan

teltassa. Työskentely kuivissa olosuhteissa

elementtiasennusta.

The whole building was constructed under

cover inside a tent. Working in dry conditions

speeded up installation of the elements.

Talo on hybridirakenteinen. Puiset

suurelementit on yhdistetty porrashuoneen

liimapuurakenteisiin.

The building is of hybrid construction in

which large wooden elements are joined

to the laminated timber structure of the

staircase.

1 / 2012 19


RAKENNETTU PROJECTS

Rakennuttaja Builder:

Heinolan kaupunki, Rakennusliike Reponen,

Koskisen Oy, Versowood Oy

Arkkitehtisuunnittelu Architectural design:

Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelu Structural Design:

Finnmap Consulting Oy / Insinööritoimisto Puolanne Oy

Pääurakoitsija Main contractor: Rakennusliike Reponen Oy

Liimapuurakenteet Glulam structures: Versowood Oy

Puuelementit Wooden elements: Herrala talot

Puuosat Wooden components: Koskisen Oy

Paloturvallisuus Fire safety: L2 Paloturvallisuus Oy

Akustiikka Acoustics: Helimäki Akustikot Oy

Leikkaus ja julkisivuote Section and elevation detail julkisivuote 1:50

20 1 / 2012


Parvekkeiden kantavat pilarit 215 x 215 mm liimapuuta.

Pääty- ja väliseinät ovat vaneripintaisia.

The balconies are supported on 215 x 215 mm

laminated timber columns. The end-walls and crosswalls

are faced with plywood.

www.arkki.com

www.puuera.fi

Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo valmistui syksyllä 2011.

The first five-storey wooden-built apartment block in Finland was finished in Autum 2011.

1 / 2012 21


RAKENNETTU PROJECTS


Arkkitehdit M3 Oy

Maveplan Oy

VIHILUODON KALA

Kalaravintola, tehtaanmyymälä ja kalajalostamo

Fish restaurant, factory outlet and

ßfish refining facility

Liminka

LIMINKALAINEN KALAJUTTU

A FISHERMAN’S TALE

FROM NORTH

Pohjoispohjanmaalainen Vihiluodon

Kala Oy päätti rakentaa uudet toimitilat.

Ohikulkijoiden iloksi kalanjalostuslaitokseen

sijoitettiin myös kalaravintola ja

tehtaanmyymälä.

Teksti Text: Janne Pihlajaniemi

Käännös Translation: AAC Global

Kuvat Photographs: Jaakko Kallio-Koski, Teija Soini, Ari Hyvärinen


RAKENNETTU PROJECTS

Rakennuspaikka on Oulun eteläpuolella sijaitseva

Tupoksen Ankkurinlahden alue, jonne on nousemassa

Nelostien matkailijoita palveleva liikekeskittymä.

Kalaravintolan ja tehtaanmyymälän idea on tarjota tuoreista

raaka-aineista valmistettua lähiruokaa.

Lähtökohtana oli suunnitella ohikulkijat pysäyttävä rakennus,

joka juurtuisi lakeuden peltomaisemaan. Mainostapulien

sijasta arkkitehtoniseksi tehokeinoksi valittiin muoto, jonka

synnyttämät mielikuvat yhdistyisivät kaloihin ja veteen.

Viestiä rakennuksen toiminnasta päätettiin tehostaa julkisivuun

maalatulla grafiikalla. Valmistuttuaan rakennus onkin

saanut useita lempinimiä, kuten Peltovalas tai Hyppyrimäki.

Puu valittiin runkomateriaaliksi ekologisista ja taloudellisista

syistä. Rakenne muodostuu liimapuisista primäärikannattimista

ja kertopuisista sekundääripalkistoista. Runko on

jäykistetty teräsristikoilla ja teräsbetoniseinillä. Kylmätilojen

alapohjasta jätettiin lämmöneristeet pois.Nyt maaperä viilentää

tiloja kesäaikana ja lämmittää niitä talvella.

Kullanväristen teräsprofiililevyjen ja kuvioitujen alumiiniverkkopintojen

lisäksi julkisivuissa käytettiin hienosahattua

kuusilautaa ja -rimaa värittömällä puunsuojalla käsiteltynä.

Vapaamuotoiset ikkunat ja ravintolatilojen ovet valmistettiin

täyspuisina ja listoitettiin kuusirimoilla ja koivuvanerisuikaleilla.

Sisätilojen liimapuupilarit jätettiin tehdaspinnalle.

Pilarien lisäksi ravintolatilaa hallitsevat suuret kuvapinnat

sekä alakaton petsatut mäntyrimat. Korkean palvelutilan seinäpinnaksi

kääntyvä alakatto liittää yläkerran kokoontumisja

toimistotilat osaksi julkisia tiloja. Yläkerran saunaosaston

seinä- ja kattopinnat sekä lauteet ovat lämpökäsiteltyä haapaa.

Rakenne muodostuu liimapuisista primäärikannattimista ja

kertopuisista sekundääripalkistoista.

The structure comprises glulam primary supports and laminated

veneer lumber secondary rafters.

24 1 / 2012


Liimapuupilarien lisäksi ravintolatilaa hallitsevat suuret kuvapinnat sekä alakaton petsatut mäntyrimat.

The restaurant space is dominated by glulam columns, large graphic elements and stained pine battens of the suspended ceiling.

Vihiluodon Kala Oy located in the northern

Ostrobothnia decided to build new

production facilities. To the delight of passersby,

a fish restaurant and a factory outlet were

also included in the fish refining facility.

The construction site is located in the Ankkurilahti area

in Tupos, 20 kilometres south of Oulu, which is being

developed as a commercial cluster serving travellers on

highway 4. The idea behind the fish restaurant and factory

outlet is to serve local food made from fresh ingredients.

The point of departure for the design was to create a building

that would simultaneously make passers-by stop and be

grounded in the agricultural landscape of the surrounding

plains. Instead of advertising towers, shapes evoking images

of fish and water were selected as the architectonical effect.

The message about the activities within the building are emphasised

with graphics painted on the gable end. After construction

the building has received many nicknames like Field

Whale or Ski jump hill.

Timber was selected as the frame material both for ecological

and economic reasons. The structure comprises glulam

primary supports and laminated veneer lumber secondary

rafters. The frame has been stiffened with a prefabricated

steel frame and reinforced concrete walls. Insulation was left

out of the ground floor in refrigerated spaces, which allows

the ground to cool the facilities during the winter and provide

heating during the winter.

In addition to golden steel profile sheets and patterned aluminium

mesh surfaces, the façades utilise fine-sawn spruce

boards and battens treated with colourless wood preservative.

Organically-shaped windows and restaurant facility

doors were constructed of full wood and lathed with spruce

battens and birch plywood strips.

Interior glulam columns were left visible on the manufacturing

floor. In addition to columns, the restaurant space is

dominated by large graphic elements and stained pine battens

of the suspended ceiling. The suspended ceiling curving

to form the wall of the high service area connects the upstairs

meeting and office spaces as a part of public spaces. The walls

and ceilings as well as benches of the upstairs sauna facilities

are made of heat-treated aspen.

Tilaaja Client: Vihiluodon Kala Oy

Arkkitehtisuunnittelu Architectural design: Arkkitehdit m3 Oy /

Janne Pihlajaniemi pääsuunnittelija main designer,

Heikki Muntola, Henrika Pihlajaniemi, Kari Nykänen,

arkkitehdit architects,

Alli Perttunen ja Jaana Keränen

arkkitehtiopiskelijat students of architecture

Rakennuttajakonsultti ja rakennesuunnittelu

Project manager and structural designer: Maveplan Oy /

Ari Hyvärinen, Pekka Komulainen, Katja Romppainen

Pääurakoitsija Main contractor: NCC Rakennus Oy

Liimapuut Glulam components: Finnforest

Puuikkunat ja –ovet Wooden windows and doors:

Puutyö Heikkilä Oy

1 / 2012 25


RAKENNETTU PROJECTS

Saunan seinä- ja kattopinnat sekä lauteet ovat lämpökäsiteltyä

haapaa.

The walls, ceilings and benches of the sauna are made of heat-treated

aspen.

Pohjapiirustukset ja leikkaus Floor plans and section 1:500

Lähtökohtana oli suunnitella ohikulkijat

pysäyttävä rakennus, joka juurtuisi lakeuden

peltomaisemaan.

