Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki
Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki
Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Julkinen tiedote, jaetaan TAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen<br />
TAMPERE<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin tiedotus<strong>lehti</strong> 1 <strong>2009</strong><br />
Tässä<br />
lehdessä<br />
esitellään<br />
vuoden <strong>2009</strong><br />
kaavatyöt<br />
SIVUT 9–12<br />
Lapset<br />
rakentavat<br />
tulevaisuuden<br />
<strong>Tampere</strong>en SIVU 5
2<br />
TAMPERE<br />
TAMPERE<br />
PÄÄTOIMITTAJALTA<br />
Onnellisia ihmisiä<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin uudet kaupunginvaltuutetut, pormestari<br />
ja apulaispormestarit aloittivat työnsä tammikuussa. Kaupungin<br />
päättäjät saivat ensi töikseen mietittäväksi tulevaisuuden<br />
tärkeitä suuntaviivoja seminaarissa, joka käynnisti vuoteen<br />
2020 ulottuvan <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>strategian uudistamisen.<br />
Seminaarissa valtuutettuja innoittivat päiväkotilasten ja<br />
koululaisten tekemät visiot tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>esta. Eräs<br />
koululainen eli tulevaisuuden tamperelainen oli omassa visiossaan<br />
toivonut, että parinkymmenen vuoden kuluttua ihmiset<br />
<strong>Tampere</strong>ella olisivat mukavia, ystävällisiä, auttavaisia ja onnellisia.<br />
Mielestäni se kuulosti hienolta visiolta ja sellaisessa kaupungissa<br />
minäkin haluaisin asua.<br />
Tämän kevään aikana luottamushenkilöt ja kaupungin henkilöstö<br />
osallistuvat uuden <strong>kaupunki</strong>strategian valmisteluun,<br />
mutta tärkeätä on, että valmistelussa myös <strong>kaupunki</strong>laisten ääni<br />
kuuluu. Kaupunkilaiset ovatkin saaneet antaa mielipiteitä ja<br />
ideoita valmistelijoille nettikyselyn välityksellä. Tämän lehden<br />
sivulla 5 kerrotaan, miten <strong>Tampere</strong>tta luotsataan kohti tulevaisuutta.<br />
Pormestari Timo P. Niemisen kahden vuoden pormestarikausi sai<br />
jatkoa, kun valtuusto valitsi Niemisen uudelleen <strong>Tampere</strong>en pormestariksi<br />
tammikuussa. Pormestari aloitti uuden nelivuotisen<br />
kautensa esittelemällä pormestariohjelman vuosille <strong>2009</strong>–2012.<br />
<strong>Tampere</strong>-lehden lukijoille ohjelma esitellään sivuilla 3–4.<br />
Ohjelmaan on kirjattu mittava joukko tavoitteita ja hankkeita,<br />
joiden avulla <strong>Tampere</strong>tta voidaan kehittää entistä paremmaksi<br />
kaupungiksi. Tiukka taloustilanne kuitenkin langettaa<br />
varjonsa myös pormestariohjelman ylle.<br />
Ohjelman lopuksi todetaan, että tavoitteita toteutetaan taloudellisen<br />
kehityksen sallimissa rajoissa. Koko Suomen kuntatalous<br />
on kurjistumassa taloudellisen taantuman vanavedessä,<br />
ja arvioiden mukaan kuntien verotulojen kasvu romahtaa tänä<br />
vuonna keskimäärin alle prosenttiin viime vuoden 7,5 prosentin<br />
kasvusta. Vientiteollisuus on <strong>Tampere</strong>ella tärkeässä asemassa,<br />
ja kun vientimarkkinat eivät vedä, vaikuttaa tämä merkittävästi<br />
myös <strong>Tampere</strong>en kaupungin talouteen. Tänä vuonna<br />
<strong>Tampere</strong>en verotulot laskevat huolestuttavan paljon viime vuoden<br />
tasosta. Kaupungin talousarvioon verrattuna tämän vuoden<br />
kokonaisverotuloista jää puuttumaan jopa 46 miljoonaa euroa<br />
eli 1,5 veroprosenttiyksikön verran.<br />
Emme voi syödä enemmän kuin tienaamme, joten selvää<br />
on, että menot on nyt sopeutettava tulojen mukaan. Kaupungin<br />
organisaatiossa mietitään parhaillaan kuumeisesti sopeuttamisen<br />
edellyttämiä toimenpiteitä, ja päätöksiä niistä tullaan<br />
tekemään kevään aikana. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaikeinakin<br />
aikoina <strong>Tampere</strong> lupaa pitää huolta asukkaistaan ja<br />
peruspalvelut hoidetaan.<br />
<strong>Tampere</strong> viettää tänä vuonna 230-vuotisjuhliaan.<br />
Luvassa on juhlavuoteen liittyviä tapahtumia<br />
pitkin vuotta, joka huipentuu syksyllä <strong>Tampere</strong>en<br />
perustamispäivän 1. lokakuuta ympärille.<br />
Juhlavuoden ohjelma julkaistaan kaupungin<br />
nettisivuilla www.tampere.fi maaliskuussa.<br />
Vietetään siis yhdessä hieno juhlavuosi!<br />
Aila Rajamäki<br />
<strong>Tampere</strong>-lehden<br />
päätoimittaja<br />
Viestintäpäällikkö<br />
Toukokuun 4. päivästä lähtien äkillisesti sairastuneet ja<br />
loukkaantuneet tamperelaiset hoidetaan Ensiapu Acutassa<br />
Taysissa.<br />
Ensiapu Acuta<br />
muuttaa<br />
päivystyskäytäntöjä<br />
<strong>Tampere</strong>laisten<br />
päivystyspotilaiden<br />
hoito muuttuu 4.5.<strong>2009</strong><br />
aamulla kello 7.30.<br />
Silloin suljetaan Hatanpään<br />
päivystysasema,<br />
ja perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon<br />
yhteinen päivystyspiste<br />
Ensiapu Acuta aloittaa<br />
toimintansa Taysissa.<br />
Koska Acuta keskittyy auttamaan<br />
vain äkillisesti sairastuneita ja louk kaan -<br />
tuneita potilaita, <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
omat lääkäri- ja terveysasemat vastaavat<br />
muusta kiireellisestä hoidosta.<br />
Lääkäreillä on niin kutsuttuja<br />
akuuttivastaanottoaikoja, joita ajanvarauksesta<br />
annetaan kiireellistä hoitoa<br />
tarvitseville. Tavanomaisia päivystysluonteisia<br />
ja terveysasemilla hoidettavia<br />
ongelmia ovat esimerkiksi äkilliset<br />
hengitystietulehdukset, selkäkivut,<br />
nyrjähdykset ja lasten korvatulehdukset.<br />
Hoito perustuu arviointiin<br />
Kaikki hoito sekä Acutassa että kaupungin<br />
omilla lääkäriasemilla perustuu<br />
hoidon tarpeen ja kiireellisyyden<br />
arviointiin. Arvion tekee asiaan perehtynyt<br />
sairaanhoitaja joko Acutassa,<br />
terveyspalvelujen neuvonnassa tai<br />
lääkäriasemalla.<br />
Hoidon tarpeen arvio voi esimerkiksi<br />
Acutassa osoittaa, ettei potilaan<br />
vaiva ole henkeä uhkaava. Tällöin hänet<br />
ohjataan kotiin tai esimerkiksi<br />
oman terveysaseman tai työterveysaseman<br />
tutkimuksiin.<br />
Terveyspalvelujen neuvonta<br />
ohjaa oikeaan paikkaan<br />
Kun sairastuu äkillisesti, kannattaa<br />
soittaa Terveyspalvelujen neuvontaan.<br />
Sieltä saa ensiohjeet siihen, miten<br />
toimia. Terveyspalvelujen neuvonta<br />
vastaa ympäri vuorokauden viikon<br />
jokaisena päivänä. Lankapuhelimella<br />
soitettaessa numero on 10023 ja matkapuhelimella<br />
soitettaessa 03 565<br />
70023.<br />
Kiireellistä hoitoa tarvitsevat voivat<br />
tulla arkipäivisin virka-aikana myös<br />
suoraan oman asuinalueen lääkäriasemalle,<br />
jossa sairaanhoitaja tekee hoidon<br />
arvion, varaa tarpeen tullen ajan<br />
lääkärille ja voi myös kirjoittaa enintään<br />
kolmen päivän sairauslomia. Sairaanhoitajan<br />
vastaanotolle ei tarvitse<br />
varata aikaa etukäteen. Vastaanotto<br />
on maksuton.<br />
Teksti: Tuula Ala-Honkola<br />
Kuva: Sami Viskari<br />
TAMPERE-<strong>lehti</strong><br />
1/<strong>2009</strong><br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin tiedotus<strong>lehti</strong><br />
ilmestyy neljä kertaa vuodessa:<br />
helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa<br />
ja marraskuussa.<br />
Lehti jaetaan ilmaisjakeluna koteihin.<br />
Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.<br />
Jakeluun liittyvät palautteet:<br />
neuvonta@tampere.fi<br />
<strong>Tampere</strong>-lehteä saa myös<br />
keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu<br />
14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä<br />
sekä kirjastoista.<br />
Julkaisija: <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
viestintäyksikkö, PL 487, 33101 <strong>Tampere</strong><br />
www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/<br />
tampere<strong>lehti</strong><br />
Päätoimittaja:<br />
Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki,<br />
aila.rajamaki@tampere.fi,<br />
puh. (03) 565 611<br />
Taitto: Marja Muhonen<br />
Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy,<br />
<strong>Tampere</strong>, <strong>2009</strong><br />
Painos: 118.000 kappaletta<br />
Seuraava <strong>Tampere</strong>-<strong>lehti</strong> ilmestyy<br />
17.5.<strong>2009</strong><br />
Kannen kuva: Ari Järvelä<br />
Kuvassa Jere Kyrönen (edessä),<br />
Vili Kukkala, Karoliina Savolainen ja<br />
Joonas Ruoranen (takana).<br />
ISSN: 1458-557X (painettu)<br />
1458-6991 (verkko<strong>lehti</strong>)
TAMPERE 3<br />
Kaupunkilaisten<br />
peruspalveluista<br />
pidetään huoli<br />
myös vaikeina<br />
aikoina<br />
Pormestari aloitti uuden nelivuotisen kautensa<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Teksti: Aila Rajamäki<br />
Seuraavien neljän vuoden ajan <strong>Tampere</strong>tta<br />
johtaa pormestari Timo P. Nieminen, jolla on jo<br />
tuntumaa pormestarin tehtävistä edelliseltä<br />
kahden vuoden kaudeltaan.<br />
– Pormestarin tehtävä on ollut mielenkiintoinen,<br />
opettavainen ja haastava. Olen saanut<br />
olla viemässä <strong>Tampere</strong>en uudistamista eteenpäin.<br />
Tämä työ on kesken ja moni uudistus on<br />
vasta alkuasteella, siksi olen tyytyväinen, että<br />
voin jatkaa pormestarin työtä vielä seuraavat<br />
neljä vuotta, Timo P. Nieminen sanoo.<br />
Vuoden 2007 alussa <strong>Tampere</strong>ella toteutettiin<br />
historiallinen kuntauudistus: otettiin käyttöön<br />
sekä pormestarimalli että tilaaja–tuottaja-malli.<br />
Timo P. Niemisen mukaan yksi pormestarin<br />
tärkeimmistä tehtävistä on viedä tilaaja–tuottaja-mallia<br />
eteenpäin. Hänen mielestään<br />
malli on toiminut kohtuullisen hyvin siihen<br />
nähden, että muutos perinteiseen organisaatioon<br />
oli suuri.<br />
– Mallin yksi keskeinen tavoite oli lisätä<br />
palvelujen tuottavuutta. Mallista tehdyn ensimmäisen<br />
tutkimuksen mukaan tämä tavoite<br />
on saavutettu. Toinen tavoite oli lisätä yritysten<br />
ja järjestöjen osuutta kaupungin omien palvelujen<br />
rinnalle. Myös tässä on edistytty, Nieminen<br />
toteaa.<br />
Niemisen mukaan asiakasnäkökulma tulee<br />
ottaa huomioon entistä paremmin palveluja<br />
järjestettäessä ja kilpailutettaessa.<br />
– Kotipalvelun ruokakassien kilpailutus<br />
epäonnistui ja sellaisia virheitä ei saa jatkossa<br />
enää tapahtua. Hallinto pitää saada nykyistä<br />
joustavammaksi, myös kilpailutuksen osaamista<br />
pitää organisaatiossamme kehittää, Timo P.<br />
Nieminen sanoo.<br />
<strong>Tampere</strong>-lisä tuo mahdollisuuden<br />
pienten lasten kotihoitoon<br />
Pormestarin mukaan on tärkeätä, että <strong>Tampere</strong>ella<br />
lapsiperheet sekä lasten ja nuorten tarpeet<br />
otetaan huomioon päätöksenteossa. Hän<br />
on tyytyväinen, että vuoden alussa saatiin käyttöön<br />
<strong>Tampere</strong>-lisä, jota maksetaan kotonaan alle<br />
3-vuotiaita lapsiaan hoitaville vanhemmille.<br />
– <strong>Tampere</strong>-lisä parantaa vanhempien mahdollisuuksia<br />
hoitaa pieniä lapsiaan kotona.<br />
Myös ennaltaehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin<br />
parantamiseksi lisätään. Päiväkoti- ja<br />
kouluverkoston kehittämisessä kuullaan jatkossakin<br />
vanhempia. Olen tyytyväinen myös<br />
siitä, että keskustaan avataan tänä vuonna kauan<br />
odotettu nuorisokahvila.<br />
Ikäihmisten palveluissa Niemisen mukaan<br />
painopiste on kotihoidon ja palvelukotiasumisen<br />
kehittämisessä. Myös Koukkuniemen uudistaminen<br />
aloitetaan tämän valtuustokauden<br />
aikana. Kotona asumiseen tuo helpotusta tänä<br />
vuonna aloittava Kotitori, kun yhdestä palvelupisteestä<br />
voi tilata kaikkia kotipalveluja. Sosiaali-<br />
ja terveyspalveluiden kehittämisessä pormestarin<br />
mielestä tärkeätä on ennaltaehkäisy.<br />
– Hoitoketjujen saaminen kuntoon on kiireellinen<br />
tavoite. Siihen meillä on kehitetty hyvä<br />
toimintamalli eli Kotiutumistiimi, jonka toiminta<br />
vakinaistetaan, Nieminen kertoo.<br />
Liikenteen sujuvuuteen<br />
monia lääkkeitä<br />
Pormestarin mukaan <strong>Tampere</strong>en liikenteen<br />
ongelmakohtia ei pystytä tulevaisuudessa ratkaisemaan<br />
yhdellä reseptillä, vaan se edellyttää<br />
kaikkien liikennemuotojen kehittämistä tasapuolisesti.<br />
– Hämpin Parkin rakentaminen helpottaa<br />
pysäköintiongelmia keskustassa ja tekee tilaa<br />
joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle Hämeenkadulla.<br />
Toivottavasti Rantaväylän tunnelin<br />
rakennustyöt saadaan alkuun vielä tällä valtuustokaudella.<br />
Tunneli tekisi ohitusliikenteen<br />
sujuvaksi ja helpottaisi kulkua keskustaan, sillä<br />
liikenne myös maan päälle jäävillä kaduilla<br />
helpottuisi.<br />
Pormestari suuntaa katseensa myös raideliikenteen<br />
kehittämiseen. Raideliikenteen suunnittelu<br />
onkin jo aloitettu lähijunaliikenteen<br />
osalta ja lähivuosina aloitetaan myös <strong>kaupunki</strong>raitiotien<br />
suunnittelu.<br />
Niemisen mukaan suurimmat kaavoituskohteet<br />
<strong>Tampere</strong>ella ovat lähivuosina asuntoalueista<br />
Vuores, Niemenrannan ja Lielahden alueet<br />
ja Nurmi-Sorila sekä yritysalueista Kolmenkulman<br />
ja Lahdesjärven alueet. Myös täydennyskaavoitus<br />
kantakaupungissa jatkuu. Niinikään<br />
pientalotonttien määrää aiotaan Niemisen mukaan<br />
lisätä siellä missä se on mahdollista sekä<br />
lisätä vuokra-asuntotonttien tarjontaa.<br />
Peruspalvelut turvataan<br />
Timo P. Nieminen laati omalle kaudelleen vuosiksi<br />
<strong>2009</strong>-2012 pormestariohjelman, joka käsiteltiin<br />
valtuustossa tammikuussa. Pormestariohjelma<br />
on Suomessa ainutlaatuinen. Kuntalaki<br />
tai edes <strong>Tampere</strong>en kaupungin johtosääntö<br />
eivät tunne käsitettä pormestariohjelma. Timo<br />
P. Nieminen pitää kuitenkin pormestariohjelmaa<br />
erittäin tärkeänä.<br />
– Ohjelmassa pormestari tuo oman linjansa<br />
valtuuston ja <strong>kaupunki</strong>laisten arvioitavaksi.<br />
Täten pormestarin aikaansaannoksia voidaan<br />
arvioida myös valtuustokauden aikana, hän sanoo.<br />
Pormestariohjelma ei ole yhden miehen linjaus,<br />
vaan sitä tehdessään pormestari kuunteli<br />
valintaansa tukeneita valtuustoryhmiä, joten<br />
sitä kautta ohjelma heijastaa myös valtuuston<br />
enemmistön tahtoa. Valtuusto lopullisesti päättää,<br />
miten ohjelmaan kirjatut asiat etenevät.<br />
– Valtuusto päätti ottaa ohjelman ohjenuoraksi,<br />
kun uutta strategiaa valmistellaan.<br />
Sitä kautta siinä olevat asiat siirtyvät toteutettavaksi.<br />
Ohjelman keskeinen sanoma on, että <strong>kaupunki</strong><br />
pitää huolen <strong>kaupunki</strong>laisten palveluista<br />
myös vaikeina aikoina. Pormestarin mukaan<br />
ohjelmassa on haluttu tuoda esiin keskeiset tavoitteet<br />
ja hankkeet, joiden avulla <strong>Tampere</strong>tta<br />
voidaan kehittää entistä paremmaksi kaupungiksi.<br />
Ohjelmassa on strategisia linjanvetoja ja<br />
painotuksia<br />
– Tärkeitä painotuksia ovat esimerkiksi toimintamallin<br />
uudistaminen, jota jatkossa viedään<br />
kohti monituottajamallia sekä hyvinvointipalveluiden<br />
kehittäminen asiakaslähtöisesti,<br />
Timo P. Nieminen painottaa.<br />
Ohjelmassa on myös paljon uudistusehdotuksia<br />
sekä pitkän tähtäimen tavoitteita. Kauaskantoisista<br />
linjauksista pormestari mainitsee<br />
raideliikenteen ja keskustan kehittämisen.<br />
– Koko <strong>Tampere</strong>en seudun yhteiset hankkeet<br />
kaavoituksen, asumisen, liikenteen ja seudullisten<br />
palvelujen kehittämiseksi ratkaisevat<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>a<br />
johtaa<br />
pormestari<br />
Timo P. Nieminen tarttuu<br />
mielellään pormestarin<br />
tehtävän tuomiin haasteisiin.<br />
Juhlavimmissa edustustilaisuuksissa<br />
pormestarin<br />
asuun kuuluu 1964<br />
<strong>Tampere</strong>-Seuran<br />
kaupungille lahjoittamat<br />
juhlaketjut.<br />
Valokuva kuohuvasta Tammerkoskesta<br />
symboloi uutta pormestariohjelmaa.<br />
Kuohuva koski kuvaa <strong>Tampere</strong>en histo riaa,<br />
kasvua ja kehitystä sekä rohkeas ti<br />
uudistuvan kaupungin dynaamisuutta.<br />
Pormestariohjelma vuosille <strong>2009</strong>–2012<br />
löytyy internetistä osoitteesta:<br />
www.tampere.fi/hallinto/pormestari<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>a johdetaan pormestarimallin<br />
mukaisesti. Kaupunkia johtaa valtuustokauden<br />
ajan kaupunginvaltuuston keskuudestaan<br />
valitsema pormestari. Pormestari<br />
toimii sekä kaupungin johtajana että kaupunginhallituksen<br />
puheenjohtajana. Hänen apunaan<br />
on neljä apulaispormestaria, jotka toimivat<br />
lautakuntien puheenjohtajina.<br />
Tammikuussa pidetyssä uuden valtuuston<br />
ensimmäisessä kokouksessa <strong>Tampere</strong>en pormestariksi<br />
vuosille <strong>2009</strong>–2012 valittiin Timo P.<br />
Nieminen (kok.). Apulaispormestareiksi valittiin<br />
Kristiina Järvelä (kok), Harri Airaksinen (kok),<br />
Timo Hanhilahti (kesk) ja Perttu Pesä (vihr.).<br />
<strong>Tampere</strong>en pormestarimalli on ainutlaatuinen<br />
Suomessa. Se on ollut käytössä <strong>Tampere</strong>ella<br />
nyt kaksi vuotta. Pormestarijohtoiseen järjestelmään<br />
haettiin mallia muualta Euroopasta<br />
ja maailmalta, jossa on jo pitkät perinteet sille,<br />
että <strong>kaupunki</strong>a johtaa poliittisin vaalein valittu<br />
pormestari. <strong>Tampere</strong>elle sovellettiin kuitenkin<br />
omanlaisensa pormestarimalli, joka poikkeaa<br />
keskieurooppalaisesta versiosta lähinnä apulaispormestareiden<br />
osalta.<br />
Muualla Suomessa seurataan <strong>Tampere</strong>en<br />
kokemuksia mallin onnistumisesta. Naapurikunnassa<br />
Pirkkalassa valittiin tammikuussa ensimmäinen<br />
pormestari. Kuntaliitto arvioi, että<br />
lähivuosina noin parikymmentä kuntaa siirtyy<br />
pormestarimalliin.<br />
Pormestarimallin etuna pidetään sitä, että<br />
kaupungin päätöksenteko ja johtaminen saavat<br />
kasvot. Kaupunkilaisten kannalta on tärkeää<br />
tietää, ketkä kunnassa tekevät meidän kaikkien<br />
elämäämme vaikuttavia päätöksiä. Näin<br />
myös kuntalaisilla on paremmat mahdollisuudet<br />
vaikuttaa siihen, ketkä näitä päätöksiä jatkossa<br />
tekevät. Pormestarin luottamus mitataan<br />
aina viimeistään seuraavissa kunnallisvaaleissa.<br />
Myös valtuustolla on oikeus erottaa pormestari<br />
kesken kauden luottamuspulan takia.<br />
Myös pormestarin valintatavasta on keskusteltu.<br />
Tällä hetkellä laki ei mahdollista pormestarin<br />
valintaa suoralla kansanvaalilla, mutta<br />
tulevaisuudessa sitäkin mahdollisuutta varmasti<br />
mietitään.
