Alma-hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008 - Tampereen ...
Alma-hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008 - Tampereen ...
Alma-hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008 - Tampereen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ALUEELLINEN MAAHANMUUTTAJAASIAKASTYÖN KEHITTÄMISYKSIK<br />
KÖ (ALMA) / <strong>Tampereen</strong> seutukunta<br />
Toiminta vuonna <strong>2008</strong><br />
1. Johdanto<br />
Alueellinen maahanmuuttajaasiakastyön kehittämisyksikkö eli ALMA aloitti toimintansa<br />
<strong>Tampereen</strong> seudulla heinäkuun alussa 2007. <strong>Alma</strong>n tavoitteena on tuottaa alueellisia maahanmuuttajaasiakastyön<br />
erityis/tukipalveluja, verkostoida ja tukea kuntien työntekijöitä, viranomaisia<br />
sekä 3. sektorin toimijoita ja kehittää maahanmuuttajaasiakastyössä toimivan<br />
henkilöstön erityisosaamista ja peruspalvelujen työntekijöiden ammatillisia valmiuksia.<br />
<strong>Alma</strong> toimii verkostoorganisaation tapaan ja kehittää maahanmuuttajiin liittyviä palveluja ja<br />
osaamista neljällä osaalueella: maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanotossa, palveluohjauksessa,<br />
mielenterveystyössä sekä parantamalla työntekijöiden ja työyhteisöjen tietotaitoa<br />
maahanmuuttajaasiakkaista. <strong>Alma</strong>n toiminnan piirissä ovat alueen eri alojen ja sektoreiden<br />
työntekijät ja työyhteisöt, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajataustaisia asiakkaita.<br />
<strong>Alma</strong>ssa on kolme työntekijää: <strong>hankkeen</strong> vetäjänä toimii kehittäjäsosiaalityöntekijä Virpi Tolonen,<br />
kehittäjäpsykologi Sirkku Suikkanen (toimessa 5.1.2009 alkaen; vuoden <strong>2008</strong> loppuun<br />
Mirka Hynninen) työskentelee osana <strong>Tampereen</strong> kaupungin avomielenterveyspalvelujen<br />
maahanmuuttajien psykiatrista poliklinikkaa ja kehittäjäpalveluohjaaja Kristiina Teissin<br />
vastuulla ovat palveluohjaukseen ja neuvontaan liittyvät kysymykset.<br />
Hankkeen rahoituksesta 75 %:sti vastaa sosiaali ja terveysministeriö. Kuntarahoittajina toimivat<br />
<strong>Tampereen</strong> seudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,<br />
Vesilahti ja Ylöjärvi. Hallinnoijana on <strong>Tampereen</strong> kaupunki. Käytännössä toimintaalue on ollut<br />
laajempi, koska yhteistyötä on tehty muidenkin pirkanmaalaisten kuntien (esim. Orivesi,<br />
Punkalaidun, Vammala ja Valkeakoski) sekä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.<br />
Paikallisesti keskeisiä toimijoita hankekuntien lisäksi ovat Pirkanmaan TEkeskuksen maahanmuuttoyksikkö,<br />
sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy sekä alueen oppilaitokset (mm.<br />
TAKK ja PIRAMK). 3. sektorin osalta tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Setlementti Naapuri<br />
(ULRIK ja Rosmariiniprojektit sekä Naistari), SPR, Ahjolan Setlementti (Kölvipoikatyö),<br />
maahanmuuttajayhdistykset ja niiden kattoliitto Heshu, Naisten suojakodin Essiprojekti,<br />
1
ikääntyviin maahanmuuttajiin kohdentuva Kulttuurien koti sekä Pakolaisavun Kotiloprojekti.<br />
Muita kehittämishankekumppaneita ovat olleet mm. <strong>Tampereen</strong> kaupunkiseudulla toimivat<br />
aikuissosiaalityötä kehittävä Akseli ja työperusteista maahanmuuttoa edistävä TyöMaaprojekti<br />
sekä <strong>Tampereen</strong> kaupungin varhaisen puuttumisen Tuumasta toimeen ja perusopetuksen<br />
monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke.<br />
2. <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> organisointi ja hallinto<br />
Hankkeen hallinnoinnista vuonna <strong>2008</strong> vastasi <strong>Tampereen</strong> kaupungin hyvinvointipalvelujen<br />
kehittämisyksikkö (= hyke) ja <strong>Alma</strong>n työntekijöiden esimiehenä toimi projektienhallintapäällikkö<br />
Sirpa Kolehmainen. Kaupungin sisäisiä kehittäjä ja projektityöntekijöiden kokouksia pidettiin<br />
noin kerran kuussa. Lisäksi järjestettiin hankkeiden omia kehittämispäiviä, joissa mm.<br />
mietittiin hyvinvointipalvelujen kehittämistyön yleisiä periaatteita ja tavoitteita sekä arvioitiin<br />
projektiorganisaation toimintaa. 24.11.<strong>2008</strong> hyke järjesti Hyvinvointipalvelut kehittää <br />
seminaarin teemalla ”Kansalaisuus, osallisuus ja asiakaslähtöisyys hyvinvointipalveluissa”,<br />
jossa <strong>Alma</strong>projektin puheenvuoro käsitteli maahanmuuttajaasiakkaita palvelujen käyttäjinä.<br />
Lokakuussa <strong>Tampereen</strong> kaupungin omassa hallinnossa tehtiin muutoksia, joiden seurauksena<br />
hyke lakkautettiin ja sen toiminta hajautettiin konsernihallintoon ja eri tuotantoalueille. <strong>Alma</strong>hanke<br />
ja sen kehittäjätyöntekijöiden vakanssit siirrettiin loppuvuodeksi konsernihallintoon,<br />
minne myös kaupungin projektienhallintapäällikkö siirtyi. Hankkeen ”loppusijoituspaikka”vuoden<br />
2009 alusta on kuitenkin toinen hanke siirtyi sosiaalihuollon erityispalveluihin (=<br />
sherpa) avopalvelujen tuotantoyksikköön. Avopalveluissa tuotetaan sosiaalityön ja terveydenhuollon<br />
palveluja, ja sen yhtenä osana sosiaalihuollon erityispalvelut pitää sisällään maahanmuuttajapalvelut<br />
(so. humanitäärinen vastaanotto ja paluumuuttajat), talous ja velkaneuvonnan,<br />
kehitysvammaisten avopalvelut, sovittelutoiminnan sekä ennaltaehkäisevän<br />
päihdetyön.<br />
2.1 <strong>Alma</strong>n ohjausryhmä<br />
<strong>Alma</strong>n ohjausryhmä on laajaalainen ja moniammatillinen joukko työntekijöitä ja toimijoita<br />
hankekunnista, Pirkanmaan TEkeskuksesta, Pikassos Oy:stä sekä 3. sektorilta (SPR ja<br />
Heshu ry). Ryhmä kokoontui vuonna <strong>2008</strong> yhteensä kuusi kertaa, ja kokouksia pidettiin <strong>Tampereen</strong><br />
lisäksi Nokialla ja Ylöjärvellä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi <strong>Tampereen</strong> maahanmuuttajatyön<br />
pääkoordinaattori Marja Nyrhinen (varalla Pirjo Pajunen Pirkanmaan TE<br />
2
keskuksesta) ja sihteerinä/koolle kutsujana <strong>Alma</strong>n kehittäjäsosiaalityöntekijä. Yleensä myös<br />
<strong>Alma</strong>n kehittäjäpalveluohjaaja sekä –psykologi osallistuivat ohjausryhmän kokouksiin. Kevään<br />
kokouksista kaksi järjestettiin teemallisina: helmikuussa projektipäällikkö Sari Takala<br />
Kulttuurien Koti –hankkeesta oli kertomassa ikääntyvistä maahanmuuttajista ja toukokuussa<br />
aiheena olivat alle kouluikäiset maahanmuuttajalapset, alustajina Tuija Nevala varhaisen<br />
puuttumisen Tuumasta toimeen –hankkeesta sekä Virve Savolainen MLL:n Eskarista ekaluokalle<br />
