Vesihuollon kehittämissuunnitelma - Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki
Vesihuollon
kehittämissuunnitelma
Maria Åkerman Vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä 2008

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Tampereen kaupunki
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Maankäytön suunnittelu
Julkaisuja 2 / 2008
ISBN: 978-951-609-366-9
ISSN: 1797-321X
Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.3.2008
Teksti:
Maria Åkerman (ent. Lukkala) ja vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä
Taitto ja liitekartat:

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Vesihuoltosanastoa
alkalointi
hulevesi
ominaiskäyttö
sulfaatti
selvitysalue
tarvealue
toiminta-alue
veden pH-arvon nosto
sade-, kuivatus- ja sulamisvedet
verkostoon pumpatun veden määrä jaettuna
verkoston piiriin kuuluvien asukkaiden lukumäärällä
esimerkiksi alumiini- tai ferrisulfaatti ovat suoloja,
joita käytetään epäpuhtauksien kemialliseen saostamiseen
alue, joilla maankäytön suunnittelua tulee kiirehtiä
vesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi
Vesihuoltolain termi. Sillä tarkoitetaan aluetta,
jolla suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset
tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat,
on kunnalla velvollisuus huolehtia siitä, että
ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen
perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen
toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen
vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi
alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta
vesihuoltolain säädösten mukaisesti
vesihuolto
vesihuoltolaitos
vesihuoltolain mukaan vedenhankinta (veden johtamista,
käsittelyä ja toimittamista talousvetenä
käytettäväksi) sekä viemäröinti (jäteveden, huleveden
ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista
ja käsittelyä)
laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta
3

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Sisällysluettelo
1 Tampereen vesihuollon strategiset tavoitteet . . . . . . . . . . . . . 7
2 Taustaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
3 Vesihuollon nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.1 Tampereen haja-asutusalueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.2 Vesihuoltoselvitykset haja-asutusalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.2.1 Talousvesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
3.2.2 Jätevedet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
3.3 Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja uudet osuuskuntahankkeet
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
3.4 Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelumääräykset. . . . . . . . . . . . . . . 12
3.5 Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . 13
3.5.1 Talousveteen liittyvät tarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
3.5.2 Jätevesiin liittyvät tarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
3.5.3 Vesihuollon tarpeet alueittain. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
3.6 Pirkanmaan haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma 2001:
Tampereen haja-asutusalueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
4 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla . . . . . . 17
5 Tampereen Vesi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.1 Talousvesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
5.1.1 Veden jakelu ja vesijohtoverkosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
5.1.2 Pintaveden otto ja käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
5.1.3 Vedenottamot ja pohjavesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
5.1.4 TAVASE-hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
5.2 Jätevesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5.2.1 Viemäröinti ja viemäriverkosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5.2.2 Jäteveden puhdistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5.2.3 Keskuspuhdistamohanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
5.3 Hulevedet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
5.4 Yhteistyö vesihuollossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
5.5 Tampereen Veden toimintavarmuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
6 Vesi- ja vesihuolto-osuuskunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
6.1 Nurmin Vesihuolto-osuuskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
6.2 Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
6.3 Velaatan vesiyhtymä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
7 Toimenpiteet liittyen vesihuoltolaitosten toimintaan . . . . . . . . 31
8 Muut vedenkäyttäjät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
8.1 Vapaa-ajan toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
8.2 Elinkeinot ja palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
9 Alueellinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
10 Vaikutusten arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
10.1 Merkittävimmät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisiin. . . . . 34
10.2 Pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen . . . . . . . . . . . . 35
10.2.1 Pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen . . . . . . . . . . . . . . . 35
10.2.2 Pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen . . . . . . . . . . . . . . . . 35
10.3 Vaikutukset toimenpiteittäin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
11 Suunnitelman päivitys ja toteutuksen seuranta . . . . . . . . . . . 39
12 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
13 Toimenpideohjelma vuosille 2008 – 2015 . . . . . . . . . . . . . . . 40
14 LÄHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
LIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
5

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
1 Tampereen vesihuollon strategiset tavoitteet
Vesihuoltolain (VHL 103/2001) mukaisesti kunnalla on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä
alueellaan. Kunnan tulee laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhdyskuntasuunnittelun
apuvälineeksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa otetaan kantaa siihen,
missä ja millä aikataululla järjestetty vesihuolto tavoittaa kunnan eri alueet. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa
keskitytään erityisesti vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä
olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen. Kunnan
tulee vesihuoltolain mukaan osallistua myös vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun
silloin, kun alueellinen suunnittelu on käynnissä.
Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille
kunnan eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline,
johon on koottuna katsaus vesihuollon nykytilaan, kehittämistarpeisiin ja suunnitelmat
tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vesihuollon
nykytila, tarvealueet ja varsinaiset suunnitelmat on esitetty erillisillä kartoilla, jotka ovat
suunnitelman liitteenä.
Maankäytön suunnittelu ja vesihuollon kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Yleis- ja asemakaavoituksessa
hyödynnetään olemassa olevia vesihuoltoverkostoja sekä selvitetään
vesihuollon järjestämisen mahdollisuuksia kaavoitettavilla alueilla. Tampereen Vesi laajentaa
toiminta-aluettaan asemakaavoituksen mukaisesti. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa
kehitetään ensisijaisesti niillä alueilla, joilla on terveydensuojelullisia tarpeita (esimerkiksi
veden laatuun liittyviä ongelmia) ja/tai ympäristönsuojelullisia tarpeita (esimerkiksi jätevesien
käsittelyyn liittyviä ongelmia). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön
suunnittelun tavoitteena on edistää terveellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän
elinympäristön luomista, ehkäistä ympäristöhaittoja sekä edistää ympäristönsuojelua ja yhdyskuntarakenteen
taloudellisuutta.
Vesihuollon kehittämissuunnitteluun ovat osallistuneet Tampereen kaupungin organisaatiosta
kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta
ja Tampereen Vesi. Kehittämissuunnitelman laadinta on kaupunkiympäristön kehittäminen
-yksikön vastuulla. Suunnittelun aikana kuntalaisia on kuultu suunnitelmasta ja
vesihuollon kehittämisestä.
Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualueena on koko kaupungin alue. Suunnitelman
lähtöaineistona on toiminut Tampereen kaupungin ensimmäinen vesihuollon
kehittämissuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2004. Ensimmäisessä
suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä valtaosa on toteutunut. Pääosa vesihuollon
kehittämissuunnitelman toteutuksesta on tapahtunut maankäytön suunnittelun ja sitä
seuraavan yhdyskuntarakentamisen kautta. Edellisen suunnitelman pohjalta on laadittu
Tampereen kaupungin vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen malli. Kaupunki tarjoaa
perustettaville osuuskunnille asiantuntija- ja suunnitteluapua. Lisäksi kaupunki voi antaa
tapauskohtaisesti harkiten perustettavalle osuuskunnalle investointitukea.
Suunnitelman rakenne on kolmiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee vesihuoltoa vesihuoltolaitosten
toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla. Suunnitelman toinen osa käsittelee
vesihuoltoa vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla eli Tampereen Veden ja Tampereen kaupungin
alueella toimivien vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien toimintaa. Kolmas osa käsittää
koko kunnan alueen sisältäen mm. yhteenvedon koko suunnitelmasta.
2 Taustaa
Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja yksi maan voimakkaimmin kasvavista
kasvukeskuksista. Asukasluku vuoden 2007 lopussa oli 207 800. Asukasluvun on
arvioitu nousevan noin 230 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Tampereen kaupungin
pinta-ala on 687,9 km 2 , josta vettä on 164,5 km 2 . Vesistöala koostuu lähes 200 järvestä ja
lammesta. Väestöntiheys on 390 asukasta neliökilometrillä.
7

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Asutus on Tampereella keskittynyt kaupungin eteläosaan. Pohjoiseen suuralueeseen kuuluvat
Teiskon ja Aitolahden alueet, jotka ovat valtaosiltaan haja-asutusalueita.
Kaavoitustilanne
Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan ensimmäisen maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavan
vahvistumisen myötä Pirkanmaan 3. seutukaava kumoutui. Pirkanmaan
1. maakuntakaava on ns. kokonaiskaava, jossa on tarkasteltu mm. rakentamisalueita,
vesi- ja jätehuoltoa, pohjavesi- ja maa-aineskysymyksiä sekä kokonaisuuteen liittyvää
ympäristövaikutusten arviointia. Maakuntakaava kattaa koko Pirkanmaan maakunnan
ja korvaa alueella voimassa olleet seutukaavat.
Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä
12.12.2000 ja 14.2.2003. Asemakaava kattaa Tampereella suurimman osan kantakaupungin
alueesta sekä lisäksi Kämmenniemen ja Polson pohjoiselta suuralueelta. Koko
kaupungin alueella asemakaavoitettuja alueita on 18,5 prosenttia maapinta-alasta.
Aitolahti-Teiskon alueella on voimassa viisi vahvistettua, suoraan rakentamista ohjaavaa
osayleiskaavaa. Ranta-alueille on voimassa 1994 vahvistettu rantayleiskaava.
Terälahden kylätaajaman osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 1996.
Velaatan ja Kapeen kylätaajamien osayleiskaavat vahvistettiin ympäristöministeriössä
1997 ja Teiskon kirkonseudun osayleiskaava 1999. Muulla osalla Aitolahti-Teiskon
aluetta (lukuun ottamatta Nurmi-Sorilaa) on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna
1983 hyväksymä Aitolahti-Teiskon yleiskaava. Nurmi-Sorilan alueella on voimassa
kaupunginvaltuuston vuonna 1981 hyväksymä osayleiskaava.
Yleiskaavoitusohjelma vuosille 2008 – 2010 hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa
11.12.2007. Aitolahti – Teiskon alueella on vireillä Viitapohjan, Sisaruspohjan,
Hirviniemen, Terälahden ja Kolunkylän kyläasutusta ohjaavat osayleiskaavat
sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditan asemakaavoituksen
pohjaksi.
8
Ote kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 11.12.2007 hyväksymästä yleiskaavoitusohjelmasta
vuosille 2008 - 2010.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Vesihuoltolaki
Vesihuoltolaki (119/2001) asettaa kunnille vesihuollon kehittämisvastuun alueellaan,
jota se voi toteuttaa lain mukaisilla vesihuollon kehittämissuunnitelmalla sekä toimintaaluemääräyksillä.
Laki määrittelee kunnan vastuiden lisäksi myös vesihuoltolaitosten
ja kiinteistöjen vastuut. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata vesihuollon välttämättömyyspalvelut.
Terveydellisesti ja muutoinkin moitteettoman talousveden saanti kohtuullisin
kustannuksin tulee olla mahdollista, samoin terveyden- ja ympäristönsuojelun
kannalta asianmukainen viemäröinti.
Vesihuoltolain tarkoituksena on myös parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten
nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla.
Vesihuollon palveluiden kehittämisvastuu laitosten nykyisten toiminta-alueiden
ulkopuolella on kunnalla. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti
alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai
asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Alueet, joita koskevat ympäristönsuojelulain
19 §:n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset, tulee myös
huomioida.
Vesihuoltolaissa määritellään vesihuoltolaitoksen, vesihuoltolaitoksen asiakkaan ja
kunnan roolit ja vastuut vesihuollon järjestämisessä.
Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle.
Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon
tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisin järjestelyin omaa talousvesikaivoa
ja jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä siellä missä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä
on toiminta-alueella liittymisvelvollisuus ja käytännössä myös liittymisoikeus. Liittymisvelvollisuudesta
vapauttamisesta päättää kiinteistön hakemuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
tietyin edellytyksin.
Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta asianmukaisesti
eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut toiminta-aluepäätöksen mukaisesti.
Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon
toiminta-alueesta päätettäessä.
Kunta vastaa viimekädessä vesihuoltopalvelujen järjestämisestä, mikäli suurehkon
asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt näin edellyttävät.
Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä alueellaan osallistumalla vesihuollon alueelliseen
yleissuunnitteluun ja laatimalla vesihuollon kehittämissuunnitelman alueelleen.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja sen laatimisessa tulee
olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Suunnitelmassa tulee esittää vesihuoltolaitosten
toiminta-alueisiin liitettävät alueet ja millä aikataululla toimenpiteet on
tarkoitus toteuttaa. Myös vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden
vesihuollon ongelmia ja kehittämistarpeita tulee kehittämissuunnitelmassa
tarkastella.
Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään vesihuollon kehittämisen tavoitteet
tuleville vuosille. Se ei ole kuntaa sitova, oikeusvaikutteinen suunnitelma, vaan se on
tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi.
9

A-osa
3 Vesihuollon nykytila
3.1 Tampereen haja-asutusalueet
Tampereen 207 800 asukkaasta noin 2 prosenttia asuu haja-asutusalueilla Teiskon-Aitolahden
suunnalla, jonne myös loma-asutus keskittyy. Teiskon-Aitolahden alue sijaitsee
kaupungin pohjoisosassa. Alueen ympärivuotisten asuinrakennusten lukumäärä on noin
1800 kappaletta ja loma-asuntojen lukumäärä hieman yli 3500. (2006)
Haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaavat pääosin kiinteistöt itse. Kämmenniemen ja Polson
alueella on Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostot. Nurmi-Sorilan alueella toimii
Nurmin vesihuolto-osuuskunta, jolle veden toimittaa Tampereen Vesi. Nurmin vesihuoltoosuuskunnan
jätevedet johdetaan Viinikanlahden puhdistamolle. Sisaruspohjan alueella
toimii vesiosuuskunta ja Velaatassa pieni vesiyhtymä. Vesihuollon nykytila on kuvattu Teisko-Aitolahden
alueita esittävässä kartassa, joka on suunnitelman liitteenä (liite 5).
Haja-asutusalueille myönnetään vuosittain noin 50 lupaa omakoti- ja lomarakentamiseen.
Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä rakennuspaikan olosuhteet tarkastetaan
ja määritellään jäteveden käsittelyn ratkaisut niiden mukaisesti. Yleisimmin kiinteistöillä
päädytään kolmeosaiseen saostuskaivoon ja maasuodattimeen. Vanhan rakennuskannan
osalta jätevesien käsittelyjärjestelmistä ei ole kattavaa tietoa. Vuodesta 2005 lähtien tiedot
kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on tallennettu paikkatietojärjestelmään.
Kaavoitustilanne
Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2008 loppupuolella. Nurmi-Sorilan
osayleiskaava laaditan asemakaavoituksen pohjaksi.
Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2008
loppuun mennessä. Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavoilla ohjataan kyläalueiden
maankäyttöä ja nopeutetaan siten myös lupakäsittelyä.
Hirviniemen osayleiskaavatyö käynnistyi selvityksillä vuonna 2007 ja kaavan arvioidaan
valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä. Hirviniemen osayleiskaavalla ohjataan
kyläalueen maankäyttöä ja nopeutetaan siten myös lupakäsittelyä.
Terälahden osayleiskaava käynnistyy vuoden 2008 aikana ja Kolunkylän osayleiskaava
vuoden 2009 aikana. Terälahden ja Kolunkylän osayleiskaavat ovat merkitykseltään
tarpeellisia rakennuslupien pohjaksi.
Vesihuollon toimintavarmuus
Vesihuollon toimintavarmuuden ongelmakohteita ovat ne haja-asutusalueen kiinteistöt,
joiden kaivovesien laadussa tai määrässä on puutteita. Vesihuoltolaitosten ulkopuolella
poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Tampereen Vesi
on antanut veloituksetta vettä poikkeuksellisena kuivuuskautena vuosina 2002 ja 2003
haja-asutusalueiden kiinteistöille kuljetettavaksi kaivojen täydennykseksi.
3.2 Vesihuoltoselvitykset haja-asutusalueella
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisista alueista Teiskon ja Aitolahden alueen
vesihuoltoa on selvitetty mm. Tampereen kaupungin EU:n Life-ympäristöprojektina ’Silta-
The Bridge’ -hankkeessa vuonna 1997. Kyselyyn vastasi 805 asuntokuntaa, joka vastaa
noin 55 prosenttia kaikista Aitolahti-Teiskon alueen asuntokunnista. Lisäksi on tehty erillisiä
kartoituksia Terälahden, Sisaruspohjan ja Sorilan Valkaman tienhoitokunnan alueilla vuosina
2001 ja 2002. Kaivovesien laatua tutkittiin radonin, uraanin ja torjunta-aineiden osalta
kesällä 2006. Kesällä 2007 selvitettiin Aitolahti-Hirviniemen alueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien
kuntoa sekä talousveden hankintaa. Selvityksessä oli mukana 87 kiinteistöä,
10

Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
joista 58 oli ympärivuotisessa käytössä, 24 vapaa-ajan asuntoa ja neljä seurakunnan kiinteistöä
sekä yksi majoituspalveluyritys.
3.2.1 Talousvesi
Talousveden saanti on selvitysten mukaan vaihtelevasti hoidettu haja-asutusalueilla. Riittävä
vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelmana on kuitenkin joillakin
alueilla vedessä esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fl uori. Lisäksi veden rautapitoisuus
ylittää paikoitellen suositukset. Rengaskaivotaloudet ovat kohdanneet veden
puutetta erityisen kuivina vuosina 2002 ja 2003.
Silta-The Bridge –hankkeessa vuonna 1997 tehtyjen selvitysten mukaan talousveden saanti
on Teiskon-Aitolahden alueella hoidettu noin puolessa talouksia porakaivolla, myös rengas-
tai muu uppokaivo on yleinen. Lähteestä veden ottaa joka kymmenes talous. Yleisesti
ottaen veden riittävyys porakaivojen osalta on hyvä, samoin lähteiden antoisuus on hyvä.
Rengaskaivoissa riittävyys on hyvä tai kohtalainen. Veden laatu puolessa porakaivoista on
hyvä tai kohtalainen, rengaskaivoista viidennes on laadultaan hyviä, lähteiden osalta joka
kymmenes. Veden puutteesta tai laatuhaitoista on niukasti tietoa. Teisko-Aitolahti-alueella
halukkuus liittyä esimerkiksi osuuskuntamuotoiseen vesihuoltoon on vähäistä, vain joka
kymmenes olisi halukas liittymään. Kolmannes suhtautui kielteisesti liittymiseen ja kolmannes
ei osannut ottaa kantaa liittymiseen.
Haja-asutusalueen kaivovesien radonia, uraania ja torjunta-ainejäämiä tutkittiin pistokokein
kesällä 2006. Yksityisistä porakaivoista tutkittiin yhteensä 37 näytettä ja rengaskaivovesiä
14 näytettä. Tutkituista porakaivoista kohonneita uraanipitoisuuksia löytyi Teisko-Aitolahden
pohjoisosasta kahdesta näytteestä ja Paarlahden tuntumasta yhdestä näytteestä,
mutta useimmat alueen pohjoisosista tutkitut uraanipitoisuudet olivat kuitenkin alhaisella
tasolla. Kaikki tutkitut kaivovesinäytteet alittivat radonille asetetun laatusuosituksen 1000
Bq/l. Tutkittujen porakaivojen uraani- ja radonpitoisuudet olivat siis pääsääntöisesti alhaisella
tasolla. Torjunta-aineita havaittiin hyvin pieniä määriä vain kolmesta tutkitusta rengaskaivosta.
Koska haitta-aineiden esiintyminen on kaivokohtaista ja tutkittu näytemäärä oli
pienehkö, ei tuloksia voida yleistää koskemaan yksittäisiä kaivoja.
3.2.2 Jätevedet
Silta-The Bridge -hankkeen kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia kuuluu Tampereen
Veden jätevesiverkkoon. Pelkkä vesikäymälä on yli puolessa talouksista, alle kymmenellä
prosentilla talouksista on käytössä kuivakäymälä ja lopuilla on käytössä sekä vesikäymälä
että kuivakäymälä. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn lainsäädännön kehittyminen Silta-
The Bridge -hankkeen jälkeen vaikuttaa merkittävästi jätevesien käsittelyyn kiinteistöillä.
Jätevedet Teiskon-Aitolahden alueella johdetaan useimmiten saostuskaivoihin, noin 70
prosentissa kyselyssä tavoitetuissa kiinteistöissä. Saostuskaivon tyhjennys tapahtuu keskimäärin
1,5 kertaa vuodessa. Useimmiten liete kerätään pumppuautoon, kolmannes tyhjentää
kaivon peltoon tai luontoon, harvemmin se viedään kaatopaikalle tai kompostiin. Saostuskaivon
jälkeen jätevesi johdetaan maastoon, imeytyskenttään tai maasuodattimeen.
Myös umpikaivo ja yksittäistapauksissa vesistö olivat jäteveden vastaanottopaikkoja.
Haja-asutusalueen sakokaivojen lietteitä ja umpikaivojen jätevesiä otetaan vastaan Viinikanlahden
puhdistamolla. Osa jätevesistä toimitetaan puhdistamolle suoraan, osa välivarastoidaan
Sorilassa. Lietteenkeräys ja –kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti.
Teiskon-Aitolahden alueella havaittiin jätevesien käsittelyssä puutteita, joita oli sekä jätevesijärjestelmissä
että jätevesijärjestelmien hoidossa ja huollossa. Joillakin alueilla tonttikoot
ovat niin pieniä, että jätevesien hallittu käsittely ei aina ole mahdollista.
11

A-osa
3.3 Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja uudet
osuuskuntahankkeet
Teisko-Aitolahti alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa: Nurmin Vesihuolto-osuuskunta, Sisaruspohjan
alueen vesiosuuskunta ja Velaatan vesiyhtymä. Lisäksi Aitolahti-Hirviniemen
vesiosuuskunta suunnittelee vesi- ja viemäriverkoston rakentamista Hirviniemen alueelle
ja Kämmenniemen alueelle oli vuonna 2004 perusteilla Tapoon vesihuolto-osuuskunta. Tapoon
vesiosuuskuntahanke peruuntui asukkaille koituvien korkeiden kustannusten takia,
mutta halukkuutta vesiosuuskunnan perustamiseen on alueella yhä. Nurmin Vesihuoltoosuuskunta
huolehtii omasta verkostostaan ja tekee yhteistyötä Tampereen Veden kanssa,
joka toimittaa osuuskunnalle puhdasta vettä ja ottaa osuuskunnan jätevedet käsiteltäviksi.
Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta toimittaa jäsenilleen puhdasta vettä omasta pohjavesilähteestä.
Sisaruspohjan vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa. Velaatan vesiyhtymä
toimittaa asiakkailleen puhdasta vettä omasta pohjavesilähteestä. Toiminnassa
olevilla vesiosuuskunnilla ei ole suunnitelmissa laajentaa toiminta-alueitaan merkittävästi.
Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta on perustettu 16.12.2003 ja osuuskunnan suunnitelmissa
on rakentaa vesi- ja viemäriverkosto Hirviniemen alueelle. Tällä hetkellä vesiosuuskuntaan
on liittynyt 44 jäsentä. Alueella on kuitenkin n. 80 kiinteistöä ympärivuotisessa
asuinkäytössä, ja oletettavissa on, että vesiosuuskuntaan liittymään halukkaiden määrä
kasvaa kun hanketta aletaan toteuttaa. Osuuskuntahankkeen lähtökohtana on alueen talousvesien
laatuongelmat. Aitolahden Hirviniemeen perusteilla olevan osuuskunnan liittymismahdollisuus
Nurmin Vesihuolto-osuuskuntaan yhdysjohdon kautta poistaisi alueella
ilmenneet talousveden laatuongelmat (arseeni, rauta, bakteerit). Hirviniemen osayleiskaavatyö
on alkanut vuonna 2007 ja vesihuollon suunnittelu etenee maankäytön suunnittelun
kanssa rinnakkain.
Tukemisen malli
Tampereen kaupunki on laatinut vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen mallin,
jossa on esitetty kaupungin toimintaperiaatteet osuuskuntahankkeiden tukemista koskien.
Tukemisen malli on tarkoitettu uusien vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien perustamiseen
ja vanhan vesi- tai vesihuolto-osuuskunnan laajentamiseen jo olemassa olevalle
rakennuskannalle. Tukipäätökseen vaikuttavat vesihuoltolain 6 §:n mukaan suurehkon
asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt. Tukemispäätöstä
tehtäessä otetaan huomioon myös maankäyttöön liittyvät näkökulmat ja kaupungin
omat tarpeet. Maankäytön arvioimisen tueksi on laadittu kasvupainealuekartta, mihin
on rajattu ensi- ja toissijaiset kasvupainealueet vuodesta 1995 lähtien haettujen rakentamisen
poikkeuslupien perusteella. Hankkeen tukemiseen vaikuttavat ympäristönsuojelulliset
syyt liittyvät lähinnä alueen jätevesikuormituksen pienenemiseen ja terveydelliset
syyt alueen talousveden laadun parantamiseen. Tukemisen malli pyrkii antamaan
käytännön ohjeet vesihuoltohankkeen tukemiseksi sekä helpottamaan vesiosuuskuntia
vesihuoltohankkeen toteuttamisessa. Hankekohtaisesti arvioidaan tuetaanko hanketta.
Kaupunki voi osallistua vesihuollon suunnittelukustannuksiin sekä myöntää harkinnanvaraisesti
investointitukea korkeintaan 15 prosenttia hankkeen kustannuksista.
3.4 Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelumääräykset
12
Valtioneuvoston asetus 542/2003
Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä on kesäkuussa 2003 annettu valtioneuvoston
asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksen mukaan jätevesien
käsittelyyn käytettävien laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä ja kiinteistön
omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä
ja huollosta. Asetuksen mukaiset määräykset koskevat uudisrakentamista heti
vuoden 2004 alusta, vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus kymmenen vuoden siirtymäaikaan.
Erityisistä syistä voi jo käytössä oleville kiinteistöille tehtäville muutoksille
saada lisäaikaa.

Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset
Tampereen kaupungilla on YSL:n 19 §:n nojalla voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset,
jotka ovat kaupunginvaltuuston päätöksellä tulleet voimaan 1.1.2007 ja
koskevat koko kaupunkia. Ympäristönsuojelumääräysten toisessa luvussa on määräykset
jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, jätevesien
johtamisesta rantavyöhykkeellä ja jätevesien johtamisesta pohjavesialueella.
Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee valita siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain
18 §:n nojalla annetun asetuksen (542/2003) puhdistusvaatimukset. Jätevesien
maaperäkäsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa
kiinteistöllä on noudatettava vähimmäissuojaetäisyyksiä talousvesikaivoon, vesistöön,
tiehen, tontin rajaan ja ojaan. Pohjavesitason yläpuolella tulee olla vähintään
metrin suojakerros.
Pohjavesialueella jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on tiivis
pohjarakenne. Rantavyöhykkeillä tulee jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoittamisessa
ottaa huomioon tulvavedenkorkeudet määräyksien mukaisesti.
3.5 Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueilla
3.5.1 Talousveteen liittyvät tarpeet
Verkostojen ulkopuolisilla alueilla vesihuollon ongelmia ovat paikoitellen veden laatu, lähinnä
arseeni, fl uoridi ja rauta. Veden riittävyys on ollut pääasiassa hyvä myös kuivina
vuosina.
Tampereen pohjoisella alueella arseeni on talousveden ongelmana melko laajoilla alueilla
ulottuen etelästä Paarlahteen ja Käälahteen. Arseeniongelmia on ilmennyt mm. Sisaruspohjassa,
Kolunkylässä, Kämmenniemessä, Hirviniemi-Aitoniemen alueella ja Palonkylässä.
Myös kohonnut rautapitoisuus talousvedessä on suhteellisen yleistä edellä mainituilla
alueilla (ks. liite 6).
Haja-asutusalueilla on tarvetta vesihuollon järjestämiseen, mutta pitkät etäisyydet olemassa
olevista verkostoista ja kiinteistöjen etäisyys toisistaan vaikeuttavat keskitetyn vesihuollon
järjestämistä. Veden käytön kausivaihtelut loma-asutuksesta johtuen aiheuttavat
verkostoveden laatuun ongelmia. Arseenin ja raudan poisto kiinteistökohtaisin laittein on
mahdollista, mutta aiheuttaa lisäkustannuksia.
3.5.2 Jätevesiin liittyvät tarpeet
Jätevesien käsittelyssä on puutteita haja-asutusalueilla. Kiinteistökohtaiset käsittelyjärjestelmät
eivät ole kaikissa tapauksissa asianmukaisia tai niiden toiminnasta ei olla kaikilla
kiinteistöllä selvillä, jolloin järjestelmien hoidossa ja huollossa ilmenee puutteita. Saostusja
umpikaivojen lietteitä joudutaan kuljettamaan toisinaan pitkiä matkoja johtuen pitkistä
etäisyyksistä jätevedenpuhdistamolle tai lietteen välivarastointisäiliölle.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä kesäkuussa 2003 annettu valtioneuvoston asetus
(542/2003) koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita. Asetuksessa
määritellään puhdistusvaatimukset kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille. Uusista
vaatimuksista jätevesien käsittelyssä on tarvetta tiedottaa edelleen.
Kiinteistökohtaisen järjestelmän vaihtoehtona on useamman kiinteistön yhteiset jätevesien
käsittelyratkaisut tai jätevesien käsittelyn hoitaminen esimerkiksi osuuskuntapohjalta. Osa
rakennuspaikoista on määritelty niin, että jätevesijärjestelmä on useamman kiinteistön yhteinen.
Vaatimus yhteisestä järjestelmästä on esitetty tällöin rakennusluvassa. Kiinteistöjen
yhteiset järjestelmät vaativat kuitenkin rakennuspaikkojen sijoittamista riittävän lähelle
toisiaan, jotta järjestelmän rakentaminen mahdollistuu. Haja-asutusalueelle muuttavat ihmiset
kuitenkin haluavat yleensä asettua etäälle muista kiinteistöistä, jolloin yhteisiä järjes-
13

A-osa
telmiä ei voida rakentaa. Osuuskuntapohjaisen jätevesien käsittelyn kannattavuus riippuu
mm. alueen rakennuskannasta ja maasto-olosuhteista. Hyvin harvaan asutulla alueella
keskitetyn jätevesien käsittelyn kustannukset ovat kohtuuttoman suuret.
Pääosa rakennuksista varustetaan vesivessoilla. Tampereella toimii Huussi ry, joka edesauttaa
ja markkinoi kuivakäymälätekniikkaa varteenotettavana vesivessan vaihtoehtona.
3.5.3 Vesihuollon tarpeet alueittain
Aitolahti-Hirviniemi
Aitolahti-Hirviniemen alueella vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin ratkaisuin.
Kesällä 2007 tehdyn selvityksen mukaan alueella on merkittäviä ongelmia talousveden
hankinnan osalta. Usean kaivon suuret arseenipitoisuudet, veden ajoittainen loppuminen
sekä mangaanin ja raudan esiintyminen hankaloittavat monen alueella asuvan
elämää. Vuonna 2004 tutkittiin 43 porakaivoveden arseenipitoisuus Aitolahti-Hirviniemen
alueella. Arseenipitoisuuden ohjearvo ylittyi kymmenessä kaivossa. Ympärivuotisesti
asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 33 prosenttia voidaan katsoa tämän
hetkisen yleisen tulkinnan mukaan täyttävän asetuksen vaatimukset ja 67 prosenttia
vaativan korjauksia siirtymäajan loppuun mennessä ennen vuotta 2014. Vapaa-ajan
asunnoilla vaatimukset täyttyvät tai asetusta ei sovelleta 54 prosenttia kiinteistöistä.
Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta on perustettu alueella olevien veden laadullisten
ja määrällisten ongelmien takia. Vesiosuuskuntaan oli vuoden 2007 lopussa liittynyt 44
kiinteistöä. Hirviniemen alueelle suunnitellun vesijohdon ja viemärin on ajateltu liittyvän
Sorilassa Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan verkostoon. Vesihuoltoverkoston tulo alueelle
voimistaa alueen rakentamispainetta.
Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta teki valtuustoaloitteen koskien Aitolahti-Hirviniemen
maankäytön suunnittelua 8.3.2005. Hirviniemen alue sisältyy vuosien 2008 - 2010
yleiskaavoitusohjelmaan.
Kolunkylä
Kolunkylä sisältyy vuosien 2008 - 2010 yleiskaavoitusohjelmaan. Kolunkylän vesihuolto
hoidetaan tällä hetkellä kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kolunkylä kuuluu vakavan arseeniriskin
alueeseen. Sisaruspohjan ja Kämmenniemen välisen yhdysputken rakentaminen
toisi mahdollisuuden Kolunkylän vesihuollon järjestämiseksi.
Sisaruspohja
Sisaruspohjan yleiskaavoitus on käynnissä. Yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään
Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän alueiden vesihuollon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa
selvitetään mm. mahdollisuutta yhdistää Sisaruspohjan ja Kämmenniemen
verkostot vedensaannin turvaamiseksi.
Alueen rakennuspaikkojen koot ovat riittävän isoja toimivan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän
rakentamiseksi. Rakennuspaikan minimikoko on tällä hetkellä 5000 m 2 .
Osa rakennuspaikoista kaavoitetaan niin, että kiinteistöjen jätevesien käsittely on mahdollista
hoitaa yhteisellä järjestelmällä maanomistajien niin halutessa. Ympäristövalvonnan
tekemässä haastattelututkimuksessa Sisaruspohjassa vuonna 2002 kiinteistöjen
haltijat eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta mahdolliseen yhteisviemäröintiin.
Jätevesiasetuksen vaatimusten voimaantulo todennäköisesti lisää kiinnostusta keskitettyyn
viemäröintiin, koska asetuksen vaatimuksien täyttäminen vaatii kiinteistöiltä
joka tapauksessa investointeja uusiin käsittelyjärjestelmiin.
Sisaruspohjan vesiosuuskunta toimittaa omasta pohjavedenottamosta vettä tulevan
osayleiskaavan alueella. Vesiosuuskunnan toiminta-alueen tulisi laajentua tulevan
osayleiskaavan osoittamille rakennuspaikoille, mutta osa uusista rakennuspaikoista
saattaa sijaita liittämisen kannalta hankalassa paikassa esimerkiksi maasto-olosuhteiden
takia. Sisaruspohjan alueen vesiosuuskuntaa käsitellään luvussa 6.2.
14

Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
Terälahti
Terälahti sisältyy yleiskaavoitusohjelmaan vuosille 2008 - 2010. Terälahden keskustan
alueella rakennuspaikkojen koko ja etäisyys toisiinsa asettaa haasteita vesihuollolle.
Useilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät on jouduttu sijoittamaan liian lähelle talousvesikaivoja
ja/tai vesistöjä. Terälahden Seutu ry on tehnyt omaehtoisen Terälahden kylän
maankäyttösuunnitelman luonnoksen, jossa otetaan kantaa myös alueen vesihuollon
järjestämiseen. Luonnos on valmistunut vuonna 2005, ja Terälahden Seutu ry toivoo,
että se huomioidaan osayleiskaavan laadinnassa. Luonnoksessa on esitetty Terälahden
vesihuollon järjestämistä johtamalla jätevedet Polson puhdistamolle tai hankkimalla
kylälle oma pienpuhdistamo esimerkiksi osuuskuntapohjaisesti. Kyläläiset toivovat
kaupungilta hankkeeseen taloudellista ja suunnitteluapua.
Terälahden taajaman jätevesien johtamisesta Polson viemäriverkostoon ja käsiteltäväksi
Polson jätevedenpuhdistamolle on tehty vuonna 2001 yleissuunnitelma. Toteutuessaan
noin 4,5 km mittainen vesijohto ja paineviemäri neljällä pumppaamolla ratkaisisi
Terälahden jätevesien käsittelyn ongelmat ja turvaisi hyvälaatuisen talousveden
saannin. Samalla jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi voisi tehostua tasaisemman
kuormituksen ansiosta. Laitoksen mitoitustehot riittävät hyvin lisäveden jakeluun
ja jätevesien käsittelyyn. Veden jakelu on mahdollista myös Terälahden ympäristössä
Taivallahden ja Niemenkylän alueille. Toinen ratkaisu Terälahden jätevesien käsittelyn
hoitamiseksi on rakentaa alueelle pienpuhdistamo. Terälahdessa pyritään kaavoituksella
mahdollistamaan myös usean kiinteistön yhteiset vesi- ja jätevesiratkaisut vaihtoehtona
Polsoon rakennettavalle verkostolle tai pienpuhdistamolle, mutta yhteiset
jätevesienkäsittelyjärjestelmät eivät ratkaise alueen ongelmia kokonaisuudessaan.
Pienpuhdistamovaihtoehdosta ja Polsoon rakennettavasta verkostosta tulee tehdä teknis-taloudellinen
vertailu, jotta alueen jätevesien käsittely voidaan ratkaista.
Ympäristövalvonnan tekemässä haastattelututkimuksessa Terälahdessa vuonna 2001
ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen haltijat eivät osoittaneet erityistä
kiinnostusta vesijohtoon ja viemäröintiin, loma-asukkaiden keskuudessa halukkuutta
oli selvästi enemmän. Tulevaisuudessa kaavoitettaville rakennuspaikoille rakentaville
hyvin toimivalla vesihuollolla on oletettavasti suurempi merkitys. Jätevesiasetuksen
vaatimusten voimaantulo todennäköisesti lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin,
koska asetuksen vaatimuksien täyttäminen vaatii kiinteistöiltä joka tapauksessa investointeja
uusiin käsittelyjärjestelmiin. Myös vuonna 2005 valmistuneen Terälahden Seutu
ry:n laatiman maankäyttösuunnitelman luonnoksen perusteella kiinnostus keskitettyyn
vesihuoltoon on kasvanut.
Terälahden alueen vesistöjen tilasta on tehty selvitys vuonna 2004. Selvitys päätettiin
tehdä, sillä Terälahti oli silmämääräisesti arvioiden rehevöitynyt. Selvityksen tavoitteena
oli kartoittaa Terälahden alueen vesistöissä ilmeneviä haitallisia muutoksia. Lisäksi
selvityksessä on esitetty mahdollisia kunnostustoimenpiteitä vesistöille. Näsijärven
Terälahti ja Kiimajoki ovat vuosien saatossa rehevöityneet peltoviljelystä ja haja-asutuksen
jätevesistä aiheutuvien ravinteiden seurauksesta. Selvityksessä todettiin Kiimajoen
veden laadun olevan yleisluokitukseltaan tyydyttävää ja Näsijärven Terälahden
yleisluokitukseltaan hyvää, mutta esimerkiksi Kiimajoessa on todettu ajoittain korkeita
kolibakteerimääriä. Selvityksessä esitetään toimenpiteiksi mm. asumajätevesien käsittelyn
tehostamista.
Kupin alue
Aitoniemen ns. Kupin alueella vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Alueella
on asutustihentymä ja ranta-asutusta. Alueella on myös talousveden laadullisia ja
määrällisiä ongelmia. Mahdollisuus liittää Kupin alue Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskuntaan
pitää selvittää.
Viitapohja
Viitapohjan osayleiskaavatyö aloitettiin vuonna 1998. Alueen vesihuoltoratkaisut selvitetään
yleiskaavoituksen yhteydessä. Alueen vesihuolto on mahdollista hoitaa kiinteistökohtaisesti
tai vierekkäisten kiinteistöjen osalta yhteisesti. Viitapohja kuuluu arseeniriskialueeseen.
15

A-osa
Hervantajärven länsi- ja eteläpuoli
Hervantajärven rannalla on tiheää vapaa-ajan asutusta. Alue rajautuu Vuoreksen
osayleiskaava-alueeseen. Alueella asuvilta tuli vuonna 2003 kaupungin ensimmäisen
vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä esitys kiinteistöjen liittämisestä
Vuoreksen alueelle rakennettavaan vesi- ja viemäriverkostoon joko Tampereen
Veden toiminta-alueen laajennuksena tai osuuskuntamuotoisena. Vuoreksen vesihuollon
rakentaminen tapahtuu vaiheittain asemakaavoituksen edetessä. Lempäälän Riihiniityn
ja Matinlahden alueiden vesihuoltoverkosto rakennetaan vuoden 2016 jälkeen.
Hervantajärven länsi- ja eteläpuolen liittämistä vesihuoltopalvelujen piiriin voidaan tarkastella
näiden alueiden rakentumisen yhteydessä.
Kämmenniemi
Kämmenniemen alue on merkittävää arseeniriskialuetta ja siksi se on esitetty viranhaltijoiden
tarvealueena liitteessä 6. Kämmenniemen alueelle oli vuonna 2004 perusteilla
Tapoon vesihuolto-osuuskunta. Tapoon vesiosuuskuntahanke peruuntui asukkaille koituvien
korkeiden kustannusten takia, mutta halukkuutta vesiosuuskunnan perustamiseen
on alueella yhä.
Teiskon kirkon seutu
Teiskon kirkon seudulla on neljä Tampereen seurakuntayhtymän omistamaa kiinteistöä,
joiden jätevesijärjestelmät kaipaavat kunnostamista. Lisäksi alueelle on rakennettu
melko tiheästi sekä vakituisia asuinkiinteistöjä että loma-asuntoja, joilla on myös
jätevesien käsittelyjärjestelmien korjaamiseen liittyviä tarpeita. Seurakuntayhtymällä
olisi kiinnostusta hoitaa alueen jätevesien käsittely yhteisjärjestelmällä. Yhteisjärjestelmän
tuomiseksi esiin ja sen kannatettavuuden selvittämiseksi seurakuntayhtymä
ja kaupunki järjestivät vesihuoltoaiheisen yleisötilaisuuden Teiskon seurakuntatalolla
tammikuussa 2008. Tilaisuudessa pohdittiin alueen jätevesien käsittelyratkaisuja, joita
ovat kiinteistökohtainen käsittely, yhteinen pienpuhdistamo tai siirtoviemäri Tampereen
Veden Polson puhdistamolle.
3.6 Pirkanmaan haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma
2001: Tampereen haja-asutusalueet
Pirkanmaan seudun haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmassa vuodelta 2001
on esitetty seuraavien 5-10 vuoden jaksolle toteutettavaksi mm. Kämmenniemen ja Teiskon
kirkonseudun välinen yhdysvesijohto, jolla Kämmenniemen vedenpuhdistamolta johdettaisiin
vettä kirkonseudulle. Vesijohtoon mahdollisesti liittyvien määräksi arvioidaan 140
asukasta ja vesijohtolinjan pituudeksi tulisi 12,5 km. Teiskon Velaatan pohjavesialue on
sisällytetty Ruoveden kunnan vesihuollon kehittämiseen. Velaatasta olisi mahdollista johtaa
pohjavettä Muroleen kylään, jossa kaivovesissä on kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia.
Yleissuunnitelmassa vesijohto- ja jätevesiviemärihankkeina esitetään Sorilan lisävaihe. Terälahden
seudun jätevesien johtamista esitetään Polson jätevedenpuhdistamolle alueen
tiheän ranta-asutuksen johdosta. Vesijohtoon liittyviä asukkaita arvioidaan olevan 260. Vesijohdon
pituus olisi 11 km.
Yleissuunnitelmassa mainituista kehittämishankkeista Sorilan lisävaihe on toteutunut. Teiskon
kirkonseudulla ei ole ilmennyt erityistä tarvetta eikä kiinnostusta vesijohdon saamiseksi
Kämmenniemestä, mutta yhteisen jätevesihuollon selvittelyn yhteydessä tarkastellaan
mahdollisuutta hankkia talousvesi alueelle Polson vedenottamolta. Terälahden ja Polson
välinen vesi- ja viemärilinja tulee ottaa lähemmin tarkasteltavaksi. Vaihtoehtona yhdysputken
rakentamiselle voisi olla Terälahden kylään rakennettava pienpuhdistamo.
16

Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
4 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla
Selvitysalueiksi merkittyjen alueiden maankäytön suunnitelmat
Teisko-Aitolahden alueella on asutustihentymiä, joilla on ilmennyt ongelmia veden laadussa
ja riittävyydessä sekä jätevesien kiinteistökohtaisessa käsittelyssä. Kyseiset
kyläalueet on otettu selvitysalueiksi, joilla maankäytön suunnittelua tulee kiirehtiä vesihuoltoon
liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysalueita ovat Palonkylän alue ja
Kupin alue.
Tiedottaminen, asukaskyselyt ja –illat uuden jätevesiasetuksen tiimoilta
Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta jatkavat edelleen tiedottamista haja-asutusalueiden
jätevesihuollon määräyksistä haja-asutuksen jätevesihuollosta annetun asetuksen
mukaisesti. Kiinteistöjen vesihuoltotiedot viedään tietokantaan kiinteistöjen kartoituksen
ja valvonnan myötä.
Terälahden vesihuoltoratkaisun vertailu - Polson yhdysputki/kylän pienpuhdistamo
Terälahden vesihuollon ratkaisemiseksi päivitetään Polson yhdysputken kustannusarvio
ja selvitetään pienpuhdistamon rakentamisen kustannukset.
Yleissuunnitelman teettäminen Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän
vesihuollosta
Yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään yleissuunnitelma Sisaruspohjan, Viitapohjan ja
Kolunkylän vesihuollosta. Yleissuunnitelmassa selvitetään mm. mahdollisuutta yhdistää
Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostot vedensaannin turvaamiseksi. Suunnitelmassa
selvitetään myös mahdollisuutta järjestää Kolunkylän ja Viitapohjan alueiden
vesihuolto verkostoa laajentamalla sekä mahdollinen alueen yhteisviemäröinti Kämmenniemen
puhdistamolle vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle.
Yleissuunnitelman teettäminen Aitolahti-Hirviniemen vesihuollosta
Aitolahti-Hirviniemen alueelle teetetään vesihuollon yleissuunnitelma osayleiskaavan
valmistelun yhteydessä.
Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon
selvittäminen
Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon nykytila, tarpeet
sekä kiinnostus yhteiseen vesihuoltoverkostoon selvitetään.
Yleissuunnitelman teettäminen Teiskon kirkon seudun vesi-huollosta
Teiskon kirkon seudun jätevesihuollosta teetetään yleissuunnitelma, jossa selvitetään
mahdollisuutta järjestää alueen jätevesien käsittely yhteisratkaisuna vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle
käsittelylle.
Lietteen välivarastointikapasiteetin tarpeen selvittäminen Teisko-
Aitolahti alueella
Lietteen välivarastointikapasiteetin lisäämisen tarve Teisko-Aitolahti alueella selvitetään.
Välivarastointikapasiteetin lisäämiseksi saattaa olla tarvetta alueen pohjoisosassa.
Välivarastointikapasiteetin lisääminen vähentäisi lietekuljetusten määrää.
17

B-osa
5 Tampereen Vesi
Tampereen kaupungin liikelaitos Tampereen Vesi toimittaa vettä lähes koko kantakaupungin
alueelle. Pohjoisella suuralueella Tampereen Veden toiminta-alueeseen kuuluvat Polson
ja Kämmenniemen vesi- ja viemärijärjestelmät. Tampereen asukkaista noin 96 prosenttia
on vesijohtoverkoston piirissä.
Tampereen Veden toiminta-alue sisältää olemassa olevat vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot
kaupungin asemakaavoitetuilla alueilla. Toiminta-alue laajenee kaupungin asemakaavoituksen
myötä. Toiminta-alueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat vesi- ja viemäriverkoston
välittömässä läheisyydessä ja joille on mahdollisuus osoittaa liittymiskohta verkostoon.
Toiminta-alueen ulkopuolelle on rajattu kiinteistöt, joilla mahdollinen liittymiskohta
verkostoon sijaitsee yli 100 metrin päässä olemassa olevasta verkostosta. Tampereen
Veden nykyinen, vuonna 2004 hyväksytty toiminta-alue vesi- ja viemäriverkon osalta on
esitetty karttaliitteissä. Tampereen Veden johtokunta on 13.12.2007 esittänyt uuden toiminta-alueen
määrittelyn yhdyskuntalautakunnalle.
Hulevesiviemäröinnin osalta toiminta-alue on melko hajanainen ja kattaa vain osan kaupungin
asemakaava-alueesta. Hulevesiviemärin osalta toiminta-alue kattaa ne kiinteistöt,
joiden kohdalla on rakennettu sadevesille tarkoitettu putkiviemäri. Hulevesiviemäröinnin
laajentamista Tampereen Vesi harkitsee uusien alueiden rakentamisen ja vanhojen johtoverkkojen
saneerauksen yhteydessä.
Vesihuoltolaitos voi tarjota palvelujaan myös toiminta-alueensa ulkopuolisille alueille. Tampereen
Vesi toimittaa vettä toiminta-alueensa ulkopuolelle naapurikunnille ja vastaanottaa
näiltä jätevesiä. Tampereen Vesi toimittaa lähes kaiken talousveden Pirkkalan kunnalle.
Vettä myydään tarvittaessa myös Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja
Nokian kaupungeille. Ylöjärven kaupungilta Tampereen Vesi myös ostaa vettä. Tampereen
Vesi harjoittaa Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä pienimuotoista veden toimittamista pohjavedenottamoiden
tai pääjohtojen läheisyydessä oleville osuuskunnille ja kiinteistöille.
Naapurikunnille myydyn veden määrä on noin seitsemän prosenttia pumpatusta vedestä.
Laskuttamattoman veden osuus vedenotosta on 15 prosenttia. Liittyjiä Tampereen Vedellä
oli vuoden 2006 lopussa noin 17 000. Vesijohdon piirissä on 96 prosenttia asukkaista. Veden
ominaiskäyttö on 240 l/asukas/vrk (vuonna 2006).
Taulukko 1. Vesijohtoveden käyttö eri tarkoituksiin vuonna 2006
VEDENKÄYTTÖ MILJ. M 3 %
Yksityiset 10,7 56,7
Teollisuus 3,2 17,0
Muut kunnat 1,3 6,8
Kaupunki 0,9 4,9
Muu käyttö* 2,7 14,5
* Palonsammutusvedet, vuodot, mittavirheet, juoksutukset ja huuhtelut
18

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
5.1 Talousvesi
Vuonna 2006 Tampereen Veden johtoverkkoon pumpattiin noin 20,4 milj. m 3 vettä.
Taulukko 2. Pumppaus vesijohtoverkostoon vedenottamoittain 2006
Pintavesilaitokset:
Pohjavesilaitokset:
Rusko 75,5 % Messukylä 7,9 %
Kämmenniemi 0,2 % Pinsiö 10,2 %
Kaupinoja 0,0 % Hyhky 3,6 %
Polso 0,1 % Julkujärvi 1,44 %
Kaupinojan pintavedenpuhdistuslaitos Näsijärven rannalla toimii varalaitoksena. Näsijärven
vettä puhdistetaan myös Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistamoilla.
Tampereen Vedellä on käytössä kaupungin terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittu
valvontatutkimusohjelma vuosille 2006 – 2010. Vesinäytteitä otetaan säännöllisesti verkoston
32 näytteenottopisteestä. Veden laatu oli vuonna 2006 kaikilla vedenkäsittelylaitoksilla
ja pohjavesilaitoksilla hyvä ja täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laadulle
asettamat vaatimukset.
Mustalammen vedenottamon vedessä on havaittu ajoittainen tri- ja tetrakloorieteenin
enimmäispitoisuuden ylitys. Tämän jälkeen Mustalammen pohjavedenottoa on vähennetty
ja ryhdytty toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Messukylän ja Hyhkyn pohjavedenottamoiden
kaivoissa ja laitokselta verkostoon johdettavassa vedessä havaittiin vuonna
2004 pieniä määriä diklobeniili -nimisen torjunta-aineen hajoamistuotetta, BAM:a. Havaitut
BAM -pitoisuudet olivat niin alhaisia, että niistä ei koitunut terveydellistä haittaa. Messukylän
ja Hyhkyn vedenkäsittelyprosessia tehostettiin lisäämällä niihin aktiivihiilisuodatus, joka
poistaa BAM -yhdisteitä tehokkaasti.
Tampereen Vesi seuraa raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden
tehokkuutta, laitoksilta verkostoon pumpattavan veden ja verkostoveden laatua.
Analyysejä tehdään vuosittain noin 20 000, vesinäytteitä otetaan noin 5000. Uusien ja
peruskorjattujen putkistojen hygieenisyys tarkistetaan ennen käyttöönottoa.
19

