MTK_KeskiPohjanmaa_toimintakertomus_2009.pdf [pdf, 8,4 mt]

Toimintakertomus

2009

Maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan Liitto MTK Keski-Pohjanmaa ry:n 87. toimintavuosi

www.agrimarket.fi

Johtavat merkit

karjatilalle

Sisällysluettelo

Puheenjohtajan katsaus........................................................................... 2

Tämän me teimme vuonna 2009 ............................................................. 3

MTK Keski-Pohjanmaa vuonna 2009....................................................... 4

MTK Keski-Pohjanmaan kevätkokous...................................................... 5

MTK Keski-Pohjanmaan syyskokous........................................................ 7

MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta, työryhmät,

edustajat ja tilintarkastajat v. 2009 ........................................................... 11

Tuloslaskelma........................................................................................... 12

Tase......................................................................................................... 13

Tilintarkastukertomus .............................................................................. 14

Maatalous – sääolot 2009........................................................................ 15

MTK Keski-Pohjanmaan toiminta vuonna 2009 ....................................... 16

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010.......................................................... 23

C-tuotantoalueen liittojen yhteistyö........................................................... 24

Toimihenkilöiden toiminta.......................................................................... 25

Koulutus................................................................................................... 26

Järjestäytymisaste ja jäsenmäärä............................................................. 28

Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n toiminta vuonna 2009 .................... 30

Maitomarkkinoilta..................................................................................... 33

Maidontuotanto ja maitokiintiöt MTK Keski-Pohjanmaan alueella.............. 35

Maataloustuottajain yhdistysten yhteyshenkilöitä ja tilastotietoa................ 36

EU-avustajat vuonna 2010....................................................................... 40

Atrialaisen ketjun kuulumiset .................................................................... 42

MELAn Keski-Pohjanmaan alue............................................................... 44

Myel-tilastoja............................................................................................ 45

Metsäliiton katsaus: Puumarkkinoilla kuopasta nousuun........................... 46

Maatalousmaan käyttö ja kotieläinten määrä Keski-Pohjanmaalla ............ 47

Jäsenedut ............................................................................................... 48

MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n

Puheenjohtajan

katsaus

Markku Kiljala

Puheenjohtaja,

MTK Keski-Pohjanmaa

Maailmantalous oli vuoden 2009 ajan pahassa taloustaantumassa,

joka heijastui maatalousmarkkinoille kysynnän ja

hintojen laskuna. Ennätyskorkeista markkinahinnoista sukellettiin

jyrkästi alaspäin ja tämä vaihtelu toi suuria haasteita

tiloille talouden hallintaan. Eri maiden valuuttojen kurssimuutokset

loivat maatalousmarkkinoille lisää paineita. Ruotsalaista

maitoa alettiin tuoda myös Suomeen pakattavaksi,

mikä aiheutti vilkkaan keskustelun. Viljelijän tulokehitykseen

korjaamiseen esitetyt toimenpiteet jäivät työryhmäasteelle,

valtionvarainministeriön tyrmäämäksi tai EU:n komission

käsittelyyn.

Keski-Pohjanmaalla odotettiin päätöstä alueen suuntautumisesta

aluehallinnon osalta, mutta lopullista päätöstä

ei syntynyt. Pohjois-Pohjanmaan virkamiehet laitettiin kielitestiin,

jossa katsotaan pystyvätkö he palvelemaan ruotsin

kielellä. Alueen suuntautuminen ratkennee lopullisesti vuoden

2010 aikana.

Tukipolitiikassa tuli alkuvuodesta sika- ja siipikarjalle tukien

leikkaus yli 200 eläinyksikön tiloille. Loppuvuodesta

samanlainen leikkuri tehtiin isoille nauta- ja maitotiloille. Sikatiloilla

leikkaus koski jo investoineita tiloja, mutta maidontuotannossa

rajat jäivät sen verran korkealle, että vain muutamilla

tiloilla tuotanto on siinä määrässä.

Eläinten hyvinvointi nousi keskustelunaiheeksi, kun televisiossa

näytettiin maatiloilla salaa kuvattuja videoita. Järjestössämmekin

mietittiin, miten kerromme kuluttajille eläinten

olosuhteista ja kuinka löydämme ne tapaukset, joissa eläinten

olot eivät ole kunnossa.

MTK toteutti vuoden aikana kaksi kotimaisen ruuan kampanjaa.

Keväällä vetosimme kauppoihin ja kuntiin kotimaisen

ruuan puolesta. Loppuvuodesta tienvarsilla näkyi ”Kotimainen

ruoka tuo leivän moneen pöytään” -banderolleja.

Haluankin esittää kiitokset yhdistyksille ja aktiivisille jäsenille

kotimaisen ruuan eteen tehdystä työstä.

n MTK Keski-Pohjanmaa 2009

Tämän me teimme vuonna 2009

Vaikutimme lannoitteiden hintakompensaation

saamiseen.

Osallistuimme MTK:n kotimaisen ruoan kampanjaan

ja toimme siinä yhteydessä esille ruoan alkuperän

merkityksen sekä laadun, terveellisyyden että

aluetalouden kannalta.

Edistimme maaseudun elinkeinojen kehittämistä

alueellamme LUOVA-verkoston kautta.

Myötävaikutimme muun tuottajajärjestön kanssa

maidontuotannon kriisituen maksamiseen.

Ylläpidimme keskustelua EU:n seuraavan ohjelmakauden

maidon tuotannonohjaus- ja markkinajärjestelmästä.

Vaadimme naudanlihan tuotantotuen maksamista

tuotantoon sidottuna.

Tuotimme ja jaoimme runsain mitoin maaseudun

elinkeinoja käsittelevää informaatiota tiedotusvälineille

ja jäsenillemme.

Vaikutimme Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan

sisältöön.

Vaadimme kotieläinten hyvinvointituen kehittämistä.

Osallistuimme viljelijöiden työterveyspalveluiden

kehittämiseen. Keski-Pohjanmaalla on nyt suhteellisesti

mitattuna eniten työterveyshuollossa mukana

olevia viljelijöitä.

Muistutimme Maa- ja metsätalousministeriötä raivioiden

LFA- ja ympäristötuen merkityksestä.

Koulutimme Maaseutunuorten kerhojen aktiiveja

tulevaisuuden vaikuttajiksi.

Tuure Puutio (vas.) ja Markku Kiljala olivat Keski-Pohjanmaan edustajia MTK:n valtuuskunnassa.


MTK Keski-Pohjanmaa vuonna 2009

TOIMIALUE

MTK Keski-Pohjanmaan toimialueena ovat:

Alavieskan, Halsuan, Himangan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Reisjärven, Sievin, Toholammin

ja Vetelin kunnat sekä Kalajoen, Kannuksen, Kokkolan ja Ylivieskan kaupungit.

JÄSENET

Liiton jäseninä ovat toimialueella olevat 18 maataloustuottajain yhdistystä:

Alavieskan, Halsuan, Himangan, Kalajoen, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan,

Perhon, Raution, Reisjärven, Sievin, Toholammin, Ullavan, Vetelin ja Ylivieskan yhdistykset.

Yhdistysten yhteinen jäsenmäärä oli kertomusvuoden päättyessä 7984 jäsentä.

Jäsenistä oli

vastuuhenkilöitä 2691

perheenjäseniä 5166

ja muita henkilöjäseniä 127

Järjestäytymisaste:

Yhteisöjäsenet:

Kannattajajäsen:

pellosta 83,4 % ja

vähintään 3 ha tukea hakeneista tiloista 75,6 %

Meijeriosuuskunta Milka

Osuuskunta Pohjolan Maito

Osuuskunta Itikka

Osuuskunta Lihakunta

Tapiola

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto

Maanviljelijä

Arvi Toivolan

muistolle

s. 21.4.1920 k. 21.9.2009

Maanviljelijä Arvi Toivolalla oli lukuisia luottamustehtäviä.

Hän oli Sievin kunnanhallituksen jäsen vuosina 1959 -

1960, 1973-1976 sekä 1981-1984. Toivola oli kunnanvaltuuston

jäsen vuosina 1977-1980. Sen lisäksi hänellä

oli monia kunnallisia ja maakunnallisia tehtäviä.

Maanviljelijä Arvi Toivola toimi Sievin Osuusmeijerin

isännöitsijä vuosina 1950-1962.

MTK Sievin sihteerinä hän oli 1948-1972 ja MTK Keski-Pohjanmaan

johtokunnassa vuosina 1967-1981. Arvi

Toivolalle luovutettiin MTK:n ansiomerkki vuonna 1967.

Viljelijäväki muistaa Arvi Toivolan periaatteista kiinni pitävänä

luottamushenkilönä. Hän pystyi keskustelemaan

vaikeistakin asioista vakaasti ja asiat perustellen. Arvi

Toivolalla oli pidetty ja seurallinen luottamushenkilö.

Maanviljelijä

Seppo Haikolan

muistolle

s. 15.3.1945 k. 17.7.2009

Maanviljelijä Seppo Haikolalla oli useita luottamustoimia.

Hän kuului mm. MTK Keski-Pohjanmaan johtokuntaan

vuosina 1982-1993 toimien varapuheenjohtajana vuosina

1989-1993.

Haikola oli MTK-Sievin varapuheenjohtajana vuosina

1989-1993. Lisäksi hän kuului erilaisiin valiokuntiin

ja työryhmiin.

Seppo Haikola oli monitaitoinen henkilö. Maatalouden

harjoittamisen lisäksi hänellä oli aktiiviaikanaan

monta rautaa tulessa. Maatalouspolitiikan lisäksi Haikola

oli perehtynyt maatalouden verotukseen ja vaikutti

mm. MTK:n ja MTK Keski-Pohjanmaan verovaliokunnissa.

Seppo Haikolaa pidettiin asiantuntevana ja hyvänä

luottamushenkilönä.