–projektista.<br />
<strong>Alma</strong>n ohjausryhmän roolista on sovittu mm. seuraavasti: Ohjausryhmän tehtävänä on <strong>hankkeen</strong><br />
ohjaus ja seuranta hankesuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa ohjausryhmä voi suunnata<br />
hanketta uudelleen. Se ottaa kantaa toteutukseen ja esittää parannuksia ja tarkennuksia<br />
suunnitelmiin. Ohjausryhmä suorittaa <strong>hankkeen</strong> arviointia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin<br />
ja vastaa osaltaan <strong>hankkeen</strong> vaikuttavuudesta sekä tuloksellisuudesta. Ohjausryhmän tehtävänä<br />
on toimia projektissa toimivan henkilöstön tukiryhmänä tekemällä linjauksia ja tarvittaessa<br />
konsultoimalla erilliskysymyksissä.<br />
Ohjausryhmä seuraa, että <strong>hankkeen</strong> käyttöön osoitetut varat tulevat tarkoituksenmukaisesti<br />
käytetyiksi. Hankkeen talouden valvonta tapahtuu kokouksiin tuotettavien raporttien avulla.<br />
Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy hankkeessa syntyvät raportit.<br />
Ohjausryhmä edistää <strong>hankkeen</strong> verkostoitumista sekä toimii linkkinä sidosryhmiin. Ohjausryhmän<br />
jäsenet tiedottavat projektista omissa organisaatioissaan ja tuovat ohjausryhmässä<br />
esille oman substanssialansa ja organisaationsa näkemyksiä hankkeeseen liittyen.<br />
Ohjausryhmän jäsenet vuonna <strong>2008</strong>:<br />
AntikainenJuntunen Eija, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, suunnittelija<br />
Birri Regassa, Pirkanmaan monikulttuurinen yhdistys Heshu ry (varalla Renaz Ebrahimi)<br />
Kara Mustafa, <strong>Tampereen</strong> maahanmuuttajaneuvosto (varalla Alina Kokka)<br />
Lehtinen Raimo, SPR/<strong>Tampereen</strong> osasto (4/08 loppuun asti Johanna Raivio, SPR/Hämeen<br />
piiri, sosiaalitoiminnan suunnittelija)<br />
Mäntynen Marita, Nokia, mielenterveyskeskuksen osastonhoitaja (varalla Marita Lehtoranta,<br />
sairaanhoitaja/mielenterveyskeskuksen päiväosasto)<br />
Niinimaa Hannele, Pirkkala, sosiaalityöntekijälastenvalvoja<br />
Nyrhinen Marja, Tampere/konsernihallinto, maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori (ohjausryhmän<br />
puheenjohtaja)<br />
3
Pajunen Pirjo, Pirkanmaan TEkeskus, maahanmuuttoyksikön päällikkö (ohjausryhmän varapuheenjohtaja)<br />
Peurala Tuija, Orivesi, sosiaalityön johtaja (18.2.08 asti Simo Sinervo, lukion rehtori/sivistystoimen<br />
johtaja<br />
Rintakoski Rea, Vesilahti, perhetyöntekijä (varalla Natalia Peltola, lastensuojelun ohjaaja)<br />
Tolonen Virpi, ALMA, kehittäjäsosiaalityöntekijä (ohjausryhmän sihteeri)<br />
Vattulainen Kirsi, Kangasala, päivähoidon aluejohtaja (varalla Tuija Pitkänen, päivähoidon<br />
aluejohtaja)<br />
Vesander Sisko, Lempäälä, sosiaalityön johtaja<br />
Virtanen Hilkka, Ylöjärvi, apulaisosastonhoitaja (10/08 lähtien Maritta Ruoranen, osastonhoitaja;<br />
varalla Pirjo Tanskanen, terveydenhoitaja)<br />
2.2 <strong>Alma</strong>tiimi<br />
Hankkeen työntekijöiden muodostama <strong>Alma</strong>tiimi kokoontui vuoden aikana yhteensä 12 kertaa.<br />
Tapaamisissa käsiteltiin itse kunkin työhön liittyviä sisältökysymyksiä sekä yhteisiä ajankohtaisia<br />
ja juoksevia asioita. Niissä myös suunniteltiin ja arvioitiin toimintaa ja tavoitteiden<br />
toteutumista. Tiimin vetäjänä ja koolle kutsujana toimi kehittäjäsosiaalityöntekijä. Tiimikokouksiin<br />
osallistui tarpeen mukaan myös maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Kujala hyvinvointipalvelujen<br />
kehittämisyksiköstä.<br />
YTM Steve Bodibe toimi määräaikaisena projektityöntekijänä kehittäjäpalveluohjaajan työparina<br />
ajalla 2.6.13.7.<strong>2008</strong>. Hänen vastuualueinaan olivat mm. maahanmuuttajien omakielisen<br />
neuvonnan organisointi, asiakkaiden neuvonta ja ohjaus Unipointissa sekä erilaisen materiaalin<br />
kokoaminen.<br />
Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat Sanna Irjala ja Bahar Khorazansad suorittivat<br />
harjoittelunsa <strong>Alma</strong>hankkeessa ajalla 17.3.23.5.<strong>2008</strong>. Vuoden <strong>2008</strong> puolella harjoittelunsa<br />
aloittivat myös PIRAMKopiskelijat Travis Mouna ja Mia Hirvonen.<br />
3. Talous<br />
Hankkeen kokonaisbudjetti on 321 240 euroa (ajalle 7/2007 – 10/2009), josta kuntien omarahoitusosuus<br />
(25 %) on 78 061 euroa. Se on jaettu kuntien asukasluvun (31.12.2006) mukaan,<br />
jolloin omarahoitusosuudeksi per asukas on muodostunut 0,24 euroa. Haettavan valti<br />
4
onavustuksen määrä oli yhteensä 234 179 euroa (75 %). STM:n myöntämän rahoituksen<br />
määrä oli 234 000 euroa.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> toteuma oli yhteensä 160 066 euroa, joten arvioitu vuotuinen hankebudjetti ylitettiin<br />
noin 15 000 eurolla. Edelliseltä <strong>vuodelta</strong> oli kuitenkin ”säästynyt”noin 11 500 euroa, ja<br />
näin ollen rahoitusraamissa on pysytty kohtuullisen hyvin (todellinen ylitys siis noin 3 500 euroa).<br />
Vuoden 07 ylijäämän käytöstä sovittiin toukokuussa LänsiSuomen lääninhallituksen ja<br />
hallinnoijan kanssa, ja asia käsiteltiin <strong>hankkeen</strong> ohjausryhmässä 19.5.<strong>2008</strong>.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> suurimmat menoerät liittyivät henkilöstökuluihin (yhteensä 129 012 €), vuokriin<br />
(työtilat sekä koneiden leasing yhteensä 12 677 €) sekä palvelujen ostoihin (yhteensä 17 977<br />
€), joissa eniten kustannuksia aiheuttivat tulkkaukseen liittyvät menot.<br />
4. Työtilat<br />
<strong>Alma</strong>n työntekijöiden työtilat sijaitsevat kahdessa paikassa: kehittäjäpsykologin työpiste on<br />
Pohjolankadulla maahanmuuttajien psykiatrisen poliklinikan yhteydessä ja kehittäjäpalveluohjaajalla<br />
sekä –sosiaalityöntekijällä on työhuoneet Keskustori 5 A:n 2. kerroksessa.<br />
Samoissa tiloissa Keskustori 5:ssa toimii myös työperusteisiin maahanmuuttajiin kohdentuva<br />
TyöMaahanke. Lisäksi siellä työskentelee <strong>Tampereen</strong> kaupungin avopalvelujen maahanmuuttajatyön<br />
koordinaattori Kirsti Kujala.<br />
5. Hankkeen toteutus osaalueittain<br />
<strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> kehittäjätyöntekijät (palveluohjaaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä) työskentelevät<br />
asiakastyössä omilla sisältöalueillaan ja toimivat perus ja erityispalvelujen työntekijöiden<br />
työpareina sekä omien verkostojensa aktiivisina jäseninä (mm. valmistelutyö, dokumentointi).<br />
Kehittäjätyöntekijät toimivat vastuualueidensa asiantuntijoina sekä linkittävät yhteen<br />
arjen asiakastyön käytäntöjä ja alueen kehittämis ja koulutustarpeita. He toimivat myös<br />
