Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

mtk.fi

Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

JÄSENLEHTI 2009

TEEMA

Maa- ja ympäristöpolitiikka


Oletko ostamassa tai myymässä

metsää tai peltoa?

Etelä-Suomen Metsätilat LKV on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen

erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme

käyttöösi ammattitaitoisen, kokeneen ja luotettavan välityspalvelun.

Olemme myös osa valtakunnallista metsätilojen välitykseen erikoistunutta

metsatilat.fi -ketjua.

Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, on

asiakasrekisterissämme suuri joukko kiinnostuneita ostajia.

Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista karttoineen,

valokuvineen ja taustatietoineen löydät verkkosivuiltamme

Metsänomistajien

liitto Etelä-Suomen

sekä MTK Uudenmaan

ja MTK

Hämeen omistama,

vuonna 1993

perustettu Family

Timber Oy tarjoaa

Sinulle turvallisen

tavan ostaa ja

myydä metsää

tai peltoa.

Turvallinen metsän ammattilainen välittää

www.metsatilat.fi

www.mhy.fi/familytimber

Ota yhteyttä

luottamuksella!

Family Timber Finland Oy

Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti

Puh. 020 413 3720

Sähköp. etela-suomi@mhy.fi


Lukijalle

Tämän lehden teema on maa- ja

ympäristöpolitiikka. Maa- ja ympäristöpolitiikan

sektorilla on tapahtunut

viime aikoina paljon ja vauhti

jatkuu. Erilaiset maan omistamiseen ja

käyttöön liittyvät kysymykset koskettavat

läheisesti koko jäsenkuntaamme.

Aihepiiri on korostunut liiton työssä

parin viime vuoden aikana. Kuntaliitosten

myötä myös yhdistyksille tulee uusia

haasteita, kun oman kunnan tuttu,

maanläheinen toimintatapa menee uusiksi

esimerkiksi kaavoituksessa.

Tämän lehden liitteenä jaetaan Kasvua-lehti

niille jäsenille, jotka asuvat Hämeen

TE-keskuksen alueella. Lehdessä

3

paneudutaan maatalouden kehittämiseen

alueellamme. Lehti on tehty osana

Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaa. Toivomme,

että viljelijät hyödyntäisivät ahkerasti

hankkeen tarjoamat kehittämismahdollisuudet.

LEHDEN TOIMITUS

Puheenjohtajan tervehdys

Maa on meille maaseudun

eläjille äärimmäisen tärkeä

- ja elinehtomme. Siksi

järjestömme edunvalvonnassa

oleellisimpien asioiden

joukkoon kuuluvat maanomistus ja

ympäristöasiat. Maankäyttö on talonpojille

taloudellinen mutta myös tunnepohjainen

asia.

Parhaillaan on menossa useita lakiuudistuksia.

Lunastuslain edellytämme

muuttuvan siten, että kaikki

lunastukset pitää tapahtua käypään

hintaan.

Sähkölinjakorvauksien osalta olemmekin

yksipuolisesti sanoneet irti

kohtuuttoman sopimuksen, ja uutta

neuvotellaan: johtoalueet pitäisi vain

vuokrata määräajaksi eikä tehdä lunastussopimuksia.

Myös kaivoslaki on

uudistumassa. Meidän pitää järjestönä

tässä valmistelussa muistaa, että se on

eri laki kuin maa-aineslaki.

Maastoliikennelain uudistamiseen

meillä ei näytä olevan tarvetta maassamme,

vaikka joillakin alueilla liikenne

on lisääntymässä. Tämäkin meillä

on nyt sopimusvarainen asia, jonka

voimme varmasti hoitaa kaikkia osapuolia

tyydyttävällä tavalla.

EU:n vesipuitedirektiivin eli vpd:

n mukaisia vesienhoitosuunnitelmia

ja toimenpideohjelmia on valmisteltu

viimeksi kuluneen puolentoista vuoden

ajan yhteistyöryhmissä, ja nyt työ

on reilusti yli puolen välin. MT- ja MOliittojen

kommentteja ja kritiikkiä on

otettu huomioon, kun ympäristökeskukset

ovat valmistelleet lopullisia ohjelmia

ja suunnitelmia. Parantamisen

varaa kuitenkin sisällössä vielä on.

Nämä toimenpideohjelmat muuttuvat

eläväksi elämäksi metsänomistajan

ja viljelijän arjessa. Erityisen huolestuttavaa

on se, mistä toimenpiteille

aiotaan saada rahoitus. Metsätalouden

toimenpiteet ja rahoitus ovat pitkälti

kestävän metsätalouden toimintaperiaatteiden

mukaisia. Maataloudelle

oltiin alkuvaiheessa sysäämässä jos

jonkinlaista työtä ja tehtävää, alkaen

muun muassa lannanlevityksen luvanvaraisuudesta

tai jopa täydellisestä

kieltämisestä. Kiitos kaikille edunvalvojille

aktiivisuudesta ja valppaudesta

sekä sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä

työstä vpd-työn eri vaiheissa. Valtioneuvosto

hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat

ja toimenpideohjelmat kuluvan

vuoden joulukuussa.

Ilmastonmuutos on megaluokan kysymys,

johon etsitään vastausta kaikkialla

maailmassa. Voimme kuitenkin

huokaista helpotuksesta siinä, että tällä

kertaa kaikki katseet eivät suuntaudu

maatalouteen, jonka osuudeksi

kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu

vain noin 13 prosenttia. Vähennystä

meidän olisi saatava aikaan noin

kymmenys, mikä on mahdollista esimerkiksi

edistyneellä lannankäsittelyllä,

turvemaiden kasvipeitteisyyden

lisäämisellä ja kotieläinten ruokinnan

muutoksilla. On syytä muistaa, että

maatalous, kuten metsätkin, ei ole

vain hiilenlähde vaan biomassojen

tuotannon kautta etupäässä hiilinielu.

Muistuttaisin meitä hämäläisiä, että

Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöpalkinnon

yhteistyökumppaneita

Suomessa ovat WWF ja MTK. Tätä kirjoitettaessa

kilpailuun ilmoittautuminen

on juuri päättynyt, ja monia hyviä

palkintoehdokkaita on listalla. Pääpalkintona

on 10 000 euroa ja matka palkintojenjakotilaisuuteen

Tukholmaan.

Kansallinen voittaja saa MTK:lta perheelleen

kylpyläviikonlopun ja lomittajan.

Toivottavasti meistä moni on ollut

mukana. Paras voittakoon!

MARKKU LÄNNINKI

MTK HÄMEEN PUHEENJOHTAJA


4

MTK Hämeen johtokunta

pohdiskeli liiton

strategiaa apunaan

alkuvuonna 2009 tehty

luottamushenkilökysely.

Kuvassa etualalla

vasemmalta lukien Ilpo

Markkola, Jyrki Näsi,

Kirsi Parikka ja Aki Kaivola.

Taustalla konsultti

Kari Ventola, Markku

Länninki ja Risto Anttila.

KUVA: KARI AIKIO

Liitto uudisti

STRATEGIANSA

Strategia on yleisesti sodankäyntiin

liittyvä käsite. MTK-järjestön

toiminta on samoin eräänlaista

taistelua, jossa taistellaan

jäsenkunnan parempien elämän edellytysten

puolesta. Selkeiden voittojen

ja läpimurtojen saaminen vaatii hyvää

suunnittelua ja paljon työtä.

MTK Hämeen strategian tarkistus liittyi

keskusliitossa aloitettuun työhön

keskusliiton strategian ja toimintatapojen

uudistamiseksi. Liitossa koettiin

tarpeelliseksi päivittää omat toimintamuodot

yhtä aikaa keskusliiton kanssa.

Tavoitteena oli, että liiton ja keskusliiton

toimenpiteet tukevat toisiaan.

Luottamushenkilökysely

pohjana

Liitossa toimintalinjausten tarkistustyö

käynnistyi yhdistysten ja liiton luottamushenkilöille

suunnatulla internetkyselyllä.

Kyselyyn vastasi noin kaksi

kolmasosaa yhdistysten luottamushenkilöistä,

mikä oli erittäin hyvä tulos. Kyselyssä

arvioitiin ensiksi liiton nykyistä

toimintaa ja sen onnistumista, sitten

kysyttiin, miten liiton toimintaa tulee

suunnata jatkossa ja lopuksi käsiteltiin

liiton ja MTK-yhdistysten tulevaa rakennetta

sekä yhdistysten toimintaa.

Liiton toiminnassa parhaiten oli onnistunut

tiedotus, erityisesti sähköpostitiedotus

sai kiitosta. Myös liiton oma

tai liiton järjestämä koulutustoiminta,

muun muassa vero- ja tukikoulutus, koettiin

onnistuneeksi. Heikoiten liitto oli

menestynyt maatalouden tukiin ja markkinoihin

liittyvässä edunvalvonnassa.

Nämä asiat nousivat myös tulevan toiminnan

tärkeimmiksi toiminta-alueiksi.

Muiksi keskeisiksi toimintasektoreiksi

luottamushenkilöt näkivät tiedotuksen,

edunvalvonnan ympäristöasioissa ja yksityisen

omistusoikeuden turvaamisen.

Liiton ja yhdistysten

rakenne tarkastelussa

Kyselyyn vastanneet totesivat, että liiton

toimialue on nykyisin sopiva. Yhteistyötä

tulee kehittää naapurimaakuntien

MTK-liittojen sekä Metsänomistajaliiton

kanssa. Yhdistysrakenteen osalta vastauksissa

oli hajontaa; todettiin, että nykyrakenne

on suhteellisen toimiva, mutta

toisaalta toivottiin myös yhdistysten yhdistymisiä.

Liiton toivottiin olevan mukana

voimakkaammin yhdistysten yhteistyön

kehittämisessä. Yhteistyötä

yrittäjäjärjestön kanssa tulee tiivistää.

Vastaajat katsoivat, että metsänomistajat

tulee saada nykyistä paremmin MTK

yhdistysten jäseniksi.

Kyselyn perusteella jatkettiin strategian

valmistelua liiton toimistossa ja

johtokunnassa. Valmistelutyön vetäjänä

toimi agronomi, konsultti Kari Ventola

Hattulasta. Työssä sovitettiin liiton

strategia samaan aikaan valmisteltuun

MTK:n strategiaan. MTK Hämeelle muotoiltiin

uusi visio, toiminta-ajatus sekä

päämäärät ja keinot päämäärien saavuttamiseksi.

Uutta toiminnassa on, että

nyt toimitaan entistä selkeämmin osana

MTK-järjestöä yhteistyössä keskusliiton

kanssa. Esimerkiksi kyselyssäkin kaivattu,

maataloustukiin ja markkinoihin

liittyvä vaikuttaminen, tapahtuu pääosin

keskusliiton toimesta ja liitto tukee tätä

työtä mahdollisimman tehokkaasti.

Visio

Elinkeinomme ovat kannattavia

ja arvostettuja. Liitto, yhdistykset

ja jäsenet ovat yhdessä merkittävä

ja osaava markkina- ja

yhteiskuntavaikuttaja alueella.

Toiminta-ajatus

Etujärjestö MTK:n osana liitto

huolehtii jäsentensä taloudellisesta

ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

ja yksityisomaisuuden

suojasta sekä edistää maaseutuvarallisuuden

kestävää käyttöä

ja hoitoa.


5

MTK Hämeen strategian päämäärät

1. Markkinaedunvalvonta

Liitto tukee aktiivisesti markkinaedunvalvonnasta vastaavaa

keskusliittoa.

Keinot:

• Välitämme keskusliittoon tietoa maakunnan markkina- ja

hintatilanteesta

• Välitämme jäsenistölle ajantasaista informaatiota

markkina- ja hintatilanteesta sekä niihin vaikuttavista

tekijöistä ja muutoksista.

• Pidämme yhteyttä tuotteita jalostavaan teollisuuteen ja

kauppaan.

• Tuemme yhdistysten ja jäsenten tekemää kuluttajatyötä

2. Ympäristö- ja maapolitiikka

Liitto turvaa jäsentensä maa- ja metsäomaisuuden yksityisen

käyttö- ja omistusoikeuden kestävän kehityksen periaatteiden

mukaisesti. Maaseutu pysyy viihtyisänä asuinympäristönä.

Keinot:

• Teemme yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden

kanssa ympäristö- ja maankäyttöasioissa maakunnallisella

ja paikallisella tasolla.

• Vaikutamme yhdessä MTK- ja MO-liittojen kanssa

aluetason kysymyksissä.

• Koulutamme yhdistyksiä ja jäseniä maa- ja

ympäristöpolitiikan kysymyksissä.

3. Muu edunvalvonta

Liitto parantaa jäsenistön taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia

sekä edistää yrittäjyyttä.

Keinot:

• Toimimme yhteistyössä eri viranomaisten ja

organisaatioiden kanssa maaseudun elinkeinojen

turvaamiseksi, sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja

yrittäjyyden lisäämiseksi maaseudulla.

4. Viestintä

Liitolla on tehokas ja luottamusta nauttiva viestintä, josta tiedotusvälineet

ovat kiinnostuneita. Viestintä edistää järjestön

tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa järjestötyötä.

Keinot:

• Teemme aktiivista ulkoista viestintää eri välineissä.

• Järjestön ajantasaisella sisäisellä viestinnällä tuemme

järjestötyötä.

• Edistämme järjestön tavoitteiden saavuttamista

tehokkaalla, luotettavalla ja ennakoivalla viestinnällä,

josta tiedotusvälineet ja jäsenistö ovat kiinnostuneita.

5. Yhdistystoiminnan kehittäminen

Liitto toimii siten, että yhdistykset ovat alueellaan vahvoja

vaikuttajia, joita kuunnellaan, ja jotka ajavat jäsentensä taloudellisia

ja sosiaalisia etuja.

Keinot:

• Yhdistykset pitävät paikallisiin päättäjiin ja

yhteistyökumppaneihin jatkuvasti tiiviisti yhteyttä.

• Yhdistysten toimintaa ohjaa jämäkkä johtokuntatyöskentely

asettamalla selkeät, mitattavat tavoitteet,

joiden toteutumista yhdistykset ja liitto seuraavat.

• Yhdistykset lisäävät yhteistyötään, esim. yhteiset

ympäristövastaavat.

• Yhdistykset oppivat hyviä käytäntöjä toisiltaan.

6. Jäsenyys ja sen hoito

Kaikki jäsenet tuotantosuunnasta, toimialasta tai yrityskoosta

riippumatta saavat konkreettista hyötyä jäsenyydestä ja haluavat

olla järjestön jäseniä.

Keinot:

• Järjestön toiminnan tulokset paikallisella ja valtakunnallisella

tasolla hyödyttävät jäsenistöä.

• Hoidamme jäsenyyttä kuuntelemalla jäsenten toiveita

ja vuorovaikutteisesti eri tavoin viestimällä.

• Aktiivinen uusien jäsenten hankinta on olennainen osa

yhdistysten toimintaa.

• Järjestö kasvattaa myös jäsentensä sosiaalista pääomaa.

7. Nuorten aktivointi

Nuoret haluavat olla tiiviisti mukana järjestön toiminnassa ja

heistä kasvaa aktiivisia, järjestötyöstä kiinnostuneita jäseniä.

Keinot:

• Toimintamme on nuorten odotusten ja tarpeiden

mukaista.

• Esittelemme järjestön toimintaa alan oppilaitoksissa.

• Aktivoimme nuoria heitä kiinnostavin tapahtumin ja

aktiviteetein.

• Liittojen yhteinen nuorten asiamies talouden sallimissa

rajoissa kokoaikaiseksi

8. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä

Liitto ja liiton jäsenyhdistykset ovat kiinnostava ja motivoiva

yhteisö nykyisille ja uusille jäsenille sekä luottamus- ja toimihenkilöille.

Keinot:

• Tuloksellinen toimintamme paikallisella, maakunnallisella

ja valtakunnallisella tasolla tekee järjestöstä kiinnostavan

organisaation.

• Vaikutusvaltaisen organisaatiomme halutut luottamustehtävät

tarjoavat kouluttautumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

• Järjestössämme on kannustava ja avoin työilmapiiri, jossa

henkilöillä on mahdollisuus osaamisensa ja uransa

kehittämiseen.

JUKKA-PEKKA KATAJA

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA


www.vaaksynmylly.fi

Myllytuoreet kotimaiset

viljatuotteet

Vääksyn Mylly Oy

Myllytie 3

17200 Vääksy

Puh. 03-766 1224


Liiton luottamushenkilöt

Valtuuskunnan edustajat

Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi

Pekka Lokinperä Umpistentie 23 12100 Oitti 050 336 1342 pekka.lokinpera@elisanet.fi

Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi

Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi

7

Valtuuskunnan varaedustajat

Timo Aalto Kokintie 85 14700 Hauho 0500 545 928 timo.aalto@armas.fi

Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050-520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi

Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com

Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com

Liiton johtokunta

Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi

Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net

Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net

Mari Klemelä Saartenkuja 220 31630 Minkiö 050 917 3244 mari.klemela@surffi.net

Eero Kolila Raittinsaarentie 21 17410 Viitaila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi

Mirva Lanssila Rajakalliontie 9 12700 Loppi 0400 225 774 mirva.lanssila@pp.inet.fi

Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi

Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi

Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi

Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi

Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi

Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi

Yhdistysten luottamushenkilöt

Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti

Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi

Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi

Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi

Hattula-Kalvola Eero Kovero 0400 918 609 eero.kovero@proagria.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi

Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Juha Saloranta 0500 911 405 juha.saloranta@aina.net

Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi

Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com

Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi

Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi

Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi

Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi

Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi

Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi

Kärkölä Heikki Mörttinen 040 732 7778 heikki.morttinen@saunalahti.fi Jari Vesa 050 330 5639 jarivesa@luukku.com

Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com

Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi

Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com

Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com

Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi

Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi

Renko Anne Laulajainen 0500 321 689 laulajainen@villisikatarha.fi Kaisa Valaja 040 589 2623 kaisa.valaja@armas.fi

Riihimäki Jukka-Pekka Partanen 0400 851 737 jukka-pekka.partanen@kolumbus.fi Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi

Sysmä Markku Nieminen 0400 131 083 markun@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 mtksysmasihteeri@gmail.com

Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com

Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com

Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi

Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi


8























Lomituspalvelujen

Sysmän paikallisyksikön

puhelinnumerot ovat muuttuneet

Uudet numerot:

• lomituspalvelujohtaja Blomqvist Taina

044 713 4514

• lomasihteeri Leppänen Irina

044 713 4515

• lomituspalveluohjaaja Pulkkinen Päivi

044 713 4516

• lomituspalveluohjaaja Kauppi Piia

044 713 4517

• lomituspalveluohjaaja Pesonen Salme

044 713 4518

• lomituspalveluohjaaja Rolig Sirkka

044 713 4519

Sysmän kunnan keskuksen numero

ja faksinumero säilyvät ennallaan:

keskus 03 84 310

fax 03 717 2831


9

MTK Hämeen johtokunta liiton toimitalon terassilla tammikuussa 2009. Henkilöt vasemmalta Kirsi Parikka (Akaa), Eero Teppola (Hausjärvi),

Mirva Lanssila (Loppi), Risto Anttila (Hattula-Kalvola), Petri Lauttia (Renko), Mari Klemelä (Lounais-Häme), Eero Kolila (Asikkala), pj. Markku Länninki

(Lounais-Häme), varapj. Aki Kaivola (Lammi), Ilpo Markkola (Hämeenkoski), Markku Nieminen (Sysmä) ja Heikki Mäkelä (Lahti).

