Rajaton hoito II – Tornionlaakso - Norrbottens läns landsting

nll.se

Rajaton hoito II – Tornionlaakso - Norrbottens läns landsting

Rajaton hoito IITornionlaakso


Sisältö

YHTEENVETO ................................................ 4

JOHDANTO ................................................... 6

Viitteet 6

PROJEKTIPÄÄLLIKÖN OSARAPORTTI ................. 7

Hankkeen osanottajat ja työprosessi 7

Työprosessin arviointi 7

Ohjausryhmä ja ulkoinen ohjausryhmä 7

Kytkennät toisiin hankkeisiin 7

Loppulausunnot 8

Viitteet 8

TIEDONSIIRTOTEKNIIKKA (AO6) ........................ 9

Tausta 9

Tavoite 9

Metodit ja työtavat 10

Rajaukset 10

Tulokset 10

1. Rajan yli tapahtuvat videotapaamiset 11

2. Etälukuoikeus toistensa potilastiedostoon

– sekä käyttöön 15

3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto 17

4. Sähköinen tiedonkäsittely 18

5. Infrastruktuuri 19

6. Turvallisuus ja lukuoikeus 19

Sanaluettelo ja kirjallisuusluettelo 20

Sanaluettelo 20

Kirjallisuusluettelo 21

VIDEO ........................................................ 22

Tausta/tavoite 22

Menetelmät ja työtavat 22

Tulos 23

Implementoinnin edellytykset 23

Ongelma-alueet 23

Työryhmien jäsenet 23

LIITTEET 23

LOGISTiIKa................................................. 43

Tausta/tavoite 43

Menetelmät ja työtavat 43

Tulos 43

Ongelma-alueet 44

Työryhmien jäsenet 44

LIITTEET 44

TYÖTAVAT JA KOULUTUS ............................... 60

Tausta 60

Tavoite 60

Metodit ja työtavat 60

Tulos 60

Tulevaisuus 60

Työryhmien jäsenet 60

LIITTEET 60

TIEDONSIISTO JA LEVITYS ............................. 68

Tarkoitus 68

Tavoiteryhmät 68

Sisäiset tavoiteryhmät 68

Ulkoiset tavoiteryhmät 68

Tiedonsiirtokanavat 68

Intranetti 68

Tiedotustilaisuudet 69

Uutiskirjeet 69

Ulkoinen webb 69

Esittelymateriaalit 69

Mediat 69

Hankkeen organisaatio 69

SEURANTA JA ARVIOINTI 69

Arviointi hankkeen tiedottamisesta 69

Aktiviteetit 70

LIITTEET 70

RÖNTGEN................................................... 34

Tausta 34

Tavoite 34

Menetelmät ja työtavat 34

Tulos 34

Työryhmien jäsenet 34

LIITTEET 34


Yhteenveto

Raportti kuvaa hankkeen ”Rajaton hoitoII:isen vaiheen toteutuksen. Hanke

kokonaisuudessaan suoritettiin kahdessa vaiheessa. Vaihe 1 käsittää katsauksen

tämän päivän toimintaan ja vaihe II käsittää testit ja toteutukset.

Vaiheen I katsaus tämän päivän tilanteeseen alkoi 01-10-2008 ja päättyi

21-06-2009. Vaihe II testaus ja toteutus alkoi 01-11-2009 ja päättyi 31-08-2011.

Hankkeen päätavoitteena on ollut luoda mahdollisuudet entistä vilkkaammalle

liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä sairaanhoiito

riippumatta asuinpaikasta tai työpaikasta. Tehostaa olemassa olevien sairaanhoidollisten

resurssien käyttöä, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä

tiedonsiirtoa alueen eri hoitotoimijoiden kesken.

Rajaton hoito II Tornionlaaksossa –hankkeen osatavoitteena on toteuttaa

muutamia etusijalle asetettuja yhteistyöprojekteja, suorittaa vierailuja ja

uuden IT-järjestelmän koulutusta, luoda yhteisiä hoito-ohjelmia sekä aloittaa

tiedonsiirtoa maiden sairaanhoitoalojen välillä.

Mukana olleet terveyskeskukset ovat yhdessä toimineet tiettyjen aktivitteettien

parissa.

4


Tietoliikennetekniikan työryhmä (AO6)

on selvittänyt ja testannut kolmea tärkeimmäksi

katsottua aluetta rajatylittävässä hoitoyhteistyössä

vaiheessa II. Kolme nimettyä aluetta ovat Suomen

ja Ruotsin terveyskeskusten väliset videotapaamiset,

potilastiedostojen lukuoikeus sekä siirtyminen

digitaaliseen röntgenkuvien siirtoon potilaan omasta

terveyskeskuksesta toiseen ja takaisin. Testaukset

ovat osoittaneet, että pienikin IT-tuen parannus voi

edistää ja vahvistaa potilaan turvallisuutta. Jokainen

muutos IT-tuessa edellyttää nykytilanteen tunnistamisen

– nykyiset työtavat, rutiinit ja säännöstöt. Jotta

uuden IT-tuen käytäntöön ottaminen olisi menestyksellistä

ja tulisi hyväksytyksi on erittäin tärkeä, että

toiminta käsittää olemassa olevia ja/tai uusia työrutiineja

jotka soveltuvat uusiin työmuotoihin hyvissä

ajoin jo ennen varsinaista käytäntöön ottamista.

Aktiviteetti Videot – työryhmän tavoitteena on

ollut levittää videoneuvottelun käyttöön ottamista esim.

yhtdeydessä lääkäriin, mutta myös pienempiin kokouksiin,

se säästää aikaa ja kustannuksia sekä ympäristöä.

Ryhmä on testannut videoneuvotteluja terveyskekusten

kesken potilaan hoidon yhteydessä Ruotsissa. Tulokset

osoittavat, että tämä toimii hyvin, mutta tekniikkaa

täytyy yksinkertaistaa, jotta sen käyttö olisi helpompaa

hoidon yhteydessä. Toivottavaa olisi, että laitteisto

olisi aina ”stand by” ja että kamerat olisivat lääkärin

kauko-ohjattavia niin että sairaanhoitaja voisi keskittyä

potilaan hoitoon.

Aktiviteetti Röntgen – asetti tavoitteekseen

että ottaa röntgenkuvia toisilleen lomalla ollessaan

tai muun vuoksi ollessaan pois työstä. Testit tehtiin

Tornion ja Haaparannan kesken ja toimivat erinomaisen

hyvin ja ovat teknisesti toteutettavissa kaikkien

raja-alueen terveyskeskusten välillä.

läänin turvallisuusasioiden päällikkö suunnittelee

projektia joka yhä parantaa yhteistyötä raja-alueella.

Suunniteltu opintovierailu Tromssaan on tehty.

Aktiviteetti työtavat ja koulutus Övertorneån

ja Pellon terveyskeskusten sairaanhoitajat

ovat vierailleet toisissaan. Vierailuja suositellaan, ne

edistävt terveyskeskusten välistä hyvää yhteistyötä

ja näin opitaan myös arvostamaan ja kunnioittamaan

toistensa työtapoja. Ryhmä on myös tutkinut ja verrannut

hoitotyön suuntauksia ja todennut niiden olevan

lähes identiset ja sen vuoksi onkin ollut helppolla

työssä toistensa luona. Ryhmä on valmistanut

prosessikuvauksen ambulanssikuljetuksille rajan yli.

Tiedonsiirron ja –levittämisen työryhmä

on laatinut esitteen, multimediaohjelman sekä Power

Point-esittelyohjelman. Aineistoa on käytetty ja jaettu

eri hankkeen esittelytilaisuuksissa. Projektipäällikkö

ja useat työtyhmien jäsenet ovat esitelleet hanketta

eri yhteyksissä. Koska vaiheessa II on ollut kaksi

projektipäällikköä, ei tälle aktiviteetille ole pantu niin

suurta painoa kuin aluksi oli ajateltu. Olemme sen

sijaan enemmän keskittyneet käytännön työhön.

Projektipäällikön osaraportti kuvaa iitse

hanketyötä, arvioi työnkulkua ja kuvaa yhteistyötä ja

verkostoutumista toisiin hankkeisiin.

Saadakseen paremman kuvan koko hankkeesta

kannattaa lukea vaiheen I loppuraportti ”Vapaa hoitovalinta

Tornionlaakson toiminta-alueella”.

www.framtidenssjukvård.se/media

Aktiviteetti Logistiikka – työryhmä on suunnitellut

ja toteuttanut suuren katastrofiharjoituksen, johon

osallistui niin Suomen kuin Ruotsin henkilöstöä.

Hälytyssuunnitelmia ja ambulanssisopimuksia on

kehitetty sekä perustettu työryhmä Ruotsin, Suomen

ja Norjan kesken. Työryhmä laatii yhteisen ambulanssisopimuksen,

kehittää hälytyssuunnitelmaa

erityisiä tapauksia varten yhteisesti Pohjois-Norjalle,

Pohjois-Ruotsille ja Pohjois-Suomelle. Norrbottenin

5


Johdanto

Raportti kuvaa hankkeen ”Rajaton IITornionlaakso

vaiheen II toteutusta, kso hankkeen kuvausta, (Brodin

2009). Koko hanke on viety läpi kahdessa vaiheessa.

Vaihe I (Brodin 2008) käsitti katsauksen toimintaan

tänään Toiminnankatsaus Vaihe I alkoi 01-10-2008 ja

päättyi 21-06-2009. Vaihe II käsitti testeukset ja toteutukset

ja vaihe II alkoi 15-01-2010 ja päättyi 31-08-2011.

Hanketta ovat rahoittaneet Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto,

Torniolaaksonneuvosto ja Lapinläänin

lääninhallitus Suomessa sekä Lääninhallitus Ruotsissa

Oheisrahoittajia sekä yhteistyökumppaneita Suomesta

ovat seuraavat kunnat: Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello,

Ylitornio ja Tornio. Ruotsista oheisrahoittaja ja ohjaustehtävän

haltija on Norrbottenin läänin maakäräjät.

Hanke on käsittänyt Tornionlaaksossa Ruotsin puolelta

Pajalan, Övertorneån ja Haaparannan terveyskeskukset

ja Suomen puolelta Enontekiön, Muonioon, Kolarin,

Pellon, Ylitornion ja Tornion terveyskeskukset.

Päätavoitteena on ollut luoda edellytykset tiiviimmälle

liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä

sairaanhoito riippumatta millä paikkakunnalla on työssä

tai asuu, tehokkaammpi olemassa olevien resurssien

hyväksikäyttö, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä

tiedonsiirtoa alueen eri hoitoa antavien toimijoiden välillä.

Vaihe I herätti paljon huomiota eri viestimissä niin

kansallisesti kuin EU:ssa (Janson, 2009). Koska alueella

toimiva käytännön yhteistyö on ainutlaatuista. Tornionlaakso

on valittu yhdeksi EU:n piloottialueeksi, johon

suunnataan tähän mennessä suurin yhteinen voimainpanostus

terveyden- ja sairaanhoidossa, epSOS (Smart

Open Services for European Patients). Tavoitteena

epSOS-ohjelmassa on saada potilaita koskeva lääketieteellinen

tiedosto kaikkien hoitoa antavien tahojen

saataville Euroopan Unionin alueella. Rajaton hoito

luo kaytännön ratkaisuja käyttämällä olemassa olevaa

tekniikkaa aloilla kuten sairauskertomusten lukuoikeus,

laboratoriovastaukset, röntgen, lääkeluettelot jne. Tehtävässään

epSOS-projektin piloottina hanke voi nostaa

esille päytännön ongelmia suoraan EU-tasolle.

Vaiheen II tavoitteena oli toteuttaa joitakin ensisijalle

asetettuja yhteistyöhankkeita, toteuttaa vierailuja ja ITkoulutusta,

luoda yhteisiä hoito-ohjelmia sekä aloittaa

tiedonsiirto maiden sairaanhoitotoimijoiden välillä.

Mukana olevat terveyskeskukset toimivat yhdessä

joidenkin erityisten aktiviteettien parissa. Ryhmien työn

tulokset ovat koosteena osaraportissa tässä dokumentissa.

Projektipäällikkö aloittaa osaraportillaan sitten

seuraavat aktiviteetit, Tiedonsiirtotekniikka (AO6), Video,

Röntgen, Logistiikka, Työtavat ja koulutus sekä Tiedonsiirto

ja tiedonlevitys.

Lähteet

Brodin, A-G (2008) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson

toiminta-alueella – toteutus kahdessa vaiheessa joista

vaihe I käsittää katsauksen toimintaan.

Brodin, A-G (2009) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson

toiminta-alueella, Vaiheen I loppuraportti.

Jansson, M (2009) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson

toiminta-alueella Vaiheen I loppuraportti.

6


Projektipäällikön osaraportti

Hankkeen osanottajat ja työnkulku

Hankkeen työaika on ollut 1.1.2010 – 31.7.2011. Tänä

aikana meillä on ollut neljä seminaaria ja niiden välissä

työjaksot. 20-21 tammikuuta 2010 pidetyssä seminaarissa

oli tehtävänä luoda kaikille yhteinen visio, tavoitekuva

ja rajoitteet tulevalle työlle. Tässä seminaarissa muodostettiin

työryhmät ja päätettiin tavoitealat. Hankkeen

osanottajille kerrottiin myös viimeisimmät tiedot ePSOShankkeesta.

Ensimmäisen ja toisen seminaarin välisellä

työajalla työryhmät jatkoivat tavotteiden saavuttamista

koskevia suunnitelmia.

Kesäkuun 2-3 päivänä 2010 pidettiin toinen seminaari

Kukkolassa, jossa tehtävänä oli laatia kaikille valmisteluille,

testeille ja arvioinneille aikataulut. Keskustelimme

aiheista varustukset ja IT-palvelut. Työajalla kolmanteen

seminaariin mennessä työryhmät jatkoivat testien

suunnittelua ja toteutusta sekä IT ratkaisujen etsimistä.

Osanottajat vierailivat toistensa työpaikoilla ja järjestivät

eri toimijoiden välisiä tapaamisia molemmissa maissa.

Kolmas seminaari pidettiin 19-20 tammikuuta 2011

Muoniossa. Vuodenvaihteen alussa oli tapahtunut

hankepäällikön vaihdos, mikä aiheutti ryhmien työssä

katkon. Seminaari aloitettiin tilannekatsauksella, arviointityön

ja raportoinnin aikataulun tarkistamisella. Työstimme

myös perosessikuvausta ja otimme esille potilastapauksia

erilaisissa hoitotilanteissa, joissa juridiset

asianhaarat tulivat esille. Kolmannen ja neljännen seminaarin

välinen aika oli koko hankeajan työteliäin. Kaikki

työryhmät jatkoivat työtään ja opintomatka Norjaan

toteutettiin, tutustuimme siellä akuuttisairaanhoitoon ja

telemediaan eli miten tietotekniikka palvelee sairaanhoitoa.

Tornionlaaksossa pidettiin suuri onnettomuusharjoitus,

johon osallistujat tulivat Suomesta ja Ruotsista.

Järjestettiin myös Ruotsin ja Suomen hälytyskeskusten

välinen yhteistyökokous.

Neljänteen ja päättävään seminaariin kutsuttiin edustajia

Suomen kunnista, Norrbottenin läänin maakäräjiltä

sekä kaikilta rahoittajilta.

Työprosessin arviointi

Koko hanke on kestänyt 2 vuotta ja 11 kuukautta paitsi

6 kuukauden tauko. Työryhmien jäsenten mielestä koko

hankeaika oli liian pitkä, koska samanaikaisesti tuli uusia

työtapoja, jotka piti sisällyttää työhön. Tämän johdosta

myös hanke ajoittain oli kovin työntäyteinen. Hankkeen

työmenetelmät seminaareineen ja niiden välissä olevine

työjaksoineen koettiin hankkeessa mukana olleiden

taholla opettavaisiksi, koska tällöin tutustuttiin toistensa

työalueisiin. Seminaareissa varattiin aina aikaa työryhmien

yhteistyölle. Kesksteluja ja ryhmätöiden esittelyjä

pidettiin hyvin arvokkaina.

Vaiheen II aikana on Suomen ja Ruotsin IT-työryhmillä

ollut suuri tehtävä, millä on ollut vaikutusta useimpiin

työryhmiin. CMA-desktop ja Video yhdistettiin ja siitä on

selostus Video-osaraportissa.

Lainsäädäntöä ja asetuksia sekä korvauksia koskevat

asiat tulevat Ruotsin ja Suomen juristien selvitettäviksi.

Lainsäädännöllisistä ja vakuutuksia koskevista kysymyksistä

työryhmät ottivat esille tapauksia kuvaamaan

sattuneita ongelmia. Kevään 2011 kovan työpaineen

johdosta ei ollut mahdollisuutta tehdä lakisääteistä

arviointia. Hankkeen työnkuvaan sisältyi myös ulkoisen

arvioinnin teko. Sellaista arviointia ei kuitenkaan ajan

puutteen vuoksi ole tehty.

Hanketyön jatkuvuutta on häirinnyt se ettei meillä ole

ollut sama projektipäällikkö koko hankeajan. Sen lisäksi

pidettiin hankeaikana molemmissa maissa kunnallisja

valtiopäivävaalit. Vaalien tuloksena Suomi vaihtoi

ohjausryhmän henkilöitä.

Pidetyt neljä seminaaria järjestettiin alueen eri paikkakunnille

ja saatiin tasapuolinen jako matkustamiselle,

kun etäisyydet Tornionlaaksossa ovat niin pitkät. Hankkeessa

mukana olleet kunnat ovat välillä Haaparanta-

Tornio etelässä ja Enontekiö pohjoisessa, joten matkaa

kertyy 450 km.

Ohjausryhmä ja toimeenpaneva ohjausryhmä

Ohjausryhmässä olivat mukana kunnanhallitusten

puheenjohtajat Suomesta ja kansanterveysneuvos

Norrbottenin läänin maakäräjltä. Ohjausryhmä kokoontui

neljä kertaa Övertorneåssa hankkeen aikana. Toimeenpanevassa

ohjausryhmässä olivat mukana hankkeen

omistajan edustaja ja toimintapäälliköt kustakin terveyskeskuksesta

sekä IT vastaavia Ruotsista ja Suomesta.

Kokoukset pidettiin seminaarien yhteydessä ja osa

kokouksista oli videokonferenssja.

Yhteydet toisiin hankkeisiin

epSOS-hankkeen ja tämän hankkeen välisen yhteistyön

syventäminen on sujunut hyvin. Jo vaiheen I aikana

hankkeet Rajaton hoito ja epSOS kiinnitettiin toisiinsa ja

yhteistyötä on jatkettu ja syvennetty. EpSOS on päättänyt,

että Övertorneå, Ylitornio ja Pello tulevat mukaan

heidän hankkeeseensa yhtenä piloottihankkeena. Nämä

kunnat valittiin, koska niillä on luonnollinen potilasvirta

rajan yli, eli niillä on jo käytännön toimintaa potilaiden

ja henkilöstön kanssa ja siellä voidaan kokeilla E-lääkemääräysten

käyttöä rajan yli. Keväästä 2011 lähtien on

Övertoneån terveyskeskuksen johtava lääketieteellisesti

7


vastaava lääkäri mukana yhdessä epSOS hankkeen

työryhmässä.

Vuoden 2010 aikana on tämän hetkinen projektipäällikkö

ollut mukana hankkeen ”Potilaiden liikkuvuus Pohjoismaissa”

viiteryhmässä. Hankkeen on käynnistänyt

Phjoismainen Innovaatio Keskus. (HEM.2011)

Keväällä 2011 Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisimmat

rajatylittävät sosiaali- ja terveydenhuoltohankkeet

muodostivat keskenään verkoston. Verkoston tarkoituksena

on saada tietoa toistensa hankkeista ja tehdä

yhteistyötä yhteisissä asioissa. Ensimmäinen kokous

johti opintovierailuun, joka Norjan ja Suomen rajaseuduilta

tehtiin Övertoneålle.

Loppulausunto

Rajatylittävää terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteistyötä

Torniolaaksossa on tehty yli 30 vuotta. Koko hankkeen

päätavoitteena on ollut luoda edellytykset alueen

asukkaiden suuremmalle liikkuvuudella takaamalla heille

hyvä sairaanhoito työ- tai asuinpaikasta riippumatta.

Lisäksi olemme hankkeella halunneet vahvistaa jo olemassa

olevia suhteita ja entisestään parantaa yhteistyötä.

Kehittää alueen eri sairaanhoitotoimijoiden välistä

tiedonsiirtoa oli myös yksi hankkeen tavoitteista.

Yksi konkreettinen ja yleisvaltainen hankkeen tulos on

että syyskuussa 2011 on allekirjoitettu Ruotsin, Suomen

ja Norjan valtakuntien rajat ylittävän akuuttisairaanhoidon

yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaan voidaan

ambulansseja ja helikoptereita käyttää valtakunnan rajojen

yli. Sopimus tulee voimaan uudelta vuodelta 2012 ja

kattaa alueiden potilaiden vakuutukset ja kustannukset

On asetettu työryhmä, joka kehittää hälytyksen kulkua

niin, että hälytyskeskuksessa voidaan kartalta seurata

ambulansssin kulkua toisesssa maassa. Työryhmän

tehtävänä on myös kehittää Rakel ja Virve hälytysjärjestelmien

välistä yhteyttä. Ne eivät vielä nyt toimi keskenään.

