Puhdas, puhtaampi Keski-Suomi (pdf) - Rakennerahastot.fi

rakennerahastot.fi

Puhdas, puhtaampi Keski-Suomi (pdf) - Rakennerahastot.fi

sosiaalirahastosta

Hankkeet hyviksi käytännöiksi

Teema: TYÖVOIMAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA ENNAKOINTI

Puhdas, puhtaampi Keski-Suomi

Työhallinnon rahoittama hanke

rakennerahastokaudella 2000–2006


Teema: TYÖVOIMAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA ENNAKOINTI

Työvoimapalvelujen kehittäminen

Puhdas, puhtaampi

Keski-Suomi

Tämän vuosituhannen alussa Keski-Suomessa ryhdyttiin joukolla torjumaan

puhtauspalvelualaa uhkaavaa työvoimapulaa PuhtausPalvelut Puhuttavat

-hankekokonaisuuden avulla. Mukana oli lähes koko Keski-Suomen

maakunta.

Hankekokonaisuuteen kuului kolme erillistä projektia,

jotka toteutettiin vuosien 2001–2005 aikana.

Niihin osallistui puhtausalan työnantajia, rakennusalan

suunnittelijoita, rakentajia, rakennuttajia, keskisuomalaisia

oppilaitoksia ja tutkimusorganisaatioita

sekä Jyväskylän työvoimatoimisto.

Jokainen kolmesta projektista lähti valitsemastaan

näkökulmasta käsin edistämään puhtausalan

yhteistyötä, osaamista ja kehittymistä sekä lisäämään

alan vetovoimaa ja parantamaan sen imagoa.

Lähes kaikki, mitä PuhtausPalvelut Puhuttavat

-kokonaisuudessa pantiin tuolloin alulle, otti siivet

alleen ja jatkuu edelleen muodossa tai toisessa.

Projekteissa tehtiin paljon myös edelläkävijän

työtä. Tästä esimerkkejä ovat vaihtokoulutusmalli ja

osaamiskartoitukset, jotka silloin olivat uusia asioita,

samoin koulutusten räätälöinti henkilökohtaisten

tarpeiden pohjalta jo kauan ennen Opetushallituksen

määräystä aikuisopiskelun henkilökohtaistamisesta,

toimialaselvitys ja toimialan kehittämisohjelma sekä

puhtauden hallinta osana rakennuksen elinkaariajattelua.

Yhteinen ongelma, yhteistyöllä ratkaisu

Hankekokonaisuuden toteutuksesta vastasi Jyväskylän

aikuisopiston palvelualat, ja sen vastuuhenkilö oli

yksikönjohtaja Eeva Lamminmäki.

– Liikkeelle lähdettiin siitä, että puhtausala tarvitsi

osaavaa työvoimaa. Alan henkilöitä oli työttöminä,

mutta heiltä puuttui osaaminen. Työnantajat

ja työtä hakevat eivät kohdanneet. Tämä edellytti

työnhakijoiden joukon tarkempaa läpikäymistä, Eeva

Lamminmäki kertoo.

– Halusimme kuitenkin lähestyä asiaa ja ennakoida

tulevaisuuden haasteita laajemminkin ja

otimme sateenvarjoksemme ilmauksen ”PuhtausPalvelut

puhuttavat ”.

– Näin jälkeenpäin ajatellen onnistumisen kannalta

ratkaisevaa oli se, että työelämä oli mukana jo

alkumetreiltä alkaen. Etenimme niin, että meillä oli

todellinen ongelma, johon lähdimme yhteisvoimin

hakemaan ratkaisua, hän sanoo.

Paljon uutta Puhtauspoolista

Puhtauspooli-projektin tavoitteena oli turvata alalle

riittävä, ammattitaitoinen työvoima ja kouluttaa

osaajia. Sen projektipäällikkönä toimi kouluttaja

Maarit Pakarinen.