4<br />
TAMPERE<br />
pitkälle sen, kuinka voimme ottaa vastaan<br />
tänne tulevan väestönkasvun kestävästi tulevina<br />
vuosikymmeninä.<br />
Ennusteiden mukaan <strong>Tampere</strong>en seutu<br />
kasvaa jopa 90 000 uudella asukkaalla vuoteen<br />
2030 mennessä.<br />
Tiukka taloustilanne<br />
varjostaa kehittämistä<br />
Synkentyneet talousnäkymät ovat heittäneet<br />
varjonsa myös pormestariohjelmassa<br />
olevien tavoitteiden ylle. Realistina pormestari<br />
uskoo, että taloudellinen taantuma<br />
todennäköisesti siirtää monia hankkeita ja<br />
rahaa vaativia uudistuksia. Ohjelman viimeisenä<br />
lauseena todetaankin, että ohjelman<br />
tavoitteita toteutetaan taloudellisen<br />
kehityksen sallimissa rajoissa.<br />
– Jo alkuvuodesta tuli selviä merkkejä<br />
siitä, että kaupungin tulopohja heikkenee<br />
huolestuttavasti. Kaupungin täytyy olla valmis<br />
tekemään tarpeellisia säästöjä ja myös<br />
verotuksen ja maksujen tasoa arvioidaan<br />
uudelleen. Kevään aikana taloustilannetta<br />
seurataan tarkasti ja tulemme avaamaan<br />
budjetin, Timo P. Nieminen sanoo.<br />
Niemisen mukaan vakaan talouden turvaaminen<br />
on keskeinen tavoite, koska tulot<br />
laskevat taantuman takia ennusteiden mukaan<br />
huolestuttavan paljon.<br />
– Meidän on turvattava <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
peruspalvelut samalla kun kaupungin<br />
kehittämisen täytyy jatkua. Yhteisöverojen<br />
ennustetaan laskevan ja myös työttömyys<br />
on kasvussa. Tämän vuoden talousarvioon<br />
verrattuna kokonaisverotus on jäämässä<br />
jopa 46 miljoonaa euroa eli 1,5 veroprosenttiyksikön<br />
verran alle talousarvion, Nieminen<br />
sanoo.<br />
– Erityisen tärkeätä onkin nyt korostaa<br />
yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia.<br />
Sitä kautta saamme työtä<br />
ja verotuloja, hän jatkaa.<br />
Tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut<br />
seudullinen elinkeinoyhtiö vahvistaa<br />
seudun elinkeinoelämän palveluja edelleen.<br />
Elintärkeää elinkeinoelämän kehittymisen<br />
kannalta ovat myös kaupungin aktiiviset<br />
kansainväliset suhteet. Tällä rintamalla<br />
tehtiin viime vuonna kaksi tärkeää<br />
avausta, kun yhteinen Pietaritoimisto avattiin<br />
Helsingin ja Kotkan kanssa ja solmittiin<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>suhde Kiinan Guantsoun<br />
kanssa. Myös Nizhni Novgorodin elinkeinoelämän<br />
kanssa tehtiin viime vuonna tuloksellista<br />
yhteistyötä. Nieminen toivoisi, että<br />
<strong>Tampere</strong> löytäisi uusia kontakteja myös Intian<br />
suunnalta.<br />
Apulaispormestarit<br />
uskovat<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
tulevaisuuteen<br />
Apulaispormestarit Kristiina Järvelä, Harri Airaksinen,<br />
Perttu Pesä ja Timo Hanhilahti aloittivat<br />
neli vuotiset pestinsä tammikuussa.<br />
Apulaispormestarit esittäytyvät <strong>Tampere</strong>-lehden<br />
lukijoille vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:<br />
1. Kuka olet?<br />
2. Miksi <strong>Tampere</strong> on niin hyvä<br />
<strong>kaupunki</strong>? Mikä voisi olla<br />
paremmin?<br />
3. Mitkä ovat oman vastuualueesi<br />
suurimmat haasteet? Miten<br />
aiot vaikuttaa asioihin?<br />
4. Minkälainen on mielestäsi<br />
tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>?<br />
Harri Airaksinen (kokoomus)<br />
Terveyttä ja toimintakykyä edistävät<br />
sekä ikäihmisten palvelut<br />
1. Olen 40-vuotias, yhteiskuntatieteiden maisteri<br />
ja sinkku.<br />
2. <strong>Tampere</strong>ella on monipuolinen elinkeinoelämä,<br />
mahtava koulutus- ja kulttuuritarjonta, kompakti<br />
ja oikea <strong>kaupunki</strong>keskusta, sopiva koko ja hyvä<br />
meininki. Kaupungin kasvu mahdollistaa kaiken.<br />
Hyvinvointipalveluissa on edelleen parantamisen<br />
varaa, mutta suhtaudun kehittämismahdollisuuksiin<br />
toiveikkaasti.<br />
3. Suurimmat haasteet tulevat laskevista verotuloista,<br />
kun samanaikaisesti muun muassa ikääntymisestä<br />
johtuvat palvelutarpeet kasvavat. Tarvitaan<br />
palvelurakenteen uudistamista laitosvaltaisesta<br />
palveluasumisen ja kotihoidon suuntaan.<br />
Lisäksi kuntouttamistoimintaa ja kotipalveluja<br />
on kyettävä parantamaan. Ennaltaehkäisyyn satsaaminen<br />
on parasta säästämistä. Myös monituottajamallia<br />
pitäisi hyödyntää ennakkoluulottomasti<br />
ja rohkeasti.<br />
4. <strong>Tampere</strong> on tulevaisuudessa globaali menestyjä,<br />
joka on ihmisen kokoinen sekä luotettava ja<br />
turvallinen kumppani niin tamperelaisille kuin<br />
yrityksillekin.<br />
kevat työllisyyttä ja antavat virtaa yritystoiminnalle.<br />
Tonttitarjonnan vinoutuman korjaaminen<br />
vie muutaman vuoden, mutta pitäisi onnistua.<br />
Joukkoliikenne on haaste, jossa haluan vedota<br />
autoilijoihin: kunnon autoilija voi kulkea bussilla<br />
kahtena päivänä viikosta.<br />
Toivon, että <strong>kaupunki</strong>kuva tulee entistä vetovoimaisemmaksi<br />
ja <strong>kaupunki</strong>in saadaan uusia<br />
avauksia. Pyöräilyn edistäminen vaatii investointien<br />
lisäksi uudenlaista kulttuuria ja asennemuutosta.<br />
<strong>Tampere</strong>ella on tilaa kaikille.<br />
Erityinen kiinnostukseni on seudulliseen ja<br />
muuhun ylikunnalliseen yhteistoimintaan. Omalla<br />
vastuualueellani siihen liittyy esimerkiksi kaavoitusta<br />
ja joukkoliikennettä.<br />
4. Kaukana tulevaisuudessa minun <strong>Tampere</strong>eni<br />
käsittäisi monta kuntaa. Alue olisi Suomen vetovoimaisin<br />
<strong>kaupunki</strong>seutu. Keskusta-alue voisi<br />
sykkiä vesien äärellä ja asuinalueet olisivat kylämäisen<br />
viihtyisiä. Monimuotoiseen <strong>kaupunki</strong>in<br />
mahtuisi niin tiivis keskusta tornihotelleineen<br />
kuin kiinnostavat ja palvelevat maaseutukylät.<br />
Joukkoliikenne olisi suosittua sen mukavuuden<br />
ja hyvien palveluiden vuoksi. Pyöräily kuuluisi<br />
liikkuvien ihmisten arkipäivään myös pidemmillä<br />
matkoilla.<br />
Perttu Pesä (vihreät)<br />
Osaamis- ja elinkeinopalvelut sekä<br />
sivistys- ja elämänlaatupalvelut<br />
Katseet kulttuuriin ja<br />
keskustan kehittämiseen<br />
Niemisen mielestä <strong>Tampere</strong> on erinomainen<br />
kulttuuri<strong>kaupunki</strong>.<br />
– <strong>Tampere</strong> on jo monena vuotena arvioitu<br />
Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.<br />
Monipuolinen kulttuuritarjonta<br />
on varmasti yksi selitys vetovoimaamme,<br />
Nieminen sanoo.<br />
Nieminen toivoo, että suurista kulttuuri-<br />
ja urheilutapahtumista tehtäisiin entistä<br />
selvemmin tamperelainen brändi. Tavoitteena<br />
on myös, että Hämeen museo saataisiin<br />
avattua lähivuosina, lisäksi aiotaan selvittää<br />
ikäihmisten kulttuuriseteliä, nuorten bänditilatilanne<br />
sekä joka päivä avoinna olevan<br />
mediakirjaston perustamista Metsoon.<br />
Myös ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaa<br />
monitoimihallihanketta on Niemisen<br />
mukaan syytä pitää vireillä.<br />
Keskustan kehittämistä pohdittiin työryhmässä,<br />
joka jätti loppuvuodesta kehittämisehdotuksensa<br />
pormestarille. Lähivuosina<br />
rautatieaseman tienoo kohentuu edustavaksi<br />
tilaksi, minkä jälkeen on aika uudistaa<br />
Hämeenkatu ja Hämeenpuisto niiden<br />
arvon mukaisesti. Myös Laukontori tullaan<br />
kehittämään viihtyisäksi satama- ja torialueeksi.<br />
Niemisen mielestä etenkin keskustassa<br />
pidettävät kesätapahtumat pitäisi järjestää<br />
tyylikkäämmin kuin telttakylässä<br />
– Keskusta on <strong>Tampere</strong>en sydän. <strong>Tampere</strong><br />
tunnistetaan monipuolista toimintaa<br />
sykkivästä keskustastaan ja tietenkin<br />
Tammerkosken kansallismaisemasta, josta<br />
voimme olla ylpeitä, Nieminen toteaa.<br />
Kristiina Järvelä (kokoomus)<br />
Lasten ja nuorten palvelut<br />
1. Olen 41-vuotias, kolmen lapsen äiti. Asun<br />
Tammelassa ja harrastan latinosta, lenkkeilyä,<br />
hulluttelua ja lasteni huoltojoukkoina toimimista.<br />
Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja<br />
yo-merkonomi. Viimeisin työpaikkani oli Hervannan<br />
lukion vt.rehtorina.<br />
2. <strong>Tampere</strong> on paras, tutkitustikin. Kaupungin<br />
vetovoima on loistotasolla. Kaupunki on tunnelmaltaan<br />
kiva paikka, täällä on paljon tekemistä ja<br />
rohkeutta kokeilla uutta. Aina voi kehittää laatua<br />
paremmaksi; asukkaiden kuuntelua lisää ja kaikkiin<br />
toimiin asiakaslähtöinen toimintatapa.<br />
3. Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä huono<br />
taloustilanne ja palvelutarpeen täyttäminen<br />
vähin rahoin. Haasteena on pystyä kehittämään<br />
sekä ennalta ehkäiseviä toimia että korjaavia<br />
toimia samanaikaisesti, kun rahaa ei ole paljon.<br />
Kumpikin on tärkeä eikä toista voi jättää heikommalle.<br />
Lastensuojelun jatkuvasti kasvavat tarpeet<br />
ovat myös pikaisen tarkastelun kohde.<br />
4. Tulevaisuuden <strong>Tampere</strong> osaa hyödyntää historiallisen<br />
perinteensä vielä paremmin matkailuvalttina<br />
ja jatkaa elinvoimaisella, tulevaan uskovalla<br />
ja kehittävällä linjalla. <strong>Tampere</strong> on ehdottomasti<br />
paras paikka ja soisin kaikkien tietävän sen.<br />
Timo Hanhilahti (keskusta)<br />
Yhdyskuntapalvelut<br />
1. Olen 53-vuotias perheellinen seitsemän lapsen<br />
isä. Neljä vanhimmaista ovat jo täysi-ikäisiä. Asun<br />
Teiskossa maatilalla. Harrastan maalla möyrimisen<br />
ja kotieläinten lisäksi retkipyöräilyä ja yritän<br />
oppia paremmaksi leipojaksi. Koulutukseltani<br />
olen maat.metsät.maisteri, viimeisin työpaikkani<br />
oli TE-keskuksessa kehittämispäällikkönä.<br />
2. <strong>Tampere</strong>ella on hienosti hoidettuja palveluja<br />
kuten kirjastopalvelut ja upeaa, korkeatasoista<br />
kulttuuritarjontaa. Nämä vain esimerkkinä. Omalla<br />
vastuualueellani olen ilahtunut siitä, että <strong>kaupunki</strong>kuva<br />
on kehittynyt hyvään suuntaan sen<br />
25 vuoden aikana kun olen ollut <strong>Tampere</strong>ella.<br />
3. Kiireellisintä tässä taloustilanteessa on huo<strong>lehti</strong>a<br />
siitä, että yhdyskuntapuolen ratkaisut tu-<br />
1. Olen 40-vuotias. Ammatiltani olen näyttelijä,<br />
vuosien saatossa olen laajentanut työtäni ohjaamiseen,<br />
käsikirjoittamiseen, tuottamiseen, kouluttamiseen<br />
ja konsultointiin sekä festivaalien<br />
toiminnanjohtajuuteen. Perheellinen kolmen<br />
lapsen isä.<br />
2. <strong>Tampere</strong> on hieno paikka olla ja asua. 99 prosenttia<br />
ihmisistä ajattelee näin, vaikka otsikoihin<br />
nousevat aina yksilöiden kohtalot. Esimerkiksi<br />
koulun vanhempainilloissa epäkohtia kokevat<br />
vanhemmat sanovat mielipiteensä, mutta jos asiat<br />
ovat hyvin, ollaan hiljaa. Toivoisin, että myös<br />
positiivisen palautteen antamista kehitettäisiin.<br />
Se antaa energiaa ja voimia puolin ja toisin.<br />
3. Haasteena on taloustilanteen lisäksi tilaamisen<br />
ja tuottamisen selkiyttäminen. Omaan I have<br />
a dream -osastooni kuuluvat ammatillisen koulutuksen<br />
ja lukiokoulutuksen yhteyden parantaminen,<br />
yliopistojen kansainvälisen arvostuksen<br />
lisääminen sekä kulttuurin ja liikunnan hyväksyminen<br />
ennalta ehkäiseväksi terveystoiminnaksi<br />
myös taloudellisesti. Tärkeitä ovat myös luovuuden<br />
lisääminen niin päätöksenteossa kuin valmistelussakin<br />
ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen.<br />
Visioita riittää, mutta ne pitää kääntää ensin<br />
mission puolelle.<br />
4. Näkemykseni tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>esta<br />
kuvastuu strategiaseminaarissa lanseeraamaani<br />
sloganiin: <strong>Tampere</strong> – ihmiselle paras.<br />
Teksti: Aila Rajamäki<br />
Kuvat: Ari Järvelä
TAMPERE 5<br />
Aurinkovoimalla kulkevia taajamajunia ja vetybusseja <strong>Tampere</strong>ella vuonna 2020?<br />
Lapsinäkökulmaa<br />
ei saa unohtaa<br />
Kun tamperelaiset valtuutetut<br />
pohtivat <strong>Tampere</strong>en tulevaisuutta,<br />
heidän on tarkasteltava päätöksiä<br />
myös lapsinäkökulmasta. Siihen heidät<br />
velvoittaa pormestari Timo P. Niemisen<br />
huhtikuussa 2008 antama pysyväismääräys.<br />
– On tärkeää, että lapsia kuunnellaan,<br />
vaikka päätökset ovatkin aikuisten<br />
vastuulla, sanoo vs. lapsiasiamies<br />
Mia Lumio.<br />
Lapset nousevat muutenkin tänä<br />
vuonna entistä enemmän tarkasteluun.<br />
Täyttäähän YK:n Lasten oikeuksien<br />
julistus 60 vuotta ja Lasten oikeuksien<br />
sopimuskin 20 vuotta. Marraskuussa<br />
järjestetään näissä merkeissä<br />
kansalaistapahtumaviikko.<br />
Lapset pohjustivat myös valtuuston<br />
ensimmäistä strategiaseminaaria<br />
helmikuun alussa. <strong>Tampere</strong>laisten esi -<br />
koululaisten ja koululaisten töistä<br />
koottu Taiteile <strong>Tampere</strong>en tulevaisuus<br />
-näyttely oli valtuuston innoittajana.<br />
Lasten teksteissä, piirroksissa ja<br />
ryhmätöissä visioitiin tulevaisuuden<br />
<strong>Tampere</strong>tta.<br />
Lasten töistä koottu Taiteile <strong>Tampere</strong>en tulevaisuus -näyttely innoitti valtuutettuja strategian suunnitteluun. Lasten visiota ihmettelevät valtuutettu<br />
Riitta Koskinen (vas.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, varavaltuutettu Lea Minkkinen ja valtuutettu Pekka Salmi.<br />
Kaupunkistrategia on vahva selkänoja<br />
”<strong>Tampere</strong>elle tulisi myös oma<br />
taajamajuna, joka kulkisi<br />
aurinkovoimalla. Bussit<br />
kulkisivat vedyllä ja ne kulkisivat<br />
useammin päivässä ja nopeammin.<br />
Kaikki koulut uusittaisiin.<br />
Niistä tehtäisiin isot ja ilmavat.<br />
Jokaisessa koulussa olisi myös<br />
hyvät ilmastointilaitteistot.<br />
Kokeita vähennettäisiin ja<br />
koulupäivät olisivat kohtalaisen<br />
lyhyitä.”<br />
<strong>Tampere</strong>laisen koululaisen kirjoittama<br />
visio tulevaisuuden kotikaupungista<br />
antaa ajatusten ja ideoiden lentää.<br />
Samanlaista ennakkoluulottomuutta<br />
tarvitsee myös <strong>Tampere</strong>en uusi kaupunginvaltuusto,<br />
joka istui helmikuun<br />
alussa tulevaisuusseminaariin. Se käynnisti<br />
uuden, vuoteen 2020 ulottuvan<br />
<strong>kaupunki</strong>strategian laatimisen.<br />
Valtuutetut kokoontuvat strategian<br />
pariin seuraavan kerran maaliskuisessa<br />
tahtotilaseminaarissa. Toukokuussa on<br />
tavoiteseminaarin vuoro. Tavoitteet hyväksytään<br />
alustavasti kesäkuussa ja lopullinen<br />
<strong>kaupunki</strong>strategia 12. elokuuta.<br />
– Tavoitteena on kirjata valtuuston<br />
yhteinen tahtotila niin, että kaikki ryhmät<br />
sitoutuvat strategiaan, sanoo kaupunginvaltuuston<br />
uusi puheenjohtaja<br />
Irene Roivainen.<br />
Kaupunkilaisten ääni kuuluu<br />
Edellinen <strong>kaupunki</strong>strategia Kaikem<br />
paree <strong>Tampere</strong> ulottui vuoteen 2016. Se<br />
tiivisti tulevaisuuden kaupungin näin:<br />
<strong>Tampere</strong> – hyvien palvelujen, osaamisen<br />
ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus.<br />
Vasta valmisteluun lähteneellä<br />
uudella strategialla ei ole vielä nimeä<br />
eikä painopisteitä. Ne syntyvät monivaiheisen<br />
prosessin aikana. Siihen osallistuvat<br />
luottamushenkilöiden lisäksi<br />
myös virkamiehet, mutta tavallistenkin<br />
<strong>kaupunki</strong>laisten ääni kuuluu.<br />
Talous- ja strategiaryhmän johtaja<br />
Juha Yli-Rajala sanoo, että <strong>kaupunki</strong>strategialla<br />
tavoitellaan päätöksentekoon<br />
pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.<br />
Strategia yrittää katsoa talousarviovuotta<br />
tai taloussuunnittelukautta pidemmälle.<br />
– Kaupunkistrategia on selkänoja ja<br />
samalla peili päätöksille. Jos meillä ei<br />
ole pitkän aikavälin linjauksia, on riski,<br />
että yksittäiset päätökset vetävät keskenään<br />
ristiriitaisiin suuntiin.<br />
Yli-Rajala toivoo, ettei uudesta strategiasta<br />
tehdä kaikkien toiveiden tynnyriä,<br />
vaan siinä nostetaan kaupungin<br />
menestyksen kannalta olennaisia kysymyksiä<br />
esiin. Se lisää paperin arvoa.<br />
Nettihaastattelut antavat eväitä<br />
Valtuutetut eivät joudu urakan eteen<br />
kylmiltään. Suunnittelun pohjaksi tehtiin<br />
internetissä verkkohaastatteluja,<br />
joissa tamperelaiset saivat tehdä ehdotuksia<br />
<strong>kaupunki</strong>nsa tulevaisuudesta.<br />
Noin 1500 vastaajalta tuli runsaat 2200<br />
ehdotusta.<br />
– Terveyspalvelujen kehittäminen<br />
nousi tärkeimmäksi aihealueeksi. Määrällisesti<br />
eniten kommentteja tuli <strong>kaupunki</strong>suunnittelusta<br />
ja liikenneratkaisujen<br />
toimivuuden parantamisesta. Julkisen<br />
liikenteen rooli oli ehdotuksissa<br />
yllättävän keskeinen. Myös ympäristöasiat<br />
nousivat esiin, kertoo vs. strategiapäällikkö<br />
Reija Linnamaa.<br />
Ehdotuksissa vaadittiin muun muassa<br />
entistä ympäristöystävällisempiä<br />
busseja ja nykyistä värikkäämpiä taloja<br />
<strong>kaupunki</strong>keskustaan. Yleisiä vessoja kaivattiin<br />
lisää puistoihin ja uimarannoille.<br />
Vastauksissa patistettiin <strong>kaupunki</strong>a<br />
ottamaan käyttöön raideliikenne mahdollisimman<br />
nopeasti. Yksityisautoilua<br />
halutaan vähentää keskustasta. Mielenterveyspalvelujen<br />
jonoja vaadittiin lyhyemmiksi<br />
ja koulujen oppilashuoltoa<br />
haluttiin tehostaa.<br />
– Nettikysely toi arvokkaita mielipiteitä,<br />
jotka varmasti heijastuvat myös<br />
lopulliseen strategiaan, uskoo Irene<br />
Roivainen.<br />
Valtuutetuille on tarjolla myös tilastopaketteja<br />
toimintaympäristön tuomista<br />
haasteista.<br />
Ikäihmiset ovat haaste<br />
Uutta <strong>kaupunki</strong>strategiaa luovilla on<br />
edessään monia reunaehtoja, jotka on<br />
otettava huomioon. Asukkaita tulee lisää<br />
keskimäärin 1200 vuodessa. Ikäihmisten<br />
määrä on voimakkaassa kasvussa.<br />
Yli 64-vuotiaita oli ensi kertaa <strong>Tampere</strong>en<br />
historiassa enemmän kuin alle<br />
16-vuotiaita jo pari vuotta sitten. Kun<br />
nyt valmisteilla oleva <strong>kaupunki</strong>strategia<br />
päättyy vuonna 2020, ikäihmisiä<br />
on jo lähes 20 prosenttia kaupungin<br />
väestöstä. Silti myös kouluikäisten lasten<br />
määrä kääntyy kasvuun 2010-luvulla.<br />
Tam pereelle tulee lisää ulkomaisia<br />
asukkaita.<br />
Ennusteet viittaavat siihen, että köyhiä<br />
on tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>ella aikaisempaa<br />
enemmän.<br />
Millaisessa <strong>Tampere</strong>en kaupungissa haluaisit asua vuonna 2020?<br />
Elina Spangar<br />
opiskelija<br />
– Kulttuuritarjonta saisi olla nykyistä<br />
monipuolisempaa. Elokuvateatteri<br />
Niagaran tapaan pitää esitellä myös<br />
valtavirran ulkopuolista tarjontaa.<br />
<strong>Tampere</strong> saisi siirtyä yhä enemmän<br />
reilun kaupan kaupungiksi. Kaupunkilaisille<br />
pitää luoda kohtaamispaikkoja<br />
ja viheralueita on lisättävä. Pyöräilyn<br />
mahdollisuuksia pitää parantaa. Maahanmuuttajat<br />
on saatava entistä näkyvämpään<br />
rooliin.<br />
– Talouskriisin vaikutukset kuntatalouteen<br />
eivät ole vielä täysin selvät. Se<br />
on kuitenkin tiedossa, että verotulot putoavat<br />
reilusti. On kuitenkin selvää, että<br />
kuntalaisista pidetään huolta huonoinakin<br />
aikoina, lupaa kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja Irene Roivainen.<br />
Hän sanoo, että kuntatalous on kiristymässä<br />
ilman talouskriisiäkin. Roivainen<br />
muistuttaa, että <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
voimakas kasvu edellyttää yhä syvenevää<br />
yhteistyötä lähikuntien kesken.<br />
Haaste on myös kaupungin oman<br />
henkilöstön kasvava siirtyminen eläkkeelle.<br />
Teksti: Matti Wacklin<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Ville Koivisto<br />
kauppias<br />
– <strong>Tampere</strong>en pitää tarjota entistä<br />
monipuolisempia palveluja. Lisäksi on<br />
huolehdittava siitä, että kaupungissa<br />
pääsee liikkumaan niin julkisilla kulkuneuvoilla<br />
kuin omalla autollakin.<br />
Parantamisen varaa on. Turvallisuutta<br />
olisi hyvä parantaa, jotta kaikenikäiset<br />
uskaltaisivat liikkua kaupungilla.<br />
Herneestä lapsia<br />
Ja parantavaa limsaa<br />
Lasten ehdotuksia tulevaisuuden<br />
<strong>Tampere</strong>esta.<br />
• Kouluissa kirjoitetaan sähkökynillä.<br />
Ihmiset eivät enää<br />
urheile. He yrittävät parantaa<br />
kuntoaan teknologian avulla.<br />
<strong>Tampere</strong>ella ei ole enää mitään,<br />
mihin ei tarvitsisi sähköä.<br />
• Olisi kutistuskoneita. Kutistaisin<br />
itseni ja ratsastaisin muurahaisella.<br />
• <strong>Tampere</strong>esta tulisi veroton<br />
<strong>kaupunki</strong>. Sairaalassa jotkut<br />
leikkaukset voitaisiin suorittaa<br />
roboteilla ja hoitajista tulisi<br />
moniosaajia.<br />
• Limsa parantaisi kaikki kivut.<br />
Voisi valita erimakuisia limsoja.<br />
• Olisi erikoinen puutarha, jossa<br />
voisi kasvattaa lapsia. Herneestä<br />
syntyy lapsia kahdessa päivässä.<br />
• Toivon, että parinkymmenen<br />
vuoden päästä ihmiset <strong>Tampere</strong>ella<br />
ovat mukavia, ystävällisiä,<br />
auttavaisia ja onnellisia. Nykyään<br />
ihmiset ovat joskus kovin<br />
töykeitä.<br />
Tekstit on koottu Taiteile<br />
<strong>Tampere</strong>en tulevaisuus<br />
-näyttelyn tuotoksista.<br />
Raija Savolainen<br />
eläkeläinen<br />
– Elänköhän vielä silloin? Joka<br />
tapauk sessa linja-autojen aikataulut<br />
ovat vähän sitä sun tätä. Kissanmaalta<br />
on välillä hankala päästä keskustaan.<br />
Vanhat ihmiset ovat usein julkisen<br />
liikenteen varassa, koska eivät omista<br />
autoa eivätkä halua enää ajaa omalla<br />
autolla. Siksi julkisen liikenteen palveluja<br />
pitää tarjota monipuolisesti.