MTK Keski-Pohjanmaan

kevätkokous

16.4.2009 Halsuan seurakuntatalolla

Avaus

MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Markku Kiljala

avasi kokouksen ja totesi, että elintarvikkeet ovat olleet viime

aikoina kovasti esillä. Salmonellasta on puhuttu miltei

päivittäin, vaikka yhdessäkään elintarvikkeessa salmonellaa

ei ole tavattu. Monessa maassa tämä ei olisi ylittänyt edes

uutiskynnystä. Näille 30:lle tilalle, jotka saivat saastunutta

rehua asia on ollut suuria ja kustannuksia aiheuttava.

Ruotsista liikkeelle lähtenyt lasinsirujupakka valmisruokapakkauksessa

on levinnyt myös meille ja tuo ruokaketjuun

ikävää turvattomuutta. Edelliset esimerkit osoittavat kuinka

tärkeää on koko ketjun huolehtia ruokaturvallisuudesta, joka

on meillä hyvä.

Maatalouden osalta ei ehditty päästä korvaamaan kustannusten

nousua, kun koko maailman talous lähti hurjaan

laskuun. Viljan hinta on painunut 2006 tasolle ja ruplan sekä

kruunun devalvoitumiset ovat vaikeuttaneet ulkomaan

kauppaa ja jopa johtaneet maidontuontiin Ruotsista. Ruotsissa

maitoa tuotetaan alle omakustannushinnan, ja se tuodaan

tänne.

Puheenjohtaja otti kantaa myös Keski-Pohjan Jalostuksen

fuusioitumiseen. Hän katsoi, että fuusio on alueemme

kannalta yksi tärkeimpiä päätöksiä tulevaisuutta ajatellen.

Fuusioitumisella varmistetaan käyttöömme laadukas jalostusaines

kohtuulliseen hintaan.

Ympäristöasioista Kiljala totesi, että ne ovat koko ajan

tärkeämpiä ja kotieläintilat varsinkin joutuvat koko ajan seuraamaan

tilannetta. ”Ihan viime päivinä tuli tieto, että pohjavesialueita

MMM ja Ympäristöministeriö ovat ryhtyneet

etsimään kustannustehokkaampia menetelmiä pohjavesialueiden

rajaamiseen”. Ne nykyiset rajat on piirretty aikoinaan

ihan viivoittimella kartalle ja nyt viljelijät ovat joutuneet

muutamissa tapauksissa osoittamaan rajojen kohdilla minne

päin pohjavesi virtaa. Hyvä, että rajoja tarkistellaan, mutta

täytyy seurata tarkasti, ettei viljelijöille tule kohtuuttomia

seurauksia asiasta.

Tukipolitiikassa kevään ja alku kesän aikana on terveystarkastuksen

toimeenpanosta päättäminen. Kysymykset

koskevat nauta ja maitopuolta. Nyt salmonellan myötä on

noussut keskusteluun kotimaisen valkuaiskasvituotannon

tukeminen. Nämä kaikki tarvitsevat osansa, mutta rahamäärä

on tiedossa ja eri sektoreiden toiveisiin nähden tulee

sovittamisen tarvetta. Lopuksi haluan muistuttaa teitä Euroopan

Parlamentti vaaleista kesäkuun 7. päivänä. Mikäli

Lissabonin päätös astuu voimaan niin meidän maataloustuotantoon

tehtävät päätökset ovat parlamentin käsittelyssä

useammin. Tämä mutkistaa Suomen edunvalvontaa. On

tärkeää äänestää vaaleissa ja saada maataloutta ymmärtäviä

henkilöitä parlamenttii.

Ympäristöpoliittisen katsauksen piti MTK:n ympäristöjohtaja

FT Johanna Ikävälko.

Esityksessään Ikävalko kertoi vesipuitedirektiiviin mukaisista

vesienhoitosuunnitelmista joihin parhaillaan voi antaa

lausuntoja.

Maatalouden vesiensuojelussa paineet kasvavat. Nyt

on esitetty, että lantaa ei saisi enää syksyllä levittää, lannan

levittäminen tulisi luvanvaraiseksi, energiakasvit tulisivat

ravintokasvien tilalle ja maatilojen tulisi laatia ympäristösertifikaatti.

MTK:n lausunnoissa VPD mukaisiin vesienhoitosuunnitelmiin

on kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin:

- käytössä olevat toimenpiteet ovat riittävät jos vesien tila

on hyvä

- VEPS ja VIHMA mallit eivät ole riittävän tarkkoja, niiden

perusteella ei voida tehdä niitä johtopäätöksiä maatalouden

kuormittavasta vaikutuksesta, mitä nyt ympäristöhallinto

esittää.

- ravinnehuuhtoutumia pitää voida vähentää, ei kasvien

lannoitusta, vaan ne tarvitsevat tarpeen mukaisen lannoituksen

- sisäistä kuormitusta ei ole huomioitu, eikä esitetty myöskään

keinoja sen vähentämiseksi pohjavesien muodostumis-

ja varastoitumisalueet pitää käsitellä eri tavoin

Lisäksi hän kertoi uudesta teknologiasta, jonka avulla

lietelannasta saadaan eroteltua jopa juomakelpoista vettä.

Jäljelle jää kuiva-aine, jonka levittäminen on kustannuksiltaan

halvempaa, kuin lietteen levittäminen.

Lanta on arvokas aine, jonka käyttämisestä on taloudellista

hyötyä. Se antaa ravinteita kasveille jota syömme, hyvä

kasvusto vähentävät ilomastonmuutosta, saamme niistä

energiaa ja jos saamme siitä vielä hajun pois, vähennämme

myös niitä valituksia joita tulee kotieläinrakentamisen

yhteydessä.

Ympäristöjohtaja Ikävalko kertoi myös EU:n jätelain uudistuksesta.

Muualla lanta katsotaan sivutuotteeksi, Suomessa

jätteeksi. Esimerkiksi hevosen lannan poltto ei ole

Suomessa mahdollista. Nyt sitä rahdataan Tanskaan poltettavaksi.

Keskustelu

Hannu Hyry, MTK-Raution puheenjohtaja, oli sitä mieltä,

että maassamme on menossa ympäristöasioiden takia

suuri puhallus. Fortumin pääjohtaja saa 33 miljoonaa euroa

optioita, mutta terveystarkastuksessa tuli vain 57 miljoonaa

euroa, jolla pitäisi hoitaa koko naudanlihantuotannon kannattavuus,

valkuaiskasvien viljelyn lisääminen ja maitokiin-


tiöiden korvaus. Lisäksi Hyry oli tuohtunut joidenkin kansanedustajien

esittämästä lantaverosta maataloudelle. Hyry

vaati myös tutkimusta kuinka Siilinjärvellä syntyvää kipsiä

voitaisiin käyttää fosforin imeytykseen.

Jarkko Kääriälä Alavieskasta kysyi, mikä maatalouden

osuus on Itämeren ravinnekuormasta. Ikävalko vastasi,

että Suomen rannikkovesistä maatalouden laskennallinen

osuus on 8 %.

Jari Lassilasta tuntui, että ympäristöviranomaiset väheksyvät

viljelijöiden osaamista, kuitenkin viljelijät ovat koulutettuja.

Eläimet pitää hoitaa hyvin, mutta kasvit joille niitä

ruokitaan näkevät nälkää. Ympäristötuen ehtojen eteen pitää

tehdä joka päivä töitä, ei sitä tukea voida siirtää muuhun.

Pentti Hoffren Sievistä kysyi mihin haja-asutusalueilla

saa puhdistamon ja imeytyskentän rakentaa. Johanna

Ikävalko vastasi, että imeytyskenttää ei saa rakentaa pohjavesialueelle.

Atso Ala-Kopsala Toholammilta katsoi, että lantavero

olisi pois hänen siitä rahasta jolla voisi tehdä investointeja

ympäristön suojeluun. Lisäksi hän katsoi, että jos jätevesilaitosten

lietettä käytetään maatalouteen, siitä pitäisi maksaa

viljelijöille.

Vesa Paavola Kaustiselta oli huolissaan pohjavesien

alueiden lannoituksesta. Kuivalantaa saa levittää, muttei lietettä.

Pohjavesialueiden pilaamiskielto estää sen vaikka ei

pilaisikaan pohjavettä.

Elina Päivärinta Ylivieskasta kertoi, että yhdyskuntien

jätevesiliete sisältää usein esim. salmonellaa ja on siten

epäilyttävää pelloille levitettäväksi. Johanna Ikävalkon mielestä

yhdyskuntien jätevesilietteeseen liittyy kolme ongelmaa;

matka, hinta ja imago.

Arsi Kanala Halsualta oli huolissaan jätevesilietteen sisältämästä

raskasmetalleista.

Kokousasiat

Kokouksen puheenjohtajana toimi Vesa Kaunisto Vetelistä

ja sihteerinä Jouni Jyrinki.

Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Vesa

Isolankila ja Allan Sysimetsä Lohtajalta.

Kokouksessa oli läsnä 53 osallistujaa, joista 38 oli virallisia

kokousedustajia.

Kokous hyväksyi edellisen vuoden toiminnan ja tilit ja

myönsi vastuuvapauden johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja kiitti kokousyleisöä

ja sanoi, että MTK:lla riittää tekemistä. Nyt kuultujen ympäristöasioiden

lisäksi esim. maidon hintaan kohdistuu kovia

paineita. Ruotsista tuodun maidon lisäksi juustoja tuodaan

n. 350 miljoonan maitolitran edestä. Tanskasta viedään maitoa

1800 miljoonan litran edestä joka vastaa koko Valion

vastaanottaman maidon määrää. Lopuksi hän toivotti kokousyleisön

tervetulleeksi Farmarinäyttelyyn.

