Poikkinaiset.pub (Vain luku)
Poikkinaiset.pub (Vain luku)
Poikkinaiset.pub (Vain luku)
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Kuvien käytöstä hyötyy ryhmän jokainen lapsi.<br />
Kaikki tarvitsevat ennakoitavuutta ja selkeyttä<br />
päiväänsä tunteakseen olonsa turvalliseksi.<br />
Yksi kuva puhuu<br />
enemmän kuin<br />
tuhat sanaa -<br />
ja kaksi naista<br />
enemmän kuin<br />
tuhat kuvaa!<br />
” Jos kaikki kykyni vietäisiin minulta <strong>luku</strong>un<br />
ottamatta yhtä, valitsisin taidoksi voiman kommunikoida,<br />
sillä sen mukana saisin loputkin”<br />
( D. Hebster 1990)<br />
2003<br />
Riikka Alajääskö<br />
Katriina Böök<br />
Marja Luoma<br />
Kaija Ruohonen<br />
Elina Savilahti<br />
Johanna Sommers-Piiroinen<br />
Leila Vilppo
Johdanto<br />
VATI-peda-projektiin kuuluvan erityisopetuksen työryhmän,<br />
Poikkinaisten, kiinnostuksen kohteita ovat olleet:<br />
• tutustuminen erilaisiin erityisopetuksen tarpeita palveleviin<br />
ohjelmiin<br />
• digikameran ja kuvankäsittelyn käyttö dokumentoinnissa<br />
• internetin resurssien kartoitus ja hyväksikäyttö aikuisen<br />
kannalta<br />
• Boardmaker-ohjelmaan ja sen erilaisiin soveltamistapoihin<br />
perehtyminen.<br />
Yhteisten VATI-peda– tapaamisten ja koulutusten lisäksi olemme<br />
omissa tapaamisissamme mm. kartoittaneet käytössä olevia<br />
ohjelmia. Erittäin antoisa oli käynti Tikoteekissa, TAYSin foniatrian<br />
poliklinikalla, josta saimme laajan tietokoneohjelmaluettelon.<br />
Siitä on helppo löytää erilaisia lapsen kehitystä ja<br />
oppimista tukevia ohjelmia. Tikoteekin palvelut ohjelmineen<br />
ovat perheiden käytettävissä, mikäli kuntoutusta suunniteltaessa<br />
katsotaan lapsen niistä hyötyvän.<br />
Tutustumiskohteena on ollut myös apuvälinemessut Helsingissä,<br />
digitaalisen videokameran käyttöön tutustuimme Tampereella,<br />
Sampolan videopajassa.<br />
Tässä raportissa keskitymme Boardmaker– ohjelman esittelyyn<br />
ja sen käyttöön arjessa.<br />
Ohjelman avulla voidaan valmistaa monenlaisia pelejä ym. materiaalia<br />
lasten tarpeisiin.<br />
”Mikä ei kuulu joukkoon<br />
ja miksi ?”<br />
” Riimittelyä…”<br />
”Kuuntele tarkasti mitä sanon<br />
ja näytä se”<br />
Kiitos Vesalle kaikesta tuesta ja avustuksesta .<br />
Kuvien käytössä vain mielikuvitus on rajana.<br />
Käytä kuvia myös retkillä, laulujen kuvituksessa, liikuntahetkillä,<br />
kielellisissä ja matemaattisissa harjoituksissa<br />
jne.
