PIPPURISET PIKKULASERIT - MikroPC

mikropc.net

PIPPURISET PIKKULASERIT - MikroPC

MPC-TESTI

MUSTAVALKOLASERIT

Brother HL-1430 Canon LaserShot LBP3200 HP Laserjet 1010

Konica-Minolta 1300W Lexmark E220 Samsung ML-1710P

Henkilökohtaiset laserit ovat kutistuneet ja

tehostuneet. Vauhtia ja tarkkuutta riittää, ja

laite istuu hyvin myös mustesuihkun rinnalle.

PIPPURISET

PIKKULASERIT

38 MikroPC 2 / 2004 W W W . M I K R O P C . N E T


TEKSTI: ARI HAAPALAINEN KUVAT: MATTI SULANTO GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN

Lasertulostimen perinteiset edut halvempiin

mustesuihkutulostimiin nähden ovat nopeus

ja pienemmät tulostuskustannukset.

Kun edullisimmat pikkulaserit ovat rutistaneet

ostohinnan alle parinsadan, ei hintaerokaan

keskiluokan mustesuihkuihin ole suuri.

Mustavalkolaser ei välttämättä ole mustesuihkutulostimen

kilpailija. Laser voi olla työntynyt mustesuihkun

rinnalle saman työaseman kylkeen:

mustesuihkulla hoidetaan värityöt, erityisesti

valokuvatulostus, kun taas laserille

ohjataan tekstidokumentit ja webistä

napatut sivut lähempää tarkastelua

varten. Esimerkiksi

teknistä tietoa sisältävät

taulukot on helpompi

tutkia paperilta

kuin kuvaruudulta.

Pikkulaser on

erinomaisen ergonominen

työväline. Tulostus käynnistyy

hetkessä ja vaimeat tulostusäänet

häipyvät lepotilassa olemattomiin.

Huolto on yksinkertaista

ja huoltoväli pitkä, koska

väriaineet riittävät tuhansien sivujen

tulostukseen.

TIIVISTÄ TAVARAA

Lasereiden tuotekehitys on johtanut

tiiviiseen rakenteeseen. Pisimmällä

on Hewlett-Packard, jonka testilaite

Laserjet 1010 on ilmeisesti pienin tarjolla

oleva lasertulostin. Laitteella on

painoa värikasetteineen vain kuutisen

kiloa, ja 20 sentin korkuiselle laserille tarvitaan

pöytätilaa vain 37 x 23 senttiä eli

vain hieman enemmän kuin tämän lehden

kannen ala.

Miniatyrisoinnilla on tietenkin

kääntöpuolensa. Tulostuksessa

tarvittava paperipinkka

vaatii tilaa, ja niinpä

Laserjetinkin tilantarve kasvaa

kolmanneksen, kun arkien

syöttötason kääntää toimintaan.

Samanlainen syöttimen

kääntötoteutus on myös Konica-Minoltan

tuoreessa

1300W-mallissa, joka on mitoiltaan

muutaman sentin

Laserjetiä isompi ja parisen

kiloa painavampi.

Konican kanssa samaa kokoa

ovat myös Canon

LBP3200 ja Samsung ML-

1710P. Näissä on kiinteä 250

arkin paperinsyötin sijoitettuna

perinteisesti laitteen alle. Brother HL-1430 ja Lexmark E220

nousevat yhdeksän kilon sarjaan, vaikkei niidenkään vaatima pöytätila

tulostusvalmiina ole olennaisesti kevyempiä kilpailijoitaan

suurempi.

Testikuusikon tekniset ominaisuudet vaihtelevat mekaanisen

rakenteen mukana melkoisesti, vaikka kaikilla pystytään tekemään

olennaisin eli tulostamaan laadukkaita mustavalkoisia A4-

arkkeja kohtuullisen nopeasti. Testattujen tulostimien hintaskaala

vaihtele Samsungin 189 euron ja Canonin 259 euron välillä.

Paperinsyötön kolme tapaa. Lexmarkilla (kesk.)

paperi syötetään ylhäältä takaa ja HP:llä (oik.)

alhaalta edestä. Samsungissa (vas.) on kunnollinen

koneen sisään mahtuva paperikaukalo.