Kaustisen miehet kuuntelivat kevätkokouksessa tarkalla korvalla ympäristöjohtaja Johanna Ikävalkon alustuspuhetta.

Kuvassa (vas.) Matti Myllymäki, Jani-Markus Paavola ja Hannu Myllymäki.


MTK Keski-Pohjanmaan

syyskokous

8.12.2009 Toholammin kulttuurisalissa

Ennen kokousta Toholammin kunnanjohtaja Jari Kangasvieri

toivotti kokousväen tervetulleeksi. Kangasvieri kertoi,

että lamasta huolimatta heille on saatu useita hallihankkeita,

joiden ansiosta saadaan uusia työpaikkoja. Hän kertoi

myös kulttuurisalista, johon saatiin EU tukea 500 000 euroa.

Vanhan valtuustosalin sijalle toteutettu kulttuurisalin kunnan

osuus rahoituksesta oli 60.000 euroa.

Avaus

Liiton johtokunnan puheenjohtaja maanviljelijä Markku Kiljala

avasi kokouksen tuoden esille yleisen taloudellisen tilanteen,

joka on vaikuttanut myös maa- ja metsätalouteen.

Kysyntä ja hinnat ovat laskeneet. Rehut eläimille on tuotettu

viime syksyn korkeilla lannoitteiden hinnoilla. Nyt laskeneet

hinnat vaikuttavat vasta ensi vuoden rehujen hintoihin.

Viljelijät ovat odottaneet hallituksen lupauksia tulojen

korjaamiseen, mutta esitykset verotukseen, uusiutuvaan

energiaan, suhdannelainoihin jne. ovat hautautuneet työryhmiin.

Markkinaedunvalvonta on tänä vuonna nostanut rooliaan.

MTK on käynnistänyt jo toisen kotimaisen ruuan kampanja

tälle vuodelle. ”Suomalainen ruoka antaa leivän moneen

pöytään” kampanja näkyy vahvasti läpi suomen. Työllisyyden

ja muiden seikkojen ohella meidän kannattaa jatkaa

työtä laadukkaan tuotannon puolesta. Hyvä esimerkki,

mitä pelkällä halvalla hinnalla saadaan, on koululaisille syötetty

tuontibroileri, joka kohun saattelemana vedettiin pois.

Eettisyys ja ekologisuus tulevat jatkossa olemaan varmasti

entistä suuremmassa roolissa.

Maidon markkinaedunvalvonnassa hän toivoi kiintiöjärjestelmälle

jatkoa. Jos se ei toteudu, tilalle tulisi kehittää järjestelmä

jolla tuotanto pysyisi oikealla tasolla kulutukseen ja

jalostukseen nähden. Jonkin muotoinen sopimustuotantojärjestelmä

voisi olla ratkaisu. Maitomarkkinoilla tänä vuonna

on ollut maidon hinta käsittämättömän alhaalla ja kaikissa

maissa sitä ei ole edes tiloilta haettu. Maidontuotanto on

kuitenkin, niin pitkäjänteistä toimintaa ettei sitä eri tilanteissa

voida ajaa alas ja sitten aloittaa uudestaan.

Tänä vuonna alkanut ruotsalaisen tuoremaidon tuonti ja

myynti on puhututtanut viljelijöitä. On tullut runsaasti palautetta

ja jopa vaateita boikotista myyviä kauppoja vastaan.

Täytyy kyllä todeta, että erityisen ikävältä on tuntunut kun

viljelijöiden omana pitämä Osuuskauppa on tässä asiassa

ollut mukana. Hintataso Ruotsissakin maidolla on ollut sillä

tasolla, etteivät tuottajat pitkään pysty toimimaan.

Viime viikkoina julkisuudessa on ollut maidontuotantotuen

leikkaus suurilta tiloilta. Asia varmaan ratkennee neuvotteluissa

vuoden loppuun mennessä. Palautetta on asiasta

tullut sekä puolesta että vastaan. Näen kuitenkin vastuullisena

toimintana tehdä linjauksia, nyt kun ei noin suuria yksiköitä

ole kuin suunnittelu asteella. Ei kannata toistaa samaa

virhettä mikä tuli yksimahaissektorille viime talvena, sillä leikkaus

tuli koskemaan olemassa olevia yksiköitä. Palautteen

perusteella koen, että maitovaliokunta ja maitovaltuuskunta

onnistuivat linjauksessaan. Pohjoisen tuen rooli on säilyttävä

ja ylläpitävä. Ennusteiden mukaan meidän alueen maidontuotanto

kasvaa tulevina vuosina ja on tärkeä turvata pohjoisen

tuen jatko.

Kokousesitelmät

Ensimmäisen alustuksen piti MTK:n toiminnanjohtaja Antti

Sahi. Toiminnanjohtaja Sahi kertoi, että EU on saa-


alaspäin. Toiminnanjohtaja Sahi katsoikin, että emme voi olla

sellaisessa maailmassa, että ruoan arvo mitataan vain hinnalla.

Elintarvikkeiden keskustelussa tulee huomioida vastuulliset

elementit, joita ovat ympäristöasiat, tuoteturvallisuus, ravitsemus,

työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja

taloudellinen vastuu.

Suomalaisten viljelijöiden ympäristötietoisuudesta Sahi

kertoi, että kun Itämeren ympäristöpalkinto tuli suomalaiselle

viljelijälle, niin kaikki muutkin 16 suomalaista tilaa olisivat

voittaneet muiden maiden edustajat.

Toisen alustuksen kaupan roolista elintarvikeketjussa

piti KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine.

Arttu Laine kertoi, kuinka kauppa globalisoituu ja hankinnat

keskittyvät. Yritysten yhteiskuntavastuu kasvaa, avoimuus

korostuu ja kuluttajien valta kasvaa. Nettikauppa tulee

kasvamaan. Myymälöitä Suomessa oli 1979 vuonna 9000,

ja nyt enää 3000.

S-Ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli

80-luvun alussa vain 15 prosenttia, nyt se on 42,4 prosenttia.

Prisman hinnoittelua seurataan kuukausittain. Kun

otettiin Arlan maito myyntiin Prismoihin, niin samaan aikaan

otettiin myös Valion maito.

MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi oli saapunut vieraaksi

MTK Keski-Pohjanmaan syyskokoukseen.

massa uuden maatalouskomissaarin Romaniasta. Tämä

ei ole Suomen kannalta välttämättä huono asia, sillä

Ranska tuki ehdolla ollutta Dacian Ciolosta, ja Ranska

on pitänyt perinteisesti kiinni vahvasta maatalouspolitiikasta.

Maatalouspolitiikan muuttumisesta ensimmäiseksi

tulee päätettäväksi LFA, josta tulee uudet säädökset.

Tilapäinen kansallinen tuki tultaneen kohdentamaan ensisijaisesti

investoinneille tiloille, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa.

EU:n antama 5 miljoonan euron tuki maitotiloille

jaetaan, kunhan saadaan EU:lta ohjeet.

Veroratkaisuista Sahi totesi, että valtiovarainministeriön

virkamiehet ovat murheenkryyninä monissa asioissa. Esimerkiksi

pellon myynnin verovapaus on laitettu EU:n hyväksyttäväksi.

Maidon tuottajahinta on lähtenyt useissa maissa nousuun,

mutta sen sijaan Tanskassa sianlihan hinta vastaavasti painuu

Keskustelu

Sirkka Hyppää Lohtajalta kysyi uhkaako kiinteistöveron tulo

pelloille ja metsiin? Antti Sahi oli vakuuttunut ettei tule.

Hannu Hyry Rautiosta oli pellonmyynnin verovapauden

ehdoista huolissaan, ja pelkäsi, että vain isot tilat pääsevät

laskelmissa elinkelpoisiksi. Hän kysyi myös, tuleeko ilmastonmuutos

tuomaan ehtoja ympäristötukiin. Arttu Laineelta

hän kysyi, miksi KPO otti ulkomaisen lihan kampanjaansa,

vaikka Atrian myynnistä 40 prosenttia menee S-Ryhmän

kautta, hän kysyi myös, onko viljelijä Agrimarketissa kuluttajakuningas?

Sahin näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksella

on kaikkeen vaikutus. Laine puolestaan vastasi,

että Agrimarketiin päin te olette kuluttajia. Lihan osalta Laine

totesi, ettei viime kampanjassa ollut kotimaista lihaa tarpeeksi

tarjolla.

Tuure Puutio Lohtajalta oli huolestunut kun ruokaa mainostetaan

vain hinnalla. Miksi ei tuoda laatua ja turvallisuutta

esille? Laineen mukaan Suomessa hinta korostuu, koska

kauppa on keskittynyttä.

Sirpa Rekilä Kannuksesta vaati, että kasvatuseläimet

pitää saada nettovarallisuuslaskelmaan mukaan.

Helena Kallio Ylivieskasta tiesi, että Norjassa kaupat

ovat vaatimattomampia, ja pakkaukset ym. vähemmän kustannuksia

vaativia.

Pasi Ingalsuo Kälviältä piti hyvänä, että KPO:ssa palaute

ulkomaalaisesta lihasta on otettu vastaan. Hän kertoi

myös, että nyt on kotimaista filettä hyvin tarjolla. Arttu Laine

sanoi edellisen kampanjan olleen -08 isäinpäivän aikaan.

Silloin tilanne oli toisen kaltainen, mutta piti silloista kampanjaa

huonosti harkittuna.

Jari Hekkala Himangalta kysyi Sahilta, onko nyt luvattu

40 miljoonan euron tilapäinen tuki uutta rahaa, vai leikataanko

se myöhemmin kotimaisesta tuesta. Sahi myönsi, että se

on pois tulevien vuosien kotimaisesta tuesta.

Pentti Hoffren Sievistä kummeksui, kuinka kaupan

osuus voi olla yhtä suuri kuin viljelijänkin.