Puhtauspoolin järjestämiin koulutuksiin osallistui

neljän vuoden aikana 666 työssä olevaa henkilöä ja

203 työnhakijaa. Sen aikana suoritettiin 60 laitoshoitajan

ammattitutkintoa. Lisäksi aloitettiin 76

laitoshoitajan ammattitutkinnon suorittaminen.

Nämä tutkinnot saatettiin loppuun kansallisella

rahoituksella.

Jyväskylän työvoimatoimisto nimitti yhden

työvoimaneuvojan täysipäiväisesti Puhtauspooliin

hoitamaan työnvälitystä ja koulutuksiin ohjausta.

Tehostettu työnvälitys ja alan työnhakijoille suunnatut

ohjauspalvelut ovat muuttuneet vakiintuneeksi

käytännöksi Jyväskylän työvoimatoimiston alueella.

Kotitalous- ja puhtauspalvelualan koulutuspäällikkö

Jyväskylän aikuisopistosta ja työvoimaneuvoja antavat

ohjauspalveluja työvoimatoimistossa kotitalous-

ja puhtauspalvelualan työstä ja koulutuksesta

kiinnostuneille työnhakijoille.

– Puhtauspoolin puhtauspalvelualalle kehittämä

vaihtokoulutusmalli sopii hyvin aloille, joilla on

vaikea löytää sijaisia. Ideana oli, että pooliyrityksen

vakituisen työntekijän koulutuksen ajaksi osoitamme


hänen tilalleen meiltä opiskelijan. Asia ei kuitenkaan

ole aina näin mutkaton, sillä alan ammattilaisen korvaaminen

työpaikalla edellyttää opiskelijoiden hyvää

perehdyttämistä ja aina tarkkaa suunnittelua, Eeva

Lamminmäki sanoo.

Puhtauspoolin tuotoksia olivat myös työnhakijoille

ja kuntien ja yritysten henkilöstölle tarkoitetut

osaamiskartoitukset. Osaamiskartoituksen perusteella

arvioitiin osaamisen tasoa ja tehtiin koulutussuunnitelmat

tarvittavan osaamisen hankkimiseksi.

Hankkeessa toteutettiin koulutussuunnitelmien

mukaista koulutusta.

Projektissa kehitettiin työvoimapoliittisen koulutuksen

ostotoimintaakin toteuttamalla työnhakijoiden

tutkintoon johtava koulutus kapasiteettiostoperiaatteella.

Tämäkin käytäntö jatkuu. Koulutukset

kilpailuttaa ja ostaa Keski-Suomen TE-keskus, ja

työvoimatoimisto ja Jyväskylän aikuisopiston palvelualat

vastaavat niiden suunnittelusta, opiskelijoiden

valinnasta ja toteutuksesta. Tällä käytännöllä on

päästy pidempikestoisiin sopimuksiin ja kokoamaan

opiskelijoiden tarpeisiin sopivia opintoa laajemmasta

tarjonnasta.

Puhtausnäkökulman markkinointia

rakennusalalle

– Puhtausnäkökulman markkinointi rakennusalalle

oli todella uusi asia, ja sen myyminen sidosryhmille

teetti alkuun työtä. Tarvetta puhtauspalvelualan

asiantuntemukselle ei siellä oikein tiedostettu.

Joidenkin mielestä tämä oli suuri haaste, jota ei

niin vaan projektilla ratkaista, Eeva Lamminmäki

muistelee hankekokonaisuuden toisen hankkeen

alkutaivalta.

Mutta niin vain kävi, että Puhtauspalvelun

osaamiskeskittymä Keski-Suomessa -projekti ryhtyi

ansiokkaasti rakentamaan puhtauspalvelualan ja

rakennusalan yhteistyötä ja sisällytti siivouksen

osaksi rakennuksen elinkaariajattelua.

Asia on merkittävä, koska noin kolmasosa kiinteistöjen

ylläpitokustannuksista tulee siivouksesta.

Ylläpitokuluja voidaan kiinteistön koko elinkaaren

ajan vähentää tila- ja teknisillä ratkaisuilla sekä

oikeilla materiaaleilla ja menetelmillä. Samalla vähenee

myös ympäristön kuormitus.