MTK Häme

Vanajantie 10 B

13110 Hämeenlinna

puh. 020 413 3300

fax. 020 413 3309

www.mtk.fi/hame

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

etunimi.sukunimi@mtk.fi

Toimituksen osoite

Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna

Puh. 020 413 3300

etunimi.sukunimi@mtk.fi

Toiminnanjohtaja

Jukka Pekka Kataja

Puh. 020 413 3301

040 557 3681

Aluepäällikkö

Kari Aikio

Puh. 020 413 3303

040 570 7270

Aluepäällikkö

Jyrki Näsi

Puh. 020 413 3304

040 574 8742

Päätoimittaja

Jukka-Pekka Kataja

Toimittaja

Kari Aikio

Painos 6000 kpl

Taitto ja sivunvalmistus

BestPress Ay

Painatus

Forssan Kirjapaino Oy, Forssa,

lokakuu 2009

Kannen kuva: Kari Aikio

Ohjelmapäällikkö

Päivi Rönni

Puh. 020 413 3306

040 563 4074

Toimistosihteeri

Riitta Kuivasaari

Puh. 020 413 3302

040 827 0843

Nuorten asiamies

Sanna-Helena Rantala

(Häme, Uusimaa)

Puh. 040 568 4888


10

Uudistaminen_90 x 130.FH11 Mon Sep 21 08:55:32 2009 Page 1


11

Yhdistysten syyskokoukset 2009

Yhdistys Aika Paikka

Akaa 02.12.2009 klo 19:00 Karllundin kivinavetta

Asikkala 04.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Etelä-Päijänteen OP

Hartola 24.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Gasthaus Koskenniemi

Hattula-Kalvola

Hauho 10.11.2009 klo 18:30 Hauhon OP, kerhohuone

Hausjärvi 18.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Kunnanvirasto

Heinola 03.11.2009 klo 10:00 Itä-Häme -talo

Hollola 19.11.2009 klo 18:30 Hollolan Hirvi

Hämeenkoski 18.11.2009 klo 19:00 Seurakuntatupa

Hämeenlinna 09.11.2009 klo 18:30 Hämeenlinnan OP

Janakkala 24.11.2009 klo 18:00 Janakkalan OP, Turenki (2. krs)

Kuhmoinen 20.11.2009 klo 13:00 Paloasema

Kylmäkoski 11.11.2009 klo 19:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348

Kärkölä 18.11.2009 klo 19:00 Kahvila Tähkä

Lahti 25.11.2009 klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti

Lammi 17.11.2009 klo 10:00, kahvi 09:30 Lammin biologinen asema

Loppi 02.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Puotinkulman Timjami

Lounais-Häme 23.11.2009 klo 19:00 Humppilan Kyläpelimanni, Porintie 753

Nastola 27.10.2009 klo 18:30, kahvi 18:00 Kaivolan perinnetila

Padasjoki 05.11.2009 klo 18:30 Etelä-Päijänteen OP

Renko 02.11.2009 klo 18:30 Kantasäästöpankki, Rengonraitti 18

Riihimäki 19.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Rmk OP, 5. krs (Hämeenkadun puolelta)

Sysmä 05.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Sysmän säästöpankki

Sääksmäki 29.10.2009 klo 19:00 Valkeakosken osuuspankki

Tammela 19.11.2009 klo 19:00 Susikkaan kylätalo

Tuulos 09.11.2009 klo 19:00 Kauppakeskus Tuulosen takkahuone

Urjala 11.11.2009 klo 18:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348

Arviointikeskus maanomistajan edunvalvojana

Jo lähes 50 vuotta sitten MTK:ssa nähtiin,

että maanomistajat tarvitsevat

osaavaa apua kiinteistöasioissa. Perustettiin

Arviointikeskus Oy, joka antaa

asiantuntijapalveluita oikeudellisissa

ja kiinteistöjen arvonmäärityksiin

liittyvissä kysymyksissä. Arviointikeskus

on MTK:n edunvalvonnan täsmäase,

kun maanomistajalla on konkreettinen

oikeusjuttu tai kiinteistöarvioinnin

tarve. Sen asiakkaina on viljelijöiden ja

metsänomistajien lisäksi myös muita

yksityisiä maanomistajia, yhtiöitä ja yhteisöjä.

Arviointikeskus avustaa maanomistajia

koko maan alueella. Sen palveluksessa

on auktorisoituja kiinteistöarvioijia

ja lakimiehiä. Kiinteistöarvioijat

hoitavat tie- ja lunastustoimituksiin,

suojelualueiden korvausneuvotteluihin

sekä kiinteistöjen arviointiin liittyviä toimeksiantoja.

Lakimiehiltä saa apua esimerkiksi

lupa-asioihin ja oikeusriitoihin,

jotka liittyvät maa- ja vesialueiden

omistamiseen ja käyttämiseen tai maatalouden

harjoittamiseen.

Arviointikeskuksen lakimiehet ja arvioitsijat

ovat perehtyneet muun muassa

maatilojen arvon arviointiin sekä oikeudellisten

asioiden hoitamiseen. He

ottavat huomioon erityispiirteet, joita

on maatilan arvioinnissa, perinnönjaossa

tai osituksessa. Maatalouden sopimusasiat,

ympäristöluvat, maa-ainesja

kaava-asiat ovat asiakokonaisuuksia,

joissa yhtiön lakimiehillä on pitkäaikainen

kokemus ja viimeisin tieto.

Jäsenalennus MTK:n jäsenille

MTK:n jäsen saa 10 prosentin alennuksen

tietyistä Arviointikeskuksen palveluista.

Alennusta saa ympäristölupa- ja

kaava-asioista sekä arviointilausunnoista,

kuitenkin alennus on rajattu 500

euroon toimeksiantoa kohti.

Sen sijaan käräjäoikeuteen menevissä

asioissa tai tie- ja lunastustoimitusten

korvausasioissa ei ole katsottu

tarvittavan jäsenalennusta. Niissä

maanomistaja voi käyttää hyväkseen

vakuutusta, joka maksaa kulut omavastuun

ylittävältä osin ja lunastaja maksaa

edunvalvontakuluina ainakin osan Arviointikeskuksen

palkkiosta.

Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista

ja yhteystiedot löytyvät internetistä

yhtiön kotisivuilta osoitteesta

www.arviointikeskus.fi

Aulikki Kiviranta

toimitusjohtaja,

Maanomistajien arviointikeskus


12

•••

Juha Marttila äänestettiin

MTK:n johtokunnan

puheenjohtajaksi keväällä

2009. Hän luonnehtii

puheenjohtajan

olevan järjestön äänitorvi

ja keskeinen julkisuuskuvan

muodostaja.

Moninainen julkisivun

takainen työ on vähintään

yhtä tärkeä osa puheenjohtajan

toimintaa.

Puheenjohtaja Juha Marttila painottaa

talonpoikaista rehellisyyttä

MTK:n toiminnassa. Simolaisena

maanviljelijänä hän

on itse juurtunut toimintatapaan, jossa

sanat ja teot kulkevat yhtä jalkaa. Järjestön

rehellisyys niin omille jäsenille kuin

muulle yhteiskunnalle on kivijalka, jota

Marttila ei salli horjuttaa.

- Haluamme antaa maaseudun yrittäjyydestä

suoraselkäisen ja reilun kuvan

suomalaisille, Juha Marttila tiivistää.

Marttilan mukaan tämä koskee niin

markkinakysymyksiä, tukipolitiikkaa

kuin viestintää kuluttajille. MTK:n pitää

olla luotettava.

Mutta mitä johtokunnan puheenjohtaja

oikeastaan tekee? Nimensä mukaisesti

hän johtaa MTK:n keskusliiton

johtokuntaa, mutta jäähän siihen kokousten

väliin kai jotakin tekemistä osaavalle

miehelle, vai mitä Juha Marttila?

- MTK:n sidosryhmät ovat laajat ja

moninaiset, kirkosta puolustusvoimiin.

Puheenjohtajan tärkeä tehtävä on olla

sidosryhmätyön nokkamies. Siihen kuuluu

suhdetoimintaa, markkinaedunvalvontaa

ja kovaa maatalouspoliittista vaikuttamista,

Marttila kuvaa.

- Luonteeltani olen asiajohtaja. Perehdyn

asioihin ja vien niitä eteenpäin sisältöpohjalta.

Kun järjestön jäsenillä on

erityisiä tarpeita, meillä edunvalvojilla

pitää olla kestävät argumentit, joilla perustelemme

jäsenten vaatimukset. MTK

ei ole lähtökohdiltaan mikään populistinen,

kansansuosiota kosiskeleva liike.

Sillä on ikää pian sata vuotta ja nyt pitää

jo suunnata seuraavalle sataselle. Tämä

on pitkäjänteistä hommaa, Juha Marttila

selvittää.

Mitä tehdä ylijäämäviljalle?

Muutama vuosi sitten hämäläisviljelijöiden

mitta alkoi täyttyä, kun viljan hinta

Puheenjohtaja

antaa järjestölle kasvot

KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ

oli pohjalukemissa. Viljan vaihtoehtoisia

käyttötapoja selvitettiin ja laadittiin

suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamiseksi

Hämeeseen. Samalla olisi syntynyt

merkittävä määrä rehua alueen

kotieläintilojen käytettäväksi. Mutta sitten

tuli vuosi 2007, jolloin viljan hinta

tuplautui ja maailmanlaajuinen kysyntä

suorastaan räjähti. Bioetanolitehtaan

tarve näytti väistyvän.

Sen jälkeen maailmanlaajuinen talouskriisi

romahdutti viljan hinnan parissa

vuodessa. Nyt syksyllä 2009 viljamarkkinat

kyntävät vielä alamaissa,

vaikka maailmantalous osoittaa toipumisen

merkkejä ainakin pörssikursseilla

mitattuna.

MTK:lta odotetaan aktiivisuutta tällaisessa

tilanteessa. Yksittäisen viljelijän

keinot ovat vähissä, jos varastotilaa ei

ole ja viljasadon ostajaa ei löydy. Monella

on vielä viimevuotisiakin varastoja.

Juha Marttila, mitä nyt voitaisiin tehdä?

- Aivan ensiksi on syytä muistaa realiteetit.

Maailman kasvava ruuantarve ei

ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuuden

hintataso on selvästi nykyistä parempi.

Rohkaisen myös selvittämään, voisiko

Hämeen bioetanolitehtaan rakentaa.

Päätuote voi olla kumpi tahansa, joko

etanoli tai prosessissa syntyvä rehu,

Marttila esittää.

MTK on selvittänyt syksyn aikana viljan

energiakäytön mahdollisuuksia. Tilanne

on jonkin verran ristiriitainen, sillä

osa maailmaa kärsii ruokapulasta.

Kuitenkaan ei ole löytynyt toimivaa tapaa,

kuinka ylijäämäviljalla voitaisiin

ruokkia vaikkapa afrikkalaisia. Tilanne

on sama kuin puulla, jolle ei tunnu juuri

nyt löytyvän ostajaa. Energiakäyttö voi

olla fiksu mahdollisuus, jos toinen vaihtoehto

tarkoittaa raaka-aineen mädäntymistä

metsiin ja pelloille.

- Uskon että maastamme löytyy poliittista

tahtoa viljatilojen ongelmien

ratkaisemiseen. Esimerkiksi investointitukien

tyyppisillä toimilla voidaan

reagoida hyvinkin nopeasti ja edistää

viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja. Ja entäpä

armeija, sehän voisi parantaa huoltovarmuutta

ajamalla kotimaisella biopolttoaineella,

Juha Marttila visioi.

- Tilojen välinen rehuviljan kauppa on

nyt erityisen kannatettavaa. Mielestäni

valkuaiskasvien kuten rypsin viljelyä on


lisättävä. Se olisi tärkeää myös valkuaisrehun

omavaraisuuden kannalta. Mutta

laatuviljan tuottajia tarvitaan jatkossakin,

sillä eivät ihmiset syömistä lopeta,

Marttila korostaa.

Kotieläinsektorin

rakennekehitys jatkuu

Tukialueraja vaikuttaa varsinkin nautakarjatalouden

keskittymiseen maamme

pohjoisempiin osiin. MTK:n yhtenäisyyden

kannalta hankalimmat kysymykset

ovat liittyneet tähän rajaan, kun jäsenten

edut ovat olleet ristiriitaisia ja jaettavaa

on ollut niukasti.

Myös tukialueiden sisällä rakennekehitys

on johtamassa alueelliseen keskittymiseen.

Sekä etelässä että pohjoisessa

pääsuunta on idästä länteen.

- Kotieläintuotannon keskittymiskehitys

on rajua ja kehitys näyttää jatkuvan.

Kehitysmalli on nyt tämä, mutta

jossakin vaiheessa tulevat vastaan muun

muassa ympäristöön liittyvät haasteet,

Marttila ennustaa.

Toisaalta olemme kymmeniä vuosia

”jäljessä” Ruotsin kehitystä. Siellä

tilakoon kasvu alkoi toden teolla jo

1950-luvulla. Viime vuosien kansainvälistyminen

on pakottanut Suomen maatalouden

ennätyksellisen nopeaan rakennemuutokseen.

Tärkeä kysymys on,

jaksetaanko tiloilla, vaikka muutos muutoin

onnistuisi.

Hajautettu, pienten yksiköiden tuotantomalli

on osoittanut vahvuutensa aikojen

saatossa. Tuotannon riskit kasvavat

samassa tahdissa tilakoon kanssa.

Kuitenkin esimerkiksi nautakarjatilojen

kehityssuunta luotiin jo 1970-luvulla,

voivuorten aikana. Houkutukset tuotannon

lopettamiseen ovat olleet ajoittain

suuret, joten on syntynyt isoja alueita,

joilta nautoja ei juuri löydy. Marttila sanookin,

että on luotu negatiivisen kehityksen

kierre, joka jatkuu yhä.

MTK on vaatinut tukineuvotteluissa

kannustimia eteläisen Suomen kotieläintuotantoon.

CAP-terveystarkastuksessa

saatiinkin parannuksia Etelä-Suomen tukitasoihin

ja lähivuosina pystytään kaventamaan

pohjoisen ja etelän tukieroa

maidon ja naudanlihan tuotannossa.

Kansallisen tuen neuvotteluissa isoille

sika- ja siipikarjatiloille sovittiin maksettavan

vain eteläisen AB-tukialueen mukainen

tuki koko maassa, myös pohjoisella

C-alueella.

Lääkkeitä maidon

hintakriisiin

Suomen maitomarkkinat ovat laahanneet

muun Euroopan jäljessä noin vuoden

viiveellä. Kun manner-Euroopassa

hinnat nousivat, Suomi tuli perässä vuoden

verran, mutta silloin muiden maiden

hinnat alkoivat jo laskea.

- Euroopan maitokriisi on syvä. Kriisin

aallonpohja osui kevääseen 2009.

Kysymys kuuluu, tuleeko kriisi jälleen

vuoden viiveellä myös tänne. Talven

mittaan etsimme tukipoliittisia ja rahoitusta

tukevia keinoja, joilla haluamme

estää kriisin rantautumisen, Juha Marttila

sanoo.

Maitomarkkinoiden toimijoille Marttilan

viesti on, että kiivain markkinaosuustaistelu

kannattaa jättää myöhempään

aikaan. Maitoalalla on riittävästi

haasteita muutenkin.

Odotettavissa pitkäjänteisempää

tukipolitiikkaa

Etelä-Suomen pinta-alatuet ovat muuttuneet

paljon suhteessa kotieläintukiin viimeisen

vuosikymmenen aikana. Tämä

on tarkoittanut vaikeuksia tiloille, joilla

on paljon eläimiä, mutta vähän peltoa.

Toisaalta kasvinviljelytilojen maanhankinta

on vaikeutunut, koska tuet pyrkivät

pääomittumaan pellon hintaan.

- Uusimmalla tukipolitiikalla on saatu

Juha

Marttila liiton

kokouksessa

2008.

KUVA:

KARI AIKIO

Juha Marttila

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilalla

on maitotila Simossa, Perämeren

pohjukassa sijaitsevassa lounaisen

Lapin kunnassa. Perheeseen kuuluu

Tornion talousjohtajana työskentelevä

Vivi-vaimo ja lapset Juho (13) ja

Aino (12).

Marttila kertoo tilalla olevan 80

lypsylehmää, peltoa 80 hehtaaria ja

kasvullista metsää runsaat 100 hehtaaria.

”Lisäksi hyvää hillasuota”.

Nyt 42-vuotias Juha Marttila lähti

kotikonnuiltaan vuonna 1986, kun

maa- ja metsätieteen opinnot veivät

Helsinkiin. Samalla reissulla mies teki

muun muassa tutkimustyötä EUjäsenyyden

vaikutuksista maatalouteen.

