10.09.2014 Views

3 06 Vilkku - Tampereen kaupunki

3 06 Vilkku - Tampereen kaupunki

3 06 Vilkku - Tampereen kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

vi kku<br />

3/20<strong>06</strong><br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilšstšlehti<br />

Työn kehittäjiä<br />

palkittiin


ANNA BYCKLING<br />

vi kku<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

2<br />

VILKKU<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

henkilöstölehti<br />

42. vuosikerta<br />

JULKAISIJA<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

viestintäyksikkö<br />

TOIMITUKSEN OSOITE<br />

<strong>Vilkku</strong><br />

<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong><br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Raija Lindell<br />

puh. 020 716 6655<br />

gsm 040 502 5707<br />

raija.lindell@tampere.fi<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Ulla Jantunen, Jukka Liimatainen,<br />

Raija Lindell, Niina Pietikäinen, Jari Seppälä,<br />

Tuija Strömmer-Ahtela, Anne Tervo.<br />

Seuraava <strong>Vilkku</strong> ilmestyy toukokuussa.<br />

Aineisto <strong>Vilkku</strong>un 4/20<strong>06</strong> on toimitettava<br />

12.5. mennessä Vilkun toimitukseen.<br />

Toimituksella on oikeus aineiston<br />

käsittelyyn ja lyhentämiseen<br />

tarpeen mukaan.<br />

<strong>Vilkku</strong> julkaistaan myös pdf-versiona<br />

Internetissä osoitteessa<br />

www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/vilkku<br />

<strong>Vilkku</strong>a koskevat osoitteenmuutokset<br />

omalle palkanlaskijalle.<br />

TAITTO<br />

Marja Muhonen<br />

PAINOPAIKKA<br />

PunaMusta<br />

ISSN 0357-1777<br />

Kannen kuvat: Anna Byckling<br />

Kehittäjäkilpailussa palkittiin muiden<br />

muassa TAMK:n ryhmä, jossa olivat mukana<br />

Jyrki Ala-Myllymäki, Matti Kolehmainen,<br />

Kati Kouhia-Kuusisto, Hanna Laasanen,<br />

Karoliina Nisula ja Milja Valtonen.<br />

PÄÄKIRJOITUS • HUHTIKUU 20<strong>06</strong><br />

Myytävänä perusopetusta<br />

Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta! Perusopetusta<br />

myyty vähiten tarjoavalle! No<br />

näinhän ei tilaaja–tuottaja-malli tietenkään voi<br />

toimia, sillä lainsäädäntö ohjaa perusopetuksen<br />

järjestämistä varsin tiukasti. Kasvatus- ja opetusalalla<br />

on aina vierastettu liike-elämän termejä.<br />

Opetusalalla moni pelkää varsinaisen perusopetuksen<br />

kärsivän tulevassa resurssikilpailussa lasten<br />

ja nuorten hyvinvointipalvelujen joukossa.<br />

Tavallinen opettaja ei liene juurikaan huomannut<br />

eroa entiseen paitsi kouluruokailussa.<br />

Uudet palvelukeskukset hakevat vielä toimintauomiaan,<br />

ja asiat matkaavat byrokratian poluilla<br />

joskus turhankin kauan.<br />

Muutosvaiheessa kaikki kaupungin työntekijät<br />

ovat kovilla. Myös opettajilla on jaksamisongelmia.<br />

Koulussa on viime vuosina ollut<br />

jatkuvasti jokin uudistus meneillään. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön, ja<br />

nyt kouluilla toivotaan työrauhaa suunnitelmien toteuttamiseen. Opettajilta on tullut<br />

myös palautetta liian suurista opetusryhmistä. Vaikka ryhmien keskikoko Tampereella<br />

on kohtuullinen, suuriakin ryhmiä löytyy. Uudeksi opettajan jaksamiseen vaikuttavaksi<br />

tekijäksi on noussut erityisoppilaiden sijoittaminen tavalliseen luokkaan ilman riittävää<br />

resurssia.<br />

Myös opettajien palkkausjärjestelmä on muuttumassa. Viime syksynä siirryttiin<br />

palkkaluokista euromääräisiin peruspalkkoihin. Peruskouluun tuli kokeiluna kolmas<br />

yhteissuunnittelutunti, jonka turvin on pystytty pitämään paljon puhuttaneet arviointikeskustelut.<br />

Elokuun alusta opettajien palkat ovat vähimmäispalkkoja ja tehtävien vaativuus<br />

voidaan ottaa palkkauksessa huomioon. Tampereella pitäisi aloittaa neuvottelut opetushenkilöstön<br />

tehtävien vaativuusperusteiden soveltamisesta, vaikka paikallista järjestelyvaraerää<br />

ei elokuussa ole vielä käytössä. Tärkeätä on, että järjestelmästä saadaan<br />

yhteistyössä sellainen, että opettajat voivat luottaa sen oikeudenmukaisuuteen.<br />

Kannustava palkitseminen sisältyy kaupungin henkilöstöohjelmaan. Tulospalkkausta<br />

kokeillaan esimerkiksi päivähoidossa paraikaa. Opettajienkaan ei ole syytä jäädä järjestelmän<br />

ulkopuolelle; on vain löydettävä kriteerit, jotka sopivat opetusalan työyhteisöihin.<br />

Yksittäisen koulun opetustyön tulokset kun eivät ole kovin helposti mitattavissa ja näkyvät<br />

pääosin vasta tulevaisuudessa. OECD:n kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma,<br />

PISA, on osoittanut suomalaisen peruskoulun oppimistulosten olevan maailman<br />

kärkeä. Oikeastaan kaikki opettajat ansaitsisivat tulospalkkiota!<br />

Tampere tunnetaan koulutus<strong>kaupunki</strong>na. Sellainen koulu, jossa sekä oppilaiden että<br />

opettajien on hyvä työskennellä ja oppia, olkoon tavoitteena hallintomalleista riippumatta.<br />

Suomessa on maailman parhaiten koulutetut opettajat, joiden asiantuntemusta<br />

työnantajankin kannattaa arvostaa!<br />

Hilkka Korjus<br />

pääluottamusmies JUKO/OAJ


Kehittäjäkilpailun parhaat<br />

palkittiin Raatihuoneella<br />

Ilmassa oli selvästi juhlan tuntua,<br />

kun Kehittäjäkilpailun palkitut<br />

saapuivat Raatihuoneelle upeiden<br />

kattokruunujen loisteeseen vastaanottamaan<br />

palkintojaan.<br />

Kaupungin henkilöstölle suunnatussa<br />

kilpailussa 20 000 euroa jaettiin<br />

tällä kertaa 15 parhaalle kehittäjälle<br />

tai kehittäjäryhmälle.<br />

Viisi kisaaja sai 2000 euron<br />

palkinnon ja 1000 euron palkinnon<br />

sai kymmenen. Paikalla oli noin<br />

70 palkintojen vastaanottajaa.<br />

Palkintojen ja kunniakirjojen<br />

jakamisen jälkeen kohotettiin<br />

maljat ja nautittiin kakkukahvit.<br />

Juhlajoukko levittäytyi Raatihuoneen<br />

eri saleihin, ja iloinen<br />

puheensorina virisi oitis pöytäryhmissä.<br />

TEKSTI Raija Lindell KUVAT Anna Byckling<br />

Johtaja Pekka Palola kiitteli puheessaan runsasta osanottoa,<br />

sillä kilpailuun tuli kaikkiaan 87 esitystä. Näistä<br />

useimmat ovat pääosin jo käytössä koeteltuja. Pelkkiä<br />

suunnitelmia, vaikka ne olisivat olleet hyviäkin, ei nyt palkittu,<br />

sillä valitsijaraati halusi palkita käytännössä jo hyväksi<br />

koettuja kehitystoimia ja -hankkeita.<br />

– Työpaikoilla on selvästikin valtavasti luovuutta ja<br />

kekseliäisyyttä ideoida ja kehittää omaa työtään. Oli haasteellinen<br />

tehtävä valita esityksistä parhaat, Palola totesi.<br />

Hän kannustaa lisäämään kehitysmyönteisyyttä edelleen<br />

työpaikoilla.<br />

Valintojen kriteereinä käytettiin muun muassa kehitystoimen<br />

tai -hankkeen koettua yleistä hyödynnettävyyttä ja<br />

sovellettavuutta, uutuusarvoa, terveellisyyttä, oma-aloitteellisuutta,<br />

taloudellisuuden edistämistä ja hakemuksen<br />

selkeyttä. Palkinnon saattoi saada myös jo muun tahon<br />

palkitsema kehitystoimi.<br />

Kilpailussa hyvä taso<br />

Työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen pitää kaiken<br />

kaikkiaan palkintoa hakeneiden töiden tasoa hyvänä.<br />

– Usean esityksen kohdalla merkittävään asemaan<br />

nousi oma-aloitteellisuus. Palkinnon saamiseksi ei tarvinnut<br />

tehdä uutta keksintöä, mutta esityksestä piti selvästi<br />

näkyä pyrkimys parempaan. Eli palkittujen töiden pohjalla<br />

voi olla vanhojakin ideoita, Hakulinen painottaa.<br />

Kilpailuun tuli runsaasti hyviä ideoita siitä, miten erilaisia<br />

työmenetelmiä ja -käytäntöjä kehittämällä voidaan<br />

helpottaa arkipäivän työelämää. Esityksissä parannettiin<br />

Palkinnot ja diplomit<br />

jakoivat johtaja Pekka<br />

Palola ja henkilöstöpäällikkö<br />

Kirsi Koski.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

3


vi kku<br />

Kiinteistötoimen <strong>kaupunki</strong>mittauksesta<br />

palkinnon Pekka Palolalta<br />

(oik.) vastaanotti Hannu Kojo.<br />

Yhdyskuntapalveluista palkittiin<br />

ryhmä, josta paikalla olivat<br />

Petri Leppänen, Jari Virtanen,<br />

Marjo Hallinen, Janne Lindberg,<br />

Jaakko Mäkinen ja Anne-Maria<br />

Rainio.<br />

muiden muassa turvallisuutta, tuloksellisuutta<br />

ja työssä jaksamista. Monet kehitystoimet<br />

olivat yksinkertaisia, pieneen oivallukseen perustuvia,<br />

mutta niiden toteuttaminen on edellyttänyt<br />

työtä.<br />

Kehittäjäkilpailu oli nyt ensimmäinen laatuaan<br />

ja Hakulisen mukaan siitä on tarkoitus<br />

tehdä vuosittainen.<br />

– Jatkossa kilpailu voidaan järjestää vaihtelevien<br />

teemojen mukaan. Ryhmittely voisi<br />

helpottaa arviointia ja samalla voitaisiin koota<br />

ideoita haluttuihin asiakokonaisuuksiin, Hakulinen<br />

suunnittelee.<br />

2000 euron palkinnon saajat:<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

4<br />

Sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />

kehittämiskeskuksesta palkittiin<br />

ryhmä: Pirjo Smolander, Tuula<br />

Mustonen, Mika Pietilä, Jukka<br />

Mela, Arto Ranta ja Nina Lehto.<br />

Pyynikin ammattioppilaitoksesta<br />

palkinnon vastaanotti<br />

arvalla valittu ryhmä:<br />

Seppo Rouhiainen, Riitta Simniceanu,<br />

Ninette Schanner, Helena<br />

Tuusa ja Tapio Sivonen.<br />

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta<br />

palkinnon sai Jussi Snellman.<br />

Koukkuniemen vanhainkodin<br />

osasto 34:n ja korjaamon edustajat<br />

Erkki Levonen, Mikko Tammivuori,<br />

Ritva Männistö ja Helena Salonen<br />

vastaanottivat palkinnon.<br />

Tietotekniikkakeskuksesta<br />

palkinnon saivat Liisa Laurila,<br />

Päivi Koivula, Pentti Kiukkonen,<br />

Marita Laakeristo, Hilkka Majanen<br />

ja Hannu Niemi.<br />

1. Katulupa, yhdyskuntapalvelut: Marjo Hallinen,<br />

Marko Korpela, Anne-Marita Rainio, Jaakko<br />

Mäkinen, Jari Virtanen, Auli Rittola, Janne<br />

Lindberg ja Petri Leppänen.<br />

LUPA-toimintamallin toteutus on osa <strong>Tampereen</strong><br />

kaupungin viranomaistoiminnan kehittämishanketta,<br />

joka tehostaa yleisillä alueilla<br />

tapahtuvan rakentamisen ja käytön ohjausta.<br />

2. Internet-pohjainen hallinnollisten aluejakojen<br />

analysointi- ja ylläpitoväline, kiinteistötoimi,<br />

<strong>kaupunki</strong>mittaus: Hannu Kojo ja<br />

Jarkko Aaltonen.<br />

Omalääkärialueiden, osoiterekisterin ja väestörekisterin<br />

analysointityökalu, jolla näihin kokonaisuuksiin<br />

liittyviä tehtäviä saadaan tehtyä<br />

automaattiajoina.<br />

3. Hälytysohjelma asiakaspalveluun, kulttuuri-<br />

ja vapaa-aikapalvelut: Jussi Snellman.<br />

Muun muassa asiakaspalvelupisteissä oleville<br />

mikroille asennettava ohjelma, jonka avulla<br />

uhkaavassa tilanteessa voi hälyttää huomaamattomasti<br />

pikakuvaketta klikkaamalla esimerkiksi<br />

vahtimestarin tai työtoverin paikalle. Menetelmä<br />

on käytössä pääkirjaston eri osastoilla<br />

sekä Kivi- ja muumimuseoissa. Työturvallisuus<br />

on parantunut erityisesti asiakaspalvelupisteissä<br />

ja naisvaltaisissa työpaikoissa.<br />

4. Henkilöstön kysymys–vastaus-palsta:<br />

Pyynikin ammattioppilaitoksen henkilöstö.<br />

Pyynikin ammattioppilaitoksessa on ollut<br />

kahden vuoden ajan käytössä kysymys–vastaus-palsta.<br />

Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse<br />

rehtorille. Kysymykset vastauksineen julkaistaan<br />

kaikkien nähtäville siten, että kysyjän<br />

henkilötiedot eivät tule näkyville. Menetelmä on<br />

parantanut henkilöstön sisäistä tiedonkulkua.<br />

5. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon kuvien<br />

digitalisoinnin toteuttaminen, sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut, kehittämiskeskus: Mika Pietilä,<br />

