7HHPD - SUSAMURU
7HHPD - SUSAMURU
7HHPD - SUSAMURU
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Täyttä hevoselämää.<br />
HEVOSOPISTOLLA TAPAHTUU 2011<br />
SEMINAAREJA<br />
23.1. Suomenhevosseminaari<br />
Suomenhevosen jalostuksellinen<br />
edistyminen - taustoja ja<br />
tulevaisuudennäkymiä<br />
TERVETULOA TUTUSTUMAAN<br />
5.2. Avoimet ovet<br />
Hevosopisto esittelee koulutusta,<br />
toimintaa ja tiloja.<br />
RATSUHEVOSJALOSTUSTA<br />
22.-26.3. Oripäivät, järj. Hippos, YHO & RJL<br />
15.-17.4. Ponioripäivät, järj. Hippos<br />
28.-29.5. Kasvattajapäivät, järj. Hippos<br />
KANSAINVÄLISTÄ RATSASTUSTA<br />
17.-19.6. XXXVIII Finnderby<br />
Este- ja kouluratsastusta<br />
kansainvälisellä tasolla,<br />
Mannerheim-kenttäkilpailu.<br />
KENTTÄ-, ESTE ja KOULURATSASTUSTA<br />
2.-7.8. Kilpailuviikko<br />
Kuuden päivän kilpailu, jossa on<br />
luokkia poni-, juniori- ja<br />
senioriratsukoille alue- ja<br />
kansallisella tasolla.<br />
NUORTEN HEVOSTEN KOULU- ja<br />
ESTERATSASTUSTAPAHTUMA<br />
19.-21.8. Nuorten Hevosten Festivaali<br />
Nuorten hevosten koulu- ,este- ja<br />
maastoesteratsastuksen tapahtuma,<br />
järj. Hevosopisto ja RJL.<br />
SUOMENHEVOSRATSUJEN VIIKONLOPPU<br />
1.-4.9. Suomenratsujen Kuninkaalliset<br />
Tapahtumassa mukana suomenhevosratsujen<br />
parhaimmisto<br />
ja nuoret suomenhevoset<br />
laatuarvostelussa.<br />
Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.<br />
Hevosopisto Oy<br />
Ypäjän Hevosopisto<br />
Opistontie 9<br />
32100 YPÄJÄ<br />
puh. (02) 76 021<br />
fax (02) 7602 200<br />
etunimi.sukunimi@hevosopisto.fi<br />
• Koulutus • Kilpailut • Elämykset •<br />
www.hevosopisto.fi
BEN MAHER · Photo Stefano Secchi<br />
<br />
Between the horse and rider<br />
PERFORMANCE SPECIAL<br />
ORACLE SPECIAL<br />
Agent:<br />
Equestrian Avenue<br />
puh. +31.6.533.255.86<br />
pia@equestrianavenue.com<br />
www.equestrianavenue.com<br />
Jälleenmyyjät:<br />
www.horseboutique.fi<br />
www.kaakkola.kotisivukone.com<br />
www.ratsukellari.com<br />
www.reunos.fi<br />
SELLERIA EQUIPE srl · Via Gasdotto, 16 · 36078 Valdagno (VI) Italy · www.selleriaequipe.it · info@selleriaequipe.it
IRTI ARJESTA<br />
BALTIC PRINCESSILLÄ!<br />
Lähdön tunnelmaa<br />
Makunautintoja<br />
Edullisia ostoksia<br />
Hauskanpitoa<br />
Huipputarjousten Hulabaloon aikana 3.1.-15.2.2011<br />
Baltic Princessin ravintoloissa ja baareissa on<br />
uskomattomia tarjouksia. Myymälöissä teet<br />
ostoksia jopa 70 % alennuksella!<br />
Tervetuloa huikeille Hulabaloo-ostoksille!<br />
KATSO PÄIVÄN TARJOUS JA VARAA MATKASI<br />
PUH. 0600 15700 TAI WWW.TALLINK.FI<br />
0600-puhelut 1,74 €/vastaanotettu puhelu + pvm/mpm.<br />
Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti.
IRTI ARJESTA<br />
BALTIC PRINCESSILLÄ!<br />
Lähdön tunnelmaa<br />
Makunautintoja<br />
Edullisia ostoksia<br />
Hauskanpitoa<br />
Huipputarjousten Hulabaloon aikana 3.1.-15.2.2011<br />
Baltic Princessin ravintoloissa ja baareissa on<br />
uskomattomia tarjouksia. Myymälöissä teet<br />
ostoksia jopa 70 % alennuksella!<br />
Tervetuloa huikeille Hulabaloo-ostoksille!<br />
KATSO PÄIVÄN TARJOUS JA VARAA MATKASI<br />
PUH. 0600 15700 TAI WWW.TALLINK.FI<br />
0600-puhelut 1,74 €/vastaanotettu puhelu + pvm/mpm.<br />
Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti.
Tapiolan UNDO-vakuutus korvaa lääkärikuluja,<br />
rikkoutuneita tavaroita sun muita takaiskuja.<br />
Kotona sekä reissussa.<br />
Tilaa suoraan netistä alkaen 6 / kk.<br />
TapiolaUNDO.fi<br />
Koska aina ei mene putkeen.<br />
Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
Hyvä lukija. Kädessäsi on tuhti paketillinen<br />
suomalaisen ratsastuksen<br />
historiaa. Tällainen kirjoittelu<br />
toistuu 10–15 vuoden välein. Joku<br />
saattaa ihmetellä miksi. Siksi, että muistaisimme.<br />
Itselleni pakollinen paneutuminen<br />
suomalaisen ratsastuksen historiaan<br />
syksyn pimeinä tunteina opetti paljon<br />
myös maamme ja itsenäisyytemme<br />
historiasta. Hevonen on siinä olennaisesti<br />
mukana 1960-luvulle asti.<br />
Ratsastus oli herrasväen muotia 1800-luvun<br />
lopulla ja heille taitoa opettivat sotilaat<br />
ja sirkusväki. Heti alussa mukana<br />
olivat myös naiset ja nuoret.<br />
Sodat olivat ankaria koettelemuksia<br />
sekä hevosille että ratsastajille ja koko<br />
urheilulle. Kun Suomen ratsuväki lakkautettiin,<br />
oli koko laji saada kuoliniskun.<br />
Kun miehet joutuivat vaihtamaan hevoset<br />
hevosvoimiin, naiset ottivat ohjat<br />
käsiinsä – ja pitävät niistä yhä kiinni.<br />
Ratsastuksesta kehittyi 1900-luvun<br />
loppuvuosikymmeninä naisten ja tyttöjen<br />
laji. Me olemme antaneet lajille oman<br />
mausteemme ja viemme sitä eteenpäin.<br />
Pakkasten paukkuessa on aika katsoa<br />
eteenpäin, sillä historia saa nyt olla rauhassa<br />
ainakin kymmenen vuotta. Miten<br />
kirjoitetaan kymmnen vuoden kuluttua,<br />
se jää nähtäväksi.<br />
Talvi merkitsee joillekin ratsastajalle<br />
lepokautta ja jopa tauon paikkaa. Moni<br />
harjoittelee talven läpi säännöllisesti<br />
maneesissa. Hevosen on talvellakin<br />
saatava liikuntaa ja ulkoilua. Nyt tarkastetaan<br />
hevosen tervydentila ja hankitaan<br />
riittävät varusteet pakkasten varalle.<br />
Lumituiskussa tallille ajaminen ja<br />
hevosen satulointi, talutus kentälle ja<br />
ratsaille nousu ovat saavutus, joka tuntuu<br />
hyvälle.<br />
Mutta nyt minä haaveilen hiihtoratsastuksesta<br />
ja rekiajeluista, joita valitettavasti<br />
on tarjolla liian vähän. Jouluna<br />
kyllä aion käydä tallissa nappaamassa<br />
mukaani oikeantuoksuista joulumieltä.
Nuorten ratsastajien määrä on<br />
tänä vuonna julkaistun kansallisen<br />
liikuntatutkimuksen<br />
mukaan noussut 10 000 harrastajalla.<br />
Tämä on iloinen asia. Kannattaa<br />
huomata, että harrastus on edelleen<br />
kasvussa, vaikka ikäluokat pienenevät.<br />
Voidaan laskea, että 10 – 18 -vuotiaista<br />
tytöistä 20 prosenttia, eli joka viides,<br />
ratsastaa.<br />
Liikuntatutkimuksen mukaan ratsastuksen<br />
harrastajia on vuosikeskiarvona<br />
144 000. Tutkimuksen tuloksista osa julkaistiin<br />
keväällä. Uusia harrastajia lajin<br />
piiriin on edellisen, 2006 julkaistun liikuntagallupin<br />
jälkeen tullut 27 000. Ratsastus<br />
kuuluu niihin harvoihin lajeihin,<br />
jotka ovat jatkuvasti kasvaneet 1990-luvun<br />
alusta. Vuosista 1994 – 95 harrastajien<br />
määrä on yli kaksinkertaistunut.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kasvuluvut muuttuvat, jos tutkimme<br />
harrastajamäärien kehitystä kesäkaudella<br />
vuosikeskiarvon sijaan. Kesällä<br />
2009 oli yli 160 000 harrastajaa. Edellisessä<br />
tutkimuksessa vastaava luku oli<br />
135 000. Harrastajista 43,75 prosenttia<br />
oli alle 19-vuotiaita ja 56,25 prosenttia<br />
aikuisia, eli 19 – 65 -vuotiaita.<br />
Kasvu heijastuu liiton toiminnassa<br />
ratsastusseurojen ja jäsentallien määrän<br />
lisääntymisenä. Henkilöjäsenmäärä<br />
on 1990-luvun lopulta kaksinkertaistunut.<br />
Viime vuoden lopussa jäseniä oli<br />
48 300. Määrä on edelleen nousussa ja<br />
vuodelle 2010 asettamamme 50 000 jäsenen<br />
tavoite on ulottuvilla.<br />
<br />
Tänä vuonna liitto uudisti organisaatiotaan<br />
vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan<br />
haasteita ja Suomen liikunnan<br />
ja urheilun uutta visiota. Toiminnan lähtökohtana<br />
on ratsastajan elämänkulku,<br />
joka koostuu ratsastajan kehitysvaiheista.<br />
Tämä näkyy uudessa organisaa tiossamme<br />
seuratoiminnan roolin korostumisena.<br />
Huippu-urheilu on eriytetty hararstekilpailuista<br />
omaksi osa-alueekseen.<br />
Lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin<br />
osa koko toimintakenttää, kaiken<br />
toiminnan ydin.<br />
Uudistuksen tavoitteena on kehittää<br />
toimintatapa, jossa organisaatio ottaa<br />
huomioon ratsastajan tarpeet ja kiinnostuksen<br />
lajiin eri elämänvaiheissa.<br />
Harrastaja- ja jäsenkuntamme on monimuotoinen<br />
erilaisine toiveineen ja<br />
tavoitteineen. Uskomme, että uudistunut<br />
organisaatio vastaa haasteisiin entistä<br />
paremmin.<br />
<br />
<br />
Ratsastajainliitto päivitti strategiansa<br />
vuonna 2008 ja siihen sisällytettiin<br />
nuoriso-, aikuis- ja kilpailutoiminnan<br />
strategiat. Seuraava päivitys strategiaan<br />
tehdään ensi vuonna, jotta se vastaa<br />
organisaatiossamme ja valtakunnallisella<br />
tasolla tapahtuvia muutoksia. Urheilun<br />
valiokunta- ja lajijaosto-organisaatio<br />
uudistettiin 2008 ja urheilutoimintaa<br />
ohjaava matriisimalli otettiin käyttöön<br />
vuoden 2009 alusta. Ensi vuoden aikana<br />
jaostojen tehtäviä ja toimintatapoja<br />
tarkistetaan ja käynnistetään sisäinen<br />
Hyvä hallintotapa -projekti.<br />
Viime vuoden syyskokouksessa liiton<br />
hallitus lupasi edistää kilpailutoiminnan<br />
edellytyksiä teemavuoden Kilpaile kunnolla<br />
mukaisesti. Työ jatkuu. Painopistealueita<br />
ovat olosuhteet sekä kilpailujärjestäjien<br />
edellytykset järjestää laadukkaita<br />
tapahtumia.<br />
Tänä vuonna otettiin käyttöön liiton<br />
jäsentalleille tarkoitettu laadun kehittämisjärjestelmä,<br />
Laadun portaat. Järjestelmä<br />
on kolmiportainen.<br />
Porras: Talli täyttää jäsentallien<br />
vähimmäiskriteerit<br />
Porras: Laadullisesti hyvää toimintaa<br />
Porras: Erityisen laadukasta toimintaa<br />
joka osa-alueella<br />
Kolmannelle portaalle yltävä talli voi<br />
saada liitolta laatuleiman. Tavoitteena on<br />
nostaa jäsentallien laatua ja tarjota tallinpitäjille<br />
työkalu, jonka tuella he voivat<br />
toteuttaa laatutavoitteitaan. Tallien<br />
arviointeja jatketaan. Hankkeen toteuttamiseksi<br />
laaditaan materiaaleja ja järjestetään<br />
koulutusta.<br />
Uudistuneet sporttirekisteri ja KIPA:n<br />
maksujärjestelmä otetaan käyttöön ensi<br />
vuonna.
Mahdollisuus maksaa kilpailumaksut<br />
KIPAn kautta käynnistyy kilpailukauden<br />
alussa. Järjestelmä mahdollistaa<br />
myös rahapalkintojen maksamisen<br />
suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan<br />
tilille. Järjestelmä poistaa tarpeen pitää<br />
suuria käteiskassoja kilpailupaikoilla.<br />
SLU on tehnyt uuden sporttirekisteriohjelman<br />
lajiliittojen käyttöön. Se otetaan<br />
käyttöön vuodenvaihteessa. Koulutukset<br />
toteutetaan kuluvan vuoden loppuun<br />
mennessä.<br />
<br />
Kuluvan vuoden suurimmat urheiluhaasteet<br />
olivat Kentuckyn maailmanmestaruuskilpailu<br />
ja Nations Cupin perussarjassa<br />
menestyminen. Tulokset ovat selkeästi<br />
plusmerkkiset. Katja Karjalaisen<br />
pronssimitali MM-areenalla oli upea suoritus.<br />
Nations Cup -joukkue oli jälleen<br />
mukana finaalissa.<br />
Ensi vuoden EM-kilpailuissa jaetaan<br />
maapaikkoja olympialaisiin. Tavoite on<br />
osallistua joukkueena kaikkiin olympia-<br />
ja paralympialajeihin ja saada joukkuepaikat<br />
Lontoon vuoden 2012 olympia-<br />
ja paralympialaisiin. Merkittävä osa<br />
kansainvälisen kilpailutoiminnan budjetista<br />
kohdennetaan EM-kuluihin ja esteratsastuksen<br />
Nations Cup -projektin<br />
toteuttamiseen.<br />
Helsinki International Horse Showssa<br />
saimme nauttia hienosta suomalaismenestyksestä.<br />
Nina Fagerströmin ja<br />
Anna-Julia Kontion upeat suoritukset<br />
ja päänäytösten loppuun myydyt katsomot<br />
myötävaikuttivat tunnelmaan. Tapahtuman<br />
taloudellinen tilanne ei kuitenkaan<br />
ole muuttunut. Ensi vuoden<br />
Horse Shown ja maailmancupin osakilpailun<br />
toteutuminen on edelleen järjestäjälle<br />
suuri haaste. Ratsastajainliitto tekee<br />
tiivistä varainhankintayhteistyötä<br />
järjestäjän kanssa. Tavoitteena on saada<br />
uusia yhteistyökumppaneita koko lajille.<br />
Vietämme 90-vuotisjuhlia. Ratsastuksesta<br />
on suurten muutosten kautta<br />
tullut koko kansan laji. Haluan kiittää<br />
kaikkia, jotka työnsä puolesta ja vapaaehtoisina<br />
ovat olleet myötävaikuttamassa<br />
kehitykseen ja lajimme nousuun. Uskon,<br />
että kasvu jatkuu ja että voimme<br />
yhdessä matkata kohti satavuotisjuhliamme<br />
luottavaisin mielin. <br />
Rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Michael Hewetson
Mahdollisuus maksaa kilpailumaksut<br />
KIPAn kautta käynnistyy kilpailukauden<br />
alussa. Järjestelmä mahdollistaa<br />
myös rahapalkintojen maksamisen<br />
suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan<br />
tilille. Järjestelmä poistaa tarpeen pitää<br />
suuria käteiskassoja kilpailupaikoilla.<br />
SLU on tehnyt uuden sporttirekisteriohjelman<br />
lajiliittojen käyttöön. Se otetaan<br />
käyttöön vuodenvaihteessa. Koulutukset<br />
toteutetaan kuluvan vuoden loppuun<br />
mennessä.<br />
<br />
Kuluvan vuoden suurimmat urheiluhaasteet<br />
olivat Kentuckyn maailmanmestaruuskilpailu<br />
ja Nations Cupin perussarjassa<br />
menestyminen. Tulokset ovat selkeästi<br />
plusmerkkiset. Katja Karjalaisen<br />
pronssimitali MM-areenalla oli upea suoritus.<br />
Nations Cup -joukkue oli jälleen<br />
mukana finaalissa.<br />
Ensi vuoden EM-kilpailuissa jaetaan<br />
maapaikkoja olympialaisiin. Tavoite on<br />
osallistua joukkueena kaikkiin olympia-<br />
ja paralympialajeihin ja saada joukkuepaikat<br />
Lontoon vuoden 2012 olympia-<br />
ja paralympialaisiin. Merkittävä osa<br />
kansainvälisen kilpailutoiminnan budjetista<br />
kohdennetaan EM-kuluihin ja esteratsastuksen<br />
Nations Cup -projektin<br />
toteuttamiseen.<br />
Helsinki International Horse Showssa<br />
saimme nauttia hienosta suomalaismenestyksestä.<br />
Nina Fagerströmin ja<br />
Anna-Julia Kontion upeat suoritukset<br />
ja päänäytösten loppuun myydyt katsomot<br />
myötävaikuttivat tunnelmaan. Tapahtuman<br />
taloudellinen tilanne ei kuitenkaan<br />
ole muuttunut. Ensi vuoden<br />
Horse Shown ja maailmancupin osakilpailun<br />
toteutuminen on edelleen järjestäjälle<br />
suuri haaste. Ratsastajainliitto tekee<br />
tiivistä varainhankintayhteistyötä<br />
järjestäjän kanssa. Tavoitteena on saada<br />
uusia yhteistyökumppaneita koko lajille.<br />
Vietämme 90-vuotisjuhlia. Ratsastuksesta<br />
on suurten muutosten kautta<br />
tullut koko kansan laji. Haluan kiittää<br />
kaikkia, jotka työnsä puolesta ja vapaaehtoisina<br />
ovat olleet myötävaikuttamassa<br />
kehitykseen ja lajimme nousuun. Uskon,<br />
että kasvu jatkuu ja että voimme<br />
yhdessä matkata kohti satavuotisjuhliamme<br />
luottavaisin mielin. <br />
Rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Michael Hewetson
Kilpailukauden aikana hevoselle ei voi opettaa<br />
uusia asioita, eikä tehdä muitakaan suuria<br />
muutoksia. Nyt on aika analysoida tuomaripöytäkirjat,<br />
löytää korjattavat kohteet tai opettaa<br />
hevoselle uusia liikkeitä. Etsi pöytäkirjoistasi<br />
ne liikkeet, jotka menevät usein hyvin ja ne, jotka<br />
menevät usein huonosti. Esteratsastaja, jolla on ollut<br />
ongelmia okseri-okseri -sarjalla, harjoittelee sitä<br />
talven aikana. Samoin kouluratsastajan pitää tiedostaa<br />
missä puutteet ovat ja korjata ne, jotta tulokset<br />
paranisivat.<br />
Mieti, ovatko puutteet kokoamisessa vai liikkeiden<br />
suorittamisessa. Ovatko ne sinun vai hevosesi<br />
ongelmia? Pidä tavoitteesi selkeänä. Oletko siirtymässä<br />
korkeampaan luokkaan, vai haluatko parantaa<br />
tuloksia tasolla, jolla nyt kilpailet?<br />
Jos ongelma on muodossa tai kokoamisasteessa,<br />
on sinun muutettava jotakin ratsastuksessasi. Kun<br />
harjoittelet uutta tekniikkaa, vanha alkaa heiketä,<br />
eikä uusi vielä ole vakiintunut. Tässä tilanteessa monet<br />
ratsastajat alkavat epäillä muutoksen onnistumista.<br />
He luovuttavat ja palaavat vanhaan tekniikkaansa.<br />
Virheiden karsiminen on työlästä ja hidasta. Varaudu<br />
siihen, että tarvitset muutokseen kuukausia.<br />
Kun hevosen pitää oppia uusi liike, esimerkiksi<br />
laukanvaihto, kysy itseltäsi osaatko opettaa sen hevoselle,<br />
vai onko parempi antaa ammattilaisen tehdä<br />
opetustyö. Kun haluat itse oppia vaihtamaan, paras<br />
harjoittele opetusmestarihevosella. Näin opit apujen<br />
ajoituksen ja miltä vaihdon pitäisi tuntua. Luonnossa<br />
hevoset vaihtavat laukan tasapainottaakseen<br />
itseään. Hyvä ratsastaja osaa rikkoa hevosen tasapainon,<br />
jotta hevonen itse tarjoaa vaihtoa. Näin hevonen<br />
oppii nopeasti. Suoruuden ja lennokkuuden<br />
kehittyminen kestää pidempään.<br />
Talvi on hevoselle rentoutumisen ja urheilullisen<br />
loman aikaa. Tärkeintä on pitää se vaihtelevassa<br />
työssä. Tee myös terveystarkastus hevoselle. Se<br />
ehkä tarvitsee aikaa palautuakseen kauden rasituksista.<br />
Suomessa ei hevosta voi pitää laitumella talvella,<br />
joten ratsasta paljon maastossa. Jos hevonen<br />
joutuu olemaan maneesissa koko talven, se tylsistyy.<br />
Ratsasta lumessa. Hevosistani Ramon Navarro<br />
oppi passagen hangessa.
Kilpailukauden aikana hevoselle ei voi opettaa<br />
uusia asioita, eikä tehdä muitakaan suuria<br />
muutoksia. Nyt on aika analysoida tuomaripöytäkirjat,<br />
löytää korjattavat kohteet tai opettaa<br />
hevoselle uusia liikkeitä. Etsi pöytäkirjoistasi<br />
ne liikkeet, jotka menevät usein hyvin ja ne, jotka<br />
menevät usein huonosti. Esteratsastaja, jolla on ollut<br />
ongelmia okseri-okseri -sarjalla, harjoittelee sitä<br />
talven aikana. Samoin kouluratsastajan pitää tiedostaa<br />
missä puutteet ovat ja korjata ne, jotta tulokset<br />
paranisivat.<br />
Mieti, ovatko puutteet kokoamisessa vai liikkeiden<br />
suorittamisessa. Ovatko ne sinun vai hevosesi<br />
ongelmia? Pidä tavoitteesi selkeänä. Oletko siirtymässä<br />
korkeampaan luokkaan, vai haluatko parantaa<br />
tuloksia tasolla, jolla nyt kilpailet?<br />
Jos ongelma on muodossa tai kokoamisasteessa,<br />
on sinun muutettava jotakin ratsastuksessasi. Kun<br />
harjoittelet uutta tekniikkaa, vanha alkaa heiketä,<br />
eikä uusi vielä ole vakiintunut. Tässä tilanteessa monet<br />
ratsastajat alkavat epäillä muutoksen onnistumista.<br />
He luovuttavat ja palaavat vanhaan tekniikkaansa.<br />
Virheiden karsiminen on työlästä ja hidasta. Varaudu<br />
siihen, että tarvitset muutokseen kuukausia.<br />
Kun hevosen pitää oppia uusi liike, esimerkiksi<br />
laukanvaihto, kysy itseltäsi osaatko opettaa sen hevoselle,<br />
vai onko parempi antaa ammattilaisen tehdä<br />
opetustyö. Kun haluat itse oppia vaihtamaan, paras<br />
harjoittele opetusmestarihevosella. Näin opit apujen<br />
ajoituksen ja miltä vaihdon pitäisi tuntua. Luonnossa<br />
hevoset vaihtavat laukan tasapainottaakseen<br />
itseään. Hyvä ratsastaja osaa rikkoa hevosen tasapainon,<br />
jotta hevonen itse tarjoaa vaihtoa. Näin hevonen<br />
oppii nopeasti. Suoruuden ja lennokkuuden<br />
kehittyminen kestää pidempään.<br />
Talvi on hevoselle rentoutumisen ja urheilullisen<br />
loman aikaa. Tärkeintä on pitää se vaihtelevassa<br />
työssä. Tee myös terveystarkastus hevoselle. Se<br />
ehkä tarvitsee aikaa palautuakseen kauden rasituksista.<br />
Suomessa ei hevosta voi pitää laitumella talvella,<br />
joten ratsasta paljon maastossa. Jos hevonen<br />
joutuu olemaan maneesissa koko talven, se tylsistyy.<br />
Ratsasta lumessa. Hevosistani Ramon Navarro<br />
oppi passagen hangessa.
