Toimintakertomus 2007 [pdf, 9,4 mt] - MTK

mtk.fi

Toimintakertomus 2007 [pdf, 9,4 mt] - MTK

Toiminta ja tapahtumat

VILJANTUOTANTO

Viljan avaushinnat olivat kertomusvuoden syksyllä

selvästi korkeammat kuin vuotta aikaisemmin. Muualla

Euroopassa viljasato jäi normaalia heikommaksi kuivuuden

ja sateisen korjuukauden vuoksi. Myös muualla

maailmassa kuivuus verotti viljasatoa ja samaan aikaan

viljan kulutus lisääntyi.

Vehnän avaushinta oli elokuussa lähes 50 % korkeampi

kuin avaushinta syksyllä 2006. Viljan hintaa korotettiin

melko pian sadonkorjuun jälkeen, koska viljan

kysyntä ylitti tarjonnan. Vehnän keskitonnihinta vaihteli

syksyn aikana 170 ja 220 euron välillä, mallasohran

225 ja 250 euron sekä rukiin 190 ja 230 euron välillä.

Rehuohran hinta kohosi yli 190 euroa/tonni ja kauran

yli 160 euroa tonnilta. Viljan hintataso näyttää jääneen

selvästi korkeammalle tasolle, mitä viime vuosina

on maksettu.

MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja –Pirkanmaan

yhteinen viljavaliokunta kokoontui kertomusvuoden

aikana kaksi kertaa. Helmikuun kokouksessaan

valiokunta keskusteli sopimustuotannon kehittämisestä.

Viljelijöiden tietämys markkinoista on edelleen heikkoa

ja markkinoita seurataan vaihtelevasti. Valiokunta

totesi, että kaupan tehtävä on hakea esimerkiksi erityiserille

parempaa hintaa.

Valiokunta vetosi Maaseudun Tulevaisuudessa viljelijöihin,

jotta hukkakauran torjunta otetaan vakavasti.

Jos viljelijät eivät hoida torjuntaa nykyistä paremmin,

tulee viranomaisten puuttua asiaan.

Heinäkuussa valiokunta kokoontui yhdessä Raision

sopimusviljelyneuvottelukunnan kanssa. Kokouksessa

kritisoitiin kasvinviljelysektorin tukikohtelua kansallisen

tuen valmisteluissa. Vanha kansallinen kasvinviljelytuki

jää käytännössä pois. Erikoiskasveja viljelevät tilat

häviävät tukiratkaisussa eniten. Tilojen välisen viljakaupan

ennakoitiin lisääntyvän kotieläintilojen minimoidessa

rehun kuljetuskustannuksia.

Valiokunta esitti kantanaan, että Suomen viljojen

avaushintojen on oltava selvästi korkeammat kuin mitä

viljasta on siihen asti maksettu. Viljan markkinahinta

on kovassa nousussa muualla Euroopassa ja Suomen

hinnan on seurattava tätä kehitystä. Myös artiklan 141

mukaisen tuen neuvotteluissa on oletettu viljan markkinahintojen

vahvistuvan ja tukiesityksessä osoitetaan

näin viljasektorille vähäistä tukea. Lisäksi viljavaliokunta

kehotti viljelijöitä maltillisuuteen syksyn viljan myynnissä,

ellei viljan hinta nouse selvästi muualla Euroopassa

vallitsevalle tasolle.

Ympäristötuen lisätoimenpiteiden muutokset hämmensivät

kaikkia vielä kylvötöiden jälkeen. MTK-Varsinais-Suomi

vaati ympäristötukiohjelman toteuttamista

alkuperäisen tasoisena niin, että sovittu 40 miljoonan

euron tukisumma on mahdollista käytännössä saavuttaa

A- ja B-alueella esimerkiksi jäljelle jäävien perus- ja

lisätoimenpiteiden laskennallista kustannustasoa nostamalla.

MTK-Varsinais-Suomen johtokunta on lähestynyt

toukokuussa Maa- ja metsätalousministeriötä, jotta

siemenviljan tuotannolle maksettavalle tuelle ei aseteta

keinotekoisia lajikerajoituksia. Suomessa on myös jatkossa

voitava tuottaa kannattavasti tarkastettua ja sertifioitua

siemenviljaa.

Liitto järjesti Tarmonpesän kanssa keväällä Liedossa

viljamarkkinakoulutusta. Päivä oli suosittu ja markkinoiden

tuntemus sekä uudet viljakauppatavat kiinnostivat

viljelijöitä.

Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais-

Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa

eri puolilta maakuntaa. Tarkkailijoille järjestettiin koulutuspäivä

Huittisissa lokakuussa, missä käytiin läpi

markkinatilannetta ja hintakehitystä sekä viljan laatuasioita.

Varsinais-Suomen siemenviljelijäinyhdistyksen hallitus

on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana.

Yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen hallitukseen

kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna

kolme kertaa ja vetosi maa- ja metsätalousministeri

Anttilaan siementuotantotuen myöntämiseksi

viljan siemenviljelijöille. Lisäksi valiokunta keskusteli

siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista sekä tukiasioista

laajemmin. Siemenviljelijäin yhdistys järjesti

helmikuun alussa valtakunnallisen siementuotantoseminaarin

Loimaalla sekä heinäkuussa kesäretken Päijät-

ja Kanta-Hämeeseen.

Sokerijuurikas

Sokerijuurikkaalle vuosi oli toinen EU:n uudessa sokerijärjestelmässä.

Uudistuksen myötä sokerijuurikkaan

hinta laski edelleen asteittain, kuitenkin lisäosa

nousi vastaavasti. Lisäosa perustuu vuoden 2005 toimitusoikeuteen

ja se on sidottu peltohehtaareihin. Lisäosa

maksetaan tilatukijärjestelmän osana. Kokonaisuudessa

uudistus merkitsi sokerijuurikkaan viljelyn

kannattavuuden heikkenemistä ja viljelyalan supistumista

Suomessa. Uudistuksen johdosta Sucroksen

Säkylän tehdas oli ainoa Suomessa sokerijuurikasta jalostanut

tehdas vuonna 2007.

Vuoden positiivisiin asioihin kuului sokerijuurikkaan

korkea sato. Salon alueen keskisato oli 45 000 kg/ha,

ja sokeripitoisuus 16,9 %. Vakka-Suomen alueen keskisato

oli 45 800 kg/ha, ja sokeripitoisuus 17,2 %. Keskimääräinen

sokeripitoisuus oli 15,55 % vuonna 2007.

Korkea sokeripitoisuus yhdessä hyvän sadon kanssa

tuottivat historian parhaimman sokerisadon hehtaaria

kohden.

Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi

kuudetta toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii

viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä

vastaa alueellisesta edunvalvonnasta tuottajaliiton

alaisuudessa. Lisäksi neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan

vastaanoton tarkkailusta. Neuvottelukunta

kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Var-

21

More magazines by this user
Similar magazines