6<br />
TAMPERE<br />
Yli satavuotiaaksi elänyt<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
sähkölaitos siirtyi<br />
vuodenvaihteessa<br />
historiaan, kun loputkin<br />
sen toiminnoista<br />
yhtiöitettiin. Sen työtä<br />
jatkaa kaupungin kokonaan<br />
omistama <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos Oy.<br />
– Kaupunginvaltuuston viime joulukuinen<br />
päätös oli historiallinen. Yhtiömuoto<br />
tuo joustavuutta, uutta puhtia<br />
ja kehittämispohjan perinteiseen liiketoimintaan.<br />
Veronmaksajan kannalta<br />
on olennaista, että yritys tuottaa yhä<br />
rahaa suoraan tai välillisesti kaupungin<br />
kassaan, sanoo Sähkölaitoksen toimitusjohtaja<br />
Veli-Pekka Nurmi.<br />
Moni sekoittaa yhtiöittämisen yksityistämiseen.<br />
– Sähkölaitoksen tapauksessa kyse<br />
on omistajavetoisesta yhtiöittämisestä.<br />
Siihen ei kuulu yksityistäminen. <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos ei ole myynnissä,<br />
vaikka kyselijöitä on vuosien varrella<br />
riittänytkin.<br />
Nurmi tietää, että hyvin hoidetulla<br />
energiayhtiöllä on kaupungin vetovoimalle<br />
tärkeä merkitys. Kaupungit<br />
ovat perinteisesti olleet suuria omistajia<br />
energiapuolella. Edellisen laman<br />
jälkimainingeissa kuitenkin noin sata<br />
kuntaa luopui rahapulassa sähkölaitoksensa<br />
omistuksesta. Se on osoittautunut<br />
lyhytjänteiseksi ratkaisuksi. Esimerkiksi<br />
Espoossa myynnistä saadut varat<br />
ovat kutistuneet pörssikurssien alamäen<br />
tahtiin.<br />
Ensimmäisten<br />
joukossa<br />
Veli-Pekka Nurmi muistuttaa, että pauhaavan<br />
ja yhä sähköäkin jauhavan Tammerkosken<br />
rantamilla on kuljettu aina<br />
kehityksen kärjessä. Kun Eurooppaa<br />
alettiin sähköistää 1870-luvun lopulla,<br />
vähäisten ulkovalojensa vuoksi pimeänä<br />
<strong>kaupunki</strong>na siihen asti tunnettu<br />
<strong>Tampere</strong> sai sähköt ensimmäisten<br />
joukossa Lontoon, Pariisin, Milanon ja<br />
Strasbourgin vanavedessä.<br />
Finlaysonin Plevnan saliin sytytettiin<br />
ensimmäinen sähkövalo 15. maaliskuuta<br />
1882. Kuusi vuotta myöhemmin<br />
Kaupunki jatkaa yhtiöksi muuttuneen Sähkölaitoksen ainoana omistajana<br />
Yhtiömuoto<br />
takaa<br />
kehittämisen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
<strong>Tampere</strong>ella aloitti Suomen ensimmäinen<br />
kunnallinen sähkölaitos.<br />
Nurmen johtama uusi <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos -konserni alkoi rakentua jo<br />
heinäkuussa 2005, kun sähköverkko ja<br />
kunnossapito yhtiöitettiin. Se oli seurausta<br />
uudesta sähkömarkkinalaista. Näin<br />
syntyivät <strong>Tampere</strong>en Sähköverkko Oy<br />
ja <strong>Tampere</strong>en Vera Oy. Molemmat ovat<br />
nyt konsernin yhtiöitä. Tytäryhtiöitä<br />
ovat myös <strong>Tampere</strong>en Energiantuotanto<br />
Oy, <strong>Tampere</strong>en Kaukolämpö Oy ja<br />
<strong>Tampere</strong>en Sähkömyynti Oy. Ne aloittivat<br />
vuodenvaihteessa.<br />
Konsernissa on noin 450 työntekijää.<br />
He siirtyivät kaupungilta yhtiöön<br />
vanhoina työntekijöinä. Vaikka tarkoitus<br />
onkin kehittää yhtiötä entistä tuottavampaan<br />
ja taloudellisempaan suuntaan,<br />
koko sähkölaitoksen väki siirtyi<br />
uuden konsernin emoyhtiön tai sen tytäryhtiöiden<br />
palvelukseen.<br />
– Alusta lähtien oli selvää, ettei<br />
muutoksella ole vaikutuksia henkilöstön<br />
määrään. Pikemmin haasteena on<br />
se, mistä löydämme jatkossa innokasta<br />
ja osaavaa työvoimaa. Sähkölaitoksen<br />
työntekijöiden keski-ikä on korkea.<br />
Uudessa yhtiössä noudatetaan alkuvaiheissa<br />
sekä kunnallista että energiaalan<br />
työehtosopimusta. Nurmi kiittelee<br />
henkilökunnan sitoutumista uudistukseen.<br />
Uusi voimala<br />
vuonna 2017<br />
Kunnallisen sähkölaitoksen muuttaminen<br />
osakeyhtiöksi on ollut suururakka,<br />
jossa on keskusteltu hyvin yksityiskohtaisesti<br />
myös verottajan kanssa. Onhan<br />
kyse samalla <strong>Tampere</strong>en kaupungin taloushistorian<br />
suurimmasta omaisuusjärjestelystä.<br />
Sähkölaitoksen arvo on satoja<br />
miljoonia euroja.<br />
– Osakeyhtiömuoto on tuonut meille<br />
paljon uutta opiskeltavaa. Ulospäin<br />
muutos näkyy aika vähän. Perustyö säilyy<br />
samana. Sähkölaitos myy edelleen<br />
lämpöä, kaasua ja sähköä.<br />
Nurmi sanoo, että energia-ala on<br />
voimakkaassa käymistilassa. Siksi yksikään<br />
toimija ei voi tuudittautua siihen,<br />
että vanhoilla konsteilla menestyy.<br />
– Oman muutoksemme tavoitteena<br />
on turvata laadukkaat ja kilpailukykyiset<br />
palvelut.<br />
Pari vuotta sähkölaitosta ensin virkamiehenä<br />
luotsannut ja nyt osakeyhtiön<br />
toimitusjohtajana työskentelevä<br />
Nurmi jakaa kiitoksia siitä, että <strong>Tampere</strong>ella<br />
on tehty vuosikymmenten kuluessa<br />
fiksuja energiaratkaisuja. Niillä on<br />
turvattu sähkön ja lämmön ongelmaton<br />
tarjonta.<br />
– Tulevaisuuden suurin haaste on<br />
onnistuminen polttoaineiden valinnassa.<br />
Tässä mielessä energiayrityksen<br />
kvartaali on 25 vuotta.<br />
Nurmi sanoo, että <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos tarvitsee Lielahden<br />
ja Naistenlahden rinnalle<br />
uuden voimalan, joka on määrä<br />
ottaa periaatesuunnitelman mukaan<br />
käyttöön vuonna 2017. Sijoituspaikka<br />
ei ole vielä selvä.<br />
Naistenlahden voimalan paikkaa<br />
on aina silloin tällöin kritisoitu.<br />
Toimitusjohtaja sanoo, ettei maakaasua,<br />
turvetta ja puuta polttoaineenaan<br />
käyttävän voimalan purkaminen<br />
ole näköpiirissä.<br />
Laskutuksen viat<br />
korjataan<br />
<strong>Tampere</strong>en Sähkölaitos Oy:n<br />
alkutai valta on varjostanut uuden<br />
laskutusjärjestelmän ongelmat,<br />
jotka ovat kiusanneet noin<br />
tuhatta asiakasta. Laskut ovat<br />
viivästyneet.<br />
– Tämä on erittäin harmillista<br />
eikä sitä voi väheksyä. Samalla on<br />
tietysti hyvä muistaa, että uuden<br />
järjestelmän kautta on lähtenyt jo yli<br />
500 000 oikeaa laskua, sanoo Veli-Pekka<br />
Nurmi ja lupaa, että laskutuksen viat<br />
korjataan niin pian kuin mahdollista.<br />
Teksti: Matti Wacklin
TAMPERE 7<br />
Euroopan nuoret kisaavat<br />
<strong>Tampere</strong>ella ensi kesänä<br />
Suurtapahtumat<br />
<strong>Tampere</strong>ella <strong>2009</strong><br />
Eurooppalaiset nuoret urheilijat<br />
tukijoukkoineen valtaavat <strong>Tampere</strong>en<br />
kadut ensi heinäkuussa. Euroopan<br />
Nuorten Olympiafestivaalit<br />
järjestetään <strong>Tampere</strong>ella 18.–25. heinäkuuta<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Nuoret kilpailevat yhdeksässä<br />
eri lajissa: yleisurheilussa, käsipallossa,<br />
koripallossa, lentopallossa, tenniksessä,<br />
voimistelussa, pyöräilyssä,<br />
judossa ja uinnissa. Kilpailupaikkoina<br />
ovat muun muassa <strong>Tampere</strong>en<br />
stadion, Messu- ja Urheilukeskus<br />
Pirkkahalli sekä uintikeskus.<br />
Vapaaehtoisia etsitään<br />
Suurten urheilutapahtumien järjestäminen<br />
onnistuu vain vapaaehtoisten<br />
avulla. Siksi ensi kesänkin<br />
nuorten olympiakisoihin tarvitaan<br />
innokkaita vapaaehtoisia työntekijöiksi.<br />
Vapaaehtoisia tulee kilpailuiden<br />
aikana työskentelemään erilaisissa<br />
avustavissa tehtävissä yhteensä<br />
yli 1500.<br />
– Etsimme urheiluhenkisiä, kielitaitoisia<br />
ja ennen kaikkea positiivisen<br />
palveluasenteen omaavia motivoituneita,<br />
kaiken ikäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä<br />
erilaisiin tehtäviin.<br />
Vapaaehtoisena voi työskennellä<br />
esimerkiksi kilpailulajien avustavissa<br />
tehtävissä, joukkueiden yhdyshenkilönä,<br />
markkinointiavustajana,<br />
autonkuljettajana, majoitusisäntänä<br />
tai -emäntänä, järjestyksenvalvojana,<br />
lääkintäpalveluissa, akkreditoinnissa,<br />
kutsuvieraspalveluissa, infopisteessä<br />
tai kisatoimistossa. Kisojen pääkieli<br />
on englanti, kertoo kisojen pääsihteeri<br />
Pirjo Puskala.<br />
Lisätietoja nuorten<br />
olympiafestivaaleista ja<br />
vapaaehtoistehtävistä<br />
löytyy internetistä<br />
www.tampere<strong>2009</strong>.fi<br />
EYOF:n kisatunnuksessa on viisi<br />
hahmoa, joka on sama määrä<br />
kuin olympiatunnuksessa<br />
renkaita. Hahmot symboloivat<br />
eri kansallisuuksia, joita urheilu<br />
yhdistää. Kuvion värejä<br />
yhdistelemällä syntyvät kaikki<br />
Euroopan valtioiden liput.<br />
TUL:n 11. liittojuhla<br />
Suomen Työväen Urheiluliiton eli<br />
TUL:n 11. liittojuhla järjestetään<br />
<strong>Tampere</strong>ella 5.–14.6.<strong>2009</strong>. Liittojuhlaan<br />
odotetaan 30 000 urheilijaa<br />
ja liikkujaa. Juhlan kymmenien<br />
eri liikunta- ja kulttuuritapahtumien<br />
osallistujamäärä tulee olemaan<br />
yli 100 000. Liittojuhlan suojelijana<br />
toimii Tasavallan Presidentti<br />
Tarja Halonen.<br />
www.tule<strong>2009</strong>.fi<br />
Euroopan Nuorten<br />
Olympiafestivaalit<br />
Euroopan nuorten olympiafestivaalit<br />
järjestetään <strong>Tampere</strong>ella<br />
18. –25.7.<strong>2009</strong>. Olympiafestivaalien<br />
lajit ovat judo, lentopallo,<br />
koripallo, käsipallo, tennis, pyöräily,<br />
uinti, voimistelu ja yleisurheilu.<br />
www.tampere<strong>2009</strong>.fi<br />
Naisten jalkapallon<br />
EM-kisat<br />
Naisten jalkapallon EM-lopputurnaus<br />
pelataan Suomessa<br />
23.8.–10.9.<strong>2009</strong>.<br />
<strong>Tampere</strong>ella pelataan kuusi peliä:<br />
alkulohkon ottelut<br />
• Saksa–Norja 24.8.<br />
• Islanti–Ranska 24.8.<br />
• Ranska–Saksa 27.8.<br />
• Saksa–Islanti 30.8.<br />
• yksi puolivälieräottelu 3.9.<br />
• välieräottelu 6.9.<br />
<strong>Tampere</strong>en lisäksi otteluja<br />
pelataan Helsingissä, Turussa,<br />
Lahdessa ja Vantaalla.<br />
www.palloliitto.fi/palloliitto/euro_<strong>2009</strong><br />
Wärjäämön kahvila kutsuu<br />
tamperelaiset taiteen äärelle<br />
Finlaysonin Wärjäämössä toimii<br />
kahvila sekä taideverstas,<br />
jotka työllistävät ja kouluttavat<br />
kehitysvammaisia aikuisia. Tällä<br />
hetkellä kahvi lassa työskentelee<br />
kolme kehitysvammaista aikuista<br />
keittiöapulaisen tehtävissä. Taidekoulutuksessa<br />
on 17 opiskelijaa.<br />
– Kolmevuotisessa taidekoulutuksessa<br />
opiskelijat erikoistuvat<br />
joko kuva- tai ilmaisutaiteeseen.<br />
Lisäksi kaikille opetetaan<br />
käsityötaidetta, musiikkia ja elämänhallintaan<br />
liittyviä asioita,<br />
kuten rahan käyttöä, ryhmätyötaitoja<br />
ja ravitsemukseen liittyviä<br />
asioita, kertoo Wärjäämön johtaja<br />
Sari Huotari.<br />
Wärjäämön perustehtävä on<br />
kehitysvammapalvelujen tuottaminen<br />
tavoitteellisen taideopetuksen<br />
keinoin. Wärjäämössä<br />
työskentelee Sari Huotarin lisäksi<br />
yhteensä neljä ohjaajaa. Koulutuksen<br />
opetussuunnitelma on<br />
rakennettu niin, että se palvelee<br />
opiskelijoita mahdollisimman hyvin.<br />
Ajatuksena on kokemuksen,<br />
kertaamisen ja taitojen soveltamisen<br />
avulla oppiminen. Samalla<br />
opiskelijoiden keskittymis-, ilmaisu-<br />
ja havainnointikyky paranevat.<br />
Käsityötaiteen opetuksessa<br />
valmistettuja yksilöllisiä ja laadukkaita<br />
oppilastöitä myydään kahvilan<br />
lahja tavarapuodissa, jonka<br />
valikoimiin kuuluvat myös Tuomikallion,<br />
Tesoman ja Aurinkomaan<br />
toimintakeskuksissa valmistetut<br />
tuotteet.<br />
Wärjäämön kahvilassa on esillä<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Wärjäämön taideverstaassa kuva- ja ilmaisutaidetta opiskeleville<br />
kehitysvammaisille aikuisille opetetaan myös musiikkia.<br />
Wärjäämön kahvilassa järjestetään kevään kuluessa kaikille<br />
avoimia yhteislaulutilaisuuksia.<br />
sekä opiskelijoiden että ammattitaiteilijoiden<br />
taideteoksia. Wärjäämö<br />
tekee yhteistyötä muun<br />
muassa Mältinrannan taiteilijaseuran<br />
kanssa. Taide näyttely vaihtuu<br />
kuukausittain.<br />
– Olemme matalan kynnyksen<br />
taidekahvila, jonne kaikki ovat<br />
tervetulleita. Taidenäyttelyi den lisäksi<br />
kevään ohjelmaan on suunniteltu<br />
vanhan ajan laulelmailtapäiviä,<br />
joihin kaikki ovat tervetulleita,<br />
Sari Huotari kertoo.<br />
Taidekoulutuksesta valmistuu<br />
tänä keväänä kuusi opiskelijaa.<br />
He voivat hakeutua jatko-opintoihin<br />
esimerkiksi taide- ja toimintakeskus<br />
Kaarisillan artesaanikoulutukseen<br />
tai hyödyntää taitojaan<br />
<strong>Tampere</strong>en toimintakeskuksissa.<br />
Huotari toivoo, että mahdollisimman<br />
monelle valmistuneelle löytyisi<br />
tuettu työpaikka.<br />
Pirkanmaan sosiaalipalvelujen<br />
kuntayhtymä perusti Wärjäämön<br />
taideverstaan ja kahvilan<br />
kehitysvammaisten aikuisten<br />
opiskelu- ja työtoimintapaikaksi<br />
syksyllä 2006. Nyt paikkaa hallinnoi<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupun ki. Kahvila<br />
toimii osoitteessa Kanavaraitti<br />
3, ja se on avoinna arkisin kello<br />
12–15. Vierailijoiden kannattaa<br />
varmistaa aukiolo kahvilan puhelinnumerosta<br />
040 800 4730.<br />
Teksti: Minna Pajunen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Maahanmuuttajia<br />
neuvotaan<br />
15 kielellä<br />
<strong>Tampere</strong>ella<br />
Maahanmuuttajat voivat nyt saada<br />
omalla äidinkielellään neuvontaa arkielämään<br />
liittyvistä asioista, kuten asumisesta,<br />
työnteosta, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksista,<br />
sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta.<br />
Neuvontapiste toimii osoitteessa<br />
Puutarhakatu 6. Siellä työskentelee yhteensä<br />
seitsemän neuvojaa kahden tunnin<br />
päivystysvuoroissa, ja neuvontaa annetaan<br />
yhteensä 15 kielellä sekä suomeksi.<br />
Neuvontapiste on avoinna maanantaista<br />
perjantaihin kello 8.30–15.45.<br />
– Neuvontapisteeseen ei tarvita ajanvarausta<br />
ja palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.<br />
Asiakkaat voivat tuoda neuvontapisteeseen<br />
kirjeen tai muun asiakirjan,<br />
jonka sisältöä he eivät ymmärrä. Autamme<br />
myös täyttämään erilaisia lomakkeita,<br />
ja jos asiakkaan täytyy ottaa puhelimitse<br />
yhteyttä viranomaisiin, niin siihenkin<br />
saa neuvontapisteestä apua. Tarvittaessa<br />
neuvontapisteen työntekijä voi lähteä<br />
asioimaan virastoissa yhdessä asiakkaan<br />
kanssa, kertoo kehittäjä-palveluohjaaja<br />
Kristiina Teiss.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapalveluista<br />
osa rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahaston<br />
ja Pirkanmaan TE-keskuksen tuella.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapalveluja<br />
on aiemmin kokeiltu Vanhalla kirjastotalolla<br />
toimivassa kulttuurikeskus Unipointissa.<br />
Neuvontapalvelujen siirryttyä<br />
keskusvirastotaloon Unipoint on avoinna<br />
vain siellä järjestettävien tapahtumien ja<br />
tiedotustilaisuuksien ajan.<br />
Maahanmuuttajien neuvonnan<br />
päivystysajat:<br />
Ma 11.30–13.30 Englanti, Viro,<br />
Venäjä<br />
13.30–15.30 Puola<br />
Ti 12.30–14.30 Arabia, Kurdi<br />
14.30–15.30 Englanti<br />
Ke 12.30–13.30 Englanti<br />
13.30–15.30 Venäjä<br />
To 11.00–13.00<br />
Bulgaria, Ranska,<br />
Espanja<br />
13.30–15.30 Persia, Kurdi<br />
Pe 10.00–12.00 Dari, Pashto, Urdu,<br />
Hindi<br />
13.30–15.30 Somali<br />
Maahanmuuttajien neuvonta<br />
Puutarhakatu 6<br />
Puhelin (03) 5656 6100<br />
Sähköposti<br />
info@tampereen<strong>kaupunki</strong>.com<br />
Internet<br />
www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/<br />
maahanmuuttajat/neuvonta<br />
Kysy <strong>Tampere</strong>-lisästä<br />
<strong>Tampere</strong>ella otettiin vuoden <strong>2009</strong> alusta käyttöön <strong>Tampere</strong>-lisä. Nyt kotonaan alle 3-vuotiaita lapsia<br />
hoitavalla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Vanhempain päivärahakaudella<br />
olevat perheet, joilla on vauvan lisäksi kotihoidossa yksi tai useampia alle 3-vuotiaita lapsia, voivat<br />
kysyä lisätietoja <strong>Tampere</strong>-lisän infopuhelimesta 040 801 2657.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapalvelussa työskentelevät Stela Entcheva (vas.),<br />
Anna Meller, Alina Kokka, Marjukka Antila ja Kristiina Teiss. Kuvasta puuttuvat<br />
Zuzan Rasulzade, Nasrin Hussain ja Inayatullah Shuaibi.
8<br />
TAMPERE<br />
<strong>Tampere</strong>en arkkitehtuuriohjelma<br />
on hyvän rakentamisen työkalu<br />
Kaupungin historiallinen jatkuvuus on yksi arkkitehtuuriohjelman aihealueista.<br />
Esimerkiksi Finlaysonin alueella on historiallisesti merkittäviä<br />
rakennuksia.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin arkkitehtuuriohjelma<br />
valmisteltiin eri tahojen<br />
vuoropuheluna ja hyvässä yhteistyössä,<br />
ja kaupunginvaltuusto hyväksyi<br />
ohjelman viime vuonna. Arkkitehtuuriohjelma<br />
on otettu välineeksi arkkitehtuurin<br />
ja hyvän rakentamisen<br />
edistämiseen.<br />
– Arkkitehtuuriohjelma on ennen<br />
kaikkea päättäjien työkalu. Valmistelussa<br />
ohjelmaa toteutetaan koko ajan,<br />
ja sen pohjalta tehtävät päätökset<br />
velvoittavat sitten myös rakentajia toteuttamaan<br />
laadukasta arkkitehtuuria,<br />
kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho sanoo.<br />
Arkkitehtuuriohjelmaan koottiin<br />
eri aihealueilta kärkihankkeita. Laadukkaaseen<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvaan tähdätään<br />
muun muassa perustamalla<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvatoimikunta, joka antaa<br />
lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista.<br />
Hyvän rakentamisen tunnustuspalkinto<br />
on yksi tapa arvostaa<br />
ja kohottaa rakentamisen laatua.<br />
Arkkitehtuurikilpailuja järjestetään ja<br />
erilaisia uusia kilpailumuotoja kehitetään.<br />
Parhaillaan on meneillään Ranta-Tampellan<br />
asuinalueen ideakilpailu.<br />
Yhteistyötä korkeakoulujen, erityisesti<br />
Teknillisen yliopiston kanssa jatketaan<br />
ja kehitetään myös opiskelijakilpailujen<br />
muodossa.<br />
Prosentti budjetista<br />
taidehankintaan<br />
Viime syksynä järjestettiin Arkkitehtuuriviikko,<br />
jonka yksi kohokohta oli<br />
tasokas asiantuntijaseminaari. Viikko<br />
järjestetään myös ensi syksynä, ja tähtäimessä<br />
on muun muassa kansainvälinen<br />
huippuseminaari sekä tasokasta<br />
näyttelytoimintaa. Arkkitehtuuriohjelmassa<br />
mainittu taiteen huomioiminen<br />
rakentamisessa näkyy uudessa pormestariohjelmassa<br />
siten, että tärkeissä<br />
kaupungin rakennushankkeissa yksi<br />
prosentti budjetista osoitetaan taidehankintoihin.<br />
Arkkitehtuuriohjelman yksi osio<br />
oli nimetty Lähiökehän renessanssiksi,<br />
johon liittyy asuinalueiden täydennysrakentaminen<br />
ja laatutason nosto.<br />
– Kaupunkisuunnittelussa yksi tämän<br />
vuoden teemoista on asuinalueiden<br />
palvelukeskusten kohentaminen.<br />
Keskustojen kohentamiseen liittyviä<br />
asemakaavoitushankkeita on meneillään<br />
Tesomalla, Lentävänniemessä ja<br />
Kaukajärvellä, asemakaava-arkkitehti<br />
Sakari Leinonen kertoo.<br />
Kaupungin historiallinen jatkuvuus<br />
on yksi arkkitehtuuriohjelman<br />
aihealueista, joka on yksi näkökulma<br />
muun muassa Pispalan asemakaavojen<br />
uusimisessa. Tavoitteena on myös<br />
saada Tammerkosken miljöö maailmanperintökohteeksi<br />
arkkitehtuuriohjelman<br />
mukaisesti.<br />
– Osayleiskaavoituksen yhteydessä<br />
tehdään arkeologisia ja kulttuuriympäristöön<br />
liittyviä selvityksiä aikaisempaa<br />
tarkemmin. Selvitystyötä tehdään<br />
nyt muun muassa koillisella alueella<br />
Aitolahti-Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen<br />
muodossa, yleiskaavaarkkitehti<br />
Ritva Kangasniemi kertoo.<br />
Kaupunkiseudun yhteistyö toteutuu<br />
seudullisessa liikennesuunnittelussa<br />
sekä rakennemallityössä. <strong>Tampere</strong>en<br />
keskustan elinvoima on seudullisestikin<br />
tärkeää. Yksi keino keskustan<br />
elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden<br />
varmistamiseksi on maanalaisen pysäköinnin<br />
kehittäminen. Siihen liittyvä<br />
hanke on P-Hämpin toteuttaminen.<br />
Arkkitehtuuria tuodaan lähemmäksi<br />
koulumaailmaa Taloista <strong>kaupunki</strong><br />
–hankkeella, joka on esimerkki<br />
vuorovaikutuksen kehittämisestä.<br />
Arkkitehtuuriin ja maankäytön suunnitteluun<br />
liittyvää tiedotusta lisätään<br />
esimerkiksi internetissä ja vuorovaikutusta<br />
kehitetään edelleen.<br />
– Myös arkkitehtuuriohjelman<br />
laatimisen yhteydessä hyväksi koettua<br />
vuoropuhelua eri toimijoiden ja<br />
kuntalaisten kanssa pitää jatkaa myös<br />
arkkitehtuuriohjelman toteuttamiseen<br />
liittyen esimerkiksi seminaareina<br />
tai työpajoina, kaavoitusjohtaja Jyrki<br />
Laiho ideoi.<br />
Teksti: Anna-Lea Hyry<br />
Pispalan asemakaavoitus ja vuoropuhelu jatkuvat<br />
Vuoreksen<br />
rakentaminen<br />
vauhdissa<br />
Vuoreksen ensimmäisen asuntoalueen,<br />
Mäyränmäen, kunnallistekniikan<br />
rakentaminen alkoi<br />
tammikuussa. Katujen rakentamisen<br />
yhteydessä rakennetaan myös<br />
muu kunnallistekniikka kuten<br />
sähkö-, kaukolämpö-, vesihuoltoja<br />
tietoliikenneverkosto sekä hulevesijärjestelmät.<br />
Katujen rakennustyöt aloitettiin<br />
Mäyränmäenkadulla, jota rakennetaan<br />
Ruskontien liittymästä<br />
Hupakankorvenkadulle.<br />
Mäyränmäen pohjoisosaan<br />
nousee viime syksynä jaetuille<br />
kaupungin tonteille omakotitaloja.<br />
Omakotialueesta etelään on tulossa<br />
pientalovaltaisia kortteleita,<br />
jotka rakennusliikkeet toteuttavat.<br />
Kukin asuinkortteli rajautuu virkistysalueeseen.<br />
Ruskontien varteen<br />
alueen eteläosaan on suunniteltu<br />
liike- ja toimistorakennuksia.<br />
Vuoreksesta <strong>Tampere</strong>en keskustaan<br />
johtavan pääväylän eli<br />
Vuoreksen puistokadun rakentaminen<br />
etenee. Nyt tehdään Särkijärven<br />
sillasta etelään päin johtavaa<br />
väylän osuutta. Kadun rakentaminen<br />
jatkuu seuraavassa vaiheessa<br />
Ruskontietä kohti siten,<br />
että puistokatu olisi käyttökunnossa<br />
2010.<br />
Pääväylän varrelle sijoittuvan<br />
Vuoreskeskuksen länsiosan asema<br />
kaavasta on valitettu hallintooi<br />
keu teen, josta odotetaan päätöstä<br />
ke vääl lä. Vuoreskeskuksen<br />
itäpuolisen alueen asemakaavoitus<br />
on meneillään.<br />
Keskustan asemakaavat tehdään<br />
osissa, joista pisimmällä on<br />
koulukeskusta ja keskuspuistoa<br />
koskeva kaava. Vuoreskeskuksen<br />
ytimessä olevan torin vierelle<br />
nousee muun muassa kauppakeskus,<br />
joka halutaan rakentaa asuntomessuvuoteen<br />
2012 mennessä.<br />
Myös muiden Vuoreksen<br />
asuinalueiden asemakaavat etenevät.<br />
Virolaisen asuntomessualueen<br />
asemakaavaehdotus oli alkuvuodesta<br />
nähtävillä. Rimmin alueen<br />
asemakaavaa viimeistellään ja<br />
Koukku järven kaavoitus on alkuvaiheessa.<br />
Pispalan alueen asemakaavojen uusimiseen<br />
liittynyt, koko aluetta koskeva<br />
laaja selvitys- ja osallistumistyöskentely<br />
on pääosin tehty. Osallistumiseen on<br />
kiinnitetty erityistä huomiota muun<br />
muassa erillisessä KaOs projektissa, joka<br />
on tuonut asukkaiden näkemyksiä<br />
alueen kehityskuvan pohjaksi. Työ jatkuu<br />
vielä osittain työryhmissä. Alueen<br />
asemakaavoihin liittyen kootaan osallisryhmät,<br />
jotka jatkavat edelleen kaavoitusta<br />
tukevaa asukasosallistumista.<br />
Ylä-Pispalan, Ala-Pispalan ja Tahmelan<br />
asemakaavojen muutoksen tavoitteena<br />
on tukea valtakunnallisesti merkittävän<br />
kulttuuriympäristön säilymistä<br />
ja kehittämistä. Pispalan asemakaavan<br />
uudistaminen tehdään kolmessa<br />
vaiheessa, jotka alkavat noin vuoden<br />
välein. Kunkin vaiheen yhteydessä on<br />
tarkoitus tehdä kaksi erillistä asemakaavaa.<br />
Ensimmäisenä aloitetuista Ylä-Pispalan<br />
asemakaavoista laaditaan seuraavaksi<br />
luonnokset. Seuraava, harjun laelta<br />
länteen sijaitsevaa aluetta koskeva<br />
kaavatyö alkaa lähiaikoina osallistumisja<br />
arviointisuunnitelman kuuluttamisella.<br />
Myös Pispalaan liittyvän Santalahden<br />
asemakaavoitus on alkamassa.<br />
Selvitysaineisto sekä luonnos väliaikaiseksi<br />
rakentamistapaohjeeksi olivat<br />
nähtävillä loppuvuodesta. Pispalassa<br />
jaettiin myös kaikkiin talouksiin kysely,<br />
joka koski alueen asemakaavoitusta.<br />
Lisäksi internetissä on ollut avoinna<br />
Paikkis-paikkatietokysely, johon on voinut<br />
kartan avulla ilmoittaa arvokkaita<br />
kohteita.<br />
Nähtävillä olleeseen alueen väliaikaiseen<br />
rakennustapaohjeeseen tehdään<br />
palautteen perusteella muutoksia,<br />
ja ohje tuodaan yhdyskuntalautakunnan<br />
hyväksyttäväksi. Rakennustapaohjeella<br />
on tarkoitus ohjata sitä<br />
poikkeusluvilla tehtävää rakentamista,<br />
joka nyt sallitaan alueella kesken olevan<br />
asemakaavaprosessin aikana.<br />
Pispalan alueella on odotusten mukaisesti<br />
erilaisia näkemyksiä, jotka koskevat<br />
muun muassa rakennusoikeuksia<br />
ja -suojelua. Toinen paljon keskustelua<br />
herättävä asia on ollut virkistysalueiden,<br />
muun muassa kasvimaan käyttö.<br />
Liikennekysymykset puhuttavat myös,<br />
niin alueella ongelmaksi koettu ajoneuvoliikenteen<br />
läpikulku kuin kevyen liikenteen<br />
reittien kohentaminen. Rantaalueen<br />
käyttöä koskevia ideoita on tullut<br />
paljon. Myös palvelut kiinnostavat<br />
pispalalaisia. Asukkailta on saatu uusia<br />
ideoita esimerkiksi Pispalaan suuntautuvan<br />
matkailun kehittämiseksi.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Pispalan ja Tahmelan asemakaavojen uusiminen tähtää alueen arvokkaan kulttuuriympäristön säilymiseen ja kehittämiseen.