Pirjo Smolander, Tuula Mustonen, Jukka Mela,<br />

Nina Lehto ja Arto Ranta.<br />

Kuvantamisessa käyttöönotettu toiminta-


malli, jossa röntgenkuvat tallennetaan digitaalisesti<br />

arkistoon. Myös esimerkiksi silmänpohjakuvat,<br />

säärihaavakuvat, ultraäänikuvat voidaan<br />

liittää samaan arkistoon.<br />

1000 euron palkinnon saajat:<br />

Koukkuniemen<br />

vanhainkodin<br />

osasto 13:n edustajat<br />

Merja Kaitila,<br />

Liisa Mikkonen ja<br />

Teija Sorjonen<br />

vastaanottivat<br />

palkinnon.<br />

6. Wc-tuolin rakenteen parantaminen:<br />

Koukkuniemen vanhainkodin osasto 34 sekä<br />

korjaamo.<br />

Wc-tuolin käytettävyyttä parannettiin niin,<br />

että asiakkaan hoito on helpompaa. Potilaiden<br />

Aluepelastuslaitoksesta<br />

palkittiin Hot pois -orkesteri,<br />

eli Jukka Lahti, Harri Friman,<br />

nostot vähenevät, joka on oleellinen parannus<br />

henkilökunnan ja asiakkaiden kannalta.<br />

Markku Salmijärvi ja<br />

Timo Tuominen.<br />

Ratkaisu on toteutettu vanhainkodin omalla<br />

korjaamolla.<br />

7. Potilastietojärjestelmän tietosisällön ja<br />

käytön turvaaminen: Tietotekniikkakeskus,<br />

Liisa Laurila, Päivi Koivula ja Pentti Kiukkonen.<br />

Potilastietojärjestelmien tietosisällön ja<br />

<strong>Tampereen</strong><br />

käytön turvaaminen mahdollisissa katastrofitilanteissa.<br />

Lisäksi parannettiin järjestelmän<br />

Sähkölaitoksen energiakeskuksesta<br />

palkittiin<br />

Yhdyskuntapalveluista<br />

palkittiin<br />

Jukka Joronen.<br />

käytettävyyttä ja tietosisällön varmistamista<br />

ryhmä, josta paikalla<br />

olivat Marjo Hal-<br />

erilaisissa poikkeustilanteissa.<br />

8. Sanomanvälityspalvelun valvontatyökalu:<br />

Tietotekniikkakeskus, Marita Laakeristo,<br />

Hilkka Majanen ja Hannu Niemi.<br />

Sanomanvälityspalvelun valvontaosio sisältää<br />

linen, Petri Leppänen,<br />

Pauli Palomäki,<br />

Pentti Seppä ja<br />

Markku Kivistö.<br />

selainpohjaisen yhteyksien päällä olon<br />

monitoroinnin, sanomaliikenteen seurannan ja<br />

yhteyskatkojen mobiilitekniikkaan perustuvan<br />

hälytysjärjestelmän. Valvontaosiossa voidaan<br />

myös ylläpitää toimintaohjeita ja yhteystietolistoja,<br />

joiden avulla saadaan nopeasti selville<br />

ongelmatilanteisiin liittyvät yhteyshenkilöt asiakasorganisaatiossa.<br />

9. Työvuorotaulukkojen laatiminen: Koukkuniemen<br />

vanhainkodin osasto 13.<br />

Työntekijät suunnittelevat ja neuvottelevat<br />

keskenään työvuoronsa ja huomioivat muun<br />

muassa työaikalyhennykset sekä yhteiset tilaisuudet.<br />

Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa<br />

omaan työhönsä lisääntyy ja työaikaergonomia<br />

Opiskelijainterveydenhuollosta<br />

palkittiin Elina Sirén, Anja Kuukkula,<br />

Kirsti Toivonen ja Satu Setälä.<br />

Tamkin liiketoiminta<br />

ja yrittäjyys -yksiköstä<br />

palkittiin Jyrki Ala-Myllymäki,<br />

Matti Koleh mainen,<br />

Kati Kouhia-Kuusisto,<br />

parantuu.<br />

Hanna Laasanen, Karoliina<br />

10. Energiankulutuksen ennustemenetelmien<br />

kehittäminen: <strong>Tampereen</strong> Sähkölaitos,<br />

Nisula ja Milja Valtonen.<br />

Energiakeskus, Jukka Joronen. Hänen kanssaan<br />

kehitystyötä teki teekkari Matti Vuorinen, joka<br />

teki aiheesta opinnäytetyön Otaniemen Teknilliseen<br />

korkeakouluun. Joronen antoi valmistujaislahjaksi<br />

puolet palkinnosta Vuoriselle.<br />

Tarve ennustemenetelmien kehittämiseen<br />

on kasvanut energialiiketoimintojen talouden<br />

suunnittelussa. Kehitetyn työkalun avulla on<br />

parannettu <strong>Tampereen</strong> Sähkölaitoksen talouden<br />

suunnittelun lähtötietojen laatua ja laskennan<br />

nopeutta.<br />

11. Palo- ja turvallisuusvalistus musiikin Viestintäyksiköstä ja<br />

Palkinnonsaajat Tieto-<br />

5<br />

virastopalveluista palkittiin<br />

Anna-Maria Jaakkola ja<br />

Aki Salmi.<br />

tekniikkakeskuksesta veivät<br />

kakkua Raatihuoneelta<br />

tuliaisiksi esimiehelleen<br />

Timo Lepolalle.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti


ANNA BYCKLING<br />

vi kku<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

6<br />

avulla: Aluepelastuslaitos, Hot pois<br />

-or kes teri.<br />

Palomiehet antavat lapsille ja nuorille<br />

palo- ja turvallisuusvalistusta musiikin<br />

ja palomiesleikkien avulla. Orkesteri on<br />

levyttänyt 112-räppin ja cd:tä jaetaan<br />

valistustilaisuuksissa kouluissa ja päiväkodeissa<br />

ympäri Suomea.<br />

12. Asiakaspalvelua helpottava kerrosluettelo:<br />

viestintäyksikkö ja virastopalvelut,<br />

Anna-Maria Jaakkola ja Aki<br />

Salmi.<br />

Asiakaspalvelua helpottava keskusvirastotalon<br />

kerrosluettelo, josta voidaan<br />

hakea henkilöitä. Excel-luettelosta näkyy<br />

työpisteen sijainti, toimintayksikkö ja yhteystiedot.<br />

Nopeuttaa ja parantaa asiakaspalvelua.<br />

Järjestelmä on helppo<br />

kehittää, ottaa käyttöön muuallakin ja<br />

monipuolistaa tarpeen mukaan.<br />

13. Katuturva-hanke: yhdyskuntapalvelut,<br />

katu- ja vihertuotanto, tuotantoyksikkö:<br />

Marjo Hallinen, Petri Leppänen,<br />

Pauli Palomäki, Kari Korpela, Pentti Seppä,<br />

Markku Kivistö.<br />

Hanke parantaa katualueella tapahtuvan<br />

työskentelyn turvallisuutta. Hankkeessa<br />

on laadittu työturvallisuuden<br />

hallintajärjestelmä, koulutusohjelma sekä<br />

turvallisuuskäsikirja. Tampereella on<br />

koulutettu noin 500 henkilöä ja muualla<br />

Suomessa noin 300 henkilöä.<br />

14. Kehittyvä ja toimiva työyhteisö:<br />

opiskelijaterveydenhuolto.<br />

Kehittämissuuntautunut työyhteisö,<br />

jonka tekemää työtä on hyödynnetty<br />

myös muualla maassa. Esimerkkeinä<br />

Opiskelijan terveyskysely, Oppilaitosten<br />

terveydellisten olojen valvontalomake<br />

sekä Asiakaspalautelomake. Kehitteillä<br />

on uusi työväline, joka tehostaa puuttumista<br />

nuorten tupakointiin ja tukee tupakoinnin<br />

lopettamista.<br />

15. Valmentajatiimillä huippusuorituksiin:<br />

TAMK, liiketoiminta ja yrittäjyys,<br />

Jyrki Ala-Myllymäki, Matti Kolehmainen,<br />

Kati Kouhia-Kuusisto, Hanna Laasanen,<br />

Karoliina Nisula, Milja Valtonen.<br />

TAMK:n liiketalouden koulutusohjelmassa<br />

käyttöönotettu uusi valmentamiseen<br />

pohjautuva toimintamalli. 1. vuoden<br />

opiskelijat on jaettu tiimeihin ja heitä ohjaa<br />

kuusi valmentaja-opettajaa. Opintoja<br />

tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten<br />

kanssa ja vahvistetaan näin työelämän ja<br />

koulutuksen tarpeiden kohtaamista.<br />

Henkilöstö sai mahdollisuuden käyttää<br />

työsuhdematkalippua<br />

TEKSTI Raija Lindell<br />

Irja Paakkulainen<br />

liikennelaitoksen<br />

neuvonnasta arveli<br />

ennen pääsiäistä, että<br />

työsuhdematkalippujen<br />

kysyntä nousee<br />

pyhien jälkeen.<br />

Matkalippuun liimataan<br />

työsuhdematkalipputarra.<br />

Mikä on<br />

työsuhdematkalippu?<br />

Joukkoliikenteen matkalippu,<br />

josta työnantaja on maksanut<br />

osan.<br />

Työntekijän on varauduttava<br />

todistamaan henkilöllisyytensä<br />

lippua ostaessaan.<br />

Etu on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

henkilöstölle 9,50 euroa<br />

kuukaudessa, enintään<br />

114 euroa vuodessa.<br />

Edun saa, kun on ollut<br />

työsuhteessa yhtäjaksoisesti<br />

vähintään 6 kuukautta ja työaika<br />

on vähintään puolet alalla<br />

vallitsevasta täydestä työajasta.<br />

Työsuhdematkalippua voi<br />

käyttää myös vapaa-aikana ja<br />

vuosilomalla.<br />

<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> tarjoaa henkilöstölleen<br />

mahdollisuuden käyttää työmatkoihin<br />

joukkoliikenteen työsuhdematkalippua.<br />

Työntekijä saa 9,50 euron tuen kuukausittain<br />

hankkiessaan työsuhdematkalipun. Huhtikuussa,<br />

juuri ennen pääsiäistä, käyttöönotetun<br />

työsuhde-edun arvioidaan kiinnostavan<br />

noin 6800 käyttäjää kuukaudessa.<br />

– <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> on ensimmäinen<br />

suuri työnantajaorganisaatio, joka on ottanut<br />

työsuhdematkalipun käyttöön. Työmatkasuhdelippu<br />

ei ole vielä kovin yleinen etuus, kertoi<br />

johtaja Pekka Palola.<br />

Hän on tyytyväinen, että pari vuotta esillä<br />

ollut asia on viimein edennyt myönteisesti, kun<br />

tuloverolakia muutettiin alkuvuodesta.