Useissa rakennushankkeissa kiinnitetään nyt

jo huomiota rakennussiivoukseen, ja se mielletään

osaksi työmaan puhtaudenhallintaa.

Tulos on myös se, että rakennussiivousta koskeva

ohje on liitetty Terveen talon toteutuksen kriteereihin.

Tässä projektissa työtavaksi tai oikeammin työkaluksi

otettiin asiakaskohtaiset projektit. Kehittämistoimet

siirtyivät sujuvasti kentälle, ja palautetta

saatiin nopeasti. Useissa puhtauspalvelun ja rakentamisen

asiantuntijaryhmissä ideoitiin ja työstettiin

samalla näiden alojen yhteistyön malleja ja tapoja.

Hankkeen lopputuloksena Keski-Suomeen perustettiin

uusi tilapalveluiden asiantuntijapalveluja

tuottava yritys TPA Andersson Oy (www.tpapalvelut.fi),

joka silloin oli lajissaan Suomen ainoa. Sen

käynnisti ja sen toimitusjohtajana toimii Puhtauspalvelun

osaamiskeskittymä Keski-Suomessa -projektin

projektipäällikkö Tarja Andersson. Työntekijöitä

yrityksessä oli alussa 1,5, nyt jo viisi.

”Puhtaus on laatutoimintaa”

Kolmas hankekokonaisuuden projekti oli Puhtaus

osana laatutoimintaa, ja siinä projektipäällikköinä

toimivat Vuokko Joutsen ja Tarja Toropainen.

Tämän projektin tavoitteena oli lisätä alan vetovoimaisuutta

ja käynnistää toimialan kehittämisohjelmaa

koskeva työ.

Projekti kokosi yhteen puhtauspalvelualan

yrityksiä ja työpaikkoja, keskustelutti näitä alan

tulevaisuudesta ja kehittämisen suunnista sekä koulutti

puhtauspalvelualan toimijoita tavoitteena alan

imagon parantaminen.

Tuloksia ja tuotoksia ovat mm. toimialaselvitys

Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002 sekä Puhtauspalvelualan

kehittämisohjelma Keski-Suomeen

2002–2010.

PuhtausPalvelut Puhuttavat -hankekokonaisuuden projektit:

l Puhtauspooli

l Puhtauspalvelun osaamiskeskittymä Keski-Suomeen

l Puhtaus osana laatutoimintaa

Toteutusaika: 2001–2005

Projekteja hallinnoiva organisaatio: Jyväskylän aikuisopisto, palvelualat

www.jao.fi


ESR-toiminta käynnistyi Suomessa maamme liityttyä

Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Marraskuuhun 2007

mennessä maassamme on rahoitettu yli 9 400 ESR-hanketta.

Nämä hankkeet ovat tarjonneet yli 34 miljoonaa henkilötyöpäivää

koulutusta sekä muita työllistämis- ja kehittämispalveluja.

Projektien toimenpiteisiin osallistuneiden lisäksi

ESR-toiminnassa on mukana hankkeiden ohjausryhmissä

työtään tekeviä yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä

toteuttajaorganisaatioista. ESR-rahoitusta Suomella on

ollut käytettävissään 12 vuoden aikana noin 1,1 miljardia

euroa. Kansallisen rahoituksen kanssa resursseja on ollut

yhteensä 5,1 miljardia, johon sisältyy myös arvio hankkeisiin

käytetystä yksityisestä rahoituksesta.

Työministeriö / Rakennerahastot / Viestintä Oy Viisikko / 11/2007

Uudella ohjelmakaudella 2007–2013 on käytettävissä

yhteensä 1 414 miljoonaa euroa viiden toimintalinjan

toteuttamiseen.

Euroopan sosiaalirahaston tukemasta toiminnasta saa

lisätietoja Internet-osoitteesta www.rakennerahastot.fi.

More magazines by this user
Similar magazines