TAMPERE 9<br />
Kaavoituskatsaus – ota talteen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Kaavoituskatsaus<br />
Asemakaavojen uusimisella<br />
tähdätään Pispalan miljöön<br />
säilymiseen ja kehittymiseen.<br />
Ensimmäiset asemakaavaluonnokset<br />
tulevat nähtäville<br />
tänä vuonna.<br />
Havainnekuva Nurmi-<br />
Sorilan keskustan ideakilpailun<br />
voittaneesta ehdotuksesta.<br />
kertoo vuoden <strong>2009</strong> kaavatöistä<br />
Kaavoituskatsaukseen on koottu vuoden aikana tehtäviä<br />
merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja<br />
yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä ja arvioinneista<br />
on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja<br />
seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan<br />
aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan.<br />
Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet<br />
kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden<br />
käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja<br />
kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa<br />
asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa<br />
yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen<br />
ohella ja jo sitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi<br />
ympäristö- ja liikenneasioista.<br />
Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen<br />
kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain.<br />
Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta<br />
tai muuttamisesta.<br />
Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta<br />
kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla<br />
osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa.<br />
Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon.<br />
Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja<br />
erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan.<br />
Kaikista kaavoista ei päästä laatimisvaiheessa yksimielisyyteen,<br />
jolloin niistä voidaan valittaa hallintooikeuteen.<br />
Tällä vuosikymmenellä <strong>Tampere</strong>ella on hyväksytty<br />
vuosittain keskimäärin noin 60 asemakaavaa.<br />
Keskimäärin vuosittain neljästä (yhdestä kuuteen) asemakaavasta<br />
on valitettu hallinto-oikeuteen. Vuosina<br />
2000–07 hallinto-oikeus on pitänyt yhteensä 27 kertaa<br />
kaupungin asemakaavapäätöksen voimassa ja kaksi kertaa<br />
kumonnut sen.<br />
Kaavoituksen vaiheet<br />
Kaavoitusprosessi vaihtelee kaavan laajuuden ja merkityksen<br />
mukaan. Osayleiskaavan laadinta on erilaista<br />
kuin asemakaavan laadinta. <strong>Tampere</strong>ella kaavoituksen<br />
eri vaiheiden materiaali on nähtävillä Palvelupiste<br />
Frenckellissä ja materiaalia on yleensä myös kaavoituksen<br />
internetsivuilla.<br />
Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa,<br />
erillisessä <strong>lehti</strong>-ilmoituksessa, internetissä<br />
tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville<br />
ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa<br />
voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään<br />
vuoropuhelua työn aikana.<br />
Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan<br />
työn tavoitteita. Selvitysten pohjalta tehdään alustavia<br />
luonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Luonnos<br />
tai luonnokset asetetaan nähtäville, ja niistä ilmoitetaan<br />
lehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kuntalaisilla ja<br />
osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Luonnoksesta<br />
saatetaan järjestää yleisötilaisuus.<br />
Luonnos valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään<br />
ottamaan huomioon nähtävillä olon aikana esitettyjä<br />
mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan<br />
lausuntoja. Ehdotus kuulutetaan jälleen ilmoitusvälineissä<br />
nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia.<br />
Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa.<br />
Mahdollisten muistutusten poh jalta tehdään tarvittaessa<br />
muutok sia ehdotukseen ja vastataan muistu tuksiin.<br />
Kaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet<br />
niihin käsitellään ja viedään kaava hyväksymiskäsittelyyn.<br />
Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta<br />
on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava<br />
tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä.<br />
Mistä saan tietoa<br />
kaavoista?<br />
1. Palvelupiste Frenckellistä<br />
Frenckellinaukio 2 B,<br />
puh. (03) 5656 6700<br />
2. Virallisista kuulutuksista<br />
torstaisin Aamulehdessä ja<br />
Uutispäivä Demarissa ja<br />
lauantaina <strong>Tampere</strong>laisessa<br />
sekä kaupungin internetsivuilla<br />
3. Internetistä<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin sivuilta<br />
www.tampere.fi<br />
Kaavat verkossa<br />
www.tampere.fi/<br />
ytoteto/kartta/<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin internetsivujen<br />
karttapalvelun kautta<br />
pääsee katselemaan myös<br />
kaavatietoja. Kohteita voi hakea<br />
nimellä tai valitsemansa alueen<br />
sisältä. Käyttäjä voi valita<br />
karttapohjan ja karttakoon.<br />
Esimerkiksi vireillä olevasta<br />
asemakaavasta tulevat näkyviin<br />
kaavoitettavan alueen rajat.<br />
Useista kartalla olevista kohteista<br />
pääsee kohdetta klikkaamalla<br />
hakemaan sen omilta verkkosivuilta<br />
lisätietoa. Kartalla<br />
näkyvästä vireillä olevasta kaavakohteesta<br />
pääsee internetlinkin<br />
kautta katsomaan<br />
kaavadokumentteja.<br />
Kaavakohteiden omien sivujen<br />
lisäksi kaavoitukseen<br />
liittyvät ajankohtaiset asiat<br />
näkyvät usein myös internetin<br />
etusivun tiedotteissa sekä<br />
<strong>kaupunki</strong>suunnittelun<br />
ajankohtaista-sivun tiedotteissa.
10<br />
TAMPERE<br />
Kaavoituskatsaus <strong>2009</strong><br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
rakennemallin<br />
suunnittelu<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun kunnat: <strong>Tampere</strong>, Kangasala,<br />
Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja<br />
Orivesi laativat Paras-lain mukaisen <strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyösuunnitelman<br />
vuonna 2007. Sen mukaan kunnat<br />
laativat yhdessä vuosina 2008–<strong>2009</strong> seudun rakennemallin,<br />
asuntopoliittisen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman,<br />
ilmastostrategian ja palveluverkkoselvityksen.<br />
Elinkeinostrategian laatiminen oli jo käynnissä.<br />
Rakennemallin keskeiseksi työvaiheeksi otettiin<br />
maankäytön toteuttamisohjelman laatiminen, eli minne,<br />
millä aikataululla ja kuinka suurella volyymillä kunnat<br />
tuottavat tontteja asumiselle ja elinkeinoelämän tarpeisiin.<br />
Toteuttamisohjelmassa myös karkealla tarkkuudella<br />
arvioidaan, kuinka suuriin infrastruktuurin ja julkisten<br />
palveluiden investointikustannuksiin uuden rakentamisen<br />
myötä kunnat joutuvat varautumaan.<br />
Kaupunkiseudun kova kasvu aiheuttaa kunnille<br />
merkittäviä kustannuksia sekä investointeina että esimerkiksi<br />
koulujen ja päiväkotien käyttönä. Suunnitelmien<br />
yhtäaikainen käsittely antaa hyvät mahdollisuudet<br />
vaikuttaa tulevaisuuden asumisen, liikenteen ja palveluiden<br />
keskinäiseen toimintaan, niistä aiheutuviin kustannuksiin<br />
sekä keinoihin hillitä ilmastonmuutosta ja<br />
muuta ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> tammikuussa ovat laadittuina rakennemallivaihtoehdot<br />
ja niiden merkittävien vaikutusten<br />
arviointi ja mallien isojen erojen vertailu on käynnissä.<br />
Vuoden 2007 lopussa kunnat olivat laatineet kuntien<br />
maankäytön kehityskuvat ja vuoden 2008 ensimmäisen<br />
puolikkaan aikana yhdessä oli työstetty ja seutuhallitus<br />
oli päättänyt rakennemallityön tavoitteet.<br />
Seutuhallitus hyväksyi syksyllä 2008 karkeat rakennemallivaihtoehtojen<br />
linjaukset. Rakennemallivaihtoehdoissa<br />
on esitetty erilaisia asumisen, työpaikkojen, kaupan<br />
ja joukkoliikennejärjestelmien vaihtoehtoja sekä<br />
suunniteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, rakentamisen<br />
laajentamissuuntia sekä sitä, kuinka erilaisia toimintoja<br />
sekoitetaan nykyistä enemmän. Vaihtoehtojen<br />
vaikutuksia arvioitaessa yhtenä merkittävänä arvioinnin<br />
kohteena ovat rakennemallivaihtoehtojen ilmastovaikutukset,<br />
mm. lämmityksen ja liikkumisen energiakulutukset.<br />
Helmi-maaliskuussa <strong>2009</strong> seudun maankäyttö- ja rakennetyöryhmässä,<br />
kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksen<br />
päättämänä linjataan rakennemallin suunnittelu.<br />
Tälle pohjan tuovat rakennemallivaihtoehtojen<br />
vaikutusten arvioinnissa esille nousevat asiat sekä kuntien<br />
ja sidosryhmien kommentit. Rakennemallin ja sen<br />
toteuttamisohjelman luonnosten laadinta ajoittuu huhtikuusta<br />
elokuuhun <strong>2009</strong>.<br />
Rakennemallin hyväksymispäätöksen <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>seudun kuntayhtymässä tekee seutuhallitus,<br />
päätöksenteko ajoittunee lokakuuhun <strong>2009</strong>. Päätöksen<br />
valmistelu tehdään kuntien kaavoituspäälliköiden<br />
ja kuntajohtajien kokouksissa. Myös muut seudun työryhmät<br />
sekä <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun kehittämisja<br />
elinkeinoyhtiö Tredea Oy käsittelevät rakennemallia.<br />
Seutuhallitus esittää kunnille hyväksyttäväksi rakennemalliehdotuksen<br />
ja sen toteuttamisohjelman. Sitovuus<br />
näille tulee kuntien oman päätöksenteon kautta. Kuntapäätöskäsittelyt<br />
ajoittuvat vuoden <strong>2009</strong> loppuun.<br />
Helmi-maaliskuussa <strong>2009</strong> rakennemallivaihtoehdot<br />
ja niiden vaikutustenarvioinnin vaihe ovat käsiteltävinä<br />
kunnanhallituksissa/valtuustoissa. Kunnat käsittelevät<br />
rakennemallityötä myös syksyllä <strong>2009</strong> rakennemalli-<br />
ja toteuttamisohjelmaluonnosten valmistuttua. Seutufoorumit<br />
järjestetään kaikille kuntien valtuutetuille<br />
6.3.<strong>2009</strong> ja syksyllä <strong>2009</strong>. Tuolloin järjestetään myös<br />
informaatiotilaisuudet tiedotusvälineille. Helmikuussa<br />
<strong>2009</strong> käynnistyvät sidosryhmätyöpajat, joista ensimmäisessä<br />
arvioidaan rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia,<br />
toisessa kommentoidaan rakennemallin suunnittelun<br />
linjauspäätöksiä keväällä <strong>2009</strong> ja kolmannessa pureudutaan<br />
itse rakennemallin ja sen toteuttamisohjelmaan<br />
loppukesästä-syksyllä <strong>2009</strong>.<br />
Kaupunkiseudun rakennemallin ja Pirkanmaan liiton<br />
samanaikaisesti laadinnan alla olevan maakuntakaavan<br />
vaihekaavan työt tehdään vuorovaikutuksessa. Vaikka<br />
rakennemallin suunnittelumuoto ei ole maankäyttöja<br />
rakennuslain mukainen, siitä pyritään tiedottamaan<br />
kuntalaisille osallistumista varten työn eri vaiheissa sekä<br />
lehdistön että internetin kautta.<br />
Rakennemallityön etenemistä voi seurata internetissä<br />
www.tampereenseutu.fi<br />
Asemakaavoituksen vuoden <strong>2009</strong><br />
Tärkeimmät työkohteet<br />
Luetteloon ja karttaan on poimittu asemakaavoituksen<br />
keskeiset työkohteet vuonna<br />
<strong>2009</strong>. Kohteissa on yleiskaavan täydennysalueita,<br />
yksityisten hakijoiden ja muiden toimijoiden<br />
hankkeita sekä kaupungin muita<br />
mm. strategisten projektien kohteita.<br />
Tänä vuonna keskeisiä kohteita <strong>Tampere</strong>en<br />
keskustan alueella ovat Tampellan<br />
tunneli, Tammelan ratapihankadun alue ja<br />
Pohjolankatu 25:n kiinteistö Tammelassa.<br />
Rakennettun kulttuuriympäristön säilyttäminen<br />
ja kehittäminen on tavoitteena Pispalan<br />
asemakaavojen uusimisessa.<br />
Kantakaupungin palveluverkon kehittämiseen<br />
liittyviä hankkeita ovat uusien alueiden<br />
kaavoituksessa Vuoreskeskuksen itä- ja<br />
kaakkoisosat. Vanhojen asuinalueiden keskustojen<br />
palvelualueiden kehittämishankkeita<br />
ovat Kaukajärven liikekeskustan laajennus,<br />
Lentävänniemen keskusta, Lielahden<br />
liikekeskus ja Tesoman liikekeskuksen<br />
uudistaminen.<br />
Asuntorakentamisen keskeisiä kohteita<br />
Vuoreksen keskustan lisäksi ovat Kaukajärven<br />
Saarenmaantien pohjoispuoli ja Takahuhdin<br />
vanhainkodin ympäristö. Pientaloasuntoja<br />
kaavoitetaan Atalan Rissoon (Petäjässuo)<br />
ja Hervannan Hiidenmäen alueelle.<br />
Toimitilarakentamista kaavoitetaan Myllypuron<br />
Kolmenkulmaan, Hervannan Huppionmäkeen<br />
ja Ruskoon. Työpaikkarakentamiseen<br />
liittyviä asemakaavoja laaditaan<br />
myös Lielahdessa ja Kaupissa keskussairaalan<br />
alueella.<br />
Asemakaavoituksen lähtökohtana ovat<br />
kaupunginvaltuuston hyväksymät tavoitteet<br />
rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta<br />
ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen<br />
turvaamisesta. Muuhun kuin asuntotuotantoon<br />
tarkoitettuja tontteja kaavotetaan vuosittain<br />
10–15 hehtaaria. Asemakaavoitusohjelman<br />
määrällisinä tavoitteina on kaavoittaa<br />
vuosittain lisää asuntokerrosalaa 200 000<br />
krsm2 ja muuta kerrosalaa 100 000 krsm2.<br />
Pientaloasuntojen kohdalla vuositavoitteena<br />
on yli 300 asuntoa.<br />
Hervannan sisääntuloväylän ilme<br />
muuttuu, kun Tieteenkadun varteen<br />
rakennetaan uusia kerrostaloja.<br />
Alueen asemakaava valmistui<br />
viime vuonna.<br />
1. VT 12, Rantaväylän tunneli<br />
Tavoitteena on tehdä mahdolliseksi Kekkosentien<br />
ja Paasikiventien pitkän tunnelin<br />
rakentaminen Naistenlahden ja Santalahden<br />
välille <strong>Tampere</strong>en keskustan<br />
pohjoispuolella. Tämä edellyttää maanalaisen<br />
asemakaavan laatimista. (8156)<br />
2. VT 12 Santalahden eritasoliittymää<br />
Tunnelin länsipäähän Santalahteen laaditan<br />
eritasoliittymää varten erillinen<br />
asemakaavamuutos, joka mahdollistaa<br />
VT 12:n kytkemisen kaupungin katuverkkoon.<br />
(8305)<br />
3. VT 12 Naistenlahden eritasoliittymä<br />
Tunnelin itäpäähän Naistenlahteen laaditan<br />
eritasoliittymää varten erillinen<br />
asemakaavamuutos, joka mahdollistaa<br />
VT 12:n kytkemisen kaupungin katuverkkoon<br />
ja Ratapihankatuun. (8306)<br />
4. VT 12 Joukkoliikennekaistat<br />
Tiehallinto laatii tiesuunnitelmaa joukkoliikenneratkaisujen<br />
kehittämiseksi<br />
Rantaväylälle linjalla Lielahdenkatu–<br />
Sepänkatu. Kaava laaditaan tiehankkeen<br />
yhteydessä ja se valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8247)<br />
5. TAMMELA, Ratapihankatu<br />
Ratapihankadun suunnittelua Kekkosentielle<br />
asti jatketaan. VR:n entisen<br />
tavara-asema-alueen sekä Peltokadun<br />
ja rautatien välisen alueen uutta maankäyttöä<br />
suunnitellaan. PMK:n rakennus<br />
suojellaan. Suunnitelmissa on uutta<br />
asuin- ja liike- ja toimistorakennusten<br />
korttelialuetta. (7877)<br />
6. VR-Yhtymä, Posteljooninpuisto<br />
VR-yhtymän rautatieaseman pohjoisimman<br />
osan kohdalle tutkitaan uuden toimitilarakentamisen<br />
mahdollisuutta ja vaihtoehtoja.<br />
(8244)<br />
7. Pohjolankatu 25, Senioriasuminen ym.<br />
Entisen teollisuusrakennuksen tontille<br />
ja mahdollisesti Kekkosentien varressa<br />
olevalle varastorakennusten tontille tutkitaan<br />
uusien toimintojen mm. senioriasumisen<br />
sijoittamista säilyttäen osittain<br />
tai kokonaan olemassa oleva rakennus.<br />
Kaava valmistunee v. <strong>2009</strong>. (8146)<br />
8. XIII RATINA, Linja-autoasema ja toimitilaa<br />
Ratinan yleissuunnitelmassa on linjaautoaseman<br />
eteläpuolelle varattu tontti<br />
liike- ja toimistotiloja varten. Tontin<br />
maankäyttöä tutkitaan. (8093)<br />
9. VR-Yhtymä, Sorinkatu 6–8<br />
VR-yhtymä hakee rautatiealueelle olevan<br />
rakennuskannan korvaavaa tehokkaan<br />
asuinkerrostalorakentamisen<br />
mahdollistavaa asemakaavan muutosta,<br />
joka osoittaa Sorinkadun varteen myös<br />
pieniä liiketiloja. (8201)
TAMPERE 11<br />
Kaavoituskatsaus <strong>2009</strong><br />
10. RANTA-TAMPELLA, asuinalue<br />
Maankäytön suunnittelusta on käynnistetty<br />
suunnittelukilpailu. Sen ratkaisun<br />
pohjalta tullaan laatimaan ensin yleissuunnitelma<br />
ja sitten asemakaavaluonnos.<br />
11. LAPINNIEMI, Rauhanniemen talviuintisauna<br />
Rauhaniemen kansankylpylän, uimarannan<br />
ja venesataman alueelle laaditaan<br />
asemakaavan muutos, jossa koko<br />
nykyisessä asemakaavassa vesiurheilualueeksi<br />
merkityn alueen kaava ajanmukaistetaan<br />
ja osoitetaan mm. tontti<br />
uudelle saunarakennukselle. Valmistuu<br />
v. <strong>2009</strong>. (8176)<br />
12. LAPPI<br />
Lapin kaupunginosaan on tarkoitus laatia<br />
säilyttävä asemakaava. Työ on aloitetaan<br />
vuoden <strong>2009</strong> aikana rakennusten<br />
inventoinnilla ja kaavaehdotus valmistunee<br />
v. 2010. (8182)<br />
13. XXI PETSAMO<br />
Petsamon asuntoalueen miljöön suojelemiseen<br />
tähtäävä asemakaavan muutos<br />
aloitettiin inventoimalla olemassa oleva<br />
rakennuskanta. Asemakaavaluonnos oli<br />
nähtävillä keväällä 2007 ja ehdotus valmistunee<br />
v. <strong>2009</strong>. (8083)<br />
14. Teiskontie, joukkoliikennekaistat<br />
Tiehallinto laatii tiesuunnitelmaa Teiskontien<br />
kehittämiseksi mm. joukko- ja<br />
kevyenliikenteen ratkaisujen osalta välillä<br />
Kekkosentie - Ritakadun risteysalue.<br />
Samalla suunnitellaan myös TAYS:n alueen<br />
liikennejärjestelyjä. Kaava laaditaan<br />
tiehankkeen yhteydessä ja valmistuu v.<br />
<strong>2009</strong>. (8246)<br />
15. KAUPPI, TAMK JA PIRAMK<br />
Oppilaitosten kehittämismahdollisuuksien<br />
varmistamiseksi laaditaan asemakaavan<br />
muutos, jossa tutkitaan myös<br />
mahdollisuutta yhdistää rakennukset.<br />
Kaava valmistunee v. <strong>2009</strong>. (8098)<br />
16. KAUPPI, Medi-Park 2, Kissanmaa<br />
Terveysteknologian tarpeisiin laadittava<br />
Medi-Park 2:n toimitila-alueen kaavoittaminen<br />
aloitetaan Toimelankatuun<br />
liittyvästä työpaikka-alueesta. Kaavaan<br />
liittyy Teiskontien pohjoispuolen rakentamisaluetta<br />
palveleva Kissanmaan<br />
Nallenpuiston sadevesien viivytysalue.<br />
(8312)<br />
17. KAUPPI, TAYS<br />
Sairaala-alueen asemakaavaa muutetaan<br />
vastaamaan alueen potilashoidon,<br />
lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen<br />
tulevia rakentamistarpeita.<br />
Kaavassa huomioidaan yliopiston lisärakentamistarpeet<br />
ja mahdollistetaan<br />
katuyhteys Biokadun ja Lääkärikadun<br />
välillä. Kaavan lähtökohdat tukeutuvat<br />
yleissuunnittelun yhteydessä tehtyihin<br />
linjauksiin ja selvityksiin. (8311)<br />
18. KISSANMAA<br />
Kissanmaan pientaloalueen miljöön<br />
suojelemiseen tähtäävä asemakaavan<br />
muutos aloitettiin viime vuonna inventoimalla<br />
olemassa oleva rakennuskanta.<br />
Kaavasuunnittelua jatketaan ja se valmistuu<br />
2010.(8315)<br />
19. NIIHAMA, erityisratsastuskeskus<br />
Toritunjärven ja Niihamankadun väliin<br />
nykyisen ratsastuskeskuksen lähettyville<br />
asemakaavoitetaan tontti terapiaratsastuskeskusta<br />
ja sen oheistoimintoja<br />
varten Kauppi- Niihaman osayleiskaavan<br />
mukaisesti. (8265)<br />
20. TASANNE, Aitolahdentie 143–157<br />
Olkahistenlahden pohjukan alue kaavoitetaan<br />
maanomistajien aloitteesta<br />
pientaloalueeksi olevaa pientaloasutusta<br />
täydentäen. Asemakaavaehdotus<br />
valmistunee v. <strong>2009</strong> aikana. (8187)<br />
21. KUMPULA, Mattilanmäki<br />
Mattilanmäenkadun varressa olevalle<br />
alueelle on tarkoitus sijoittaa pientalorakentamista<br />
yhteistyössä alueen maanomistajien<br />
kanssa. (8120)<br />
22. ATALA, Risso<br />
Atalaan laaditaan asemakaavaa uutta pientaloasutusta<br />
varten Orimuskadusta itään<br />
Rissonkadun jatkeen varaan. Alueelle<br />
on laadittu perusselvityksiä ja luonnoksia.<br />
Kaava valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8184)<br />
23. RISTINARKKU 4940-1, 4 ja 5<br />
Pientaloalueen täydentäminen olemassa<br />
olevaan ympäristöön, jossa myös<br />
muinaisjäännöksen sijainti otetaan huomioon.<br />
Luonnos on nähtävillä alkuvuodesta<br />
<strong>2009</strong> ja suunnittelua jatketaan.<br />
Kaava valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8276)<br />
24. KAUKAJÄRVI 5849-1 ja 2 sekä<br />
6115-1,TOAS<br />
Muinaishaudankadun ja Keskisenkadun<br />
opiskelija-asuntojen kortteleiden täydentämistä<br />
varten laaditaan asemakaavamuutos,<br />
joka laitetaan vireille v. <strong>2009</strong>.<br />
25. KAUKAJÄRVI, Juvankatu 14<br />
Juvankadun länsipuolinen tyhjillään<br />
oleva yleisten rakennusten tontti on tarkoitus<br />
muuttaa liikekeskuksen tontiksi<br />
kaupungin kiinteistötoimen aloitteesta.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on<br />
ollut nähtävillä v. 2007 ja kaavoitustyötä<br />
jatketaan. (7910)<br />
26. KAUKAJÄRVI, Juvanrinne<br />
Maanomistajien aloitteesta kaavoitetaan<br />
pientaloalue Juvankadun varteen.<br />
Asemakaavaluonnos valmistuu v. <strong>2009</strong>.<br />
(8174)<br />
27. KAUKAJÄRVI, Saarenmaantie<br />
Karosen koulun ja Saarenmaantien itäpuolelle<br />
on tavoitteena kaavoittaa asuntoaluetta<br />
yleiskaavan täydennysrakentamisohjelman<br />
mukaisesti. Osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä<br />
v. 2008 ja työtä jatketaan.(8258)<br />
28. RUSKO, Kauhakorvenkatu<br />
Kauhakorvenkadulta on tarkoitus rakentaa<br />
katuyhteys Saarenmaantielle. Kadun<br />
varteen kaavoitetaan työpaikka-aluetta<br />
ja olevaa teollisuusaluetta järjestellään<br />
uudelleen. (8099)<br />
29. RUSKO, Ruskontien jatke<br />
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa<br />
yleiskaavan mukainen <strong>kaupunki</strong>seudullinen<br />
kehä II- väylä. Tie tulee palvelemaan<br />
myös Ruskon ja Hervannan uusia<br />
asuin- ja työpaikka-alueita. Liittyy kaavamuutoksiin<br />
8255 ja 8111.Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä<br />
v. 2008 ja työtä jatketaan. (7988)<br />
30. HERVANTA, Hiidenmäen asuinalue<br />
Tuleva asuinalue sijaitsee Hervannan<br />
kaakkoispuolella. Yleiskaava osoittaa<br />
tievarauksen <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
2-kehätielle ja asuinaluetta n. 800<br />
asukkaalle suunnitellaan sen eteläpuolelle.<br />
Kaavoituksen aikana tarkennetaan<br />
yleiskaavan selvityksiä. Liittyy kaavamuutoksiin<br />
7988 ja 8111. Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä<br />
v. 2008. (8255)<br />
31. HERVANTA, Huppionmäen teollisuusalue<br />
Tuotantovaltainen yritystoiminnan alue<br />
suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun 2-kehän<br />
pohjoispuolelle rinnan Hiidenmäen<br />
asuntoalueen asemakaavan kanssa. Kaavoituksen<br />
aikana yleiskaavan selvityksiä<br />
tarkennetaan. Liittyy kaavamuutoksiin<br />
8255 ja 7988. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on ollut nähtävillä v. 2008.<br />
(8111)<br />
32. HERVANTA 7059-3, <strong>Tampere</strong>en<br />
Ammattiopisto<br />
Laaditaan asemakaavamuutos, jossa yhdistetään<br />
tontit Vaajakatu 13:ssa oppilaitoksen<br />
laajennusta varten. Perusselvityksiä<br />
on tehty v. 2008 ja työtä jatketaan.<br />
(8292)<br />
33. VUORES, KOUKKUJÄRVI<br />
Kaava-alue sijaitsee Vuoreskeskuksen länsipuolella.<br />
Alue kaavoitetaan eteläosaltaan<br />
kerrostalovaltaiseksi ja pohjoisosaltaan<br />
