Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki
Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki
Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Julkinen tiedote, jaetaan TAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen<br />
TAMPERE<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin tiedotus<strong>lehti</strong> 1 <strong>2009</strong><br />
Tässä<br />
lehdessä<br />
esitellään<br />
vuoden <strong>2009</strong><br />
kaavatyöt<br />
SIVUT 9–12<br />
Lapset<br />
rakentavat<br />
tulevaisuuden<br />
<strong>Tampere</strong>en SIVU 5
2<br />
TAMPERE<br />
TAMPERE<br />
PÄÄTOIMITTAJALTA<br />
Onnellisia ihmisiä<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin uudet kaupunginvaltuutetut, pormestari<br />
ja apulaispormestarit aloittivat työnsä tammikuussa. Kaupungin<br />
päättäjät saivat ensi töikseen mietittäväksi tulevaisuuden<br />
tärkeitä suuntaviivoja seminaarissa, joka käynnisti vuoteen<br />
2020 ulottuvan <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>strategian uudistamisen.<br />
Seminaarissa valtuutettuja innoittivat päiväkotilasten ja<br />
koululaisten tekemät visiot tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>esta. Eräs<br />
koululainen eli tulevaisuuden tamperelainen oli omassa visiossaan<br />
toivonut, että parinkymmenen vuoden kuluttua ihmiset<br />
<strong>Tampere</strong>ella olisivat mukavia, ystävällisiä, auttavaisia ja onnellisia.<br />
Mielestäni se kuulosti hienolta visiolta ja sellaisessa kaupungissa<br />
minäkin haluaisin asua.<br />
Tämän kevään aikana luottamushenkilöt ja kaupungin henkilöstö<br />
osallistuvat uuden <strong>kaupunki</strong>strategian valmisteluun,<br />
mutta tärkeätä on, että valmistelussa myös <strong>kaupunki</strong>laisten ääni<br />
kuuluu. Kaupunkilaiset ovatkin saaneet antaa mielipiteitä ja<br />
ideoita valmistelijoille nettikyselyn välityksellä. Tämän lehden<br />
sivulla 5 kerrotaan, miten <strong>Tampere</strong>tta luotsataan kohti tulevaisuutta.<br />
Pormestari Timo P. Niemisen kahden vuoden pormestarikausi sai<br />
jatkoa, kun valtuusto valitsi Niemisen uudelleen <strong>Tampere</strong>en pormestariksi<br />
tammikuussa. Pormestari aloitti uuden nelivuotisen<br />
kautensa esittelemällä pormestariohjelman vuosille <strong>2009</strong>–2012.<br />
<strong>Tampere</strong>-lehden lukijoille ohjelma esitellään sivuilla 3–4.<br />
Ohjelmaan on kirjattu mittava joukko tavoitteita ja hankkeita,<br />
joiden avulla <strong>Tampere</strong>tta voidaan kehittää entistä paremmaksi<br />
kaupungiksi. Tiukka taloustilanne kuitenkin langettaa<br />
varjonsa myös pormestariohjelman ylle.<br />
Ohjelman lopuksi todetaan, että tavoitteita toteutetaan taloudellisen<br />
kehityksen sallimissa rajoissa. Koko Suomen kuntatalous<br />
on kurjistumassa taloudellisen taantuman vanavedessä,<br />
ja arvioiden mukaan kuntien verotulojen kasvu romahtaa tänä<br />
vuonna keskimäärin alle prosenttiin viime vuoden 7,5 prosentin<br />
kasvusta. Vientiteollisuus on <strong>Tampere</strong>ella tärkeässä asemassa,<br />
ja kun vientimarkkinat eivät vedä, vaikuttaa tämä merkittävästi<br />
myös <strong>Tampere</strong>en kaupungin talouteen. Tänä vuonna<br />
<strong>Tampere</strong>en verotulot laskevat huolestuttavan paljon viime vuoden<br />
tasosta. Kaupungin talousarvioon verrattuna tämän vuoden<br />
kokonaisverotuloista jää puuttumaan jopa 46 miljoonaa euroa<br />
eli 1,5 veroprosenttiyksikön verran.<br />
Emme voi syödä enemmän kuin tienaamme, joten selvää<br />
on, että menot on nyt sopeutettava tulojen mukaan. Kaupungin<br />
organisaatiossa mietitään parhaillaan kuumeisesti sopeuttamisen<br />
edellyttämiä toimenpiteitä, ja päätöksiä niistä tullaan<br />
tekemään kevään aikana. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaikeinakin<br />
aikoina <strong>Tampere</strong> lupaa pitää huolta asukkaistaan ja<br />
peruspalvelut hoidetaan.<br />
<strong>Tampere</strong> viettää tänä vuonna 230-vuotisjuhliaan.<br />
Luvassa on juhlavuoteen liittyviä tapahtumia<br />
pitkin vuotta, joka huipentuu syksyllä <strong>Tampere</strong>en<br />
perustamispäivän 1. lokakuuta ympärille.<br />
Juhlavuoden ohjelma julkaistaan kaupungin<br />
nettisivuilla www.tampere.fi maaliskuussa.<br />
Vietetään siis yhdessä hieno juhlavuosi!<br />
Aila Rajamäki<br />
<strong>Tampere</strong>-lehden<br />
päätoimittaja<br />
Viestintäpäällikkö<br />
Toukokuun 4. päivästä lähtien äkillisesti sairastuneet ja<br />
loukkaantuneet tamperelaiset hoidetaan Ensiapu Acutassa<br />
Taysissa.<br />
Ensiapu Acuta<br />
muuttaa<br />
päivystyskäytäntöjä<br />
<strong>Tampere</strong>laisten<br />
päivystyspotilaiden<br />
hoito muuttuu 4.5.<strong>2009</strong><br />
aamulla kello 7.30.<br />
Silloin suljetaan Hatanpään<br />
päivystysasema,<br />
ja perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon<br />
yhteinen päivystyspiste<br />
Ensiapu Acuta aloittaa<br />
toimintansa Taysissa.<br />
Koska Acuta keskittyy auttamaan<br />
vain äkillisesti sairastuneita ja louk kaan -<br />
tuneita potilaita, <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
omat lääkäri- ja terveysasemat vastaavat<br />
muusta kiireellisestä hoidosta.<br />
Lääkäreillä on niin kutsuttuja<br />
akuuttivastaanottoaikoja, joita ajanvarauksesta<br />
annetaan kiireellistä hoitoa<br />
tarvitseville. Tavanomaisia päivystysluonteisia<br />
ja terveysasemilla hoidettavia<br />
ongelmia ovat esimerkiksi äkilliset<br />
hengitystietulehdukset, selkäkivut,<br />
nyrjähdykset ja lasten korvatulehdukset.<br />
Hoito perustuu arviointiin<br />
Kaikki hoito sekä Acutassa että kaupungin<br />
omilla lääkäriasemilla perustuu<br />
hoidon tarpeen ja kiireellisyyden<br />
arviointiin. Arvion tekee asiaan perehtynyt<br />
sairaanhoitaja joko Acutassa,<br />
terveyspalvelujen neuvonnassa tai<br />
lääkäriasemalla.<br />
Hoidon tarpeen arvio voi esimerkiksi<br />
Acutassa osoittaa, ettei potilaan<br />
vaiva ole henkeä uhkaava. Tällöin hänet<br />
ohjataan kotiin tai esimerkiksi<br />
oman terveysaseman tai työterveysaseman<br />
tutkimuksiin.<br />
Terveyspalvelujen neuvonta<br />
ohjaa oikeaan paikkaan<br />
Kun sairastuu äkillisesti, kannattaa<br />
soittaa Terveyspalvelujen neuvontaan.<br />
Sieltä saa ensiohjeet siihen, miten<br />
toimia. Terveyspalvelujen neuvonta<br />
vastaa ympäri vuorokauden viikon<br />
jokaisena päivänä. Lankapuhelimella<br />
soitettaessa numero on 10023 ja matkapuhelimella<br />
soitettaessa 03 565<br />
70023.<br />
Kiireellistä hoitoa tarvitsevat voivat<br />
tulla arkipäivisin virka-aikana myös<br />
suoraan oman asuinalueen lääkäriasemalle,<br />
jossa sairaanhoitaja tekee hoidon<br />
arvion, varaa tarpeen tullen ajan<br />
lääkärille ja voi myös kirjoittaa enintään<br />
kolmen päivän sairauslomia. Sairaanhoitajan<br />
vastaanotolle ei tarvitse<br />
varata aikaa etukäteen. Vastaanotto<br />
on maksuton.<br />
Teksti: Tuula Ala-Honkola<br />
Kuva: Sami Viskari<br />
TAMPERE-<strong>lehti</strong><br />
1/<strong>2009</strong><br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin tiedotus<strong>lehti</strong><br />
ilmestyy neljä kertaa vuodessa:<br />
helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa<br />
ja marraskuussa.<br />
Lehti jaetaan ilmaisjakeluna koteihin.<br />
Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.<br />
Jakeluun liittyvät palautteet:<br />
neuvonta@tampere.fi<br />
<strong>Tampere</strong>-lehteä saa myös<br />
keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu<br />
14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä<br />
sekä kirjastoista.<br />
Julkaisija: <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
viestintäyksikkö, PL 487, 33101 <strong>Tampere</strong><br />
www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/<br />
tampere<strong>lehti</strong><br />
Päätoimittaja:<br />
Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki,<br />
aila.rajamaki@tampere.fi,<br />
puh. (03) 565 611<br />
Taitto: Marja Muhonen<br />
Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy,<br />
<strong>Tampere</strong>, <strong>2009</strong><br />
Painos: 118.000 kappaletta<br />
Seuraava <strong>Tampere</strong>-<strong>lehti</strong> ilmestyy<br />
17.5.<strong>2009</strong><br />
Kannen kuva: Ari Järvelä<br />
Kuvassa Jere Kyrönen (edessä),<br />
Vili Kukkala, Karoliina Savolainen ja<br />
Joonas Ruoranen (takana).<br />
ISSN: 1458-557X (painettu)<br />
1458-6991 (verkko<strong>lehti</strong>)
TAMPERE 3<br />
Kaupunkilaisten<br />
peruspalveluista<br />
pidetään huoli<br />
myös vaikeina<br />
aikoina<br />
Pormestari aloitti uuden nelivuotisen kautensa<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Teksti: Aila Rajamäki<br />
Seuraavien neljän vuoden ajan <strong>Tampere</strong>tta<br />
johtaa pormestari Timo P. Nieminen, jolla on jo<br />
tuntumaa pormestarin tehtävistä edelliseltä<br />
kahden vuoden kaudeltaan.<br />
– Pormestarin tehtävä on ollut mielenkiintoinen,<br />
opettavainen ja haastava. Olen saanut<br />
olla viemässä <strong>Tampere</strong>en uudistamista eteenpäin.<br />
Tämä työ on kesken ja moni uudistus on<br />
vasta alkuasteella, siksi olen tyytyväinen, että<br />
voin jatkaa pormestarin työtä vielä seuraavat<br />
neljä vuotta, Timo P. Nieminen sanoo.<br />
Vuoden 2007 alussa <strong>Tampere</strong>ella toteutettiin<br />
historiallinen kuntauudistus: otettiin käyttöön<br />
sekä pormestarimalli että tilaaja–tuottaja-malli.<br />
Timo P. Niemisen mukaan yksi pormestarin<br />
tärkeimmistä tehtävistä on viedä tilaaja–tuottaja-mallia<br />
eteenpäin. Hänen mielestään<br />
malli on toiminut kohtuullisen hyvin siihen<br />
nähden, että muutos perinteiseen organisaatioon<br />
oli suuri.<br />
– Mallin yksi keskeinen tavoite oli lisätä<br />
palvelujen tuottavuutta. Mallista tehdyn ensimmäisen<br />
tutkimuksen mukaan tämä tavoite<br />
on saavutettu. Toinen tavoite oli lisätä yritysten<br />
ja järjestöjen osuutta kaupungin omien palvelujen<br />
rinnalle. Myös tässä on edistytty, Nieminen<br />
toteaa.<br />
Niemisen mukaan asiakasnäkökulma tulee<br />
ottaa huomioon entistä paremmin palveluja<br />
järjestettäessä ja kilpailutettaessa.<br />
– Kotipalvelun ruokakassien kilpailutus<br />
epäonnistui ja sellaisia virheitä ei saa jatkossa<br />
enää tapahtua. Hallinto pitää saada nykyistä<br />
joustavammaksi, myös kilpailutuksen osaamista<br />
pitää organisaatiossamme kehittää, Timo P.<br />
Nieminen sanoo.<br />
<strong>Tampere</strong>-lisä tuo mahdollisuuden<br />
pienten lasten kotihoitoon<br />
Pormestarin mukaan on tärkeätä, että <strong>Tampere</strong>ella<br />
lapsiperheet sekä lasten ja nuorten tarpeet<br />
otetaan huomioon päätöksenteossa. Hän<br />
on tyytyväinen, että vuoden alussa saatiin käyttöön<br />
<strong>Tampere</strong>-lisä, jota maksetaan kotonaan alle<br />
3-vuotiaita lapsiaan hoitaville vanhemmille.<br />
– <strong>Tampere</strong>-lisä parantaa vanhempien mahdollisuuksia<br />
hoitaa pieniä lapsiaan kotona.<br />
Myös ennaltaehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin<br />
parantamiseksi lisätään. Päiväkoti- ja<br />
kouluverkoston kehittämisessä kuullaan jatkossakin<br />
vanhempia. Olen tyytyväinen myös<br />
siitä, että keskustaan avataan tänä vuonna kauan<br />
odotettu nuorisokahvila.<br />
Ikäihmisten palveluissa Niemisen mukaan<br />
painopiste on kotihoidon ja palvelukotiasumisen<br />
kehittämisessä. Myös Koukkuniemen uudistaminen<br />
aloitetaan tämän valtuustokauden<br />
aikana. Kotona asumiseen tuo helpotusta tänä<br />
vuonna aloittava Kotitori, kun yhdestä palvelupisteestä<br />
voi tilata kaikkia kotipalveluja. Sosiaali-<br />
ja terveyspalveluiden kehittämisessä pormestarin<br />
mielestä tärkeätä on ennaltaehkäisy.<br />
– Hoitoketjujen saaminen kuntoon on kiireellinen<br />
tavoite. Siihen meillä on kehitetty hyvä<br />
toimintamalli eli Kotiutumistiimi, jonka toiminta<br />
vakinaistetaan, Nieminen kertoo.<br />
Liikenteen sujuvuuteen<br />
monia lääkkeitä<br />
Pormestarin mukaan <strong>Tampere</strong>en liikenteen<br />
ongelmakohtia ei pystytä tulevaisuudessa ratkaisemaan<br />
yhdellä reseptillä, vaan se edellyttää<br />
kaikkien liikennemuotojen kehittämistä tasapuolisesti.<br />
– Hämpin Parkin rakentaminen helpottaa<br />
pysäköintiongelmia keskustassa ja tekee tilaa<br />
joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle Hämeenkadulla.<br />
Toivottavasti Rantaväylän tunnelin<br />
rakennustyöt saadaan alkuun vielä tällä valtuustokaudella.<br />
Tunneli tekisi ohitusliikenteen<br />
sujuvaksi ja helpottaisi kulkua keskustaan, sillä<br />
liikenne myös maan päälle jäävillä kaduilla<br />
helpottuisi.<br />
Pormestari suuntaa katseensa myös raideliikenteen<br />
kehittämiseen. Raideliikenteen suunnittelu<br />
onkin jo aloitettu lähijunaliikenteen<br />
osalta ja lähivuosina aloitetaan myös <strong>kaupunki</strong>raitiotien<br />
suunnittelu.<br />
Niemisen mukaan suurimmat kaavoituskohteet<br />
<strong>Tampere</strong>ella ovat lähivuosina asuntoalueista<br />
Vuores, Niemenrannan ja Lielahden alueet<br />
ja Nurmi-Sorila sekä yritysalueista Kolmenkulman<br />
ja Lahdesjärven alueet. Myös täydennyskaavoitus<br />
kantakaupungissa jatkuu. Niinikään<br />
pientalotonttien määrää aiotaan Niemisen mukaan<br />
lisätä siellä missä se on mahdollista sekä<br />
lisätä vuokra-asuntotonttien tarjontaa.<br />
Peruspalvelut turvataan<br />
Timo P. Nieminen laati omalle kaudelleen vuosiksi<br />
<strong>2009</strong>-2012 pormestariohjelman, joka käsiteltiin<br />
valtuustossa tammikuussa. Pormestariohjelma<br />
on Suomessa ainutlaatuinen. Kuntalaki<br />
tai edes <strong>Tampere</strong>en kaupungin johtosääntö<br />
eivät tunne käsitettä pormestariohjelma. Timo<br />
P. Nieminen pitää kuitenkin pormestariohjelmaa<br />
erittäin tärkeänä.<br />
– Ohjelmassa pormestari tuo oman linjansa<br />
valtuuston ja <strong>kaupunki</strong>laisten arvioitavaksi.<br />
Täten pormestarin aikaansaannoksia voidaan<br />
arvioida myös valtuustokauden aikana, hän sanoo.<br />
Pormestariohjelma ei ole yhden miehen linjaus,<br />
vaan sitä tehdessään pormestari kuunteli<br />
valintaansa tukeneita valtuustoryhmiä, joten<br />
sitä kautta ohjelma heijastaa myös valtuuston<br />
enemmistön tahtoa. Valtuusto lopullisesti päättää,<br />
miten ohjelmaan kirjatut asiat etenevät.<br />
– Valtuusto päätti ottaa ohjelman ohjenuoraksi,<br />
kun uutta strategiaa valmistellaan.<br />
Sitä kautta siinä olevat asiat siirtyvät toteutettavaksi.<br />
Ohjelman keskeinen sanoma on, että <strong>kaupunki</strong><br />
pitää huolen <strong>kaupunki</strong>laisten palveluista<br />
myös vaikeina aikoina. Pormestarin mukaan<br />
ohjelmassa on haluttu tuoda esiin keskeiset tavoitteet<br />
ja hankkeet, joiden avulla <strong>Tampere</strong>tta<br />
voidaan kehittää entistä paremmaksi kaupungiksi.<br />
Ohjelmassa on strategisia linjanvetoja ja<br />
painotuksia<br />
– Tärkeitä painotuksia ovat esimerkiksi toimintamallin<br />
uudistaminen, jota jatkossa viedään<br />
kohti monituottajamallia sekä hyvinvointipalveluiden<br />
kehittäminen asiakaslähtöisesti,<br />
Timo P. Nieminen painottaa.<br />
Ohjelmassa on myös paljon uudistusehdotuksia<br />
sekä pitkän tähtäimen tavoitteita. Kauaskantoisista<br />
linjauksista pormestari mainitsee<br />
raideliikenteen ja keskustan kehittämisen.<br />
– Koko <strong>Tampere</strong>en seudun yhteiset hankkeet<br />
kaavoituksen, asumisen, liikenteen ja seudullisten<br />
palvelujen kehittämiseksi ratkaisevat<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>a<br />
johtaa<br />
pormestari<br />
Timo P. Nieminen tarttuu<br />
mielellään pormestarin<br />
tehtävän tuomiin haasteisiin.<br />
Juhlavimmissa edustustilaisuuksissa<br />
pormestarin<br />
asuun kuuluu 1964<br />
<strong>Tampere</strong>-Seuran<br />
kaupungille lahjoittamat<br />
juhlaketjut.<br />
Valokuva kuohuvasta Tammerkoskesta<br />
symboloi uutta pormestariohjelmaa.<br />
Kuohuva koski kuvaa <strong>Tampere</strong>en histo riaa,<br />
kasvua ja kehitystä sekä rohkeas ti<br />
uudistuvan kaupungin dynaamisuutta.<br />
Pormestariohjelma vuosille <strong>2009</strong>–2012<br />
löytyy internetistä osoitteesta:<br />
www.tampere.fi/hallinto/pormestari<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>a johdetaan pormestarimallin<br />
mukaisesti. Kaupunkia johtaa valtuustokauden<br />
ajan kaupunginvaltuuston keskuudestaan<br />
valitsema pormestari. Pormestari<br />
toimii sekä kaupungin johtajana että kaupunginhallituksen<br />
puheenjohtajana. Hänen apunaan<br />
on neljä apulaispormestaria, jotka toimivat<br />
lautakuntien puheenjohtajina.<br />
Tammikuussa pidetyssä uuden valtuuston<br />
ensimmäisessä kokouksessa <strong>Tampere</strong>en pormestariksi<br />
vuosille <strong>2009</strong>–2012 valittiin Timo P.<br />
Nieminen (kok.). Apulaispormestareiksi valittiin<br />
Kristiina Järvelä (kok), Harri Airaksinen (kok),<br />
Timo Hanhilahti (kesk) ja Perttu Pesä (vihr.).<br />
<strong>Tampere</strong>en pormestarimalli on ainutlaatuinen<br />
Suomessa. Se on ollut käytössä <strong>Tampere</strong>ella<br />
nyt kaksi vuotta. Pormestarijohtoiseen järjestelmään<br />
haettiin mallia muualta Euroopasta<br />
ja maailmalta, jossa on jo pitkät perinteet sille,<br />
että <strong>kaupunki</strong>a johtaa poliittisin vaalein valittu<br />
pormestari. <strong>Tampere</strong>elle sovellettiin kuitenkin<br />
omanlaisensa pormestarimalli, joka poikkeaa<br />
keskieurooppalaisesta versiosta lähinnä apulaispormestareiden<br />
osalta.<br />
Muualla Suomessa seurataan <strong>Tampere</strong>en<br />
kokemuksia mallin onnistumisesta. Naapurikunnassa<br />
Pirkkalassa valittiin tammikuussa ensimmäinen<br />
pormestari. Kuntaliitto arvioi, että<br />
lähivuosina noin parikymmentä kuntaa siirtyy<br />
pormestarimalliin.<br />
Pormestarimallin etuna pidetään sitä, että<br />
kaupungin päätöksenteko ja johtaminen saavat<br />
kasvot. Kaupunkilaisten kannalta on tärkeää<br />
tietää, ketkä kunnassa tekevät meidän kaikkien<br />
elämäämme vaikuttavia päätöksiä. Näin<br />
myös kuntalaisilla on paremmat mahdollisuudet<br />
vaikuttaa siihen, ketkä näitä päätöksiä jatkossa<br />
tekevät. Pormestarin luottamus mitataan<br />
aina viimeistään seuraavissa kunnallisvaaleissa.<br />
Myös valtuustolla on oikeus erottaa pormestari<br />
kesken kauden luottamuspulan takia.<br />
Myös pormestarin valintatavasta on keskusteltu.<br />
Tällä hetkellä laki ei mahdollista pormestarin<br />
valintaa suoralla kansanvaalilla, mutta<br />
tulevaisuudessa sitäkin mahdollisuutta varmasti<br />
mietitään.