UUSI LAITE KASETIN HINNALLA?

Tulostinkaupassa on päässyt vakiintumaan hieman kyseenalainen

käytäntö, jossa laitteen hinta painetaan mahdollisimman alas

ja valmistaja ottaa todelliset katteensa väriaineiden kaupasta.

Mustesuihkutulostimen väriaineiden loputtua voi olla jopa viisaampaa

ostaa uusi tulostin kuin vaihtaa pelkät värikasetit.

Tämä ajatus saattaa nousta myös pikkulaserin käyttäjän mieleen:

investoidako sata euroa uuteen värikasettiin vai uusiako tuplahinnalla

koko tulostin? Ajatusta hillitsee hieman tieto siitä, että

uudessa laserissa on useimmiten vajaa aloituskasetti – näin väriai-

Kolmen

sentin sivut

Värikasettien kesto vaihtelee Laserjetin

2 000 sivusta Brotherin

ja Konica-Minoltan 3 000 sivuun,

riittokasetilla jopa 6 000 sivuun.

Konicassa ja Minoltassa väriaineen voi

vaihtaa myös erikseen, jolloin samaa

rumpua käytetään useamman väritankkauksen

ajan. Värikasetin erillisvaihto

on hieman vaivalloisempaa, mutta ekologisesti

järkevämpää. Tuhlausta välttää

myös kasettien kierrätysjärjestelmä,

jossa sama kasetti palautetaan uudelleen

käyttöön puhdistettuna ja tankattuna.

Kasettikierrätykseen on Lexmarkilla

ohjeet mukana jo tulostinpaketissa.

Värikasetille ilmoitetut tulostusmäärät

tarkoittavat normaalitarkkuudella

ja -tummuudella tulostettua tekstisivua,

jossa väriaine peittää pintaalasta

viisi prosenttia. Tällainen tieto on

suuntaa antava, sillä todellinen tulostus

vaihtelee muutaman sivun testitulosteesta

koko sivun grafiikkaan tai valokuvaan,

jolloin väriainetta kuluu ainakin

kymmenkertaisesti.

Lasereiden tulostuskustannukset

lasketaan yksinkertaisesti jakamalla värikasetin

ja mahdollisen rummun hinta

sivumäärällä. Halvimmiksi tulevat Brotherin

riittokasetilla tulostetut sivut,

joille jää hintaa 2,4 senttiä sivulta. Alle

kolmen sentin laskennallisiin kustannuksiin

pystyvät myös Konica-Minolta,

Samsung, Canon sekä Lexmark. Selvästi

kallein on HP Laserjet, jolla tulostettu

sivu maksaa 3,9 senttiä. ■

W W W . M I K R O P C . N E T MikroPC 2 / 2004 39


MPC-TESTI

MUSTAVALKOLASERIT

ARVIOT

nekauppa pääsee nopeammin vauhtiin.

Testikuusikosta Canonilla, HP:lla ja Brotherilla

on uudessa laserissa normaali kasetti,

muissa vajaatäyttöinen. Samsungin aloituskasetti

riittää vain tuhannen sivun tulosteisiin,

Konica-Minoltalla ja Lexmarkilla

1 500 sivuun.

Värikasetin vaihdon lisäksi ei lasereissa

ole juuri muita vaihdettavia tai täydennettäviä

osia, joten varsinaisia huoltotoimia pikkulasereille

ei yleensä tarvitse tehdä. Paperinsiirtomekanismi

voi ajan mittaan kulua

väljäksi ja kumitelat liiskaantua niin liukkaiksi,

etteivät arkit kulje oikein. Silloin voi

olla jo aika vaihtaa koko tulostin uudempaan.

HELPOT HALLITTAVAT

Pikkulaserin ylläpito ja käyttö on yksinkertaista.

Laitteista on karsittu lähes kaikki toiminnallisuus,

jäljellä on useimmissa vain

pari merkkivaloa sekä tulostuksen keskeytyspainike.