Kilpailukauden aikana hevoselle ei voi opettaa<br />
uusia asioita, eikä tehdä muitakaan suuria<br />
muutoksia. Nyt on aika analysoida tuomaripöytäkirjat,<br />
löytää korjattavat kohteet tai opettaa<br />
hevoselle uusia liikkeitä. Etsi pöytäkirjoistasi<br />
ne liikkeet, jotka menevät usein hyvin ja ne, jotka<br />
menevät usein huonosti. Esteratsastaja, jolla on ollut<br />
ongelmia okseri-okseri -sarjalla, harjoittelee sitä<br />
talven aikana. Samoin kouluratsastajan pitää tiedostaa<br />
missä puutteet ovat ja korjata ne, jotta tulokset<br />
paranisivat.<br />
Mieti, ovatko puutteet kokoamisessa vai liikkeiden<br />
suorittamisessa. Ovatko ne sinun vai hevosesi<br />
ongelmia? Pidä tavoitteesi selkeänä. Oletko siirtymässä<br />
korkeampaan luokkaan, vai haluatko parantaa<br />
tuloksia tasolla, jolla nyt kilpailet?<br />
Jos ongelma on muodossa tai kokoamisasteessa,<br />
on sinun muutettava jotakin ratsastuksessasi. Kun<br />
harjoittelet uutta tekniikkaa, vanha alkaa heiketä,<br />
eikä uusi vielä ole vakiintunut. Tässä tilanteessa monet<br />
ratsastajat alkavat epäillä muutoksen onnistumista.<br />
He luovuttavat ja palaavat vanhaan tekniikkaansa.<br />
Virheiden karsiminen on työlästä ja hidasta. Varaudu<br />
siihen, että tarvitset muutokseen kuukausia.<br />
Kun hevosen pitää oppia uusi liike, esimerkiksi<br />
laukanvaihto, kysy itseltäsi osaatko opettaa sen hevoselle,<br />
vai onko parempi antaa ammattilaisen tehdä<br />
opetustyö. Kun haluat itse oppia vaihtamaan, paras<br />
harjoittele opetusmestarihevosella. Näin opit apujen<br />
ajoituksen ja miltä vaihdon pitäisi tuntua. Luonnossa<br />
hevoset vaihtavat laukan tasapainottaakseen<br />
itseään. Hyvä ratsastaja osaa rikkoa hevosen tasapainon,<br />
jotta hevonen itse tarjoaa vaihtoa. Näin hevonen<br />
oppii nopeasti. Suoruuden ja lennokkuuden<br />
kehittyminen kestää pidempään.<br />
Talvi on hevoselle rentoutumisen ja urheilullisen<br />
loman aikaa. Tärkeintä on pitää se vaihtelevassa<br />
työssä. Tee myös terveystarkastus hevoselle. Se<br />
ehkä tarvitsee aikaa palautuakseen kauden rasituksista.<br />
Suomessa ei hevosta voi pitää laitumella talvella,<br />
joten ratsasta paljon maastossa. Jos hevonen<br />
joutuu olemaan maneesissa koko talven, se tylsistyy.<br />
Ratsasta lumessa. Hevosistani Ramon Navarro<br />
oppi passagen hangessa.
Kilpailukauden aikana hevoselle ei voi opettaa<br />
uusia asioita, eikä tehdä muitakaan suuria<br />
muutoksia. Nyt on aika analysoida tuomaripöytäkirjat,<br />
löytää korjattavat kohteet tai opettaa<br />
hevoselle uusia liikkeitä. Etsi pöytäkirjoistasi<br />
ne liikkeet, jotka menevät usein hyvin ja ne, jotka<br />
menevät usein huonosti. Esteratsastaja, jolla on ollut<br />
ongelmia okseri-okseri -sarjalla, harjoittelee sitä<br />
talven aikana. Samoin kouluratsastajan pitää tiedostaa<br />
missä puutteet ovat ja korjata ne, jotta tulokset<br />
paranisivat.<br />
Mieti, ovatko puutteet kokoamisessa vai liikkeiden<br />
suorittamisessa. Ovatko ne sinun vai hevosesi<br />
ongelmia? Pidä tavoitteesi selkeänä. Oletko siirtymässä<br />
korkeampaan luokkaan, vai haluatko parantaa<br />
tuloksia tasolla, jolla nyt kilpailet?<br />
Jos ongelma on muodossa tai kokoamisasteessa,<br />
on sinun muutettava jotakin ratsastuksessasi. Kun<br />
harjoittelet uutta tekniikkaa, vanha alkaa heiketä,<br />
eikä uusi vielä ole vakiintunut. Tässä tilanteessa monet<br />
ratsastajat alkavat epäillä muutoksen onnistumista.<br />
He luovuttavat ja palaavat vanhaan tekniikkaansa.<br />
Virheiden karsiminen on työlästä ja hidasta. Varaudu<br />
siihen, että tarvitset muutokseen kuukausia.<br />
Kun hevosen pitää oppia uusi liike, esimerkiksi<br />
laukanvaihto, kysy itseltäsi osaatko opettaa sen hevoselle,<br />
vai onko parempi antaa ammattilaisen tehdä<br />
opetustyö. Kun haluat itse oppia vaihtamaan, paras<br />
harjoittele opetusmestarihevosella. Näin opit apujen<br />
ajoituksen ja miltä vaihdon pitäisi tuntua. Luonnossa<br />
hevoset vaihtavat laukan tasapainottaakseen<br />
itseään. Hyvä ratsastaja osaa rikkoa hevosen tasapainon,<br />
jotta hevonen itse tarjoaa vaihtoa. Näin hevonen<br />
oppii nopeasti. Suoruuden ja lennokkuuden<br />
kehittyminen kestää pidempään.<br />
Talvi on hevoselle rentoutumisen ja urheilullisen<br />
loman aikaa. Tärkeintä on pitää se vaihtelevassa<br />
työssä. Tee myös terveystarkastus hevoselle. Se<br />
ehkä tarvitsee aikaa palautuakseen kauden rasituksista.<br />
Suomessa ei hevosta voi pitää laitumella talvella,<br />
joten ratsasta paljon maastossa. Jos hevonen<br />
joutuu olemaan maneesissa koko talven, se tylsistyy.<br />
Ratsasta lumessa. Hevosistani Ramon Navarro<br />
oppi passagen hangessa.
Kilpailukauden aikana hevoselle ei voi opettaa<br />
uusia asioita, eikä tehdä muitakaan suuria<br />
muutoksia. Nyt on aika analysoida tuomaripöytäkirjat,<br />
löytää korjattavat kohteet tai opettaa<br />
hevoselle uusia liikkeitä. Etsi pöytäkirjoistasi<br />
ne liikkeet, jotka menevät usein hyvin ja ne, jotka<br />
menevät usein huonosti. Esteratsastaja, jolla on ollut<br />
ongelmia okseri-okseri -sarjalla, harjoittelee sitä<br />
talven aikana. Samoin kouluratsastajan pitää tiedostaa<br />
missä puutteet ovat ja korjata ne, jotta tulokset<br />
paranisivat.<br />
Mieti, ovatko puutteet kokoamisessa vai liikkeiden<br />
suorittamisessa. Ovatko ne sinun vai hevosesi<br />
ongelmia? Pidä tavoitteesi selkeänä. Oletko siirtymässä<br />
korkeampaan luokkaan, vai haluatko parantaa<br />
tuloksia tasolla, jolla nyt kilpailet?<br />
Jos ongelma on muodossa tai kokoamisasteessa,<br />
on sinun muutettava jotakin ratsastuksessasi. Kun<br />
harjoittelet uutta tekniikkaa, vanha alkaa heiketä,<br />
eikä uusi vielä ole vakiintunut. Tässä tilanteessa monet<br />
ratsastajat alkavat epäillä muutoksen onnistumista.<br />
He luovuttavat ja palaavat vanhaan tekniikkaansa.<br />
Virheiden karsiminen on työlästä ja hidasta. Varaudu<br />
siihen, että tarvitset muutokseen kuukausia.<br />
Kun hevosen pitää oppia uusi liike, esimerkiksi<br />
laukanvaihto, kysy itseltäsi osaatko opettaa sen hevoselle,<br />
vai onko parempi antaa ammattilaisen tehdä<br />
opetustyö. Kun haluat itse oppia vaihtamaan, paras<br />
harjoittele opetusmestarihevosella. Näin opit apujen<br />
ajoituksen ja miltä vaihdon pitäisi tuntua. Luonnossa<br />
hevoset vaihtavat laukan tasapainottaakseen<br />
itseään. Hyvä ratsastaja osaa rikkoa hevosen tasapainon,<br />
jotta hevonen itse tarjoaa vaihtoa. Näin hevonen<br />
oppii nopeasti. Suoruuden ja lennokkuuden<br />
kehittyminen kestää pidempään.<br />
Talvi on hevoselle rentoutumisen ja urheilullisen<br />
loman aikaa. Tärkeintä on pitää se vaihtelevassa<br />
työssä. Tee myös terveystarkastus hevoselle. Se<br />
ehkä tarvitsee aikaa palautuakseen kauden rasituksista.<br />
Suomessa ei hevosta voi pitää laitumella talvella,<br />
joten ratsasta paljon maastossa. Jos hevonen<br />
joutuu olemaan maneesissa koko talven, se tylsistyy.<br />
Ratsasta lumessa. Hevosistani Ramon Navarro<br />
oppi passagen hangessa.
Tämän vuoden keväänä, 82-vuotiaana,<br />
hän ratsasti ja hoiti hevostaan<br />
Quintaa päivittäin Seppo<br />
Lindströmin tallilla Kaarinassa.<br />
Huhtikuussa hän vei kolme hevostaan<br />
tyttärensä Marian luokse Etelä-<br />
Ranskaan ja säännöllinen ratsastus jäi<br />
pois päiväohjelmasta.<br />
– Mutta vaimoni ja minä olimme siellä<br />
kesällä kaksi kuukautta ja silloin pääsin<br />
taas ratsastamaan joka päivä. Tosin<br />
se oli enemmän maastoratsastusta kuin<br />
kurinalaista valmennustyöskentelyä kentällä,<br />
Stewen sanoo.<br />
<br />
Kurinalaisuus on kenraalille kunnia-asia.<br />
– Kun Puolustusvoimat luopui hevosistaan<br />
menetimme paljon. Kurinalaisuus<br />
hevosten hoidossa ja pidossa oli armeijan<br />
aikana itsestäänselvyys. Nykypäivänä<br />
näin yksinkertainen asia on monesti<br />
kateissa. Ratsastusperinne katkesi pitkäksi<br />
aikaa. On todella sääli, että niitä<br />
valtavan hienoja hevosia, joita hankittiin<br />
vuoden 1940 suunniteltuja ja 1952 pidettyjä<br />
olympialaisia varten, ei käytetty<br />
jalostukseen. Kukaan ei välittänyt hienojen<br />
verilinjojen vaalimisesta, Stewen<br />
murehtii menetettyä mahdollisuutta.<br />
<br />
<br />
R. W. Stewen oli varamiehenä Helsingin<br />
olympiajoukkueessa 1952 ja ratsasti<br />
Tukholmassa 1956 estejoukkueessa<br />
Lojal-hevosellaan.<br />
– Minun piti ratsastaa Loriuksella,<br />
mutta se katkaisi jalkansa valmennuksessa.<br />
Valmentajamme Mauno Roiha<br />
sanoi että ota sitten tuo Lojal. Ruotsista<br />
hankitut L-hevoset olivat suurenmoisia,<br />
Lojal oli fantastinen hyppääjä. Tukholman<br />
radat olivat meille suomalaisille<br />
erittäin vaikeita, meillä ei ollut juurikaan<br />
kansainvälistä kilpailukokemusta ennen<br />
sitä. Lojal oli ainoa joukkueemme hevosista,<br />
joka hyppäsi molemmilla kierroksilla<br />
maaliin saakka, Stewen toteaa.<br />
<br />
<br />
<br />
– Tukholmassa kilpaili olympialaisten<br />
historiassa ensimmäistä kertaa naisratsastaja<br />
esteradalla, Britanniaa edustava<br />
Pat Smythe. Neljä vuotta aikaisemmin<br />
Helsingissä sai Tanskan Liz Hartell ensimmäisenä<br />
naisena osallistua olympiaradalla<br />
kouluratsastukseen. Hän voitti<br />
hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa,<br />
Stewen muistelee naisratsastajien<br />
pääsyä ratsastuksen olympia-areenoille.<br />
Tukholman olympialaisten ohella Stewenin<br />
mieleen ovat jääneet Aachenin<br />
kansainväliset kilpailut vuonna 1954.<br />
– Meitä oli siellä kolmihenkinen joukkue,<br />
Kauko Paananen Lassilla, Henrik<br />
Lavonius India Bonitalla ja minä Loriuk-
sella. Menestyksemme ei ollut loistava,<br />
mutta pärjäsimme kunnialla vaikeilla<br />
radoilla. Kokonaisuudessaan Aachen<br />
oli unohtumaton elämys. Meistä pidettiin<br />
hyvää huolta ja oli fantastista seurata<br />
muiden maiden taitavien ratsastajien<br />
valmennusta ja hevosten hoitoa. Muuan<br />
hauska tapaus on jäänyt mieleeni.<br />
Espanjalainen Carlos istui ennen starttiaan<br />
terassilla siemaillen samppanjaa<br />
kauniiden naisten ympäröimänä, kunnes<br />
hänen avustajansa tuli sanomaan,<br />
että nyt on kohta hänen vuoronsa. Carlos<br />
nousi ratsunsa selkään, antoi avustajan<br />
kiillottaa saappaansa viimeisen kerran,<br />
ratsasti pari volttia, meni radalle ja<br />
hyppäsi sen virheittä, Stewen kertoo.<br />
<br />
Suomalaisen ratsastuksen kansainvälistyminen<br />
ilahduttaa Steweniä.<br />
– Helsinki International Horse Show<br />
on kehittynyt edukseen vuosi vuodelta.<br />
On ollut hienoa nähdä taitavien esteratsastajien<br />
ohella myös korkeatasoista
kouluratsastusta, toteaa Stewen, joka on<br />
vuosikausia kuulunut kisaorganisaatioon<br />
Appeal Committeen jäsenenä.<br />
– Tänä syksynä suomalaiset menestyivät<br />
loistavasti. Meillä on vuosikymmenten<br />
saatossa ollut paljon hyviä valmentajia:<br />
Jan-Olof Wannius, George Morris,<br />
Daan Nanning. 1950-luvulla meitä<br />
valmensi saksalainen Fritz Weidemann,<br />
joka sanoi: Immer vorwärts reiten, ratsasta<br />
aina eteenpäin. Tämä on ollut mottoni<br />
ja se pätee sekä esteillä että koulussa,<br />
kunhan osaa tehdä sen oikein. Viime<br />
vuosina valmentajani on ollut Seppo<br />
Lindström, ja olen viihtynyt hänen valmennuksessaan<br />
kaikki ne vuodet, joina<br />
minulla oli hevosia hänen tallissaan.<br />
Hänellä on silmää, taitoa ja kyky lisätä<br />
vaatimuksia niin, että ratsastaja ei koe<br />
tehtäviä liian vaikeiksi, Stewen sanoo.
kouluratsastusta, toteaa Stewen, joka on<br />
vuosikausia kuulunut kisaorganisaatioon<br />
Appeal Committeen jäsenenä.<br />
– Tänä syksynä suomalaiset menestyivät<br />
loistavasti. Meillä on vuosikymmenten<br />
saatossa ollut paljon hyviä valmentajia:<br />
Jan-Olof Wannius, George Morris,<br />
Daan Nanning. 1950-luvulla meitä<br />
valmensi saksalainen Fritz Weidemann,<br />
joka sanoi: Immer vorwärts reiten, ratsasta<br />
aina eteenpäin. Tämä on ollut mottoni<br />
ja se pätee sekä esteillä että koulussa,<br />
kunhan osaa tehdä sen oikein. Viime<br />
vuosina valmentajani on ollut Seppo<br />
Lindström, ja olen viihtynyt hänen valmennuksessaan<br />
kaikki ne vuodet, joina<br />
minulla oli hevosia hänen tallissaan.<br />
Hänellä on silmää, taitoa ja kyky lisätä<br />
vaatimuksia niin, että ratsastaja ei koe<br />
tehtäviä liian vaikeiksi, Stewen sanoo.
Yrittäjäntie 20, Karkkila www.biofarm.fi (09) 225 2560<br />
Kauraton<br />
Black Horse Booster,<br />
kypsennetty puolitiiviste<br />
kauraan perustuvan ruokinnan<br />
täydentämiseen. Sisältää runsaasti<br />
kivennäis- ja hivenaineita<br />
sekä vitamiineja. Sisältää<br />
myös seleeniä turvallisesti<br />
orgaanisessa muodossa.
Nykyaikainen urheilulaji ratsastuksesta<br />
tuli venäläisessä<br />
Suomessa 1800-luvulla,<br />
kuten muuallakin Euroopassa.<br />
Meiltä puuttui ritarikulttuuri ja ratsastusakatemioiden<br />
perinne, mutta suomalaiset<br />
ratsumiehet, eli hakkapeliitat<br />
tunnettiin sotilaina ja hevosmiehinä Euroopassa<br />
jo 1600-luvulla. Ruotsin vallan<br />
oli ratsupalvelun suorittaminen taannut<br />
verovapauden 1200-luvulta lähtien. Tilaa,<br />
joka varusti hevosen ja miehen, sanottiin<br />
ratsutilaksi. Aluksi se oli aatelisten<br />
etuoikeus, sittemmin velvollisuus.<br />
Suomalaisille hevonen oli kulkuneuvo<br />
pitkien välimatkojen maassa. Posti kulki<br />
ratsujen selässä 1600-luvulta 1800-luvun<br />
alkukymmenille.<br />
Ratsastustaito oli välttämättömyys<br />
vain sotilaille. Ruotsin vallan aikaisessa<br />
upseerikoulussa 1700-luvulla ratsastusta<br />
oli kaksi tuntia viikossa, 1800-luvulla<br />
Venäjän vallan aikana määrä nostettiin<br />
kahteen tuntiin päivässä. Ratsastustaitoa<br />
esittelivät myös vierailevat<br />
sirkukset, joiden ratsastajat myös antoivat<br />
ratsastustunteja.<br />
<br />
Helsingissä oli 1870-luvulla kaksi sotilaiden<br />
käytössä ollutta maneesia, Santarmimaneesi<br />
Maneesikadulla ja Kaartin maneesi<br />
Kaartin kasarmeilla. Siviiliratsastuksen<br />
meillä käynnisti Ruotsista 1867<br />
muuttanut tallimestari Georg Ringsten,<br />
joka toi Helsinkiin neljä ratsua ja alkoi<br />
pitää ratsastustunteja. Ratsastuksesta<br />
tuli muotia ja pian Helsinkiin rakennettiin<br />
ajanmukainen ratsastushuone, osittain<br />
maneesiksi ja osittain sirkukseksi.<br />
Se oli Siltasaaressa, vanhaan tapettitehtaaseen<br />
kunnostettuna.<br />
1887 lajista kiinnostuneet kaupunkilaiset<br />
perustivat ratsastusinstituutin,<br />
jonka toiminta käynnistyi samaisessa Siltasaaren<br />
ratsastushuoneessa.<br />
Samaan aikaan Turussa rakennettiin<br />
maneesi ja perustettiin ratsastusinstituutti,<br />
jossa opetus alkoi 1889 Helsingistä<br />
siirtyneen ruotsalaisen Fredrik<br />
Lundin johdolla. Opetusta jatkoi Ruotsista<br />
Turkuun muuttanut tallimestari<br />
Carl Ducander. Hän siirtyi pian veljensä<br />
kanssa Helsinkiin ja Turun ratsastusinstituutin<br />
toiminta päättyi 1892.<br />
<br />
Vuosi 1887 toi mukanaan keisarin suostumuksen<br />
Rakuunarykmentin perustamiselle.<br />
Huhtikuun 17. päivänä julkaistiin<br />
asetuskokoelmassa ”Keisarillisen<br />
Majesteetin Armollinen julistus suomalaisen<br />
ratsuväen asettamisesta”. Käsky<br />
tarkoitti Suomalaisen autonomian ajan<br />
viimeisen joukko-osaston perustamista.<br />
Rakuunarykmentin virallinen perustamispäivä<br />
oli 1. huhtikuuta 1890,<br />
kun kuudenkymmenen miehen vahvuinen<br />
komennuskunta aloitti toimintansa.<br />
Rykmentin ensimmäinen päiväkäsky<br />
oli annettu vuotta aiemmin, kun<br />
luutnantti Lucander saapui Lappeenrantaan<br />
hevosten ja hevostenhoitajien<br />
kanssa valmistelutöihin.<br />
Rykmentin upseeristo koostui suo-
malaisista ja sen sijoitus Lappeenrantaan<br />
antoi kaupungille identiteetin rakuunoiden<br />
kotikaupunkina. Rykmentti<br />
aloitti koulutustoiminnan Venäjän ratsuväestä<br />
siirretyillä hevosilla, mutta pian<br />
hevosia ryhdyttiin hankkimaan Suomesta.<br />
Laadukkaiden hevosten löytäminen<br />
oli vaikeaa ja hevosia ryhdyttiin<br />
myös tuomaan Puolasta ja Ruotsista.<br />
<br />
Rykmentin hevoset jaettiin eskadrooniin<br />
väreittäin. Ensimmäisellä eskadroonalla<br />
oli vaaleimmat ja kuudennella eskadroonalla<br />
täysin mustat hevoset. Soittokunnan<br />
hevoset olivat perinteisesti valkoisia.<br />
Värijako jatkui itsenäisen Suomen<br />
yksiköissä.<br />
Rykmentin hevoskoulutus oli erittäin<br />
korkeatasoista. Se lakkautettiin osana<br />
venäläisten Suomeen kohdistuvaa sortopolitiikkaa<br />
17. joulukuuta 1901. Kahdentoista<br />
toimintavuotensa aikana Rakuunarykmentti<br />
vaikutti hevosjalostuksen<br />
nousuun, koulutustoiminnan<br />
kasvuun, kilpaurheiluun ja siviiliratsastuksen<br />
suosion kasvuun.<br />
<br />
<br />
<br />
Suomen itsenäistyttyä 6.12.1917 maa<br />
sortui kansalaissotaan, jossa vastapuolina<br />
olivat hallituksen joukot ja punakaartit.<br />
Sodan sytyttyä1918 perustettiin Joensuuhun<br />
Karjalan Ratsujääkärirykmentti<br />
ja Seinäjoella koottiin Uudenmaan<br />
Rakuunarykmentti, joka sai runkonsa<br />
Porvoosen 1917 perustetun ratsupoliisikoulun<br />
200 oppilaasta. Venäläisten<br />
varuskuntien aseistariisunnan yhteydessä<br />
takavarikoitiin kasakkarykmenteiltä<br />
hevosia ja saksalaisten noustua maihin<br />
Hangossa saatiin hevostäydennystä maihinnousujoukkojen<br />
ulaanirykmenteiltä.<br />
Kirkkonummen ulaanit toimi Länsi-Uudellamaalla<br />
ja eri puolilla maata<br />
koottiin paikallisia ratsuosastoja tiedustelutarkoituksiin.<br />
Osastoissa toimivat<br />
miehet olivat usein valmiiksi ratsastustaitoisia<br />
siviilejä.<br />
Sota vaikutti ratsukannan kehitykseen.<br />
Ratsastusharrastuksen laajenemisesta<br />
sodan jälkeen oli todisteena muun<br />
muassa Karjalan Kenttäratsastusseuran<br />
perustaminen.<br />
Monet siviiliratsastajat organisoivat<br />
suojeluskuntien ratsuosastojen perustamista.<br />
Tuleva FEI:n puheenjohtaja,<br />
Magnus Rydman toimi Helsingissä<br />
ratsastavan suojeluskunnan päällikkönä.<br />
Ratsuosaston koko päällystö oli Kenttäratsastusseuran<br />
jäseniä.<br />
<br />
<br />
Heti sodan jälkeen hankittiin Englannista<br />
250 ratsuhevosta sotilastarkoituksiin.<br />
Niillä myös kilpailtiin, joten kilparatsastus<br />
sai kirjaimellisesti uutta verta. Uudenmaan<br />
rakuunat majoitettiin sodan<br />
päätyttyä Helsinkiin ja päätös johti ratsastusurheilun<br />
leviämiseen pääkaupungissa.<br />
Rykmentin komentaja oli Suomen<br />
ensimmäinen olympiaratsastaja eversti<br />
Oskar Vilkama.<br />
Vuonna 1921 Uudenmaan Rakuunat<br />
ja Hämeen Ratsurykmentti siirrettiin<br />
Lappeenrantaan, jonne perustettiin<br />
Ratsuväkiprikaati.<br />
Lappeenrannasta tuli merkittävä ratsastusurheilun<br />
keskipiste ja kaupunki<br />
sai ratsuväkensä takaisin, nyt itsenäisen<br />
Suomen joukko-osastona. Prikaatin komentaja,<br />
kenraalimajuri Georg Londen<br />
lähti uudistamaan organisaatiota ja perusti<br />
remonttikoulun. Se muutti Ypäjäl-<br />
<br />
le vuonna 1933. Seuraukset olivat kauaskantoiset<br />
koulutuksen keskittyessä<br />
Ypäjän Siittolanmäelle.<br />
<br />
Suomen Ratsastusliitto perustettiin<br />
1920 Suomen Kenttäratsastusseuran<br />
ja Karjalan Kenttäratsastajien toimesta.<br />
Päämääränä saada lisää harrastuspaikkoja<br />
lajille. Kaksi liiton kolmesta<br />
jäsenseurasta toimi Helsingissä, jonne<br />
oli perustettu suomenkielinen ratsastusseura.<br />
1926 Helsingissä perustettu<br />
Hevosjalostusliitto lämminverisiitosta<br />
varten toimi myös aktiivisesti harrastuspaikkojen<br />
saamiseksi.<br />
<br />
Kenttäratsastusseura ja liitto olivat<br />
suunnitelleet ratsastusradan rakentamista<br />
Helsingin Kumpulan alueelle yhdessä<br />
Suomen Raviurheilun ystävien<br />
kanssa. Alueen vuokraussuunnitelma<br />
käsiteltiin kaupunginvaltuuston täysistunnossa<br />
5.5.1920.<br />
Kaupunginvaltuustossa ratsastusta<br />
pidettiin yhteiskunnallisena ilmiönä, ei<br />
niinkään urheilumuotona. Vasemmisto<br />
piti lajia sotilaallisena toimintana ja eliitin<br />
harrastuksena. Valtuusto äänesti ratsastushankkeen<br />
puolesta äänin 27– 19.<br />
Rahatoimikamari velvoitettiin vuokraamaan<br />
alue Kumpulan niityiltä 50 vuo-
den sopimuksella Suomen Raviurheilun<br />
ystäville ja Suomen Kenttäratsastusseuralle.<br />
Sopimus velvoitti luovuttamaan<br />
alueen eri urheilulajien käyttöön sekä<br />
lasten leikkipaikaksi silloin, kun hevosurheilu<br />
ei sitä itse tarvitsisi.<br />
<br />
Samaan aikaan osaa Töölön pallokentästä<br />
Helsingin kantakaupungissa alettiin<br />
kunnostaa ratsastusradoiksi, koska<br />
Pallokenttä Oy oli ilmoittanut, että se ei<br />
tarvitse koko kenttää ja voisi vuokrata<br />
osan ratsastuskäyttöön. Vastausta totalisaattoripelien<br />
järjestämisestä jouduttiin<br />
odottamaan.<br />
Kumpulan ratojen rakentaminen juuttui<br />
paikoilleen. Kenttäratsastajat suunnittelivat<br />
jo uutta yhtiötä, mutta hanke<br />
kaatui, kun tarvittavaa alkupääomaa ei<br />
löytynyt. Seuralle tarjottiin mahdollisuutta<br />
tulla mukaan Kumpulan ratayhdistykseen<br />
rahamäärällä, joka saatu kokoon.<br />
Kumpulan rakentaminen jatkui,<br />
mutta työ eteni hitaasti. Yllättäen Pallokenttä<br />
Oy halusikin ratsastajat pois<br />
alueiltaan jo vuonna 1925.<br />
Oli keksittävä uusi suunnitelma. Yksi<br />
vaihtoehdoista oli nykyinen Helsingin<br />
Munkkiniemi, mutta asiassa ei edetty.<br />
Kenttäratsastusseura vuokrasi sitten<br />
Talin kartanon läheltä 20 hehtaarin alueen.<br />
Seura otti suuren lainan tarkoitusta<br />
varten ja suunnitteli alueen avaamista<br />
urheiluratsastukselle jo vuonna 1929.<br />
<br />
Vuoteen 1939 mennessä Talin hevosurheilualue<br />
oli kasvanut lähes kansainvälisiin<br />
mittoihin ja tarjosi puitteet kaikille<br />
olympiaratsastuslajeille ja laukkaurheilulle.<br />
Talvi- ja Jatkosota vuosina 1939–<br />
1945 katkaisivat kuitenkin alueen kehityksen<br />