Heikki Jaakola Ylivieskasta katsoi, että jos elintarvikkeita

hinnoitellaan alimpaan koriin, niin sieltä on vaikeampi

nostaa hintoja ylöspäin. Pellon verovapauden hän olisi toivonut

tulevan vuosille 2010–2011, jolloin se olisi mennyt

EU:ssa paremmin läpi. Arttu Laine myönsi, että kiristynyt

kilpailu vaikeuttaa hintojen nousua. Arlan maitoa ei mainosteta.

Antti Sahi puolestaan kertoi pellonverovapausvuosien

muodostuneen siitä, että haluttiin vaikuttaa lamaan ja viljelijöiden

kohonneisiin kustannuksiin.

Seppo Paavola Kaustiselta kysyi, kuinka iso asia hiilijalanjäljestä

tulee? Arttu Laine vastasi, että se tulee näkymään

tuotteissa.

Jari Lassila Vetelistä oli huolestunut siitä, että kauppa

omilla merkeillään häivyttää kotimaisuutta pois.

Matti Pyykönen Toholammilta kysyi, voisiko KPO julistautua

kotimaisen ruoan myyjäksi? Arttu Laine vastasi KPO:n

olevan alueen suurin kotimaisten elintarvikkeiden myyjän.

Kaikkien tuotteiden osalta emme voi luvata kotimaisuutta,

esim. ruisleipään ei riitä riittävästi kotimaista ruista.

Lopuksi puheenjohtaja Kiljala kiitti Arttu Lainetta yhteydenpidosta

ja halusta kuunnella tuottajien ääntä. Kiljala oli

hyvillään myös siitä, että kokouksen keskustelu on ollut hyvin

tulevaisuussuuntautunutta.

Kokousasiat

Kokouksen puheenjohtajana toimi Vesa Kaunisto Vetelistä

ja sihteerinä Jouni Jyrinki.

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sakari Hukari ja Minna

Kotila Toholammilta ja ääntenlaskijoiksi Markku Pajala ja

Hilkka Pernu Kälviältä.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 hyväksyttiin.

MTK Keski-Pohjanmaan johtokuntaan valittiin vuosiksi

2010-2012 Markku Kiljala Reisjärveltä, Atso Ala-Kopsala

Toholammilta, Arsi Kanala Halsualta ja Jari Lassila

Vetelistä.

Tilintarkastajiksi vuoden 2010 tilejä ja hallintoa tarkastamaan

valittiin Jari Isotalus Alavieskasta, Marko Puhto

Sievistä ja HTM Arvo Pyykölä Kalajoelta. Varalle valittiin

Anneli Kentala Halsulta ja Heikki Jaakola Ylivieskasta.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Vesa Kaunisto kiitti

ansiokkaista alustuksista, kysymyksistä ja vastauksista.

Hän kertoi myös kesän Farmarinäyttelyn onnistuneen hyvin

ja kiitti talkoisiin osallistuneita. Maa- ja metsätalousvaliokunta

vieraili näyttelyn aikaan alueellamme ja palaute siitä

on ollut hyvä.

Liiton syyskokoukseen saapunut yleisö täytti Toholampi-salin melkeinpä

viimeistä paikkaa myöten.


RUOKINNAN

RAISIOSTA

AMMAT TITAITOA

ERIKOISASIANTUNTIJA

TARJOAA AINA

PARASTAAN

Rehuraisio on ruokintaan keskittynyt

erikoisasiantuntija. Toimimme tuottajan parhaaksi

laatimalla entistä parempia reseptejä ja etsimällä

ratkaisuja tuotoksen ja tuloksen parantamiseksi.

Esimerkiksi Amino-Maitureiden sisältämä orgaaninen

seleeni vaikuttaa tutkitusti lehmän terveyteen

ja sitä kautta myös tuotokseen. Ammattitaitoinen

henkilöstömme tekee tilakohtaiset ruokintasuunnitelmat

aina uusimpien suositusten mukaisesti.

Lue lisää osoitteesta

www.rehuraisio.com

Ota yhteyttä ja viritä ruokintaratkaisusi huippuunsa!

www.rehuraisio.com

Viljavuustutkimukset

MTK:n jäsenalennukset

Maatalouden tutkimukset -4%

Hivenravinnepaketit (maa) -8%

Metsän neulasanalyysit -8%

Postitus 6,50 € (+ alv 22%)

pakettikortilla tai asiakaspalautuksena.

UUTTA!

Perustutkimukseen

sisältyy rikki (S),

vaihtoehtoisesti

natrium (Na)

Lisätietoja: www.suomenymparistopalvelu.fi

Suomen Ympäristöpalvelu Oy

Sammonkatu 8, 90570 Oulu

Puh. (08) 514 5600

fax. (08) 311 3029

10 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009

MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta,

työryhmät, edustajat ja tilintarkastajat v. 2009

JOHTOKUNTA

Puheenjohtaja:

Markku Kiljala, Reisjärvi v:sta 2004

johtok.jäsen v:sta 2004

Varapuheenjohtaja:

Seppo Paavola, Kaustinen v:sta 1999

varapuheenj. v:sta 2006

Muut johtokunnan jäsenet:

Atso Ala-Kopsala

Toholampi v:sta 2004

Hannu Hyry, Rautio v:sta 2009

Arsi Kanala, Halsua v:sta 2008

Jukka Koivuoja, Sievi v:sta 2000

Jari Lassila, Veteli v:sta 2008

Kari Pietilä, Kälviä v:sta 2005

Tuure Puutio, Lohtaja v:sta 2004

Elina Päivärinta, Ylivieska v:sta 2006

Mauno Rahkola, Kalajoki v:sta 2009

Sirpa Rekilä,Kannus v:sta 2003

TYÖRYHMÄT

MAITORYHMÄ

Markku Kiljala

Harri Maajärvi

Mikko Korte

Ritva Laakso

Terho Paavola

Jari Hekkala

Veijo Hernesniemi

NAUTARYHMÄ

Jarkko Kääriälä

Pasi Ingalsuo

Marko Jokinen

Merja Ruuttula

Lauri Juntunen

Taina Lampinen

SIKARYHMÄ

Jussi Joki-Erkkilä

Mauno Rahkola

Hilkka Lindberg

Seppo Paavola

Tuomo Heikkilä

asiantuntijajäsen

PERUNARYHMÄ

Kauno Erkkilä

Juha Mäkelä

Juha Tavasti

Reisjärvi

Kälviä

Ylivieska

Toholampi

Kaustinen

Himanka

Kannus

Alavieska

Kälviä

Lohtaja

Sievi

Kälviä

Himanka

Kalajoki

Kalajoki

Reisjärvi

Kaustinen

Kalajoki

Kannus

Himanka

Kalajoki

Pertti Leskelä

Sirkku Koskela

asiantuntijajäsen

Lohtaja

Lohtaja

MAASEUDUN PALVELUTYÖRYHMÄ

Helena Kallio

Ylivieska

Ritva Jääskelä

Alavieska

Pentti Leppäaho Toholampi

Sirpa Rekilä

Kannus

Jari Lassila

Veteli

NUORTEN RYHMÄ

Ilkka Orjala

Lena-Maria Savola

Johanna Anttila

Toni Anttila

Matti Kellokoski

Heikki Olkkonen

Emma Timlin

Atso Ala-Kopsala

Liiton johtok.jäsen

Jari Orjala

K-P:n ja E-P:n alueen

MTK:n maaseutuvaliok.jäs.

MAASEUTUYRITTÄJÄ-

TYÖRYHMÄ

Kosti Nahkala

Harri Riihimäki

Sakari Virta

Harri Kuusisto

Rauni Uusitalo

Hannu Kärjä

Matti Louhula

Pirjo Palosaari-Penttilä

Lohtaja

Reisjärvi

Toholampi

Kaustinen

Veteli

Rautio

Ylivieska

Toholampi

Kannus

Alavieska-

Halsua

Kokkola

Kannus

Kalajoki

Himanbka

Perho

Ylivieska

MAASEUDUN

KULTTUURITYÖRYHMÄ

Raili Myllylä

Kalajoki

Seppo Kalliokoski Halsua

Marja Hylkilä

Toholampi

Matti Toivonen

Kälviä

Jukka Tunkkari

Veteli

Anne Ruuttula-Vasari Sievi

Kari Ilmonen

Kokkola

asiantuntijajäsen

Matti Kalliokoski tarvittaessa Seinäjoki

KULUTTAJATYÖRYHMÄ

Elina Päivärinta

Ylivieska

Merja Maajärvi

Kälviä

Marjaana Niemi Alavieska

Eija Jukkola

Lohtaja

Ritva-Liisa Nisula Kokkola

Rauni Kivelä

Jouni Ingalsuo

Perho

Kokkola

MAAPOLIITTINEN

VALIOKUNTA ÖSP/E-P/K-P

Tapio Luomala

Kaustinen

Hannu Hyry

Rautio

EDUSTAJAT

MTK:N VALTUUSKUNTA

Varsinaiset:

Markku Kiljala

Reisjärvi

Tapani Haukilahti Veteli

Varajäsenet:

