Taulutelevisiot Televisiot ovat muuttumassa passiivisista ... - MikroPC

Taulutelevisiot
Televisio
menee nettiin
Televisiot ovat muuttumassa
passiivisista näyttölaitteista
älykkäiksi sisällöntoistajiksi.
Tuoreimmat älytelevisiot
näyttävät videot suoraan tietokoneelta
tai internetistä
– parhaimmat jo langattomasti.
Videopalvelut ovat kasvamassa suurimmaksi
nettikaistan kuluttajaksi. Videoita katsotaan
kotona yksin tietokoneen ääressä, päinvastoin
kuin tv-lähetystä – josta moni nettivideo onkin
lähtöisin.
Aiemmin jo pelkkä ”sen hauskan nettivideon”
näyttäminen siipalle saati vieraille edellytti tietokoneen
käynnistämistä, oikealle sivulle luovimista ja oikean videon etsi-
TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN |
TESTIT: OSSI JÄÄSKELÄINEN, JARI TOMMINEN |
KUVAT: JARI TOMMINEN
22 MikroPC 6-7/2010
WWW.MIKROPC.NET

mistä. Tämän jälkeen koko poppoon piti vielä
ahtautua pienen ruudun ääreen. Uusien
nettitelevisioiden avulla Youtube ja muut videopalvelut
saadaan suoraan television suurelle
ruudulle.
Nettipalveluiden käyttö on vielä kankeaa,
kaukosäädin ei korvaa näppäimistöä. Youtubea
tai valokuvapalveluita kummempaa
ei vielä käytä mielellään, vaikka televisioista
löytyykin lukuisia lisäherkkuja kuten Facebook,
Twitter, Google Maps ja muut nykynetin
vakiot.
Televisioihin voi myös asentaa uusia ominaisuuksia,
sovelluksia, pelejä ja nettipalveluita.
Youtube on jo vakio-ominaisuus, mutta
parhaimmat nettitelevisiot kuten Sony Bravia
tarjoavat jopa paikallisia palveluita kuten
Ylen Areenaa.
Kaikki kodin mediasisältö
televisioon – helposti
Nettivideoiden lisäksi uusilla televisioilla
voi katsella videoita vaikka suoraan pc:ltä.
Dlna-tekniikka (Digital Living Network
Alliance) yhdistää kodin medialaitteet
kuten dvd-toistimet, tietokoneet, televisiot,
älypuhelimet ja verkkolevyt yhteen helpolla
tavalla. Piuhat kiinni, ja videoarkisto on suoraan
selattavissa muilla laitteilla - langattomissa
laitteissa ei tarvita tätäkään vähää.
Aivan kaikki videot eivät toimi kaikilla
laitteilla. Testijoukosta Samsung osaa näyttää
lähes kaikki mahdolliset videotiedostot,
LG on sekin erinomainen mutta hiuksenhienosti
toinen videosaralla. Panasonic yltää
yleisiin divx- ja xvid-videoihin saakka, mutta
Philips ja Sony ymmärtävät vain parin yksittäisen
tiedostomuodon päälle.
Testin televisioista kaikki paitsi vertailulaite
Sharp osaavat näyttää nettivideot sekä
dlna-laitteille tallennetut videot. Sharpin
verkko- ja dlna-tuki rajoittuu ainoastaan valokuviin
ja musiikkiin. Videot toistuvat ainoastaan
usb-levyltä.
Sharp tosin osaa käyttää usb-levyä myös
ajansiirtopuskurina digiboksien tapaan. Panasonic
ja Samsung nokittavat digibokseilemalla
pidemmälle, sillä ne osaavat myös
tallentaa ohjelmia muistitikulle.
Vain puolilla pelataan
Taulutelevisioita käytetään usein myös
pelikonsolin tai jopa peli-pc:n näyttönä.
Pelikäytössä tärkeä ominaisuus on television
kuvankäsittelyviive eli input lag. Käsittelyviive
kertoo kuinka kauan televisiolla kestää
prosessoida sille syötetty kuvainformaatio
ennen kuvan näyttämistä.
Jos kuva näkyy parin ruudun verran
myöhässä, eroa ei vielä havaitse helposti.
Neljän tai useamman kuvan verran hidasteleva
televisio aiheuttaa jo ongelmia: pelin
tapahtumiin reagointi hidastuu liikaa. Tämä
haittaa tarkkuutta vaativissa peleissä kuten
tanssi- tai soittopeleissä sekä nopeatempoisissa
räiskintäpeleissä.
Kaikista televisioista löytyy erillinen pelitila,
jossa käsittelyviive on pyritty minimoimaan.
Panasonicilla, Philipsillä ja Sharpilla
käsittelyviive on riittävän pieni pelaamiseen.
LG:llä, Samsungilla ja Sonyllä viive haittaa
pelikäyttöä.
Hienona lisäominaisuutena Philipsissä
äänilähtöä voi kompensoida kuvaviipeen
mukaiseksi (audio out delay), mistä on etua
jos kuva ja ääni eivät tule samaan aikaan tai
jos ääni viedään esimerkiksi edelleen kotiteatterivahvistimelle.
Kuvan laatu
ei ole kuvanlaatu
Kaikki testin televisiot näyttävät täyttä
teräväpiirtotarkkuutta. Katseluelämys ei siis
olekaan enää televisiosta kiinni, vaan lähdemateriaalista.
Teräväpiirtoelokuva blu-rayltä
näyttää luonnollisestikin paremmalta kuin
digi-tv-lähetys saati Youtuben nettivideot.