Paluukuormaan 14 vuoden

kuluttua pakattiin vaimo, pari lasta

ja maa- ja metsätieteen tohtorin paperit.

Ennen MTK:n puheenjohtajuutta

Marttila on ansioitunut myös kunnallispolitiikassa

ja neuvontajärjestö

ProAgria Lapin hallituksessa.

13

hieman loivennettua maatilojen haasteita.

EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan

terveystarkastuksessa luotiin jonkin

verran kannustimia Etelä-Suomeen,

Juha Marttila kertoo.

- Käydyt tukineuvottelut ovat olleet

erittäin vaikeita. MTK on pannut neuvotteluihin

paljon paukkuja. Etelä-Suomen

141-tuen neuvottelut olivat haastavat,

mutta tukikauden päättyessä vuonna

2013 on odotettavissa erityisen haastavia

tukineuvotteluita, Marttila arvelee.

Puheenjohtajan mukaan Suomen vaikeaa

tilannetta on alettu ymmärtää EUkomissiossa.

Sekin halua, että tukipolitiikassa

päästäisiin pysyvämpään

tulokseen. Muutaman vuoden välein

toistuvat työläät selvitykset eivät ole

edes komission edun mukaisia.

Kuntarakenne ja

aluehallinto uusiksi

Suomessa oli noin 450 kuntaa vielä muutama

vuosi sitten. Nyt luku on pudonnut

sadalla ja määrä karsiutuu yhä. Myös

valtio on pannut aluehallintoaan uusiksi;

parhaillaan ovat yhdistymässä elinkeinoviranomaisten

ja ympäristöviranomaisten

alueelliset toiminnot.

- Kuntarakenneuudistus vaikuttaa järjestössä

eniten paikallisyhdistyksiin,

mutta aluehallinnon uudistus eniten liittoihin.

Kummassakin vastinparit menevät

osittain uusiksi. On tärkeää olla

mukana nyt, kun uudet kunnat ja alueviranomaiset

paaluttavat toimintojaan,

puheenjohtaja Marttila sanoo.

Esimerkkinä Marttila mainitsee

MTK-yhdistyksen yhteistyön kunnan viranhaltijoiden

kanssa. Mikäli yhden

suurkunnan alueella on monta tuottajayhdistystä,

mistä kunta tietää, minkä

tai kenen kanssa pitää asioida? Ei mistään,

jolleivät yhdistykset sitä itse sovi

ja myös tiedota kunnalle.

- Mutta yhdistysten yhdistymistä en

kiirehdi. MTK on usein hyvin tärkeä lähiyhteisö.

Jos yhdistys on voimissaan,

sitä ei kannata rikkoa. Mikäli alueen

kunnat yhdistyvät, niin yhteistyötä kyllä

tarvitaan aivan korostetusti, Juha Marttila

muotoilee.

Valtion aluehallinto saa jatkossa näkyvämmän

roolin alueiden kehittämisessä.

MTK-liittoja Marttila neuvoo

olemaan tarkkana, vaikkei uudistus sisälläkään

erityisiä uhkia. Neuvottelukuntien

ja ohjausryhmien paikat jaetaan

nyt ja mikäli mukaan ei pyydetä, kannattaa

oma-aloitteisesti tarjoutua.

KARI AIKIO

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ


14

Meijerikatu 4, PL 148

13101 HÄMEENLINNA

Puh. (03) 65 751

osuuskunta@hmlosuusmeijeri.fi

www.hmlosuusmeijeri.fi


15


16

vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapahtum

KUVAAJA: PÄIVI MERONEN

Lounais-Hämeen MTK-yhdistyksen helmikuisilla Peltotreffeillä

kävi noin 600 vierasta. Kuvassa Heikki Levomäki ProAgria

Hämeestä ja MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio.

Liiton kevätkokouksen yhteydessä pidettiin Kasvua Hämeessä

-seminaari Lahden Sibelius-talolla. Etummaisina kahvia

ottamassa Marja Pulkki ja Janne Näsi Tuuloksesta.

Järjestön peruskurssit järjestetään nykyisin maakunnissa.

Tälle kurssille osallistui nuoria tuottajia MTK Hämeen alueelta.

Seisomassa Tapani Laukkanen MTK-järjestökoulutuksesta.

KUVAAJA: KARI AIKIO

KUVAAJA: KARI AIKIO

KUVAAJA: KARI AIKIO

KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA

Kasvua Hämeessä -teemaohjelma ja liitto kutsuivat kuntavaaliehdokkaita

kertomaan, millä tavoin he aikovat vaikuttaa suomalaisen ruuan ja

maaseudun hyväksi. Tilaisuuden juonsi MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko

Nuutila (toinen oik.).

Hämäläisten ja pirkanmaalaisten

yhteinen laskettelutapahtuma

Sappeessa keräsi kaikenikäisiä

reippaita osallistujia.

Samantyyppistä toimintaa järjestetään

jatkossakin.

vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapahtum


ia vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapaht

17

”Aina oppii uutta kun on poissa kotoa”. Liiton johtokunta vieraili K-ryhmän

koetilalla Hauholla kokoustamassa. Samalla tutustuttiin muun muassa

viljaerien analysointimenetelmiin. Vasemmalta Mirva Lanssila, Eero Teppola

ja Ilpo Markkola.

KUVAAJA: KARI AIKIO

Eteläisten MTK-liittojen nuoret suuntasivat

keväällä opintomatkalle Irlantiin. Tässä ollaan

Locken viskitislaamolla.

KUVAAJA: KARI AIKIO

KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA

Olimme mukana järjestämässä Härkätien Juhla -lähiruokatapahtumaa

Hämeenlinnan keskustassa. Hattulalainen Ullan

Luomutila toi paikalle hittituotteensa, aamullavarhaisella kerätyt

marjat ja vihannekset. Kolme kesäkurpitsaa sai mukaansa parilla

eurolla.

KUVAAJA: KARI AIKIO

Ympäristöpäivät Lammin biologisella asemalla. Jorma Pelto-Huikko,

Tuija Nummela ja Jukka-Pekka Kataja seuraavat Markku Tornbergin

maa- ja ympäristöpoliittista ajankohtaiskatsausta.

Yhdistysten välinen sählyturnaus

pelattiin Hämeenkoskella. Kuvassa

oleva Forssan joukkue FC Toosa sijoittui

toiseksi.

ia vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapaht


Maa- ja ympäristöpolitiikka

on ensisijaisen

tärkeä vaikut-

”tamiskohde.

Maaseutunuori Mikko Roppo

pyrkii MTK:n johtokuntaan

Maaseutunuorten syysparlamentti

valitsee maaseutunuorten

edustajan MTK:n

johtokuntaan marraskuussa.

Eteläisten MTK-liittojen nuorten valitsema

yhteinen ehdokas on Mikko Roppo

Hämeenkoskelta.

29-vuotias agrologi Mikko Roppo on

viljellyt kasvinviljelytilaa Hämeenkoskella

kaksi vuotta. Tila on vanha sukutila

ja se on erikoistunut tuottamaan

kylvösiementä. Lisäksi metsätalous on

tärkeä tuotannonhaara. Mikolla on myös

laaja työkokemus niin myyntitehtävistä

maatalouskaupan alalta, maatalouslomittajan

töistä sekä metsä- ja koneurakoinnista.

Järjestön kautta voi vaikuttaa

Suomalainen maaseutu

pysyy elävänä vain, jos

siellä on toimivaa maata-

”loutta.

MTK:ssa ja maaseutunuorissa toimiminen

on kuulunut Mikon vapaa-aikaan

viime vuosina. Hän on ollut MTK Hämeenkosken

johtokunnassa vuodesta

2008 ja nyt hän toimii yhdistyksen sihteerinä

ja jäsensihteerinä. Mikko edustaa

Hämettä eteläisten MTK-liittojen yhteisessä

nuorten valiokunnassa.

Suomalaisen perusmaatalouden, yksityisen

omistusoikeuden ja niiden pysyvyyden

puolustaminen on Mikko Ropolle

tärkeää. Hänen mukaansa pysyvyys

voidaan turvata vain niin, että suomalainen

maatalouselinkeino on kannattavaa.

- Suomalaisen maatalouden ongelmia

ei ratkaista liiallisella erikoistumisella ja

pikkupuuhastelulla. Suomalainen maaseutu

pysyy elävänä vain, jos siellä on

toimivaa maataloutta, Mikko toteaa.

Mikko Ropon mielestä MTK:lla on

paljon työnsarkaa monessa asiassa. Esimerkiksi

ympäristö- ja maapolitiikka on

ensisijaisen tärkeä vaikuttamisen kohde.

Asioihin on puututtava jo valmisteluvaiheessa,

sillä silloin voidaan vaikuttaa

paljon lopputulokseen. Ympäröivä

yhteiskunta ja sen kasvu asettavat paljon

haasteita ja voivat vaikeuttaa maatalousyrittämistä.

MTK muuttuu,

perustehtävä pysyy

MTK on järjestönä käynyt läpi melkoisen

muutoksen samalla, kun maatalouden

rakennekehitys on edennyt. Prosessi

jatkuu edelleen siitä huolimatta,

haluaako suomalainen viljelijä sitä vai

ei. Haasteita ovat myös jäsenistön ikääntyminen

ja väheneminen sekä suurten tilojen

jättäytyminen järjestön ulkopuolelle.

- Kymmenen vuoden kuluttua MTK

on edelleen voimissaan, vaikka senkin

rakenne muuttuu pikkuhiljaa, Mikko

Roppo toteaa.

- Jäsenmäärä ehkä laskee nykyisestä,

mutta aktiivisella kampanjoinnilla ja hyvillä

jäseneduilla saadaan mukaan suuri

määrä metsänomistajajäseniä, hän jatkaa.

Mikon mukaan kymmenen vuoden

kuluttua MTK:ssa on myös liittoja ja yhdistyksiä

nykyistä vähemmän, mutta yhdistysten

toiminta on vireää, sillä osallistuvaa

väkeä on enemmän suurelta

alueelta. Hänen mukaansa nuorten toiminta

on silloin edelleen aktiivista.

- MTK:n perustehtävä, maaseudun

yrittäjien valtakunnallinen edunvalvonta,

on kuitenkin edelleen tärkeintä, Mikko

Roppo linjaa lopuksi.

SANNA HELENA-RANTALA

KIRJOITTAJA ON

MAASEUTUNUORTEN ASIAMIES


21







Kierrättämällä vähennät merkittävästi

jätteen syntyä, säästät luontoa ja

energiaa.

Ota selvää:

www.kuusakoski.fi

tai kysy lisää 0800 30880

Onko

jälkee

vai ei?

Kierrätämme metalliromut, akut, autot, renkaat,

kuluttajien sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä

rakennusjätteet. Lisäksi tarjoamme rakennusten

purkupalvelut.

Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!


22

Ympäristö on maaseudun sydän

- maanomistaja sen asiantuntevin hoitaja

••• MTK:n jäsenten elinkeinot

nojaavat luonnonvarojen

hyödyntämiseen.

Taloustieteen mukaan

hyödykkeiden tuottamiseen

tarvitaan kolmea

tuotannontekijää, jotka

ovat työ, luonnonvarat

ja pääoma. Juuri tuottajalle

luonnonvarojen

kestävä käyttö onkin

tärkeämpää kuin muille.

Ympäristötietoisuus on maailmanlaajuisesti

nouseva trendi.

Samalla kun ympäristön huomioon

ottaminen lisää maaseudun

yrityksen velvoitteita, se luo myös mahdollisuuksia.

Hyvänä esimerkkinä on

maaseutumatkailu, jonka valttikortti on

puhdas ja rauhallinen maalaismaisema.

Samassa ympäristössä viihtyvät viljelykasvit

ja kotieläimet.

Ympäristön säästäminen rinnastetaan

usein kestävään kehitykseen. Mutta

määritelmän mukaan kestävään kehitykseen

kuuluu paljon muutakin. Kestävä

kehitys on myös sosiaalisesti ja taloudellisesti

kestävää. Toisin sanoen ihmisten

on voitava harjoittaa elinkeinojaan,

harrastaa ja hieman nauttiakin elämästään.

Kestävä kehitys ei siis ole sitä, että

pannaan stoppi luonnonvarojen käytölle,

sillä silloin kestävän kehityksen

kolmijalka kaatuisi kahden jalan katketessa.

Ei ole tarkoituksenmukaista mennä

äärilaidasta toiseen. Kuvaannollisesti

voidaan sanoa, että moottoritien ja neulaspolun

väliin jää vaihtoehtoja.

Omistaa saa,

mutta saako käyttää?

MTK on kautta aikojen puolustanut yksityisen

omistusoikeuden vapautta. Takavuosikymmeninä

omistamisen oikeutta

uhkasi sosialisointi esimerkiksi

suojeluperusteilla. Nykyään omistusoikeus

ei niinkään ole vaakalaudalla, mutta

uhat ovat samantasoisia: mitä hyötyä

on maan omistamisesta, jollei omaisuut-

Hämeenkoskelainen

Ilpo Markkola luotsaa eteläisten

MTK-liittojen ympäristövaliokuntaa

ja on jäsen MTK-keskusliiton

ympäristövaliokunnassa.

Markkola muistuttaa, kuinka koko

hämäläinen maisema on

maanviljelyksen muovaama. Ilman

maanviljelijöiden työtä maisema

kasvaisi umpeen rantamaisemista

alkaen.

KUVA: KARI AIKIO

taan voi käyttää?

Kunnissa mennään helposti siitä, missä

aita on matalin. Esimerkiksi voidaan

nostaa erilaiset maataloustoiminnan rajoitukset

pohjavesialueilla. Ylempi viranomainen,

kuten alueellinen ympäristökeskus,

saattaa ohjeistuksessaan

sanoa vaikka näin: ”pääsääntöisesti lietelantaa

ei tulisi levittää pohjavesialueelle”.

Ympäristökeskuksen ajatuksena on

tällöin jättää kunnalle tilanteen mukainen

harkintavara. Esimerkiksi heikosti

vettä läpäisevällä paikalla lietteen levitys

voitaisiin sallia. Mutta kunnan virkamiehen

näkökulmasta on selkeintä ja

helpointa, kun lannan levitys pohjavesialueelle

kielletään kokonaan. Ympäristökeskuksen

”ei tulisi” muuttuukin ehkä

kunnan ympäristömääräyksissä ehdottomaan

kieltomuotoon ”ei saa”.

Maanomistajalla paras

paikallistuntemus

Maanomistaja tuntee tiluksensa paremmin

kuin kukaan muu. Siksi mahdolliset

viljelyn tai muun toiminnan suunnitellut

rajoitukset tai suojelutoimet kannattaa

käydä läpi maanomistajan kanssa.

Maanomistaja tuntee maalajien vaihdokset,

veden keväisen seisomisen pelloilla

tai minkä tahansa muun paikallisen olosuhteen.

Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä

on suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten

kosteikkojen perustaminen.

Ensin tehdään selvitystyötä

yhteistyössä tuottajajärjestön ja ympäristökeskuksen

välillä. Sitten maasto

kartoitetaan yhdessä maanomistajien

kanssa. Näin ravinteita pidättävät suojavyöhykkeet

ja kosteikot saadaan perustettua

sekä ympäristön että maanomistajan

kannalta parhaisiin paikkoihin.

Viranomaistavoitteet onnistuvat ja

Maa- ja ympäristöpolitiikka

maanomistajat ovat tyytyväisiä. Utopiaako?

Ei, vaan toteutunutta hämäläistä

yhteistyötä, josta kerrotaan Auli Hirvosen

ja Paula Salomäen artikkelissa

viereisellä sivulla.

Jokamiehenoikeudet ja

maanomistajan oikeudet

Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet.

Hyvin harvassa maassa

saa vapaasti liikkua, leiriytyä tai kalastaa

yksityisen mailla. Jokamiehenoikeudet

ovat hyvä asia, jos ne mahdollistavat

edes jonkinlaisen luontoyhteyden luonnosta

muutoin vieraantuneille. Yleistä

on myös jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö,

joten maanomistajan on syytä

tuntea jokamiehenoikeudet ja omat

oikeutensa. MTK:n maankäyttöjohtaja

Markku Tornberg käsittelee jokamiehenoikeuksia

lehden sivulla 35.

Vesiensuojelun vuosi 2009

MTK Häme on tehnyt hartiavoimin töitä

koko muun järjestön kanssa antaessaan

lausuntoja vesienhoitosuunnitelmista.

Nämä vesiensuojelua ohjaavat asiakirjat

ovat tulosta vesipuitedirektiivin toimeenpanosta.

Vaikuttaminen on hyvin

tärkeää kahdesta syystä. Ensinnä käytännön

vesiensuojelutoimet maa- ja metsätaloudessa

on saatava toimiviksi ja

kohdistettava oikein, sinne missä vaikutuksia

voidaan odottaa. Toiseksi suojeluun

on löydyttävä rahoitus.

Liitto on ollut vahvasti mukana Vesijärven

suojeluhankkeessa Päijät-Hämeessä.

Nyt syksyllä 2009 vastaavantyyppinen

toiminta on käynnistymässä

Kanta-Hämeen puolella Vanajaveden tilan

parantamiseksi.

KARI AIKIO

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ


23

Perusta kosteikko!

Häränsilmänojaston

ongelma on paha uomaeroosio.

Se johtuu pääosin

hienoa hietaa ja hiesua

olevasta maaperästä, joka

lähtee herkästi liikkeelle

veden vaikutuksesta, kertoo

Tommolan tilan isäntä

Timo Suomela. Kosteikkoon

kertynyt liete on

poistettava, kun se uhkaa

lähteä liikkeelle tulvavesien

myötä tai kosteikon syvä

osa on niin mataloitunut,

ettei veden virtaama

enää hidastu.

Kosteikon kunnostaminen tehdään

vähäisen virtaaman aikana

talvella tai muuna kuivana aikana.