ja rauhan tullessa, oli rata- alue<br />
huoltamatta ja ränsistynyt. Suurin osa<br />
maineikkaista laukkaurheilijoista oli<br />
sotien aikana menehtynyt tai kaatunut<br />
rintamalla. Maan poliittisesti räjähdysherkkä<br />
tilanne ei ollut omiaan saamaan<br />
ratsastusurheilulle tarvittavaa rahallista<br />
tukea.<br />
Ratsastajainliitto asetti jo vuonna<br />
1947 komitean miettimään laukkaurheilun<br />
tulevaisuutta maassamme ja julkaistu<br />
muistio oli varsin kylmää luettavaa.<br />
Ratojen kunnostukseen ei ollut rahaa,<br />
kilpailuiden järjestämiseen ei ollut<br />
rahaa, sopivia hevosia ei tahtonut löytyä.<br />
Lista oli ehtymättömän pitkä. Helsingin<br />
1952 olympialaisia varten Talin<br />
alue koki hetkellisen nousun kisajärjestelyjen<br />
takia, mutta Helsingin kaupungin<br />
vuokrattua Talin alueelta suuren määrän<br />
maita tulevan golfklubin laajennukselle<br />
katosi myös pohja hevosurheilualueiden<br />
käytöltä. Talin radoista oli vielä osa<br />
näkyvissä 50–60 -lukujen taitteessa jolloin<br />
aktiivit hevospiirit yrittivät neuvotella<br />
alueiden hevosurheilukäytöstä,<br />
mutta turhaan. Hevosten Tali oli lopullisesti<br />
kadonnut.<br />
<br />
Suomelle myönnettiin vuoden 1940<br />
olympialaiset. Valmistelutyö 1937. Ensimmäinen<br />
iso hanke oli Laakson ratsas-<br />
tusstadionin rakentaminen ja sen avajaisina<br />
pidettiin Pohjoismaiset ratsastuskilpailut<br />
kesällä 1937. Kilpailut olivat<br />
suomalaisratsukoille menestys. Viestija<br />
kenttäratsastusjoukkue sai hopeaa<br />
ja henkilökohtaisen hopeamitalin voitti<br />
rouva Huber.<br />
Olympiakuume nousi. Suomalaisratsukoille<br />
povattiin mitaleja ja valtio hankki<br />
Englannista hevosia, joista oli tarkoitus<br />
kouluttaa olympiaratsuja. Olympiamaneesin<br />
ja tallien rakennustyöt käynnistettiin.<br />
Talin laukkaratojen ehostustyöhön<br />
sijoitettiin aikaa ja rahaa.<br />
Ajan tavan mukaisesti FEI valitsi keväällä<br />
1939 puheenjohtajakseen tulevan<br />
olympiakisaisäntämaan edustajan, suomalaisen<br />
pankinjohtajan, Magnus Rydmanin,<br />
joka oli SRL:n puheenjohtaja.<br />
Lokakuun 6.– 8. päivänä 1939 piti Hämeenlinnan<br />
Poltinaholla olla olympiakatselmuskilpailut.<br />
Ratsastajat ja hevoset<br />
olivat jo paikalla, kun käsky suojajoukkojen<br />
täydellisestä liikekannallepanosta<br />
saapui Hämeenlinnaan. Upseerit jättivät<br />
hevosensa perässä lähetettäviksi<br />
ja kiiruhtivat varuskuntiinsa. Neuvostojoukkojen<br />
hyökkäys alkoi marraskuun<br />
30. päivä ja Suomi oli sodassa. Olympialaiset<br />
peruuntuivat.<br />
<br />
<br />
Talvisodan alkuun mennessä puhdasrotuista<br />
suomalaista työhevosta oli jalostettu<br />
yli 30 vuotta. Kantakirja avattiin<br />
1907. Valtion tahdon toteuttajana jalostuksesta<br />
vastasi hevoshoidontarkastaja
Erkki Sihvola. Valtion kovat vaatimukset<br />
ainutlaatuisen monipuolisen hevosrodun<br />
edellytyksistä mitattaisiin pian<br />
pahimmassa mahdollisessa tilanteessa,<br />
Suomen joutuessa puolustamaan koskemattomuuttaan<br />
talvisodassa.<br />
Edesmennyt professori Veikko Rislakki<br />
kutsui viime sotiamme hevosten<br />
sotasavotaksi.<br />
Liikekannallepanovalmistelujen aikana<br />
syksyllä 1939 kävi selväksi, että<br />
puolustusvoimien valmius ja kokoonpano<br />
riippuivat ratkaisevasti hevosten<br />
ja ajoneuvojen tarpeen tyydyttämisestä.<br />
Vaihtoehdot olivat vähissä ja vuonna<br />
1924 annettu laki hevosten ja ajoneuvojen<br />
ottamisesta sotaväen tarpeeseen<br />
sodan aikana uudistettiin lokakuussa ja<br />
asetus marraskuussa 1939. Joukkojen<br />
huolto, siirrot ja tykistön käyttö olivat<br />
täysin hevosten varassa. Vain ja ainoastaan<br />
hevonen mahdollisti sodankäynnin<br />
toimivuuden.<br />
Talvisodan alkaessa valtio pystyi tarjoamaan<br />
puolustajilleen vain kokardin,<br />
nahkavyön ja aseen. Hevosten tilanne<br />
oli yhtä huono. Hoitovälineitä, loimia,<br />
valjaita ja kengitysvälineitä ei ollut. Rehustus<br />
oli puutteellista. Eläinlääkinnältä<br />
puuttuivat instrumentit ja lääkkeet.<br />
Vapaaehtoinen kansalaiskeräys tuotti<br />
20 000 lointa hevosille. Instrumentteja<br />
saatiin instrumenttiliikkeiltä ja tarviketäydennyksiä<br />
Ruotsista ja Tanskasta.<br />
Armeijalla oli vain 4 700 hevosta. Pakko-otoilla<br />
saatiin kerättyä 60 384 hevosta.<br />
Koko maan hevoskanta vuonna 1939<br />
oli varsat mukaan lukien 386 000 yksilöä,<br />
joista sotakelpoisia, oli vain 173 297<br />
yksilöä. Kantakirjahevosia ja varsoja ei<br />
laskettu sotakelpoisiin. Sodan päättyessä<br />
oli otettu palvelukseen 71 805 hevosta,<br />
eli noin 25 prosenttia täysi-ikäisistä<br />
hevosista.
Ratsastus ja hevosala ovat käyneet<br />
läpi suuren murroksen Suomen<br />
Ratsastajainliiton historian aikana.<br />
Kun Ratsastajainliitto perustettiin<br />
vuonna 1920, toiminnassa oli<br />
kolme ratsastusseuraa kahdella paikkakunnalla.<br />
Vuonna 1925 jäsenmäärä oli<br />
470 henkilöä.<br />
Suomessa oli lähes 400 000 hevosta.<br />
Hevonen oli jokaiselle tuttu ratsuna ja<br />
kärryjen edessä. Pääasiallinen käyttö oli<br />
maataloudessa ja kuljetuksissa. Koneet<br />
korvasivat hevosen 1950-luvulta alkaen.<br />
1980-luvulle tultaessa hevosten määrä<br />
oli alimmillaan vain 30 000.<br />
Viime vuosisadan alussa ratsastus oli<br />
urheilu- ja kilpailumuotona lähinnä ratsuväen<br />
toimintaa, johon osallistui jonkin<br />
verran siviilejä. Armeijan luovuttua<br />
hevosista vaiheittain toisen maailmansodan<br />
jälkeen ratsastusurheilu koki<br />
notkahduksen. Ratsuväkirykmentit jalkautettiin<br />
1940-luvulla ja Ypäjällä sijannut<br />
armeijan Ratsukoulu lakkautettiin<br />
1955, jolloin lakkasi myös armeijan ratsujalostus.<br />
Hevosia jäi enää tykistöön ja<br />
huoltomuodostelmiin.<br />
<br />
Siviilien harrastus voimistui 1960-luvulta<br />
lähtien. Ratsastuksesta on tullut<br />
valtaväestön ja etenkin naisten suosittu<br />
harrastus. Lajilla on 160 000 harrastajaa.<br />
Joka viides 10–18 vuotiaista tytöistä<br />
ratsastaa ja aikuisista naisista harrastajia<br />
on kuusi prosenttia. Harrastajista<br />
yli puolet on aikuisia naisia. Kansallisessa<br />
liikuntatutkimuksessa 2009 noin 67<br />
000 aikuista ilmoitti haluavansa aloittaa<br />
ratsastuksen.<br />
– Liikuntatutkimuksen mukaan olemme<br />
yksi niistä harvoista lajeista, jotka<br />
ovat olleet jatkuvassa kasvussa ensimmäisestä,<br />
vuonna 1994 julkaistusta tutkimuksesta<br />
lähtien, sanoo Ratsastajainliiton<br />
pääsihteeri Fred Sundwall.<br />
– Tärkeimpiä syitä ovat hevosen vetovoiman<br />
lisäksi lajin yhteisöllisyys ja monipuolisuus.<br />
Ratsastus vaatii henkistä ja<br />
fyysistä keskittymistä. Sen parissa voi irrota<br />
arjesta kokonaan, jatkaa Sundwall.<br />
<br />
Ratsastajainliitto kuuluu kymmenen<br />
suurimman lajiliiton joukkoon. Liitolla<br />
on 426 jäsenseuraa ja henkilöjäsenten<br />
määrä on tuhatkertaistunut alkuvuosista.<br />
Nyt jäseniä on noin 48 000.<br />
Hevosia on 75 000. Ratsukäytössä<br />
niistä on arviolta puolet. Hevosten määrä<br />
kasvaa 2 000 hevosella vuodessa ja<br />
suurin osa näistä on ratsuja.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Samalla kun hevonen on muuttunut<br />
arjen kumppanista ja sotaratsusta vapaa-ajan<br />
virkistyksen lähteeksi, hevosesta<br />
on tullut maaseudun uusi voimavara<br />
ja elävöittäjä. Vanhat maatilat muuttuvat<br />
hevostiloiksi.<br />
Hevosala on kasvanut voimakkaasti<br />
läpi 2000-luvun. Tallien määrä on lähes<br />
kaksinkertaistunut, niitä arvioidaan<br />
olevan yli 15 000. Hevosalasta on<br />
tullut merkittävä maaseudun työllistäjä.<br />
Hevostalouden rahavirroissa pyörii<br />
vuosittain noin 830 miljoonaa euroa ja<br />
ala työllistää 15 000 ihmistä koko- tai<br />
osa-aikaisesti.<br />
<br />
Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen<br />
ja monipuolinen liikuntamuoto,<br />
joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja<br />
sukupuoleen katsomatta. Ratsastus kehittää<br />
fyysistä kuntoa, tasapainoa, rytmitajua<br />
ja koordinaatiokykyä.<br />
Ratsastuskoulut ja harrastetallit ovat<br />
ratsastusurheilun kulmakiviä. Suomen-<br />
Ratsastajainliiton hyväksymiä jäsentalleja<br />
on noin 300.<br />
Ratsastus sopii erityisryhmille, kuten<br />
esimerkiksi liikuntavammaisille.<br />
Opetus, varusteet ja olosuhteet voidaan<br />
muokata heille sopiviksi. Vammaisratsastus<br />
on osa Ratsastajainliiton toimintaa.<br />
Ratsastusta käytetään myös kuntoutus-<br />
ja terapiatyössä sekä syrjäytymisen<br />
ehkäisemisessä.<br />
<br />
Ratsastus on urheilumuotona tasa-arvoinen.<br />
Se on yksi harvoista lajeista, joissa<br />
miehet ja naiset kilpailevat samoissa<br />
sarjoissa. Olympialajeja ovat este-, kenttä-<br />
ja kouluratsastus sekä paralympialaji<br />
vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja<br />
ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo,<br />
islanninhevosten askellajikilpailut<br />
sekä vikellys.<br />
Ensimmäiset ratsastuskilpailut järjestettiin<br />
Suomessa vuonna 1911. Nykyisin<br />
meillä järjestetään vuosittain noin<br />
150 kansallista kilpailua, joissa ratsastetaan<br />
18 500 lähtöä. Aluekilpailuja on<br />
310 ja lähtöjä niissä 31 500. Lisäksi kilpailuja<br />
järjestetään seura- ja tallitasolla.<br />
Yli 7 000 hevoselle on lunastettu<br />
kilpailulisenssi.<br />
Merkittävin kansainvälinen kilpailumme<br />
on Helsinki International Horse<br />
Show, joka on jo 26 vuoden ajan tarjonnut<br />
huippu-urheilua maailmancup-tasolla.<br />
Tapahtuma kerää vuosittain kymmeniä<br />
tuhansia katsojia. Suomi isännöi esteratsastuksen<br />
maailmancupin finaalin<br />
vuonna 1998.<br />
Ratsastus on mukana suomalaisen<br />
huippu-urheilun kehityksessä. Liiton<br />
kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmät<br />
luovat edellytykset kansainväliselle<br />
menestykselle. Tavoitteena on menestys<br />
olympia- ja MM-tasolla.<br />
Olympialajeissa menestyneimmät ratsastajamme<br />
ovat kouluratsastaja Kyra<br />
Kyrklund, kenttäratsastaja Piia Pantsu<br />
sekä esteratsastajat Christopher Wegelius<br />
ja Mikael Forstén. Arvokilpailumitaleita<br />
on saatu lisäksi vammaisratsastuksessa<br />
ja valjakkoajossa.
Joulupukin konttiin Agrimarketista.<br />
FT31487BLXSXL FT32350PBRXSXL<br />
FT32136WBR110158<br />
56,-<br />
S-etutarjous<br />
Aikuisten koot<br />
norm. 66,00<br />
S-etutarjous<br />
norm. 57,-<br />
S-etutarjous<br />
norm. 10,50<br />
Talviratsastustakki Royal<br />
S-etutarjous<br />
Equus, lapsille<br />
Lasten koot<br />
Laadukas lasten talvitakki tuulenpitävästä<br />
ja vettähylkivästä<br />
norm. 48,00<br />
kankaasta. Takissa irroitettava<br />
huppu, jossa irroitettava tekoturkisreunus.<br />
S-etutarjous<br />
57,-<br />
S-etutarjous!<br />
Aikuisten koot<br />
norm.68,00<br />
Talviratsastustakki<br />
Lämmin ratsastustoppatakki, jossa<br />
28,-<br />
irroitettava huppu. Hihansuissa<br />
kestävät, kumiset tarrakiinnitykset.<br />
Vettähylkivää ja tuulenpitävää<br />
kangasta.<br />
S-etutarjous!<br />
7 50<br />
Topparatsastushanskat,<br />
8 90 3-sormi<br />
Lämpimät, topatut kolmisormirukkaset<br />
talvisiin ratsastushetkiin.<br />
S-etutarjous!<br />
FT36550BL34365052, FT33192CBR612<br />
FT39023BL3342<br />
FT31259BL3638<br />
48,-<br />
40,-<br />
Talviratsastushousut<br />
Topparatsastushousut vettähylkivästä<br />
materiaalista irroitettavilla henkseleillä.<br />
Sivuilla täyspitkät vetoketjut ja heijastinraidat.<br />
Vetoketjulliset taskut. Aikuisten<br />
ja lasten koot. Aikuisille musta ja lapsille<br />
ruskea väri.<br />
Talviratsastushousut Thermo<br />
Mukavat Thermo-ratsastussaappaat lämpimällä<br />
vuorauksella ja kiristysnauhoilla.<br />
Saappaat ovat vedenpitävät nilkkoihin<br />
asti. Joustava pohja.<br />
Polvisukat, villasekoite<br />
Lämpimät, villasekoitemateriaalista<br />
valmistetut polvisukat talveksi. Sukissa<br />
vahvistettu jalkapohja, päällä ohuempaa<br />
materiaalia.<br />
SF82765<br />
12 60<br />
norm. 14,80,-<br />
Racing Biotin 1,2 kg<br />
Korkealaatuisinta biotiinia sekä sinkkiä.<br />
Suuri vaikutus mm. ihon terveyteen ja<br />
kestävyyteen. Lisäksi se sisältää rikkipitoisia<br />
välttämättömiä aminohappoja sekä kuparia<br />
ja kalsiumia.<br />
Joulukuun kuvastotuote!<br />
IT20611978001, IT20611991001<br />
Lasten koot<br />
norm. 120,00<br />
102,-<br />
110,-<br />
Aikuisten koot<br />
norm.130,00<br />
Turvaliivi Flash, Eurohunter<br />
Liivissä tukeva tarrakiinnitys, säädöt vyötäröllä<br />
ja olkapäillä. Irroitettava, pesunkestävä<br />
päällinen. Valmistettu ja testattu<br />
EN13158:2000 -standardin vaatimusten<br />
mukaisesti. Turvaluokka 3. Aikuisten ja<br />
lasten koot.<br />
Tarjoukset voimassa 1-31.12.2010.<br />
Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.<br />
Tarkista lähin Agrimarkettisi osoitteesta<br />
www.agrimarket.fi.<br />
Meiltä saat<br />
bonusta!
Voiko Suomea kutsua hevosurheilumaaksi?<br />
Vain harva sveitsiläinen<br />
olisi tätä mieltä. Nekin,<br />
jotka ovat tutustuneet<br />
maahan, sanoisivat, että Suomessa on<br />
enemmän järviä kuin urheiluhevosia.<br />
Itse asiassa Suomessa on noin 70 000<br />
järveä ja noin 70 000 hevosta.<br />
Olympiamitalit tekevät ratsastusmaan.<br />
Suomalaisratsastajilla niitä ei vielä<br />
ole, vaikka olympialaisiin on osallistuttu<br />
vuodesta 1920 lähtien.<br />
Tukholman olympialaisten jälkeen<br />
vuodesta 1956 suomalaisista luettiin<br />
korkeintaan PM-kilpailujen tuloksis-
sa. Sitä suurempi oli yllätys, kun vuonna<br />
1978 kolme suomalaista esteratsastajaa<br />
ilmaantui CSIO-kilpailuihin Puolassa.<br />
Joukkuekilpailussa he ratsastivat<br />
erinomaisesti, yhtä poikkeusta lukuun<br />
ottamatta. Tulokset 0-0-0-0-4 ja yksi<br />
hylkääminen, joka kolmen ratsastajan<br />
joukkueessa laskettiin mukaan. Joukkueessa<br />
ratsastivat Kristian Maunula,<br />
Magnus Lillkvist sekä Tom Gordin.<br />
Gordin on vuoden 1978 kilpailun<br />
jälkeisen 33 vuoden aikana voittanut<br />
kolme Suomen mestaruutta ja johtanut<br />
Ratsastajainliittoa puheenjohtajana<br />
1995 – 2000.<br />
Tärkeämpi Gordinin rooli on ollut<br />
suomalaisen kilpailuorganisaation rakentajana.<br />
Hän on käynnistänyt Helsingin<br />
maailmancupin osakilpailun, jonka<br />
huipentuma oli maailmancupin finaali<br />
1998. Gordin on jatkanut kansainvälistä<br />
kilpailuperinnettä Haminan Bastionissa,<br />
jossa ensimmäisen kansainvälisen kilpailun<br />
järjesti Thomas Ehrnrooth vuonna<br />
2000. Gordin jatkoi kilpailua vuodesta<br />
2001 lähtien ja ensimmäinen CSIO Haminassa<br />
järjestettiin 2003.<br />
CSIO Hamina on yksi kansainvälisen<br />
kalenterin viehättävimmistä kisoista<br />
Bastionin linnoituksen raunioiden ympäröimänä.<br />
Bastionissa järjestetään Suomen<br />
Nations Cup -osakilpailu vuorovuosina<br />
Ypäjän kanssa. Sveitsiläiset ratsastajat<br />
eivät vielä ole vierailleet Haminassa.<br />
Ehkä he kavahtavat 36 tunnin laivamatkaa<br />
Saksasta Helsinkiin ja sieltä kolmen<br />
tunnin ajoa Haminaan.<br />
Helsingin maailmancupin osakilpailu<br />
syntyi 1985, jolloin Tom Gordin ja<br />
Patrick Lagus kutsuivat maailmancupin<br />
komitean vierailulle ensimmäiseen<br />
CSI Helsinki -kilpailuun Messukeskuksessa.<br />
Komitea vakuuttui näkemästään<br />
ja seuraavana vuonna Helsingissä hypättiin<br />
maailmancupin osakilpailu. 1997<br />
kilpailu siirtyi Hartwall Areenalle, joka<br />
on suunniteltu kiekkoilijoita, ei hevosia<br />
varten. Haasteista huolimatta järjestäjät<br />
onnistuivat luomaan halliin tarvittavat<br />
puitteet. Nykyisin viiden tähden<br />
CSI-W Helsinki on yksi talvikauden tärkeimmistä<br />
kilpailuista.<br />
<br />
<br />
Tänä syksynä koko Euroopan parhaimmisto<br />
ratsasti Helsingissä, huolimatta vähän<br />
ennen Helsinki International Horse<br />
Shown alkamista päättyneistä Kentuckyn<br />
MM-kilpailuista. Useimmat tulivat suoraan<br />
Oslon maailmancupin osakilpailusta.<br />
Alkuvuosina Oslo, Helsinki ja Århus<br />
olivat maailmancupin eksoottinen sivuosa,<br />
jonne lähetettiin kakkosjoukkueet.<br />
Siitäkin huolimatta, että Helsinki panosti<br />
huippujen osallistumiseen ja jopa<br />
lennätti hevosia Suomeen. Ratsastajat,<br />
jotka eivät aluksi arvostaneet pohjoisia<br />
kilpailuja, huomasivat, että kakkosjoukkueet<br />
saivat Tanskasta, Norjasta ja Suomesta<br />
pisteitä, joita he itse olisivat tarvinneet.<br />
Nykyisin Helsingissä hyppäävät<br />
Euroopan huiput.<br />
Miten Gordin rahoittaa kilpailun maas-
sa, joka ei kuulu ratsastuksen suurvaltoihin?<br />
Suurin kriisi tuli kaksi vuotta<br />
sitten, kun pääsponsori, islantilainen<br />
pankki, kaatui. Kilpailu selvisi hengissä,<br />
juuri ja juuri. FEI on kiristänyt rahavaatimuksia.<br />
Länsi-Euroopan maailmancup-kilpailujen<br />
täytyy yltää viiden<br />
tähden tasolle. Se tarkoittaa suurempia<br />
palkintorahoja ja maksuja FEI:lle.<br />
On perusteltua, että FEI asettaa vaatimuksia<br />
osakilpailuille. On myös perusteltua<br />
kysyä, pitäisikö FEI:n eritellä<br />
kilpailut. On kyse erikoislajista, jossa<br />
maksavien katsojien, sponsoreiden<br />
ja median kiinnostus on huomattavasti<br />
suurempi Saksan kaltaisessa hevoskasvatusmaassa,<br />
kuin Euroopan äärilaidalla<br />
sijaitsevassa Suomessa.<br />
Helsingin International Horse Show<br />
on vuodesta 1985 lähtien tuonut uusia<br />
ihmisiä lajin pariin. Myös Kyra Kyrklundin<br />
kansainvälinen menestys on innoittanut<br />
heitä. Helsingin kilpailun merkityksestä<br />
kertoo kaupungin taloudellinen<br />
tuki. Tästä huolimatta kilpailun taloudellinen<br />
kehys on tiukka. Mikäli Suomi<br />
joutuisi luopumaan maailmancupista,<br />
se olisi piste suomalaisen ratsastuksen<br />
kansainväliselle uralle.<br />
Horse Show:n talousarvio on 1.5 miljoonaa<br />
euroa. Noin puolet tuotoista tulee<br />
lipunmyynnistä. Jääkiekkopalatsin<br />
muuttaminen hevosparatiisiksi talleineen<br />
ja kentänpohjineen maksaa noin<br />
200 000 euroa. Lisäksi tulevat hallin<br />
vuokrakulut.<br />
Järjestelyihin osallistuu 450 motivoitunutta<br />
vapaaehtoistyöntekijää. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ridsport och hästhushållning har<br />
genomgått stora förändringar<br />
under Ryttarförbundets 90-åriga<br />
historia. Då förbundet grundades<br />
år 1920 fanns det endast tre ridföreningar<br />
på två olika orter. År 1925<br />
hade förbundet 470 registrerade medlemmar.<br />
Men hästar fanns det gott om,<br />
närmare 400 000 och alla kände till hästen<br />
som arbetskumpan inom jordbruk<br />
och transport. När lantbruket och trafiken<br />
motoriserades minskade hästarnas<br />
antal radikalt. I början av 1980-talet hade<br />
antalet sjunkit till 30 000.<br />
I början av förra seklet var ridning<br />
som tävlingssport nästan uteslutande<br />
en gren för militärer, med få civila aktörer.<br />
När armén avhästades efter andra<br />
världskriget drabbade det hela ridsporten.<br />
Kavalleriregementen nedlades på<br />
1940-talet och arméns ridskola 1955.<br />
En del hästar kvarstod inom artilleriet<br />
samt vid kadettskolan i Sandhamn, där<br />
man hade hästar för ridutbildning ända<br />
fram till 1990-talet.<br />
<br />
Inom civilbefolkningen började ridning<br />
som hobby återhämta sig på 1960-talet.<br />
Därefter har tillväxten varit enorm. Ridning<br />
har blivit en hobby för en var och<br />
en. Idag finns det 160 000 hobbyryttare.<br />
Var femte av flickorna i åldern 10-<br />
18 år rider och bland de vuxna damerna<br />
sysslar sex procent med ridning. Enligt<br />
den senaste nationella motionsundersökningen<br />
säger sig 67 000 vuxna personer<br />
vara intresserade av att börja rida.<br />
– Enligt undersökningen är vi en av<br />
de få grenar, som stadigt och fortgående<br />
vuxit sedan den första undersökningen<br />
gjordes år 1994, säger förbundets generalsekreterare<br />
Fred Sundwall.<br />
– Orsaken finns förutom i hästens<br />
dragningskraft i den mångsidighet ridning<br />
som hobby erbjuder. Ridning kräver<br />
mental och fysisk koncentration, vilket<br />
medför att man kastar loss från alla<br />
vardagens bekymmer, förklarar Sundwall<br />
grenens uppsving och popularitet.<br />
I dag är Ryttarförbundet ett av de tio<br />
största grenförbunden med 443 medlemsföreningar.<br />
Antalet personmedlemmar<br />
har tusenfaldigats sedan starten<br />
till dagens cirka 48 000 registrerade<br />
medlemmar. Hästarnas antal är 75<br />
000, av dem är knappa hälften ridhästar<br />
av olika slag.<br />
<br />
<br />
Samtidigt som hästens roll ändrats från<br />
arbetskamrat till fritidskumpan har den<br />
blivit en betydande resurs på landsbygden.<br />
Allt flera gamla bondgårdar har sadlat<br />
om till hästgårdar. I synnerhet under<br />
2000-talet har tillväxten varit betydande.<br />
Antalet stall har nästan fördubblats<br />
och idag räknas deras antal till cirka<br />
15 000. Branschen omsätter kring 830<br />
miljoner euro årligen och sysselsätter<br />
15 000 människor på hel- eller deltid.<br />
Ridsporten har sin stenfot i ridskolorna<br />
och hobbystallen. Ryttarförbundet<br />
har 293 medlemsstall.<br />
<br />
Som tävlingssport är ridningen jämlik<br />
och en av de få grenar där damer och<br />
herrar tävlar i samma serier.<br />
De första ridtävlingarna i Finland<br />
arrangerades år 1911. Nu arrangeras<br />
årligen förutom några internationella<br />
tävlingar 150 nationella tävlingar med<br />
18 500 starter. Antalet regionala tävlingar<br />
är 310 med 31 500 starter, därtill<br />
arrangeras även klubb- och stalltävlingar.<br />
Över 7 000 hästar har tävlingslicens.Ridning<br />
var en av grenarna vid de<br />
olympiska sommarspelen i Helsingfors<br />
1952. Idag är 26-åriga Helsinki International<br />
Horse Show med världscupdeltävling<br />
i hoppning vårt viktigaste internationella<br />
evenemang.