Vuorovaikutuksen edistäminen<br />
Mitä on AAC ?<br />
Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien<br />
kansainvälinen yleiskäsite on AAC ( Augmentative and Alternative<br />
Communication). Kansainvälisen ISAAC– järjestön tehtävänä<br />
on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien<br />
tutkiminen, kehittäminen sekä niistä tiedottaminen.<br />
Vuonna 1990 perustettiin ISAAC:n jäsenyyteen ISAAC– Finland–<br />
yhdistys. AAC– työtä on toteutettu kuitenkin jo 1970–<br />
luvulta lähtien Suomessa. AAC:n asiantuntijoina ovat lähinnä<br />
puheterapeutit sekä foniatrit yhdessä moniammatillisten työryhmien<br />
kanssa. ( Huuhtanen 1992 alkusanat ja Pulli 1991, 40-<br />
51.)<br />
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tarkoittaa kaikkia<br />
muita kommunikoinnin keinoja, joita puhutun kielen täydennykseksi<br />
tai korvikkeeksi käytetään. Puhetta tukevalla kommunikoinnilla<br />
tarkoitetaan puhetta tukevaa tai täydentävää kommunikointia.<br />
Puhetta korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan<br />
kommunikointia, jolloin ihminen kommunikoi suorassa<br />
vuorovaikutustilanteessa muilla keinoilla kuin puheella. Puhetta<br />
tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot toimivat käytännössä<br />
yhdessä ( von Tetzchner ym.1999, 20).<br />
Yhteistyö selkiintyy kaikkien vanhempien kanssa ja väärinkäsitykset<br />
vähenevät ( esim. maahanmuuttajaperheet).<br />
Kuvien avulla lapsi voi keskustella vanhempiensa, kuntouttajiensa<br />
yms. kanssa siitä, mitä tänään on puuhattu.<br />
Reissuvihoissakin voidaan käyttää kuvia.<br />
AAC:n keinoja käytetään lapsen kielen kehityksen, vuorovaikutuksen<br />
ja lukitaitojen tukemiseen, epäselvän puheen tukena,<br />
puheen korvaamiseen sekä toiminnanohjaamisen tukemiseen<br />
etenkin silloin, kun lapsella on haasteellista käyttäytymistä .<br />
AAC– menetelmien tulee olla lasta motivoivia ja niiden tulee<br />
synnyttää lapsessa kiinnostus ja halu poikkeavan kommunikointikeinon<br />
käyttämiseen. Valittujen AAC– menetelmien tulee<br />
myös kuvastaa lapsen persoonallisuutta. Näissä kohdin<br />
myös perheen asiantuntijuus korostuu ( Merikoski,H. 1999, )
Kommunikoinnin tukena voidaan käyttää esim. viittomia, kuvia<br />
( bliss-symbolit, pictot, PCS, Sig, digikuvat ym.), piirtämistä,<br />
eleitä, ilmeitä, esineitä, kommunikaattoreita jne.<br />
Tässä julkaisussa on keskitytty BoardMaker-ohjelmalla valmistettaviin<br />
PCS– kuviin . PCS– symbolit ( Picture Communication<br />
Symbols) ovat Yhdysvalloissa kehitetty ja myös eniten käytetty<br />
symbolikuvajärjestelmä. BoardMaker-ohjelman kuvasto on laaja<br />
ja hyvin konkreettinen. Se sisältää n. 1800 yksinkertaista ääriviivapiirrosta,<br />
joiden ylä-tai alapuolelle on kirjoitettu niiden merkitysvastine.<br />
Kuvat voidaan tulostaa tietokoneelta suoraan kartoiksi<br />
ja niillä voidaan luoda kommunikaatiotauluja ja– kuvastoja, päivä-<br />
ja viikkostruktuureja jne. Kuvastoon liittyy kuvahakemisto,<br />
joka helpottaa sekä tulostamista että hakua. Järjestelmää käytetään<br />
laajasti Yhdysvaltojen lisäksi Euroopassa ja se on alkanut voimakkaasti<br />
yleistyä myös Pohjoismaissa. ( von Tetzchner 1999, 31 ja<br />
Launonen 1996, 111-112 ja Pulli 1991, 28.)<br />
Miksi käyttää kuvia?<br />
” Nyt sinua varmasti harmittaa, mutta et saa silti lyödä”<br />
• lapsen tasa-arvoinen vuorovaikutus lisääntyy<br />
• lapsi rauhoittuu, kun hän ymmärtää, mitä tapahtuu; jää aikaa<br />
oppimiselle<br />