RAIJA LINDELL RAIJA LINDELL<br />

RAIJA LINDELL<br />

– Uskon että etuuden käyttöönotolla on välillisiä<br />

positiivisia vaikutuksia moneen suuntaan.<br />

Se vaikuttanee liikenneonnettomuuksien määrään,<br />

pysäköintitilojen tarpeeseen, ympäristön<br />

kuormitukseen ja liikennelaitoksen lipputuloihin,<br />

Palola luettelee.<br />

Koska kaupungin tarjoama tuki on enintään<br />

25 prosenttia lipun hinnasta, se ei ole verotettavaa<br />

tuloa. Verottajalle työntekijän ei tarvitse<br />

ilmoittaa erikseen työsuhde-etuudestaan, koska<br />

se saa tiedon etuuden arvosta suoraan työnantajalta.<br />

Etu on kaikille sama joukkoliikennevälineestä<br />

riippumatta, mutta etuus otetaan käyttöön<br />

vaiheittain. Tuen piiriin ovat tulossa myös Matkahuolto<br />

ja VR.<br />

VR ja Matkahuolto<br />

tulossa mukaan<br />

Ensimmäisessä vaiheessa työntekijöille tarjotaan<br />

etua seuraaviin lippuihin: Tampereella<br />

asuvat voivat hankkia työmatkalipukseen 90<br />

vuorokauden kausilipun tai matkalipun, jolla voi<br />

tehdä 50 matkaa 30 vuorokauden aikana. Kangasalla,<br />

Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa tai<br />

Ylöjärvellä asuvat voivat hankkia työsuhdelipukseen<br />

seutulipun, jonka kausi on 30 vuorokautta.<br />

Kaupunkiseutulippu ladataan <strong>Tampereen</strong> matkakortille<br />

liikennelaitoksen neuvonnassa.<br />

Myöhemmin työsuhde-etuuden piiriin tulee<br />

myös Matkahuollon matkakortti, joka ladataan<br />

<strong>Tampereen</strong> linja-autoasemalla (esimerkiksi <strong>Tampereen</strong><br />

itäinen seutulippu, <strong>Tampereen</strong> läntinen<br />

seutulippu ja Valkeakosken alueen seutulippu).<br />

Ilmeisesti syksyllä työsuhde-etuutta alkaa<br />

saada myös VR:n kausilipuista, kun matkalippu<br />

hankitaan <strong>Tampereen</strong> rautatieasemalta. Työsuhdematkalippujen<br />

kattavuusalueiden laajennuksista<br />

tiedotetaan tarkemmin, kun järjestelyt<br />

ovat valmiita.<br />

Etu käyttöön<br />

vaiheittain<br />

Työsuhde-edusta aiheutuu tänä vuonna kaupungille<br />

arvioilta noin 740 000 euron kulut.<br />

– Jatkossa pärjäämme ilmeisesti noin miljoonan<br />

euron panostuksella, kertoo henkilöstöpäällikkö<br />

Kirsi Koski.<br />

Hän arvioi, että työsuhde-etuus voi lisätä<br />

joukkoliikenteen vakiokäyttäjien määrää noin<br />

2000:lla.<br />

Koska järjestelmä on vielä uusi ja siitä on<br />

valtakunnallisestikin vähän kokemuksia eivät<br />

lippu- ja palkkahallinnon maksujärjestelmät ole<br />

vielä ehtineet sopeutua uuteen etuuteen.<br />

– Tämän vuoksi työsuhdematkalippu otetaan<br />

käyttöön vaiheittain. Alkuvaiheessa kaikki<br />

kausiliput eivät ole lippujärjestelmän piirissä,<br />

painottaa Koski.<br />

Hänen mukaansa lippujen lataus ja<br />

hankinta helpottuvat ja lippuvalikoima<br />

”Tasa-arvoinen etuus”<br />

Pääluottamusmies Pentti Herrasen<br />

mukaan työntekijäpuolella on otettu<br />

positiivisesti vastaan työsuhdematkalippu.<br />

Herranen oli mukana työryhmässä,<br />

jossa etuutta valmisteltiin.<br />

– Etuus, josta jokainen saa itse<br />

päät tää käyttääkö sitä, on tasa-arvoinen.<br />

Eu ro määrä on joukkoliikennevälineestä<br />

riip pumatta kaikille sama, Herranen<br />

toteaa.<br />

Hän on siirtymässä itsekin etuuden<br />

käyttäjiin ”aika vahvasti”.<br />

Varastonhoitaja Jyrki Mattila Hatanpään<br />

hoitotarvikevarastolta ei aio<br />

käyttää työsuhdematkalippua.<br />

– Työmatkani on sen verran hankala<br />

toteuttaa bussilla, että käytännön<br />

syistä minun ei kannata käyttää<br />

bussia.<br />

Sen sijaan hankinta-assistentti Paula<br />

Paljakka on bussin vakituisia asiakkaita<br />

ja aikookin käyttää työsuhde-etua<br />

hyväk seen.<br />

– Hyvä etu. Etu se on pienempikin.<br />

Hy vä, ettei tarvitse enää käyttää arvolippua.<br />

Toimistosihteeri Asta Pohjola ei käytä<br />

joka päivä bussia tullessaan Pirkkalasta<br />

Tampereelle. Laskutoimitus matkamäärien<br />

mukaan osoittaa, ettei hänen<br />

kannata hyödyntää tarjottua etuutta ja<br />

hankkia seutulippua.<br />

– Pian alan pyöräillä töihin, enkä<br />

tarvitse bussia. Ihan hienoa kuitenkin,<br />

että tällainen mahdollisuus tarjotaan<br />

henkilöstölle.<br />

Varastosihteeri Maritta Helsingiuksen<br />

työmatkat ovat järjestyneet<br />

niin, että hän pääsee miehensä kyydissä<br />

aamuisin töihin.<br />

– Minun ei kannata ostaa työsuhdematkalippua,<br />

koska käytän bussia yleensä<br />

vain toiseen suuntaan. Puolet matkalipusta<br />

jäisi käyttämättä, Helsingius<br />

toteaa.<br />

monipuolistuu tulevaisuudessa järjestelmien<br />

teknisten valmiuksien kehittyessä.<br />

Lisätietoja: www.tac.fi/ajankohtaista/<br />

tyosuhdematkalippu<br />

Paula Paljakka on tyytyväinen uuteen työsuhde-etuun.<br />

Asta Pohjola ei kulje joka päivä työmatkoja<br />

bussilla.<br />

Maritta Helsingius ei hyödy työmatkalippuetuudesta.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

7


vi kku<br />

Sopimusohjaus on<br />

tilaaja–tuottaja-mallin työkalu<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