Painikkeilla voi olla muitakin

tehtäviä, kuten demo- tai konfiguraatiosivun

tulostus, tai kuten Samsungilla nopea

vaihto väriainetta säästävään tilaan. Sama

toiminto on kyllä myös tulostinajureissa.

Hallinta on keskitetty tulostinajurille,

jossa tukena on tulostimen tilasta kertova

statusruutu. Parhaimmillaan se kertoo tulostuksen

etenemisen ja virhetilanteiden lisäksi

tiedon tulostetuista sivumääristä ja jäljellä

olevan väriaineen määrän.

Tulostinajurissa pelaa automatiikka parhaimmillaan

niin, ettei käyttäjän tarvitse kokeilla

eri asetuksia parhaan tulostuslaadun

saavuttamiseksi. Tarkkuus on kaikissa vähintään

600 dpi. Sen lisäksi useimpien tulostinten

ajureissa on terävöinti, joka silottaa

merkkien reunojen portaikkuutta. Grafiikkatulosteissa

voi olla tarpeen säätää rasterointitapaa

tai tulostuksen tummuutta,

mutta niitä ei ole kaikissa ajureissa.

Tulostuksen muotoilumahdollisuudet

ovat monipuoliset. Paperia säästävä tiivistys

sovittaa yhdelle arkille 16 tai jopa 25 sivun

tulosteet. Toisessa ääripäässä on julisteasetus,

joka suurentaa dokumentin sisällön

useammalle arkille.

Kaksipuoleinen tulostus on myös hyödyllinen

vaihtoehto. Tämän hintaluokan

laitteet eivät käännä paperia automaattisesti,

vaan käyttäjä kääntää ruudulle ilmaantuvan

ohjeen mukaisesti paperipinkan toisin

päin.

Verkkoliitännän saa testikuusikosta Samsungiin,

Lexmarkiin sekä Brotheriin. Toisen

arkinsyöttimen saa vain Lexmarkiin, johon

saa myös lisää muistia. ■


Brother on käyttänyt samaa runkoa pikkulasereidensa

pohjana jo jonkin aikaa,

eikä päällimmäisenä tavoitteena ole

minimiin puristetut fyysiset mitat.

HL-1430:ssa on kunnollinen laitteen sisään

piiloutuva 250 sivun arkinsyötin. Tulosteen

hinnaksi tulee noin 2,4 senttiä, kun käyttää

6 000 sivun riittokasettia.

Brotherilla merkkien reunaterävyydessä

näkyy hienoinen portaittaisuus. 600 dpi:n tulostustarkkuus

tuottaa oletusasetuksilla mustan

ja terävän jäljen, jossa kahden pisteen


Brother HL-1430

Canon LaserShot LBP3200

Canonissa on 250 arkin syöttökotelo,

joka työntyy kapean laitteen takaa

reilusti ulos. Papereiden päälle tulee

irtonainen pölykansi. Mekaaninen arkkimäärän

tunnistin puuttuu. Arkkien ohisyöttöön

on aukko laitteen etupuolella. Tarvittaessa

tulosteet saa ohjattua laitteen taakse, kun ne

normaalisti kertyvät laserin päälle.

LaserShot on vertailun nopein. Ensimmäinen

sivu tulee parhaimmillaan noin 10 sekunnissa

ja jatkuvassa työskentelyssä valmistajan

lupaama 18 sivun minuuttivauhti toteutuu.

Jopa kahden pisteen

fonttikin on luettavaa.

fonttikin on luettava. Myös sävytulosteissa

jälki on yllättävän hyvä, vaikka rasterointi on

yksinkertaisempi kuin esimerkiksi HP:lla.

Nopeudessa Brother sijoittuu keskikastiin

noin neljän sekunnin sivuvauhdillaan. Lepotilasta

laite ei herää kovin nopeasti ja ensimmäistä

sivua saa odottaa puoli minuuttia.

Lämpimänä sivu tulee alle viidentoista sekunnin.

Brotherin ohjelmisto on suomenkielinen.