maahanmuuttajaasiakastyöhön liittyvän ajankohtaisen tiedon välittäjinä.<br />
Jokaisen <strong>hankkeen</strong> työntekijän työssä on ollut kyse uudenlaisen toimenkuvan luomisesta<br />
alueen käyttöön sekä vahvasta maahanmuuttajaasiakastyön kehittämisen orientaatiosta.<br />
Asiakkuus ei ole määrittynyt maahanmuuttajan statuksen mukaan (vrt. nykyinen palvelujen<br />
5
eriytyminen/pirstaleisuus eri syistä tulleilla maahanmuuttajilla), vaan asiakkaana voi olla käytännössä<br />
kuka tahansa maahanmuuttajataustainen henkilö, joka asuu alueella pysyvästi tai<br />
pysyväisluonteisesti.<br />
Toisaalta <strong>hankkeen</strong> asiakkaina ovat kiinteästi myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevät<br />
työntekijät eri sektoreilla ja toimialoilla. <strong>Alma</strong>n työntekijät ja erilaiset asiatuntijaverkostot on<br />
pyritty valjastamaan kuntien, viranomaisten sekä 3. sektorin työntekijöiden käyttöön erilaisissa<br />
maahanmuuttajaasiakkaisiin liittyvissä kysymyksissä niin, että yhteydenotto ja neuvojen/tuen<br />
saaminen olisi mahdollisimman mutkatonta ja joustavaa – perusperiaatteina tavoitettavuus<br />
ja nykyistä helpompi saavutettavuus. Siten <strong>Alma</strong> on pyrkinyt tuottamaan paitsi maahanmuuttajaasiakkaille,<br />
myös heidän kanssaan työskenteleville työntekijöille matalan kynnyksen<br />
neuvonta ja konsultaatiopalveluja.<br />
5.1 Palveluohjaus ja neuvonta<br />
Kehittäjäpalveluohjaajan työ koostuu matalan kynnyksen neuvonnan kehittämisestä <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin ja ympäristökuntien maahanmuuttajaväestölle sekä konkreettisesta asiakkaiden<br />
kanssa tehtävästä palveluohjaustyöstä. Lisäksi kehittäjäpalveluohjaaja kokoaa verkostoja<br />
sekä tuottaa ja kerää erikielistä tiedotusmateriaalia maahanmuuttajien tarpeeseen. Työn<br />
alussa omien tietojen päivittäminen julkisista palveluista sekä asiakastyön kuvan ja toimintamallien<br />
selkeytyminen oli ensiarvoisen tärkeää.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> palveluohjaajaan yksi tärkeimmistä tehtävistä oli maahanmuuttajien omakielisen<br />
neuvontapalvelun aloittaminen ja koordinointi Tampereella. Omakielinen neuvonta aloitettiin<br />
5.5.<strong>2008</strong> kulttuurikeskus Unipointin yhteydessä, ja se jatkui pienen tauon jälkeen<br />
2.2.2009 vakinaistettuna toimintana Kunnallisasian neuvontapisteessä (Puutarhakatu 6).<br />
Neuvonta toteutetaan yhteistyössä <strong>Tampereen</strong> kaupungin viestintäyksikön kanssa. Kehittäjäpalveluohjaaja<br />
jatkaa neuvonnan koordinointia ja neuvojien työssä tukemista. Omakielisen<br />
neuvonnan toimintamallia on suunniteltu ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä hyvinvointipalvelujen<br />
(nykyisin avopalvelujen) maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa.<br />
Toisena uutena toimintana kehittäjäpalveluohjaaja aloitti yleisten maahanmuuttajille suunnattujen<br />
teemallisten infoiltojen järjestämisen kulttuurikeskus Unipointissa. Arkielämään ja<br />
julkisiin palveluihin liittyviä infoiltoja järjestettiin 3.3.<strong>2008</strong> alkaen kerran kuussa (yhteensä 9 iltaa).<br />
Infoiltojen asiakasmäärä vaihteli 2 – 65 läsnäolijaan. Lähes kaikkiin infoiltoihin tilattiin<br />
6
tulkit (yleensä arabian, venäjän ja persian kielestä) sekä asiakkaiden avuksi oli mukana kielitaitoista<br />
henkilökuntaa. Yhteensä vuonna <strong>2008</strong> infoilloissa kävi noin 120 osallistujaa.<br />
Kehittäjäpalveluohjaajan työ on ollut suurelta osin liikkuvaa työtä: neuvontaa ja matalan kynnyksen<br />
asiakastyötä on tehty pääasiallisesti kulttuurikeskus Unipointissa, toimisto ja verkostotyötä<br />
sekä palveluohjauksen asiakkaiden vastaanottoja taas <strong>Alma</strong>n toimitiloissa Keskustori<br />
5 A:ssa. Viikoittain työtehtäviä suoritettiin myös joko yhteistyökumppaneiden luona tai jonkin<br />
verran ympäristökunnissa. Lisäksi työhön on kuulunut harjoittelijoiden ohjausta. Vuonna <strong>2008</strong><br />
neljä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijaa suoritti harjoittelunsa <strong>Alma</strong>hankkeessa.<br />
Neuvonnan ja palveluohjauksen asiakastyön voi jakaa kahteen eri tyyppiin: henkilöasiakkaisiin<br />
sekä asiakastyöhön ryhmien kanssa. Viimeksi mainittuun ovat kuuluneet sekä käynnit<br />
erilaisten ryhmien luona (lähinnä oppilaitoksissa) kertomassa neuvonnasta ja palveluohjauksesta<br />
että ryhmien tutustumiskäynnit Unipointissa.<br />
Myös henkilöasiakkaat voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: neuvontaasiakkaisiin ja palveluohjausasiakkaisiin.<br />
Neuvontaasiakkuudet ovat olleet lyhyitä asiakaskontakteja matalan<br />
kynnyksen neuvontapisteessä (so. Unipointissa vuoden <strong>2008</strong> osalta), ja asiakkailla on usein<br />
ollut helppo ja yksinkertainen kysymys, johon on löytynyt selkeä vastaus. Nämä asiakkaat<br />
ovat monesti olleet myös sellaisessa tilanteessa, että he ovat pystyneet saadun tiedon pohjalta<br />
itsenäisesti ja aktiivisesti hoitamaan asioita. Tällaisia asiakkaita on ollut todennäköisesti<br />
isompi määrä kuin palveluohjausasiakkaita, mutta heidän osaltaan kattavasti tilastoitu tieto<br />
puuttuu asiakkuuden lyhytkestoisuuden ja matalan kynnyksen neuvonnan luonteen takia.<br />
Palveluohjausasiakkaaksi henkilön määrittelee hoidettavien asioiden laajuus tai monimutkaisuus,<br />
asiakkaan oma kyky hoitaa asioita ja sen myötä pyrkimys asioiden hoidon kokonaisvaltaisuuteen.<br />
Palveluohjausasiakas on käynyt palveluohjaajalla yleensä enemmän kuin yhden<br />
kerran, yksi käyntikerta kestää keskimääräisesti pitempään kuin neuvontaasiakkaalla, ja palveluohjaajan<br />
on hoidettava yhteydenpitoa ja selvittelyä myös muiden asiakkaan tilanteeseen<br />
liittyvien tahojen kanssa. Työ palveluohjausasiakkaiden kanssa on vaatinut myös kenttätyötä<br />
ja joskus jopa kotikäyntejä. Osalla palveluohjausasiakkaista on ollut huono tai vielä olematon<br />
suomen kielen taito, ja siksi omien asioiden hoito on ollut asiakkaalle hankalaa.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> palveluohjaukseen tuli asiakkaita enenevässä määrin. Heti joulukuussa 2007<br />
syntyivät jo ensimmäiset asiakaskontaktit, joista pari asiakkuutta on jatkunut vuoden 2009<br />
puolelle asti. Palveluohjauksessa 12/07 – 12/08 oli yhteensä 40 asiakasta ja 85 asiakaskon<br />
7
taktia. Suurin osa asiakkaista on ollut tamperelaisia, ympäristökunnista palveluohjaajan asiakkaiksi<br />
on ohjautunut alle 10 maahanmuuttajaa. Lisäksi kulttuurikeskus Unipointissa ajalla<br />