Digi-tv ja blu-ray vaativat erilaiset säädöt
näyttääkseen mahdollisimman hyvältä.
Salkkareita tai jalkapalloa seuraava arvostaa
suurta kontrastia, värien loistoa ja sulavasti
liikkuvaa kuvaa. Näihin televisioista
löytyykin erilaisia lisäherkkuja kuten dynaamista
kontrastia, suurta värialaa ja liikeinterpolaatiota.
Näistä viimeinen on joukon
tuorein ominaisuus – ja toimii yleensä todella
sulavasti testatuissa televisioissa.
Mutta elokuvaharrastajan mielestä mahdollisimman
näyttävä kuva ei olekaan paras
mahdollinen. Kotiteatterikäytössä on tärkeämpää,
että kuvan saa säädettyä tarkasti
määritelmien mukaiseksi ja neutraaliksi:
Värintoisto, valkotasapaino, toistokäyrä eli
gamma, mustan taso ja monet muut pienviilaukset
on saatava säädettyä oikein jotta
elokuvat näyttävät prikulleen siltä miltä elokuvan
ohjaaja on tarkoittanut.
Kaikista testin televisioista ei ole elokuvaharrastajan
unelmatelevisioksi, mutta perinteiseen
televisionkatseluun jokainen sopii
mainiosti.
Ominaisuudet
ja säätövara ratkaisevat
Philipsin ja Sonyn kuvaa ei saa komennettua
riittävästi säätömahdollisuuksien rajallisuuden
takia. Sen sijaan ne sopivat helppokäyttöistä
televisiota etsivälle, tarkoista
säädöistä piittaamattomille kuluttajille.
LG, Panasonic ja Samsung tarjoavat kat-
Asian ydin
TERÄVÄPIIRTOTELEVISIOT
ovat monipuolisia viihdepaketteja.
Käyttö ei rajoitu enää
antennisignaalin yksinkertaiseen
toistamiseen, vaan televisiot
luovivat niin lähiverkossa
kuin internetissäkin videoita
sulavasti toistaen.
Testivoittajaksi nousee
uutta led-taustavalon aluehimmennystekniikkaa
käyttävä
LG Infinia 42LE850N, jossa
yhdistyy loistava kuvanlaatu,
monipuoliset ominaisuudet
ja kotiteatteriharrastajan kannalta
tärkeä tarkka kalibrointimahdollisuus.
Aivan LG:n kannoilla on
Samsungin 3d-kuvaa ja satelliittilähetyksiä
ymmärtävä
8000-sarjalainen. Toimituksen
valinnaksi yltää kuitenkin testin
ainoa plasmatelevisio, Panasonic
Viera TX-P42G20E, joka
tarjoaa erittäin hyvää kuvaa
testijoukon edullisimmalla
hinnalla.
TESTATUT TUOTTEET
•
• Panasonic Viera
TX-P42G20E
•
LG Infinia 42LE850N
Philips 40PFL7605H/12
• Samsung
UE40C8705XS
• Sony Bravia Presence
KDL40NX700AEP
• Sharp Aquos
LC-40LE820E
WWW.MIKROPC.NET MikroPC 6-7/2010 23

Taulutelevisiot
tavimmat säätövarat kotiteatteriharrastajille.
Myös Sharpin asetukset ovat erittäin hyvät
ja asetusvalikko jopa testin laitteista paras,
mutta säätövara loppuu kesken, ääriarvoillakin
osa väreistä jää ylikorostuneiksi.
Perinteisen tv-katselun kannalta ”liian
suuri” väriala ei haittaa, ylisaturaation takia
kirkkaammat värit näyttävät paremmilta.
Oikein säädetty televisio näyttää ylisaturoituneen
kuvan vierellä väreiltään jopa lattealta.
Vähemmän säätövaraa omaavissa televisioissa
on siis mitattavaa värivirhettä,
mutta tarvittava värikylläisyyden aste riippuu
käyttötarkoituksesta.
Kotiteatterikäyttöä varten mittasimme
suurimman värialan lisäksi tarkimman kalibroidun
värialan, joka kertoo kuinka hyvin
laitteet on säädettävissä teräväpiirtotelevisioiden
BT.709-värialastandardin mukaisesti.
Mustaa ja valkoista
– molemmille ottajansa
Päivänvalossa sekä valaistussa olohuoneessa
television kirkkaus on tärkeä tekijä.
Jos televisio ei yllä valoloistoltaan ympäristön
tasolle, kuva näyttää himmeältä.
Kirkkaassa ympäristössä myös television
pinnan heijastavuus on tärkeä. Liian heijastavasta
pinnasta näkee tv-kuvan sijaan vain
kattolamput ja oman naamansa. Testin heijastelevin
televisio on LG, joka sopiikin paremmin
hämäriin olosuhteisiin ja kotiteattereihin,
ei niinkään päivänvalossa katsotta-
vaksi tv:ksi.
Kun valoja vähennetään, kuvan kirkkaudella
on vähemmän merkitystä. Kuvan kirkkautta
kannattaa siis vähentää maksimiarvosta.
Liika kirkkaus jopa väsyttää silmiä.
Nimestään huolimatta television kirkkausasetus
ei muuta kirkkautta, se vaikuttaa
vain tummien sävyjen kirkkauteen. Television
kirkkautta vähennetäänkin taustavaloa
pienentämällä.
Taustavaloa himmennettäessä mustan
kirkkaus laskee yhä alemmas, kohti todellista
mustaa. Päivänvalossa katsottaessa musta
on riittävän mustaa kaikilla testin televisiolla,
mutta pimeässä huoneessa on toisin.
Musta vai ”musta”?