Suomen vanhimmat ja edelleen<br />
aktiiviset seurat ovat Suomen<br />
Kenttäratsastusseura Helsingissä,<br />
Hubertusseura Lappeenrannassa,<br />
Tampereen Ratsastusseura, Helsingin<br />
Ratsastajat, Tuusulan Ratsastajat<br />
sekä Turun Ratsastajat.<br />
<br />
<br />
Finska Fältridtklubben - Suomen Kenttäratsastusseura<br />
perustettiin Helsingissä<br />
vuonna 1911. Toukokuussa 1911 seura<br />
järjesti Helsingin Hippodromilla, joka<br />
sijaitsi Läntisellä Viertotiellä Töölössä,<br />
koulu- ja esteratsastuskilpailut sekä<br />
kouluratsastuskilpailut koulunuorisolle.<br />
Mukana oli alusta lähtien sekä siviilejä<br />
että naisia ja junioriosasto perustettiin<br />
1927.<br />
<br />
<br />
<br />
Toimintaan kuului vilkkaan kilpailuja<br />
vapaa-ajan vieton ohella myös metsästys-<br />
ja musiikkiratsastusta. Kesäisin seura<br />
järjesti Hangossa kilpailuja ja vaelluksia<br />
aina Viipuriin saakka.<br />
1930-luvun suurin ratsastustapahtuma<br />
Suomessa oli vuoden 1937 pohjoismainen<br />
mestaruuskilpailu. Seuran<br />
jäsen, apulaiskaupunginjohtaja Erik<br />
von Frenckell ja Ratsastajainliitto saivat<br />
aikaiseksi rakennusprojektin, jonka<br />
seurauksena Laaksolle nousi ratsastusstadion<br />
ja katettu katsomo. Tilat vihittiin<br />
käyttöön 11.6.1937. Kutsuvieraina<br />
olivat tasavallan presidentti Kyösti<br />
Kallio, pääministeri A. K. Cajander ja<br />
marsalkka C. G. E. Mannerheim, jotka<br />
myös olivat lahjoittaneet kilpailuun<br />
kunniapalkintoja.<br />
Ensi vuonna satavuotisjuhliaan 7.5.<br />
Kulosaaren kasinolla viettävässä seurassa<br />
on yli 90 jäsentä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ratsuväenprikaatin upseerit perustivat<br />
Hubertusklubi - Hubertusklubbenin Lappeenrannassa<br />
vuonna 1923. Seuran tarkoitus<br />
oli ”järjestämällä yleisiä kilpailuja<br />
edistää ratsastus- ja metsästysurheilua<br />
maassa sekä kohottaa innostusta niihin.”<br />
Perustamisvuonna järjestettiin metsästysesteratsastuksia<br />
ja joka vuosi pidettiin<br />
ratsastusviikkoja, joihin sisältyivät<br />
kaikki kilpailulajit. Viikot olivat<br />
tuon ajan suurimmat ratsastuskilpailut.<br />
Alun perin seura oli upseereiden yhdistys.<br />
Jäseneksi pääsi jokainen ratsuväkiprikaatiin<br />
kuuluva upseeri, lääkintä-<br />
ja eläinlääkintäupseeri, samoin<br />
prikaatista muihin joukko-osastoihin<br />
tai reserviin siirretyt upseerit. Heidän<br />
perheittensä jäsenet pääsivät kannatusjäseniksi.<br />
Vuonna 1947 seuran nimi<br />
muutettiin sen nykyiseen muotoon<br />
Hubertusseuraksi ja hyväksyttiin ”hevosurheiluun<br />
innostuneet siviilihenkilöt”<br />
seuran kannatusjäseniksi.<br />
Hubertusseuran puheenjohtajana vuosina<br />
1945 – 1951 oli Adolf Ehrnrooth.<br />
Nykyisin seura on aktiivinen kilpailujen<br />
järjestäjä. Jäseniä on yli 200.<br />
<br />
<br />
Tampereen Ratsastusseura - Tammerfors<br />
Ridklubb perustettiin vuonna 1926. Se<br />
keskittyi kilpailujen järjestämiseen Tampereen<br />
Hippoksella. Vuonna 1927 seura<br />
järjesti yhteistyössä puolustusvoimien,<br />
Suomen Kenttäratsastusseuran ja Karjalan<br />
Kenttäratsastajien kanssa Suomen<br />
ratsastusyhdistysten kilpailut Lahdessa.<br />
Tuolloin kilpailujen ohjelma poikkesi<br />
nykyisestä. Mukana olivat este- ja kouluratsastuksen<br />
ohella kiito- ja risuestelaukka-<br />
sekä maastoestelähdöt. Eräs esteratsastuksen<br />
laji oli korkeushyppy. Seura<br />
menetti maneesinsa ja tallinsa 1937.
Uusi paikka tallille ja hallille löytyi Pohjois-Hämeen<br />
Hippoksen alueelta. Oman<br />
Ratsukoulunsa seura perusti vuonna 1951.<br />
Nykyisin TRS on Suomen suurin ratsastusseura,<br />
jossa on yli 900 jäsentä.<br />
<br />
Keskustalli Oy oli perustettu vuonna<br />
1928 ja kaksi vuotta myöhemmin Keskustallia<br />
lähellä olevat henkilöt perustivat<br />
Helsingin Ratsastajat. Sen tuli edistää<br />
hevosurheilua järjestämällä jäsenilleen<br />
ratsastusopetusta, toimeenpanemalla<br />
kenttäratsastuksia ja kilpailuja.<br />
Seura järjesti ensimmäisen Hubertusratsastuksen<br />
marraskuussa 1931.<br />
Retkiratsastuksia tehtiin sekä kesäisin<br />
että talvisin aina Tuusulaan saakka.<br />
Kenttäratsastusseuran tapaan Helsingin<br />
Ratsastajissa on alusta lähtien ollut<br />
sekä siviileitä että naisia, 1936 jäsenistöstä<br />
puolet oli naisia. Junioriosasto<br />
perustettiin 1937. Nykyisin HR:ssa on<br />
yli 200 jäsentä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tuusulan ratsastajat perustettiin Hyrylän<br />
varuskunnan yhteyteen vuonna 1931<br />
yhdistämään upseerit ratsastuksen parissa.<br />
1944 seura muutti kenttätykistörykmentti<br />
yhden mukana Tuusulasta<br />
Hämeenlinnaan ja vaihtoi nimensä Hämeen<br />
Ratsastajiksi. Tuusulan ratsastajat<br />
perustettiin uudelleen 1947.<br />
Tänään Tuusulan Ratsastajat on aktiivinen<br />
harrastus- ja kilparatsastusta<br />
tukeva seura. 1930-luvulla perustetun<br />
kilpailun, Tuusulan Derbyn, voitosta<br />
<br />
kilpaillaan edelleen.<br />
Seurassa on yli 250 jäsentä.<br />
<br />
Vuonna 1933 seuran perustajaismalja<br />
juotiin ratsailla Kupittaan Hippoksen<br />
raviradalla. Samana vuonna järjestettiin<br />
ensimmäiset kilpailut. Turun Malja<br />
-kilpailu käynnistyi 1946.<br />
Vuonna 1950-luvulla seura muutti siviilitiloihin<br />
Hippokselle. 1954 – 55 opettajana<br />
oli Maire Andersson-Blondyx, joka<br />
piti Helsingin Keskustallin hevosilla ratsastuskoulua<br />
Hippoksella. Seura muutti<br />
Artukaisiin vuonna 1965 ja sen täyttäessä<br />
60 vuotta 1993 vihittiin käyttöön<br />
uusi maneesi.<br />
Turun Maljasta kilpaillaan edelleen.<br />
Vuodesta1998 lähtien maljoja on ollut<br />
kaksi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin<br />
lahjoitettua seuralle kiertopalkinnon<br />
nimeltä Kenraalin Malja.<br />
Turun Ratsastajissa on yli 300 jäsentä.
Uusi paikka tallille ja hallille löytyi Pohjois-Hämeen<br />
Hippoksen alueelta. Oman<br />
Ratsukoulunsa seura perusti vuonna 1951.<br />
Nykyisin TRS on Suomen suurin ratsastusseura,<br />
jossa on yli 900 jäsentä.<br />
<br />
Keskustalli Oy oli perustettu vuonna<br />
1928 ja kaksi vuotta myöhemmin Keskustallia<br />
lähellä olevat henkilöt perustivat<br />
Helsingin Ratsastajat. Sen tuli edistää<br />
hevosurheilua järjestämällä jäsenilleen<br />
ratsastusopetusta, toimeenpanemalla<br />
kenttäratsastuksia ja kilpailuja.<br />
Seura järjesti ensimmäisen Hubertusratsastuksen<br />
marraskuussa 1931.<br />
Retkiratsastuksia tehtiin sekä kesäisin<br />
että talvisin aina Tuusulaan saakka.<br />
Kenttäratsastusseuran tapaan Helsingin<br />
Ratsastajissa on alusta lähtien ollut<br />
sekä siviileitä että naisia, 1936 jäsenistöstä<br />
puolet oli naisia. Junioriosasto<br />
perustettiin 1937. Nykyisin HR:ssa on<br />
yli 200 jäsentä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tuusulan ratsastajat perustettiin Hyrylän<br />
varuskunnan yhteyteen vuonna 1931<br />
yhdistämään upseerit ratsastuksen parissa.<br />
1944 seura muutti kenttätykistörykmentti<br />
yhden mukana Tuusulasta<br />
Hämeenlinnaan ja vaihtoi nimensä Hämeen<br />
Ratsastajiksi. Tuusulan ratsastajat<br />
perustettiin uudelleen 1947.<br />
Tänään Tuusulan Ratsastajat on aktiivinen<br />
harrastus- ja kilparatsastusta<br />
tukeva seura. 1930-luvulla perustetun<br />
kilpailun, Tuusulan Derbyn, voitosta<br />
<br />
kilpaillaan edelleen.<br />
Seurassa on yli 250 jäsentä.<br />
<br />
Vuonna 1933 seuran perustajaismalja<br />
juotiin ratsailla Kupittaan Hippoksen<br />
raviradalla. Samana vuonna järjestettiin<br />
ensimmäiset kilpailut. Turun Malja<br />
-kilpailu käynnistyi 1946.<br />
Vuonna 1950-luvulla seura muutti siviilitiloihin<br />
Hippokselle. 1954 – 55 opettajana<br />
oli Maire Andersson-Blondyx, joka<br />
piti Helsingin Keskustallin hevosilla ratsastuskoulua<br />
Hippoksella. Seura muutti<br />
Artukaisiin vuonna 1965 ja sen täyttäessä<br />
60 vuotta 1993 vihittiin käyttöön<br />
uusi maneesi.<br />
Turun Maljasta kilpaillaan edelleen.<br />
Vuodesta1998 lähtien maljoja on ollut<br />
kaksi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin<br />
lahjoitettua seuralle kiertopalkinnon<br />
nimeltä Kenraalin Malja.<br />
Turun Ratsastajissa on yli 300 jäsentä.
Siisti hevonen on ratsastajansa ylpeys.<br />
Kilpailusuoritusta varten hevonen on<br />
tyypillisesti huolellisesti puhdistettu ja<br />
kiiltävä. Myös öljy sierainten kaarissa<br />
ja silmäkulmissa ovat keino viimeistellä<br />
siisti kokonaisuus.<br />
Hevosen oman karvan väriä on mahdollista<br />
korostaa pesemällä se ennen kilpailuja<br />
väriä korostavalla shampoolla ja<br />
käyttämällä värille tarkoitettua kiilloketta.<br />
Valkoisia merkkejä korostetaan<br />
erikoisshampoilla. Paitsi hevosen, myös<br />
ratsastajan varusteiden tulee olla ehjät<br />
ja puhtaat.<br />
Kun haluaa olla sävy sävyyn, seuraavat<br />
kisa-asun osat voivat olla samanväriset:<br />
Paita, plastrong, miehillä solmio, housut,<br />
käsineet ja satulahuopa. Sallittuja<br />
värejä ovat valkoinen tai kerma. Kä-<br />
sineet, plastrong ja solmio saavat olla<br />
myös samanväriset kuin takki.<br />
Musta tai tummansininen silinteri<br />
tai knalli ja frakki.<br />
Hopean tai kullanväriset suitsien soljet<br />
ja kuolaimet, frakin napit, plastrongneula,<br />
jalustimet ja kannukset.<br />
Kimallus ja säihke ei ole täysin kiellettyä<br />
kouluratsastuksessa. Kimallusta voi<br />
lisätä frakin kauluksen kanttinauhaan,<br />
saappaisiin, käsineisiin ja hevosen otsapantaan.<br />
Usein ratsastajalla näkee myös<br />
kauniita korvakoruja, helmikorvakorut<br />
ovat yleisiä. Vaikka Suomessa ei olekaan<br />
totuttu näkemään kiiltonahkasaappaita,<br />
maailmalla ne ovat tyleistymässä.<br />
Kouluratsastus on visuaalinen laji,<br />
jossa tulee muistaa tyylikkyys. Usein vähemmän<br />
on enemmän. <br />
<br />
<br />
Espoo<br />
Hipposport Oy<br />
Hämeenlinna<br />
Your Royal Riding<br />
Joensuu<br />
Ratsunurkka<br />
Jokela<br />
Jokelan Lemmikkitarvikkeet<br />
Jyväskylä<br />
Rahulan Rehu Oy<br />
Jämsä<br />
Jämsän Hevostarvike<br />
Kangasala<br />
Bob & Piaffe Oy<br />
Kauhajoki<br />
Hevospuoti Riimunnaru<br />
Kokkola<br />
Foto Björndahl Ky<br />
Kouvola<br />
Kouvolan Hevostarvike<br />
Kuopio<br />
Suitsisoppi<br />
Lahti<br />
Nitima<br />
Lappeenranta<br />
Jannen Vaunu Oy<br />
Mikkeli<br />
Varusteliike Liinakko<br />
<br />
Parkano<br />
Parkanon Ratsutarvike<br />
Pieksämäki<br />
Green Trail Oy<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Pietarsaari<br />
Horse-Stuff<br />
Pori<br />
Ratsastusvaruste Ma-Nu<br />
Saarijärvi<br />
Eläinpalvelu Aesa Bra<br />
Salo<br />
Petpoint Salo<br />
Sastamala<br />
Kivihevonen<br />
Seinäjoki<br />
Haaramo Oy<br />
Tampere<br />
Ratsukellari<br />
Tammisaari<br />
Che’ri Cheval<br />
Turku<br />
Reunos Oy<br />
Vaasa<br />
Vaasan Ratsastuskeskus<br />
Varkaus<br />
Namella<br />
Ypäjä<br />
Ratsuriihi<br />
Kaprioli Trading Oy<br />
ratsastuksen-asiantuntijaliike.com
Canada ¾-pituinen tuulenja<br />
vedenpitävä takki<br />
irrotettavalla hupulla.<br />
Navy ja choco.<br />
Koot XXS - XXXL.<br />
Ratsastuskypärä<br />
CoolMax-vuorilla. CE EN 1384<br />
- hyväksytty. Useita värejä.<br />
Koot 51-61. n. 95,-<br />
Canada<br />
n. 89,-<br />
Harjalaatikko Kestävä malli<br />
uusissa väreissä. Keskikokoinen,<br />
punainen/mariini ja lime/lila.<br />
Harjalaatikko<br />
n. 34,-<br />
Harjat Puhdistusharja,<br />
selkäharja, dandy ja<br />
pääharja uusissa<br />
väriyhdistelmissä.<br />
Alk. n. 3,-<br />
Harjakassi Kätevä harjakassi<br />
vahvaa nailonia kuudella<br />
ulkopuolisella lokerolla.<br />
Kaksi hienoa väriyhdistelmää,<br />
tilava malli. n. 18,50<br />
Sevilla<br />
n. 122,-<br />
Larino Vyöllinen<br />
takki. Kaki, sininen,<br />
bordeaux.<br />
Koot 34-44.<br />
Larino<br />
n. 199,-<br />
Turvaliivi CE EN 13158-2009<br />
Luokka 3 -hyväksytty.<br />
Koot 8-16 -vuotiaat ja XS - L.<br />
Lapset n. 109,-<br />
Aikuiset n. 159,-<br />
Suitset englantilaista nahkaa<br />
ruostumattomilla soljilla ja<br />
meksikolaisella turpahihnalla.<br />
Erityismuotoiltu niskahihna.<br />
Ilman ohjia. n. 154,-<br />
Amalfi<br />
n. 298,-<br />
Amalfi Nahkasaappaat<br />
nyörillä ja vetoketjulla.<br />
Useita leveyksiä ja<br />
korkeuksia mistä valita.<br />
Ruskea ja musta.<br />
Koot 33 - 46.<br />
Hinnat ovat noin-hintoja. Valikoima liikkeissä vaihtelee ja jokin tuote saattaa olla loppuunmyyty. Tutustu uutuuksiin ratsastuksen-asiantuntijaliike.com<br />
Sevilla kokopaikkainen<br />
fleecevuorinen housu<br />
vettähylkivää softshelliä.<br />
Ruskea ja musta, koot<br />
34-46.<br />
Kaprioli Trading Oy<br />
Napoli Ratsastussaappaat pehmeää<br />
italialaista nahkaa. Vetoketju ja resori<br />
takana. Useita leveyksiä ja korkeuksia<br />
mistä valita. Ruskea ja musta.<br />
Koot 33-46. n. 318,-
Canada ¾-pituinen tuulenja<br />
vedenpitävä takki<br />
irrotettavalla hupulla.<br />
Navy ja choco.<br />
Koot XXS - XXXL.<br />
Ratsastuskypärä<br />
CoolMax-vuorilla. CE EN 1384<br />
- hyväksytty. Useita värejä.<br />
Koot 51-61. n. 95,-<br />
Canada<br />
n. 89,-<br />
Harjalaatikko Kestävä malli<br />
uusissa väreissä. Keskikokoinen,<br />
punainen/mariini ja lime/lila.<br />
Harjalaatikko<br />
n. 34,-<br />
Harjat Puhdistusharja,<br />
selkäharja, dandy ja<br />
pääharja uusissa<br />
väriyhdistelmissä.<br />
Alk. n. 3,-<br />
Harjakassi Kätevä harjakassi<br />
vahvaa nailonia kuudella<br />
ulkopuolisella lokerolla.<br />
Kaksi hienoa väriyhdistelmää,<br />
tilava malli. n. 18,50<br />
Sevilla<br />
n. 122,-<br />
Larino Vyöllinen<br />
takki. Kaki, sininen,<br />
bordeaux.<br />
Koot 34-44.<br />
Larino<br />
n. 199,-<br />
Turvaliivi CE EN 13158-2009<br />
Luokka 3 -hyväksytty.<br />
Koot 8-16 -vuotiaat ja XS - L.<br />
Lapset n. 109,-<br />
Aikuiset n. 159,-<br />
Suitset englantilaista nahkaa<br />
ruostumattomilla soljilla ja<br />
meksikolaisella turpahihnalla.<br />
Erityismuotoiltu niskahihna.<br />
Ilman ohjia. n. 154,-<br />
Amalfi<br />
n. 298,-<br />
Amalfi Nahkasaappaat<br />
nyörillä ja vetoketjulla.<br />
Useita leveyksiä ja<br />
korkeuksia mistä valita.<br />
Ruskea ja musta.<br />
Koot 33 - 46.<br />
Hinnat ovat noin-hintoja. Valikoima liikkeissä vaihtelee ja jokin tuote saattaa olla loppuunmyyty. Tutustu uutuuksiin ratsastuksen-asiantuntijaliike.com<br />
Sevilla kokopaikkainen<br />
fleecevuorinen housu<br />
vettähylkivää softshelliä.<br />
Ruskea ja musta, koot<br />
34-46.<br />
Kaprioli Trading Oy<br />
Napoli Ratsastussaappaat pehmeää<br />
italialaista nahkaa. Vetoketju ja resori<br />
takana. Useita leveyksiä ja korkeuksia<br />
mistä valita. Ruskea ja musta.<br />
Koot 33-46. n. 318,-
Canada ¾-pituinen tuulenja<br />
vedenpitävä takki<br />
irrotettavalla hupulla.<br />
Navy ja choco.<br />
Koot XXS - XXXL.<br />
Ratsastuskypärä<br />
CoolMax-vuorilla. CE EN 1384<br />
- hyväksytty. Useita värejä.<br />
Koot 51-61. n. 95,-<br />
Canada<br />
n. 89,-<br />
Harjalaatikko Kestävä malli<br />
uusissa väreissä. Keskikokoinen,<br />
punainen/mariini ja lime/lila.<br />
Harjalaatikko<br />
n. 34,-<br />
Harjat Puhdistusharja,<br />
selkäharja, dandy ja<br />
pääharja uusissa<br />
väriyhdistelmissä.<br />
Alk. n. 3,-<br />
Harjakassi Kätevä harjakassi<br />
vahvaa nailonia kuudella<br />
ulkopuolisella lokerolla.<br />
Kaksi hienoa väriyhdistelmää,<br />
tilava malli. n. 18,50<br />
Sevilla<br />
n. 122,-<br />
Larino Vyöllinen<br />
takki. Kaki, sininen,<br />
bordeaux.<br />
Koot 34-44.<br />
Larino<br />
n. 199,-<br />
Turvaliivi CE EN 13158-2009<br />
Luokka 3 -hyväksytty.<br />
Koot 8-16 -vuotiaat ja XS - L.<br />
Lapset n. 109,-<br />
Aikuiset n. 159,-<br />
Suitset englantilaista nahkaa<br />
ruostumattomilla soljilla ja<br />
meksikolaisella turpahihnalla.<br />
Erityismuotoiltu niskahihna.<br />
Ilman ohjia. n. 154,-<br />
Amalfi<br />
n. 298,-<br />
Amalfi Nahkasaappaat<br />
nyörillä ja vetoketjulla.<br />
Useita leveyksiä ja<br />
korkeuksia mistä valita.<br />
Ruskea ja musta.<br />
Koot 33 - 46.<br />
Hinnat ovat noin-hintoja. Valikoima liikkeissä vaihtelee ja jokin tuote saattaa olla loppuunmyyty. Tutustu uutuuksiin ratsastuksen-asiantuntijaliike.com<br />
Sevilla kokopaikkainen<br />
fleecevuorinen housu<br />
vettähylkivää softshelliä.<br />
Ruskea ja musta, koot<br />
34-46.<br />
Kaprioli Trading Oy<br />
Napoli Ratsastussaappaat pehmeää<br />
italialaista nahkaa. Vetoketju ja resori<br />
takana. Useita leveyksiä ja korkeuksia<br />
mistä valita. Ruskea ja musta.<br />
Koot 33-46. n. 318,-
,
,
Ontumatutkimuksen tavoitteena<br />
on selvittää ontuman<br />
aiheuttaja tai päästä mahdollisimman<br />
lähelle oikeaa<br />
diagnoosia.<br />
Esitiedot ontumasta ovat tärkeä osa tutkimusta.<br />
On suositeltavaa, että tutkimuksessa<br />
on läsnä hevosen oireilun ja aiemman<br />
historian tunteva henkilö. Tiedot<br />
voi toimittaa hoitavalle eläinlääkärille<br />
myös muulla tavoin ennen ontumatutkimusta.<br />
Eläinlääkäri tarvitsee tiedon<br />
hevosen käyttötarkoituksesta ja suoritustasosta<br />
sekä päivittäisen liikunnan<br />
määrästä normaalitilanteessa ja vaivan<br />
ilmaannuttua.<br />
<br />
Hyödyllisiä tietoja ovat aiemmat tukija<br />
liikuntaelinongelmat, ontumatutkimukset<br />
ja diagnoosit. Lisäksi eläinlääkäri<br />
tarvitsee tiedon siitä, kuinka aikaisempia<br />
ongelmia on hoidettu ja onko<br />
hoidosta ollut apua.<br />
Oleellista on myös, mihin tutkimuksella<br />
hoidoilla pyritään. Onko tavoittee-<br />
na palata kilpailemaan entiselle tasolle<br />
vai saada ratsu kevyeen harrastus- tai<br />
siitoskäyttöön?<br />
Usein ratsastajalla käsitys siitä, mitä<br />
jalkaa hevonen ontuu. Lisäksi tarvitaan<br />
tieto siitä, kuinka kauan hevonen on ontunut,<br />