4/08 – 9/08 kehittäjäpalveluohjaajalla oli yhteensä 46 omaa asiakaskontaktia.<br />
5.2 Mielenterveystyön kehittäminen<br />
Kehittäjäpsykologin työn keskiössä vuonna <strong>2008</strong> ovat olleet toisaalta asiakasvastaanotot ja<br />
toisaalta psykologisen tiedon ja asiantuntemuksen liittäminen osaksi maahanmuuttajien psykiatrisen<br />
poliklinikan tiimiä. Maahanmuuttajaasiakkaiden kohtaaminen ja heidän kanssaan<br />
työskentely oli aiemmin tätä kohderyhmää tuntemattomalle mielenterveystyön ammattilaiselle<br />
antoisaa mutta samalla vaativaa, ja työnkuvaan on kuulunut matkan varrella muutakin kuin<br />
varsinaista psykologin työtä.<br />
Perusasiakastyöhön on kuulunut haastatteluja, palvelutarpeiden kartoitusta sekä tukikeskusteluja,<br />
jotka ovat tuoneet esille suuren tarpeen palveluohjaukselle. Näin ollen yhteistyö mm.<br />
maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien kanssa on ollut erittäin<br />
tärkeää ja myös ohjaus erilaisiin matalan kynnyksen neuvontapalveluihin (esim. Unipoint<br />
ja <strong>Alma</strong>n palveluohjaaja). Eri asiakasryhmistä suurinta huolta aiheuttivat luku ja kirjoitustaidottomat<br />
sekä ikääntyvät maahanmuuttajat suuren syrjäytymisriskinsä takia.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> aikana kehittäjäpsykologilla oli parikymmentä asiakassuhdetta, ja yksittäisen<br />
asiakkaan tutkimusjakso on kestänyt noin puolesta vuodesta vuoteen. Käyntejä yhtä asiakasta<br />
kohden oli keskimäärin kaksi kuukaudessa. Psykologisia tutkimuksia on tehty kuudelle<br />
asiakkaalle. Psykologisten tutkimusten soveltaminen maahanmuuttajaasiakkaiden kohdalla<br />
on asiakasryhmään liittyvistä erityistarpeista ja tekijöistä johtuen, kuten tulkkaus ja arviointimenetelmien<br />
kulttuurisidonnaisuus, hidasta ja aikaa vievää työtä.<br />
Kehittäjäpsykologi oli mukana lähes päivittäin psykiatrian poliklinikan työryhmän aamutiimeissä.<br />
Tämä on ollut tärkeää tiedon siirtymistä pidempään työtä tehneiltä työntekijöiltä;<br />
myös muun tärkeän informaation välittyminen on tapahtunut aamupalaverien yhteydessä.<br />
<strong>Alma</strong>n kehittäjäsosiaalityöntekijä <strong>hankkeen</strong> vetäjän ominaisuudessa on osallistunut työryhmän<br />
tiimikokouksiin kuusi kertaa. Näissä tapaamisissa esim. pohdittiin psykologin työtä osana<br />
poliklinikkaa ja yhteisiä asiakastapauksia sekä kerrottiin molemmin puolin ajankohtaisia<br />
kuulumisia.<br />
8
Kehittäjäpsykologi osallistui psykiatrisen poliklinikan työryhmän yhteiseen työnohjaukseen,<br />
jota järjestettiin noin 34 viikon välein. Työnohjauksissa käsiteltiin asiakascaseja, mikä osoittautui<br />
erittäin hyödylliseksi ja opettavaiseksi. Työnohjaajalta saatiin materiaalia, jota pystyi<br />
hyödyntämään asiakastyössä.<br />
Ylöjärven kuntakokous järjestettiin 11.4.08 teemalla maahanmuuttajat ja mielenterveyspalvelut.<br />
Tapaamiseen osallistui parikymmentä sosiaali, mielenterveys ja terveyspalvelujen<br />
työntekijää, jotka miettivät mm. sitä, miten <strong>Alma</strong>n kehittäjäpsykologin ja maahanmuuttajien<br />
psykiatrisen poliklinikan palveluita voisi kunnassa hyödyntää (esim. työparityöskentelynä ja<br />
konsultointiapuna). Ylöjärven kuntakokous järjestettiin yhteistyössä aikuissosiaalityön kehittämis<strong>hankkeen</strong><br />
(AKSELI) kanssa.<br />
Säännöllinen yhteistyö muiden maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien tahojen kanssa on<br />
ollut tärkeää myös kehittäjäpsykologin työn kannalta (esim. työvoimaviranomaiset, TAKK,<br />
Naistarin Rosmariiniprojekti).<br />
5.3 Alkuvaiheen vastaanoton kehittäminen<br />
Maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palvelujen kehittäminen on <strong>Alma</strong>n kehittäjäsosiaalityöntekijän<br />
vastuulla. Osaalueen tiimoilta tehtiin yhteistyötä mm. muiden kehittämishankkeiden,<br />
Pirkanmaan TEkeskuksen ja kuntien kanssa. Verkostoituminen muiden maahanmuuttajahankkeiden<br />
kanssa eteni paikallistason lisäksi myös pääkaupunkiseudun, Hämeenlinnan<br />
ja Pohjanmaan suuntaan.<br />
Alueellinen maahanmuuttajaasiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden verkosto kokoontui<br />
neljä kertaa, ja tapaamisia järjestettiin eri kunnissa. Verkostossa on ollut mukana sosiaalityön<br />
ammattilaisia Nokialta, Orivedeltä, Punkalaitumelta, Pirkkalasta, Tampereelta sekä<br />
Ylöjärveltä. Työkokouksissa keskusteltiin asiakasasioiden ja kuntakuulumisten lisäksi mm.<br />
monikulttuurisen ja moniammatillisen tiimin työnohjauksen mahdollisuuksista sekä sosiaalityöntekijöiden<br />
ja muiden kotouttamistyötä tekevien viranomaisten ja toimijoiden yhteistyöstä.<br />
Elokuun työkokous organisoitiin yhdessä seudullisen aikuissosiaalityön kehittämis<strong>hankkeen</strong><br />
(AKSELI) kanssa, ja Akselin työntekijöiden lisäksi siihen kutsuttiin mukaan myös kuntien<br />
maahanmuuttajaasiakastyössä toimivia ohjaajia ja perhetyöntekijöitä. Tapaamisen tavoitteena<br />
oli yhteensovittaa aikuissosiaalityön puitteissa kehitetty asiakassuunnitelma ja kunnissa<br />
käytössä tai suunnitteilla olleet maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmat. Kokouksessa<br />
saatiin muotoiltua yksinkertainen kotosuunnitelmamalli, jonka mukaisesti asiakasneuvottelus<br />
9
sa käydään läpi mm. asiakkaan arkea ja resursseja, asiakkuuksia muissa palveluissa, kotoutumisen<br />
tavoitteita ja keinoja sekä erilaisia taustatietoja (esim. lähtötilanne, perhe ja asuminen,<br />
psyykkinen ja fyysinen terveys).<br />
<strong>Tampereen</strong> yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelija Milla Lumio osallistui aktiivisesti sosiaalityöntekijöiden<br />
verkoston toimintaan. Hänellä on valmisteilla pro gradu –tutkielma aiheenaan<br />
maahanmuuttajatyön erityisasiantuntijuus sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Työssä hän<br />
on selvitellyt mm. sitä, mistä osista maahanmuuttajatyön erityisasiantuntijuus muodostuu sekä<br />
miten maahanmuuttajaasiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät puhuvat omasta asiantuntijuudestaan.<br />
Nokialla pidettiin työkokous elokuussa teemalla monitoimijuus ja maahanmuuttajien erityistarpeiden<br />
huomioiminen. Tapaamisen osallistujajoukko oli hyvin moninainen: mukana<br />
oli kunnan ja 3. sektorin työntekijöitä ja toimijoita nuorisokeskuksesta, perusturvakeskuksen<br />
perhepalveluista, päivähoidosta, mielenterveyskeskuksesta, seurakunnasta, työvoimatoimistosta,<br />
työllisyys ja kuntoutuspalveluista, Nokian SPR:stä, Pirkanmaan TEkeskuksesta, toimintakeskus<br />
Väliasemalta sekä Pakolaisapu ry:stä. Kaikki <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> työntekijät olivat<br />