4<br />
TAMPERE<br />
pitkälle sen, kuinka voimme ottaa vastaan<br />
tänne tulevan väestönkasvun kestävästi tulevina<br />
vuosikymmeninä.<br />
Ennusteiden mukaan <strong>Tampere</strong>en seutu<br />
kasvaa jopa 90 000 uudella asukkaalla vuoteen<br />
2030 mennessä.<br />
Tiukka taloustilanne<br />
varjostaa kehittämistä<br />
Synkentyneet talousnäkymät ovat heittäneet<br />
varjonsa myös pormestariohjelmassa<br />
olevien tavoitteiden ylle. Realistina pormestari<br />
uskoo, että taloudellinen taantuma<br />
todennäköisesti siirtää monia hankkeita ja<br />
rahaa vaativia uudistuksia. Ohjelman viimeisenä<br />
lauseena todetaankin, että ohjelman<br />
tavoitteita toteutetaan taloudellisen<br />
kehityksen sallimissa rajoissa.<br />
– Jo alkuvuodesta tuli selviä merkkejä<br />
siitä, että kaupungin tulopohja heikkenee<br />
huolestuttavasti. Kaupungin täytyy olla valmis<br />
tekemään tarpeellisia säästöjä ja myös<br />
verotuksen ja maksujen tasoa arvioidaan<br />
uudelleen. Kevään aikana taloustilannetta<br />
seurataan tarkasti ja tulemme avaamaan<br />
budjetin, Timo P. Nieminen sanoo.<br />
Niemisen mukaan vakaan talouden turvaaminen<br />
on keskeinen tavoite, koska tulot<br />
laskevat taantuman takia ennusteiden mukaan<br />
huolestuttavan paljon.<br />
– Meidän on turvattava <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
peruspalvelut samalla kun kaupungin<br />
kehittämisen täytyy jatkua. Yhteisöverojen<br />
ennustetaan laskevan ja myös työttömyys<br />
on kasvussa. Tämän vuoden talousarvioon<br />
verrattuna kokonaisverotus on jäämässä<br />
jopa 46 miljoonaa euroa eli 1,5 veroprosenttiyksikön<br />
verran alle talousarvion, Nieminen<br />
sanoo.<br />
– Erityisen tärkeätä onkin nyt korostaa<br />
yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia.<br />
Sitä kautta saamme työtä<br />
ja verotuloja, hän jatkaa.<br />
Tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut<br />
seudullinen elinkeinoyhtiö vahvistaa<br />
seudun elinkeinoelämän palveluja edelleen.<br />
Elintärkeää elinkeinoelämän kehittymisen<br />
kannalta ovat myös kaupungin aktiiviset<br />
kansainväliset suhteet. Tällä rintamalla<br />
tehtiin viime vuonna kaksi tärkeää<br />
avausta, kun yhteinen Pietaritoimisto avattiin<br />
Helsingin ja Kotkan kanssa ja solmittiin<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>suhde Kiinan Guantsoun<br />
kanssa. Myös Nizhni Novgorodin elinkeinoelämän<br />
kanssa tehtiin viime vuonna tuloksellista<br />
yhteistyötä. Nieminen toivoisi, että<br />
<strong>Tampere</strong> löytäisi uusia kontakteja myös Intian<br />
suunnalta.<br />
Apulaispormestarit<br />
uskovat<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
tulevaisuuteen<br />
Apulaispormestarit Kristiina Järvelä, Harri Airaksinen,<br />
Perttu Pesä ja Timo Hanhilahti aloittivat<br />
neli vuotiset pestinsä tammikuussa.<br />
Apulaispormestarit esittäytyvät <strong>Tampere</strong>-lehden<br />
lukijoille vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:<br />
1. Kuka olet?<br />
2. Miksi <strong>Tampere</strong> on niin hyvä<br />
<strong>kaupunki</strong>? Mikä voisi olla<br />
paremmin?<br />
3. Mitkä ovat oman vastuualueesi<br />
suurimmat haasteet? Miten<br />
aiot vaikuttaa asioihin?<br />
4. Minkälainen on mielestäsi<br />
tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>?<br />
Harri Airaksinen (kokoomus)<br />
Terveyttä ja toimintakykyä edistävät<br />
sekä ikäihmisten palvelut<br />
1. Olen 40-vuotias, yhteiskuntatieteiden maisteri<br />
ja sinkku.<br />
2. <strong>Tampere</strong>ella on monipuolinen elinkeinoelämä,<br />
mahtava koulutus- ja kulttuuritarjonta, kompakti<br />
ja oikea <strong>kaupunki</strong>keskusta, sopiva koko ja hyvä<br />
meininki. Kaupungin kasvu mahdollistaa kaiken.<br />
Hyvinvointipalveluissa on edelleen parantamisen<br />
varaa, mutta suhtaudun kehittämismahdollisuuksiin<br />
toiveikkaasti.<br />
3. Suurimmat haasteet tulevat laskevista verotuloista,<br />
kun samanaikaisesti muun muassa ikääntymisestä<br />
johtuvat palvelutarpeet kasvavat. Tarvitaan<br />
palvelurakenteen uudistamista laitosvaltaisesta<br />
palveluasumisen ja kotihoidon suuntaan.<br />
Lisäksi kuntouttamistoimintaa ja kotipalveluja<br />
on kyettävä parantamaan. Ennaltaehkäisyyn satsaaminen<br />
on parasta säästämistä. Myös monituottajamallia<br />
pitäisi hyödyntää ennakkoluulottomasti<br />
ja rohkeasti.<br />
4. <strong>Tampere</strong> on tulevaisuudessa globaali menestyjä,<br />
joka on ihmisen kokoinen sekä luotettava ja<br />
turvallinen kumppani niin tamperelaisille kuin<br />
yrityksillekin.<br />
kevat työllisyyttä ja antavat virtaa yritystoiminnalle.<br />
Tonttitarjonnan vinoutuman korjaaminen<br />
vie muutaman vuoden, mutta pitäisi onnistua.<br />
Joukkoliikenne on haaste, jossa haluan vedota<br />
autoilijoihin: kunnon autoilija voi kulkea bussilla<br />
kahtena päivänä viikosta.<br />
Toivon, että <strong>kaupunki</strong>kuva tulee entistä vetovoimaisemmaksi<br />
ja <strong>kaupunki</strong>in saadaan uusia<br />
avauksia. Pyöräilyn edistäminen vaatii investointien<br />
lisäksi uudenlaista kulttuuria ja asennemuutosta.<br />
<strong>Tampere</strong>ella on tilaa kaikille.<br />
Erityinen kiinnostukseni on seudulliseen ja<br />
muuhun ylikunnalliseen yhteistoimintaan. Omalla<br />
vastuualueellani siihen liittyy esimerkiksi kaavoitusta<br />
ja joukkoliikennettä.<br />
4. Kaukana tulevaisuudessa minun <strong>Tampere</strong>eni<br />
käsittäisi monta kuntaa. Alue olisi Suomen vetovoimaisin<br />
<strong>kaupunki</strong>seutu. Keskusta-alue voisi<br />
sykkiä vesien äärellä ja asuinalueet olisivat kylämäisen<br />
viihtyisiä. Monimuotoiseen <strong>kaupunki</strong>in<br />
mahtuisi niin tiivis keskusta tornihotelleineen<br />
kuin kiinnostavat ja palvelevat maaseutukylät.<br />
Joukkoliikenne olisi suosittua sen mukavuuden<br />
ja hyvien palveluiden vuoksi. Pyöräily kuuluisi<br />
liikkuvien ihmisten arkipäivään myös pidemmillä<br />
matkoilla.<br />
Perttu Pesä (vihreät)<br />
Osaamis- ja elinkeinopalvelut sekä<br />
sivistys- ja elämänlaatupalvelut<br />
Katseet kulttuuriin ja<br />
keskustan kehittämiseen<br />
Niemisen mielestä <strong>Tampere</strong> on erinomainen<br />
kulttuuri<strong>kaupunki</strong>.<br />
– <strong>Tampere</strong> on jo monena vuotena arvioitu<br />
Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.<br />
Monipuolinen kulttuuritarjonta<br />
on varmasti yksi selitys vetovoimaamme,<br />
Nieminen sanoo.<br />
Nieminen toivoo, että suurista kulttuuri-<br />
ja urheilutapahtumista tehtäisiin entistä<br />
selvemmin tamperelainen brändi. Tavoitteena<br />
on myös, että Hämeen museo saataisiin<br />
avattua lähivuosina, lisäksi aiotaan selvittää<br />
ikäihmisten kulttuuriseteliä, nuorten bänditilatilanne<br />
sekä joka päivä avoinna olevan<br />
mediakirjaston perustamista Metsoon.<br />
Myös ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaa<br />
monitoimihallihanketta on Niemisen<br />
mukaan syytä pitää vireillä.<br />
Keskustan kehittämistä pohdittiin työryhmässä,<br />
joka jätti loppuvuodesta kehittämisehdotuksensa<br />
pormestarille. Lähivuosina<br />
rautatieaseman tienoo kohentuu edustavaksi<br />
tilaksi, minkä jälkeen on aika uudistaa<br />
Hämeenkatu ja Hämeenpuisto niiden<br />
arvon mukaisesti. Myös Laukontori tullaan<br />
kehittämään viihtyisäksi satama- ja torialueeksi.<br />
Niemisen mielestä etenkin keskustassa<br />
pidettävät kesätapahtumat pitäisi järjestää<br />
tyylikkäämmin kuin telttakylässä<br />
– Keskusta on <strong>Tampere</strong>en sydän. <strong>Tampere</strong><br />
tunnistetaan monipuolista toimintaa<br />
sykkivästä keskustastaan ja tietenkin<br />
Tammerkosken kansallismaisemasta, josta<br />
voimme olla ylpeitä, Nieminen toteaa.<br />
Kristiina Järvelä (kokoomus)<br />
Lasten ja nuorten palvelut<br />
1. Olen 41-vuotias, kolmen lapsen äiti. Asun<br />
Tammelassa ja harrastan latinosta, lenkkeilyä,<br />
hulluttelua ja lasteni huoltojoukkoina toimimista.<br />
Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja<br />
yo-merkonomi. Viimeisin työpaikkani oli Hervannan<br />
lukion vt.rehtorina.<br />
2. <strong>Tampere</strong> on paras, tutkitustikin. Kaupungin<br />
vetovoima on loistotasolla. Kaupunki on tunnelmaltaan<br />
kiva paikka, täällä on paljon tekemistä ja<br />
rohkeutta kokeilla uutta. Aina voi kehittää laatua<br />
paremmaksi; asukkaiden kuuntelua lisää ja kaikkiin<br />
toimiin asiakaslähtöinen toimintatapa.<br />
3. Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä huono<br />
taloustilanne ja palvelutarpeen täyttäminen<br />
vähin rahoin. Haasteena on pystyä kehittämään<br />
sekä ennalta ehkäiseviä toimia että korjaavia<br />
toimia samanaikaisesti, kun rahaa ei ole paljon.<br />
Kumpikin on tärkeä eikä toista voi jättää heikommalle.<br />
Lastensuojelun jatkuvasti kasvavat tarpeet<br />
ovat myös pikaisen tarkastelun kohde.<br />
4. Tulevaisuuden <strong>Tampere</strong> osaa hyödyntää historiallisen<br />
perinteensä vielä paremmin matkailuvalttina<br />
ja jatkaa elinvoimaisella, tulevaan uskovalla<br />
ja kehittävällä linjalla. <strong>Tampere</strong> on ehdottomasti<br />
paras paikka ja soisin kaikkien tietävän sen.<br />
Timo Hanhilahti (keskusta)<br />
Yhdyskuntapalvelut<br />
1. Olen 53-vuotias perheellinen seitsemän lapsen<br />
isä. Neljä vanhimmaista ovat jo täysi-ikäisiä. Asun<br />
Teiskossa maatilalla. Harrastan maalla möyrimisen<br />
ja kotieläinten lisäksi retkipyöräilyä ja yritän<br />
oppia paremmaksi leipojaksi. Koulutukseltani<br />
olen maat.metsät.maisteri, viimeisin työpaikkani<br />
oli TE-keskuksessa kehittämispäällikkönä.<br />
2. <strong>Tampere</strong>ella on hienosti hoidettuja palveluja<br />
kuten kirjastopalvelut ja upeaa, korkeatasoista<br />
kulttuuritarjontaa. Nämä vain esimerkkinä. Omalla<br />
vastuualueellani olen ilahtunut siitä, että <strong>kaupunki</strong>kuva<br />
on kehittynyt hyvään suuntaan sen<br />
25 vuoden aikana kun olen ollut <strong>Tampere</strong>ella.<br />
3. Kiireellisintä tässä taloustilanteessa on huo<strong>lehti</strong>a<br />
siitä, että yhdyskuntapuolen ratkaisut tu-<br />
1. Olen 40-vuotias. Ammatiltani olen näyttelijä,<br />
vuosien saatossa olen laajentanut työtäni ohjaamiseen,<br />
käsikirjoittamiseen, tuottamiseen, kouluttamiseen<br />
ja konsultointiin sekä festivaalien<br />
toiminnanjohtajuuteen. Perheellinen kolmen<br />
lapsen isä.<br />
2. <strong>Tampere</strong> on hieno paikka olla ja asua. 99 prosenttia<br />
ihmisistä ajattelee näin, vaikka otsikoihin<br />
nousevat aina yksilöiden kohtalot. Esimerkiksi<br />
koulun vanhempainilloissa epäkohtia kokevat<br />
vanhemmat sanovat mielipiteensä, mutta jos asiat<br />
ovat hyvin, ollaan hiljaa. Toivoisin, että myös<br />
positiivisen palautteen antamista kehitettäisiin.<br />
Se antaa energiaa ja voimia puolin ja toisin.<br />
3. Haasteena on taloustilanteen lisäksi tilaamisen<br />
ja tuottamisen selkiyttäminen. Omaan I have<br />
a dream -osastooni kuuluvat ammatillisen koulutuksen<br />
ja lukiokoulutuksen yhteyden parantaminen,<br />
yliopistojen kansainvälisen arvostuksen<br />
lisääminen sekä kulttuurin ja liikunnan hyväksyminen<br />
ennalta ehkäiseväksi terveystoiminnaksi<br />
myös taloudellisesti. Tärkeitä ovat myös luovuuden<br />
lisääminen niin päätöksenteossa kuin valmistelussakin<br />
ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen.<br />
Visioita riittää, mutta ne pitää kääntää ensin<br />
mission puolelle.<br />
4. Näkemykseni tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>esta<br />
kuvastuu strategiaseminaarissa lanseeraamaani<br />
sloganiin: <strong>Tampere</strong> – ihmiselle paras.<br />
Teksti: Aila Rajamäki<br />
Kuvat: Ari Järvelä
TAMPERE 5<br />
Aurinkovoimalla kulkevia taajamajunia ja vetybusseja <strong>Tampere</strong>ella vuonna 2020?<br />
Lapsinäkökulmaa<br />
ei saa unohtaa<br />
Kun tamperelaiset valtuutetut<br />
pohtivat <strong>Tampere</strong>en tulevaisuutta,<br />
heidän on tarkasteltava päätöksiä<br />
myös lapsinäkökulmasta. Siihen heidät<br />
velvoittaa pormestari Timo P. Niemisen<br />
huhtikuussa 2008 antama pysyväismääräys.<br />
– On tärkeää, että lapsia kuunnellaan,<br />
vaikka päätökset ovatkin aikuisten<br />
vastuulla, sanoo vs. lapsiasiamies<br />
Mia Lumio.<br />
Lapset nousevat muutenkin tänä<br />
vuonna entistä enemmän tarkasteluun.<br />
Täyttäähän YK:n Lasten oikeuksien<br />
julistus 60 vuotta ja Lasten oikeuksien<br />
sopimuskin 20 vuotta. Marraskuussa<br />
järjestetään näissä merkeissä<br />
kansalaistapahtumaviikko.<br />
Lapset pohjustivat myös valtuuston<br />
ensimmäistä strategiaseminaaria<br />
helmikuun alussa. <strong>Tampere</strong>laisten esi -<br />
koululaisten ja koululaisten töistä<br />
koottu Taiteile <strong>Tampere</strong>en tulevaisuus<br />
-näyttely oli valtuuston innoittajana.<br />
Lasten teksteissä, piirroksissa ja<br />
ryhmätöissä visioitiin tulevaisuuden<br />
<strong>Tampere</strong>tta.<br />
Lasten töistä koottu Taiteile <strong>Tampere</strong>en tulevaisuus -näyttely innoitti valtuutettuja strategian suunnitteluun. Lasten visiota ihmettelevät valtuutettu<br />
Riitta Koskinen (vas.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, varavaltuutettu Lea Minkkinen ja valtuutettu Pekka Salmi.<br />
Kaupunkistrategia on vahva selkänoja<br />
”<strong>Tampere</strong>elle tulisi myös oma<br />
taajamajuna, joka kulkisi<br />
aurinkovoimalla. Bussit<br />
kulkisivat vedyllä ja ne kulkisivat<br />
useammin päivässä ja nopeammin.<br />
Kaikki koulut uusittaisiin.<br />
Niistä tehtäisiin isot ja ilmavat.<br />
Jokaisessa koulussa olisi myös<br />
hyvät ilmastointilaitteistot.<br />
Kokeita vähennettäisiin ja<br />
koulupäivät olisivat kohtalaisen<br />
lyhyitä.”<br />
<strong>Tampere</strong>laisen koululaisen kirjoittama<br />
visio tulevaisuuden kotikaupungista<br />
antaa ajatusten ja ideoiden lentää.<br />
Samanlaista ennakkoluulottomuutta<br />
tarvitsee myös <strong>Tampere</strong>en uusi kaupunginvaltuusto,<br />
joka istui helmikuun<br />
alussa tulevaisuusseminaariin. Se käynnisti<br />
uuden, vuoteen 2020 ulottuvan<br />
<strong>kaupunki</strong>strategian laatimisen.<br />
Valtuutetut kokoontuvat strategian<br />
pariin seuraavan kerran maaliskuisessa<br />
tahtotilaseminaarissa. Toukokuussa on<br />
tavoiteseminaarin vuoro. Tavoitteet hyväksytään<br />
alustavasti kesäkuussa ja lopullinen<br />
<strong>kaupunki</strong>strategia 12. elokuuta.<br />
– Tavoitteena on kirjata valtuuston<br />
yhteinen tahtotila niin, että kaikki ryhmät<br />
sitoutuvat strategiaan, sanoo kaupunginvaltuuston<br />
uusi puheenjohtaja<br />
Irene Roivainen.<br />
Kaupunkilaisten ääni kuuluu<br />
Edellinen <strong>kaupunki</strong>strategia Kaikem<br />
paree <strong>Tampere</strong> ulottui vuoteen 2016. Se<br />
tiivisti tulevaisuuden kaupungin näin:<br />
<strong>Tampere</strong> – hyvien palvelujen, osaamisen<br />
ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus.<br />
Vasta valmisteluun lähteneellä<br />
uudella strategialla ei ole vielä nimeä<br />
eikä painopisteitä. Ne syntyvät monivaiheisen<br />
prosessin aikana. Siihen osallistuvat<br />
luottamushenkilöiden lisäksi<br />
myös virkamiehet, mutta tavallistenkin<br />
<strong>kaupunki</strong>laisten ääni kuuluu.<br />
Talous- ja strategiaryhmän johtaja<br />
Juha Yli-Rajala sanoo, että <strong>kaupunki</strong>strategialla<br />
tavoitellaan päätöksentekoon<br />
pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.<br />
Strategia yrittää katsoa talousarviovuotta<br />
tai taloussuunnittelukautta pidemmälle.<br />
– Kaupunkistrategia on selkänoja ja<br />
samalla peili päätöksille. Jos meillä ei<br />
ole pitkän aikavälin linjauksia, on riski,<br />
että yksittäiset päätökset vetävät keskenään<br />
ristiriitaisiin suuntiin.<br />
Yli-Rajala toivoo, ettei uudesta strategiasta<br />
tehdä kaikkien toiveiden tynnyriä,<br />
vaan siinä nostetaan kaupungin<br />
menestyksen kannalta olennaisia kysymyksiä<br />
esiin. Se lisää paperin arvoa.<br />
Nettihaastattelut antavat eväitä<br />
Valtuutetut eivät joudu urakan eteen<br />
kylmiltään. Suunnittelun pohjaksi tehtiin<br />
internetissä verkkohaastatteluja,<br />
joissa tamperelaiset saivat tehdä ehdotuksia<br />
<strong>kaupunki</strong>nsa tulevaisuudesta.<br />
Noin 1500 vastaajalta tuli runsaat 2200<br />
ehdotusta.<br />
– Terveyspalvelujen kehittäminen<br />
nousi tärkeimmäksi aihealueeksi. Määrällisesti<br />
eniten kommentteja tuli <strong>kaupunki</strong>suunnittelusta<br />
ja liikenneratkaisujen<br />
toimivuuden parantamisesta. Julkisen<br />
liikenteen rooli oli ehdotuksissa<br />
yllättävän keskeinen. Myös ympäristöasiat<br />
nousivat esiin, kertoo vs. strategiapäällikkö<br />
Reija Linnamaa.<br />
Ehdotuksissa vaadittiin muun muassa<br />
entistä ympäristöystävällisempiä<br />
busseja ja nykyistä värikkäämpiä taloja<br />
<strong>kaupunki</strong>keskustaan. Yleisiä vessoja kaivattiin<br />
lisää puistoihin ja uimarannoille.<br />
Vastauksissa patistettiin <strong>kaupunki</strong>a<br />
ottamaan käyttöön raideliikenne mahdollisimman<br />
nopeasti. Yksityisautoilua<br />
halutaan vähentää keskustasta. Mielenterveyspalvelujen<br />
jonoja vaadittiin lyhyemmiksi<br />
ja koulujen oppilashuoltoa<br />
haluttiin tehostaa.<br />
– Nettikysely toi arvokkaita mielipiteitä,<br />
jotka varmasti heijastuvat myös<br />
lopulliseen strategiaan, uskoo Irene<br />
Roivainen.<br />
Valtuutetuille on tarjolla myös tilastopaketteja<br />
toimintaympäristön tuomista<br />
haasteista.<br />
Ikäihmiset ovat haaste<br />
Uutta <strong>kaupunki</strong>strategiaa luovilla on<br />
edessään monia reunaehtoja, jotka on<br />
otettava huomioon. Asukkaita tulee lisää<br />
keskimäärin 1200 vuodessa. Ikäihmisten<br />
määrä on voimakkaassa kasvussa.<br />
Yli 64-vuotiaita oli ensi kertaa <strong>Tampere</strong>en<br />
historiassa enemmän kuin alle<br />
16-vuotiaita jo pari vuotta sitten. Kun<br />
nyt valmisteilla oleva <strong>kaupunki</strong>strategia<br />
päättyy vuonna 2020, ikäihmisiä<br />
on jo lähes 20 prosenttia kaupungin<br />
väestöstä. Silti myös kouluikäisten lasten<br />
määrä kääntyy kasvuun 2010-luvulla.<br />
Tam pereelle tulee lisää ulkomaisia<br />
asukkaita.<br />
Ennusteet viittaavat siihen, että köyhiä<br />
on tulevaisuuden <strong>Tampere</strong>ella aikaisempaa<br />
enemmän.<br />
Millaisessa <strong>Tampere</strong>en kaupungissa haluaisit asua vuonna 2020?<br />
Elina Spangar<br />
opiskelija<br />
– Kulttuuritarjonta saisi olla nykyistä<br />
monipuolisempaa. Elokuvateatteri<br />
Niagaran tapaan pitää esitellä myös<br />
valtavirran ulkopuolista tarjontaa.<br />
<strong>Tampere</strong> saisi siirtyä yhä enemmän<br />
reilun kaupan kaupungiksi. Kaupunkilaisille<br />
pitää luoda kohtaamispaikkoja<br />
ja viheralueita on lisättävä. Pyöräilyn<br />
mahdollisuuksia pitää parantaa. Maahanmuuttajat<br />
on saatava entistä näkyvämpään<br />
rooliin.<br />
– Talouskriisin vaikutukset kuntatalouteen<br />
eivät ole vielä täysin selvät. Se<br />
on kuitenkin tiedossa, että verotulot putoavat<br />
reilusti. On kuitenkin selvää, että<br />
kuntalaisista pidetään huolta huonoinakin<br />
aikoina, lupaa kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja Irene Roivainen.<br />
Hän sanoo, että kuntatalous on kiristymässä<br />
ilman talouskriisiäkin. Roivainen<br />
muistuttaa, että <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
voimakas kasvu edellyttää yhä syvenevää<br />
yhteistyötä lähikuntien kesken.<br />
Haaste on myös kaupungin oman<br />
henkilöstön kasvava siirtyminen eläkkeelle.<br />
Teksti: Matti Wacklin<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Ville Koivisto<br />
kauppias<br />
– <strong>Tampere</strong>en pitää tarjota entistä<br />
monipuolisempia palveluja. Lisäksi on<br />
huolehdittava siitä, että kaupungissa<br />
pääsee liikkumaan niin julkisilla kulkuneuvoilla<br />
kuin omalla autollakin.<br />
Parantamisen varaa on. Turvallisuutta<br />
olisi hyvä parantaa, jotta kaikenikäiset<br />
uskaltaisivat liikkua kaupungilla.<br />
Herneestä lapsia<br />
Ja parantavaa limsaa<br />
Lasten ehdotuksia tulevaisuuden<br />
<strong>Tampere</strong>esta.<br />
• Kouluissa kirjoitetaan sähkökynillä.<br />
Ihmiset eivät enää<br />
urheile. He yrittävät parantaa<br />
kuntoaan teknologian avulla.<br />
<strong>Tampere</strong>ella ei ole enää mitään,<br />
mihin ei tarvitsisi sähköä.<br />
• Olisi kutistuskoneita. Kutistaisin<br />
itseni ja ratsastaisin muurahaisella.<br />
• <strong>Tampere</strong>esta tulisi veroton<br />
<strong>kaupunki</strong>. Sairaalassa jotkut<br />
leikkaukset voitaisiin suorittaa<br />
roboteilla ja hoitajista tulisi<br />
moniosaajia.<br />
• Limsa parantaisi kaikki kivut.<br />
Voisi valita erimakuisia limsoja.<br />
• Olisi erikoinen puutarha, jossa<br />
voisi kasvattaa lapsia. Herneestä<br />
syntyy lapsia kahdessa päivässä.<br />
• Toivon, että parinkymmenen<br />
vuoden päästä ihmiset <strong>Tampere</strong>ella<br />
ovat mukavia, ystävällisiä,<br />
auttavaisia ja onnellisia. Nykyään<br />
ihmiset ovat joskus kovin<br />
töykeitä.<br />
Tekstit on koottu Taiteile<br />
<strong>Tampere</strong>en tulevaisuus<br />
-näyttelyn tuotoksista.<br />
Raija Savolainen<br />
eläkeläinen<br />
– Elänköhän vielä silloin? Joka<br />
tapauk sessa linja-autojen aikataulut<br />
ovat vähän sitä sun tätä. Kissanmaalta<br />
on välillä hankala päästä keskustaan.<br />
Vanhat ihmiset ovat usein julkisen<br />
liikenteen varassa, koska eivät omista<br />
autoa eivätkä halua enää ajaa omalla<br />
autolla. Siksi julkisen liikenteen palveluja<br />
pitää tarjota monipuolisesti.