Testattujen televisioiden liitinarsenaalit
ovat lähes identtiset. Samsung erottuu
joukosta, sillä ohuuden takia useimat
liittimet ovat sovitekaapeleiden päässä.
Yksi hämäävä tekijä on televisioiden automaattinen
taustavalon säätö. Esimerkiksi
Philipsissä, Sonyssä ja Sharpissa musta on
riittävän mustaa vain silloin, jos kuvassa
ei ole liikaa kirkkaita alueita. Todellisessa
käyttötilanteessa musta saattaa olla jopa
kymmenen kertaa tumminta mitattua mustan
sävyä kirkkaampaa.
Televisioiden mustan saa ”täysin mustaksi”
erilaisilla virransäästöillä, taustavalon
himmennyksillä tai dynaamisella kontrastilla.
Näillä asetuksilla on kuitenkin haittavaikutuksia
kuvaan: automaattinen virransäästö
tai dynaaminen kontrasti ”pumppaavat”
sävyjä, taustavalon himmennys laskee kokonaiskirkkautta
– mikä tosin on tavoitteenakin
hämärässä katsottaessa. Virransäästö
saattaa aiheuttaa dynaamisen kontrastin
kaltaisia kuvan hyppimisiä. Laadullisesti paras
mustan taso saavutetaan hyvällä paneelilla,
ei teknisellä silmänlumeella.
Jos televisiota katsotaan hämärässä, laitteen
todelliseen kontrasti eli mitattu an-
Vertailu > Nettitelevisiot
Valmistaja LG Panasonic Philips Samsung
Malli Infinia 42LE850N Viera TX-P42G20E 40PFL7605H/12 UE40C8705XS
Hinta, noin 1 700 € 1 100 € 1
400 € 2 200 €
Takuu 2 vuotta 1 vuosi 2
vuotta 2 vuotta
Tyyppi
42” led-taustavalaistu lcd, 42” plasma 40” lcd 40” led-taustavalaistu lcd
local dimming
Kuva 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9
Kirkkaus / kontrastisuhde (1 500 cd/m 2 / 9 000 000:1 ei ilmoitettu / 5 000 000:1 450 cd/m 2 / 500 000:1 450 cd/m 2 / ei ilmoitettu
Katselukulma, vaaka / pysty (1 178° / 178° vapaa 176° / 176° 178° / ei ilmoitettu
Kuvataajuus / vasteaika (1 200 Hz / 1 ms 600 Hz / ei ilmoitettu 100 Hz / 2 ms 200 Hz / ei ilmoitettu
Digi-tv-viritin, purku dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t/s, mpeg 2/4 (hd)
CI- / muistikorttipaikka on / ei on / sd on / sd on / ei
Tv-ohjelmien tallennus ei usb-muistille ei usb-muistille
Verkkoyhteys / dlna-tuki internet / on internet / on internet / on internet / on
Jalusta / VESA-seinäkiinnitys on / on on / on on / on on / on
Liitännät:
Hdmi / scart / usb 4 / 1 / 2 4 / 2 / 2 4 / 2 / 1 4 / 1 / 2
Vga / komponentti / spdif-lähtö on / on / optinen on / on / optinen on/ on / digitaalinen on / on / optinen
Muut tuloliitännät komposiitti, rca stereo komposiitti, rca stereo – 3,5 mm stereo, komposiitti,
rca stereo, satelliittiantenni
Muut lähtöliitännät 3,5 mm stereo rca stereo – 3,5mm stereo
Mitat, l x k x s 1 013 x 704 x 35 mm 1 029 x 693 x 82 mm 966 x 641 x 42 mm 956 x 647 x 268 (jalusta) mm
Paino 27,2 kg 23,5 kg 13 kg 14,9 kg
Muuta
3d-tuki
1)
valmistajan ilmoittama; dynaaminen/suurin kontrastisuhde
2)
jaettu
24 MikroPC 6-7/2010
WWW.MIKROPC.NET

Google siellä,
täällä ja kaikkialla
Osa taulutelevisioista sopii huonosti seinälle
suoraan taakepäin törröttävien liitäntöjen
takia. Kuvassa Panasonic.
si-kontrasti on tärkeä. Ansi-kontrasti kertoo
mikä on suurin samanaikaisesti näytettävän
mustan ja valkoisen kirkkauksien suhde.
Heikommissa televisioissa elokuvan hämärät
kohtaukset näyttävät harmailta, eivät todellisen
mustilta.
SUOMESSA 32-TUUMAISET taulutelevisiot ovat olleet pitkään
myydyin tv-kokoluokka. Nyt alkuvuodesta 32-tuumaiset taipuivat
suurempien edessä, markkinaosuus putosi alle 40 prosenttiin.
40-tuumaiset ja sitä suuremmat televisiot ovat nyt myydyimpiä.
Uudet, isommat televisiot tarjoavat tietokoneista tuttuja älykkäitä
ominaisuuksia. Televisioiden muuttuminen älykkäämmiksi
on huomattu myös tietokoneisiin ja älypuhelimiin panostavissa
yrityksissä.
Esimerkiksi Google on työntymässä myös televisiopuolelle.
Toukokuun lopussa julkaistun lehdistötiedotteen mukaan ensimmäiset
Google-televisiot tulevat markkinoille jo tämän vuoden
syksyllä.
Googlen TV:ssä on älypuhelimista tuttu Googlen oma
Android-käyttöjärjestelmä sekä Chrome-selain. Tv-valmistajista
ainakin Sony on tuomassa markkinoille Android-pohjaisia televisioita.