mukana, ja kehittäjäsosiaalityöntekijä toimi kokouksen vetäjänä. Iltapäivän aikana työskenneltiin<br />
kolmessa ryhmässä, jotka kukin pohtivat maahanmuuttajaasiakkaisiin liittyviä huolenaiheita,<br />
näistä esiin tulevien erilaisten tarpeiden huomioimista sekä yhteistyömahdollisuuksia.<br />
Ryhmätöiden tuotoksena löytyi runsas joukko epäkohtia ja puutteita, mutta onneksi yhtäläinen<br />
pakka mahdollisuuksia ja vastauksia haasteisiin. Aihepiirit liikkuivat laajalla skaalalla tyttöjen,<br />
kielitaidottomien perheenäitien ja ikääntyvien syrjäytymisestä työyhteisöjen omakielisiin<br />
”sisäänheittäjiin”ja terveydenhuollon toimintamallien selkeyttämiseen.<br />
Nokian elokuinen tapaaminen käynnisti kunnan oman maahanmuuttajatyön yhteistyöverkoston,<br />
jonka koolle kutsujaksi ryhtyi perusturvakeskuksen sosiaalityöntekijä Heli Moisala. Marraskuussa<br />
yhteistyöverkosto kokoontui koulutustilaisuuteen, jonka aiheena oli Afganistanin<br />
kulttuuri. Kouluttajana toimi useita kertoja maassa työskennellyt lääkäri Leena Kaartinen.<br />
Elokuun työkokouksen satoa oli myös Nokian varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustiimi,<br />
joka kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun lopulla. Ryhmän promoottoriksi lähti<br />
konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Hanna Tähtinen, joka kokosi ryhmään työntekijöitä<br />
kunnan päivähoidosta ja sosiaalityöstä. <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> kehittäjäsosiaalityöntekijä<br />
pyydettiin myös tiimiin. Keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin maahanmuuttajaasioihin liittyvän<br />
10
tietoisuuden lisääminen eri toimijoiden kesken, lapsen kotouttamissuunnitelman pohtiminen<br />
ja suomi toisena kielenä materiaalipaketin saaminen varhaiskasvatukseen.<br />
Kangasalan kuntakokous järjestettiin lokakuussa teemanaan maahanmuuttajalasten ja –<br />
nuorten palveluille asettamat haasteet. Tilaisuuteen osallistui päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon<br />
työntekijöitä Kangasalan kunnasta, maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori<br />
Meri Punkari <strong>Tampereen</strong> kaupungilta sekä MLL:n Eskarista ekaluokalle –projektin koordinaattori<br />
Virve Savolainen. <strong>Alma</strong>hankkeesta mukana oli kehittäjäpsykologi ja –<br />
sosiaalityöntekijä. Tapaamisessa Meri Punkari kertoi ensin maahanmuuttajataustaisten lasten<br />
tukitoimista peruskoulussa Tampereella ja Virve Savolaisen alustamana keskusteltiin<br />
maahanmuuttajataustaisiin lapsiin liittyvistä haasteista ja erityiskysymyksistä päivähoidossa.<br />
Kokouksessa esiin nousivat mm. lasten monikielisyys/kielipuolisuus usean äidinkielen perheissä<br />
sekä S2opetuksen keskittämisen mahdollisuudet. Lisäksi kaivattiin yhteisiä ohjeita<br />
kehyskuntiin kouluterveydenhuollon käytännöistä maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla.<br />
Vuoden alussa Punkalaitumen kunta käynnisti kiintiöpakolaisten vastaanoton, johon liittyvän<br />
koulutuspäivän Pirkanmaan TEkeskus järjesti yhdessä <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> ja <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin maahanmuuttajatyön asiantuntijoiden kanssa 1.4.08. Tilaisuudessa pohdittiin<br />
kunnan työntekijöiden, 3. sektorin toimijoiden ja viranomaisten kesken myanmarilaisten vastaanoton<br />
haasteita ja yhteistyön tavoitteita. Tutkija Kielo Brewis Migristä (SM:n maahanmuuttovirasto)<br />
kertoi esityksessään myanmarilaisten kokemasta vainosta ja kulttuuritaustasta,<br />
opettaja Hannele Kuusela peruskoulun valmistavan luokan opetuksesta Sampolan koulussa<br />
Tampereella ja <strong>Tampereen</strong> kaupungin perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattori Meri<br />
Punkari kertoi maahanmuuttajalasten koulunkäynnistä. Lisäksi sosiaalityöntekijä Heljä Siitari<br />
ja ohjaaja Sirpa Kolu Jyväskylän maahanmuuttajapalveluista kertoivat kokemuksiaan myanmarilaisten<br />
pakolaisten kotouttamistyöstä.<br />
5.3.1 Expertusryhmä<br />
Lokakuussa muodostettiin eri sektoreilla (3. ja julkinen) ja aloilla maahanmuuttajaasiakkaiden<br />
kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä. Sen tavoitteena on tukea ja<br />
opastaa eri aloilla työskenteleviä työntekijöitä ja viranomaisia, jotka tarvitsevat konsultaatioapua<br />
asiakastyössä maahanmuuttajien kanssa. Expertusnimellä (lat. ’koettu, kokenut’) toimivan<br />
ryhmän tiedot koottiin <strong>Alma</strong>n nettisivuille, mikä mahdollisti neuvonantajien nykyistä paremman<br />
tavoitettavuuden (http://www.tampere.fi/alma/asiakkaanamaahanmuuttaja). Taustavaikuttimina<br />
tämän tyyppisen ryhmän perustamisessa ovat olleet hiljaisen/kokemustiedon ja<br />
11
osaamisen jakaminen, maahanmuuttajaasiakastyöhön liittyvän erityisosaamisen näkyväksi<br />
tekeminen sekä vertaistuen mahdollistaminen.<br />
Expertusryhmän jäsenet tekevät konsultointia osana omaa työtään. Heihin saa yhteyden joko<br />
sähköpostilla ja/tai puhelimitse. Ryhmäläisillä ei ole ”päivystysaikoja”, vaan he vastaavat<br />
tiedusteluihin oman työnsä ohessa. Kysymyksiin pyritään vastaamaan viimeistään kahden<br />
viikon sisällä. Ryhmän sosiaali, terveys ja koulutusalojen ammattilaisilta on voinut kysyä<br />
neuvoja kysymyksiin, jotka liittyvät aikuisten oppimisen ohjaukseen, asumiseen, lapsiin ja<br />
nuoriin, yleiseen neuvontaan ja palveluohjaukseen, rikosten uhreihin ja oikeusasioihin, sosiaalietuuksiin<br />
ja velkaneuvontaan, sosiaali ja mielenterveystyöhön sekä tulkkaukseen.<br />
Expertusryhmässä vuonna <strong>2008</strong> toimineet henkilöt:<br />
Hautaaho Tuija, kerhokoordinaattori/perusopetus (<strong>Tampereen</strong> kaupunki)<br />
Helin EevaLiisa, sosiaalityöntekijä/psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille (<strong>Tampereen</strong><br />
avomielenterveyspalvelut)<br />
Hynninen Mirka, kehittäjäpsykologi/ALMAhanke<br />
Jäkkö Osmo, maahanmuuttajaopettaja/TAKK<br />
Karim Paiman, aluesihteeri/Rikosuhripäivystys<br />
Kariuki Peter, projektivastaava/ULRIKprojekti (Rikosuhripäivystys)<br />
Kianto Meri, maahanmuuttajapoikatyön johtaja/Kölvitoiminta (Setlementtinuorten Hämeen<br />
piiri ry)<br />
Kontuniemi Eija, Pirkanmaan aluevastaava/Kotiloprojekti (Suomen Pakolaisapu ry)<br />
Kymäläinen Minna, suunnittelijaopettaja/<strong>Tampereen</strong> työväenopisto<br />
Lukkala Erja, etuuskäsittelijä/maahanmuuttajapalvelut (<strong>Tampereen</strong> kaupungin avopalvelut)<br />
Nguyen Jaana, projektivastaava/Essiprojekti (Naisten Suojakoti ry)<br />