The aim was to create a building that would

simultaneously make passers-by stop and be

grounded in the agricultural landscape of the

surrounding plains.

www.m3-arkkitehdit.fi

www.vihiluodonkala.fi

26 1 / 2012


1 / 2012 27


RAKENNETTU PROJECTS

Suppose Design Office

Ohno Japan

Talo Seyassa

House in Seya

Yokohama, Kanagawa, Japani

Teksti Text: Makoto Tanijiri

Käännös Translation: AAC Global

Kuvat Photographs: Toshiyuki Yano

LUONTO TULEE

TALOON

ENTER NATURE

Luonto on jatkuvassa muutoksessa.

Samanlaista muutosta ja vaihtelua yritän

tuoda arkkitehtuuriin.

Mittakaava ja koko ovat tärkeitä arkkitehtuurissa.

Rajaamalla palan luontoa talon mittakaavaan olen

yrittänyt luoda uudenlaisen suhteen luonnon ja

arkkitehtuurin välille.

Talon omistaja on kukkakauppias Seyan kylästä Tokion

eteläpuolelta. Hän halusi pienelle tontilleen talon, joka on

tasapainossa sinne istutettavien kasvien ja kukkien kanssa.

Normaalisti seinät ja katto rakennetaan rajaaman taloa ja

huoneita. Me rajasimme talon ja lisäksi pienen pihatilan sa-

Pohjapiirustukset ja leikkaus Floor plans and section 1:250

mojen seinien sisään. Tavoitteena oli, että asunnon ja pihan

välillä ei olisi rajaa.

Seinät ja katto rakennettiin kuin puinen pihavarasto, jonka

sisälle huonetilat sijoitettiin. Kun kukkakauppias muuttaa

taloon, tilat täyttyvät kukilla, kirjoilla, tauluilla ja huonekaluilla.

Talo ja sen tilat muuttuvat samalla tavoin kuin ympäröivä

luonto. Se ei tule valmiiksi, mutta ei ole myöskään keskeneräinen.

Vuodenaikojen vaihtelun tapaan talon tilojen luonne

muuttuu. Antamalla pihatilalle talon mittakaavan, toimme

luonnon lähemmäksi arkkitehtuuria. Viimeistelemätön,

varastomainen rakenne antaa mahdollisuuden tilojen

muuttumiselle asukkaan tavaroiden ja kasvien myötä.

Viimeistelemättömyys antaa mahdollisuuden rikkaaseen ja

muuttuvaan tilan.

Rajasimme talon ja lisäksi pienen pihatilan samojen seinien sisään.

Tavoitteena oli, että asunnon ja pihan välillä ei olisi rajaa.

We delimited the house and a small yard within the same walls.

The aim was that there would be no border between the dwelling

and the yard.

28 1 / 2012


1 / 2012 29


RAKENNETTU PROJECTS

Seinät ja katto rakennettiin kuin puinen pihavarasto, jonka sisälle

huonetilat sijoitettiin. Kun kukkakauppias muuttaa taloon, tilat

täyttyvät kukilla, kirjoilla, tauluilla ja huonekaluilla.

The walls and the roof were built like a wooden garden shed inside of

which the rooms were placed. When the florist moved into the house,

the spaces were filled with flowers, books, paintings and furniture.

Sijainti Location: Seya,Yokohama,Kanagawa,Japan

Työryhmä Project team:

Makoto Tanijiri (pääsunnittelija main designer), Ai Yoshida

Rakennesuunnittelija Structural Engineer: Ohno Japan

Rakenne Main Structure: Puurakenne, kellari betonia

Timber construction, concrete base

Tontin pinta-ala Site Area: 73,5 m²

Huoneistoala Building area: 36 m²

Rakennuksen ala Total floor area: 57 m²

Valmistuminen Completion: 2011

Suunnitteluaika Design period: 2009–2011

Rakennusaika Construction period: 2010–2011

Leikkaus Section 1:150

www.suppose.jp

30 1 / 2012


1 / 2012 31


RAKENNETTU PROJECTS

The nature and change of seasons represents

transition. I try to bring this kind of change

into architecture.

Scale and size are important in architecture. I have tried

to create new kind of interaction between nature and

architecture by delimiting a piece of nature into the

scale of a house.

The owner of the house is a florist from the village of Seya,

to the south of Tokyo. He wanted a small house on his plot

that is in balance with the plants and flowers planted there.

Normally, walls and roof are built to delimit the house and

the rooms. The walls and the roof were built like a wooden

garden shed inside of which the rooms were placed. When the

florist moved into the house, the spaces were filled with flowers,

books, paintings and furniture. Spaces within the house

change like the surrounding nature. It will never be finished

but neither will it ever be incomplete.

Like the change of seasons, the character of the spaces

within the house changes. By giving the yard space the scale

of a house, we have brought nature closer to architecture. The

unfinished, storage shed-like structure makes it possible to

adjust the spaces as the occupant's possessions and plants

require. The unfinished character of the house enables a rich

and changing space.

Leikkaus Section 1:50

32 1 / 2012


1 / 2012 33


PUUSTA

FROM WOOD

34 1 / 2012


PUUSTA FROM WOOD

MATERIAALI RATKAISEE

THE MATERIAL IS THE KEY

Alvar Aalto ja ja puun orgaaninen muotokieli

Alvar Aalto and wood’s organic vocabulary

Teksti Text: Teija Isohauta

Käännös Translation: Nicholas Mayow

Kuvat Photographs:

Alvar Aalto säätiö Alvar Aalto Foundation, Maija Kairamo

Tulevan kesän Alvar Aalto -symposium on nimeltään

Crafted. Kansainvälisen arkkitehtuuriviikonlopun teemana

ovat puu ja muut arkkitehtuurin ajankohtaiset

rakennusaineet.

Alvar Aalto (1898–1976) syntyi, kasvoi ja opiskeli aikana,

jolloin puu oli ensisijainen rakennusaine Suomessa. Aallon

ensimmäiset rakennukset edustivat sangen perinteistä suomalaista

puurakentamista. Aalto arvosti vanhaa puuarkkitehtuuria

ja ymmärsi materiaalin kauneuden.

Rakkaus puuhun näkyy hänen ylistyslaulussaan Keuruun

vanhalle kirkolle: “Vanha kirkko on puusta. Sen väri on musta,

hivelevän kauniin musta. Kotoinen terva on vuosien kuluessa

painunut tummaksi, aika on sen kauniiksi patinoinut. Kirkon

torni on suhteiltaan jalo, koko kirkko muodoiltaan sopusuhtainen.

Se kuvastaa kaukaisten sivistysmaiden tyylimuotoja, mutta

pohjoisen lapsensilmillä nähtynä. Se on yhtä kaikki tyyliltään

kotoinen. Luemme sen syntyhistorian sen jaloista muodoista

kuin avoimesta kirjasta. Missään yksityiskohdassa emme näe

tehdasteollisuuden tusinaleimaa. Jokaisen vuolloksen jälki kertoo

tekijälleen rakkaasta työstä. Jokainen muoto todistaa tekijästä,

että tämä on yrittänyt parastaan.” (Iltalehti 1921)

Aallon opiskeluaikoina uusklassisistista tyylisuuntaa

sovellettiin tiili- ja kivirakentamiseen. Tyyli muokkautui

Aallon käsissään puuimitaatioksi muun muassa Töysään rakennetussa

Villa Mannerissa (1924). Aalto halusi seurata aikaansa.

Hänen ensimmäiset merkittävät työnsä, Jyväskylän

Työväentalo ja Turun maalaistentalo, kurottivat kohti uusia

materiaaleja ja niille ominaista muotokieltä. Rakennukset

olivat tiiltä, betonia ja metallia. Puuta käytettiin siellä, missä

se oli tarkoituksenmukaista: sisätiloissa ja detaljeissa.

The title of this summer’s Alvar Aalto Symposium is

Crafted. Wood is a topical material and the symposium

will be paying special attention to wood and to the

other materials used in architecture.

Alvar Aalto (1898–1976) was born, grew up and studied architecture

at a time when wood was the number-one building

material in Finland. Aalto’s earliest buildings were very representative

of traditional Finnish wood construction. Aalto had

a great deal of respect for old timber architecture and understood

the beauty of the material.