Android-mikroaaltouuni markkinoilta jo löytyykin.
Suomessa Googlen tiedotuksesta vastaava Timo Nurmi ei
kommentoi huhua, jonka mukaan Googlen seuraavana tähtäimenä
olisi maailmanvalloitus Android-älykahvinkeittimillä.
”Android on ilmainen ja avoin mobiilialusta ja uskomme,
että juuri avoimuus nopeuttaa erilaisten sovellusten kehitystä
ja uusien innovaatioiden syntymistä – miksei myös kahvibisneksessä.
En valitettavasti voi kuitenkaan kommentoida yhtiön
tulevaisuudensuunnitelmia”, Nurmi kertoo MikroPC:lle.
VERTAILULAITE
Sony
Sharp
Bravia Presence KDL40NX700AEP Aquos LC-40LE820E
1 400 € 1 600 €
2 vuotta 2 vuotta
40” led-taustavalaistu lcd 40” led-taustavalaistu lcd,
rgby-värit
1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9
ei ilmoitettu / 1 000 000:1 418 cd/m 2 / 3 500:1
178° / ei ilmoitettu 176° / 176°
100 Hz / ei ilmoitettu 100 Hz / 4 ms
dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd)
dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd)
on / ei
on / ei
ei
vain ajansiirto
internet / on
lähiverkko / vain musiikki
ja kuvat
on / on
on / on
4 / 1 / 1 4 / 1 / 1
on / on / optinen
on (2 / on (2 / optinen
3,5 mm stereo 3,5 mm stereo
3,5 mm stereo 3,5 mm stereo
994 x 673 x 29 mm 993 x 707 x 275 (jalusta) mm
22,6 kg 23,5 kg
wlan
Ossi
Jääskeläinenn
”Olen
yllättynyt.”
TESTAAJAN KOMMENTTI Olen yllättynyt. Uudet
älykkäät televisiot eivät yllätä vain ominaisuuksillaan vaan myös toimivuudellaan.
Esimerkiksi kuvanparannustekniikat kuten välikuvien
interpolointi tuntuvat oikeasti toimivan eikä kohinanvaimennus enää
tee kuvasta muovista. Tällaista kehitystä on ilo seurata.
Kuvanlaatu on muutenkin parantunut. Parhainta laatua ei edelleenkään
löydy kaikista televisioista, mutta kaupoissa on jo oikeasti
todella hyviä laitteita järkevässä hintaluokassa, kunhan vain tietää
mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Uudella tekniikalla saadaan
korjattua perinteisen lcd-paneelin ongelmia, tässä LG ja Samsung
toimivat hyvinä esimerkkeinä.
Jatkuvasti yleistyvän dlna-tekniikan avulla elokuvia ja videotiedostoja
ei tarvitse enää katsoa tietokoneella. Kaikki kotiverkon videot
voi katsoa suoraan televisiolla, ja helposti. Ongelmaksi jää vielä televisioiden
ymmärtämät tiedostomuodot eli niiden puute, vain muutama
hassu formaatti on yleisesti tuettu. Mutta suunta on jo oikea, toivottavasti
pian kaikilla kodin laitteilla pääsee langattomasti käsiksi
kaikkeen sisältöön.
WWW.MIKROPC.NET MikroPC 6-7/2010 25

Taulutelevisiot
★ ★ ★ ★ ★
Laadukas
ja edistyksellinen
★ ★ ★ ★
Hyväkuvainen
sähköahmatti
★ ★ ★ ★
Monipuolinen
ja laadukas
LG
UUTTA led-taustavalon
89|100 aluehimmennystekniikkaa
(local dimming) käyttävä LG haastaa
plasmatelevisiot.
Aluehimmennyksen takia
musta on todella mustaa
vaikka ruudulla on vaaleitakin
kohteita. Todella
syvän mustan ja lcd:n
kirkkauden johdosta
LG:n kontrasti on testin laitteista
paras. Myös valontasaisuudeltaan LG
on lcd-televisiosta paras, mutta värintasaisuudeltaan
keskivertoa hieman heikompi.
Kiiltävän lasipinnan takia LG ei sovi voimakkaasti
valaistuihin ympäristöihin. Lisäksi
lasipinta heikentää katselukulmia reilusti:
kuvan kirkkaus putoaa puoleen katselukulman
ylittäessä 30 astetta. Kolmen metrin
etäisyydeltä katsoessa sohva saa olla
4,5-metrinen, eli katselukulmat riittävät silti
kotikäyttöön.
LG on erittäin hyvin kalibroitavissa. Väritasapainon
voi säätää kymmenen prosenttiyksikön
välein. Värintoisto on neutraali, vain
tummimmat sävyt jäävät hieman vihertäviksi.
Jyrkkä sävytoisto saa vaaleat sävyt hohtamaan
liian vaaleina.
Asetuksissa riittää runsaasti valinnanvaraa
aina liikekorjauksen dejudder- ja deblurasetuksia
myöten. Tästä huolimatta LG on
käyttäjäystävällinen, tarjolla on helppokäyttötoiminto
jonka avulla alaan perehtymätönkin
voi säätää kuvan mieleisekseen.
Valon- ja värintasaisuus
94 %
0,1 jnd
96 %
0,4 jnd
96%
0,1 jnd
Panasonic
TESTIN AINOA plasmatelevisio
on joukon edul-
82|100
lisin mutta sähköahnein ja eniten lämpöä
tuottava. Lisäksi kuva tuntuu
vilkkuvan ja tummat sävyt
kohisevat. Kirkkauttakaan
ei liitä lcd:n tavoin.