Pösö Merja, projektityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja/Rosmariiniprojekti (Setlementti<br />
Naapuri ry/Naistari)<br />
Rauta Leeni, talous ja velkaneuvoja/yksityistalouden neuvontapalvelut (<strong>Tampereen</strong> kaupunki)<br />
Reunanen Pirjo, asukassihteeri/<strong>Tampereen</strong> Vuokraasunnot Oy<br />
Shajarian MarjaTerttu, persian kielen asioimistulkki/Pirkanmaan tulkkikeskus<br />
Tähkävuori Irma, fysioterapeutti/psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille (<strong>Tampereen</strong> avomielenterveyspalvelut)<br />
Tähti Päivikki, sosiaalityöntekijä/maahanmuuttajapalvelut (<strong>Tampereen</strong> kaupungin avopalvelut)<br />
12
6. Työntekijöiden ja työyhteisöjen koulutus<br />
Vuoden aikana <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> työntekijät ovat paitsi kouluttaneet muita, myös lisäkouluttautuneet<br />
itse erilaisissa maahanmuuttajaasiakkaisiin liittyvissä teemoissa. Alla on mainittu kronologisessa<br />
järjestyksessä lukuisista tilaisuuksista olennaisimpia.<br />
<strong>Alma</strong>n kehittäjäsosiaalityöntekijä on toiminut <strong>Tampereen</strong> kaupungin maahanmuuttajatyön<br />
pääkoordinaattori Marja Nyrhisen varahenkilönä EU:n komission rahoittamassa ”INTI Cities”<br />
–projektissa, jossa on benchmarkattu ja vertailtu eri kaupunkien (mm. Malmö, Helsinki, Genova<br />
ja Rotterdam) integraatiokäytäntöjä ja –hallintoa. Peer review –koulutus järjestettiin<br />
Brysselissä 14.15. tammikuuta, jolloin varsinaisten arvioijien lisäksi koulutettiin myös varalla<br />
toimivat. Osallistuminen korvattiin komission varoista.<br />
Helmikuussa Rikosuhripäivystyksen ULRIKprojekti järjesti yhteistyössä Unipointin kanssa<br />
”Rikoksen uhrina uudessa maassa”–seminaarin, jonka toteuttamiseen <strong>Alma</strong>n työntekijät<br />
osallistuivat mm. työpajojen kirjureina.<br />
Maaliskuun alussa järjestettiin Tampereella <strong>Alma</strong>n ja varhaisen puuttumisen Tuumasta toimeen<br />
– <strong>hankkeen</strong> yhteistyönä koulutus aiheesta ”Monikulttuurinen lastensuojelu ja sosiaalityö”,<br />
jossa pääkouluttajana toimi VarsinaisSuomen osaamiskeskuksen toimitusjohtaja, VTT<br />
Merja Anis. Lisäksi Tuija Nevala Tuumasta toimeen –projektista kertoi lapsen kotoutumissuunnitelman<br />
soveltamisesta päivähoidossa. Kyseessä oli toinen samansisältöinen tilaisuus<br />
kuin edellisen vuoden lokakuussa; tuolloin ilmoittautumisten suuren määrän takia päätettiin<br />
uusia ko. koulutusiltapäivä, ja osallistujia riitti runsaasti myös tähän.<br />
Kehittäjäpalveluohjaaja ja –psykologi osallistuivat maaliskuussa Tampereella kaksipäiväiseen<br />
Protukipiste ry:n monitoimijakoulutukseen, jossa käsiteltiin ihmiskaupan uhrien tunnistamista<br />
ja auttamisjärjestelmää.<br />
Kehittäjäpalveluohjaaja ja –psykologi osallistuivat <strong>Tampereen</strong> evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän<br />
yhteiskunnallisen työn järjestämälle MODkurssille huhti ja lokakuussa Kangasalla.<br />
Koulutuksessa MODmenetelmän (moninaisuus, oivallus ja dialogi) avulla käsiteltiin<br />
erilaisuuteen liittyviä kysymyksiä toiminnallisin harjoituksin ja keskustelemalla. Kurssilaiset<br />
tarkastelivat identiteettiään ja kulttuuriaan, käsityksiään ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista sekä<br />
omaa henkilökohtaista suhtautumistaan erilaisuuteen.<br />
13
Setlementti Naapuri järjesti keväällä Tampereella traumatisoitumiseen liittyviä koulutustilaisuuksia,<br />
joihin sekä <strong>Alma</strong>n kehittäjäpsykologi että –palveluohjaaja ottivat osaa.<br />
Kehittäjäsosiaalityöntekijä osallistui toukokuun lopulla hämeenlinnalaisten lastensuojelun<br />
sosiaalityöntekijöiden kokoukseen, missä hän kertoi monikulttuurisesta asiakastyöstä lastensuojelun<br />
kontekstissa. Toukokuussa järjestettiin Tampereella myös valtakunnallinen sosiaalifoorumi,<br />
minkä ”Rasismi ja sosiaalityö”–paneelikeskustelussa <strong>Alma</strong>n sosiaalityöntekijä oli<br />
mukana.<br />
Elokuussa kehittäjäsosiaalityöntekijä toimi valtakunnallisilla sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä<br />
monikulttuurisen asiakastyön substanssiryhmän vetäjänä. Työryhmässä pohdittiin monikulttuurisen<br />
asiakastyön senhetkisiä kehittämistarpeita ja keskusteltiin meneillään olevien<br />
hankkeiden teemoista sosiaalialalla.<br />
Syyskuussa kehittäjäpalveluohjaaja osallistui lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisy<strong>hankkeen</strong><br />
”Lähisuhdeväkivallan kasvot nyt”–seminaariin Tampereella.<br />
7. Verkostoituminen ja tiedotus<br />
<strong>Alma</strong>hanke on osaltaan verkostoinut eri alojen ja sektoreiden (julkinen, yksityinen ja 3. sektori)<br />
maahanmuuttajaasiakkaiden kanssa työskentelevää henkilöstöä ja muita olennaisia<br />
toimijoita. Kuntien peruspalvelujen työntekijöitä on tuettu mm. yhteisillä työkokouksilla, koulutuksilla,<br />
työpari ja tiimityöskentelyllä sekä konsultaatioilla (vertaistuen mahdollistaminen).<br />
Toiminnan alkuvaiheessa verkostoitumisella ja kehittämisyksikön tunnetuksi tekemisellä on<br />
ollut erittäin suuri painoarvo. Entisten yhteistyötahojen lisäksi on onnistuttu tavoittamaan uusia<br />
(mm. moniammatillisen ja laajaalaisen ohjausryhmän kautta).<br />
Tampereella <strong>Alma</strong>n työntekijät ovat toimineet aktiivisesti mm. rasismin vastaisessa Rasmusverkostossa<br />
sekä kaupungin maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmässä. Hankeyhteistyötä on<br />
tehty Rosmariini, Essi, ULRIK, TyöMaa ja Kulttuurien koti projektien ohjaus ja kehittämisryhmissä.<br />
Yhteistyötä on tehty myös evankelisluterilaisen seurakunnan yhteiskunnallisen<br />
työn kanssa (mm. esitys maahanmuuttajien kotoutumisen haasteista KDnaisten liittokokouksessa<br />
elokuussa).<br />
14
Kehittäjäpalveluohjaaja on toiminut <strong>Tampereen</strong> oman äidinkielen opettajien Kielten mosaiikki<br />
–yhdistyksen sihteerinä.<br />
Yleistä maahanmuuttajien matalan kynnyksen palveluohjausta ja neuvontaa kehitettiin osana<br />
kulttuurikeskus Unipointia, mikä mahdollisti erilaisen tiedon paremman saavutettavuuden<br />
maahanmuuttajaasiakkaille. Tässä yhteydessä oppilaitosyhteistyöllä (esim. TAKK, Piramk,<br />
<strong>Tampereen</strong> työväenopisto) on ollut suuri merkitys mm. asiakkaiden tavoitettavuuden ja tiedonkulun<br />
kannalta. Kulttuuripalvelujen/Unipointin ja <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> yhteinen kehittämisryhmä<br />
kokoontui vuoden aikana 13 kertaa, joista kolme tapaamista järjestettiin laajennetulla kokoonpanolla<br />