• lapsen paine puheen tuottoon vähenee ja samalla puheen<br />
tuotto helpottuu ja lisääntyy<br />
• lapsen sanavarasto kasvaa<br />
• kuvat pysäyttävät ja auttavat kohdentamaan huomiota haluttuun<br />
asiaan<br />
• tarkkaavaisuus ja omantoiminnanohjaus kehittyvät<br />
• tehtävän aloittaminen ja tehtävässä eteneminen helpottuvat<br />
• aikuinen hidastaa puhettaan kuvia käyttäessään<br />
• avainsanoja tulee korostettua<br />
• helpottaa mm. ajan-, <strong>luku</strong>määrän– ja värikäsitteiden oppimista<br />
( Siiskonen ym. 2003, 177-178)
Tunteiden ilmaisusta ja tunnistamisesta -<br />
tunteiden hallintaan<br />
Esimerkkejä PCS– kuvien<br />
käyttömahdollisuuksista:<br />
• oppimisympäristön jäsentäminen<br />
• aikakäsitteen selkiyttäminen<br />
• omantoiminnanohjailun apu<br />
• valintojen tekeminen<br />
• tunteiden ilmaisija<br />
• kerronnan tuki<br />
• omien kokemusten välittäjä<br />
• maahanmuuttajaperheiden yhteistyöväline<br />
• sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjä<br />
• inkluusion edistäjä<br />
• monenlainen oppimateriaali<br />
Käyttämiämme lähteitä:<br />
Näytä, miltä sinusta tuntuu”<br />
Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.)<br />
(2003). Joko se puhuu? Juva: PS– kustannus.<br />
Puheterapeutti Hannele Merikosken artikkeli Aivohalvaus– ja<br />
Afasialiiton lehdessä 5/ 99<br />
Launonen,K.&Korpijaakko-Huuhka,A_M (1996). Kommunikoinnin<br />
häiriöt, syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita.<br />
Kehitysvammaliiton materiaalia:<br />
• Huuhtanen, K. (1992) Puhetta korvaavat ja tukevat kommunikaatiomenetelmät<br />
• Pulli, T (1991). VAIKO– vaihtoehtoiset kommunikointikeinot<br />
käyttöön<br />
• von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999).Johdatus puhetta<br />
tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.
Oppimisympäristön jäsentäminen:<br />
” Mihin tää kuuluu?” ”Missä se on?”<br />
Toiminnan suunnittelua<br />
kannattaa harjoitella<br />
lasten kanssa.<br />
Myös ajattelutaitoja<br />
voidaan vahvistaa<br />
kuvien avulla.<br />
Kuvat auttavat lasta hahmottamaan ympäristöä ja selkiyttävät<br />
lapsen toimintaa. Kuva auttaa ymmärtämään, pitämään muistissa<br />
ja ohjaamaan toimintaa.<br />
” Käy vessassa, muista vetää, pese kädet, kuivaa ne ja laita<br />
paperi roskiin….”
Omantoiminnanohjailu:<br />
Päiväkodin tilat esim. keittiö,<br />
verstas ja vessa löytyvät helpommin<br />
kuvien avulla.<br />
Leikkitiloja voi jakaa ja<br />
rauhoittaa kuvien avulla.<br />
Lääkärileikkiin voi mennä<br />
neljä lasta….Ketkä<br />
haluavat?<br />
”Mitä mää ny paan?<br />
Kuvat kertovat toimintaohjeen<br />
vähentäen<br />
häiriökäyttäytymistä ja<br />
auttavat lasta itsenäisempään<br />
suoriutumiseen<br />
ja onnistumiseen.<br />
Onnistumisen kokemukset<br />
vahvistavat<br />
lapsen itsetuntoa.<br />
” Jäähylle….<br />
jaa mää vai?”<br />
Jäähy katkaisee eitoivotun<br />
käyttäytymisen<br />
ja pysäyttää lapsen<br />
konkreettisesti miettimään
Aikakäsitteen selkiyttäminen:<br />
Valintojen tekeminen :<br />
Levottomille ”kulkureille”<br />
- leikin vaihtajille.<br />
”Missä leikit?”<br />
”Mitä leikit?”<br />
” Koska mua<br />
haetaan?”<br />
”Katso...välipalan<br />
jälkeen...sitä ennen vielä…”<br />
Kuvat konkretisoivat ajan<br />
kulkua ja ennakoivat tulevaa<br />
luoden turvallisuutta.<br />
Itsensä ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää.<br />
Lapsen on hyvä pysähtyä suunnittelemaan toimintaansa.<br />
Se lisää myös sitoutumista leikkiin.