This is apparent in his song of praise for the old church at

Keuruu. “The old church is built of wood. It is black in colour, a

beautiful soft black. Over the years the familiar tar has become

darker, time has given it a wonderful patina. The church tower

is noble in its proportions, the entire church is harmonious in

its form. It describes the stylistic forms of a faraway civilised

country, but seen through the eyes of a child from the North. It

is equally familiar in all its styles. We can read its lineage and its

noble forms like an open book. The repetitive stamp of manufacturing

industry cannot be seen anywhere in the details. Every

mark left in the wood by the men who made it tells us of their

love for their work. Every shape and every form tells us that the

men who made it have tried their hardest.” (Iltalehti 1921)

At the time Aalto was studying, the neoclassical style was

being applied to brick and stone buildings. In Aalto’s hands,

the style became an imitation in wood, for example, at the

Villa Manner in Töysä (1924). Aalto wanted to move with the

times, so his first important works, the Jyväskylä Workers’

Club and the Southwest Finland Agricultural Workers’

building in Turku, plus Viipuri (Vyborg) Library and Paimio

1 / 2012 35


Turussa (1927–33) Aalto löysi puun orgaanisen muotokielen

tutustuttuaan puuseppä Otto Korhoseen. Vanerin ja

puulamellien taivutus haluttuun muotoon sai hänet pohtimaan

taivutetun puun sovelluksia huonekaluissa ja rakenteissa:

“Luonto, biologia, on muodoiltaan rikasta ja rehevää;

se voi samoilla konstruktioilla, samoin kudoksin ja samoin solunsisäisin

rakentein saada aikaan miljardeja yhdistelmiä, joista

jokainen edustaa korkea-asteista muotoa.” (Esitelmä Svenska

Slöjdföreningenissä, 1955)

Alvar Aallon läpimurtotyö oli Viipurin kirjasto. Vuonna

1935 valmistunut funktionalistinen rakennus oli aikansa

wau-arkkitehtuuria. Efekti ei ole kadonnut vuosien saatossa.

Suomessa tuskin on yhtään niin vaikuttavaa puista sisätilaa

kuin kirjaston hiljattain korjattu luentosali aaltoilevine kattoineen.

Aallon materiaalivalintoja ei sanellut tyyli vaan tarkoituksenmukaisuus:

“Puu, vanhimpien rakennusten alkuperäismateriaali

ja arkkitehtuurihengen kirvoittaja, on monissa maissa

vielä tälläkin vuosisadalla kansanomaisin alkuperäismateriaali.

Kollegat puhuvat usein puusta minun pohjoisen maani luonnollisena

materiaalina. Se ei pidä ihan paikkaansa, kylmissä

maissa ei enää rakenneta puusta yhtä paljon kuin ennen, sillä

melkein jokainen Suomen kaupunki on palanut vähintään kerran

puurakenteisuutensa vuoksi maan tasalle. Minä kyllä käytän

puuta, mutta en sentimentaalisista syistä, eikä minun tuotantoni

valtaosakaan ole puusta. Ajattomana ja perinteiltään

ikivanhana materiaalina puu on kuitenkin alati käyttökelpoista,

eikä vain rakentamisessa vaan myös psykologisissa ja biologisissa

tarkoituksissa.” (Karl Fleigin haastattelu, 1969)

Tarkoituksenmukaisuus oli ajankohtaista 1930-luvulla,

kun Aalto rakensi lainarahalla omaa kotiaan Helsingin

Munkkiniemeen. Puuta eri muodoissaan oli saatavilla, ja se

oli edullista. Riihitien talo sisustuksineen on esimerkki siitä,

kuinka kivirakenne on viritetty puun avulla tunnelmalliseksi

kodiksi. Villa Maireassa (1938–39) Aalto jatkoi puudetaljien

tutkimista erilaisissa pinnoissa, pilareissa ja katoksissa.

Alvar Aaltoa on syystä pidetty pragmaatikkona. Kun suomalainen

puuteollisuus tarvitsi uusia vientituotteita, Aalto

ryhtyi kehittämään teollisten pientalojen mallistoa. Toinen

maailmansota ja sitä seurannut asuntopula teki niistä tuiki

tarpeellisia. Aalto yhdessä muiden jälleenrakennustyön arkkitehtien

kanssa sovelsi niihin yhdysvalloista omaksuttuja

elementtirakentamisen tekniikoita.

Aalto ei kuitenkaan jatkanut elementtien kehittämistä,

vaan häntä kiinnosti puun luontainen muotokieli. Hienoja

esimerkkejä siitä olivat New Yorkin paviljonki (1939) ja

Varkauden saha (1948, purettu 1974). Molemmat ovat jääneet

elämään vain piirustuksina ja kuvina.

”Jos teemme puusta jotain, mikä ei ole sille mieluisaa, se ei

ole enää puuta. Se ei ole enää materiaalia josta ihminen pitää.

Minä yritin saada puusta suuria veistoksellisia muotoja tärvelemättä

sen biologista olemusta. Sehän on omalla tavallaan joustavaa.

Se ei ole kovin kaukana aitojen arkkitehtuuriluomusten

joustavuudesta.” (Aallon puhe Lontoossa 1950)

1950-luvulta alkaen Aalto loi pehmeän monumentaalisen

tyylin veistoksellisine massoitteluineen. Hän liitti töihinsä

aina runsaasti puisia rakenteita ja yksityiskohtia. Puun käytölle

löytyi usein hyvin käytännöllisiä syitä, kuten akustiikan

huomioonottaminen, tilojen jakaminen ja puun lämmönjohto-ominaisuudet.

Sanatorium, the two buildings considered to represent his

major breakthrough, reached out towards new materials and

their characteristic vocabulary of form. These buildings are in

brick, concrete and metal. Wood was used where appropriate,

in the interiors and in the details.

In Turku (1927-33), Aalto found wood’s organic vocabulary

of form when he became acquainted with Otto Korhonen, the

joiner. Bending plywood and other thin strips of wood to the

desired shape and inventing new ways of doing things led him

to think about applications at a larger scale than furniture

and caused him to seek explanations as well.

“Nature, biology, is rich and luxuriant in its forms; using the

same construction, the same tissue and the same internal cell

structure, it can achieve billions of combinations each of which

represents a high standard of form.” (Lecture to the Swedish Society

of Crafts and Design, 1955)

Viipuri Library was the WOW Architecture of its day and

the impact has not been lost as the years have gone by. It is

unlikely that anywhere in Finland is there a wood interior

with as much impact as the recently restored undulating ceiling

of the Viipuri (Vyborg) Library lecture hall.

Aalto’s choice of materials was not dictated by style but

rather by function. “Wood, the original material from which

older buildings are made and the redeemer of architectural

spirit, is still in this century an original vernacular material in

many countries. Colleagues often talk about wood as a natural

material in my northern country. This is not absolutely correct,

people do not build from wood in cold countries as much as they

used to, since almost every town in Finland has burned to the

ground at least once because of its wooden buildings. I certainly

do use wood, but not for sentimental reasons, and wood does

not represent the major part of my work. However, as a timeless

material with ancient traditions, wood is always viable, not just

in terms of construction but also for psychological and biological

reasons.” (Interview by Karl Fleig, 1969)

Function was topical in the 1930s, when Aalto built his

own house in the Helsinki suburb of Munkkiniemi. Wood was

easily available and it was cheap. The Riihitie house, together

with its furniture, is an example of the way in which masonry

construction can be turned into a cosy home with plenty of

atmosphere just by using wood. At the Villa Mairea (1938-

39), he continued the study of wood details by utilising different

surfaces, columns and canopies.

Alvar Aalto is considered to be pragmatic, and for very

good reasons. When the wood-products industry needed new

products for export, Aalto began developing a range of industrially

manufactured houses. The Second World War and the

housing shortage which followed it made these houses of the

utmost necessity. Aalto, together with the other architects

engaged in post-war rebuilding, applied to them component

construction technology learned from the United States.

However, Aalto did not continue developing building components,

or elements, he became interested in wood’s natural

vocabulary of form. Excellent examples of this are the New

York Pavilion (1939) and the Varkaus sawmill (1948, demolished

1974). Both these live on in the form of drawings and

photographs.

“If we make something out of wood, which is no longer suitable,

it is no longer wood. It is no longer a material that people

like. I have tried to get big sculptural forms from wood without

36 1 / 2012


PUUSTA FROM WOOD

Aalto antoi puisille yksityiskohdille tärkeän roolin rakennuksen

kokonaistunnelman luomisessa. ”Tässä arkkitehtuurissa

on kuitenkin varsinaisen koristelun ja ornamentiikan

lisäksi toinen jo juureltaan elimellisempi ornamentaalisluontoinen

muotokulttuuri. Se pohjautuu pääasiassa rakenteisiin, sidemenetelmiin

ja esimerkiksi huonekalujen liitoksiin. Tässäkin

suhteessa se on erikoisen luonnonläheistä taidetta. Karjalainen

huonekalukulttuuri pohjautuu samoin kuin itse rakennuskin

kasvavaan puuhun. Rakennuksen käyttäessä hyväkseen puun

standardiainesta, runkoja, huonekalu taas puolestaan käyttää

rakenteessaan puuaineiston pienempää ja muotorikkaampaa

osaa, sen luonnontaipuisia oksia ja usein odottamattomiakin

erikoismuodostumia. Kauneudessaan loogillisempaa luonnonmukaisuutta

saa hakea – raskas honka vastaa rakennusta – sen

kaartuvat oksat ja joustavat osat vastaavat huonekaluja ja mobiiliesineitä.”