Toisaalta musta on todella
mustaa ja sekä va-
lon- että värintasaisuus on
äärimmäistä huippuluokkaa.
Kun lisäksi televisio on
säädettävissä riittävän
tarkasti ja tarjolla on erillinen, valmiiksi
säädetty thx-tila, Panasonic Viera nousee
laadultaan kärkikolmikkoon – ja edullisen
hintansa ansiosta toimituksen valinnaksi.
Hinta-laatusuhde on aivan lyömätön.
Syvän mustan ansiosta kontrasti on todella
mainio, vaikka valkoisen kirkkaus
vaihteleekin ruudulla näkyvän materiaalin
mukaan. Plasman etuihin kuuluu myös lähes
täydelliset katselukulmat – kuvan kirkkaus
putoaa puoleen vasta 75 asteen kulmasta
katsottaessa, eli kuva pysyy hyvänä
suuremmassakin olohuoneessa.
Värintoisto on kiitettävän neutraalia
ja erittäin hyvin säädettävissä, mutta aivan
tummimmat ja vaaleimmat sävyt leikataan
pois.
Nettitelevisiona Panasonic ei loista. Yhteys
internetiin toimi testeissämme teoriassa,
mutta Youtube-videoita emme päässeet
kokeilemaan lainkaan, ilmeisesti palomuurin
tai osoitteenmuunnoksen takia.
Valon- ja värintasaisuus
101 %
0,1 jnd
103 %
0,1 jnd
99 %
0,0 jnd
Samsung
86|100
SAMSUNGIN 8000-sarjalainen
on aivan
testivoittaja-LG:n vanavedessä. LG:n tavoin
kuva on säädettävissä erittäin tarkasti, valkotasapainokin
osavärikohtaisesti kymmenen
prosentin välein. Lisäksi myös välivärien
kirkkauksiin ja kaikkeen muuhun pääsee
käsiksi, jos vain jaksaa selata valikoita.
LG:n kaltaista helppokäyttötoimintoa
Samsungissa ei ole. Olohuonekansaa kosiskellaan
pikkunäppäryyksillä kuten ihon värisävyjen
korostamisella.
Monipuolisten säätömahdollisuuksien
avulla Samsungin kuvan saa lähes täydelliseksi
kunhan aikaa riittää, mutta mustan
taso jää todellisessa käytössä vaatimattomaksi.
Joidenkin värisävyjen osalta säätövara
loppuu kuitenkin kesken. Kalibroinnin jälkeen
kuva on erittäin hyvä.
Valontasaisuudeltaan Samsung on tiukasti
kärkikaksikon perässä, värintasaisuudeltaan
lcd-televisioista paras. Kuvanlaatu
on siis huippuluokkaa, vaikkakin tarkkasilmäinen
saattaa havaita pienet ”taskulamput”
television kulmissa.
Nettiominaisuuksiltaan Samsung on kärkikastia.
Monipuolisista ominaisuuksista sekä hyvästä
kuvasta joutuu maksamaan ylimääräistä
– Samsung on testin kallein laite. Osa
hintalapusta selittynee 3d-tuella ja satelliittivirittimellä.
Valon- ja värintasaisuus
101 %
0,0 jnd
87 %
0,0 jnd
91 %
0,2 jnd
101 %
0,1 jnd
100 %
0,0 jnd
106 %
0,0 jnd
102 %
0,2 jnd
100 %
0,0 jnd
97 %
0,1 jnd
96 %
0,1 jnd
100 %
0,0 jnd
102 %
0,0 jnd
109 %
0,1 jnd
105 %
0,5 jnd
103 %
0,1 jnd
107 %
0,1 jnd
106 %
0,0 jnd
109 %
0,1 jnd
94 %
0,1 jnd
93 %
0,2 jnd
107 %
0,4 jnd
+ mainio kuvanlaatu,
monipuoliset säätömahdollisuudet
- kapeat katselukulmat,
vaaleiden sävyjen toisto
+ loistava kuvanlaatu,
laajat katselukulmat
- vaatimaton kirkkaus, virrankulutus
+ loistava kuvanlaatu,
monipuoliset ominaisuudet
- kontrasti, kulmien valovuoto
26 MikroPC 6-7/2010

★ ★ ★ ★
Nettitelevisiona
paras
★ ★ ★ ★
Helppo mutta
vaatimaton
★ ★ ★ ★ ★
Simpsons-fanien
unelmatelkkari
Sony Philips Sharp VERTAILULAITE
SONY BRAVIA näyttää
70|100 esimerkkiä muille nettitelevisioille.
Internet-tarjonta on selkeästi
testin laitteista paras. Valikoima on erittäin
monipuolinen, tarjolla on tavallisten palveluiden
lisäksi esimerkiksi Ylen Areena.
Kuvanlaadultaan Sony on varsin hyvä,
mutta säätövaraa on liian niukalti. Valkoisesta
ei saa neutraalin valkoista – tai jos
saa, muut harmaasävyt ovat väärän värisiä.
Lisäksi värintoisto jää vajaaksi, sininen latteaksi
ja vihreä liian voimakkaaksi. Yksittäisiä
värisävyjä ei saa säädettyä lainkaan.
Bravia kärsii valovuodosta. Television
kulmissa on selvää ”pilveilyä”, kuvan kirkkaus
vaihtelee jopa 20-30 prosenttia keskipisteeseen
nähden. Tilannetta pahentaa automaattinen
taustavalon säätely: musta on todella
mustaa – paitsi jos kuvassa on mitään
muuta. Pienenkin kirkkaan kohdan näkyessä
mustan kirkkaus nousee lähes kymmenkertaiseksi
eli harmaaksi.