kuinka äkillisesti oireet alkoivat,<br />
miten voimakas ontuma on ja onko se<br />
muuttunut ajan kuluessa hevosta liikutettaessa.<br />
Voimistuuko ontuma tai vertyykö<br />
hevonen liikkeessä?<br />
Eläinlääkäri kysyy myös, muuttuuko<br />
ontuma ympyrällä eri kierroksiin ratsastettaessa<br />
ja onko alustalla vaikutusta ontumaan.<br />
On tärkeää kertoa mahdollisista<br />
paikallisoireista kuten lämmöstä ja turvotuksesta,<br />
tunnusteluarkuudesta tai<br />
korostuneesta varvaspulssista. Lisäksi<br />
tarvitaan tieto edellisestä kengityksestä<br />
ja sen mahdollisesta muuttamisesta.<br />
Kun ontumatutkimukselle on varattu<br />
aika, hevosta pidetään usein täydessä<br />
levossa ennen tutkimusta. Tutkimustilanteessa<br />
todetaan sitten hevosen ontuman<br />
lieventyneen, jolloin diagnoosin<br />
teko voi vaikeutua ja esimerkiksi puudutuksia<br />
ei ole mielekästä tehdä. Diagnoosi<br />
jääkin tällöin usein avoimeksi.<br />
<br />
Tutkimuksen alussa eläinlääkäri arvioi<br />
hevosen rakenteen, jalka-asennot, lihaksiston,<br />
kaviot ja seisoma-asennon.<br />
Hän tunnustelee lihaksiston ja jalat etsien<br />
mahdollista epäsymmetriaa, tunnusteluarkuutta,<br />
turvotusta ja lämpöä<br />
lihaksista, nivelistä, jänteistä ja jännetupista.<br />
Selän liikkuvuus testataan ja<br />
tehdään mahdollisesti rasitustestejä ristiselän<br />
alueelle.<br />
Hevosen liike arvioidaan käynnissä<br />
ja ravissa suoralla ja ympyrällä molempiin<br />
suuntiin. Tarvittaessa arvioidaan<br />
laukka ja hevosen liike eri askellajeissa<br />
ratsastettuna. Kun ontumaa aiheuttava<br />
jalka tai jalat on löydetty, tehdään<br />
taivutuskokeet sekä ontuvaan että vastakkaiseen<br />
jalkaan tai kaikkiin jalkoihin<br />
ylä- ja alaraaja erikseen.<br />
Taivutuskokeilla provosoidaan kipeää<br />
kohtaa. Mahdollinen taivutusarkuus ja<br />
ontuman voimistuminen hevosen lähti-
essä ravaamaan, tai reaktioiden puuttuminen,<br />
auttavat jatkotutkimusten suunnittelussa.<br />
Yleensä ainakin kipeän jalan<br />
kavio kokeillaan kaviopihdeillä.<br />
<br />
Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön tunnustelun,<br />
liikkeen arvioinnin ja taivutuskokeiden<br />
jälkeen ontuman aiheuttaja on<br />
toisinaan selvillä tai siitä on vahva epäilys.<br />
Usein tutkimuksen tarkentamiseksi<br />
tarvitaan puudutuksia, jotta ontuman<br />
aiheuttaja voidaan paikantaa ja kohdistaa<br />
jatkotutkimukset oikein.<br />
Ontuvasta raajasta puudutetaantutkimusta<br />
varte tietty alue kerrallaan hermopuudutuksilla,<br />
yleensä raajan alaosasta<br />
alkaen ylöspäin tai nivel kerrallaan nivelensisäisellä<br />
puudutuksella. Puudutuksen<br />
jälkeen hevonen arvioidaan liikkeessä.<br />
Mikäli ontuma poistuu tai lievenee<br />
merkittävästi, tehdään usein röntgenja<br />
tai ultraäänitutkimus sen mukaan,<br />
mihin vaihtoehtoihin tutkimukset, löydökset<br />
ja esitiedot viittaavat.<br />
<br />
Usein hevosen omistajat toivovat, että<br />
raajasta tai kaikista raajoista otetaan runsaasti<br />
röntgenkuvia. Röntgenkuva ei yksin<br />
kerro totuutta ja on hyvä muistaa, että<br />
nivel voi olla kipeä ilman röntgenlöydöksiäkin.<br />
Ontumatutkimus ja röntgenkuvaus<br />
täydentävät aina toisiaan. Vanhoilla<br />
hevosilla todetaan usein alkavia nivelrikkomuutoksia,<br />
joilla ei välttämättä ole<br />
osuutta senhetkiseen ontumaan. Pelkkä<br />
röntgenkuvaus antaa harvemmin vastauksen<br />
ontuman syyhyn. Toisinaan voimakas<br />
nivelrikkomuutos voidaan todeta<br />
hyvin suppean ontumatutkimuksen<br />
ja röntgenkuvan perusteella.<br />
Ratsujen yleisiä ontuman aiheuttajia<br />
ovat rasitusperäiset niveltulehdukset ja<br />
eriasteiset nivelrikkomuutokset, joista<br />
yksi yleisimmistä on kintereen alimpien<br />
pienten nivelten nivelrikko eli kinnerpatti.<br />
Muita hyvin yleisiä ontuman syitä<br />
ovat sädeluuontuma ja jännevammat.<br />
Niveltulehduksessa nivelkalvo ja mahdollisesti<br />
nivelkapseli ovat tulehtuneita. <br />
Hickstead<br />
(Hamlet x Ekstein)<br />
Best Jumping Horse<br />
WBFSH Ranking 2010<br />
The KWPN<br />
delivers champions!<br />
KWPN Stallion Show, 2 - 5 February 2011<br />
KWPN Select Sale, 5 February 2011<br />
‘s-Hertogenbosch, The Netherlands<br />
Totilas<br />
(Gribaldi x Glendale)<br />
Best Dressage Horse<br />
WBFSH Ranking 2010<br />
WEDNESDAY, 2 FEBRUARY 2011<br />
• Second round viewing<br />
jumping stallions<br />
• KWPN College (for foreign<br />
visitors)<br />
THURSDAY, 3 FEBRUARY 2011<br />
• Second round viewing<br />
jumping stallions<br />
• Jumping evening with sports<br />
and shows<br />
FRIDAY, 4 FEBRUARY 2011<br />
• Second round viewing<br />
dressage stallions<br />
• Dressage evening with sports<br />
and shows<br />
SATURDAY, 5 FEBRUARY 2011<br />
• Jumping stallions, dressage<br />
stallions, harness horse stallions<br />
and Gelder stallions<br />
• Third round viewing,<br />
championship selections, various<br />
presentations<br />
• KWPN Select Sale, auction of<br />
quality young stallions<br />
SUNDAY, 6 FEBRUARY 2011<br />
• Guided Tour (for foreign visitors)<br />
Information and tickets:<br />
www.kwpn.org
Oireita ovat nivelen täyttyminen, lämpö,<br />
taivutusarkuus ja ontuma. Toisinaan<br />
paikallisoireita ei juuri ole. Ontuma voi<br />
olla lievä ja lieventyä liikkeessä. Ratsuilla<br />
niveltulehdukselle alttiita niveliä ovat<br />
kavio- ja vuohisnivelet.<br />
<br />
Nivelrikolle on tunnusomaista nivelruston<br />
rappeutuminen nivelpinnoilla ja uudisluumuodostus<br />
nivelen reunoilla. Nivelrikon<br />
syntymiseen ei ole yksittäistä<br />
syytä, nivelen eri kudokset reagoivat eri<br />
ärsykkeisiin tulehtumalla.<br />
Äkilliset tai toistuvat vammat nivelissä<br />
aiheuttavat nivelpussin ja nivelkalvon<br />
tulehduksen, joka voi kroonistua.<br />
Tällöin nivelnesteen ominaisuudet<br />
muuttuvat. Se johtaa rustovaurioihin ja<br />
lopulta rustonalaisen luun vaurioihin.<br />
Niveltulehduksessa vapautuu tulehdusvälittäjäaineita,<br />
joilla on keskeinen rooli<br />
nivelruston rappeutumisessa. Nivelruston<br />
korjautumismekanismi on huono ja<br />
siksi nivelmuutoksia pyritään ehkäisemään<br />
hoitamalla niveltulehdus ajoissa.<br />
<br />
Sädeluuontumaksi kutsutaan kavion sisällä<br />
olevasta sädeluusta ja siihen liittyvistä<br />
rakenteista lähtöisin olevaa kipua.<br />
Vaivaan ei ole yhtä yksittäistä syytä, mutta<br />
kavion epätasapaino ja esimerkiksi lyhyt<br />
pysty vuohinen näyttävät altistavan<br />
sädeluuontumalle.<br />
Sädeluuontumalla ei ole myöskään yhtä<br />
yksittäistä ilmenemismuotoa. Ontuman<br />
ja röntgenlöydösten aste sekä vaste<br />
puudutuksiin, lääkityksiin ja muihin<br />
hoitoihin vaihtelevat suuresti. Magneettikuvaus<br />
on viime vuosina tuonut paljon<br />
uutta tietoa sädeluuontumasta.<br />
<br />
Niveltulehdusta ja nivelrikkoa hoidetaan<br />
tavallisesti nivelensisäisillä kortisoni- ja<br />
tai hyaluronihappoinjektioilla. Myös nivelen<br />
tai lihaksen sisäisiä glykosaminoglykaani-injektioita<br />
ja suun kautta annosteltavia<br />
tulehduskipulääkkeitä käytetään<br />
nivelvaivojen hoitoon.<br />
Sädeluuontumaa ja kinnerpattia hoidetaan<br />
paikallisten kortisoni- ja muiden<br />
injektioiden lisäksi myös suonensisäisesti<br />
tiludronaatilla, joka estää tulehduksen<br />
ja kivun lievityksen lisäksi luuta<br />
hajottavien solujen toimintaa ja siten<br />
luun harventumista.<br />
Ratsujen jännevauriosta tavallisin<br />
este- ja kenttähevosilla on pinnallisen<br />
koukistajajänteen vaurio. Kouluratsuilla<br />
todetaan hankositeen yläkiinnityskohdan<br />
sekä syvän koukistajajänteen tukisiteen<br />
vaurioita. Ultraäänitutkimuksella<br />
arvioidaan vaurion vakavuus ja määritellään<br />
hoito.<br />
Jännevaurioita hoidetaan akuutissa<br />
vaiheessa kylmähoidolla, tulehduskipulääkkeellä,<br />
tukisiteillä ja levolla. Jännevammaa<br />
voidaan hoitaa myös vauriokohtaan<br />
ruiskutetuilla kantasoluilla, verihiutaleplasmalla<br />
tai liukoisella kudosverkolla,<br />
joilla pyritään minimoimaan paranemisessa<br />
muodostuvan joustamattoman arpikudoksen<br />
kehittyminen. Jännevamman<br />
paranemista seurataan toistuvilla<br />
ultraäänitutkimuksilla, jolloin liikuntaa<br />
lisätään kontrolloidusti eläinlääkärin<br />
valvonnassa. <br />
SRL:n hyväksymä ja valvoma<br />
Ratsastus- ja leiritoimintaa v:sta 1980<br />
RATSASTUSKOULU<br />
Sastamala<br />
Heinimaa<br />
03-513 3767<br />
0400-725 702<br />
<br />
<br />
<br />
Tarjoamme erinomaiset puitteet<br />
onnistuneelle leirille:<br />
Toimivat, koulutetut hevoset ja ponit, monipuoliset, tehokkaat<br />
ratsastustunnit, turvalliset ratsastusolosuhteet,<br />
tilava kenttä, maneesi, upeat maastot, asialliset, siistit<br />
majoitustilat sekä maukas kotiruoka.<br />
KESÄLEIRIT 2011 koko kesän ajalla 6.6 - 12.8<br />
Katso netistä 5 vrk 350 €<br />
VIIKONLOPPULEIRIT JUN 190 €<br />
(ei kesällä) SEN 220 €<br />
HIIHTOLOMALEIRIT 5 vrk 350 €<br />
JOULU- JA PÄÄSIÄISLEIRIT. KYSY!<br />
TERVETULOA!<br />
LISÄÄ LEIREISTÄ www.<br />
kt-talli.com<br />
Turku<br />
n. 100 km<br />
Pori n. 60 km<br />
KT- TALLI<br />
Helsinki n. 170 km<br />
Tampere<br />
n. 70 km
Marjo Piippo nousee hevosensa<br />
selkään jakkaralta<br />
säästääkseen hevosta ja<br />
satulaa. Iplu on rauhallinen<br />
ja halukas työskentelemään, mutta<br />
jotain on vialla. Ratsastaminen tuntuu<br />
Marjon mielestä oudolta, Ipluun eivät<br />
tehoa samat avut kuin hänen entisiin<br />
hevosiinsa. Se kulkee pitkänä eikä työskentele<br />
tarpeeksi takajaloillaan.<br />
Ratsastuksesta on estevalmennuksen<br />
jälkeen ollut seurauksena huimausta ja<br />
päänsärkyä, eikä Marjo ole varma, haluaako<br />
hän enää hypätä. Olisiko ratkaisuna<br />
kouluratsastus?<br />
– Haluaisin aktivoida hevosta ja oppia<br />
lisää apujen käytön ja istunnan vaikutuksesta<br />
juuri tähän hevoseen. Jo-
kainen hevonenhan on oma yksilönsä.<br />
Anu Korppoon Marjo halusin valmentajaksi,<br />
koska hänellä on positiivinen<br />
ote valmennukseen ja valmennettavaan.<br />
<br />
Anu pyytää Marjoa verryttelemään ja hevosen<br />
omaan tyyliinsä. Marjo ratsastaa<br />
käyntiä ja ravia ja on kymmenen minuutin<br />
kuluttua hengästynyt. Iplu kulkee pitkänä<br />
eikä edelleenkään työskentele takajaloillaan.<br />
Anu aloittaa valmennuksen:<br />
– Anna hevoselle aluksi pitkät ohjat<br />
ja hae aktiivisempaa käyntiä. Älä jää puristamaan<br />
pohkeella, toista apu jos hevonen<br />
hidastaa. Anu puuttuu seuraavaksi<br />
Marjon käsien asentoon. Marjo painaa<br />
ajoittain kädet alas suoristamalla käsivarret<br />
ja jäykistyy yrittäessään pitää Iplun<br />
pään alhaalla:<br />
– Jousta kyynärpäistä ja pidä pehmeä<br />
tuntuma, anna hevosen liikkua,<br />
Anu komentaa<br />
<br />
Havainnoituaan Marjon ratsastusta Anu<br />
päättää keskittyä Marjon hengitykseen,<br />
apujen hiomiseen ja istuntaan.<br />
– Apujen käyttö perustuu siihen, että<br />
ne vaikuttavat hevoseen oikealla hetkellä<br />
ja oikealla tavalla. Jos oma kroppa<br />
on jännittynyt, on vaikea löytää oikeaa<br />
hetkeä.<br />
Anu antaa rentoutumisen avuksi mielikuvan.<br />
Ajattele, että hevosen takaosa<br />
tulee selän läpi ja hevonen tulee tuntumalle<br />
ja alkaa kantaa itseään.<br />
Verryttelyssä Anu huomaa myös, että<br />
Marjo pidättää hengitystään käyttäessään<br />
pohjetta.<br />
– Älä pidätä hengitystäsi, vaan anna<br />
ilman virrata vatsaan asti. Jännittynyt<br />
kroppa viestii pidätettä ja hevonen ei<br />
tiedä mitä haluat.<br />
Marjo myöntää pintahengityksen<br />
olevan ongelma myös hänen nukkuessaan.<br />
Herää kysymys, ovatko ratsastuksesta<br />
seuranneet päänsäryt ja huimaukset<br />
olleet pintahengityksen syytä. Marjo<br />
on käynyt astmakokeissa ja odottaa<br />
diagnoosia.<br />
<br />
<br />
Anu pyytää Marjon ympyrälle ja aloittaa<br />
istunnasta.<br />
– Istu satulan keskellä ja pidä istuinluut,<br />
polvi ja reidet rentoina, älä purista<br />
jalkoja hevosen kylkiin, sillä silloin lähdet<br />
helposti hevosen edelle ja hevonen<br />
tuntuu hitaalle. Älä kumarru eteen vaan<br />
istu rennosti, Anu opettaa.<br />
Marjo saa ohjeet pyytää Iplua väistämään<br />
ympyrällä takajaloillaan kolme askelta<br />
kerrallaan, sitten taas käyntiä ja uusi<br />
väistö. Väistöä ei saa tehdä työntämällä<br />
vaan mahdollisimman pienillä avuilla.<br />
Kun siirrytään harjoitusraviin, Anu<br />
huomaa, kuinka tarkasti Iplu kuuntelee<br />
Marjon istuntaa. Mutta mitä tehdä,<br />
kun se nostaa päänsä ylös?<br />
Päästä itsesi mukaan liikkeeseen ja
pidä kyynärpäissä kevyet kulmat. Jos<br />
hevosen pää nousee ylös, anna sen tulla,<br />
jos vedät päätä alas, sinulla on jarru<br />
ja kaasu yhtä aikaa päällä.<br />
Harjoitukset toistetaan ympyrällä toisessa<br />
kierroksessa ja sitten siirrytään<br />
laukkaan. Laukassa Anu kiinnittää taas<br />
huomion Marjon hengitykseen ja kysyy,<br />
voitko puhua? Kun Marjo vastaa kyllä,<br />
Anu jatkaa kysymällä miksi? Ja vastaa,<br />
siksi, että hengität oikein.<br />
Marjo vuorottelee laukkaa ja harjoitusravia<br />
ja Anu puhuu hevosen liikkeessä<br />
mukana olemisesta.<br />
–Kun menet mukaan liikkeeseen olet<br />
rento. Jännittyneenä et pysy mukana<br />
liikkeessä ja menetät tasapainosi. Hevosen<br />
selässä ei pysy puristamalla, vaan<br />
mukautumalla pehmeästi liikkeeseen.<br />
Marjon ja Iplun laukka pehmenee<br />
silmiemme edessä. Anu kehuu molempia<br />
ja muistuttaa hevosen kiittämisen<br />
tarpeellisuudesta.<br />
<br />
Loppuverryttelyn aikana kerrataan opittua.<br />
Iplun askel pidentyi harjoituksen aikana<br />
melkein puoli metriä. Väistöharjoitus<br />
on saanut sen ponnistamaan kovemmin<br />
takajaloillaan. Anu summaa Marjon<br />
suorituksen.<br />
Sinulla on hyvä koordinaatio ja ratsastajan<br />
kroppa. Tämä tunti oli tutkimusmatka<br />
omaan kehoon. Ratsastajan pitää<br />
olla samaan aikaan jäntevä ja joustava.<br />
Pohkeen ja muiden apujen käytöstä<br />
Anu neuvoo muistuttamalla, ettei mikään<br />
apu saa olla kova tai tulla hevoselle<br />
yllätyksenä.<br />
– Pidä pohje lähellä hevosta ja mieti,
2,-<br />
49,-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Likit Snaks<br />
<br />
49,-<br />
2,-<br />
Boredom Buster<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
19,-<br />
Tongue twister<br />
Seinään kiinnitettävä<br />
pallo, johon sopii kaksi<br />
Little Likit -täytepalaa.<br />
Likit Treat bar<br />
Palkitseva terveellinen herkku<br />
hevoselle. Makuina porkkana,<br />
omena, banaani ja minttu.<br />
-hyvissä merkeissä-<br />
29,-<br />
Likit Holder<br />
“Heppatikkari”<br />
Paljon eri makuvaihtoehtoja!<br />
25,-<br />
29,-<br />
Myynti: hyvinvarustetut hevosvarusteliikkeet kautta maan<br />
Maahantuoja:<br />
Likit<br />
-joulupakkaus<br />
Likit Holder -heppatikkarin<br />
täytteet nyt joulun herkullisissa<br />
mauissa; toffee-omena,<br />
piparkakku ja joulukakku.<br />
Avoinna ark. klo 10-18, la klo 10-14 • Kilonkartanontie 2, 02610 Espoo<br />
Puh. 09-541 9116, faksi 09-541 9701 • ratsastus@hipposport.fi<br />
www.hipposport.fi • verkkokauppa.hipposport.fi
© Globus Sport AB 2010. Med reservation för eventuellla tryckfel.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
miten sitä käytät. Se voi olla pehmeä,<br />
kova, hidas tai yhtäkkinen.<br />
Anu muistuttaa vielä Marjolle, että<br />
tällä oli aluksi vahva tuntuma ohjilla ja<br />
vahva pohje, nyt molemmat ovat kevyitä.<br />
Pohditaan, ratsastaako Marjo Iplua samoin<br />
kuin edellistä, liian vahvaa ja helposti<br />
villiintyvää hevostaan.<br />
"Mielestäni Globus Sportin uudet Bocaj saappaat ovat sekä tyylikäät,<br />
että mukavat. Mukavat jalkineet ovat tärkeät, koska teen pitkiä<br />
työpäiviä tallissa ja hevosen selässä. VIHDOINKIN markkinoille on<br />
saapunut saapas, joka ei tee jalkojani kipeäksi. On vain plussaa,<br />
että saappaat ovat myös tyyllikkäät. Nyt minun ei tarvitse käyttää<br />
eri saappaita kilpailuissa vaan saan aina saman tuntuman!<br />
Bocaj saapaat ovat erittäin kätevät ja ne on helppo puhdistaa."<br />
Erika Lickhammer<br />
BOCAJ ®SCANDINAVIA<br />
Bocaj Sportswear ratsastussaappaat valitusta, aidosta nahasta,<br />
PU-materiaali "Recover". Liukumaton kumipohja parhaan pidon<br />
saamiseksi. YKK vetoketju. Elastiset nauhat.<br />
Hinta noin: 265,00 €<br />
Bocaj ® Sportswear Scandinavia is a reg. trademark by Globus Sport AB.<br />
Lähimmän jälleenmyyjän löydät kotisivuiltamme<br />
www.globussport.se<br />
<br />
Anu kehuu Marjoa nopeaksi oppijaksi ja<br />
toteaa, että Iplun perusliikkumista voi<br />
parantaa. Kun se on lihaksistoltaan tasapainossa,<br />
se myös hyppää paremmin.<br />
– Ajattele liikettä aina takaa eteenpäin<br />
ja kiitä hevosta sisäkädellä. Samalla hellität<br />
sisäohjaa ja näet kantaako se itse<br />
.itsensä. Löysit oman istuntasi hyvin ja<br />
huomasit eron entiseen.<br />
Tee samat harjoitukset ja jos tuntuu,<br />
etteivät ne onnistu, siirry takaisin käyntiin<br />
ja aloita alusta. Sillä tavalla saat onnistumisen<br />
kokemuksia, joiden päälle on<br />
helpompi rakentaa onnistunutta suoritusta,<br />
Anu opettaa.<br />
– Iplua on äärimmäisen helppo käsitellä<br />
maasta, mutta ratsastus on jotenkin<br />
erilaista kuin muilla hevosilla. Se<br />
liikkuu mielellään pitkänä, eikä ratsastaja<br />
oikein jaksa tehdä töitä saadakseen<br />
takaosan mukaan. Anun opissa Marjo<br />
huomasi, että herkälle Iplulle vähemmän<br />
on enemmän.<br />
– Saimme vapautettua käsijarrun, jolloin<br />
hevosen jalkojen liikelaajuus ja poljenta<br />
kasvoivat.<br />
Toivottasti pääsen viimeistään ensi<br />
kesänä Anun tunneille viikoksi treenaamaan<br />
Ypäjän sennumeetingissä, huikkaa<br />
Marjo iloisesti.