6<br />
TAMPERE<br />
Yli satavuotiaaksi elänyt<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
sähkölaitos siirtyi<br />
vuodenvaihteessa<br />
historiaan, kun loputkin<br />
sen toiminnoista<br />
yhtiöitettiin. Sen työtä<br />
jatkaa kaupungin kokonaan<br />
omistama <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos Oy.<br />
– Kaupunginvaltuuston viime joulukuinen<br />
päätös oli historiallinen. Yhtiömuoto<br />
tuo joustavuutta, uutta puhtia<br />
ja kehittämispohjan perinteiseen liiketoimintaan.<br />
Veronmaksajan kannalta<br />
on olennaista, että yritys tuottaa yhä<br />
rahaa suoraan tai välillisesti kaupungin<br />
kassaan, sanoo Sähkölaitoksen toimitusjohtaja<br />
Veli-Pekka Nurmi.<br />
Moni sekoittaa yhtiöittämisen yksityistämiseen.<br />
– Sähkölaitoksen tapauksessa kyse<br />
on omistajavetoisesta yhtiöittämisestä.<br />
Siihen ei kuulu yksityistäminen. <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos ei ole myynnissä,<br />
vaikka kyselijöitä on vuosien varrella<br />
riittänytkin.<br />
Nurmi tietää, että hyvin hoidetulla<br />
energiayhtiöllä on kaupungin vetovoimalle<br />
tärkeä merkitys. Kaupungit<br />
ovat perinteisesti olleet suuria omistajia<br />
energiapuolella. Edellisen laman<br />
jälkimainingeissa kuitenkin noin sata<br />
kuntaa luopui rahapulassa sähkölaitoksensa<br />
omistuksesta. Se on osoittautunut<br />
lyhytjänteiseksi ratkaisuksi. Esimerkiksi<br />
Espoossa myynnistä saadut varat<br />
ovat kutistuneet pörssikurssien alamäen<br />
tahtiin.<br />
Ensimmäisten<br />
joukossa<br />
Veli-Pekka Nurmi muistuttaa, että pauhaavan<br />
ja yhä sähköäkin jauhavan Tammerkosken<br />
rantamilla on kuljettu aina<br />
kehityksen kärjessä. Kun Eurooppaa<br />
alettiin sähköistää 1870-luvun lopulla,<br />
vähäisten ulkovalojensa vuoksi pimeänä<br />
<strong>kaupunki</strong>na siihen asti tunnettu<br />
<strong>Tampere</strong> sai sähköt ensimmäisten<br />
joukossa Lontoon, Pariisin, Milanon ja<br />
Strasbourgin vanavedessä.<br />
Finlaysonin Plevnan saliin sytytettiin<br />
ensimmäinen sähkövalo 15. maaliskuuta<br />
1882. Kuusi vuotta myöhemmin<br />
Kaupunki jatkaa yhtiöksi muuttuneen Sähkölaitoksen ainoana omistajana<br />
Yhtiömuoto<br />
takaa<br />
kehittämisen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
<strong>Tampere</strong>ella aloitti Suomen ensimmäinen<br />
kunnallinen sähkölaitos.<br />
Nurmen johtama uusi <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos -konserni alkoi rakentua jo<br />
heinäkuussa 2005, kun sähköverkko ja<br />
kunnossapito yhtiöitettiin. Se oli seurausta<br />
uudesta sähkömarkkinalaista. Näin<br />
syntyivät <strong>Tampere</strong>en Sähköverkko Oy<br />
ja <strong>Tampere</strong>en Vera Oy. Molemmat ovat<br />
nyt konsernin yhtiöitä. Tytäryhtiöitä<br />
ovat myös <strong>Tampere</strong>en Energiantuotanto<br />
Oy, <strong>Tampere</strong>en Kaukolämpö Oy ja<br />
<strong>Tampere</strong>en Sähkömyynti Oy. Ne aloittivat<br />
vuodenvaihteessa.<br />
Konsernissa on noin 450 työntekijää.<br />
He siirtyivät kaupungilta yhtiöön<br />
vanhoina työntekijöinä. Vaikka tarkoitus<br />
onkin kehittää yhtiötä entistä tuottavampaan<br />
ja taloudellisempaan suuntaan,<br />
koko sähkölaitoksen väki siirtyi<br />
uuden konsernin emoyhtiön tai sen tytäryhtiöiden<br />
palvelukseen.<br />
– Alusta lähtien oli selvää, ettei<br />
muutoksella ole vaikutuksia henkilöstön<br />
määrään. Pikemmin haasteena on<br />
se, mistä löydämme jatkossa innokasta<br />
ja osaavaa työvoimaa. Sähkölaitoksen<br />
työntekijöiden keski-ikä on korkea.<br />
Uudessa yhtiössä noudatetaan alkuvaiheissa<br />
sekä kunnallista että energiaalan<br />
työehtosopimusta. Nurmi kiittelee<br />
henkilökunnan sitoutumista uudistukseen.<br />
Uusi voimala<br />
vuonna 2017<br />
Kunnallisen sähkölaitoksen muuttaminen<br />
osakeyhtiöksi on ollut suururakka,<br />
jossa on keskusteltu hyvin yksityiskohtaisesti<br />
myös verottajan kanssa. Onhan<br />
kyse samalla <strong>Tampere</strong>en kaupungin taloushistorian<br />
suurimmasta omaisuusjärjestelystä.<br />
Sähkölaitoksen arvo on satoja<br />
miljoonia euroja.<br />
– Osakeyhtiömuoto on tuonut meille<br />
paljon uutta opiskeltavaa. Ulospäin<br />
muutos näkyy aika vähän. Perustyö säilyy<br />
samana. Sähkölaitos myy edelleen<br />
lämpöä, kaasua ja sähköä.<br />
Nurmi sanoo, että energia-ala on<br />
voimakkaassa käymistilassa. Siksi yksikään<br />
toimija ei voi tuudittautua siihen,<br />
että vanhoilla konsteilla menestyy.<br />
– Oman muutoksemme tavoitteena<br />
on turvata laadukkaat ja kilpailukykyiset<br />
palvelut.<br />
Pari vuotta sähkölaitosta ensin virkamiehenä<br />
luotsannut ja nyt osakeyhtiön<br />
toimitusjohtajana työskentelevä<br />
Nurmi jakaa kiitoksia siitä, että <strong>Tampere</strong>ella<br />
on tehty vuosikymmenten kuluessa<br />
fiksuja energiaratkaisuja. Niillä on<br />
turvattu sähkön ja lämmön ongelmaton<br />
tarjonta.<br />
– Tulevaisuuden suurin haaste on<br />
onnistuminen polttoaineiden valinnassa.<br />
Tässä mielessä energiayrityksen<br />
kvartaali on 25 vuotta.<br />
Nurmi sanoo, että <strong>Tampere</strong>en<br />
Sähkölaitos tarvitsee Lielahden<br />
ja Naistenlahden rinnalle<br />
uuden voimalan, joka on määrä<br />
ottaa periaatesuunnitelman mukaan<br />
käyttöön vuonna 2017. Sijoituspaikka<br />
ei ole vielä selvä.<br />
Naistenlahden voimalan paikkaa<br />
on aina silloin tällöin kritisoitu.<br />
Toimitusjohtaja sanoo, ettei maakaasua,<br />
turvetta ja puuta polttoaineenaan<br />
käyttävän voimalan purkaminen<br />
ole näköpiirissä.<br />
Laskutuksen viat<br />
korjataan<br />
<strong>Tampere</strong>en Sähkölaitos Oy:n<br />
alkutai valta on varjostanut uuden<br />
laskutusjärjestelmän ongelmat,<br />
jotka ovat kiusanneet noin<br />
tuhatta asiakasta. Laskut ovat<br />
viivästyneet.<br />
– Tämä on erittäin harmillista<br />
eikä sitä voi väheksyä. Samalla on<br />
tietysti hyvä muistaa, että uuden<br />
järjestelmän kautta on lähtenyt jo yli<br />
500 000 oikeaa laskua, sanoo Veli-Pekka<br />
Nurmi ja lupaa, että laskutuksen viat<br />
korjataan niin pian kuin mahdollista.<br />
Teksti: Matti Wacklin
TAMPERE 7<br />
Euroopan nuoret kisaavat<br />
<strong>Tampere</strong>ella ensi kesänä<br />
Suurtapahtumat<br />
<strong>Tampere</strong>ella <strong>2009</strong><br />
Eurooppalaiset nuoret urheilijat<br />
tukijoukkoineen valtaavat <strong>Tampere</strong>en<br />
kadut ensi heinäkuussa. Euroopan<br />
Nuorten Olympiafestivaalit<br />
järjestetään <strong>Tampere</strong>ella 18.–25. heinäkuuta<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Nuoret kilpailevat yhdeksässä<br />
eri lajissa: yleisurheilussa, käsipallossa,<br />
koripallossa, lentopallossa, tenniksessä,<br />
voimistelussa, pyöräilyssä,<br />
judossa ja uinnissa. Kilpailupaikkoina<br />
ovat muun muassa <strong>Tampere</strong>en<br />
stadion, Messu- ja Urheilukeskus<br />
Pirkkahalli sekä uintikeskus.<br />
Vapaaehtoisia etsitään<br />
Suurten urheilutapahtumien järjestäminen<br />
onnistuu vain vapaaehtoisten<br />
avulla. Siksi ensi kesänkin<br />
nuorten olympiakisoihin tarvitaan<br />
innokkaita vapaaehtoisia työntekijöiksi.<br />
Vapaaehtoisia tulee kilpailuiden<br />
aikana työskentelemään erilaisissa<br />
avustavissa tehtävissä yhteensä<br />
yli 1500.<br />
– Etsimme urheiluhenkisiä, kielitaitoisia<br />
ja ennen kaikkea positiivisen<br />
palveluasenteen omaavia motivoituneita,<br />
kaiken ikäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä<br />
erilaisiin tehtäviin.<br />
Vapaaehtoisena voi työskennellä<br />
esimerkiksi kilpailulajien avustavissa<br />
tehtävissä, joukkueiden yhdyshenkilönä,<br />
markkinointiavustajana,<br />
autonkuljettajana, majoitusisäntänä<br />
tai -emäntänä, järjestyksenvalvojana,<br />
lääkintäpalveluissa, akkreditoinnissa,<br />
kutsuvieraspalveluissa, infopisteessä<br />
tai kisatoimistossa. Kisojen pääkieli<br />
on englanti, kertoo kisojen pääsihteeri<br />
Pirjo Puskala.<br />
Lisätietoja nuorten<br />
olympiafestivaaleista ja<br />
vapaaehtoistehtävistä<br />
löytyy internetistä<br />
www.tampere<strong>2009</strong>.fi<br />
EYOF:n kisatunnuksessa on viisi<br />
hahmoa, joka on sama määrä<br />
kuin olympiatunnuksessa<br />
renkaita. Hahmot symboloivat<br />
eri kansallisuuksia, joita urheilu<br />
yhdistää. Kuvion värejä<br />
yhdistelemällä syntyvät kaikki<br />
Euroopan valtioiden liput.<br />
TUL:n 11. liittojuhla<br />
Suomen Työväen Urheiluliiton eli<br />
TUL:n 11. liittojuhla järjestetään<br />
<strong>Tampere</strong>ella 5.–14.6.<strong>2009</strong>. Liittojuhlaan<br />
odotetaan 30 000 urheilijaa<br />
ja liikkujaa. Juhlan kymmenien<br />
eri liikunta- ja kulttuuritapahtumien<br />
osallistujamäärä tulee olemaan<br />
yli 100 000. Liittojuhlan suojelijana<br />
toimii Tasavallan Presidentti<br />
Tarja Halonen.<br />
www.tule<strong>2009</strong>.fi<br />
Euroopan Nuorten<br />
Olympiafestivaalit<br />
Euroopan nuorten olympiafestivaalit<br />
järjestetään <strong>Tampere</strong>ella<br />
18. –25.7.<strong>2009</strong>. Olympiafestivaalien<br />
lajit ovat judo, lentopallo,<br />
koripallo, käsipallo, tennis, pyöräily,<br />
uinti, voimistelu ja yleisurheilu.<br />
www.tampere<strong>2009</strong>.fi<br />
Naisten jalkapallon<br />
EM-kisat<br />
Naisten jalkapallon EM-lopputurnaus<br />
pelataan Suomessa<br />
23.8.–10.9.<strong>2009</strong>.<br />
<strong>Tampere</strong>ella pelataan kuusi peliä:<br />
alkulohkon ottelut<br />
• Saksa–Norja 24.8.<br />
• Islanti–Ranska 24.8.<br />
• Ranska–Saksa 27.8.<br />
• Saksa–Islanti 30.8.<br />
• yksi puolivälieräottelu 3.9.<br />
• välieräottelu 6.9.<br />
<strong>Tampere</strong>en lisäksi otteluja<br />
pelataan Helsingissä, Turussa,<br />
Lahdessa ja Vantaalla.<br />
www.palloliitto.fi/palloliitto/euro_<strong>2009</strong><br />
Wärjäämön kahvila kutsuu<br />
tamperelaiset taiteen äärelle<br />
Finlaysonin Wärjäämössä toimii<br />
kahvila sekä taideverstas,<br />
jotka työllistävät ja kouluttavat<br />
kehitysvammaisia aikuisia. Tällä<br />
hetkellä kahvi lassa työskentelee<br />
kolme kehitysvammaista aikuista<br />
keittiöapulaisen tehtävissä. Taidekoulutuksessa<br />
on 17 opiskelijaa.<br />
– Kolmevuotisessa taidekoulutuksessa<br />
opiskelijat erikoistuvat<br />
joko kuva- tai ilmaisutaiteeseen.<br />
Lisäksi kaikille opetetaan<br />
käsityötaidetta, musiikkia ja elämänhallintaan<br />
liittyviä asioita,<br />
kuten rahan käyttöä, ryhmätyötaitoja<br />
ja ravitsemukseen liittyviä<br />
asioita, kertoo Wärjäämön johtaja<br />
Sari Huotari.<br />
Wärjäämön perustehtävä on<br />
kehitysvammapalvelujen tuottaminen<br />
tavoitteellisen taideopetuksen<br />
keinoin. Wärjäämössä<br />
työskentelee Sari Huotarin lisäksi<br />
yhteensä neljä ohjaajaa. Koulutuksen<br />
opetussuunnitelma on<br />
rakennettu niin, että se palvelee<br />
opiskelijoita mahdollisimman hyvin.<br />
Ajatuksena on kokemuksen,<br />
kertaamisen ja taitojen soveltamisen<br />
avulla oppiminen. Samalla<br />
opiskelijoiden keskittymis-, ilmaisu-<br />
ja havainnointikyky paranevat.<br />
Käsityötaiteen opetuksessa<br />
valmistettuja yksilöllisiä ja laadukkaita<br />
oppilastöitä myydään kahvilan<br />
lahja tavarapuodissa, jonka<br />
valikoimiin kuuluvat myös Tuomikallion,<br />
Tesoman ja Aurinkomaan<br />
toimintakeskuksissa valmistetut<br />
tuotteet.<br />
Wärjäämön kahvilassa on esillä<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Wärjäämön taideverstaassa kuva- ja ilmaisutaidetta opiskeleville<br />
kehitysvammaisille aikuisille opetetaan myös musiikkia.<br />
Wärjäämön kahvilassa järjestetään kevään kuluessa kaikille<br />
avoimia yhteislaulutilaisuuksia.<br />
sekä opiskelijoiden että ammattitaiteilijoiden<br />
taideteoksia. Wärjäämö<br />
tekee yhteistyötä muun<br />
muassa Mältinrannan taiteilijaseuran<br />
kanssa. Taide näyttely vaihtuu<br />
kuukausittain.<br />
– Olemme matalan kynnyksen<br />
taidekahvila, jonne kaikki ovat<br />
tervetulleita. Taidenäyttelyi den lisäksi<br />
kevään ohjelmaan on suunniteltu<br />
vanhan ajan laulelmailtapäiviä,<br />
joihin kaikki ovat tervetulleita,<br />
Sari Huotari kertoo.<br />
Taidekoulutuksesta valmistuu<br />
tänä keväänä kuusi opiskelijaa.<br />
He voivat hakeutua jatko-opintoihin<br />
esimerkiksi taide- ja toimintakeskus<br />
Kaarisillan artesaanikoulutukseen<br />
tai hyödyntää taitojaan<br />
<strong>Tampere</strong>en toimintakeskuksissa.<br />
Huotari toivoo, että mahdollisimman<br />
monelle valmistuneelle löytyisi<br />
tuettu työpaikka.<br />
Pirkanmaan sosiaalipalvelujen<br />
kuntayhtymä perusti Wärjäämön<br />
taideverstaan ja kahvilan<br />
kehitysvammaisten aikuisten<br />
opiskelu- ja työtoimintapaikaksi<br />
syksyllä 2006. Nyt paikkaa hallinnoi<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupun ki. Kahvila<br />
toimii osoitteessa Kanavaraitti<br />
3, ja se on avoinna arkisin kello<br />
12–15. Vierailijoiden kannattaa<br />
varmistaa aukiolo kahvilan puhelinnumerosta<br />
040 800 4730.<br />
Teksti: Minna Pajunen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Maahanmuuttajia<br />
neuvotaan<br />
15 kielellä<br />
<strong>Tampere</strong>ella<br />
Maahanmuuttajat voivat nyt saada<br />
omalla äidinkielellään neuvontaa arkielämään<br />
liittyvistä asioista, kuten asumisesta,<br />
työnteosta, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksista,<br />
sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta.<br />
Neuvontapiste toimii osoitteessa<br />
Puutarhakatu 6. Siellä työskentelee yhteensä<br />
seitsemän neuvojaa kahden tunnin<br />
päivystysvuoroissa, ja neuvontaa annetaan<br />
yhteensä 15 kielellä sekä suomeksi.<br />
Neuvontapiste on avoinna maanantaista<br />
perjantaihin kello 8.30–15.45.<br />
– Neuvontapisteeseen ei tarvita ajanvarausta<br />
ja palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.<br />
Asiakkaat voivat tuoda neuvontapisteeseen<br />
kirjeen tai muun asiakirjan,<br />
jonka sisältöä he eivät ymmärrä. Autamme<br />
myös täyttämään erilaisia lomakkeita,<br />
ja jos asiakkaan täytyy ottaa puhelimitse<br />
yhteyttä viranomaisiin, niin siihenkin<br />
saa neuvontapisteestä apua. Tarvittaessa<br />
neuvontapisteen työntekijä voi lähteä<br />
asioimaan virastoissa yhdessä asiakkaan<br />
kanssa, kertoo kehittäjä-palveluohjaaja<br />
Kristiina Teiss.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapalveluista<br />
osa rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahaston<br />
ja Pirkanmaan TE-keskuksen tuella.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapalveluja<br />
on aiemmin kokeiltu Vanhalla kirjastotalolla<br />
toimivassa kulttuurikeskus Unipointissa.<br />
Neuvontapalvelujen siirryttyä<br />
keskusvirastotaloon Unipoint on avoinna<br />
vain siellä järjestettävien tapahtumien ja<br />
tiedotustilaisuuksien ajan.<br />
Maahanmuuttajien neuvonnan<br />
päivystysajat:<br />
Ma 11.30–13.30 Englanti, Viro,<br />
Venäjä<br />
13.30–15.30 Puola<br />
Ti 12.30–14.30 Arabia, Kurdi<br />
14.30–15.30 Englanti<br />
Ke 12.30–13.30 Englanti<br />
13.30–15.30 Venäjä<br />
To 11.00–13.00<br />
Bulgaria, Ranska,<br />
Espanja<br />
13.30–15.30 Persia, Kurdi<br />
Pe 10.00–12.00 Dari, Pashto, Urdu,<br />
Hindi<br />
13.30–15.30 Somali<br />
Maahanmuuttajien neuvonta<br />
Puutarhakatu 6<br />
Puhelin (03) 5656 6100<br />
Sähköposti<br />
info@tampereen<strong>kaupunki</strong>.com<br />
Internet<br />
www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/<br />
maahanmuuttajat/neuvonta<br />
Kysy <strong>Tampere</strong>-lisästä<br />
<strong>Tampere</strong>ella otettiin vuoden <strong>2009</strong> alusta käyttöön <strong>Tampere</strong>-lisä. Nyt kotonaan alle 3-vuotiaita lapsia<br />
hoitavalla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Vanhempain päivärahakaudella<br />
olevat perheet, joilla on vauvan lisäksi kotihoidossa yksi tai useampia alle 3-vuotiaita lapsia, voivat<br />
kysyä lisätietoja <strong>Tampere</strong>-lisän infopuhelimesta 040 801 2657.<br />
Maahanmuuttajien neuvontapalvelussa työskentelevät Stela Entcheva (vas.),<br />
Anna Meller, Alina Kokka, Marjukka Antila ja Kristiina Teiss. Kuvasta puuttuvat<br />
Zuzan Rasulzade, Nasrin Hussain ja Inayatullah Shuaibi.
8<br />
TAMPERE<br />
<strong>Tampere</strong>en arkkitehtuuriohjelma<br />
on hyvän rakentamisen työkalu<br />
Kaupungin historiallinen jatkuvuus on yksi arkkitehtuuriohjelman aihealueista.<br />
Esimerkiksi Finlaysonin alueella on historiallisesti merkittäviä<br />
rakennuksia.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin arkkitehtuuriohjelma<br />
valmisteltiin eri tahojen<br />
vuoropuheluna ja hyvässä yhteistyössä,<br />
ja kaupunginvaltuusto hyväksyi<br />
ohjelman viime vuonna. Arkkitehtuuriohjelma<br />
on otettu välineeksi arkkitehtuurin<br />
ja hyvän rakentamisen<br />
edistämiseen.<br />
– Arkkitehtuuriohjelma on ennen<br />
kaikkea päättäjien työkalu. Valmistelussa<br />
ohjelmaa toteutetaan koko ajan,<br />
ja sen pohjalta tehtävät päätökset<br />
velvoittavat sitten myös rakentajia toteuttamaan<br />
laadukasta arkkitehtuuria,<br />
kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho sanoo.<br />
Arkkitehtuuriohjelmaan koottiin<br />
eri aihealueilta kärkihankkeita. Laadukkaaseen<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvaan tähdätään<br />
muun muassa perustamalla<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvatoimikunta, joka antaa<br />
lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista.<br />
Hyvän rakentamisen tunnustuspalkinto<br />
on yksi tapa arvostaa<br />
ja kohottaa rakentamisen laatua.<br />
Arkkitehtuurikilpailuja järjestetään ja<br />
erilaisia uusia kilpailumuotoja kehitetään.<br />
Parhaillaan on meneillään Ranta-Tampellan<br />
asuinalueen ideakilpailu.<br />
Yhteistyötä korkeakoulujen, erityisesti<br />
Teknillisen yliopiston kanssa jatketaan<br />
ja kehitetään myös opiskelijakilpailujen<br />
muodossa.<br />
Prosentti budjetista<br />
taidehankintaan<br />
Viime syksynä järjestettiin Arkkitehtuuriviikko,<br />
jonka yksi kohokohta oli<br />
tasokas asiantuntijaseminaari. Viikko<br />
järjestetään myös ensi syksynä, ja tähtäimessä<br />
on muun muassa kansainvälinen<br />
huippuseminaari sekä tasokasta<br />
näyttelytoimintaa. Arkkitehtuuriohjelmassa<br />
mainittu taiteen huomioiminen<br />
rakentamisessa näkyy uudessa pormestariohjelmassa<br />
siten, että tärkeissä<br />
kaupungin rakennushankkeissa yksi<br />
prosentti budjetista osoitetaan taidehankintoihin.<br />
Arkkitehtuuriohjelman yksi osio<br />
oli nimetty Lähiökehän renessanssiksi,<br />
johon liittyy asuinalueiden täydennysrakentaminen<br />
ja laatutason nosto.<br />
– Kaupunkisuunnittelussa yksi tämän<br />
vuoden teemoista on asuinalueiden<br />
palvelukeskusten kohentaminen.<br />
Keskustojen kohentamiseen liittyviä<br />
asemakaavoitushankkeita on meneillään<br />
Tesomalla, Lentävänniemessä ja<br />
Kaukajärvellä, asemakaava-arkkitehti<br />
Sakari Leinonen kertoo.<br />
Kaupungin historiallinen jatkuvuus<br />
on yksi arkkitehtuuriohjelman<br />
aihealueista, joka on yksi näkökulma<br />
muun muassa Pispalan asemakaavojen<br />
uusimisessa. Tavoitteena on myös<br />
saada Tammerkosken miljöö maailmanperintökohteeksi<br />
arkkitehtuuriohjelman<br />
mukaisesti.<br />
– Osayleiskaavoituksen yhteydessä<br />
tehdään arkeologisia ja kulttuuriympäristöön<br />
liittyviä selvityksiä aikaisempaa<br />
tarkemmin. Selvitystyötä tehdään<br />
nyt muun muassa koillisella alueella<br />
Aitolahti-Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen<br />
muodossa, yleiskaavaarkkitehti<br />
Ritva Kangasniemi kertoo.<br />
Kaupunkiseudun yhteistyö toteutuu<br />
seudullisessa liikennesuunnittelussa<br />
sekä rakennemallityössä. <strong>Tampere</strong>en<br />
keskustan elinvoima on seudullisestikin<br />
tärkeää. Yksi keino keskustan<br />
elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden<br />
varmistamiseksi on maanalaisen pysäköinnin<br />
kehittäminen. Siihen liittyvä<br />
hanke on P-Hämpin toteuttaminen.<br />
Arkkitehtuuria tuodaan lähemmäksi<br />
koulumaailmaa Taloista <strong>kaupunki</strong><br />
–hankkeella, joka on esimerkki<br />
vuorovaikutuksen kehittämisestä.<br />
Arkkitehtuuriin ja maankäytön suunnitteluun<br />
liittyvää tiedotusta lisätään<br />
esimerkiksi internetissä ja vuorovaikutusta<br />
kehitetään edelleen.<br />
– Myös arkkitehtuuriohjelman<br />
laatimisen yhteydessä hyväksi koettua<br />
vuoropuhelua eri toimijoiden ja<br />
kuntalaisten kanssa pitää jatkaa myös<br />
arkkitehtuuriohjelman toteuttamiseen<br />
liittyen esimerkiksi seminaareina<br />
tai työpajoina, kaavoitusjohtaja Jyrki<br />
Laiho ideoi.<br />
Teksti: Anna-Lea Hyry<br />
Pispalan asemakaavoitus ja vuoropuhelu jatkuvat<br />
Vuoreksen<br />
rakentaminen<br />
vauhdissa<br />
Vuoreksen ensimmäisen asuntoalueen,<br />
Mäyränmäen, kunnallistekniikan<br />
rakentaminen alkoi<br />
tammikuussa. Katujen rakentamisen<br />
yhteydessä rakennetaan myös<br />
muu kunnallistekniikka kuten<br />
sähkö-, kaukolämpö-, vesihuoltoja<br />
tietoliikenneverkosto sekä hulevesijärjestelmät.<br />
Katujen rakennustyöt aloitettiin<br />
Mäyränmäenkadulla, jota rakennetaan<br />
Ruskontien liittymästä<br />
Hupakankorvenkadulle.<br />
Mäyränmäen pohjoisosaan<br />
nousee viime syksynä jaetuille<br />
kaupungin tonteille omakotitaloja.<br />
Omakotialueesta etelään on tulossa<br />
pientalovaltaisia kortteleita,<br />
jotka rakennusliikkeet toteuttavat.<br />
Kukin asuinkortteli rajautuu virkistysalueeseen.<br />
Ruskontien varteen<br />
alueen eteläosaan on suunniteltu<br />
liike- ja toimistorakennuksia.<br />
Vuoreksesta <strong>Tampere</strong>en keskustaan<br />
johtavan pääväylän eli<br />
Vuoreksen puistokadun rakentaminen<br />
etenee. Nyt tehdään Särkijärven<br />
sillasta etelään päin johtavaa<br />
väylän osuutta. Kadun rakentaminen<br />
jatkuu seuraavassa vaiheessa<br />
Ruskontietä kohti siten,<br />
että puistokatu olisi käyttökunnossa<br />
2010.<br />
Pääväylän varrelle sijoittuvan<br />
Vuoreskeskuksen länsiosan asema<br />
kaavasta on valitettu hallintooi<br />
keu teen, josta odotetaan päätöstä<br />
ke vääl lä. Vuoreskeskuksen<br />
itäpuolisen alueen asemakaavoitus<br />
on meneillään.<br />
Keskustan asemakaavat tehdään<br />
osissa, joista pisimmällä on<br />
koulukeskusta ja keskuspuistoa<br />
koskeva kaava. Vuoreskeskuksen<br />
ytimessä olevan torin vierelle<br />
nousee muun muassa kauppakeskus,<br />
joka halutaan rakentaa asuntomessuvuoteen<br />
2012 mennessä.<br />
Myös muiden Vuoreksen<br />
asuinalueiden asemakaavat etenevät.<br />
Virolaisen asuntomessualueen<br />
asemakaavaehdotus oli alkuvuodesta<br />
nähtävillä. Rimmin alueen<br />
asemakaavaa viimeistellään ja<br />
Koukku järven kaavoitus on alkuvaiheessa.<br />
Pispalan alueen asemakaavojen uusimiseen<br />
liittynyt, koko aluetta koskeva<br />
laaja selvitys- ja osallistumistyöskentely<br />
on pääosin tehty. Osallistumiseen on<br />
kiinnitetty erityistä huomiota muun<br />
muassa erillisessä KaOs projektissa, joka<br />
on tuonut asukkaiden näkemyksiä<br />
alueen kehityskuvan pohjaksi. Työ jatkuu<br />
vielä osittain työryhmissä. Alueen<br />
asemakaavoihin liittyen kootaan osallisryhmät,<br />
jotka jatkavat edelleen kaavoitusta<br />
tukevaa asukasosallistumista.<br />
Ylä-Pispalan, Ala-Pispalan ja Tahmelan<br />
asemakaavojen muutoksen tavoitteena<br />
on tukea valtakunnallisesti merkittävän<br />
kulttuuriympäristön säilymistä<br />
ja kehittämistä. Pispalan asemakaavan<br />
uudistaminen tehdään kolmessa<br />
vaiheessa, jotka alkavat noin vuoden<br />
välein. Kunkin vaiheen yhteydessä on<br />
tarkoitus tehdä kaksi erillistä asemakaavaa.<br />
Ensimmäisenä aloitetuista Ylä-Pispalan<br />
asemakaavoista laaditaan seuraavaksi<br />
luonnokset. Seuraava, harjun laelta<br />
länteen sijaitsevaa aluetta koskeva<br />
kaavatyö alkaa lähiaikoina osallistumisja<br />
arviointisuunnitelman kuuluttamisella.<br />
Myös Pispalaan liittyvän Santalahden<br />
asemakaavoitus on alkamassa.<br />
Selvitysaineisto sekä luonnos väliaikaiseksi<br />
rakentamistapaohjeeksi olivat<br />
nähtävillä loppuvuodesta. Pispalassa<br />
jaettiin myös kaikkiin talouksiin kysely,<br />
joka koski alueen asemakaavoitusta.<br />
Lisäksi internetissä on ollut avoinna<br />
Paikkis-paikkatietokysely, johon on voinut<br />
kartan avulla ilmoittaa arvokkaita<br />
kohteita.<br />
Nähtävillä olleeseen alueen väliaikaiseen<br />
rakennustapaohjeeseen tehdään<br />
palautteen perusteella muutoksia,<br />
ja ohje tuodaan yhdyskuntalautakunnan<br />
hyväksyttäväksi. Rakennustapaohjeella<br />
on tarkoitus ohjata sitä<br />
poikkeusluvilla tehtävää rakentamista,<br />
joka nyt sallitaan alueella kesken olevan<br />
asemakaavaprosessin aikana.<br />
Pispalan alueella on odotusten mukaisesti<br />
erilaisia näkemyksiä, jotka koskevat<br />
muun muassa rakennusoikeuksia<br />
ja -suojelua. Toinen paljon keskustelua<br />
herättävä asia on ollut virkistysalueiden,<br />
muun muassa kasvimaan käyttö.<br />
Liikennekysymykset puhuttavat myös,<br />
niin alueella ongelmaksi koettu ajoneuvoliikenteen<br />
läpikulku kuin kevyen liikenteen<br />
reittien kohentaminen. Rantaalueen<br />
käyttöä koskevia ideoita on tullut<br />
paljon. Myös palvelut kiinnostavat<br />
pispalalaisia. Asukkailta on saatu uusia<br />
ideoita esimerkiksi Pispalaan suuntautuvan<br />
matkailun kehittämiseksi.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Pispalan ja Tahmelan asemakaavojen uusiminen tähtää alueen arvokkaan kulttuuriympäristön säilymiseen ja kehittämiseen.