Edelleen on myös epäselvyyksiä käskyn annossa

ambulansseille, sillä käskyn anto ei vielä päde rajan

toisella puolella. Hanke on myös tutkinut, selvittänyt ja

toteuttanut joukon käytännöllisiä ja teknisiä rajan yli tapahtuvia

tiedonsiirron ratkaisuja ja nyt onkin mahdollista

ottaa vastaan ja lähettää röntgenkuvia maiden sairaanhoitopiirien

välillä. Suomen puolen lääkärit pääsevät

lukemaan potilastiedostoa Ruotsin puolella rajaa. Tässä

on kuitenkin huomattavia eroja maiden välillä. Saadakseen

lukuoikeuden suomalaiseen tiedostoon vaaditaan

kelpuutus Suomesta ja työsuhde terveyskeskukseen,

mitä ei Suomen lääkäriltä vaadita saadakseen lukuoikeuden

ruotsalaiseen tiedostoon. Videoneuvottelun

käyttöä hoitoyhteydessä on myös testattu Övertorneån

ja Pajalan terveyskeskusten välillä samoin myös Ruotsin

ja Suomen välillä. Rajan yli tapahtuvia vierailuja toisissaan

on tehty.

Henkilöryhmä, jonka tilannetta emme ole onnistuneet

parantamaan, on nk. ”rajatyöntekijät” ts.henkilöt jotka

asuvat toisessa maassa ja käyvät työssä toisessa. Heillä

on oikeus hakeutua hoitoon siinä maassa, missä käyvät

työssä. Siitä aiheutuu tappiota kunnille, joilla on monta

rajatyöntekijää, sillä kunnat eivät saa mitään korvausta

näistä potilaista.

Pohjoiskalottineuvosto suunnittelee rajapalvelupisteen

perustamista Haaparanta-Tornion alueelle. Toivottavasti

sellainen foorumi hankeajan päätyttyä ajaa rajaesteasioita.

Rajapalvelu tulee olemaan aloitteentekijä lainmuutosasioissa

rajaesteiden poistamiseksi ja valvomaan ettei

uusia esteitä synny. Se tulee myös helpottamaan asukkaiden

ja yritysten liikkuvuutta rajaseudulla. Sen tehtävänä

on vastata verotusta, sosiaalivakuutusta ja yritysten

perustamista koskeviin kysymyksiin.

Interreg Foorum III:n kokouksessa Tukholmassa 2010

Anna-Karin Hatt, IT ja alueministeri, painotti miten tärkeää

on että kaikilla ihmisillä ja kaikilla alueilla täytyy olla

samat mahdollisuudet kasvaa. Hän mainitsi ”Rajaton

hoito Tornionlaakso” -hankkeen hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä,

jolla taataan asukkaiden mahdollisuus saada

hyvä hoito vuorokaudet ympäri. Hanke on nimetty Regio

Stars 2012 ehdokkaaksi. Regio Stars 2012 on Eurooppa

komission kunniamerkki, joka jaetaan vuosittain innovatiiviselle

hankkeelle ja on saanut hankevaroja Euroopan

aluekehityrahastolta.

Vaiheen I projektipäällikkö on auttanut allekirjoittanutta

loppuraportin laatimisessa.

Haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita

kuten: Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto,

Torniolaakson neuvosto, Lääninhallitukset Suomessa

ja Ruotsissa, oheisrahoittajat ja yhteistyökumppanit

Suomen kunnissa Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello,

Ylitornio ja Tornio sekä Norrbottenin läänin maakäräjät.

Lämmin kiitokseni myös henkilöille, jotka eri työpaikoilla

ovat osallistuneet hankkeeseen. Ilman teidän kiinnostustanne

ja uhrautuvaa työtänne ei tätä olisi voitu toteuttaa!

Ylpey dellä voin seurata hyvän hoidon kehitystä niille,

jotka jäävät Tornionlaaksoon asumaan pitkistä välimatkoista

ja pakkasesta huolimatta. Hyvällä rajatylittävällä

yhteistyöllä meistä tulee kilpailukykyinen alue tunnettu

korkeasta elämänlaadusta ja puhtaasta luonnosta.

Elisabeth Eero

2011-07-15

Lähteet

Hem, K-G. (2011.) Report; Patient mobility in the

Nordic Countries.

8


Tiedottaminen ja tiedonsiirtotekniikka

Tämä osaraportti kuuluu hankkeeseen Rajaton

hoito, vaihe 2, sen loppuraporttiin.

Tehokas ja varma tiedonkulku on keskeinen ja edellytyksiä

luova. Puuttuva tiedonsaanti sekä puuttuva tai

puutteellinen infrastruktuuri ovat hoitoyhteistyön todelliset

esteet Sairaanhoito niin Norrbottenin läänin maakäräjillä

(NLL) kuin Suomen rajaseuduilla Lapin läänissä

sekä erikoissairaaloissa on pitkälle tietokoneistettua ja

on ollut sitä jo pitkään. Mainittakoon kaksi esimerkkiä,

ensinnäkin NLL:n itse kehittämä potilastiedostojärjestelmä,

joka vastíkään on saanut CE-merkinnän Ruotsin

Lääkintälaitokselta ja toiseksi seikka, että Suomen rajakunnat

jo useita vuosia ovat säännöllisesti käyttäneet

videoneuvottelua.

Varmat lääketieteen tekniset ratkaisut IT-palvelujen

laajentuessa ja kehittyessä ovat tärkeät perusedellytykset

hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi. IT:n, lääketieteellisen

tekniikan ja E-terveyden tekninen kehitys

tarjoaa sairaanhoidolle jatkuvasti uusia teknisiä edellytyksiä

ja mahdollisuuksia mikä puolestaan merkitsee

uusia mahdollisuuksia kehittää rajatonta hoitoa. Uudet

mahdollisuudet merkitsevät myös uusia vaatimuksia ja

nostavat uusia esteitä järjestöjen omien varmuusvaatimusten

sekä säännöstöjen ja lakimääräisten vaatimusten

ohella. Lainsäädännön soveltaminen tällä alalla vie

huomattavasti pitemmän ajan kuin mitä uuden ja varman

tekniikan kehittäminen vie.

Hankkeen Rajaton hoitoyhteistyö toisen vaiheen

kolme ensisijalle asetettua aluetta ovat videotapaamiset

Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä, lukuoikeus

potilaiden tiedostoon yhtenä perusedellytyksenä sekä

siirtyminen röntgenkuvien digitaaliseen siirtoon potilaan

oman terveyskeskuksen ja toisen hoivaavan terveyskeskuksen

välillä molempiin suuntiin. Hankkeen toisessa

vaiheessa on syvennetty ensimmäisessä vaiheessa

suoritettuja selvityksiä ja tehty (tehty on mielestäni

tarpeeton, koska testi itse on tekemistä) testejä tuotantoympäristössä

käyttäen uusia työtapoja sekä soveltaen

ehdotettuja muutoksia. On testattu muita tarpeellisia

parannuksia ja toisia IT-palvelun ehdottamia.

Testit ovat osoittaneet että pienetkin järjestelmien tai

infrastruktuurin parannukset, jotka voidaan myös suorittaa

suhteellisen pienin kustannuksin, ovat merkityksellisiä

ja helpottavat rajatonta hoitoyhteistyötä. Muutokset

ja parannukset merkitsevät usein uusia tai parempia

mahdollisuuksia myös muihin sovelluksiin, esimerkiksi

videoneuvotteluihin, jolloin vastapuoli saa lukea potilastiedostoa

omssa näyttöpäätteessään ja voi käyttää

suoritettua parannusta hyväkseen. Parannusten myötä

saamme entistä paremman ja varmemman hoidon ja

täten lisäämme potilasturvallisuutta.

Jokainen muutos järjestelmissä edellyttää, että

tunnistamme nykytilanteen – nykyisen työtavan, rutiinit

ja säännöstön. Jotta uusi IT-palvelu olisi käytännössä

menestyksekäs ja tulisi hyväksytyksi on mitä tärkeintä,

että toimijat hyvissä ajoin ennen varsinaista muutosta

tarkistavat jo toiminnassa olevat ja/tai laativat uudet

menetelmäohjeet, jotka paremmin soveltuvat uusiin

työtapoihin.

IT-työryhmä ehdottaa, että systeemipalvelun ja infrastruktuurin

muutokset, jotka ovat mahdolliset toteuttaa,

otetaan käytäntöön hankkeen päätyttyä. Ennen käyttöönottoa

päätetään kunkin muutoksen palvelutasot ja

muut rajauskysymykset eri sairaanhoitojärjestöjen välillä.

tausta

Rajaton hoito –hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena

on luoda edellytykset alueen asukkaiden lisääntyvälle

liikkuvuudelle turvaamalla heille hyvä sairaanhoito työpaikasta

ja asuinpaikasta riippumatta, käyttää olemassa

olevia resursseja entistä tehokkaammin, vahvistaa

yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri

hoivatoimijoiden kesken.

Rajaton hoito –hankkeen tavoitteena on yhä syventää

kuntien välistä hoitoyhteistyötä Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa

ja näin saada oikea hoidon laatu ja vapaa

hoidon valinta alueen asukkaille.

IT-työryhmän näkökanta on poikkitoiminnallinen ja

sen tehtävänä on selvittää ja ehdottaa IT-ratkaisuja,

jotka perustuvat toisten työryhmien esittämiin vaatimuksiin

ja toiveisiin mitä tulee päivystyksen rajauksiin,

laboratoriotyöhön, röntgeniin, ultraäänitutkimuksiin,

koulutukseen, yhteiseen yhteydenpitoon, lainsäädäntöön

ja tiedonsiirtoon.

tavoite

Hankkeen tavoitteiden ja toisten työryhmien toiveiden

pohjalta IT-työryhmä on listannut seuraavat tavoitteet:

1. Videoneuvottelut

- Mahdollisuus soittaa NLL:n videojärjestelmästä

Suomen terveyskeskuksen järjestelmään ja takasin.

- Mahdollisuus soittaa Suomen terveyskeskuksen

järjestelmästä NLL:n järjestelmään ja takaisin.

2. Oikeus lukea toistensa potilastiedostoja n.k.

tirkistysaukko

- Suomalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus

ruotsalaiseen potilastiedostoon.

- Ruotsalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus suomalaiseen

potilastiedostoon (esim. Pellon Mediatri).

9


3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto

- Suomen terveyskeskuksen ruotsalaisesta potilaasta

ottamat röntgenkuvat siirretään suoraan Norrbottenin

läänin maakäräjien PACS-arkistoon.

- Ruotsin terveyskeskuksen suomalaisesta potilaasta

ottamat röntgenkuvat siirretään valtakunnanrajan yli

Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan PACSarkistoon.

4. Sähköinen tiedonkäsittely

- Lähetteet ja lab.-, röntgen-, ja kirjelähetteet Suomen

ja Ruotsin terveyskeskusten välillä.

5. Infrastruktuuri

- Infrastruktuuristen edellytysten ja mahdollisuuksien

kartoitus, esim. verkostojen ja systeemien yhteen

kytkeminen.

6. Varmuus ja lukuoikeus

- Kartoitetaan ja selvitetään varma lukuoikeus ja pääsy

toistensa tiedostoihin, niiden tekniset ratkaisut ja

miten lukuoikeudet jaetaan.

Menetelmät ja työtavat

Tavoitteiden saavuttamiseksi IT-työryhmä on käyttänyt

seuraavia työmenetelmiä;

1. Lukenut olemassa olevaa dokumentointia kuten

raportteja, selvityksiä, projektikuvauksia, suunnitelmia

ja IT-strategioita ym. Suomessa ja Ruotsissa.

Osallistunut seminaareihin. Dokumentoinnissa on

mukana hankkeen eri työryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden

työdokumentit sekä julkaistua

dokumentointia mikä käy ilmi tänän raportin viiteluettelosta

ja mikä suurimmalta osalta on suoraan haettu

Internetiltä.

2. On ollut fyysisiä tapaamisia, puhelin- ja videoneuvotteluja,

s-postia sekä yllämainittua dokumentteihin

tutustumista yhteistyössä hankkeessa mukana

olevien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sekä

kuultu henkilöstöä Suomen terveyskeskuksissa ja

Ruotsin terveyskeskuksissa, IT-asiantuntijoita Suomen

kunnissa Tornionlaaksossa sekä Norrbottenin

läänin maakäräjillä, muita viranomaisia, hankkijoita ja

muita asianomaisia Suomessa ja Ruotsissa. Laadittu

sisäinen dokumentointi näiden selvitysten tuloksista.

3. Testit on tehty yhteistyössä yllä mainittujen toimijoiden

kanssa. Testit selvitetään kunkin tuotetavoitteen

osuudessa otsikon ”Tulos” alla. Sanaluettelosta

löytyvät käsitteet ja lyhenteet, joita tässä osaraportissa

ja jossakin määrin liitteinä olevissa prosessikuvauksissa

esiintyy. Kirjallisuusluettelossa ovat

linkit joihinkin perusdokumentteihin, jotka säätelevät

kunkin maan terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa

IT huomioon ottaen, kuten E-terveys ja IT-strategiat

sekä Ruotsin potilastiedostoja koskevat lait ja niitä

vastaavat lait Suomessa, mutta myös tietolinkkejä.

Tietyt dokumentit ovat vain joko suomeksi tai

ruotsiksi.

Rajaukset

1. Kartoitetaan IT-koulutuksen tarve ja muoto, esim. hoitohenkilöstölle

toistensa potilastiedostojärjestelmät.

2. Koulutusta toistensa tekniikan ja tiedostojen käytössä,

miten luetaan toistensa potilastiedostoja.

3. Tekninen palvelu – yksityiskohtainen yhteystiedottaminen,

säännöstö, saavutettavuus, kustannukset,

sopimukset ym. mikä koskee toistensa järjestelmien

käyttöä.

tulos

Rajattomassa hoitoyhteistyössä on jo vakiintunutta yhteistyötä

yhteisissä ambulanssikuljetuksissa, eli potilaan

hakee lähimmällä oleva ambulanssi. Suomessa ambulanssi

hälytetään hätäkeskuksesta HÄKE ja Ruotsissa

SOSAlarm. Se hätäkeskus joka saa hälytyksen tarkistaa

molemmista, Suomesta ja Ruotsista, kummassa on

potilasta lähinnä oleva vapaa ambulanssi, joka sitten saa

tehtäväkseen hakea potilaan.

Ensimmäisessä kuvassa nähdään potilaan tie rajattomassa

hoidossa ja miten s-terveys voi olla siellä hyödyksi.

Esimerkissä ruotsalainen potilas tulee Suomeen ja

sairastuu siellä, ambulanssi kutsutaan paikalle Ruotsin

SOSAlarmin kautta, potilaan hakee suomalainen ambulanssi,

joka vie potilaan Suomen terveyskeskukseen

Pelloon (Pellon tk).

Kuvassa nähdään myös toteutettavissa oleva työ- ja

yhteistyömalli niistä IT-ratkaisuista, joita hankkeessa on

esitetty, testattu ja selvitetty ja jotka osoittavat rajatylittävän

tiedonsiirron mahdollisuudet. Katso myös liitettä

”Akutfall över riksgränsen/Akuuttitapaus yli valtakunnan

rajan” sekä muita liitteitä, joissa on yksityiskohtainen

kuvaus kustakin osaprosessista, joita hankkeessa on

testattu tai selvitetty.

Tarvittaessa voidaan EKG siirtää radiolinkin kautta

ambulanssista valtakunnan rajan yli suoraan vastaanottavalle

terveyskeskukselle tai sairaalalle. Tätä on testattu

suomalaisesta ambulanssista ruotsalaiseen terveyskeskukseen

ja toimi hyvin.

Lääkäri voi saada lukuoikeuden ja lukea potilaan

sairauskertomuksen, lääkkeet, lab-. ja röntgen tulokset,

EKG:n ja lähetteet. Erikoistapauksissa lääkäri voi kirjoittaa

tiedostoon ja lähettää lähetteitä ja s-lääkemääräyksiä.

Tästä lisää etempänä.

Etäkonsultaatio videotapaamisien ja videoneuvottelujen

avulla on kehittynyt tärkeäksi apuvälineeksi ja työmuodoksi

sairaanhoidossa molemmin puolin rajaa. Tämä

työtapa tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia kehittää

rajatonta sairaanhoitoa ja potilas voi tällä tavalla saada

yhteyden lääkäriin nopeammin. Esimerkiksi voi päivystävä

lääkäri Övertorneån terveyskeskuksessa videon

avulla saada tavata suomalaisen potilaan, joka yhdessä

suomalaisen sairaanhoitajan kanssa on Pellossa vastaanotolla

ja jo ehkä siinä vaiheessa voi ratkaista täysin

tai osittain potilaan hoitotarpeen ja hoidonlaadun.

10


Ruotsalainen Svensk Person henkilö reser

matkustaa Suomeen...

till Finland ...

Övertorneå VC eller

Sunderby sjukhus

Övertorneån terveyskeskus

tai Sunderbynin sairaala

VAS

HÄKE

Ambulans 1

2

EKG

…...ja

och

insjuknar sairastuu

där... siellä...

3

4

Fjärråtkomst till VAS-patientjournal,

VAS-potilastiedoston etäluku, elääkemääräys,

e-recept, lab-,

RTG-,

RTG-,

EKG- lähettet

EKG-remisser

jne.

o.s.v.

PortWise

Pello, TK

LSHP - PACS

NLL

Norrbotten PACS

(GE Centricity)

6

SSL-suojattu

SSL säker

kommunikaatiolinkki

kommunikationslänk

RTG, Remiss EKG ja LAB till

RTG, lähetteet EKG, jne. LAB,

o.s.v.

5

EKG

RTG

VPN

RTG

EKG?

VPN

RIKSGRÄNSEN

Kuva 1. Akuuttitapaus ja ambulanssikuljetus yli valtakunnan rajan.

Ruotsalaisesta potilaasta otetut röntgenkuvat voidaan

digitaalisesti siirtää Suomen terveyskeskuksesta suoraan

Ruotsin puolelle tallennettaviksi NLL:n PACS-arkistoon

Sunderbynin sairaalaan. Vastaavalla tavalla voidaan suomalaisesta

potilaasta otetut röntgenkuvat siirtää Ruotsin

terveyskeskuksesta suoraan Suomen puolelle, PACSarkistoon

joko Kemin sairaalaan LPSHP tai Rovaniemen

sairaalaan LSHP, riippuen siitä mihin terveyskeskukseen

potilas kuuluu.

1. Videoneuvottelu

Tavoite

- Voida soittaa NLL:n videojärjestelmästä Suomen terveyskeskuksen

järjestelmään.

- Voida soittaa Suomen terveyskeskuksen videojärjestelmästä

NLL:n järjestelmään.

tausta

Samanaikaisesti Rajaton hoito hankkeen ensimmäisen

vaiheen aikana NLL oli aloittanut uuden videojärjestelmän

asentamisen. Terveyskeskuksissa Suomen puolella

Tornionlaaksossa on videoneuvotteluja pidetty jo pitkään.

Muualla saadut tulokset osoittavat että videoneuvottelut

tarjoavat hyvän lisän eri hoitotilanteisiin, nopeamman

vaihtoehdon kuin fyysinen tapaaminen, ja lääkäri kuitenkin

”tapaa” potilaan kyseisessä terveyskeskuksessa.

Potilas saa laajemman ja nopeamman lähihoidon, mutta

myös erikoishoidon. Tämä merkitsee myös resurssien

parempaa käyttöä esim. aikoja, matkoja, kustannuksia

niin potilaan kuin hoidon kannalta. Nämä tekijät jokainen

erikseen ja yhdessä lisäävät potilasturvallisuutta ja ovat

erittäin arvokasta hajaseudulla (haja-asutusalueella),

jossa monet potilaat asuvat kaukana terveyskeskuksista.

Näiden positiivisten kokemusten perusteella sekä

mahdollisuudella että voidaan yhdistää videot toisiin

tekniikan järjestelmiin ohjausryhmä päätti, että videoneuvottelujen

testaus on tavoite numero yksi vaiheessa 2.

RESULTAT

Tämän osaraportin ensimmäisissä kuvissa nähdään

videotapaaminen videoneuvottelu, jossa sairaanhoidon

eri erikoislääkärit ja potilas ovat mukana. Videoryhmän

raportissa kerrotaan tarkemmin ryhmän kokemuksista.

Katso myös prosessikuvausta ”Videoneuvottelu ja etävastaanotto”,

josta kuvia on mukana myös tässä osassa.

Videotapaamisia Suomen terveyskeskusten ja Ruotsin

terveyskeskusten välillä on testattu hoitotyön ja kokousten

puitteissa. Hoivaavat ovat kokeneet hyödyn ja nähneet

videon mahdollisuudet yhteistyössä ja erityisesti

jaetussa päivystysyhteistyössä. Monet käyttäjät näkevät

tässä miten eri hoitotilanteissa on suuria ja pikaisesti

toteutettavissa olevia kehitysmahdollisuuksia, samoin

videotapaamisessa lääkärin ja potilaan välillä, sekä

Ruotsin terveyskeskuksen lääkärin neuvotellessa Suo-

11


men erikoislääkärin kanssa ja päinvastoin, lääkäreiden

keskustellessa kollegojensa kanssa ja samoin muiden

ammattikuntien yhteydet keskenään.

Videoneuvottelussa voi vastapuoli saada oikeuden

lukea potilastiedostoa. Tämä mahdollisuus on arvokas

ja tärkeä rajat ylittävässä yhteistyössä, varsinkin päivystyksen

yhteydessä terveyskeskuksen vastaanotossa kun

kysymyksessä on akuutti hoidon tarve ja pitää neuvotella

ammattiasiantuntijan kanssa asiasta. Tilanteessa

ehkä vaaditaan tietoja sairauskertomuksesta, lähetteistä,

laboratorionäytteistä, röntgenkuvista, EKG:stä jne.

Olemme ottaneet oppia sekä Kanadasta että Norjasta.