Kun <strong>Tampereen</strong><br />

kaupungin palvelutoiminnassa<br />

otetaan ensi<br />

vuoden alussa käyttöön<br />

tilaaja–tuottaja-malli,<br />

tarvitaan suunniteltuja<br />

ja harkittuja periaatteita<br />

tilaajille ja<br />

tuottajille sopimuksien<br />

tekoon. Sekä tilaajien<br />

että tuottajien on<br />

tiedettävä, mistä on<br />

sovittu ja millaisilla<br />

periaatteilla ja millaisilla<br />

kriteereillä.<br />

TEKSTI Raija Lindell<br />

S<br />

opimus kertoo myös päätöksentekijöille<br />

ja henkilöstölle<br />

tärkeää tietoa: töitä tehdään asia s-<br />

ta laaditun sopimuksen mukaan.<br />

Jotta tilaaminen ja tuottaminen<br />

sujuisivat kaupungin sisällä<br />

hallitusti niiden tekemiseen tarvitaan<br />

sopimusta, jossa määritellään<br />

<strong>kaupunki</strong>laisille tuotettavien<br />

palvelujen sisältö, laatu ja palvelujen<br />

rahoitus.<br />

Sopimus ei ole mikä tahansa<br />

so pimus, vaan sen tekemiseen tarvitaan<br />

kaikkia koskevaa ohjeistusta.<br />

Sopimusohjaus tulee tässä<br />

kohtaa avuksi. Kehittämispäällikkö<br />

Päivi Nurmisen johdolla on<br />

suunniteltu <strong>Tampereen</strong> kaupun-<br />

gille sopimusohjausmallia, joka<br />

on työkalu eri osapuolille sopimuksien<br />

tekoon.<br />

1. Mitä on sopimusohjaus?<br />

Sopimusohjaus on talousalan käsitteitä,<br />

eikä välttämättä ole kaikille<br />

tuttu termi. Sopimusohjaus<br />

on menetelmä, jonka mukaisesti<br />

tilaaja ja tuottaja sopivat kuntalaisille<br />

tarjottavista palveluista,<br />

niiden määrästä, hinnoista, rahoituksesta<br />

ja laadusta.<br />

Yksikertaisimmillaan sen voidaan<br />

sanoa tarkoittavan toimintaohjeistoa<br />

sopimusten tekemiseen.<br />

Siinä määritellään kuka sopii ja<br />

kenen kanssa, mistä asioista sovitaan,<br />

minkälaisia sopimuksia<br />

käytetään, neuvotaan miten<br />

palvelun laatu ja sisältö määritellään,<br />

mille tasolle sopimukset<br />

tehdään, miten sopimusten valmistelu<br />

ja seuranta tapahtuvat<br />

sekä miten sopimus rahoitetaan<br />

ja laskutetaan.<br />

Sopimusohjaus menetelmänä<br />

edellyttää aina palvelun hahmottamista<br />

tuotteena, kustannuslaskentaa<br />

ja hinnoittelua.<br />

2. Ketä sopimusohjaus koskee?<br />

Välillisesti se koskee kaikkia, niin<br />

palvelujen tilaajia kuin palvelujen<br />

tuottajia. Se sitouttaa sekä luottamushenkilöt<br />

että palveluja tuottavan<br />

henkilöstön.<br />

3. Ketkä työstävät sopimuksia?<br />

Sopimusohjaus on tärkeä työkalu<br />

etenkin tilaajapäälliköille ja tuotantojohtajille.<br />

Sopimusten tekeminen<br />

vaatii tiiviitä neuvotteluja<br />

ja etukäteistietoa sekä asiantuntijuutta.<br />

Poliitikot tilaajalautakunnissa<br />

ja tuottajajohtokunnissa, joissa<br />

sopimukset hyväksytään, tuovat<br />

tietoa kuntalaisilta ja huolehtivat,<br />

että kuntalaisen ääni kuuluu<br />

sopimusten teossa.<br />

4. Kuinka pitkäksi aikaa sopimukset<br />

tehdään?<br />

Sopimusohjaus kytkeytyy koko<br />

kaupungin strategiseen suunnitte<br />

lujärjestelmään ja erityisesti useampivuotiseen<br />

palvelujen han kintasuunnitelmaan<br />

tilaajapuolella<br />

ja tuotantostrategiaan tuottajapuolella.<br />

Sisäisiä sopimuksia suositellaan<br />

tehtäväksi enintään kolmeksi<br />

vuodeksi. Tuotteiden hinnat ja<br />

määrät vahvistetaan joka vuosi.<br />

5. Mitä hyötyä sopimusohjauksesta<br />

on?<br />

Sopimusohjauksessa tilaajan ja<br />

tuottajan roolit selkiintyvät. Tarkka<br />

ja selkeä sopimus on kummankin<br />

osapuolen etu: tilaaja määrittelee<br />

lopputuloksen ja tuottaja<br />

vastaa palvelusta.<br />

Palvelujen tärkeysjärjestyksen<br />

määrittelee aina tilaaja, hän priorisoi<br />

palvelut.<br />

Sopimusohjauksen sanotaan<br />

tekevän tilaaja–tuottaja-mallia<br />

läpinäkyvämmäksi ja parantavan<br />

parhaimmillaan myös tiedonkulkua.<br />

6. Miten palvelujen sopimusohjaus<br />

pelaa yhteen koko kaupungin<br />

talouden kanssa?<br />

Sopimusohjaus pyrkii hillitsemään<br />

kulujen kasvua, sillä se lisää<br />

tietoisuutta kustannuksista<br />

ja laadusta. Sopimusneuvottelut<br />

kytkeytyvät taloussuunnitteluun.<br />

Tilaajan roolia ja erityisesti vastuuta<br />

korostaa muun muassa<br />

periaate, että budjetti on tilaajan<br />

käytössä.<br />

Tilaajan tehtävä on huolehtia,<br />

että myönnetty rahoitus riittää<br />

tyydyttämään palvelujen tarpeen.<br />

Tässä kohtaa tilaajat määrittelevät<br />

tarvittaessa myös palvelujen<br />

tärkeysjärjestyksen, mitä tuottajan<br />

on ensisijaisesti tehtävä.<br />

7. Miten sopimusohjauksessa<br />

suhtaudutaan kilpailuttamiseen?<br />

Koska sopimusohjaus on tarkoitettu<br />

sovellettavaksi kaupungin<br />

sisäiseen tilaamiseen ja tuottamiseen,<br />

se jättää auki kysymyksen,<br />

milloin tilaajat tai tuottajat<br />

voivat kilpailuttamalla hankkia<br />

palveluja oman organisaationsa<br />

ulkopuolelta.<br />

Kehittämispäällikkö Päivi Nurmisen<br />

mukaan myös hankinta- ja<br />

kilpailuttamisperiaatteet määritellään,<br />

ja nämä ohjeet valmistuvat<br />

vuoden loppuun mennessä.<br />

8. Rajoitetaanko ja ohjataanko<br />

sopimuksilla liikaa palvelujen<br />

tuottajaa?<br />

Hyvä sopimus on molempia osapuolia<br />

kannustava. Tilaajan pitäisi<br />

välttää liian yksityiskohtaista<br />

ohjeistusta ja keskittyä varsinkin<br />

8


Sisäisen valvonnan<br />

ohjeet uusittiin<br />

palvelun laadun, saatavuuden ja<br />

riittävyyden määrittelyyn. Tuotantojohto<br />

harkitsee ja valitsee, millä<br />

keinoilla ja välineillä tilattua palvelua<br />

tuotetaan.<br />

9. Palvelujen sopimusohjauksessa<br />

tarvitaan tuotteistettuja<br />

palveluja. Ehditäänkö tuotteistukset<br />

saada valmiiksi vuoden<br />

2007 alkuun mennessä?<br />

Tuotteistaminen etenee nyt kolmella<br />

eri tasolla. Tilaajapäälliköt<br />

ryhmittelevät palvelutarpeita<br />

asiakkaan näkökulmasta. Ydinpalveluja<br />

tuottavat yksiköt määrittelevät<br />

ja hinnoittelevat omat<br />

palvelutuotteensa. Liikelaitoksista<br />

ja palvelukeskuksista osalla<br />

on jo valmiina tukipalvelutuotteidensa<br />

määrittely, osa vielä työstää<br />

määrittelyjään.<br />

Hankintaketju:<br />

Tilaaja hankkii tuottajalta<br />

palvelukokonaisuuden.<br />

Tuottaja hankkii<br />

kokonaisuuden tuottamiseen<br />

tarvittavat tukipalvelut.<br />

Sisäisen valvonnan ohjeet<br />

uusittiin toimintamallin<br />

uudistamiseen liittyen.<br />

Sisäinen valvonta ja hyvä<br />

johtamis- ja hallintotapa -ohje<br />

hyväksyttiin kaupunginhalli<br />

tuk sessa 6. helmikuuta.<br />

TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Anna Byckling<br />

Uusitulla ohjeistolla yhdenmukaistetaan hyvää<br />

hallintotapaa ja johtamiskäytäntöjä.<br />

Esimiehet voivat käyttää uusittuja ohjeita hyväkseen,<br />

kun laativat omia sisäisen valvonnan<br />

ja riskienhallinnan suunnitelmia sekä menettelytapaohjeita<br />

omalle toimintayksikölleen. Sisäisen<br />

valvonnan ohje pohjautuu kansainväliseen CO-<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin sisäisen valvonnan<br />

yksikköön kuuluvat sisäinen tarkastaja<br />

Janne Kotilahti (vas.), tarkastaja Marja Latosaari,<br />

atk-tarkastaja Irja Peltoniemi, tarkastaja<br />

Terttu Somppi, tarkastaja Anne Perttala,<br />

sisäinen tarkastaja Pirjo Toivo, tarkastussihteeri<br />

Pirjo Nummela ja tarkastusjohtaja<br />

Keijo Lappalainen. Kuvasta puuttuu sisäinen<br />

tarkastaja Teija Helanti.<br />

SO-malliin, joka on käytössä monissa suurissa<br />

yrityksissä sekä julkishallinnossa.<br />

Tarkastusjohtaja Keijo Lappalaisen mukaan<br />

toimintamallin uudistuksen myötä syntyi<br />

tarve tarkentaa ohjetta ja kirjata siihen joitakin<br />

uusia painotuksia. Nyt hyväksytyissä ohjeissa on<br />

toimintamallin muutoksen mukaisesti painotettu<br />

aiempaa voimakkaammin toimielinten vastuuta<br />

ja velvollisuutta oman toimintansa valvojina.<br />

– Uuden toimintamallin myötä esteellisyysja<br />

riippumattomuusnäkökohdat tulevat sekä<br />

henkilövalinnoissa että käytännön toiminnassa<br />

uudelleen arvioitaviksi. Tilaaja–tuottaja-mallissa<br />

on tärkeää, että henkilö ei toimi samanaikaisesti<br />

sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatiossa, Lappalainen<br />

sanoo.<br />

Esteellinen virkamies tai luottamushenkilö ei<br />

saa osallistua eikä olla läsnä päätöstä tehtäessä.<br />

Luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ovat<br />

itse vastuussa oman esteellisyytensä arvioimisesta.<br />

Jos esteellisyydestä on epäselvyyttä, kannattaa<br />

asia tarkistaa lakimiesyksiköstä.<br />

Matkakäytäntöihin<br />

läpinäkyvyyttä<br />

Uusia asiakokonaisuuksia ohjeessa ovat lisäksi<br />

virka- ja työtehtäviin liittyvä matkustaminen<br />

ja koulutus sekä väärinkäytösten ehkäisy. Matkustamisen<br />

ja kouluttautumisen osalta ohjeissa<br />

todetaan, että kaupungin toimintaperiaatteiden<br />

Lisätietoja:<br />

Sopimusohjaus on yhtenä<br />

teemana Studia generalia<br />

-luennolla 23.5. otsikolla<br />

Palvelujen hankintakoulutus.<br />

Katso myös kaupungin<br />

intranetistŠ: tac.fi/palke<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

9


www.sis.tampere.fi/<br />

konsernihallinto/ohjeet<br />

vi kku<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

10<br />

mukaista on, että <strong>kaupunki</strong> maksaa<br />

henkilöstönsä matka- ja koulutuskustannukset.<br />

– Kaupungin henkilöstön koulutusja<br />

matkustuskäytännöt oli syytä arvioida<br />

ja ohjeistaa, koska tilaaja–tuottajamallin<br />

myötä eteen saattaa tulla uusia<br />

haasteita. Kunnallishallinnolta edellytetään<br />

puolueettomuutta ja riippumattomuutta<br />

sekä toiminnan läpinäkyvyyttä,<br />

joten perusperiaate henkilöstön matkustuskäytännössä<br />

on, että <strong>kaupunki</strong><br />

maksaa itse henkilöstönsä matka- ja<br />

koulutuskustannukset. Tämä ohje sitoo<br />

sekä viranhaltijoita, työntekijöitä<br />

että luottamushenkilöitä. Ohjetta pitää<br />

noudattaa myös työajan ulkopuolella,<br />

jos on kyse ulkopuolisten kustantamista<br />

matkoista ja etuuksista, henkilöstön<br />

kehittämispäällikkö Niina Pietikäinen<br />

sanoo.<br />

Ohjeen mukaan ulkopuolisen kustantaman<br />

matkan voi ottaa vastaan, jos<br />

puolueettomuus, riippumattomuus ja<br />

tasapuolisuus eivät vaarannu. Ohjeen<br />

soveltaminen on kuitenkin käytännössä<br />

hankalaa, koska lain mukaan jo pelkkä<br />

mahdollisuus siitä, että luottamus heikkenee<br />

riittää siihen, että ulkopuolisen<br />

esittämä matkatarjous tai taloudellinen<br />

etuus tulee hylätä. Jos ulkopuolisen tarjoama<br />

matka hyväksytään, edellytetään<br />

siltä tiettyjä menettelytapoja.<br />

– Matkatarjous on osoitettava toimintayksikölle<br />

eikä henkilölle, matkatarjouksen<br />

on oltava yksikön kannalta<br />

tarpeellinen ja koulutusmatkasta on<br />

aina tehtävä asianmukainen matkakertomus,<br />

joka annetaan sekä esimiehen<br />

että työtovereiden luettavaksi. Matkan<br />

teeman pitää aina liittyä henkilön työtehtäviin,<br />

Pietikäinen sanoo.<br />

Ulkopuolisen kustantaman matkan<br />

hyväksymisestä tai hylkäämisestä<br />

päättää aina henkilöstöjaosto esimiehen<br />

esityksestä. Osallistuminen <strong>Tampereen</strong><br />

kaupungin nimeämänä edustajana<br />

esimerkiksi valtion tai kuntien toimielimien<br />

tai kansainvälisten järjestöjen järjestämiin<br />

matkoihin ei edellytä erillistä<br />

henkilöstöjaoston päätöstä vaan niihin<br />

riittää myönnetty sivutoimilupa.<br />

Erityisesti tarjouskilpailuvaiheessa<br />

kaikista kutsuista ja etuisuuksista on<br />

kieltäydyttävä. Pietikäinen korostaa,<br />

että tavanomainen vieraanvaraisuus<br />

on hyväksyttävää, koska verkostoituminen<br />

ja kehityksessä mukana pysyminen<br />

ovat tärkeitä. Myös seuraavaa budjettia<br />

rakennettaessa olisi toimintayksiköissä<br />

otettava huomioon ohjeen vaikutukset.<br />

Jos matkustamista tai koulutusta koskevien<br />

ohjeiden tulkinnassa on epäselvyyttä,<br />

oikea menettelytapa kannattaa<br />

varmistaa hallintopalvelukeskuksesta.<br />

Keijo Lappalaisen mukaan ohjeessa<br />

todetaan, että väärinkäytösten ehkäisy<br />

on kaikkien kaupungin työntekijöiden<br />

asia, joten jokainen voi puuttua epätarkoituksenmukaiseen<br />

tai sääntöjen ja<br />

ohjeiden vastaiseen menettelyyn.<br />

– Havainnoista voi tehdä ilmoituksen<br />

joko omalle esimiehelle, lakimiesyksikköön<br />

tai sisäiseen tarkastukseen,<br />

hän sanoo.<br />

Hankinnat tehdään<br />

keskitetysti<br />

Sisäisen valvonnan ohjeissa korostetaan,<br />

että kaikki kaupungin hankinnat<br />

on tehtävä hyvän hallintotavan<br />

mukaisesti.<br />

– Hankintojen yhteydessä ei saa<br />

ottaa vastaan mitään lahjoja, palvelusuorituksia<br />

tai muita palveluksia tarjoajilta<br />

tai toimittajilta eikä henkilökohtaisia<br />

hankintoja saa kytkeä kaupungin<br />

hankintoihin. Esteellinen henkilö ei saa<br />

osallistua hankintojen valmisteluun eikä<br />

päätöksentekoon, <strong>Tampereen</strong> Logistiikan<br />

johtaja Erkki Harju sanoo.<br />

Hankinnoissa on noudatettava<br />

lakia julkisista hankinnoista sekä kaupungin<br />

sääntöjä ja ohjeita. <strong>Tampereen</strong><br />

Logistiikka huolehtii keskitetystä<br />

hankintatoimesta. Logistiikka päättää<br />

yhteishankintamenettelyn piiriin kuuluvista<br />

tavarahankinnoista sekä yhteisesti<br />

sovituista palveluhankinnoista.<br />

Toimintayksiköillä on velvollisuus tilata<br />

tavarat ja palvelut Logistiikan nimeämiltä<br />

sopimustoimittajilta.<br />

Yhteishankintojen ulkopuolisia, alle<br />

2500 euron arvoisia hankintoja ei<br />

tarvitse kilpailuttaa. Kilpailutettujen<br />

hankintojen lisäksi myös kilpailuttamattomista<br />

hankinnoista tulee tehdä päätös.<br />

Sisäinen valvonta ja hyvä johtamisja<br />

hallintotapa -ohje löytyy intranetistä<br />

osoitteesta<br />

Lukineuvola au<br />

Pirkanmaan lukineuvola<br />

tarjoaa tietoa ja tukea<br />

oppimisongelmien tunnistamiseksi<br />

ja auttamiseksi. Lukiasiamies<br />

Minna Kymäläinen<br />

sanoo, että aikuisten lukivaikeuksiin<br />

puuttuminen on<br />

entistä tärkeämpää koulutuksen<br />

merkityksen korostuessa<br />

työelämässä.<br />

TEKSTI Jaana Kalliomäki<br />

KUVA Anna Byckling<br />

Lukineuvola palvelee yli 16-vuotiaita oppimisongelmaisia<br />

ja heidän kanssaan työskenteleviä<br />

ammattilaisia. Erityisesti koulujen<br />

ja oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen<br />

henkilökunta joutuu työssään tekemisiin näiden<br />

asioiden kanssa – moni tietämättään: jos<br />

asiakas ei halua täyttää lomaketta, kyse saattaa<br />

olla esimerkiksi kyvyttömyydestä hahmottaa<br />

sen muotoa ja sisältöä.