(Uusi Suomi 2.1.1941.)

Aallon puuarkkitehtuurin ytimenä on ornamentaalisluonteinen

muotokulttuuri. Hän ei käyttänyt puuta ensisijaisena

rakennusmateriaalina. Pikemminkin hän käytti materiaaleja,

joilla saatiin aikaan hänen pyrkimyksiään vastaavaa monumentaalisuutta.

Aallon projektit 1950-luvusta eteenpäin

olivat yliopistoalueita ja kaupunkikeskuksia. Hän halusi

antaa valitsemillaan raskailla materiaaleilla niille pysyvyyttä,

mutta samalla tuoda niihin inhimillisyyttä ja kauneutta.

Jälkimmäiseen hän käytti puuta ja sen tarjoamaa monipuolisuutta.

Yhdistämällä veistoksellisia tiloja erilaisilla puisilla

tilanjakajilla Aalto loi sen virtaavan tilan tunnun, josta hänet

tunnetaan ympäri maailman.

Villa Mairea (1938-1939).

destroying its biological nature. That in its own way is also a

matter of flexibility. It is not very remote from the flexibility

of genuine architectural creations.” (Speech delivered by Aalto in

London, 1950)

From the 1950s onwards, Aalto created a soft monumental

style with sculptural massing. He always put plenty of wood

construction and wooden details into his work. Very often

there were sound practical reasons for the use of wood, such

as taking care of the acoustics, dividing spaces and utilising

the thermal properties of wood.

Aalto gave wood details an important role in creating the

overall atmosphere of a building.

“However, besides the actual decoration and ornamentation,

this architecture has another culture of form that has its own ornamental

nature and is livelier right from the roots upwards. It

is based mainly on construction, bonding and binding, and the

joints used in furniture, for example. In this context it is a special

art that is close to nature. In the same way as the buildings

themselves, Karelian furniture is based on growing wood. While

the building uses wood as a standard material for the structure,

furniture uses smaller wood sections with richer forms containing

knots and special, often unforeseen shapes. The choice is

there in the logical and ecological aspects of its beauty – solid,

heavy logs for the building and knotty, flexible branches for furniture

and movable objects.” (Uusi Suomi, 02.01.1941)

The essence of Aalto’s wood architecture is a culture of form

that has an ornamental character. He did not use wood as a

primary building material, but as a material which allowed

him to achieve his aims for a corresponding monumentality.

Aalto’s projects from the 1950s onwards were mainly university

campuses and urban centres. He wanted to use heavy materials

to portray permanence, but at the same time to impart

beauty and humanity to the building. He used wood in all its

diversity to impart beauty. By combining sculptural spaces

with various kinds of wooden space dividers, Aalto created a

feeling of flowing space, something he is known for throughout

the world.

Kirjoittajan artikkeli Aallon puuarkkitehtuurista

Puun monimuotoisuus löytyy

Alvar Aalto - Puu taipuu -kirjasta

ISBN 978-952-5498-19-6 (2010).

Kirjoittaja on myös käsikirjoittanut kansainvälisen kiertonäyttelyn

Puun ulottuvuudet, 2009.

The diversity of wood, Author’s article about Aalto’s

wood architecture, is included in the book

Alvar Aalto - Wood bends

ISBN 978-952-5498-19-6 (2010).

The writer has also written the text for the travelling exhibition

Dimensions of Wood, 2009.

Crafted – The Ingredients of Architecture

Alvar Aalto -symposium

Jyväskylä10.-12.8.2012

www.alvaraaltosymposium.fi/

1 / 2012 37


PAREMPIA PUUPINTOJA

– YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI

BETTER WOOD SURFACES

– IN AN ENVIRONMENTALLY-FRIENDLY WAY

Teksti Text: Lauri Rautkari

Käännös Translation: AAC Global

Kuvat Photographs: Lauri Rautkari

Puu on hyvä materiaali, mutta jo kivikaudella siitä on

yritetty jalostaa vieläkin parempaa.

Vastavalmistuneessa väitöskirjassani Massiivipuun

pinnan modifiointi eri tekniikoilla (Surface modification of

solid wood using different techniques) olen tutkinut, miten

puun ominaisuuksia voidaan parantaa pysyvästi.

Väitöskirja tarkastelee puun puristamista. Puumateriaalin

tiheyttä voidaan kasvattaa lämmön ja kosteuden avulla mekaanisesti

puristamalla. Monet massiivipuun ominaisuudet

ovat yhteydessä tiheyteen ja siksi puun ominaisuuksia voidaan

parantaa kasvattamalla tiheyttä.

Kohdentamalla puristus vain puun pintakerrokseen voidaan

pinnan ominaisuuksia parantaa. Massiivipuun eri modifiointitekniikoita

on tutkittu paljon, mutta pinnan puristaminen

on uusi ajatus. Tutkimustyöni päätavoitteena oli

arvioida erilaisia puun pinnan puristusmenetelmiä ja niiden

vaikutuksia pinnan ominaisuuksiin.

Puu on huokoista. Sen tilavuudesta on osa ilmaa. Puuta

voidaan lämmön avulla puristaa mekaanisesti kasaan,

kunnes tiheys lähestyy soluseinän tiheyttä 1500 kg/m³.

Huokoisuudesta riippuen joitain puulajeja voidaan puristaa

kasaan enemmän kuin toisia.

Ennen puristusta puumateriaali täytyy pehmentää, jotta

vältytään solujen murtumiselta. Monet materiaalit kuten esimerkiksi

metallit ja muovit muuttuvat lämpötilaa nostamalla

lasimaisesta kumimaiseksi. Pehmenemispistettä kutsutaan

lasittumispisteeksi.

Puun lasittumispiste on noin 80–200 °C puun kosteuspitoisuudesta

riippuen. Mitä kosteampaa puu on, sitä alhaisemmassa

lämpötilassa se pehmenee. Ilmiötä käytetään

hyväksi esimerkiksi viilun sorvauksessa sekä monissa paperiteollisuuden

ja mekaanisen puuteollisuuden prosesseissa.

Puun puristamista on tutkittu jo vuosikymmeniä. Silti

vain muutama yritys käyttää nykyisin tekniikkaa parantamaan

sahatavaran ominaisuuksia. Kiinnostuksen puute johtuu

pääosin prosessin taloudellisista ja teknisistä haasteista.

Tutkijana otan kantaa jälkimmäiseen.

Puristettaessa puuhun syntyy huomattavia muodonmuutoksia.

Soluseinän mikrofibrilleihin syntyy sisäisiä jännityk-

Wood modification was utilised as early as the Stone

Age, when the heads of dwelling skeletons were

charred in fire. Charred ends resisted well decay

and insects. Charring is part of traditional knowledge but

scientific discussion of wood modification is presented in my

doctoral dissertation Surface modification of solid wood using

different techniques.

The dissertation focuses on wood densification. The density

of wood material can be increased with heat and moisture

by means of mechanical compression. It is well known

that many of the properties of solid wood correlate with its

density, so these can be enhanced by increasing the density.

By targeting the compression to the surface of solid wood

only, the surface properties can be enhanced. Modification

methods of solid wood have been researched exhaustively but

densification of just the surface is a new approach. The main

aim of this thesis was to evaluate the effect of different wood

surface densification methods on surface properties.

Wood is porous. Part of its volume is air. Wood can be mechanically

compressed until its density reaches that of the

cell wall (1.50 g/cm³). Depending on the porosity, some wood

species can be compressed more than others.

Before compression wood has to be softened in order to

avoid rupturing the cell walls. Many materials, such as metals

and resins, turn glass-like to rubbery when the temperature

increases. The softening point is called the vitrification point.

Depending on the moisture content of wood, the vitrification

point of wood is 80–200°C. The moister the wood, the

lower the temperature required for softening. This phenomenon

is utilised, for example, in veneer lathing and in many

paper industry and mechanical wood processing processes.

Wood densification has been researched for decades. In

practice, however, only a few companies use the technology

to improve the properties of timber. This lack of interest is

mostly due to financial and technical challenges of the process.