Seppo Paavola

Kaustinen

Kauno Erkkilä

Kannus

MTK:N VALIOKUNNAT

MTK:n aluekehitysvaliokunta

Raili Myllylä

Kalajoki

MTK:n energiavaliokunta

Harri Riihimäki

Halsua

asiantuntija

MTK:n sikajaosto

Seppo Paavola

Kaustinen

MTK:n luonnonmukaisen tuotannon

valiokunta

Teijo Ruuttula

Sievi

MTK:n perunavaliokunta

Kauno Erkkilä

Kannus

MTK:n sosiaalivaliokunta

Helena Kallio

Ylivieska

MTK:n säätiön hallintoneuvosto

Seppo Paavola

Kaustinen

POHJOIS-POHJANMAAN

TE-KESKUKSEN NEUVOTTELU-

KUNNAN JÄSEN

Tapio Mattila

Alavieska

Raili Myllylä varajäsen Kalajoki

POHJANMAAN TE-KESKUKSEN

NEUVOTTELUKUNNAN

VARAJÄSEN

Jouni Jyrinki

Kalajoki

TILINTARKASTAJAT

Varsinaiset

Jari Isotalus

Heikki Puhto

HTM Arvo Pyykölä

Varalla

Anneli Kentala

Heikki Jaakola

Alavieska

Sievi

Kalajoki

Halsua

Ylivieska

MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 11

Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008

VARSINAINEN TOIMINTA € €

TUOTOT

Koulutus- ja kurssitoiminta................................................................... 22 391,93 17 307,84

Riskienhallintayhteistyö........................................................................ 13 124,23 14 632,51

Tilaus- ja ilmoitustuotot........................................................................ 20 622,50 21 153,50

Saadut korvaukset.............................................................................. 3 018,15 5 045,22

Muut yleistuotot................................................................................... 16 051,35 19 628,81

75 208,16 77 767,88

KULUT

a. HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot................................................................................. 142 100,88 139 627,36

Henkilösivukulut................................................................................... 31 476,14 46 405,50

b. POISTOT

Poistot................................................................................................. 897,60 1 196,00

C. MUUT KULUT

Vuokrat................................................................................................ 3 618,14 4 706,28

Koulutus- ja kurssitoiminta................................................................... 10 096,81 14 839,27

Matkakulut.......................................................................................... 31 947,66 38 203,36

Kokoukset........................................................................................... 24 124,30 16 761,46

Painatuskulut....................................................................................... 8 049,40 6 685,60

Johtokunta, valiokunnat....................................................................... 660,49 655,40

Toimistokulut....................................................................................... 35 661,23 33 658,29

Huoneistokulut.................................................................................... 2 661,86 745,97

Suhdetoiminta..................................................................................... 2 097,18 3 662,67

Jäsenmaksut....................................................................................... 98 883,59 77 657,50

Vakuutukset........................................................................................ 2 204,69 1 702,36

Muut varsinaisen toiminnan kulut......................................................... 8 921,47 8 129,20

403 401,44 394 636,22

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ.............................................................................. -328 193,28 -316 868,34

VARAINHANKINTA

TUOTOT

Jäsen- ja kannatusmaksut................................................................... 313 631,67 312 133,33

Muut varainhankinnan tuotot............................................................... 0,00 0,00

KULUT

Varainhankinnan kulut.......................................................................... 0,00 0,00

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ.............................................................................. 313 631,67 312 133,33

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

TUOTOT

Vuokratuotot........................................................................................ 10 722,46 9 795,00

Osinkotuotot....................................................................................... 10 218,33 7 115,39

Korkotuotot......................................................................................... 6 812,56 8 500,53

Myyntivoitot......................................................................................... 0,00 0,00

Muut sijoitusten tuotot......................................................................... 0,00 3 236,56

Muut rahoitustuotot............................................................................. 0,00 0,00

KULUT

Vuokrat ja yhtiövastikkeet.................................................................... 2 070,82 2 959,68

Korkokulut........................................................................................... 0,00 22,66

Muut sijoituskulut................................................................................. 6 824,31 221,57

Muut rahoituskulut............................................................................... 1 167,10 0,00

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ.............................................................................. 17 691,12 25 443,57

TILIKAUDEN TULOS........................................................................ 3 129,51 20 708,56

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Siirrto rahastoon.................................................................................. 0 0,00

Varausten muutos............................................................................... 0 0,00

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ...................................................................... 3 129,51 20 708,56


Tase

12/31/2009 12/31/2008

VASTAAVAA € €

PYSYVÄT VASTAAVAT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEETTOMAT OIKEUDET

ATK-ohjelmat............................................................................ 0,00 0,00

**Aineettomat hyödykkeet yht.

AINEELLISET HYÖDYKKEET

MAA- JA VESIALUEET

Vähämäen tila........................................................................... 2 394,72 2 394,72

KONEET JA KALUSTO........................................................................ 2 692,92 3 590,52

**Aineelliset hyödykkeet yht................................................. 5 087,64 5 985,24

SIJOITUKSET

OSAKKEET JA OSUUDET

Osakkeet ja osuudet................................................................. 169 157,71 167 181,71

Osakehuoneistot...................................................................... 64 584,16 6 4584,16

Yht...................................................................................... 233 741,87 231 765,87

LAINASAAMISET

Liittotili MTK.............................................................................. 483 419,41 472 813,79

MUUT SIJOITUKSET..................................................................... 0,00 0,00

**Sijoitukset......................................................................... 717 161,28 704 579,66

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SAAMISET

SIIRTOSAAMISET 26 956,11 8 480,54

**Saamiset .........................................................................

RAHAT JA PANKKISAAMISET

Kassa 28,10 148,60

Pankkitilit.................................................................................. 60 678,58 16 044,10

Rahat ja pankkisaamiset................................................. 60 706,68 16 192,70

VASTAAVAA ........................................................................................... 809 911,71 735 238,14

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

SIDOTUT RAHASTOT

SIDOTUT RAHASTOT

Tukirahasto= Perusrahasto....................................................... 110 713,74 110 713,74

TOIMINTAPÄÄOMA

Oma pääoma........................................................................... 150 856,41 150 856,41

MUUT RAHASTOT

Käyttörahasto

70 v- rahasto= Stipendirahasto................................................. 4 196,89 4 196,89

EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄT

Edellisten tilikausien yli/alijämä.................................................. 85 788,21 65 079,65

Tilikauden yli/alijäämä............................................................... 3 129,51 20 708,56

** Oma pääoma.................................................................. 354 684,76 351 555,25

VAPAAEHTOISET VARAUKSET..................................................... 0,00 0,00

PAKOLLISET VARAUKSET............................................................ 0,00 0,00

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

Ennakonpidätysvelka................................................................ 0,00 0,00

Sotu-velka................................................................................ 0,00 0,00

Alv-saaminen (ostot)................................................................. 0,00 0,00

Tilitettävä alv............................................................................. 0,00 0,00

Tael-velka................................................................................. 130,23 0,00

Lomapalkkavelka...................................................................... 6 664,00 7 094,87

Yhdistystili MTK........................................................................ 444 660,37 369 193,18

451 454,60 376 288,05

SIIRTOVELAT

Muut siirtovelat

**Lyhytaikainen vieras.......................................................... 3 772,35 7 394,84

VASTATTAVAA ........................................................................................... 809 911,71 735 238,14


Tilintarkastuskertomus

MTK KESKI-POHJANMAAN LIITON KOKOUKSELLE

Olemme tarkastaneet MTK Keski-Pohjanmaan kirjanpidon,

tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta

1.1.2009 - 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman

ja liitetiedot sekä toimintakertomuksen.

Johtokunnan ja toiminnanjohtajan vastuu tilinpäätöksestä

ja toimintakertomuksesta

Johtokunta ja toiminnanjohtaja ovat vastuussa tilinpäätöksen

ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että

ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa

olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista

koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Johtokunta

vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon

valvonta on asiamukaisesti järjestetty ja toiminnanjohtaja

sitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että

varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan velvollisuutena on suorittaa tilintarkastus

Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

ja antaa sen perusteella tilintarkastuskertomus.

Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastaja

noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja suunnittelee

ja suorittaa tilintarkastuksen saadakseen kohtuullisen

varmuuden siitä, ettei tilinpäätöksessä ole olennaisista

virhettä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa pyritään

selvittämään, ovatko johtokunnan jäsenet ja toiminnanjohtaja

toimineet yhdistyslain mukaisesti.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä, joiden tarkoituksena

on pyrkiä varmistumaan tilinpäätökseen sisältyvien

lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden

valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan,

johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan

olennaisen virheen tai puutteen riskien arvioiminen. Tilintarkastuksessa

arvioidaan myös tilinpäätöksen yleistä

esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä

johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä

lausuntomme esittämistä varten.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa

ylijäämää 3 129,51 euroa, antaa Suomessa voimassa

olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten

ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot

yhdistyksen taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta.

Kokkolassa

22.3.2010

Arvo Pyykölä Marko Puhto Jari Isotalus

HTM Varatoimitusjohtaja Maaseutusihteeri


Maatalous

Kesäkuun ensimmäisen viikon halla rankaisi kovalla

kädellä 3–4-lehtiasteelle ehtineitä viljan oraita. Oraat

toipuivat hallan jäljiltä nopeasti, mutta viljojen

tuleentuminen oli epätasaista.

Sääolot 2009

Kevät tuli varhain edellisen vuoden tapaan. Toukotöihin

päästiin hyvissä ajoin. Sateettomuuden ansiosta

lannan levitys ja kylvötyöt onnistuivat hyvin.

Kesäkuu alkoi lämpimänä ja nurmet ja viljan oraat

lähtivät hyvin kasvuun.

Kesä jatkui sopivan sateisena ja lämpimänä. Ensimmäinen

rehusato tehtiin kahta puolen juhannusta.

Säilörehusatoa verotti maakunnan sisällä kuivat

ja kylmät juonteet. Elokuu jatkui lämpimänä ja viljat

kypsyivät hyvin. Syyskuun puolivälin jälkeen ilmat viilenivät

ja sateet lisääntyivät.

Peruna kasvoi hyvin, eivätkä sateet aiheuttaneet

sadon menetyksiä. Rutolta vältyttiin aina elokuun lopulle,

jolloin aloitettiin nostot.

Kokonaisuudessaan vuoden 2009 kesä oli maatalouden

kannalta suotuisa. Kotieläintilat saivat riittävästi

säilörehua. Myös vilja- ja perunasadosta tuli

hyvä.