ttaa myös työssään tietoa tarvitsevia<br />

– Opettajan tulee ymmärtää oppijaa ja<br />

luoda turvallinen ilmapiiri. Hän voi esimerkiksi<br />

järjestää suullisen kokeen tai lukea kokeen<br />

kysymykset ääneen.<br />

Tietoa ja tukea<br />

saa jo hyvin<br />

<strong>Tampereen</strong> ammattiopiston äidinkielenopettaja,<br />

lukiopettaja ja informaatikko Tarja Tahvola<br />

pitää lukineuvolaa tarpeellisena. Hän on<br />

osallistunut lukineuvolan järjestämään Lexiakoulutukseen.<br />

– Näen lukineuvolan ennen kaik kea palvelupisteenä,<br />

josta saa tietoa, tukea, ohjausta<br />

ja neuvoa. Olen kertonut Hervannan ja Pyynikin<br />

ammattioppilaitoksissa lukineuvolan<br />

toimin nasta nuorille, joilla on lukemisen ja<br />

kirjoittamisen vaikeuksia. Myös oppilaitosten<br />

henkilökunnan on hyvä tietää aiheesta.<br />

Sekä perusopetuksessa että toisen asteen<br />

koulutuksessa panostetaan entistä enemmän<br />

ongelmien huomioimiseen. Tahvola tähdentää,<br />

että eri tavoin oppiville tulee turvata<br />

riittävä ohjaus koko tutkinnon suorittamisen<br />

ajan.<br />

– Jokaisella on erilainen tapa op pia, hahmottaa<br />

ja prosessoida tie toa. Esimerkiksi lukivaikeuden<br />

kanssa tulee toimeen, jos se on<br />

tunnistettu ja siihen on saatu apua elämän eri<br />

vaiheissa.<br />

Pirkanmaan lukiasiamies<br />

Minna Kymäläinen tarjoaa<br />

tietoa, tukea ja neuvoja<br />

oppi misongelmaisille sekä<br />

heitä työssään auttaville ja<br />

kohtaaville. Lukineuvolassa<br />

ei ole muita työntekijöitä,<br />

mutta lukiasiamies tekee<br />

yhteis työtä monen eri tahon<br />

kanssa.<br />

Sanojen hahmottamista<br />

voi harjoitella Lukineuvolassa<br />

muun muassa tällaisen<br />

tekstin avulla.<br />

– Eriasteisia oppimisen ongelmia on 20<br />

prosentilla ihmisistä. Jopa väitöskirjan tehneellä<br />

voi olla, Kymäläinen valottaa.<br />

Ongelmia voi esiintyä vaikkapa hahmottamisessa,<br />

motoriikassa tai lyhytmuistissa.<br />

Lukihäiriöt eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet<br />

ovat yksi oppimisvaikeuksien muoto.<br />

Ne ovat suuri syrjäytymisuhka. Kymäläisen<br />

mukaan jo pienet keinot auttavat, kunhan<br />

ongelma on tunnistettu.<br />

– Me kerromme oppimisen eri muodoista<br />

ja siitä, miten erilaisten oppijoiden kanssa menetellään.<br />

Teemme lukitestejä ja rohkaisemme<br />

ihmisiä tunnistamaan oman oppimistyylinsä,<br />

koska sitten uskaltaa hakeutua opiskelemaan<br />

ja voi tilanteen tullen neuvoa opettajaa.<br />

Yhteistyö<br />

tärkeää<br />

Lokakuussa aloittanut Pirkanmaan lukineuvola<br />

kuuluu kolmivuotiseen valtakunnalliseen<br />

ESR-hankkeeseen, joka tähtää pysyvän, yhden<br />

luukun palvelumallin rakentamiseen. Kokeilu<br />

toimii neljällä paikkakunnalla. Lukiasiamiehet<br />

keräävät asiakkaidensa ongelmista ja palveluiden<br />

tarpeesta tietoa, jonka pohjalta suunnitellaan<br />

jatkoa.<br />

Kymäläinen korostaa jo olemassaolevien<br />

toimijoiden merkitystä ja yhteistyötä heidän<br />

kanssaan. Muun muassa työväenopisto järjestää<br />

lukikursseja ja koordinoi lukiverkostoa.<br />

Kaupungissa toimii PEO eli Pirkanmaan Erilaiset<br />

Oppijat -yhdistys ja Sampolan kirjastossa<br />

lukitori.<br />

Pirkanmaan lukineuvolaa hallinnoi <strong>Tampereen</strong><br />

työväenopisto. Käynti lukineuvolaan<br />

järjestyy ajan varaamalla tai avointen ovien<br />

päivinä.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

11


vi kku<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

12<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

puhelinkeskuksessa ei ole<br />

hiljaista hetkeä. Ratinaan<br />

huhtikuun alussa muuttanut<br />

keskus ottaa kuukausittain<br />

vastaan noin 240 000 puhelua<br />

ja välittää niitä kaupungin<br />

runsaalle 16 000 työntekijälle.<br />

TEKSTI Mari Mäkinen KUVAT Anna Byckling<br />

Vaihde, pieni hetki, kuulemiin, erottuu ystävällinen<br />

ääni puheensorinasta, jota rytmittää<br />

tasaisesti pirisevät hälytysäänet.<br />

Puhelinpalvelusihteerit ovat kääntyneinä<br />

tietokoneittensa ääreen ja keskittyvät palvelemaan<br />

langan toisessa päässä olevia henkilöitä.<br />

Tunnelma Ratinan lämpökeskuksen viidennessä<br />

kerroksessa on rauhallinen, vaikka<br />

puhelinliikenne virtaa vilkkaana keskuksen<br />

huoneissa. Sitä ei näe, mutta sen kuulee.<br />

Toimintatapoja<br />

yhtenäistetään<br />

– Muutimme uusiin tiloihin monessa eri vaiheessa<br />

ja aina iltaisin, kun vaihde oli kiinni,<br />

palvelupäällikkö Jukka Aaltonen kertoo<br />

pu helinkeskuksen uutuuttaan tuoksuvissa<br />

ja kiiltävissä tiloissa. Keskus vastaa kaikista<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin puheluista lukuun ottamatta<br />

mielenterveystoimistoa ja aluepelastuslaitosta.<br />

– Hetkellisiä ruuhkahuippuja aiheuttavat<br />

lääkäreiden puhelinvastaanottoajat ja ajanvarausnumerot,<br />

joihin liittyviä puheluita tulee<br />

viikoittain noin 12 000.<br />

Keskittämisestä huolimatta vaihteen tehtävät<br />

ja käytössä oleva järjestelmä ovat pysyneet<br />

samoina.<br />

Tavoitteena on nyt yhtenäistää toimintatapoja<br />

ja tietokantoja.<br />

– Terveydenhoitaja-sanankin saattoi lyhentää<br />

monella eri tavalla ja kirjoittaa joko<br />

pienin tai isoin alkukirjaimin, jolloin henkilön<br />

hakeminen tietokannasta hankaloitui, Aaltonen<br />

antaa esimerkin.<br />

Hän toivoo, että puhelinpalveluita keskittämällä<br />

voidaan jakaa myös sitä perimätietoa,<br />

jota alalla pitkään olleille on kertynyt.<br />

– Voimme nyt vaihtaa entistä enemmän<br />

tietoa, kun keskuksessa työskentelee eri hallintokunnista<br />

ja toimialoilta olevia ihmisiä,<br />

palvelupäällikkö suunnittelee.<br />

Puhelinkeskus ei näy<br />

mutta kuuluu<br />

Sinikka Korkeila<br />

kertoo hymyillen,<br />

ettei työpäivän<br />

jälkeen tee mieli<br />

soittaa, vaan hän<br />

odottaa läheisten<br />

ottavan yhtyettä<br />

häneen.<br />

Jukka Aaltonen<br />

toivoo uudelta<br />

keskukselta yhtenäisiä<br />

toimintamalleja<br />

ja puhelinpalvelusihteereille<br />

kertyneen perimätiedon<br />

viemistä<br />

verkkoon.<br />

Lomista ja poissaoloista<br />

täytyy ilmoittaa<br />

Palveluiden keskittäminen merkitsee uusien<br />

yhteystietojen opettelua keskuksen puhelinpalvelusihteereille.<br />

Esimerkiksi <strong>Tampereen</strong><br />

ammattiopiston siirtyminen vaihteeseen merkitsee<br />

500 uuden numeron lisäystä tietokantaan.<br />

Aaltonen korostaakin kulunvalvonnan<br />

tärkeyttä, jotta keskus pysyy ajan tasalla<br />

kaupungin työntekijöiden lomista ja poissaoloista.<br />

Hän muistuttaa, että puheluiden ohjautumista<br />

väärään paikkaan aiheuttaa eniten<br />

tiedonpuute.<br />

– Tietojen syöttäminen Timecon-järjestelmään<br />

on nyt entistä tärkeämpää ja jokaisen<br />

kaupungin työntekijän pitäisi ilmoittaa<br />

menoistaan. On noloa sanoa keskukseen<br />

soittavalle kuntalaiselle, että hänen tavoittelemansa<br />

henkilö on lähtenyt lomalle, eikä<br />

tiedetä paluupäivää.<br />

Puhelinketju ei veny pitkäksi silloin, kun<br />

puhelu voidaan ohjata keskuksesta suoraan<br />

poissaolijan varahenkilölle.<br />

Puhelinpalvelusihteeri<br />

palvelee hätäilemättä<br />

Palvelupäällikön mukaan puhelinpalvelusihteeriltä<br />

vaaditaan niin ystävällisyyttä kuin<br />

palvelualttiutta, mutta myös laajaa asiantuntemusta.<br />

– Useinhan kuntalainen kysyy asiaa, eikä<br />

tiettyä henkilöä, Aaltonen tiivistää.<br />

Puhelinkeskus on kaupungin imagon kannalta<br />

tärkeä, sillä soitto keskukseen on usein<br />

kuntalaisen ensimmäinen kosketus kaupungin<br />

palveluihin virastotalon neuvontapisteen<br />

lisäksi.<br />

Puhelinpalvelusihteeri Sinikka Korkeila<br />

teroittaa myös omaa suhdettaan työhönsä.<br />

– Täytyy uskoa siihen mitä tekee. Sen<br />

kuulee heti äänestä, jos ei pidä työstään.


Pian 36 vuotta puhelinpalvelusihteerinä<br />

toiminut Korkeila sanoo, että soittajilta on<br />

kysyttävä asiaa tarpeeksi pitkään, että puhelu<br />

ohjautuu oikealle henkilölle. Rauhallisuus<br />

on valttia.<br />

– Eihän sellainen käy laatuun ollenkaan,<br />

että olisi puhelimessa sellainen tuli ja leimaus,<br />

Korkeila nauraa.<br />

Tekniikka kehittyy,<br />

ihmisluonto ei<br />

Ennen puhelinpalveluiden keskittämistä Korkeila<br />

työskenteli liikennelaitoksella Nekalassa<br />

ja sitä ennen Virastotalolla. Puhelinliikenteen<br />

arkinen rytmi on tullut tutuksi.<br />

– Kiireisintä on aina aamupäivällä ennen<br />

ruokailuaikaa ja juuri ennen neljää, kun ihmiset<br />

muistavat puhelut, jotka piti soittaa ennen<br />

työajan päättymistä.<br />

Korkeila muistelee aikaa, milloin kaupungin<br />

työntekijät tavoitettiin hakulaitteilla.<br />

– Ne olivat parempia kuin kenkkuilevat<br />

matkapuhelimet, jotka saattavat pahimmassa<br />

tapauksessa olla kotona tai poissa päältä.<br />

Vuosien varrella tekniikka on muuttunut,<br />

mutta ihmisluonto on pysynyt samana. Epäkohdiksi<br />

koetut asiat puretaan usein puhelinpalvelusihteerin<br />

korville.<br />

– Puhelimessa on tottunut kuuntelemaan<br />

ihmisten mielipiteitä matkalippujen hinnoista<br />

ja siitä, ettei bussi ottanut pysäkiltä kyytiin,<br />

Korkeila kertoo.<br />

Mieleen on jäänyt myös useita positiivisia<br />

puheluita, kuten keskukseen soittanut vanhempi<br />

nainen, joka soitti vain kertoakseen<br />

omasta arjestaan. Hänen puheluaan Korkeilan<br />

ei tarvinnut yhdistää enää eteenpäin.<br />

Tiesitkö?<br />

Puhelinkeskuksessa<br />

työskentelee 19 henkilöä.<br />

Keskuksessa on kolme erilaista<br />

työaikaa: 8–16, 8.30–15.45 ja<br />

7.30–19.<br />

Sairaanhoidonpuoli palvelee<br />

viikonloppuisin kello 11–19.<br />

Puhelinkeskuksessa on yhteys<br />

noin 12 000 lankaliittymään ja<br />

lähes 6000 matkapuhelimeen.<br />

Ensiapuvalmiutta<br />

kohennetaan<br />

työpaikoilla<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin työpaikoilla parannetaan ensiapuvalmiuksia.<br />