Avoimuus lisää riistalintujen

viihtyvyyttä, joten kannattaa

poistaa yksittäisiä korkeita puita

sekä liiallista kasvillisuutta. Paras

kasvillisuuden hoitoaika on loppukesä,

raivausta voidaan tehdä

myös jäätyneen maan aikaan.

Kaikki raivaus- ja niittojätteet

viedään alueelta pois, jotta ravinteita

poistuu myös sitä kautta.

Monivaikutteinen kosteikko

edistää vesiensuojelua, mutta

tuottaa muitakin ympäristöhyötyjä.

Kosteikko myös

ehkäisee tulvia, varastoi kasteluvettä ja

voipa sellaisella edistää riista- ja kalatalouttakin.

Lisäksi kosteikot parantavat

maisemaa.

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

on maatalousalueille perustettu

tai syntynyt vesistön tai muun vesialueen

osa, joka on lähes aina osittain veden

peitossa ja jatkuvasti jonkin verran

kostea.

Patoamalla tai kaivamalla perustettuun

kosteikkoon kuuluu allasosan lisäksi

kasvillisuuden peittämää matalan

veden aluetta. Se voi myös olla tulvaniitty

tai -metsä tai mutkaiseksi ennallistettu

uoma tulvatasanteineen.

Kosteikon hoidossa on tärkeää, että

ylläpidetään monipuolisuutta. Ravinteita

vähentävät prosessit toimivat parhaiten

kosteikossa, jossa on eri syvyisiä

vesialueita, monilajista, vaihtelevan kokoista

kasvillisuutta, paljon reuna-aluetta,

penkereitä ja harjanteita sekä saaria.

Tärkeää on, että vesi viipyy tarpeeksi

kauan kosteikossa ja leviää mahdollisimman

tasaisesti kasvillisuuden

joukkoon. Myös kosteikon syvä osa on

tärkeä, sillä se hidastaa veden virtaamaa

ja kerää kiintoainetta.

Talkoohenkeä ja säätiön apua

Asikkalan Hillilän kylän yhteiset pellavanliotuspalstat

toimivat nykyisin kos-

teikkona ravinteiden ja kiintoaineksen

pidättäjinä. Kosteikko perustettiin vuonna

2002. Häränsilmän ojan kunnostushanke

on osa Vesijärven valuma-alueen

kunnostusta, joka alkoi paikallisen kylätoimikunnan

aloitteesta vuonna 1997.

Suunnitelman laati tuolloin Hämeen-Uudenmaan

metsäkeskuksen asiantuntija.

Häränsilmän ojan varrelle on rakennettu

kolme kosteikkoa ja muutama laskeutusallas.

Tällainen ketjumalli vähentää

parhaiten ravinteiden ja kiintoaineksen

huuhtoutumista.

Paikalliset maanviljelijät käyttivät

omia koneitaan ja työvoimaansa siinä

määrin tehokkaasti, että kosteikkojen

rakentamiskustannukset jäivät murtoosaan

siitä, mitä ne olisivat rahtityönä

kustantaneet. Myös parin vuoden takaiset

kunnostustyöt; maa-aineksen ja kasvimassan

poistaminen sekä padon korjaaminen

on toteutettu pääosin talkoilla.

Nykyisessä Vesijärvisäätiön Vesijärvi-ohjelmassa

on kartoitettu muun muassa

vanhojen laskeutusaltaiden ja

kosteikkojen kuntoa sekä luonnon monimuotoisuutta.

Järven osavaluma-alueita

tullaan kunnostamaan ohjelmallisesti.

Lähinnä seuraavia kunnostuskohteita

ovat Häränsilmänojan lisäksi Virojoki ja

Myllyojan suu. Vesijärvi-ohjelmassa ovat

mukana muun muassa Hämeen TE-keskus,

ProAgria Häme ry, MTK Häme ry ja

Hämeen ympäristökeskus.

Hoidon rahoitus ja oleellisimmat tukiehdot

Monivaikutteisten kosteikkojen hoitoa rahoitetaan ympäristötuen erityistuella.

Tukea voivat hakea ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät. Myös rekisteröidyt

yhdistykset voivat hakea tukea kosteikkojen hoitoon sekä perustamiseen.

Tukimuotoja

- Monivaikutteisten kosteikon hoito

- Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen

- Ei-tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiseen

- Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (kosteikon reunoille)

AULI HIRVONEN JA PAULA SALOMÄKI

KIRJOITTAJAT OVAT MAISEMA-

SUUNNITTELIJOITA PROAGRIA HÄMEESSÄ

Tukiehtoja

- sopimusala vähintään 0,3 ha, voi koostua osista, joiden vähimmäiskoko 0,05 ha

- yläpuolisen valuma-alueen maankäytöstä 20 % peltoa ja pinta-ala 0,5 -1 % valuma-alueen

pinta-alasta

Maa- ja ympäristöpolitiikka


24

Hattulan-Kalvolan MTK-yhdistyksen

ympäristöasiamies Risto

Anttila pitää erityisen tärkeänä

kaavoitukseen vaikuttamista.

Kaavoituksella mahdollistetaan

maanomistajan oikeus hyödyntää

omistamaansa maata.

•••

Kun maanomistajalla on

ympäristöasioihin liittyvä

pulma, lähin ja usein

paras apu löytyy omasta

MTK-yhdistyksestä. Yhdistyksen

oma ympäristöasiamies

tuntee paikalliset

päättäjät ja olosuhteet. Lisäksi

päättäjien joukossa

on paljon MTK-laisia, joiden

kautta voi vaikuttaa

myös suoraan.

Ympäristöasiamies

on paikallinen asiantuntija

Mikäli ympäristönsuojelun ja

kaavoituksen käytännöistä

päätettäisiin vain pääkaupungissa

tai Brysselissä, se

olisi kuin yhden koon vaate: mahtuu jokaisen

päälle, muttei istu kunnolla kenellekään.

MTK:n ympäristöasiamiehen

tärkeä rooli on seurata, mitä kunnan

maa- ja ympäristöpolitiikassa on tapahtumassa

ja sopiiko se paikallisiin olosuhteisiin.

Useimmiten ympäristöpolitiikan

muutospaineet tulevat ylempää ympäristöhallinnosta.

Jotkut asiat ovat toimeenpantavia

suoria määräyksiä, jotkut

vain ohjeita ja suosituksia. Hereillä

oleva ympäristöasiamies huomaa, mikäli

kunta tekeekin suosituksesta ehdottoman

määräyksen. Esimerkiksi voidaan

ottaa nitraattidirektiivistä löytyvä määräys,

että syksyllä levitetty lanta on mullattava

vuorokauden kuluessa. Lisäksi

nitraattidirektiivi suosittelee, että multaus

voitaisiin mieluusti tehdä neljän tunnin

sisällä. Käytännön työssä näin nopea

multaus on miltei mahdotonta ja

ympäristön hyödytkin olisivat vähäisiä.

Siksi kunnan ei pidä muuttaa suositusta

määräykseksi ja vaatia multausta neljässä

tunnissa.

Käytännön miehiä tarvitaan

Maa- ja ympäristöpolitiikka

Hattulalainen Risto Anttila on toiminut

ympäristöasiamiehenä yli 10 vuotta.

Yhdistyksen johtokuntakokemusta alkaa

olla neljännesvuosisata täynnä ja liiton

johtokunnassa Anttila on vaikuttanut

vuodesta 2006 alkaen. Kunnassa hän

on mieltänyt kaavoitukseen vaikuttamisen

erityisen tärkeäksi.

- Kaavoituksen seuranta kannattaa.

Kaavoilla vaikutetaan ratkaisevasti maaja

metsätalouteen, sillä kaavassa määrätään

mihin maa-aluetta yleensä voi käyttää,

Risto Anttila valottaa.

Anttilan kotikunta Hattula tekee paljon

hallinnollista yhteistyötä suuren

naapurinsa Hämeenlinnan kanssa. Muun

muassa alueellinen ympäristölautakunta

on yhteinen, mutta käytännössä Hämeenlinna-vetoinen.

- Kaupunkipainotteisiin ympäristölautakuntiin

ei välttämättä saada riittävää

maalaisedustusta. Lautakunnista

voi putkahtaa erikoisia määräyksiä, jollei

asioihin vaikuteta etukäteen. Päätösten

toteaminen jälkikäteen ei riitä, Anttila

painottaa.

Pienehköissä maaseutukunnissa

maa- ja metsätalouden merkitys kuntataloudelle

on merkittävä. Lähtökohtaisesti

niissä ymmärretään maaseudun

tarpeet melko hyvin, onhan päättävissä

elimissä mukana myös tuottajia enemmän

kuin kaupunkikunnissa. Maanviljelijä

ja Urjalan MTK-yhdistyksen johtokuntalainen

Simo Vehmaa allekirjoittaa

tämän.

- Pääsin ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna

suoraan rakennus- ja

ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi.

Täällä ajateltiin, että lautakunnassa

tarvitaan ymmärrystä etenkin maa- ja

metsätaloudesta, Simo Vehmaa kertoo.


Intoa ja taitoa

Sekä Risto Anttila että Simo Vehmaa näkevät

valtuustokäsittelyn olevan viimeinen

vaihe päätöksentekoketjussa. Päätettäviin

asioihin ei valtuustosalissa

enää juuri vaikuteta. Keskeistä on olla

mukana valmisteluvaiheessa, eli osallistua

lautakuntatyöhön tai muutoin pitää

yhteyttä valmisteleviin virkamiehiin.

- Varsinkin maa- ja ympäristöpolitiikka

on sen verran mutkikasta, että

valmistelevalla lautakunnalla ja virkamiehillä

on käytännössä kaikki valta.

Valtuuston rooli on usein vain hyväksyä

valmiit kokonaisuudet, Simo Vehmaa

kuvaa.

Nykyään kunnilla on kaavoitusmonopoli

alueellaan. Risto Anttila rohkaisee

ennakkoluulottomiin kaavoitusratkaisuihin.

- Ei kannata etukäteen vesittää hyvää

kaavaa miettimällä, saattaisiko jokin

kunnan ulkopuolinen viranomaistaho

valittaa siitä. Kannattaa rohkeasti kaavoittaa

kunnan ja sen asukkaiden intressien

mukaan, Anttila neuvoo.

- Aina kannattaa paneutua asioihin

hyvin. Valtaosa päättäjistä ei tee niin.

Siksi pienelläkin porukalla on vaikutusmahdollisuuksia,

jos se on perehtynyt

ajamaansa asiaan ja perustelee sen hyvin,

Risto Anttila jatkaa.

Ympäristöasiamiehen arki

Jäsenkunnalta tulee monenlaisia kysymyksiä

MTK-yhdistyksen ympäristöasiamiehelle.

Risto Anttilan mukaan eniten

kysytään pohjavesialueista ja niillä viljelemisestä,

jätehuollosta sekä jäteveden

käsittelystä. Ympäristöasiamiehen

tärkeä henkilökohtainen ominaisuus on

valmius auttaa toisia ja tarvittaessa hieman

selvitellä asioita. Se taas ei luonnistu,

jollei ole positiivisesti kiinnostunut

ympäristöstä ja sen hoitamisesta. Omaksuttavaa

asiaa on paljon ja innostusta

tarvitaan.

- Ja lopputuloksen kannalta asenne

on kaikkein tärkeintä. Sillä voidaan eniten

vaikuttaa ympäristön parhaaksi sekä

virkamiehen työhuoneessa, jossa ohjeita

laaditaan, että pellolla, jossa viljelijä

niitä toteuttaa. Kun asenne on arvostava

ja ymmärtävä molemmin puolin, saadaan

käytännönläheisiä ratkaisuja, Anttila

tietää.

- Liiton työtä on tehdä maakuntatasolla

parhaansa, että ympäristöasioiden

ohjeistus olisi lähtökohdiltaan yksiselitteistä

ja toteuttamiskelpoista. MTK Hämeen

johtokuntalaisena pidän tärkeänä,

että liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ympäristökeskuksen

kanssa, Risto Anttila

jatkaa.

Vaikea jätevesikysymys

25

Muutaman vuoden päästä voimaan tuleva

jätevesiasetus työllistää ympäristöasiamiehiä

lisääntyvässä määrin.

Vuoden 2014 alusta pitää jokaisen vesivessallisen

kiinteistön jätevedet joko

puhdistaa määräysten vaatimalla tasolla

tai johtaa jätevesi kunnalliseen viemäriverkkoon.

Markkinoille on ilmaantunut

lukuisia puhdistamokauppiaita. Tiedetään,

etteivät kaikki toimi asiallisesti

edes yrityksenä, saati että kaikki myydyt

puhdistamot toimisivat kuten pitää.

Merkittävä osa kiinteistöistä ei ole

vielä ryhtynyt mihinkään toimiin, mikä

saattaa olla monessa tapauksessa viisasta.

Kunnat laajentavat viemäriverkkojaan,

mutta asukkaat eivät saa aina

tietoa ajoissa. Huonoin vaihtoehto olisi

maksaa kallis panospuhdistamo tontilleen

ja sen jälkeen huomata, kuinka

kunta vetää uutta viemäriputkea kulmakunnalle.

Nyt jos koskaan kunnilta

kaivattaisiin pitkäjänteistä vesi- ja viemäriverkoston

suunnittelua ja siitä tiedottamista

kuntalaisille. Ympäristöasiamiesten

tuntosarvia tarvitaan.

Simo Vehmaan mukaan myös Urjalassa

kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien

rakentaminen on ollut toistaiseksi

vähäistä.

- Luulen, etteivät kaikki kiinteistöt

ehdi saada jätevesiasioita kuntoon määrävuoteen

2014 mennessä. Oman puhdistamon

hankinnan sijasta olisi suositeltavaa

liittyä kunnan viemäriverkkoon,

jos se vain on mahdollista. Se on huoleton

ratkaisu ja myös kunnan edun mukaista,

sillä jätevesipuhdistamon puhdistusteho

paranee, kun käyttöaste nousee,

Vehmaa perustelee.

KARI AIKIO

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ

Simo Vehmaa johtaa

Urjalan rakennus- ja ympäristölautakuntaa.

Merkittävää

on myös hänen

päivätyönsä Airanteen

Energian toimitusjohtajana.

Bioenergian tuotanto

on konkreettista työtä

ympäristön hyväksi. Tämä

polttovalmis hake lämmittää

pian lähiseudun

taloja kaukolämpöverkon

kautta.

Maa- ja ympäristöpolitiikka


26





















John Deere

– taloudellinen kumppani

Taloudellisuus

Koneviestin testissä (5/2009)

viiden traktorin polttoaineen

kulutusta verrattiin maantiellä

perävaunun vedossa.

John Deere 6930 Premium

oli vertailun taloudellisin.

Myynti:

Hämeenlinna:

Ilari Mikkola

010 76 83173

Samassa testissä verrattiin myös

huoltokustannusta per ajotunti. John

Deeren huoltokustannus oli pienin.

Käytettävyyden ja ajo-ominaisuuksien

osalta kyseisessä testissä John Deere

6930 Premiumista todettiin: ”Kuljettajien

suosikki”.

Lahti:

Markus-Mikko

Salo

010 76 83414

Lahti:

Juha Utela

010 76 84233






www.agrimarket.fi

www.deere.fi









Ota itsellesi täysi hyöty

viljakaupasta yhteistyössä

Avenan kanssa





















Bror Staffas Kenneth Ahlqvist Andrea Ehrström Leif Udd Seija Uuskoski

Matti Hämäläinen Maarit Tammelin Johan Andberg Hanna Ikävalko Matti Koskela

Jos arvostat viljakaupan sujuvaa

kokonaispalvelua, ota yhteys Avenaan.

Keskustelemme mielellämme

viljakaupasta kanssasi.

Soita meille 010 402 2530

tai vaihde 010 402 02.

Viljakaupan ykköspaikka

Katso kilpailukykyiset hintamme!

www.avenakauppa.Þ

Avena_Proagria_mtk_90x125.indd 1

9/3/09 11:30:48 AM


Maatalouden

vesiensuojelun toimenpiteet

Rehevöitymisen estämisessä tehokkain

tapa on toimia ennakoivasti, jo ennen

haittojen syntymistä järvissä ja jokivesissä.

Ennaltaehkäisevässä työssä

maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet

ovat usein avainasemassa.

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä

on laaja valikoima. Useat niistä sisältyvät

ympäristötukijärjestelmiin, mutta

viljelijä voi tehdä vesistöjen kannalta

parempia valintoja myös tukijärjestelmien

ulkopuolisilla toimilla. Vesiensuojelullisia

ympäristötuen toimenpiteitä ovat

esimerkiksi ojien suojakaistat, luonnonhoitopeltojen

perustaminen, lannoituksen

tarkentaminen tai vähentäminen,

maan muokkauksen keventäminen ja

peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys,

ravinnetaseiden laskenta tai kerääjäkasvien

viljely. Erityisympäristötukien

kautta pyritään tukemaan muun muassa

leveämpien suojavyöhykkeiden ja kosteikoiden

perustamista ja hoitoa. Lisäksi

viljelijä tekee vesiensuojelutyötä, kun

hän huolehtii maaperän hyvästä kasvukunnosta

ja valitsee mahdollisimman

luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä.

Yhteistä kaikille toimenpiteille on, että

ne pyrkivät estämään ja vähentämään

Keskeinen maatalouden vesiensuojelua

edistävä tukimuoto on maatalouden ympäristötuki.

Tuen toimenpiteet voidaan

jakaa perustoimenpiteisiin, lisätoimenpiteisiin

sekä erityisympäristötuen sopimuksiin.

Tuella pyritään pitkävaikutteisuuteen;

sitoumukset ovat viisivuotisia

ja sopimukset viisi- tai kymmenvuotisia.

Ympäristötuen perustoimenpiteen tuki

riippuu tilatyypistä; kasvinviljelytiloilla

peltokasvien tuki on 93 /ha/v ja

kotieläintiloilla 107 /ha/v. Perustoimenpiteen

vesiensuojelua edistävät ehdot

liittyvät mm. viljavuustutkimuksiin perustuviin

typen ja fosforin käyttöä sääteleviin

lannoitusmääräyksiin. Myös puutarhakasveille

on asetettu lannoitusta

sääteleviä ehtoja. Toinen merkittävä toimenpide

on pientareiden ja suojakaistojen

jättäminen valtaojien ja tätä suurempien

vesiuomien varrelle.