MTK Keski-Pohjanmaan toiminta

vuonna 2009

Maataloustuotteiden tuotanto ja

markkinointi sekä maatalouden

tulo- ja kustannuskehitys

Sekä maataloustuotteiden että maatalouden tuotantopanosten

hintaheilahtelut jatkuivat vuonna 2009. Vaihtelut heijastuivat

viljelijöiden tulokehitykseen, eikä hallitus pystynyt

vuoden aikana vaikuttamaan tulokehitykseen siitäkään huolimatta

että maa- ja metsätalousministeri oli asettanut erityisen

työryhmän pohtimaan asiaa. Viljojen hinnat romahtivat

jo edellisenä syksynä, ja ennätyksellisen hyvä sato piti hinnat

alhaisena myös syksyllä 2009.

MTK:n painostuksesta lannoitteiden ylihintaa kompensoitiin

viljelijöille. Myös rakentamisen kustannukset pysyivät

koko vuoden ajan hallinnassa. Korot olivat jo pitkään olleet

alhaalla, joten kustannusten maltillisuus helpotti maatalouden

selviytymistä tuotteiden heikoista hinnoista huolimatta.

Maidon tuotantomäärät kasvoivat koko valtakunnassa

lievästi ja Keski-pohjanmaalla 2,2 prosenttia. Kasvanut maidontuotanto

aiheutti Euroopassa hinnan voimakasta alentumista.

EU:n uusissa jäsenmaissa hinta romahti syksyn kuluessa

18 sentin tasolle ja jopa sen alle. Osa keskieurooppalaisista

maidontuottajista lopetti tilapäisesti maidontoimitukset

meijeriin. Belgiassa tuottajat levittivät suutuksissaan

miljoonia maitolitroja pelloille.

Lokakuussa EU:n komissio päätti perustaa korkean tason

HLG-työryhmän selvittämään maitomarkkinoiden tilaa

ja pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja maidon tuotannon tasapainottamiseen

ja hintasääntelyyn. Samalla komissio päätti

myös maitotilojen kriisiapupaketista, jonka mittakaava jäi

kuitenkin vaatimattomaksi. Suomen osuus kriisituesta jäi

runsaaseen neljään miljoonaan euroon.

Sianlihantuotanto laski kertomusvuoden aikana hieman,

mutta naudanlihantuotanto säilyi edellisellä tasolla.

Metsätaloudessa hiljaiseloa jatkui melkein koko vuoden

ajan. Puun myyntimäärät painuivat ennätyksellisen alhaiselle

tasolle. Vasta syksyllä alkoi näkyä puukaupan piristymisen

merkkejä.

Johtokunnan antamia

lausuntoja ja esityksiä

n MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta keskusteli useaan

kertaan kiintiöjärjestelmän loppumisen tuomista uhkatekijöistä.

Viljelijät ovat olleet epätietoisia kannattaako kiintiöitä

edelleen ostaa ja millä perusteella pohjoinen tuki maksetaan

31.3.2015 jälkeen.

n Naudanlihantuotannon kannattavuuden turvaamiseksi

liiton nautaryhmä luovutti valtiosihteeri Jouni Lindille muistion,

jossa vaadittiin tuotantoon sidottujen nautatukien jatkamista

nykytasolla. Lisäksi esitettiin artikla 68:n mukaisen

järjestelyvaran (57 M€) kattavan jatkossakin nykytasoiset

tuotantopalkkiot. Nautojen tuotantotukien tulee olla tuotantoon

kannustavia. Myös modulaation leikkaamia nautapalkkioita

vaadittiin palautettavan täysimääräisesti nautasektorille.

Pohjoisen tuen maksuvaltuus vaadittiin nostettavaksi

maksimiin. Tätä mahdollisuutta on käyttämättä

noin 40 miljoona euroa, jolloin tuotannon kannattavuuteen

saadaan korjausliike.

n Liitto on käsitellyt Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan

kolmatta vaihetta ja vaikuttanut sen sisältöön. Ongelmana

on ollut pohjavesialueet ja etenkin niillä sijaitsevat pellot.

MTK Keski-Pohjanmaa on antanut asiasta lausuntonsa

sekä käynyt neuvotteluja Keski-Pohjanmaan liiton ja Länsi-

Suomen ympäristökeskuksen edustajien kanssa.

n Johtokunta on antanut lausuntoja myös sulfaattimaiden

käsittelystä, käsitellyt MTK Keskusliiton strategialuonnosta

ja antanut lausuntoja alueellisista vesienhoito-ohjelmista.

n Johtokunta on kirjelmöinyt MTK Keskusliitolle pohjoisen

tuen ratkaisusta ja vaatinut sikatalouden investointien avaamista

sekä kotieläinten hyvinvointituen rajan poistamista.

n MTK Keski-Pohjanmaa on esittänyt näkemyksiä myös

satovahinkolain muuttamiseksi.

n Samaten maataloushallinnon uudistamiseen on otettu

kantaa. Tavoitteena tulee olla palveluiden turvaaminen ja

maatalouden kehittämisestä vastaavien maaseutusihteereiden

työpisteiden säilyttäminen lähellä viljelijää.

n MTK:n pohjoisimpien liittojen, Lapin, Kainuun, Pohjois-

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan johtokunnat pitivät yhteiskokouksen

Oulussa tammikuun lopulla. Koulutuspäiviltä

haettiin yhteisiä kehittämisen linjoja.

Farmari-maatalousnäyttely

Kokkolassa 30.7.-2.8.2009

ProAgria Keski-Pohjanmaa sai järjestettäväkseen valtakunnallisen

maatalousnäyttelyn kolmentoista vuoden tauon jälkeen.

Farmari-maatalousnäyttely pidettiin Kokkolan keskuspuistossa

30.7.-2.8.2009. Monesta muusta maatalousnäyttelystä

poiketen Kokkolan näyttely järjestettiin kaupungin

ydinkeskustan tuntumassa, mikä helpotti paikkakuntalaisten

saapumista.

MTK:n näyttelyosaston rakenteista ja toiminnallisuudesta

vastasi MTK Keskusliitto. Osastoa hallitsi ruokakulttuuriteema

näytöskeittiöineen, mutta sen lisäksi näyttelyosastolla

esiteltiin muitakin tärkeitä aiheita, kuten jäsenetuja ja MTK:

n metsäomistajapalveluita.

Näytöskeittiössä valmistettiin ruokakulttuuriasiamies

Jaakko Nuutilan johdolla keveitä aterioita näyttely-yleisön

maisteltavaksi. Osastolla vieraili monia julkisuuden henkilöi-


tä kokkaamassa maistuvaa kesäruokaa. Nuutilan kokkikavereina

nähtiin mm. Tarja Cronberg, Jutta Urpilainen, Juha

Marttila ja Sirkka-Liisa Anttila.

MTK Keski-Pohjanmaan toimi- ja luottamushenkilöt työskentelivät

messuosastolla koko näyttelyn ajan. Eniten Liittoa

työllistivät kuitenkin erilaiset oheistapahtumat, joita oli

Farmari-näyttelyn aikana sekä Kokkolassa että kaupungin

ulkopuolella.

Talouden taantumasta huolimatta näyttely kiinnosti sekä

näytteilleasettajia että yleisöä.

Farmariin tutustui neljän päivän aikana yhteensä 76 000

näyttelyvierasta. Suosiollisen sään ja varsin hyvin onnistuneiden

järjestelyjen ansiosta Farmari-näyttelystä jäi hyvä

jälkimaku.

Järjestötoiminta

Yhdistyksien kokouksissa on alustettu maatalouspolitiikan

ajankohtaisista asioista. Yhdistyksien puheenjohtajille ja sihteereille

järjestettiin koulutustilaisuus lokakuun lopussa.

Yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille on lähetetty

kiertokirjeitä ja sähköpostitiedotteita. Kaikille jäsentiloille lähetettiin

vuosikertomus kesäkuun alussa. Jäsenet ovat saaneet

vuoden varrella kymmeniä ajankohtaisia sähköpostiviestejä.

Tavoitteena on saada kaikki jäsentilat sähköisen

viestinnän piiriin. Liiton internetsivuja on pidetty ajan tasalla.

Alueemme tiedotusvälineille järjestettiin Uutispuurotilaisuus

edellisten vuosien tapaan. Liiton alueen jakaantuessa

useaan tilastoalueeseen tilastojen kerääminen aluettamme

koskevaksi auttaa tiedotusvälineitä kertomaan alueestamme

oikeita tilastoja. Kertomusvuoden tilaisuuden aiheena oli

koneurakointi, minkä vuoksi uutispuuro tarjoiltiin Väli-Kannuksessa

koneurakoitsija Harri Kuusiston tilalla.

Vuoden alussa koulutettiin jäsenkerääjiä ja järjestettiin uusille

puheenjohtajille ja sihteereille toimenkuvapäivä.

EU-tukikoulutusta on jatkettu edellisvuosien tapaan

yhdessä ProAgrian ja TE-Keskuksen kanssa.

Koulutusta on tehty Tietofarmihankkeen avustuksella.

Verotus

Tammikuun järjestettiin kaksi verotilaisuutta verohallinnon,

MTK-Ylivieskan ja Tietoseppä-hankkeen kanssa, toinen Ylivieskassa

ja toinen Kaustisella.

Toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki osallistui Keski-Pohjanmaan

ja Pohjois-Pohjanmaan verotoimistojen neuvottelukunnan

työskentelyyn. Neuvottelukunnan kokouksissa on

käsitelty mm. perintö - ja lahjaverotuksen arvostusperusteita.

Yhtenä aiheena käsiteltiin kausiveroilmoitusta ja osakeyhtiötilojen

verotusta. Neuvottelukunnan käsittelyssä oli

myös hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain

48 pykälää väliaikaisesti siten, että pellon luovuttamisesta

syntyvät luovutusvoitot olisivat verovapaita. Ve-

Johanna Ingalsuo (kuvassa vasemmalla) opettamassa

Farmari-näyttelyn vieraille myyräpelin niksejä.