pientalovaltaiseksi asuinalueeksi.<br />
Asemakaavaehdotuksen arvioidaan valmistuvan<br />
vuoden <strong>2009</strong> lopussa. (8263)<br />
34. VUORESKESKUKSEN KAAKKOISOSA JA<br />
PUISTO<br />
Alue käsittää Vuoreskeskuksen eteläkärjessä<br />
sijaitsevan Vuoreksen koulukeskuksen<br />
korttelin, työpaikkakorttelin ja<br />
Vuoreksen keskuspuiston sekä Mäyränmäenkadun<br />
ja Ruskontien Mäyränmäen<br />
asuntoalueelle saakka. Asemakaavaehdotus<br />
valmistunee v. <strong>2009</strong>. (8161)<br />
35. VUORESKESKUKSEN ITÄOSA<br />
Kaava-alue käsittää Vuoreskeskuksen<br />
puistokadun itäpuoleisia korttelialueita.<br />
Alueelle kaavoitetaan asumista ja keskustatoimintoja.<br />
Asemakaavaehdotus<br />
valmistunee vuoden <strong>2009</strong> aikana. (8038)<br />
36.HÄRMÄLÄ 761-6 ja 7 Nuolialantie 44–46<br />
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus<br />
mahdollistaa Kuuselan palvelukodin laajennusosan<br />
sekä sen palvelutarjontaan<br />
tukeutuvan senioriasuinrakennuksen<br />
KARI KORTE<br />
rakentaminen. Luonnos on ollut nähtävillä<br />
ja kaavan valmistelua jatketaan.<br />
(8277)<br />
37. SARANKULMA, Patamäenkatu<br />
Patamäenkatua on tarkoitus jatkaa Pirkkalan<br />
puolelle ja kaavoittaa kadun lisäksi<br />
pieni omakotitaloryhmä kuntien rajalle,<br />
joka edellyttää sopimuksia. Samal la<br />
käsitellään Hamkenin teollisuuston tin<br />
laajennusta ja viereistä kevyen lii kenteen<br />
väylää. Kaava valmistunee v. <strong>2009</strong>.<br />
(8129)<br />
38. KORKINMÄKI, Suutalankatu<br />
Korkinmäen alueelle on tarkoitus kaavoittaa<br />
pientaloaluetta siten, että alueeseen<br />
kuuluu sekä yksityisten omistamaa<br />
että kaupungin maata korttelin 5522 itäpuolella.<br />
Erityistä haastetta antaa alueen<br />
sijainti VT 9:n ja Hervannan valtaväylän<br />
läheisyydessä. (8025)<br />
39. XXII, HATANPÄÄ Mango-hotelli<br />
Hatanpään puistokujan päässä olevalle<br />
hotellille laaditaan asemakaavamuutos<br />
lisärakentamista varten. (8266)<br />
40. IV PYYNIKKI, sosiaali- ja terveysasema<br />
Kaupungin Tilakeskus on yhdessä sosiaali-<br />
ja terveystoimen kanssa esittänyt<br />
Pyynikin sosiaali- ja terveysasemaa sijoitettavaksi<br />
Tipotien ja Pirkankadun<br />
kulmaukseen. Hankkeesta järjestetyn<br />
kilpailun pohjalta suunnitelmia ja selvityksiä<br />
täydennetään. Kaavan arvioidaan<br />
valmistuvan v. <strong>2009</strong>. (8177)<br />
41. SANTALAHTI 1, teollisuusalue<br />
Asemakaavoitusta valmistellaan osayleiskaavan<br />
pohjalta. Alueelle on suunnitelmissa<br />
asumista, työpaikkatoimintoja,<br />
uusia liikenneyhteyksiä, virkistysalueita<br />
ja satamatoimintoja Näsijärven rantaan.<br />
(8048) (8073)<br />
42. PISPALA<br />
Pispalan ja Tahmelan asemakaavan<br />
uudistaminen aloitettiin koko aluetta<br />
koskevalla yleistarkastelulla v. 2008.<br />
Pispalan ja Tahmelan väliaikainen rakennustapaohje<br />
sekä selvityksiä oli nähtävillä<br />
vuoden lopulla. Rakennustapaohje<br />
saatetaan hyväksymiskäsittelyyn v. <strong>2009</strong>.<br />
Selvitystyötä mm. luontoarvojen osalta<br />
jatketaan. Tärkein koko aluetta koskeva<br />
käynnissä oleva selvitys on rakennusoikeus-<br />
ja suojeluperiaatteiden määrittäminen<br />
kaavan uudistamisen pohjaksi.<br />
EU-yhteistyöhankkeen, KaOs-projektin<br />
loppuraportti valmistuu maaliskuussa<br />
<strong>2009</strong>.Pispalan kaavojen uudistaminen<br />
tehdään kolmessa vaiheessa, joista jo vireillä<br />
ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asemakaavamuutokset<br />
(8257) ja (8256). Niiden<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmat<br />
olivat nähtävillä v. 2008 ja luonnokset<br />
on tarkoitus saattaa nähtäville v. <strong>2009</strong>.<br />
II-vaiheen kaavaluonnokset kuulutetaan<br />
vireille v. <strong>2009</strong> ja niiden luonnokset on<br />
tavoitteena saada nähtäville vuonna<br />
2010. Alueille perustetaan osallisryhmät.<br />
(8309), (8310)<br />
43. RAHOLA, kartanon ja siirtolapuutarhan<br />
alue<br />
Tutkitaan kartanoalueen muuttamista<br />
asumiskäyttöön ja alueen täydennysrakentamista<br />
säilyttäen siellä sijaitsevat<br />
vanhat rakennukset. Alueelta on laadittu<br />
luonto- ja meluselvityksiä.(8304)<br />
44. TESOMA, liikekeskus<br />
Tesoman keskustaan on suunnitteilla liike-<br />
ja palvelutilaa sekä asumista. Tavoitteena<br />
on toiminnallisesti yhtenäinen ja<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvallisesti korkeatasoinen<br />
liikekeskus, jossa olisi päivittäistavaraja<br />
erikoiskaupan myymälätilojen lisäksi<br />
julkisten palveluiden tiloja. Osallistumis-<br />
ja arviointisuunnitelma on ollut<br />
nähtävillä v. 2008. (8301)<br />
45. RISTIMÄKI, Tesoma<br />
<strong>Tampere</strong>en Vuokratalosäätiö on hakenut<br />
kaupungilta paikkaa vuokrakerrostaloille<br />
Tesoman valtatien ja koulun tontin<br />
väliltä. Kaavan tarkoitus on osaltaan<br />
tukea Tesoman keskustan muodostumista.<br />
Tutkitaan kahden kerrostalon sijoittamista<br />
alueelle rinteeseen kaupun-<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon<br />
kulttuuriympäristöselvitys<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen<br />
avulla on tarkoitus<br />
kerätä tietoa alueen arvokkaista<br />
kulttuuriympäristöistä, niiden merkityksestä<br />
ja muuttumisesta. Alueelta pyritään<br />
tuomaan esiin eri aikakausien arvokkaita<br />
osa-alueita ja kohteita, niihin liittyviä<br />
arvoja sekä määrittelemään, miten näitä<br />
arvoja vaalitaan erilaisissa muutostilanteissa.<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon<br />
kulttuuriympäristöselvitys kattaa koko<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin pohjoisen suuralueen.<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon<br />
rakennuskulttuuriraportti valmistui<br />
vuonna 2008 ja se osaltaan täydentää<br />
pohjoisen suuralueen kulttuuriympäristöselvitystä.<br />
Työtä varten on kerätty laaja karttamateriaali<br />
sekä runsaasti muuta taustaaineistoa.<br />
Työn ensimmäisessä vaiheessa<br />
määritellään selvityksen tarkennetut<br />
tavoitteet, kuvataan pohjoisen suuralueen<br />
maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet<br />
ja osa-aluekohtaiset erityispiirteet<br />
sekä luodaan katsaus maankäytön<br />
historiaan. Historiallisten karttojen<br />
avulla selvitetään peltojen, niittyjen, myllyjen,<br />
teiden ja asuinpaikkojen sijainti ja<br />
niiden muuttuminen ajan saatossa. Selvityksen<br />
kokonaiskestoksi arvioidaan<br />
noin kolmea vuotta.<br />
Asukkaiden osallistuminen hankkeeseen<br />
pyritään järjestämään yleisötilaisuuksina,<br />
joissa yhdessä pohditaan alueen<br />
kulttuuriympäristön nykytilannetta,<br />
tulevaisuutta ja arvoja.<br />
kikuvaa eheyttävällä tavalla. (8159)<br />
46. MYLLYPURO, Kolmenkulman alue<br />
Myllypuron osayleiskaavan mukaisesti<br />
laaditaan teollisuusalueen asemakaavaa<br />
liike- ja toimistorakentamisen mahdollistavaksi.<br />
Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa<br />
palveluhuoltoasema VT 3:n läheisyyteen.<br />
Alueen asemakaavat laaditaan<br />
vaiheittain v. <strong>2009</strong> lähtien. (7821)<br />
47. LINTULAMPI 2538-6 ja puistoa<br />
Tilakeskus hakee kaavamuutosta yleisten<br />
rakennusten muuttamiseksi asuinpientalojen<br />
korttelialueeksi siten, että<br />
mm. vanha Lielahden työväentalo on<br />
mahdollista säilyttää. (8145)<br />
48. LENTÄVÄNNIEMI, keskusta<br />
Lentävänniemen keskusta-alue on yleiskaavassa<br />
varattu julkisille ja yksityisille<br />
palveluille, ympäristöön soveltuvalle<br />
työpaikkatoiminnalle ja asunnoille. Tavoitteena<br />
vahvistaa alueelle luonteenomaisen<br />
lähikeskustan rakentumista.<br />
Asemakaava valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8226)<br />
49. LENTÄVÄNNIEMI, Lielahdenkatu 41<br />
Lielahdenkadun varteen tutkitaan täydentävän<br />
kerrostaloasumisen sijoittamista.<br />
50.LIELAHTI 2492-5, Taninkatu 7<br />
<strong>Tampere</strong>en Autokuljetuksen hakemuksesta<br />
laaditaan asemakaavamuutos, jossa<br />
tavoitteena on teollisuustontin muuttaminen<br />
liiketontiksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on ollut nähtävillä<br />
v. 2008. (8281)<br />
51.LIELAHTI 2500-16, Sellukatu 22<br />
Kassatieto Oy:n tontille laaditaan asemakaavamuutos<br />
uutta käyttötarkoitusta<br />
varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on ollut nähtävillä v. 2008.(8267)<br />
52. KÄMMENNIEMI<br />
Suunnitteilla on uusi asuinalue Paavolantien<br />
pohjoispuolelle Kämmenniemen<br />
keskustasta länteen. Alueelle on<br />
suunniteltu omakotitaloja, rivitaloja sekä<br />
yhtiömuotoisia pari- ja erillispientaloja.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana täydennetään<br />
perusselvityksiä. (8227)<br />
Selvitykset ja arvioinnit<br />
Yleis- ja asemakaavoihin liittyviä<br />
ympäristö- ja maisemaselvityksiä<br />
Ojalan ympäristö- ja maisemaselvityksen<br />
osalta lähtöaineisto on kerätty ja analysoitu<br />
ja johtopäätöksiä ollaan laatimassa<br />
osayleiskaavan laatimisen taustaksi.<br />
Raportti valmistuu helmikuussa <strong>2009</strong>.<br />
Iidesjärven selvitysalueelta on laadittu<br />
maisemaselvitys, jossa tarkasteltiin mm.<br />
alueen maa- ja kallioperää, maastorakennetta,<br />
vesisuhteita, maisemarakennetta<br />
ja maisemakuvaa sekä luotiin katsaus<br />
alueen ympäristön tilaan ja viher- ja virkistysalueisiin.<br />
Maisemaselvitykseen liitetään<br />
tänä vuonna päivitettävä Iidesjärven<br />
eliöstö- ja biotooppiselvitys. Vuonna<br />
<strong>2009</strong> laaditaan raportit Hirviniemen ja<br />
Sisaruspohjan alueiden eliöstö- ja biotooppiselvityksistä,<br />
joiden aineistoa on<br />
kerätty jo kesällä 2007.<br />
Asemakaavoihin liittyviä eliöstö- ja<br />
biotooppiselvityksiä laaditaan mm. Vuoreksen<br />
Koukkujärven alueelta, Kaukajärven<br />
Saarenmaantien ympäristöstä, Rauhaniemen<br />
rannasta, Linnainmaan Kauppilasta<br />
ja Mattilanmäeltä. Kasvillisuusselvityksiä<br />
laaditaan Suomen Trikoon alueesta<br />
(Onkiniemi) ja Pispalasta. Näiden<br />
lisäksi asemakaavoihin liittyen tehdään<br />
tarvittavat liito-orava- ja lepakkoselvitykset<br />
ja -päivitykset.<br />
Muita selvityksiä<br />
Lisäksi tehdään muita asema- ja yleiskaavoitukseen<br />
liittyviä mm. väestöä, palveluja,<br />
työllisyyttä ja työpaikkoja koskevia<br />
selvityksiä ja vaikutusten arviointeja<br />
sekä Facta-kuntarekisterin suunnitelmaosan<br />
päivittämistyötä.
12<br />
TAMPERE<br />
Kaavoituskatsaus <strong>2009</strong><br />
Yleiskaavoituksen<br />
työvaiheet<br />
rakentamisen tutkiminen Ojalan alueella.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin ja Kangasalan<br />
kunnan yhteinen työryhmä asetettiin<br />
syksyllä 2007 valmistelemaan Ojalan<br />
alueen suunnittelua. Suunnittelua varten<br />
on laadittu selvityksiä vuosien 2007<br />
ja 2008 aikana. Suunnittelutyö pyritään<br />
käynnistämään vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
<strong>Tampere</strong>en ja naapurikuntien<br />
alueyhteistyö<br />
<strong>Tampere</strong>en ja Kangasalan raja-alueella<br />
käynnistyy uudelleen Ojalan alueen<br />
osayleiskaavatyö.<br />
1. Lahdesjärvi-Lakalaivan<br />
osayleiskaava<br />
Työn päämääränä on selvittää Lahdesjärvi-Lakalaivan<br />
työpaikka-alueen kehittämisen<br />
mahdollisuuksia sekä tutkia<br />
Särkijärven rannan luonnonarvoja. Alueen<br />
liikenneyhteyksiä parantavaa Särkijärven<br />
eritasoliittymää rakennetaan parhaillaan<br />
2007 hyväksytyn asemakaavan<br />
pohjalta.<br />
Osayleiskaavatyön aloituspäätös on<br />
vuodelta 2006. Kaavan pohjaksi on laadittu<br />
selvityksiä ja kolme osayleiskaavan<br />
luonnosvaihtoehtoa, jotka olivat<br />
nähtävillä keväällä 2007. Kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaosto on linjannut<br />
jatkotyötä toukokuussa 2008,<br />
jonka jälkeen suunnittelua on jatkettu<br />
valitun ratkaisun mukaisten vaikutusarviointien<br />
laadinnalla. Osayleiskaavaehdotus<br />
valmistellaan nähtäville kevään<br />
<strong>2009</strong> aikana sekä viedään hyväksyttäväksi<br />
kaupunginvaltuustoon kuluvan<br />
vuoden aikana.<br />
2. Hervantajärven osayleiskaava<br />
Hervantajärven osayleiskaavatyössä tarkennetaan<br />
voimassa olevaa kantakaupungin<br />
yleiskaavaa uusien asumisen<br />
rakentamisalueiden sekä virkistysalueiden<br />
osalta. Lisäksi tutkitaan työpaikkatoimintojen<br />
sijoittumismahdollisuutta<br />
Ruskontien tuntumaan.<br />
Kaavatyön aloituspäätös on tehty<br />
2004. Alustavat tavoitteet on hyväksytty<br />
2006, kolme luonnosvaihtoehtoa<br />
olivat nähtävillä touko-elokuussa 2007.<br />
Luonnosvaiheen palautetta sekä kaavan<br />
suunnitteluratkaisuja koskevia linjauksia<br />
on käsitelty kaupunginhallituksen<br />
suunnitelujaostossa maaliskuussa ja<br />
marraskuussa 2008. Osayleiskaavaehdotus<br />
valmistellaan nähtäville asetettavaksi<br />
kevään <strong>2009</strong> aikana sekä viedään<br />
hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon<br />
kuluvan vuoden aikana.<br />
3. Nurmi-Sorilan osayleiskaava<br />
Suunnittelutyössä tutkitaan mahdollisuuksia<br />
osoittaa uusi, kokoluokaltaan<br />
merkittävä asuntoalue Näsijärven rannalle<br />
Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon<br />
nykyinen asutus sekä maisema-, luontoja<br />
kulttuuriarvot. Työ aloitettiin selvitysten<br />
laadinnalla sekä valmistelemalla<br />
alueelle vaihtoehtoisia rakennemalleja<br />
ja kehityskuvia.<br />
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto<br />
päätti osayleiskaavatyön aloittamisesta<br />
marraskuussa 2004, kolme<br />
luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä<br />
2007. Keväällä 2008 järjestettiin Nurmi-Sorilan<br />
keskustan ideakilpailu vetovoimaisen<br />
keskustan suunnittelemiseksi<br />
alueelle. Ideakilpailun ratkaisua<br />
sekä osayleiskaavaehdotuksen linjauksia<br />
on käsitelty kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaostossa joulukuussa 2008.<br />
Osayleiskaavaehdotus valmistellaan<br />
nähtäville asetettavaksi kevään <strong>2009</strong><br />
aikana ja kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi<br />
kuluvan vuoden aikana.<br />
Tarastenjärven osayleiskaavan länsiraja<br />
sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle<br />
Nurmin kyläkeskuksesta itään.<br />
Kaava vaikuttaa Nurmi-Sorilan taajamarakenteeseen.<br />
4. Tarastenjärven osayleiskaava<br />
Työn päämääränä on osoittaa Tarastenjärven<br />
jätteenkäsittelykeskukselle uusien<br />
kaatopaikkamääräyksien mukainen<br />
alue. Samalla tutkitaan mahdollisuutta<br />
sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen<br />
läheisyyteen<br />
valtatien varteen. Nykyinen asutus on<br />
rajattu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle.<br />
Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot<br />
valmisteltiin yhtenä kokonaisuutena<br />
Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa.<br />
Kaavaehdotus valmistellaan keväällä<br />
<strong>2009</strong> ja se viedään valtuuston hyväksyttäväksi<br />
loppuvuoden aikana.<br />
5. Kalevanrinteen osayleiskaava<br />
Suunnittelujaosto teki päätöksen Sammonkadun,<br />
Kalevantien ja Hervannan<br />
valtaväylän väliselle alueelle laadittavan<br />
osayleiskaavan aloittamisesta lokakuussa<br />
2004. Osayleiskaavan laatiminen on<br />
nähty tarpeelliseksi alueella tapahtuneiden<br />
maankäytön muutosten ja edelleen<br />
olemassa olevien muutospaineiden<br />
vuoksi. Keskeisiä asioita työssä ovat<br />
asuminen, työpaikat ja liikenne.<br />
Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot<br />
olivat nähtävillä keväällä 2008.<br />
Kaavan ratkaisut linjataan kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaostossa kevään<br />
<strong>2009</strong> aikana, jonka jälkeen osayleiskaavaehdotus<br />
valmistellaan nähtäville asettamista<br />
varten. Kalevanrinteen osayleiskaava<br />
on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa<br />
vielä vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
6. Lielahden Niemenrannan<br />
(M-Realin alueen) osayleiskaava<br />
Kaavatyö on käynnistynyt M-Real Oyj:n<br />
kaavoituspyynnöllä 2005. Osayleiskaavassa<br />
tutkitaan mahdollisuutta osoittaa<br />
alueelle rantaan tukeutuva <strong>kaupunki</strong>mainen<br />
asuntoalue.<br />
Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty<br />
selvityksiä vuosien 2005 ja 2006 aikana.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on hyväksytty 2006 ja osayleiskaavan<br />
kolme luonnosvaihtoehtoa olivat<br />
nähtävillä tammikuussa 2008. Kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaosto linjasi<br />
kaavaratkaisun elokuussa 2008. Kaavaaluetta<br />
on laajennettu hieman luonnosvaihetta<br />
laajemmaksi. Laajennusalueelle<br />
on osoitettu muuttuvan maankäytön<br />
alueiden ja Niemenrannan alueen<br />
kannalta keskeiset liikenteen yhteystarpeet.<br />
Osayleiskaavaehdotus on ollut<br />
nähtävillä alkuvuodesta <strong>2009</strong> ja se<br />
viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn<br />
kuluvan vuoden aikana.<br />
Ehdotuksessa maankäytön painopiste<br />
on <strong>kaupunki</strong>maisessa kerrostalorakentamisessa,<br />
mutta alueelle on osoitettu<br />
myös pientaloja.<br />
7. Iidesjärven osayleiskaava<br />
Suunnittelualue käsittää Iidesjärven<br />
ympäristöineen. Kaavalla on tarkoitus<br />
tutkia järven ranta-alueiden maankäyttö<br />
kokonaisuutena myös kantakaupungin<br />
yleiskaavassa vahvistamatta jääneiden<br />
alueiden osalta. Vuoden 2008 aikana on<br />
tarkistettu ja täydennetty aluetta koskevaa<br />
selvitysaineistoa. Suunnittelutyö pyritään<br />
käynnistämään ja valmistelemaan<br />
luonnosvaiheeseen vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
Työn keskeisiä teemoja ovat virkistys,<br />
asuminen ja suojelu.<br />
8. Ojalan osayleiskaava<br />
Kaavatyön tarkoituksena on täydennys-<br />
Ehyt-selvitys<br />
Kantakaupungin osalta on käytetty<br />
lähes loppuun vuonna 2003 voimaan<br />
tulleen yleiskaavan asuntoalueiden varanto.<br />
Kaupunkiseudun rakennemallityön<br />
valmistelun aikana on korostunut<br />
ilmastonmuutoskeskustelun kautta<br />
ehyen ja kokonaistaloudellisen yhdyskuntarakenteen<br />
tavoite. Kantakaupungin<br />
osalta on aloitettu loppuvuodesta<br />
2008 yhdyskuntarakenteen eheyttämisen<br />
mahdollisuuksia tutkiva selvitys,<br />
jonka yhteydessä pyritään tutkimaan<br />
vielä kertaalleen täydennysrakentamisen<br />
mahdollisuuksia kantakaupungin<br />
alueella. Työ on laaja ja haasteellinen ja<br />
se tulee kestämään useita vuosia.<br />
Käsittely kesken<br />
Kauppi-Niihaman osayleiskaava on<br />
hyväksytty kaupunginvaltuustossa<br />
21.5.2008. Hyväksymispäätöksestä on<br />
valitettu ja valitusten käsittely on kesken.<br />
Teiskon kyläalueet<br />
Teiskon kyläalueilla tapahtuvaa rakentamista<br />
ohjaamaan on tarpeellista laatia<br />
Aitolahti-Teiskon rantaosayleiskaavaa<br />
yksityiskohtaisemmat suunnitelmat.<br />
Osayleiskaavojen pohjaksi on vuonna<br />
2008 käynnistetty kyläalueiden vesihuollon<br />
yleissuunnittelu, jota jatketaan<br />
kevään <strong>2009</strong> aikana.<br />
Kylä- ja hajarakennusalueiden kaavoitusta<br />
ja rakentamista ohjaava linjaus<br />
viedään kaupunginhallituksen suunnittelujaoston<br />
ratkaistavaksi vuoden <strong>2009</strong><br />
aikana.<br />
9. Viitapohjan kyläalueiden<br />
osayleis kaavaluonnos<br />
on ollut nähtävänä keväällä 1999. Suunnittelua<br />
jatketaan suunnittelujaoston<br />
tekemän ratkaisun pohjalta.<br />
10. Sisaruspohjan alueen<br />
osayleiskaavan<br />
laadinta aloitettiin suunnittelujaoston<br />
päätöksellä marraskuussa 2006. Kaavaluonnos<br />
oli nähtävillä loka-marraskuussa<br />
2007. Suunnittelua jatketaan<br />
suunnittelujaoston tekemän ratkaisun<br />
pohjalta.<br />
Hirviniemen, Terälahden ja Kolunkylän<br />
suunnittelutyöt käynnistetään tulevina<br />
vuosina suunnittelujaoston tekemän<br />
ratkaisun pohjalta.<br />
Maakuntakaavoitus<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)<br />
mukaan maakunnan liiton tulee huo<strong>lehti</strong>a<br />
tarpeellisesta maakuntakaavan<br />
laatimisesta, kaavan pitämisestä<br />
ajan tasalla ja sen kehittämisestä.<br />
Maakuntakaava voidaan laatia myös<br />
vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla<br />
maakuntakaavan laatimisesta<br />
huo<strong>lehti</strong>i Pirkanmaan liitto, joka on<br />
24 kunnan omistama kuntayhtymä.<br />
Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto,<br />
ja ne vahvistetaan MRL 31<br />
§:n mukaisesti.<br />
Maakuntakaavassa esitetään alueiden<br />
käytön ja yhdyskuntarakenteen<br />
periaatteet ja osoitetaan maakunnan<br />
kehittämisen kannalta tarpeellisia<br />
alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain<br />
siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin<br />
alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten<br />
tai maakunnallisten tavoitteiden<br />
kannalta taikka useamman kuin<br />
yhden kunnan alueiden käytön yhteen<br />
sovittamiseksi on tarpeen (MRL<br />
25 § 4).<br />
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa<br />
ja muutettaessa yleiskaavaa ja<br />
asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin<br />
toimenpiteisiin alueiden käytön<br />
järjestämiseksi (MRL 32 § 1).<br />
PIRKANMAAN<br />
1. MAAKUNTAKAAVA<br />
Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston<br />
9.3.2005 hyväksymä ja<br />
valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama<br />
Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se<br />
on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen<br />
kokonaismaakuntakaava, jossa<br />
on käsitelty maakunnan keskeiset<br />
maankäyttökysymykset.<br />
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa<br />
on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden<br />
mukaiset aluevaraukset<br />
seuraaviksi 10–20 vuodeksi painottaen<br />
taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta,<br />
maakunnan kilpailukykyä<br />
ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä<br />
kestävän kehityksen<br />
periaatteita noudattaen.<br />
VAIHEMAAKUNTA-<br />
KAAVOITUS<br />
Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto<br />
käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa<br />
täydentävän vaihemaakuntakaavoituksen,<br />
jota jatketaan vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana. Vaihemaa-kuntakaavojen<br />
aiheina ovat turvetuotanto, liikenne ja<br />
logistiikka sekä Pirkanmaan keskuspuhdistamo.<br />
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava<br />
(turvetuotanto)<br />
Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan<br />
tavoitteena on täydentää<br />
Pirkanmaan 1. maakuntakaavan<br />
aluevarauksia turpeenottoalueiden<br />
osalta.<br />
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava<br />
(liikenne ja logistiikka)<br />
Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008<br />
(§ 38), että liikennettä ja logistiikkaa<br />
koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan<br />
laatiminen käynnistetään.<br />
Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava<br />
(Pirkanmaan keskuspuhdistamo)<br />
Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008<br />