Ajurissa on mukavasti paperiasetteluun liittyviä

valintoja ja erikoisuutena siitä löytyy sivulle

tulostuva aikaleima. Kaksipuoleisuuskin

on tarjolla eri nidontavaihtoehtoineen. Asetusten

tallennusmahdollisuus sekä sävysäädöt

ajurista puuttuvat.

+


HALVIMMAT SIVUT

HIDAS HERÄÄMÄÄN

Tulostuslaadussa oletusasetuksilla jälki on

liian vaaleaa, joten ajurin tummuus- tai kirkkaussäätöjä

on pakko muuttaa. Rasteroinnissa

on kolme asentoa, joilla sävygrafiikasta saa

kohtuuhyvän. Ajurissa ei ole mahdollisuuksia

säätöjen taltiointiin, joten asetukset joutuu

seuraavalla käynnistyskerralla muistelemaan

uudelleen.

Ajuri voisi olla monipuolisempi. Vesileimat

ja julistetulosteet puuttuvat kuten myös

usean sivun sovituksessa sivujen väliset reunukset.

Duplex-kääntöön ei Canon tarjoa

mahdollisuuksia.

Tulostuksen parasta tarkkuutta heikentää

samantapainen värin lievä "roiske" kuin samaan

koneistoon pohjautuvalla HP:n Laserjetillä.

Virtakytkintä lukuun ottamatta käyttönappuloita

ei ole. Tulostus keskeytetään tilaikkunasta,

joka kertoo myös tiedot tulostetuista

töistä. Sen muisti nollautuu, kun ohjelman

sammuttaa, eikä tulostusmääriä tai jäljellä

olevan väriaineen riittoisuutta näe mistään.

+


NOPEA

PUUTTEELLISET AJURIT

40 MikroPC 2 / 2004 W W W . M I K R O P C . N E T


MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä

osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi.

MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu,

joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon.

>


HP Laserjet 1010


Lexmark E220

HP-lasermalliston pienin laite kasautuu

tarvittaessa tiiviiksi paketiksi samaan

tapaan kuin Konica-Minolta.

Arkinsyöttö on toteutettu alas käännettävällä

muovitasolla, jonka vetoisuus rajoittuu 150

paperiin. Paperimäärän tunnistinta ei tarvita,

koska arkit ovat kaiken aikaa näkyvissä.

Ohisyöttö on, muttei suoraa paperirataa laitteen

taakse.

Hallintanäppäimiä on tulostuksen keskeytykseen

sekä status- ja testitulosteen ottamiseen.


Konica-Minolta 1300W

Laserjetin tulostinajuri keskittyy perustoimintoihin

eikä rasterointi- tai muitakaan tulostuksen

laatuun vaikuttavia asetuksia ole.

Kaksipuoliset tulosteet ajuri osaa tehdä myös

kirjaseksi. Käytössä ovat myös sivun sovitus,

skaalaus ja vesileima.

Laserjet on hidas. Nopeustestissä se jää

12 sivun koneistollaan testin peränpitäjäksi.

Laite lämpenee tulostusvalmiiksi muutamassa

sekunnissa ja ensimmäinen sivu tulee sukkelasti

noin 13 sekunnissa lepotilastakin,

mutta 36-sivuisessa pfd-dokumentissa ero

Canoniin venähti jo minuuttiin. Yhteys mikrolle

hoituu usb 2 -linjalla, joten datan siirtovaiheessa

vauhtia ei jarrutella.

Laserjetin piirtokyky on kohtuullinen. Terävöinti

tasoittaa merkkien portaittaisuutta,

mutta väriaineen huntumainen leviäminen

merkkien reunoilla heikentää pienen tekstin

tarkkuutta. Sävyjen tasaisuudessa Laserjet tekee

hyväksyttävää työtä, vaikka sävyskaala

onkin rajallinen. Raitaisuutta ei tulosteisiin ilmaannu

laajoillakaan sävypinnoilla.