B-osa
5.1.1 Veden jakelu ja vesijohtoverkosto
Tampereen Veden vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 720 kilometriä. Päävesijohdot
johtavat veden vedenkäsittelylaitoksilta kulutusalueille, joilla jakelujohdot jakavat veden
edelleen liittyjille. Kiinteistönhaltijat vastaavat tonttijohdoista.
Kaupungin maaston korkeuserojen johdosta verkostossa on useita eri painepiirejä. Kantakaupungin
alueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin. Suurimmat painepiirit
ovat keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit. Keskustan painepiiriin pumpataan vettä
Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitokselta sekä Messukylän pohjavedenottamolta.
Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti-Holvastin
painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin
painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Kantakaupungin ulkopuolella
Kämmenniemen ja Polson alueilla on omat verkostonsa. Tampereella on kuusi vesitornia,
joiden yhteistilavuus on 23 000 m 3 eli noin 45 prosenttia keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta.
Ylävesisäiliöiden avulla pidetään yllä tasaisia painetasoja verkostossa sekä
varastoidaan vettä mahdollisia käyttöhäiriöitä varten.
20
Vesijohtoverkostojen kunto
Tampereen Vesi huolehtii verkostojen saneerauksesta niin, että tavoitteena on uusia
yli yksi prosentti putkistosta vuosittain. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoa kunnostetaan
tarpeen mukaan pääosin katujen rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä.
Saneerauskohteet ovat pääasiassa yli 50 vuotta vanhoilla katu- ja asuinalueilla. Runkovesijohtojen
ja verkoston kapasiteetti on pääosin riittävä.
5.1.2 Pintaveden otto ja käsittely
Tampereen Vesi ottaa vesijohtoveden valmistukseen käytetystä vedestä noin 70 prosenttia
pintavetenä Roineesta Tampereen kaakkoispuolelta (vuonna 2006 75 prosenttia). Roineen
vesi käsitellään Ruskon vedenpuhdistamossa. Roineen vedenlaatu on Sisä-Suomen järvistä
puhtaimpia ja veden laatu on pysynyt hyvänä hajakuormituksesta huolimatta. Tampereen
Vesi ottaa Roineesta vuosittain noin 16,8 miljoonaa kuutiometriä vettä. Vuosikeskiarvona
laskettu enimmäisotto Roineesta on lupaehtojen mukaisesti 900 l/s, kuukausikeskiarvona
1 350 l/s. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin päästä rannasta.
Veden laatu on tasainen lämpötilan vaihtelua (0 – 23 °C) lukuun ottamatta. Roineen vettä
tutkitaan säännöllisin raakavesianalyysein Ruskon vedenkäsittelylaitoksen laboratoriossa.
Toistuvien analyysien lisäksi Roineen kolmesta havainnointipisteistä otetaan näytteitä eri
vuodenaikoina. Näsijärvestä raakavettä ottavat Kaupinojan, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset.
Näistä Kaupinojan vedenottamo toimii varalaitoksena Ruskon laitokselle.
Ruskon vedenpuhdistamo
Ruskon vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu alkaliteetin nosto, saostus,
fl otaatioselkeytys, hiekkasuodatus, aktiivihiilisuodatus, alkalointi ja desinfi ointi. Kalkkia
käytetään pH:n säätöön, saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia ja klooria desinfi
ointiin. Ruskossa käytetään desinfi oinnin ohella klooridioksidia veden haju- ja makuominaisuuksien
parantamiseen. Hienojakoiset epäpuhtaudet ja makua sekä hajuja aiheuttavat
yhdisteet poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Hiilidioksidia ja kalkkia käytetään
veden alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi, jolloin korroosio vähenee putkistoissa ja
vesilaitteissa. Verkkoon toimitettu vesi on pehmeää, sen kovuus on alle 6° dH.
Kaupinojan vedenpuhdistamo
Raakaveden sisältämien epäpuhtauksien saostuksessa käytetään alumiinisulfaattia
saostuskemikaalina, kalkkia käytetään pH:n säätöön ja klooria desinfi ointiin. Desinfi -
oinnin ohella klooria käytetään veden haju- ja makuominaisuuksien parantamiseen.
Kämmenniemen vedenpuhdistamo
Kämmenniemen vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu saostus, fl otaa-

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
tioselkeytys, hiekka- ja aktiivihiilisuodatus, alkalointi ja desinfi ointi. Raakaveden sisältämien
epäpuhtauksien saostuksessa käytetään alumiinisulfaattia saostuskemikaalina
ja soodaa alkalointiin. Klooria käytetään desinfi ointiin.
Polson vedenpuhdistamo
Polson vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu saostus, hiekka- ja aktiivihiilisuodatus,
alkalointi ja desinfi ointi Raakaveden sisältämien epäpuhtauksien saostuksessa
käytetään alumiinisulfaattia saostuskemikaalina, soodaa käytetään alkalointiin.
Desinfi ointiin käytetään klooria.
5.1.3 Vedenottamot ja pohjavesialueet
Vesijohtoveden valmistukseen käytetystä vedestä 30-40 prosenttia on normaalisti pohjavettä.
Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Tampereen alueella Messukylässä,
Mustalammella ja Hyhkyssä. Tampereen Vesi omistaa lisäksi pohjavedenottamon Ylöjärven
kaupungin puolella Julkujärvellä ja Hämeenkyrön kunnan puolella Pinsiössä.
Tampereen kaupungin pohjavesialueet sijoittuvat keskustan Pyynikin-Epilän-harjulle sekä
Sisä-Suomen reunamuodostumalle; Rääkkykankaalle ja Jakamankankaalle Teiskossa.
Pyynikin-Epilän-harju on jatkoa Lamminpään-Ylöjärven harjulle. Muodostuma on passiivisen
jään reunaan syntynyt saumamuodostuma. Aines on pääasiassa hyvin lajittunutta ja
hyvin vettä läpäisevää hiekkaa/soraa. Suuri osa harjusta on luokiteltu yhdyskuntien vedenhankinnalle
tärkeäksi pohjavesialueeksi. Harjumuodostumassa on alueita, joilla ei ole tai
ei ole ollut tähän mennessä pohjavesimerkitystä. Harjulle sijoittuvat Tampereen kaupungin
Mustalammin ja Hyhkyn vedenottamot. Hyhkyn ottamo sijaitsee riskialttiilla paikalla moottoritien
varressa. Samaan harjumuodostumaan Kalevankankaan jatkeille sijoittuu Messukylän
pohjavedenottamo. Pohjavedenottamoiden ympäristöön on sijoittunut kaupungin
laajenemisen seurauksena lukuisia pohjaveden laadulle uhkia aiheuttavia toimintoja.
Kaupungin alueella olevien pohjavedenottamoiden vedenlaatua uhkaavia riskejä ovat mm.
tiet ja kadut, junaradat, asutus ja siihen liittyvät viemärit ja öljysäiliöt sekä teollisuus. Tampereen
kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus ovat yhteistyönä vuonna 2005 tehneet
Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman.
Taulukko 3.
Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet
Pohjavesialue Vedenottamo
Tampereella:
Lupa tai
antoisuus
m3/d
Vedenotto
m3/d
vuonna 2006
Aakkulanharju Messukylä 5000 4609
Epilänharju – Villilä Hyhky 3000 2125
Ylöjärvellä:
Mustalampi 5000 564
Ylöjärvenharju Julkujärvi 1800 797
Hämeenkyrössä:
Ylöjärvenharju Pinsiö 8000 5697
Messukylän pohjavedenottamo
Messukylän vedenottamo on rakennettu vuonna 1966 Aakkulanharjun etelärinteeseen.
1990-luvun alkupuolella vedenottokaivot siirrettiin ylemmäksi harjuun kohti harjuydintä.
Messukylän pohjavedenottamon antoisuus on moninkertainen verrattuna pohjaveden
21

B-osa
muodostumisalueen perusteella laskettuun muodostuvaan pohjaveden määrään. Kaukajärvestä
suotautuu vettä pohjavedeksi, mutta uusien tutkimusten mukaan suotautuva
vesimäärä on pienempi kuin aiemmin on oletettu, noin 10-15 prosenttia. Näin
ollen merkittävä osa Messukylän pohjavedenottamolta otettavasta pohjavedestä kertyisi
pohjavesialueeksi rajatun alueen ulkopuolelta. Kaukajärvestä suotautuvan veden
määrä riippuu vedenpaineesta järvialtaassa, vesimassan kasvaessa harjuun suotautuvan
veden määrä lisääntyy. Pohjavedenottamon veden laatu riippuu Kaukajärven
veden laadusta. Kaukajärven veden laatu on raakavesiluokituksen mukaan pääosin
erinomaista ja hyvää.
Messukylän pohjavedenottamolla desinfi ointiin käytetään natriumhypokloriittia, jonka
jälkeen vesi ilmastetaan ja sen pH säädetään natriumhydroksidilla. Tämän jälkeen
suoritetaan veden hämmennys, suodatus ja aktiivihiilisuodatus. Alkalointiin ja veden
kovuuden nostamiseen käytetään natriumhydroksidia ja desinfi ointiin natriumhypokloriittia
sekä UV-desinfi ointia.
Hyhkyn pohjavedenottamo
Hyhkyn vedenottamo sijaitsee Nokian moottoritien välittömässä läheisyydessä Näsijärven
Lielahden ja Pyhäjärven Hyhkynlahden välisellä kannaksella. Vedenottamo on
otettu käyttöön vuonna 1966. Vedenotto lopetettiin 1970-luvulla pohjaveden laadun
heikentyessä Näsijärvestä suotautuvan heikkolaatuisen veden vuoksi. Vedenottamo
saneerattiin vuonna 1998 ja on jälleen käytössä. Vedenottamolla on raudan ja mangaaninpoistolaitteet.
Pohjavesimuodostuma on yhteydessä Näsijärveen, josta suotautuu
vettä lisäten veden määrää. Pohjaveden päävirtaussuunta on Epilästä kohti Hyhkyn
ottamoa.
Hyhkyn pohjavedenottamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu ilmastus, kaliumpermanganaatin
lisäys, alkalointi, hiekka- ja aktiivihiilisuodatus ja desinfi ointi natriumhypokloriitilla.
Vuonna 2007 heinäkuussa prosessiin on lisätty uv-käsittely.
Mustalammen pohjavedenottamo
Mustalammen vedenottamo sijaitsee Kalkussa Nokian rajan tuntumassa. Vedenottamo
otettiin käyttöön vuonna 1950 ja on saneerattu vuonna 1966. Veden alkalointi suoritetaan
natriumhydroksidilla ja desinfi ointi natriumhypokloriitilla.
Mustalammen vedenottamon saneerauksen kehittämissuunnitelma on valmistunut
vuonna 2007. Vedenottamon raakaveden tri- ja tetrakloorieteenipitoisuuksien poistamista
tutkitaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa marraskuussa
2007 käynnistetyssä diplomityössä. Lopullinen saneeraussuunnitelma laaditaan diplomityön
tulosten pohjalta valittavalla prosessilla.
Pohjavedenottamo Ylöjärven Julkujärvellä
Ylöjärven ja Hämeenkyrön puoleinen pohjavesialue on yhtenäinen harjumuodostuma,
joka ulottuu Tampereen rajalta Hämeenkyrön rajalle Ylöjärven kaupungin halki. Harjuselänteen
leveys vaihtelee 600:sta 1000 metriin. Maapeite on harjussa paksuimmillaan
50 – 60 metriä, keskimäärin 20 – 30 metriä.
Julkujärven pohjavedenottamo sijaitsee Ylöjärvellä, Julkujärven eteläpuolella ruhjemuodostumassa.
Valuma-alueen pinta-ala on noin 2,7 neliökilometriä. Runsaan maaainesten
oton johdosta pintamaa on poistunut ja maaperän korkeuserot ovat vähentyneet.
Imeytymisprosentti on 50-70 prosenttia, ja pohjavettä muodostuu vuorokaudessa
2200 – 3100 m 3 /d. Vedenottamolta pumpataan vettä keskimäärin noin 1400 - 1800
m 3 vuorokaudessa.
Ylöjärven kaupungilla on voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka sääntelevät
toimintaa mm. pohjavesialueilla. Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus
ovat yhteistyössä päivittäneet Ylöjärven harjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman.
Suojelusuunnitelman päivitys on valmistunut vuonna 2004.
22

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Pohjavesien suojelemiseksi on selvitetty vanhojen viemäreiden kuntoa, maanalaisia
öljysäiliöitä on poistettu, saastuneita maa-alueita puhdistettu, pohjavesialueen merkintöjä
on tehostettu ja teollisuuden riskejä vähennetty. Lisäksi maa-ainesten oton jälkihoitovelvoitteita
ja kaavamääräyksiä on tarkennettu pohjavesialueella. Ylöjärven kaupunki
on myös kumonnut yhden harjun teollisuuskaavan pohjaveden suojelemiseksi. Vuonna
1994 tielaitos teki pohjavedensuojauksen Vaasantien ja Nokian yhdystien pohjavesiosuuksilla.
Julkujärvellä veden alkalointi suoritetaan natriumhydroksidilla ja desinfi ointi natriumhypokloriitilla.
Pohjavedenottamo Hämeenkyrön Pinsiössä
Pinsiön pohjavedenottamo sijaitsee Hämeenkyrössä, Pinsiön kyläkeskuksen kautta
kulkevassa ruhjealueessa. Vedenottamon valuma-alue on suurimmalta osaltaan Hämeenkyrön
kunnan puolella, Ylöjärven puoleisen alueen pinta-ala on noin 2,7 neliökilometriä.
Pinsiönkangas soveltuu hyvin pohjaveden hankintaan koska veden laatu on
alueella hyvä ja muodostuman koko on riittävän suuri. Pinsiönkankaalla harjoitetaan
laaja-alaista maa-ainesten ottoa, josta saattaa aiheutua riskejä pohjaveden laadulle.
Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna 2003.
Suojelusuunnitelman laativat Ympäristönhoito kansallismaisemassa-hanke, Hämeenkyrön
kunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus yhteistyössä. Suojelusuunnitelma sisältää
pohjavesialueet mm. Pinsiönkankaalla.
Pinsiössä veden alkalointi suoritetaan natriumhydroksidilla ja desinfi ointi natriumhypokloriitilla.
Pohjavesien tarkkailu
Tampereen Vesi suorittaa pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua Pinsiön ja Julkujärven
ympäristössä 30 eri pisteessä, joista kolmasosaa tarkkaillaan viikoittain.
5.1.4 TAVASE-hanke
Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien kesken on tehty laaja vedenhankintasuunnitelma,
TAVASE-hanke, tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen. Tavase Oy:n osakkaina ovat
Tampere, Valkeakoski, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Kylmäkoski ja Akaa. Tampereen
vesivarauksen kautta hankkeessa on mukana myös Pirkkala. Tarkoituksena on järjestää
Tampereen-Valkeakosken seudun alueen kuntien vedenhankinta Kangasalan-Pälkäneen
harjuilla, Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesilaitoksella muodostettavalla tekopohjavedellä.
Tavoitteena on tekopohjaveden valmistamisen aloittaminen vuonna 2013-2015.
Tekopohjavedellä korvattaisiin osakaskuntien tämänhetkistä vedenkäyttöä, joka perustuu
pintavesien ja heikompilaatuisten pohjavedenottamoiden käyttöön. Hankkeen toteutuessa
talousveden laatu paranisi raakaveden vähäisten lämpötilavaihteluiden johdosta, makuja
hajuongelmat poistuisivat, verkoston korroosio-ongelmat vähenisivät sekä vedenpuhdistuskemikaalien
käyttö ja vedenpuhdistuksessa syntyvien jätevesien määrä pienenisivät
merkittävästi. TAVASE-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistui huhtikuussa
2003.
TAVASE Oy toteuttaa vuosien 2007 - 2009 aikana Vehoniemen-Isokankaan harjualueella
lisätutkimuksia, jotka sisältävät kaivonpaikkatutkimuksia, kairauksia, havaintoputkien
asentamista, virtaamamittauksia, imeytys- ja merkkiainekokeita, maaperän stabiliteettitarkastelua
ja kasvillisuusseurantaa. Tuloksia käytetään tekopohjavesilaitoksen yksityiskohtaisessa
suunnittelussa ja lupakäsittelyssä.
23