Ympäristötuessa on myös vesiensuojelua

edistäviä valinnaisia lisätoimenpiteitä:

vähennetty lannoitus (10 /ha),

maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista

peltomaasta vesistöihin. Kosteikoilla

ja laskeutusaltailla puolestaan

pyritään pysäyttämään jo liikkeelle lähteneet

ravinteet ennen niiden kulkeutumista

vesistöihin. Suojavyöhykkeiden

ja kosteikoiden perustamista helpottamaan

ja tehostamaan on viime vuosina

laadittu runsaasti yleissuunnitelmia,

joissa on kartoitettu kohteita joissa nämä

toimenpiteet olisivat erityisen tarpeellisia.

Yleissuunnitelmissa ehdotettuja

kohteita on kuitenkin vielä paljon

toteuttamatta.

Vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä

ja sopivia kohteita löytyy melko

helposti lähes jokaiselta tilalta. Vesiensuojelunäkökulman

korostaminen toimintojen

ja rakenteiden sijoittamisessa

sekä viljelykäytännöissä on usein hyvin

Maatalouden

vesiensuojelun tuet

Sopimus

typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla

(23 /ha), ravinnetaseet (18 /

ha), lannan levityskasvukaudella (27 /

ha), kolme kasvipeitteisyystoimenpidettä

(11, 30 tai 45 /ha), kerääjäkasvien

viljely (13 /ha), typpilannoituksen tarkentaminen

puutarhakasveilla (90 /ha)

sekä katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla

(256 /ha).

Erityisympäristötuet on tarkoitettu

pienehköille herkille alueille, joilta ravinnepäästöt

vesistöihin ovat merkittävät.

Taulukossa sopimukset, joiden keskeisenä

tarkoituksena on vesiensuojelu.

Erityisympäristötukien hakuaika on

ajoittunut huhtikuun loppuun. Nyt onkin

oikea aika alkaa suunnitella ensi

vuoden sopimuskohteita.

Tukitaso

Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito .................................... max 450 /ha

Monivaikutteisen kosteikon hoito .............................................. max 450 /ha

Pohjavesialueen peltoviljely ....................................................... 156 /ha

Valumavesien käsittelymenetelmät säätösalaojitus ................... max 54 /ha

Valumavesien käsittelymenetelmät säätökastelu ....................... max 108 /ha

Valumavesien käsittelymenetelmät kuivatusvesien kierrätys ..... max 140 /ha

Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen ........................ 347 /ha

Lietelannan sijoittaminen peltoon .............................................. 56 /ha levitetty ha

Maa- ja ympäristöpolitiikka

KUVA: KARI AIKIO

tiedostettu tiloilla, jotka sijaitsevat järvien

ja jokien rannoilla. Vaikka tila sijaitsisi

“kuivalla maalla” olisi sen sijainti

valuma-alueella hyvä hahmottaa, sillä

pienempienkin purojen ja valtaojien

kautta kulkee vuodessa huomattavia vesimääriä

kohti alapuolisia vesistöjä. Vesiensuojelutoimenpiteitä

kannattaisikin

tehostaa erityisesti tiloilla, jotka sijaitsevat

vesistöjen välittömässä läheisyydessä,

mutta vesiensuojelutoimet ovat suureksi

hyödyksi myös muualla. Lisäksi ne

edistävät maiseman- ja riistanhoitoa sekä

luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistavoitteita.

SUVI MÄKELÄ

KIRJOITTAJA ON HÄMEEN

YMPÄRISTÖKESKUKSEN SUUNNITTELIJA

JUHA POUTIAINEN

KIRJOITTAJA ON HÄMEEN

TE-KESKUKSEN RYHMÄPÄÄLLIKKÖ


Jätevesijärjestelmän

suunnittelu

ja rakentaminen on

perusteltua jättää ammattilaiselle.

Oleellista

on muun muassa järjestelmän

oikea mitoitus ja

sijoitus huollettavuuden

kannalta.

Puhdistetun

jäteveden voi johtaa

esimerkiksi

ojaan.

Jäteveden käsittely

•••

muutoksen kourissa

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen on selvitettävä jätevesijärjestelmänsä

tilanne ja tarvittaessa nykyaikaistettava se. Aikaa on

vuoden 2013 loppuun, mutta monet ovat jo panneet toimeksi.

Mistä oikein on kysymys?

Jätevesistä on määräyksiä monissa

eri laeissa ja asetuksissa. Näistä

on laadittu melko seikkaperäinen

yhteenveto, nimeltään “Haja-asutusalueiden

jätevesihuollon tehostamisen

toimeenpano”. MTK on ollut mukana

tämän kirjasen laatimisessa ja se on

vastikään ilmestynyt Ympäristöministeriön

julkaisemana. Asiat on kuitenkin

mahdollista ja tarpeellistakin esittää tiiviimmin,

joten tämä artikkeli tekee sen.

Tärkeimmät asiat ensin

Määräaika on siis vuoden 2013 loppu.

Sen jälkeen haja-asutusalueiden jätevedet

on pääsääntöisesti puhdistettava.

Käytännössä kiinteistö voi selvitä tekemättä

yhtään mitään, tekemällä vain selvityksen,

tai sitten sen täytyy tehostaa

jätevesijärjestelmäänsä tai hankkia uusi

jäteveden puhdistamo.

Toimeen kannattaa ryhtyä riittävän

ajoissa, jotta ei ole muiden mattimyöhäisten

kanssa ruuhkauttamassa kuntien

neuvontaa ja puhdistamokauppiaiden

puhelimia. Toisaalta vanhan viisauden

mukaisesti uuteen junaan kannattaa

nousta vasta, kun sen on todettu pysyvän

kiskoilla. Ensimmäiset ottavat riskin

ja näin on ollut myös jätevesijärjestelmien

osalta. Nyt voitaneen uskoa

junan kulkevan jo tukevasti.

Monet ensimmäisistä puhdistamoista

eivät täyttäneet tehtäväänsä. Nykyäänkin

kannattaa kysellä EN-standardin

mukaisten testitulosten perään. Mutta

muita yllätyksiä voi yhä tulla. Yllättäen

kunta voi laajentaa viemäriverkostoaan,

jolloin jo hankittu puhdistamo menee

käytännössä hukkaan. Kunnan suunnitelmat

on syytä selvittää etukäteen.

Mikäli kiinteistö on liittynyt yhteiseen

viemäriverkkoon, mitään toimenpiteitä

ei edellytetä. Muussa tapauksessa

kaikki alkaa kiinteistön jätevesiselvityksen

laadinnasta.

Selvityksellä voi selvitä

Kiinteistön jätevesiselvitys on pykälien

mukaan pitänyt laatia viimeistään vuonna

2008. Selvityksen voi tehdä mainiosti

itse. Tarkoitusta varten saa lomakkeen

joko kunnasta tai netistä osoitteesta

www.ymparisto.fi/hajajatevesi. Selvitys

pidetään tallessa kiinteistöllä ja on pyydettäessä

esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Selvityslomakkeen avulla voidaan arvioida,

riittääkö kiinteistön jätevesijärjestelmä

sellaisenaan vai tarvitaanko

muutoksia. Pääsäännön mukaan jäteveden

käsittelyvaatimukset eivät koske

kiinteistöä, jos sen talousjätevesien

määrä on vähäinen. Milloin määrä sitten

on vähäinen tai ei ole? Jos kiinteistössä

asutaan ympäri vuoden ja siellä

on vesikäymälä, suihku tai pyykinpesukone,

jäteveden määrää ei silloin pidetä

vähäisenä ja jätevedenpuhdistus on järjestettävä.

Mikäli kyseessä on vesikäymälätön

kesämökki, jäteveden määrä on

yleensä vähäinen eikä uusia järjestelyitä

tarvita.

Kannattaa huomata, että osa kiinteistön

rakennuksista voi olla sellaisia, et-

Maa- ja ympäristöpolitiikka


tä niissä syntyvä vähäinen jätevesimäärä

voidaan johtaa käsittelemättä maahan.

Puhdistamoon tarvitsee kytkeä vain ne

rakennukset, joissa jätevettä syntyy suuremmassa

määrin.

Kiinteistön on mahdollista saada lykkäystä

jäteveden puhdistamiseen. Lykkäystä

haetaan perustellulla syyllä kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselta

viideksi vuodeksi kerrallaan. Syy voi olla

esimerkiksi asukkaiden korkea ikä ja

siten lyhyt jäljellä oleva asuinaika kiinteistöllä,

jolloin olisi kohtuutonta edellyttää

kalliin puhdistusjärjestelmän

hankintaa. Lykkäystä kannattaa hakea

aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella.

Sitten suunnittelemaan

Mikäli selvityksen mukaan on rakennettava

jätevesijärjestelmä tai tehostettava

vanhan toimintaa, on järjestelmän

suunnitelma järkevää teettää ammattilaisella.

Tietoja pätevistä suunnittelijoista

saa omasta kunnasta tai osoitteesta

www.fise.fi. Suunnittelija voi löytyä

myös puhdistamokauppiaan välityksellä.

Suunnitelmassa on muun muassa

osoitettava luotettavasti, että järjestelmä

täyttää lakisääteiset puhdistustason

vaateet. Kiinteistön näkökulmasta

on tärkeää, että suunnitelmassa huomioidaan

käsiteltyjen jätevesien purkupaikan

sopivuus, järjestelmän oikea mitoitus

ja sijoitus huollettavuuden kannalta.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ylläpitää

puhdistamosivustoa, josta voi itsekin

käydä katsomassa puolueetonta

tietoa jätevesijärjestelmistä. Sivusto

löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/

hajajatevesi. Eri laitemerkeistä löytyy

testituloksia ja muutakin tietoa Asiantuntijoille-kohdan

alta.

Hyvässä suunnitelmassa selvitetään

aina tekniset ja aikataululliset mahdollisuudet

liittyä yhteiseen viemäriin, kuten

kunnalliseen tai vesiosuuskunnan

viemäriin. Mikäli liittyminen tulisi ajankohtaiseksi

vasta vuosien kuluttua, niin

tämäkin mahdollisuus pitää huomioida

suunnittelussa.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen

vaatii kunnan toimenpideluvan. Kunta

voi kuitenkin helpottaa prosessia edellyttämällä

vain rakentamista koskevaa

ilmoitusta. Oli sitten kyseessä lupahakemus

tai ilmoitus, niin laadittu suunnitelma

on liitettävä siihen.

Työt käyntiin

Työ on tehtävä jätevesijärjestelmän

suunnitelman mukaan. Varsinaisen rakentamistyön

voi mainiosti tehdä myös

itse, jos kokee osaamisensa riittävän.

Kunta saattaa esittää, että työmaalla on

oltava virallisesti pätevä vastaava työnjohtaja.

Mutta rakentamismääräyskokoelman

mukaan työnjohtajaa ei tarvita

esimerkiksi silloin, kun kaivaminen on

vähäistä ja rakennelma muutenkin vähäinen.

Tavanomaisen omakotitalon jätevesijärjestelmä

mahtunee aina tähän

raamiin.

Jätevesiasioiden byrokraattisuuden

vuoksi saattaa olla perusteltua käyttää

samaa ammattilaista suunnittelun lisäksi

myös rakentamisessa. Saattaapa

työ onnistuakin paremmin. On ainakin

selvää, kenen vastuulla mikäkin lupa

ja työvaihe on. Kotitalousvähennyksen

mahdollisuus kannattaa muistaa.

Ja kovaa käyttöä

Yleensä asuinkiinteistön jätevedenpuhdistamo

pärjää omillaan pari viikkoa

tyypistä riippuen. Tälläkin välillä

sen toimintaa on hyvä tarkkailla, kuten

muunkin talotekniikan toimintaa tarkkaillaan.

Saatujen kokemusten mukaan

huoltoon on hyvä varata noin varttitunti

viikossa. Järjestelmän huoltotoimiin

kuuluu yleensä säätämistä aika ajoin,

puhdistusta, kemikaalien lisäämistä, kulutustarvikkeiden

uusimista ja lietteen

poistamista.

Kiinteistön omistajan pitää saada

käyttö- ja huolto-ohje järjestelmän myyjältä.

Sekään ei voi olla mikä tahansa paperi,

vaan käyttö- ja huolto-ohjeen on

myös täytettävä erityiset lakisääteiset

vaatimukset.

Ammattitaitoinen suunnittelija varmistaa

ennen jätevesijärjestelmän valintaa,

millaiset ovat asiakkaan valmiudet

hoitaa ja huoltaa sitä. Järjestelmissä on

eroja myös hoidon helppoudessa. Kaikki

eivät sovi kaikille eivätkä kaikkiin

kohteisiin.

Järjestelmän huollon saa tehdä itse,

mutta laitteistojen yleistyessä huoltopalvelut

lisääntyvät, jolloin kilpailu pitänee

hinnat siedettävinä. Huoltotoimet on

syytä kirjata käyttöpäiväkirjaan.

Kunnan velvollisuus on osoittaa

paikka, johon puhdistamon ylijäämälietteen

voi kuljettaa. Vastaanotto on

yleensä vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla

ja palvelu on maksullista.

Kuljetuspalveluita saattaa löytyä sekä

kunnalta että urakoitsijoilta. Tietyin

edellytyksin lietteen saa myös kompostoida

ja levittää pellolle.

KARI AIKIO

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ

Jäsenetua

jätevedenpuhdistamosta

29

Jäteveden käsittelyn muuttuneet

vaatimukset koskevat merkittävää

osaa MTK:n jäsenistä. Siksi on ollut

perusteltua etsiä yhteistyökumppani,

joka tarjoaisi jäsenillemme selkeitä

etuja jätevesijärjestelmistä.

Kotimainen Green Rock Oy tutkii,

suunnittelee ja valmistaa tuotteet

Suomessa, mutta on merkittävä toimija

myös kansainvälisesti.

Green Rock tarjoaa jäsenetuhintaan

kaikenkokoisia puhdistamoita,

mökkikokoluokasta ylöspäin. Tuotevalikoimasta

löytyy myös maitohuonevesien

puhdistamiseen soveltuvia

laitteita. Paketin saa täydellisenä

sisältäen suunnitelman ja asennustyön,

tai vaihtoehtoisesti kaupan voi

tehdä pelkistä osista.

Sysmäläinen maa- ja metsätilan

osakas Mari Toivonen hankki

Green Rockin Iisi Sako 6 -puhdistamon

180-neliöiseen taloon, jossa

asuu neljä henkeä. Alueella olisi ollut

mahdollista liittyä myös vesiosuuskuntaan,

mutta koska oma

lähdekaivo tuottaa hyvälaatuista

juomavettä, ajatus kallistui jätevedenpuhdistamoon

viemäriin liittymisen

sijasta. Edullisempi hinta oli ratkaiseva

tekijä.

Green Rockin suunnittelija on tulossa

nyt käymään ja lupahakemus

kuntaan on tarkoitus laatia yhdessä.

Hankintaa edelsi oma perehtyminen

asiaan ja lukuisien esitteiden tilaaminen

eri valmistajilta.

- Green Rockin myyntimies otti

meihin yhteyttä ja tarjoutui tulemaan

paikan päälle kertomaan tarkemmin.

Hän kertoi hinnat heti

alussa selkeästi ja koko homma vaikutti

vaivattomalta. Itse ei tarvitse

huolehtia lupa-asioista tai muustakaan.

Koko juttu on hyvin mietitty

loppuun asti. Järjestelmä on myös

käytössä edullinen ja vaikuttaa varmatoimiselta,

Mari Toivonen perustelee

valintaansa.

- Huolto vaikuttaa hyvin helpolta,

sen pitäisi kokolailla hoitua itsekseen.

Kemikaalien lisääminen

on ainut homma mikä pitää itse aina

muistaa tehdä. Huollot aiommekin

tehdä omatoimisesti, Mari Toivonen

kertoo.

Maa- ja ympäristöpolitiikka


31


32

Korvaukset

•••

kaavasta johtuvista maankäyttörajoituksista

Asemakaava tai yleiskaava

ei saa aiheuttaa

maanomistajalle kohtuutonta

haittaa. Maanomistaja

voi valvoa

etujaan kaavan valmisteluvaiheen

aikana ja

tarvittaessa valittamalla

hyväksymispäätöksestä.

Yleiskaavan tapaan asemakaavalla

ei saa asettaa maanomistajalle

kohtuutonta rajoitusta. Lisäksi

asemakaavalla ei saa tuottaa

sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle

asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia

syrjäyttämättä voidaan välttää.

Toisin sanoen asemakaavalla voidaan

maanomistajalle asettaa kohtuuttomiakin

rajoituksia, jos niitä ei voida mitenkään

välttää. Mikäli kunnanvaltuuston

hyväksymä yleis- tai asemakaava aiheuttaa

kohtuutonta haittaa, voi maanomistaja

valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen

korkeimpaan hallinto-oikeuteen

(KHO). Hallinto-oikeuden tai KHO:n

päätöksellä kaava voidaan valittajan alueiden

osalta kumota.

Ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain

(MRL) mukainen korvausvelvollisuus

tulee voimaan, on maanomistajan

haettava lupaa poiketa rajoituksesta.

Vasta kun tämä hakemus on lainvoimaisesti

hylätty, voi hän hakea maanmittaustoimistosta

lunastustoimitusta,

jossa mahdollinen lunastus tai korvaus

tulee harkittavaksi. Säännös koskee

vain rakentamista koskevaa poikkeamista,

ei toimenpiderajoitusta.

Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää,

jos vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista.

Lupa tulee kuitenkin myöntää,

jos luvan epäämisestä johtuisi hakijalle

huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio

lunasta aluetta tai suorita haitasta

kohtuullista korvausta.

Kysymyksessä on ehdollinen rakentamisrajoitus.