Työpaikoilla tulisi olla olosuhteisiin nähden<br />

riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja riittävä ensiapuvarustus.<br />

Henkilöstölle tarvitaan myös toimintaohjeet onnettomuustilanteiden<br />

varalle.<br />

TEKSTI JA KUVA Raija Lindell<br />

Henkilöstöyksikössä selvitettiin asiaa<br />

ja laadittiin yhtenevät ohjeet<br />

kaupungin työpaikoille. Ohjeet tulevat<br />

myös intranet-sivuille ja tietoa jaetaan<br />

esimiehille.<br />

Työpaikkojen ensiapuvalmiuden määrittelyssä<br />

käytetään apuna tapaturmavaarojen<br />

arviointia. Työpaikan ensiapuvalmiuden<br />

tason määrittelyn tekee työterveyshuolto<br />

työpaikkakäyntien yhteydessä.<br />

Asiantuntijalääkäri Harri Laesvirran<br />

mukaan ensiapuvalmiuden arvioimisessa<br />

käytetään sosiaali- ja terveysministeriön<br />

Ensiapuvalmius työpaikoilla -ohjetta.<br />

Työpaikkoja on monenlaisia, joten<br />

myös tapaturmavaara ja -riskit vaihtelevat<br />

työpaikan mukaan. Tästä johtuen<br />

ensiapuvalmiuden tason ei tarvitse olla<br />

korkea jokaisella työpaikalla. Kulloisenkin<br />

työpaikan tapaturmavaara määritellään<br />

asteikolla vähäinen–ilmeinen–erityinen.<br />

– Suurimmassa osassa kaupungin<br />

työ paikoista tapaturmavaara on määriteltävissä<br />

vähäinen-luokkaan, joten ensiaputaidoissakaan<br />

ei edellytetä erityisosaamista,<br />

kertoo Laesvirta.<br />

Hoitotarvikkeet<br />

ja -ohjeet päivitettävä<br />

Kun työpaikan toimintojen ja olosuhteiden<br />

mukainen ensiapuvalmiuden taso on määritelty,<br />

varmistetaan, että työpaikan ensiapuvarustus<br />

on vaaditussa kunnossa.<br />

– Ensiapukaapista tulisi olla muutakin<br />

kuin perinteistä laastaria, kuten<br />

ensiapusiteitä, taitoksia, haavatyynyjä,<br />

haavapyyhkeitä, harsosidettä ja sakset,<br />

Laesvirta luettelee.<br />

Ensiapukaapin lähellä pitäisi olla<br />

myös ensiapuohjeita, varsinkin elvytyksestä<br />

ja verenvuodon tyrehdyttämisestä.<br />

– Suosittelen käyttöön Suomen Punaisen<br />

Ristin julkaisemia ensiapuohjeita,<br />

jotka löytyvät SPR:n internet-sivuilta,<br />

Laesvirta sanoo.<br />

Kuka sitten vastaa, että ensiapukaapissa<br />

on vaadittavat tarvikkeet?<br />

Laesvirran mielestä tehtäväalueiden<br />

ja työpaikkojen esimiesten on nimettävä<br />

vastuuhenkilö tai vastuuhenkilöt, jotka<br />

tilaavat tarvikkeet ja jakavat ne omien<br />

alueidensa ensiapukaappeihin.<br />

Ensiaputarvikkeet hankitaan suuremmissa<br />

erissä <strong>Tampereen</strong> logistiikan<br />

Hatanpään hoitotarvikevarastosta. Tehtäväalueet<br />

ja työpaikat hankkivat ja kustantavat<br />

itse kaikki ensiapuun liittyvät<br />

järjestelyt, niin tarvikkeet kuin vaadittavan<br />

koulu tuksen. Jos työpaikalla ei ole<br />

ensiapukaap pia tarvikkeiden säilytystä<br />

varten, se tilataan logistiikkakeskuksen<br />

Nekalan varastosta.<br />

– Kelasta on mahdollisuus saada<br />

työterveyshuollon korvausta henkilöstön<br />

käyttöön tarkoitettujen ensiaputarvikkeiden<br />

kustannuksista, Laesvirta muistuttaa.<br />

Korvaushakemus tehdään keskitetysti<br />

koko kaupungin kustannuksista.<br />

– Korvaushakemusta varten työpaikoilla<br />

on seurattava kuluja, jotka aiheutuvat<br />

ensiapuvalmiuden ylläpidosta.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

13


www.tyosuojelu.fi/upload/<br />

1n7ue4nx.pdf<br />

HANNE TAMMINEN<br />

vi kku<br />

Joukkoliikenteen tilaajayksikkö<br />

aloitti toimintansa huhtikuun<br />

alussa yhdyskuntapalveluissa.<br />

Ensi töikseen seitsemän hengen<br />

tiimi muutti liikennelaitoksen<br />

tiloista Nekalasta Frenckellin<br />

Koskisiipeen.<br />

TEKSTI Hanne Tamminen<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

14<br />

Vähintäänkin tällaisia<br />

hoitotarvikkeita tulisi<br />

löytyä työpaikkojen ensiapukaapeista.<br />

Tullinkulma antaa<br />

ensiapukoulutusta<br />

Ensiapukoulutuksen tarve määritellään<br />

STM:n ohjeissa. Koulutus tulisi hankkia<br />

ensisijaisesti Tullinkulman työterveydestä.<br />

Tullinkulman työterveys on myös ensisijainen<br />

hoitopaikka, jos <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

henkilöstöön kuuluvalle työntekijälle<br />

sattuu hoitoa vaativa työtapaturma.<br />

– Mutta työtapaturmien tai äkillisten<br />

sairaustapausten hoitopaikka voi olla<br />

muukin paikka, vamman laadun ja sattumisajankohdan<br />

mukaan, Laesvirta toteaa.<br />

Hänen mukaansa vamman laadun arvioinnissa<br />

nimenomaan ensiapukoulutuksen<br />

saanut henkilö pystyy arvioimaan hoidon<br />

tarvetta.<br />

– Tietenkin aina pitää käyttää tervettä<br />

talonpoikaisjärkeä.<br />

Hoitopaikoista on tehty suosituslista,<br />

joka löytyy intranetistä.<br />

Lisätietoja:<br />

Ensiapuvalmius työpaikoilla, työsuojeluoppaita<br />

ja ohjeita 33, STM Työsuojeluosasto<br />

2003:<br />

SPR:n ensiapuohjeet:<br />

www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet<br />

Henkilöstön ensiapukaapin<br />

sisältö, kun työpaikka on<br />

kiinteä ja tapaturmavaara on<br />

vähäinen:<br />

ensiapuside isoja ja pieniä<br />

yht. 8 kpl<br />

taitoksia, kuitukangasta, 10x10,<br />

2 pussia<br />

haavatyynyjä, 20x20, 2 kpl<br />

harsosidettä, elastista, 8cm, 2 kpl<br />

teippiä, silkkiä 1 rulla<br />

laastaria, 24x70, 20 kpl<br />

laastaria, leikattava, kangas<br />

1 rulla<br />

haavapyyhkeitä 10 kpl<br />

sakset<br />

kolmioliina, kuitukangasta, 2 kpl<br />

Sisältöluettelo säilytetään ensiapukaapissa<br />

ja ennen tavaran loppumista<br />

on huolehdittava uuden<br />

tilaaminen <strong>Tampereen</strong> logistiikasta<br />

hoitotarvikevarastosta.<br />

Joukkueenjohtajana toimii joukkoliikennepäällikkö<br />

Mika Periviita ja tiimissä työskentelevät<br />

joukkoliikenneinsinööri Olli Kanerva,<br />

joukkoliikennelogistikot Lauri Helke<br />

ja Juha Kortteus, tariffisuunnittelija Tanja<br />

Lehtonen, henkilöliikennelogistikko Kati<br />

Parkko ja tiedotussuunnittelija Hanne Tamminen.<br />

Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen<br />

ja päättävä elin on yhdyskuntalautakunta.<br />

Tilaaja suunnittelee<br />

aikataulut, linjat ja reitit<br />

Joukkoliikenneyksikön tehtäviin kuuluu muun<br />

muassa linjojen, reittien ja pysäkkien suunnittelu,<br />

aikataulujen ja autokiertojen suunnittelu,<br />

joukkoliikenteen yleinen tiedotus ja<br />

markkinointi, clearing eli rahanjako yhteistariffiliikennöitsijöiden<br />

kesken, lippujen myynti<br />

ja myyntiverkosto, tariffisuunnittelu ja palveluliikenne.<br />

Lisäksi tilaajayksikkö hankkii ja tarvittaessa<br />

kilpailuttaa joukkoliikenteen, arvioi joukkoliikennetarvetta<br />

ja sen kehitystä, ohjaa rahas-<br />

–Tavoitteemme on<br />

pysäyttää matkustajamäärien<br />

lasku ja myös<br />

parantaa palvelua,<br />

sanoo joukkoliikennepäällikkö<br />

Mika Periviita.