In my role as a researcher, I will comment on the latter.

Considerable deformation takes places during densification.

Internal pressure is created in the microfibrils of the cell

wall. As wood is humidified, the stress is relaxed and wood

38 1 / 2012


Pinnastaan puristettua lämpöpuuta. Heat-treated wood with densified surface.

siä. Uudelleen kostuessa jännitykset laukeavat ja puu palautuu

lähes alkuperäiseen muotoonsa. Viime vuosikymmeninä

tutkimuksissa on todettu, että nämä jännitykset voidaan

eliminoida lähes kokonaan puun lämpökäsittelyllä oikeissa

olosuhteissa.

Toinen haaste on puutavaran mittojen pieneneminen

ja sen myötä taivutusominaisuuksien heikkeneminen.

Vaikka materiaalin taivutuslujuus ja -jäykkyys kasvaa, sen

reverts back to almost its original shape. In recent decades,

studies have found that these stresses can be almost entirely

eliminated through heat treatment of wood in correct circumstances.

Another challenge is presented by decreasing measurements

of timber and consequent worsening of bending

properties. Even though the bending strength and rigidity

of material increases, its load-bearing capacity decreases as

2012

Puuinfo Oy kutsuu suunnittelijoita, rakennuttajia, rakentajia sekä muita rakennetusta

ympäristöstä kiinnostuneita tekemään ehdotuksia vuoden 2012 Puupalkinnon saajaksi.

Puupalkinto annetaan rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa

korkealaatuista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty innovatiivisella

tavalla. Palkintolautakunta kiinnittää huomiota myös erityisesti energia- ja ympäristöasioihin.

Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua heinäkuun 2012 loppuun mennessä.

PuuPaLkintO 2011

Pilke-talo, rovaniemi

arkkitehtityöhuone

artto Palo rossi tikka Oy

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset tulee toimittaa Puuinfoon 28.9.2012 mennessä.

Liittäkää ehdotukseen lyhyt selostus kohteesta sekä sitä selventäviä valokuvia ja piirustuksia.

Puupalkinnon saaja julkistetaan 29.11.2012 Puupäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa.

PuuinfO Oy PL 381 – 00131 Helsinki | LäHEtySkuOrEEn tuLEE mErkitä ”Puupalkinto 2012

tai S-POStitSE info@puuinfo.fi | LiSätiEtOja antaa Toimitusjohtaja Mikko Viljakainen | PuH. 040 - 526 6413

1 / 2012 39


PUUSTA FROM WOOD

Lämpöpuu ennen ja jälkeen pinnan puristuksen.

Heat-treated wood before and after densification.

kyky kantaa kuormia heikkenee sahatavaran ohentuessa.

Väitöskirjassani tutkin mahdollisuuksia puristaa vain muutaman

millimetrin tai muutaman solukerroksen puun pinnasta.

Tällöin taivutusominaisuuksiin ei tule muutoksia.

Puristaminen parantaa esimerkiksi puun kulutuskestoa

lattioissa tai sään kestoa ulkotiloissa. Jos puun pintaa puristetaan

liikaa, syntynyt tiheysero ja puun kosteuseläminen

saattavat muodostua ongelmaksi ja puupinta halkeilee.

Ainoastaan pinnan puristaminen on monimutkaisempi

prosessi kuin puun puristaminen koko paksuudeltaan.

Tällöin vain pinta pitää saada pehmitettyä ennen puristusta.

Tämä onnistuu parhaiten vain valmiiksi kuivatulle sahatavaralle

ja mahdollisimman nopealla prosessilla. Tällöin lämpö

ei ehdi siirtyä sahatavaran keskustaan, jolloin koko kappale

alkaisi puristua vain pinnan sijaan.

Väitöskirjassa käytin kolmea menetelmää pinnan tiheyden

kasvattamiseksi. Jokaisella pystyttiin parantamaan

puupinnan ominaisuuksia. Seuraava askel on menetelmien

soveltaminen teolliseen käyttöön sopivaksi. Mahdollinen soveltamiskohde

voisi olla sahauksen ja kuivauksen jälkeinen

höylälinjan jatke, jossa kutterin terien tilalla olisi pyörivä

kuuma rulla, joka silottaisi puun pinnan.

Ennen menetelmän käyttöönottoa tarvitaan lisää tutkimusta.

Esimerkiksi Saksassa tekniikkaa käytetään keittiön

kaapistojen MDF-ovien reunojen silottamiseen, jotta maalauspinnasta

tulee tasaisempi.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että pintapuristuksessa

lämpötilalla, puristusnopeudella ja muilla prosessiparametreilla

on merkittävä vaikutus tiheysprofiiliin. Tämä taas

vaikuttaa pinnan kovuuteen. Toisaalta kovuus korreloi puristusasteen

ja tiivistetyn pinnan paksuuden kanssa. Lisäksi

pinnan taipumus kostua vähentyy merkittävästi suljettujen

soluonteloiden, pinnan sileyden ja pinnalle muodostuneen

uuteainekerroksen ansiosta.

Käytännössä tulokset tarkoittavat, että kotimaisten suhteellisen

pehmeiden puulajien kuusen ja männyn pinta saadaan

modifioitua kovuudeltaan kilpailukykyiseksi trooppisten

puulajien kanssa. Lisäksi puristettaessa pintaan muodostuva

uuteainekerros voi tarjota luonnollisen, ympäristöystävällisen

pinnoitteen.

Lauri Rautkarin väitöskirja ”Surface modification of solid wood

using different techniques” on saatavana: http://otalib.aalto.fi/en/

collections/e-publications/dissertations/

timber gets thinner. In my dissertation, I study the possibility

to densify only a few millimetres and a few cell layers from

the surface of wood. This would prevent changes in bending

properties.

Among other things, densification improves timber's abrasion

resistance on floors and weather resistance outdoors. If

the surface of wood is densified too much, the created difference

in density and wood's moisture expansion may prove

problematic and make the wood surface crack.

Densification of just the surface is a more complex process

than densification of the whole thickness. In this case, only

the surface must be softened before densification. This can

be achieved best with ready-dried timber and as quick a process

as possible. In this case, the heat does not have the time

to reach the middle of timber, in which case the whole piece

would start to be densified instead of just the surface.

In my dissertation, I use three different methods to increase

surface density. Each improves wood surface properties.

The next step is the application of the methods to suit

industrial production. A possible application could be an

extension to the plane line after sawmilling and drying, on

which the cutters would be replaced by a rotating hot roller

that would smooth out the wood surface.

More research is required before this method is implemented.

For example, in Germany the technique is used for

smoothing out MDF doors in kitchen cupboards in order to

make the paint surface more even.

The dissertation results show that temperature, densification

speed and other process parameters significantly affect

the density profile during surface densification. This in turn

influences the surface hardness. On the other hand, hardness

correlates with the degree of densification and the thickness

of the densified surface. Moreover, wettability of the surface

decreases significantly due to the closure of lumens, smoothness

of the surface and an extractive layer formed on the surface.

In practice, the results mean that the surface of reasonably

soft Finnish wood species spruce and pine can be modified to

be competitive with regard to its hardness when compared

with tropical wood species. In addition, the extractive layer

formed during densification may offer a new natural, environment-friendly

coating material.

Lauri Rautkari: Surface modification of solid wood using different

techniques http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/

40 1 / 2012


Teknos mukana puurakentamisessa

Teknoksen peittävä ulkoverhouksen

maalausyhdistelmä, 15 vuoden huoltoväli

Teollinen pohjamaalaus 1 x TEKNOL 1881

Teollinen pintamaalaus 1 x NORDICA EKO 3330

Pintamaalaus rakennustyömaalla

1 x NORDICA EKO Talomaali

Teknoksen kuultava ulkoverhouksen käsittely-yhdistelmä,

valituilla sävyillä jopa 10 vuoden huoltoväli

Teollinen puunsuojakäsittely 1 x TEKNOL AQUA 1410

Teollinen kuultokäsittely 1 x TEKNOL 1888

Kuultokäsittely rakennustyömaalla

1 x WOODEX EKO

Teknoksen peittävä ulkoverhouksen

palosuojaus-maalausyhdistelmä

(puulle korkein mahdollinen paloluokka B-s1, d0), 10–15 vuoden huoltoväli

Teollinen puunsuojakäsittely 1 x TEKNOL AQUA 1410

Palosuojapohjamaalaus 1–2 x TEKNOSAFE 2407

Teollinen pintamaalaus 1 x NORDICA EKO 3330

Pintamaalaus rakennustyömaalla

Teknoksen peittävä sisäpaneelien

palosuojaus-maalausyhdistelmä

(puulle korkein mahdollinen paloluokka B-s1, d0)

1 x NORDICA EKO Talomaali

Palosuojapohjamaalaus 1 x TEKNOSAFE 2407

Teollinen pintamaalaus

1 x TEKNOCOAT AQUA

Vedenpitävä

UUTUUS!