Yhteiskunnalla on siis mahdollisuus

vielä harkita, pitääkö se kiinni

kaavan mukaisesta tarkoituksesta ja onko

se huomattavan haitan ylittyessä valmis

lunastukseen tai korvaukseen. Kiel-

teinen lupapäätös johtaa siihen, että

maanomistaja voi hakea lunastustoimitusta

maanmittaustoimistosta lunastuslain

nojalla.

Maanottoluvat

ja niiden rajoittaminen

on yksi kiistellyimmistä

maa- ja

ympäristöpolitiikan

kysymyksistä. KUVA:

KARI AIKIO

Korvaus maisematyöluvan

epäämisestä

Maisematyöluvan epäämisestä johtuva

korvaussäännös on MRL:ssa. Näin ollen

luvan epäämisestä johtuvaa korvausvelvollisuutta

arvioitaessa ei oteta huomioon

saman lain mukaista, kaavasta metsänomistajalle

johtuvaa muuta hyötyä

tai sitä, onko kyseessä maa- ja metsätalousaluetta

koskeva erityinen rajoitus.

Siten korvausvelvollisuutta arvioitaessa

maisematyöluvan epäämisen seurauksena

on otettava huomioon vain,

voiko metsänomistaja käyttää rajoituksenalaista

maataan kohtuullista hyötyä

tuottavalla tavalla.

Maisematyölupavelvoite koskee koko

asemakaava-aluetta. Sen sijaan yleiskaavassa

toimenpiderajoitus samoin

kuin rakentamisrajoitus koskevat vain

erikseen osoitettua aluetta. Yleiskaavan

rajoituksista johtuva korvausjärjestelmä

on hieman epäselvä. Saattaa olla, että

maisematyön lupavelvoite ulotetaan

koskemaan yleiskaavassa esimerkiksi

kaikkia kaavamerkinnällä “MU” merkittyjä

alueita tai vain joitakin niistä. Osalla

MU-alueista saattaa olla esimerkiksi

kaavamääräys, jonka mukaan metsässä

vain harvennushakkuu on sallittua. Jos

toiselle osalle MU-alueita on asetettu lisäksi

maisematyöluvan velvoite, ovat

alueet rajoitusten ja korvausten suhteen

eri asemassa.

Maisematyölupaan saatetaan liittää

vielä lisäehtoja, esimerkiksi kielto lainkaan

käsitellä metsää ulkoilureitin molemmin

puolin 20 metrin alueelta, kielto

rakentaa metsätietä tai velvollisuus

kerätä hakkuutähteet jne. Ensin mainituilla

MU-alueilla kaavamääräys ei enää

aiheuta korvausvelvollisuutta. Kaavan

hyväksymisen jälkeen olisi maanomistajan

pitänyt valittaa siitä sillä perusteella,

että kaava aiheuttaa maanomistajalle

kohtuutonta haittaa.

Sen sijaan maisematyöluvan epääminen

metsänkäsittelyn osalta voi johtaa

korvauksiin. Korvauksen edellytyksenä

on, ettei maanomistaja voi käyttää

Maa- ja ympäristöpolitiikka


33

maataan hyväkseen kohtuullista hyötyä

tuottavalla tavalla.

Maisemalupa

maanrakennustöissä

Jos taas maisematyölupa maanrakennustöihin

evätään, ratkeaa korvaus maaaineslain

korvaussäännösten mukaisesti.

Jos lupa on lainvoimaisesti evätty

eikä maanomistaja voi käyttää maataan

maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen

tai muuhun kohtuullista hyötyä tuottavaan

tarkoitukseen, on yhteiskunta velvollinen

omistajan niin vaatiessa lunastamaan

alueen (maa-aineslaki, MAL).

Maanrakennustöiden estyminen voi periaatteessa

johtaa siis alueen lunastamisen.

Käytännössä lunastaminen tulee tuskin

koskaan kysymykseen, koska maanomistaja

yleensä voi käyttää esimerkiksi

metsätien aluetta maa- ja metsätalouteen.

MAL:n lunastussäännös on käytännössä

osoittautunut lähes merkityksettömäksi.

Maisematyölupa on myönnettävä,

jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä

kaavassa varattuun tarkoitukseen

taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Myös luonto muuttaa

maisemakuvaa

Mutta mikä turmelee maisemakuvan?

Lähdetäänkö siitä, että maisemakuva

on kuin valokuva, joka tulee säilyttää

ennallaan, vai onko maisemakuva ajan

myötä muuttuva ilmiö? Sekä luonto että

ihminen voivat muuttaa maisemakuvaa.

Jos metsälle ei mitään tehdä, se joskus

kenties salamaniskusta palaa tai myrskyn

seurauksena tuhoutuu tai lahoaa.

Sallitaanko vain luonnon aiheuttaa muutos,

vai saako ihminen hyödyntää puuston

kasvun hakkaamalla metsän pari

kertaa vuosisadassa?

Myönnetty maisematyölupa voidaan

katsoa kuitenkin tosiasiallisesti evätyk-

Kaava saattaa

rajoittaa rakennusoikeutta.

Mikäli rakennusoikeutta

maanomistajan

maalla

rajataan, on syytä

vaatia lisärakennusoikeutta

vastaavaan

paikkaan toisaalla.

KUVA: KARI AIKIO

si, jos siinä hakijalle on asetettu niin ankaria

lupaehtoja, ettei omistaja voi käyttää

metsäänsä enää kohtuullista hyötyä

tuottavalla tavalla. KHO on esimerkiksi

katsonut maa-ainesluvan tulleen osittain

evätyksi, kun luvassa on vähennetty

määrä alle 30 prosenttiin haetusta määrästä.

Vastaavasti, jos maisematyöluvalla

metsänkäsittely sallitaan vain vähäisenä

harvennushakkuuna, saattaa se merkitä,

että kyseessä tosiasiassa onkin maisematyöluvan

epääminen.

Korvausvelvollisuuteen voivat vaikuttaa

myös kaavamääräykset, jolloin

hyväksyttykin maisema- työlupa voidaan

katsoa osittain tulleen evätyksi.

Tällaisesta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Jos se toteaa, että kyseessä

tosiasiassa oli luvan epääminen,

voi maanomistaja tämän jälkeen hakea

maanmittaustoimistosta lunastustoimitusta,

jossa arvioidaan korvauksen suuruus.

Maisematyöluvan epäämisestä yleistai

asemakaavan laatimis- tai muuttamisalueilla

ei voi saada korvausta, koska

kyseessä on määräaikainen rajoitus.

Maanomistajan

pitää olla

tarkkana, ettei

kaavoitus estä

maatalouden

kehittämistä.

KUVA:

KARI AIKIO

Korvaukset

rakennusoikeuksista

Rakennusoikeuksia ja niiden rajoituksia

voidaan tarkastella maanomistajan mailla

kokonaisuuksina. Näinhän on jo menetelty

rantayleiskaavojen, rantakaavojen

ja nykyisten ranta-asemakaavojen

puitteissa. Kaavoissa on voitu siis siirtää

rakennusoikeuksia paikasta toiseen saman

maanomistajan mailla, jolloin tiettyjä

rantaosuuksia on puolestaan voitu

säästää rakentamiselta.

On myös voitu menetellä niin, että

suuremman alueen rakentaminen on

keskitetty johonkin tiettyyn paikkaan

antamalla siihen suuri määrä rakennusoikeutta,

jolloin muut alueet on voitu

jättää rakentamatta. Jos siirtämistä ei

ole voitu suorittaa, tulee kaavaan merkitä

ko. rakennuspaikka niin sanottuna.

korvattavana rakennuspaikkana.

Siirtämisessä on keskeistä arvojen

siirtäminen, ei määrän siirtäminen. On

kohtuutonta siirtää maisemallisesti hienosta

kovapohjaisesta niemestä rakennusoikeus

johonkin pehmeäpohjaiseen

kaislikkorantaan. Erotus täytyisi korvata

rahalla tai lisärakentamisella. Toinen

kysymys on, onko kaikki rakennusoikeudet

voitu siirtää. Muun muassa näissä

tapauksissa tulee arvioitavaksi, jääkö

maanomistajalle vielä kohtuullista hyötyä

tuottava käyttö.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta

on lain perustuslainmukaisuutta arvioidessaan

katsonut, että jos omistusoikeuteen

aiemmin kuuluvia oikeuksia

vähennetään, on samalla puututtu omaisuuteen,

vaikka omistusoikeuden kohteena

oleva esine sinänsä säilyisikin

koskemattomana. Käyttörajoitus on katsottu

sallituksi, jos se ei loukkaa oikeuden

normaalia, kohtuullista ja järkevää

hyväksikäyttöä. Eli tässä tapauksessa

pitäisi arvioida, voiko maanomistaja

rajoituksesta huolimatta käyttää kaava-alueella

olevaa rakennusoikeuttaan

normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä

tavalla.

MARKKU TORNBERG

KIRJOITTAJA ON

MTK:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA

Maa- ja ympäristöpolitiikka


Vuokralaisen tulee

hoitaa vuokraaluetta

sopimuksen

mukaisesti. Tukioikeuksien

siirtyminen

on syytä huomioida

vuokrasopimuksessa

erikseen.

KUVA: KARI AIKIO

Pellonvuokrauksen

ongelmakohtia

•••

Vuokrasopimuksen on syytä olla kirjallinen. Tietyin edellytyksen

sopimuksen voi irtisanoa. Tukioikeudet ovatkin

sitten oma lukunsa, mutta riskejä voi välttää käyttämällä

MTK:n sopimuspohjaa.

Vuokrasopimus voidaan tehdä

suullisesti enintään kahdeksi

vuodeksi ja kirjallisesti enintään

kymmeneksi vuodeksi.

Vuokrasopimuksen voi omistajien puolesta

allekirjoittaa joku muukin henkilö

omistajan valtuuttamana. Laissa ei

ole asetettu määrämuotoa valtuutuksen

muodolle, ja se voi olla vaikka suullinenkin.

Epäselvyyksien ja vastaisten

riitojen välttämiseksi sopimus ja mahdolliset

valtuutukset on parempi tehdä

kirjallisesti.

Joskus vuokrattavan pellon omistaa

kuolinpesä, jossa leski tekee pelloista

vuokrasopimuksen. Leskellä on lain mukaan

oikeus hallita jäämistöä jakamattomana.

Lakia tulkitaan yleensä niin, että

leski voi myös vuokrata tämän käyttöoikeutensa

kohteena olevaa omaisuutta

kolmannelle. Joskus omaisuuden luonne

suorastaan edellyttää vuokraamista.

Jos kuolinpesä ei enää viljele peltoja, ne

on hyvä saattaa ulkopuoliseen viljelyyn,

jotta pellot säilyisivät kunnossa ja tukioikeudet

säilyisivät.

Vuokraoikeuden pysyvyys ja

sopimuksen irtisanominen

Lain mukaan vuokraoikeus sitoo kiinteistön

myöhempää luovutuksensaajaa,

jos vuokramies on saanut kiinteistön

hallintaansa ennen luovutusta. Eli esimerkiksi

kauppa ei automaattisesti pura

vuokraa.

Lain mukaan pellon vuokrasopimusta

ei voi irtisanoa muulla perusteella kuin

mistä maanvuokralaissa säädetään. Muu

sopimusehto on lain mukaan mitätön.

Sopimusvapautta ei tältä osin siis ole.

Irtisanoa voi, jos vuokralainen maanvuokralain

tai vuokrasopimuksen vastaisesti

on siirtänyt vuokraoikeuden tai

luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan

hallinnan toiselle. Toisena syynä irtisanomiselle

voi olla se, että vuokralainen

on laiminlyönyt vuokramaksun määräaikaisen

suorittamisen, mutta ei täytä

maksuvelvollisuuttaan viimeistään kuukauden

kuluessa kehotuksesta tai samassa

ajassa aseta hyväksyttävää vakuutta.

Lisäksi sopimus voidaan irtisanoa,

jos vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt

vuokra-alueen ja siihen kuuluvan

omaisuuden kunnossapitovelvollisuuden.

Irtisanoa voidaan myös, kun vuokralainen

on lain tai vuokrasopimuksen

vastaisesti käyttänyt vuokra-aluetta,

mutta ei ole kehotuksesta huolimatta

korjannut laiminlyöntiään tai menettelyään

hänelle asetetussa kohtuullisessa

määräajassa.

Tukioikeudet ja vuokrapellot

Vuokrapeltojen tukioikeusasian sääntely

on vähintäänkin epäselvää. Tilatukilaki

tuli voimaan 1.8.2005 ja sen mukaan

ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten

päättyessä tukioikeudet

palautetaan maanomistajalle, ellei vuokrasuhdetta

jatketa tai muuta sovita (lain

20 § :n 4 momentti).

Uusi lakimuutos tuli voimaan

1.1.2009. Edellä mainittu momentti kumottiin,

mutta ei takautuvasti. Ennen

lain voimaatulo eli 31.12.2008 mennessä

päättyneisiin vuokrasopimuksiin sovelletaan

siis aiempaa momenttia.

Vuoden 2009 alussa voimaan tulleessa

muutoksessa lakiin lisättiin määräys,

jonka mukaan sopimusta voidaan sovitella

maanvuokralaissa säädetyllä tavalla.

Edellytyksenä on, että tukioikeuksien

siirtymisestä ei ole sovittu ja tilanne

johtaisi kohtuuttomuuteen, kun sopijapuolten

perustellut odotukset otetaan

huomioon.

Jotkut katsovat mainitun vanhemman

lain säännöksen oleva EU-säädösten

vastainen eikä sitä tulisi soveltaa

lainkaan. Yhtään lainvoimaista tuomioistuinratkaisua

asiassa pellon omistajan

ja vuokralaisen riidassa ei ole, mutta

juuri on saatu yksi vielä lainvoimaa vailla

oleva käräjäoikeuden ratkaisu, joka

tosin ei juuri asiaa selvennä.

Jatkossa on tärkeää sopia vuokrasopimuksessa

mitä tukioikeuksille tapahtuu

vuokrasopimuksen päätyttyä.

Järkevä vaihtoehto on käyttää pellonvuokrasopimusta

tehtäessä MTK:n valmiita

malleja ja täyttää ne ohjeen mukaan.

MATTI KESS

KIRJOITTAJA ON VARATUOMARI,

ASIANAJAJA BÜTZOW OY:SSÄ

ASIANAJOTOIMISTO BÜTZOW ON

MTK HÄMEEN JÄSENETUKUMPPANI

Maa- ja ympäristöpolitiikka


Jokamiehenoikeus

väistyy suhteessa maanomistukseen

Suomessa käytössä oleva jokamiehenoikeus

on vanha maan

tapaan perustuva mahdollisuus

käyttää toisen maata. Jokamiehenoikeuden

perusteella on perinteisesti

voinut liikkua kesällä jalkaisin ja talvella

hiihtäen toisenkin maalla, sekä

poimia metsässä kasvavia luonnonmarjoja

ja sieniä. Jokamiehenoikeus on aina

ollut väistyvä oikeus suhteessa maanomistukseen.

Jos maanomistaja ottaa

alueen erityiseen käyttöön, jokamiehen

oikeus väistyy.

Maatilamatkailun ja maaseutuyrittäjyyden

laajetessa ja monipuolistuessa on

kysymys jokamiehenoikeuksien hyödyntämisestä

noussut vahvasti esiin. Saako

toisen maa-alueelle viedä ohjattuja ryhmiä

retkeilemään, ohjatusti marjoja poimimaan

tai vaikkapa ratsastamaan?

Jokamiehenoikeuksien käyttämisessä

on oltava tarkkana. Lähtökohta tulee

olla, että jos toisen mailla liikutaan

vähänkin enemmän, tulee asiasta sopia

maanomistajan kanssa. Näin toimii vastuullinen

jokamiehen oikeuksien käyttäjä.

Ei vahinkoa toisen

omaisuudelle

Ratsutilojen määrä on Suomessa voimakkaassa

nousussa.

Hyvin usein ratsutila

perustetaan niin,

että ostetaan entinen

maatalouskiinteistö

muutaman hehtaarin

tontilla ja aletaan

pitää ratsuhevosia.

Varsinainen ratsastustoiminta

tapahtuu

naapureiden metsissä

ja yksityisteillä.

Ratsastusta toisen

maalla perustellaan

jokamiehenoikeudella.

On heti tehtävä

selväksi, että perinteiseen

jokamiehenoikeuteen

on ratsastuksen

osalta liittynyt

ainoastaan yksittäisen

ratsastajan satunnainen

ratsastaminen

toisen alueella. Tällöinkin

edellytyksenä

on, että ratsastus ei

saa aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle.

Toistuva ratsastustoiminta toisen

alueella vaatii aina maanomistajan luvan.

MTK:n suositus onkin ratsutilan pitäjille,

että he sopivat naapureiden kanssa

näiden maiden käytöstä ja vasta sen

jälkeen ryhtyvät ohjaamaan ratsastajia

toisen maille. Sopimalla asiat useimmiten

hienosti järjestyvätkin.

Järjestettyihin retkitapahtumiin tai

muihin järjestettyihin yleisötilaisuuksiin

tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Myös tulen tekeminen toisen maalla

edellyttää aina maanomistajan lupaa.

Tulen teko on sallittua ainoastaan sitä

varten erikseen osoitetuissa paikoissa.

Liikkuminen ajoneuvoilla

ja ratsastaen

Vesialueella liikkuminen on vesilain mukaan

sallittua. Tällöin kuitenkin tulee

välttää menemästä liian lähelle toisen

asuttamaa kesämökkiä ja sen laituria.

Vesialueella talvella jäällä liikkuminen

on myös vapaata ja jäällä on sallittua

ajaa myös moottoriajoneuvolla, esimerkiksi

moottorikelkalla. Sen sijaan maaalueilla

kaikenlaisella moottorikäyttöisellä

ajoneuvolla ajaminen toisen maalla

vaatii aina maanomistajan luvan. Suomessa

maastomönkijöiden määrä on nyt

Kun maanomistaja ottaa

alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeus

väistyy.