TAMPERE 9<br />
Kaavoituskatsaus – ota talteen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Kaavoituskatsaus<br />
Asemakaavojen uusimisella<br />
tähdätään Pispalan miljöön<br />
säilymiseen ja kehittymiseen.<br />
Ensimmäiset asemakaavaluonnokset<br />
tulevat nähtäville<br />
tänä vuonna.<br />
Havainnekuva Nurmi-<br />
Sorilan keskustan ideakilpailun<br />
voittaneesta ehdotuksesta.<br />
kertoo vuoden <strong>2009</strong> kaavatöistä<br />
Kaavoituskatsaukseen on koottu vuoden aikana tehtäviä<br />
merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja<br />
yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä ja arvioinneista<br />
on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja<br />
seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan<br />
aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan.<br />
Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet<br />
kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden<br />
käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja<br />
kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa<br />
asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa<br />
yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen<br />
ohella ja jo sitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi<br />
ympäristö- ja liikenneasioista.<br />
Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen<br />
kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain.<br />
Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta<br />
tai muuttamisesta.<br />
Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta<br />
kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla<br />
osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa.<br />
Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon.<br />
Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja<br />
erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan.<br />
Kaikista kaavoista ei päästä laatimisvaiheessa yksimielisyyteen,<br />
jolloin niistä voidaan valittaa hallintooikeuteen.<br />
Tällä vuosikymmenellä <strong>Tampere</strong>ella on hyväksytty<br />
vuosittain keskimäärin noin 60 asemakaavaa.<br />
Keskimäärin vuosittain neljästä (yhdestä kuuteen) asemakaavasta<br />
on valitettu hallinto-oikeuteen. Vuosina<br />
2000–07 hallinto-oikeus on pitänyt yhteensä 27 kertaa<br />
kaupungin asemakaavapäätöksen voimassa ja kaksi kertaa<br />
kumonnut sen.<br />
Kaavoituksen vaiheet<br />
Kaavoitusprosessi vaihtelee kaavan laajuuden ja merkityksen<br />
mukaan. Osayleiskaavan laadinta on erilaista<br />
kuin asemakaavan laadinta. <strong>Tampere</strong>ella kaavoituksen<br />
eri vaiheiden materiaali on nähtävillä Palvelupiste<br />
Frenckellissä ja materiaalia on yleensä myös kaavoituksen<br />
internetsivuilla.<br />
Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa,<br />
erillisessä <strong>lehti</strong>-ilmoituksessa, internetissä<br />
tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville<br />
ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa<br />
voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään<br />
vuoropuhelua työn aikana.<br />
Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan<br />
työn tavoitteita. Selvitysten pohjalta tehdään alustavia<br />
luonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Luonnos<br />
tai luonnokset asetetaan nähtäville, ja niistä ilmoitetaan<br />
lehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kuntalaisilla ja<br />
osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Luonnoksesta<br />
saatetaan järjestää yleisötilaisuus.<br />
Luonnos valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään<br />
ottamaan huomioon nähtävillä olon aikana esitettyjä<br />
mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan<br />
lausuntoja. Ehdotus kuulutetaan jälleen ilmoitusvälineissä<br />
nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia.<br />
Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa.<br />
Mahdollisten muistutusten poh jalta tehdään tarvittaessa<br />
muutok sia ehdotukseen ja vastataan muistu tuksiin.<br />
Kaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet<br />
niihin käsitellään ja viedään kaava hyväksymiskäsittelyyn.<br />
Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta<br />
on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava<br />
tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä.<br />
Mistä saan tietoa<br />
kaavoista?<br />
1. Palvelupiste Frenckellistä<br />
Frenckellinaukio 2 B,<br />
puh. (03) 5656 6700<br />
2. Virallisista kuulutuksista<br />
torstaisin Aamulehdessä ja<br />
Uutispäivä Demarissa ja<br />
lauantaina <strong>Tampere</strong>laisessa<br />
sekä kaupungin internetsivuilla<br />
3. Internetistä<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin sivuilta<br />
www.tampere.fi<br />
Kaavat verkossa<br />
www.tampere.fi/<br />
ytoteto/kartta/<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin internetsivujen<br />
karttapalvelun kautta<br />
pääsee katselemaan myös<br />
kaavatietoja. Kohteita voi hakea<br />
nimellä tai valitsemansa alueen<br />
sisältä. Käyttäjä voi valita<br />
karttapohjan ja karttakoon.<br />
Esimerkiksi vireillä olevasta<br />
asemakaavasta tulevat näkyviin<br />
kaavoitettavan alueen rajat.<br />
Useista kartalla olevista kohteista<br />
pääsee kohdetta klikkaamalla<br />
hakemaan sen omilta verkkosivuilta<br />
lisätietoa. Kartalla<br />
näkyvästä vireillä olevasta kaavakohteesta<br />
pääsee internetlinkin<br />
kautta katsomaan<br />
kaavadokumentteja.<br />
Kaavakohteiden omien sivujen<br />
lisäksi kaavoitukseen<br />
liittyvät ajankohtaiset asiat<br />
näkyvät usein myös internetin<br />
etusivun tiedotteissa sekä<br />
<strong>kaupunki</strong>suunnittelun<br />
ajankohtaista-sivun tiedotteissa.
10<br />
TAMPERE<br />
Kaavoituskatsaus <strong>2009</strong><br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
rakennemallin<br />
suunnittelu<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun kunnat: <strong>Tampere</strong>, Kangasala,<br />
Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja<br />
Orivesi laativat Paras-lain mukaisen <strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyösuunnitelman<br />
vuonna 2007. Sen mukaan kunnat<br />
laativat yhdessä vuosina 2008–<strong>2009</strong> seudun rakennemallin,<br />
asuntopoliittisen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman,<br />
ilmastostrategian ja palveluverkkoselvityksen.<br />
Elinkeinostrategian laatiminen oli jo käynnissä.<br />
Rakennemallin keskeiseksi työvaiheeksi otettiin<br />
maankäytön toteuttamisohjelman laatiminen, eli minne,<br />
millä aikataululla ja kuinka suurella volyymillä kunnat<br />
tuottavat tontteja asumiselle ja elinkeinoelämän tarpeisiin.<br />
Toteuttamisohjelmassa myös karkealla tarkkuudella<br />
arvioidaan, kuinka suuriin infrastruktuurin ja julkisten<br />
palveluiden investointikustannuksiin uuden rakentamisen<br />
myötä kunnat joutuvat varautumaan.<br />
Kaupunkiseudun kova kasvu aiheuttaa kunnille<br />
merkittäviä kustannuksia sekä investointeina että esimerkiksi<br />
koulujen ja päiväkotien käyttönä. Suunnitelmien<br />
yhtäaikainen käsittely antaa hyvät mahdollisuudet<br />
vaikuttaa tulevaisuuden asumisen, liikenteen ja palveluiden<br />
keskinäiseen toimintaan, niistä aiheutuviin kustannuksiin<br />
sekä keinoihin hillitä ilmastonmuutosta ja<br />
muuta ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> tammikuussa ovat laadittuina rakennemallivaihtoehdot<br />
ja niiden merkittävien vaikutusten<br />
arviointi ja mallien isojen erojen vertailu on käynnissä.<br />
Vuoden 2007 lopussa kunnat olivat laatineet kuntien<br />
maankäytön kehityskuvat ja vuoden 2008 ensimmäisen<br />
puolikkaan aikana yhdessä oli työstetty ja seutuhallitus<br />
oli päättänyt rakennemallityön tavoitteet.<br />
Seutuhallitus hyväksyi syksyllä 2008 karkeat rakennemallivaihtoehtojen<br />
linjaukset. Rakennemallivaihtoehdoissa<br />
on esitetty erilaisia asumisen, työpaikkojen, kaupan<br />
ja joukkoliikennejärjestelmien vaihtoehtoja sekä<br />
suunniteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, rakentamisen<br />
laajentamissuuntia sekä sitä, kuinka erilaisia toimintoja<br />
sekoitetaan nykyistä enemmän. Vaihtoehtojen<br />
vaikutuksia arvioitaessa yhtenä merkittävänä arvioinnin<br />
kohteena ovat rakennemallivaihtoehtojen ilmastovaikutukset,<br />
mm. lämmityksen ja liikkumisen energiakulutukset.<br />
Helmi-maaliskuussa <strong>2009</strong> seudun maankäyttö- ja rakennetyöryhmässä,<br />
kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksen<br />
päättämänä linjataan rakennemallin suunnittelu.<br />
Tälle pohjan tuovat rakennemallivaihtoehtojen<br />
vaikutusten arvioinnissa esille nousevat asiat sekä kuntien<br />
ja sidosryhmien kommentit. Rakennemallin ja sen<br />
toteuttamisohjelman luonnosten laadinta ajoittuu huhtikuusta<br />
elokuuhun <strong>2009</strong>.<br />
Rakennemallin hyväksymispäätöksen <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>seudun kuntayhtymässä tekee seutuhallitus,<br />
päätöksenteko ajoittunee lokakuuhun <strong>2009</strong>. Päätöksen<br />
valmistelu tehdään kuntien kaavoituspäälliköiden<br />
ja kuntajohtajien kokouksissa. Myös muut seudun työryhmät<br />
sekä <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun kehittämisja<br />
elinkeinoyhtiö Tredea Oy käsittelevät rakennemallia.<br />
Seutuhallitus esittää kunnille hyväksyttäväksi rakennemalliehdotuksen<br />
ja sen toteuttamisohjelman. Sitovuus<br />
näille tulee kuntien oman päätöksenteon kautta. Kuntapäätöskäsittelyt<br />
ajoittuvat vuoden <strong>2009</strong> loppuun.<br />
Helmi-maaliskuussa <strong>2009</strong> rakennemallivaihtoehdot<br />
ja niiden vaikutustenarvioinnin vaihe ovat käsiteltävinä<br />
kunnanhallituksissa/valtuustoissa. Kunnat käsittelevät<br />
rakennemallityötä myös syksyllä <strong>2009</strong> rakennemalli-<br />
ja toteuttamisohjelmaluonnosten valmistuttua. Seutufoorumit<br />
järjestetään kaikille kuntien valtuutetuille<br />
6.3.<strong>2009</strong> ja syksyllä <strong>2009</strong>. Tuolloin järjestetään myös<br />
informaatiotilaisuudet tiedotusvälineille. Helmikuussa<br />
<strong>2009</strong> käynnistyvät sidosryhmätyöpajat, joista ensimmäisessä<br />
arvioidaan rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia,<br />
toisessa kommentoidaan rakennemallin suunnittelun<br />
linjauspäätöksiä keväällä <strong>2009</strong> ja kolmannessa pureudutaan<br />
itse rakennemallin ja sen toteuttamisohjelmaan<br />
loppukesästä-syksyllä <strong>2009</strong>.<br />
Kaupunkiseudun rakennemallin ja Pirkanmaan liiton<br />
samanaikaisesti laadinnan alla olevan maakuntakaavan<br />
vaihekaavan työt tehdään vuorovaikutuksessa. Vaikka<br />
rakennemallin suunnittelumuoto ei ole maankäyttöja<br />
rakennuslain mukainen, siitä pyritään tiedottamaan<br />
kuntalaisille osallistumista varten työn eri vaiheissa sekä<br />
lehdistön että internetin kautta.<br />
Rakennemallityön etenemistä voi seurata internetissä<br />
www.tampereenseutu.fi<br />
Asemakaavoituksen vuoden <strong>2009</strong><br />
Tärkeimmät työkohteet<br />
Luetteloon ja karttaan on poimittu asemakaavoituksen<br />
keskeiset työkohteet vuonna<br />
<strong>2009</strong>. Kohteissa on yleiskaavan täydennysalueita,<br />
yksityisten hakijoiden ja muiden toimijoiden<br />
hankkeita sekä kaupungin muita<br />
mm. strategisten projektien kohteita.<br />
Tänä vuonna keskeisiä kohteita <strong>Tampere</strong>en<br />
keskustan alueella ovat Tampellan<br />
tunneli, Tammelan ratapihankadun alue ja<br />
Pohjolankatu 25:n kiinteistö Tammelassa.<br />
Rakennettun kulttuuriympäristön säilyttäminen<br />
ja kehittäminen on tavoitteena Pispalan<br />
asemakaavojen uusimisessa.<br />
Kantakaupungin palveluverkon kehittämiseen<br />
liittyviä hankkeita ovat uusien alueiden<br />
kaavoituksessa Vuoreskeskuksen itä- ja<br />
kaakkoisosat. Vanhojen asuinalueiden keskustojen<br />
palvelualueiden kehittämishankkeita<br />
ovat Kaukajärven liikekeskustan laajennus,<br />
Lentävänniemen keskusta, Lielahden<br />
liikekeskus ja Tesoman liikekeskuksen<br />
uudistaminen.<br />
Asuntorakentamisen keskeisiä kohteita<br />
Vuoreksen keskustan lisäksi ovat Kaukajärven<br />
Saarenmaantien pohjoispuoli ja Takahuhdin<br />
vanhainkodin ympäristö. Pientaloasuntoja<br />
kaavoitetaan Atalan Rissoon (Petäjässuo)<br />
ja Hervannan Hiidenmäen alueelle.<br />
Toimitilarakentamista kaavoitetaan Myllypuron<br />
Kolmenkulmaan, Hervannan Huppionmäkeen<br />
ja Ruskoon. Työpaikkarakentamiseen<br />
liittyviä asemakaavoja laaditaan<br />
myös Lielahdessa ja Kaupissa keskussairaalan<br />
alueella.<br />
Asemakaavoituksen lähtökohtana ovat<br />
kaupunginvaltuuston hyväksymät tavoitteet<br />
rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta<br />
ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen<br />
turvaamisesta. Muuhun kuin asuntotuotantoon<br />
tarkoitettuja tontteja kaavotetaan vuosittain<br />
10–15 hehtaaria. Asemakaavoitusohjelman<br />
määrällisinä tavoitteina on kaavoittaa<br />
vuosittain lisää asuntokerrosalaa 200 000<br />
krsm2 ja muuta kerrosalaa 100 000 krsm2.<br />
Pientaloasuntojen kohdalla vuositavoitteena<br />
on yli 300 asuntoa.<br />
Hervannan sisääntuloväylän ilme<br />
muuttuu, kun Tieteenkadun varteen<br />
rakennetaan uusia kerrostaloja.<br />
Alueen asemakaava valmistui<br />
viime vuonna.<br />
1. VT 12, Rantaväylän tunneli<br />
Tavoitteena on tehdä mahdolliseksi Kekkosentien<br />
ja Paasikiventien pitkän tunnelin<br />
rakentaminen Naistenlahden ja Santalahden<br />
välille <strong>Tampere</strong>en keskustan<br />
pohjoispuolella. Tämä edellyttää maanalaisen<br />
asemakaavan laatimista. (8156)<br />
2. VT 12 Santalahden eritasoliittymää<br />
Tunnelin länsipäähän Santalahteen laaditan<br />
eritasoliittymää varten erillinen<br />
asemakaavamuutos, joka mahdollistaa<br />
VT 12:n kytkemisen kaupungin katuverkkoon.<br />
(8305)<br />
3. VT 12 Naistenlahden eritasoliittymä<br />
Tunnelin itäpäähän Naistenlahteen laaditan<br />
eritasoliittymää varten erillinen<br />
asemakaavamuutos, joka mahdollistaa<br />
VT 12:n kytkemisen kaupungin katuverkkoon<br />
ja Ratapihankatuun. (8306)<br />
4. VT 12 Joukkoliikennekaistat<br />
Tiehallinto laatii tiesuunnitelmaa joukkoliikenneratkaisujen<br />
kehittämiseksi<br />
Rantaväylälle linjalla Lielahdenkatu–<br />
Sepänkatu. Kaava laaditaan tiehankkeen<br />
yhteydessä ja se valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8247)<br />
5. TAMMELA, Ratapihankatu<br />
Ratapihankadun suunnittelua Kekkosentielle<br />
asti jatketaan. VR:n entisen<br />
tavara-asema-alueen sekä Peltokadun<br />
ja rautatien välisen alueen uutta maankäyttöä<br />
suunnitellaan. PMK:n rakennus<br />
suojellaan. Suunnitelmissa on uutta<br />
asuin- ja liike- ja toimistorakennusten<br />
korttelialuetta. (7877)<br />
6. VR-Yhtymä, Posteljooninpuisto<br />
VR-yhtymän rautatieaseman pohjoisimman<br />
osan kohdalle tutkitaan uuden toimitilarakentamisen<br />
mahdollisuutta ja vaihtoehtoja.<br />
(8244)<br />
7. Pohjolankatu 25, Senioriasuminen ym.<br />
Entisen teollisuusrakennuksen tontille<br />
ja mahdollisesti Kekkosentien varressa<br />
olevalle varastorakennusten tontille tutkitaan<br />
uusien toimintojen mm. senioriasumisen<br />
sijoittamista säilyttäen osittain<br />
tai kokonaan olemassa oleva rakennus.<br />
Kaava valmistunee v. <strong>2009</strong>. (8146)<br />
8. XIII RATINA, Linja-autoasema ja toimitilaa<br />
Ratinan yleissuunnitelmassa on linjaautoaseman<br />
eteläpuolelle varattu tontti<br />
liike- ja toimistotiloja varten. Tontin<br />
maankäyttöä tutkitaan. (8093)<br />
9. VR-Yhtymä, Sorinkatu 6–8<br />
VR-yhtymä hakee rautatiealueelle olevan<br />
rakennuskannan korvaavaa tehokkaan<br />
asuinkerrostalorakentamisen<br />
mahdollistavaa asemakaavan muutosta,<br />
joka osoittaa Sorinkadun varteen myös<br />
pieniä liiketiloja. (8201)
TAMPERE 11<br />
Kaavoituskatsaus <strong>2009</strong><br />
10. RANTA-TAMPELLA, asuinalue<br />
Maankäytön suunnittelusta on käynnistetty<br />
suunnittelukilpailu. Sen ratkaisun<br />
pohjalta tullaan laatimaan ensin yleissuunnitelma<br />
ja sitten asemakaavaluonnos.<br />
11. LAPINNIEMI, Rauhanniemen talviuintisauna<br />
Rauhaniemen kansankylpylän, uimarannan<br />
ja venesataman alueelle laaditaan<br />
asemakaavan muutos, jossa koko<br />
nykyisessä asemakaavassa vesiurheilualueeksi<br />
merkityn alueen kaava ajanmukaistetaan<br />
ja osoitetaan mm. tontti<br />
uudelle saunarakennukselle. Valmistuu<br />
v. <strong>2009</strong>. (8176)<br />
12. LAPPI<br />
Lapin kaupunginosaan on tarkoitus laatia<br />
säilyttävä asemakaava. Työ on aloitetaan<br />
vuoden <strong>2009</strong> aikana rakennusten<br />
inventoinnilla ja kaavaehdotus valmistunee<br />
v. 2010. (8182)<br />
13. XXI PETSAMO<br />
Petsamon asuntoalueen miljöön suojelemiseen<br />
tähtäävä asemakaavan muutos<br />
aloitettiin inventoimalla olemassa oleva<br />
rakennuskanta. Asemakaavaluonnos oli<br />
nähtävillä keväällä 2007 ja ehdotus valmistunee<br />
v. <strong>2009</strong>. (8083)<br />
14. Teiskontie, joukkoliikennekaistat<br />
Tiehallinto laatii tiesuunnitelmaa Teiskontien<br />
kehittämiseksi mm. joukko- ja<br />
kevyenliikenteen ratkaisujen osalta välillä<br />
Kekkosentie - Ritakadun risteysalue.<br />
Samalla suunnitellaan myös TAYS:n alueen<br />
liikennejärjestelyjä. Kaava laaditaan<br />
tiehankkeen yhteydessä ja valmistuu v.<br />
<strong>2009</strong>. (8246)<br />
15. KAUPPI, TAMK JA PIRAMK<br />
Oppilaitosten kehittämismahdollisuuksien<br />
varmistamiseksi laaditaan asemakaavan<br />
muutos, jossa tutkitaan myös<br />
mahdollisuutta yhdistää rakennukset.<br />
Kaava valmistunee v. <strong>2009</strong>. (8098)<br />
16. KAUPPI, Medi-Park 2, Kissanmaa<br />
Terveysteknologian tarpeisiin laadittava<br />
Medi-Park 2:n toimitila-alueen kaavoittaminen<br />
aloitetaan Toimelankatuun<br />
liittyvästä työpaikka-alueesta. Kaavaan<br />
liittyy Teiskontien pohjoispuolen rakentamisaluetta<br />
palveleva Kissanmaan<br />
Nallenpuiston sadevesien viivytysalue.<br />
(8312)<br />
17. KAUPPI, TAYS<br />
Sairaala-alueen asemakaavaa muutetaan<br />
vastaamaan alueen potilashoidon,<br />
lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen<br />
tulevia rakentamistarpeita.<br />
Kaavassa huomioidaan yliopiston lisärakentamistarpeet<br />
ja mahdollistetaan<br />
katuyhteys Biokadun ja Lääkärikadun<br />
välillä. Kaavan lähtökohdat tukeutuvat<br />
yleissuunnittelun yhteydessä tehtyihin<br />
linjauksiin ja selvityksiin. (8311)<br />
18. KISSANMAA<br />
Kissanmaan pientaloalueen miljöön<br />
suojelemiseen tähtäävä asemakaavan<br />
muutos aloitettiin viime vuonna inventoimalla<br />
olemassa oleva rakennuskanta.<br />
Kaavasuunnittelua jatketaan ja se valmistuu<br />
2010.(8315)<br />
19. NIIHAMA, erityisratsastuskeskus<br />
Toritunjärven ja Niihamankadun väliin<br />
nykyisen ratsastuskeskuksen lähettyville<br />
asemakaavoitetaan tontti terapiaratsastuskeskusta<br />
ja sen oheistoimintoja<br />
varten Kauppi- Niihaman osayleiskaavan<br />
mukaisesti. (8265)<br />
20. TASANNE, Aitolahdentie 143–157<br />
Olkahistenlahden pohjukan alue kaavoitetaan<br />
maanomistajien aloitteesta<br />
pientaloalueeksi olevaa pientaloasutusta<br />
täydentäen. Asemakaavaehdotus<br />
valmistunee v. <strong>2009</strong> aikana. (8187)<br />
21. KUMPULA, Mattilanmäki<br />
Mattilanmäenkadun varressa olevalle<br />
alueelle on tarkoitus sijoittaa pientalorakentamista<br />
yhteistyössä alueen maanomistajien<br />
kanssa. (8120)<br />
22. ATALA, Risso<br />
Atalaan laaditaan asemakaavaa uutta pientaloasutusta<br />
varten Orimuskadusta itään<br />
Rissonkadun jatkeen varaan. Alueelle<br />
on laadittu perusselvityksiä ja luonnoksia.<br />
Kaava valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8184)<br />
23. RISTINARKKU 4940-1, 4 ja 5<br />
Pientaloalueen täydentäminen olemassa<br />
olevaan ympäristöön, jossa myös<br />
muinaisjäännöksen sijainti otetaan huomioon.<br />
Luonnos on nähtävillä alkuvuodesta<br />
<strong>2009</strong> ja suunnittelua jatketaan.<br />
Kaava valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8276)<br />
24. KAUKAJÄRVI 5849-1 ja 2 sekä<br />
6115-1,TOAS<br />
Muinaishaudankadun ja Keskisenkadun<br />
opiskelija-asuntojen kortteleiden täydentämistä<br />
varten laaditaan asemakaavamuutos,<br />
joka laitetaan vireille v. <strong>2009</strong>.<br />
25. KAUKAJÄRVI, Juvankatu 14<br />
Juvankadun länsipuolinen tyhjillään<br />
oleva yleisten rakennusten tontti on tarkoitus<br />
muuttaa liikekeskuksen tontiksi<br />
kaupungin kiinteistötoimen aloitteesta.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on<br />
ollut nähtävillä v. 2007 ja kaavoitustyötä<br />
jatketaan. (7910)<br />
26. KAUKAJÄRVI, Juvanrinne<br />
Maanomistajien aloitteesta kaavoitetaan<br />
pientaloalue Juvankadun varteen.<br />
Asemakaavaluonnos valmistuu v. <strong>2009</strong>.<br />
(8174)<br />
27. KAUKAJÄRVI, Saarenmaantie<br />
Karosen koulun ja Saarenmaantien itäpuolelle<br />
on tavoitteena kaavoittaa asuntoaluetta<br />
yleiskaavan täydennysrakentamisohjelman<br />
mukaisesti. Osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä<br />
v. 2008 ja työtä jatketaan.(8258)<br />
28. RUSKO, Kauhakorvenkatu<br />
Kauhakorvenkadulta on tarkoitus rakentaa<br />
katuyhteys Saarenmaantielle. Kadun<br />
varteen kaavoitetaan työpaikka-aluetta<br />
ja olevaa teollisuusaluetta järjestellään<br />
uudelleen. (8099)<br />
29. RUSKO, Ruskontien jatke<br />
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa<br />
yleiskaavan mukainen <strong>kaupunki</strong>seudullinen<br />
kehä II- väylä. Tie tulee palvelemaan<br />
myös Ruskon ja Hervannan uusia<br />
asuin- ja työpaikka-alueita. Liittyy kaavamuutoksiin<br />
8255 ja 8111.Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä<br />
v. 2008 ja työtä jatketaan. (7988)<br />
30. HERVANTA, Hiidenmäen asuinalue<br />
Tuleva asuinalue sijaitsee Hervannan<br />
kaakkoispuolella. Yleiskaava osoittaa<br />
tievarauksen <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
2-kehätielle ja asuinaluetta n. 800<br />
asukkaalle suunnitellaan sen eteläpuolelle.<br />
Kaavoituksen aikana tarkennetaan<br />
yleiskaavan selvityksiä. Liittyy kaavamuutoksiin<br />
7988 ja 8111. Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä<br />
v. 2008. (8255)<br />
31. HERVANTA, Huppionmäen teollisuusalue<br />
Tuotantovaltainen yritystoiminnan alue<br />
suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti<br />
<strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong>seudun 2-kehän<br />
pohjoispuolelle rinnan Hiidenmäen<br />
asuntoalueen asemakaavan kanssa. Kaavoituksen<br />
aikana yleiskaavan selvityksiä<br />
tarkennetaan. Liittyy kaavamuutoksiin<br />
8255 ja 7988. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on ollut nähtävillä v. 2008.<br />
(8111)<br />
32. HERVANTA 7059-3, <strong>Tampere</strong>en<br />
Ammattiopisto<br />
Laaditaan asemakaavamuutos, jossa yhdistetään<br />
tontit Vaajakatu 13:ssa oppilaitoksen<br />
laajennusta varten. Perusselvityksiä<br />
on tehty v. 2008 ja työtä jatketaan.<br />
(8292)<br />
33. VUORES, KOUKKUJÄRVI<br />
Kaava-alue sijaitsee Vuoreskeskuksen länsipuolella.<br />