B-osa
5.2 Jätevesi
5.2.1 Viemäröinti ja viemäriverkosto
Tampereen kaupungin alueella viemäriin liitettyjä kiinteistöjä on noin 17 400, joissa asuu
yhteensä noin 196 000 asukasta. Tampereen asukkaista noin 96 prosenttia on viemäröinnin
piirissä. Tampereelle johdetaan jätevesiä myös naapurikunnista Kangasalta, Pirkkalasta
ja Ylöjärveltä. Lempäälän kunnan kanssa on tehty sopimus jätevesien vastaanottamisesta
Tampereelle, mutta sopimus ei ole toteutunut Lempäälän saneerattua kunnan oman
jätevedenpuhdistamon.
Kaupungin alueella on käytetty kahta viemäröintimenetelmää: keskusta-alueella on osittain
sekaviemäröinti ja muualla erillisviemäröinti. Sekaviemäröinnillä jäte- ja hulevedet johdetaan
samassa viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Erillisviemäröinnissä sade- ja kuivatusvedet
johdetaan sopivaan maaston kohtaan maahan imeytettäväksi tai suoraan vesistöön
ja muut jätevedet johdetaan puhdistamoille.
Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 200 kilometriä. Paineviemäröintiä käytetään
alueilla, joissa viettoviemäröinti ei ole mahdollinen. Viemäröintijärjestelmään kuuluu 73 jätevedenpumppaamoa,
joiden toiminnan valvonta hoidetaan Viinikanlahden keskusvalvomosta.
Viemäriverkosto jakaantuu neljään erilliseen viemäröintialueeseen:
• Viinikanlahden puhdistamon viemäröintialue käsittää Pispalanharjun itäpuoliset
kantakaupunkialueet. Verkoston piiriin kuuluu 40 pumppaamoa.
• Raholan puhdistamon viemäröintialue käsittää Pispalanharjun länsipuoliset alueet.
Verkoston piiriin kuuluu 27 pumppaamoa.
• Kämmenniemen viemäröintialueen verkostoon kuuluu kolme pumppaamoa.
• Polson viemäröintialueella verkoston piiriin kuuluu kolme pumppaamoa.
Tampereen Vesi kunnostaa viemäriverkostoa tarpeen mukaan. Viemäriverkoston kunnonarvioinnissa
käytetään hyväksi jatkuvatoimisia virtaamamittauksia, mallinnusta, videokuvausta
ja savukokeita. Viemäriverkoston kunnostus pyritään tekemään yhtäaikaisesti katujen
saneerausten kanssa.
5.2.2 Jäteveden puhdistus
Tampereen jätevedet puhdistetaan Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla.
Puhdistamoilla käsitellään myös lähes kaikki Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven kuntien
jätevedet sekä tarvittaessa Lempäälän kunnan jätevedet. Haja-asutusalueen sako- ja umpikaivojen
liete kuljetetaan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Polson
ja Kämmenniemen taajamissa on omat pienpuhdistamot. Jäteveden puhdistamisessa käytetään
mekaanista, kemiallista ja biologista puhdistusta.
Viinikanlahden puhdistamo
Viinikanlahden puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos.
Viinikanlahden biologisten yksikköjen saneeraus valmistui vuonna 2003. Puhdistamon
esi- ja lietteenkäsittelyprosessien poistoilma käsitellään biosuodattimella hajuhaittojen
vähentämiseksi.
Jätevedenkäsittelyssä syntyvä liete mädätetään ja kuivataan mekaanisesti. Mädätyksessä
syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähkö- ja lämpöenergiaa Viinikanlahden
puhdistamon käyttöön. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Vehkosuon komposti Oy
huolehtivat lietteen jatkokäsittelystä. Käsitelty liete kompostoidaan ja sitä käytetään
maanparannusaineeksi ja viherrakentamiseen.
Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla on mahdollisuus nykyistä suuremmankin jätevesimäärän
käsittelyyn.
24

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Raholan puhdistamo
Raholan puhdistamo on tyypiltään kaksivaiheinen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos.
Syntyvä liete mädätetään ja siitä syntyvä kaasu hyötykäytetään lämmitykseen
ja ilmastusilman tuottamiseen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy huolehtii lietteen jatkokäsittelystä.
Raholan jätevedenpuhdistamon koko kapasiteetti on tällä hetkellä käytössä.
Viinikanlahden ja Raholan lupaehdot
Tampereen Vedellä on toistaiseksi voimassa oleva lupa Viinikanlahden ja Raholan puhdistamojen
jätevesien johtamiseen Pyhäjärveen, mutta uusi ympäristölupahakemus on
vireillä. Lupahakemus koskee voimassa olevien lupamääräysten tarkistamista. Tampereen
Vesi esitti lupamääräysten tiukentamista nykyisestä fosforin ja ammoniumtypen
osalta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan lupaehtoihin
on haettu muutosta koskien erityisesti kokonaistypen poistovaatimusta, joten luvan käsittely
on edelleen vireillä.
Kämmenniemen puhdistamo
Kämmenniemen puhdistamo on tyypiltään katettu Metoxy-rinnakkaissaostuslaitos.
Kämmenniemen puhdistamon lupaprosessi on vielä kesken. Tällä hetkellä jätevedenpuhdistamolla
käsitelty vesi johdetaan Mikkolanlampeen. Mikkolanlammen ravinteiden
pidätyskyky on ylittynyt. Tampereen Vesi tarkasteli Kämmenniemen puhdistamon jätevesien
johtamisvaihtoehtoja vuonna 2007. Tarkastelun perusteella on tehty esitys
purkupisteen siirtämisestä siten, että puhdistamon purkuputki ulottuisi Käälahdesta
Näsinselän puolelle. Lupahakemus on Pirkanmaan ympäristökeskuksen käsittelyssä.
Puhdistamo on mitoitettu 1 000 asukkaan jätevesien puhdistukseen ja vuorokausivirtaamaksi
on mitoitettu 250 m 3 /d.
Polson puhdistamo
Polson puhdistamo on tyypiltään katettu Metoxy-rinnakkaissaostuslaitos, joka on katettu
kevytrakenteisella hallilla. Polson puhdistamo sai uuden lupapäätöksen 15.12.2005.
Puhdistamo on mitoitettu 1 500 asukkaan jätevesille ja vuorokausivirtaamaksi on mitoitettu
400 m 3 /d. Polson puhdistamolla on kapasiteettia nykyistä suuremman jätevesimäärän
käsittelyyn.
5.2.3 Keskuspuhdistamohanke
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2006 yhtenä suosituksena
esitetään, että jätevesien puhdistamista tehostettaisiin keskittämällä puhdistus suurempiin
ja tehokkaampiin yksiköihin. Tampereen seudun jätevesien puhdistus esitetään keskitettävän
uuteen keskuspuhdistamoon. Tampereen Veden Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla
käsitellään jo nyt Tampereen jätevesien lisäksi Kangasalan, Pirkkalan ja
Ylöjärven jätevedet, eli noin 61 prosenttia Pirkanmaan jätevesistä. Pirkanmaan vesihuollon
kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että keskuspuhdistamossa käsiteltäisiin Tampereen,
Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven jätevesien lisäksi pitkällä tähtäimellä myös Akaan, Hämeenkyrön,
Ikaalisten, Viljakkalan, Juupajoen, Kihniön, Kuhmalahden, Kurun, Kylmäkosken,
Luopioisten, Längelmäen, Mouhijärven, Oriveden, Parkanon, Punkalaitumen, Pälkäneen,
Suodenniemen, Urjalan, Valkeakosken, Vammalan, Vesilahden ja Äetsän jätevedet.
Tampereen Vesi on mukana hankkeen suunnittelussa ja on teettänyt mm. vertailun keskuspuhdistamon
sijainti- ja purkupaikkavaihtoehdoista. Keskuspuhdistamo on suunniteltu
louhittavan kallion sisään. Puhdistamon yleissuunnitelma laaditaan vuosina 2007-2008 14
Pirkanmaan kunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n yhteisenä hankkeena. Tarkoituksena
on selvittää hankkeen toteuttamisedellytykset, kustannukset ja ympäristövaikutukset.
Kunnat tekevät päätöksen hankkeen jatkosta vuoden 2009 puoleen väliin mennessä. Jos
hanke päätetään toteuttaa, se valmistuu vuonna 2020.
25

B-osa
5.3 Hulevedet
Tampereen alueella hulevesien viemäröinti hoidetaan reunakivellisillä katualueilla sadevesiviemärillä
ja muilla alueilla rakennusjärjestyksen mukaisesti imeyttämällä kiinteistön
alueella tai toissijaisesti johtamalla avo-ojiin. Hulevesiverkon toiminta-alue kattaa niiden
tonttien kiinteistöt, joiden kohdalla on rakennettu sadevesille tarkoitettu putkiviemäri. Hulevesiverkostojen
rakentamisesta päätetään tarpeen mukaan uusia asuinalueita rakennettaessa
ja vanhojen johtoverkkojen uusimisen yhteydessä.
Keskustan alueella hulevedet johdetaan sekaviemäröinnillä jäteveden-puhdistamolle, muualla
pääosin avo-ojiin. Sekaviemäröinnin osuutta vähennetään mahdollisuuksien mukaan
saneeraustöiden yhteydessä. Tavoitteena on, että hulevesiä ei johdeta viemäriverkostoon
kuormittamaan jätevedenpuhdistusta.
Hulevesiverkoston tai sen kapasiteetin puute on aiheuttanut ongelmia joillakin alueilla
rankkasateiden aikaan. Ongelmakohteina esiin ovat nousseet alueet tai kiinteistöt Niemen
alueella ja Messukylässä. Keskusta-alueella ongelmakohteita ovat Tullintori ja Rautatietunneli
(ks. liite 3). Hulevesiverkoston merkittävään laajentamiseen Tampereen Vesi ei näe
tarvetta eikä taloudellisia mahdollisuuksia.
Hulevesien johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden kaavoittamisen ja suunnittelun
yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueella syntyvien hulevesien
määrä ja laatu ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin, maanpinnan muodot, maaperä, vesistöolosuhteet
sekä toiminta normaalissa ja poikkeustilanteessa. Tonttien ja rakennusten korkeusasema
ympäröivään maastoon ja katuihin nähden vaikuttaa hulevesien johtamiseen
ja tontteja ei tulisikaan rakentaa katupinnan alapuolelle.
Tampereen Vesi ja ympäristövalvonta ovat yhteistyössä tehneet selvityksen, minkä järvien
alueella hulevesien käsittelyllä voidaan parantaa veden laatua. Kaavoituksen rooli uusien,
rakennettavien alueiden hulevesien johtamisen ja rakennusten korkeusasemien suunnittelussa
on keskeinen. Erityisesti Vuoreksen alue rajautuen vedenlaadultaan hyvään Särkijärveen
sekä rakentamisen vaikutukset Lempäälän puolella Koipijärven ja Höytämöjärven
vesien laatuun tekee hulevesien johtamisen ja käsittelyn Vuoreksessa varsin haasteelliseksi.
Hulevesien vastuutahot tulevat lähivuosina käsiteltäväksi vesihuoltolain uudistuksen yhteydessä.
Työryhmä, jossa on edustettuna Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Suomen Kuntaliitto,
Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Tampereen
Vesi, Lahden kaupunki, LV Lahti Vesi Oy, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän energia Oy
pohtii parhaillaan perustietopohjaa lainmuutokselle, jossa hulevesiasiat siirtyisivät vesihuoltolaista
maankäyttö- ja rakennuslakiin.
5.4 Yhteistyö vesihuollossa
26
Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö
Tampereen Vesi toimittaa lähes kaiken talousveden Pirkkalan kunnalle. Pirkkalan jätevedet
käsitellään pääosin Raholan jätevedenpuhdistamolla. Sakokaivolietteiden osalta
on tehty sopimus niiden vastaanottamisesta Viinikanlahden puhdistamolle. Pirkkalan
vesilaitostoimintojen operointi Tampereen Veden toimesta on alkanut 1.9.2007.
Pirkkalalla on varaus saada vettä Tampereen Vedeltä 6 000 m 3 /d. Toteutunut vedenotto
vuonna 2006 on ollut noin 2 500 m 3 /d. Jätevesisopimuksen uusiminen on käynnissä.
Kangasalan kunnan vesilaitoksella on Tampereen vesilaitoksen verkostoon kaksi yhdysputkea,
joista on mahdollisuus ottaa esimerkiksi poikkeusolosuhteissa vettä. Kaukajärven
alitse kulkeva vesijohto toimii varavesijohtona kunnan oman vesijohtoverkon
toiminnan häiriöissä ja jatkossa myös TAVASEn varayhteytenä. Kiveliön vesijohtolinja
ei ole ollut käytössä. Kangasalla on valmistumassa Raikun vedenottamo, joka korvaa

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Rikun vedenottamon.
Kaikki Kangasalan viemäriverkoston jätevedet on vuodesta 1980 lähtien johdettu Tampereen
viemäriverkostoon ja edelleen Viinikanlahden puhdistamolle, jonne Kangasalta
johdetaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Sadevedet Kangasalla
johdetaan jätevesiviemäriverkostosta erillään oleviin sadevesiviemäreihin.
Tampereen Vesi toimittaa tarvittaessa vettä Lempäälän kunnalle. Lempäälän kunnalla
on oma vesihuoltolaitos, joka palvelee kuntalaisia. Lempäälällä on sopimus saada vettä
Tampereelta 2000 m 3 /d, toteutunut vedentoimitus vuonna 2006 on ollut noin 1 100
m 3 /d.
Jätevesien vastaanotosta on Lempäälän kanssa sopimus. Lempäälä on saneerannut
oman jätevedenpuhdistamon ja jätevesiä on johdettu Tampereelle ainoastaan tarvittaessa.
Tulevaisuudessa Vuoreksen alueen ja Sääksjärven vesihuolto Tampereen ja Lempäälän
rajalla on suunniteltu hoidettavaksi Tampereen Veden toimesta.
Tampereen Vesi toimittaa tarpeen mukaan vettä Nokian kaupungin verkkoon. Keväällä
2003 vedenotto Tampereelta on ollut hieman yli 2 000 m 3 /d. Nokian kaupungilla on
oma vesihuoltolaitos joka palvelee kaupungin asukkaita. Nokian jätevedet käsitellään
Kullaanvuoren ja Siuron jätevedenpuhdistamoissa. Kolmenkulman alueen Nokian puoleiselta
osuudelta tullaan jätevedet osittain johtamaan Tampereen Veden jätevesiviemäriverkkoon.
Ohitustien (tie 45) rakentamisen yhteydessä vuosina 2003-2005 on rakennettu kaksi
uutta vesijohtoyhteyttä Tampereen ja Nokian välille. Yhteyksien siirtokapasiteetti on
yhteensä 3 000 m 3 /d.
Tampereen Vesi toimittaa tarpeen mukaan vettä Ylöjärven verkostoon. Ylöjärven ja
Tampereen rajan tuntumassa on alueita Ylöjärven puolella, joiden vesihuolto hoidetaan
Tampereelta. Tampereen Vesi valmistelee Ylöjärven kaupungin kanssa sopimusta
Kolmenkulman alueen Ylöjärven osuuden liittämisestä Tampereen Veden toiminta-alueeksi.
Tampereen Vesi on mukana Ikaalinen-Hämeenkyrö-Nokia -vesihuolto-yhteistyöselvityksessä.
Hanke toteuttaa Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteiden
mukaista hankesuunnittelua. Hankkeesta laaditaan yleissuunnitelma, jossa selvitetään
mm. Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven pohjavesivaroja ja mahdollisuutta
Tampereen ja Ylöjärven vedenhankinnan varmistamiseen syöttövesijohdolla.
Tampereen Vesi on myös mukana TAVASE-hankkeessa. Tarkoituksena on tekopohjaveden
valmistaminen Vehoniemen-Isokankaan harjulla ja veden toimittaminen osakaskunnille
vuodesta 2013-2015 alkaen.
Kiinteiden muinaismuistojen kartoitukset vesihuoltohankkeiden yhteydessä
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tuonut omassa lausunnossaan
esille, että kaikkeen rakentamiseen liittyy vaikutusarvioinnin osalta myös arviointi
siitä, minkälaisia vaikutuksia hankkeella voi olla muulle, rakennetulle tai rakentamattomalle
ympäristölle. Vesihuollon suunnitellut linjaukset ja vesihuoltoon liittyvien muiden
rakenteiden sijoituspaikat tulisi tarkistuttaa etukäteen Pirkanmaan maakuntamuseosta
kiinteiden muinaisjäännösten väistämiseksi. Mikäli linjauksia suunniteltaisiin lainsuojaamien
kiinteiden muinaisjäännösten läheisyyteen, tilanteesta saattaisi aiheutua vesihuollon
toteuttamiselle huomattavia lisäkustannuksia.
27