Kun ratsastaja mukautuu hevosen<br />
liikkeisiin, tarvitaan koko<br />
kehon swingiä.<br />
– Liike on kaikki kaikessa,<br />
ratsastamisella ei ole mitään tekemistä<br />
hiljaa paikallaan istumisen kanssa,<br />
huomautti Richard White kolmannessa<br />
Ypäjän Hevosopistolla pitämässään<br />
valmennuksessa.<br />
Lihasten elastisuus pitää yllä swingiä<br />
ratsastajan kehossa.<br />
Hyvä istunta on kaiken lähtökohta,<br />
okaisessa liikkeessä. Hevosen pitää liikkua<br />
ylämäkeen, jolloin sen etuosa nousee<br />
satulan edessä. Niin kauan kuin la-<br />
vat ja etuosa eivät nouse, ei takajaloilla<br />
ole tilaa astua alle ja työntää hevosta<br />
eteenpäin.<br />
Richard korosti pehmeää istuntaa,<br />
jossa ratsastajan häntäluu suuntautuu<br />
kohti hevosen lapoja, ja hän tuntee käsiensä<br />
yhteyden alaselän lihaksiin. Satulan<br />
takakaareen voi nojata, se on paljon<br />
parempi kuin istua lähellä etukaarta, jolloin<br />
ratsastajan paino rasittaa herkkää<br />
kohtaa hevosen lapojen ja sään tuntumassa.<br />
Hyvä istunta on ennen kaikkea<br />
sopeutumista hevosen liikkeeseen. Eikä<br />
niin päin että ratsastaja keskittyy täydelliseen<br />
istunnan saavuttamiseen niin<br />
hartaasti, ettei huomioi hevosen selän<br />
liikkeitä lainkaan.<br />
<br />
Toisen päivän harjoittelussa mentiin jo<br />
vaikeisiin asioihin kuten piruetin suorittamiseen.<br />
Siinä dynaamisella ja rytmikkäällä<br />
laukalla on ratkaiseva merkitys.<br />
– Ratsastajien enemmistö pitää piruettia<br />
pelottavana liikkeenä, ja se tehdään<br />
yleensä jonkin asteisessa paniikissa,<br />
Richard totesi.<br />
Hän korosti, että ratsastajan pitää<br />
ymmärtää, että juuri hän istuu ohjaamossa<br />
ja hallitsee sen kaikkia kontrol-
livälineitä. Onnistunut piruetti, kuten<br />
kaikki muutkin liikkeet, lähtee huolellisesta<br />
valmistelusta. Useimmat ratsastajat<br />
keskittyvät niin totaalisesti hevosen<br />
kokoamiseen, että sen kääntäminen<br />
jää toiselle sijalle. Ja piruetti loppuu alkuunsa.<br />
Mutta ei kääntäminenkään ole<br />
piruetin tärkein asia, vaan tärkeintä on<br />
keskittyminen laukan ylläpitoon. Hevonen<br />
seuraa ratsastajan kehon swingiä.<br />
– Hevosen tehtävä on vain pomppia<br />
ratsastajan alla. Sen pitää työskennellä<br />
intensiivisesti ennen kuin ratsastaja voi<br />
hidastaa laukan tahtia, sanoi Richard.<br />
– Jos laukka loppuu, tapat piruetin,<br />
hän sivalsi.<br />
Ratsastajan on tärkeä säilyttää etenkin<br />
selän elastisuus. Jos hän istuu liian<br />
tiiviisti vasten hevosta, selkänikamat eivät<br />
mahdu liikkumaan. Swingi kuolee, ja<br />
hevosen liike sen mukana.<br />
Toinen tapa tuhota piruetti on yrittää<br />
auttaa hevosta sen suorittamisessa.<br />
Richard painotti, että hevosen pitää<br />
ottaa vastuu liikkumisestaan. Se ei voi<br />
vain vaatia ratsastajaltaan apua, apua<br />
ja vielä lisää apua. Lopuksi tullaan tilanteeseen,<br />
jossa hevonen toteaa, että<br />
tee se vaan ihan itse. Valmennuksessa<br />
hevosen pitää antaa myös epäonnistua.<br />
– Älä auta hevosta, jos se tuntuu eksyvän<br />
kesken piruetin, komensi Richard.<br />
Hän kielsi harjoittelemasta kuutosen<br />
piruetteja. Hyvän valmistautumisen jälkeen<br />
niiden pitää pyöriä kahdeksikon arvoisella<br />
tasolla. Eikä sadan huonon piruetin<br />
tekeminen tuota ensimmäistäkään<br />
hyvää suoritusta.<br />
<br />
Richardin mielestä alusta mukana olleet<br />
ratsukot ovat edistyneet. He saivat nyt<br />
kolmannella kerralla jo nopeasti juonesta<br />
kiinni. Hän totesi, että suomalaisissa<br />
ratsastajissa peilautuu Kyran opetustapa,<br />
jonka hän tietenkin tuntee ja tunnistaa.<br />
– Meillä on Kyran kanssa painotuseroja.<br />
Nämä tilaisuudet Hevosopistolla<br />
ovat nimenomaan valmennusta katsomosta<br />
seuraavia valmentajia ja ratsastuksenopettajia<br />
varten. Tarkoitus<br />
on, että he saavat ideoita, joita voivat<br />
jalostaa edelleen, ja kehittää omaa valmentamistaan.<br />
Valmennusvierailun järjestäminen<br />
pari, kolme kertaa vuodessa<br />
palvelee tätä päämäärää. Henkilökohtaisessa<br />
valmennuksessa sopiva väli on lähempänä<br />
kolmea viikkoa, Richard sanoi.<br />
Pitkälle edenneille ratsastajille tekee<br />
hyvää nähdä erilaisia valmennustapoja<br />
ja tavata erilaisia valmennusguruja, jotka<br />
voivat tuoda työhön uusia näkökulmia.<br />
Ensin on kuitenkin hallittava perusasiat<br />
jollain menetelmällä. Eikä mikään<br />
tyyli säily ikuisesti samanlaisena.<br />
Tähän perustuu ratsastuksen kehitys<br />
sukupolvesta toiseen – ja toivottavasti<br />
aina parempaan päin.<br />
– Meille on tärkeää, että Kyran linjan<br />
mukainen opetus jatkuu Ypäjällä. Pyrimme<br />
järjestämään tilaisuuksia koulu- ja<br />
esteratsastuksen, kasvatuksen, kengityksen<br />
ja toivottavasti myös raviurheilun<br />
tiimoilta, selvitti aikuiskoulutusjohtaja<br />
Päivi Laine Hevosopistolta.<br />
Jokaisen osa-alueen tapahtumia järjestetään<br />
pari, kolme vuodessa, joten<br />
valmennuksia on melkein joka kuukausi.<br />
Niillä päivitetään ensisijaisesti omien<br />
opiskelijoiden ja henkilökunnan tietämystä,<br />
mutta tärkeää on myös yhteistyö<br />
toisten oppilaitosten ja hevosammattilaisten<br />
kanssa. Richardia ja Kyraa odotetaan<br />
Ypäjälle taas keväällä.<br />
<br />
– Tämä kehittää silmää, päivittää perusasiat<br />
ja auttaa löytämään sen valmennuksen<br />
punaisen langan, summasi klinikan<br />
antia valmentaja Riitta Holopainen.<br />
Hän nautti Richardin kyvystä yksinkertaistaa<br />
asioita, jolloin ne menevät<br />
perille ja tuottavat näkyvää tulosta.<br />
Kansainvälisen tason valmentajien<br />
vierailuilla on iso merkitys meille, koska<br />
omat esimerkit, siis kansainvälisen<br />
tason ratsastajat, puuttuvat kotimaasta.<br />
On aivan eri asia seurata suorituksia<br />
livenä kuin televisioruudulla.<br />
Jatkuvuus on Riitan mielestä tärkeä<br />
seikka. Vaikka aiheet ovat samoja, niihin<br />
löytyy joka kerralla uusia näkökulmia.<br />
Ammattilaisille on tärkeää päästä<br />
päivittämään tietojaan. Heidän kauttaan<br />
ideat leviävät laajimmalle. Lisäksi<br />
he voivat auttaa toinen toistaan, ja heillä<br />
on myös vastuu lajin kehittymisestä.<br />
<br />
<br />
– Alexandra Malmströmillä on Waterfordissa<br />
kansainvälisen tason kilpahevonen.<br />
Nyt hän tarvitsee vain kansainvälistä<br />
kisakokemusta ja rutiinia,<br />
Richard sanoi.<br />
Suomi on kaukana kouluratsastuksen<br />
suurista areenoista. Yksi startti silloin<br />
tällöin pitkine kisamatkoineen ei<br />
riitä. Esimerkiksi Ranskassa järjestetään<br />
kouluratsastustapahtumia, joiden<br />
aikana pääsee kilpailemaan pari kertaa<br />
viikossa kolmen viikon ajan.<br />
Alexandra kertoi päässeensä osalliseksi<br />
Kyran valmennuksesta jo juniorina.<br />
Saksassa valmentautuessaan hän<br />
pitää mukanaan Kyran kirjaa, josta voi<br />
kerrata tärkeitä asioita tarpeen mukaan.<br />
– Ihan kuin olisi tullut kotiin. Richardilta<br />
tuli heti pieniä asioita, kuten polven<br />
käyttö, joista oli iso apu, kuvaili<br />
Alexandra ratsastamista Richardin ohjauksessa.<br />
Ideoita sai myös muiden ratsastamista<br />
seuratessa.<br />
<br />
<br />
Rosali Kivitie ja Lassi Lehmusto olivat<br />
tyytyväisiä oppilaita.<br />
– Jaime oli hyvässä vedossa, ja taas<br />
tuli monta arvokasta vinkkiä omaan tekemiseen.<br />
Kuukauden taas pysyn hienossa<br />
kuosissa ennen kuin alan vähitellen<br />
puskittua. Olen kyllä Richard-fani, sanoi<br />
Rosali ratsastuksen jälkeen.<br />
– Monesti valmennuksessa keskitytään<br />
hevosen treenaamiseen niin ponnekkaasti,<br />
että ratsastaja voi keikkua<br />
selässä melkein kuinka vaan. Richard<br />
korjaa istunnan heti alkuun, ja tuloksia<br />
syntyy, kertoi Lassi.<br />
Lassi on käynyt myös Kyran valmennuksissa.<br />
Hän pitää Richardia Kyraa tarkempana<br />
tekniikan suhteen. Richard<br />
havaitsee ongelmat nopeasti ja pyrkii<br />
muuttamaan ratsastusta saman tien.<br />
Valmennus lähtee ratsastajasta.<br />
Yleisö poistui marraskuun harmaaseen<br />
iltapäivään mukanaan uusia työkaluja<br />
omaan ratsastukseen ja valmentamiseen.<br />
Richard näytti kuinka pienten<br />
yksityiskohtien muuttaminen tuo suuria<br />
edistysaskelia ratsukon työskentelyyn.
Snappertuna 90 kilometrin päässä<br />
Helsingistä on Länsi-Uusimaata<br />
parhaimmillaan. Kulttuurimaisemaa,<br />
jossa sekä meri että eri<br />
korkeuksilla sijaitsevat järvet, metsät<br />
ja kalliot ovat läsnä maisemassa. Matkalla<br />
Stenlidin talliin ohitetaan ainutlaatuinen<br />
Fagervikin kartano ympäristöineen.<br />
Ratsastaminen Fagervikin kylän<br />
vanhalla raitilla on silkkaa luksusta.<br />
Stenlidin hevostilalle opastaa siisti<br />
kyltti. Talli on rakennettu 22 hevoselle,<br />
tällä hetkellä siellä asuu 16 yksityishevosta.<br />
Tallin vieressä on hevosten laitumet<br />
ja ratsastuskenttä. Joka suuntaan<br />
lähtee polkuja; metsään, pellon laidalle<br />
ja metsautoteille. Ratsastajilla ja tallin<br />
omistajalla on suunnitelmissa myös<br />
oman maastoesteradan rakentaminen.<br />
<br />
Kahvihuoneen seinällä on kartta Snappertunasta.<br />
Tallissa hevostaan pitävä<br />
Kari Hatakka esittelee järvien ja meren<br />
rannan pirstaloiman maiseman reittejä<br />
ja polkuja, joita voi ratsastaa. Osa niistä
on metsäteitä, osa karja- ja riistapolkuja,<br />
vain harvoin on ratsastettava pitkin ajotietä.<br />
Jos osaa lukea karttaa ja suunnistaa,<br />
voi joka päivälle valita uuden reitin.<br />
Snappertuna on hiljaista seutua. Usein<br />
ratsastajat saavat nauttia retkistään<br />
tapaamatta ainoatakaan ihmistä.<br />
– Ajoimme neljä vuotta sitten Kuninkaantietä<br />
ja näimme Stenlidin kyltin.<br />
Päätimme jostain syystä käydä heti<br />
katsomassa tilaa. Ajatus tallinvaihdosta<br />
oli kypsynyt jo jonkin aikaa. Kun sitten<br />
huomasimme että paikka oli juuri sopiva<br />
meidän hevosillemme, päätös syntyi<br />
siltä istumalta.<br />
Marika Hackman on pitänyt kauniin<br />
Carisma-tammansa Stenlidin hoivissa<br />
vuodesta 2006 eikä hänellä ole paikasta<br />
ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Tunnelma<br />
tallilla on rauhallinen.<br />
Entinen upseeri ja viisiottelija Kari<br />
Hatakka yhtyy Marikan mielipiteeseen,<br />
sillä täällä mieli lepää ja rauhoittuu.<br />
– Talli on hyvin hoidettu ja varustettu<br />
ja tilat ovat uudet ja asianmukaiset.<br />
Tämä ympäröivä luonto on paratiisi sekä<br />
ratsastajalle että hevoselle, hän toteaa<br />
tyytyväisenä.<br />
– Stenlidin luonto on koskematon ja<br />
rauhallinen. Hevosen selästä voi usein<br />
seurata läheltä villieläimiä. Olemme nähneet<br />
kurkien soitinmenot ja peurapuk-<br />
<br />
<br />
kien taistelut keväällä, Kari kertoo.<br />
Karin ruuna Obsession eli Obi ikään<br />
kuin säestää. Komea hevonen, näyttää<br />
hyvin tyytyväiseltä.<br />
<br />
Tarina kuulostaa melkein liian hyvältä<br />
ollakseen totta – eikö tyypillinen suomalainen<br />
kateus kukoista täällä. Eivätkö<br />
naapurit valita ja vartioi mustasukkaisesti<br />
tiluksiaan niin kuin usein on tapana?<br />
– Me törmäämme toisinaan erääseen<br />
vanhempaan autoilevaan rouvaan, joka<br />
tööttää ja pui nyrkkiään jos tiemme kohtaavat.<br />
Sellaisten maanomistajien alueita<br />
vältämme, jotka eivät pidä siitä, että<br />
niillä liikutaan, Marika toteaa tyynenä.<br />
Päätän lähteä Marikan ja Karin kanssa<br />
lyhyelle iltapäiväratsastukselle. Lyhyt<br />
ratsastus on heille noin puolitoista<br />
tuntia, normaali reissu kestää kolmisen<br />
tuntia.<br />
Saan käyttööni jo eläkeiässä olevan<br />
ruuna Dickensin. Hän on innokas lähtemään<br />
liikkeelle. Kolmen kopla start-
taa – ensin vähän maastoharjoittelua yli<br />
kivien ja kantojen, sitten matka jatkuu<br />
kauniissa myöhäissyksyn säässä pitkin<br />
polkuja ja metsäteitä.<br />
Kumpuileva maasto on vaihteleva ja<br />
paikoittain vaativa. Sen verran vaativa,<br />
että 24-vuotias Dickens ei oikein jaksa<br />
pysyä nuorempien rytmissä ja vauhdissa.<br />
Haluja on, mutta jalat eivät tottele enää<br />
niin kuin ennen. Pieni levähdys järven<br />
rannalla ja sitten matka jatkuu. Mukana<br />
juokseva irlanninterrierini Flynn on<br />
innokas hevoskoira. Levoton sielu kun<br />
on, niin tauot eivät kuuluu viisivuotiaan<br />
koirauroksen tapoihin.<br />
– Voin sanoa että näiden vuosien aikana<br />
emme ole Marikan kanssa tehneet<br />
kahta täsmälleen samanlaista reittiä.<br />
Mahdollisuudet täällä ovat lähes rajattomat,<br />
Kari sanoo<br />
<br />
Vajaan tunnin ratsastuksen jälkeen vanhan<br />
Dickensin voimavarat ovat ehtymäisillään.<br />
Carisma ja Obi ovat vasta lämmenneet<br />
ja menohaluja on. Dickie ja<br />
minä suuntaamme takaisin tallille, kun<br />
Marika ja Kari hevosineen laukkaavat<br />
päinvastaiseen suuntaan. Flynn näyttää<br />
hämmentyneeltä – hän lähtisi mielellään<br />
laukkakisaan, mutta isäntä on<br />
menossa toiseen suuntaan. Hetken hän<br />
epäröi ja lähtee sitten täyttä vauhtia Carisman<br />
ja Obin perään.<br />
Dickens ja minä jatkamme sopivan hitaassa<br />
tahdissa kohti kotia ja juuri kun<br />
tallirakennus siintää kauempana puitten<br />
välissä niin takaa kuuluu koiran määrätietoista<br />
haukuntaa. Tutulta kuulostaa<br />
ja kun käännän pääni, näen Flynnin tulevan<br />
täyttä vauhtia perässämme. Hyvin<br />
tyytyväisen näköisenä. Hänkin on nauttinut<br />
sekä luonnosta että hevosista.
taa – ensin vähän maastoharjoittelua yli<br />
kivien ja kantojen, sitten matka jatkuu<br />
kauniissa myöhäissyksyn säässä pitkin<br />
polkuja ja metsäteitä.<br />
Kumpuileva maasto on vaihteleva ja<br />
paikoittain vaativa. Sen verran vaativa,<br />
että 24-vuotias Dickens ei oikein jaksa<br />
pysyä nuorempien rytmissä ja vauhdissa.<br />
Haluja on, mutta jalat eivät tottele enää<br />
niin kuin ennen. Pieni levähdys järven<br />
rannalla ja sitten matka jatkuu. Mukana<br />
juokseva irlanninterrierini Flynn on<br />
innokas hevoskoira. Levoton sielu kun<br />
on, niin tauot eivät kuuluu viisivuotiaan<br />
koirauroksen tapoihin.<br />
– Voin sanoa että näiden vuosien aikana<br />
emme ole Marikan kanssa tehneet<br />
kahta täsmälleen samanlaista reittiä.<br />
Mahdollisuudet täällä ovat lähes rajattomat,<br />
Kari sanoo<br />
<br />
Vajaan tunnin ratsastuksen jälkeen vanhan<br />
Dickensin voimavarat ovat ehtymäisillään.<br />
Carisma ja Obi ovat vasta lämmenneet<br />
ja menohaluja on. Dickie ja<br />
minä suuntaamme takaisin tallille, kun<br />
Marika ja Kari hevosineen laukkaavat<br />
päinvastaiseen suuntaan. Flynn näyttää<br />
hämmentyneeltä – hän lähtisi mielellään<br />
laukkakisaan, mutta isäntä on<br />
menossa toiseen suuntaan. Hetken hän<br />
epäröi ja lähtee sitten täyttä vauhtia Carisman<br />
ja Obin perään.<br />
Dickens ja minä jatkamme sopivan hitaassa<br />
tahdissa kohti kotia ja juuri kun<br />
tallirakennus siintää kauempana puitten<br />
välissä niin takaa kuuluu koiran määrätietoista<br />
haukuntaa. Tutulta kuulostaa<br />
ja kun käännän pääni, näen Flynnin tulevan<br />
täyttä vauhtia perässämme. Hyvin<br />
tyytyväisen näköisenä. Hänkin on nauttinut<br />
sekä luonnosta että hevosista.
taa – ensin vähän maastoharjoittelua yli<br />
kivien ja kantojen, sitten matka jatkuu<br />
kauniissa myöhäissyksyn säässä pitkin<br />
polkuja ja metsäteitä.<br />
Kumpuileva maasto on vaihteleva ja<br />
paikoittain vaativa. Sen verran vaativa,<br />
että 24-vuotias Dickens ei oikein jaksa<br />
pysyä nuorempien rytmissä ja vauhdissa.<br />
Haluja on, mutta jalat eivät tottele enää<br />
niin kuin ennen. Pieni levähdys järven<br />
rannalla ja sitten matka jatkuu. Mukana<br />
juokseva irlanninterrierini Flynn on<br />
innokas hevoskoira. Levoton sielu kun<br />
on, niin tauot eivät kuuluu viisivuotiaan<br />
koirauroksen tapoihin.<br />
– Voin sanoa että näiden vuosien aikana<br />
emme ole Marikan kanssa tehneet<br />
kahta täsmälleen samanlaista reittiä.<br />
Mahdollisuudet täällä ovat lähes rajattomat,<br />
Kari sanoo<br />
<br />
Vajaan tunnin ratsastuksen jälkeen vanhan<br />
Dickensin voimavarat ovat ehtymäisillään.<br />
Carisma ja Obi ovat vasta lämmenneet<br />
ja menohaluja on. Dickie ja<br />
minä suuntaamme takaisin tallille, kun<br />
Marika ja Kari hevosineen laukkaavat<br />
päinvastaiseen suuntaan. Flynn näyttää<br />
hämmentyneeltä – hän lähtisi mielellään<br />
laukkakisaan, mutta isäntä on<br />
menossa toiseen suuntaan. Hetken hän<br />
epäröi ja lähtee sitten täyttä vauhtia Carisman<br />
ja Obin perään.<br />
Dickens ja minä jatkamme sopivan hitaassa<br />
tahdissa kohti kotia ja juuri kun<br />
tallirakennus siintää kauempana puitten<br />
välissä niin takaa kuuluu koiran määrätietoista<br />
haukuntaa. Tutulta kuulostaa<br />
ja kun käännän pääni, näen Flynnin tulevan<br />
täyttä vauhtia perässämme. Hyvin<br />
tyytyväisen näköisenä. Hänkin on nauttinut<br />
sekä luonnosta että hevosista.
Auto pysähtyy hausjärveläisen<br />
Haukankallion tallin parkkialueelle<br />
ja kolme nauravaista<br />
ratsastajaa nousee ulos. Yksi<br />
heistä on Espoossa asuva Hannele Tuhkanen,<br />
joka käy Hausjärvellä saakka ratsastamassa<br />
kimppakyytiä ajaneen Jenny<br />
Pykälän suosituksesta. Naiset tutustuivat<br />
ratsastusmatkalla Viron Muhussa.<br />
Hannele on ratsastanut myös Espanjan<br />
Mallorcalla, Portugalin Azoreilla,<br />
Turkissa ja Unkarissa. Kaikki alkoi<br />
kuitenkin Tunisiasta.<br />
– Näin lomamatkallani mainoksen,<br />
jossa rannalla laukkaava hevonen houkutteli<br />
turisteja kokeilemaan ratsastusta.<br />
Päätin heti kokeillaHannele kertoo.<br />
Tuolloin nelikymppinen nainen ei vielä<br />
koskaan ollut istunut hevosen selässä..<br />
Hannelella ei ollut mukanaan asian-<br />
mukaisia varusteita ja farkut hinkkasivat<br />
jalkoihin hankaumat, joita piti kotona<br />
lääkitä antibiooteilla. Päällimmäiseksi<br />
jäi ihana tunne hevosen selässä olemisesta,<br />
ja kotimaassa Hannele ilmoittautui<br />
alkeiskurssille.<br />
<br />
Virkkalan ratsastuskoulu, jossa Hannele<br />
jatkoi harrastustaan, lopetti toimintansa.<br />
Hannele huomasi olevansa hevosenomistaja,<br />
kun ystävän kanssa puoliksi<br />
ostettu tuntihevonen, Killer Boy, sai<br />
naisten luota kodin. Ruotsalainen puoliveriruuna<br />
opetti Hannelelle monta asiaa<br />
kantapään kautta.<br />
– Killer Boy olisi varmasti selvinnyt<br />
luonnossa, niin vahva sen pakoreaktio<br />
oli, kertoo Hannele. Ruuna tunnettiin<br />
ripeistä 180 asteen käännöksistä, jotka<br />
usein erottivat ratsukon toisistaan.<br />
– Tipahdin monta kertaa, muistelee<br />
Hannele. Pahoja haavereita ei kuitenkaan<br />
koskaan sattunut.<br />
Killer Boyn siirryttyä vihreämmille<br />
niityille kymmenen yhteisen vuoden<br />
jälkeen, Hannelelle sattui vakavampi<br />
ratsastusonnettomuus.<br />
– Tipahdin hevosen selästä ja lantioni<br />
murtui kolmesta kohtaa, Hannele<br />
kertoo. Lääkäriltä kysyin ensimmäiseksi,<br />
milloin voin nousta uudelleen hevosen<br />
selkään.<br />
Kolmen kuukauden tauko ei tehnyt<br />
Hannelesta arkaa ratsastajaa. Päinvastoin.<br />
Nainen on sisua täynnä.<br />
– Periksi ei saa antaa, hän toteaa.<br />
<br />
Nykyisin Hannele ratsastaa kolme tun-
tia viikossa. Yhden tunnin Sari Pakulan<br />
tallilla Kirkkonummella ja kaksi Hausjärven<br />
Haukankalliossa. Hän on valmis<br />
ajamaan pitkän matkan maneesittomalle<br />
tallille laatua hakemaan. Pieni ryhmä,<br />
tasokas opetus ja hyvät hevoset painavat<br />
vaakakupissa lyhyttä matkaa tai maneesia<br />
enemmän. Tosin lämpöeristetyn maneesin<br />
rakennus on aloitettu, eikä seuraavana<br />
talvena tarvitse ratsastaa ulkona<br />
oikeaan asenteeseen ja varustukseen<br />
turvaten.<br />
– Meillä käy paljon seniori-iässä ratsastuksensa<br />
aloittaneita, kertoo Haukankallion<br />
omistaja Päivi Jukka. Heidän<br />
suhtautumisensa hevosiin on sama<br />
kuin nuoremmillakin. Omalle suosikkihevoselle<br />
jutellaan salaisuuksia ja ostellaan<br />
joulupaketteja.<br />
Aikuisratsastajat kuitenkin tietävät<br />
lapsia paremmin mitä haluavat ja odottavat<br />
tiettyä tasoa. Tilojen on oltava siistejä<br />
ja opetuksessa osataan vaatia rahalle<br />
vastinetta.<br />
Hannele Tuhkasen ryhmä on halunnut<br />
päästä Marjaana Tommolan opetukseen.<br />
– Ratsastus on kansanlaji. Aikuiset<br />
ratsastajat tulevat tallille myös viihtymään<br />
toistensa seurassa, sanoo Tommola.<br />
Ja jos tallilla on tarjota viihtyisä kahvittelupaikka,<br />
jossa tunnin jälkeen voi<br />
istahtaa vaihtamaan kuulumisia, se on<br />
aikuisratsastajalle iso plussa.<br />
Ratsastuksessa on tärkeää paitsi huomioida<br />
asiakkaan toiveet, huolehtia<br />
turvallisuudesta.<br />
– Kun kypsään ikään ehtinyt aikuinen<br />
aloittaa ratsastuksen, hänen terveydentilansa<br />
ja fyysinen kuntonsa on<br />
otettava huomioon. Ne asettavat rajat<br />
sille, mitä pystyy ja jaksaa tehdä, kertoo<br />
Päivi Jukka.<br />
<br />
Haukankalliossa ratsastuskunto kartoitetaan<br />
yksityistunnilla, jonka jälkeen valitaan<br />
ratsastajalle sopiva ryhmä tason<br />
ja tavoitteiden mukaisesti. Motivaation<br />
ja sitoutumisen lisäksi pelkotilat täytyy<br />
kartoittaa, jotta harrastuksesta voidaan<br />
räätälöidä miellyttävä kokemus. Pitkän<br />
tauon jälkeen uudelleen lajin pariin saapuvilla<br />
saattaa olla menneisyyden peikkoja<br />
voitettavanaan.<br />
Lapsuudenkodissaan ratsastaneilla<br />
saattaa olla erilainen käsitys siitä, mitä<br />
ratsastus nykyisin on. Varsinkin miehille<br />
voi vauhti olla tärkeämpää kuin sen<br />
hallinta.<br />
Joillekin kuitenkin pelkkä käveleminen<br />
hevosen kanssa riittää viemään ajatukset<br />
pois työkiireistä. Monelle varttuneemmalle<br />
ratsastajalle hevoset ovat<br />
ennen kaikkea keino päästä eroon stressistä<br />
ja lähemmäksi luontoa.<br />
Hannele ratsastaa omaksi ilokseen,<br />
ilman suurta tavoitteellisuutta.<br />
– Olen huomannut, etten edisty yhtä<br />
nopeasti kuin nuorempana, toteaa Hannele,<br />
joka kertoo olevansa tyytyväinen<br />
voidessaan ylläpitää saavuttamansa tason.<br />
Onnistumisen elämykset tekevät<br />
lajista mielekkään.<br />
– On tietysti plussaa, kun huomaa<br />
edistyvänsä. Opettajan kehut lauantaiaamun<br />
tunnilla pelastavat koko viikonlopun.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO<br />
TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS
Lehden 6 lukijakilpailun arvonnassa<br />
650 euron arvoisen Mikaela´s rannekorun<br />
voitti Anne Tarkki Eurajoelta.<br />
Onnittelut voittajalle!