KUVA: KARI AIKIO

Maa- ja ympäristöpolitiikka

35

voimakkaasti lisääntymässä. Mönkijöiden

osalta toisen mailla ajaminen on sallittua

ainoastaan maanomistajan luvalla.

Omilla mailla luonnollisesti saa järjestää

erilaisia tapahtumia ja moottoriajoneuvolla

ajamistakin. Jos tällainen

toiminta tapahtuu kuitenkin kovin lähellä

toisen asuttua rakennusta, saattavat

naapurussuhdelain melusäännökset

tulla vastaan ja tällöin saatetaan joutua

pyytämään naapurilta lupa moottorikäyttöisten

ajoneuvojen maastokäyttöön.

Yksityisteiden käyttö esimerkiksi ratsastustoimintaan,

ravivalmennukseen ja

niin edelleen on myös ollut jonkin verran

kiistojen kohteena. Yksityisteistä

on todettava, että myös ne ovat toisten

omaisuutta. Yksityistie on tien osakastilojen

yhteistä omaisuutta, ja sen käyttöön

tarvitaan osakkaiden lupa.

Myös yksityisteillä voidaan jokamiehen

oikeuden perusteella liikkua jalkaisin

ja hiihtäen. Samoin voi myös

yksittäinen ratsukko yksityistietä satunnaisesti

käyttää jokamiehenoikeuden

perusteella.

MARKKU TORNBERG

KIRJOITTAJA ON

MTK:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA


36


37

Työkoneiden polttoainekuluissa

piilee merkittävä säästömahdollisuus.

KUVA: KARI AIKIO

Energiakustannukset

kuriin

Keskimääräisellä maatilalla kuluu

tutkimusten mukaan energiaa

noin 150 000 kWh vuosittain.

Tämä energia tuotetaan

tällä hetkellä pääasiassa sähköllä ja

polttoöljyllä. Ostoenergian nykyhinnoin

maatilan energialasku on yleensä 10 000

- 15 000 euroa vuodessa.

Maatilojen energiankäytöstä 25 % on

sähkön kulutusta, 45 % kuluu lämmöntuotantoon

ja 30 % koneiden polttoaineisiin.

Viljan kuivaukseen kuluu noin 20 %

maatilojen energiankäytöstä.

Maatilojen väliset erot ostoenergian

kulutuksen osalta ovat huomattavia.

Tuotantosuunta ja tuotannon laajuus

vaikuttavat energiankulutukseen, mutta

tuotantorakenteeltaan samanlaisten

tilojen välillä on energian kulutuksessa

huomattavia eroja.

Asiantuntijoiden mukaan maatalouden

on mahdollista lyhyellä aikajänteellä

alentaa lähes 20 % nykyistä energiankulutusta.

Merkittävin säästöpotentiaali

löytyy työkoneiden polttoaineista. Muita

huomattavia säästökohteita löytyy karjasuojista,

asuinrakennuksista ja viljan

käsittelystä.

Biopolttoaineiden ja uusiutuvan

energian hyödyntäminen on keino lisätä

maatilan energiaomavaraisuutta.

Puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö

maatilojen lämmöntuotannossa on

jo nyt yleistä. Monilla tiloilla on kuitenkin

edelleen mahdollista lisätä bioenergian

käyttöä.

Energiateknologian kehitys tarjoaa

monille mahdollisuuden säästää erityisesti

lämmöntuotannon energiakustannuksessa.

Muun muassa lämpöpumput

ja aurinkolämpöjärjestelmät tuovat uusia

mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa

energiaa.

Tilakohtaiset

energiasuunnitelmat

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee

maatilojen energiaohjelmaa, jonka

tavoitteena on energiankäytön tehostaminen

maatiloilla. Ohjelman puitteissa

maatiloille tarjotaan mahdollisuus yrityskohtaisten

energiasuunnitelmien tekemiseen.

Suunnitelmassa tarkastellaan

laaja-alaisesti maatilayrityksen nykyistä

energiankäyttöä, energiansäästömahdollisuuksia

sekä bioenergian hyödyntämistä.

Tilakohtaisia energiasuunnitelmia tulevat

tekemään koulutuksen saaneet

energianeuvojat. Suurimmilla tiloilla

energiakatselmus toteutetaan usean

asiantuntijan voimin. Suunnittelukustannuksia

korvataan valtion tuella.

Tarkempaa tietoa ohjelmasta saadaan

loppuvuonna 2009. Tilakohtaisten suunnitelmien

teko käynnistynee keväällä

2010.

ARTO LAINE

KIRJOITTAJA ON HÄMEEN

BIOENERGIAHANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Edullisempaa

sähkönhankintaa

Sähkön pörssihinnan vaihtelua on

mahdollista hyödyntää ja säästää selvää

rahaa.

Yleensä kalleinta sähköä ostetaan

toistaiseksi voimassa olevalla sähkösopimuksella.

Sen sijaan määräaikaissopimuksen

hinta perustuu sähköyhtiön

arvioon sähkön hintakehityksestä sopimuskauden

aikana.

Viime aikoina toistaiseksi voimassaoleva

hinta on laskenut vanhojen määräaikaissopimusten

alle. Tämä on seurausta

odottamattomista pörssihinnan

muutoksista. Hintojen heilahtelu on todennäköistä

jatkossakin.

Suuri maatila käyttää yli 100 000

kWh sähköä vuodessa, suuri ja monipuolinen

maaseutumatkailuyritys paljon

enemmänkin. Virheet tai huono

tuuri sähkönhankinnassa voivat maksaa

tuhansia euroja vuosittain. MTK

onkin lähtenyt hakemaan jäsenilleen

uutta ratkaisua, joka elää sähkömarkkinoiden

muutosten mukana.

MTK on solminut jäsenetusopimuksen

hämeenlinnalaisen Skapat Energia

Oy:n kanssa. Valtakunnallinen yritys

hankkii jo yli 11 000 yrityksen sähkön.

Sillä ei ole omaa sähköntuotantoa,

vaan toiminnan idea perustuu oikean

ostoajankohdan hyödyntämiseen

ja sähkön kilpailuttamiseen isolle ostajajoukolle.

MTK:n jäsenetuna maatilakokoluokan

yritys pääsee hyödyntämään tätä

isojen yhtiöiden mallia ja saa lisäksi

10% alennuksen palvelumaksusta. Siten

nettosäästö sähkömenoissa 100 000

kWh vuosikulutuksella on nyt syksyllä

2009 noin 900 euroa, kun hintaa verrataan

toistaiseksi voimassaolevaan sähköyhtiöhintaan.

Tuotantojohtaja Pia Vekka Skapat

Energiasta, millaisille MTK:n jäsenille

uusi jäsenetu sopii?

- Mukaan pääsevät kaikki MTK:n jäsenet,

eli ala- tai ylärajaa sähkönkulutukselle

ei ole. Skapat on palveluyritys,

neuvottelemme asiakkaalle yksilöllisen

ratkaisun ja huolehdimme kaikista yksityiskohdista,

Pia Vekka kertoo.

- Tästä alkaa Skapatin varsinainen

asiantuntijan rooli eli markkinoiden

analysointi ja suositusten tekeminen,

mille jaksolle ja milloin hintakiinnitykset

tulisi tehdä. Ja tietenkin itse hintojen

kiinnittäminen, eli asiakkaan sähkön

ostaminen edulliseen hintaan, Pia

Vekka kuvaa.

KARI AIKIO


38






























PÄIJÄT-HÄMEEN

MAASEUTUSÄÄTIÖ


39

Liitto lausui:

Ei biosfäärille, kyllä Päijänne-yhteistyölle

Päijänteen aluetta on suunniteltu

esitettävän UNESCO:n biosfäärialueeksi.

Näitä alueita on

Suomessa nykyisin kaksi: Saaristomeren

kansallispuisto Turun ja Ahvenanmaan

välissä sekä Pohjois-Karjalan

biosfäärialue Ilomantsi-Lieksan

alueella. Biosfäärialueella tulee olla selkeä

suojelualue ja sitten siihen liittyvä

yhteistoiminta-alue, jossa tavallinen

elinkeinotoiminta on mahdollista. Päijänteellä

suojelualueen muodostaisi nykyinen

Päijänteen kansallispuisto Asikkalan,

Padasjoen ja Sysmän alueella.

Yhteistoiminta-aluetta olisi mahdollisesti

koko Päijänteen-Vesijärven alue kattaen

kaikki ranta-alueen kunnat.

Asiaa ovat valmistelleet Keski-Suomen

ja Hämeen ympäristökeskukset.

Hankkeesta on julkaistu selvitys, josta

MTK Häme antoi lausunnon viime keväällä.

Lausunnossaan liitto vastusti

esitetyn Päijänteen biosfäärialueen perustamista.

Biosfääriin on suunniteltu liitettävän Päijänteen

kansallispuisto Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän

alueella, mutta yhteistoiminta-alueesta tulisi huomattavasti

laajempi. Päijänteen alueen eteläosan

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti maa- ja metsätalouteen.

KUVA: IRMA PELTOLA

Maa- ja metsätalous vahvoja

Liitto totesi, että Päijänteen alueen eteläosan

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti

maa- ja metsätalouteen. Alue on

erityisen vahvaa metsätalousaluetta ja

myös metsän kasvuedellytykset alueella

ovat maan parhaat. Päijänteen alueella

on myös runsaasti metsäteollisuutta.

Teollisuuden raaka-ainehuollolle tehtaiden

lähialueilta saatava puu on kilpailukyvyn

kannalta erityisen tärkeää. Alueen

maatalous on myös hyvin vahvaa,

mm. Sysmä on koko Etelä-Suomen alueen

suurin maidontuottaja. Näin maa- ja

metsätaloudella on hyvin vahva merkitys

paikallistaloudelle ja ihmisten taloudelliselle

hyvinvoinnille.

Näillä perustein liitto katsoi, että valmistelutyössä

olisi tullut selvittää paremmin

kaikki ne biosfäärialueesta seuraavat

vaikeudet, jotka voivat haitata

alueen maa- ja metsätalouden harjoittamista.

Vaikka selvitys toteaa, että biosfääri-status

ei syrjäytä olemassa olevaa

lainsäädäntöä, olisi tullut arvioida,

miten biosfäärialue vaikuttaa erilaisten

maa- ja metsätalouden tarvitsemien

lupien myöntämiseen. Liitto arvioi,

että biosfääristatus lisäisi selvästi valituksia

maa- ja metsätalouden harjoittamisesta

ja niihin liittyvistä toimenpide-,

rakennus-, ympäristö- ym. luvista ja vaikeuttaisi

siten maa- ja metsätalouden

harjoittamista alueella.

Yhteistyötä kehitettävä

- ei uutta byrokratiaa

Selvityksessä todetaan biosfäärialueen

vaativan paikallisten asukkaiden, yritysten,

järjestöjen, viranomaisten ja tutkijoiden

yhteistyö. Samoin todetaan, että

kehittämishalun tulee tulla paikalliselta

tasolta. MTK Häme totesi, että Päijänteen

alueen toimijatahojen, kuntien ja

maakuntien liittojen yhteistyö on tällä

hetkellä täysin riittämätöntä, jotta alue

voisi lähteä valmistelemaan biosfääristatuksen

hakemista.

Biosfääristatuksen merkityksen todetaan

olevan lähinnä markkinoinnillinen.

Liiton mielestä Päijänteen brändi

ei synny kuitenkaan millään ulkopuolisella

statuksella, vaan alueelta lähtevällä

omaehtoisella toiminnalla. Asiassa ollaan

etenemässä nyt väärin päin. Ensiksi

alueella tulee olla tiivistä yhteistyötä ja

alueelle on luotava yhteinen Päijännestrategia,

johon alueen maa- ja vesialueiden

omistajat, matkailualan yrittäjät sekä

alueen kunnat voivat sitoutua. Tätä

strategiaa voidaan ryhtyä toteuttamaan

aivan hyvin ilman biosfäärin hakemiseen

ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa.

Päijänne ei tarvitse lisää erilaisia hallinnointi-

ja säätelyportaita, vaan aluetta

kehittävää toimintaa.

JUKKA-PEKKA KATAJA

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA


39

Liitto lausui:

Ei biosfäärille, kyllä Päijänne-yhteistyölle

Päijänteen aluetta on suunniteltu

esitettävän UNESCO:n biosfäärialueeksi.

Näitä alueita on

Suomessa nykyisin kaksi: Saaristomeren

kansallispuisto Turun ja Ahvenanmaan

välissä sekä Pohjois-Karjalan

biosfäärialue Ilomantsi-Lieksan

alueella. Biosfäärialueella tulee olla selkeä

suojelualue ja sitten siihen liittyvä

yhteistoiminta-alue, jossa tavallinen

elinkeinotoiminta on mahdollista. Päijänteellä

suojelualueen muodostaisi nykyinen

Päijänteen kansallispuisto Asikkalan,

Padasjoen ja Sysmän alueella.

Yhteistoiminta-aluetta olisi mahdollisesti

koko Päijänteen-Vesijärven alue kattaen

kaikki ranta-alueen kunnat.

Asiaa ovat valmistelleet Keski-Suomen

ja Hämeen ympäristökeskukset.

Hankkeesta on julkaistu selvitys, josta

MTK Häme antoi lausunnon viime keväällä.

Lausunnossaan liitto vastusti

esitetyn Päijänteen biosfäärialueen perustamista.

Biosfääriin on suunniteltu liitettävän Päijänteen

kansallispuisto Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän

alueella, mutta yhteistoiminta-alueesta tulisi huomattavasti

laajempi. Päijänteen alueen eteläosan

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti maa- ja metsätalouteen.

KUVA: IRMA PELTOLA

Maa- ja metsätalous vahvoja

Liitto totesi, että Päijänteen alueen eteläosan

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti

maa- ja metsätalouteen. Alue on

erityisen vahvaa metsätalousaluetta ja

myös metsän kasvuedellytykset alueella

ovat maan parhaat. Päijänteen alueella

on myös runsaasti metsäteollisuutta.

Teollisuuden raaka-ainehuollolle tehtaiden

lähialueilta saatava puu on kilpailukyvyn

kannalta erityisen tärkeää. Alueen

maatalous on myös hyvin vahvaa,

mm. Sysmä on koko Etelä-Suomen alueen

suurin maidontuottaja. Näin maa- ja

metsätaloudella on hyvin vahva merkitys

paikallistaloudelle ja ihmisten taloudelliselle

hyvinvoinnille.

Näillä perustein liitto katsoi, että valmistelutyössä

olisi tullut selvittää paremmin

kaikki ne biosfäärialueesta seuraavat

vaikeudet, jotka voivat haitata

alueen maa- ja metsätalouden harjoittamista.

Vaikka selvitys toteaa, että biosfääri-status

ei syrjäytä olemassa olevaa

lainsäädäntöä, olisi tullut arvioida,

miten biosfäärialue vaikuttaa erilaisten

maa- ja metsätalouden tarvitsemien

lupien myöntämiseen. Liitto arvioi,

että biosfääristatus lisäisi selvästi valituksia

maa- ja metsätalouden harjoittamisesta

ja niihin liittyvistä toimenpide-,

rakennus-, ympäristö- ym. luvista ja vaikeuttaisi

siten maa- ja metsätalouden

harjoittamista alueella.

Yhteistyötä kehitettävä

- ei uutta byrokratiaa

Selvityksessä todetaan biosfäärialueen

vaativan paikallisten asukkaiden, yritysten,

järjestöjen, viranomaisten ja tutkijoiden

yhteistyö. Samoin todetaan, että

kehittämishalun tulee tulla paikalliselta

tasolta. MTK Häme totesi, että Päijänteen

alueen toimijatahojen, kuntien ja

maakuntien liittojen yhteistyö on tällä

hetkellä täysin riittämätöntä, jotta alue

voisi lähteä valmistelemaan biosfääristatuksen

hakemista.

Biosfääristatuksen merkityksen todetaan

olevan lähinnä markkinoinnillinen.

Liiton mielestä Päijänteen brändi

ei synny kuitenkaan millään ulkopuolisella

statuksella, vaan alueelta lähtevällä

omaehtoisella toiminnalla. Asiassa ollaan

etenemässä nyt väärin päin. Ensiksi

alueella tulee olla tiivistä yhteistyötä ja

alueelle on luotava yhteinen Päijännestrategia,

johon alueen maa- ja vesialueiden

omistajat, matkailualan yrittäjät sekä

alueen kunnat voivat sitoutua. Tätä

strategiaa voidaan ryhtyä toteuttamaan

aivan hyvin ilman biosfäärin hakemiseen

ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa.

Päijänne ei tarvitse lisää erilaisia hallinnointi-

ja säätelyportaita, vaan aluetta

kehittävää toimintaa.

JUKKA-PEKKA KATAJA

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA


41

Miten käy

suomalaisen

metsätalouden

••• Metsäteollisuudessa on

menossa yksi historian

suurimmista rakennemuutoksista.

Rakennemuutoksen

taustalla

ovat erityisesti kysynnän

ja tarjonnan muutokset

sekä yhteiskunnan

elinkeinorakenteen

ja arvojen muutokset.

Metsätaloutta on kohdeltava kuten

muutakin yritystoimintaa. Moni

metsänomistaja haluaisikin kehittää

metsätaloudesta pääelinkeinon.

KUVA: KARI AIKIO

Metsäteollisuuden muutoksessa

Suomi ei ole yksin. Vastaava

muutos on menossa

kaikkialla perinteisillä tuotantoalueilla

niin Pohjois-Amerikassa

kuin Euroopassakin.

Metsäntutkimuslaitos arvioi, että

metsäteollisuutemme nykytuotteiden

tuotanto ja puunkäyttö laskevat vuoteen

2020 mennessä sille tasolle, missä ne

olivat1990-luvun alkupuolella. Vuoteen

2007 verrattuna paperiteollisuus laskisi

noin kolmanneksen ja puutuoteteollisuus

vajaan viidenneksen.