+


Konica-Minoltan koneistossa rummun

ja värikasetin voi vaihtaa erikseen. Laserin

koneistonopeus on ”vain” 16 sivua

minuutissa, mutta todellisuudessa laite

ei jää Canonin kärkivauhdista. Nopeus on

käytännössä sama Samsungin kanssa, kun

tarkkuudeksi asettaa 600dpi:tä.

FineArt terävöinnillä 1300W yltää

1200 x 1200 pisteeseen, mikä näkyy nopeudessa

noin 10–15 sekunnin viiveenä grafiikkasivua

kohti. Maksimitarkkuudella laite piirtää

erinomaisella terävyydellä ja nousee testijoukon

kärkeen. Myös alemmilla tarkkuuksilla

jälki kestää vertailun.

Sävytulostuksessa Konica-Minoltassa

esiintyy hienoista raitaisuutta ja pientä tukkoisuutta

tummassa päässä, mutta kokonaisuutena

sävytulostus on vähintään tyydyttävää.

Konica-Minoltassa arkinsyöttö on järjestetty

edestä alas taittuvalle muovitasolle samaan

tapaan kuin Laserjetissä ja normaaliarkkeja

mahtuu 150. Valmiit arkit ohjautuvat

laitteen päälle muovituen varaan. Tästä

aiheutui pientä harmia, kun kuumassa koneistossa

käpristyvä kopioarkki tarttui muovituen

alareunaan ja aiheutti tukosvaaran.

Tämän ehkäisee jättämällä tasolle yhden arkin

valmiiksi. Erillistä kirjekuorten ohisyöttöä

tai suoraa syöttörataa taakse ei ole.

Tulostinajurissa on julistetoiminnon puuttumista

lukuun ottamatta kutakuinkin kaikki

tarpeelliset toiminnot. Myös käsikäyttöinen

duplex-kääntö pelaa vaivatta. Ajuri ja joukon

monipuolisin statusruutu jäävät kaipaamaan

vain suomen kieltä ja tilannekohtaisia avustuksia.

+


TIIVIS RAKENNE

PIENI ARKINSYÖTIN

TARKKUUS

ARKINSYÖTTÖ

Lexmark käyttää pcl-ohjausta Windowsin

gdi:n sijaan. Mac-käyttäjille on postscriptemulointi.

Pcl ei välttämättä anna nopeusetua

gdi-tulostimiin verrattuna, koska nykymikrot

ovat riittävän tehokkaita prosessoimaan

dataa printterille.

Tekstitulosteet korostavat koneiston nopeutta,

ja niissä Lexmark nousee kärkikastiin.

Hankalammissa tulostustöissä vauhti sen sijaan

hyytyy selvästi.

Ajurissa on mukavasti muotoiluvaihtoehtoja

rasterointitapaan, kontrastiin ja tummuussäätöön

asti. Lexmarkin ajurilta onnistuu tulostus

käsisäätöisesti kaksipuoliseksi tai vihkoseksi.

Monimutkaisemmissa töissä pitää olla tarkkana,

sillä sivumäärien määrittely johtaa helposti

väärään tulostusjärjestykseen ja papereiden

staattinen sähköistyminen saa tulosteet

toisella kierroksella tarttumaan yhteen. Tämä

on lähinnä arkinsyöttimen ongelma ja ilmenee

vain kaksipuoleisessa tulostuksessa. Normaalityöskentelyssä

syöttö pelaa ongelmitta.

Perussyöttimeen laitteen takaosassa mahtuu

150 sivua ja myös poistolokero on pystyasennossa

laserin päällä. Tulosteet saa myös

tulostimen eteen. 250 arkin syöttölaatikko on

lisävaruste kuten ulkoinen tulostinpalvelin

verkkokäyttöön.

Lexmarkin paras tarkkuus on 1200image,

joka tuottaa – dokumentista riippuen – sävykkäämmän

jäljen nopeammin kuin 600 dpi:n perusasetus.

Valokuvissa Lexmark antaa sävykkään

jäljen, mutta laajoissa sävypinnoissa tiuha

raidoitus heikentää jälkeä. Pienestäkin fontista

saa tummuutta säätämällä kohtuullisen hyvän.