Osallistuimme suurehkoon videokonferenssiin jossa oli

sairaanhoidon edustajia Kanadasta ja he kert?ivat monivuotisista

kokemuksistaan videon käytöstä hoidossa ja

kertoivat paljon uutta tietoa alalta. Laaja videon käyttö

hoidossa ja standardisoidut sovellutukset ovat mahdollistaneet

nopean ja laadukkaan hoidon laajan maan

pohjoisen osan etäisimpään kolkkoon. Tehdessämme

opintovierailun Tromssan Yliopistolliseen sairaalaan ja S-

lääketieteelliseen keskukseen saimme oppia mm miten

videotapaaminen ja –konsultaatio muutamassa vuodessa

ovat kehittyneet tärkeäksi työtavaksi pohjoisimman

Norjan harvaanasutulla seudulla, jossa tietyille alueille

kuten Svalbard päästään vain joko mereltä tai ilmasta.

Sitä paitsi huonon sään sattuessa ei apuun voi päästä

ambulanssilento, helikopteri eikä auto silloin on videopuhelu

tärkeä yhteydenpidossa.

Seuraavassa kuvassa nähdään esimerkki videoneuvottelusta,

jossa mukana on erikoislääkäri vasemmassa

kuvaruudussa ja oikeanpuoleisessa kuvaruudussa näkyy

potilas ja sairaanhoitaja joka istuu tutkimushuoneessa

oikealla.

Tämä työtapa säästää hoitohenkilöstön aikaa ja

hyödyntää hoidon resursseja entistä paremmin ja tehokkaammin

esim. saadaan nopeasti yhteys erikoislääkäriin

ns. second opinion ja näin saadaan nopea diagnoosi ja

nopea hoito potilaalle. Tämä puolestaan lyhentää kärsimyksiä

ja säästää myös potilaan aikaa kun hän pääsee

vähemmällä matkustamisella ja sairaanhoitajan avulla

voi tavata oman terveyskeskuksen päivystävän lääkärin

videon kautta (matkustaminen vähentää myös ympäristösaasteita).

Videopuhelun soiton tulee periaatteessa olla yhtä yksinkertaista

kuin paikallispuhelun tai soiton langattomalla

puhelimella valtakunnan rajan yli. Eri alustoille rakennetut

videojärjestelmät sopivat yhteen keskenään saman

periaatteen mukaan kuin useimmat eri operaattoreiden

puhelinjärjestelmät. Perusedellytyksenä tässä on, että

järjestelmien väliset yhteydet rakentuvat aivan samalla

tavalla eli systeemit perustuvat yhteen ja samaan nk.

protokollaan. Jo tässä voidaan mainita että molemmat

järjestelmät käyttävät protokollaa H323.

Käyttäjien tarvitsee tietää toistensa videonumerot, yhteysnumerot

(kuten puhelimessa suuntanumero) lisämerkit

alkuun, keskelle tai loppuun sekä missä järjestyksessä

numerot ja merkit valitaan. Useimmissa tapauksissa

tämä toimii ilman ongelmia. Videoyhteydessä on yläraja

siitä kuinka monta yhteyttä neuvotteluun samanaikaisesti

mahtuu. Tietty määrä yksittäisiä käyttäjiä voi myös

soittaa toisilleen valittuna ajankohtana ja keskustella

keskenään, tätä kutsutaan nimellä ”peer to peer”.

Norrbottenin läänin maakäräjät, terveyskeskukset,

sairaalat sekä Norrbottenin kunnat, IT Norrbotten ja muut

läänin toimijat käyttävät yhteistä standardi-videosysteemiä

joka perustuu Polycom-alustalle. Systeemiin sisältyy

Kuva 2. Videoneuvottelu, jossa mukana kaksi hoitajaa ja potilas.

12


kiinteä videokonferenssilaitteisto, joka on asennettu terveyskeskuksiin

ja sairaaloihin, vastaanottoihin ja yksittäisille

käyttäjille. Käyttäjät voivat itsekin luoda niin kutsuttuja

virtuaalisia kokoushuoneita kokouksia varten, joihin

useat voivat osallistua ja joihin käyttäjät itse voivat soittaa,

kun se heille sopii. Systeemiä ja kaikkia käyttäjiä palvelee

maakäräjien videoryhmä. Mukaan liitetyt käyttäjät,

Norrbottenin terveyskeskukset ja muut maksavat pienen

kuukausimaksun yksittäisestä asennuksesta, joka sisältää

lupa- ja palvelumaksut sekä videolaitteiston. Tämän lisäksi

voidaan ostaa ja sopia erityisestä varustuksesta. NLL:n

videoryhmä kertoo, että heidän systeeminsä toimii hyvin

yhteydessä toisiin käyttäjiin ja systeemeihin. Käyttäjät voivat,

järjestelmästä riippumatta mutta edellyttäen että he

käyttävät samaa protokollaa, soittaa ulkoiseen numeroon

ja ulkoinen käyttäjä voi soittaa heidän numeroonsa.

Suomen kunnat ja niiden terveyskeskukset, erikoissairaalat

Kemissä ja Rovaniemellä sekä muutamat toiset

asiakkaat käyttävät pohjoissuomalaista Arctic Connect

videosysteemiä, joka rakentuu Tandbergin alustalle. Asiakkailla

on sekä kiinteitä videokonferenssilaitteistoja että

omia yksittäisiä asennuksia yksittäisillä käyttäjillä. Laitteiston

toimittaja hoitaa järjestelmät ja asiakkaat maksavat

asennus- ja lisenssimaksut kustakin asennetusta

ohjelmasta. Tämän lisäksi voidaan ostaa oheisohjelmia,

jota kautta käyttäjä voi etäohjata toista tietokonetta ja

tällä tavalla ohjata tiedostoa, lukea ja tehdä lääkemääräyksiä,

lähettää s-lääkemääräyksiä, lähetteitä jne. Tämä

on mahdollista tehdä samassa tilaisuudessa kuin videoneuvottelu

potilaan kanssa, potilaan ollessa muualla.

Suomen videojärjestelmän toimittaja sanoo, että heidän

systeeminsä toimivat hyvin toisten systeemien kanssa.

Heidän asiakkaansa voivat soittaa ulkoiseen numeroon

ja ulkoisesta numerosta voidaan soittaa heidän numeroonsa,

mutta sillä edellytyksellä että he käyttävät

samaa protokollaa.

Seuraavassa kuvassa on esimerkki videoneuvottelu,

jossa erikoislääkärillä on takana kuvaruudussa röntgenkuva

ja edustalla potilas ja hänen ympärillään hoitohenkilöstöä

sekä alhaalla oikealla kuva hänestä itsestään

omassa näytössään.

Videoryhmä ja muut hankkeen työryhmät ovat tehneet

testitapaamisia ja testikonsultaatioita. Näissä testeissä

ja ennen kaikkea videoryhmä on käyttänyt varsinaista

tätä varten laadittua pöytäkirjaa (suomen ja ruotsin

kieliset) jossa on asiayhteydestä riippuen tärkeitä niin

teknisiä kuin hoitoa koskevia kysymyksiä. Valtakunnan

rajat ylittävät testit ovat olleet täynnä teknisiä ongelmia

ja hankkeen IT-tekniikan osalta on kysymyksessä ollut

saada tekniset sovellukset toimimaan.

Soitot Suomen terveyskeskuksiin ovat toimineet vain

lyhyen ajan hankkeen kokonaisajasta. Aluksi ei ylipäätänsä

voitu soittaa näihin numeroihin. Tekninen henkilöstö

molemmin puolin rajaa, NLL:n ja AC:n videopalvelut

selvittivät ja päättelivät kumpikin omalta osaltaan ja

yhdessä missä ongelma oli. Molemmat päätyivät siihen

että Suomen numeroon ei voida soittaa. Suomen laitteiston

toimittaja teki teknisiä muutoksia, minkä jälkeen

soitto Suomen terveyskeskukseen onnistui. Muutaman

kuukauden jälkeen yhteys heitti toimimasta. Jonkin ajan

kuluttua Suomen toimittaja kokeili uutta ratkaisua, joka

toimi siten että Ruotsin terveyskeskuksen henkilöstö

soitti ensiksi nk. videosillalle, josta numeronäppäimellä

valittiin Suomen paikallinen numero sekä lisänumero ja

suffiksi. Tämä toimi vähän silloin tällöin ja lopuksi heitti

kokonaan toimimasta.

Kuva 3. Videokonsultaatio. Potilas ja henkilöstöä edessä ja röntgenkuva takana.

13


Muiden teknisten ongelmien lisäksi voidaan mainita

videokuvan katoamiset kesken yhteyden mutta videoääni

kuului. Nämä tapaamiset ovat jatkuneet lyhyen ja

pitemmän ajan ilman kuvaa. Tämän tyyppiset tekniset

viat saattavat molempien maiden teknikoiden mielestä

johtua useista toisiinsa liittyvistä tekijöistä sellaisista kuten

tietokoneen moniajo, monta sovellusta samanaikaisesti

käynnissä, joten ei voida osoittaa vain yhtä tekijää

ongelman syyksi. Lisäksi Internetin nopeus vaikuttaa

videoyhteyteen.

Koska NLL:n numeroon tehty soitto on toiminut hyvin,

on valtakunnan rajan ylittävä videotapaaminen ollut

mahdollista siten, että Suomen terveyskeskusten hankeen

osanottajat ovat soittaneet kollegoilleen Ruotsin

terveyskeskuksissa.

IT-työryhmä ehdottaa, että yllä mainittujen teknisten

ongelmien selvittäminen otetaan uudelleen selvitettäväksi

varsinaisella työajalla niin että päädytään pysyvään

ratkaisuun ja jotta tämä arvokas työ tulee otetuksi talteen

sitä sovelletaan rajatylittävässä yhteistyössä. Ehkä

tämä voi sisältyä yhtenä osana johonkin tulevaan EU tai

muuhun hankkeeseen.

Videoneuvottelu

Alla olevassa kuvassa nähdään valtakunnan rajan yli

tapahtuva kahden hoivaavan välinen videoneuvottelu/

-konsultaatio.

Käyttäjä Övertorneån terveyskeskuksessa Ruotsissa

voi kirjautua videokonferenssilaitteistosta tai CMAtyöpöydästä

(CMAD). Käyttäjä Pellon terveyskekuksessa

Suomessa voi vastaavasti kirjautua Arctic Conneckt

(AC) videokonferenssilaitteistosta tai yksityisestä työpöydästä.

Videoneuvottelun aikana voi toinen osapuoli

näyttää esim. ajankohtaisia tietoja potilaan tiedostosta

lähettämällä oman videokuvansa kollegalle rajan toisella

puolella. Potilaan luona oleva kollega voi web-kameralla

näyttää esim. lähikuvan potilaan haavasta. Testitulokset

ja muut yksityiskohdat selostetaan edellisessä jaksossa.

Videokonsultaatio ja etävastaanotto

Seuraavassa kuvassa nähdään erikoistapaus siitä, miten

videokonsultaatio voidaan yhdistää etäohjattuun tiedostojärjestelmään

n.k. etävastaanotto, kahdella Arctic

Connect videosovelluksella, jotka testattiin kytkettyinä

kultakin puolelta valtakunnan rajaa. Tämä työtapa

saattaa olla eduksi esim. yhteisellä päivystysvastaanotolla,

kun suomalainen potilas hakeutuu ruotsalaiseen

terveyskeskukseen.

Lyhyesti voimassa olevista lainvaatimuksista

Suomen ja Ruotsin lainsäädännön mukaan on ainoastaan

laillistetulla lääkärillä oikeus käyttää potilastiedostoa.

Lisäksi vaaditaan, että tällä lääkärillä on työsuhde

kysymyksessä olevan hoitolaitoksen kanssa. Tämä merkitsee

että, jotta lääkäri voisi käyttää sen terveyskeskuksen

potilastiedostoa molemmissa maissa vaaditaan, että

tällä lääkärillä on laillinen oikeus molemmissa maissa

ja työsuhde kyseessä olevan terveyskeskuksen kanssa

molemmissa maissa.

Lääkäri, joka täyttää nämä vaatimukset, voi saada

toimivallan käyttää potilastiedostoa ajankohtaisessa

terveyskeskuksessa kummassakin maassa. Kummankin

Övertorneå, VC

Pello, TK

CMADesktop

Arctic

Communicator /

Ip-videoconferens

SSL SSL-suojattu säker

kommunikationslänk

kommunikaatiolinkki

VASpotilastiedosto

patientjournalsystem

systeemi

Mediatripotilastiedosto

patientjournalsystem

systeemi

RIKSGRÄNSEN

Kuva 4. Videoneuvottelu, jossa mukana Övertorneån ja Pellon terveyskeskukset.

14


Etävastaanotto Fjärrmottagningja och videoneuvottelu

videokonsultation

-Potilastiedoston- Fjärrstyrning av patientjournal etäohjaus AC-AC+ARD-modulilla via AC+ARD-modul samanaikaisesti

med samtidig videoneuvottelun videokonsultation kanssa.

Pello, TK

Övertorneå, VC

Arctic

Communicator /

Ip-videoconferens

Arctic

Communicator /

Ip-videoconferens

SSL

SSL-suojattu

säker

kommunikaatiolinkki

kommunikationslänk

Mediatri

Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa,

Fjärråtkomst

vastata,

till

lähete,

patientjournaler:

EKG, RTG,

läsa,

skriva, svar, s-lääkemääräykset, remisser, EKG, jne. RTG, osv.

Elektroniska S-lääkemääräykset recept 2011-12.

SSL-suojattu

SSL säker

RIKSGRÄNSEN

kommunikaatiolinkki

kommunikationslänk

Arctic

Communicator /

ARD-modul

Gränslös vård Rajaton hoito

Kuva 5. Videoneuvottelu ja etävastaanotto. Övertorneån ja Pellon tk.

tiedoston käyttö lisää potilasturvallisuutta, koska ajankohtainen

tieto on suoraan luettavissa potilaan omasta

tiedostosta omassa terveyskeskuksessa.

Seuraavan kuvan esimerkissä Övertorneån terveyskeskuksen

lääkäri, jolla on täysi toimivalta käyttää terveyskeskuksen

potilastiedostojärjestelmää VAS, hänellä

on myös täysi toimivalta käyttää tiedostojärjestelmää

Mediatri Pellon terveyskeskuksessa. Tässä tapauksessa

tämä lääkäri on testannut ARD-modulia vain etäohjatakseen

tiedostojärjestelmää Mediatri rajan toisella puolella.

Hän on lukenut ja päivittänyt tiedostoa, kirjannut laboratorio-

ja röntgenvastauksia, laatinut kirjelähetteitä sekä

lääkemääräyksiä ja testaukset onnistuivat hyvin.

2. Toistensa potilastiedostojen lukuoikeus

tavoite

- Suomen terveyskeskuksesta pääsy Ruotsin potilastiedostojärjestelmään

(NLL:n VAS)

- Ruotsin terveyskeskuksesta pääsy Suomen potilastiedostojärjestelmään

(esim. Pellon Mediatri)

tulos

Hankkeen ensimmäisen vaiheen hakemuksen yhteydessä

todettiin että hoitotyöntekijöiden toivomusta ja

vaatimusta tiedonsiirrosta suoraan järjestelmien välillä ei

täytetä. Syynä siihen oli ja on ensinnäkin että nykyinen

lainsäädäntö ei tue sitä työtapaa, ja toiseksi Norrbottenin

läänin maakäräjien potilastiedostojärjestelmän VAS

ehdoton varmuusvaatimus kun kyseessä on kytkentä

toisiin järjestelmiin. Nämä vaatimukset ovat pikemminkin

tiukenneet varsinkin sen jälkeen kun NLL:n kehittämä

potilastiedostojärjestelmä on saanut lääketieteenlaitokselta

Läkemedelsverket CE-merkinnän hyväksytyksi.

Kuten aikaisemmin on todettu, Suomen ja Ruotsin

lainsäädäntö sallii lukuoikeuden toistensa potilastiedostoihin.

Siten voi päivystävä lääkäri samanaikaisesti, kun

hän seuraa tiedostoa omasta potilastiedostostaan, lukea

ajankohtaista tietoa suoraan potilaan omasta tiedostosta

siinä terveyskeskuksessa, johon potilas kuuluu. Täten

potilasturvallisuus kasvaa huomattavasti.

Potilastiedostossa olevan tiedon lukuoikeus on tärkeä

rajat ylittävässä hoitoyhteistyössä, varsinkin kun puhutaan

vastaanoton päivystysvuorottelusta ja hoitotarpeen

arvioinnista sekä kahden ammattilaisen välisestä neuvottelusta

terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta.

Useita vaihtoehtoja on selvitetty ja useita ratkaisuja

ehdotettu siitä, miten potilastietous olisi ammatinharjoittajien

saatavilla, joko vastaanottotilanteessa tai neuvottelun

yhteydessä. Käyttötilaisuudet olisivat viikoittaisia, riippuen

mm. siitä että Övertorneån ja Pellon välillä on rajanylittävä

päivystysyhteistyö.

Alkuperäiset toiveet on osittain täytetty kun nyt voi

henkilöstö Suomen terveyskeskuksesta potilaan luvalla

lukea ruotsalaisen potilaan ruotsalaista potilastiedostoa.

Vastaavalla tavalla voi hoitohenkilöstö Ruotsin terveyskeskuksessa

lukea suomalaisen potilaan suomalaista

potilastiedostoa. Testaukset on tehty Övertorneån

terveyskeskuksen järjestelmällä VAS ja Pellon terveyskeskuksessa

systeemillä Mediatri ja ne ovat osoittaneet,

että kummallakin järjestelmällä lukeminen on teknisesti

mahdollista ja se toimii. Lupajärjestelmän avulla voidaan

lukuoikeus molemmissa järjestelmissä ohjata tietylle käyttäjälle.

Tätä työskentelyä havainnollistaa seuraava kuva.

Alle olevasta kuvasta näkyy miten lukuoikeuden käyttö

15


VAS tiedostoon tapahtuu. Pellon TK:n lääkäri kirjautuu

maakäräjien verkostoon NLLNET ohjelmalla Portwise,

jolloin saadaan varmennettu suojattu VPN-yhteys Lääkärin

työpöydällä olevat sovellukset osoittavat, että hän on

oikeutettu avaamaan ja kirjautumaan potilastiedostojärjestelmään

VAS ja sieltä lukemaan ruotsalaisen potilaan

tiedostoa. Lääkäri joka on tätä testannut koki kirjautumisen

ja tiedoston lukemisen toimivan ilman ongelmia.

Tiedoston lukuoikeus voidaan myöntää paikalliselle

vastuunalaiselle hoitohenkilöstölle. Pieni asennuskustannus

sekä vuotuinen lupamaksu esim. Portwise-maksu

tulevat maksettaviksi. Työtapa vaatii paljon huoltoa.

IT-työryhmä ehdottaa että, jos lukuoikeus toistensa

potilastiedostoihin toteutetaan Suomen ja Ruotsin

terveyskeskusten välille tulee paikallisesti selvittää

miten yhteistyön lukuoikeuden suhteen pitää toimia,

mitä sääntöjä on noudatettava, mitä valtuuksia ja mille

ammattikunnille niitä myönnetään. Lisäksi on tärkeä että

jatkuvasti huomioidaan ja seurataan mahdollisia muutoksia

lainsäädännössä ja muissa kysymyksissä. Näihin

vastaa ja näistä päättää äärimmäisenä lääketieteellisesti

vastuussa oleva lääkäri kussakin terveyskeskuksessa.

Övertorneå, VC

Pello, TK

Arctic

Communicator /

ARD-modul

Arctic

Communicator /

ARD-modul

Mediatri

Fjärråtkomst Potilatiedoston till etäluku. patientjournaler: Lukea, kirjoittaa, läsa,

skriva vastata, svar, remisser, lähete, EKG, EKG, RTG, RTG,

s-lääkemääräykset,

o.s.v.

jne.

S-lääkemääräykset 2011-12

Elektroniska recept 2011-12.

SSL-suojattu

säker

kommunikationslänk

kommunikaatiolinkki

RIKSGRÄNSEN

Kuva 6. Mediatri potilastiedoston etäohjaus.

Ulkoinen Extern åtkomst lukuoikeus till patientjournalsystemet potilastiedostosysteemiin VAS viaVAS

Portwise

Övertorneå, VC

Pello, TK

VAS

PortWise

Potilatiedoston Fjärråtkomst etäluku. till patientjournalen:

Lukea, (kirjoittaa?)

läsa (och vastata, skriva?) lähete, svar, EKG, remisser, RTG, EKG,

s-lääkemääräykset, jne.

RTG, elektroniska recept, o.s.v.

S-lääkemääräykset 2011-12

SSL-suojattu säker

kommunikationslänk

kommunikaatiolinkki

Gränslös vård Rajaton hoito

RIKSGRÄNSEN

Kuva 7. Portwise avaa ulkoiselle käyttäjälle mahdollisuuden lukea potilastiedostoa VAS.

16


3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto

tavoite

- Suomalaisessa terveyskeskuksessa ruotsalaisesta

potilaasta otettu röntgenkuva siirretään suoraan

valtakunnan rajan yli Norrbottenin läänin maakäräjien

PACS-arkistoon.

- Ruotsalaisessa terveyskeskuksessa suomalaisesta

potilaasta otettu röntgenkuva siirretään valtakunnan

rajan yli Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan

PACS-arkistoon.

tausta

Röntgenhoitajat Suomen ja Ruotsin puolella suorittavat

röntgenkuvien oton toistensa puolesta toisen poissa

ollessa. Kuvat siirretään CD-levylle, joka annetaan

potilaalle omaan terveyskeskukseen vietäväksi ja siellä

kuvat siirretään ja tallennetaan omaan röntgenkuvien

PACS-arkistoon. CD-levyllä oleva kuva ei ole alkuperäinen

ja lisäksi levy voi vaurioitua tai hukkaantua,

joten hoitajat molemmin puolin rajaa haluavat korvata

tämän röntgenkuvien manuaalisen käsittelyn digitaalisella

käsittelyllä.