Sony kärsi testin aikana kuvasuhdeongelmista.
4:3-materiaali toistui joskus koko
ruudun levyiseksi venytettynä, tai 16:9-kuvasuhteen
elokuva piti ”zoomata” oikean kuvasuhteen
näyttämiseksi. Lisäksi kaukosäätimen
home-nappi on sijoitettu aivan väärään
paikkaan, väärään valikkoon vievään painikkeeseen
osuu vahingossa jatkuvasti.
Bravia sopii helppokäyttöistä, suoraan
paketista otettuna riittävän hyvää kuvaa tarjoavaksi
nettitelevisioksi. Kotiteatteriharrastajille
se ei riitä.
Valon- ja värintasaisuus
71 %
0,3 jnd
81 %
0,3 jnd
80 %
0,2 jnd
PHILIPS on testin laitteista
kuluttajaystäväl-
69|100
lisin. Käyttäjää opastetaan askel kerrallaan
kuva-asetusten läpi, edes perusasioista ei
tarvitse tietää mitään – ruudulla näkyvistä
kuvista paremmalta näyttävän vaihtoehdon
valitseminen riittää. Lisäksi televisio tunnistaa
automaattisesti siihen kytketyt laitteet.
Uusien laitteiden lisääminenkin on todella
helppoa.
Kuluttajaystävällisyyden haittapuolena
on asetusten vajavaisuus. Kaikkia kuva-asetuksia
ei saa säädettyä. Philips on täsmäostos
helppokäyttöistä televisiota kaipaaville,
mutta painajainen kotiteatteriharrastajille.
Esimerkiksi valkotasapainoa ei saa sopivaksi:
Joko valkoinen on neutraali ja muut sävyt
punertavia, tai valkoinen sinertää ja muut
sävyt ovat sentään neutraalimpia.
Lisäksi värikylläisyyden säätövara loppuu
kesken. Asetuksista riippumatta etenkin vihreä
jää ylisaturoituneeksi.
Heikkojen säätömahdollisuuksien lisäksi
Philipsin valontasaisuus on testijoukon heikoimpia,
pimeässä kuva on pilvistä ja laikukasta.
Lisäksi laite kärsii kuvasuhdeongelmista,
esimerkiksi tavallinen 4:3-tv-kuva levitetään
välillä laajakuvaksi.
Philipsin suurimpana etuna on monipuolinen
www-tuki – muista poiketen sovellusvalikoimassa
on jopa oikea (mutta kankea)
nettiselain.
Valon- ja värintasaisuus
71 %
0,2 jnd
69 %
0,1 jnd
72 %
0,3 jnd
SHARP AQUOSIN erikoisuutena
on keltainen
78|100
alipikseli, keltainen väri on todella keltaista.
Televisio osaa luovia vain lähiverkossa,
internet-palveluita ei tarjota. Lähiverkkotukikaan
ei ole täydellinen, sillä dlna-palvelimilta
toistetaan ainoastaan kuvat ja musiikkitiedostot.
Videoita Sharp toistaa vain usblevyltä.
Aquous on kalibroitavissa muuten tarkasti,
mutta punainen, vihreä ja etenkin keltainen
jäävät ylikylläisiksi eli liian voimakkaiksi
– säätövara loppuu kesken. Muilta
osin sävytoisto on erinomainen.
Valon- ja värintasaisuudeltaan Sharp on
keskitasoa. Mustan todellinen tummuus ei
yllä parhaimpien tasolle, mutta tilannetta
voi parantaa huomattavasti eco-tilan avulla.
Tällöin kuva ikävä kyllä ”räpsähtelee” esimerkiksi
elokuvan kohtauksen vaihtuessa
tummasävyisestä vaaleammaksi.
Sharpin valikkosysteemi on ehdottomasti
testin paras: Jos kuvaa haluaa säätää, valikot
avautuvat oikeaan ja yläreunaan. Keskellä
on nähtävissä koko kuva hieman pienennettynä.
Kaikki kuvanlaatuun vaikuttavat
säädöt näkyvät hetkessä koko kuvan laajuudelta,
ilman että valikko peittää kuva-alaa.
Keltaisen alipikselin takia kuva sävyttyy
väkisinkin keltaiseksi. Säätövara ei riitä liian
keltaisuuden poistamiseksi – mutta värisävyyn
painottuvat tv-ohjelmat kuten Simpsonit
näyttävät hyvältä Sharpin ruudulla.
Valon- ja värintasaisuus
69 %
0,1 jnd
80 %
0,4 jnd
74 %
0,1 jnd
89 %
0,2 jnd
100 %
0,0 jnd
86 %
0,1 jnd
96 %
0,1 jnd
100 %
0,0 jnd
93 %
0,2 jnd
93 %
0,1 jnd
100 %
0,0 jnd
97 %
0,0 jnd
74 %
0,6 jnd
77 %
0,5 jnd
69 %
0,0 jnd
66 %
0,2 jnd
70 %
0,1 jnd
73 %
0,1 jnd
78 %
0,1 jnd
83 %
0,5 jnd
77 %
0,1 jnd
+ helppokäyttöinen, wlan,
monipuoliset nettipalvelut
- kuvan laikukkuus, värintoisto
+ helppokäyttöinen,
helposti säädettävissä
- ei tarpeeksi säätövaraa,
yksinkertainen
+ erinomainen käytettävyys,
hyvät säätömahdollisuudet
- heikko kontrasti, liiallinen värikylläisyys,
vaatimaton verkko- ja dlna-tuki
WWW.MIKROPC.NET MikroPC 6-7/2010 27

Taulutelevisiot
Mustan ja valkoisen tasot, cd/m 2
LG
Philips
Samsung
Sharp
Sony
Panasonic
(plasma)
0,03
223
0,10 318
0,03 329
0,05
0,09
0,02 104
Pidempi parempi
246
372
0,01 0,1 1 10 100 1 000
Testin kirkkainta kuvaa tarjoaa Sony, mutta myös kaikki muut lcdtelevisiot
ovat kiitettävän kirkkaita. Panasonicin plasmatelevision
kirkkaus jää alle puoleen muista, mutta vastineeksi laitteen musta
on todella mustaa. Myös LG:n, Samsungin ja Sonyn mustan taso on
erittäin hyvä täydellä taustavalollakin. Hämärässä katseluympäristössä
taustavalon kirkkautta pienennetään, jolloin myös musta
muuttuu mustemmaksi.