Lexmarkin asennusopastus on suomeksi,

mutta ajurissa ei suomivalintaa ole.

+


LAAJENNUKSET

NOPEUS VAIHTELEE

W W W . M I K R O P C . N E T MikroPC 2 / 2004 41


MPC-TESTI

MUSTAVALKOLASERIT

ARVIOT


Samsung ML-1710P


PISTEET

LAITE Samsung HP Laserjet KonicaMinolta Brother Lexmark Canon

ML-1710P 1010 1300W Hl-1430 E220 LBP3200

Nopeus 4 3 4 3 4 5

Terävyys 4 4 5 4 4 4

Sävykkyys 4 3 3 4 3 2

Paperinkäsittely 4 3 2 5 3 4

Hallinta 3 4 4 3 3 3

Ajurin toiminnot 3 3 3 3 3 2

Vakiovarustus ja 2 1 2 2 4 1

laajennettavuus

Hinta 4 4 4 3 2 2

YHTEENSÄ 28 25 27 27 26 23

Pienen näköinen Samsung vaatii pöytätilaa

saman verran kuin useimmat muutkin

pikkulaserit. Koneisto mahtuisi pienempäänkin

tilaan, mutta 250 sivun arkinsyötin

työntyy takaa ulos. Samsungin edessä on

aukko yksittäisille kalvoille tai kirjekuorille ja

takana luukku, josta paksut materiaalit saa ohjattua

suoraa reittiä ulos.

Samsungin ohjauspaneelissa on vain kaksi

lediä sekä tulostuksen keskeytyspainike. Samalla

napilla saa myös tulostettua perustiedot

kertovan sivun, jolta ilmenee tulostettujen sivujen

määrä. Lyhyellä painalluksella tulostimen

saa väriainetta säästävään tilaan, mikä haalentaa

tekstiä muttei heikennä tarkkuutta.

Ajuri on suomenkielinen. Sen tilaruutu voisi

olla monipuolisempikin ja kertoa esimerkiksi

värikasetin tilan. Ajuri on toiminnoiltaan riittävä,

mutta kaksipuoleista tulostusta ei ole huomioitu.

Sen tosin saa toteutettua tulostamalla

parittomat ja parilliset sivut erikseen, mutta

vihkoa ei saa syntymään.

Tulostusnopeudessa Samsung ei oikkuile.

Lepotilasta ensimmäisen sivun saa reilussa

puolessa minuutissa, lämpimänä noin 12 sekunnissa.

Pitkässä tulostuksessa sivua tulee

neljän sekunnin välein eli jotakuinkin luvattua

16 sivun minuuttivauhtia.

Tulostustarkkuudessa Samsung jää 600 pisteeseen

tuumalle ilman terävöintejä. Käytännön

piirtotarkkuus ei anna aihetta moitteisiin

ja värin tummuus sekä tasaisuus ovat kohdallaan.

Sävytulosteissa erottuu lievä vaakasuuntainen

raitaisuus.

Samsung on hinnoiteltu testijoukon halvimmaksi

ja takuuaikaa laitteelle annetaan

kaksi vuotta.

+


EDULLINEN

VASTAANOTTOTASO

Nopeus: Tulostuksen nopeus mittausten mukaan.

Terävyys: Tulostuksen merkkipiirron terävyys ja puhtaus eri kokoisissa tekstimerkeissä ja grafiikassa.

Sävykkyys: Tulostuksen sävytoisto valokuva- ja liukusävytulosteissa.

Paperinkäsittely: Arkinsyöttö ja vastaanotto.

Hallinta: Tulostimen käyttönäppäimet sekä hallinta ohjelmallisesti, tilaseuranta, sivulaskuri ja väriaineen

tarkkailu.

Ajurin toiminnot: Ajuriin toteutetut toiminnot ja tulostuksen säätömahdollisuudet

Vakiovarustus ja laajennettavuus: Vakioliitännät, muisti, lisäoptiot


MUSTAVALKOLASERIT

MERKKI Samsung Konica Minolta HP

Malli ML-1710P PagePro 1300W Laserjet 1010

Valmistaja Samsung Electronics Konica Minolta HP

Business Technologies Inc.