Röntgenarkitektur Röntgenarkkitehtuuri NLL-Fin (LSHP+LPSHP)

Pajala

tulos

Tekniikan asiantuntijat molemmin puolin ovat yhdessä

kehittäneet varman yhteyden röntgenkuvien siirrolle

salakielisen nk. VPN-tunnelin Internetin kautta sekä

asentaneet kummatkin kuva-asemat niin, että röntgenhoitaja

voi suoraan valita oikean PACS-arkiston.

Röntgenkuvien digitaalisen siirron ja tiedonkulun tallennusmallit

näkyvät seuraavassa kuvassa. Katso myös

röntgenryhmän raporttia ja kuvaa liitteessä ”Radiologisk

bildtagnings-, lagrings- och överföringsprocess över

riksgränsen i Tornedalen”/ Radiologinen kuvien otto,

tallennus ja siirtoprosessi valtakunnan rajan yli Tornionlaaksossa.

Digitaalista siirtoa on testattu lähettämällä Terveyskeskuksen

röntgenvastaanotosta Torniosta Suomesta röntgenkuvia,

jotka on otettu ruotsalaisesta testipotilaasta,

tallennettaviksi röntgenkuvien arkistoon NLL:n erikoissairaalaan

Sunderbyniin.

Vastaavalla tavalla on suomalaisesta testipotilaasta

otettuja röntgenkuvia lähetetty Haaparannan terveyskeskuksesta

röntgenarkistoon Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin

erikoissairaalaan Kemiin (LPSHP).

Kolarista tulleesta suomalaisesta potilaasta Pajalan

terveyskeskuksessa otetut röntgenkuvat voidaan samalla

tavalla lähettää suoraan röntgenarkistoon Lapin Sairaanhoitopiirin

erikoissairaalaan (LSHP) Rovaniemelle.

Hankkeen tämän osan käytännön testejä ei eri hallinnollisista

syistä ehditty hankkeen puitteissa suorittaa vaan

arvioidaan niiden valmistuvan muutaman viikon kuluessa

hankkeen päättymisestä.

Tekninen ratkaisu on hyvin kokeiltu ja sitä käytetään

monessa samankaltaisessa yhteydessä eikä vaadi paljon

huoltoa eikä suuria kustannuksia. Muutos on tapah-

Muonion-

Enontekiön

ktt ky

LSHP - network

(Rovaniemi)

LSHP - PACS

NLLNET

Kolari

VPN -gateway

Norrbotten PACS

(GE Centricity)

VPN -gateway

Pello

VPN -gateway

Övertorneå

LPSHP - PACS

Ylitornio

Haparanda

RIKSGRÄNSEN

Tornio

LPSHP -network

(Kemi)

Kuva 8. Röntgenkuvien kulku- ja tallennusmalli. Rajaton hoito -hanke.

17


tunut suhteellisen nopeasti ja kohtuulliseen hintaan. Potilaan

kannalta epävarma manuaalinen kuvien käsittely

CD:llä vaihdetaan digitaaliseen kuvien siirtoon, jolloin

kuvien kadottaminen matkalla ei enää ole mahdollista.

Lisäksi kuvat tulevat suoraan perille ja voidaan nopeasti

liittää röntgenlähetteeseen, joka nopeasti lähetetään

edelleen vastaanottajalle.

Tämä kustannuksia säästävä, yksinkertainen ja

joustava työtapa takaa korkean potilasturvallisuuden,

mistä lääketieteellisesti vastaavat lääkärit ja röntgenhoitajat

molemmin puolin rajaa ovat erittäin tyytyväisiä.

Sen vuoksi IT-työryhmä ehdottaakin, että röntgenkuvien

digitaalinen käsittely otetaan käyttöön hankkeen

päätyttyä. Ennen käyttöön ottoa sovitaan SLA-rajoista

ja muista hoitohenkilöstöjen välisistä rajauksista.

4. Sähköinen tiedonkäsittely

tavoite

- Lähetteiden, laboratorio- ja röntgenvastausten sekä

kirjelähetteiden lähettäminen Suomen ja Ruotsin

terveyskeskusten välillä.

tulos

Vaiheessa 1 todettiin, että käyttäjät voivat halutessaan

lähettää s-lääkemääräyksiä, laboratorio-, röntgen- ja

EKG tuloksia sekä muita lähetteitä toisilleen.

Vaiheessa 2 on selvitetty yleisvaltaiset prosessit

mitä tulee lähetteiden käyttöön, käsittelyyn, virtaan ja

palveluun ja menty läpi terveyskeskuksilta molemmin

puolin rajaa saadut vastaukset, katso liitettä ”Remissanvändning

över riksgränsen i Tornedalen/Valtakunnanrajat

ylittävien lähetteiden käyttö Tornionlaaksossa”.Olemme

tutkineet erilaisia sähköisiä viestinkäsittelyjärjestelmiä ja

päätyneet tulokseen, että ruotsalaiskehitteinen Meddix

RoS –järjestelmä täyttää vaatimukset ja kriteerit, jotka

asetetaan sähköiselle laboratorio- ja röntgenvastausten

sekä kirjeiden toimittamiselle Suomen ja Ruotsin

terveyskeskusten välillä. Järjestelmää on paljon kokeiltu

ja sitä käyttävät jo monen vuoden takaa eri organisaatiot

ja yksityiset yritykset, jotka lähettävät röntgenlähtteitä

röntgenklinikoille sekä lab-lähetteitä ja –näytteitä Sunderbynin

sairaalan kemian laboratorioon, jonne Meddix

ja RoS on integroidu. Katso seuraavaa kuvaa.

MEDDIX RoS

– Två sätt att arbeta… – Kaksi tapaa työskennellä …

Web applikation

Webapplikaatio

1. Direktanvändning av webapplikation…

Webapplikaation suora käyttö…

MEDDIX

Internettjänst

Internetpalvelu

www

Kundsystem

Asiakkaan systeemi

RTG, Lab etc

Applikation

Applikaatio

Databas

Tietokanta

Kommunikation

Kommunikaatio

2. … eller integrererade med kundens system

… tai integroitu asiakkaan systeemeihin

Säkerhet

Varmuus

© 2010 Tieto Corporation Page 1

Kuva 9. Lähetteiden ja vastausten kaavio viestinkäsittelyjärjestelmässä Meddix RoS.

18


Järjestelmässä on web-ohjelma, joka on mahdollista

integroida varsinaiseen toimintajärjestelmään ja sisältää

valmiit lomakkeet röntgen-, kemiallisen laboratorion- ja

yleisille lähetteille. Järjestelmä palvelee erimuotoisten

lähetteiden lähettämistä laboratoriojärjestelmään ja

vastausten saamiseen sieltä käyttäen hyvin tunnettua

integrointitekniikkaa kuten s-postia ja web-palveluja.

Lähetteitä ja vastauksia ohjaa koodirekisteri. Kaikki lähetettävät

tiedot tallennetaan salakielellä.

Ennen varsinaisen yhteistyöpalvelun alkamista

täytyy yksityiskohtaiset erot selvittää, erikoissanastot

ja esim. kemiallisten näyteanalyysien nimet, rajaarvot

ja muut kunkin järjestelmän parametrit ja luoda

yhteiset kytkentätaulukot. Selvitys osoittaa, että lähetteet

ja vastaukset tulevat todennäköisesti vaatimaan

tietyn kaksinkertaisen työn rajayhteistyössä. Tämä ei

tietenkään ole mitään mihin me pyrimme, mutta tiettyyn

määrään se voidaan hyväksyä, kun otetaan huomioon

käytön tarve (potilaiden lukumäärä) eikä se aluksi taida

olla niin korkea. Rajayhteistyö terveyskeskusten välillä

koskee myös laboratorio- ja röntgenyksiköitä. Niissäkin

täytyy olla valmiita muutoksille ja varata niille tarvittava

aika. Muutos merkitsee alussa kehityskustannuksia

sekä jokaisesta lähetetystä viestistä peritään maksu.

Kehityksen laajuudesta riippuen vaaditaan myös panostusta

koulutukseen. IT-työryhmä ehdottaakin, että

ennen tulevaa kehitysmuutosta pitää tehdä syvempi

selvitys IT-tekniikasta, laboratoriotehtävistä, kustannuksista

sekä mahdollisista vaihtoehdoista, joita on

saatavilla.

5. Infrastruktuuri

tavoite

- Infrastruktuuriset edellytykset ja mahdollisuudet

kartoitetaan esim. mahdollisuudet kytkeä yhteen

verkostot ja järjestelmät.

tulos

Olemme selvittäneet suojatut (salakieliset) verkostot,

joita on molemmin puolin valtakunnan rajaa ja mitkä

näistä voidaan kytkeä loogisesti yhteen, sekä millaiset

ovat kustannukset. Ruotsin terveyskeskukset ja sairaalat

on liitetty järjestelmään NLLNET, joka on Norrbottenin

läänin maakäräjien oma verkosto. Suomen terveyskeskukset

on liitetty kunkin kunnan verkostoon ja kahteen

sairaalaan, joilla on oma verkosto.

Ruotsin puolella on yhteinen maata käsittävä suojattu

salakielinen verkosto ”Sjunet”, johon ovat liittyneet

Ruotsin maakäräjät, muut viranomaiset ja järjestöt sekä

myös järjestöjä ja yrityksiä Ruotsin ulkopuolelta. Yritys

Inera vastaa Sjunet-sopimuksista ja ruotsalainen yritys

TDC vastaa tekniikasta, suunnittelusta, käytöstä sekä

Sjunetin hintatiedoista. Ruotsalaiset ja suomalaiset TDCyritykset

ovat vahvistaneet, että on teknisesti mahdollista

liittää yhteen Suomen rajakuntien verkostot ja Sjunet,

ts. kytkeä yhteen Ruotsin ja Suomen terveyskeskukset.

Mahdolliset asiakkaat voivat hakea liittymistä, jolloin

heille tehdään erityinen tarkastus ja heidän pitää täyttää

vaatimukset jotka Sjunet liittymiselle asettaa. Tätä prosessia

ei tehty, sillä Suomen kunnat pitivät tätä ratkaisua

liian kalliina verrattuna siihen, että sitä tällä hetkellä ei

käytettäisi muuhun kuin röntgenkuvien siirtoon.

Olemme selvittäneet myös mahdollisuutta lähettää

röntgenkuvia salakielisellä yhteydellä Internetillä ja siinä

mielessä katsoneet eri tämän alan toimittajia esim.

Crossport, jonka toiminta perustuu suuriin röntgenkuvien

määriin, mikä tässä yhteydessä on hyvin kallis

ratkaisu.

Kolmantena ratkaisuna olemme katsoneet mahdollisuutta

toimittaa röntgenkuvia suoraan terveyskeskusten

välisellä kiinteällä nk. VPN-yhteydellä, olemme myös

testanneet sitä ja menestyksellä, katso kappaletta 3.

”Digitaalinen röntgenkuvien siirto” sekä siinä mainittuja

liitteitä.

6. Varmuus ja lukuoikeus

tavoite

- Kartoittaa ja selvittää varmaa lukuoikeuden mahdollisuutta

toistensa järjestelmien tiedostoihin katsomalla

niin teknisiä ratkaisuja kuin mitä oikeudellista järjestystä

tulee noudattaa.

tulos

Erilaiset tekniset ratkaisut kuten VPN (Virtual Private

Network) ja Portwise antavat tähän mahdollisuuden.

Molemmat ovat esimerkkejä applikaatioista, joita voidaan

käyttää luotaessa varma ulkoinen kirjautuminen

salakielellä käytettävään tunneliin verkostossa kunnes

käyttäjä poistuu kirjautumisesta. NLL käyttää Portwise

ohjelmaa ulkoisen toimijan pääsemiseksi maakäräjien

sisäiseen verkostoon NLLNET. VPN-ohjelmaa voidaan

käyttää kun halutaan luoda röntgenkuvien siirrolle

pysyvä tunneli, mikä on kuvattu jaksossa 3 Digitaalinen

röntgenkuvien siirto.

Luvat potilastiedostojärjestelmien ja muiden hoitojärjestelmien

käyttöön on laadittu ja ne toimivat samankaltaisella

tavalla ja noudattavat samankaltaisia periaatteita

ja varmuusvaatimuksia molemmin puolin rajaa.

Työryhmän jäsenet

Paula Hurula, Norrbottenin läänin maakäräjät, Ruotsi

Hankkeen vastaava NLL:n IT-asiantuntija ja yhteensovittaja

Janne Okkonen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

ky/UULA, Suomi ja vastaa hankkeessa Suomen rajakuntien

ja terveyskeskusten IT-asioista.

19


sanasto

Sana

selostus

AC

Arctic Connect, videojärjestelmien ja ohjelmien eli sovellusten toimittaja.

Arctic Communicator videojärjestelmä.

ARD-moduli Arctic Remote Desktop- tietokoneen etäohjauksen applikaattori.

CE-merkki

Lääketuotteiden laitoksen myöntämä tavaramerkki.

CMAD

CMAdesktop/työpöytä video (pc, webkamera, kuulokkeet, kaiuttimen mikrof.).

Distans/etä

Lääkärin tai muun spesialistin kanssa neuvottelu kirjeitse, puhelimitse, videokonsultaatio jne.

lääkärin ja potilaan ollessa eri paikoissa.

Fin

Suomi, suomalainen.

HC

Suomen terveyskeskus katso myös TK.

IT Norrbotten Access Euroopan suurimpaan avoimeen laajakaistaverkostoon. Katso myös Lumiora.

Kemlab

Kemiallisten näytteiden kemiallinen laboratorio.

Lab

Laboratorio näytteiden analyysejä varten.

LSHP

Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemen erikoissairaala Suomessa.

LPSHP

Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri, Kemin erikoissairaala Suomessa.

Lumiora

Yhteinen pikaverkosto. Kokemuksia kuituverkon hyödyistä kunnissa ja terveydenhuollossa

Pohjois-Ruotsissa. Katso myös IT Norrbotten.

MeddixRoS Internet-pohjainen Lähete ja Vastaussysteemi, omistaja Tieto Sweden AB Ruotsissa.

MT-produkt Lääketieteellistekninen tuote.

NLL

Norrbottenin läänin maakäräjät

NLLNET

Maakäräjien lääniä käsittävä tieto- ja IP-puhelinverkosto

Pello

Suomen puolen Pello.

Polycom

Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmiin sovellettuja

tuotteita. Muita toimittajia on mm. Tandberg.

PW

Portwise suojattu salakielinen verkkoyhteys esim. potilastiedosto.

RTG

Röntgen (-kuvat jne.)

Sjunet

Ruotsin maakäräjien ja muiden järjestöjen suojattu tietoverkosto.

SLA

Service Level Agreement- Palvelusopimus.

Tandberg

Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmään sovellettuja

tuotteita. Muita toimittajia on mm. Polycom.

TDC

Yritys joka tarjoaa ja toimittaa yrityksille ja järjestöille puhe- tietokone- ja video

kokonaisratkaisuja.

TK

Terveyskeskus Suomessa. Katso HC.

VAS

Hoitoalan hallintosysteemi, Norrbottenin läänin maakäräjien potilastiedosto.

Video-konsultaatio Etäneuvottelu videolla esim. lääkärin, erikoislääkärin kanssa neuvottelu jne.

VPN

Virtual Private Network.

VC

Ruotsin terveyskeskus.

Ötå vc

Övertorneån terveyskeskus.

20


Viitekirjallisuus ja web-linkit

Suomen linkit

KanTa Kansallinen terveysarkisto (Det Nationella Hälso- och Sjukvårdsarkivet innehåller eRecept, eBase, eArkiv),

publicerad 2007-01-31 och länk daterad 2011-06-15

https://www.kanta.fi/kansallinen-terveysarkisto;jsessionid=75AD8472F1E5C04086DC2FAA2FBA1E88.Tomcat1

Nationell IT strategi, endast på finska; Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan IT strategia vuosille 2007-2011

publicerad 2007-11-01 och länk daterad 2009-06-21

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3637.pdf&title=Sosiaali__ja_terveysministerion_hallinnonalan_IT_strategia_vuosille_2007_2011_fi.pdf

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159 = publiceringsdatum

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Lak

i%20sosiaali-%20ja%20terveydenhuollon%20asiakastietojen%20s%C3%A4hk%C3%B6isest%C3%A4%20

k%C3%A4sittelyst%C3%A4%20

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 2.2.2007/61 = publiceringsdatum

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070061 Lagen om elektroniskt recept 2.2.2007/61 = publiceringsdatum

http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2007/20070061

EU-projektkontor för Lapplands län UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010, länk daterad

2009-06-21

http://www.lshp.fi/download.aspx?ID=1634&GUID=%7B9DDFA888-EFF4-4D3B-A51D-732381573E58%7D

Ruotsin linkit

Nationell eHälsa — strategin för tillgänglig och säker information inom vård och omsorg publicerad 18 juni 2010

http://www.regeringen.se/content/1/c6/14/84/29/b38c1b84.pdf

NPÖ Nationell Patientöversikt, se länk daterad 2011-05-31

http://www.cehis.se/vardtjanster/npo/

Patientdatalagen i praktiken Etapp 2 modellering, daterad 2009-11-30

http://www.cehis.se/images/uploads/dokumentarkiv/PDLiP_etapp_2_slutrapport_100603.pdf

PDL Patientdatalag, publicerad 2008-05-29, länk daterad 2009-06-21

http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/20080355.HTM

Projektansökan ”Fritt vårdval inom den funktionella regionen Tornedalen — Ett genomförande i två faser

varav fas 1 omfattar verksamhetsöversyn” och fas 2 genomförande av test

http://www.framtidenssjukvard.se/

Sverige: MT-produkt Medicinteknisk produkt

http://www.lakemedelsverket.se/malgrupp/Foretag/Medicinteknik/Vagen-till-CE-market/

Distanskonsultation i FIA-projektet, vid NLL

http://www.nll.se/upload/IB/lg/sekr/demokrati/Demokratiutskottet/Utbildning%202011/110413/OH/Fia%2013%

http://www.nll.se/upload/IB/lg/sekr/demokrati/Demokratiutskottet/Utbildning%202011/110413/OH/Fia%2013%20

april.ppt

Muut linkit

EU: EpSOS ”Smart Open Services for European Patients” EU-projekt with focus on Interoperable Patient

Summaries and ePrescribing, webplats daterad 2009-06-21

http://www.epsos.eu/

21


Video

tausta/tavoite

Hankkeen tavoitteena on ollut tunnustella onko mahdollista

saada esteetön rajatylittävä sairaanhoito Torniolaaksoon,

mikä olisi hyvä potilaille ja saraanhoidolle.

Työryhmän tehtävänä on ollut levittää tietoa videoneuvottelujen

käytöstä esim. yhteyksissä lääkäriin mutta

myös lyhyissä kokouksissa, se säästää aikaa ja kustannuksia

ei ainoastaan rahallisesti vaan myös ympäristöllisesti.

Tavoitteena on ollut implementoida ja testata

videoneuvotteluja terveyskeskusten välillä potilaan hoitotilanteessa

maan rajojen sisäpuolella ja ulkopuolella.

Rajaton hoito vaiheen I työryhmä Koulutus tuli tulokseen,

että tulee tutkia mahdollisuuksia, miten voida

käyttää telelääketieteellistä neuvottelua päivystyksessä

potilashoidossa. Tavoitteena oli ensin kokeilla videoneuvottelua

Ruotsissa Övertoneån ja Pajalan terveyskeskusten

välillä. Kokeilu piti sitten laajentaa rajan yli käsittämään

Suomen Pellon terveyskeskus ja Övertorneån

terveyskeskus Ruotsissa, koska niillä on jo ennestään

toimiva päivystysyhteistyö.

Menetelmät ja työtavat

Videokonsultaatio: potilas ja sairaanhoitaja.

Työryhmä on kokoontunut noin kerran kuussa seminaarien

lisäksi.

Olemme tehneet opintovierailun Kolarin terveyskeskukseen

Suomessa, jossa jo pitkään on käytetty

videoneuvotteluja päivystyksessä terveyskeskusten

välillä. Siellä saimme nähdä miten videodkonsultaatio

käytännössä toimii. Ryhmä on tehnyt opintovierailun

myös Tromssaan Norjaaan saadakseen tietoa miten

siellä videoneuvotteluja käytetään.

Olemme työssämme ottaneet esille testikaavakkeen,

suostumussopimuksessa käytettävän lomakkeen

potilaalle ja tehneet riskianalyysin. Olemme kirjoittaneet

laitteiston käyttöohjeet ja jakaneet niitä käyttäjille Övertorneån

ja Pajalan terveyskeskuksissa. Rutiineiden ja

työtapojen koulutusta on järjestetty terveyskeskuksissa.

Sairaanhoitajien täydennyskoulutuksesta on keskusteltu,

koska videoneuvottelut muuttavat heidän työtapojaan.

Olemme harjoitelleet keksittyjen tilanteiden kanssa,

laatineet niille toimintamenetelmät esim. tilanteessa,

jossa potilas makaa akuuttiosastolla Pellon terveyskeskuksessa

ja on saatava yhteys Övertorneån terveyskeskuksen

päivystävään lääkäriin.

Aika pian hankkeen päästyä käyntiin saimme

käyttöömme teknisiä laitteita tietyille terveyskeskuksille

ja henkilöille. Useat hankkeen jäsenet saivat käyttöönsä

pienet videokamerat ohjelmineen, vastaisuudessa käytämme

nimeä videokamera. Laitteistossa on ohjelma,

kamera, pääkuulokkeet ja/tai pöytämikrofoni ja kaiutin.

Tämä mahdollistaa videokeskustelut, jakaa dokumentteja

ja työpöytää keskenään, voidaan jopa ”chattata”. Voidaan

nähdä kaikenlaista tietoa esim. PowerPoint, Exel-laskelmia,

Word-dokumentteja ym omassa näyttöpäätteessä.