Alue kaavoitetaan eteläosaltaan<br />
kerrostalovaltaiseksi ja pohjoisosaltaan<br />
pientalovaltaiseksi asuinalueeksi.<br />
Asemakaavaehdotuksen arvioidaan valmistuvan<br />
vuoden <strong>2009</strong> lopussa. (8263)<br />
34. VUORESKESKUKSEN KAAKKOISOSA JA<br />
PUISTO<br />
Alue käsittää Vuoreskeskuksen eteläkärjessä<br />
sijaitsevan Vuoreksen koulukeskuksen<br />
korttelin, työpaikkakorttelin ja<br />
Vuoreksen keskuspuiston sekä Mäyränmäenkadun<br />
ja Ruskontien Mäyränmäen<br />
asuntoalueelle saakka. Asemakaavaehdotus<br />
valmistunee v. <strong>2009</strong>. (8161)<br />
35. VUORESKESKUKSEN ITÄOSA<br />
Kaava-alue käsittää Vuoreskeskuksen<br />
puistokadun itäpuoleisia korttelialueita.<br />
Alueelle kaavoitetaan asumista ja keskustatoimintoja.<br />
Asemakaavaehdotus<br />
valmistunee vuoden <strong>2009</strong> aikana. (8038)<br />
36.HÄRMÄLÄ 761-6 ja 7 Nuolialantie 44–46<br />
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus<br />
mahdollistaa Kuuselan palvelukodin laajennusosan<br />
sekä sen palvelutarjontaan<br />
tukeutuvan senioriasuinrakennuksen<br />
KARI KORTE<br />
rakentaminen. Luonnos on ollut nähtävillä<br />
ja kaavan valmistelua jatketaan.<br />
(8277)<br />
37. SARANKULMA, Patamäenkatu<br />
Patamäenkatua on tarkoitus jatkaa Pirkkalan<br />
puolelle ja kaavoittaa kadun lisäksi<br />
pieni omakotitaloryhmä kuntien rajalle,<br />
joka edellyttää sopimuksia. Samal la<br />
käsitellään Hamkenin teollisuuston tin<br />
laajennusta ja viereistä kevyen lii kenteen<br />
väylää. Kaava valmistunee v. <strong>2009</strong>.<br />
(8129)<br />
38. KORKINMÄKI, Suutalankatu<br />
Korkinmäen alueelle on tarkoitus kaavoittaa<br />
pientaloaluetta siten, että alueeseen<br />
kuuluu sekä yksityisten omistamaa<br />
että kaupungin maata korttelin 5522 itäpuolella.<br />
Erityistä haastetta antaa alueen<br />
sijainti VT 9:n ja Hervannan valtaväylän<br />
läheisyydessä. (8025)<br />
39. XXII, HATANPÄÄ Mango-hotelli<br />
Hatanpään puistokujan päässä olevalle<br />
hotellille laaditaan asemakaavamuutos<br />
lisärakentamista varten. (8266)<br />
40. IV PYYNIKKI, sosiaali- ja terveysasema<br />
Kaupungin Tilakeskus on yhdessä sosiaali-<br />
ja terveystoimen kanssa esittänyt<br />
Pyynikin sosiaali- ja terveysasemaa sijoitettavaksi<br />
Tipotien ja Pirkankadun<br />
kulmaukseen. Hankkeesta järjestetyn<br />
kilpailun pohjalta suunnitelmia ja selvityksiä<br />
täydennetään. Kaavan arvioidaan<br />
valmistuvan v. <strong>2009</strong>. (8177)<br />
41. SANTALAHTI 1, teollisuusalue<br />
Asemakaavoitusta valmistellaan osayleiskaavan<br />
pohjalta. Alueelle on suunnitelmissa<br />
asumista, työpaikkatoimintoja,<br />
uusia liikenneyhteyksiä, virkistysalueita<br />
ja satamatoimintoja Näsijärven rantaan.<br />
(8048) (8073)<br />
42. PISPALA<br />
Pispalan ja Tahmelan asemakaavan<br />
uudistaminen aloitettiin koko aluetta<br />
koskevalla yleistarkastelulla v. 2008.<br />
Pispalan ja Tahmelan väliaikainen rakennustapaohje<br />
sekä selvityksiä oli nähtävillä<br />
vuoden lopulla. Rakennustapaohje<br />
saatetaan hyväksymiskäsittelyyn v. <strong>2009</strong>.<br />
Selvitystyötä mm. luontoarvojen osalta<br />
jatketaan. Tärkein koko aluetta koskeva<br />
käynnissä oleva selvitys on rakennusoikeus-<br />
ja suojeluperiaatteiden määrittäminen<br />
kaavan uudistamisen pohjaksi.<br />
EU-yhteistyöhankkeen, KaOs-projektin<br />
loppuraportti valmistuu maaliskuussa<br />
<strong>2009</strong>.Pispalan kaavojen uudistaminen<br />
tehdään kolmessa vaiheessa, joista jo vireillä<br />
ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asemakaavamuutokset<br />
(8257) ja (8256). Niiden<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmat<br />
olivat nähtävillä v. 2008 ja luonnokset<br />
on tarkoitus saattaa nähtäville v. <strong>2009</strong>.<br />
II-vaiheen kaavaluonnokset kuulutetaan<br />
vireille v. <strong>2009</strong> ja niiden luonnokset on<br />
tavoitteena saada nähtäville vuonna<br />
2010. Alueille perustetaan osallisryhmät.<br />
(8309), (8310)<br />
43. RAHOLA, kartanon ja siirtolapuutarhan<br />
alue<br />
Tutkitaan kartanoalueen muuttamista<br />
asumiskäyttöön ja alueen täydennysrakentamista<br />
säilyttäen siellä sijaitsevat<br />
vanhat rakennukset. Alueelta on laadittu<br />
luonto- ja meluselvityksiä.(8304)<br />
44. TESOMA, liikekeskus<br />
Tesoman keskustaan on suunnitteilla liike-<br />
ja palvelutilaa sekä asumista. Tavoitteena<br />
on toiminnallisesti yhtenäinen ja<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvallisesti korkeatasoinen<br />
liikekeskus, jossa olisi päivittäistavaraja<br />
erikoiskaupan myymälätilojen lisäksi<br />
julkisten palveluiden tiloja. Osallistumis-<br />
ja arviointisuunnitelma on ollut<br />
nähtävillä v. 2008. (8301)<br />
45. RISTIMÄKI, Tesoma<br />
<strong>Tampere</strong>en Vuokratalosäätiö on hakenut<br />
kaupungilta paikkaa vuokrakerrostaloille<br />
Tesoman valtatien ja koulun tontin<br />
väliltä. Kaavan tarkoitus on osaltaan<br />
tukea Tesoman keskustan muodostumista.<br />
Tutkitaan kahden kerrostalon sijoittamista<br />
alueelle rinteeseen kaupun-<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon<br />
kulttuuriympäristöselvitys<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen<br />
avulla on tarkoitus<br />
kerätä tietoa alueen arvokkaista<br />
kulttuuriympäristöistä, niiden merkityksestä<br />
ja muuttumisesta. Alueelta pyritään<br />
tuomaan esiin eri aikakausien arvokkaita<br />
osa-alueita ja kohteita, niihin liittyviä<br />
arvoja sekä määrittelemään, miten näitä<br />
arvoja vaalitaan erilaisissa muutostilanteissa.<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon<br />
kulttuuriympäristöselvitys kattaa koko<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin pohjoisen suuralueen.<br />
<strong>Tampere</strong>en Aitolahden ja Teiskon<br />
rakennuskulttuuriraportti valmistui<br />
vuonna 2008 ja se osaltaan täydentää<br />
pohjoisen suuralueen kulttuuriympäristöselvitystä.<br />
Työtä varten on kerätty laaja karttamateriaali<br />
sekä runsaasti muuta taustaaineistoa.<br />
Työn ensimmäisessä vaiheessa<br />
määritellään selvityksen tarkennetut<br />
tavoitteet, kuvataan pohjoisen suuralueen<br />
maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet<br />
ja osa-aluekohtaiset erityispiirteet<br />
sekä luodaan katsaus maankäytön<br />
historiaan. Historiallisten karttojen<br />
avulla selvitetään peltojen, niittyjen, myllyjen,<br />
teiden ja asuinpaikkojen sijainti ja<br />
niiden muuttuminen ajan saatossa. Selvityksen<br />
kokonaiskestoksi arvioidaan<br />
noin kolmea vuotta.<br />
Asukkaiden osallistuminen hankkeeseen<br />
pyritään järjestämään yleisötilaisuuksina,<br />
joissa yhdessä pohditaan alueen<br />
kulttuuriympäristön nykytilannetta,<br />
tulevaisuutta ja arvoja.<br />
kikuvaa eheyttävällä tavalla. (8159)<br />
46. MYLLYPURO, Kolmenkulman alue<br />
Myllypuron osayleiskaavan mukaisesti<br />
laaditaan teollisuusalueen asemakaavaa<br />
liike- ja toimistorakentamisen mahdollistavaksi.<br />
Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa<br />
palveluhuoltoasema VT 3:n läheisyyteen.<br />
Alueen asemakaavat laaditaan<br />
vaiheittain v. <strong>2009</strong> lähtien. (7821)<br />
47. LINTULAMPI 2538-6 ja puistoa<br />
Tilakeskus hakee kaavamuutosta yleisten<br />
rakennusten muuttamiseksi asuinpientalojen<br />
korttelialueeksi siten, että<br />
mm. vanha Lielahden työväentalo on<br />
mahdollista säilyttää. (8145)<br />
48. LENTÄVÄNNIEMI, keskusta<br />
Lentävänniemen keskusta-alue on yleiskaavassa<br />
varattu julkisille ja yksityisille<br />
palveluille, ympäristöön soveltuvalle<br />
työpaikkatoiminnalle ja asunnoille. Tavoitteena<br />
vahvistaa alueelle luonteenomaisen<br />
lähikeskustan rakentumista.<br />
Asemakaava valmistuu v. <strong>2009</strong>. (8226)<br />
49. LENTÄVÄNNIEMI, Lielahdenkatu 41<br />
Lielahdenkadun varteen tutkitaan täydentävän<br />
kerrostaloasumisen sijoittamista.<br />
50.LIELAHTI 2492-5, Taninkatu 7<br />
<strong>Tampere</strong>en Autokuljetuksen hakemuksesta<br />
laaditaan asemakaavamuutos, jossa<br />
tavoitteena on teollisuustontin muuttaminen<br />
liiketontiksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on ollut nähtävillä<br />
v. 2008. (8281)<br />
51.LIELAHTI 2500-16, Sellukatu 22<br />
Kassatieto Oy:n tontille laaditaan asemakaavamuutos<br />
uutta käyttötarkoitusta<br />
varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on ollut nähtävillä v. 2008.(8267)<br />
52. KÄMMENNIEMI<br />
Suunnitteilla on uusi asuinalue Paavolantien<br />
pohjoispuolelle Kämmenniemen<br />
keskustasta länteen. Alueelle on<br />
suunniteltu omakotitaloja, rivitaloja sekä<br />
yhtiömuotoisia pari- ja erillispientaloja.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana täydennetään<br />
perusselvityksiä. (8227)<br />
Selvitykset ja arvioinnit<br />
Yleis- ja asemakaavoihin liittyviä<br />
ympäristö- ja maisemaselvityksiä<br />
Ojalan ympäristö- ja maisemaselvityksen<br />
osalta lähtöaineisto on kerätty ja analysoitu<br />
ja johtopäätöksiä ollaan laatimassa<br />
osayleiskaavan laatimisen taustaksi.<br />
Raportti valmistuu helmikuussa <strong>2009</strong>.<br />
Iidesjärven selvitysalueelta on laadittu<br />
maisemaselvitys, jossa tarkasteltiin mm.<br />
alueen maa- ja kallioperää, maastorakennetta,<br />
vesisuhteita, maisemarakennetta<br />
ja maisemakuvaa sekä luotiin katsaus<br />
alueen ympäristön tilaan ja viher- ja virkistysalueisiin.<br />
Maisemaselvitykseen liitetään<br />
tänä vuonna päivitettävä Iidesjärven<br />
eliöstö- ja biotooppiselvitys. Vuonna<br />
<strong>2009</strong> laaditaan raportit Hirviniemen ja<br />
Sisaruspohjan alueiden eliöstö- ja biotooppiselvityksistä,<br />
joiden aineistoa on<br />
kerätty jo kesällä 2007.<br />
Asemakaavoihin liittyviä eliöstö- ja<br />
biotooppiselvityksiä laaditaan mm. Vuoreksen<br />
Koukkujärven alueelta, Kaukajärven<br />
Saarenmaantien ympäristöstä, Rauhaniemen<br />
rannasta, Linnainmaan Kauppilasta<br />
ja Mattilanmäeltä. Kasvillisuusselvityksiä<br />
laaditaan Suomen Trikoon alueesta<br />
(Onkiniemi) ja Pispalasta. Näiden<br />
lisäksi asemakaavoihin liittyen tehdään<br />
tarvittavat liito-orava- ja lepakkoselvitykset<br />
ja -päivitykset.<br />
Muita selvityksiä<br />
Lisäksi tehdään muita asema- ja yleiskaavoitukseen<br />
liittyviä mm. väestöä, palveluja,<br />
työllisyyttä ja työpaikkoja koskevia<br />
selvityksiä ja vaikutusten arviointeja<br />
sekä Facta-kuntarekisterin suunnitelmaosan<br />
päivittämistyötä.
12<br />
TAMPERE<br />
Kaavoituskatsaus <strong>2009</strong><br />
Yleiskaavoituksen<br />
työvaiheet<br />
rakentamisen tutkiminen Ojalan alueella.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin ja Kangasalan<br />
kunnan yhteinen työryhmä asetettiin<br />
syksyllä 2007 valmistelemaan Ojalan<br />
alueen suunnittelua. Suunnittelua varten<br />
on laadittu selvityksiä vuosien 2007<br />
ja 2008 aikana. Suunnittelutyö pyritään<br />
käynnistämään vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
<strong>Tampere</strong>en ja naapurikuntien<br />
alueyhteistyö<br />
<strong>Tampere</strong>en ja Kangasalan raja-alueella<br />
käynnistyy uudelleen Ojalan alueen<br />
osayleiskaavatyö.<br />
1. Lahdesjärvi-Lakalaivan<br />
osayleiskaava<br />
Työn päämääränä on selvittää Lahdesjärvi-Lakalaivan<br />
työpaikka-alueen kehittämisen<br />
mahdollisuuksia sekä tutkia<br />
Särkijärven rannan luonnonarvoja. Alueen<br />
liikenneyhteyksiä parantavaa Särkijärven<br />
eritasoliittymää rakennetaan parhaillaan<br />
2007 hyväksytyn asemakaavan<br />
pohjalta.<br />
Osayleiskaavatyön aloituspäätös on<br />
vuodelta 2006. Kaavan pohjaksi on laadittu<br />
selvityksiä ja kolme osayleiskaavan<br />
luonnosvaihtoehtoa, jotka olivat<br />
nähtävillä keväällä 2007. Kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaosto on linjannut<br />
jatkotyötä toukokuussa 2008,<br />
jonka jälkeen suunnittelua on jatkettu<br />
valitun ratkaisun mukaisten vaikutusarviointien<br />
laadinnalla. Osayleiskaavaehdotus<br />
valmistellaan nähtäville kevään<br />
<strong>2009</strong> aikana sekä viedään hyväksyttäväksi<br />
kaupunginvaltuustoon kuluvan<br />
vuoden aikana.<br />
2. Hervantajärven osayleiskaava<br />
Hervantajärven osayleiskaavatyössä tarkennetaan<br />
voimassa olevaa kantakaupungin<br />
yleiskaavaa uusien asumisen<br />
rakentamisalueiden sekä virkistysalueiden<br />
osalta. Lisäksi tutkitaan työpaikkatoimintojen<br />
sijoittumismahdollisuutta<br />
Ruskontien tuntumaan.<br />
Kaavatyön aloituspäätös on tehty<br />
2004. Alustavat tavoitteet on hyväksytty<br />
2006, kolme luonnosvaihtoehtoa<br />
olivat nähtävillä touko-elokuussa 2007.<br />
Luonnosvaiheen palautetta sekä kaavan<br />
suunnitteluratkaisuja koskevia linjauksia<br />
on käsitelty kaupunginhallituksen<br />
suunnitelujaostossa maaliskuussa ja<br />
marraskuussa 2008. Osayleiskaavaehdotus<br />
valmistellaan nähtäville asetettavaksi<br />
kevään <strong>2009</strong> aikana sekä viedään<br />
hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon<br />
kuluvan vuoden aikana.<br />
3. Nurmi-Sorilan osayleiskaava<br />
Suunnittelutyössä tutkitaan mahdollisuuksia<br />
osoittaa uusi, kokoluokaltaan<br />
merkittävä asuntoalue Näsijärven rannalle<br />
Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon<br />
nykyinen asutus sekä maisema-, luontoja<br />
kulttuuriarvot. Työ aloitettiin selvitysten<br />
laadinnalla sekä valmistelemalla<br />
alueelle vaihtoehtoisia rakennemalleja<br />
ja kehityskuvia.<br />
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto<br />
päätti osayleiskaavatyön aloittamisesta<br />
marraskuussa 2004, kolme<br />
luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä<br />
2007. Keväällä 2008 järjestettiin Nurmi-Sorilan<br />
keskustan ideakilpailu vetovoimaisen<br />
keskustan suunnittelemiseksi<br />
alueelle. Ideakilpailun ratkaisua<br />
sekä osayleiskaavaehdotuksen linjauksia<br />
on käsitelty kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaostossa joulukuussa 2008.<br />
Osayleiskaavaehdotus valmistellaan<br />
nähtäville asetettavaksi kevään <strong>2009</strong><br />
aikana ja kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi<br />
kuluvan vuoden aikana.<br />
Tarastenjärven osayleiskaavan länsiraja<br />
sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle<br />
Nurmin kyläkeskuksesta itään.<br />
Kaava vaikuttaa Nurmi-Sorilan taajamarakenteeseen.<br />
4. Tarastenjärven osayleiskaava<br />
Työn päämääränä on osoittaa Tarastenjärven<br />
jätteenkäsittelykeskukselle uusien<br />
kaatopaikkamääräyksien mukainen<br />
alue. Samalla tutkitaan mahdollisuutta<br />
sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen<br />
läheisyyteen<br />
valtatien varteen. Nykyinen asutus on<br />
rajattu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle.<br />
Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot<br />
valmisteltiin yhtenä kokonaisuutena<br />
Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa.<br />
Kaavaehdotus valmistellaan keväällä<br />
<strong>2009</strong> ja se viedään valtuuston hyväksyttäväksi<br />
loppuvuoden aikana.<br />
5. Kalevanrinteen osayleiskaava<br />
Suunnittelujaosto teki päätöksen Sammonkadun,<br />
Kalevantien ja Hervannan<br />
valtaväylän väliselle alueelle laadittavan<br />
osayleiskaavan aloittamisesta lokakuussa<br />
2004. Osayleiskaavan laatiminen on<br />
nähty tarpeelliseksi alueella tapahtuneiden<br />
maankäytön muutosten ja edelleen<br />
olemassa olevien muutospaineiden<br />
vuoksi. Keskeisiä asioita työssä ovat<br />
asuminen, työpaikat ja liikenne.<br />
Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot<br />
olivat nähtävillä keväällä 2008.<br />
Kaavan ratkaisut linjataan kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaostossa kevään<br />
<strong>2009</strong> aikana, jonka jälkeen osayleiskaavaehdotus<br />
valmistellaan nähtäville asettamista<br />
varten. Kalevanrinteen osayleiskaava<br />
on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa<br />
vielä vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
6. Lielahden Niemenrannan<br />
(M-Realin alueen) osayleiskaava<br />
Kaavatyö on käynnistynyt M-Real Oyj:n<br />
kaavoituspyynnöllä 2005. Osayleiskaavassa<br />
tutkitaan mahdollisuutta osoittaa<br />
alueelle rantaan tukeutuva <strong>kaupunki</strong>mainen<br />
asuntoalue.<br />
Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty<br />
selvityksiä vuosien 2005 ja 2006 aikana.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on hyväksytty 2006 ja osayleiskaavan<br />
kolme luonnosvaihtoehtoa olivat<br />
nähtävillä tammikuussa 2008. Kaupunginhallituksen<br />
suunnittelujaosto linjasi<br />
kaavaratkaisun elokuussa 2008. Kaavaaluetta<br />
on laajennettu hieman luonnosvaihetta<br />
laajemmaksi. Laajennusalueelle<br />
on osoitettu muuttuvan maankäytön<br />
alueiden ja Niemenrannan alueen<br />
kannalta keskeiset liikenteen yhteystarpeet.<br />
Osayleiskaavaehdotus on ollut<br />
nähtävillä alkuvuodesta <strong>2009</strong> ja se<br />
viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn<br />
kuluvan vuoden aikana.<br />
Ehdotuksessa maankäytön painopiste<br />
on <strong>kaupunki</strong>maisessa kerrostalorakentamisessa,<br />
mutta alueelle on osoitettu<br />
myös pientaloja.<br />
7. Iidesjärven osayleiskaava<br />
Suunnittelualue käsittää Iidesjärven<br />
ympäristöineen. Kaavalla on tarkoitus<br />
tutkia järven ranta-alueiden maankäyttö<br />
kokonaisuutena myös kantakaupungin<br />
yleiskaavassa vahvistamatta jääneiden<br />
alueiden osalta. Vuoden 2008 aikana on<br />
tarkistettu ja täydennetty aluetta koskevaa<br />
selvitysaineistoa. Suunnittelutyö pyritään<br />
käynnistämään ja valmistelemaan<br />
luonnosvaiheeseen vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
Työn keskeisiä teemoja ovat virkistys,<br />
asuminen ja suojelu.<br />
8. Ojalan osayleiskaava<br />
Kaavatyön tarkoituksena on täydennys-<br />
Ehyt-selvitys<br />
Kantakaupungin osalta on käytetty<br />
lähes loppuun vuonna 2003 voimaan<br />
tulleen yleiskaavan asuntoalueiden varanto.<br />
Kaupunkiseudun rakennemallityön<br />
valmistelun aikana on korostunut<br />
ilmastonmuutoskeskustelun kautta<br />
ehyen ja kokonaistaloudellisen yhdyskuntarakenteen<br />
tavoite. Kantakaupungin<br />
osalta on aloitettu loppuvuodesta<br />
2008 yhdyskuntarakenteen eheyttämisen<br />
mahdollisuuksia tutkiva selvitys,<br />
jonka yhteydessä pyritään tutkimaan<br />
vielä kertaalleen täydennysrakentamisen<br />
mahdollisuuksia kantakaupungin<br />
alueella. Työ on laaja ja haasteellinen ja<br />
se tulee kestämään useita vuosia.<br />
Käsittely kesken<br />
Kauppi-Niihaman osayleiskaava on<br />
hyväksytty kaupunginvaltuustossa<br />
21.5.2008. Hyväksymispäätöksestä on<br />
valitettu ja valitusten käsittely on kesken.<br />
Teiskon kyläalueet<br />
Teiskon kyläalueilla tapahtuvaa rakentamista<br />
ohjaamaan on tarpeellista laatia<br />
Aitolahti-Teiskon rantaosayleiskaavaa<br />
yksityiskohtaisemmat suunnitelmat.<br />
Osayleiskaavojen pohjaksi on vuonna<br />
2008 käynnistetty kyläalueiden vesihuollon<br />
yleissuunnittelu, jota jatketaan<br />
kevään <strong>2009</strong> aikana.<br />
Kylä- ja hajarakennusalueiden kaavoitusta<br />
ja rakentamista ohjaava linjaus<br />
viedään kaupunginhallituksen suunnittelujaoston<br />
ratkaistavaksi vuoden <strong>2009</strong><br />
aikana.<br />
9. Viitapohjan kyläalueiden<br />
osayleis kaavaluonnos<br />
on ollut nähtävänä keväällä 1999. Suunnittelua<br />
jatketaan suunnittelujaoston<br />
tekemän ratkaisun pohjalta.<br />
10. Sisaruspohjan alueen<br />
osayleiskaavan<br />
laadinta aloitettiin suunnittelujaoston<br />
päätöksellä marraskuussa 2006. Kaavaluonnos<br />
oli nähtävillä loka-marraskuussa<br />
2007. Suunnittelua jatketaan<br />
suunnittelujaoston tekemän ratkaisun<br />
pohjalta.<br />
Hirviniemen, Terälahden ja Kolunkylän<br />
suunnittelutyöt käynnistetään tulevina<br />
vuosina suunnittelujaoston tekemän<br />
ratkaisun pohjalta.<br />
Maakuntakaavoitus<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)<br />
mukaan maakunnan liiton tulee huo<strong>lehti</strong>a<br />
tarpeellisesta maakuntakaavan<br />
laatimisesta, kaavan pitämisestä<br />
ajan tasalla ja sen kehittämisestä.<br />
Maakuntakaava voidaan laatia myös<br />
vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla<br />
maakuntakaavan laatimisesta<br />
huo<strong>lehti</strong>i Pirkanmaan liitto, joka on<br />
24 kunnan omistama kuntayhtymä.<br />
Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto,<br />
ja ne vahvistetaan MRL 31<br />
§:n mukaisesti.<br />
Maakuntakaavassa esitetään alueiden<br />
käytön ja yhdyskuntarakenteen<br />
periaatteet ja osoitetaan maakunnan<br />
kehittämisen kannalta tarpeellisia<br />
alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain<br />
siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin<br />
alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten<br />
tai maakunnallisten tavoitteiden<br />
kannalta taikka useamman kuin<br />
yhden kunnan alueiden käytön yhteen<br />
sovittamiseksi on tarpeen (MRL<br />
25 § 4).<br />
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa<br />
ja muutettaessa yleiskaavaa ja<br />
asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin<br />
toimenpiteisiin alueiden käytön<br />
järjestämiseksi (MRL 32 § 1).<br />
PIRKANMAAN<br />
1. MAAKUNTAKAAVA<br />
Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston<br />
9.3.2005 hyväksymä ja<br />
valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama<br />
Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se<br />
on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen<br />
kokonaismaakuntakaava, jossa<br />
on käsitelty maakunnan keskeiset<br />
maankäyttökysymykset.<br />
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa<br />
on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden<br />
mukaiset aluevaraukset<br />
seuraaviksi 10–20 vuodeksi painottaen<br />
taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta,<br />
maakunnan kilpailukykyä<br />
ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä<br />
kestävän kehityksen<br />
periaatteita noudattaen.<br />
VAIHEMAAKUNTA-<br />
KAAVOITUS<br />
Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto<br />
käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa<br />
täydentävän vaihemaakuntakaavoituksen,<br />
jota jatketaan vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana. Vaihemaa-kuntakaavojen<br />
aiheina ovat turvetuotanto, liikenne ja<br />
logistiikka sekä Pirkanmaan keskuspuhdistamo.<br />
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava<br />
(turvetuotanto)<br />
Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan<br />
tavoitteena on täydentää<br />
Pirkanmaan 1. maakuntakaavan<br />
aluevarauksia turpeenottoalueiden<br />
osalta.<br />
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava<br />
(liikenne ja logistiikka)<br />
Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008<br />
(§ 38), että liikennettä ja logistiikkaa<br />
koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan<br />
laatiminen käynnistetään.<br />
Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava<br />
(Pirkanmaan keskuspuhdistamo)<br />
Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008<br />
(§ 39), että Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava<br />
laaditaan keskusjätevedenpuhdistamoa<br />
tai 0+ vaihtoehtoa<br />
ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon<br />
runkovesilinjoja, vaihtoehtoisia<br />
purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista<br />
lietteen käsittelyä koskevana<br />
vaihemaakuntakaavana. Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville<br />
kevään <strong>2009</strong> aikana.<br />
Lisätietoja maakuntakaavoituksesta ja<br />
yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan liiton<br />
maakuntakaavoituksen kotisivuilta<br />
osoitteesta:<br />
www.pirkanmaa.fi/maakuntakaavoitus.html
TAMPERE 13<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Uudet opastetaulut<br />
eri<br />
puolilla<br />
<strong>kaupunki</strong>a<br />
lisäävät<br />
turvallisuutta<br />
ja vähentävät<br />
ruuhkia.<br />
Yksi tauluista<br />
on sijoitettu<br />
Sammon<br />
valtatielle<br />
Linnainmaalle.<br />
Opastetaulut kertovat<br />
autoilijoille liikennehäiriöistä<br />
ja kelistä<br />
<strong>Tampere</strong>en sisääntuloväylille sijoitettiin<br />
vuoden vaihteessa kymmenen opastetaulua<br />
informoimaan autoilijoita muun muassa liikennehäiriöistä<br />
ja kelioloista. Näin autoilija<br />
tietää valita vaihtoehtoisen reitin tai kiinnittää<br />
erityistä huomiota varovaisuuteen.<br />
Opastetaulut ovat näkyvä osa ajantasaista<br />
liikennetietoa hyödyntävää <strong>Tampere</strong>en seudun<br />
liikenneinformaatiojärjestelmää, joka<br />
on toteutettu <strong>Tampere</strong>en kaupungin ja Tiehallinnon<br />
yhteishankkeena. Tavoitteena on<br />
liikennetilanteen tiedottamisella vähentää<br />
ruuhkia ja niiden kestoja sekä lisätä liikenneturvallisuutta<br />
häiriötilanteissa ja huonoissa<br />
keliolosuhteissa.<br />
Opastetauluissa voidaan käyttää varoitusmerkkinä<br />
neljää eri liikennemerkkiä: liikenneruuhka,<br />
tietyö, liukas ajorata ja muu vaara.<br />
Lisäksi opasteissa voidaan näyttää lyhyt<br />
viesti tekstinä.<br />
Opastetauluja on sijoitettu <strong>Tampere</strong>en<br />
kehätien ulkopuolisille väylille, valtateille 3,<br />
9, 11, 12 ja 65 sekä katu verkon merkittävimmille<br />
teille, Sammon valtatielle, Kangasalantielle<br />
ja Hervannan valtaväylälle.<br />
Suurimmat kolme opaste taulua on sijoitettu<br />
moottoriteille teiden yläpuolisiin<br />
portaaleihin valtatie 3:lle Lakalaivaan, valtatie<br />
12:lle Nokian Maatialaan ja valtatie 3:<br />
lle Ylöjärven Elovainioon. Pienemmät taulut<br />
on sijoitettu tien viereen.<br />
– Alkuvaiheessa tauluissa ei opasteta<br />
kiertoteille, vaan kerrotaan ainoastaan häiriöstä.<br />
Autoilija tietää välttää häiriökohtaa<br />
valitsemalla toisen reitin. Tiellä ei tarvitse<br />
olla isojakaan ongelmia, kun ruuhkia alkaa<br />
syntyä, toteaa liikenneinsinööri Mika Kulmala<br />
<strong>kaupunki</strong>ympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä.<br />
Opastetaulut ovat koekäytössä toistaiseksi.<br />
Juuri tällaista järjestelmää ei ole vielä<br />
toteutettu muualla Suomessa. Järjestelmää<br />
opastetauluineen ohjataan Tiehallinnon liikennekeskuksesta.<br />
– Tämä järjestelmä on sikäli ainutlaatuinen,<br />
että tavoitteena on ohjata koko <strong>kaupunki</strong>seudun<br />
liikennettä, eikä vain tiedottaa<br />
edessä olevan tieosuuden häiriöstä, Mika<br />
Kulmala kertoo.<br />
Järjestelmän toiminta perustuu tietoon<br />
liikennetilanteen muutoksista, ja siihen on<br />
valmiiksi tallennettu oletukset mm. kulloinkin<br />
aktivoitavista opastetauluista. Liikennetietoa<br />
saadaan mm. liikenteen sujuvuustietopalvelusta,<br />
liikenteen automaattisista mittauspisteistä<br />
ja liikennevaloista.<br />
Tietoja voidaan varmentaa liikennekameroista.<br />
Säätietoa saadaan Tiehallinnon tiesääasemilta<br />
ja kelikameroista.<br />
Teksti:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen<br />
Asukkaat voivat vaikuttaa ilmastoasioihin<br />
LEENA KARPPI<br />
Asukkailta toivotaan mielipiteitä<br />
kaupungin ilmastoasioista.<br />
Kampanja näkyy myös busseissa.<br />
ILMANKOS syntyy sanoista ilmastonmuutos<br />
ja kansalaisosallistuminen. Seudulliseksi<br />
laajentunut, syksyllä 2008 aloittanut kampanja<br />
toimii aktiivisesti myös kevään ajan ja jatkaa<br />
mahdollisesti vuoden loppuun. Ajankohtaista<br />
on nyt ilmastorahaston avustusten haku<br />
ja vaikuttamismahdollisuus seudulliseen<br />
ilmastostrategiaan nettikyselyn kautta.<br />
<strong>Tampere</strong>en seudun voittoa tuottamattomat<br />
yhteisöt ja yhdistykset voivat hakea avustusta<br />
ilmastorahastosta 27.2. saakka. Hankkeiden<br />
tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä<br />
konkreettisesti tai edistää seudun asukkaiden<br />
toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.<br />
Hankkeet on toteutettava vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana. Lisätietoa hausta saa kampanjan<br />
internet-sivuilta www.ilmankos.fi.<br />
– Esimerkiksi taloyhtiöt voivat hakea ilmastorahastosta<br />
avustusta hankkeilleen. Rahaa<br />
on jaossa 10 000 euroa. Tavoitteena on<br />
saada rahastosta monivuotinen. Rahoitettava<br />
hanke voi olla esimerkiksi tempaus, tilaisuus<br />
tai hankinta. Sitä ei ole tarkasti etukäteen<br />
määritelty, kertoo projektisuunnittelija Leena<br />
Karppi.<br />
Kaupunkiseudun kunnat laativat yhdessä<br />
ilmastostrategiaa, joka on osa laajaa yhdyskuntasuunnittelun<br />
kehittämiskokonaisuutta.<br />
Helmi- ja maaliskuun ajan voivat kuntalaiset<br />
antaa mielipiteitä strategiaan kampanjan nettisivuilla.<br />
ILMANKOS-kampanja on järjestänyt alkuvuodesta<br />
työpajat joukkoruokailu- ja<br />
lapsiperheteemoista sekä englanninkielisen<br />
työpajan. Kokemukset työpajoista ovat olleet<br />
hyviä.<br />
– Työpajojen rikkautena on ollut se, että<br />
erilaiset toimijat on saatu keskustelemaan saman<br />
pöydän ääreen. Ympäristöaktiiveilta tulee<br />
hyviä ideoita, kun taas alan toimijat kuten<br />
keittiöhenkilökunta tietävät, miten käytännöt<br />
toimivat. Ilmaston kannalta on parempi,<br />
että suuret massat tekevät pieniä valintoja,<br />
kuin että harvat tekevät suuria tekoja. Näin<br />
totesi yhden työpajan luennoitsija, tutkija Elli<br />
Kotakorpi Suomen Luonnonsuojeluliitosta,<br />
Leena Karppi kertoo.<br />
ILMANKOS-kampanjaa koordinoi <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin <strong>kaupunki</strong>kehitysryhmä.<br />
Mukana ovat myös <strong>kaupunki</strong>seudun kunnat.<br />
Hankkeen päärahoittaja on Sitra.<br />
Lisätietoja: www.ilmankos.fi<br />
Paikallisbussien löytötavarat yhdestä pisteestä<br />
<strong>Tampere</strong>en joukkoliikenteen<br />
asiakaspalvelusta, Palvelupiste<br />
Frenckellistä tiedustellaan usein<br />
busseihin unohtuneesta omaisuudesta.<br />
Aiemmin löytö tavaroita on<br />
säilytetty ympäri <strong>kaupunki</strong>seutua<br />
liikennöitsijöiden omissa pisteissä,<br />
nyt niitä voi tiedustella keskitetysti<br />
Pirkanmaan Löytötavaratoimistosta.<br />
<strong>Tampere</strong>en joukkoliikenne tilaa<br />
paikallisliikenteen tällä hetkellä<br />
neljältä eri liikennöitsijältä. <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong>liikenne, TKL ajaa<br />
edelleen suurinta osaa linjoista,<br />
muilla linjoilla matkustetaan Atro<br />
Vuolle Oy:n, Veolia Transport <strong>Tampere</strong><br />
Oy:n ja Väinö Paunu Oy:n autojen<br />
kyydissä.<br />
<strong>Tampere</strong>en joukkoliikenteen<br />
asiakas palvelua hoitaa Palvelupiste<br />
Frenckell, mutta busseista löytyneistä<br />
tavaroista ovat huo<strong>lehti</strong>neet<br />
liikennöitsijät itse.<br />
Aikaisemmin liikennöitsijöillä<br />
oli löytötavarapisteet omissa toimistoissaan,<br />
joka oli omaisuuttaan<br />
etsiville asiakkaille hankalaa. Palvelua<br />
parantaakseen liikennöitsijät<br />
päätyivätkin yhdessä löytötavaroiden<br />
hallinnoinnin keskittämiseen.<br />
Helmikuun alusta alkaen<br />
palvelua on hoitanut Pirkanmaan<br />
Löytö tavaratoimisto. Myös kaikki<br />
jo aiemmin löydetyt, yhä noutamatta<br />
olevat tavarat annettiin toimiston<br />
vastuulle.<br />
Kadonnutta omaisuuttaan voi<br />
tiedustella puhelimitse tai käymällä<br />
toimistossa sen aukioloaikoina.<br />
Pirkanmaan Löytötavaratoimisto<br />
ottaa yhteyttä suoraan tavaran<br />
omistajaan, mikäli yhteystiedot<br />
pystytään selvittämään.<br />
Palvelua saa niin suomen, ruotsin<br />
kuin englanninkin kielellä.<br />
Löytötavarat noudetaan liikennöitsijöiltä<br />
kolmesti viikossa ja niitä<br />
säilytetään kolmen kuukauden<br />
ajan löytöpäivästä lähtien. Toimisto<br />
perii tavaransa noutajalta lainmukaisen<br />
palkkion.<br />
Mikäli bussiin on jäänyt jokin<br />
erittäin tärkeäksi luokiteltava tavara,<br />
kuten lompakko tai lääkkeet,<br />
kannattaa ottaa yhteys välittömästi<br />
suoraan linjan liikennöitsijään<br />
tai Palvelupiste Frenckelliin. Bussiin<br />
unohtuneet <strong>Tampere</strong>en matkakortit<br />
liikennöitsijät toimittavat<br />
edelleen mahdollisimman nopeasti<br />
Palvelupiste Frenckelliin. Palvelupiste<br />
neuvoo joukkoliikenteen<br />
asiakkaita niin matkustus- ja matkakorttiasioissa<br />
kuin aikataulu- ja<br />
reittitiedusteluissakin.<br />
Matkustajat unohtavat busseihin kaikkea mahdollista<br />
kännyköistä lompakoihin. Helmikuun alusta lähtien<br />
paikallisbusseihin unohtuneet tavarat on voinut<br />
noutaa Pirkanmaan Löytötavaratoimistosta.<br />
Pirkanmaan<br />
Löytötavaratoimisto<br />
Sammonkatu 21,<br />
33540 <strong>Tampere</strong><br />
p. 0600 300 758<br />
(1,50e/min+pvm)<br />
Avoinna:<br />
ti 8–18, ke–pe 10–18,<br />
la 8–14<br />
www.plt.fi<br />
Palvelupiste Frenckell<br />
Frenckellinaukio 2 B,<br />
33100 <strong>Tampere</strong><br />
(sisäänkäynti kellotornin<br />
alta)<br />
p. (03) 5656 4700<br />
Avoinna:<br />
ma–pe 8.30–17.30,<br />
la 10–15<br />
www.tampere.fi/joukkoliikenne
14<br />
TAMPERE<br />
KUVAT: ARI JÄRVELÄ<br />
Linja-autoaseman julkisivurappaus<br />
on hierretty käsin. Tornissa oli aikanaan<br />
poliisin toimisto.<br />
Odotushallin ilme on valoisa, funkkistyyli on onnistuttu säilyttämään<br />
myös sisätiloissa. Vilinästä päätellen ihmiset viihtyvät entistä<br />
paremmin asemalla.<br />
Rakennuksen torniosan<br />
alakertaan rakennetut<br />
rullaportaat odottavat<br />
uuden kauppakeskuksen<br />
ja maanalaisten tilojen<br />
valmistumista.<br />
Portaita ”testaamassa”<br />
vastaava mestari Pentti<br />
Hukkila, rakennusvalvoja<br />
Veijo Kohonen ja<br />
rakennuttamispäällikkö<br />
Markku Kailanto.<br />
Linja-autoaseman valaistus<br />
on suunniteltu ja toteutettu<br />
huolella.Tilakeskuksen<br />
toteuttama peruskorjaus<br />
on suunniteltu yhteistyössä<br />
Museoviraston,<br />
Matkahuollon<br />
ja liikennöitsijöiden kanssa.<br />
Arkkitehtisuunnittelusta<br />
vastasi Timo Meuronen<br />
arkkitehtitoimisto<br />
KSOY:stä. Pääurakoitsija<br />
oli Skanska Talonrakennus<br />
Oy.<br />
Linja-autoasema säilytti tyylinsä uudistuvassa korttelissa<br />
Bertel Strömmerin<br />
suunnittelema 1939<br />
valmistunut linja-autoasema<br />
on nyt<br />
<strong>Tampere</strong>en kaunistus.<br />
Tyylikkäästi remontoitu<br />
funkkisasema avattiin<br />
linja-autoliikenteen ja<br />
Matkahuollon käyttöön<br />
viime syksynä. Valoisassa<br />
odotushallissa kelpaa<br />
odottaa bussia vaikka<br />
kahvikupposen ääressä.<br />
Linja-autoasemaa ulkoa katsellessa<br />
huomiota kiinnittävät uudet lähtölaiturit<br />
ja pysäkkikatos aseman etupihalla<br />
sekä uutuuttaan hohtava rappaus rakennuksen<br />
pinnassa. Myös aseman ja<br />
katoksen valaistukseen on kiinnitetty<br />
erityistä huomiota. Rakennuttamispäällikkö<br />
Markku Kailanto tilakeskuksesta<br />
kertoo, että Museovirasto on sanonut<br />
painavan sanansa aseman kunnostusratkaisuihin.<br />
–Esimerkiksi rakennuksen rappauspinta<br />
piti hiertää käsin, sitä ei toteutettu<br />
koneellisesti ruiskutusmenetelmällä.<br />
Seinässä näkyy käden jälki.<br />
Myös matkustajien viihtyvyyttä ja<br />
mukavuutta parannettiin. Linja-autoaseman<br />
edustan jalkakäytävällä ja laiturikorokkeiden<br />
alla on katulämmitys. Itse<br />
rakennukseen avattiin lisää olemassa<br />
olevia ikkunoita umpimainoksilta, joten<br />
bussien saapumista voi seurata hyvin<br />
myös sisällä odotushallissa.<br />
Funkkisrakennuksen olemus on<br />
loihdittu esiin myös valoisassa odotushallissa.<br />
–Täällä kaikuu ja kuuluukin kaikua,<br />
sillä alun perinkin tila oli kaikuva, Markku<br />
Kailanto toteaa.<br />
– Odotushallin valaisimet ovat alkuperäiset.<br />
Vain kuupat uusittiin, kertoo<br />
vastaava mestari Pentti Hukkila Skanskasta.<br />
Pienenä yksityiskohtana voi myös<br />
mainita kahvikuppivalomainoksen, joka<br />
restauroitiin. Se oli aiemmin rakennuksen<br />
ulkoseinässä, nyt se on odotushallissa<br />
kahvilakatoksen päällä.<br />
Bussilippujen myyntipiste on erotettu<br />
pylväin. Rakennusvalvoja Veijo<br />
Kohonen kertoo, että asemalla myydään<br />
keskimäärään 200 lippua päivässä. Perjantaisin<br />
asemalla on aikamoinen ihmisvilinä,<br />
se onkin viikon vilkkain matkustuspäivä.<br />
Rakennuksen ulkopuolisista osista<br />
uusittiin vesikatto ja julkisivurappaus, ja<br />
sisäosissa on tehty käyttäjien ja talotekniikan<br />
edellyttämiä tilamuutoksia. Matkahuolto<br />
on palannut ”juurilleen” eli<br />
itse asemarakennuksen eteläpäätyyn,<br />
jossa oli kirpputori ennen remonttia.<br />
Vanha matkahuoltorakennus puretaan,<br />
ja se jää Vuolteenkadun uuden linjauksen<br />
alle.<br />
Tornihuoneessa<br />
aikoinaan poliisin huone,<br />
nyt matkahuollon toimistotila<br />
Pentti Hukkila tietää kertoa, että linja-autoasema<br />
valmistui jo itse asiassa vuonna<br />
jo 1938, mutta se luovutettiin käyttöön<br />
vuonna 1939 päivää ennen kuin talvisota<br />
alkoi. Linja-autoasema selvisi sodasta<br />
varsin vähillä vaurioilla. Asemahallin<br />
portaan eteen putosi ilmapommi, mutta<br />
vain ikkunalasit särkyivät.<br />
Linja-autoaseman liiketiloissa on<br />
ollut monenlaisia yrityksiä. Valmistumisen<br />
jälkeen tiloissa toimi Voiman kahvila,<br />
Tuotannon myymälä ja Wärtsilän<br />
saniteettiliike. Tuon aikaisessa valokuvassa<br />
Wärtsilän liikkeen näyteikkunassa<br />
näkyy rivi vessanpyttyjä. Viime ajoilta<br />
monet muistavat ainakin kirpputorin,<br />
autokoulun ja hautaustoimiston.<br />
Pohjoispään liiketilojen remontti<br />
on vielä kesken. Markku Kailannon mukaan<br />
liiketilat viimeistellään, kun käyttäjät<br />
ovat tiedossa. Toiseen kerrokseen<br />
on remontoitu kuljettajille lepotilat, ja<br />
kolmannen kerroksen toimistohuone<br />
on Matkahuollon käytössä.<br />
– Tornihuone on toiminut aikanaan<br />
poliisin työhuoneena. Linja-autoasemalla<br />
toimi poliisi, koska siellä oli todettu<br />
liikkuvan niin paljon ”epäsosiaalista väestönosaa”<br />
, Kailanto kertoo.<br />
Pentti Hukkila muistelee poliisin<br />
partioineen asemalla aina 1960-luvun<br />
lopulle saakka.<br />
Linja-autoaseman edustalle ei<br />
saa ajaa henkilöautoilla<br />
Vuolteenkatu käännetään kulkemaan<br />
asemarakennuksen sivuitse <strong>Tampere</strong>en<br />
valtatielle. Uusi kauppakeskus nousee<br />
linja-autoaseman ja stadionin väliselle<br />
alueelle, käännetyn Vuolteenkadun toiselle<br />
puolelle. Keskuksen pohjoissivulle<br />
rakennetaan Ratinanaukio. Kauppakeskuksen<br />
rakentaminen ja katutöiden<br />
aloittaminen odottavat rakennuttajainsinööri<br />
Raija Tevaniemen mukaan Spondan<br />
rakentamispäätöstä, kaupungin<br />
puolesta työt voi aloittaa.<br />
Asemarakennuksen torniosan alakertaan<br />
on jo asennettu rullaportaat<br />
odottelemaan kauppakeskuksen valmistumista.<br />
Portaat johtavat aikanaan<br />
Vuolteenkadun ali uuden kauppakeskuksen<br />
alimmalle myymälätasolle. Keskuksen<br />
alle linja-autoaseman vierelle rakennetaan<br />
maanalainen pysäköintihalli<br />
1300 autolle.<br />
Linja-autoasemalle tulijoiden kannattaa<br />
huomata uudet liikennejärjestelyt<br />
vaaratilanteiden välttämiseksi. Aseman<br />
etupihalle on henkilöautolla ajo<br />
kielletty, koska bussien ja matkustajien<br />
sekaan eivät pikkuautot mahdu.<br />
– Ainoastaan linja-autoilla ja takseilla<br />
on lupa kääntyä Vuolteenkadulta linja-autoaseman<br />
edustalle. Vain vanhan<br />
tavaraterminaalin viereiselle pysäköintialueelle<br />
pääsee henkilöautolla Hatanpään<br />
valtatieltä. Matkustajien saattoliikenteelle<br />
on tällä hetkellä järjestetty tilaa<br />
linja-autoaseman taakse. Kun kauppakeskusta<br />
aletaan rakentaa, poistuu<br />
tämäkin paikka saattoliikenteeltä, Raija<br />
Tevaniemi toteaa.<br />
Kauppakeskuksen rakennustöiden<br />
aikana pysäköinti on ongelmallista, kun<br />
keskusta-alueella kadunvarsipysäköinti<br />
on muutenkin rajallista.<br />
Teksti:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen
Viheralueiden<br />
suunnittelu aloitetaan<br />
Hervannasta<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
TAMPERE 15<br />
Jos Rantaväylän tunneli rakennetaan,<br />
autoliikenne siirtyy maan alle. Näin<br />
maata vapautuu asumiseen, jalankululle<br />
ja pyöräilylle. Arvioiden mukaan<br />
Paasikiventien nykyisestä Sepänkadun<br />
ja Mustanlahden välisestä liikenteestä<br />
jopa neljä autoilijaa viidestä siirtyy<br />
ajamaan tunnelissa.<br />
<strong>Tampere</strong>en ensimmäinen,<br />
Hervannan ja Ruskon viheraluesuunnitelma<br />
on valmistumassa.<br />
Tammikuussa saatiin valmiiksi<br />
karttapohjaisena toteutetun viheraluekyselyn<br />
tulokset.<br />
<strong>Tampere</strong>ella laaditaan kaikkiaan<br />
kymmenen alueellista viheraluesuunnitelmaa<br />
vuoteen<br />
2012 mennessä. Tänä vuonna<br />
on tarkoitus aloittaa Etelä-<strong>Tampere</strong>en,<br />
johon kuuluvat Hatanpää,<br />
Rantaperkiö, Rautaharkko,<br />
Peltolammi ja Multisilta sekä Itä-<br />
Koillis-<strong>Tampere</strong>en, johon kuuluvat<br />
Vehmainen, Linnainmaa, Atala,<br />
Tasanne ja Olkahinen, viheraluesuunnitelmien<br />
laadinta.<br />
Alueellisissa viheraluesuunnitelmissa<br />
eli VAS:eissa linjataan<br />
kaupungin omistamien viheralueiden<br />
kehittämistarpeet ja<br />
hoitotoimet kymmeneksi vuodeksi.<br />
Suunnitelman selvitysvaiheessa<br />
asukkaat voivat kertoa<br />
toiveistaan ja näkemyksistään<br />
internetissä tai vaihtoehtoisesti<br />
tarrakartalla alueen kirjastossa.<br />
Myös lapset ja ikäihmiset pyydetään<br />
mukaan kertomaan toiveistaan.<br />
Esteettömyys viheralueilla<br />
ja kulkureiteillä huomioidaan<br />
myös suunnitelman laadinnassa.<br />
Hervannassa päiväkoti- ja perhe<br />
päivähoitolapsia innostetaan<br />
kuvaa maan viheralueella mieluisia<br />
ja epämieluisia paikkoja tai<br />
piirtämään viheralueaiheinen<br />
kuva. Myös Lasten parlamentin<br />
hervantalaiset lapset kävivät kuvaamassa<br />
viheralueilla.<br />
Hervannan viheraluekyselyn<br />
mu kaan hervantalaiset arvostavat<br />
alueensa luonnonrauhaa,<br />
luonnonmukaisuutta ja vaihtelevia<br />
luonnonmaisemia. Tiiviiseen<br />
kerros talokeskustaankin<br />
toivotaan lisää vihreää kuten<br />
kukkaistutuksia.<br />
Järvet ovat<br />
toivottuja keitaita<br />
Kaikista Hervannan alueen järvistä<br />
annettiin paljon myönteistä<br />
palautetta. Järvien maastoon<br />
toivottiin pitkospuita ja virallisia<br />
nuotiopaikkoja. Hervannan<br />
keskeisin järvi, Ahvenisjärvi, koettiin<br />
keitaaksi tornien keskellä.<br />
Ahvenispuiston valaistukseen<br />
ja väylien talvikunnossapitoon<br />
toivottiin kohennusta, ja myös<br />
penkkejä kaivattiin lisää.<br />
VAS-Hervantaan voi vieläkin<br />
vaikuttaa. VAS-Hervanta -luonnos<br />
valmistunee nähtäville kevätkaudella<br />
<strong>2009</strong>, ja siitä järjestetään<br />
asukastilaisuus. Suunnitelman<br />
valmistuttua sen hyväksyy<br />
yhdyskuntalautakunta.<br />
Viheraluesuunnitelma tulee<br />
sisältämään alueen viheralueiden<br />
nykytilan kartoituksen, asukaskyselyjen<br />
yhteenvedon sekä<br />
viheralueiden hoitoluokituksen<br />
tarkistuksen. Se sisältää myös<br />
hankesuunnitelman viherrakentamis-<br />
ja kunnostuskohteista sekä<br />
niiden kiireellisyysjärjestyksestä.<br />
Hankesuunnitelma toimii<br />
myös kaupungin tilaajaorganisaation<br />
työkaluna investointikohteiden<br />
määrittelyssä ja talousarvion<br />
laadinnassa.<br />
Lisätietoja:<br />
www.tampere.fi/<strong>kaupunki</strong>suunnittelu/viheralueet/viheraluesuunnitelmat<br />
Rantaväylän tunneli<br />
toisi apua ruuhkiin<br />
Rantaväylän tunnelin suunnittelua<br />
on viety syksyn ja talven mittaan<br />
eteenpäin valtuuston päätöksen mukaisesti.<br />
Tunnelin tiesuunnitelmaan ja<br />
asemakaavoitukseen liittyen on tehty<br />
ympäristöselvityksiä ja maaperätutkimuksia.<br />
Vuoropuhelu asukkaiden<br />
kanssa on jatkunut, ja joulukuussa pidettiin<br />
suunnitteluvaihetta esittelevä<br />
yleisötilaisuus.<br />
Noin 2,3 kilometrin mittainen tunneli<br />
tarkoittaa oikeastaan kahta tunnelia,<br />
joissa kummassakin on tilaa kolmelle<br />
kaistalle. Tunnelien välille on tulossa<br />
hätäpoistumisteinä toimivia yhdyskäytäviä<br />
määrävälein. Tun nelissa<br />
liikennöidään ainakin aluksi kahta<br />
kaistaa, jolloin kolmas kaista toimii<br />
turvakaistana.<br />
Parhaillaan käydään läpi asukkailta<br />
tulleita mielipiteitä ja ideoita sekä tutkitaan<br />
niiden toteutusmahdollisuuksia.<br />
Esimerkiksi Santalahden puoleisten<br />
tunnelien suuaukkojen tuntumassa<br />
maankäyttöä pohditaan tarkemmin.<br />
Tunnelin päihin tulevissa liittymissä<br />
on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, mutta<br />
suuria muutoksia aiempiin suunnitelmiin<br />
ei ole tulossa.<br />
Tunnelin linjausta on muokattu<br />
muun muassa maastotutkimusten perusteella.<br />
Linjaus siirtynee itäpäässä<br />
vähän aiemmin arvioitua etelämmäksi,<br />
ja kallioon sukelletaan hieman ajateltua<br />
syvemmälle.<br />
Läpikulkuliikenne<br />
tunneliin<br />
Kaupungin keskustassa Näsijärven<br />
rannassa nykyisin sijaitsevan Kekkosentien<br />
liikenne siirtyisi etenkin läpikulkuliikenteen<br />
osalta Rantaväylän<br />
tunneliin. Tunnelin liikenteessä ei ole<br />
risteyksiä eikä liikennevaloja, joten liikenne<br />
on nykyistä sujuvampaa. Kummastakin<br />
tunnelien päiden liittymistä<br />
tulee ajoyhteydet myös kohti ydinkeskustaa.<br />
Nykyisen Kekkosentien kohtaa<br />
mm. Näsinsiltaa käytettäisiin paikallisliikenteelle.<br />
Rantaväylä on myös osa<br />
valtakunnan tieverkkoa eli valtatietä<br />
12, jonka sujuvuutta halutaan parantaa.<br />
Maan päälle nykyisen Kekkosentien<br />
ympäristöön suunniteltavan Ranta-Tampellan<br />
asuinalueen kaavoitus<br />
etenee omana hankkeenaan. Sen yhteydessä<br />
myös esimerkiksi Näsijärven<br />
rannalle ajatellut kevyen liikenteen<br />
reitit piirretään tarkemmin.<br />
Rantaväylän tunnelista<br />
löytyy lisätietoa internetistä<br />
www.tampere.fi/liikenne/projek -<br />
tit/rantavaylantunneli<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Katso mitä syöt!<br />
Pakkausmerkinnöissä kannattaa erottaa parasta ennen - sekä<br />
viimeinen käyttöpäivä -merkinnät. Esimerkiksi tuoreessa lihassa<br />
ja jauhelihassa käytetään viimeinen käyttöpäivä -merkintää,<br />