Koneiston valmistaja Samsung Electronics Konica Minolta Business Tech. Canon

Hinta 189 € 199 € 199 €

Takuu 2 v (korjaamotakuu, 1 v vaihtotakuu 1 v korjaamotakuu

sis. nouto/palautus)

Tarkkuus 600 x 600 dpi 1200 x 600 dpi 600 x 600 dpi

Terävöinti ei FineArt (1200x1200) Ret (1200x600)

1. sivun tulostusnopeus 12 sek 13 sek 10 sek

Nopeus 16 s / min 16 s / min 12 s / min

Kustannukset senttiä/sivu 2,7 snt 2,7 snt 3,9 snt

Värikasetti 3000 s / 80 € 3000 s / 80 €, 2000 s / 79 €

6000 s / 134 €

Tulostusmäärä /kk 15 000 s 15 000 s 5 000 s

Paperikaukalo 250 s 150 s 150 s

Ohisyöttö 1 kerrallaan ei on max 10s

Suora läpisyöttö on ei ei

Vastaanottotaso 50 s 100 s 100 s

Paperimäärän tunnistin on näkyvissä näkyvissä

Kaksipuoleinen tulostus käsin (rajoitetusti) käsin käsin

Melutaso max dB(A) 52 dB 54 dB 62 dB

Mitat (l x k x s) 348 x 193 x 355 mm 385 x 340 x 405 mm 370 x 208 x 230 mm

Paino 7 kg 7,8 kg 5,9 kg

Liitännät: rinnakkais/usb on / on on / on ei / on 2.0

Käyttöjärjestelmät Win98/Me/2000/XP, Win98Se/Me/2000/XP Win95/98/Me/2000/

Linux, MacOS8.6>

XP, MacOS9, OSX

42 MikroPC 2 / 2004 W W W . M I K R O P C . N E T


Näin testasimme

Ensimmäinen sivu tulostuu kaikissa tulostimissa

lähes yhtä nopeasti. Suurimmat

nopeuserot näkyvät pitkissä pdf-tulostuksissa,

joissa Canon nappaa selvän ykköspaikan.

Vaikka HP sylkee ensimmäisen pdf-sivun

nopeimmin, sen vauhti hyytyy pidemmissä

tulostuksissa.

Testiasemaksi valjastettiin Windows

2000 -mikro, johon laserit kytkettiin

usb-kaapelilla. Tulostussovelluksina käytettiin

pääasiassa Microsoft Office -paketin

Wordia ja Powerpointia sekä Adoben Photoshop-kuvankäsittelyä.

Pdf-tulosteita lasereille

ohjattiin Acrobat Readerista ja html-dokumentteja

Explorer-selaimesta.

Lasereiden tulostuslaatua tarkkailtiin kaikista

sovelluksista erilaisilla laatuun vaikuttavilla

asetuksilla. Selvän dpi-tarkkuusasetuksen

lisäksi tulostuksen terävyyteen ja sävytoistoon

vaikuttavat rasterointitapa, jäljen tummuus

sekä kontrasti- ja kirkkausasetukset. Kaikissa

laitteissa ei ole tarjolla viritysmahdollisuuksia,

mutta hyvin toteutettuna automaattinen oletusasetus

antaa parhaan mahdollisen tuloksen

eri tyyppisissä tulostustöissä.

600 dpi:n tarkkuutta on hankala oleellisesti

parantaa terävöintimenetelmillä. Sovelluskohtaisesti

eroja saa näkyviin, mutta pelkästään

600 dpi:n perustarkkuuden tarjoavat Samsung

ja Brother tuottavat tarkkuudeltaan ja sävykkyydeltään

muiden kanssa täysin vertailukelpoista

jälkeä.

Tulostusnopeutta mitattiin useiden tehtävien

avulla lepotilasta herätetystä tulostimesta

ja lämpimäksi ajetusta. Oheisessa graafissa

on esitetty laitteiden tulostusnopeudet

36-sivuiselle pdf-dokumentille, jossa sivuja

täyttivät tekstit, taulukot, graafit ja valokuvat.