Metsäteollisuus ei kuitenkaan lähde

Suomesta mihinkään. Myös tulevaisuudessa

metsäteollisuus on maassamme

merkittävä toimiala. Vaikka perinteisten

metsäteollisuustuotteiden tuotanto

laskee huipputasoltaan, uutta tuotantoa

tulee tilalle. Hyvinä esimerkkeinä

ovat uudet innovatiiviset paperituotteet

ja erityisesti puuhun perustuva energia.

Myös mekaanisen metsäteollisuuden

suhteellinen merkitys korostuu. Euroopan

markkinat ovat aivan vieressä ja ilmastonmuutos

vauhdittaa puurakentamista.

Tarvitaanko puuta,

käykö kauppa?

Syvä notkahdus metsäsektorilla johtuu

niin rakennemuutoksesta kuin talouden

taantumastakin. Mainonta ja rakentaminen

ovat supistuneet poikkeuksellisen

voimakkaasti vientimarkkinoilla. Tämä

yhdistettynä suuriin varastoihin on laskenut

voimakkaasti puun kysyntää. Nyt

käydään syvällä ja siitä noustaan, se on

fakta. Mutta metsäteollisuuden tuotannossa

ja puun käytössä tuskin palataan

huippuvuoden 2007 määrien tasolle.

Suuri haaste on, miten saamme uutta

metsiin ja puuhun perustuvaa tuotantoa.

On todennäköistä, seuraavien vuosikymmenien

aikana tulee aivan uusia

metsiin perustuvia tuotteita ja palveluita.

Metsävarat eivät ole este, sillä seuraavan

vuosikymmenen aikana puuston

kasvu ylittää reilusti 100 miljoonaa kuutiometriä

vuodessa. Pitää myös muistaa,

että metsät ja puutuotteet ovat ratkaisu

tämän hetken suurimpiin ympäristöhaasteisiin,

nimittäin ilmastomuutokseen

ja kestävään kehitykseen: puu

sitoo hiiltä ja on uusiutuva luonnonvara.

Viimeaikainen korkojen lasku ja inflaation

hidastuminen vaikuttavat jokaisen

ihmisen päivittäiseen taloustilanteeseen

positiivisesti. Myönteiset uutiset

taloustilanteen paranemisesta heijastuvat

vääjäämättä myös metsäteollisuustuotteiden

kysyntään, ja sitä kautta puumarkkinoille.

Tukkileimikoiden ostoissa

on havaittavissa selkeää piristymistä ja

energiapuulla on edelleen hyvä kysyntä.

Myös kuitupuukaupan piristymisestä on

havaittavissa merkkejä.

Metsissä on tulevaisuus,

mutta ei vanhoilla eväillä

Kannattavuuden takaamiseksi metsänomistajan

on voitava kehittää metsätalouttaan

elinkeinona, olipa se sitten päätai

sivuelinkeino. Nyt metsänomistaja

ei ole esimerkiksi sukupolvenvaihdosta

tehdessä virallisesti elinkeinonharjoittaja.

Metsä on edelleen jokaista suomalaista

lähellä. Tästä syystä pienmetsänomistusta

ei pidä tuomita, eikä varsinkaan

luoda pakkokeinoja tilakoon kasvattamiseksi.

Mutta jos metsänomistaja haluaa

kehittää metsätaloutta pääelinkeinonaan,

tähän on luotava mahdollisuudet

ja kannustimet. Metsätaloutta tulee kohdella

kuten muutakin yritystoimintaa.

Metsätalouden tulee olla entistä kustannustehokkaampaa

ja metsänomistajan

pitää voida harjoittaa omista tavoitteista

lähtevää metsänkasvatusta.

Metsänomistaja tarvitsee myös tehokkaan

organisaation, joka varmistaa niin

puu- kuin palvelumarkkinoidenkin toiminnan.

Kun yhteiskunta kehittää metsäsektorin

kilpailukykyä, sen tulee koskea

koko sektoria kannolta tehtaalle.

Pakottamisella ja syyllistämisellä ei

metsätalous kehity eikä metsänomistajaa

motivoida metsäänsä hoitamaan. Mikäli

metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyvää

byrokratiaa ja valvontaa lisätään, se

johtaa hyvin todennäköisesti metsänomistajien

vieraantumiseen metsätaloudesta

ja puukaupasta sekä koko metsäalan

imagon rapautumiseen.

Taantuma ravistuttaa myös metsätalouden

kannattavuutta ja vaikuttaa varmasti

myös metsänomistajien investointihalukkuuteen.

Vaikka muutamat

seuraavat vuodet ovat kivuliaita, pitkällä

aikavälillä laadukkaalla puulla on kysyntää

ja kilpailukykyinen hinta. Metsässä

päätöksiä ei voi tehdä yhden

kvartaalin tai edes yhden vuoden perusteella.

JUHA HAKKARAINEN

KIRJOITTAJA ON MTK:N METSÄJOHTAJA


42


43

Puukauppa viriää syksyllä

Viime ajat ovat olleet ankeita

metsätaloudessa. Puukauppa

oli keväällä lähes kokonaan pysähdyksissä.

Syksyn mittaan se

on pikku hiljaa virkistynyt. Kysyimme

alueen metsänhoitoyhdistyksiltä, miltä

näyttää puukaupan tilanne loppuvuodesta

ja mitkä ovat näkymät ensi vuodelle.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen

toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen kertoo,

että puukauppa on viime viikkoina

vilkastunut ja puukauppasyksystä tulee

vilkas. Kysyttyjä ovat erityisesti päätehakkuuleimikot

ja havutukit. Toisaalta

puukauppaa on käyty lähes yksinomaan

kelirikko- ja kesäleimikoista.

Myös Kanta-Hämeessä havutukki on

kysyttyä, sen sijaan koivu- ja mäntykuidun

kysyntä on heikkoa, kertoo alueneuvoja

Pekka Maula Kanta-Hämeen

metsänhoitoyhdistyksestä. Maula muistuttaa,

että tänä vuonna myös verohyöty

aktivoi puukauppaa ja se kannattaa

käyttää hyväksi.

Toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen

Lounais-Hämeen MHY:stä laskee, että

vuoden 2009 loppuun mennessä solmituissa

kaupoissa 50 prosentin veroetu

vielä nostaa havutukin hintaa 4-5 euroa

kuutiometriä kohden, kun tulo vain saadaan

näissä kaupoissa vuoden 2010 loppuun

mennessä.

Energiapuu kysyttyä

Energiapuun kauppa on käynyt Hämeessä

hyvin ja sen kysyntä tulee edelleen

kasvamaan, kertoo. Jari Yli-Talonen.

Pekka Maula toteaa, että uudistushakkuiden

vähentymisen myötä nuorten

kasvatusmetsien kunnostuksen yhteydessä

kerättävällä energiapuulla on

hyvä kysyntä. Hinta on myös kilpai-

lukykyinen kuitupuuhun verrattuna.

Energiapuukaupassa on myös muistettava

sen metsän kasvulle tuottama hyöty.

Lasse Lahtinen huomauttaa, että energiapuukohteetkin

kannattaa kilpailuttaa

ja kysyä neuvoa energiapuukauppaan ja

-korjuuseen metsänhoitoyhdistyksestä.

Metsänhoitotöitä riittää

Alueen metsänhoitoyhdistykset kehottavat

metsänomistajia käymään nyt läpi

metsien hoitotarvetta. Nyt on aika laittaa

kuntoon nuoret metsät, taimikot kaipaavat

Päijät-Hämeen rehevillä pohjilla

raivaussahaa, patistaa Yli-Talonen.

Lasse Lahtinen Lounais-Hämeestä

muistuttaa, että nyt on aika teettää tai

tehdä niitä metsänparannusvaroin tuettavia

töitä, joiden tuet tulevat laskemaan

Puukauppasyksystä odotetaan vilkasta.

Kysyttyjä ovat erityisesti päätehakkuuleimikot

ja havutukit.

KUVAT: KARI AIKIO

Metsänomistajan on tärkeää kilpailuttaa

puunostajia. Metsänhoitoyhdistys

tuntee puumarkkinoiden tilanteen ja on

siten hyvä kumppani puukauppaa suunnitellessa.

uuden lain voimaan tullessa. Tällaisia

työmuotoja ovat esimerkiksi erityisen

vaikeiden taimikonhoitokohteiden raivaus

ja nuoren metsän hoito 2. kehitysluokan

kohteissa.

Kilpailuta puukauppa

Metsäalan ammattilaiset näkevät tärkeäksi,

että metsänomistajat kilpailuttavat

myyntiin tarjottavat leimikot. Metsänhoitoyhdistyksellä

on paras tieto

puumarkkinoiden tilanteesta ja MHY

osaa arvioida, mitä eri ostajien käyttämä

erilainen tukin katkonta vaikuttaa metsänomistajan

saaman hintaan.

JUKKA-PEKKA KATAJA

KIRJOITTAJA ON

MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA


44

Metsätilakauppa käy

Metsätilojen kysyntä

on pysynyt hyvänä:

kysyntää

on yhä enemmän

kuin tarjontaa. Kysytyimpiä

ovat hyväpuustoiset metsätilat,

joilla on hakkuumahdollisuuksia.

Metsätilan ostomotiivit ovat

nykyään monipuolisia ja ostaja

voi myös arvostaa pienen

metsäpalstan antamia lisuuksia polttopuun ja hyöty-

mahdoltaas

metsästysmahdollisuus on

merkittävä ostopäätökseen vailiikunnan

muodossa. Jollekin

kuttava tekijä.

Metsää pidetään tämän päivän

maailmassa edelleen turvallisena

sijoituskohteena, sillä sitä

ei osteta muutaman vuoden joitukseksi.

Metsätilojen välitykseen erikoistunut,

MTK Hämeen osittain

omistama yritys Etelä-Suomen

metsätilat LKV välittää vuosittain

kymmeniä metsätiloja eteläisessä

si-

Suomessa. Etelä-Suomen metsätilat

LKV on Family Timber Finlandin

aputoiminimi. Muita omistajia

MTK Hämeen lisäksi ovat MTK

Uusimaa ja Metsänomistajien liitto

Etelä-Suomi.

Metsäkiinteistön kauppa

vaatii erityisosaamista

Metsänomistajien määrä kasvaa

jatkuvasti. Perikuntia ja yhtymiä

syntyy yhä enemmän. Asutaan kana metsästä eikä aikaa, intoa tai

kauyhä

pienenevät tilakoot johtavat siihen,

että metsätalous ei ole kannat-

taitoa metsän hoitoon ole. Myös

tavaa. Metsätilan myynti voi olla

monessa tapauksessa hyvä vaihtoehto.

Myös metsätilan ostajalle hankinnan

tulee olla hyvä ja kannattava

sijoitus, joten asiantunteva kiinteistönvälittäjä

on sekä myyjän että tajan etu.

osmonia

asioita. Selvitettäviin asioihin

kuuluvat metsätilan rahallisen arvon

lisäksi oikeudelliset omistajat, erilaiset

rasitukset, oikeudet ja mahdolliset

metsän käyttörajoitukset samoin kuin

veroseuraamukset. Metsäkiinteistöjen

Ennen kauppaa on selvitettävä

kauppaa säätelee maakaari, joka velvoittaa

myyjää kertomaan kaikista ostajan

päätökseen vaikuttavista seikoista.

Pienehkön metsätilan ostomotiivi voi

olla myös monipuolinen virkistyskäyttö,

kuten marjastus ja polttopuiden hankinta.

KUVA: KARI AIKIO

Metsäarvio ohjaa hinnoittelemaan

myytävän metsätilan oikein. Hinnoittelussa

on otettava huomioon myös olemassa

olevat kaavat ja rakennusoikeudet.

KUVA: KARI AIKIO

Metsän arvon määritys perustuu

ajantasaiseen ja asiantuntevaan metsäarvioon,

jonka lisäksi huomioidaan

muut tilan arvoon vaikuttuvat seikat.

Myyjä saa metsäarvion paikalliselta

metsänhoitoyhdistykseltä yleensä nopeasti.

Hyvin tehty metsäarvio antaa

suunnan metsätilan hinnoitteluun ja

helpottaa sekä myyjän ja ostajan päätöksentekoa.

Myös metsätilan mahdolliset

erityisominaisuudet, kuten olemassa

kaavat ja rakennusoikeudet,

tulee selvittää ja ottaa huomioon hinnoittelussa.

Metsänomistajaa palvellaan

Viime vuonna Etelä-Suomen metsätilat

LKV välitti noin 1600 hehtaaria

metsää. Yritys kuuluu valtakunnalliseen

metsätilojen välitykseen erikoistuneiden

kiinteistönvälitysyritysten

Metsätilat.fi -ketjuun. Etelä-Suomen

metsätilat LKV:llä on yli 16 vuoden

kokemus metsätilakaupoista. Viime

vuonna yrityksen kautta tehtiin

73 tilakauppaa ja kuluvana vuonna

tilanteen uskotaan paranevan. Esimerkiksi

alhainen korkotaso parantaa

edelleen metsän sijoitusarvoa

ja puun käytölle löytyy tulevaisuudessa

uusia mahdollisuuksia, joten

puun hintakin kehittynee myönteisesti

jatkossa.

Family Timber Finland Oy, aputoiminimeltään

siis Etelä-Suomen

metsätilat LKV, perustettiin vuonna

1993. Sen ydinosaamista on

kiinteistönvälitystoiminnan lisäksi

ulkomaille suuntautunut puukauppa.

Family Timber Finland

tekee kiinteästi yhteistyötä myös

paikallisten metsänhoitoyhdistysten

kanssa.

Etelä-Suomen metsätilat

LKV:n ja muiden Metsätilat.fi

-ketjun välittäjien myyntikohteet

löytyvät osoitteesta

www.metsatilat.fi. Ketju on ottanut

käyttöön myös tilavahtipalvelun,

jonka avulla asiakkaat

saavat tiedon juuri heitä kiinnostavasta

myyntikohteesta nopeasti.

TOMMI SEPPÄNEN

KIRJOITTAJA ON METSÄTALOUS-

INSINÖÖRI JA KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ

ETELÄ-SUOMEN METSÄTILAT LKV:SSÄ


45

Luonnontilaiset lähteet ja purot sekä niiden

lähiympäristöt ovat haluttuja METSO-kohteita.

Lahopuustoisissa kangasmetsissä elää

lahosta riippuvaisia uhanalaisia lajeja. Niinpä

näitä kohteita halutaan METSOon alueellamme

eniten.

Varjoiset

jyrkänteet

luonnontilaisine

alusmetsineet soveltuvat

yleensä

METSOon.

Metsänkäsittelyyn uusi vaihtoehto:

METSO

METSO on metsien monimuotoisuutta

turvaava ohjelma,

jonka avulla yksityiset

metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti

turvata ja lisätä metsänsä

monimuotoisuutta. Aiheutuneet tulonmenetykset

korvataan maanomistajalle.

Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa

on jatkossakin sellaisia metsiä,

joissa myös uhanalaiset ja taantuneet

eliölajit voivat elää. Tarpeen mukaan

elinympäristöjen luonnonarvoja on

mahdollisuus kehittää hoidon ja kunnostuksen

keinoin.

Monimuotoisuuden suojelu ja

luonnonhoito vapaaehtoista

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

toimintaohjelman 2008-2016 eli

METSOn lähtökohtana on vapaaehtoisuus.

Kohteen esittämisestä tai esittämättä

jättämisestä päättää maanomistaja.

Metsänomistajan on mahdollisuus

valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista

omien tavoitteitten mukaisesti. Metsän

monimuotoisuutta voi suojella määräaikaisesti

vähintään 10 vuoden ajaksi,

jonka jälkeen maanomistaja päättää itse

kohteen jatkokäytöstä. Sopimuksen voi

tehdä myös yksityisestä pysyvästä suojelualueesta,

jolloin alue säilyy omassa

omistuksessa. Halutessaan maanomistaja

voi myydä metsäkohteen valtiolle pysyvään

suojeluun.

Kohteen tarjoaminen

METSOon

Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt

on jo koulutettu varsin kattavasti MET-

SO-kohteiden tunnistamiseen. Niinpä he

osaavat esittää metsänomistajalle hakkuun

ja hoidon lisäksi myös haluaako

metsänomistaja kenties parantaa metsiensä

monimuotoisuutta METSOn keinoin.

Päätöksen kohteen esittämisestä

METSOon tekee aina maanomistaja.

Vielä esityksen jälkeenkin hän voi muuttaa

mielipidettään, jos esimerkiksi korvauskäytäntö

ei häntä tyydytä.

Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt

voivat avustaa metsänomistajaa

METSO-tarjouksen teossa. Metsä arvioidaan

sen perusteella, millaista puustoista

elinympäristöä se edustaa sekä

millaisia luonnon monimuotoisuudelle

tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio

pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin,

ja sen tekee asiantuntija paikan

päällä.

Jos tarjottu metsä hyväksytään

METSO-kohteeksi, valtio korvaa metsänomistajalle

kustannukset, joita

puuntuotannon tulonmenetyksistä ja

luonnonhoidosta aiheutuu. Kaikkia kohteita

ei välttämättä hyväksytä METSOohjelmaan.

Esimerkiksi normaalit, hyvin

hoidetut metsät eivät yleensä ole MET-

SO-kohteita.

Puutelistalla monia

metsätyyppejä

Etelä-Suomessa METSO-ohjelmaan halutaan

eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä,

puustoisia soita, lehtoja ja

pienvesien lähimetsiä. Myös harjujen

paisterinteet sekä metsäluhdat ja tulvametsät

sopivat METSOon.

Sopivan kohteen ilmaantuessa metsänhoitoyhdistyksen

metsäneuvoja esittää

maanomistajalle, että hakkuiden

vaihtoehtona olisi kohteen esittäminen

METSOon. Hän tunteen myös METSOn

eri toteutusvaihtoehdot ja hän osaa laskea

karkean korvausmäärän. Valituista

vaihtoehdoista metsänomistaja valitsee

itselleen parhaiten sopivan.

ESKO LAITINEN

KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJIEN LIITTO

ETELÄ-SUOMEN ALUEJOHTAJA


46


46

More magazines by this user
Similar magazines