Voit kytkeä itsesi videokonferenssilaitteistoon ja osallistua

kokouksiin ja seurata luentoja. Videokameraa voi ohjata

kaikista tietokoneista, joihin on liitetty sellainen ohjelma ja

se toimii myös siirrettävissä tietokoneissa ja täten voit olla

mukana videokokouksissa, missä sitten lienetkin.

22


Övertorneån ja Pajalan terveyskeskukset saivat myös

siirrettävät videolaitteistovaunut sekä lääkärin vastaanotolle

että akuuttiosastoille.

Suomen puolen terveyskeskuksilla oli jo laitteistot,

koska siellä on pitkään käytetty tätä tekniikkaa.

Ensiksi alkuun saimme opetella käyttämään laitteistoa

ja kun aloimme tuntea varmuutta tekniikan käytössä,

aloimme opastaa toisia tekniikan käyttöön aloilla kuten

hoitosuunnitelmat, koulutukset, kokoukset, viittomakielen

tulkkit jne.

Övertorneån ja Pajalan terveyskeskukset saivat myös

siirrettävät videolaitteistovaunut sekä lääkärin vastaanotolle

että akuuttiosastoille. Suomen puolen terveyskeskuksilla

oli jo laitteistot, koska siellä on pitkään käytetty

tätä tekniikkaa. Ensiksi alkuun saimme opetella käyttämään

laitteistoa ja kun aloimme tuntea varmuutta tekniikan

käytössä, aloimme opastaa toisia tekniikan käyttöön

aloilla kuten hoitosuunnitelmat, koulutukset, kokoukset,

viittomakielen tulkkit jne.

Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että lääkärit päätyivät

samaan tulokseen, siis lääkäri joka oli videoyhteydessä

potilaan kanssa ja paikalla oleva lääkäri.

Tarkoituksena oli myös testata videokonsultaatiota

kevään aikana Pajalan ja Övertotneån terveyskeskusten

välillä. Sitä ei kuitenkaan tehty ajan puutteen vuoksi,

myös avainhenkilöt puuttuivat.

Hankkeen loppuvaiheess Pajalan ja Övertorneån

terveyskeskukset saivat käyttöönsä stetoskoopit, joita

voidaan käyttää videokonsultaation yhteydessä. Näitä

testattiin vain terveyskeskuksissa, mutta ne todettiin

hyvin käytännöllisiksi. Ääni tallennetaan ja se voidaan

tarvittaessa lähettää edelleen tai tallentaa potilaan

tiedostoon. Äänen laatu oli erinomainen ja stetoskooppi

helppokäyttöinen kuten ohjelmakin. Övertorneån terveyskeskuksen

lääkäri on testannut sairauskertomuksen

siirtoa Suomesta Ruotsiin ohjelmalla Arctic-Connector

remote desktop-controller, ja se toimi erittäin hyvin.

tulos

Videokameran käyttö on implementoitu ja laitteiston

käyttö lisääntyy sitä mukaa kuin käyttömahdollisuudet

eri aloilla kasvavat. Videokamera sopii hyvin käytettäväksi

monessa eri yhteydessä esim. kokouksissa ja hoitosuunnittelussa.

Jos laitteisto asennetaan siirrettävään

tietokoneeseen, voi esim. terveydenhoitaja neuvotella

lääkärin kanssa ollessaan potilaan kotona.

Uskomme että videoneuvottelu päivystyksen aikana

potilasyhteyksissä on käyttökelpoinen myös tilanteissa,

jolloin lääkäri saattaa olla kotonaan tai tai toisessa

hoitopaikassa ja sairaanhoitaja ottaa potilaan vastaan

terveyskeskuksessa. Lääkäri saa sitten arvioida voiko

hän asettaa diagnoosia videon kautta vai pitääkö hänen

tavata potilas henkilökohtaisesti. Vastaisuudessa, kun

kaikki tekniset, lainsäädännölliset ja kielelliset esteet

ovat poissa voidaan videoneuvotteluja käyttää potilastyössä

Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten kesken.

Mitä stetoskoopeihin tulee ovat ne hyvin helppokäyttöisiä

ja soveltuvat käytettäväksi monessa eri tarkoituksessa

esim. opetustilanteessa, videokonsultaatiossa

lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa jne.

Implementointiedellytykset

Tekniikka toimii, mutta sitä täytyy yksinkertaistaa niin

että siitä tulee käytännöllisempi päivystyksessa potilaan

hoitotilanteessa. Toivottavaa olisi että laitteisto aina olisi

”stand by” ja että kamerat olisivat lääkärin kaukoohjattavia

niin että sairaanhoitaja saisi keskittyä potilaasta

huolehtimiseen. Myös alla mainitut ongelma-alat

täytyy ratkaista rajatylittävää yhteistyötä ajatellen.

Ongelma-alat

Videoneuvottelujen avulla tehtävässä potilastyössä

Suomen ja Ruotsin välillä on seuraavia ongelma-aloja:

▶ Suomen Tornionlaaksossa useita eri tiedostojärjestelmiä,

Ruotsissa vain yksi.

▶ Kielelliset esteet.

▶ Tiedostojen siirto.

▶ Lääkemääräykset.

▶ Tekniset ongelmat, kun yritettän ottaa yhteyttä

Suomeen vastaa ”ArcticConnectors bridge” ja

etemmäs ei päästä, mutta yhteys Suomesta

Ruotsiin toimii ilman ongelmia.

▶ Juridiset esteet, lait, palkkiot, vakuutukset.

Työryhmän jäsenet

Andreas Uusitalo, Pajala

Ann-Sofie Johansson, Pajala

Britt-Marie Westerberg, Övertorneå

Eivor Henriksson, Pajala

Jari Havela, Övertorneå

Karl Hard, Pajala

Mari Huhtanen, Övertorneå

Piia Korteniemi, Pello

Päivi Pudas, Övertorneå

Taina Timonen, Pello

Tapani Risku, Pello

Tarja Saarinen, Haparanda

liitteet

1. Arvioidut vaarat, EU-hanke Rajaton hoito, videokamera

2. Suostumus

3. Pöytäkirja testistä videoneuvottelu

4. Yhteenveto videoneuvotteluista/kokouksista tiettyjen

Övertoneån potilaiden ja Pajalan terveyskeskuksen

vällillä.

5. Prosessikuvaus Rajaton hoito videokamera

6. Etävastaanotto/neuvonta videoneuvottelu

23


Liite 1.

Riskiarvionti EU-hanke Rajaton hoito, videokamera

Tämän toiminnan käynnistämiseen ei ole mitään esteitä. Suomessa ollaan jo pitkään toimittu

tällä tavalla ja myös Ruotsissa on ohjelmaa otettu käytäntöön.

Tekniikka ja salassapito: Laitteisto on teknisesti turvallinen ja tiedonsiirto toimii.

Tietoverkko on suojattu ulkoa tulevia verkkohyökkäyksia vastaan ja myös kaksoissuojattu.

Pellon terveyskeskus Suomessa on käyttänyt järjestelmää 1990-luvulta ja yhtään

verkkohyökkäystä ole todettu.

Testipöytäkirja ja lomake ”Potilaan suostumus” on laadittu.

Koulutus: Laaditaan selkeät, kirjalliset työohjeet ja henkilöstön koulutusta järjestetään eri

paikkakunnilla.

Juridiikka: Projektipäälliköllä Eva Karlssonilla on yhteys Ruotsin Kunnat ja Maakäräjät

järjestön juristiin mitä tulee lakeihin ja asetuksiin.

24


Liite 2.

SUOSTUMUS

Allekirjoittanut hyväksyy täten että lääkärin ja muun sairaanhoitohenkilöstön vällillä käytävä

neuvottelu tapahtuu video/webbkameran avulla.

Päiväys

Potilaan nimi ja henkilötunnus

Potilaan allekirjoitus

Tämä testi kuuluu EU-hankkeeseen Rajaton hoito IITornionlaakso

25


Liite 3.

Testipöytäkirja Videokonsultaatio

1. Päiväys…………………… Kello……………… 3. Terveyskeskus:

Tekninen toimivuus

3. Tietokoneen nimi………………..4. Tyyppi: Kiinteä pc Siirrettävä MT-tietokone

5.Verkkoyhteys: Kiinteä Langaton 6. Muuta: Portwise Muu:

7.Video: Polycom (NLL)

Tandem/Arctic Connect (Suomi)

8.Videokamera ………………………. Tietokoneessa oleva kamera

9. Audio: Kuulokkeet Kaiutinmikrofoni Merkki…………………….

10. Muut varusteet: Stetoskooppi Otoskooppi Muuta ilmoita mitä…………….

Hyvin huono Huono Hyvä Erittäin hyvä

11. Ääni

12. Kuva

13. Väri

14. Tarkkuus

15. Liikkuvuus

16. Muut huomattamista tekniikan toimintaan.

…………………………………………………………….

Syy yhteydenottoon

17. Diagnoosi

…………………………………………………………

18. Diagnoosi – epävarma

19. Hoito-ohjeet

20. Toinen mielipide

21. Muuta …………………………………………………

Konsultaation tulos

22. Potilas valmiiksi hoidettu

23. Lähihoidon seuranta

24. Myöhemmin uusi etäkonsultaatio

25. Lähete

26


Seuranta

Liite 3.

26. Keneltä……………………………………. 27. Kenelle…………………………………

28. Neuvottelevan sairaanhoitajan/lääkärin tyytyväisyys

Tyytymätön Aika tyytyväinen Tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

Ei voi osallistua

29. Potilaan tyytyväisyys

Tyytymätön Aika tyytyväinen Tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

30 Miten kauan neuvottelu kesti?

……………………………………………………………………………………………….

31.Miten yhteys – keskustelu koettiin?

……………………………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………………………….

32. Huomautus.

……………………………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………………………….

33. Koulutuksen tarve (mitä tarvitset, esim. ekg:n tulkintaa)

……………………………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………………………….

……………………………………………………………………………………………….

34. Lähihoidon lääkäri, virka ja nimi

……………………………………………………………………………………………….

Nordkalottrådet

Pohjoiskalotin neuvosto

The North Calotte Council

Lapin lääni

27


Liite 4.

Yhteenveto videoneuvottelu/kokoustesteistä, jotka on tehty Övertorneån ja

Pajalan terveyskeskusten välillä ja joissa mukana ovat olleet tietyt potilaat.

• Testien suoritusaika 011210-091210

• Yhteensä 8 potilasta osallistui testiin, jossa potilas tapasi toisessa terveyskekuksessa

olevan piirilääkärin video/webbkameran välitykssellä

• Övertorneåssa olevat potilaat tapasivat ensin Pajalan terveyskeskuksen lääkärin videon

välityksellä ja päinvastoin. Sen jälkeen potilaille tehtiin tavallinen lääkärintarkastus

kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa..

• Diagnoosia ja hoitoa verrattiin toisiinsa ja todettiin että lääkärit olivat päätyneet

samaan tulokseen riippumatta tapasivatko potilasta videon välityksellä vai

tavanomaisella tavalla.

• Käynnin syitä olivat päänsärky/migreeni, hypertonia, terveystarkastus,

selkä/lannevaiva, haava, olkavaiva.

• Testausajan alussa tekniikka aiheutti ongelmia, ennen kaikkea ääni piti saada

toimimaan. Ääni koettiin liian hiljaiseksi vaikka se oli maximissa.

• Kuva, väri, tarkkuus ja liikkuminen koettiin joko hyvänä tai erittäin hyvänä.

• Sekä potilaat että lääkärit kokivat videokonsultaatiot positiivisiksi ja olivat tyytyväisiä

yhteyteen.

• Konsultaatiot kestivät 20-50 minuuttia riipuen miten tekniikka toimi.

• Huomautettiin että on tärkeä tarkistaa laitteisto ennen lähetyksen alkua sekä

harjoitella säännöllisesti.

• Testausjakson aikana huomattiin, että myös valolla on suurta merkitystä kuvan

tarkkuuteen.

28


Liite 5.

Prosessikuvaus Rajaton hoito, Videokamera

- Pääprosessi

• Päivytysyhteistyö Pello - Övertorneå

- Osaprosessit

• Vidokonsultaatio ja puhelinkonsultaatio

• Potilashoito Pellon akuuttiosatolla akuuttitilanteessa

Kuvauksen kohde

Pellon terveyskeskuksen vuodeosastolla on potilas joka sairastuu äkillisesti viikonloppuna,

jolloin siellä ei olla päivystysvuorossa vaan Pello ottaa yhteyttä päivystävään lääkäriin

Övertorneålla, tämä myös kun on kysymyksessä vuodepotilas.

Prosessin kulku

Sairaanhoitaja Pellon terveyskeskuksessa valmistelee potilaan tavan mukaan, tarkistaa

elintärkeät parametrit, ottaa asiaankuuluvat laboratorionäytteet sekä EKG. Sairaanhoitaja

ottaa esille esitiedot ja aikaisemmista taudeista laaditun koosteen ennen kuin ottaa yhteyden

päivystävään terveyskeskukseen (Öt). Pellon terveyskeskuksen sairaanhoitaja soittaa

Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitajalle ja selostaa tapauksen. Övertorneån

terveyskeskuksen sairaanhoitaja puolestaan ottaa yhteyden päivystävään lääkäriin ja kertoo

tapauksesta. Kielivaikeuksista johtuen eivät lääkäri ja Pellon sairaanhoitaja pysty suoraan

kekustelemaan keskenään. Potilastiedosto faxataan Övertorneån terveyskeskukselle.

Ohjelman ”telemedicin” avulla (Arctic Connection – tekniset ongelmat) terveyskeskusten

yhtey on mahdollinen ja täten lääkäri näkee potilaan webbkameralla.

Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitaja toimii tulkkina lääkärin ja sairaanhoitajan ja

potilaan välillä Pellon terveyskeskuksessa. Lääkäri arvioi ja päättää potilaan tilanteen sekä

missä kunnossa potilas on keskustelemalla, lukemalla suomalaista potilastiedostoa, ja

katsomalla webbkameran kuvaa. Pellon sairaanhoitaja hoitaa itse vaikeasti sairaan potilaan.

Liite 5

29


Liite 5

Saavutettu tavoite

Tavoitteena on turvallinen potilaan hoito etäkonsultaation avulla. Edellytyksenä on että

tekniikka toimii hyvin, ja että potilastiedostot voidaan siirtää uudenaikaisella tavalla ja näin

saada entistä parempi laatu. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan enemmän etäkonsultaation

käyttöä, sekä turvalliset ja yksinkertaiset työtavat.

Ongelma-alueet

Rajatylittävässä päivystysyhteistyössä kielivaikeudet ovat selvät. Tästä johtuen jokaisella

työvuorolla täytyy olla henkilöitä, jotka hallitsevat sekä suomen että ruotsin kielen, jotta

voitaisiin tulkata ellei lääkäri osaa suomea. Suomessa laki määrää että julkisessa työssä

olevien täytyy osata ruotsia, mikä kuitenkin on puutteellista. Suomesta lähetettävät tiedostot

ovat suomen kielisiä, ja sekin saattaa tuottaa ongelmia, ellei lääkäri osaa suomea jolloin

sairaanhoitajan on käännettävä. Joidenkin lääkkeiden nimet ovat erilaiset Suomessa ja

Ruotsissa ja joskus myös annostukset. Kääntäminen on siis tärkeää työtä jotta potilas saa

oikeaa lääkettä oikein annostettuna. Tietokoneessa olevat lääkeluettelot luovat myös

ongelmia koska kaikkia ulkomaisia lääkkeitä ei ole Ruotsissa.

Erilaiset tiedostot siirretään faksilla yksikköjen välillä. Laatu huononee ja täydellisten

sairaustiedostojen saanti puuttuu. Tiedostojen siirtoa koskeva lainsäädäntö maiden välillä on

epävarma.

Tekniikka aiheuttaa ongelmia. Ruotsissa ja Suomessa käytetään erilaisia video

neuvottelujärjestelmiä, joiden on vaikea kommunikoida keskenään, varsinkin Ruotsista

Suomeen. Ruotsissa käytetään CMA-desktop nimistä ohjelmaa ja Suomessa Arctc

Connektion.

On myös epäselvyyttä siitä kuka kantaa vastuun, jos potilasta hoidetaan väärin, ja minkä maan

vakuutuksen piiriin potilas joutuu.

30


Bilaga Liite 6.

31


Bilaga Liite 6.

32


Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa,

vastata, lähete, EKG, RTG,

s-lääkemääräykset, jne.

S-lääkemääräykset 2011-12

SSL-suojattu

kommunikaatiolinkki

SSL-suojattu

kommunikaatiolinkki

Bilaga 6.

33


Röntgen

tausta

Tornionlaaksossa on vaikea saada viransijaisia röntgeniin

ja lähimpään sairaalaankin on pitkä matka.

tavoite

Yksi Rajaton hoito –hankkeen vaiheen II osatavoitteista

oli aloittaa tiedonsiirto maiden sairaanhoitotoimijoiden

kesken. Röntgen-työryhmä asetti tavoitteeksi mahdollisuuden

ottaa röntgenkuvia toisilleen toistensa poissa

ollessa molemmin puolin rajaa. Tämä ratkaisu on hyödyksi

potilaille ja ympäristölle kun alueen asukkaat näin

saavat lyhyemmät kulkmatkat.

tulos

On mahdollista ottaa kuvia potilaasta ja lähettää ne

rajan yli. Testausjakso oli Tornion ja Haaparannan välillä

päätösseminaarin aikana kesäkuussa 2011. Se toimi

hyvin ja on teknisesti toteutettavissa rajaseudun terveyskeskusten

välillä.

Työryhmän jäsenet

Sakari Silén, Muonio tk

Margareta Alainentalo, Pajala tk

Gertrud Kenttä, Haaparanta tk

Leena Mikkonen, Kolari tk

Sari Lähteenmäki, Tornio tk

Eila Juuso Wiinikka, Övertorneå tk

Taina Timonen, Pello tk

Menetelmät ja työtavat

Työryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuodessa.

Olemme tehneet vierailuja toisissamme ja nähneet

toistemme toimintaa, työtapoja ja röntgenlaitteistoja.

Olemme olleet yhteydessä puhelimitse ja s-postitse.

Olemme kuvanneet yhden ruotsalaisen ja yhden suomalaisen

potilastapauksen. IT-vastaavat ovat olleet mukana

teknisissä valmisteluissa tekniikan osalta, testeissä ja

arvioinneissa, mikä käy ilmi heidän osaraportistaan.

Liitteet

1. Suomalaisesta ja ruotsalaisesta potilaasta otetaan

röntgenkuvia Övertorneåssa

2. Röntgen-arkkitehtuuri, jossa mukana olivat Norrbottenin

läänin maakäräjät NLL ja sairaalat/sairaanhoitopiirit

LSHP Rovaniemellä sekä LPSHP Kemissä.

3. Radiologisten kuvien keruu, tallennus ja siirto Tornionlaaksossa.

34


Gränslös Vård II / Rajaton hoito II

Röntgenryhmä

Bilaga Liite 1

FINSK PATIENT SOM RÖNTGAS I SVERIGE

SUOMALAINEN POTILAS RÖNTGENKUVATAAN RUOTSISSA

Suomalainen Finsk pat

potilas ramlat kaatunut i

Torniossa Torneå

Kommer till vårdcentralen i

Tulee Tornion terveyske-

Torneå

skukseen -> _> man Kirjaa bokar pot.

in patienten till

Tornion tk-lääkärille

doktor

Doktor undersöker

Lääkäri patienten tutkii och pot. skriver ja

kirjoittaa röntgenremiss röntgenlähetteen

Röntgen on i suljettu

Torniossa Torneå stängd

I SVERIGE:

Röntgensköterskan tar emot patienten

RUOTSISSA:

Röntgenhoitaja ottaa vastaan potilaan

- kirjoittaa lähetteen VAS-järjestelmään

- skriver in remissen manuellt i VAS

- tar in patienten

- kontrollerar id

- tar bilder

- Bildhantering (sidomarkering, skärpa)

- ottaa sisälle pot.

- tarkistaa henkilöllisyys

- ottaa kuvat

- kuvien käsittely (esim. sivumerkinnät, tarkkuus)

Innan Ennen man kuin godkänner suomalaiset FINSKA kuvat bilder, hyväksytään, ska man plocka täytyy bort

PACS-arkivet PACS-ohjelma sulkea.

Efter Kuvien godkännande hyväksymisen hamnar jälkeen bilderna ne I ohjautuvat Viewstation,

Viewstation-järj. jossa ne poltetaan CD.lle

Pot. Pat går tulee till lähete

mukanaan Haparanda Haaparannan

vc med tk.

remiss

där bränner man bilderna på en CD Pot. Patienten saa CD-levyn går ja

palaa tillbaka se mukanaan till

Tornion Torneå vc tk-lääkärille doktor

med CD

35


Gränslös Vård II / Rajaton hoito II

Röntgenryhmä

RUOTSALAINEN SVENSK PATIENT POTILAS SOM RÖNTGENKUVATAAN RÖNTGAS I FINLAND SUOMESSA

Bilaga Liite 1

Svensk patient

Ruotsalainen pot.

loukannut

skadat handleden

ranteensa

Haaparannalla

i Haparanda

Menee

Går till

lääkärille

doktorn i

Haaparannalla

Haparanda,

Doktor undersöker

patienten

Lääkäri

och

tutkii

skriver

pot.

ja kirjoittaa röntgenlähetteen

röntgenremiss

Röntgen

Haaparannan

i Haparanda

röntgen

stängd on suljettu

SUOMESSA:

I FINLAND:

-Pot.tulee -Patienten aikavaraukseen kommer till tidsbokningen Torniossa ja i Torneå röntgenlähete och därifrån kirjoitetaan

skrivs potilastiedostoon röntgenremissen till . patient journal

Aikavarauksesta Tidsbokningen bokar varataan tid till aika röntgen röntgeniin systemet Tornioon RIS i Torneå RIS-järj.