IKI Timber TM

Ympäristöystävällinen

ratkaisu piharakentamiseen.

Koskisen saha- tai höylätavaraa

on saatavana puhtaasti

luontaisella, vesipohjaisella

suoja-aineella käsiteltynä.

Aine on myrkytön, eikä sisällä

raskasmetalleja, eikä ole

syövyttävä. Suoja-aineella

on ympäristöluokitellut biosiidit sekä vähäpäästöisyydestä

kertova terveystodistus M1.

Puun hävittäminen on ympäristöystävällistä.

IKI Timberin voi hävittää polttamalla.

• Käsittely saatavana kuuselle, sekä männylle.

• Standardimitat 28x120/145, 45x120/145,

myös muut mitat erikseen sovittaessa.

• Antaa suojan hometta, lahoamista ja

sinistymistä vastaan EN 113, luokka 2.

• Läpinäkyvän pintakäsittelyn ansiosta

voidaan värjätä mieleiseksi.

• 5 vuoden rajoitettu takuu.

• terassit •pergolat• katokset • aidat • polut

• portaat • laiturit • lasten leikkipaikat

KOSKISEN OY

Tehdastie 2

16600 Järvelä

www.koskisen.fi


TULOSSA

COMING

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston

Nykyarkkitehtuurin laboratorio

Laboratory of Contemporary Architecture

Department of Architecture, Oulu University

Pohjapiirustukset ja leikkaus Floor plans and section 1:200

Kierrätyspaviljonki

Recycled pavilion

ALUE ZOOM

Oulu

KAATOPAIKALTA KAUPUNGILLE

FROM LANDFILL TO INFILL

Teksti Text: Matti Sanaksenaho

Käännös Translation: AAC Global

Kuvat Photographs: Aleksi Rastas

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston

nykyarkkitehtuurin laboratorio järjesti

kesäkuussa 2011 työpajan, jossa suunniteltiin

ja toteutettiin huvimaja jokisuistoon Elban

saareen, Oulun kauppatorin edustalle.

Työpajaan osallistui 13 opiskelijaa kolmelta ensimmäiseltä

vuosikurssilta. Työ oli osa Oulu 15-hanketta

Väriä! Oulu -kampanjaan. Hanke tähtää kaupunkitilojen

kehittämiseen kaupunkilaisten käyttöön taiteen ja arkkitehtuurin

keinoin.

Työn suunnitteluun käytettiin viikko ja toteutukseen toinen.

Tehtävänä oli rakentaa huvimaja kierrätysmateriaaleis-

ta. Yhteistyökumppanina oli Oulun jätehuolto, jonka varastoista

saatiin rakennusmateriaalit. Tarkoituksena oli tutkia

kierrätysmateriaalien mahdollisuuksia pienen julkisen rakenteen

toteuttamisessa.

Huvimaja koostuu käytetyistä lankuista ja laudoista tehdyistä,

taitetuista seinäkkeistä. Rakennelma sulkee keskelleen

kokoontumistilan ja suojaisat oleskeluloosit kolmeen eri

ilmansuuntaan. Rakenteet rajaavat tuttuja kaupunkinäkymiä.

Yhdestä suunnasta avautuu kaupunki ja toisesta puunjalostustehdas.

Kolmannesta aukeaa merimaisema sekä vastarannan

vanha huvimaja.

Työ herätti innostuneita reaktioita kaupunkilaisissa.

Huvimaja on ollut ahkerassa käytössä kesästä 2011 lähtien.

42 1 / 2012


In June 2011, the Contemporary Architecture

Laboratory organised a workshop during

which a summer house was designed and

built on the island of Elba on an estuary in

front of the Oulu market square.

Thirteen first-year students participated in the workshop.

The work was part of the Oulu 15 project

“Colour ! Oulu” campaign. The campaign aims to develop

urban spaces for use by the residents of Oulu through

art and architecture.

A week was used to design the summer house and another

week for building it. The aim was to build a summer house out

of recycled materials. Waste Management Oulu provided the

building materials from their storage. The aim was to study

the opportunities afforded by recycled materials in constructing

small public structures.

The summer house comprises folded walls made out of second-hand

planks and boards. The structure encloses a meeting

place at its centre and sheltered lounges in three different

directions. The structures are used to crop familiar urban

landscapes. A view to the city opens from one direction and a

wood processing factory can be seen from the other. The third

view is to the sea and the old summer house on the opposite

shore.

The work was enthusiastically received by Oulu inhabitants.

The summer house was in frequent use during summer

2011.

Huvimajan suunnittelivat ja toteuttivat:

Jaakko Heikinheimo, Olli Hongisto, Heikki Kilpijoki,

Noora Lahdeperä, Juha Nissinen, Aleksi Rastas, Pauli Rikaniemi,

Hannu Saunaluoma, Heikki Savirinne, Erika Siikaoja, Henri Suorsa,

Eija Syväilo, Kalle Syväilo

Työtä ohjasivat professori Matti Sanaksenaho

sekä yliopisto-opettajat Janne Pihlajaniemi ja Antti Karsikas

Nykyarkkitehtuurin laboratoriosta.

The pavilion was designed and constructed by

Jaakko Heikinheimo, Olli Hongisto, Heikki Kilpijoki,

Noora Lahdeperä, Juha Nissinen, Aleksi Rastas, Pauli Rikaniemi,

Hannu Saunaluoma, Heikki Savirinne, Erika Siikaoja, Henri Suorsa,

Eija Syväilo and Kalle Syväilo

The work was tutored by Professor Matti Sanaksenaho

and university lecturers Janne Pihlajaniemi and Antti Karsikas

from the Contemporary Architecture Laboratory.

Leikkaukset Sections 1:50

1 / 2012 43


TULOSSA COMING

Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

RAILO

Keskuskentän katsomo

Grandstand

Rovaniemi

Teksti Text: Aaro Artto

Käännös Translation: Nicholas Mayow

PUU MURTAA JÄÄN

BREAKING THE ICE WITH WOOD

Rovaniemen liikuntapuiston keskuskenttä saa

uuden katsomon. Vanha katsomo korvataan

veistoksellisella monitoimirakennuksella,

Railolla.

Katsomorakennuksen ja valtatie 4:n väliin rakennetaan

lisäksi toimisto- ja asuinrakennusten rivistö. Uuden

talorivistön ja pääkatsomon väliin jää polveileva katutila.

Katsomorakennuksessa käytetään puuta kestävän kehityksen

periaatteiden mukaan mahdollisimman paljon.

Rakenne koostuu levymäisistä puupilareista, puisesta katoksesta

sekä betonirakenteisesta ylä- ja alakatsomosta.

Katoksen levymäiset pilarit muodostavat rakenteen, joka

elää valon ja näkymien vaihtuessa.

Polveileva rakenne jakaa yläkatsomon kolmeen osaan,

mikä takaa tiiviin tunnelman. Jakoa voidaan käyttää vierasja

kotijoukkueen kannattajien erottamiseen. Näkymät ken-

tälle ovat täysin esteettömät, sillä katoksen kannakkeet ovat

katsomon takana. Katos suojaa katsojia sateelta ja osin myös

tuulelta.

Katoksessa on 34 levymäistä pilaria. Ne kootaan 215 millimetriä

paksuista liimapuuristikoista, jotka päällystetään 24

millimetriä paksulla säänkestävällä vanerilla. Puupinnat painekyllästetään

ja käsitellään höyrynläpäisevällä polyuretaanipinnoitteella.

Kolmen metrin jaolla seisovat pilarit voidaan rakentaa

elementteinä, jotka tuodaan työmaalle kahdessa osassa.

Elementit kiinnitetään työmaalla toisiinsa ja liitokset päällystetään

vanerilla.

Katoksessa on 33 puuelementtiä, kukin 2700 millimetrin

levyisiä. Elementit lasketaan nosturilla pilareiden varaan.

Rakenteen yläpinta on katettu huovalla ja alapinta on puupaneloitu.

Kattoelementteihin upotetaan tarvittava valaistus-

ja äänentoistotekniikka.

Rovaniemen keskuskentällä pelaavat kotiottelunsa jalkapallojoukkueet

Rovaniemen Palloseura ja FC Santa Claus.