B-osa
5.5 Tampereen Veden toimintavarmuus
Tampereen kaupungin omistaman Tampereen Veden toimintavarmuus on varsin hyvä omien
pohjavesilähteiden ja kahden pintavesilaitoksen johdosta. Kaupinojan vedenkäsittelylaitos
toimii varalaitoksena. Tekopohjavesihankkeen myötä vedensaannin toimintavarmuus
paranee entisestään. Polson ja Kämmenniemen vedenkäsittelylaitoksilla ei ole ongelmia
veden riittävyydessä, Näsijärven veden laatu on hyvä. Polso ja Kämmenniemi ovat kuitenkin
yhden vedenottamon varassa. Tampereen Vesi on laatinut valmiussuunnitelman poikkeustilanteiden
toiminnan turvaamiseksi.
Tampereen kantakaupungin alueella on kolme pohjavedenottamoa, joista voidaan saada
yhteensä neljännes Tampereen käyttämästä vesimäärästä. Mahdollisessa häiriötilanteessa
pohjavedenottamoita voidaan sulkea ja korvata veden vajaus lisäämällä pintavedenottoa
Roineesta. Pohjavettä saadaan myös Ylöjärven kaupungin puolella olevasta Julkujärven
vedenottamosta sekä Hämeenkyrön kunnan puolella olevalta Pinsiön vedenottamolta.
Pohjavesilähteet ovat etäällä toisistaan ja tarpeen vaatiessa voidaan pohjavettä korvata
ottamalla vettä Roineesta tai Näsijärvestä.
Ruskon vesilaitoksen kautta voidaan johtaa Roineen pintavettä 20 prosenttia normaalimäärää
enemmän, jolloin kyetään korvaamaan kahden pohjavesilaitoksen jakama vesimäärä.
Maksimivedensyöttö verkostoon Ruskosta on 60 000 m 3 /d. Laitoksen mitoituskapasiteetti
on 2 000 m 3 /h ja 48 000 m 3 /d. Tarvittaessa vettä voidaan ottaa Näsijärvestä Kaupinojan
vedenottamon kautta 15 000 – 17 000 m 3 /d, jolla voidaan korvata pääosa Ruskon vedenottamolta
tulevasta vedestä.
Ylävesisäiliöiden tilavuus vastaa puolen vuorokauden vedenkulutusta, joten niistä voidaan
saada vettä tunteja kestävissä vedenjakeluhäiriöissä.
Sähkönsyöttö on isoilla vedenottamoilla järjestetty kahdesta suunnasta, varavoimaa ei ole
käytössä.
Tekopohjavesihanke TAVASE parantaa edelleen poikkeustilanteiden vedenhankintaa.
Harjuun on tekopohjavesilaitoksen toimiessa imeytettynä muutaman päivän vedentarvetta
vastaava määrä. Tekopohjavesilaitos on suunniteltu hyödyntämään kolmea erillistä tekopohjaveden
tuotantoaluetta, jolloin toimintahäiriö jollakin alueella ei vaikuta vedenottoon.
Tekopohjavesilaitoksen ohella Ruskon pintavedenpuhdistamo laitteineen jää seudulliseksi
varavesilaitokseksi, jossa pintavedenkäsittely voidaan tarvittaessa aloittaa nopeasti.
Jätevesien käsittely on kantakaupungissa jaettu kahden puhdistamon kesken. Jätevedenpuhdistuslaitosten
kapasiteetti riittää sekä Tampereen kaupungin alueella että naapurikuntien
(Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi) syntyvien jätevesien käsittelyyn lupaehtojen edellyttämällä
puhdistusteholla vuotovesiä lukuunottamatta.
Verkostosaneerauksin ylläpidetään verkoston kuntoa. Saneerausten määrä pyritään pitämään
viime vuosien tasolla.
Seudullisen yhteistyön myötä vesihuollon toimintavarmuutta Tampereen ja naapurikuntien
osalta kehitetään mm. veden ja jätevesien käsittelyssä.
Raakavesilähteiden riittävyys ja niihin kohdistuvat uhat
Tampereen kaupungin käyttämien pohjavesilähteiden pohjavesien pinnat laskivat selvästi
poikkeuksellisen kuivuuden aikaan 2002 ja 2003, jolloin pohjavedenottoa jouduttiin
vähentämään ja pintavedenottoa Roineesta lisäämään. Pintavesivarannot ovat
erinomaiset Roineessa ja Näsijärvessä. Näsijärven ja Roineen vedenlaatu on hyvä ja
tiukentuneiden ympäristövaatimusten johdosta pistekuormitus vesistöihin on vähentynyt
merkittävästi.
28

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
6 Vesi- ja vesihuolto-osuuskunnat
6.1 Nurmin Vesihuolto-osuuskunta
Nurmin Vesihuolto-osuuskunta on toimittanut vesihuoltopalveluja Nurmi-Sorilan alueella
vuodesta 2001 alkaen. Vesi- ja viemäriverkostoa osuuskunnalla on yhteensä noin 7,5 kilometriä.
Kiinteistönhaltijat vastaavat itse tonttijohdoistaan.
Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueeseen lukeutuvat Nurmin taajama-alue, Sorilanjoenahteen
alue sekä Sorilan koulun seutu. Toiminta-alueen ulkopuolisena kohteena
on osa Sorilan koululta länteen sijoittuvasta Männikön alueesta. Osuuskunnan verkostoon
liittyneitä kiinteistöjä on 93. Toiminta-alueella on noin 10-15 verkostoon liittymätöntä kiinteistöä.
Suurin osa liitetyistä kiinteistöistä on vakituisessa asuinkäytössä. Toiminta-alueen
ulkopuolella oleville vesihuoltoa vaativille kiinteistöille tarjotaan palveluja tapauskohtaisesti.
Vesihuolto-osuuskunnalla on suunnitelmat alueen lähistöllä olevien asutustihentymien
vesihuollon järjestelyistä, mutta ne on jäädytetty vireillä olevan Nurmi-Sorilan osayleiskaavoituksen
takia.
Vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkosto liittyy Tampereen Veden vesijohtoverkostoon
neljässä eri pisteessä. Tampereen Vesi toimittaa veden osuuskunnalle, joka jakaa veden
ylläpitämäänsä verkostoon. Osuuskunnan verkosto on suhteellisen uusi, joten sen kunto
on hyvä eikä kunnostamistarvetta ole ollut. Verkoston kapasiteetti on riittävä niin nykyiselle
kiinteistömäärälle kuin mahdolliselle kiinteistöjen lisäykselle. Veden kulutus on noin 45 m 3
/d.
Osuuskunnan viemäriverkosto on rakennettu viettoviemäröintinä ja se liittyy Tampereen
Veden verkostoon useassa eri pisteessä. Paineviemäröintiä on käytetty kolmessa eri kohteessa,
missä viettoviemäröinti ei ole ollut mahdollista. Jätevedenpumppaamoista kaksi on
ns. kiinteistöpumppaamoja ja yksi on linjapumppaamotasoinen. Linjapumppaamon valvonta
perustuu puhelinhälytyksiin ja merkkivaloihin, kiinteistöpumppaamojen valvonta perustuu
vain merkkivaloihin. Viemäriverkostoa kunnostetaan tarpeen mukaan.
Toimintavarmuus
Nurmin Vesihuolto-osuuskunta jakaa Tampereen Veden toimittamaa vettä verkostossaan
ja toimintavarmuuteen liittyvät tekijät on esitetty Tampereen Veden yhteydessä.
29

B-osa
6.2 Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta
Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta hoitaa Teiskon kaupunginosan Pohtolan, Vattulan ja
Värmälän kylien vedenhankintaa ja jakelua. Vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1999.
Vesiosuuskunnan kattama alue kuuluu kokonaisuudessaan arseeniriskialueeseen. Sisaruspohjan
alueen vesiosuuskunnan alueella ei ole viemäröintiä, vaan jätevedet käsitellään
kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Osuuskuntaan on liittynyt noin 120 kiinteistöä, joista noin 60
prosenttia on ympärivuotisesti asuttuja kiinteistöjä ja noin 40 prosenttia vapaa-ajan kiinteistöjä.
Osuuskuntaan liittymättömiä vakituisesti asuttuja kiinteistöjä on noin kymmenen.
Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta toimittaa vettä talvisin noin 20 m 3 ja kesäisin noin 30
m 3 vuorokaudessa.
Vedenottamot
Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunnan vedenottamot sijaitsevat Kreetansuon pohjavesialueella.
Pohjaveden muodostumisalue on suhteellisen pieni ja pohjavesivarasto
reagoi herkästi sademäärien vaihteluun.
Toimintavarmuus
Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta hoitaa itse verkostosta tapahtuvan vikojen etsinnän.
Vesiosuuskunnalla on sopimus Tampereen Veden kanssa vedenottamon hälytysten
hoitamisesta ja valvontanäytteiden ottamisesta. Vedenjakelussa tapahtuneet
häiriöt ovat johtuneet lähinnä yksittäisten kiinteistöjen huolimattomuudesta lukuun ottamatta
vuosien 2002-2003 kuivuuskausia, jolloin pohjavedenottamon pinta laski niin
alas, että lisävettä tuotiin neljän kuukauden ajan noin neljäsosa vedenkäyttömäärästä.
Vedensaannin turvaamiseksi osuuskunta rakensi uuden pohjavedenottamon Pehkusuon
laitaan. Uusi pohjavedenottamo sijaitsee noin 900 metrin päässä vanhasta pohjavedenottamosta.
Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostojen yhdistäminen molempien kylien vedensaannin
turvaamiseksi poikkeusoloissa sekä Kolunkylän vesihuollon järjestämiseksi tulee
lähivuosina ajankohtaiseksi. Verkostojen laajentamisen yhteydessä tulee tarkastella
Sisaruspohjan vesiosuuskunnan, Tampereen kaupungin ja Tampereen Veden välisiä
vastuita. Kämmenniemi kuuluu Tampereen Veden toiminta-alueeseen.
6.3 Velaatan vesiyhtymä
Velaatan vesiyhtymän toiminta alkoi vuonna 1969, koska alueen kaivovesien rautapitoisuudet
olivat korkeat. Tällä hetkellä talousvettä toimitetaan 30 kiinteistöön noin 70 asukkaalle
omasta pohjavedenottamosta. Liittyjien määrä on 2000-luvulla kasvanut noin kymmenellä
kiinteistöllä. Suurin osa liittyneistä kiinteistöistä ovat vakituisesti asuttuja.
Vedenottamo
Velaatan vesiyhtymän vedenottamo sijaitsee Rääkkykankaan pohjavesialueen lounaisosassa
luode-kaakko suuntaisen kallioperän ruhjelaakson kohdalla. Ylä-Pirttijärven
eteläpään kohdalla tehdyn koepumppauksen perusteella on arvioitu paikalta saatavan
hyvälaatuista pohjavettä 200 m 3 vuorokaudessa. Velaatan pohjavedenottamon
vedenotto oli keskimäärin 26 m 3 vuorokaudessa vuonna 2001.
Velaatan vesiyhtymän valvontatutkimusohjelman päivittäminen on ajankohtaista.
Toimintavarmuus
Pohjavedenottamo sijaitsee Velaattajärvestä luoteeseen Etelä-Arolantien varressa.
Vesi riittää hyvin ja on laadultaan hyvää.
30

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
7 Toimenpiteet liittyen vesihuoltolaitosten toimintaan
TAVASE-hanke
Tampereen Vesi on kiinteästi mukana seutukunnallisessa TAVASE-hankkeessa. Hanke
on saanut tutkimusluvan ja tutkimukset ovat käynnissä. Tavoitteena on tekopohjaveden
valmistamisen aloittaminen vuonna 2013 - 2015.
Olemassa olevien vesihuoltoverkostojen laajentuminen
Maankäytön suunnittelun myötä asemakaavoitetuille alueille järjestetään vesihuoltopalvelut
ja ne liitetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Kantakaupungin alueella
Myllypuron, Ojala-Lamminrahkan, Niemenrannan, Hervantajärven ja Vuoreksen
alueet sekä kantakaupungin ulkopuolella oleva Nurmi-Sorila ovat Tampereen Veden
verkoston tulevia tarvealueita.
Vuoreksen alue tullaan liittämään Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin.
Liittämiskohdat sijaitsevat Lakalaivassa, Hervannassa ja Multisillassa. Vuorekseen rakennettavan
viemäriverkoston jätevedet johdetaan pumppaamalla olemassa oleviin
viemäriverkostoihin. Viemäriverkoston liitospisteet sijaitsevat Lahdesjärvellä, Hervannassa
sekä Multisillassa ja Sääksjärvellä.
Vuoreksen alueella syntyvät hulevedet johdetaan ja käsitellään hulevesisuunnitelman
mukaisesti. Vuoreksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä oleva haja-asutus
liitetään toiminta-alueella rakennettavaan vesihuoltoverkkoon.
Kämmenniemen ja Polson alueilla tapahtuvan kaavoituksen yhteydessä tulee tarkasteltavaksi
Tampereen Veden toiminta-alueen laajentamismahdollisuudet. Myös vedenja
jätevedenkäsittelylaitosten kapasiteetti on syytä tarkistaa, kun alueille suunnitellaan
lisärakentamista.
Pohjavesien haitta-aineiden (BAM, tri- ja tetrakloorieteeni) esiintymisen
seuraaminen ja selvittäminen
BAM -yhdisteiden pitoisuuksia seurataan ja yhdisteitä poistetaan vedenottamoilla. Trija
tetrakloorieteenin lähteitä ja esiintymistä tutkitaan ja selvitetään.
Mustalammen pohjavedenottamon saneeraus
Mustalammen vedenottamolta toimitettavan veden laadun parantamiseksi vedenottamo
saneerataan vuonna 2009. Vedenottamon saneerauksen esisuunnitelma on valmistunut
vuonna 2007. Vedenottamon raakaveden tri- ja tetrakloorieteenipitoisuuksien
poistamista tutkitaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tammikuussa
2008 käynnistetyssä diplomityössä. Lopullinen saneeraussuunnitelma laaditaan
diplomityön tulosten pohjalta valittavalla prosessilla.
Lisätutkimukset Aakkulanharjun ja Epilänharju-Villilän pohjavesialueiden
todellisen virtauskuvan ja kertymisalueen selvittämiseksi
Messukylän pohjavedenottamon antoisuus on moninkertainen verrattuna pohjaveden
muodostumisalueen perusteella laskettuun muodostuvaan pohjaveden määrään. Kaukajärvestä
suotautuu vettä pohjavedeksi, mutta tämä ei selitä kokonaan eroa. Merkittävä
osa Messukylän pohjavedenottamolta otettavasta pohjavedestä kertyy pohjavesialueeksi
rajatun alueen ulkopuolelta. Pohjaveden muodostumisalue vaatii tarkempaa
selvittämistä pohjavedelle aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. Tutkimustuloksilla saattaa
olla vaikutusta myös kaavoitukseen.
Epilä-Villilän pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa ja pohjaveden muodostumisalueen
tarkentaminen on tarpeen pohjavedelle aiheutuvien riskien vähentämiseksi.
Keskuspuhdistamohanke
Tampereen Vesi on mukana 14 Pirkanmaan kunnan jätevesien keskus-puhdistamo-
31

B-osa
hankkeessa. Tavoitteena on keskuspuhdistamon valmistuminen vuoteen 2020 mennessä.
Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon mahdolliset muutokset
Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus on Pirkanmaan ympäristökeskuksen
käsittelyssä. Tällä hetkellä jätevedenpuhdistamolla käsitellyt vedet johdetaan
Mikkolanlampeen. Tampereen Vesi on tehnyt jätevesien purkupaikasta selvityksen
vuonna 2007. Selvityksen perusteella on tehty esitys purkupisteen siirtämisestä
siten, että puhdistamon purkuputki ulottuisi Käälahdesta Näsinselän puolelle.
Hulevesien käsittely ja hallinnan vastuutahon määrittely
Hulevesien johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden kaavoittamisen ja
suunnittelun yhteydessä. Rakennetuilla alueilla ilmenevät hulevesien johtamisongelmat
tulee selvittää ja korjata. Ongelmallisia alueita tai kiinteistöjä sijaitsee Niemen alueella,
Messukylässä sekä keskustassa Tullintorin ja Rautatietunnelin alueilla. Hulevesien vesistöjä
kuormittavaan vaikutukseen tulee kiinnittää huomiota niillä alueilla, joilla vesistö,
johon vedet johdetaan, on herkkää laadullisille muutoksille.
Hulevesien hallinnan vastuutaho tulisi määrittää ajanjaksolle ennen lainmuutosta. Vastuutahon
selvittäminen selkeyttää hulevesiasioiden hoitamista ja hulevesien ongelmakohteisiin
puuttumista.
Tampereen Veden sekä vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueiden
päivitys
Tampereen Veden nykyinen, vuonna 2004 hyväksytty toiminta-alue vesi- ja viemäriverkon
osalta on esitetty karttaliitteissä. Tampereen Veden johtokunta on 13.12.2007
esittänyt uuden toiminta-alueen määrittelyn yhdyskunta-lautakunnalle. Vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien
toiminta-alueiden päivityksestä sovitaan maankäytön suunnittelun
yhteydessä (Sisaruspohja, Nurmi, Hirviniemi).
Verkostoon liittymättömien kiinteistöjen kartoitus Tampereen Veden
toiminta-alueella
Tampereen Veden toiminta-alueella olevat verkostoihin liittymättömät kiinteistöt tulee
kartoittaa. Ympäristöpalvelut on jo aloittanut kartoituksen yhteistyössä Tampereen Veden
kanssa. Jos toiminta-alueella oleva kiinteistö ei halua liittyä verkostoon, tulee sen
hakea vapautusta liittymisvelvollisuudesta ympäristönsuojeluviranomaiselta.
32