TIMO AALTONEN<br />

Joukkoliikenteen iskujoukko:<br />

Lauri Helke (vas.), Juha Kortteus,<br />

Kati Parkko, Hanne Tamminen,<br />

Olli Kanerva ja Tanja<br />

Lehtonen.<br />

Joukkoliikenteen<br />

tilaajayksikkö tavoittelee<br />

parempaa palvelua<br />

Hehku<br />

tiedottaa<br />

henkilöstöasioista<br />

Hehku on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

henkilöstölle suunnattu, intra netissä<br />

julkaistava pikatiedote (www.tac.fi).<br />

Se tiedottaa ajankohtaisista henkilöstöhallinnon<br />

asioista kahden viikon<br />

välein.<br />

Esimiehiä pyydetään tulostamaan<br />

tiedotetta esimerkiksi ilmoitustaululle<br />

tai taukohuoneen pöydälle jos työyhteisössä<br />

on työntekijöitä, joilla ei ole<br />

sähköpostiyhteyttä.<br />

Hehkua julkaisee <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

hallinto- ja henkilöstöryhmä.<br />

Tiedotteen toimittaa henkilöstötiedottaja<br />

Sanna-Maria Röör, etunimi.sukun<br />

imi@tampere.fi puhelin 020 716 5653<br />

faksi 020 716 5277.<br />

Kiitokset<br />

tus- ja informaatiojärjestelmien kehitystä sekä<br />

kehittää ja koordinoi seudullista joukkoliikenneyhteistyötä.<br />

– Tilaaja–tuottaja-mallilla eriytetään<br />

joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja<br />

käytännön operointi toisistaan. Näin TKL:n toiminnasta<br />

tulee läpinäkyvämpää ja toiminnan<br />

pitäisi tehostua, joukkoliikennepäällikkö Mika<br />

Periviita sanoo.<br />

Joukkoliikenneyksikön sijoittuminen yhdyskuntapalveluihin<br />

on osa liikenteen, maankäytön<br />

ja joukkoliikenteen suunnittelun yhdistämistä.<br />

Näin voidaan tehokkaammin ottaa huomioon<br />

joukkoliikenteen <strong>kaupunki</strong>suunnitte lulle<br />

asettamat vaatimukset.<br />

– Tavoitteena on parantaa palvelutasoa<br />

ja pysäyttää matkustajamäärien lasku, Periviita<br />

toteaa.<br />

Henkilöliikennelogistikko Kati Parkko näkee<br />

tulevaisuuden JOLI:ssa hienona.<br />

– Nyt on runsaasti mahdollisuuksia kehittää<br />

edelleen paitsi massaliikennettä, myös<br />

kaupungin velvoitteena olevia henkilökuljetuksia,<br />

kuten esimerkiksi päiväsairaalan, päiväkeskusten,<br />

kylvetysten sekä vammaispalvelulain<br />

ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja ja<br />

erityislasten koulu- ja päiväkotimatkoja.<br />

Neuvonta muuttaa<br />

myöhemmin<br />

Liikennelaitokselta siirtyi tilaaja–tuottaja-jaon<br />

yhteydessä myös muita toimintoja yhdyskuntapalveluihin.<br />

Lipputarkastus siirtyi pysäköinninvalvontaan<br />

ja neuvonta hallinto- ja tukipalvelujen<br />

asiakaspalveluun.<br />

Tarkoitus on yhdistää toiminnot neuvontapiste<br />

Frenckellin kanssa siten, että liikennelaitoksen<br />

neuvonta muuttaa Frenckelliin syksyllä.<br />

Siihen asti neuvonta toimii nykyisessä<br />

paikassaan Kelan naapurissa.<br />

Sydämellinen kiitos erityisesti teille<br />

Hapake+Opake sekä kaikille muille,<br />

jotka muistitte minua monin tavoin<br />

jäädessäni lopulliselle vapaalle.<br />

Irmeli Salo<br />

Kiitos kaikille työtovereille ja yhteistyökumppaneille<br />

hyvistä työvuosista.<br />

Kiitos muistamisista ja hienosta eläkejuhlasta.<br />

Jäätyäni 1.4. alkaen eläkkeelle saan<br />

muistella kaikkea hyvillä mielin, hymy<br />

suupielissä ja tippa silmäkulmassa.<br />

Aulikki Kuusela<br />

Monta on aihetta kiittää, mistä luettelon<br />

tehdä vois. Ehkä nyt kuitenkin riittää,<br />

kun tärkeimmän kerron pois.<br />

Kiitos ja lämmin halaus teille ystävät<br />

ja työkaverit!<br />

Taru Rajala<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

15


vi kku<br />

Päivisfutiksessa peuhataan<br />

ja liikutaan riemulla<br />

Päivisfutis-tapahtuma keräsi<br />

maaliskuun lopulla yhteensä<br />

lähes 1300 tamperelaista<br />

päiväkotilasta samalle<br />

jalkapallokentälle. Pirkkahallin<br />

viheriöllä palloteltiin ja<br />

pelattiin kahden päivän aikana<br />

suurella riemulla. Pitkät<br />

perinteet omaava tapahtuma<br />

järjestettiin jo 12. kerran.<br />

TEKSTI Mari Mäkinen<br />

KUVAT Anna Byckling<br />

Viheriölle<br />

pääseminen<br />

innosti niin<br />

tytöt kuin pojat<br />

pelaamaan ja<br />

tavoittelemaan<br />

maalin tekemistä.<br />

Kaikki yhdessä!<br />

Varjojen avulla<br />

toteutettu<br />

pallosade oli<br />

Päivisfutiksen<br />

hitti.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

16<br />

Ei ole vaikea arvata, mihin halliin ensimmäinen<br />

ryhmä Päivisfutikseen osallistujia<br />

on kerääntynyt. C-halliin johtavaan käytävään<br />

asti kaikuu reipas hyvän huomenen toivotus,<br />

kun kolmisensataa päiväkotilasta osallistuvat<br />

yhteiseen alkulämmittelyyn.<br />

– Kuinka moni teistä on nähnyt tipun,<br />

lämmittelyn vetäjä, Varalan liikuntaopiston<br />

opiskelija Kimmo Oikarinen kysyy lapsilta.<br />

Kaikkien kädet nousevat innokkaasti ilmaan.<br />

Tiputanssin ja kenguruloikkien jälkeen<br />

joukko jakaantuu viiteen kentälliseen pelipassiensa<br />

värien mukaan. Puolentoista tunnin<br />

aikana 180 jalkapalloa ovat kovassa käytössä:


pallot kulkevat niskan takana, polven päällä,<br />

kaverilta toiselle ja tietysti myös maaleihin.<br />

Järjestäjillä<br />

vahva ydinryhmä<br />

– Tapahtuman järjestäminen on rutinoitunut<br />

ja sisältö on pysynyt lähes samana vuodesta<br />

toiseen, kertoo Veisun päiväkodin lastentarhaopettaja<br />

Aila Vetikko. Hänen lisäkseen Päivisfutista<br />

ovat olleet alusta asti suunnittelemassa<br />

Multisillan päiväkodin johtaja Liisa Tiura, Suomen<br />

Palloliiton <strong>Tampereen</strong> piirin nuorisopäällikkö<br />

Esko Ranta ja TAYS:in lastenklinikan lastentarhanopettaja<br />

Marja Rantanen.<br />

– Kolme vuotta sitten Päivisfutis laajeni<br />

kaksipäiväiseksi, kun järjestimme erityisryhmille<br />

oman palloilutapahtuman heidän vanhempiensa<br />

pyynnöstä, Rantanen kertoo.<br />

– Ja vauhti on siellä yhtä hurja kuin täällä<br />

tänään, hymyilee Ranta.<br />

Tapahtumalla<br />

pitkä historia<br />

Nelikko kertoo, että idea Päivisfutiksesta syntyi<br />

eteläisellä palvelualueella kokoontuneessa liikuntatyöryhmässä.<br />

Mallia otettiin vastaavasta<br />

tapahtumasta, joka järjestettiin siihen aikaan<br />

Lahdessa.<br />

Erityiskiitoksen järjestäjät osoittavat <strong>Tampereen</strong><br />

Poliisikoulun ja Varalan urheiluopiston<br />

opiskelijoille, jotka ovat osallistuneet useana<br />

vuotena lasten ohjaamiseen ja leikkien keksimiseen.<br />

– Päivifutis on osa opintojamme. Seuraamme<br />

täällä lasten motorista kehitystä ja opimme<br />

järjestämään liikuntatapahtumia, Varalassa<br />

opiskelevat liikuntaneuvojat kertovat.<br />

Urheiluopiston liikunnanopettaja Jatta<br />

Lehtisyrjä korostaa tekemisen tärkeyttä.<br />

– Täällä lasten ei tarvitse jonottaa tai<br />

odottaa vuoroaan, vaan kaikki pääsevät heti<br />

liikkumaan.<br />

Poliisikoulun<br />

opiskelija Aku<br />

Uusitalo ja pallo<br />

saavat oman osansa<br />

pienten pelaajien<br />

ihailusta.<br />

Päivisfutiksessa<br />

nähtiin<br />

nappulakenkiä<br />

myöten<br />

varustautuneita<br />

pelaajanalkuja.<br />

Kentän laidalta tavoitetun Poliisikoulun liikunnanopettajan<br />

Aki Sipilän mukaan tapahtumaan<br />

osallistuu 96 poliisikoululaista.<br />

– Opiskelijoille tämä tuo vaihtelua heidän<br />

peruspäiväänsä. Tarkoituksenamme on, että<br />

lapset saavat peuhata ja kokea sitä liikunnan<br />

riemua, joka vanhemmiten saattaa unohtua.<br />

Samaa mieltä on Esko Ranta.<br />

– Tätä tapahtumaa järjestää mielellään,<br />

ja paikan päälle on mukava tulla. Täällähän<br />

nuortuu itsekin.<br />

Ranta miettii, josko joskus kuulisi nuoresta<br />

jalkapalloilijasta, joka olisi saanut ensimmäisen<br />

kipinän pelaamiseen Päivisfutiksesta.<br />

Yhteinen kokemus<br />

yhdistää lapsia<br />

– Milloin päästään pelaamaan, kuuluu kirkas<br />

ääni kentältä.<br />

Vastaus hukkuu iloisiin kiljahduksiin, kun<br />

pienet pallot lentävät värikkään varjon ja sitä<br />

heiluttavien käsien avulla ilmaan. Pallosateen<br />

jälkeen viheriöllä vallitsee pallojen ja lasten vilinä.<br />

Multisillan päiväkodin lastentarhanopettaja<br />

Mervi Tamminen seuraa leikkimistä ja<br />

kertoo, että tapahtumaan on pyritty osallistumaan<br />

joka vuosi. Tarhaan jää aina seuraava<br />

ikäpolvi odottamaan vuoroaan.<br />

– Tytöt ja pojat ovat tässä iässä yhtä innostuneita<br />

pelaamisesta. Koska kokemus on<br />

yhteinen, lapset keskustelevat kiivaasti päivän<br />

tapahtumista myöhemmin tarhassa.<br />

Tammisesta on hyvä, että tapahtumassa<br />

on mukana myös miesohjaajia, jotka tuovat<br />

hetkeksi vaihtelua naisvaltaiselle lastentarhanopettajien<br />

alalle.<br />

Päivisfutis on tarkoitettu ensisijaisesti<br />

esikouluikäisille, mutta usein joukkoon mahtuu<br />

pienempiäkin. Yksi keskiviikon<br />

nuorimmista osallistujista<br />

lienee nelivuotias Joona<br />

Vaajala Metsäniityn päiväkodista.<br />

Vaikka pelipaidassa<br />

komeilee David Beckhamin<br />

nimi, ei Joona nimeä<br />

ketään erityistä suosikkijalkapalloilijaa.<br />

– Kaikki Ilveksen pelaajat<br />

ovat hyviä, nappulakenkäinen<br />

Joona ilmoittaa.<br />

Mieluisinta on kuitenkin<br />

päästä itse kentälle. Niin Joonasta<br />

kuin varmasti kaikista jalkapalloviheriöllä<br />

viihtyvistä maalin<br />

tekeminen tuntuu yksinkertaisesti<br />

– hyvältä.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

17


vi kku<br />

Lyhytterapiasta nopeaa apua<br />

lieviin mielenterveysongelmiin<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

18<br />

TEKSTI Minna Pajunen KUVA Anna Byckling<br />

Lievät mielenterveysongelmat, kuten masentuneisuus,<br />

ahdistuneisuus, paniikkihäiriö,<br />

uupumus ja unettomuus, ovat lisääntyneet<br />

viime vuosina. Linnainmaan ja Hervannan lääkäriasemilla<br />

lievistä mielenterveysongelmista<br />

kärsiviä potilaita on puolen vuoden ajan ohjattu<br />

lyhytkestoiseen terapiaan psykologin tai<br />

psykiatrisen sairaanhoitajan luo. Tähän men nessä<br />

työryhmien vastaanotolla on käynyt noin<br />

350 asiakasta ja määrä kasvaa jatkuvasti.<br />

Normaalisti masennuksesta kärsivä potilas<br />

käy omalääkärinsä luona puolen vuoden<br />

ajan ja tänä aikana hänelle etsitään sopivaa<br />

lääkitystä. Jos kaksi lääkehoitokokeilua ei tuota<br />

tulosta, potilas ohjataan mielenterveyskeskukseen,<br />

jonne on tällä hetkellä pitkät jonot.<br />

– Uudessa mallissa omalääkäri ohjaa potilaan<br />

lähetteellä lyhytterapiaan. Lievät mielenterveysongelmat<br />

saattavat syntyä esimerkiksi<br />

elämäntilanteessa tapahtuneen kriisin<br />

vuoksi. Asiakkaan kuunteleminen, tilanteen<br />

jäsentäminen hänen kanssaan ja ratkaisukeinojen<br />

miettiminen voivat jo auttaa. Tarvittaessa<br />

omalääkäri voi määrätä potilaalle lääkkeet,<br />

kertoo sairaanhoitaja Eija Piikkilä.<br />

Mielenhallintaa voi<br />

opiskella kurssilla<br />

Tutkimusten mukaan lyhytterapia on yhtä tehokasta<br />

kuin lääkehoito. Menetelmä ei kuitenkaan<br />

sovellu henkilölle, jolla on vaikea<br />

psyykkinen häiriö tai sairaus. Linnainmaan ja<br />

Hervannan lääkäriasemilla terapiaa tarjotaankin<br />

henkilöille, jotka hyötyvät siitä eniten.<br />

Lyhytterapia alkaa 1–3 käynnin arviointijaksolla,<br />

jossa selvitetään potilaan tilanne,<br />

millaista apua hän tarvitsee ja mistä sitä voi<br />

saada. Arviointijakson päätteeksi asiakas voidaan<br />

ohjata hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen<br />

piiriin. Tampereella on monia tahoja,<br />

joista saa erilaisia terapiapalveluita.<br />

Jos lyhytterapian jatkaminen vastaanotolla<br />

arviointijakson jälkeen tuntuu parhaalta<br />

hoitomuodolta, aloitetaan hoitojakso, jolle<br />

määritellään selkeät tavoitteet. Lyhytterapia<br />

voi kestää enintään puoli vuotta. Jos potilaan<br />

Sairaanhoitajat Eija Piikkilä (vas.) ja Itta Matula antavat lyhytterapiaa Hervannan lääkäriasemalla.<br />