Talleilla on omat tavat ja perinteet rauhoittua<br />
viettämään joulunaikaa. Pikkujoulut,<br />
Lucia-neito, vuoden aikana ansioituneiden<br />
palkitseminen: vuoden hoitaja,<br />
vuoden hevonen. Tallin koristelu, joulukuvaelma<br />
– vain mielikuvitus on rajana.<br />
Karsinoiden koristelussa tulee huomioida,<br />
että hevoset eivät saa päästä käsiksi<br />
koristeisiin. Koristeluun voi käyttää<br />
havuja, leipiä, omenoita ja kuusennauhoja.<br />
Jos karsinoita on vaikea koristella<br />
turvallisesti, voi joulukoristelun keskittää<br />
tallin muihin tiloihin. Hevosille voi<br />
askarrella joulukalenterin tai voi ostaa<br />
suklaajoulukalenterin: syödä suklaat itse<br />
etukäteen ja laittaa lokeroihin porkkanoita<br />
tai heppanameja.<br />
Karsinoiden koristelun jälkeen voidaan<br />
äänestää ”kaunein karsina”. Talliin voi<br />
tuoda joulukuusen. Hevosille voi syöttää<br />
havuja, joten joulun jälkeen kuuset<br />
kannattaakin hyödyntää hevosten herkkuna.<br />
Joulukuusi tarhassa on mukavaa<br />
ajanvietettä hevosille. Eniten hevoset<br />
nauttivat jouluna samoista rutiineista<br />
kuin arkenakin, eli säännöllisistä ruokinta-ajoista<br />
ja tarhailusta. Joulun kunniaksi<br />
hevosille voi antaa muutaman ylimääräisen<br />
porkkanan tai omenan, mutta<br />
muu herkuttelu ja ähkyyn syöminen<br />
jätettäköön meille ihmisille.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kulkusten kilinää, kavioiden kopsetta ja<br />
iloinen puheensorina talviaamuna metsässä.<br />
Mikä olisi tunnelmallisempaa?<br />
Jouluaattona ja lähipyhinä monet ratsukot<br />
lähtevät joulumaastoon. Erilaisia<br />
joulumaastoja on yhtä paljon kuin ratsastajia<br />
ja hevosia. Siinä piileekin osa<br />
jutun hauskuutta. Maastoon voivat lähteä<br />
mukaan ratsastuskoulun hevosten<br />
hoitajat tai yksityistallin kaveriporukka.<br />
Olemme kerran ottaneet matkaan<br />
mukaan naapuritallilta porukkaa. Se oli<br />
mukavaa yhteistoimintaa. Perinteisesti<br />
maastoon lähdetään jouluaattoaamuna,<br />
sillä tunnelma on mitä parhain, eikä aamuherätys<br />
haittaa tapahtuman ollessa<br />
mieluinen. Maasto voi olla rauhallinen<br />
kävely kokemattomille tai vauhdikas<br />
laukkaretki kokeneille. Joulun tunnelmaa<br />
lisää ratsastajien ja hevosten asustaminen.<br />
Kypärän päälle saa mahtumaan<br />
tonttulakin leikkaamalla siihen pienen<br />
halkion. Hevosen harjan voi koristella<br />
havunoksilla. Turvallisuus ja liikennesäännöt<br />
pitää kuitenkin ottaa huomioon.<br />
Toivottavasti saamme tänä vuonna<br />
valkean joulun, jotta joulumaastoon<br />
tulee oikea tunnelma.
Talleilla on omat tavat ja perinteet rauhoittua<br />
viettämään joulunaikaa. Pikkujoulut,<br />
Lucia-neito, vuoden aikana ansioituneiden<br />
palkitseminen: vuoden hoitaja,<br />
vuoden hevonen. Tallin koristelu, joulukuvaelma<br />
– vain mielikuvitus on rajana.<br />
Karsinoiden koristelussa tulee huomioida,<br />
että hevoset eivät saa päästä käsiksi<br />
koristeisiin. Koristeluun voi käyttää<br />
havuja, leipiä, omenoita ja kuusennauhoja.<br />
Jos karsinoita on vaikea koristella<br />
turvallisesti, voi joulukoristelun keskittää<br />
tallin muihin tiloihin. Hevosille voi<br />
askarrella joulukalenterin tai voi ostaa<br />
suklaajoulukalenterin: syödä suklaat itse<br />
etukäteen ja laittaa lokeroihin porkkanoita<br />
tai heppanameja.<br />
Karsinoiden koristelun jälkeen voidaan<br />
äänestää ”kaunein karsina”. Talliin voi<br />
tuoda joulukuusen. Hevosille voi syöttää<br />
havuja, joten joulun jälkeen kuuset<br />
kannattaakin hyödyntää hevosten herkkuna.<br />
Joulukuusi tarhassa on mukavaa<br />
ajanvietettä hevosille. Eniten hevoset<br />
nauttivat jouluna samoista rutiineista<br />
kuin arkenakin, eli säännöllisistä ruokinta-ajoista<br />
ja tarhailusta. Joulun kunniaksi<br />
hevosille voi antaa muutaman ylimääräisen<br />
porkkanan tai omenan, mutta<br />
muu herkuttelu ja ähkyyn syöminen<br />
jätettäköön meille ihmisille.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kulkusten kilinää, kavioiden kopsetta ja<br />
iloinen puheensorina talviaamuna metsässä.<br />
Mikä olisi tunnelmallisempaa?<br />
Jouluaattona ja lähipyhinä monet ratsukot<br />
lähtevät joulumaastoon. Erilaisia<br />
joulumaastoja on yhtä paljon kuin ratsastajia<br />
ja hevosia. Siinä piileekin osa<br />
jutun hauskuutta. Maastoon voivat lähteä<br />
mukaan ratsastuskoulun hevosten<br />
hoitajat tai yksityistallin kaveriporukka.<br />
Olemme kerran ottaneet matkaan<br />
mukaan naapuritallilta porukkaa. Se oli<br />
mukavaa yhteistoimintaa. Perinteisesti<br />
maastoon lähdetään jouluaattoaamuna,<br />
sillä tunnelma on mitä parhain, eikä aamuherätys<br />
haittaa tapahtuman ollessa<br />
mieluinen. Maasto voi olla rauhallinen<br />
kävely kokemattomille tai vauhdikas<br />
laukkaretki kokeneille. Joulun tunnelmaa<br />
lisää ratsastajien ja hevosten asustaminen.<br />
Kypärän päälle saa mahtumaan<br />
tonttulakin leikkaamalla siihen pienen<br />
halkion. Hevosen harjan voi koristella<br />
havunoksilla. Turvallisuus ja liikennesäännöt<br />
pitää kuitenkin ottaa huomioon.<br />
Toivottavasti saamme tänä vuonna<br />
valkean joulun, jotta joulumaastoon<br />
tulee oikea tunnelma.
Kestävän rakenteen, hyvän luuston<br />
sekä rohkean, eloisan ja yhteistyökykyisen<br />
luonteen vuoksi<br />
walesinponeja on risteytetty<br />
paljon muiden rotujen kanssa . Rodun<br />
sisällä sallitaan eri sektioiden väliset risteytykset,<br />
mutta Britannian The Welsh<br />
Pony Society suosittelee niiden pitämisestä<br />
erillään.<br />
Kasvattajat Walesin maaseudulla arvostavat<br />
eniten cob-tyyppisiä poneja. Orikatselmuksiin<br />
kokoontuu koko seudun<br />
väki. Rodun alkuperämaassakin B-ponien<br />
kasvatus vähenee, mutta C-ponien<br />
määrä lisääntyy.<br />
Ilona Pykäläisen C-ponit, kolmekuinen<br />
Moondelight Glory Lily (isä Iouar<br />
Celt 1WC) ja sen emä Parvadean Golden<br />
Glory (isä Synod Replay, emä Synod Ge-<br />
<br />
<br />
nette, emänisä Derwen Telynor) toivat<br />
hänelle Best In Show kakkosen ja kolmosen<br />
viime kesän kansallisessa poninäyttelyssä.<br />
Ainutlaatuisen kolmoisvoiton<br />
täydensi hänen Moondelight Marilyn<br />
-poninsa, BIS-ykkönen.<br />
C-poneja kasvattavat myös Noora Mäkinen<br />
Cloudberry’s -poneineen ja Hanna<br />
Urrila kasvattajanimellä Flowzone.<br />
Kotimäen Ponitalli on myös D-sektion<br />
ponikasvattaja. Siitosori Kotimäen Regént<br />
2 WD sai I palkintonsa 44 pisteellä<br />
1998. Myös Annukka Wikner on kasvattanut<br />
D-poneja.<br />
Part-bredejä kasvatetaan innokkaasti<br />
Hollannissa, josta niitä on tuotu kilpaponeiksi<br />
ja jalostukseen myös Suomeen.<br />
Tämän vuoden Ponibreedersin 5-vuotiaiden<br />
koulun voitti Suomessa syntynyt<br />
Ilosg Calon Siiri Kyrön ratsastamana.<br />
Ira ja Tiina Ristimäen Pin Rock’s -siittola<br />
on part-bredien merkittävä kasvattaja.<br />
Taina Tommilan Goldencoast-nimellä<br />
on syntynyt useita part-bredejä.
Tänä jouluna kulinaristiratsulle<br />
voi tarjota terveellisiä suomalaisia<br />
heppanamuja. Tyrnihirnu on<br />
herkullinen uutuus, joka on valmistettu<br />
tyrnistä ja pellavasta. Namujen omegarasvahapot,<br />
vitamiinit ja antioksidantit<br />
edistävät ihon hyvinvointia ja karvan<br />
kiiltoa. Jo antiikin Kreikan tyrnipensaikoissa<br />
laidunsi kiiltäväkarvaisia<br />
hevosia. Jopa tyrnin latinankielinen nimi<br />
tulee kreikan hevosta ja kiiltävää tarkoittavista<br />
sanoista.<br />
Sammaliston tallin orit ovat auttaneet<br />
Tyrnihirnun tuotekehittelyssä.<br />
Namujen koostumusta ja makua hiottiin<br />
niin kauan, että nirsoinkin ori piti<br />
niitä herkkuna. Uppoavat varmasti siis<br />
myös pulleaan tätiratsuun!<br />
<br />
Jokaisen harrastajan toivelahja on tänä<br />
jouluna Eerika Häkkisen ja Johanna<br />
Viitasen kirja Pieni kauhukauppa ja<br />
muita mielikuvaharjoituksia. Pennejä<br />
taivaasta -kirjan sisarteoksessa sukelletaan<br />
hevosen ja ihmisen mieleen, katso-<br />
taan ratsastusongelmia uudesta näkökulmasta<br />
ja opitaan selviytymään peloista.<br />
Hauskasti nimetyt luvut ja taviksen<br />
tasolle asettuva kerrontatyyli tekevät<br />
kirjasta helposti ymmärrettävän ja kevyesti<br />
luettavan. Mielen lukkoja ja pelkoja<br />
käsitellään hysterisoimatta tai hyssyttelemättä,<br />
ja monipuoliset harjoitukset<br />
auttavat asioiden sisäistämisessä. Pientä<br />
kauhukauppaa kannattaakin lukea tallilla<br />
tätiratsun kanssa, sillä harjoituksista<br />
löytyy ratsukolle yhteistä, yhteistyötä<br />
parantavaa tekemistä.<br />
<br />
Koru on turvallinen lahjaidea, mutta iänikuisten<br />
hevoskorvisten sijaan kannattaa<br />
harkita esimerkiksi tyylikästä Dimaccirannekorua.<br />
Kuolainkoristeisia nahkarannekkeita<br />
löytyy useita malleja ja värejä,<br />
joten korun saa mätsättyä kaikkiin<br />
vaatteisiin ja satulahuopiin.<br />
<br />
Varusteiden värikoodausta harrastavat<br />
tädit saa jouluna vingahtelemaan innosta,<br />
kun paketista paljastuvat herkullisen<br />
väriset, edellisen paketin satulahuopaan<br />
sointuvat jalustimet. Parin viime<br />
vuoden aikana värijalustimia on alkanut<br />
yhä enenevissä määrin näkyä kisakentillä.<br />
Nyt viimeistään on tätiratsastajien<br />
aika seurata perässä.<br />
Luksusta synkkiin talvi-iltoihin tuovat<br />
esimerkiksi italialaisen Equipen jalustimet,<br />
joita on saatavilla punaisena,<br />
sinisenä, kultaisena ja hopeanharmaana.<br />
Paitsi upean näköiset, ne ovat leveinä<br />
ja kevyinä myös mukavat käyttää. Tosissaan<br />
treenaavat tädit toivovat lahjaksi<br />
myös jalustimien väriset kannukset.<br />
<br />
Jos tavaralahjojen ostaminen tuntuu<br />
vaikealta tai turhalta, ei kannata sortua<br />
pakkolahjojen hankintaan. Hevosenomistajaystävälle<br />
voi lahjaksi antaa<br />
vaikka karsinan siivousta tai varusteiden<br />
puhdistusta. Hyvää joulumieltä voi<br />
myös luoda antamalla (vaikka pienenkin)<br />
lahjoituksen eläinsuojelulle tai viemällä<br />
hevosensa verenluovutukseen.
Meiltä kaikki joululahjat<br />
ratsastajalle, hevoselle ja koiralle<br />
Hipposta numero kuusi lukiessa tuli mieleen,<br />
että se puhuu niin oikeaa asiaa: Hevonen<br />
viihtyy pihatossa vuoden ympäri. Räntäsateessakaan<br />
ei tunnin liikunta riitä. Ruokinnan ja liikunnan<br />
on oltava sopusoinnussa. Heinä pitää analysoida.<br />
Ravinnossa pitää olla oikeassa suhteessa<br />
kivennäisiä. Sairaudet pitää ehkäistä ennalta, kylmäystä<br />
ja hierontaa.<br />
Voisiko joku kääntää Hippoksen tekstin hevosille,<br />
jotta nekin saisivat tietää nuo asiat? Käytännössä<br />
en ole koskaan saanut hevosiani viihtymään öitä<br />
ulkona. Sudet tulevat syömään ne ja pimeässä on<br />
mörköjä. Räntäsateessa hevosia voi tarhata tunnin<br />
tai 10 tuntia. Ajan pituudesta riippumatta ne seisovat<br />
vain portilla murjottamassa takapuoli tuulta<br />
päin. Kun ostaa vihreää, analysoitua heinää, ne syövät<br />
mieluummin väritöntä ylivuotista.<br />
Hevosen hyvinvointi kunniaan, mutta alkaa tuntua<br />
siltä, että siinä mennään jo liiallisuuksiin. Ennen<br />
hevoset söivät jyviä ja korsia, ei ollut kokopäivätarhausta<br />
eikä säilöheinää. Ne voivat ihan hyvin. Tunnen<br />
hevosenomistajia, jotka ovat palaneet loppuun<br />
yrittäessään hoitaa hevosiaan oikein.<br />
Jos joidenkin hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän<br />
huomiota, niin hevosalan ammattilaisten. He tekevät<br />
työtä aamuseitsemästä iltakymmeneen seitsemänä<br />
päivänä viikossa parin kahvikupin ja suklaapatukan<br />
voimalla. Onko ruokinta suhteessa liikuntaan?<br />
Onko kivennäistä riittävästi ja ravinto analysoitu?<br />
He ratsastavat, lappavat lantaa, kengittävät, nostavat<br />
painavia esineitä ja kävelevät tuntitolkulla. He<br />
toistavat samaa raskasta liikettä päivästä toiseen. Kylmätäänkö<br />
päivittäin? Hierotaanko säännöllisesti? Sopivatko<br />
varusteet? Onko lepoa tarpeeksi?<br />
Kuka ihmiskuiskaaja tutkisi meikäläisen, kun olen<br />
kiireessä kärttyinen? Olisinpa hevonen. Kun työ tympii,<br />
tulisi lääkäri ja määräisi oitis särkylääkettä ja<br />
viikon lepoa.<br />
Muista myös<br />
Lahjakortit!<br />
Lahjakortti<br />
Hööks<br />
HEVOSURHEILU<br />
Hööks<br />
- Tunnemme hevoset -<br />
VANTAA · Puh. 09 231 340 10 · Ma - pe 10 - 20, la 10 - 16<br />
YLÖJÄRVI · Puh. 03 273 0506 · Ma - pe 10 - 19, la 10 - 16<br />
HUOM! Olemme auki sunnuntaisin klo. 12:00-16:00 21.11.2010 - 2.1.2011 välisenä aikana!<br />
Ilmainen linja kellon ympäri<br />
0800-770 700! www. h o o k s . f i
Mitsubishi.<br />
Ainoa<br />
japanilainen<br />
5 vuoden<br />
takuulla.<br />
UUDISTUNUT Mitsubishi Outlander<br />
Suomen kestävin henkilöauto* nyt dieselautomaattina.<br />
Alk. 35 983,10 €
www.mitsubishi.fi<br />
BENSIINIAUTOMAATTI 2.4 Intense CVT 35 983,10 €, autoveroton svh 26 246 €, arvioitu autovero<br />
9 738,10 € CO 2<br />
-päästöllä 193 g/km. EU-keskikulutus 8,3 l/100 km.<br />
DIESELAUTOMAATTI 2.2 HDi Intense TC-SST 40 982,66 €, autoveroton svh 30 080 €, arvioitu autovero<br />
10 902,66 € CO 2<br />
-päästöllä 189 g/km. EU-keskikulutus 7,2 l/100 km.<br />
Hintaan lisätään toim.kulut. Vapaa autoetu alk. 720 €/kk, käyttöetu alk. 555 €/kk.<br />
Kuvan auto erikoisvarustein.<br />
* A-Katsastus-konsernin raportti 2009: Mitsubishi Outlanderilla pienin hylkäysprosentti 0,78 %<br />
vuonna 2006 käyttöönotetuissa autoissa.
www.mitsubishi.fi<br />
BENSIINIAUTOMAATTI 2.4 Intense CVT 35 983,10 €, autoveroton svh 26 246 €, arvioitu autovero<br />
9 738,10 € CO 2<br />
-päästöllä 193 g/km. EU-keskikulutus 8,3 l/100 km.<br />
DIESELAUTOMAATTI 2.2 HDi Intense TC-SST 40 982,66 €, autoveroton svh 30 080 €, arvioitu autovero<br />
10 902,66 € CO 2<br />
-päästöllä 189 g/km. EU-keskikulutus 7,2 l/100 km.<br />
Hintaan lisätään toim.kulut. Vapaa autoetu alk. 720 €/kk, käyttöetu alk. 555 €/kk.<br />
Kuvan auto erikoisvarustein.<br />
* A-Katsastus-konsernin raportti 2009: Mitsubishi Outlanderilla pienin hylkäysprosentti 0,78 %<br />
vuonna 2006 käyttöönotetuissa autoissa.
HEVOSSAIRAALA<br />
YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA<br />
Yliopistollinen hevossairaala palvelee Helsingin Viikissä. Hevossairaala tarjoaa<br />
laadukasta tutkimusta ja hoitoa ajanmukaisissa tiloissa. Eläinlääkäreinämme toimii<br />
sekä kotimaisia että ulkomaisia kirurgiaan ja sisätauteihin erikoistuneita asiantuntijoita.<br />
Asiantuntijoillamme on kansainvälinen Diplomate-erikoistumistutkinto.<br />
• Poliklinikkapalvelut ja sairaalapalvelut<br />
• Päivystys 24 h. Hätäpäivystysalueena Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi.<br />
Hätätapauksia vastaanotetaan suoraan myös muualta Suomesta.<br />
• Tallikäynnit Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.<br />
Ajanvaraus<br />
Hevospäivystys<br />
Hevossairaalan ajanvaraus puh. 0600–97412<br />
ma-pe klo 8:00-16:00 (maksullinen numero)<br />
puh. (09) 191 57350<br />
Koetilankuja 1, Viikki, Helsinki<br />
Vuoden 2010 aikana aloitamme useita kliinisiä tutkimusprojekteja hevosen hyvinvoinnin<br />
lisäämiseksi. Alkamassa ovat tutkimukset mm. hiekkaähkystä, mahahaavasta, kaviokuumeesta ja<br />
niveltulehduksesta. Toivomme sopivia osallistujia tutkimuksiimme. Seuraathan ilmoitteluamme.<br />
www.vetmed.helsinki.fi/elainsairaala/hevossairaala
Kuvassa opiskelijamme Annika Valtari<br />
ammattitaidon SM-kilpailuissa Oulussa keväällä 2010.<br />
<br />
www.taitaja2011.fi<br />
koko suomi<br />
ja muu maailma<br />
tarvitsee osaajia!<br />
Oletko luonnostasi maaseutuhenkinen yrittäjäpersoona?<br />
Nautitko eläinten hoitamisesta tai haluatko pitää huolta<br />
hevosten hyvinvoinnista?<br />
Vai haluaisitko ratsastuksenohjaajaksi?<br />
Luonnonvara- ja ympäristöalalta löydät<br />
mahdollisuutesi toteuttaa itseäsi unelma-ammatissasi.<br />
Hevostalouden perustutkinnot<br />
Ratsastuksenohjaaja<br />
Ratsastuksenohjaajan työhön kuuluu:<br />
•ratsastustuntien pitäminen eritasoisille asiakasryhmille<br />
•ratsastustallin tai -koulun hevosten terveydentilan seuranta<br />
•tallityöt •hevosten ratsastaminen<br />
•erilaisten hevosharrastekerhojen pitäminen<br />
•yhteistyö ratsastusseurojen kanssa<br />
Hevostenhoitaja osaamisalat ja suuntautumiset:<br />
•ravihevosten hoitaminen •hevoskasvatus<br />
•hevosharrastepalvelujen tuottaminen<br />
•hevosvarusteiden valmistaminen<br />
Opiskelu tapahtuu Hingunniemen koulutilalla Kiuruvedellä.<br />
Maatalousalan perustutkinnot<br />
Maaseutuyrittäjä Maaseutuyrittäjän työhön kuuluu:<br />
•maatilan kasvinviljelyyn ja kotieläintenhoitoon liittyvät työt sekä<br />
niissä tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttö ja huoltotyöt<br />
•taloussuunnittelu, kannattavuuden seuranta ja kirjanpidosta<br />
huolehtiminen ja niissä käytettävien atk-sovellusten käyttö<br />
•maatilan metsätalouteen liittyvät työt<br />
Eläintenhoitaja pk/yo<br />
Eläintenhoitajat voivat työskennellä eläintenhoitajina sekä<br />
yrittäjinä mm. •eläinhoitoloissa •maatiloilla<br />
•kotieläinpihoilla •kunnan lomittajina<br />
•karjanhoitajina sekä •lemmikkieläinliikkeissä<br />
Opiskelu tapahtuu Peltosalmen koulutilalla Iisalmessa.<br />
Kysy lisää opinto-ohjaajiltamme, Paavo Härkönen,<br />
p. 0400 793 146 ja Anneli Lämsä p. 0400 793 136 tai<br />
katso netistä osoitteesta www.ysao.fi<br />
Tuplaa mahdollisuutesi<br />
ja valitse MAHIS!<br />
MAHIS on oppilaitosten yhteistyöverkosto,<br />
jossa on mahdollisuus opiskella sekä<br />
ammatillisia että lukio-opintoja. Lisätietoja<br />
osoitteesta: www.mahis.fi tai MAHISopinto-ohjaajalta<br />
puh. 0400 793 126.<br />
Osaavissa käsissä tulevaisuus<br />
Hingunniementie 98,<br />
Kiuruvesi, p. (017) 272 5911<br />
Kotikyläntie 254,<br />
Iisalmi, p. (017) 272 5701<br />
Hae meille<br />
yhteishaussa<br />
28.2.-18.3.2011<br />
www.haenyt.fi<br />
Löydät meidät myös<br />
www.facebook.com/<br />
ysao.fi
Äitiyslomani jälkeen urheiluun<br />
palaaminen ei ollut helppoa.<br />
Kesti kauan, ennen kuin tunsin<br />
olevani oma itseni satulassa.<br />
Paluun alkuun mahtui ylä- ja alamäkiä.<br />
Hevoseni Checkmate ja Shutterfly ovat<br />
olleet hienossa kunnossa. Vaikka pidin<br />
pitkän tauon, luulen että monet ovat olleet<br />
hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti<br />
pääsin entiseen ratsastuskuntooni.<br />
Tiesin, että äitiysloman jälkeen edessä<br />
olisi paljon työtä. Keskityin oman ohjelmani<br />
noudattamiseen tähtäimenäni<br />
MM-kilpailut.<br />
Voitin Saksan mestaruuden Checkmatella<br />
Münsterissä juuri ennen MMkisaa.<br />
Se antoi sekä minulle että hevoselleni<br />
lisää itseluottamusta. En ollut<br />
sataprosenttisen varma siitä, olisiko<br />
Checkmate MM-hevoseni. Münsterin<br />
kilpailun jälkeen tiesin, että se riittäisi<br />
MM-tasolle.<br />
Oli ihanaa, että MM-kilpailut järjestettiin<br />
Yhdysvalloissa. Oli upeaa kilpailla<br />
vanhassa kotimaassani. Amerikkalaiset<br />
ystäväni joko osallistuivat kilpailuun<br />
tai olivat mukana tukemassa<br />
minua. Kilpailu oli minulle uskomattoman<br />
hieno kokemus.<br />
MM-kilpailu on yksi lajimme tärkeimmistä<br />
tapahtumista ja sen säännöt ovat<br />
mielenkiintoiset. Joukkuefinaali ja neljän<br />
parhaan ratsastajan Rolex Top Four<br />
-hevostenvaihtokilpailu poikkeavat muiden<br />
arvokilpailuiden kaavasta.<br />
Saksan joukkue oli ylivoimainen. USA<br />
oli joukkuekilpailun ennakkosuosikki,<br />
joten me saksalaiset yllätimme koko<br />
maailman voittamalla kultamitalin.<br />
Varmistin kultamitalin meille hyppäämällä<br />
puhtaan radan. Sitä tunnetta on<br />
mahdotonta kuvailla. Muiden urheilulajien<br />
edustajat tietävät mistä puhun.<br />
Sellainen suoritus on jokaisen urheilijan<br />
uran kohokohta.<br />
<br />
Shutterfly on ollut erittäin hyvässä kunnossa.<br />
Se on hienoa, koska ruuna on jo<br />
17-vuotias. Suhteemme on ainutlaatuinen.<br />
Aion antaa sen itse päättää kuinka<br />
kauan se kilpailee. Sen tulevaisuudesta<br />
päättäminen on minulle tunneasia.<br />
Otan sen mukaan kilpailuihin, mikäli<br />
se on iloinen ja tuntuu hyvältä. En aseta<br />
sille mitään paineita.