Uuden katsomon on määrä valmistua ensi vuonna.

44 1 / 2012


Pohjapiirustus Plan 1:1500

The outmoded grandstand beside the main

pitch at Rovaniemi sports ground is being

replaced with a sculptural multi-purpose

building.

The new grandstand is being built beside the pitch,

while a row of new office and residential buildings is

being constructed alongside Highway 4. Between the

new row of buildings and the grandstand will be a winding

street space.

In accordance with the principle of sustainable development,

as much wood as possible will be used in the grandstand.

The structure is based on slab-like timber columns,

wooden canopies and upper and lower viewing sections of

concrete construction. The slab-like columns supporting

the roof canopy form a structure which varies in appearance

according to lighting conditions and viewpoint.

The zig-zag structure divides the upper part of the grandstand

into three sections to guarantee an intense atmosphere.

The divisions can be used to separate the supporters

of the home team and the visitors. There is an unobstructed

view of the pitch as the supports for the roof canopy are behind

the grandstand. The roof canopy protects spectators

from rain and partially from wind.

The roof canopy is carried on 34 slab-like columns made up

of 215 mm thick laminated timber trusses faced with 24 mm

weather resistant plywood. The wood is treated with preservative

and painted with a vapour-porous polyurethane finish.

The cross-sectional area of the columns becomes smaller the

closer they are to the ground and the roof canopy protects the

structure from the weather.

The columns, spaced at 3-metre centres, can be constructed

as components, each column being delivered to site in two

pieces. The components will be joined together on site and

the joints faced with plywood.

The roof canopy consists of 33 timber panels, 2700 mm

wide. The panels will be lowered into position on the supporting

columns by a crane. The roof finish will be felt, while the

underside of the canopy will be finished in timber boarding.

All necessary lighting and public address equipment will be

recessed into the roof panels.

1 / 2012 45


PROFIILI PROFILE

Janne Laukka

Syntynyt Born 1978

Arkkitehti Architect

Oulun Yliopisto

University of Oulu 2006

Tuomas Niemelä

Syntynyt Born 1979

Arkkitehtiylioppilas

Student of Architecture

Oulun Yliopisto

University of Oulu

1998–

Milla Parkkali

Syntynyt Born 1979

Arkkitehtiylioppilas

Student of Architecture,

Oulun Yliopisto

University of Oulu 2003–

HALO Arkkitehdit Oy on oululainen arkkitehtitoimisto,

joka on perustettu vuonna 2008.

Toimisto on Saamelaiskulttuurikeskuksen

ohella tehnyt maankäytön suunnittelua, rakentamistapaohjeita

sekä asunto-, sisustus- ja

kalustesuunnittelua. Janne Laukka ja Tuomas

Niemelä ovat toimineet tuntiopettajina

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla.

HALO Architects is an Oulu-based architectural

practice that was established in 2008.

Besides the Sámi Cultural Centre, the office

has worked on land-use plans, construction

guides and residential planning, plus interior

design and furniture design. Janne Laukka

and Tuomas Niemelä have both taught in the

Department of Architecture at the University

of Oulu.

Janne Pihlajaniemi

Syntynyt Born 1970

Oulu

Arkkitehti Architect

Oulun yliopisto

University of Oulu 1998

Arkkitehdit m3 Oy on vuodesta 2000 lähtien

toteuttanut lukuisia rakennushankkeita näyttelyistä

ja pientaloista julkisiin rakennuksiin

sekä tehnyt maankäytön suunnittelua ja valaistussuunnittelua.

Toimiston osakkaat toimivat

opettajina ja tutkijoina Oulun yliopiston

arkkitehtuurin osastolla. Toimisto on saanut

useita palkintoja arkkitehtuurikilpailuissa.

Since 2000, m3 Architects have executed

numerous building projects from exhibitions

and one-off houses to public buildings; they

have also worked on land-use planning and

lighting design. The partners also teach and

carry out research at the University of Oulu.

The office has received a number of awards

in architectural competitions.

Mika Ukkonen

Syntynyt Born 1979 Kotka

Arkkitehti Architect

Aalto-yliopisto Aalto University 2010

Mika Ukkonen on Vuorelma Arkkitehdit

Oy:n osakas. Aiemmin hän on työskennellyt

Kristiina Hannunkarin ja Veikko Mäkipajan,

Mika Päivärinteen sekä Tapio Grönlundin

toimistoissa.

Mika Ukkonen is a partner in Vuorelma

Architects. Previously he worked with

Kristiina Hannunkari and Veikko Mäkipaja,

with Mika Päivärinne and with Tapio

Grönlund.

Makoto Tanijiri

Syntynyt Born 1974

Hiroshima Japani Japan

Arkkitehti Architect

Anabuki Design College 1994

Makoto Tanijiri perusti Suppose design

officen vuonna 2000 ensin Hiroshimaan ja

myöhemmin Tokioon. Sitä aiemmin hän on

työskennellyt arkkitehtitoimistoissa Japanissa

ja Australiassa.

Toimistotyön ohella Tanijiri toimii professorina

sekä Anabuki Design Collagessa että

Hisoshima Jogakuin University.

Tanijiri on kiinnostunut arkkitehtuurista,

joka palvelee tavallista elämää.

Makoto Tanijiri set up the Suppose design

office in 2000 in Hiroshima and in 2008 in

Tokyo. Prior to that he worked in architects’

offices in Japan and Australia and concurrently

held a professorship both at Anabuki

Design College and at Hiroshima Jogakuin

University.

Tanijiri is interested in finding architecture

that is familiar to human life.

Toimitus Editors

Päätoimittaja Editor-in-Chief

Pekka Heikkinen ark.6b@kolumbus.fi

Puh. Tel. +358 50 517 4727

Toimitusihteeri Editorial secretary

Lauri Korolainen

Ulkoasu ja taitto Layout and DTP

Jari Laiho

design studio WHO ARE YOU oy

jari.laiho@whoareyou.fi

Käännökset Translations

AAC Global Oy

Nicholas Mayow

Toimitusneuvosto Editorial Board

Tuija Brandt, Seppo Häkli, Minna Hämäläinen,

Erno Järvinen, Johanna Kankkunen, Samuli Miettinen,

Antti Ratia, Henni Rousu, Karola Sahi, Ismo Tawast ja

Mikko Viljakainen

Painopaikka Printers

ISO 14001


Käännös Translation: Nicholas Mayow

Uutta puuinfo.fi-palvelussa

Puuinfon kevään seminaarikiertueen luentoaineisto on nyt

ladattavissa puuinfo.fi-palvelussa. Kiertueelta tehdyt asiantuntijoiden

haastattelut löytyvät sivuston videokirjastosta.

Lisäksi Kerrostalojen asuntosprinklaus-, Kestävät puujulkisivut

- ja Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen

esimerkkinä- esitteet ovat ladattavissa sivuilta.

Kiertue kokosi 13 paikkakunnalla yhteensä 2400 osallistujaa,

mikä on tuplasti viime vuoden määrä. Suurin osallistujaryhmä

oli arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat. Lähes yhtä

paljon oli kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisia sekä

rakennusliikkeiden ja rakennuttajien edustajia. Myös oppilaitokset

ja puutuotevalmistajat löysivät tapahtuman.

Palautteen perusteella lähes 90 prosenttia seminaareihin

osallistuneista tuntee puuinfo.fi -palvelun. Kaksi kolmasosaa

kävijöistä on käyttänyt sitä. Maaliskuussa palvelussa vieraili

yli 35 000 käyttäjää.

mikko.viljakainen@puuinfo.fi

New in puuinfo.fi service

Lecture materials from Puuinfo’s RoadShow seminars are now

available for downloading from puuinfo.fi service. Expert interviews

conducted during the RoadShow are available in the

video library of the website. In addition, Sprinklers in multistorey

apartment buildings, Durable wood façades and Public

construction as an example of environment-friendly construction

brochures are available for downloading at the website.

The RoadShow attracted 2,400 participants in 13 different

locations, twice as many as the previous year. The largest

participant group was architects and structural engineers.

Almost as large were groups from city planning and building

control authorities and representatives of construction

companies and building developers. Educational institutions

and wood product manufacturers also found their way to the

events.

According to feedback, almost 90 per cent of seminar participants

know the puuinfo.fi. Two-thirds of the visitors have

used it. In March, the service had more than 35,000 visitors.

mikko.viljakainen@puuinfo.fi

OSMOTTU – LUONNOLLISESTI

OSMO ® COLOR -öljyvahojen pohjana ovat kasviöljyt ja -vahat, jotka puhdistetaan ja jalostetaan

korkealuokkaisiksi ja erittäin riittoisiksi, erityisesti puulle tarkoitetuiksi erikoispintakäsittelyaineiksi.