eikä tuotetta saa käyttää päivämäärän jälkeen.<br />
Elintarvikepakkauksen viimeinen<br />
käyttöpäivä tarkoittaa oikeasti sitä, ettei<br />
tuotetta saa syödä eikä siitä saa valmistaa<br />
ruokaa, muistuttavat ympäristöinsinööri<br />
Merja Virtanen ja terveystarkastaja<br />
Karin Alentola elintarvikevalvonnasta.<br />
Parasta ennen -merkintä pakkauksessa<br />
taas kertoo, että tuotetta voi käyttää<br />
ravinnoksi, jos se on säilytetty oikein ja<br />
tuntuu aistinvaraisesti hyvältä. Suomalaisilla<br />
on edelleen puutteita elintarvikkeiden<br />
pakkausmerkintöjen ymmärtämisessä.<br />
Sen vuoksi elintarvikevirasto<br />
Evira onkin aloittanut vuoden pituisen<br />
kampanjan pakkausmerkinnöistä. Tuoreet<br />
kasvot -kampanja tiedottaa pakkausmerkinnöistä<br />
ja opastaa antamaan<br />
palautetta puutteellisista pakkausmerkinnöistä<br />
oman kunnan elintarvikevalvontaan.<br />
<strong>Tampere</strong>ella palautetta elintarvikevalvontaan<br />
voi antaa esimerkiksi sähköpostilla<br />
elintarvikevalvonta@tampere.<br />
fi. Elintarvikevalvonnan päivystävä tarkastaja<br />
vastaa puhelimeen arkisin kello<br />
9.30–12 numerossa 050 327 6325.<br />
Viimeisen käyttöpäivä -merkinnän<br />
tuotteita ovat esimerkiksi tuore liha,<br />
jauheliha, tuore kala, savustettu ja hiillostettu<br />
kala sekä tuorejuusto. Parasta<br />
ennen -merkintä on esimerkiksi maitotuotteissa,<br />
leivissä ja kuivatuotteissa<br />
kuten jauhoissa. Osa pakkausmerkinnöistä<br />
on kaikille tuotteille pakollisia<br />
ja osa koskee vain tiettyjä tuotteita. Esimerkiksi<br />
yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat<br />
on aina ilmoitettava.<br />
Pakkausmerkinnöistä tulee jatkuvasti<br />
uusia säädöksiä. Hiljattain ovat muuttuneet<br />
esimerkiksi suolan merkinnät.<br />
– Voimakassuolainen-merkintä on<br />
edelleen käytössä, mutta vähäsuolaisen<br />
merkinnän käyttäminen on käytännössä<br />
mahdotonta raja-arvojen muututtua,<br />
Merja Virtanen toteaa.<br />
Suolan määrä on ilmoitettava aina<br />
muun muassa juustoissa, leivissä, kalavalmisteissa<br />
ja valmis ruoissa.<br />
Pakkausmateriaali osa<br />
elintarviketurvallisuutta<br />
Elintarvikkeiden kontaktimateriaalien<br />
valvonta on vähemmän tunnettu mutta<br />
tärkeä osa elintarvikevalvontaa.<br />
– Jos elintarvike pakataan sen pilaavaan<br />
pakkaukseen, mitätöidään aiemmat<br />
elintarvikkeen laadun hyväksi tehdyt<br />
toimenpiteet. Elintarvike on aina<br />
kosketuksissa johonkin, Merja Virtanen<br />
tähdentää.<br />
Lopullinen vastuu kontaktimateriaalin<br />
sopivuudesta aiottuun käyttöön<br />
on sillä, joka yhdistää elintarvikkeen ja<br />
kontaktimateriaalin. Elintarvikeketjun<br />
osallisten on varmistettava materiaalin<br />
tai raaka-aineen tuottajilta niiden vaatimustenmukaisuus<br />
ja sopivuus suunniteltuun<br />
käyttöön. Elintarvikevalvonta<br />
valvoo paitsi pakkaavia elintarvikekohteita<br />
myös kontaktimateriaalien valmistajia<br />
ja jatkojalostajia.<br />
– Pakkausmateriaalista voi siirtyä<br />
elintarvikkeeseen vieraita ainesosia.<br />
Siihen vaikuttavat materiaalin omi nai -<br />
suuksien lisäksi elintarvikkeen omi naisuudet<br />
ja muun muassa sen lämpö tila<br />
ja kosteus.<br />
Merja Virtanen ja Karin Alentola kehottavat<br />
myös tavallisia kuluttajia kiinnittämään<br />
huomioita astioiden, työvälineiden<br />
ja säilytyspussien laatuun.<br />
– Muovikassissa, roskapussissa tai<br />
mustassa jätesäkissä ei pidä säilyttää<br />
elintarvikkeita. Mikrossa pitäisi käyttää<br />
vain mikronkestäviä astioita. Myös<br />
astioiden pintojen on oltava ehjät, ja<br />
naarmuuntunut teflonpannu kannattaa<br />
poistaa käytöstä. Elmukelmujen ja<br />
pakastepussien merkinnöistä voi tarkistaa,<br />
millaisten elintarvikkeiden säilytykseen<br />
ne soveltuvat, tarkastajat neuvovat.<br />
Lisätietoja: www.tuoreetkasvot.fi<br />
Teksti:<br />
Tarja Nikupaavo-Oksanen
16<br />
TAMPERE<br />
Ensimmäiset<br />
uudet potilashuoneet<br />
käyttöön<br />
Hatanpäällä<br />
Hatanpään kantasairaalan kuuden<br />
hengen potilashuoneet ovat jäämässä<br />
historiaan, kun sairaalan peruskorjaus<br />
etenee. Uusittu B-siipi avataan käyttöön<br />
huhtikuussa ja remontti jatkuu<br />
sen jälkeen A-siivessä.<br />
Pikonlinnassa olevat kaksi väliaikaisosastoa<br />
ovat tamperelaisten<br />
käytössä ainakin tämän vuoden loppuun.<br />
B-siiven remontti on edennyt<br />
suunnitelmien mukaan ja osa potilaista<br />
pääsee siirtymään uudenaikaisiin<br />
kahden hengen potilashuoneisiin heti<br />
huhtikuun alussa.<br />
Potilaat siirretään uusituille osastoille<br />
A-siivestä ja Hatanpään puistosairaalan<br />
väliaikaisilta osastoilta. Osastoja<br />
B-siivessä on viisi ja potilaspaikkoja<br />
yhteensä 122.<br />
Kun A-siipi on tyhjennetty potilaista,<br />
alkaa siellä peruskorjaus, joka<br />
valmistuu vuoden 2010 keväällä. A-<br />
siipeen tulee neljä 22 potilaspaikan<br />
osastoa. Siipeen rakennetaan myös<br />
pieni kappeli, joka kantasairaalasta<br />
on puuttunut.<br />
Vuodeosastojen jälkeen remonttimiehet<br />
siirtyvät saneeraamaan hallinto-osaston<br />
tiloja.<br />
Remontin yhteydessä vuodeosastoille<br />
asennetaan sprinklerit ja ilmastointi.<br />
Potilashuoneet varustetaan<br />
omilla wc- ja suihkutiloilla. Osastojen<br />
sairaansijamäärä vähenee 39:lla, koska<br />
sairaala luopuu isoista 6 hengen potilashuoneista.<br />
Kantasairaalan remontin vuoksi<br />
<strong>kaupunki</strong> vuokrasi Pikonlinnasta<br />
Kangasalta kaksi vuodeosastoa, jotka<br />
ottavat potilaita vastaan ainakin<br />
tämän vuoden. Siellä on yhteensä 54<br />
sairaansijaa.<br />
Hatanpään<br />
sairaala sai<br />
arvosanan 9,1<br />
Hatanpään kantasairaalan henkilökunta<br />
palvelee potilaitaan erinomaisesti.<br />
Se myös osaa esittää asiansa siten,<br />
että maallikkokin ymmärtää. Sairaalan<br />
potilashuoneissa on sen sijaan<br />
toivomisen varaa.<br />
Kantasairaalan johtaja Juha Räsänen<br />
selailee tyytyväisenä viime vuonna<br />
tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen<br />
tuloksia. Paremmin tuskin<br />
olisi voinut mennä. Kouluarvosanoilla<br />
mitattuna sairaalan toiminnan keskiarvoksi<br />
tuli 9,1.<br />
Tutkimusyhtiö Innolink Oy:n tekemä<br />
tutkimus oli sairaalan historian<br />
kattavin.<br />
Se käsitti samanaikaisesti kaikki<br />
sairaalan osastot. Vastaajina oli tuhat<br />
sairaalan potilasta, jotka vastasivat kysymyksiin<br />
nimettöminä lomakkeilla.<br />
Eniten kiiteltiin henkilökunnan<br />
palvelukykyä ja asennetta, vähiten<br />
pisteitä saivat toimitilat.<br />
Toimitilojen osalta sairaalan johtaja<br />
Räsänen on toiveikas:<br />
– Kun vuodeosastojen remontti<br />
valmistuu tänä keväänä, potilashuoneet<br />
kuuluvat maamme sairaaloiden<br />
kärkijoukkoon, hän sanoo.<br />
Vertailukelpoisen tiedon saamiseksi<br />
tutkimus uusitaan tulevana kesänä.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Raskauden ultraäänitutkimuksia<br />
lisätään <strong>Tampere</strong>ella<br />
Keskusäitiysneuvola palvelee<br />
odottavia perheitä yhteistyössä äitiysneuvolan<br />
kanssa. Keskusäitiysneuvolassa<br />
tehdään raskauden ultraäänitutkimukset,<br />
joihin hakeudutaan<br />
äitiysneuvolan kautta. Kaikkiin<br />
tutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.<br />
Vanhemmille tarjotaan<br />
varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus<br />
tai kromosomipoikkeavuuksien<br />
seulonta, johon kuuluu<br />
varhaisraskauden seerumiseulonta<br />
ja sikiön niskaturvotusmittaus.<br />
Seerumiseulonta lisättiin sikiöseulontojen<br />
ohjelmaan <strong>Tampere</strong>ella<br />
helmikuun alussa. Siihen kuuluva äidin<br />
verikoe täytyy ottaa viimeistään<br />
11+6 raskausviikolla eli viimeistään<br />
11 raskausviikon ja kuuden päivän<br />
kuluessa.<br />
– Verikokeen avulla sikiöseulonnan<br />
tehokkuus paranee, mutta käytännössä<br />
muutos tarkoittaa sitä, että<br />
vanhempien on entistä varhaisemmassa<br />
vaiheessa päätettävä, haluavatko<br />
he osallistua sikiöseulontaan,<br />
sanoo keskusäitiysneuvolan vastaava<br />
hoitaja Terhi Virtanen.<br />
Keskusäitiysneuvolan henkilökunta<br />
toivookin, että tamperelaisnaiset<br />
ottaisivat mahdollisimman<br />
nopeasti yhteyttä asuinalueensa äitiysneuvolaan,<br />
kun he huomaavat<br />
olevansa raskaana. Näin neuvolahenkilökunnalla<br />
on tarpeeksi aikaa kertoa<br />
raskauden aikaisista tutkimusmahdollisuuksista,<br />
ja vanhemmat<br />
voivat rauhassa miettiä, haluavatko<br />
he osallistua tutkimuksiin.<br />
– Varhaisraskauden tutkimusten<br />
lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus<br />
osallistua rakennepoikkeavuuksien<br />
seulontaan myöhemmin<br />
raskauden kuluessa. Tutkimukseen<br />
voi tulla, vaikka varhaisraskauden<br />
ultraäänitutkimuksia ei ole tehty.<br />
Vanhempien toivomuksen mukaisesti<br />
tämän tutkimuksen voi tehdä<br />
joko noin 20. raskausviikolla tai vasta<br />
24+1 – 26+0 raskausviikolla. Myöhemmässä<br />
vaiheessa tutkimukseen<br />
tulevan on huomattava, että Suomen<br />
lain mukaan raskauden keskeytys ei<br />
ole mahdollista 24. raskausviikon jälkeen,<br />
vaikka sikiöllä todettaisiin vakavia<br />
rakennepoikkeavuuksia.<br />
Sikiöseulontojen muuttuvan<br />
käytännön taustalla on kansanterveyslain<br />
asetus, jonka mukaisesti<br />
seulonnat tulee järjestää kaikissa<br />
Suomen kunnissa tämän vuoden<br />
loppuun mennessä.<br />
Isä tai tukihenkilö ovat<br />
tervetulleita vastaanotolle<br />
Keskusäitiysneuvolan vastaanotolle<br />
kannattaa ottaa mukaan neuvolakortti.<br />
Tutkimuskäynti kestää noin<br />
puoli tuntia. Neuvolaan kannattaa<br />
tulla ajoissa, sillä tutkimusta ei voi<br />
nopeuttaa. Myös tuleva isä tai odottavan<br />
äidin tukihenkilö ovat tervetulleita<br />
vastaanotolle, mutta muita<br />
ulkopuolisia henkilöitä ei tutkimustilanteeseen<br />
voi osallistua. Myöskään<br />
pieniä lapsia ei vastaanotolle<br />
voi ottaa mukaan.<br />
Sikiöseulontoihin liittyvät tutkimukset<br />
ovat maksuttomia. Keskusäitiysneuvolan<br />
lääkärit tekevät<br />
tarvittaessa myös muita raskauden<br />
Keskusäitiysneuvolassa<br />
tehtäviä raskaudenajan<br />
ultraäänitutkimuksia<br />
tarjotaan tamperelaisille<br />
nyt aiempaa enemmän.<br />
Myös neuvolan tutkimuslaitteita<br />
uudistetaan.<br />
ajan ultraäänitutkimuksia, joissa varmistetaan<br />
esimerkiksi sikiön koko,<br />
asento kohdussa ja istukan paikka.<br />
Näistä tutkimuksista ja vastaanottokäynneistä<br />
peritään erikoissairaanhoidon<br />
poliklinikkamaksu, joka on<br />
25,60 euroa.<br />
– Keskusäitiysneuvolassa saattaa<br />
olla välillä ruuhkaa, ja tällöin vastaanottoajan<br />
peruminen tai muuttaminen<br />
voi olla vaikeaa. Muutokset<br />
ja peruutukset kannattaa siksi tehdä<br />
mahdollisimman aikaisin.<br />
Keskusäitiysneuvolassa työskentelevät<br />
apulaisylilääkäri, erikoistuva<br />
lääkäri sekä neljä kätilöterveydenhoitajaa.<br />
Keskusäitiysneuvola<br />
on siirtynyt heinäkuun 2008 alussa<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin erikoissairaanhoidon<br />
organisaatioon.<br />
Tärkeitä yhteistyökumppaneita<br />
ovat perhesuunnitteluneuvola, äitiysneuvolat<br />
ja Hatanpään kantasairaalan<br />
erikoispoliklinikka sekä <strong>Tampere</strong>en<br />
yliopistollinen sairaala.<br />
Teksti: Minna Pajunen
TAMPERE 17<br />
80-vuotiaille<br />
tarjotaan<br />
maksuton<br />
terveystarkastus<br />
<strong>Tampere</strong>laiset vuonna 1929 syntyneet<br />
ikäihmiset saavat halutessaan<br />
maksuttoman terveystarkastuksen.<br />
Tarkastuksen tekee terveydenhoitaja<br />
asiakkaan kotona, ja se kestää<br />
noin tunnin.<br />
Tänä vuonna 80 vuotta täyttäville<br />
postitetaan kirje, jossa on ilmoittautumisohje<br />
terveystarkastukseen.<br />
Mukana on terveyskysely, joka käydään<br />
läpi tarkastuksessa yhdessä<br />
terveydenhoitajan kanssa.<br />
Terveystarkastukseen ilmoittaudutaan<br />
ottamalla yhteyttä terveydenhoitaja<br />
Aada Palonevaan, puh.<br />
040 801 6862. Ajanvarausaika on<br />
maanantaista perjantaihin kello 8–9.<br />
Terveyskyselyssä kysytään asiakkaan<br />
omaa arviota nykyisestä terveydentilastaan<br />
sekä elämäntapoihin<br />
liittyviä asioita, kuten harrastuksia,<br />
mahdollisuuksia ulkoiluun, kokeeko<br />
asiakas itsensä masentuneeksi<br />
tai yksinäiseksi ja onko hänellä taipumusta<br />
kaatuiluun tai muistiongelmia.<br />
– Tavoitteena on ennaltaehkäistä<br />
ikäihmisten elämänlaatuun heikentävästi<br />
vaikuttavia tekijöitä. Tarkastuksessa<br />
kerromme potilaille myös<br />
siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos<br />
tarvitsee äkillisesti apua, terveydenhoitaja<br />
Aada Paloneva kertoo.<br />
– Terveydentilan jatkuva seuranta<br />
on hyvä asia, joten toivoisimme,<br />
että tamperelaiset ikäihmiset ottaisivat<br />
asian omakseen, ja ilmoittautuisivat<br />
terveystarkastukseen kutsun<br />
saatuaan.<br />
Nuorisokahvila<br />
avataan<br />
keskustaan<br />
<strong>Tampere</strong>laiset nuoret saavat vihdoin<br />
kauan odotetun nuorisokahvilan keskustaan.<br />
Tavoitteena on, että nuorisokahvila<br />
avaisi ovensa kevään aikana.<br />
Nuorisokahvila on <strong>Tampere</strong>en Nuorisofoorumin<br />
pitkäaikainen tavoite. Nuorisofoorumi<br />
teki asiasta aloitteen kulttuuri- ja<br />
vapaa-aikalautakunnalle jo syksyllä 2004.<br />
Kahvila päätettiin perustaa ulkopuolisena<br />
ostopalveluna ja sopivaa tilaa on etsitty viime<br />
vuosi.<br />
Sopiva tila nuorisokahvilalle löytyi paraatipaikalta<br />
aivan ydinkeskustasta Matkailutalon<br />
ensimmäisestä kerroksesta.<br />
Tammerkosken kupeessa, Verkatehtaankatu<br />
2:ssa sijaitseva Matkailutalo jäi tyhjäksi<br />
matkailuneuvonnan siirryttyä rautatieasemalle.<br />
Kahvilan muutostyöt aloitetaan helmikuussa,<br />
minkä jälkeen käynnistetään tarjouskilpailu<br />
palvelun hankinnasta ulkopuoliselta<br />
tuottajalta.<br />
Valma-valmistelufoorumissa pyydettiin<br />
noin vuosi sitten tamperelaisilta nuorilta<br />
mielipiteitä siitä, millaista toimintaa nuorisokahvilassa<br />
pitäisi olla. Nuoret ottivat kantaa<br />
muun muassa aukioloaikoihin, kahvilan<br />
hinnoitteluun, sisustukseen ja varustukseen<br />
sekä ohjelmapolitiikkaan.<br />
Nuorisokahvilan tarkoitus on olla yhteinen,<br />
turvallinen ja päihteetön kokoontumispaikka<br />
nuorille. Nuorisokahvila on<br />
paikka, johon on helppo tulla ja jossa on<br />
helppo olla, myös ilman ostopakkoa. Kahvila<br />
tilana tukee lisäksi nuorten mahdollisuutta<br />
tuottaa ja harrastaa kulttuuria esimerkiksi<br />
musiikin ja muun taiteen keinoin.<br />
Lähtökohtana on nuorten oma osallisuus<br />
toiminnan ideoinnissa ja toteutuksessa.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Koulut haluavat parantaa turvallisuutta<br />
Koukkuniemen vanhainkodin<br />
asukkaista valtaosa pitää Koukkuniemeä<br />
turvallisena ja viihtyisänä<br />
asuinpaikkana. Henkilökunnan ammattitaito<br />
ja ystävällisyys sai erityisesti<br />
kiitosta. Tämä käy ilmi Koti Koukkuniemessä<br />
-asiakastyytyväisyyskyselystä.<br />
Koti Koukkuniemessä -tutkimus<br />
on ensimmäinen Koukkuniemen<br />
asukkaille tehty asiakastyytyväisyystutkimus.<br />
Selvityksessä kerättiin tietoja<br />
haastattelemalla Koukkuniemen<br />
asukkaita 23 eri osastolla. Haastattelu<br />
tehtiin 95 pitkäaikaisasukkaalle.<br />
Haastatteluja tekivät ulkopuoliset<br />
haastattelijat ja tutkimus on tehty<br />
yhteistyössä <strong>Tampere</strong>en yliopiston<br />
kanssa.<br />
Yli 80-prosenttia haastateltavista<br />
koki, että heitä kohdellaan Koukkuniemessä<br />
hyvin tai erittäin hyvin.<br />
Noin 96 prosentin mielestä heille ollaan<br />
aina ystävällisiä. 93 prosenttia<br />
vastaajista kokee, että heistä huolehditaan<br />
hyvin. Yli 85 prosentin mielestä<br />
Koukkuniemi on viihtyisä ja 98<br />
prosentin mielestä turvallinen asuinpaikka.<br />
<strong>Tampere</strong>en kouluissa kiinnitetään<br />
tänä lukuvuonna erityistä huomiota<br />
kouluyhteisön turvallisuuteen ja hyvinvointiin.<br />
Kouluissa vietetään helmimaaliskuussa<br />
turvakampanjaa, jolloin<br />
teemat ovat näkyvästi esillä. Myös kodit<br />
halutaan mukaan talkoisiin.<br />
Kampanjalla aiotaan parantaa sekä<br />
oppilaiden että henkilökunnan hyvinvointia,<br />
viihtyvyyttä ja turvallisuutta<br />
1.–9.-luokkien kouluissa. Nämä asiat<br />
otetaan näkyvästi esille myös oppilaiden<br />
kanssa oppitunneilla, aamunavauksissa,<br />
välitunneilla ja koulun<br />
yhteisissä tempauksissa.<br />
Aiheina ovat muun muassa kaverit<br />
ja kiusaamiseen puuttuminen. Turvallisessa<br />
koulussa tärkeitä ovat yhteiset<br />
pelisäännöt, joihin sitoudutaan.<br />
Hyvinvoivassa koulussa vuorovaikutus<br />
on avointa ja aikuisiin on helppo<br />
ottaa yhteyttä. Tavoite on, että koko<br />
kouluyhteisö toimii vastuullisesti<br />
niin, ettei kukaan jää yksin.<br />
Turvallisuuden tunne kasvaa yhteisöllisyyden<br />
ja välittämisen kokemuksia<br />
vahvistamalla.<br />
– On pohdittava, miten me kaikki<br />
aikuiset lasten ja nuorten ympärillä<br />
voimme luoda turvallisuutta ja tukea<br />
heidän hyvää ja tasapainoista kasvamistaan,<br />
sanoo perusopetuksen kehityspäällikkö<br />
Veli-Matti Kanerva.<br />
Erilaisiin häiriötilanteisiin halutaan<br />
kouluissa puuttua tehokkaasti.<br />
Koulun henkilöstön kokemat uhkaavat<br />
tilanteet ovat yleistyneet myös<br />
<strong>Tampere</strong>ella. Syksyllä 2007 tehdyn<br />
selvityksen mukaan hankalimmaksi<br />
ongelmaksi paljastui oppilaiden epäasiallinen<br />
kielenkäyttö: aikuisten nimittely<br />
ja uhkailu on kouluissa arkipäivää.<br />
Opettajat joutuvat työssään<br />
myös fyysisiin vaaratilanteisiin.<br />
Koukkuniemen asukkaat<br />
arvostavat henkilökunnan<br />
ammattitaitoa<br />
Asukkaiden mielipiteiden perusteella<br />
Koukkuniemen kehittämisen<br />
tärkeimmiksi kohteiksi nousivat ruoka<br />
ja henkilökunnalta liikenevä aika<br />
potilasta kohden. Ruuasta piti runsas<br />
puolet vastaajista. Neljännes kertoi<br />
pitävänsä ruuasta vaihtelevasti ja<br />
loput ilmoittivat, etteivät pidä ruuasta.<br />
Syynä mainittiin muun muassa<br />
mauttomuus sekä omien mieltymysten<br />
mukaisten vaihtoehtojen puute.<br />
Henkilökunnan ammattitaito<br />
sai lähes yksimielisesti erinomaisen<br />
arvion, 95 prosenttia vastaajista<br />
oli tyytyväisiä siihen. Ulkoilemisessa<br />
resurssiongelma näkyy, sillä noin<br />
40 prosenttia vastaajista kertoi, ettei<br />
pääse ulkoilemaan riittävän usein.<br />
Tutkimuksessa kävi ilmi, että<br />
runsas puolet haastatelluista ei tiennyt,<br />
oliko heille tehty hoito- ja palvelusuunnitelma.<br />
Omahoitajansa tiesi<br />
hieman useampi, mutta tässäkin olisi<br />
parantamisen varaa.<br />
Tulokset ovat samanlaisia Koukkuniemen<br />
eri taloissa, joten tämän<br />
tutkimuksen perusteella asukkaita<br />
kohdellaan ja hoidetaan tasapuolisesti<br />
Koukkuniemen eri osastoilla.<br />
Maarit Tastula juontaa Koukkuniemi-illan<br />
Koukkuniemen ja vanhusten laitoshoidon tuoreimpia kuulumisia käsitellään<br />
Koukkuniemi-illassa, joka pidetään Koukkuniemen juhlatalossa<br />
tiistaina 5.5.<strong>2009</strong> kello 18. Illan juontaa toimittaja Maarit Tastula. Ilta<br />
on tarkoitettu kaikille Koukkuniemen asioista kiinnostuneille. Tilaisuuden<br />
järjestää kaupungin laitoshoidon eettinen toimikunta.<br />
Kodit mukaan<br />
turvatalkoisiin<br />
Lielahden koulun apulaisrehtori Tuija<br />
Viitasaaren mukaan oppilaiden kokemaa<br />
yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa,<br />
kun osallistumismahdollisuuksia<br />
koulussa lisätään. Koulun hyvä yhteishenki<br />
syntyy muun muassa hyvästä<br />
luokkahengestä sekä oppilaskunnan<br />
ja tukioppilaiden toiminnasta. Myös<br />
opintojenohjaus tuo turvaa ja tavoitteellisuutta<br />
koulutyöhön.<br />
– Koulu ei voi toimia tässä yksin,<br />
vaan tarvitsemme jatkuvaa yhteistyötä<br />
lasten huoltajien, vanhempainyhdistyksen,<br />
koulupsykologin, kuraattorin,<br />
terveydenhuollon, sosiaalitoimen,<br />
poliisin ja erilaisten järjestöjen kanssa,<br />
toteaa kampanjaa valmistelleen<br />
koulujen turvatyöryhmän puheenjohtajana<br />
toimiva Viitasaari. Turvallisuuteen<br />
ja hyvinvointiin liittyvät asiat<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Tuttutaksiselvitys<br />
löytyy<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
nettisivulta<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin vammaispalvelutoimisto<br />
selvitti viime<br />
syksynä, miten sen asiakkaat käyttivät<br />
tuttutaksioikeutta.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
otetaan huomioon myös erityisopetuksessa<br />
ja oppilashuollossa.<br />
Koteja rohkaistaan osallistumaan<br />
turvatalkoisiin pitkäjänteisellä kas vatus<br />
työllä ja varmistamalla, että omalla<br />
lapsella on taito ja halu välittää toisista.<br />
Isollekin koululaiselle on tärkeää, että<br />
vanhempi on kiinnostunut hänestä<br />
ja hänen tekemisistään, koulunkäynnistään<br />
ja harrastuk sistaan ja keskustelee<br />
hänen kanssaan.<br />
Lukuvuoden aikana kouluissa<br />
käydään läpi myös paloturvallisuus- ja<br />
pelastussuunnitelmat, toimintaohjeet<br />
kriisitilanteissa ja kiusaamistapauksissa<br />
sekä päihteiden käytön ehkäisyohjelma.<br />
Huomiota kiinnitetään myös<br />
muun muassa turvalliseen liikkumiseen<br />
ja internetin käyttöön. Koulujen<br />
henkilökunnalle järjestetään turvallisuuteen<br />
liittyvää koulutusta.<br />
Asiakkaalle on voitu myöntää<br />
oikeus käyttää tiettyä tuttua taksinkuljettajaa<br />
silloin, kun hän tarvitsee<br />
avustamiseensa esimerkiksi<br />
terveydentilansa vuoksi erityistä<br />
osaamista.<br />
Selvityksen piiriin kuului 368<br />
asiakasta, joista 65 prosentilla tuttutaksioikeus<br />
säilyi ennallaan.<br />
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan<br />
internetistä osoitteesta<br />
www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/<br />
materiaalipankki<br />
Sotaveteraani Esko Bergin (oik.) 16 vuoden kaupunginvaltuutetun<br />
ura päättyi vuoden vaihteessa. Viipurissa syntynyt 85-<br />
vuotias Berg oli viimeinen <strong>Tampere</strong>en kaupunginvaltuustossa<br />
istunut sotaveteraani. Varsinaisen elämäntyönsä hän on tehnyt<br />
Nokian Kumitehtaalla. Kiitokseksi pitkäaikaisesta luottamusmiestyöstä<br />
kaupungin hyväksi pormestari Timo P. Nieminen ja<br />
valtuuston sihteeri Ritva Salisma luovuttivat Esko Bergille<br />
kaupungin kultaisen solmioneulan.<br />
<strong>Tampere</strong>en eläinlääkäripalvelujen<br />
yhteystiedot<br />
Pieneläimet<br />
Tuhatjalka Oy:n <strong>Tampere</strong>en<br />
eläinlääkäriasema,<br />
Hatanpään valtatie 3, <strong>Tampere</strong>.<br />
Ajanvaraus puh. 03 2236 306<br />
Maksullinen päivystysnumero<br />
puh. 0600 306083<br />
Päivystyspuheluhinnat:<br />
kello 8–20, enintään 4,93 e/<br />
puhelu + 1,98 e/ min.<br />
kello 20–8, enintään 9,94 e/<br />
puhelu + 2,86 e/min.<br />
Hyötyeläimet ja muut<br />
suuret kotieläimet<br />
Arkipäivisin <strong>Tampere</strong>en suuret<br />
eläimet hoitaa Kurussa toimiva<br />
eläinlääkäri.<br />
Eläinlääkäri arkipäivisin<br />
klo 8–17, puh. 050 5236 379<br />
Päivystysnumero<br />
puh. 0600 304020<br />
arkisin klo 17–08<br />
viikonloppuisin pe klo 17– ma 8
18<br />
TAMPERE<br />