Valtioneuvoston tekemä sikojen ja kanojen pohjoisen tuotantotuen leikkaus sai ankaraa kritiikkiä

äskettäin investoineilta nuorilta viljelijöiltä. Rautiolaisen Sakari Heikkilän

investointilaskelmilta katosi pohja pois yhdessä yössä.

rovapaus koskisi luonnollisen henkilön ja kuolinpesän vuosina

2009 ja 2010 tekemiä pellon myyntejä ammattimaista

maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Hallituksen esityksen

käsittely kesti EU:n komissiossa kaksi vuotta, jona

aikana peltomaakaupat tyrehtyivät täysin.

Rehun arvonlisäveron aleni 17 prosentista 12 prosenttiin

1.10.2009 elintarvikkeiden arvonlisäveron alenemisen myötä.

Kertomusvuoden aikana korotettiin maatalouden energiaveronpalautuksia.

Kehittäminen

Maakunnan maatalouden kehittämistä on edistetty LUOVAverkoston

hankkeiden kautta. Liiton aloittama Tietopeltomies

1998 muuttui vuosien 2004-2006 ajaksi Tietofarmiksi.

Sittemmin hanketoiminta siirtyi Keski-Pohjanmaan maaseutuopistoon.

Vuosi 2009 oli maaseutuopiston hallinnoimalle

Tietoseppä-hankkeelle toinen toimintavuosi.

Tietosepän toimesta on 5.3.2008 jälkeen järjestetty 96

tilaisuutta, joihin on osallistunut 3405 henkilöä. Viime vuonna

järjestettiin viljelijätilaisuuksia verotuksesta, taloudesta,

sukupolvenvaihdoksesta, luomutuotannosta, tukihausta,

koneurakoinnista, pellonparannuksesta, investoinnista, kilpailuttamisesta,

nautaeläinrekisteristä ja maatilojen sopimuksista.

Näiden lisäksi hankeen kautta on edistetty tilusjärjestelyjä.

Jo vuodesta 1995 jatkuneen tavan mukaisesti tuottajayhdistysten

EU-avustajille järjestettiin yhteistyössä TE-Keskuksen

ja ProAgrian kanssa koulutuspäivä Tietoseppä-hankkeen

avustamana. Vakiintuneen käytännön mukaan tilaisuuteen

osallistuivat alueemme maaseutuelinkeinoviranomaiset

ja maaseutuneuvojat.

Vuoden aikana on osallistuttu tilusjärjestelyjä edistäviin

kokouksiin. Liiton toimihenkilöt ovat eri ohjausryhmissä jäseninä

ja he ovat käyneet esittelemässä myös alueemme

tilusrakennetilastoja.

Sidosryhmäyhteistyötä on tehty alueemme eri toimijoiden

kanssa. Luonnonvara-alan toimijoiden yhteistoimintaa

on tehty LUOVA- verkoston kautta. On neuvoteltu hirvienlupamääristä,

koulutettu uusia puheenjohtajia ja sihteereitä

tehtäviin.

Sosiaalipolitiikka

Kertomusvuonna Liitto järjesti yhdessä Melan kanssa lomituspäivän.

Lomitustoiminta on saanut vakiintuneen toimintatavan,

mutta edelleen Liittoon tulee esityksiä lomitustoiminnan

parantamiseksi.

Edellisvuosi oli työterveyshuollon teemavuosi. Kertomusvuonna

työterveyshuoltoa pidettiin eri tilaisuuksissa muutoin

esillä. Keski-Pohjanmaalla on suhteellisesti mitattuna eniten

työterveyshuollossa mukana olevia viljelijöitä.


Suomalaisen ruokakulttuurin

edistäminen ja kuluttajatyö

Lähiruokaviesti kulki 1.9. Keski-Pohjanmaan läpi Kalajoelta

Kokkolaan. Polkupyörillä vietyyn viestiin osallistui kolmisenkymmentä

keskipohjalaista eri tuottajayhdistyksistä. Keski-

Pohjanmaalla Lähiruokaviesti huipentui Kokkolan torilla järjestettyyn

yleisötapahtumaan.

Viikolla kymmenen Liitosta ja yhdistyksistä vietiin kauppoihin

vetoomus kotimaisen ruoan puolesta. Kauppiaat ottivat

vetoomuksen pääsääntöisesti hyvin vastaan. Kokkolassa

vain KPO katsoi ruotsalaisen Arlan maidon sopivan

heidän strategiaansa. KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine oli

MTK Keski-Pohjanmaan syyskokouksessa kertomassa perusteluita,

miksi he toimivat vastoin maakunnan maidontuottajien

näkemystä.

MTK painatti kaikille yhdistyksille banderolleja tunnuksin

Kotimainen ruoka tuo leivän moneen pöytään. Banderollit

asetettiin tien varsille loppuvuodesta 2009.

Kulttuuritoiminta

MTK Keski-Pohjanmaa järjesti 5.9. yhdessä Valtran, Raision,

OP-Pohjolan ja Atrian kanssa viljelijöiden eloillan Halsuan

Masalassa. Eloillassa puheen piti valtiovarainvaliokunnan

verojaoston puheenjohtaja kansanedustaja Mika Lintilä.

Eloiltaan osallistui noin 200 henkeä.

Lokakuun 15. päivä vietettiin maailmanlaajuista Maaseudun

naisten päivää Jyväskylässä ”Vaikuttajanainen” -

teemalla. Alueeltamme osallistui seminaarin parikymmentä

henkilöä.

Toiminnanjohtaja osallistui kertomusvuonna Keski-pohjanmaan

kulttuurirahaston hoitokuntaan ja Kusti Eskolan

rahaston hoitokuntaan.

Ympäristöpolitiikka

MTK Keski-Pohjanmaa jätti tammikuussa 2009 muiden

tuottajaliittojen tavoin lausuntonsa alueellisista vesienhoitosuunnitelmista,

jotka liittyvät EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanoon.

MTK Keski-Pohjanmaan toimialuetta koski

kaksi ohjelmaesitystä. Niitä olivat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen

valmistelema Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren

vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi

vuoteen 2015 sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

valmistelema Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen

vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015.

MTK Keski-Pohjanmaa huomautti ympäristökeskuksia

vesienhoitosuunnitelmissa käytetyistä epätarkoista lähtötiedoista.

Varsinkin ravinnekuormituksen arviointi piti sisällään

suuria virhemahdollisuuksia. Liiton näkemyksen mukaan viljelijöiden

neuvonta on paras tapa toteuttaa vesipuitedirektiivin

vaatimukset. Valtioneuvosto jätti lopulta tuottajajärjestön

lausunnot vähälle huomiolle vahvistaessaan vesienhoitosuunnitelmat

joulukuussa 2009.

Kertomusvuoden aikana valmistui Keski-Pohjanmaan lii-

Puheenaiheena lihantuotannon kannattavuus. Kuvassa (vas.) Mauno Rahkola,

Seppo Paavola, valtiosihteeri Jouni Lind sekä Jouni Jyrinki.


Maaseutunuorten syysparlamentissa valittiin maaseutunuorten edustaja MTK:n johtokuntaan.

Kuvassa (vas.) Johannes Tiusanen, Riku Somero, Mikko Roppo, Timo Kankaanpää ja Aarne Lehtonen.

ton hallinnoima POSKI-projekti, jonka yhteydessä kartoitettiin

alueen pohjavesialueita sekä rajattiin niitä uudelleen.

Samanaikaisesti valmisteltiin Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan

kolmatta vaihetta, johon nämä laajentuneet pohjavesialueet

tulivat merkityiksi.

Lietelannan multauksen erityistukea oli mahdollista hakea

toista vuotta. Erityistuki oli yksi tekijä, jonka vuoksi lietelannan

multauslaitteet ja myös itsekulkevat lietteenlevitysyksiköt

alkoivat yleistyä nopeasti alueellamme.

MTK Keski-Pohjanmaalla on yhteinen maa- ja ympäristöpoliittinen

valiokunta MTK Etelä-Pohjanmaan, Österbottens

Svenska Producentförbundin, Keski-Pohjanmaan Metsänomistajaliiton

sekä Länsi-Suomen Metsänomistajaliiton

kanssa. Kertomusvuonna valiokunnan puheenjohtajana oli

Jari Laukkonen (MTK E-P) ja varapuheenjohtajana Heikki

Syri (KESKI-POHJANMAA MOL). MTK Keski-Pohjanmaan

edustajana valiokunnassa oli kaustislainen maanviljelijä Tapio

Luomala.

Lähes jokainen toimialueen maatila on sitoutunut maatalouden

ympäristöohjelmaan. Sen myötä maakunnan pellot

ovat nyt lähes sataprosenttisesti ns. tarkennetussa lannoituksessa.

Maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksesta

kotieläintilojen lantalat on rakennettu uudelleen, vesistöjen

varsiin on perustettu suojakaistat ja ojien varsiin pysyvät

pientareet. Ympäristöohjelman vaikutuksesta lannoitefosforin

käyttö on vähentynyt vuoden 1994 jälkeen 60 prosenttia.

Maaseutunuorten toiminta

Maaseutunuorten toimintaa koordinoi Keski-Pohjanmaalla

seitsemänjäseninen Maaseutunuorten ryhmä. Ryhmän puheenjohtajana

toimi kertomusvuoden aikana lohtajalainen

Ilkka Orjala. Varapuheenjohtajana oli reisjärveläinen Lena-

Maria Savola.