Kontrastisuhteet Pidempi parempi
LG
Philips
Samsung
Sharp
Sony
Panasonic
(plasma)
2 317:1
3 180:1
622:1
531:1
2 732:1
477:1
817:1
1812:1
5 185:1
7 440:1
8 904:1
10 973:1
Maksimikontrastisuhde
Ansi-kontrastisuhde
0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000
Maksimikontrasti kertoo eron tummimman mustan ja kirkkaimman
valkoisen välillä. Ansi-kontrasti kuvaa todellista
käyttötilannetta, jossa ruudulla on samanaikaisesti sekä mustaa
että valkoista. Samsungin ja Sonyn musta muuttuu harmaaksi todellisessa
käyttötilanteessa; LG:n paikallishimmenyksen ansiosta
musta pysyy mustana vaikka ruudulla olisi kirkkaitakin kohtia.
Panasonicin kirkkaus laskee sitä himmeämmäksi, mitä enemmän
ruudulla on valkoista.
Virrankulutus
LG
Philips
Samsung
Sharp
Sony
Panasonic
(plasma)
83
103
102
123
Lyhyempi parempi
0 50 100 150 200 250 300
Tv-käyttö
Wattia
Lcd-televisiot kuluttavat virtaa reilut sata wattia. LG:n taustavalon
aluehimmennys laskee virrankulutusta – kirkasta kuvaa
näytettäessä LG kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin Philips, mutta
mitä enemmän tummaa kuvassa on, sitä pienemmäksi virrankulutus
laskee. Panasonicin plasma-tv on selvästi ahnein ja kuluttaa
sähköä sitä enemmän, mitä enemmän vaaleaa kuvassa on. Noin
neljän tunnin päivittäiskäytössä Panasonic kuluttaa sähköä 50
eurolla vuodessa. Lisäksi televisioiden pitäminen valmiustilassa
maksaa noin kympin vuodessa.
157
281
Pisteet
LG Panasonic Philips Samsung Sony Sharp max
Kuvanlaatu 46 48 35 46 37 39 55
Asetukset ja 15 12 9 14 7 14 15
kalibrointi
Käytettävyys 15 11 12 12 12 14 15
Ominaisuudet 8 9 8 10 9 6 10
ja liitännät
Virrankulutus 5 2 5 4 5 5 5
Yhteensä 89 82 69 86 70 78 100
Hinta 1 700 € 1 100 € 1 400 € 2 200 € 1 400 € 1 600 €
Pisteen hinta 19,10 € 13,41 € 20,29 € 25,58 € 20,00 € 20,51 €
Näin testasimme
TESTASIMME TELEVISIOT sekä käytännön testeissä että testilaboratoriossamme.
Televisioiden näyttämän kuvan laatua arvioimme Minolta CA-
100 -värianalysaattorin sekä X-Rite i1 Display 2 -kolorimetrin
avulla. Ennen mittauksia säädimme kuvan mahdollisimman hyväksi,
toistotilana käytimme laitteesta riippuen thx-, elokuva- tai
custom-tilaa.
Mittasimme valon- ja värintasaisuudet, suurimman ja tarkimman
värintoistoalan, harmaasävyjen sekä osavärien toiston
tarkkuuden, mustan ja valkoisen kirkkaudet sekä gamman.
Maksimikontrastin ohella mittasimme myös ansi-standardin mukaisen
kontrastin.
Toistoviivettä (input lag) mittasimme itse kootulla standardinmukaisella
tarkkuusmittajärjestelyllä. Lisäksi mittasimme televisioiden
luminanssin muuttumista katselukulman muuttuessa.
Virrankulutuksen mittasimme valmiustilassa, tv-lähetyksessä
sekä täysvalkoisella ruudulla (maksimivirrankulutus).
Arvioimme silmämääräisesti televisioiden kuvanparanteluominaisuudet
kuten kohinanvaimennuksen ja liikeinterpolaation.
Tarkastelimme myös taustavalon tasaisuutta ja valovuotojen
määrää pimeässä katseluhuoneessa.
Käytännön testeissä signaalilähteenä käytimme blu-ray-toistinta,
pc:tä sekä antenni- ja kaapeliverkon digi-tv-signaalia. Pc ja
blu-ray-toistin kytkettiin digitaalisen hdmi-kaapelin avulla.
Dlna-testeissä videovarastona toimi kannettava tietokone sekä
Buffalon LinkStation Live -verkkokiintolevy. Tiedostomuotoina
olivat mm. divx, h.264, mkv, mpeg-2, vc-1, wmv ja xvid sekä ape,
flac, mp3, ogg ja wma.