(§ 39), että Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava<br />
laaditaan keskusjätevedenpuhdistamoa<br />
tai 0+ vaihtoehtoa<br />
ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon<br />
runkovesilinjoja, vaihtoehtoisia<br />
purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista<br />
lietteen käsittelyä koskevana<br />
vaihemaakuntakaavana. Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville<br />
kevään <strong>2009</strong> aikana.<br />
Lisätietoja maakuntakaavoituksesta ja<br />
yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan liiton<br />
maakuntakaavoituksen kotisivuilta<br />
osoitteesta:<br />
www.pirkanmaa.fi/maakuntakaavoitus.html
TAMPERE 13<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Uudet opastetaulut<br />
eri<br />
puolilla<br />
<strong>kaupunki</strong>a<br />
lisäävät<br />
turvallisuutta<br />
ja vähentävät<br />
ruuhkia.<br />
Yksi tauluista<br />
on sijoitettu<br />
Sammon<br />
valtatielle<br />
Linnainmaalle.<br />
Opastetaulut kertovat<br />
autoilijoille liikennehäiriöistä<br />
ja kelistä<br />
<strong>Tampere</strong>en sisääntuloväylille sijoitettiin<br />
vuoden vaihteessa kymmenen opastetaulua<br />
informoimaan autoilijoita muun muassa liikennehäiriöistä<br />
ja kelioloista. Näin autoilija<br />
tietää valita vaihtoehtoisen reitin tai kiinnittää<br />
erityistä huomiota varovaisuuteen.<br />
Opastetaulut ovat näkyvä osa ajantasaista<br />
liikennetietoa hyödyntävää <strong>Tampere</strong>en seudun<br />
liikenneinformaatiojärjestelmää, joka<br />
on toteutettu <strong>Tampere</strong>en kaupungin ja Tiehallinnon<br />
yhteishankkeena. Tavoitteena on<br />
liikennetilanteen tiedottamisella vähentää<br />
ruuhkia ja niiden kestoja sekä lisätä liikenneturvallisuutta<br />
häiriötilanteissa ja huonoissa<br />
keliolosuhteissa.<br />
Opastetauluissa voidaan käyttää varoitusmerkkinä<br />
neljää eri liikennemerkkiä: liikenneruuhka,<br />
tietyö, liukas ajorata ja muu vaara.<br />
Lisäksi opasteissa voidaan näyttää lyhyt<br />
viesti tekstinä.<br />
Opastetauluja on sijoitettu <strong>Tampere</strong>en<br />
kehätien ulkopuolisille väylille, valtateille 3,<br />
9, 11, 12 ja 65 sekä katu verkon merkittävimmille<br />
teille, Sammon valtatielle, Kangasalantielle<br />
ja Hervannan valtaväylälle.<br />
Suurimmat kolme opaste taulua on sijoitettu<br />
moottoriteille teiden yläpuolisiin<br />
portaaleihin valtatie 3:lle Lakalaivaan, valtatie<br />
12:lle Nokian Maatialaan ja valtatie 3:<br />
lle Ylöjärven Elovainioon. Pienemmät taulut<br />
on sijoitettu tien viereen.<br />
– Alkuvaiheessa tauluissa ei opasteta<br />
kiertoteille, vaan kerrotaan ainoastaan häiriöstä.<br />
Autoilija tietää välttää häiriökohtaa<br />
valitsemalla toisen reitin. Tiellä ei tarvitse<br />
olla isojakaan ongelmia, kun ruuhkia alkaa<br />
syntyä, toteaa liikenneinsinööri Mika Kulmala<br />
<strong>kaupunki</strong>ympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä.<br />
Opastetaulut ovat koekäytössä toistaiseksi.<br />
Juuri tällaista järjestelmää ei ole vielä<br />
toteutettu muualla Suomessa. Järjestelmää<br />
opastetauluineen ohjataan Tiehallinnon liikennekeskuksesta.<br />
– Tämä järjestelmä on sikäli ainutlaatuinen,<br />
että tavoitteena on ohjata koko <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
liikennettä, eikä vain tiedottaa<br />
edessä olevan tieosuuden häiriöstä, Mika<br />
Kulmala kertoo.<br />
Järjestelmän toiminta perustuu tietoon<br />
liikennetilanteen muutoksista, ja siihen on<br />
valmiiksi tallennettu oletukset mm. kulloinkin<br />
aktivoitavista opastetauluista. Liikennetietoa<br />
saadaan mm. liikenteen sujuvuustietopalvelusta,<br />
liikenteen automaattisista mittauspisteistä<br />
ja liikennevaloista.<br />
Tietoja voidaan varmentaa liikennekameroista.<br />
Säätietoa saadaan Tiehallinnon tiesääasemilta<br />
ja kelikameroista.<br />
Teksti:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen<br />
Asukkaat voivat vaikuttaa ilmastoasioihin<br />
LEENA KARPPI<br />
Asukkailta toivotaan mielipiteitä<br />
kaupungin ilmastoasioista.<br />
Kampanja näkyy myös busseissa.<br />
ILMANKOS syntyy sanoista ilmastonmuutos<br />
ja kansalaisosallistuminen. Seudulliseksi<br />
laajentunut, syksyllä 2008 aloittanut kampanja<br />
toimii aktiivisesti myös kevään ajan ja jatkaa<br />
mahdollisesti vuoden loppuun. Ajankohtaista<br />
on nyt ilmastorahaston avustusten haku<br />
ja vaikuttamismahdollisuus seudulliseen<br />
ilmastostrategiaan nettikyselyn kautta.<br />
<strong>Tampere</strong>en seudun voittoa tuottamattomat<br />
yhteisöt ja yhdistykset voivat hakea avustusta<br />
ilmastorahastosta 27.2. saakka. Hankkeiden<br />
tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä<br />
konkreettisesti tai edistää seudun asukkaiden<br />
toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.<br />
Hankkeet on toteutettava vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana. Lisätietoa hausta saa kampanjan<br />
internet-sivuilta www.ilmankos.fi.<br />
– Esimerkiksi taloyhtiöt voivat hakea ilmastorahastosta<br />
avustusta hankkeilleen. Rahaa<br />
on jaossa 10 000 euroa. Tavoitteena on<br />
saada rahastosta monivuotinen. Rahoitettava<br />
hanke voi olla esimerkiksi tempaus, tilaisuus<br />
tai hankinta. Sitä ei ole tarkasti etukäteen<br />
määritelty, kertoo projektisuunnittelija Leena<br />
Karppi.<br />
Kaupunkiseudun kunnat laativat yhdessä<br />
ilmastostrategiaa, joka on osa laajaa yhdyskuntasuunnittelun<br />
kehittämiskokonaisuutta.<br />
Helmi- ja maaliskuun ajan voivat kuntalaiset<br />
antaa mielipiteitä strategiaan kampanjan nettisivuilla.<br />
ILMANKOS-kampanja on järjestänyt alkuvuodesta<br />
työpajat joukkoruokailu- ja<br />
lapsiperheteemoista sekä englanninkielisen<br />
työpajan. Kokemukset työpajoista ovat olleet<br />
hyviä.<br />
– Työpajojen rikkautena on ollut se, että<br />
erilaiset toimijat on saatu keskustelemaan saman<br />
pöydän ääreen. Ympäristöaktiiveilta tulee<br />
hyviä ideoita, kun taas alan toimijat kuten<br />
keittiöhenkilökunta tietävät, miten käytännöt<br />
toimivat. Ilmaston kannalta on parempi,<br />
että suuret massat tekevät pieniä valintoja,<br />
kuin että harvat tekevät suuria tekoja. Näin<br />
totesi yhden työpajan luennoitsija, tutkija Elli<br />
Kotakorpi Suomen Luonnonsuojeluliitosta,<br />
Leena Karppi kertoo.<br />
ILMANKOS-kampanjaa koordinoi <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin <strong>kaupunki</strong>kehitysryhmä.<br />
Mukana ovat myös <strong>kaupunki</strong>seudun kunnat.<br />
Hankkeen päärahoittaja on Sitra.<br />
Lisätietoja: www.ilmankos.fi<br />
Paikallisbussien löytötavarat yhdestä pisteestä<br />
<strong>Tampere</strong>en joukkoliikenteen<br />
asiakaspalvelusta, Palvelupiste<br />
Frenckellistä tiedustellaan usein<br />
busseihin unohtuneesta omaisuudesta.<br />
Aiemmin löytö tavaroita on<br />
säilytetty ympäri <strong>kaupunki</strong>seutua<br />
liikennöitsijöiden omissa pisteissä,<br />
nyt niitä voi tiedustella keskitetysti<br />
Pirkanmaan Löytötavaratoimistosta.<br />
<strong>Tampere</strong>en joukkoliikenne tilaa<br />
paikallisliikenteen tällä hetkellä<br />
neljältä eri liikennöitsijältä. <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>liikenne, TKL ajaa<br />
edelleen suurinta osaa linjoista,<br />
muilla linjoilla matkustetaan Atro<br />
Vuolle Oy:n, Veolia Transport <strong>Tampere</strong><br />
Oy:n ja Väinö Paunu Oy:n autojen<br />
kyydissä.<br />
<strong>Tampere</strong>en joukkoliikenteen<br />
asiakas palvelua hoitaa Palvelupiste<br />
Frenckell, mutta busseista löytyneistä<br />
tavaroista ovat huo<strong>lehti</strong>neet<br />
liikennöitsijät itse.<br />
Aikaisemmin liikennöitsijöillä<br />
oli löytötavarapisteet omissa toimistoissaan,<br />
joka oli omaisuuttaan<br />
etsiville asiakkaille hankalaa. Palvelua<br />
parantaakseen liikennöitsijät<br />
päätyivätkin yhdessä löytötavaroiden<br />
hallinnoinnin keskittämiseen.<br />
Helmikuun alusta alkaen<br />
palvelua on hoitanut Pirkanmaan<br />
Löytö tavaratoimisto. Myös kaikki<br />
jo aiemmin löydetyt, yhä noutamatta<br />
olevat tavarat annettiin toimiston<br />
vastuulle.<br />
Kadonnutta omaisuuttaan voi<br />
tiedustella puhelimitse tai käymällä<br />
toimistossa sen aukioloaikoina.<br />
Pirkanmaan Löytötavaratoimisto<br />
ottaa yhteyttä suoraan tavaran<br />
omistajaan, mikäli yhteystiedot<br />
pystytään selvittämään.<br />
Palvelua saa niin suomen, ruotsin<br />
kuin englanninkin kielellä.<br />
Löytötavarat noudetaan liikennöitsijöiltä<br />
kolmesti viikossa ja niitä<br />
säilytetään kolmen kuukauden<br />
ajan löytöpäivästä lähtien. Toimisto<br />
perii tavaransa noutajalta lainmukaisen<br />
palkkion.<br />
Mikäli bussiin on jäänyt jokin<br />
erittäin tärkeäksi luokiteltava tavara,<br />
kuten lompakko tai lääkkeet,<br />
kannattaa ottaa yhteys välittömästi<br />
suoraan linjan liikennöitsijään<br />
tai Palvelupiste Frenckelliin. Bussiin<br />
unohtuneet <strong>Tampere</strong>en matkakortit<br />
liikennöitsijät toimittavat<br />
edelleen mahdollisimman nopeasti<br />
Palvelupiste Frenckelliin. Palvelupiste<br />
neuvoo joukkoliikenteen<br />
asiakkaita niin matkustus- ja matkakorttiasioissa<br />
kuin aikataulu- ja<br />
reittitiedusteluissakin.<br />
Matkustajat unohtavat busseihin kaikkea mahdollista<br />
kännyköistä lompakoihin. Helmikuun alusta lähtien<br />
paikallisbusseihin unohtuneet tavarat on voinut<br />
noutaa Pirkanmaan Löytötavaratoimistosta.<br />
Pirkanmaan<br />
Löytötavaratoimisto<br />
Sammonkatu 21,<br />
33540 <strong>Tampere</strong><br />
p. 0600 300 758<br />
(1,50e/min+pvm)<br />
Avoinna:<br />
ti 8–18, ke–pe 10–18,<br />
la 8–14<br />
www.plt.fi<br />
Palvelupiste Frenckell<br />
Frenckellinaukio 2 B,<br />
33100 <strong>Tampere</strong><br />
(sisäänkäynti kellotornin<br />
alta)<br />
p. (03) 5656 4700<br />
Avoinna:<br />
ma–pe 8.30–17.30,<br />
la 10–15<br />
www.tampere.fi/joukkoliikenne
14<br />
TAMPERE<br />
KUVAT: ARI JÄRVELÄ<br />
Linja-autoaseman julkisivurappaus<br />
on hierretty käsin. Tornissa oli aikanaan<br />
poliisin toimisto.<br />
Odotushallin ilme on valoisa, funkkistyyli on onnistuttu säilyttämään<br />
myös sisätiloissa. Vilinästä päätellen ihmiset viihtyvät entistä<br />
paremmin asemalla.<br />
Rakennuksen torniosan<br />
alakertaan rakennetut<br />
rullaportaat odottavat<br />
uuden kauppakeskuksen<br />
ja maanalaisten tilojen<br />
valmistumista.<br />
Portaita ”testaamassa”<br />
vastaava mestari Pentti<br />
Hukkila, rakennusvalvoja<br />
Veijo Kohonen ja<br />
rakennuttamispäällikkö<br />
Markku Kailanto.<br />
Linja-autoaseman valaistus<br />
on suunniteltu ja toteutettu<br />
huolella.Tilakeskuksen<br />
toteuttama peruskorjaus<br />
on suunniteltu yhteistyössä<br />
Museoviraston,<br />
Matkahuollon<br />
ja liikennöitsijöiden kanssa.<br />
Arkkitehtisuunnittelusta<br />
vastasi Timo Meuronen<br />
arkkitehtitoimisto<br />
KSOY:stä. Pääurakoitsija<br />
oli Skanska Talonrakennus<br />
Oy.<br />
Linja-autoasema säilytti tyylinsä uudistuvassa korttelissa<br />
Bertel Strömmerin<br />
suunnittelema 1939<br />
valmistunut linja-autoasema<br />
on nyt<br />
<strong>Tampere</strong>en kaunistus.<br />
Tyylikkäästi remontoitu<br />
funkkisasema avattiin<br />
linja-autoliikenteen ja<br />
Matkahuollon käyttöön<br />
viime syksynä. Valoisassa<br />
odotushallissa kelpaa<br />
odottaa bussia vaikka<br />
kahvikupposen ääressä.<br />
Linja-autoasemaa ulkoa katsellessa<br />
huomiota kiinnittävät uudet lähtölaiturit<br />
ja pysäkkikatos aseman etupihalla<br />
sekä uutuuttaan hohtava rappaus rakennuksen<br />
pinnassa. Myös aseman ja<br />
katoksen valaistukseen on kiinnitetty<br />
erityistä huomiota. Rakennuttamispäällikkö<br />
Markku Kailanto tilakeskuksesta<br />
kertoo, että Museovirasto on sanonut<br />
painavan sanansa aseman kunnostusratkaisuihin.<br />
–Esimerkiksi rakennuksen rappauspinta<br />
piti hiertää käsin, sitä ei toteutettu<br />
koneellisesti ruiskutusmenetelmällä.<br />
Seinässä näkyy käden jälki.<br />
Myös matkustajien viihtyvyyttä ja<br />
mukavuutta parannettiin. Linja-autoaseman<br />
edustan jalkakäytävällä ja laiturikorokkeiden<br />
alla on katulämmitys. Itse<br />
rakennukseen avattiin lisää olemassa<br />
olevia ikkunoita umpimainoksilta, joten<br />
bussien saapumista voi seurata hyvin<br />
myös sisällä odotushallissa.<br />
Funkkisrakennuksen olemus on<br />
loihdittu esiin myös valoisassa odotushallissa.<br />
–Täällä kaikuu ja kuuluukin kaikua,<br />
sillä alun perinkin tila oli kaikuva, Markku<br />
Kailanto toteaa.<br />
– Odotushallin valaisimet ovat alkuperäiset.<br />
Vain kuupat uusittiin, kertoo<br />
vastaava mestari Pentti Hukkila Skanskasta.<br />
Pienenä yksityiskohtana voi myös<br />
mainita kahvikuppivalomainoksen, joka<br />
restauroitiin. Se oli aiemmin rakennuksen<br />
ulkoseinässä, nyt se on odotushallissa<br />
kahvilakatoksen päällä.<br />
Bussilippujen myyntipiste on erotettu<br />
pylväin. Rakennusvalvoja Veijo<br />
Kohonen kertoo, että asemalla myydään<br />
keskimäärään 200 lippua päivässä. Perjantaisin<br />
asemalla on aikamoinen ihmisvilinä,<br />
se onkin viikon vilkkain matkustuspäivä.<br />
Rakennuksen ulkopuolisista osista<br />
uusittiin vesikatto ja julkisivurappaus, ja<br />
sisäosissa on tehty käyttäjien ja talotekniikan<br />
edellyttämiä tilamuutoksia. Matkahuolto<br />
on palannut ”juurilleen” eli<br />
itse asemarakennuksen eteläpäätyyn,<br />
jossa oli kirpputori ennen remonttia.<br />
Vanha matkahuoltorakennus puretaan,<br />
ja se jää Vuolteenkadun uuden linjauksen<br />
alle.<br />
Tornihuoneessa<br />
aikoinaan poliisin huone,<br />
nyt matkahuollon toimistotila<br />
Pentti Hukkila tietää kertoa, että linja-autoasema<br />
valmistui jo itse asiassa vuonna<br />
jo 1938, mutta se luovutettiin käyttöön<br />
vuonna 1939 päivää ennen kuin talvisota<br />
alkoi. Linja-autoasema selvisi sodasta<br />
varsin vähillä vaurioilla. Asemahallin<br />
portaan eteen putosi ilmapommi, mutta<br />
vain ikkunalasit särkyivät.<br />
Linja-autoaseman liiketiloissa on<br />
ollut monenlaisia yrityksiä. Valmistumisen<br />
jälkeen tiloissa toimi Voiman kahvila,<br />
Tuotannon myymälä ja Wärtsilän<br />
saniteettiliike. Tuon aikaisessa valokuvassa<br />
Wärtsilän liikkeen näyteikkunassa<br />
näkyy rivi vessanpyttyjä. Viime ajoilta<br />
monet muistavat ainakin kirpputorin,<br />
autokoulun ja hautaustoimiston.<br />
Pohjoispään liiketilojen remontti<br />
on vielä kesken. Markku Kailannon mukaan<br />
liiketilat viimeistellään, kun käyttäjät<br />
ovat tiedossa. Toiseen kerrokseen<br />
on remontoitu kuljettajille lepotilat, ja<br />
kolmannen kerroksen toimistohuone<br />
on Matkahuollon käytössä.<br />
– Tornihuone on toiminut aikanaan<br />
poliisin työhuoneena. Linja-autoasemalla<br />
toimi poliisi, koska siellä oli todettu<br />
liikkuvan niin paljon ”epäsosiaalista väestönosaa”<br />
, Kailanto kertoo.<br />
Pentti Hukkila muistelee poliisin<br />
partioineen asemalla aina 1960-luvun<br />
lopulle saakka.<br />
Linja-autoaseman edustalle ei<br />
saa ajaa henkilöautoilla<br />
Vuolteenkatu käännetään kulkemaan<br />
asemarakennuksen sivuitse <strong>Tampere</strong>en<br />
valtatielle. Uusi kauppakeskus nousee<br />
linja-autoaseman ja stadionin väliselle<br />
alueelle, käännetyn Vuolteenkadun toiselle<br />
puolelle. Keskuksen pohjoissivulle<br />
rakennetaan Ratinanaukio. Kauppakeskuksen<br />
rakentaminen ja katutöiden<br />
aloittaminen odottavat rakennuttajainsinööri<br />
Raija Tevaniemen mukaan Spondan<br />
rakentamispäätöstä, kaupungin<br />
puolesta työt voi aloittaa.<br />
Asemarakennuksen torniosan alakertaan<br />
on jo asennettu rullaportaat<br />
odottelemaan kauppakeskuksen valmistumista.<br />
Portaat johtavat aikanaan<br />
Vuolteenkadun ali uuden kauppakeskuksen<br />
alimmalle myymälätasolle. Keskuksen<br />
alle linja-autoaseman vierelle rakennetaan<br />
maanalainen pysäköintihalli<br />
1300 autolle.<br />
Linja-autoasemalle tulijoiden kannattaa<br />
huomata uudet liikennejärjestelyt<br />
vaaratilanteiden välttämiseksi. Aseman<br />
etupihalle on henkilöautolla ajo<br />
kielletty, koska bussien ja matkustajien<br />
sekaan eivät pikkuautot mahdu.<br />
– Ainoastaan linja-autoilla ja takseilla<br />
on lupa kääntyä Vuolteenkadulta linja-autoaseman<br />
edustalle. Vain vanhan<br />
tavaraterminaalin viereiselle pysäköintialueelle<br />
pääsee henkilöautolla Hatanpään<br />
valtatieltä. Matkustajien saattoliikenteelle<br />
on tällä hetkellä järjestetty tilaa<br />
linja-autoaseman taakse. Kun kauppakeskusta<br />
aletaan rakentaa, poistuu<br />
tämäkin paikka saattoliikenteeltä, Raija<br />
Tevaniemi toteaa.<br />
Kauppakeskuksen rakennustöiden<br />
aikana pysäköinti on ongelmallista, kun<br />
keskusta-alueella kadunvarsipysäköinti<br />
on muutenkin rajallista.<br />
Teksti:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen
Viheralueiden<br />
suunnittelu aloitetaan<br />
Hervannasta<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
TAMPERE 15<br />
Jos Rantaväylän tunneli rakennetaan,<br />
autoliikenne siirtyy maan alle. Näin<br />
maata vapautuu asumiseen, jalankululle<br />
ja pyöräilylle. Arvioiden mukaan<br />
Paasikiventien nykyisestä Sepänkadun<br />
ja Mustanlahden välisestä liikenteestä<br />
jopa neljä autoilijaa viidestä siirtyy<br />
ajamaan tunnelissa.<br />
<strong>Tampere</strong>en ensimmäinen,<br />
Hervannan ja Ruskon viheraluesuunnitelma<br />
on valmistumassa.<br />
Tammikuussa saatiin valmiiksi<br />
karttapohjaisena toteutetun viheraluekyselyn<br />
tulokset.<br />
<strong>Tampere</strong>ella laaditaan kaikkiaan<br />
kymmenen alueellista viheraluesuunnitelmaa<br />
vuoteen<br />
2012 mennessä. Tänä vuonna<br />
on tarkoitus aloittaa Etelä-<strong>Tampere</strong>en,<br />
johon kuuluvat Hatanpää,<br />
Rantaperkiö, Rautaharkko,<br />
Peltolammi ja Multisilta sekä Itä-<br />
Koillis-<strong>Tampere</strong>en, johon kuuluvat<br />
Vehmainen, Linnainmaa, Atala,<br />
Tasanne ja Olkahinen, viheraluesuunnitelmien<br />
laadinta.<br />
Alueellisissa viheraluesuunnitelmissa<br />
eli VAS:eissa linjataan<br />
kaupungin omistamien viheralueiden<br />
kehittämistarpeet ja<br />
hoitotoimet kymmeneksi vuodeksi.<br />
Suunnitelman selvitysvaiheessa<br />
asukkaat voivat kertoa<br />
toiveistaan ja näkemyksistään<br />
internetissä tai vaihtoehtoisesti<br />
tarrakartalla alueen kirjastossa.<br />
Myös lapset ja ikäihmiset pyydetään<br />
mukaan kertomaan toiveistaan.<br />
Esteettömyys viheralueilla<br />
ja kulkureiteillä huomioidaan<br />
myös suunnitelman laadinnassa.<br />
Hervannassa päiväkoti- ja perhe<br />
päivähoitolapsia innostetaan<br />
kuvaa maan viheralueella mieluisia<br />
ja epämieluisia paikkoja tai<br />
piirtämään viheralueaiheinen<br />
kuva. Myös Lasten parlamentin<br />
hervantalaiset lapset kävivät kuvaamassa<br />
viheralueilla.<br />
Hervannan viheraluekyselyn<br />
mu kaan hervantalaiset arvostavat<br />
alueensa luonnonrauhaa,<br />
luonnonmukaisuutta ja vaihtelevia<br />
luonnonmaisemia. Tiiviiseen<br />
kerros talokeskustaankin<br />
toivotaan lisää vihreää kuten<br />
kukkaistutuksia.<br />
Järvet ovat<br />
toivottuja keitaita<br />
Kaikista Hervannan alueen järvistä<br />
annettiin paljon myönteistä<br />
palautetta. Järvien maastoon<br />
toivottiin pitkospuita ja virallisia<br />
nuotiopaikkoja. Hervannan<br />
keskeisin järvi, Ahvenisjärvi, koettiin<br />
keitaaksi tornien keskellä.<br />
Ahvenispuiston valaistukseen<br />
ja väylien talvikunnossapitoon<br />
toivottiin kohennusta, ja myös<br />
penkkejä kaivattiin lisää.<br />
VAS-Hervantaan voi vieläkin<br />
vaikuttaa. VAS-Hervanta -luonnos<br />
valmistunee nähtäville kevätkaudella<br />
<strong>2009</strong>, ja siitä järjestetään<br />
asukastilaisuus. Suunnitelman<br />
valmistuttua sen hyväksyy<br />
yhdyskuntalautakunta.<br />
Viheraluesuunnitelma tulee<br />
sisältämään alueen viheralueiden<br />
nykytilan kartoituksen, asukaskyselyjen<br />
yhteenvedon sekä<br />
viheralueiden hoitoluokituksen<br />
tarkistuksen. Se sisältää myös<br />
hankesuunnitelman viherrakentamis-<br />
ja kunnostuskohteista sekä<br />
niiden kiireellisyysjärjestyksestä.<br />
Hankesuunnitelma toimii<br />
myös kaupungin tilaajaorganisaation<br />
työkaluna investointikohteiden<br />
määrittelyssä ja talousarvion<br />
laadinnassa.<br />
Lisätietoja:<br />
www.tampere.fi/<strong>kaupunki</strong>suunnittelu/viheralueet/viheraluesuunnitelmat<br />
Rantaväylän tunneli<br />
toisi apua ruuhkiin<br />
Rantaväylän tunnelin suunnittelua<br />
on viety syksyn ja talven mittaan<br />
eteenpäin valtuuston päätöksen mukaisesti.<br />
Tunnelin tiesuunnitelmaan ja<br />
asemakaavoitukseen liittyen on tehty<br />
ympäristöselvityksiä ja maaperätutkimuksia.<br />
Vuoropuhelu asukkaiden<br />
kanssa on jatkunut, ja joulukuussa pidettiin<br />
suunnitteluvaihetta esittelevä<br />
yleisötilaisuus.<br />
Noin 2,3 kilometrin mittainen tunneli<br />
tarkoittaa oikeastaan kahta tunnelia,<br />
joissa kummassakin on tilaa kolmelle<br />
kaistalle. Tunnelien välille on tulossa<br />
hätäpoistumisteinä toimivia yhdyskäytäviä<br />
määrävälein. Tun nelissa<br />
liikennöidään ainakin aluksi kahta<br />
kaistaa, jolloin kolmas kaista toimii<br />
turvakaistana.<br />
Parhaillaan käydään läpi asukkailta<br />
tulleita mielipiteitä ja ideoita sekä tutkitaan<br />
niiden toteutusmahdollisuuksia.<br />
Esimerkiksi Santalahden puoleisten<br />
tunnelien suuaukkojen tuntumassa<br />
maankäyttöä pohditaan tarkemmin.<br />
Tunnelin päihin tulevissa liittymissä<br />
on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, mutta<br />
suuria muutoksia aiempiin suunnitelmiin<br />
ei ole tulossa.<br />
Tunnelin linjausta on muokattu<br />
muun muassa maastotutkimusten perusteella.<br />
Linjaus siirtynee itäpäässä<br />
vähän aiemmin arvioitua etelämmäksi,<br />
ja kallioon sukelletaan hieman ajateltua<br />
syvemmälle.<br />
Läpikulkuliikenne<br />
tunneliin<br />
Kaupungin keskustassa Näsijärven<br />
rannassa nykyisin sijaitsevan Kekkosentien<br />
liikenne siirtyisi etenkin läpikulkuliikenteen<br />
osalta Rantaväylän<br />
tunneliin. Tunnelin liikenteessä ei ole<br />
risteyksiä eikä liikennevaloja, joten liikenne<br />
on nykyistä sujuvampaa. Kummastakin<br />
tunnelien päiden liittymistä<br />
tulee ajoyhteydet myös kohti ydinkeskustaa.<br />
Nykyisen Kekkosentien kohtaa<br />
mm. Näsinsiltaa käytettäisiin paikallisliikenteelle.<br />
Rantaväylä on myös osa<br />
valtakunnan tieverkkoa eli valtatietä<br />
12, jonka sujuvuutta halutaan parantaa.<br />
Maan päälle nykyisen Kekkosentien<br />
ympäristöön suunniteltavan Ranta-Tampellan<br />
asuinalueen kaavoitus<br />
etenee omana hankkeenaan. Sen yhteydessä<br />
myös esimerkiksi Näsijärven<br />
rannalle ajatellut kevyen liikenteen<br />
reitit piirretään tarkemmin.<br />
Rantaväylän tunnelista<br />
löytyy lisätietoa internetistä<br />
www.tampere.fi/liikenne/projek -<br />
tit/rantavaylantunneli<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Katso mitä syöt!<br />
Pakkausmerkinnöissä kannattaa erottaa parasta ennen - sekä<br />
viimeinen käyttöpäivä -merkinnät. Esimerkiksi tuoreessa lihassa<br />
ja jauhelihassa käytetään viimeinen käyttöpäivä -merkintää,<br />
eikä tuotetta saa käyttää päivämäärän jälkeen.<br />