C-osa koko kaupungin alue
Tampereen kaupungin erityispiirteitä vesihuollon, asumisen ja
rakentamisen osalta:
• Tampereen väkiluku kasvaa, vuonna 2020 väkimäärän arvioidaan olevan
230 000
• Pinta-ala on suuri ja asutus on keskittynyt järvien rajaamalle kannakselle
• Lisääntyvä asutus suunnataan pääasiassa Vuoreksen ja Nurmi-Sorilan alueille
• Vedenkulutus tulee väkiluvun kasvun myötä hieman kasvamaan
• Veden laadun merkitys korostuu jatkossa
• Tampereen ja Valkeakosken seudun vesihuolto perustuu tulevaisuudessa (vuodesta
2013) pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön (TAVASE)
• Omakotirakentamisen suunnittelutarveratkaisuihin perustuvaa painetta on Teisko-
Aitolahden alueella
• Teisko-Aitolahdessa on alueita, joilla talousvedessä on arseeni- ja/tai fl uoriongelmaa,
paikoitellen rengaskaivoissa rauta- ja bakteeriongelmia
• Teisko-Aitolahdessa on alueita, joilla jätevesien käsittely saattaa aiheuttaa ympäristö-
ja terveyshaittaa
• Kämmenniemi ja Polso ovat Tampereen Veden toiminta-aluetta vesijohto- ja viemäriverkostoineen,
alueilla on omat vedenpuhdistamot ja jätevedenkäsittelylaitokset
• Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella on osuuskunnan ylläpitämä
vesi- ja viemäriverkosto, jotka on liitetty Tampereen Veden verkostoon
• Sisaruspohjassa toimii vesiosuuskunta, jolla on oma pohjavesilähde
• Velaatassa toimii vesiyhtymä, joka jakaa vettä omasta pohjaveden-ottamosta.
8 Muut vedenkäyttäjät
8.1 Vapaa-ajan toiminnot
Loma-asuntoja Tampereella on noin 3500. Lukumäärä lisääntyy vuosittain noin parillakymmenellä
loma-asunnolla. Kämmenniemen, Sisaruspohjan ja Sorilan vesi- ja viemäriverkostojen
läheisyydessä on runsaasti vapaa-ajan kiinteistöjä. Niiden vesihuolto hoidetaan
pääosin kiinteistökohtaisesti, mutta vesiosuuskuntien toiminta-alueella olevista vapaa-ajan
kiinteistöistä merkittävä osa on liittynyt vesiosuuskunnan jäseneksi.
Tampereen venesatamien jätehuollosta on teetetty konsulttisuunnitelma vuonna 2003.
Suunnitelma sisältää mm. tarkastelun pilssivesien keräilystä. Suunnitelman toimenpidesuosituksia
toteutetaan resurssien mukaan. Tampereen venesatamien jätehuoltopisteistä
kuusi sijaitsee Näsijärven puolella ja yksi Pyhäjärven puolella. Jätehuoltopisteissä on
septi- ja öljyimureiden lisäksi sekajätteen vastaanottopisteet. Tankkauspisteitä on kaksi,
yksi Näsijärven ja yksi Pyhäjärven puolella. Tankkauspisteissä on vesi- ja jätehuoltopisteet
sekä septi- ja öljyimurit. Kaikissa satamissa on veneilijöiden mahdollista tankata puhdasta
vettä.
33

C-osa koko kaupungin alue
8.2 Elinkeinot ja palvelut
Taulukko 4. Työpaikkojen jakautuminen elinkeinoittain Tampereella
Elinkeino Osuus (%)
Palvelut 49,3
Teollisuus 20,3
Kauppa, majoitus ja ravintolatoiminta 15,5
Kuljetus ja tietoliikenne 7,3
Rakentaminen 5,5
Maatalous, riista- ja metsätalous 0,3
Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 0,8
Muut 1,1
Tampere kaavoittaa työpaikka-alueita Lielahteen, Kalevanharjulle ja Messukylä-Linnainmaalle.
Teollisuudelle kaavoitetaan toiminta-alueita Tarastejärveltä, Myllypurosta ja Lahdesjärvi-Lakalaiva
alueelta. Kaupan ja palveluiden alueina ovat Koilliskeskus ja Lielahti-Lentävänniemi-Ryydynpohja.
Työpaikka-alueiden kaavoituksessa yhteistyötä tehdään
Kangasalan, Nokian ja Ylöjärven kuntien kanssa.
Lihakarjatiloja Tampereella on noin 50, joista valtaosa sijaitsee pohjoisella suuralueella,
poikkeuksena Ahlmanin maatalousoppilaitos Koivistonkylässä ja sikakarjatila Luhtaanrannassa.
Elinkeinoelämän tarpeet tulee ottaa huomioon vesihuollon kehittämisessä, jotta laadukkaan
veden riittävä saanti voidaan turvata elinkeinotoiminnassa.
9 Alueellinen yhteistyö
Alueellinen vesihuollon kehittämissuunnittelu käynnistyi lokakuussa 2003 Pirkanmaan kuntien,
Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, seudullisten jätehuoltoyhtiöiden
ja Tampereen Veden yhteishankkeena. Pirkanmaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelma
(vaihe 1) valmistui vuonna 2004 ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma
(vaihe 2, Yleissuunnitelma, Ympäristöselostus) valmistui vuonna 2006. Tampereen
kaupunki ja Tampereen Vesi ovat olleet mukana suunnittelutyössä.
10 Vaikutusten arviointi
10.1 Merkittävimmät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja
ihmisiin
Vesihuollon rakentamisella on erityisiä vaikutuksia niillä haja-asutusalueilla, joilla jo ennestään
on rakentamispainetta. Vesihuollon rakentaminen tällaisille kasvupainealueille lisää
entisestään rakentamisen poikkeuslupahakemusten määrää. Ranta-alueille rakennettava
keskitetty vesihuoltojärjestelmä taas lisää painetta muuttaa loma-asuntoja pysyvästi asuttaviksi.
Yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittymiseen pyritään sillä, että maankäytön ja vesihuollon
suunnittelu etenee rinnakkain. Toivottavin tilanne on, että alue kaavoitetaan ensin,
jonka jälkeen ryhdytään suunnittelemaan alueen yhdyskuntatekniikkaa. Vesiosuuskunnan
perustamiseen voi kuitenkin olla pikaista tarvetta niillä alueilla, missä kiinteistökohtainen
vesihuolto on vaikea järjestää veden määrän tai laadun suhteen tarvittavalla tasolla.
Koska kaavoittaminen ei resurssipulan takia ole aina mahdollista nopeassa aikataulussa,
voidaan hankealueelta edellyttää esimerkiksi kyläsuunnitelman laatimista vesiosuuskun-
34

C-osa koko kaupungin alue
tahankkeen pohjaksi. Kyläsuunnitelman laatimista ohjaa kaupungin asiantuntija. Tampereen
kaupunki on hyväksynyt vesiosuuskuntien tukemisen mallin, jonka tarkoituksena on
helpottaa vesihuoltohankkeen etenemistä tilanteessa, jossa hankkeen toteuttamisesta on
alueella selkeät hyödyt.
Haja-asutusalueiden vesihuolto on tällä hetkellä hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisesti.
Talousvesi hankitaan omasta pora- tai rengaskaivosta, ja jätevedet käsitellään
vaihtelevilla kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Kaivovesien laatu ei kaikin paikoin täytä talousvedelle
asetettuja laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Niillä alueilla, missä kiinteistökohtainen
vesihuolto on vaikea järjestää veden laadun suhteen tarvittavalla tasolla, keskitetty
vesihuolto esimerkiksi vesiosuuskuntamuotoisena järjestettynä poistaisi kaivovedestä aiheutuvat
mahdolliset terveydelliset haitat. Keskitetty järjestelmä myös lisäisi vesihuollon
toimintavarmuutta esimerkiksi kuivien ajanjaksojen ajalla. Keskitetty järjestelmä voi olla
mahdotonta rakentaa, jos asutus on harvaa.
10.2 Pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen
10.2.1 Pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen
Tampereen kaupungin pohjavesien suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2005. Päivitetty
suunnitelma kattaa myös Teiskon pohjavesialueet.
Tampereen kaupungin alueella on kuusi pohjavesialuetta, joista tärkeimmät ovat kantakaupungin
alueella sijaitsevat Aakkulanharjun ja Epilänharju-Villilän pohjavesialueet. Teiskossa
pohjavesialueet sijoittuvat Rääkkykankaan ja Jakamakankaan alueille sekä Kaanaan
eteläpuoliselle pienelle harjujaksolle. Kunnallisen vedenhankinnan kannalta Teiskon pohjavesialueet
ovat syrjässä asutukselta, mutta alueilla on paikallista merkitystä, mm. Velaatan
vesiyhtymän vedenottamo sijaitsee Rääkkykankaalla. Jatkossa Teiskon pohjavesialueiden
merkitys saattaa lisääntyä.
Tampereen kaupungin käyttämiä pohjavesiesiintymiä voivat uhata mm. liikenne, ilmansaasteet,
maaperään joutuvat haitalliset aineet (esimerkiksi kemialliset aineet, jätevedet
tai öljy) ja maa-ainesten otto. Pohjavedenotto pyritään yleensä järjestämään siten, että
maasta pumpataan pohjavettä vain se määrä, mitä sateesta ja sulamisvesistä suotautuu
pohjavedeksi. Näin toimien pohjaveden pinta pysyy suunnilleen vakaana. Jätevedet tulee
hoitaa siten, että ne eivät kulkeudu pohjaveteen puhdistumattomina. Talousvesikaivon ja
jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee olla riittävä suojaetäisyys. Niillä alueilla, joilla suojaetäisyyttä
ei saavuteta rakennuspaikan riittämättömän koon takia, keskitetty vesihuolto
esimerkiksi vesiosuuskuntamuotoisena järjestettynä estäisi jätevesien kulkeutumisesta
johtuvan pohjaveden pilaantumisen.
Pohjavesien suojelemiseksi suoritetaan mm. veden laadun valvontaa ja pohjavesialueilla
olevien riskitoimintojen kartoitusta ja valvontaa. Maankäyttö ja kaavoitus mahdollistavat
osaltaan pohjavesien suojelun, koska kaavoituksella voidaan vaikuttaa tehokkaasti pohjavesialueiden
tulevaan maankäyttöön. Pohjavesionnettomuuksien varalta on myös laadittu
valmiussuunnitelma. Tarkemmat tiedot pohjavesien suojelutoimenpiteistä löytyy Tampereen
pohjavesialueiden suojelusuunnitelmasta.
10.2.2 Pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen
Tampereen kaupungilla on tarkkailtavia järviä yhteensä 61. Tarkkailua suoritetaan kullakin
järvellä yhdellä tai useammalla tarkkailupisteellä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuosittaiset
lopputalvella ja loppukesällä tehdyt veden laadun selvitykset antavat riittävästi tietoa
järven veden laadun pidempiaikaisesta kehityksestä.
Jätevesien johtamisesta aiheutuvaa vesistöjen kuormituksen määrää ja laatua seurataan
kuormittajakohtaisella velvoitetarkkailulla. Tampereen Vesi on mukana yhteistarkkailualueessa,
johon kuuluvat Koljonselkä, Näsijärvi, Tampereen Pyhäjärvi, Kulovesi, Rautavesi ja
Liekovesi. Järvien veden laatuun vaikuttavat mm. jätevesiratkaisut. Vesihuoltolaitoksen kä-
35

C-osa koko kaupungin alue
sittelemät jätevedet käsitellään lupaehtojen määrittämällä tavalla. Haja-asutusalueilla tulee
olla uuden jätevesiasetuksen mukaiset puhdistustuloksen saavuttavat jätevesien käsittelyjärjestelmät
vuoden 2013 loppuun mennessä. Haja-asutusalueen jätevesihuoltoa kartoitetaan
ja valvotaan. Tarkempia tietoja Tampereen järvien veden laadusta löytyy Internetistä
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilta.
10.3 Vaikutukset toimenpiteittäin
Selvitysalueiksi merkittyjen alueiden maankäytön suunnitelmat
Maankäyttösuunnitelman tekeminen alueelle mahdollistaa vesihuollon toteuttamisen
maankäytön suunnittelun kanssa rinnakkain.
Tiedottaminen, asukaskyselyt ja –illat uuden jätevesiasetuksen tiimoilta
Tiedottaminen parantaa asukkaiden käsitystä haja-asutuksen jätevesien käsittelystä
annetusta asetuksesta. Asukkaat voivat tiedotustilaisuuden perusteella paremmin arvioida
kiinteistönsä jätevesijärjestelmän muutostarpeita ja tiedotustilaisuudet kannustavat
ryhtymään toimiin asetuksen toteuttamiseksi.
Terälahden vesihuoltoratkaisun vertailu – Polson yhdysputki/kylän
pienpuhdistamo
Yhdysputken tai kyläpuhdistamon rakentamisesta aiheutuu kustannuksia alueen asukkaille,
mutta toisaalta kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kuntoon saattamisesta
koituu myös kustannuksia. Vesihuollon järjestäminen on haja-asutusalueilla kalliimpaa
kuin taaja-alueella.
Tarve huolehtia kiinteistökohtaisesta jätevesien käsittelyjärjestelmästä poistuu, mikäli
alueelle tulee keskitetty vesihuoltojärjestelmä. Vesiosuuskunnan perustaminen ja hoito
vaatii kuitenkin kyläläisten aktiivisuutta. Keskitetty vesihuolto lisää vesihuollon toimintavarmuutta
ja jätevesien käsittelyn tehokkuus kasvaa. Jätevesien käsittelyn tehokkuuden
kasvaessa jätevesistä aiheutuva vesistökuormitus vähenee.
Keskitetyn vesihuollon järjestäminen lisää alueelle kohdistuvaa rakentamispainetta.
Terälahden alue on rakentamisen kasvupainealuetta.
Yleissuunnitelman teettäminen Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän
vesihuollosta
Mikäli Sisaruspohjan ja Kämmenniemen välinen yhdysputki toteutuisi, se lisäisi Sisaruspohjan
vesihuollon toimintavarmuutta merkittävästi. Yhdysputki myös mahdollistaisi
Kolunkylän liittämisen keskitettyyn vesihuoltoon. Kolunkylä on arseeniriskialuetta.
Kolunkylän liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon varmistaisi terveellisen talousveden
saannin alueella. Yleissuunnitelmassa arvioidaan kustannukset. Yhdysputken rakentaminen
saattaisi lisätä rakentamisen poikkeuslupahakemuksia yhdysputken lähistöllä
oleville alueille.
Alueen mahdollinen viemäröinti ja jätevesien johtaminen Kämmenniemen puhdistamolle
vähentäisi jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta Näsijärven Paarlahteen ja pohjavesien
paikallista pilaantumisvaaraa, mutta lisäisi samalla haittavaikutuksia Kämmenniemen
jäteveden puhdistamon purkuvesistössä. Keskitetyn viemäröinnin rakentamisesta
aiheutuu kustannuksia alueen asukkaille, mutta toisaalta kiinteistökohtaisten
jätevesijärjestelmien kuntoon saattamisesta koituu myös kustannuksia. Mikäli alueelle
tulee keskitetty vesihuoltojärjestelmä, tarve huolehtia kiinteistökohtaisesta jätevesien
käsittelyjärjestelmästä poistuu.
Yleissuunnitelman teettäminen Aitolahti-Hirviniemen vesihuollosta
Hirviniemi sisältyy yleiskaavoitusohjelmaan vuosille 2008 - 2010, ja vesihuoltohankkeen
toteuttaminen rinnakkain maankäytön suunnittelun kanssa edistää alueen yhdyskuntarakenteen
hallittua kehittymistä.
36