Valon- ja värintasaisuus
101 %
0,1 jnd
107 %
0,1 jnd
102 %
0,2 jnd
103 %
0,1 jnd
100 %
0,0 jnd
106 %
0,0 jnd
97 %
0,1 jnd
99 %
0,0 jnd
109 %
0,1 jnd
VALON- JA VÄRINTASAISUUDESTA
kertova graafi näyttää kuvan kirkkauden
prosentteina keskipisteen
kirkkauteen verrattuna. Kymmenen
prosentin eron voi jo havaita. Värintoistossa
alle yhden jnd:n (just noticeable difference) eroa
ei yleensä voi havaita paljain silmin, mutta pienemmätkin
erot vaikuttavat kuvaan.
28 MikroPC 6-7/2010

Valovuoto johtuu taustavalon epätasaisuudesta. Ylärivi: LG:n aluehimmennys estää valovuodon, Panasonicin plasma-tv:ssä valovuotoa ei ole ja Philipsissä kulmien
”taskulamput” sekä kuvan pilvisyys näkyvät selvästi. Alarivi: Samsungin musta on todella mustaa, mutta pientä laikukkuutta esiintyy. Sharpin kuvassa laikkuja
on hieman, muttei yhtä paljon kuin Sonyssä. Kuva on otettu pitkällä 20 sekunnin valotusajalla ja taustavalon täydellä teholla erojen korostamiseksi. Todellisessa
käyttötilanteessa laikut eivät ole yhtä selviä. Painoteknisistä syistä kuvat ovat vain suuntaa-antavia. Esimerkkikuvat ovat nähtävissä myös mikropc.netissä.
Onko taulutelevision ostaminen arpapeliä?
YKSI LCD-TEKNIIKAN huonoista puolista
on valovuoto, taustavalon paistaminen kuvasta
läpi. Ilmiö näkyy sitä paremmin mitä
hämärämmässä televisiota katsotaan ja
mitä tummempi kuva ruudulla on. Valovuodon
takia esimerkiksi elokuvan hämäräkohtauksissa
musta saattaa vaikuttaa laikukkaan
harmaalta.
Valovuotoon vaikuttaa television toistaman
mustan värin tummuus sekä paneelin
valontasaisuus. Mitä tummempi musta ja
mitä tasaisempi taustavalo, sitä vähemmän
valovuotoa esiintyy.
Koska kyseessä on tekniikan ominaisuus,
liiallisesta valovuodosta voi olla hankala
reklamoida. Helsinkiläinen Vesa huomasi
tämän ostettuaan uuden, noin 1 500 euron
hintaisen teräväpiirtotelevision.
”Ajatuksena oli kerrankin ostaa kunnon
peli kotiteatterin sydämeksi”, mies kuvailee.
”Kaupan mallikappaleessa ei näkynyt
mitään valovuotoa. Omassa laitteessani
havaitsin valovuodon heti kun käynnistin
sen ensimmäisen kerran. Säätäminen ei auttanut
oikeastaan yhtään. Siellä ne laikut olivat,
teki mitä tahansa.”
”Tutut ja paikan päällä käynyt valmistajan
virallisen huoltoyhtiön edustaja ovat havainneet
vian heti, kuvalähteestä tai materiaalista
riippumatta.”
Vesan mielestä televisio oli liiallisen valovuodon
takia viallinen, mutta televisio palautettiin
takuuhuollosta selitetekstillä:
”Laite on tarkastettu. Laite on tehtaan sallimissa
rajoissa. Ilmiö ei näy normaalissa
tv:n katselussa. Ei vikaa.” Myös valmistajan
huoltokoordinaattorin mukaan ”laite
on kunnossa, valovuodot eivät ole vika vaan
ominaisuus”.
”Tällä hetkellä asia on kuluttajariitalautakunnan
käsittelyssä ja jonkinlaista päätöstä
sopii odottaa ehkä ensi jouluun mennessä”,
Vesa kertoo.
MikroPC kysyi kaikilta testiin osallistuvilta
lcd-televisioiden edustajilta missä vaiheessa
ominaisuus muuttuu viaksi, mitä
”tehtaan sallimat rajat” tarkoittavat.
LG:n Pohjoismaiden tuotespesialisti Kaveh
Kiani: ”LG:llä ei ole määriteltyjä rajoja
valovuodolle. Huoltomme päättää asiasta
keskimääräisen paneelin käyttäytymisen perusteella.
Jos kuluttaja on eri mieltä, huoltopäällikkömme
päättää asiasta.”
Samsungin viestintäjohtaja Erik Johannesson:
”Minulla ei ole antaa mitään rajaarvolukuja
valotasoista. Käytännössä kuitenkin
vain erityisissä katseluolosuhteissa,
erittäin harjaantunut silmä sen huomaa pienenä
värin epätasaisuutena.”
Sharpin Pohjoismaiden tuotepäällikkö
Per-Martin Öhman: ”Meillä ei ole tiedossa
raja-arvoja, saati että mittauksia taustavalovuodon
tasaisuuden osalta suoritettaisiin
erikseen.”
Sharpin maahantuoja Perkko Oy:n tuotepäällikkö
Janne Larjama lisää: ”Tässä vaiheessa
siihen ei enää juuri voida vaikuttaa
paneelia vaihtamatta.”
Sonyn ja Philipsin edustajat eivät vastanneet
tiedusteluun.
Yksikään valmistaja ei ilmoittanut, mitkä
”tehtaan sallimat rajat” ovat.
”Valovuoto
ei näy
normaalissa
katselussa”,
huollosta
kerrottiin.
Kuva on lukijan
ottama.
WWW.MIKROPC.NET MikroPC Mk
6-7/2010 29