Kaikki esteratsastuksen ystävät tietävät<br />
kuinka ainutlaatuinen hevonen se<br />
on. Meille se on perheenjäsen. Toisaalta<br />
haluaisin antaa sen ottaa rennommin,<br />
toisaalta tiedän, että se rakastaa<br />
kilpailemista.<br />
<br />
<br />
<br />
En halunnut ottaa sitä mukaan MMkilpailuun,<br />
koska neljän parhaan ratsastajan<br />
hevostenvaihtokilpailu oli sille neljä<br />
vuotta sitten Aachenin MM-kilpailussa<br />
hyvin vaikea kokemus. Se ei viihtynyt<br />
muiden ratsastamana ja satuloiden vaihtaminen<br />
ärsytti sitä. En halunnut ottaa<br />
riskiä, että se olisi joutunut kokemaan<br />
saman uudelleen.<br />
Tällä hetkellä Chekmate on valintani<br />
suurimpiin luokkiin. Se on 15-vuotias ja<br />
olen ratsastanut sitä siitä lähtien kun se<br />
oli kuusi. Tunnemme toisemme perinpohjin<br />
ja olemme saavuttaneet yhdessä<br />
paljon. Se on voittanut kanssani Saksan<br />
mestaruuden kahdesti. Se on loistava<br />
hyppääjä ja hyvä työtoveri.<br />
<br />
Elämäni prioriteetit muuttuivat Brianne<br />
Victorian syntymän myötä. Nyt perhe<br />
on minulle tärkein. Tyttäreni on minulle<br />
tärkein koko maailmassa. Rakastan<br />
kilpailemista, mutta tyttäreni on antanut<br />
minulle uuden näkökulman siihen.<br />
Mieheni Markus on fantastinen isä.<br />
Hän huolehtii Brianne Victoriasta ja<br />
on luotettuni. Hän on antanut minulle<br />
mahdollisuuden keskittyä kahteen intohimooni<br />
samanaikaisesti. Voin olla sekä<br />
äiti että huippuratsastaja. Tunnen itseni<br />
etuoikeutetuksi.<br />
<br />
<br />
Lähdin Lyonin osakilpailuun ilman odotuksia.<br />
Halusin vain nauttia kilpailemisesta.<br />
Luotin tietenkin Checkmateen,<br />
mutta en uskaltanut edes uneksia voitosta.<br />
Yllättävä osakilpailuvoitto kasvatti<br />
itseluottamustani valtavasti.<br />
Lyon oli ensimmäinen hallikilpailuni<br />
vuoden 2009 maailmancupin finaalin jälkeen<br />
ja Checkmaten ensimmäinen hallikilpailu<br />
kahteen vuoteen, joten meille<br />
voitto on poikkeuksellisen arvokas.<br />
Shutterflyn edellisestä kilpailusta oli<br />
Veronassa kulunut viisi kuukautta. Olin<br />
onnellinen, että sain jälleen hypätä sillä.<br />
Olin kuitenkin ajatellut ottaa maailmancupiin<br />
Checkmaten. Jeroen Dubbeldam<br />
sanoi, että Shutterfly hyppäsi<br />
niin hienosti perjantaina, että minun<br />
pitäsi antaa sen hypätä maailmancup.<br />
Muutin mieleni ja starttasin Shutterflyllä.<br />
On ironista, että vain Jeroen itse<br />
oli luokassa meitä parempi. Se oli hieno<br />
päivä sekä minulle että Shutterflylle. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
UUTUUS!<br />
Uraauurtava<br />
sisarteos Penneille<br />
Eerika Häkkinen & Johanna Viitanen:<br />
Pieni kauhukauppa<br />
ja muita mielikuvaharjoituksia<br />
ISBN 978-952-67024-4-5<br />
Pieni kauhukauppa ja muita mielikuvaharjoituksia<br />
on ensimmäinen suomalainen ratsastajan mielikirja.<br />
Se opettaa lukijansa rennon rohkeaksi ja<br />
selvittää, kuinka ratsastus ongelmat<br />
syntyvät ihmisen ja hevosen eroista.<br />
42 monipuolista harjoitusta<br />
opettavat ratsastamaan turvallisesti<br />
ja loukkaantumatta, kun<br />
tasapainoinen, rento ja tyyni<br />
ratsastaja pitää hevosenkin rentona<br />
ja luottavaisena.<br />
TEE TILAUS<br />
W W W.V U DEKA.F I tai kirjakaupastasi
Ratsastaja ei purista itseään reisilihaksillaan<br />
satulaan, vaan hallitsee liikettä<br />
keskikehonsa syvillä lihaksilla.<br />
Hän antaa jalan levätä kevyesti<br />
hevosen kyljessä ja käyttää sitä<br />
vain tarvittaessa esimerkiksi eteenpäin<br />
ajavana apuna. Lonkat ja pakarat<br />
pysyvät rentoina. Jos pakarat<br />
jännittyvät, istuinkyhmyt<br />
irtoavat satulasta ja koko lonkkanivel<br />
lukkiutuu.<br />
Ratsastajien kehonhallinnan<br />
ammattilainen Sari Pakula aloittaa<br />
ratsastajan asennon tarkastelemisen<br />
aina siitä, että ottaa<br />
mielessään hevosen ratsastajan<br />
alta pois. Mihin asentoon ratsastaja<br />
silloin jää? Putoaako hän jaloilleen<br />
seisomaan vai kaatuuko taakse tai<br />
eteen? Ratsastajan pitäisi aina jäädä jaloilleen<br />
seisomaan.<br />
Sari Pakula käyttää paljon mielikuvia omassa<br />
opetuksessaan. Ne ovat auttaneet monia ratsastajia<br />
oivaltamaan asioita. Vaatteiden päälle<br />
laitettavat teipit ovat myös hyvä keino nähdä,<br />
ovatko ratsastajan olkapää, lonkka ja kantapää<br />
samassa pystylinjassa sivusta katsottuna. Teipeillä<br />
voi myös testata, onko esimerkiksi toinen<br />
hartia alempana kuin toinen.<br />
<br />
Ratsastuksenopettajat sanovat usein, että suorista<br />
itsesi ja silloin ratsastaja nostaa leukansa<br />
ylös ja jännittyy. Paljon parempi tapa on ajatella<br />
kasvavansa pituutta korvalehden takaa. Ratsastajan<br />
on hyvä olla kuin marionettinukke, joka<br />
roikkuu narun päässä rennosti, mutta jäntevästi.<br />
Suorista itsesi -ohjeen kuullessaan ratsastajan<br />
kannattaa ajatella koko rintalastan kallistamista<br />
hieman eteenpäin. Rinnan alle on hyvä jäädä<br />
vekki, jolloin vatsalihakset pysyvät aktiivisi-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
na. Jos rintalasta on kovin pystyssä, vatsa venyy<br />
väärin ja selkä kiristyy.<br />
<br />
<br />
Hevosen liike kulkee läpi ratsastajan<br />
kehon. Yliliikkuvat ja liikkumattomat<br />
kehon osat vaikeuttavat hevosen<br />
liikkeeseen mukautumista.<br />
Lantion liike on tärkeä. Jokaisen<br />
ratsastajan tulisi hahmottaa<br />
suorakaiteen muotoinen<br />
osa vartalonsa edessä lonkista<br />
reisien keskeltä lantioon.<br />
Osan voi vaikka erottaa sormilla<br />
laittamalla peukalot ylös ja etusormet<br />
alas. Tätä laattaa on haara-asennossa<br />
seisoessa pystyttävä<br />
kallistelemaan vuorotellen yläosasta<br />
eteen ja alaosasta eteen.<br />
Ratsastajan kannattaa testata, missä hänen<br />
painopisteensä jalkapohjassa on, kun hän seisoo<br />
paikoillaan lattialla. Painon pitäisi jakaantua tasaisesti<br />
koko jalkaterälle. Jalan ulkokierto lisää<br />
usein selän notkoa, kun ratsastaja istuu hevosen<br />
selässä. Tämä saattaa vähentää lantion liikettä.<br />
Jalan pitää levätä jalustinta vasten tasaisesti, ei<br />
ulko- tai sisäsyrjällä tai ulospäin avautuneena.<br />
Ratsastajan on hyvä pitää oheisharjoittelussaan<br />
yllä myös rintarangan kiertoliikettä, jotta<br />
jousto rangassa säilyy. Tämä on tärkeää myös<br />
siksi, että ratsastajan on pystyttävä eriyttämään<br />
lantion liike rintarangan liikkeestä.<br />
<br />
Jos vasen kylki tuntuu olevan kasassa, kannattaa<br />
asettaa oikea käsi etukautta vasemman kainalon<br />
alle ja ajatella hengittävänsä kättä vasten.<br />
Oman kehonsa voi saada suoraksi myös ajattelemalla<br />
diagonaalilinjaa kainalosta kohti vastakkaista<br />
lonkkaa, muistuttaa Sari Pakula.
Nina Kaipio
Hevosvakuutusmyyjät<br />
Tapiolan hevosvakuutusmyyntiin erikoistuneet myyjät.<br />
* merkityillä edustajilla on myös järjestöasiamieslausunto-oikeus.<br />
Etelä-Suomi<br />
Klaukkala<br />
Miia Örri *<br />
puh. 0400 947 788<br />
Keski-Uusimaa<br />
Jaana Homström<br />
puh. 040 702 3680<br />
Anne Järvenpää<br />
puh. 0500 771 901<br />
Päivi Orava<br />
puh. 0400 745 700<br />
Irina Siltanen *<br />
puh. 050 539 7680<br />
Sini Vanhersecke<br />
puh. 040 846 1828<br />
Nurmijärvi<br />
Anne Karosvuo *<br />
puh. (09) 879 3840<br />
Sipoo<br />
Pirjetta Lindqvist *<br />
puh. 050 550 8319<br />
Siuntio<br />
Petra Rantala *<br />
puh. 040 866 7694<br />
Vantaa<br />
Aila Pyykönen *<br />
puh. 050 544 3377<br />
Vihti<br />
Anne Laitinen *<br />
040 766 0830<br />
Itä-Suomi<br />
Mikkeli<br />
Anja Heikkilä *<br />
puh. 0500 257 036<br />
Lounais-Suomi<br />
Forssa<br />
Tuula Tykki<br />
puh. (03) 581 5961<br />
Juha Talvio<br />
puh. 050 321 0204<br />
Huittinen<br />
Pekka Hakanen<br />
puh. 050 540 0584<br />
Loimaa<br />
Marika Lahti<br />
puh. 040 578 1744<br />
Noormarkku<br />
Matti Rehula *<br />
puh. 040 581 3149<br />
Veijo Toro *<br />
puh. 0500 900 448<br />
Salo<br />
Maarit Kiviaho<br />
puh. 050 308 0918<br />
Turku<br />
Henri Huunonen<br />
puh. 0400 522 867<br />
Satu Saarela<br />
puh. 050 357 0468<br />
Stina Wallius<br />
puh. 050 468 0812<br />
Pohjanmaa<br />
Järviseutu<br />
Petri Koskenmäki *<br />
puh. 050 558 0627<br />
Seinäjoki<br />
Juhani Hauta *<br />
puh. 020 710 9923<br />
Kari Talasmäki *<br />
puh. 0400 866 321<br />
Vaasan rannikkoseutu/Vasa<br />
kustområde<br />
Esa Kallio<br />
puh. 0400 905 453<br />
Pohjois-Suomi<br />
Kajaani<br />
Tarja Pehkonen<br />
puh. 044 513 3324<br />
Oulu<br />
Riikka Vuolle *<br />
puh. 0400 773 082<br />
Sisä-Suomi<br />
Jyväskylä<br />
Kari Tanhu *<br />
puh. 045 264 2490<br />
Jämsä<br />
Hanne Lindell *<br />
puh. 0400 476 083<br />
Mika Wahlman *<br />
puh. 040 544 4494<br />
Kanta-Häme<br />
Merja Saarman<br />
puh. 044 378 8350<br />
Kangasala<br />
Netta Tammisalo<br />
puh. 0400 531 525<br />
Keuruu<br />
Erkki Laakso *<br />
puh. 0400 641 508<br />
Pihtipudas<br />
Markku Niemelä *<br />
puh. 0400 242 428<br />
Tampere<br />
Jyri Lehtinen<br />
puh. 040 588 9383
ILMOITUSMYYNTI<br />
-MARKKINAT<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ITSERAKENTAJILLE<br />
PRE CUT -paketteja<br />
• Siirrettävät hirsitallit<br />
teräsrungolla ja<br />
betonilattioilla, ym.<br />
• Ulkokarsinat myös<br />
kiinteillä perustuksilla.<br />
• Perinteiset tallit<br />
elementtitoimituksina.<br />
• Talliremontit<br />
CONSTALL KY / Artjärvi<br />
0500-771 923<br />
www.constall.fi<br />
HEVOSENOMISTAJAT!<br />
Olkipelletti kuivikkeeksi<br />
• Erinomainen imukyky<br />
• Lähes pölytön<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
• <br />
<br />
• <br />
• <br />
• <br />
• <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Saara Niemi & Johanna Viitanen<br />
WWW.VUDEKA.FI<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
betoniseinät talleihin ja maneeseihin<br />
karsinat, ikkunat, ovet, aidat ym.<br />
www.horsemanfinlandia.fi<br />
LAAJAVALJAS<br />
Keski-Suomessa<br />
- hevosvarusteet tilauksesta<br />
- satulan toppaus, korjaustyöt<br />
- koiranpannat, taluttimet ja valjaat<br />
- erikoisvarusteet<br />
- laukut ja vyöt<br />
- muotokuvat<br />
TAITEILIJAN MUODONTAJU JA<br />
KÄDENTAITO<br />
www.laajavaljas.net<br />
Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen<br />
puh. 050 467 1674<br />
Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski<br />
Varastokatu 13, 05800 Hyvinkää<br />
(019) 485 455, fax (019) 485 005<br />
www.muovihuone.fi<br />
Granåsa hevostila<br />
tilaa hevosille<br />
Inkoo, 40 km Hkistä<br />
– hevospaikkoja, yksilöllistä ratsastusopetusta<br />
30 ha<br />
– yksilöllistä luonnollista ratsastusopetusta<br />
hevostaitoa<br />
– kilpavalmennusta<br />
– (ongelma)hevosten koulutusta<br />
hevosten koulutusta<br />
– luonnollista vapaita pihattopaikkoja hevostaitoa<br />
– maneesi 24x65, kenttä 30x70<br />
www.granasa.fi<br />
040 732 4620<br />
Annika Schulman/Åsa Grönlund<br />
Etsin suomalaista,<br />
ratsastustaitoista nuorta<br />
tyttöä töihin.<br />
Meillä on kaksi hollantilaista<br />
kilpahevosta (este),<br />
kumpikin seitsemänvuotiaita.<br />
Me asumme Zürichin<br />
liepeillä, Aargaun Kanttonissa.<br />
Hevoset ovat kahden<br />
hevosen ulkotallissa.<br />
Nuoren pitäisi olla varma<br />
satulassa ja tallissa.<br />
Lisätietoja:<br />
armi@toporflop.ch<br />
+41 76 425 58 77
Ruokinnan<br />
edelläkävijä<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
● <br />
● <br />
● <br />
YPÄJÄLLÄ AVATTU<br />
Lepolantie 2, Ypäjä<br />
Puh. 045-656 9568 ja 0500-307 391<br />
Avoinna myös vkl<br />
<br />
<br />
Ypäjän Satulasepät<br />
Sari Airo & Sanna Tuomi<br />
Leiritie 13, 32100 Ypäjä<br />
Puh. 02-7673 198<br />
Nettisivuillamme myös<br />
satulansovitusohjeet ja<br />
muuta tietoa:<br />
<br />
0400-310100<br />
www.dynavena.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
PL 162 • 04201 Kerava<br />
09-873 4790<br />
<br />
<br />
www.rosetti.net<br />
Laadukkaat palkintoruusukkeet!<br />
Hinta ja palvelu kohdallaan!<br />
puh. 09-738 552<br />
fax. 09-7732 495<br />
rosetti@saunalahti.fi<br />
Tilaa uusi Hevoskuvasto!<br />
Myynti, vaihto, huolto<br />
- edullinen rahoitus!<br />
Vaunutoimitus koko maahan<br />
sopimuksen mukaan<br />
info.boeckmanncenter.fi p. 0400-600 901<br />
www.boeckmanncenter.fi<br />
<br />
HUMBAUR<br />
HUMBAUR<br />
-TRAILERCENTER<br />
-TRAILERCENTER<br />
www.piccola.fi<br />
,<br />
,<br />
040-551<br />
040-551<br />
3523<br />
3523
ILMOITUSMYYNTI<br />
<br />
<br />
Pukinkonttiin vielä:<br />
Schockemöhle Primium<br />
satulahuopa 48 € (Ovh 65€)<br />
Vuori mikrokuitua, joka pitää<br />
hevosen miellyttävän kuivana.<br />
(Tarj. voimassa 23.12.10 asti)<br />
Hevosmeri kiittää<br />
teitä kaikkia<br />
ensimmäisestä<br />
vuodesta ja toivottaa<br />
Iloista Joulua ja<br />
Onnellista Uutta Vuotta.<br />
Erä turvaliivejä<br />
alk. 69:-,<br />
niin kauan kuin riittää.<br />
<br />
<br />
ELÄINYSTÄVÄSI<br />
HYVINVOINNIN PUOLESTA<br />
• Satulasepän palvelut<br />
• Hevosvarusteiden<br />
korjaus ja valmistus<br />
• Koirille pannat ja<br />
taluttimet kristallikoristein<br />
www.satulahuone.fi<br />
Satulaseppä Satu Ritari<br />
Järvisentie 19<br />
61640 Ala-Valli<br />
puh. 041-4450 307<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
KOTIMÄEN TALLIT<br />
★ HEVOSTEN JA PONIEN KOULUTUSTA<br />
★ TURVALLISTA HEVOSKAUPPAA<br />
TAIKKU LEHTONEN<br />
0400-900 180<br />
MIKA NURMI<br />
0400-432 519<br />
P. 02-4896 500, fax 02-4876 744<br />
www.kotimaentallit.fi<br />
Satulansovitukset<br />
ammattitaidolla<br />
Uudet englantilaisetja<br />
westernsatulat sekä<br />
laaja valikoima<br />
käytettyjä satuloita.<br />
Katso kuvat internetistä<br />
www.horsewell.fi<br />
Rääkänkatu 9, Hyvinkää<br />
puh. 020 712 1510<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Hevosmeri<br />
HEVOSELLE JA RA T SAST A J A LLE<br />
www.hevosmeri.fi<br />
Espoon Suomenoja, Suomalaistentie 1-3,<br />
Palvelemme ark. 10-18, la 10-15. Puh. 0400 152 453<br />
KATRI SYVÄRINEN<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
2. PAINOS!<br />
VUDEKA.FI
Kaakon Neula & Naskali<br />
Vuodesta 1996<br />
Hevosvarusteiden korjaukset<br />
Satuloiden toppaukset ja sovitukset<br />
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella<br />
Tavattavissa myös Kouvolan ja<br />
Lappeenrannan raveissa<br />
Elsa Kettunen<br />
Vanuskankuja 80, 49730 Muurikkala<br />
neula.naskali2@co.inet.fi<br />
Puh. (05) 347 8239<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
★ YKSILÖLLISIÄ VIIKONLOPPU-<br />
PAKETTEJA<br />
★ VIIKONLOPPUALKEISKURSSEJA<br />
★ VALMENNUSTA, YKSITYIS-<br />
TUNTEJA<br />
Arja Aminoff 0400-826 949<br />
Riikka Niemistö 040-505 8148<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
www.billnasratsastus.fi<br />
info@billnasratsastus.fi<br />
<br />
<br />
Hevostarvikkeiden verkkokauppa ja<br />
satula-auto www.yourroyalriding.fi<br />
§ Hevosjuridiikkaa §<br />
Kansalliset ja kansainväliset<br />
hevoskauppariidat yms.<br />
Risto Salmi 040 7222 811<br />
maksuton alkuneuvottelu ja spostikysely<br />
www.salmipartners.fi<br />
risto.salmi@salmipartners.fi<br />
★ VAELLUKSIA UPEISSA<br />
KULTTUURIHISTORIALLISISSA<br />
MAISEMISSA<br />
★ MYÖS HEVOSTEN JA PONIEN<br />
KOULUTUSTA<br />
Avoinna: ma-pe 10–20, la 10–18 www.yourroyalriding.fi<br />
info@yourroyalriding.fi Riihimäki, Merkoksenkatu 5 puhelin 050 465 0056<br />
VAIN TUNTI<br />
HELSINGISTÄ LÄNTEEN<br />
<br />
<br />
0504644541<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
KUVA SRL / MARCUS WESTERMARK
Täyttä hevoselämää.<br />
YHTEISHAUSSA 2011 OLEVAT KOULUTUKSET<br />
HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 120 ov<br />
Hevostenhoitaja, PK ja YO<br />
Hevosharrastepalvelujen tuottaminen<br />
Hevoskasvatus<br />
Hevosvarusteiden valmistaminen<br />
Kengittäminen<br />
Ratsuhevosten peruskouluttaminen<br />
Ravihevosten hoitaminen ja valmentaminen<br />
Ratsastuksenohjaaja, YO<br />
KAKSOISTUTKINTO (hevostenhoitaja + yo-tutkinto)<br />
Kaksoistutkintolinjalla voi suorittaa hevostenhoitajakoulutuksen aikana myös ylioppilastutkinnon osana<br />
ammatillista peruskoulutusta, kesto noin 3,5 vuotta. Hevostenhoitajaopinnoissa opiskelija voi suuntautua<br />
eri valinnaisopintoihin oppilaitoksen tarjonnan mukaan.<br />
KOLMOISTUTKINTO (hevostenhoitaja + yo-tutkinto + lukion päättötodistus)<br />
Kolmoistutkinnossa opiskelija saa edellisen lisäksi myös lukion päättötodistuksen.<br />
Opiskeluaika on 4 vuotta.<br />
Oikeudet muutoksiin pidätetään.<br />
Lisätietoa oppilaitoksesta ja opinnoista www.hevosopisto.fi<br />
Tiedustelut:<br />
Koulutus<br />
opinto-ohjaaja Ulla Kemppainen<br />
puh. 040 8607 617<br />
e-mail ulla.kemppainen@hevosopisto.fi<br />
toimistosihteeri Eila Lähdesmäki<br />
puh. (02) 7602 204<br />
e-mail eila.lahdesmaki@hevosopisto.fi<br />
• Koulutus • Kilpailut • Elämykset •<br />
www.hevosopisto.fi
Change language