C-osa koko kaupungin alue
Vesiosuuskuntaan liittymisestä aiheutuu asukkaille kustannuksia. Joka tapauksessa
kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uuden asetuksen mukaiseen kuntoon saattaminen
aiheuttaa myös investointi- ja laitteiston huoltokustannuksia.
Toteutuessaan hanke lisää vesihuollon toimintavarmuutta alueella merkittävästi, koska
vesiosuuskuntaan liittyneiden asukkaiden vedensaanti ei enää olisi kiinteistökohtaisen
kaivon varassa. Vesihuollon järjestäminen keskitetysti varmistaisi terveellisen talousveden
saannin, koska Hirviniemen alueella on arseeniongelmaa. Jätevesien käsittelyn
tehokkuuden lisääntyessä jätevesistä aiheutuva vesistökuormitus vähenee.
Keskitetyn vesihuollon järjestäminen lisää alueelle kohdistuvaa rakentamispainetta.
Hirviniemi on rakentamisen kasvupainealuetta.
Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon
selvittäminen
Hervantajärven rannalla on tiheää vapaa-ajan asutusta. Alueen vesihuoltotilanteen
selvittämisellä pyritään selvittämään mahdollisen vesi- ja viemäriverkoston tarve. Kiinteistöjen
liittäminen verkostoon vähentäisi jätevesien aiheuttamaa Hervantajärven
kuormitusta ja parantaisi talousveden saannin varmuutta. Verkoston rakentamisesta
aiheutuisi kustannuksia alueen asukkaille, mutta toisaalta kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien
kuntoon saattamisesta koituisi myös kustannuksia. Mikäli alueelle tulisi
keskitetty vesihuoltojärjestelmä, tarve huolehtia kiinteistökohtaisesta jätevesien käsittelyjärjestelmästä
poistuisi.
Yleissuunnitelman teettäminen Teiskon kirkon seudun vesihuollosta
Teiskon kirkon seudun mahdollinen yhteinen jätevesien käsittely, joka toteutettaisiin
joko viemäröintinä Polson puhdistamolle tai alueelle rakennettavalla pienpuhdistamolla,
vähentäisi jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta Kirkkojärveen sekä pohjaveden pilaantumisvaaraa
lähinnä talousvesikaivojen varalta. Mikäli alueelle päädytään vetämään
siirtoviemäri Polsoon, voitaisiin samassa yhteydessä tuoda alueelle talousvesi Polson
vedenottamolta. Tällöin talousveden saanti alueelle varmistuisi. Toisaalta keskitetyn
vesihuollon järjestäminen lisäisi alueelle kohdistuvaa rakentamispainetta. Siirtoviemärin
ja -vesijohdon tai kyläpuhdistamon rakentamisesta aiheutuisi kustannuksia alueen
asukkaille, mutta toisaalta kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kuntoon saattamisesta
koituisi myös kustannuksia. Mikäli alueelle tulisi keskitetty vesihuoltojärjestelmä,
tarve huolehtia kiinteistökohtaisesta jätevesien käsittelyjärjestelmästä poistuisi.
Lietteen käsittelyn ja varastoinnin selvittäminen Teisko-Aitolahti alueella
Mahdollisuus lietteen paikalliseen käsittelyyn tai lietteen välivarastointi-kapasiteetin lisääminen
vähentää lietteen kuljetustarvetta.
TAVASE-hanke
TAVASE-hankkeen toteutuminen lisäisi vesihuollon toimintavarmuutta ja parantaisi talousveden
laatua. Hankkeesta tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen
ympäristövaikutukset on ennakoitu vähäisiksi.
Olemassa olevien vesihuoltoverkostojen laajentuminen
Uusien asemakaava-alueiden vesihuolto toteutetaan alueiden rakentamisen kanssa
rinnakkain. Kiinteistöt liitetään vesijohto- ja viemäriverkostoon, millä turvataan hyvälaatuisen
talousveden saanti ja jätevesien asianmukainen käsittely.
Pohjavesien haitta-aineiden (BAM, tri- ja tetrakloorieteeni) esiintymisen
seuraaminen ja selvittäminen
Pohjavedenottamoiden vedessä havaittuja haitta-aineita (tri- ja tetrakloorieteeni ja
BAM-yhdisteet) voidaan poistaa vedenkäsittelyllä vedenottamoilla. Pyrkimyksenä on
kuitenkin myös pohjaveden laadun turvaaminen ja parantaminen. Kun haitta-aineiden
lähteet löydetään, voidaan yhdisteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen ehkäistä. Jos
lähteenä on vanha, lopetettu toiminta, voidaan selvityksen tuloksena arvioida maa-
37

C-osa koko kaupungin alue
perän kunnostustarvetta ja muita mahdollisia keinoja, joilla estetään epäpuhtauksien
pääsy vedenottamoille.
Mustalammen pohjavedenottamon saneeraus
Mustalammen vedenottamolta toimitettavan veden laadun parantamiseksi vedenottamo
saneerataan vuonna 2009.
Lisätutkimukset Aakkulanharjun ja Epilänharju-Villilän pohjavesialueiden
todellisen virtauskuvan ja kertymisalueen selvittämiseksi
Aakkulanharjun ja Epilänharju-Villilä pohjavesialueilla on kolme vedenottamoa, joiden
pohjaveden muodostumisalueella on runsaasti asutusta, teollisuutta, liikennettä
ja muuta pohjavettä vaarantavaa toimintaa. Oikean pohjaveden kertymisalueen määrittely
edistää pohjaveden suojelua, koska lupamenettelyissä ja valvonnassa voidaan
nykyistä paremmin rajoittaa pohjaveden laatua vaarantavia riskitekijöitä.
Keskuspuhdistamohanke
Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui vuonna
2007. Ohjelmassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa keskuspuhdistamon sijainnille sekä
ns. 0+ -vaihtoehto, jossa osaa olemassa olevista puhdistamoista uudistetaan ja osa
puhdistamoista otetaan pois käytöstä. Kaikilla vaihtoehdoilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia,
jotka painottuvat vaihtoehdoista riippuen eri asioihin.
Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon mahdolliset muutokset
Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan sijainnilla on vaikutuksia
pukuvesistön vedenlaatuun. Optimaalisen purkupaikan löytämisellä pyritään
vähentämään vesistövaikutuksia, joita joka tapauksessa puhdistetutkin jätevedet aina
aiheuttavat.
Hulevesien käsittely ja hallinnan vastuutahon määrittely
Vastuutahon selvittäminen selkeyttää hulevesiasioiden hoitamista ja hulevesien ongelmakohteisiin
puuttumista.
Tampereen Veden sekä vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien toimintaalueiden
päivitys
Toiminta-alueiden tulisi kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen
vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta
asutukseen rinnastavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.
Toiminta-alueellaan vesihuoltolaitoksella on huolehtimisvelvollisuus. Toiminta-alueella
kiinteistöillä on velvollisuus liittyä laitoksen verkostoon.
Verkostoon liittymättömien kiinteistöjen kartoittaminen Tampereen Veden
toiminta-alueella
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat verkostoihin liittymättömät kiinteistöt kartoittamalla
voidaan tarjota vesihuoltopalvelua kiinteistöille, jotka syystä tai toisesta eivät
ole vielä verkoston piirissä. Toisaalta, jos toiminta-alueella oleva kiinteistö ei katso
tarvitsevansa verkostopalvelua, se velvoitetaan hakemaan vapautusta liittymisvelvollisuudesta
ympäristönsuojeluviranomaiselta. Näin toimimalla noudatetaan vesihuoltolain
periaatteita.
11 Suunnitelman päivitys ja toteutuksen seuranta
Vesihuollon yleinen kehittämisvastuu on vesihuoltolain mukaan kunnalla. Tampereen kaupungin
kaupunkiympäristön kehittäminen -yksiköllä on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä
koko kaupungin alueella. Se myös valvoo vesihuollon kehittämissuunnitelmassa
mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Kaupungin eri hallinnonalojen edustajista koostu-
38

C-osa koko kaupungin alue
va ohjausryhmä kokoontuu vuosittain kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden
toteutuksen seurantaa varten.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään valtuustokausittain. Kehittämissuunnitelman
päivityksen alkamisesta tiedotetaan lehdissä. Seuraava päivitys on ajankohtainen vuonna
2011, jollei erityistä tarvetta kehittämissuunnitelman päivitykseen ilmene aiemmin.
12 Yhteenveto
Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vesihuoltolain
(119/2001) perusteella ja kehittämissuunnitelman päivitys on tehty pääasiassa vuonna
2007 ensimmäisessä kehittämissuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Suunnitelmassa
kuvataan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet sekä toimenpideohjelma esille
tulleiden tarpeiden ja ongelmien ratkaisemiseksi.
Tampereen kaupungin liikelaitos Tampereen Vesi toimii vesihuoltolaitoksena kantakaupungin
alueella ja laajentaa toiminta-aluettaan uusille asemakaavoitetuille alueille. Merkittävimpänä
tulevaisuuden rakennuskohteena on Tampereen ja Lempäälän yhteinen Vuoreshanke.
Tampereen Vesi toimii seudullisesti ja on osallisena TAVASE-tekopohjavesihankkeessa
ja keskuspuhdistamohankkeessa.
Tampereen kaupungilla on laaja Teisko-Aitolahden haja-asutusalue pohjoisessa. Näillä
alueilla vesihuolto pääsääntöisesti hoidetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Poikkeuksena
ovat Kämmenniemen, Polson, Velaatan, Sisaruspohjan ja Nurmi-Sorilan alueet, joilla on
rakennettu vesi- tai vesihuoltoverkosto. Vesihuollon järjestämisen painetta haja-asutusalueella
aiheuttavat veden laatu- ja riittävyysongelmat sekä jätevesien käsittely. Arseeni
aiheuttaa talousveden laatuongelman useilla kiinteistöillä. Jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn
kiinteistöillä tulee jatkossa asetuksen velvoittamana kiinnittää entistä enemmän
huomiota.
Asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla velvoittaa kiinteistönomistajia investoimaan
käsittelyjärjestelmiin ellei alueelle ole vuoteen 2014 mennessä tulossa keskitettyä
jätevesiviemäröintiä. Mahdolliset verkostojen rakentamispäätökset ovat siten asukkaille
varsin merkittäviä säästäen kiinteistöt jätevesijärjestelmien uusimiselta. Sellaiset alueet,
joilla keskitetyn viemäröinnin järjestäminen olisi mahdollista ja tarpeellista esimerkiksi asukastihentymän
johdosta, tulee ottaa lähempään tarkasteluun.
Hulevesien hallittu johtaminen ja käsittely korostuu jatkossa uusien alueiden kaavoituksessa
sekä olemassa olevien ongelmakohteiden korjaamisen myötä. Ennustetun ilmastonmuutoksen
myötä on arvioitu sään ääri-ilmiöiden, kuten sademäärien ja rankkasateiden
ja ajoittaisten kuivien kausien jossain määrin lisääntyvän Suomessa. Sademäärän ja
rankkasateiden lisääntymisestä aiheutuvan hulevesien määrän kasvuun tulisi hulevesijärjestelmien
suunnittelussa varautua. Kuivina ajanjaksoina uhkana on kaivojen kuivuminen.
Vesihuollon toimintavarmuudesta tulee jatkossakin huolehtia. Kuivuusjaksot vuosina 2002
ja 2003 ovat osoittaneet, että vedenhankintaan ja sen varmistamiseen varajärjestelmien
kautta on kiinnitettävä huomiota.
Kehittämistarpeiden ratkaisut on esitetty koko suunnitelman kattavassa toimenpideohjelmassa
luvussa 13. Ohjelma ja aikataulu on tavoitteellinen ja olosuhteiden muuttuessa sitä
tarkistetaan. Toimenpideohjelma toimii kaupungin suunnittelun työkaluna vesihuollon kehittämiseksi
yhdyskuntakehitystä vastaavasti.
39

13 Toimenpideohjelma vuosille 2008 – 2015
C-osa koko kaupungin alue
TOIMENPIDE TARVE TOTEUTUS-
AJANKOHTA
VASTUUTAHO
1. Selvitysalueiksi merkittyjen
alueiden maankäytön
suunnitelmat
- Kupin alue
- Palonkylän alue
Asutustihentymät hajaasutusalueella,veden
laatu- ja määräongelmat,
ympäristönsuojelulliset
näkökohdat
2010-
Kaupunkiympäristön
kehittäminen
2. Tiedottaminen, asukaskyselyt
ja –illat uuden jätevesiasetuksen
tiimoilta
Talousjätevesien käsittelystä
vesihuoltolaitosten
viemäriverkoston ulkopuolisilla
alueilla annettu
asetus (542/2003)
jatkuva
Ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta
3. Terälahden vesihuoltoratkaisun
vertailu – Polson
yhdysputki/kylän pienpuhdistamo
Vaihtoehtojen vertailu vesihuollon
toteuttamisen
pohjatiedoksi
2008
Kaupunkiympäristön
kehittäminen, Tampereen
Vesi, Terälahden
asukkaat
4. Yleissuunnitelman teettäminen
Sisaruspohjan, Viitapohjan
ja Kolunkylän vesihuollosta
yleiskaavoituksen
yhteydessä
Vesihuollon toimintavarmuus,
Kolunkylän vesihuollon
järjestäminen
2008
Tampereen Vesi, kaupunkiympäristön
kehittäminen,
Sisaruspohjan
alueen vesiosuuskunta
5. Yleissuunnitelman teettäminen
Aitolahti-Hirviniemen
vesihuollosta yleiskaavoituksen
yhteydessä
Veden laatu- ja määräongelmat
2008
Kaupunkiympäristön
kehittäminen, Aitolahti-Hirviniemen
vesiosuuskunta
6. Hervantajärven länsi- ja
eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen
vesihuollon selvittäminen
Vesihuollon nykytilanteen
ja vesihuoltopalvelun tarpeen
selvittäminen
2009 Ympäristöpalvelut
7. Yleissuunnitelman teettäminen
Teiskon kirkon seudun
vesihuollosta
Yhteisen jätevesien käsittelyratkaisun
kannattavuuden
selvittäminen
2008 Tampereen seurakuntayhtymä,
kaupunkiympäristön
kehittäminen,
ympäristöpalvelut
8. Lietteen välivarastointikapasiteetin
tarpeen selvittäminen
Teisko-Aitolahti alueella
Lietteiden kuljettamistarpeen
vähentäminen
2009 Ympäristöpalvelut, toiminnanharjoittajat
9. TAVASE-hanke Toimintavarmuus, talousveden
laatu
2013-2015 Tavase Oy
10. Olemassa olevien
vesihuoltoverkostojen
laajentuminen
Asemakaavoitettujen
alueiden liittäminen
vesihuoltoon
jatkuva
Tampereen Vesi
40

C-osa koko kaupungin alue
TOIMENPIDE TARVE TOTEUTUS-
AJANKOHTA
VASTUUTAHO
11. Pohjavesien haittaaineiden
(BAM, tri- ja
tetrakloorieteeni)
esiintymisen seuraaminen
ja selvittäminen
Haitta-aineiden
alkuperän
selvittäminen ja
pohjaveden laadun
parantaminen
2008-2010
Ympäristöpalvelut,
Tampereen Vesi
12. Mustalammen pohjavedenottamon
saneeraus
13. Lisätutkimukset
Aakkulanharjun ja
Epilänharju-Villilän
pohjavesialueiden todellisen
virtauskuvan
ja kertymisalueen selvittämiseksi
Vedenottamolta
toimitettavan veden
laadun parantaminen
Pohjaveden
muodostumisalueiden
tarkentaminen
2009 Tampereen Vesi
2008-2009 Tampereen Vesi,
ympäristöpalvelut,
Pirkanmaan
ympäristökeskus
14. Keskuspuhdistamohanke
Jätevesien keskitetty
käsittely
Yleissuunnitelma
ja sijaintipäätös
vuonna 2008
Tampereen Vesi
15. Kämmenniemen
jätevedenpuhdistamon
mahdolliset muutokset
Ympäristölupa
Ympäristöluvan
mukaisesti
Tampereen Vesi
16. Hulevesien käsittely
ja hallinnan vastuutahon
määrittely
Hulevesistä
aiheutuvien ongelmien
vähentäminen
2008 Tampereen Vesi,
kaupunkiympäristön
kehittäminen
17. Tampereen Veden
sekä vesi- ja vesihuoltoosuuskuntien
toimintaalueiden
päivitys
18. Verkostoon liittymättömien
kiinteistöjen
kartoittaminen Tampereen
Veden toimintaalueella
Toiminta-alueiden
määrittäminen vesihuoltolain
mukaisesti
Lakisääteinen
valvonta
2008 - 2010 Kaupunkiympäristön
kehittäminen,
Tampereen Vesi
2008 - 2010 Ympäristöpalvelut,
Tampereen Vesi
19. Vesihuollon
kehittämissuunnitelman
päivitys
Suunnitelman
päivitystarve
Valtuustokausittain,
seuraava vuonna
2011
Kaupunkiympäristön
kehittäminen
41

C-osa koko kaupungin alue
14 LÄHTEET
Ahonen Reeta, Tampereen kaupunki, 2002, Terälahden jätevesi- ja talousvesikartoitus
Hokkanen Karoliina, Tampereen kaupunki, 2002, Sisaruspohjan jätevesikartoitus
Innamaa M., Molarius R., Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 523, 1993,
Ylöjärven harjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma
Kärki Salla, Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta, 2004, Terälahden alueen vesistöjen
nykytila
Miettinen Veera, Tampereen kaupunki, 2003, Kantakaupungin pienvesien suojelutarve
Molarius R., Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 495, 1993, Pohjaveden talouskäyttöä
uhkaavien riskitekijöiden kartoitus Ylöjärvellä
Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan TE-keskus ja Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001, Pirkanmaan
haja-asutuksen vesihuollon yleissuunnitelma 2001
Pirkanmaan ympäristökeskus, 2004, Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
vaihe 1
Pirkanmaan ympäristökeskus, 2006, Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma
vaihe 2
Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2004
Tampereen kaupunki, 2005,Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma
Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta, 2002, Sorilan valkaman tiehoitokunnan alueen
kiinteistöjen jäte- ja talousvesikartoitus
Tampereen seudun keskuspuhdistamoprojekti, loppuraportti 2006
Tampereen Vesi, 2005, Toimintakertomus
Tampereen kaupunki, Tampere lyhyesti –tilastot
Vesihuoltolakiopas, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2002
Wahlroos Jonna, Selvitys kiinteistöjen vesihuollosta Aitolahti-Hirviniemen alueella. Ympäristöpalvelujen
julkaisuja 3/2007
42