Usein jo keskustelu ja tilanteen jäsentäminen auttaa lievästä masennuksesta<br />

kärsivää potilasta.<br />

ongelmiin ei löydy apua lyhytterapian keinoin,<br />

hänet ohjataan mielenterveyskeskukseen.<br />

– Lyhytterapiaa annetaan joko ryhmämuotoisena<br />

tai yksilöterapiana. Masennusoireista<br />

kärsiville voi olla apua mielialanhallintakurssista,<br />

jossa opetellaan tunnistamaan<br />

myönteisiä ja kielteisiä ajatuksia ja ajatusrakenteita,<br />

joiden mukaan ihminen toimintaansa<br />

ohjaa. Lisäksi pohditaan, miten ihminen voi<br />

toiminnallaan vaikuttaa mielialaansa. Ryhmäterapiassa<br />

asiakkaat saavat myös vertaistukea<br />

toisiltaan.<br />

– Hervannan ja Linnainmaan lääkäriasemal<br />

la käytämme lyhytterapian yhteydessä<br />

Beardsleen perheinterventiotyömenetelmää,<br />

mikäli vanhemmilla on huolta lastensa hy vin -<br />

voinnista. Sen tarkoituksena on tukea van -<br />

hemmuutta ja lasten kehitystä perheen vaikeassa<br />

elämäntilanteessa. Menetelmällä ennaltaehkäistään<br />

esimerkiksi masentuneisuuden<br />

siirtymistä sukupolvelta toiselle ja autetaan<br />

perhettä puhumaan keskenään vaikeista<br />

asioista Piikkilä kertoo.<br />

Erityisosaaminen<br />

työyhteisön voimavara<br />

Sekä Linnainmaan että Hervannan lääkäriasemalla<br />

toimii kahden sairaanhoitajan ja yhden<br />

psykologin työryhmä. Eija Piikkilän mukaan<br />

lääkäriasemalla toimivasta työryhmästä on<br />

hyötyä muillekin terveydenhuollon ammattilaisille,<br />

sillä se tuo työyhteisöön psykiatrista<br />

osaamista.<br />

Työryhmät ja lyhytterapiamalli ovat osa<br />

kaksivuotista Uusia mahdollisuuksia masennuksen<br />

hoitoon -hanketta. Hankkeen tarkoituksena<br />

on luoda lääkäriasemille toimintamalli,<br />

jossa lievästä mielenterveysongelmasta<br />

kärsivät potilaat saataisiin mahdollisimman<br />

pian oikeanlaiseen hoitoon. Piikkilä toivoo,<br />

että nyt luotu malli yleistyisi muillakin <strong>Tampereen</strong><br />

lääkäriasemilla, koska sille on selvästi<br />

kysyntää.<br />

– Tarkoitus ei ole keksiä uusia ihmeellisiä<br />

kikkoja masennuksen hoitoon. Jos oirehtivat<br />

potilaat tulevat tarpeeksi varhaisessa vaiheessa<br />

hoitoon, niin ongelmia on helpompi ratkoa.<br />

Hoitamattomina asiat vain monimutkaistuvat,<br />

Piikkilä painottaa.


ANNA BYCKLING<br />

TAMPEREEN KAUPUNGIN<br />

HENKILÖKUNNALLE<br />

– 20%:n<br />

alennus fysikaalisiin hoitoihin:<br />

Norm:<br />

(37,00)<br />

(46,00)<br />

Fysioterapia 45 min. 30,00 €<br />

60 min. 36,00 €<br />

(Hinnat ovat ilman KELA-korvausta)<br />

Hieronnat 45 min. 24,00 €<br />

60 min. 28,00 €<br />

sekä esim. hierontalahjakortti 75,00 (84,00) €<br />

(3 x 60 min)<br />

FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY<br />

ALEKSIS KIVEN KATU 10 E 33210 TAMPERE<br />

PUH: 03 – 222 1043<br />

(Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.)<br />

TERVETULOA !!<br />

Vapriikissa esillä kenkiin<br />

kietoutuneita muistoja<br />

Jalkineet liittyvät niin arkeen<br />

kuin elämän käännekohtiin.<br />

Talvella jalkoja on suojattu kylmyydeltä<br />

ja kosteudelta. Kesällä<br />

on sitä vastoin kuljettu paljon<br />

avojaloin. Rippikengät ja varsinkin<br />

vihkikengät ovat olleet naisille<br />

tärkeät jalkineet. Miehille ne ovat<br />

jalkineet jalkineiden joukossa. Urheilujalkineet<br />

ovat sitten aivan eri<br />

asia.<br />

Museokeskus Vapriikissa on<br />

avattiin huhtikuun alkupuolella<br />

Muistojeni kenkä -näyttely, joka<br />

on esillä 17.syyskuutta saakka.<br />

Näyttelyssä on jalkineisiin liittyviä<br />

muistoja kymmeneltä henkilöltä<br />

alkanen 1920-luvulta.<br />

Nuorimman muistot ovat 1990-<br />

luvulta. Osa muistoista on saatu<br />

haastattelemalla. Lisäksi esillä<br />

on Sylvi Kekkosen kengät, Anne<br />

Pohtamon Miss Suomi -kilpailussa<br />

käyttämät jalkineet ja Tommi<br />

Evilän harjoituspiikkarit.<br />

Vielä 1900-luvun alkukymmenillä<br />

kengänpohjia tervattiin ja<br />

päällisiä rasvattiin, että ne pitäisivät<br />

paremmin kosteutta. Kengät<br />

olivat kalliita, niinpä varsinkin<br />

lasten tuli kulkea paljain jaloin<br />

sulanmaanaika.<br />

Näyttelyssä on esillä <strong>Tampereen</strong><br />

Työväen Teatterissa tanssineen<br />

Toivo Katajan saappaat.<br />

Teatteri teetti saappaat tanssijalleen<br />

tämän lähtiessä talvisotaan.<br />

Näin haluttiin estää tanssijan jalkojen<br />

paleltuminen.<br />

Kalevi Suoniemen voimistelutossut<br />

ovat olleet kovassa käytössä<br />

1950-luvulla. Suoniemi voit ti<br />

tuolloin muun muassa viisi voimistelun<br />

suomenmestaruutta ja Melbournen<br />

olympialaisissa joukkue<br />

pronssia. Tossuja kului tuolloin<br />

useampi pari.<br />

Esillä on myös morsiamen<br />

itse itselleen tekemät vihkikengät<br />

1960-luvulta, ja saman ajan rippikengät,<br />

joiden ympärille kietoutuu<br />

omat muistonsa. Pienet tallukkaat<br />

kertovat perinnejalkineiden pintansa<br />

pitävyydestä vuosikymmenestä<br />

toiseen. Nuorimman muistelijan<br />

lenkkitossut ovatkin sitten<br />

ostettu Yhdysvalloista perheen<br />

asuessa siellä 1990-luvulla.<br />

Valokuvat tukevat kenkämuistoja.<br />

Näyttelyssä on myös<br />

kenkien- ja jalkojen läpivalaisulaite,<br />

jollaisella 1950-luvun alun<br />

pikkutytön mustien lakeerikenkien<br />

jalkaan istuvuus tarkastettiin<br />

Helsingin Stockmannilla.<br />

Lisätietoja näyttelystä: museoamanuenssi<br />

Paula Leinonen<br />

p. 0207166995 tai paula.leinon<br />

en@tampere.fi<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

19


vi kku<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

20<br />

TEKSTI Jaana Kalliomäki<br />

KUVAT Anna Byckling<br />

Annika Suvanto on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

Auto- ja konekeskuksen uusi maanrakennuskoneenkuljettaja,<br />

joka saa jopa 52<br />

tonnia painavat työkoneet tottelemaan itseään<br />

kevyesti.<br />

Suvanto työskenteli peruskoulun jälkeen<br />

leipomossa ja hoitoalalla, opiskeli manuaalikoneistajaksi<br />

ja vaihtoi myöhemmin elektroniikkateollisuuteen.<br />

Hän jäi kolme kertaa työttömäksi,<br />

kun työt siirtyivät Kaukoitään.<br />

– Olen ajatellut, että maanrakennusta<br />

ei voi viedä Kiinaan. Ojia kaivetaan ja taloja<br />

rakennetaan vielä onneksi Suomessa, hän<br />

hymähtää.<br />

Suvanto valmistui yhdeksän kuukauden<br />

maanrakennuskoneenkuljettajan kurssilta viime<br />

tammikuussa ainoana naisena. Suvanto<br />

oppi kurssilla käyttämään kaivinkoneita, traktorikaivuria,<br />

pyöräkuormaajaa ja dumpperia.<br />

Hän opiskeli myös laitteiden tekniikkaa maanrakennustekniikan<br />

ohella.<br />

Työharjoittelun Suvanto urakoi <strong>Tampereen</strong><br />

kaupungin viheryksikön mukana. Työsuhde<br />

kaupungilla jatkui, sillä molemmat osapuolet<br />

olivat tyytyväisiä. Helmikuusta alkaen<br />

31-vuotias Suvanto on kuulunut vakituisena<br />

AKK:n väkeen.<br />

– Ensimmäinen työpaikka, jonne ei aamuisin<br />

harmita lähteä! Joka päivä oppii jotakin,<br />

ja jokainen päivä on erilainen. Kaikki<br />

on uutta ja jännittävää, onhan minulla vielä<br />

paljon oppimista. En ole vielä valmis, hän<br />

toppuuttelee.<br />

Ei mikään miesten homma<br />

Huhtikuussa Suvannon ensimmäinen työviikko<br />

alkoi aamuvuorossa putki- ja kaapelityömaalla<br />

Lielahdessa. Edellisellä viikolla hän ohjasi<br />

jä reää jyrää Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa.<br />

Hän on ehtinyt myös kaivaa tien<br />

pohjaa Muotialassa ja osallistua kaukolämpötöihin<br />

Hervannassa.<br />

Suvanto on kotiutunut uuteen, melko miehiseen<br />

työympäristöönsä mainiosti.<br />

– Tämä on ensimmäinen työpaikka, jonne<br />

ei aamuisin harmita lähteä, kertoo Annika<br />

Suvanto <strong>Tampereen</strong> kaupungin Auto- ja<br />

konekeskuksesta. Vapaa-aikanaan hän kutoo,<br />

rullaluistelee ja remontoi perheen kanssa<br />

hiljattain ostamaansa omakotitaloa.<br />

Annika<br />

ajaa<br />

järeitä<br />

koneita<br />

Annika Suvanto kertoo, ettei maanrakennuskoneenkuljettajan työ ole fyysisesti raskasta,<br />

mutta se vaatii tarkkuutta, rauhallisuutta ja näkemystä siitä, mitä tekee.<br />

– Minut on otettu hyvin vastaan. Kaikki<br />

ovat mukavia ja avuliaita.<br />

Suvanto oikaisee käsityksen ammatistaan,<br />

joka muka edellyttäisi miehisiä ominaisuuksia.<br />

– Ei tässä tarvita voimaa, kuten ehkä<br />

ennen, jolloin koneeseen piti kuljettajan itse<br />

vaihtaa painavia osia. Olen kotoisin kaivoskaupungista,<br />

Paraisilta ja minulla on useita<br />

tuttuja ja sukulaisia, jotka tekevät tällaista<br />

työtä, Suvanto selventää uravalintaansa.<br />

– Miesten huumori ja jutut ovat kyllä vähän<br />

erilaisia. Kovin herkkä ei saa olla, hän<br />

naurahtaa.<br />

Naiset rohkeasti mukaan!<br />

– Työni vaatii tarkkuutta. Käsien ja jalkojen<br />

tulee ”pelata yhteen”.<br />

– Tässä täytyy olla oikea asenne ja näkemys<br />

siitä, mitä tekee. Työturvallisuus on<br />

tärkeää, kun työskennellään isoilla koneilla<br />

ihmisten keskellä. Myös ympäristö pitää huomioida<br />

ja tietää, miten toimitaan esimerkiksi<br />

öljyvuodon sattuessa.<br />

– Huonoja puolia ovat välillä kylmyys,<br />

märkyys ja kelit. Kylmyyteen ja sateeseen voi<br />

kuitenkin itse vaikuttaa pukeutumisella. Eikä<br />

palkka ole loistava, mutta ei huonoimmastakaan<br />

päästä.<br />

Varsinkin uudet uljaat koneet vaativat<br />

elektroniikan, mittarien ja nippelien tuntemusta.<br />

Ajoon lähtiessä kuljettaja tarkistaa, että<br />

kaikki on kunnossa. Huolto- ja korjaustöihin<br />

ei kuljettajan, laitteiden rasvausta sekä öljyjen<br />

ja nesteiden tarkistusta lukuun ottamatta,<br />

tarvitse ryhtyä itse. Niitä varten kaupungilla on<br />

omat ammattilaisensa.<br />

Suvanto kannustaa naisia rohkeasti alalle.<br />

Hän arvelee, että heidän kiinnostustaan jarruttaa<br />

turha luulo työn raskaudesta.<br />

– Olen ollut töissä kehitysvammaisten<br />

hoitokodissa. Koin sen raskaaksi, ja työasiat<br />

tulivat kotiin.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!