Pot. och ilmoitetaan meddelar röntgen-vastaanotolle.

att det finns patient

- -Röntgen Röntgenhoitaja sköterskan ottaa tar vastaan emot patienten pot. ja kuvaa och röntgar hänet

- -Röntgen Röntg.hoit. sköterskan tarkistaa godkänner ja hyväksyy bilderna kuvat och ja lähettää sänder dessa ne

PACS till PACS:set kuva-arkistoon (bildarkiv)

- Kuvat poltetaan CD:lle

Patienten skickas med

röntgen

Pot. lähetetään

remiss till

Tornioon lähete

mukanaan röntg.kuv.

Torneå för röntgen

- Bilderna bränns på en CD CD:n ges till patienten och

patienten åker tillbaka till

Potilas saa CD:n ja palaa

Haparanda se mukanaan Vårdcentral Haaparannan till doktorn

terveyskeskuksen lääkärille.

RUOTSALAINEN POTILAS JOKA KUVATAAN SUOMESSA

36


Rajaton hoito II Röntgenryhmä

SUOMALAINEN POTILAS RÖNTGENKUVATAAN RUOTSISSA

SUOMALAINEN POTILAS RÖNTGENKUVATAAN RUOTSISSA

• - Suomalainen potilas kaatunut Torniossa

• - Tulee Tulee Tornion terveyskeskukseen

• - Kirjaa pot. pot. Tornion tk-lääkärille

• - Lääkäri tutkii tutkii pot. pot.

• - Kirjoittaa röntgenlähetteen

• - Röntgen on on suljettu Torniossa

• - Pot. Pot. tulee tulee lähete mukanaan Haaparannan tk. tk.

• - Röntgenhoitaja ottaa ottaa vastaan potilaan

• - Röntgenhoitaja kirjoittaa lähetteen VAS-järjestelmään (hoidon hallintojärj.)

• - Röntg.hoit. ottaa ottaa sisälle pot. pot. tarkistaa henkilöllisyyden ja ja ottaa ottaa kuvat

• - Kuvien käsittely (esim. sivumerkinnät, tarkkuus)

• - Suomalaisesta pot. pot. otettuja kuvia kuvia ei ei lähetetä PACS-järjestelmään

• - Kuvien hyväksymisen jälkeen ne ne ohjautuvat Viewstation-järj. jossa jossa ne ne poltetaan CD.lle

• - Pot. Pot. saa saa CD-levyn ja ja palaa palaa se se mukanaan kotimaan tk-lääkärille.

- Röntgenhoitaja tallentaa kuvat Tornion PACS-ohjelmaan.

Liite 1

37


Liite 2

Röntgen-arkkitehtuuri jossa mukana NLL ja sairaalat/sairaanhoitopiirit

LSHP Rovaniemellä sekä LPSHP Kemissä

-röntgenhoitajien yhteistyö kesäloman, sairausloman ja muun loman aikana

Suomalainen potilas tulee Ruotsin terveyskeskukseen

Muonio – Enontekiö tk ja Kolari tk takevät yhteistyötä Pajalan tk kanssa, joka ottaa

röngenkuvia näiden kuntien suomalaisista potilaista ja lähettää kuvat Rovaniemelle PACS.

Pellon tk tekee yhteisyötä Övertorneån tk kanssa, joka ottaa röntgenkuvia Pellon potilaista

ja lähettää ne Rovaniemelle PACS.

Ylitornion tk tekee yhteistyötä Övertorneån tk kanssa, joka ottaa röntgenkuvia Ylitornion

potilaista ja lähttää ne Kemiin PACS-arkistoon.

Tornion tk tekee yhteistyötä Haaparannan tk kanssa, joka ottaa röntgenkuvia Tornion

potilaista ja lähettää ne Kemiin PACS-arkistoon.

Ruotsalainen potilas tulee suomalaiseen terveyskeskukseen

Ruotsalainen potilas Haaparannalta, Övertorneålta ja Pajalasta tulee Suomen puolen tk, joka

ottaa röntgenkuvia ruotsalaisesta potilaasta ja lähettää kuvat Sunderbyn sairaalan PACSarkistoon.

Paula Hurula, NLL

38


Liite 2

Röntgen-arkkitektuuri, jossa mukana NLL sairaalat/sairaanhoitopiirit

LSHP Rovaniemellä sekä LPSHP Kemissä

- Röntgenhoitajien yhteistyö kesäloman, sairausloman tai muun loman yhteydessä -

Suomen organisaatio

Tornion tk ja Ylitornion tk kuuluvat Kemin sairaanhoitopiiriin LPSHP.

Ne lähettävät omista potilaistaan otetut röntgenkuvat tämän sairaalan PACS-arkistoon.

Muonion tk – Enontekiön tk, Kolarin tk ja Pellon tk (terveyskeskus/hälsocentral) kuuluvat

Rovaniemen sairaanhoitopiiriin LSHP ja lähettävät omista potilaistaan otetut röntgenkuvat

tämän sairaalan PACS-arkistoon.

Lainssäädäntö

Norrbottenin läänin maakäräjien ja Suomen rajakuntien rajatylittävä hoito raivaa uutta maata.

Lainsäädäntöä puuttuu terveydenhoidosta, kunkin hoitoa-antavan vstuusta kuten tekniikan

alueelta ja tiedonsiirtotavoista (CD, VPN jne). Hankkeesta on lähetetty todenperäisiä

skenaarioita Suomen ja Ruotsin lainsäätäjäviranomaisille ja lakeja valmisteleville elimille –

Sosiaali- ja terveysministeriölle, Sosiaalihallitukselle jne.joihin on jo otettu yhteyttä ja siellä

on mielellään vastaan otettu konkreettisia tapauksia,jotka sopivat lähtökohdaksi.

Potilasturva

Vahvistuu kun epävarmat CD-levyt vaihdetaan varmaan tiedonsiirtoon VPN.

Paula Hurula, NLL

39


Bilaga Liite 3

40


Bilaga Liite 3

41


Bilaga 3

42


Bilaga 3

43


Logistiikka

Tausta/Tavoite

Osa päätavoitteista on ollut hyödyntää jo olemassa olevia

resursseja entistä tehokkaammin, vahvistaa yhteistyösuhteita

sekä lisäta tiedonsiirtoa alueen eri sairaanhoitotoimijoiden

vällillä.

Rajaton hoito vaiheessa I otimme työryhmässä esille

joitakin osatavoitteita, joita Rajaton hoito vaiheen II aikana

halutaan kehittää edelleen. Nämä olivat:

▶ Yhteinen hälytyssuunnitelma molempien maiden

ambulanssikuljetuksille ja samoin ehdoin annettavaa

hoitoa riippumatta siitä kuka hoidon antaja on t.s.

onko kysymyksessä ruotsalainen vai suomalainen

ambulanssikuljetus.

▶ Yhteinen ambulanssisopimus kaikille rajatylittäville

amsbulanssikuljetuksille pitkin rajaa, koska vastuu

ambulansseista siirtyy 2012 kunnilta sairaanhoitopiireille

Rovaniemellä ja Kemissä.

▶ Päivittää hoitosuuntaukset ambulanssisairaanhoidolle.

▶ Opintovierailu Tromssaan tutustumaan heidän

hälytysjärjestelmäänsä ja akuuttisairaanhoidon valmiuteen

sekä s-lääkitykseen.

▶ Katastrofiharjoitus (liikenneonnettomuus) raja-alueella

jolloin testataan miten erilaiset toimet, hälytykset

ja tiedonsiisrto toimivat kriisitilanteessa.

Menetelmät ja työtavat

Lähes puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen onnistuimme

saamaan aikaan puhelinkokouksen Suomen ja

Ruotsin hätäkeskusten välillä ja toukokuun 26-27 2011

tapasimme sitten Haaparannalla, Ruotsin edustaja ei

kuitenkaan voinut olla läsnä vaan olimme häneen puhelinyhteydessä.

Syynä hänen poissa oloonsa oli Islannissa

tapahtunut tulivuoren purkaus. Kokouksessa mukana

olivat Norrbottenin turvallisuudesta, ambulanssitoiminnasta

ja tiedonsiirrosta vastaavat henkilöt. Kokouksessa

keskusteltiin sekä hälytysohjelmista että ambulanssisopimuksista.

Työtapojen työryhmä on päivittänyt ja verrannut Ruotsin

ja Suomen ambulanssihoidon hoitosuuntauksia ja

antanut saadun aineiston logistiikkaryhmälle.

Opintovierailu AMK SOS hälytys- ja Tele-lääketieteelliseen

keskukseen Tromssassa maaliskuun 23 päivä

2011 (Liite 1).

Katastrofiharjoitus, liikenneonnettomuus, jossa 10

loukkaantunutta, tehtiin toukokuun 12 päivä 2011 Lappeassa.

Pellon ja Kolarin kunnant Suomen puolelta ja

Pajala Ruotsista olivat aktiivisia onnettomuuspaikalla ja

tarkkailijat tulivat eteläisestä Tornionlaaksosta. Harjoituksesta

raportti (Liite 2).

Suomalaisesta ambulanssista lähetetettiin EKG ruotsalaiseen

sairaanhoitoyksikköön faksilla, tätä kokeiltiin

ja tulos oli tyydyttävä (Liite 5).

Työryhmä on kokoontunut usean kerran sekä henkilökohtaisesti

paikalla että videon avulla. Työryhmän

jäsenet ovat esitelleet hanketta eri tilaisuuksissa, mm.

seminaarissa ”Rajayhteistyö Pohjoiskalotilla” joulukuun

14 päivä 2010 Levillä, Lapin sairaanhoitopiireissä,

Lapin sosiaalisektorin koulutuspäivillä sekä Suomen

lääkärienliitossa.

tulos

Sekä hälytyssuunnitelmien että ambulanssisopimusten

kehittäminen ovat olleet logistiikka ryhmälle tärkeitä

kehittämisalueita. Työ jäi paljon jälkeen syystä että

osapuolia oli vaikea saada molemmista maista kokoon.

Ruotsissa ja Suomessa on käynnissä suuria organisaatioiden

muutoksia hätäkeskuksissa, keskusten keskittäminen

on käynnissä mikä saattaa olla yhtenä syynä

siihen että oli vaikea saada ospuolet yhteen. Levin

seminaarissa ”Rajayhteistyö Pohjoiskalotilla” Norja asetti

kyseenalaiseksi kehityksen Ruotsissa ja Suomessa,

miten hälytysvalmius hajaseudulla toimii vastaisuudessa,

kun keskukset muutetaan kauas rajaseudulta?

Toukokuussa 26-27 pidetyssä kokouksessa Haaparannalla

keskusteltiin hälytyksistä ja hälytyskeskusten

välisistä toimintatavoista Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.

Ongelmat esitellään liitteessä (Liite 3).

Vuonna 2012 Suomessa siirtyy vastuu ambulansseista

kunnilta sairaanhoitopiireille, mistä johtuen kaikki sopimukset

on kirjoitettava uudelleen. Nyt ovat maakäräjien

ja Suomen kuntien sopimukset keskenään erilaiset. Sairaanhoitopiirien

kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen

on päätetty laatia yhteinen ambulanssisopimuksen pohja

Ruotsille, Suomelle ja Norjalle. Ennen kuin sopimus

hyväksytään syykuussa 2011 Bareent Rescue –tilaisuudessa

pitää juridiset näkökohdat selvittää: laillistaminen,

päätösvallan jako, henkilöstön ja potilaiden vahingonvakuutukset.

Hoitosuuntauksia päivitettäessä todettiin lopuksi, että

erot ovat hyvin pienet, lääkityksessä erot ovat minimaaliset

eikä niillä ole hoidossa mitään merkitystä.

Opintovierailu Norjaan. Liite 1.

44


Lappeassa 12. toukokuuta 2011 suoritetun katastrofiharjoituksen,

liikenneonnettomuuden, arvioinnissa

huomioidaan lääketieteellinen hoito, triage ja eri viranomaisten

yhteistyö (Liite 4).

Joitakin tarkkailijoiden huomioita rajatylittävää

toimintaa ajatellen:

▶ Harjoitus oli hyvin suunniteltu ja uskottava.

▶ Vaikea tunnistaa ohjausryhmä ja eri ammattiryhmät

sillä tunnusmerkit olivat olemattomat ja vaatetus

liian samanlainen. Ruotsalaiset eivät tunnistaneet

johtoa sillä koodit ovat erilaiset maiden välillä.

▶ Tiedonsiirtosysteemit RAKEL ja VIRVE eivät kommunikoi

keskenään.

Ongelma-alueet

Hankkeen aikana olemme koonneet juridisesti hankalia

tilanteita (case), joihin potilas on joututunut, rajatylittävän

hoidon yhteydessä. Ne ovat mukana prosessikuvauksessa

osaraportteina: Röntgen, Työtavat ja koulutus.

Ajan puutteen vuoksi emme ehtineet saada mukaan

juristeiden lausuntoja, mutta niitä on hyvä käyttää, kun

valmistellaan vuonna 2013 voimaan astuvaa EU:n potilaiden

liikkuvuutta määräävää direktiiviä.

Työryhmän jäsenet

Tapani Risku, Pello tk

Mariann Wuotila, Övertorneå tk

Jari Havela, Övertorenå tk

Timo Kivelä, Haaparanta tk

Karl Hardt, Pajala tk

Kari Askonen, Ylitornio tk

Unto Pietsalo, Pello tk

Markku Alalahti, Pello tk

Anu Niemi, Enontekiö tk

Yrjö Perkkiö, Muonio tk

Taija Krats, Kolari tk

Liitteet

1. Opintovierailu Tromssa, Rajaton hoito II Tornionlaakso

2. Katastrofiharjoitus, liikenneonnettomuus

3. Yhteenveto Rajaton hoito II-Haaparanta 27-05-2011

4. Lappea harjoitus liikenneonnettomuus

5. EKG

45


Liite 1

Opintovierailu Tromssa Rajaton hoito II- Tornionlaakso

Logistiikka-työryhmän ehdottama opintovierailu Pohjois-Norjan Yliopistolliseen sairaalaan

Tromssaan (UNN) tehtiin 23. maaliskuuta 2011. Logistiikan ryhmä suunnitteli rajatylittävää

katastrofiharjoituksen läpiviemistä ja halusi nähdä miten Norjassa toimitaan sellaisessa

tilanteessa.

Aluksi tutustuimme akuuttivastaanottoasemaan, sairaalan ylilääkäri esitteli

hälytyssuunnitelmat tavallisessa ja katastrofitilanteessa, näytti hälytyskeskuksen joka on osa

UNN:n toimintaa. Hätänumero Norjassa on 113, ja vain puhelut jotka koskevat ambulanssin

tarvetta, kytketään siihen numeroon. Hätäkeskuksella on myös helikopteri käytettävänään ja

lentokuljetus tilataan Bodöstä.

Tutustuimme akuutivastaanottohuoneeseen, katastrofivarustuksiin ja helikopterin

laskupaikkaan, helikopterin miehistö kertoi tehtävästään. Saimme myös kuulla että saadessaan

vikeasti sairaan traumaattisen potilaan kutsutaan paikalle erikoislääkäri viereiseen huoneeseen

jossa on tele-lääketieteellinen varustus ja josta he seuraavat hoidon kulkua.

Pienemmät sairaalat ympäri Pohjois-Norjaa voidaan myös kytkeä tele-lääketieteelliseen

yksikköön. Mikä eroaa meillä Ruotsissa olevasta varustuksesta on että kamera on kiinni

katossa ja on etäohjattava, näin hoitajat pystyvät täysin keskittymään potilaan hoitoon.

Vaihdoimme myös kokemuksiamme rajatylittävästä ambulanssihelikopteriyhteistyöstä

pohjoisimalla haja-asutusseudulla. UNN:n ylilääkäri lausui huoletumisensa nyt käynnissä

olevien hälytyskeskusten uudelleen organisoinnin aiheuttamista muutoksista Ruotsissa ja

Suomessa. Hälytyskesukset ja johto sijoitetaan kauas haja-asutusseuduista. Miten ja kuka

huolii ja kenellä on käsitystä haja-asutusseutujen asukkaiden turvallisuudesta

Hankkeen aikana olemme myös katsoneet Ruotsin ja Suomen välisiä hälytyssuunnitelmia ja

ambulanssisopimuksia. Se työ tulee jatkumaan hankkeen päätyttyäkin, ja koska Norjalla on

samat ongelmat pohdittavanaan, tulevat he mukaan työryhmään.

Iltapäivällä kävimme Tromssan yliopiston Tele-lääketieteen laitoksella. Oddvar Hagen

luennoi meille aiheesta ”Telemedicin til klinisk samhandling-med fokus på akutte

situasjoner”.

46


Under projekttiden har vi även jobbat med larmplaner och ambulansavtal mellan Sverige och

Finland. Det arbetet kommer att fortsätta efter att projektet har slutat och eftersom Norge brottas

med samma problem kommer de att ingå i den arbetsgruppen.

På eftermiddagen besökte vi Institutionen för telemedicin, Tromsö Universitet. Vi fick en

föreläsning i ”Telemedicin til klinisk samhandling-med fokus på akutte situasjoner” av Oddvar

Hagen.

Liite 1

Opintovierailu Tromssa Rajaton hoito II- Tornionlaakso

Logistiikka-työryhmän ehdottama opintovierailu Pohjois-Norjan Yliopistolliseen sairaalaan

Tromssaan (UNN) tehtiin 23. maaliskuuta 2011. Logistiikan ryhmä suunnitteli rajatylittävää

katastrofiharjoituksen läpiviemistä ja halusi nähdä miten Norjassa toimitaan sellaisessa

tilanteessa.

Aluksi tutustuimme akuuttivastaanottoasemaan, sairaalan ylilääkäri esitteli

hälytyssuunnitelmat tavallisessa ja katastrofitilanteessa, näytti hälytyskeskuksen joka on osa

UNN:n toimintaa. Hätänumero Norjassa on 113, ja vain puhelut jotka koskevat ambulanssin

tarvetta, kytketään siihen numeroon. Hätäkeskuksella on myös helikopteri käytettävänään ja

lentokuljetus tilataan Bodöstä.

Tutustuimme akuutivastaanottohuoneeseen, katastrofivarustuksiin ja helikopterin

laskupaikkaan, helikopterin miehistö kertoi tehtävästään. Saimme myös kuulla että saadessaan

vikeasti sairaan traumaattisen potilaan kutsutaan paikalle erikoislääkäri viereiseen huoneeseen

jossa on tele-lääketieteellinen varustus ja josta he seuraavat hoidon kulkua.

Kuvassa Bild Pienemmät från Oddvar sairaalat Hagens hoitoneuvottelutilanteessa.

ympäri presentation Pohjois-Norjaa ”Klinisk voidaan samhandling” myös kytkeä tele-lääketieteelliseen

yksikköön. Mikä eroaa meillä Ruotsissa olevasta varustuksesta on että kamera on kiinni

katossa ja on etäohjattava, näin hoitajat pystyvät täysin keskittymään potilaan hoitoon.

Vaihdoimme myös kokemuksiamme rajatylittävästä ambulanssihelikopteriyhteistyöstä

Molemmat osapuolet kokivat että meillä on paljon opittavaa toisiltamme. Ruotsilla Norjalta telelääketieteestä

ja Norjalla Ruotsilta tiedonsiirtojäjestelmistä. Norjassa on useita eri järjestelmiä eikä

pohjoisimalla haja-asutusseudulla. UNN:n ylilääkäri lausui huoletumisensa nyt käynnissä

olevien hälytyskeskusten uudelleen organisoinnin aiheuttamista muutoksista Ruotsissa ja

niitä

Suomessa.

ole yhteenkytketty.

Hälytyskesukset

Me Ruotsissa

ja johto

voimme

sijoitetaan

olla ylpeitä

kauas haja-asutusseuduista.

siitä että meillä kuitenkin

Miten

on

ja

VAS.

kuka

huolii ja kenellä on käsitystä haja-asutusseutujen asukkaiden turvallisuudesta

Bussimatkall Norjaan oli mukana 24 henkilöä. Paitsi Logistiikka-ryhmää kutsuimme mukaan

tärkeitä Hankkeen organisaation aikana olemme jäseniä ajatelen myös katsoneet miten me Ruotsin palattuamme ja Suomen kotiin välisiä voimme hälytyssuunnitelmia implementoida niitä ja

ideoita, ambulanssisopimuksia. joita haluamme kehittää Se työ edelleen. tulee jatkumaan Haja-asutus hankkeen on haja-asutusta päätyttyäkin, eikä mitään ja koska voi Norjalla koskaan on

pitää samat itsestään ongelmat selvänä, pohdittavanaan, eletään luonnon tulevat ehdoilla. he mukaan Menomatkalla työryhmään. meitä viivästytti rekka-auto, joka

seisoi poikkiteloin tiella ja saimme odottaa että hinuri tuli ja veti sen suoraan.

Kotimatka Iltapäivällä viivätyi kävimme vuorokauden, Tromssan sillä yliopiston lumimyrsky Tele-lääketieteen oli tukkinut tien. laitoksella. Vietimme Oddvar ylimääräisen Hagen yön

Skibottenissa. luennoi meille (Että aiheesta tie on poikk ”Telemedicin tapahtuu tuon til klinisk tuostakin, samhandling-med ja vuonna 2011 fokus sitä tapahtui på akutte kaksi kertaa,

ja me situasjoner”. satuimme juuri silloin olemaan liikkeellä)

47


Liite 2

LIIKENNEONNETTOMUUSHARJOITUS

Lappea

Versio 1.1

1 YLEISTIEDOT HARJOITUKSESTA

48


Liite 2

1.1 Aihe ja tarkoitus

Liikenneonnettomuusharjoitus

Onnettomuus jossa on tapahtunut kahden henkilöauton yhteentörmäys tiellä 9381

Lappean kylän läheisyydessä, Kallioniemen levikkeellä noin 40 km Kolarin tullilta

etelään päin. Loukkaantuneita/osallistujia 10 henkilöä.