(mukana kaupungin maahanmuuttajatyön koordinaattoreita) ja ne olivat luonteeltaan<br />
arvioivia.<br />
<strong>Alma</strong>n päivänä 28.5.08 järjestettiin Keskustori 5:n tiloissa vapaamuotoinen iltapäivämatinea,<br />
jonne kutsuttiin projektin yhteistyötahoja ja muita toimijoita tutustumaan hankkeeseen ja toisiinsa.<br />
Valtakunnallista verkostoitumista on tapahtunut Stakesin Sosiaaliportin kanssa yhteistyössä<br />
toteutetun monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat –verkkokonsultaatioryhmän työskentelyn<br />
kautta. Konsultaatioryhmän toiminta käynnistyi jo lokakuussa 2007. Vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />
ryhmä sai käsiteltäväkseen neljä kysymystä, joiden aihepiirit liikkuivat maahanmuuttajaasioiden<br />
hallinnosta ja organisoimisesta asiakkaiden sosiaalisten etuuksien soveltamisen<br />
problematiikkaan.<br />
Kehittäjäpalveluohjaaja on ollut jäsenenä alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa<br />
(LänsiSuomen ETNO).<br />
<strong>Alma</strong>hanke on ollut mukana valtakunnallisessa Stakesin koordinoimassa asiakastyön kehittämisyksikköjen<br />
verkostossa, joka on kokoontunut keväisin ja syksyisin.<br />
<strong>Alma</strong>n toiminnasta on tiedotettu omien nettisivujen (www.tampere.fi/alma), <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
viestintäyksikön ja kohdennettujen sähköpostijakelujen lisäksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa,<br />
työkokouksissa ja verkostotapaamisissa. Keväällä Luova Tampere –julkaisu teki<br />
hankkeesta lehtijutun otsikolla ”ALMA ratkoo monikulttuuristuvan kaupungin haasteita”. Infoilloista<br />
tiedotettiin myös kulttuuripalvelujen Unipointohjelmaesitteessä. Toisaalta nykyaikaisten<br />
tiedotuskanavien lisäksi käytössä ovat useasti olleet perinteiset ”puskaradion”menetelmät,<br />
15
joiden kautta yleensä vielä nykyäänkin tavoittaa maahanmuuttajaväestön kaikkein parhaiten.<br />
Erikieliseen tiedotukseen ja materiaaliin on kiinnitetty erityistä huomiota.<br />
<strong>Alma</strong>n materiaalipankkiin projektin omilla nettisivuilla koottiin erilaisia maahanmuuttajiin ja<br />
monikulttuurisuuteen liittyviä julkaisuja (esim. kotoutumisesta).<br />
8. Arviointi<br />
Keväällä järjestettiin <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> tiimin kehittämistyön ja itsearvioinnin konsultaatio,<br />
jossa konsulttina toimi FM Teija Enoranta. Tavoitteena oli tukea kehittäjätyöntekijöitä kehittämistyössä<br />
sekä lisätä hanketyön tuntemusta. Samalla konsultaatioistunnot toimivat <strong>hankkeen</strong><br />
itsearvioinnin välineinä ja oppimisen areenana. Kahden tunnin mittaisia tapaamisia oli<br />
noin kerran kuukaudessa. Ajatuksena oli, että laadullinen itsearviointi tuottaa tietoa ja punnittua<br />
kokemusta takaisin kehittämisprosessiin (reflektiivisyys). Tapaamisissa pystyttiin tarkastelemaan<br />
paitsi nykytilanteen solmukohtia ja vahvuuksia, myös suuntaamaan katse kohti tulevaisuudessa<br />
häämöttävää jatkotyöskentelyä. Lisäksi konsultaatioistuntojen päämääränä oli<br />
hanketyöntekijöiden empowerment eli valtaistaminen ja sisäisen voimatunteen kasvattaminen<br />
tiimin kesken. <strong>Alma</strong>projektiin rekrytoidut työntekijät tunsivat toisiaan hyvin vähän tai ei<br />
ollenkaan ennen projektin käynnistämistä, joten yhteiset ryhmäytymishetket olivat erittäin tervetulleita.<br />
<strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> väliarviointitilaisuus järjestettiin Tampereella ympäristötietokeskus Moreenian<br />
tiloissa 18.9.<strong>2008</strong>. Kehittämis ja arviointiiltapäivän teemana oli ”<strong>Alma</strong>hanke maahanmuuttajaasiakastyön<br />
tukena – jotakin vanhaa, uutta ja lainattua?”, ja sen vetäjinä toimivat<br />
verkostokonsultit Kirsi Koponen ja Tuija Nevala. Tilaisuuteen oli kutsuttu ohjausryhmän lisäksi<br />
<strong>hankkeen</strong> olennaisimmat yhteistyötahot, ja siihen osallistui kolmisenkymmentä kuntien<br />
(Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti) ja 3. sektorin (Naisten suojakoti/Essiprojekti, Setlementti<br />
Naapuri/Naistari, Pakolaisapu/Kotiloprojekti, SPR <strong>Tampereen</strong> osasto) työntekijää ja<br />
toimijaa. Paikalla olivat myös osallistujat <strong>Tampereen</strong> työvoimatoimistosta, Pirkanmaan TEkeskuksesta<br />
ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:stä.<br />
Väliarviointiiltapäivässä neljä kaikista osallistujista koottua moniammatillista ja –sektorista<br />
ryhmää pohti seuraavanlaisia kysymyksiä:<br />
‣ Miten <strong>Alma</strong>hanke on edistänyt asiakastyötä ja toimijoiden välistä yhteistyötä? Mitä<br />
kannattaa jatkaa, missä on onnistuttu?<br />
16
‣ Mistä asioista olet huolissasi monikulttuurisen asiakastyön osalta? Mikä näistä on suurin<br />
huoli?<br />
‣ Mikä saisi huolesi hälvenemään, mitä itse voisit tehdä tilanteen parantamiseksi? Mitä<br />
tukea tarvitset ja mistä?<br />
Myönteistä palautetta tuli mm. omakielisten neuvojien toiminnasta ja infoilloista, psykologin<br />
saamisesta osaksi psykiatrista työryhmää, tiedon ja toimijoiden kokoamisesta, asiakastyön<br />
konsultaatioista sekä vuoropuhelun mahdollistamisesta. Suurimpia huolenaiheita puolestaan<br />
olivat esim. palvelujen puuttuminen/huono saavutettavuus (mm. maahanmuuttajalapset ja –<br />
nuoret, monikulttuuriset pariskunnat), <strong>Alma</strong>n kehittämistyön jatkuminen ja/tai siirtyminen<br />
”normaalitoiminnaksi”tai yleiseksi käytännöksi (ja resurssointi), viranomais ja muun yhteistyön<br />
toimivuus, johdon sitoutumattomuus ja asenteellisuus sekä asiakastyön vaativuuden lisääntyminen.<br />
Ratkaisuina monikulttuurisen asiakas ja kehittämistyön moninaisiin haasteisiin<br />
nähtiin mm. parempi tiedottaminen (sekä asiakkaille että keskinäinen), työntekijöiden jatkuva<br />
oppiminen ja osaamisen lisääminen, päättäjien sitoutuminen/sitouttaminen kulttuurisensitiivisyyteen<br />
sekä yhdessä työskentelyn eri muodot (työparit, työkierto, yhteistyöverkostot, yhteiset<br />
työmenetelmät). <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> toivottiin vakinaistuvan pysyväksi alueelliseksi kehittämisrakenteeksi<br />
maahanmuuttajaasiakastyössä.<br />
Myös <strong>hankkeen</strong> ohjausryhmällä on ollut perinteisesti myös <strong>Alma</strong>n toimintaa arvioiva rooli; kokousten<br />
yhteydessä ryhmä on voinut esimerkiksi ottaa kantaa <strong>hankkeen</strong> toteuttamiseen ja<br />
työsuunnitelmiin. Lisäksi <strong>Tampereen</strong> kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön omien<br />