Elintarvikepakkauksen viimeinen<br />
käyttöpäivä tarkoittaa oikeasti sitä, ettei<br />
tuotetta saa syödä eikä siitä saa valmistaa<br />
ruokaa, muistuttavat ympäristöinsinööri<br />
Merja Virtanen ja terveystarkastaja<br />
Karin Alentola elintarvikevalvonnasta.<br />
Parasta ennen -merkintä pakkauksessa<br />
taas kertoo, että tuotetta voi käyttää<br />
ravinnoksi, jos se on säilytetty oikein ja<br />
tuntuu aistinvaraisesti hyvältä. Suomalaisilla<br />
on edelleen puutteita elintarvikkeiden<br />
pakkausmerkintöjen ymmärtämisessä.<br />
Sen vuoksi elintarvikevirasto<br />
Evira onkin aloittanut vuoden pituisen<br />
kampanjan pakkausmerkinnöistä. Tuoreet<br />
kasvot -kampanja tiedottaa pakkausmerkinnöistä<br />
ja opastaa antamaan<br />
palautetta puutteellisista pakkausmerkinnöistä<br />
oman kunnan elintarvikevalvontaan.<br />
<strong>Tampere</strong>ella palautetta elintarvikevalvontaan<br />
voi antaa esimerkiksi sähköpostilla<br />
elintarvikevalvonta@tampere.<br />
fi. Elintarvikevalvonnan päivystävä tarkastaja<br />
vastaa puhelimeen arkisin kello<br />
9.30–12 numerossa 050 327 6325.<br />
Viimeisen käyttöpäivä -merkinnän<br />
tuotteita ovat esimerkiksi tuore liha,<br />
jauheliha, tuore kala, savustettu ja hiillostettu<br />
kala sekä tuorejuusto. Parasta<br />
ennen -merkintä on esimerkiksi maitotuotteissa,<br />
leivissä ja kuivatuotteissa<br />
kuten jauhoissa. Osa pakkausmerkinnöistä<br />
on kaikille tuotteille pakollisia<br />
ja osa koskee vain tiettyjä tuotteita. Esimerkiksi<br />
yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat<br />
on aina ilmoitettava.<br />
Pakkausmerkinnöistä tulee jatkuvasti<br />
uusia säädöksiä. Hiljattain ovat muuttuneet<br />
esimerkiksi suolan merkinnät.<br />
– Voimakassuolainen-merkintä on<br />
edelleen käytössä, mutta vähäsuolaisen<br />
merkinnän käyttäminen on käytännössä<br />
mahdotonta raja-arvojen muututtua,<br />
Merja Virtanen toteaa.<br />
Suolan määrä on ilmoitettava aina<br />
muun muassa juustoissa, leivissä, kalavalmisteissa<br />
ja valmis ruoissa.<br />
Pakkausmateriaali osa<br />
elintarviketurvallisuutta<br />
Elintarvikkeiden kontaktimateriaalien<br />
valvonta on vähemmän tunnettu mutta<br />
tärkeä osa elintarvikevalvontaa.<br />
– Jos elintarvike pakataan sen pilaavaan<br />
pakkaukseen, mitätöidään aiemmat<br />
elintarvikkeen laadun hyväksi tehdyt<br />
toimenpiteet. Elintarvike on aina<br />
kosketuksissa johonkin, Merja Virtanen<br />
tähdentää.<br />
Lopullinen vastuu kontaktimateriaalin<br />
sopivuudesta aiottuun käyttöön<br />
on sillä, joka yhdistää elintarvikkeen ja<br />
kontaktimateriaalin. Elintarvikeketjun<br />
osallisten on varmistettava materiaalin<br />
tai raaka-aineen tuottajilta niiden vaatimustenmukaisuus<br />
ja sopivuus suunniteltuun<br />
käyttöön. Elintarvikevalvonta<br />
valvoo paitsi pakkaavia elintarvikekohteita<br />
myös kontaktimateriaalien valmistajia<br />
ja jatkojalostajia.<br />
– Pakkausmateriaalista voi siirtyä<br />
elintarvikkeeseen vieraita ainesosia.<br />
Siihen vaikuttavat materiaalin omi nai -<br />
suuksien lisäksi elintarvikkeen omi naisuudet<br />
ja muun muassa sen lämpö tila<br />
ja kosteus.<br />
Merja Virtanen ja Karin Alentola kehottavat<br />
myös tavallisia kuluttajia kiinnittämään<br />
huomioita astioiden, työvälineiden<br />
ja säilytyspussien laatuun.<br />
– Muovikassissa, roskapussissa tai<br />
mustassa jätesäkissä ei pidä säilyttää<br />
elintarvikkeita. Mikrossa pitäisi käyttää<br />
vain mikronkestäviä astioita. Myös<br />
astioiden pintojen on oltava ehjät, ja<br />
naarmuuntunut teflonpannu kannattaa<br />
poistaa käytöstä. Elmukelmujen ja<br />
pakastepussien merkinnöistä voi tarkistaa,<br />
millaisten elintarvikkeiden säilytykseen<br />
ne soveltuvat, tarkastajat neuvovat.<br />
Lisätietoja: www.tuoreetkasvot.fi<br />
Teksti:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen
16<br />
TAMPERE<br />
Ensimmäiset<br />
uudet potilashuoneet<br />
käyttöön<br />
Hatanpäällä<br />
Hatanpään kantasairaalan kuuden<br />
hengen potilashuoneet ovat jäämässä<br />
historiaan, kun sairaalan peruskorjaus<br />
etenee. Uusittu B-siipi avataan käyttöön<br />
huhtikuussa ja remontti jatkuu<br />
sen jälkeen A-siivessä.<br />
Pikonlinnassa olevat kaksi väliaikaisosastoa<br />
ovat tamperelaisten<br />
käytössä ainakin tämän vuoden loppuun.<br />
B-siiven remontti on edennyt<br />
suunnitelmien mukaan ja osa potilaista<br />
pääsee siirtymään uudenaikaisiin<br />
kahden hengen potilashuoneisiin heti<br />
huhtikuun alussa.<br />
Potilaat siirretään uusituille osastoille<br />
A-siivestä ja Hatanpään puistosairaalan<br />
väliaikaisilta osastoilta. Osastoja<br />
B-siivessä on viisi ja potilaspaikkoja<br />
yhteensä 122.<br />
Kun A-siipi on tyhjennetty potilaista,<br />
alkaa siellä peruskorjaus, joka<br />
valmistuu vuoden 2010 keväällä. A-<br />
siipeen tulee neljä 22 potilaspaikan<br />
osastoa. Siipeen rakennetaan myös<br />
pieni kappeli, joka kantasairaalasta<br />
on puuttunut.<br />
Vuodeosastojen jälkeen remonttimiehet<br />
siirtyvät saneeraamaan hallinto-osaston<br />
tiloja.<br />
Remontin yhteydessä vuodeosastoille<br />
asennetaan sprinklerit ja ilmastointi.<br />
Potilashuoneet varustetaan<br />
omilla wc- ja suihkutiloilla. Osastojen<br />
sairaansijamäärä vähenee 39:lla, koska<br />
sairaala luopuu isoista 6 hengen potilashuoneista.<br />
Kantasairaalan remontin vuoksi<br />
<strong>kaupunki</strong> vuokrasi Pikonlinnasta<br />
Kangasalta kaksi vuodeosastoa, jotka<br />
ottavat potilaita vastaan ainakin<br />
tämän vuoden. Siellä on yhteensä 54<br />
sairaansijaa.<br />
Hatanpään<br />
sairaala sai<br />
arvosanan 9,1<br />
Hatanpään kantasairaalan henkilökunta<br />
palvelee potilaitaan erinomaisesti.<br />
Se myös osaa esittää asiansa siten,<br />
että maallikkokin ymmärtää. Sairaalan<br />
potilashuoneissa on sen sijaan<br />
toivomisen varaa.<br />
Kantasairaalan johtaja Juha Räsänen<br />
selailee tyytyväisenä viime vuonna<br />
tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen<br />
tuloksia. Paremmin tuskin<br />
olisi voinut mennä. Kouluarvosanoilla<br />
mitattuna sairaalan toiminnan keskiarvoksi<br />
tuli 9,1.<br />
Tutkimusyhtiö Innolink Oy:n tekemä<br />
tutkimus oli sairaalan historian<br />
kattavin.<br />
Se käsitti samanaikaisesti kaikki<br />
sairaalan osastot. Vastaajina oli tuhat<br />
sairaalan potilasta, jotka vastasivat kysymyksiin<br />
nimettöminä lomakkeilla.<br />
Eniten kiiteltiin henkilökunnan<br />
palvelukykyä ja asennetta, vähiten<br />
pisteitä saivat toimitilat.<br />
Toimitilojen osalta sairaalan johtaja<br />
Räsänen on toiveikas:<br />
– Kun vuodeosastojen remontti<br />
valmistuu tänä keväänä, potilashuoneet<br />
kuuluvat maamme sairaaloiden<br />
kärkijoukkoon, hän sanoo.<br />
Vertailukelpoisen tiedon saamiseksi<br />
tutkimus uusitaan tulevana kesänä.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Raskauden ultraäänitutkimuksia<br />
lisätään <strong>Tampere</strong>ella<br />
Keskusäitiysneuvola palvelee<br />
odottavia perheitä yhteistyössä äitiysneuvolan<br />
kanssa. Keskusäitiysneuvolassa<br />
tehdään raskauden ultraäänitutkimukset,<br />
joihin hakeudutaan<br />
äitiysneuvolan kautta. Kaikkiin<br />
tutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.<br />
Vanhemmille tarjotaan<br />
varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus<br />
tai kromosomipoikkeavuuksien<br />
seulonta, johon kuuluu<br />
varhaisraskauden seerumiseulonta<br />
ja sikiön niskaturvotusmittaus.<br />
Seerumiseulonta lisättiin sikiöseulontojen<br />
ohjelmaan <strong>Tampere</strong>ella<br />
helmikuun alussa. Siihen kuuluva äidin<br />
verikoe täytyy ottaa viimeistään<br />
11+6 raskausviikolla eli viimeistään<br />
11 raskausviikon ja kuuden päivän<br />
kuluessa.<br />
– Verikokeen avulla sikiöseulonnan<br />
tehokkuus paranee, mutta käytännössä<br />
muutos tarkoittaa sitä, että<br />
vanhempien on entistä varhaisemmassa<br />
vaiheessa päätettävä, haluavatko<br />
he osallistua sikiöseulontaan,<br />
sanoo keskusäitiysneuvolan vastaava<br />
hoitaja Terhi Virtanen.<br />
Keskusäitiysneuvolan henkilökunta<br />
toivookin, että tamperelaisnaiset<br />
ottaisivat mahdollisimman<br />
nopeasti yhteyttä asuinalueensa äitiysneuvolaan,<br />
kun he huomaavat<br />
olevansa raskaana. Näin neuvolahenkilökunnalla<br />
on tarpeeksi aikaa kertoa<br />
raskauden aikaisista tutkimusmahdollisuuksista,<br />
ja vanhemmat<br />
voivat rauhassa miettiä, haluavatko<br />
he osallistua tutkimuksiin.<br />
– Varhaisraskauden tutkimusten<br />
lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus<br />
osallistua rakennepoikkeavuuksien<br />
seulontaan myöhemmin<br />
raskauden kuluessa. Tutkimukseen<br />
voi tulla, vaikka varhaisraskauden<br />
ultraäänitutkimuksia ei ole tehty.<br />
Vanhempien toivomuksen mukaisesti<br />
tämän tutkimuksen voi tehdä<br />
joko noin 20. raskausviikolla tai vasta<br />
24+1 – 26+0 raskausviikolla. Myöhemmässä<br />
vaiheessa tutkimukseen<br />
tulevan on huomattava, että Suomen<br />
lain mukaan raskauden keskeytys ei<br />
ole mahdollista 24. raskausviikon jälkeen,<br />
vaikka sikiöllä todettaisiin vakavia<br />
rakennepoikkeavuuksia.<br />
Sikiöseulontojen muuttuvan<br />
käytännön taustalla on kansanterveyslain<br />
asetus, jonka mukaisesti<br />
seulonnat tulee järjestää kaikissa<br />
Suomen kunnissa tämän vuoden<br />
loppuun mennessä.<br />
Isä tai tukihenkilö ovat<br />
tervetulleita vastaanotolle<br />
Keskusäitiysneuvolan vastaanotolle<br />
kannattaa ottaa mukaan neuvolakortti.<br />
Tutkimuskäynti kestää noin<br />
puoli tuntia. Neuvolaan kannattaa<br />
tulla ajoissa, sillä tutkimusta ei voi<br />
nopeuttaa. Myös tuleva isä tai odottavan<br />
äidin tukihenkilö ovat tervetulleita<br />
vastaanotolle, mutta muita<br />
ulkopuolisia henkilöitä ei tutkimustilanteeseen<br />
voi osallistua. Myöskään<br />
pieniä lapsia ei vastaanotolle<br />
voi ottaa mukaan.<br />
Sikiöseulontoihin liittyvät tutkimukset<br />
ovat maksuttomia. Keskusäitiysneuvolan<br />
lääkärit tekevät<br />
tarvittaessa myös muita raskauden<br />
Keskusäitiysneuvolassa<br />
tehtäviä raskaudenajan<br />
ultraäänitutkimuksia<br />
tarjotaan tamperelaisille<br />
nyt aiempaa enemmän.<br />
Myös neuvolan tutkimuslaitteita<br />
uudistetaan.<br />
ajan ultraäänitutkimuksia, joissa varmistetaan<br />
esimerkiksi sikiön koko,<br />
asento kohdussa ja istukan paikka.<br />
Näistä tutkimuksista ja vastaanottokäynneistä<br />
peritään erikoissairaanhoidon<br />
poliklinikkamaksu, joka on<br />
25,60 euroa.<br />
– Keskusäitiysneuvolassa saattaa<br />
olla välillä ruuhkaa, ja tällöin vastaanottoajan<br />
peruminen tai muuttaminen<br />
voi olla vaikeaa. Muutokset<br />
ja peruutukset kannattaa siksi tehdä<br />
mahdollisimman aikaisin.<br />
Keskusäitiysneuvolassa työskentelevät<br />
apulaisylilääkäri, erikoistuva<br />
lääkäri sekä neljä kätilöterveydenhoitajaa.<br />
Keskusäitiysneuvola<br />
on siirtynyt heinäkuun 2008 alussa<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin erikoissairaanhoidon<br />
organisaatioon.<br />
Tärkeitä yhteistyökumppaneita<br />
ovat perhesuunnitteluneuvola, äitiysneuvolat<br />
ja Hatanpään kantasairaalan<br />
erikoispoliklinikka sekä <strong>Tampere</strong>en<br />
yliopistollinen sairaala.<br />
Teksti: Minna Pajunen
TAMPERE 17<br />
80-vuotiaille<br />
tarjotaan<br />
maksuton<br />
terveystarkastus<br />
<strong>Tampere</strong>laiset vuonna 1929 syntyneet<br />
ikäihmiset saavat halutessaan<br />
maksuttoman terveystarkastuksen.<br />
Tarkastuksen tekee terveydenhoitaja<br />
asiakkaan kotona, ja se kestää<br />
noin tunnin.<br />
Tänä vuonna 80 vuotta täyttäville<br />
postitetaan kirje, jossa on ilmoittautumisohje<br />
terveystarkastukseen.<br />
Mukana on terveyskysely, joka käydään<br />
läpi tarkastuksessa yhdessä<br />
terveydenhoitajan kanssa.<br />
Terveystarkastukseen ilmoittaudutaan<br />
ottamalla yhteyttä terveydenhoitaja<br />
Aada Palonevaan, puh.<br />
040 801 6862. Ajanvarausaika on<br />
maanantaista perjantaihin kello 8–9.<br />
Terveyskyselyssä kysytään asiakkaan<br />
omaa arviota nykyisestä terveydentilastaan<br />
sekä elämäntapoihin<br />
liittyviä asioita, kuten harrastuksia,<br />
mahdollisuuksia ulkoiluun, kokeeko<br />
asiakas itsensä masentuneeksi<br />
tai yksinäiseksi ja onko hänellä taipumusta<br />
kaatuiluun tai muistiongelmia.<br />
– Tavoitteena on ennaltaehkäistä<br />
ikäihmisten elämänlaatuun heikentävästi<br />
vaikuttavia tekijöitä. Tarkastuksessa<br />
kerromme potilaille myös<br />
siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos<br />
tarvitsee äkillisesti apua, terveydenhoitaja<br />
Aada Paloneva kertoo.<br />
– Terveydentilan jatkuva seuranta<br />
on hyvä asia, joten toivoisimme,<br />
että tamperelaiset ikäihmiset ottaisivat<br />
asian omakseen, ja ilmoittautuisivat<br />
terveystarkastukseen kutsun<br />
saatuaan.<br />
Nuorisokahvila<br />
avataan<br />
keskustaan<br />
<strong>Tampere</strong>laiset nuoret saavat vihdoin<br />
kauan odotetun nuorisokahvilan keskustaan.<br />
Tavoitteena on, että nuorisokahvila<br />
avaisi ovensa kevään aikana.<br />
Nuorisokahvila on <strong>Tampere</strong>en Nuorisofoorumin<br />
pitkäaikainen tavoite. Nuorisofoorumi<br />
teki asiasta aloitteen kulttuuri- ja<br />
vapaa-aikalautakunnalle jo syksyllä 2004.<br />
Kahvila päätettiin perustaa ulkopuolisena<br />
ostopalveluna ja sopivaa tilaa on etsitty viime<br />
vuosi.<br />
Sopiva tila nuorisokahvilalle löytyi paraatipaikalta<br />
aivan ydinkeskustasta Matkailutalon<br />
ensimmäisestä kerroksesta.<br />
Tammerkosken kupeessa, Verkatehtaankatu<br />
2:ssa sijaitseva Matkailutalo jäi tyhjäksi<br />
matkailuneuvonnan siirryttyä rautatieasemalle.<br />
Kahvilan muutostyöt aloitetaan helmikuussa,<br />
minkä jälkeen käynnistetään tarjouskilpailu<br />
palvelun hankinnasta ulkopuoliselta<br />
tuottajalta.<br />
Valma-valmistelufoorumissa pyydettiin<br />
noin vuosi sitten tamperelaisilta nuorilta<br />
mielipiteitä siitä, millaista toimintaa nuorisokahvilassa<br />
pitäisi olla. Nuoret ottivat kantaa<br />
muun muassa aukioloaikoihin, kahvilan<br />
hinnoitteluun, sisustukseen ja varustukseen<br />
sekä ohjelmapolitiikkaan.<br />
Nuorisokahvilan tarkoitus on olla yhteinen,<br />
turvallinen ja päihteetön kokoontumispaikka<br />
nuorille. Nuorisokahvila on<br />
paikka, johon on helppo tulla ja jossa on<br />
helppo olla, myös ilman ostopakkoa. Kahvila<br />
tilana tukee lisäksi nuorten mahdollisuutta<br />
tuottaa ja harrastaa kulttuuria esimerkiksi<br />
musiikin ja muun taiteen keinoin.<br />
Lähtökohtana on nuorten oma osallisuus<br />
toiminnan ideoinnissa ja toteutuksessa.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Koulut haluavat parantaa turvallisuutta<br />
Koukkuniemen vanhainkodin<br />
asukkaista valtaosa pitää Koukkuniemeä<br />
turvallisena ja viihtyisänä<br />
asuinpaikkana. Henkilökunnan ammattitaito<br />
ja ystävällisyys sai erityisesti<br />
kiitosta. Tämä käy ilmi Koti Koukkuniemessä<br />
-asiakastyytyväisyyskyselystä.<br />
Koti Koukkuniemessä -tutkimus<br />
on ensimmäinen Koukkuniemen<br />
asukkaille tehty asiakastyytyväisyystutkimus.<br />
Selvityksessä kerättiin tietoja<br />
haastattelemalla Koukkuniemen<br />
asukkaita 23 eri osastolla. Haastattelu<br />
tehtiin 95 pitkäaikaisasukkaalle.<br />
Haastatteluja tekivät ulkopuoliset<br />
haastattelijat ja tutkimus on tehty<br />
yhteistyössä <strong>Tampere</strong>en yliopiston<br />
kanssa.<br />
Yli 80-prosenttia haastateltavista<br />
koki, että heitä kohdellaan Koukkuniemessä<br />
hyvin tai erittäin hyvin.<br />
Noin 96 prosentin mielestä heille ollaan<br />
aina ystävällisiä. 93 prosenttia<br />
vastaajista kokee, että heistä huolehditaan<br />
hyvin. Yli 85 prosentin mielestä<br />
Koukkuniemi on viihtyisä ja 98<br />
prosentin mielestä turvallinen asuinpaikka.<br />
<strong>Tampere</strong>en kouluissa kiinnitetään<br />
tänä lukuvuonna erityistä huomiota<br />
kouluyhteisön turvallisuuteen ja hyvinvointiin.<br />
Kouluissa vietetään helmimaaliskuussa<br />
turvakampanjaa, jolloin<br />
teemat ovat näkyvästi esillä. Myös kodit<br />
halutaan mukaan talkoisiin.<br />
Kampanjalla aiotaan parantaa sekä<br />
oppilaiden että henkilökunnan hyvinvointia,<br />
viihtyvyyttä ja turvallisuutta<br />
1.–9.-luokkien kouluissa. Nämä asiat<br />
otetaan näkyvästi esille myös oppilaiden<br />
kanssa oppitunneilla, aamunavauksissa,<br />
välitunneilla ja koulun<br />
yhteisissä tempauksissa.<br />
Aiheina ovat muun muassa kaverit<br />
ja kiusaamiseen puuttuminen. Turvallisessa<br />
koulussa tärkeitä ovat yhteiset<br />
pelisäännöt, joihin sitoudutaan.<br />
Hyvinvoivassa koulussa vuorovaikutus<br />
on avointa ja aikuisiin on helppo<br />
ottaa yhteyttä. Tavoite on, että koko<br />
kouluyhteisö toimii vastuullisesti<br />
niin, ettei kukaan jää yksin.<br />
Turvallisuuden tunne kasvaa yhteisöllisyyden<br />
ja välittämisen kokemuksia<br />
vahvistamalla.<br />
– On pohdittava, miten me kaikki<br />
aikuiset lasten ja nuorten ympärillä<br />
voimme luoda turvallisuutta ja tukea<br />
heidän hyvää ja tasapainoista kasvamistaan,<br />
sanoo perusopetuksen kehityspäällikkö<br />
Veli-Matti Kanerva.<br />
Erilaisiin häiriötilanteisiin halutaan<br />
kouluissa puuttua tehokkaasti.<br />
Koulun henkilöstön kokemat uhkaavat<br />
tilanteet ovat yleistyneet myös<br />
<strong>Tampere</strong>ella. Syksyllä 2007 tehdyn<br />
selvityksen mukaan hankalimmaksi<br />
ongelmaksi paljastui oppilaiden epäasiallinen<br />
kielenkäyttö: aikuisten nimittely<br />
ja uhkailu on kouluissa arkipäivää.<br />
Opettajat joutuvat työssään<br />
myös fyysisiin vaaratilanteisiin.<br />
Koukkuniemen asukkaat<br />
arvostavat henkilökunnan<br />
ammattitaitoa<br />
Asukkaiden mielipiteiden perusteella<br />
Koukkuniemen kehittämisen<br />
tärkeimmiksi kohteiksi nousivat ruoka<br />
ja henkilökunnalta liikenevä aika<br />
potilasta kohden. Ruuasta piti runsas<br />
puolet vastaajista. Neljännes kertoi<br />
pitävänsä ruuasta vaihtelevasti ja<br />
loput ilmoittivat, etteivät pidä ruuasta.<br />
Syynä mainittiin muun muassa<br />
mauttomuus sekä omien mieltymysten<br />
mukaisten vaihtoehtojen puute.<br />
Henkilökunnan ammattitaito<br />
sai lähes yksimielisesti erinomaisen<br />
arvion, 95 prosenttia vastaajista<br />
oli tyytyväisiä siihen. Ulkoilemisessa<br />
resurssiongelma näkyy, sillä noin<br />
40 prosenttia vastaajista kertoi, ettei<br />
pääse ulkoilemaan riittävän usein.<br />
Tutkimuksessa kävi ilmi, että<br />
runsas puolet haastatelluista ei tiennyt,<br />
oliko heille tehty hoito- ja palvelusuunnitelma.<br />
Omahoitajansa tiesi<br />
hieman useampi, mutta tässäkin olisi<br />
parantamisen varaa.<br />
Tulokset ovat samanlaisia Koukkuniemen<br />
eri taloissa, joten tämän<br />
tutkimuksen perusteella asukkaita<br />
kohdellaan ja hoidetaan tasapuolisesti<br />
Koukkuniemen eri osastoilla.<br />
Maarit Tastula juontaa Koukkuniemi-illan<br />
Koukkuniemen ja vanhusten laitoshoidon tuoreimpia kuulumisia käsitellään<br />
Koukkuniemi-illassa, joka pidetään Koukkuniemen juhlatalossa<br />
tiistaina 5.5.<strong>2009</strong> kello 18. Illan juontaa toimittaja Maarit Tastula. Ilta<br />
on tarkoitettu kaikille Koukkuniemen asioista kiinnostuneille. Tilaisuuden<br />
järjestää kaupungin laitoshoidon eettinen toimikunta.<br />
Kodit mukaan<br />
turvatalkoisiin<br />
Lielahden koulun apulaisrehtori Tuija<br />
Viitasaaren mukaan oppilaiden kokemaa<br />
yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa,<br />
kun osallistumismahdollisuuksia<br />
koulussa lisätään. Koulun hyvä yhteishenki<br />
syntyy muun muassa hyvästä<br />
luokkahengestä sekä oppilaskunnan<br />
ja tukioppilaiden toiminnasta. Myös<br />
opintojenohjaus tuo turvaa ja tavoitteellisuutta<br />
koulutyöhön.<br />
– Koulu ei voi toimia tässä yksin,<br />
vaan tarvitsemme jatkuvaa yhteistyötä<br />
lasten huoltajien, vanhempainyhdistyksen,<br />
koulupsykologin, kuraattorin,<br />
terveydenhuollon, sosiaalitoimen,<br />
poliisin ja erilaisten järjestöjen kanssa,<br />
toteaa kampanjaa valmistelleen<br />
koulujen turvatyöryhmän puheenjohtajana<br />
toimiva Viitasaari. Turvallisuuteen<br />
ja hyvinvointiin liittyvät asiat<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Tuttutaksiselvitys<br />
löytyy<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
nettisivulta<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin vammaispalvelutoimisto<br />
selvitti viime<br />
syksynä, miten sen asiakkaat käyttivät<br />
tuttutaksioikeutta.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
otetaan huomioon myös erityisopetuksessa<br />
ja oppilashuollossa.<br />
Koteja rohkaistaan osallistumaan<br />
turvatalkoisiin pitkäjänteisellä kas vatus<br />
työllä ja varmistamalla, että omalla<br />
lapsella on taito ja halu välittää toisista.<br />
Isollekin koululaiselle on tärkeää, että<br />
vanhempi on kiinnostunut hänestä<br />
ja hänen tekemisistään, koulunkäynnistään<br />
ja harrastuk sistaan ja keskustelee<br />
hänen kanssaan.<br />
Lukuvuoden aikana kouluissa<br />
käydään läpi myös paloturvallisuus- ja<br />
pelastussuunnitelmat, toimintaohjeet<br />
kriisitilanteissa ja kiusaamistapauksissa<br />
sekä päihteiden käytön ehkäisyohjelma.<br />
Huomiota kiinnitetään myös<br />
muun muassa turvalliseen liikkumiseen<br />
ja internetin käyttöön. Koulujen<br />
henkilökunnalle järjestetään turvallisuuteen<br />
liittyvää koulutusta.<br />
Asiakkaalle on voitu myöntää<br />
oikeus käyttää tiettyä tuttua taksinkuljettajaa<br />
silloin, kun hän tarvitsee<br />
avustamiseensa esimerkiksi<br />
terveydentilansa vuoksi erityistä<br />
osaamista.<br />
Selvityksen piiriin kuului 368<br />
asiakasta, joista 65 prosentilla tuttutaksioikeus<br />
säilyi ennallaan.<br />
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan<br />
internetistä osoitteesta<br />
www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/<br />
materiaalipankki<br />
Sotaveteraani Esko Bergin (oik.) 16 vuoden kaupunginvaltuutetun<br />
ura päättyi vuoden vaihteessa. Viipurissa syntynyt 85-<br />
vuotias Berg oli viimeinen <strong>Tampere</strong>en kaupunginvaltuustossa<br />
istunut sotaveteraani. Varsinaisen elämäntyönsä hän on tehnyt<br />
Nokian Kumitehtaalla. Kiitokseksi pitkäaikaisesta luottamusmiestyöstä<br />
kaupungin hyväksi pormestari Timo P. Nieminen ja<br />
valtuuston sihteeri Ritva Salisma luovuttivat Esko Bergille<br />
kaupungin kultaisen solmioneulan.<br />
<strong>Tampere</strong>en eläinlääkäripalvelujen<br />
yhteystiedot<br />
Pieneläimet<br />
Tuhatjalka Oy:n <strong>Tampere</strong>en<br />
eläinlääkäriasema,<br />
Hatanpään valtatie 3, <strong>Tampere</strong>.<br />
Ajanvaraus puh. 03 2236 306<br />
Maksullinen päivystysnumero<br />
puh. 0600 306083<br />
Päivystyspuheluhinnat:<br />
kello 8–20, enintään 4,93 e/<br />
puhelu + 1,98 e/ min.<br />
kello 20–8, enintään 9,94 e/<br />
puhelu + 2,86 e/min.<br />
Hyötyeläimet ja muut<br />
suuret kotieläimet<br />
Arkipäivisin <strong>Tampere</strong>en suuret<br />
eläimet hoitaa Kurussa toimiva<br />
eläinlääkäri.<br />
Eläinlääkäri arkipäivisin<br />
klo 8–17, puh. 050 5236 379<br />
Päivystysnumero<br />
puh. 0600 304020<br />
arkisin klo 17–08<br />
viikonloppuisin pe klo 17– ma 8
18<br />
TAMPERE<br />
Sijaisvanhemmuus antaa<br />