Harjoituksen tarkoituksena on testata rajan yli tapahtuvaa, pelastuspalvelun resurssien

riittävyyttä, viranomaisten yhteistyötä sekä viestiliikennettä ja tiedottamista.

1.2 Harjoituksen suunnitteluun ovat osallistuneet:

Projekti:

Pellon terveyskeskus:

Kolarin terveyskeskus

SWE: Pajalan terveyskeskus

Lapin Pelastuslaitos:

Muut viranomaiset:

Ensihoitajat

Poliisi

Hätäkeskus

SOS-alram

2 HARJOITUKSENORGANISAATIO

2.1 Harjoituksen johto-organisaatio:

- johtaja Tapani Risku

2.2 Maaliryhmä:

- Unto Pietsalo

- Markku Alalahti

49


Liite 2

2.3 Turvallisuusryhmä:

- turvallisuus päällikkö Timo Uusimaa

2.4 Tarkkailijat / valvojat:

- Kari Askonen

- Elisbeth Eero

3 TOIMINTA ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT HARJOITUKSESSA

Ennen harjoitusta käydään koko harjoitus tavoitteineen läpi ja varmistetaan harjoituksen

sujuva eteneminen, jotta se palvelisi kaikkien osallistujien tarpeita.

◊ pelastuslaitos

- sammuttaminen, lisävahinkojen estäminen

- pelastaminen

- siirto kokoamispaikalle

◊ poliisi

- eristys

- tutkinta

- etsintä

- liikenteen ohjaus

- vartiolentue, potilaiden ensihoito ja kuljetus

◊ terveysviranomainen

- ensihoito

- potilaslajittelu

- kuljetuspaikat, kuljetukset

- jälkihoito

◊ pelastushelikopteri ?

- ensihoito ja kuljetus

4 TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET

Harjoituksessa noudatetaan harjoitukselle laadittua turvaohjetta sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä.

Turvallisuusryhmän tehtävänä;

- valvoa että, toimintaorganisaation henkilöt käyttävät suojavarusteita ja noudattavat

annettuja ohjeita

- muun liikenteen varoittaminen

- lähettävät yksiköt lähtökynnykseltä ?

- käskeä yksiköt ajamaan normaaliajona harjoituspaikalle

- oikeus keskeyttää harjoitus vaaratilanteen syntyessä

50


Liite 2

5 MAALITOIMINTA (lavastus)

- henkilöautojen asettelu.

- loukkaantuneita matkustajia on 10 henkilöä

- henkilöiden maskeeraus

- ajoneuvossa ei ole tulta eikä varallisten aineiden vuotoa.

6 TARKKAILIJAT / VALVOJAT

7 TIEDOTTAMINEN

Seuraavat ja arvioivat pelastustoiminnan tuloksellisuutta.

- tarkkailijoiden tulee varautua antamaan lyhyt suullinen palaute välittömästi pidettävässä

palautetilaisuudessa.

4.1 Ennakkotiedottaminen

Harjoitukseen osallistuville kerrotaan harjoituksen kulku, tavoitteet sekä esitetään harjoitus-

ja turvallisuussuunnitelmat.

Harjoituksesta on tiedotettava myös tarpeellisille yhteistyötahoille toimialoittain.

Hoitaa; Harjoituksen johtaja Tapani Risku.

4.2 Tilannetiedottaminen

Toiminta-alueenjohtokeskukseen (TOJE) pelastustyönjohtaja (P3) määrää tiedottajan,

joka vastaa yhdessä P3:n ja L3/L4 kanssa tiedottamisesta viranomaistaholle sekä uutistiedottamisesta.

8 KALUSTON HUOLTO JA VAKUUTUKSET

Jokainen toimiala vastaa oman kaluston käytön, huollon ja vahingoittuneen kaluston

kustannuksista itse.

Lavasteena käytettävät autot hoitaa paikalle ja pois Lapin pelastuslaitos, Pellon ja Kolarin

pelastusasema.

Harjoituksen järjestäjällä ei ole erillistä vakuutusta harjoitusta varten.

Kaikkien harjoitukseen osallistuvien henkilöiden tulee olla vakuutettuja oman organisaationsa

toimesta.

9 PALAUTETILAISUUS

Palautetilaisuus pidetään heti harjoituksen päätyttyä Lappean loman tiloissa/pihaalueella

noin klo 14.00.

- tilaisuuden puheenjohtajana toimii Tapani Risku

- tilaisuudessa järjestetään kahvitarjoilu

10 KOHTEESEEN HÄLYTETTÄVÄT YKSIKÖT

51


Liite 2

Harjoitukseen osallistuvat yksiköt hälytetään normaalin hälytysvasteen mukaisesti ja

yksiköt lähtevät tehtävään, mikäli ovat vapaana. Yksiköt lähtevät Lappean loman pihalata

ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti kohteeseen.

Asemapaikoille jätetään tarpeellinen määrä yksiköitä hälytystehtäviä varten.

Vasteen mukaan kohteeseen hälytetään seuraavat yksiköt.

10.1 Pellon terveyskeskus:

- lääkintäryhmä

10.2 Kolari:

- Lääkintäryhmä

10.3 :Pajala

- Lääkintäryhmä

10.4 SAKU yksiköt FIN

- P192

- KO192

10.5 SAKU yksiköt SWE

- Pajalan ambulanssi

10.6 RJV vartiolentue ei osallistu harjoitukseen.

10.7 Pelastushelikopteri ASLAK ei osallistu harjoitukseen.

10.8 Pelastuskopteri SWE ei osallistu harjoitukseen.

10.9 Pelastuksen yksiköt Pellosta osallistuu harjoitukseen

10.10 Pelastuksen yksiköt Kolarista osallistuu harjoitukseen

10.11 Pelastuksen yksiköt Pajala, osallistuu pienellä raivausautolla

Kuntien muut sekä muiden kuntien (lähikunnat) SAKU yksiköiden, tilanteen aikainen saatavuus ja

toimintavalmiusaika kohteeseen selvitetään.

11 HARJOITUSTILANNE JA TILANTEEN KEHITTYMINEN

Lähtötilanteen kuvaus:

Lappeantiellä noin 40 km Kolarin tullilta etelään päin on tapahtunut kahden henkilöauton

onnettomuus. Pohjoiseen matkalla ollut henkilöauto on kääntymässä Kallioniemen

levähdys alueelle. Samanaikaisesti etelään matkalla ollut auto törmää vastaantulevan

oikeaan kylkeen. Autot suistuvat levähdysalueen puoleiseen metsikköön. Molemmissa

autossa viisi matkustajaa. Yhteensä 10 osallistujaa.

52


Liite 2

Pvm 12.5.2011

Klo. 12.00

Lapin Hätäkeskus antaa harjoitus hätäilmoituksen:

Hälytettävät yksiköt. Hälytettävät yksiöt lähtevät ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti Lappean

loman pihalta, Lappeantie 251.

Terveyskeskus valmiusryhmät lähtevät ennalta suunnitellun mukaisesti Lappean loman pihalta.

Hälytysviiveet:

Kolarin yksiköt kohteeseen 20 min ? (28 km). Klo 12.00

Pajalan yksiköt kohteeseen 40 min ? (51 km). Klo 12.15

Pellon yksiköt kohteeseen 35 min ? (46 min ) . Klo 12.20

Kuntien valmiusryhmät kohteeseen noin 10 min oman kunnan

ambulansseja myöhemmin.

Käytännössä Kolarin yksiköt laitetaan kohteeseen ensimmäisenä,

siitä 15 min päästä Pellon yksiköt ja 20 min päästä Pajalan yksiköt.

Muita ensihoitoyksikköjä käytetään virtuaalisesti.

Toiminta kohteessa:

Jokainen viranomainen toimii ohjeistuksiensa mukaan.

Yleisjohto: Pelastusviranomainen P3

Lääkintäjohto: L4/L3

Potilaan hoidetaan SURO ohjeistuksen mukaisesti

1. Lajittelu triage korttien mukaisesti

- vihreä

- keltainen

- punainen

- violetti

- musta

2. Ensihoito

tapahtumapaikalla vai perustetaanko kokoamis-/hoitopaikka

- hätä- EA primääristi

- ensihoito sekundäärisesti

53


Liite 2

3. Kuljetus

kuljetus Lappean loman pihalle.

Kuljetus hoitolaitokseen

Potilaille määritellään kuljetus hoitolaitokseen hoitojohtajan toimesta, mutta potilaat kuljetetaan

vain Lappean loman pihalle ( kuljettava yksikkö pois käytöstä realistisen ajan). Vapautuva ambulanssi

palaa takaisin onnettomuus paikalle jonkin esim. Ylitornion sairaankuljetusyksikkönä ( ajojärjestelijä

määrittelee Lappean koululla).

12 VIESTIYHTEYS KAAVIOT

12.1 Harjoituksen toimintaorganisaatio

HÄKE

INFO

TOJE

Kolari P3/L3/L4/K1

Länsi Po-Pe

LShpYtEH

Pello

POLIISI Ensihoito Pelastus

Poliisi RVL SOSTER Kunnan omat puheryhmät

puheryhmä puheryhmä puheryhmä

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

YKSIKKÖ

54


Liite 2

12.2 Harjoituksen johto-organisaatio

HARJOITUKSEN

JOHTO

MAALIRYHMÄ

TURVALLISUUS-

RYHMÄ

TARKKAILIJAT /

VALVOJAT

VIESTILIIKENNE PUHERYHMÄSSÄ LAP VIR YT1

55


Liite 3.

Yhteenveto Rajaton hoito II

- Haaparanta 27-05-2011

Tausta

Hankkeessa on käsitelty kysymyksiä jotka koskevat ambulanssien hälytystä valtakunnan rajojen yli

sekä Ruotsin, Norjan ja Suomen hätäkeskusten työ-menetelmiä.

Perusperiaatteet

Hankkeessa ollaan yhtä mieltä seuraavista perusperiaatteista:

. Hälytetään lähinnä oleva ambulanssi tilanteen ollessa akuutti (prio 1) tai vakava kuten esim.

liikenneonnettomuus.

. Sen maan hätäkeskus, missä ambulanssia tarvitaan, vastaa oman maan yksikön hälytyksestä, vaikka hälytys

on tullut toisen maan hätäkeskukseen.

. Se lääketieteellinen arviointi, jonka hätäkeskus on tehnyt, pätee vaikka toisen maan hätäkeskus hälyttää

oman ambulanssin.

Ongelmat

Hanke on ottanut esille joitakin kohtia, joissa voidaan tehdä parannuksia:

• Kieliongelmat hätäkeskusten välisissä puhelinyhteyksissä

• Väärinkäsityksiä tapauksesta, osoitteista ym. hätäkeskusten välisestä kirjallisesta tiedottamisesta.

• Hälytystiedonkulku hidasta hätäkeskusten välillä.

• Mahdotonta nähdä toisen maan ambulanssivarustusta, mikä vaikeuttaa arviointia siitä, missä lähin

ambulanssi on sekä tieto siitä onko toisen maan ambulanssi löytänyt oikeaan osoitteeseen.

• Hätäkeskusten käyttämät käsitteet ja arviointikoodit erilaiset.

Hankeen ehdotukset

Hanke ehdottaa seuraavia toimia ja aktiviteetteja:

• Standarisoitu ja strukturoitu kaavake, jota käytetään hätäkeskusten välisessä tiedonsiirrossa. Liitteen 1

mukainen ehdotus

• Teknisellä ratkaisulla saada hätäkeskukseen tuleva hälytys heti näkymään myös toisen maan

hätäkeskuksessa.

• Webb-ratkaisu joka mahdollistaa sen, että hätäkeskukset voivat nähdä toisen maan ambulanssiresurssit.

Ex. Rescue Map (SOS Alarm)

• Laaditaan hätäkeskuksille arvioinneista/tapauskoodeista käännökset,

• Terveydenhuollon ja s

• Sairaanhoidon sekä hätäkeskusten yhteistoiminnan yhdistys kuhunkin maahan.

56


Liite 3.

Hälytyskaavakkeen ehdotus

Alla seuraa ehdotus niistä tiedoista, jotka pitää lähettää hätäkeskukselle, jossa ovat

ambulanssiyksiköt joilta apua pyydettään. Pyyntöä voidaan aina täydentää puhelimitse lisätiedoilla.

Ehdotusta voidaan muotoilla ja muuttaa hätäkeskusten yhteisestä sopimuksesta.

Kansainvälisen avun pyyntö

Begäran skickad från / Pyyntö lähetetään / Request sent from:

SOS Alarm



Häke

AMK

Resurs / Yksiköt / Resourses

Datum / Pum / Date

Ambulans/Ambulanssi/Ambulance

Räddning/Pelastusyksikkö/Fire dep.

Larm inkommet /

Puhelualkantut / Time

Händelse / Tehtäuälaj / Event

Namn / Nimi / Name

Födelsedatum / Henkilötunnus /

Date of birth

Adress / Osoite / Addresse

Kommun / Kunta / Municipality

Koordinater / Koordinaatit /

Coordinate

57


Liite 4.

Lappea liikenneonnettomuus harjoitus

Palaute lääkinnällisestä pelastustoiminnasta

Seurasin lääkintäjohdon toimintaa, triagea ja viranomaisyhteistyötä. Onnettomuusharjoitus oli

varsin hyvin järjestetty ja todentuntuinen. Sää myös suosi. Kommentit harjoituksesta:

Pelastustoimi saapui paikalle ensimmäisenä. Potilaiden tutkiminen ei ollut

järjestelmällistä ja hätäensiapu jäi vajavaiseksi. Esim. hengitysteiden avaaminen

unohtui. Raivaus työt sujuvat pelastukselta mallikkaasti. Ensihoidon saapuessa paikalle

Kolari L4: ei ottanut paikkaansa. Lääkintäjohtaja ei erottunut muista toimijoista.

Tilanteen haltuun ottaminen olisi vaatinut pysähtymistä, paikallaan oloa, harkintaa ja

selkeää käskyttämistä. Lääkintäjohtaja ei tiennyt mitä resursseja hänellä oli käytössään.

Paikalla esim. 3 lääkäriä. Lääkäreiden käyttö ei ollut tarkoituksenmukaista. L 4 olisi

pitänyt pysyä lääkintäjohtajana ja antaa hoitojohtajuus lääkärille.

Pysyvää toiminta-alueen johtokeskusta ei luotu alueelle (TOJE). TOJE:ssa on kaikkien

alueella toimivien viranomaisten johtajat (P3, L4, K1 ym) ja kukin viranomainen

käskyttää yksiköitänsä VIRVE radion kautta. Keskinäinen neuvottelu tapahtuu

kasvokkain keskustelemalla.

Ensihoidon VIRVE viestinnässä esiintyi puutteita. Lääkintäryhmän puheryhmää ei

otettu käyttöön osin, vähäisestä lääkintätoimen vähäisestä VIRVE puhelin määrästä.

Edm. johtuen lääkintäjohtaja joutui sukkuloimaan eri toimijoiden välillä.

Loukkaantuneita oli useita ja tilanne olisi vaatinut hoitopaikan perustamisen

hoitojohtajineen. Kokoontumispaikka olisi voinut perustaa väljemmäksi ja ryhmittää

potilaat tasaisemmin eri hoitoryhmien (yksiköiden) kesken. Potilaiden kirjaaminen ei

täysin onnistunut. Lääkintäjohtaja olisi ehdottomasti tarvinnut kirjurin.

Kuljetusjärjestyksen priorisoinnissa oli ongelmia.

Kuljetusjohtajan nimeäminen olisi selkeyttänyt tilannetta. Lääkintäjohdon tulee olla

selvillä kuinka monta ja minkä kiireellisyysluokan potilaita on onnettomuudessa.

Eri toimijoiden tunnistaminen oli vaikeaa. Vaatteiden väritys on liian samankaltainen.

TOJE ja eri viranomaisten johtajat tulee selkeästi tunnistaa muista toimijoista(väri,

merkki ym). Tilanne tosin oli ensihoidolle ”ylivoimainen” ja siihen nähden lääkintä

pärjäsi hyvin. Hoitotilanteet ja toimet sujuivat mallikkaasti.

Yhteistoiminta SWE viranomaisten kesken sujui, tosin naapurimaan toimiala

tunnisteista (L4, P3) ei osattu päätellä kuka tai mikä henkilön asema on.

Suuronnettomuuden lääkinnällinen johtaminen on erittäin haastavaa. Resurssit ovat niukat ja

varsinaista johtamiskoulutusta ei ensihoitajille ole vielä laaja-alaisesti annettu.

Markku Alalahti

Sairaankuljetusesimies, SPR Lapin piiri

58


Bilaga Liite 5. 5

59


Työtavat ja koulutus

Tausta

Yhteistyö Ylitornion, Pellon ja Övertorneån välillä on

toiminut jo vuosikymmeniä. Eroavuudet ambulanssi- ja

akuuttisairaanhoidossa sekä lääkemääräyksissä ovat

mitättömät Ruotsin ja Suomen välillä. Ongelmat ovat

tekniset. Kieliongelmat sitä vastoin voitettavissa.

Tavoite

Ryhmän tehtävänä on ollut tarkistaa ambulanssiakuutti

sairaanhoidon yhteistyötä rajan yli sekä lääkemääräyksiä

ja havaita mahdolliset esteet ja vaikeudet.

Menetelmä ja työtavat

Syksyllä tapasimme Ylitorniolla kaksi kertaa ja Övertorneålla

neljä kertaa.

Tammikuussa olimme Oloksella kaksi päivää ja silloin

päätettiin aiheesta hankkeenkuvaus.

Maaliskuun alussa työstimme Övertorneålla pari

päivää prosessikuvausta rajatylittävästä ambulanssitoiminnasta

(Liite 1.) Maaliskuun lopulla kävimme Tromssassa

jossa saimme tutustua akuuttisairaanhoitoon.

Toukokuussa tapasimme Övertorneålla, jossa valmistelimme

loppuraporttia. Haaparannalla kesäkuussa tehtiin

prosessikuvaus loppuun. Tämän lisäksi olemme usein

olleet yhteydessä s-postitse ja puhelimitse.

Olemme verranneet ambulanssisairaanhoidon Hoitolinjauksia

Itäisessä Norrbottenissa ja Lapin keskussairaalan

ja Länsi-Pohjan keskussairaalan hoitolinjauksia

sekä Ensihoidon opasta keskenään.

Olemme vierailleet toistemme terveyskeskuksissa.

Pellon terveyskeskuksesta kuusi sairaanhoitajaa on

vieraillut Övertorneåssa ja yhtä monta Övertorneåsta on

tutustunut Pellon terveyskeskukseen. Vierailut terveyskeskusten

välillä ovat suositeltavia hyvän yhteistyön

takaamiseksi. Näin oppitaan tuntemaan ja arvostamaan

toistensa työmenetelmiä.

tulos

Itäinen Norrbotten- Kalix’in sairaala-Överkalix’in

–Övertorneån-Haaparannan terveyskeskuksiet

sekä Yleisiä Linjauksia vuoden 2010. II:sta painosta

keskenään.

Terveyskeskusten väliset vierailut on koettu positiivisina.

Työtavoissa on jonkin verran eroavuuksia, pääasiassa

eri rutiineista johtuvia.

Rajatylittävän ambulanssitehtävän prosessikuvauksessa

tulivat ilmi seuraavat keskeiset ongelma-alueet:

▶ Hälytyksen kulku Luulajan ja Rovaniemen välillä.

▶ Potilaan assema vieraassa maassa.

▶ Lääkemääräykset.

▶ Tietokonesysteemit.

Olimme suunnitelleet ruotsinkielen opetusta suomalaisille

sairaanhoitajille Övertornåån kevään aikana.

Varsinaista opetusta ei järjestetty, koska jokainen ruotsalaisen

potilaan/ työntekijän tapaaminen käytännössä on

jo oppitunti.

tulevaisuus

Hoitohenkilöstöt näkevät maiden välisen yhteistyön tärkeänä

ja menestyksellisenä. Koska hoitoalojen linjaukset

ovat lähes identtiset, henkilöstöillä on helppo olla työssä

toistensa luona, mitä on jo esiintynyt. Tämän hetkistä

lainsäädäntöä tulee muuttaa, ettei se ole esteenä ja

vaikeuta järkevää yhteistyötä.

Työryhmän jäsenet

Sirpa Uusitalo, Ylitornio tk

Eija Niva, Pello tk

Laila Sacko, Övertorneå tk

liitteet

1. Rajatylittävän ambulanssikuljetuksen prosessikuvaus

(teksti)

2. Rajatylittävän ambulanssikuljetuksen prosessikuvaus

(teksti ja kuva).

Verratessamme maiden hoitolinjauksia keskenään olemme

päätyneen siihen, että erot ovat pieniä, lääkityksessä

erot ovat minimaaliset eikä niillä ole mitään merkitystä

hoitoon.

Työmme pohjana olemme käyttäneet ja verranneet

dokumenttia ”Behandlingsriktlinjer för ambulanssjukvården”/Ambulanssisairaanhoidon

hoitolinjaukset alueella

60


Liite 1.

PROSESSIKUVAUS

AMBULANSSIKULJETUKSESTA RAJAN YLI

Kuvauksen kohde

Prosessin kuvaus

Kuvauksen sisältö

Ylitornion ja Övertorneån ambulanssiyhteistyö sekä Pellon ja Övertorneån

päivystystä koskeva yhteistyö joka käsittää ambulanssihenkilöstön/

miehityksen, lääkärit ja potilaat, varustukset, lääkkeet ja delegoinnit.