Sijaisvanhemmuus antaa<br />
paljon myös aikuiselle.<br />
Haastavat tilanteet<br />
kannustavat oppimaan<br />
uutta ja onnistuminen<br />
palkitsee, kun lapsi<br />
kasvaa ja kehittyy.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
– Lapsen kanssa jokainen päivä on<br />
erilainen. Muutoksen näkeminen lapsessa<br />
palkitsee jo sinänsä, sanoo sijaisperheen<br />
isä ja Pirkanmaan sijaiskotiyhdistyksen<br />
puheenjohtaja Ari Salin.<br />
Ari Salin on ollut sijaisvanhempana<br />
14 vuoden ajan. Tällä hetkellä ammatillisena<br />
sijaisperheenä toimivassa Salinin<br />
perheessä on sijoitettuna seitsemän 3–<br />
17-vuotiasta lasta. Lisäksi perheessä on<br />
kolme biologista lasta, joista kaksi on<br />
aikuisia.<br />
– Sijaisvanhemmuus on elämäntapa.<br />
Se on myös yhteiskunnallisesti hyvin<br />
arvokasta työtä, Ari Salin toteaa.<br />
Ver taistukea sijaisvanhemmat löytävät<br />
halutessaan sijaisvanhempien omista<br />
järjestöistä ja keskinäisistä verkostoistaan.<br />
Työssä voi kehittyä esimerkiksi lukemalla<br />
kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta,<br />
Ari Salin kannustaa.<br />
Sijaisperheen arki<br />
kasvattaa vanhempaakin<br />
Joka lapsella omat tarpeensa<br />
Ylöjärveläisille Sari ja Tommi Kivirannalle<br />
sijaisperheen arki on vielä uusi asia.<br />
Kivirannat ovat olleet kolmen alle kouluikäisen<br />
tytön sijaisvanhempina viime<br />
keväästä saakka. Perheessä on myös<br />
kolme biologista lasta: 14- ja 16-vuotiaat<br />
tyttäret sekä 6-vuotias poika.<br />
– Vanhemmuus on saanut uusia ulottuvuuksia.<br />
Samoin kuin perheeseen syntyy<br />
uusi vauva, myös sijaislapsi ’syntyy’<br />
perheeseen. Yhdessä sitten haetaan tapoja<br />
toimia ihmetellen ja hämmäs tellen,<br />
kuvailevat vanhemmat kokemuksiaan<br />
ensimmäisen kuukausien varrelta.<br />
Lastensuojelutyö on ollut pitkään<br />
lähellä pariskunnan sydäntä. Ajatus<br />
sijais perheeksi ryhtymisestä alkoi itää<br />
jo, kun biologiset tyttäret olivat pieniä.<br />
Lasten ja nuorten parissa tehty työ valmensi<br />
paria yhteiseen päätökseen, samoin<br />
tutuilta sijaisperheiltä saatu kannustus<br />
ja näiden kokemukset sijaisperheen<br />
arjesta.<br />
Asiaan valmistauduttiin tukima teri<br />
aalien avulla huolellisesti ja aiheesta<br />
keskusteltiin paljon perheen biologisten<br />
lasten kanssa. Kun aikaa oli runsaasti,<br />
nämä sopeutuivat muutoksiin ja<br />
uusien perheenjäsenien tulemiseen hyvin.<br />
Myös perheeseen sijoitetut lapset<br />
ovat kotiutuneet nopeasti.<br />
– Tärkeää on, että jokainen perheessä<br />
oleva lapsi on tasavertainen toisiinsa<br />
nähden. Kun lapsi jakaa vanhempansa<br />
ja kotinsa uusien perheenjäsenten kans-<br />
sa, täytyy vanhempien huo<strong>lehti</strong>a, että<br />
kaikki lapset saavat oman tilansa tässä<br />
kokonaisuudessa. Perheen jokaisella<br />
lapsella on omat tarpeensa, Kivirannat<br />
toteavat.<br />
Kaikkeen ei ole vastauksia<br />
Kolmen pienen lapsen tulo perheeseen<br />
tiesi Kivirantojen tapauksessa suurta<br />
elämänmuutosta, johon kuului muutto<br />
isompaan kotiin uudelle paikkakunnalle.<br />
Perheen äiti jatkaa työtään lastentarhanopettajana<br />
ja musiikkiterapeuttina,<br />
mutta isä irrottautui omasta päivätyöstään<br />
ja jäi kotiin lasten kanssa. Kivirannat<br />
halusivat lapsille arjen, jossa aikuinen<br />
on läsnä mahdollisimman paljon.<br />
Perheessä on todettu, että säännöllinen<br />
ja ennakoitava arki luo lapselle<br />
tasapainoisen kasvuympäristön.<br />
– Kysymyksiä satelee paljon, kaikkeen<br />
meillä ei ole vastauksia. Välillä itketään,<br />
välillä taas nauretaan. Syliä kulutetaan<br />
ja rajoja mittaillaan, vanhemmat<br />
sanovat.<br />
Sari ja Tommi Kiviranta korostavat,<br />
että vaikka ammattikasvattajan taustasta<br />
on ollut usean perheeseen sijoitetun<br />
lapsen kanssa heille hyötyä, sijaisvanhemmaksi<br />
voi hyvin ryhtyä myös ilman<br />
sitä.<br />
Teksti: Johanna Toivanen<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
<strong>Tampere</strong> etsii uusia sijaisperheitä<br />
<strong>Tampere</strong>en seudun kunnissa<br />
tarvitaan kipeästi uusia sijaisperheitä.<br />
Sijaisperhetyötä koordinoiva<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
asiakasohjausyksikkö Luotsi etsii<br />
parhaillaan perheitä erityisesti<br />
pitkäaikaiseen sijoitukseen yli 4-<br />
vuotiaille, sisaruksille tai erityistä<br />
hoitoa tarvitseville lapsille.<br />
Lähes 300 lasta tarvitsee vuosittain<br />
sijaishuoltopaikan <strong>Tampere</strong>en<br />
seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla.<br />
Uusia sijaisperheitä etsitäänkin<br />
<strong>Tampere</strong>en seudulla jatkuvasti.<br />
Sijaisperheeksi voivat ryhtyä<br />
perheet, joiden omat asiat ja ihmissuhteet<br />
ovat kunnossa. Sijaisvanhemmilta<br />
edellytetään sitoutumista,<br />
halua ja kiinnostusta<br />
hoitaa ja kasvattaa perheeseen<br />
sijoitettua lasta.<br />
– Etsimme tavallisia perheitä:<br />
yhteistyökykyisiä, lapsirakkaita ja<br />
turvallisia koteja, kertoo vs. asiakasohjauksen<br />
päällikkö Hanna<br />
Harju-Virtanen Luotsista.<br />
– Sijaisperheitä on monenlaisia.<br />
Joissakin perheissä biologiset<br />
lapset ovat jo isoja tai lentäneet<br />
pesästä, joissakin perheissä biologiset<br />
lapset ovat vielä melko<br />
pieniä. Toisissa perheissä joko<br />
toinen tai molemmat vanhemmat<br />
ovat kotona, toisissa taas<br />
sijaisvanhemmat jatkavat työssäkäyntiä<br />
lapsen sopeuduttua<br />
perheenjäseneksi, Hanna Harju-<br />
Virtanen kertoo.<br />
Sijaisperheenä voi toimia<br />
monella tavalla<br />
Sijaisperheitä tarvitaan erilaisiin<br />
tilanteisiin. Osa lapsista tulee<br />
perhehoitoon suunnitelmallisesti,<br />
osa kriisitilanteesta joko<br />
lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi.<br />
Osa lapsista käy sijaisperheessään<br />
tietyin välein, esimerkiksi<br />
viikonloppuina.<br />
Lyhytaikaisessa perhehoidossa<br />
lapsi asuu sijaisperheessä tietyn<br />
ajanjakson. Pitkäaikaisessa<br />
sijoituksessa lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen<br />
toistaiseksi, jopa<br />
aikuisikään saakka.<br />
Osa sijaisperheistä toimii<br />
päi vystävänä sijaisperhee nä, joka<br />
on valmis ottamaan lapsen hoitoon<br />
kriisitilanteessa nopeasti ja<br />
jossa ainakin toinen vanhemmista<br />
on kotona. Ammatilli sissa sijaisperheis<br />
sä ainakin toisella vanhemmista<br />
on alalle soveltuva<br />
pohjakoulutus tai pitkäaikainen<br />
koke mus lasten kanssa tehdystä<br />
työstä. Ammatillisissa perheissä<br />
sijaishoidossa olevia lapsia voi<br />
olla enemmän ja heillä saattaa olla<br />
erityistä osaamista vaativia<br />
tarpeita.<br />
Perheestä sijaishuoltopaikan<br />
saavalla lapsella on oma sosiaalityöntekijä,<br />
joka seuraa hänen<br />
asioitaan ja tukee sijaisperhettä<br />
omalla asiantuntemuksellaan.<br />
Lapsella on myös oikeus tavata<br />
sukulaisiaan ja muita läheisiä ihmisiään.<br />
Sijaisperheet saavat valmennuksen<br />
tehtävään. Perheille järjestetään<br />
tarvittaessa myös työnohjausta<br />
ja jatkokoulutusta. Perheet<br />
saavat työstään palkkion ja<br />
kulukorvauksen.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin asiakasohjausyksikkö<br />
Luotsi tuottaa<br />
perhehoidon palveluita <strong>Tampere</strong>en<br />
lisäksi myös 11 lähiseudun<br />
kunnalle. Luotsin tehtävänä on<br />
muun muassa hankkia keskitetysti<br />
lastensuojelun alueellaan tarvitsemat<br />
sijaishuoltopaikat. Suurin<br />
osa sijaisperheistä on Pirkanmaan<br />
alueelta, mutta tehtävään<br />
voi hakeutua kauempaakin.<br />
Tavallisia perheitä etsitään<br />
Kivirannan perheessä luotetaan arjen perusasioihin. Perheen isä Tommi Kiviranta<br />
toteaa, että lasten kanssa tarvitaan ennen kaikkea yhteisiä ruokahetkiä,<br />
iltasatuja, syliä ja leikkimistä.<br />
Eräs kotia kaipaava pikkupoika ilmoitti sosiaalityöntekijän<br />
haas tat telussa toivovansa kotiin, jossa on ainakin “kirahvi ja<br />
leijona”.<br />
Sijaisperheiksi ei kuitenkaan etsi tä mitään erikoista, vaan<br />
normaa leja yhteistyökykyisiä, lapsiystävällisiä ja turvallisia koteja.<br />
Lähes 300 lasta tarvitsee vuo sit tain sijaishuoltopaikan<br />
<strong>Tampere</strong>en seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla.<br />
Oletko kiinnostunut sijais vanhemmaksi ryhtymisestä? Ota<br />
yhteyttä Luotsiin joko puhelimitse (03) 5657 5403 tai sähköpostitse<br />
osoitteella luotsi@tampere.fi.<br />
Lisätietoja sijaisperheeksi hakeutumisesta löydät myös<br />
internet-sivuilta osoitteesta<br />
www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/sijaishuolto/perhehoito/rekrytointi
TAMPERE 19<br />
Rulla on<br />
<strong>Tampere</strong>ella toimiva Lastenkulttuurikeskus<br />
Rulla muutti vuoden vaihteessa<br />
uusiin tiloihin. Rulla sijaitsee nyt Finlaysonin<br />
alueella Kuusvooninkinenrakennuksen<br />
siipiosassa. Koska uudet<br />
tilat ovat katutasolla, Rullaan on entistä<br />
helpompi tulla myös lastenrattaiden ja<br />
pyörätuolien kanssa.<br />
Rullan vaihtuvissa näyttelyissä on<br />
esillä lasten omia töitä tai ammattilaisten<br />
lapsille tekemiä teoksia. Näyttelytoiminnan<br />
lisäksi Rullassa on työpajoja<br />
ja muuta ohjelmaa. Rulla on myös Taidekaari-hankkeen<br />
näyttely- sekä toimintapaikka.<br />
Lapset voivat saada ensimmäisen<br />
kosketuksen kuvataiteeseen, nukketeatteriin,<br />
musiikkiin ja muihin taiteenlajeihin<br />
turvallisesti Rullassa, jossa oma<br />
tekeminen on tärkeä osa toimintaa. Puiseva<br />
Puu kasvaa Rullassa kutsuen lapsia<br />
tekemään uusia asukkaita oksilleen.<br />
Loistava Lohikäärme puolestaan komistuu<br />
lasten tekemistä uusista suomuista.<br />
Nukketeatterinuket kurkistelevat kävijöitä<br />
korkeuksistaan.<br />
Rullasta löytyy myös erityisesti vauvoille<br />
ja taaperoille rakennettu Vedenalainen<br />
valtakunta, jossa elää monenlaisia<br />
olioita ja merenpohjan mönkijöitä.<br />
Äänimaailma johdattaa salaperäiseen<br />
merenalaiseen maailmaan, ja esineisiinkin<br />
saa koskea.<br />
lasten oma taidepaikka<br />
Rullan näyttelyt pyritään toteuttamaan<br />
siten, että niistä voi nauttia monella<br />
aistilla. Ohjaaja on apuna johdattelemassa<br />
näyttelyn teemoihin ja työpajan<br />
toimintoihin. Toiminta on pääosin<br />
maksutonta, ja maksullisessakin toiminnassa<br />
lippuhinnat pyritään pitämään<br />
matalina.<br />
Maaliskuussa Rullaan rantautuu<br />
ranskalainen sarjakuvasankari Asterix<br />
ystävineen. Silloin on luvassa monenlaista<br />
tekemistä ja kokemista. Kevään<br />
näyttelysarjan päättää Näpsä Käsityökoulun<br />
näyttely.<br />
Rulla on toiminut vuodesta 2005<br />
lähtien ja sen toiminnasta vastaa <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin kulttuuripalvelut.<br />
Rulla on osa lasten ja nuorten palveluita,<br />
jotka on tarkoitettu kaikille tamperelaisille.<br />
Rullaan ovat tervetulleita lapsiperheet,<br />
kummit, mummot ja vaarit sekä<br />
päiväkoti-, koulu- ja harrasteryhmät.<br />
Rulla on avoinna tiistaista perjantaihin<br />
klo 9–14 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin<br />
klo 11–16.<br />
TEEMU KESKINEN<br />
Galleri<br />
Emil<br />
Vanha<br />
kirjastotalo,<br />
Keskustori 4<br />
Näyttelyt:<br />
–27.2. PARA-ryhmä,Tartto<br />
Viron parhaat surrealistit:<br />
Ilmar Malin, Leonhard<br />
Lapin, Vello Vinn, Enn<br />
Tegova<br />
6.3.–22.3. Ranskalaisen<br />
kulttuuriviikon valokuvanäyttely<br />
27.3.–19.4. GANGARTEN<br />
go your gait! part6_exchange<br />
Linz in the rhythmic mirror<br />
of its Partner and Friendship<br />
Cities katrinem<br />
24.4.–10.5. Elwa Molinin<br />
valokuvanäyttely – Yli<br />
puolivuosisataa tanssin<br />
lumoissa, Sisä-Suomen<br />
Tanssin aluekeskus<br />
Vapriikissa hieno näyttelyvuosi<br />
Vapriikki tarjoaa tänä vuonna<br />
monia mielenkiintoisia näyttelyitä.<br />
Helmikuun alussa avattiin perheille<br />
suunnattu Aika leikkiä -näyttely,<br />
huhtikuussa hemmotellaan jääkiekon<br />
ystäviä uudistuneella Jääkiekkomuseolla<br />
ja syksyllä saadaan uusi<br />
<strong>Tampere</strong>en historiaa valottava näyttely.<br />
Kesäkuussa Vapriikissa avautuu<br />
laaja Pohjois-Amerikan intiaaneista<br />
kertova näyttely Sitting Bull.<br />
Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita<br />
-näyttely tuo esille Nukkemuseon<br />
pitkään piilossa olleet esineet.<br />
MARIKA TAMMINEN / VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO<br />
Näyttely on suunnattu perheille ja<br />
lapsille ja sen esineistö pohjautuu<br />
pääasiassa Haiharan museosäätiön<br />
leikkikalukokoelmaan. Näyttelyssä<br />
sijansa saavat sekä ulko- että kotimaiset,<br />
vanhat ja uudet leikkikalut,<br />
joilla suomalaislapset ovat vuosikymmenien<br />
saatossa leikkineet. Mukana<br />
on myös Rakkaat lelut -osio, jossa<br />
koviakin kokeneet lelut saavat mahdollisuuden<br />
kertoa koskettavat tarinansa.<br />
Ja näyttelyssä voi myös oikeasti<br />
leikkiä.<br />
Suomen Jääkiekkomuseo siirtyy<br />
uusiin ja laajempiin näyttelytiloihin<br />
museokeskus Vapriikin sisällä.<br />
Näyttely kertoo suomalaisen jääkiekon<br />
historian useiden lajin olemusta<br />
avaavien teemakokonaisuuksien<br />
kautta.<br />
Kesäkuussa avataan Varpiikin<br />
toistaiseksi suurin erikoisnäyttely<br />
Sitting Bull. Näyttelyssä esitellään<br />
preeriaintiaanien elämää vuodesta<br />
1830 aina tähän päivään saakka. Lakota-sioux-heimon<br />
intiaanipäällikkö<br />
Istuva Härkä on aikansa tunnetuimpia<br />
intiaaneja. Noin 180 Yhdysvalloista<br />
ja eri puolilta Eurooppaa tuotua<br />
alkuperäisesinettä – joiden joukossa<br />
on myös Istuvan Härän henkilökohtaisia<br />
esineitä – kertovat elävästi<br />
päällikön henkilöhistoriasta sekä lakota-sioux-heimon<br />
menneisyydestä<br />
ja nykyisyydestä. Näyttelyyn liittyy<br />
monipuolinen oheisohjelmisto Pohjois-Amerikan<br />
intiaanikulttuureista ja<br />
laajemminkin Pohjois-Amerikan historiasta.<br />
Pohjois-Amerikka on teemana<br />
myös monissa muissa kulttuurilaitoksissa<br />
vuoden <strong>2009</strong> aikana.<br />
Loppuvuodesta Vapriikissa on<br />
luvassa <strong>Tampere</strong>en 230-vuotisjuhlavuoden<br />
näyttely: Tammerkoski.<br />
Museokeskus Vapriikki<br />
Avoinna ti, to–su kello 10–18,<br />
ke kello 11–20, ma suljettu<br />
Alaverstaanraitti 5, <strong>Tampere</strong><br />
Tampellan alue<br />
www.tampere.fi/vapriikki<br />
15.5.–5.6. Edvine Larssen,<br />
Kjersti Berg, Markus Lantto,<br />
Solveig Birna, Sigrid Laugsand,<br />
Vigdis Haugtrø, Maja<br />
Nilsen, Trondheim<br />
12.6.–3.7. Valokuvanäyttely,<br />
Olomouc<br />
7.7.–31.8. Unipointin kesänäyttelyt<br />
Avoinna:<br />
ma–pe kello 10–18<br />
la–su kello 11–17<br />
kesä–elokuussa viikonloppuisin<br />
suljettu<br />
Lisätietoja: <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin kulttuuripalvelut,<br />
puh. (03) 5656 6137,<br />
kulttuuri@tampere.fi,<br />
www.tampere.fi/kulttuuri<br />
Vuoden nuori taiteilija<br />
<strong>Tampere</strong>en<br />
taidemuseossa<br />
Vuoden <strong>2009</strong> nuori taitelija on Hannu<br />
Karjalainen, jonka näyttely on esillä <strong>Tampere</strong>en<br />
taidemuseossa 28.2.–5.4.<strong>2009</strong>.<br />
Hannu Karjalainen & Kuriositeetteja<br />
omasta kokoelmasta -näyttelyssä<br />
on esillä taiteilijan töitä muotokuvista<br />
videoteoksiin.<br />
<strong>Tampere</strong>en taidemuseo<br />
Puutarhakatu 34, <strong>Tampere</strong><br />
puhelin 5656 6577<br />
Avoinna tiistaista sunnuntaihin<br />
kello 10–18<br />
www.tampere.fi/taidemuseo<br />
Vuoden nuori<br />
taiteilija <strong>2009</strong><br />
Hannu<br />
Karjalainen<br />
Naisasiaa,<br />
Vietnamia ja<br />
kuohuvaa<br />
60-lukua<br />
<strong>Tampere</strong>en elokuvajuhlia vietetään<br />
4.–8.maaliskuuta <strong>2009</strong>. Juhlien<br />
ohjelmistossa on naisasiaa, Vietnamia<br />
ja kuohuvaa 60-lukua.<br />
Naistekijät ovat vahvasti esillä, sillä<br />
Terra Femina sisältää 2000-luvulla<br />
valmistuneita elokuvia, jotka ovat<br />
feministisiä, humoristisia, kepeitä ja<br />
kipeitä puheenvuoroja naisten elämästä.<br />
Vietnam. Nyt. lähestyy Aasian<br />
heräävää tiikeriä elokuvamaana<br />
viiden näytöksen voimin. Luvassa<br />
on laaja kokonaisuus harvoin esillä<br />
olevia vietnamilaisia animaatioita, lyhytelokuvia<br />
ja dokumenttielokuvia<br />
aina 1960-luvulta tähän päivään. 60-<br />
lukuun palataan ohjelmistokokonaisuudessa<br />
MoMA. Siinä nähdään Andy<br />
Warholin elokuvia sekä harvinaisia<br />
amerikkalaisia lyhytelokuvia vuosilta<br />
1905–1986. Muun muassa näitä on<br />
tarjolla tämän vuoden elokuvajuhlien<br />
monipuolisessa ohjelmistossa.<br />
<strong>Tampere</strong>en elokuvajuhlat<br />
Tullikamarin aukio 2, <strong>Tampere</strong><br />
puh (03) 223 5681<br />
arkisin kello 9–16<br />
www.tamperefilmfestival.fi/
20<br />
TAMPERE<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Sara Hildénin<br />
taidemuseon on<br />
suunnitellut Pekka<br />
Ilveskosken arkkitehtitoimisto.<br />
− Sara Hildénin<br />
taidemuseo on juuri<br />
sellainen kuin kolmekymppisen<br />
kuuluukin.<br />
Se tietää mitä haluaa<br />
ja osaa toimia taidekentässä.<br />
Ja on erittäin<br />
elämänhaluinen, Riitta<br />
Valorinta luonnehtii.<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Timo Vuorikosken<br />
mielestä yksi museon<br />
johtamisen parhaita<br />
puolia oli, että sai<br />
tehdä töitä mahtavassa<br />
porukassa ja<br />
nähdä taidetta niin<br />
paljon kuin ehti.<br />
Sara Hildén ja<br />
Einari Vehmas<br />
Sara Hildénin taidemuseon<br />
avajaisissa<br />
11. helmikuuta 1979.<br />
Sara Hildénin taidemuseo on<br />
Elämänhaluinen kolmekymppinen<br />
Sara Hildénin taidemuseo<br />
juhlii tänä<br />
vuonna kolmekymppisiään.<br />
Syntymäpäiville<br />
15. maaliskuuta <strong>2009</strong><br />
museo toivottaa<br />
kaikki tervetulleiksi.<br />
Museo tarjoaa ilmaisen<br />
sisäänpääsyn Alex<br />
Katzin näyttelyyn,<br />
maksuttomia<br />
näyttelyopastuksia<br />
sekä juhlakahvit.<br />
Kun Sara Hildénin taidemuseon<br />
puhelimeen alkuvuosina soitettiin<br />
ulkomailta, se oli erityislaatuinen<br />
tapaus.<br />
− Silloinen toimistosihteerimme<br />
tuli käytävälle ja huusi että hei,<br />
se on ulkomailta. Kuka ottaa? hymyilee<br />
Sara Hildénin taidemuseon<br />
johtaja Riitta Valorinta.<br />
Elettiin pikakirjeiden aikaa. Ei<br />
ollut faksia ja lähin kopiokonekin<br />
sijaitsi kaupunginkirjastossa.<br />
− Kolmeenkymmeneen vuoteen<br />
mahtuu monta tarinaa, Valorinta<br />
sanoo.<br />
Särkänniemen huvipuistoalueella<br />
sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo<br />
avattiin yleisölle 11. helmikuuta<br />
1979. Alkukipinän museo sai<br />
jo 1962, kun Sara Hildén lahjoitti<br />
omistamansa taideteokset säätiölle,<br />
joka nimettiin hänen mukaansa.<br />
Aluksi teoksia säilytettiin Ateneumin<br />
taidemuseossa Helsingissä,<br />
mutta vuonna 1975 <strong>Tampere</strong>en<br />
<strong>kaupunki</strong> ja Sara Hildénin säätiö<br />
solmivat sopimuksen museon perustamisesta.<br />
− <strong>Tampere</strong>en <strong>kaupunki</strong> sai yhden<br />
Suomen hienoimmista ja maailmanlaajuisestikin<br />
merkittävistä<br />
modernin taiteen kokoelmista, museon<br />
entinen johtaja Timo Vuorikoski<br />
luonnehtii. Hän oli museon johtajana<br />
vuosina 1979−2006.<br />
Museosta tuli<br />
kulttuurivaltti<br />
Museosta tuli nopeasti avajaistensa<br />
jälkeen <strong>Tampere</strong>en kaupungille<br />
varsinainen kulttuurimyyntivaltti.<br />
Vuorikoski muistaa, miten Helsingin<br />
kulttuuriväki alkoi virrata<br />
<strong>Tampere</strong>elle, Sara Hildénin taidemuseoon.<br />
− Helsinki oli taidekentässä polvillaan.<br />
Ateneum oli remontissa, ei<br />
ollut Tennispalatsia eikä Kiasmaa,<br />
eikä Helsingin kaupunginmuseollakaan<br />
juuri ollut modernia taidetta.<br />
Ja kelpasihan <strong>Tampere</strong>elle tulla.<br />
Museossa esiteltiin omia koko elmia<br />
ja järjestettiin vaihtuvia näyttelyitä:<br />
ulkomaisen modernin taiteen klassikkonäyttelyitä<br />
ja merkittäviä kansainvälisiä,<br />
suoraan <strong>Tampere</strong>elle<br />
tehtyjä näyttelyitä. Oli muun muassa<br />
Giorgio Morandia, Giacomettia<br />
ja amerikkalaista ja saksalaista nykytaidetta.<br />
<strong>Tampere</strong>laisilta uusi museo, rakennus<br />
ja sen kokoelmat saivat hyvän<br />
vastaanoton. Vuorikoski kertoo,<br />
että varsinkin koululaiset olivat museossa<br />
tuttuja vieraita.<br />
− Nyt on palkitsevaa tavata keski-<br />
ikäisiä tamperelaisia. Melkein<br />
kaikki sanovat, että juu, me käytiin<br />
koulun kanssa siellä Hildénissä.<br />
SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO<br />
Kansainvälisyys on<br />
tätä päivää<br />
Nyt kolmekymppisiään juhlivan<br />
museon tieto-taito, 4500 teoksen<br />
yhä karttuva kokoelma ja aktiivisuus<br />
tekevät museosta maailmanluokan<br />
toimijan.<br />
− Meistä jokainen hoitaa kansainvälisiä<br />
asioita joka päivä. Teoksia<br />
tulee maailmalta ja lähtee maailmalle,<br />
Riitta Valorinta sanoo.<br />
Esimerkiksi kokoelmiin kuuluva<br />
Francis Baconin Kaksoistutkielma<br />
George Dyerin muotokuvaa varten<br />
on viime aikoina ollut lainassa<br />
Madridissa kansallismuseo Pradossa<br />
ja Lontoon Tate Galleryssä. Nyt<br />
se on esillä Metropolitanissa New<br />
Yorkissa.<br />
Vieraita museoon tulee sekä ulkomailta<br />
että kotimaasta. Erityisen<br />
ilahtunut Valorinta on siitä, että päiväkotilapsia<br />
käy museossa paljon.<br />
− He ovat todella hyvää yleisöä.<br />
Esimerkiksi Martti Aihan yhdestä<br />
veistoksesta joku ihan pieni sanoi,<br />
että se on raketin sukkula, Valorinta<br />
naurahtaa.<br />
− Ja niinhän se onkin, siltä se<br />
näyttää. Ei yhtä oikeaa vastausta<br />
olekaan.<br />
Yläkoululaisten ja lukiolaisten<br />
museokäyntien vähentymisestä<br />
Valorinta on hieman huolissaan.<br />
− Museossa käyminen on virkistävää<br />
ja avaa yhden näkökulman<br />
siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Taiteesta<br />
pitää puhua ja sitä pitää yrittää<br />
ymmärtää.<br />
Samaa mieltä olisi epäilemättä<br />
Sara Hildén.<br />
− Sara Hildén oli vakuuttunut,<br />
että taiteella on hyvinvointia edistävä<br />
merkitys ja että on tärkeää, että<br />
tavalliset ihmiset näkevät taidetta,<br />
mahdollisimman helpolla, Timo<br />
Vuorikoski selittää.<br />
Siihen Sara Hildénin museo tarjoaa<br />
mahdollisuuden nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Teksti: Mirva Tuusa<br />
Sara Hildénin taidemuseon<br />
juhlavuosi<br />
Sunnuntaina 15.3.<strong>2009</strong> kello 11–18<br />
kolmekymppiset yleisölle!<br />
Juhlapäivän kunniaksi museo<br />
tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn<br />
Alex Katzin näyttelyyn, maksuttomia<br />
näyttelyopastuksia ja syntymäpäiväkahvit<br />
pullan kera Café<br />
Sarassa. Tervetuloa!<br />
21.2.−31.5. Alex Katz: An American<br />
Way of Seeing<br />
• Sunnuntaisin 22.2.−26.4. klo 13<br />
maksuttomat näyttelyopastukset<br />
• Torstaisin 5.3., 2.4. ja 7.5. ikäihmiset<br />
pääsevät museoon<br />
eurolla. Maksuton näyttelyopastus<br />
klo 14<br />
6.6.−30.8. Klassikot ja amerikkalaista<br />
nykytaidetta<br />
11.9.−31.12. FLASH! Valoa ja liikettä
Change language