SARBON WOODWISE OY, PL 112, 11101 Riiihimäki, puh. (019) 264 4200 • www.osmocolor.com


PROFIILI PROFILE

PUUKERROSTALOTOHTORI

DOCTOR OF WOODEN HOUSES

Teksti Text: Pekka Heikkinen

Käännös Translation: AAC Global

Valokuva Photographs: Kimmo Räisänen

Tekniikan tohtori ja puurakentamisen dosentti

Markku Karjalainen oli mukana vahvalla panoksella

jo 1990-luvun puolivälissä Ouluun rakennetussa

Puukotkan kerrostalohankkeessa ja myöhemmin Puu-

Linnanmaan alueen toteuttamisessa. Näiden kokemusten

pohjalta syntyi vuonna 2002 väitöskirja Suomalainen puukerrostalo

– Puurakentamisen kehittämisen etulinjassa.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuodenvaihteessa 2012

Karjalainen nimitettiin työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisen

puurakentamisohjelman kehittämispäälliköksi.

Ohjelma on määritellyt tavoitteekseen muun muassa nostaa

puurakentamisen osuuden 10 prosenttiin kerrostalotuotannosta

ja 90 prosenttiin korjausrakentamisessa. ”Kova tavoite

neljän vuoden pestille”, Karjalainen toteaa.

Karjalainen on oikea mies tehtävään. Hän on kiertänyt

Suomea viimeiset 16 vuotta. Tuloksena on syntynyt Moderni

puukaupunki -hankkeen nimissä kymmeniä puurakentamishankkeita.

”Luentoja on kertynyt tänä aikana 1500 kappaletta”,

Karjalainen laskee.

Matkoillaan Karjalainen on huomannut, että puurakentamisen

kenttä on hajallaan. Jos halutaan viedä puun käyttöä

eteenpäin tutkijat, rakentajat ja puutuoteteollisuus pitää saada

yhteen tekemään kehitystyötä. Nykyinen hankeviidakko

pitää saada hallintaan, Karjalainen vaatii. Lisäksi pitää saada

toteutettuja kohteita, lisää tekijöitä ja sen myötä kilpailua.

Puurakentamisohjelman tavoitteisiin kuuluu myös

koulutuksen, muotoilun ja arkkitehtuurin kehittäminen.

”Puurakentamisen osaajat tulevat nuorista” Karjalainen uskoo.

Lisäksi ympäristöystävällisyys on puurakentamisen kiistaton

valtti. Kunnat ja kaupungit ovat asettamassa tiukkoja tavoitteita

ympäristöpoliittisiin ohjelmiinsa. Vaikka rakentajien piirissä

tavoitteita vähätelläänkin, niihin on sopeuduttava.

Karjalainen on nähnyt puukerrostaloinnostuksen nousun

1990-luvulla – ja sen laskun 2000-luvulla. Karjalaisen mielestä

ensimmäisten kokeilujen jälkeen annettiin periksi ja huomio

siirrettiin pienimittakaavaisten puutaloalueiden toteuttamiseen.

”Ei ymmärretty, että pilotti ei ole kultakaivos”, hän

sanoo. ”Kehitystyötä olisi ehdottomasti pitänyt jatkaa.”

Nyt tilanne näyttää kuitenkin lupaavalta. Päinvastoin kun

1990-luvulla puukerrostalorakentamisen toisessa aallossa

ovat mukana isot puualan yritykset yhdessä rakennusliikkeiden

kanssa. Se tuo uskottavuutta touhuun.

Toive puurakentamisen kehittämisestä on ollut jo viiden

hallituksen ohjelmassa. ”Tällä kertaa myös viimeistä kertaa”,

Karjalainen uskoo. ”Kolmatta tilaisuutta puukerrostalorakentamiselle

ei tule.”

Markku Karjalainen, D.Sc. (Tech.) and Docent of

Wood Construction, played an important role in

the Puukotka wooden multi-storey apartment

building project built in Oulu during the mid-1990s and later

in the construction of the Puu-Linnanmaa district. On the

basis of these experiences, Karjalainen wrote his doctoral dissertation

in 2002: The Finnish multi-story timber apartment

building.

Ten years later Karjalainen was appointed development

manager in the Ministry of Employment and the Economy’s

wood construction programme. The programme aims to increase

the share of wood construction to 10 per cent of all

multi-storey apartment building construction and 90 per

cent of renovation. “Tough goals for a four-year post,” he says.

Karjalainen is the right man for the job. He has travelled

throughout Finland for the last 16 years. The result is dozens

of wood construction projects under the banner of Modern

Wooden Town project.

Karjalainen has noticed that the field of wood construction

is very fragmented. If the use of timber is to be promoted,

cooperation between researchers, builders and industry is a

must. The current project jungle must be gotten under control,

says Karjalainen. In addition, the field needs more completed

projects, new operators and more competition.

Moreover, environmental friendliness is an undisputed

strength of wood construction. Municipalities and towns

are setting strict goals in their environmental policies. Even

though these goals are downplayed among builders, they

must adjust to them.

Karjalainen has witnessed the increase of interest in wooden

multi-storey apartment buildings in the 1990s – as well as

its fall in the 2000s. In Karjalainen’s opinion, builders gave

up after the first experiments and turned their attention to

small-scale wooden house areas. “It was not understood that

a pilot project cannot be a goldmine,” he says.

However, the current situation looks promising. Unlike in

the 1990s, the second wave of wooden multi-storey apartment

building construction includes the large woodworking

industry companies in cooperation with construction companies.

It makes the whole project more believable.

The aim to increase wood construction has been on the

agenda of last five governments. “This time is the last opportunity,”

says Karjalainen. “There will not be a third chance for

the construction of wooden multi-storey apartment buildings.”

48 1 / 2012


PIENTALO

KAUTTA AIKOJEN

kilpailu

Puuinfo ja Glorian koti järjestävät yhteistyössä

kaikille avoimen Pientalo kautta aikojen -kilpailun.

Kilpailukohteet voivat olla pien- tai vapaa-ajantaloja,

joissa puu on merkittävässä roolissa. Ehdolle asetettavien

kohteiden tulee valmistua elokuun 2012 loppuun

mennessä, mutta kohteet voivat olla myös vuosia

aikaisemmin valmistuneita. Voittajan valinnassa tärkeitä

kriteereitä ovat arkkitehtuurin tasokkuus ja ekologisuus

sekä sisustuksen kiinnostavuus.

Kilpailussa järjestetään syyskuussa yleisöäänestys

parhaiden kohteiden kesken. Voittajan valitsee alan

ammattilaisista koostuva raati. Kilpailun tulokset julkistetaan

lokakuussa. Kilpailun voittajat palkitaan.

Kilpailuehdotukset tulee jättää Puuinfoon viimeistään

31.8.2012.

Kilpailuehdotukseen tulee liittää seuraavat tiedot:

• Kuvaus kohteesta

• Talon omistaja, sijainti ja valmistumisaika

• Vapaamuotoiset perusteet

• Runsaasti valokuvia sisältä ja ulkoa sekä piirustukset

• Yhteystiedot

PUUINFO OY, Unioninkatu 14, 3. krs, PL 381, 00131 Helsinki, puhelin (09) 6865 450, info@puuinfo.fi, www.puuinfo.fi


“ I love building with CLT.

It is simple to use, fast,

clean and accurate.”

Terry Waite, Site Manager for Bridport House Willmott Dixon

Bridport House is an eight storey residential building in the heart of London. The main structure was

assembled in approximately 10 weeks using prefabricated PEFC certified Cross Laminated Timber (CLT)

boards. The 41 apartment building welcomes its first families in the autumn 2011.

CLT provided the ideal structural solution to meet key considerations of cost, speed of construction and

sustainability. Also weight: with a large Victorian sewer running directly under the site, the unique properties

of CLT’s engineered strength combined with its light weight made it the perfect choice.

The house was commissioned by the London Borough of Hackney, designed by Karakusevic

Carson Architects and built by Willmott Dixon.

This is how durable and sustainable construction should work.

Let us talk you through it.

www.storaenso.com/buildingandliving

Frame, partition walls and intermediate floors:

Stora Enso CLT board 1500 m 3 .

Façade: brick and plaster cladding and other materials.

Bridport House, Colville Estate, Bridport Place,

Hackney N1, UK

More magazines by this user
Similar magazines