Ruotsalainen potilas ollessaan Suomessa soittaa numeroon 112. Hälytys

tulee Luulajaan SOS Alarm. Övertorneån ambulanssi on toisessa ajotehtävässä.

Luulaja pyytää Rovaniemen Häke-keskusta hälyttämään suomalaisen

ambulanssin ja tässä tapauksessa se on Ylitornion ambulanssi.

Hälytysluokaksi arvioidaan prio 1. Kipua rinnassa. Miehitys on kaksi

henkilöä, joista vähintään yksi on sairaanhoitaja. Potilasta hoidetaan

Suomen ambulansseille määrättyjen valtuuksien mukaan.

Paikalla potilaan luona tarkistetaan tilanne ja päätellään hoidon tarve.

Tarkastetaan vitaaliset toiminnot. Potilaalla on hyvin vaikeita kipuja,

hän on kalpea ja tuskanhikinen. Annetaan happea, kytketään EKG monitoriin,

perhosneula ja kipulievitystä. Potilasta hoidetaan rintakipujen

hoito-ohjeiden mukaan. Sairaanhoitaja toimii valtuuksiensa mukaan.

Päivystys on Suomen Pellossa. Otetaan yhteys päivystävään lääkäriin ja

lähetetään EKG. Lääkäri antaa ohjeita puhelimitse.

Pellon lääkäri yrittää saada tietoja potilaasta. Potilas ei ole koskaan

käynyt Suomen terveyskeskuksessa joten hänestä ole tehty mitään

tiedostoa. Maidemme tietojärjestelmät ovat erilaiset eikä lääkärillä ole

lukuoikeutta Ruotsin VAS-järjestelmään. Otetaan yhteys potilaan omaan

terveyskeskukseen ja pyydetään tietoja potilaasta sekä aikaisemmasta

EKG:stä Tiedot lähetetään lääkärille faksilla ja hän päättää hoidosta

jatkossa. Päivystävä lääkäri ei halua luvata trombolyysi-hoitoa vaan

haluaa, että potilas kuljetetaan Kalixiin.

Keskeiset ongelma-alueet

1.Hälytyksen kulku Luulajan ja Rovaniemen välillä, jossa viiveitä tulee

kielivaikeuksista johtuen.

2.Jos ruotsalainen loukkaa itsensä Suomessa ja soittaa numeroon 112,

puhelu tulee Luulajaan (ruotsalainen puhelin) tai päinvastoin. Hätäkeskuksilla

on joskus vaikea käsittää potilaan sijaintia, mikä aiheuttaa

viivästymistä.

3. Lääkkeiden ja hoidon delegointi. Ambulanssin ollessa toisessa maassa

ajossa, toimivat kaikki omien valtuuksiensa mukaan. Meillä ei ole

laillisia oikeuksia eikä valtuuksia Suomessa/Ruotsissa. Miten lakia

tulkitaan mahdollisen potilasvahingon sattuessa?

61


Liite 1.

4.Tietojärjestelmien erilaisuudet, eivät pysty ”keskustelemaan keskenään”,

mikä viivästyttää tiedonsiirtoa.

Prosessikuvauksen laatijat 15-03-2011

Eija Niva

Laila Sakko

Helena Puontila

Sirpa Uusimaa

62


Bilaga Liite 2.

63


Bilaga Liite 2.

64


Bilaga Liite 2.

65


Bilaga Liite 2.

66


Bilaga Liite 2. 2.

67


Kommunikointi ja levittäminen

Hankkeen kommunikaatiosuunnitelma

Rajaton hoito IITornionlaakso

Tavoite

Kommunikointia koskevan työn päätavoitteena on nostaa

esille sairaanhoidon ongelmat, kun ihmiset liikkuvat

valtakunnan rajan molemmin puolin. Norrbottenin läänin

maakäräjät nostetaan esille jatkossakin johtavana tulevaisuuden

sairaanhoidossa samalla kun Torniolaakso, jossa

valtakunnan raja Ruotsi/Suomi on, tullaan sijoittamaan

Euroopan kartalle esimerkkinä kaksi maata käsittävästä

rajat ylittävästä hoitoyhteistyöstä.

Tämä merkitsee mm.

▶ Tiedotamme avoimesti Rajaton hoito –hankkeen

mahdollisuuksista ja edellytyksistä.

▶ Takaamme sen, että poliittinen johto ja virkamiesjohto

saavat tietoa muutostyöstä siten että niilläkin

on mahdollisuus osallistua.

▶ Osoittaa niitä toimia, joita jo on toteutettu ja jotka

ovat antaneet alueen hoitojärjestöissä ja asukkaiden

keskuudessa positiivisia tuloksia.

Tämä tiedonsiirtosuunnitelma perustuu vaiheessa

I laadittuun suunnitelmaan. Vähäisiä parannuksia ja

muutoksia vaiheessa I saatujen arviointien ja tuloksien

mukaan on tehty. Täten on jo saatuja kokemuksia huomioitu

ja hyödynnetty hankkeessa

Kohderyhmät

Panostamme niin sisäiseen kuin ulkoiseen kommunikaatioon.

Pääosin nämä kohderyhmät voidaan jakaa

kahteen ryhmään.

Sisäiset kohderyhmät

▶ Hoitotyöntekijät Torniolaaksossa

Hoitotyöntekijät Torniolaaksossa, joita Rajaton hoito

välittömästi koskee. Heidän pitää ymmärtää mitä Rajaton

hoito heille suorittajina merkitsee. On tärkeä, että

kaikki työntekijät tietävät mitä Rajaton hoito asukkaille

merkitsee ja mitä se merkitsee omalle organisaatiolle

ja että he voisivat varautua hankkeen tavoitteisiin. On

toivottavaa, että toisilla hoitotyöntekijöillä myös on

tietoa hankkeen merkityksestä yleensä, ja olla tietoisia

meneillään olevasta muutostyöstä sekä tarvittaessa

tiedottaa edelleen asukkaille.

▶ Poliittinen johto ja virkamiesjohto

Poliittista johtoa ja virkamiesjohtoa on pidettävä tietoisina

projektityön merkityksestä. Tämä jotta he voisivat

olla osallisina ja olisivat positiivisia muutoksille, joita

vastaisuudessa hankkeen myötä tulee. Heillä täytyy

olla niin paljon tietoa, että he pystyvät vastaamaan

työtovereiden kysymyksiin ja arveluihin, tiedotusvälineiden

ja muiden toimijoiden esittämiin kyselyihin

siten, että vastaukset ovat yhtäpitäviä hankkeen

pääsanoman ja tarkoituksen kanssa.

Ulkoiset kohderyhmät

▶ Tiedotusvälineet/Mediat

Rajaton hoito merkitsee suuria muutoksia mutta myös

parannuksia Torniolaakson asukkaille. Hanke on

samalla kansainvälisesti mielenkiintoinen ja sovellettavissa

Torniolaakson ulkopuolella, minkä vuoksi hankkeen

edistyminen on kiinnostava. Tiedotusvälineillä

on samalla mahdollisuus välittää sanomaa edelleen ja

ovat sen vuoksi tärkeä kohderyhmä, joihin pidetään

yhteyttä.

▶ Yhteistyökumppanit ja intressentit

Monet yhteistyökumppanit ja intressentit varsinkin

Torniolaakson alueella, ovat huomioon otettavia

tiedotettaessa Rajaton hoito –hankkeesta. Ne voivat

toimia tärkeinä ”edelleentiedottajina” ja voivat

levittää asukkaille tietoa hankkeesta. Joillekin saatta

tieto hankkeesta olla tärkeä omalle toiminnalle (esim.

sosiaalihallinnolle, jonka henkilökunta monta kertaa

muodostaa linkin käyttäjän ja terveyskeskuksen/lääkärin

välille). Esimerkkejä yhteistyökumppaneista ja

intressenteistä:

• Kunta – sosiaalihallinto

• Potilasjärjestöt

• Maahanmuuttajayhdistykset

• Eläkeläisjärjestöt

• epSOS-hankkeen osanottajat

• Torniolaaksonneuvosto

• Pohjoiskalottineuvosto

Yhteyskanavat

Jotta tavoitettaisiin mahdollisimman monta kohderyhmää,

on tärkeä käyttää useita eri kanavia. Seuraavassa

luetellaan joitakin mahdollisia kanavia.

Intranet

Maakäräjien intranetillä on suuri mahdollisuus jatkuvaan

hanketta koskevaan tiedon välittämiseen yhteistyökumppaneille

ja johtajille. Suomalaisilla terveyskeskuksilla

ja kunnilla on kullakin omat intranettinsä, joissa

saadaan tiedot juoksevasti.

Projektipäällikkö lähettää s-postitse kirjoitetut tiedotteet

kaikille hankkeen osanottajille. Tietopostia lähetetään

68


joka toinen kuukausi, paitsi kun on jotakin uutta tärkeää

ilmoitettavaa ryhmänjohtajalle, esimerkiksi johtoryhmän

kokoukseen liittyvää, jossa päätetään hanketta

loskevasta asiasta. Tietoposti on sekä ruotsiksi että

suomeksi.

Tiedottamiskokoukset

Jotta luodaan ymmärtämystä ja osaamista Rajaton

hoito-hankkeesta on tärkeä, että kirjallisen tiedottamisen

lisäksi käytetään sanallista tiedottamista. Kirjallinen

tiedottaminen tulee tehdä s-postitse ja yhteisen hanketoimiston

kautta.

Tiedottamistilaisuudet, joissa kaikki hankkeen osanottajat

ovat mukana pitää järjestää seminaarien yhteyteen.Tämän

lisäksi voi kunkin työryhmän kokous olla

tilaisuus suulliseen tiedon vaihtoon joko hankkeesta tai

muusta yleisestä. Päättävän ohjausryhmän kokouksissa

pitää kaikki tieto hankkeen etenemisestä esittää. Sen

esittää joko toiminnanjohtaja tai projektipäällikkö.

Uutiskirjeet

Yksinkertaisesti ja lyhyesti tietoa tärkeistä tapahtumista

hankkeessa julkaistaan sairaanhoitopiirien ja Elisabethin

uutiskirjeissä sekä julkaisussa Regionala Nyheter sekä

www.framtidenssjukvård.se. Piirien uutiskirjeet saavuttavat

sekä sisäisiä että ulkoisia kohderyhmiä sekä poliitikkoja

ja niitä tullaan lähettämään säännöllisesti.

Ulkoinen web

Ulkoinen web on yksi tärkeimmistä kanavistamme.

Sen vuoksi laaditaan hankkeen ulkoinen websivu niin,

että kaikki hankkeesta kiinnostuneet saavat siitä tietoa

ja osoite siihen on http://www.eu-projektkontoret.

se/~cross-border_healthcare. Siihen voidaan lisätä kaikki

ajankohtainen ja tarkempi tieto niin kansalaisille kuin

hoitoalojen henkilöille, yhteistyökumppaneille ja tiedotusvälineille.

Aineisto julkaistaan myös web-osoitteessa

www.framtidenssjukvard.se ja osoitteessa

Norrbottens läns landsting www.nll.se.

hankkeen. Myös suomalaiset jäsenet ovat kanava maan

poliitikoille.

Hankkeen sisäisessä kommunikoinnissa käytetään

Web-pohjaista työkalua ProjectCoordinator.

Seuranta ja arviointi

Kommunikaatiota koskevasta työstä ovat keskustelleet

paitsi päättävä ohjausryhmä myös Norrbottenin läänin

maakäräjien alueellisen johtoyksikon kommunikaattori,

lähitoitoyksikon kommunikaattori ja projektipäällikkö.

Päättävälle ohjausryhmälle on syksyllä 2010 eristetty

päivitetty kommunikaatiosuunnitelma.

Utvärdering av informationsinsatser

Kun ajatellaan että hankkeella on ollut useita projektipäälliköitä

ei tämä aktiviteetti ole ollut ensi sijalla.

Vuodenvaihteen 2010/2011 jälkeen on keskitytty hankkeen

käytännnön työhön. Tuonnempana selostetaan ne

aktiviteetit, jotka on saatu aikaan hankeajalla.

On valmistettu hanketta yleisvaltaisesti esittelevä

PowerPoint- sekä MultiMedia-ohjelmat. Ne ovat olleet

hyvänä lähtökohtana kun hanketta on eri tilaisuuksissa

esitelty. Esittelyä on aina hiukan muunneltu asiayhteyteen

ja kohderyhmään sopivaksi. MultiMediaa on käytetty

mm. Interreg Forum III kokouksessa Tukholmassa.

On valmistettu hanketta koskeva esite (Liite 2) jota on

jaettu kaikille hankkeessa mukana olleille jaettavaksi.

Esitettä on myös jaettu messuilla ja muissa tilaisuuksissa

kuten esim. Pohjoismaiselle virkamieskomitealle.

Liitteessä 1 on kooste niistä panostuksista, joita hankkeessa

on tiedottamiseen tehty.

Esitteet

Tuotetaan painettuja ja säköisiä esitteitä niin sisäiseen

kuin ulkoiseen esittelyyn. Tähän voi sisältyä suullisessa

tiedottamisessa käytettävää materiaalia. Materiaalit

käännetään myös suomeksi, koska monen kohderyhmiin

kuuluvan äidinkieli on suomi.

Tiedotusvälineet/Mediat

Aktiivisesti työstäen lehdistöä, TeeVee:tä ja radiota voi

hanke saada suurta vetoapua tiedon levittämisessä.

Artikkeli tai pieni uutinen voi joskus olla antoisampi kuin

ilmoitus. Säännölliset lehtilähetteet ja tiedotustilaisuudet,

varsinkin kriittisellä hetkellä, ovat tärkeitä.

Hankkeen organisaatio

Hankkeen organisaation toimeenpanevan ohjausryhmän

jäsenet edustavat eri alueita ja ovat myös kommunikaatiokanava

toimessaan ja voivat tehtävässään ankkuroida

69


Aktiviteetit

Alla seuraa suunnitelma aktiviteeteille, jotka ovat hankkeessa keskeisiä.

Suunnitelmassa on hankkeen kuluessa tapahtunut muutoksia.

Aktiviteetti aika Selitys vastaava/t

Päivitetty

PPT-esittely

Kokonaisvaltaista tietoa hankkeesta Rajaton hoito.

Proj.pääll.

MultiMedia

Vaihe I

MultiMedia

Vaihe II

Levittää

kansainvälisesti

Elokuu

Tammik.-

toukok.

2011

AER ja muissa

kansain

välisissä

kokoukssissa

Päättävälle ohjausryhmälle tehty ensimmäistä vaihetta

kuvaava ohjelma, jota voidaan näyttää sisäisille ja

ulkoisille kuulijoille.

Kuvaa toteutusvaihetta hankkeen edetessä ja on

dokumentti tehdystä työstä. Ohjelmaa sopii käyttää

seminaareissa, messuilla jne.

Levittää tietoa hankkeesta maan rajojen ulkopuolelle.

Proj.pääll.

Proj.pääll.

Proj.pääll.

Webtekstit Joulukuu Päivittää olemassa olevat sivut. Proj.pääll.

Painotuotteet,

tekstit

Joulukuu

Painotuotteiden peruspaketin tekstit esim.

esitteet, folderit ym.

Proj.pääll.

Käännös Tarvittaessa Tekstien käännökset. Tulkki

Info-kirje Tarvittaessa S-postitse tietoa kaikille osanottajille, jotta he voivat seurata

kaikkia työosioita. Tietoa saa myös hankkeen toimistosta

http://www.eu-projektkontoret.se/~cross-border_healthcare

Yhteydet

viestimiin

TV (Ruotsi/Suomi)

Päivälehdet (Ruotsi/Suomi)

Toimialojen erityislehdet (Ruotsi/Suomi)

Tornionlaaksossa keväällä 2011 pidettäväksi suunnitellusta

suurharjoituksesta tulee ottaa yhteyttä tiedotusvälineisiin

ja huomioida rajat ylittävä hyvä yhteistyö ja miten se on

hyväksi alueen asukkaille.

Proj.pääll.

Proj.pääll.

Lehdistölle

tiedottaminen

Erityistilanteissa

Lehdistölle tiedote, myös suomeksi.

Proj.pääll.

Kutsu

Erityistilanteissa

Lehdistölle tiedote, myös suomeksi.

Proj.pääll.

Liitteet

1. Kommunikaatio ja tulosten levittäminen

2. Esite

70


Liite 1.

Kommunikaatio ja tulosten levittäminen

2010

9. huhtik. Finnish National Conference on

Telemedicine and eHealth

Anna-Greta Brodin, projektivastaaja ja

lähihoidon aluepäällikkö, Itä-Norrbotten, sekä Tapani Risku,

toiminnanjohtaja, Pellon terveyskeskus, esittelivät hanketta.

27. huhtik. Viiteryhmä ”Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa”,

Nordic Innovation Centre

Elisabeth Eero, toiminnanjohtaja Övertorneån terveyskeskus,

mukana hankkeen Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa viiteryhmässä.

Nordic Innovation Centre vetää hanketta. 27. huhtikuuta Elisabeth

Eero esitteli ”Rajaton hoito vaiheen IITornionlaakso

viiteryhmän kokouksessa.

27-29 huhtik. Vitalis-messut, Göteborg

Vitalis-messut ovat hoiva- ja huoltoalojen it-tapaamispaikka.

Anna-Greta Brodin esitteli 27. huhtikuuta hankkeen plokilla

tulevaisuuden eTerveys otsikolla ”Mobiili potilas”. Hanketta

esiteltiin myös Norrbottenin Läänin Maakäräjien yhteisellä

osastolla. Projektipäällikkö Eva Karlssonkin osallistui messuille.

7. toukok. SERN yleiskokous Piitimessä

Piitimeen kokoontuneelle SERN:n yleiskokoukselle estiteltiin

Rajaton hoito vaihe IITornionlaakso” otsikolla E-terveys

rajatylittävät palvelut. SERN, Sweden Emilia-Romagna Network

on verkosto, jonka tarkoituksena on helpottaa tiedon ja

kokemuksen vaihtoa sekä aloittaa ja tukea innovatiivisia

yhteistyöhankkeita Italian ja Ruotsin toimijoiden välillä. Verkosto

laatii pohjan läheiselle yhteistyölle ja kannustaa konkreettisia

aloitteita. Anna-Greta Brodin suoritti esittelyn.

11. toukok. Rajaesteseminaari ”Värmlanti keskellä Pohjolaa –

rajatylittävät mahdollisuudet”

Karlstadissa 11. toukokuuta 2010. Anna-Greta Brodin esitteli

hankkeen otsikolla ”Raja-alueiden tulevaisuuden mahdollisuudet

Pohjolassa” yhtenä hyvänä esimerkkinä rajatylittävän hoidon

saantimahdollisuuksista. Myös projektipäällikkö Eva Karlsson

osallistui seminaariin.

8. syysk. Videokonferenssi johon osallistuivat Övertorneån terveyskeskus ja

Canadan Ontario Telemedicin Network, Ron Riesenbach.

71


Liite 1.

14. lokak. IT

Anna-Greta Brodin esitteli hanketta otsikolla ”Rajaton hoito

Tornionlaaksossa – jossa ainutlaatuisen hyvä tilaisuus suorittaa

pSOS -hankkeen testit ”.

19. marrask. Lapin Sosiaali- ja terveydenhuolto

Tapani Risku esitteli hanketta Pohtimolammella, Suomessa,

Lapinläänin sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille.

7. jouluk. Interreg seminaari Skellefteåssa

Projektipäällikkö esitteli hanketta.

14. jouluk. Terveydenhuoltosektorin seminaari Levillä, Suomessa, aiheesta

Rajaton yhteistyö Pohjoisimmassa osassa Suomea, Ruotsia ja

Norjaa.

9-10.helmik. Interreg Forum III –Euroopan yhteistyön tulevaisuus Tukholmassa

23. toukok. Anna-Greta Brodin ja Elisabeth Eero esittelivät hanketta

Pohjoimaiselle virkamieskomitealle Haaparannalla.

5-7. huhtik. Hanke oli esiteltävänä Vitalis-messuilla Norrbottenin läänin

maakäräjien osastolla..

13. toukok. Rajaton suurharjoitus

Sanomalehti ”Norrländska Socialdemokraten”

http://www.nsd.se/nyheter/pajala/artikel.aspx?ArticleID=6158827

72


Liite 2

Gränslös vård II - Tornedalen

Fördjupad vårdsamverkan mellan två länder

Rajaton hoito IITornionlaakso

Syvennetty hoitoyhteistyö kahden maan välillä

Kontaktpersoner

Elisabeth Eero

Projektledare/Project manager

Norrbottens läns landsting/

County Council of Norrbotten

+46 70 560 81 12

elisabeth.eero@nll.se

Tapani Risku

tapani.risku@pello.fi

+35 840 82 37 975

Webbadress

www.eu-projektkontoret.se/~cross-border_

healthcare

Samarbetspartners och medfinansiärer

Enontekiö kommun

Muonio kommun

Kolari kommun

Pello kommun

Ylitornio kommun

Tornio kommun

73


BILAGA

Liite 2

74


Taitto: Plan Sju –mainostoimisto

Paino: Digaloo

Painos: 100 kpl


yhteystiedot

Elisabeth Eero

Projektipäällikkö, Norrbottenin läänin maakäräjät

+46 70 560 81 21, elisabeth.eero@nll.se

Tapani Risku

+35 840 82 37 975, tapani.risku@pello.fi

Yhteistyökumppanit ja oheisrahoittajat

Enontekiön kunta

Muonion kunta

Kolarin kunta

Pellon kunta

Ylitornion kunta

Tornion kunta

Webb-osoite

www.eu-projektkontoret.se/~cross-border_healthcare

Nordkalottrådet

Pohjoiskalotin neuvosto

The North Calotte Council

Lapin lääni

More magazines by this user
Similar magazines