projektitapaamisten yhtenä tehtävänä oli vertaisarviointi ja toisten projektilaisten työstä<br />
oppiminen.<br />
8.1 Vuoden <strong>2008</strong> toiminnan itsearviointia<br />
<strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> myötä tietous ja osaaminen maahanmuuttajaasiakkaiden kanssa työskentelystä<br />
on levinnyt vähitellen laajemmalti peruspalveluihin eri kunnissa, mikä on tuottanut välittömästi<br />
ja tulee tuottamaan pidemmällä tähtäyksellä kulttuurisensitiivisempiä ja laadultaan<br />
parempia palveluja maahanmuuttajaväestölle eri sektoreilla. Valtakunnallisen ja paikallisen<br />
konsultaatioverkoston kokoaminen sekä muut maahanmuuttajaaiheiset foorumit ja tapaamiset<br />
ovat vahvistaneet työntekijöiden tietotaitoa tästä asiakaskunnasta ja mahdollistaneet<br />
ammatillisen ja vertaistuen paremman saavutettavuuden.<br />
17
Yhteisellä/jaetulla asiakastyöskentelyllä (asiakaskäynnit, palveluohjaus, puhelin<br />
/sähköpostikonsultaatio) kuntien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa on pystytty tarttumaan monimutkaisiin<br />
ja haastaviin asiakastilanteisiin, joista ko. työntekijä/työyksikkö ei olisi selvinnyt<br />
yksin. Asiakas on tullut autetuksi nopeammin ja asiantuntevammin.<br />
Omakielisten neuvojien verkoston kokoaminen ja neuvonnan käynnistäminen on suoraan parantanut<br />
maahanmuuttajaasiakkaiden palveluja. Kehittäjäpalveluohjaajan asiakastyön ja<br />
muun työn (kehittäminen, infojen järjestäminen ja neuvonnan järjestelyihin liittyvät asiat)<br />
määrän suhdetta on ollut vaikea määritellä. Kuitenkin asiakastyön määrän kasvaminen syksyllä<br />
<strong>2008</strong> näkyi palveluohjaajan työssä ja vaikutti muiden tehtävien hoitamiseen.<br />
Kulttuurikeskus Unipointin yhteyteen <strong>Alma</strong>n hankesuunnitelmassa kaavailtu matalan kynnyksen<br />
neuvontapiste ei sinällään toteutunut, koska kaupungin kulttuuripalvelut halusi linjata ko.<br />
yksikön spesifisti kulttuuritapahtumien järjestämispaikaksi. Vuoden lopussa tehtiin pikainen<br />
päätös kaupungin eri toimijoiden ja <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> kesken siitä, että maahanmuuttajien yleinen<br />
ja omakielinen neuvonta siirretään toteutettavaksi yhteistyössä viestintäyksikön kanssa.<br />
Aikuisten maahanmuuttajien psykologipalvelujen kehittäminen osana psykiatrista poliklinikkaa<br />
on koettu tarpeelliseksi sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja yhteistyökumppanien taholta;<br />
tämäntyyppistä palvelua ei aiemmin ole ollut tarjolla. Toisaalta jos kaikkien mukana<br />
olevien kuntien taholta tulisi suurta kysyntää psykologipalveluille, ei yhden psykologin työpanoksella<br />
voida tehdä ihmeitä. Kehittäjäpsykologin rooli voi olla jatkossa enemmän muihin<br />
kuntiin suuntautuva, jos psykiatrisen poliklinikan työpaine vähenee pidemmällä tähtäimellä.<br />
Lisäksi jotta mielenterveystyö voisi kantaa hedelmää, tulisi sosiaalityön ja ohjauksen vastata<br />
asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin. On arveluttavaa lähteä puimaan vaikeita traumoja,<br />
jos arjen asioissa on paljon epäselvyyttä tai turvattomuutta, ja asiakas ei saa vastauksia<br />
käytännön elämän kysymyksiin.<br />
Hankesuunnitelmassa työntekijöiden ja työyhteisöjen koulutus –osatavoitteessa on mainittu<br />
monikulttuurisen opetusklinikan tarveanalyysi, jonka toteutuminen on osoittautunut erittäin<br />
epätodennäköiseksi nykyisten henkilöstö ja aikaresurssien puitteissa. Selvitystyö jäänee tehtäväksi<br />
seuraavalla rahoituskaudella/jonkun muun toimesta. Samoin palveluohjaajan osalta<br />
keskittyminen etnisen syrjinnän vastaiseen neuvontaan ja sen kehittämiseen tai toteuttamiseen<br />
ylipäänsä on jäänyt muiden kiireiden jalkoihin.<br />
18
Moniammatillinen kehittämisyhteistyö <strong>Tampereen</strong> avomielenterveyspalvelujen (psykiatrinen<br />
poliklinikka maahanmuuttajille), maahanmuuttajapalvelujen ja <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> välillä ei ole<br />
toiminut tavoitellusti. Yhteistyöhön sitoutumisessa on ollut esteitä. Lisäksi <strong>Tampereen</strong> psykiatrisen<br />
poliklinikan mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ohjautuminen muista<br />
kunnista esim. psykologin vastaanotolle tai ylipäänsä kunnan ja <strong>hankkeen</strong>/ko. työryhmän yhteiseksi/”jaetuksi”asiakkaaksi<br />
on ollut haasteellista, eikä tällaisia asiakkuuksia ole voitu muodostaa.<br />
Alkuvaiheen vastaanoton kehittämisen osatavoitteen osalta erillinen substanssi<br />
/projektiryhmä ei ole toiminut; ryhmä oli suunniteltu muodostettavaksi <strong>Tampereen</strong> maahanmuuttajapalvelujen<br />
johtoryhmän pohjalle. Yhteistyö ko. yksikköön päin on muotoutunut<br />
enemmän sosiaalityön tukemisen suuntaan.<br />
Kaikilla <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> kehittämisen osaalueilla kuntayhteistyötä <strong>Tampereen</strong> ympäristökuntiin<br />
päin ei ole saatu riittävässä määrin toimimaan.<br />
9. Lopuksi<br />
<strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> suunnitelmat jatkorahoituksen hakemiseksi STM:n Kasteohjelmasta (= sosiaali<br />
ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) muuttuivat, kun pohjanmaalaiset<br />
toimijat ilmoittivat vetäytyvänsä Hyvinvoiva VäliSuomi –hankekokonaisuudesta vain viikkoa<br />
ennen Kasteen VäliSuomen aluejohtoryhmän kokousta 21.11.08. Siihen saakka ylimaakunnallista<br />
monikulttuurisen asiakastyön ja ammattikäytäntöjen kehittämishanketta oli valmisteltu<br />
hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteisin tavoittein hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen<br />
teemaalueella. Pääasiallinen syy yhteisen hankesuunnitelman peruuntumiseen oli Pohjanmaan<br />
sosiaalialan osaamiskeskuksen mukaan paikallisten toimijoiden halu varmistaa hankerahoitus<br />
siirtymällä lasten ja nuorten palvelujen teeman alle. Tähän painopistealueeseen ministeri<br />
Risikko oli jo korvamerkinnyt kehittämisrahoja vuodelle 2009 tavoitteena saada kaikille<br />
Kastealueille ko. teemaan liittyviä kehittämishankkeita. <strong>Alma</strong>n kehittämisen osaalueet (so.<br />
alkuvaiheen vastaanotto, mielenterveystyö, palveluohjaus/neuvonta sekä työntekijöiden<br />
osaamisen lisääminen) eivät liity vain maahanmuuttajalapsiin ja nuoriin, joten Kastekehittämisteeman<br />
vaihtaminen nopealla aikataululla ei ollut realistista eikä myöskään nykyisen<br />
kehittämistyön ja –tavoitteiden kannalta mielekästä. Siten <strong>Alma</strong><strong>hankkeen</strong> jatko ja rahoitus<br />
ensi lokakuun jälkeen on tällä hetkellä avoin.<br />
19