paljon myös aikuiselle.<br />
Haastavat tilanteet<br />
kannustavat oppimaan<br />
uutta ja onnistuminen<br />
palkitsee, kun lapsi<br />
kasvaa ja kehittyy.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
– Lapsen kanssa jokainen päivä on<br />
erilainen. Muutoksen näkeminen lapsessa<br />
palkitsee jo sinänsä, sanoo sijaisperheen<br />
isä ja Pirkanmaan sijaiskotiyhdistyksen<br />
puheenjohtaja Ari Salin.<br />
Ari Salin on ollut sijaisvanhempana<br />
14 vuoden ajan. Tällä hetkellä ammatillisena<br />
sijaisperheenä toimivassa Salinin<br />
perheessä on sijoitettuna seitsemän 3–<br />
17-vuotiasta lasta. Lisäksi perheessä on<br />
kolme biologista lasta, joista kaksi on<br />
aikuisia.<br />
– Sijaisvanhemmuus on elämäntapa.<br />
Se on myös yhteiskunnallisesti hyvin<br />
arvokasta työtä, Ari Salin toteaa.<br />
Ver taistukea sijaisvanhemmat löytävät<br />
halutessaan sijaisvanhempien omista<br />
järjestöistä ja keskinäisistä verkostoistaan.<br />
Työssä voi kehittyä esimerkiksi lukemalla<br />
kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta,<br />
Ari Salin kannustaa.<br />
Sijaisperheen arki<br />
kasvattaa vanhempaakin<br />
Joka lapsella omat tarpeensa<br />
Ylöjärveläisille Sari ja Tommi Kivirannalle<br />
sijaisperheen arki on vielä uusi asia.<br />
Kivirannat ovat olleet kolmen alle kouluikäisen<br />
tytön sijaisvanhempina viime<br />
keväästä saakka. Perheessä on myös<br />
kolme biologista lasta: 14- ja 16-vuotiaat<br />
tyttäret sekä 6-vuotias poika.<br />
– Vanhemmuus on saanut uusia ulottuvuuksia.<br />
Samoin kuin perheeseen syntyy<br />
uusi vauva, myös sijaislapsi ’syntyy’<br />
perheeseen. Yhdessä sitten haetaan tapoja<br />
toimia ihmetellen ja hämmäs tellen,<br />
kuvailevat vanhemmat kokemuksiaan<br />
ensimmäisen kuukausien varrelta.<br />
Lastensuojelutyö on ollut pitkään<br />
lähellä pariskunnan sydäntä. Ajatus<br />
sijais perheeksi ryhtymisestä alkoi itää<br />
jo, kun biologiset tyttäret olivat pieniä.<br />
Lasten ja nuorten parissa tehty työ valmensi<br />
paria yhteiseen päätökseen, samoin<br />
tutuilta sijaisperheiltä saatu kannustus<br />
ja näiden kokemukset sijaisperheen<br />
arjesta.<br />
Asiaan valmistauduttiin tukima teri<br />
aalien avulla huolellisesti ja aiheesta<br />
keskusteltiin paljon perheen biologisten<br />
lasten kanssa. Kun aikaa oli runsaasti,<br />
nämä sopeutuivat muutoksiin ja<br />
uusien perheenjäsenien tulemiseen hyvin.<br />
Myös perheeseen sijoitetut lapset<br />
ovat kotiutuneet nopeasti.<br />
– Tärkeää on, että jokainen perheessä<br />
oleva lapsi on tasavertainen toisiinsa<br />
nähden. Kun lapsi jakaa vanhempansa<br />
ja kotinsa uusien perheenjäsenten kans-<br />
sa, täytyy vanhempien huo<strong>lehti</strong>a, että<br />
kaikki lapset saavat oman tilansa tässä<br />
kokonaisuudessa. Perheen jokaisella<br />
lapsella on omat tarpeensa, Kivirannat<br />
toteavat.<br />
Kaikkeen ei ole vastauksia<br />
Kolmen pienen lapsen tulo perheeseen<br />
tiesi Kivirantojen tapauksessa suurta<br />
elämänmuutosta, johon kuului muutto<br />
isompaan kotiin uudelle paikkakunnalle.<br />
Perheen äiti jatkaa työtään lastentarhanopettajana<br />
ja musiikkiterapeuttina,<br />
mutta isä irrottautui omasta päivätyöstään<br />
ja jäi kotiin lasten kanssa. Kivirannat<br />
halusivat lapsille arjen, jossa aikuinen<br />
on läsnä mahdollisimman paljon.<br />
Perheessä on todettu, että säännöllinen<br />
ja ennakoitava arki luo lapselle<br />
tasapainoisen kasvuympäristön.<br />
– Kysymyksiä satelee paljon, kaikkeen<br />
meillä ei ole vastauksia. Välillä itketään,<br />
välillä taas nauretaan. Syliä kulutetaan<br />
ja rajoja mittaillaan, vanhemmat<br />
sanovat.<br />
Sari ja Tommi Kiviranta korostavat,<br />
että vaikka ammattikasvattajan taustasta<br />
on ollut usean perheeseen sijoitetun<br />
lapsen kanssa heille hyötyä, sijaisvanhemmaksi<br />
voi hyvin ryhtyä myös ilman<br />
sitä.<br />
Teksti: Johanna Toivanen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
<strong>Tampere</strong> etsii uusia sijaisperheitä<br />
<strong>Tampere</strong>en seudun kunnissa<br />
tarvitaan kipeästi uusia sijaisperheitä.<br />
Sijaisperhetyötä koordinoiva<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
asiakasohjausyksikkö Luotsi etsii<br />
parhaillaan perheitä erityisesti<br />
pitkäaikaiseen sijoitukseen yli 4-<br />
vuotiaille, sisaruksille tai erityistä<br />
hoitoa tarvitseville lapsille.<br />
Lähes 300 lasta tarvitsee vuosittain<br />
sijaishuoltopaikan <strong>Tampere</strong>en<br />
seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla.<br />
Uusia sijaisperheitä etsitäänkin<br />
<strong>Tampere</strong>en seudulla jatkuvasti.<br />
Sijaisperheeksi voivat ryhtyä<br />
perheet, joiden omat asiat ja ihmissuhteet<br />
ovat kunnossa. Sijaisvanhemmilta<br />
edellytetään sitoutumista,<br />
halua ja kiinnostusta<br />
hoitaa ja kasvattaa perheeseen<br />
sijoitettua lasta.<br />
– Etsimme tavallisia perheitä:<br />
yhteistyökykyisiä, lapsirakkaita ja<br />
turvallisia koteja, kertoo vs. asiakasohjauksen<br />
päällikkö Hanna<br />
Harju-Virtanen Luotsista.<br />
– Sijaisperheitä on monenlaisia.<br />
Joissakin perheissä biologiset<br />
lapset ovat jo isoja tai lentäneet<br />
pesästä, joissakin perheissä biologiset<br />
lapset ovat vielä melko<br />
pieniä. Toisissa perheissä joko<br />
toinen tai molemmat vanhemmat<br />
ovat kotona, toisissa taas<br />
sijaisvanhemmat jatkavat työssäkäyntiä<br />
lapsen sopeuduttua<br />
perheenjäseneksi, Hanna Harju-<br />
Virtanen kertoo.<br />
Sijaisperheenä voi toimia<br />
monella tavalla<br />
Sijaisperheitä tarvitaan erilaisiin<br />
tilanteisiin. Osa lapsista tulee<br />
perhehoitoon suunnitelmallisesti,<br />
osa kriisitilanteesta joko<br />
lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi.<br />
Osa lapsista käy sijaisperheessään<br />
tietyin välein, esimerkiksi<br />
viikonloppuina.<br />
Lyhytaikaisessa perhehoidossa<br />
lapsi asuu sijaisperheessä tietyn<br />
ajanjakson. Pitkäaikaisessa<br />
sijoituksessa lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen<br />
toistaiseksi, jopa<br />
aikuisikään saakka.<br />
Osa sijaisperheistä toimii<br />
päi vystävänä sijaisperhee nä, joka<br />
on valmis ottamaan lapsen hoitoon<br />
kriisitilanteessa nopeasti ja<br />
jossa ainakin toinen vanhemmista<br />
on kotona. Ammatilli sissa sijaisperheis<br />
sä ainakin toisella vanhemmista<br />
on alalle soveltuva<br />
pohjakoulutus tai pitkäaikainen<br />
koke mus lasten kanssa tehdystä<br />
työstä. Ammatillisissa perheissä<br />
sijaishoidossa olevia lapsia voi<br />
olla enemmän ja heillä saattaa olla<br />
erityistä osaamista vaativia<br />
tarpeita.<br />
Perheestä sijaishuoltopaikan<br />
saavalla lapsella on oma sosiaalityöntekijä,<br />
joka seuraa hänen<br />
asioitaan ja tukee sijaisperhettä<br />
omalla asiantuntemuksellaan.<br />
Lapsella on myös oikeus tavata<br />
sukulaisiaan ja muita läheisiä ihmisiään.<br />
Sijaisperheet saavat valmennuksen<br />
tehtävään. Perheille järjestetään<br />
tarvittaessa myös työnohjausta<br />
ja jatkokoulutusta. Perheet<br />
saavat työstään palkkion ja<br />
kulukorvauksen.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin asiakasohjausyksikkö<br />
Luotsi tuottaa<br />
perhehoidon palveluita <strong>Tampere</strong>en<br />
lisäksi myös 11 lähiseudun<br />
kunnalle. Luotsin tehtävänä on<br />
muun muassa hankkia keskitetysti<br />
lastensuojelun alueellaan tarvitsemat<br />
sijaishuoltopaikat. Suurin<br />
osa sijaisperheistä on Pirkanmaan<br />
alueelta, mutta tehtävään<br />
voi hakeutua kauempaakin.<br />
Tavallisia perheitä etsitään<br />
Kivirannan perheessä luotetaan arjen perusasioihin. Perheen isä Tommi Kiviranta<br />
toteaa, että lasten kanssa tarvitaan ennen kaikkea yhteisiä ruokahetkiä,<br />
iltasatuja, syliä ja leikkimistä.<br />
Eräs kotia kaipaava pikkupoika ilmoitti sosiaalityöntekijän<br />
haas tat telussa toivovansa kotiin, jossa on ainakin “kirahvi ja<br />
leijona”.<br />
Sijaisperheiksi ei kuitenkaan etsi tä mitään erikoista, vaan<br />
normaa leja yhteistyökykyisiä, lapsiystävällisiä ja turvallisia koteja.<br />
Lähes 300 lasta tarvitsee vuo sit tain sijaishuoltopaikan<br />
<strong>Tampere</strong>en seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla.<br />
Oletko kiinnostunut sijais vanhemmaksi ryhtymisestä? Ota<br />
yhteyttä Luotsiin joko puhelimitse (03) 5657 5403 tai sähköpostitse<br />
osoitteella luotsi@tampere.fi.<br />
Lisätietoja sijaisperheeksi hakeutumisesta löydät myös<br />
internet-sivuilta osoitteesta<br />
www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/sijaishuolto/perhehoito/rekrytointi
TAMPERE 19<br />
Rulla on<br />
<strong>Tampere</strong>ella toimiva Lastenkulttuurikeskus<br />
Rulla muutti vuoden vaihteessa<br />
uusiin tiloihin. Rulla sijaitsee nyt Finlaysonin<br />
alueella Kuusvooninkinenrakennuksen<br />
siipiosassa. Koska uudet<br />
tilat ovat katutasolla, Rullaan on entistä<br />
helpompi tulla myös lastenrattaiden ja<br />
pyörätuolien kanssa.<br />
Rullan vaihtuvissa näyttelyissä on<br />
esillä lasten omia töitä tai ammattilaisten<br />
lapsille tekemiä teoksia. Näyttelytoiminnan<br />
lisäksi Rullassa on työpajoja<br />
ja muuta ohjelmaa. Rulla on myös Taidekaari-hankkeen<br />
näyttely- sekä toimintapaikka.<br />
Lapset voivat saada ensimmäisen<br />
kosketuksen kuvataiteeseen, nukketeatteriin,<br />
musiikkiin ja muihin taiteenlajeihin<br />
turvallisesti Rullassa, jossa oma<br />
tekeminen on tärkeä osa toimintaa. Puiseva<br />
Puu kasvaa Rullassa kutsuen lapsia<br />
tekemään uusia asukkaita oksilleen.<br />
Loistava Lohikäärme puolestaan komistuu<br />
lasten tekemistä uusista suomuista.<br />
Nukketeatterinuket kurkistelevat kävijöitä<br />
korkeuksistaan.<br />
Rullasta löytyy myös erityisesti vauvoille<br />
ja taaperoille rakennettu Vedenalainen<br />
valtakunta, jossa elää monenlaisia<br />
olioita ja merenpohjan mönkijöitä.<br />
Äänimaailma johdattaa salaperäiseen<br />
merenalaiseen maailmaan, ja esineisiinkin<br />
saa koskea.<br />
lasten oma taidepaikka<br />
Rullan näyttelyt pyritään toteuttamaan<br />
siten, että niistä voi nauttia monella<br />
aistilla. Ohjaaja on apuna johdattelemassa<br />
näyttelyn teemoihin ja työpajan<br />
toimintoihin. Toiminta on pääosin<br />
maksutonta, ja maksullisessakin toiminnassa<br />
lippuhinnat pyritään pitämään<br />
matalina.<br />
Maaliskuussa Rullaan rantautuu<br />
ranskalainen sarjakuvasankari Asterix<br />
ystävineen. Silloin on luvassa monenlaista<br />
tekemistä ja kokemista. Kevään<br />
näyttelysarjan päättää Näpsä Käsityökoulun<br />
näyttely.<br />
Rulla on toiminut vuodesta 2005<br />
lähtien ja sen toiminnasta vastaa <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin kulttuuripalvelut.<br />
Rulla on osa lasten ja nuorten palveluita,<br />
jotka on tarkoitettu kaikille tamperelaisille.<br />
Rullaan ovat tervetulleita lapsiperheet,<br />
kummit, mummot ja vaarit sekä<br />
päiväkoti-, koulu- ja harrasteryhmät.<br />
Rulla on avoinna tiistaista perjantaihin<br />
klo 9–14 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin<br />
klo 11–16.<br />
TEEMU KESKINEN<br />
Galleri<br />
Emil<br />
Vanha<br />
kirjastotalo,<br />
Keskustori 4<br />
Näyttelyt:<br />
–27.2. PARA-ryhmä,Tartto<br />
Viron parhaat surrealistit:<br />
Ilmar Malin, Leonhard<br />
Lapin, Vello Vinn, Enn<br />
Tegova<br />
6.3.–22.3. Ranskalaisen<br />
kulttuuriviikon valokuvanäyttely<br />
27.3.–19.4. GANGARTEN<br />
go your gait! part6_exchange<br />
Linz in the rhythmic mirror<br />
of its Partner and Friendship<br />
Cities katrinem<br />
24.4.–10.5. Elwa Molinin<br />
valokuvanäyttely – Yli<br />
puolivuosisataa tanssin<br />
lumoissa, Sisä-Suomen<br />
Tanssin aluekeskus<br />
Vapriikissa hieno näyttelyvuosi<br />
Vapriikki tarjoaa tänä vuonna<br />
monia mielenkiintoisia näyttelyitä.<br />
Helmikuun alussa avattiin perheille<br />
suunnattu Aika leikkiä -näyttely,<br />
huhtikuussa hemmotellaan jääkiekon<br />
ystäviä uudistuneella Jääkiekkomuseolla<br />
ja syksyllä saadaan uusi<br />
<strong>Tampere</strong>en historiaa valottava näyttely.<br />
Kesäkuussa Vapriikissa avautuu<br />
laaja Pohjois-Amerikan intiaaneista<br />
kertova näyttely Sitting Bull.<br />
Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita<br />
-näyttely tuo esille Nukkemuseon<br />
pitkään piilossa olleet esineet.<br />
MARIKA TAMMINEN / VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO<br />
Näyttely on suunnattu perheille ja<br />
lapsille ja sen esineistö pohjautuu<br />
pääasiassa Haiharan museosäätiön<br />
leikkikalukokoelmaan. Näyttelyssä<br />
sijansa saavat sekä ulko- että kotimaiset,<br />
vanhat ja uudet leikkikalut,<br />
joilla suomalaislapset ovat vuosikymmenien<br />
saatossa leikkineet. Mukana<br />
on myös Rakkaat lelut -osio, jossa<br />
koviakin kokeneet lelut saavat mahdollisuuden<br />
kertoa koskettavat tarinansa.<br />
Ja näyttelyssä voi myös oikeasti<br />
leikkiä.<br />
Suomen Jääkiekkomuseo siirtyy<br />
uusiin ja laajempiin näyttelytiloihin<br />
museokeskus Vapriikin sisällä.<br />
Näyttely kertoo suomalaisen jääkiekon<br />
historian useiden lajin olemusta<br />
avaavien teemakokonaisuuksien<br />
kautta.<br />
Kesäkuussa avataan Varpiikin<br />
toistaiseksi suurin erikoisnäyttely<br />
Sitting Bull. Näyttelyssä esitellään<br />
preeriaintiaanien elämää vuodesta<br />
1830 aina tähän päivään saakka. Lakota-sioux-heimon<br />
intiaanipäällikkö<br />
Istuva Härkä on aikansa tunnetuimpia<br />
intiaaneja. Noin 180 Yhdysvalloista<br />
ja eri puolilta Eurooppaa tuotua<br />
alkuperäisesinettä – joiden joukossa<br />
on myös Istuvan Härän henkilökohtaisia<br />
esineitä – kertovat elävästi<br />
päällikön henkilöhistoriasta sekä lakota-sioux-heimon<br />
menneisyydestä<br />
ja nykyisyydestä. Näyttelyyn liittyy<br />
monipuolinen oheisohjelmisto Pohjois-Amerikan<br />
intiaanikulttuureista ja<br />
laajemminkin Pohjois-Amerikan historiasta.<br />
Pohjois-Amerikka on teemana<br />
myös monissa muissa kulttuurilaitoksissa<br />
vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
Loppuvuodesta Vapriikissa on<br />
luvassa <strong>Tampere</strong>en 230-vuotisjuhlavuoden<br />
näyttely: Tammerkoski.<br />
Museokeskus Vapriikki<br />
Avoinna ti, to–su kello 10–18,<br />
ke kello 11–20, ma suljettu<br />
Alaverstaanraitti 5, <strong>Tampere</strong><br />
Tampellan alue<br />
www.tampere.fi/vapriikki<br />
15.5.–5.6. Edvine Larssen,<br />
Kjersti Berg, Markus Lantto,<br />
Solveig Birna, Sigrid Laugsand,<br />
Vigdis Haugtrø, Maja<br />
Nilsen, Trondheim<br />
12.6.–3.7. Valokuvanäyttely,<br />
Olomouc<br />
7.7.–31.8. Unipointin kesänäyttelyt<br />
Avoinna:<br />
ma–pe kello 10–18<br />
la–su kello 11–17<br />
kesä–elokuussa viikonloppuisin<br />
suljettu<br />
Lisätietoja: <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin kulttuuripalvelut,<br />
puh. (03) 5656 6137,<br />
kulttuuri@tampere.fi,<br />
www.tampere.fi/kulttuuri<br />
Vuoden nuori taiteilija<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
taidemuseossa<br />
Vuoden <strong>2009</strong> nuori taitelija on Hannu<br />
Karjalainen, jonka näyttely on esillä <strong>Tampere</strong>en<br />
taidemuseossa 28.2.–5.4.<strong>2009</strong>.<br />
Hannu Karjalainen & Kuriositeetteja<br />
omasta kokoelmasta -näyttelyssä<br />
on esillä taiteilijan töitä muotokuvista<br />
videoteoksiin.<br />
<strong>Tampere</strong>en taidemuseo<br />
Puutarhakatu 34, <strong>Tampere</strong><br />
puhelin 5656 6577<br />
Avoinna tiistaista sunnuntaihin<br />
kello 10–18<br />
www.tampere.fi/taidemuseo<br />
Vuoden nuori<br />
taiteilija <strong>2009</strong><br />
Hannu<br />
Karjalainen<br />
Naisasiaa,<br />
Vietnamia ja<br />
kuohuvaa<br />
60-lukua<br />
<strong>Tampere</strong>en elokuvajuhlia vietetään<br />
4.–8.maaliskuuta <strong>2009</strong>. Juhlien<br />
ohjelmistossa on naisasiaa, Vietnamia<br />
ja kuohuvaa 60-lukua.<br />
Naistekijät ovat vahvasti esillä, sillä<br />
Terra Femina sisältää 2000-luvulla<br />
valmistuneita elokuvia, jotka ovat<br />
feministisiä, humoristisia, kepeitä ja<br />
kipeitä puheenvuoroja naisten elämästä.<br />
Vietnam. Nyt. lähestyy Aasian<br />
heräävää tiikeriä elokuvamaana<br />
viiden näytöksen voimin. Luvassa<br />
on laaja kokonaisuus harvoin esillä<br />
olevia vietnamilaisia animaatioita, lyhytelokuvia<br />
ja dokumenttielokuvia<br />
aina 1960-luvulta tähän päivään. 60-<br />
lukuun palataan ohjelmistokokonaisuudessa<br />
MoMA. Siinä nähdään Andy<br />
Warholin elokuvia sekä harvinaisia<br />
amerikkalaisia lyhytelokuvia vuosilta<br />
1905–1986. Muun muassa näitä on<br />
tarjolla tämän vuoden elokuvajuhlien<br />
monipuolisessa ohjelmistossa.<br />
<strong>Tampere</strong>en elokuvajuhlat<br />
Tullikamarin aukio 2, <strong>Tampere</strong><br />
puh (03) 223 5681<br />
arkisin kello 9–16<br />
www.tamperefilmfestival.fi/
20<br />
TAMPERE<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Sara Hildénin<br />
taidemuseon on<br />
suunnitellut Pekka<br />
Ilveskosken arkkitehtitoimisto.<br />
− Sara Hildénin<br />
taidemuseo on juuri<br />
sellainen kuin kolmekymppisen<br />
kuuluukin.<br />
Se tietää mitä haluaa<br />
ja osaa toimia taidekentässä.<br />
Ja on erittäin<br />
elämänhaluinen, Riitta<br />
Valorinta luonnehtii.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Timo Vuorikosken<br />
mielestä yksi museon<br />
johtamisen parhaita<br />
puolia oli, että sai<br />
tehdä töitä mahtavassa<br />
porukassa ja<br />
nähdä taidetta niin<br />
paljon kuin ehti.<br />
Sara Hildén ja<br />
Einari Vehmas<br />
Sara Hildénin taidemuseon<br />
avajaisissa<br />
11. helmikuuta 1979.<br />
Sara Hildénin taidemuseo on<br />
Elämänhaluinen kolmekymppinen<br />
Sara Hildénin taidemuseo<br />
juhlii tänä<br />
vuonna kolmekymppisiään.<br />
Syntymäpäiville<br />
15. maaliskuuta <strong>2009</strong><br />
museo toivottaa<br />
kaikki tervetulleiksi.<br />
Museo tarjoaa ilmaisen<br />
sisäänpääsyn Alex<br />
Katzin näyttelyyn,<br />
maksuttomia<br />
näyttelyopastuksia<br />
sekä juhlakahvit.<br />
Kun Sara Hildénin taidemuseon<br />
puhelimeen alkuvuosina soitettiin<br />
ulkomailta, se oli erityislaatuinen<br />
tapaus.<br />
− Silloinen toimistosihteerimme<br />
tuli käytävälle ja huusi että hei,<br />
se on ulkomailta. Kuka ottaa? hymyilee<br />
Sara Hildénin taidemuseon<br />
johtaja Riitta Valorinta.<br />
Elettiin pikakirjeiden aikaa. Ei<br />
ollut faksia ja lähin kopiokonekin<br />
sijaitsi kaupunginkirjastossa.<br />
− Kolmeenkymmeneen vuoteen<br />
mahtuu monta tarinaa, Valorinta<br />
sanoo.<br />
Särkänniemen huvipuistoalueella<br />
sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo<br />
avattiin yleisölle 11. helmikuuta<br />
1979. Alkukipinän museo sai<br />
jo 1962, kun Sara Hildén lahjoitti<br />
omistamansa taideteokset säätiölle,<br />
joka nimettiin hänen mukaansa.<br />
Aluksi teoksia säilytettiin Ateneumin<br />
taidemuseossa Helsingissä,<br />
mutta vuonna 1975 <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong> ja Sara Hildénin säätiö<br />
solmivat sopimuksen museon perustamisesta.<br />
− <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong> sai yhden<br />
Suomen hienoimmista ja maailmanlaajuisestikin<br />
merkittävistä<br />
modernin taiteen kokoelmista, museon<br />
entinen johtaja Timo Vuorikoski<br />
luonnehtii. Hän oli museon johtajana<br />
vuosina 1979−2006.<br />
Museosta tuli<br />
kulttuurivaltti<br />
Museosta tuli nopeasti avajaistensa<br />
jälkeen <strong>Tampere</strong>en kaupungille<br />
varsinainen kulttuurimyyntivaltti.<br />
Vuorikoski muistaa, miten Helsingin<br />
kulttuuriväki alkoi virrata<br />
<strong>Tampere</strong>elle, Sara Hildénin taidemuseoon.<br />
− Helsinki oli taidekentässä polvillaan.<br />
Ateneum oli remontissa, ei<br />
ollut Tennispalatsia eikä Kiasmaa,<br />
eikä Helsingin kaupunginmuseollakaan<br />
juuri ollut modernia taidetta.<br />
Ja kelpasihan <strong>Tampere</strong>elle tulla.<br />
Museossa esiteltiin omia koko elmia<br />
ja järjestettiin vaihtuvia näyttelyitä:<br />
ulkomaisen modernin taiteen klassikkonäyttelyitä<br />
ja merkittäviä kansainvälisiä,<br />
suoraan <strong>Tampere</strong>elle<br />
tehtyjä näyttelyitä. Oli muun muassa<br />
Giorgio Morandia, Giacomettia<br />
ja amerikkalaista ja saksalaista nykytaidetta.<br />
<strong>Tampere</strong>laisilta uusi museo, rakennus<br />
ja sen kokoelmat saivat hyvän<br />
vastaanoton. Vuorikoski kertoo,<br />
että varsinkin koululaiset olivat museossa<br />
tuttuja vieraita.<br />
− Nyt on palkitsevaa tavata keski-<br />
ikäisiä tamperelaisia. Melkein<br />
kaikki sanovat, että juu, me käytiin<br />
koulun kanssa siellä Hildénissä.<br />
SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO<br />
Kansainvälisyys on<br />
tätä päivää<br />
Nyt kolmekymppisiään juhlivan<br />
museon tieto-taito, 4500 teoksen<br />
yhä karttuva kokoelma ja aktiivisuus<br />
tekevät museosta maailmanluokan<br />
toimijan.<br />
− Meistä jokainen hoitaa kansainvälisiä<br />
asioita joka päivä. Teoksia<br />
tulee maailmalta ja lähtee maailmalle,<br />
Riitta Valorinta sanoo.<br />
Esimerkiksi kokoelmiin kuuluva<br />
Francis Baconin Kaksoistutkielma<br />
George Dyerin muotokuvaa varten<br />
on viime aikoina ollut lainassa<br />
Madridissa kansallismuseo Pradossa<br />
ja Lontoon Tate Galleryssä. Nyt<br />
se on esillä Metropolitanissa New<br />
Yorkissa.<br />
Vieraita museoon tulee sekä ulkomailta<br />
että kotimaasta. Erityisen<br />
ilahtunut Valorinta on siitä, että päiväkotilapsia<br />
käy museossa paljon.<br />
− He ovat todella hyvää yleisöä.<br />
Esimerkiksi Martti Aihan yhdestä<br />
veistoksesta joku ihan pieni sanoi,<br />
että se on raketin sukkula, Valorinta<br />
naurahtaa.<br />
− Ja niinhän se onkin, siltä se<br />
näyttää. Ei yhtä oikeaa vastausta<br />
olekaan.<br />
Yläkoululaisten ja lukiolaisten<br />
museokäyntien vähentymisestä<br />
Valorinta on hieman huolissaan.<br />
− Museossa käyminen on virkistävää<br />
ja avaa yhden näkökulman<br />
siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Taiteesta<br />
pitää puhua ja sitä pitää yrittää<br />
ymmärtää.<br />
Samaa mieltä olisi epäilemättä<br />
Sara Hildén.<br />
− Sara Hildén oli vakuuttunut,<br />
että taiteella on hyvinvointia edistävä<br />
merkitys ja että on tärkeää, että<br />
tavalliset ihmiset näkevät taidetta,<br />
mahdollisimman helpolla, Timo<br />
Vuorikoski selittää.<br />
Siihen Sara Hildénin museo tarjoaa<br />
mahdollisuuden nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Teksti: Mirva Tuusa<br />
Sara Hildénin taidemuseon<br />
juhlavuosi<br />
Sunnuntaina 15.3.<strong>2009</strong> kello 11–18<br />
kolmekymppiset yleisölle!<br />
Juhlapäivän kunniaksi museo<br />
tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn<br />
Alex Katzin näyttelyyn, maksuttomia<br />
näyttelyopastuksia ja syntymäpäiväkahvit<br />
pullan kera Café<br />
Sarassa. Tervetuloa!<br />
21.2.−31.5. Alex Katz: An American<br />
Way of Seeing<br />
• Sunnuntaisin 22.2.−26.4. klo 13<br />
maksuttomat näyttelyopastukset<br />
• Torstaisin 5.3., 2.4. ja 7.5. ikäihmiset<br />
pääsevät museoon<br />
eurolla. Maksuton näyttelyopastus<br />
klo 14<br />
6.6.−30.8. Klassikot ja amerikkalaista<br />
nykytaidetta<br />
11.9.−31.12. FLASH! Valoa ja liikettä