Tulostustarkkuus oli 600 pistettä tuumalle, mikä

löytyy kaikista testilaitteista. Canonin tulostusaika

2 minuuttia 11 sekuntia oli testin

nopein. Hitain oli HP Laserjet, jolla tulostus venyi

hieman yli kolmen minuutin.

Toisena nopeustestinä oli kymmensivuinen

Word-dokumentti. Sen kaikki laserit tulostivat

alle minuutissa. Nopein oli Canon kannassaan

Lexmark, Samsung ja Konica-Minolta. ■

Pdf-tulostus

MIKROPC 2/2004

Canon

0:15

2:11

Samsung

KonicaMinolta

Lexmark

0:15

2:27

0:17

2:27

0:20

2:38

0:20

Brother

2:46

HP

0:13

3:04

0 1 2 3

36 s, 600 dpi

MINUUTTIA

1. sivu

valmis

Word-tulostus

MIKROPC 2/2004

Canon

14

44

Lexmark

15

46

Samsung

15

49

KonicaMinolta

Brother

16

14

50

52

HP

16

59

0 20 40 60

10 s, 600 dpi

SEKUNTIA

1. sivu

valmis

ASIAN YDIN

Brother Lexmark Canon

HL-1430 E220 LBP3200

Brother Lexmark Canon

International Inc.

Brother Sindo Ricoh Canon

219 € 249 € 259 €

1 v 1 v vaihtotakuu 1 v

600 x 600 dpi 600 x 600 dpi 600 x 600 dpi

ei IET (1200 IQx600) AIR (2400x600)

15 sek 9,4 sek 10 sek

14 s / min 17 s / min 18 s / min

2,4 snt 3,0 snt 2,8 snt

3000 s / 69 €, 2500 s / 76 € 2500 s / 69 €

6000 s / 94 €

15 000 s 10 000 s 10 000 s

250 s 150 s 250 s

1 kerrallaan 1 kerrallaan 1 kerrallaan

on ylhäältä eteen on

150 s 100 s 100 s

on ei ei

käsin käsin ei

50 dB 49 dB 55 dB

360 x 235 x 370 mm 391 x 221 x 361 mm 367 x 245 x 396 mm

9,2 kg 9,0 kg 6,9 kg

on / on on / on ei / on

Win95/98/Me/NT4.0/ Win95/98/Me/NT4.0/2000/ Windows 98/me/

2000/XP, MacOS8.6> XP/Server 2003, iMac OS 8.6>, 2000/XP

Linux Red Hat ja SuSE 7.2>,

Novell, AS/400

Nopeutta ja hyvää jälkeä

Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulta laserilta

vaaditaan nopeutta ja hyvää jälkeä

edullisessa paketissa, eivätkä nämä perusominaisuudet

ole pahitteeksi pienen työryhmän

kesken jaettavalle tulostimellekaan.

Testikuusikon parhaan pistesaaliin keräsivät

Samsung ja Konica-Minolta. Konica-Minolta on

tarkempi, mutta Samsungilla on tarjota parempi

paperinsyöttömekaniikka, halvin lähtöhinta ja joukon

pisin takuu. Nämä toivat Samsungille testivoittajan

leiman.

Kolmas erikoismaininnan ansaitseva tulostin on

Brother. Sen nopeus ei riitä kärkisijoille, mutta perustekniikka

on kunnossa, ja tulostuskustannukset

ovat joukon alhaisimmat.

HP Laserjet on mukavan pieni ja hiljainen, mutta

isommissa tulostustöissä hitaanlainen. Vertailun

nopeimmalla laserilla Canonilla olisi potentiaalia

parempaankin menestykseen, jos ohjelmisto olisi

monipuolisempi. Hintaa Canonilla on hieman liikaa

samoin kuin Lexmarkilla, jonka etu on testin monipuolisimmat

käyttöympäristö- ja laajennusmahdollisuudet.


W W W . M I K R O P C . N E T MikroPC 2 / 2004 43

More magazines by this user
Similar magazines