Maaseutunuorten Vaikuttajavalmennuksen viimeinen jakso

pidettiin aivan helmikuun alussa. Maaseutunuorten vaikuttajavalmennus

oli kolmesta jaksosta koostuva koulutus,

joka on tarkoitettu järjestön aktiivisille nuorille. Keski-Pohjanmaalta

koulutukseen osallistui peräti kahdeksan henkilöä.

Keski-Pohjanmaan edustajat osallistuivat helmikuussa

Seinäjoella järjestettyyn MTK Keski-Pohjanmaan, MTK Etelä-Pohjanmaan

ja Österbottens svenska producentförbundin

yhteiseen kevätseminaariin. Seminaarin aiheena oli bioenergia.

Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä järjestettiin maaseutunuorten

illanvietto Kalajoella. Tapahtumaan osallistui

yhteensä runsas 80 henkilöä eri puolelta maata.

Sieviläinen Riku Somero oli ehdokkaana, kun MTK:n johtokuntaan

valittiin maaseutunuorten edustajaa. Valinta tehtiin

marraskuussa Maaseutunuorten syysparlamentissa Porissa.

Varsin tasaväkisen mittelön jälkeen kokousedustajat

valitsivat MTK:n johtokuntaan Timo Kankaanpään Ilmajoelta.

Syysparlamenttiin osallistui kaikkiaan seitsemän keskipohjalaista.


Maaseutunuoret joulutulet tervehtivät tiellä kulkijoita Himangalla,

Kalajoella, Kannuksessa, Kaustisen ja Vetelin rajalla,

Lohtajalla, Sievissä, Toholammilla ja Ylivieskassa.

Jäsenpalvelut

Edunvalvonta ja poliittinen vaikuttaminen jäsenille tärkeisiin

asioihin ovat MTK Keski-Pohjanmaan toiminnan peruspilareita.

Näistä sektoreista on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen

muissa osioissa.

MTK Keskusliitto huolehtii valtaosasta MTK:n jäsenille

tarjottavista jäseneduista. MTK Keski-Pohjanmaan jäsenille

myönnetään alennus Woikosken kaasuista ja laitevuokrasopimuksista.

Muutamilla MTK Keski-Pohjanmaan jäsenyhdistyksillä

on omia jäsenetujaan, kuten esimerkiksi polttoainealennus

tai lomamökin vuokrausmahdollisuus.

Toimihenkilöt ovat antaneet vuoden mittaan neuvontaa

jopa useille sadoille jäsenille. Totuttuun tapaan lukuisia MTK:

n jäseniä on avustettu ongelmatilanteissa, jotka koskettaneet

esimerkiksi ympäristölupia, kaavoitusta, sosiaaliturvaa,

tukihakua, investointirahoitusta jne. Tuottajajärjestön avulla

moni ongelmatilanne on ratkennut jäsenen eduksi.

MTK Keski-Pohjanmaan on järjestänyt vuosittain ulkomaanmatkan

jäsenilleen. Syksyn 2009 jäsenmatka suuntautui

Kreetalle. Matkaohjelma räätälöitiin ryhmää varten sisällyttämällä

mukaan maatalousalan ammattikohteita. Matkaan

osallistui MTK Keski-Pohjanmaan ja MTK Pohjois-

Pohjanmaan jäseniä.

Maanomistajien arviointikeskuksen lakimies Lauri Pakka

on avustanut MTK:n jäseniä mm. ympäristölupakysymyksissä.

Lauri Pakka on tavannut asiakkaita kentällä, minkä

lisäksi hän on vastaanottanut asiakkaita MTK Keski-Pohjanmaan

toimistolla.

MTK Keski-Pohjanmaa käyttää tiedottamiseen aktiivisesti

sekä internetiä että sähköpostia. Sähköpostilistalle ilmoittautuneille

jäsenille lähetetään vuoden mittaan useita satoja

tiedotteita. Myös internetsivujen sisältöön on kiinnitetty entistä

enemmän huomiota.

Maidontuottajien ahdinko johti laajoihin mielenosoituksiin mm. Brysselissä,

Luxemburgissa ja Pariisissa. Yksi näkyvimmistä mielenosoituksista järjestettiin 5.10.

Brysselissä EU:n komission päärakennuksen edessä.


DeLaval

työvaatteet

ammattilaisille

DeLaval haalarit maatalouden ammattilaisille

- nyt jäsenetuhintaan MTKn ja SLC jäsenille

MTK-vaatemainos 2009 suomi.indd 1 13.2.2009 7:50:02


Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

MTK:n koko järjestössä on linjattu vuodelle 2010 yhteiset strategiset päämäärät,

joita toteutetaan Keskusliitossa, Liitoissa ja yhdistyksissä.

1. Toiminnallamme on mitattava, myönteinen vaikutus

jäsentemme hyvinvointiin, sosiaaliseen tasa-arvoon,

elinkeinojen menestymiseen ja kannattavuuteen.

Tämän toteuttamiseksi MTK Keski-Pohjanmaa tehostaa

markkinatietoutta ja lisää informaatiota kuluttajille kotimaisen

ruoan merkityksestä maamme ruokaturvallisuuden

varmistamiseksi ja alueemme hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Jäsentemme hyvinvointia ja elinkeinojen menestymistä edistämme

johtamis- ja hyvinvointihankkeen avulla. Vaikutamme

koulutuksen ja neuvonnan lisäämiseen ja kohdentumiseen

jäsenten tarpeita vastaavaksi. Olemme vaikuttamassa lomitusjärjestelmän

toimivuuteen ja työterveyshuollon saatavuuteen.

Teemme esityksiä ja aloitteita sosiaaliturvan parantamiseksi,

verotuksen keventämiseksi ja edistämme jäsentemme

vero-osaamista.

Puolustamme jäsentemme ympäristö- ja maapoliittisia

oikeuksia ja edistämme ympäristöhallinnon tietämystä maatalouden

vaikutuksista ympäristöön.

Olemme vaikuttamassa Ely – hallinnon toimivuuteen alueemme

parhaaksi.

2. Edunvalvontamme perustuu jäsenten tarpeiden

tunnistamiseen ja toimintaympäristön jatkuvaan analyysiin,

ennakointiin ja vahvaan asiantuntijuuteen.

Jatkamme ja kehitämme alueemme tilastointia jäsentemme

elinkeinojen kehittymisestä ja tiedotamme siitä. Päivitämme

sidosryhmäyhteistyömme ja luomme yhteydenpitomallin.

Järjestämme yhdessä sidosryhmien ja hankkeiden kautta

alueellemme tarpeellisia koulutus- ja tiedotusseminaareja.

Vastaamme toiminnallamme jäsentemme tarpeisiin ja selvitämme

heidän ongelmatapauksia.

Autamme jäsenyhdistyksiä neuvotteluja ajankohtaispäivillä.

Koulutamme yhdistysten luottamushenkilöitä organisaation

toimivuuden parantamiseksi.

3. Järjestömme on kiinnostava ja motivoiva nykyisille

ja tuleville jäsenille sekä luottamus- ja toimihenkilöille.

Lisäämme suunnitelmallista viestintää jäsenistölle, sidosryhmille

ja tiedotusvälineiden avulla suurelle yleisölle. Käytämme

yhä enemmän sähköpostia, reppua, Liiton www-sivuja

ja seuraamme mitä uusia menetelmiä on käyttöön otettavissa.

Edistämme jäsenhankintaa.

Otamme toiminnassamme huomioon eri jäsenryhmät ja

edistämme jäsenetujen tietämystä. Maaseutunuorten toiminta

on tärkeää järjestön jatkuvuuden kannalta. Maaseutunuorille

ja maaseutuoppilaitoksissa opiskeleville annettaan

koulutusta ja kehitetään monipuolisempaa toimintaa. Koulutuksessa

huomioidaan osuustoimintayritysten merkitys jäsenkunnan

tulojen kasvattajana.

Maaseudun henkisiä arvoja edistetään kulttuuritoiminnan

avulla.

Liitto kehittää edelleen toimintaansa monipuolisemmaksi

ja kiinnostavammaksi, tavoitteena hyvin toimeentulevat ja

henkisesti virkeät jäsenet.

Tärkeimpänä pidämme jäsentemme taloudellisen ja henkisen

hyvinvoinnin vahvistumista elinkeinojen kannattavuuden

parantamisella.

4. Ennakoimme ja edistämme uusia maaseudun liiketoimintamahdollisuuksia

ja niiden kannattavaa hyödyntämistä.

Suomen sitoutuminen ilmastonmuutoksen estämiseen vaikuttaa

myös maatalouteen. Se antaa myös suuria mahdollisuuksia

bioenergian hyödyntämisessä. MTK K-P osallistuu

maakunnalliseen energiatyöryhmän työhön jäsentemme

kannalta oikeanlaisten energiamuotojen hyödyntämiseksi.

Olemme yhteistyössä bioenergiatapahtumien järjestämiseksi

ja tiedon sekä koulutuksen lisäämiseksi.

MAAKUNNALLINEN ROOLI

Liitto edistää Keski-Pohjanmaan maa- metsä ja maatalousyritysten

asemaa maakunnassa yhtenä tärkeimmistä toimialoista.

Osallistutaan K-P:n ja P-P: n maakunnallisten

Liittojen toiminta – ja toteuttamissuunnitelmien mukaisiin

tehtäviin alkutuotannon vahvistamiseksi. Tämä edellyttää

hyvää ja aktiivista yhteistyötä muiden maa – ja metsätalous,

turkistuottajien, ELY - Keskuksen, ProAgrian, ym. sidosryhmien

kanssa.


C-tuotantoalueen

liittojen yhteistyö

Vuonna 2009 C-liittojen puheenjohtajana toimi alkuvuodesta

mv. Markku Kiljala Reisjärveltä ja sihteerinä tj. Juhani

Savolainen Nilsiästä. Sovittua kiertoa ylläpitäen 18.4

pidetyssä kokouksessa C-Liitot järjestäytyivät uudelleen ja

puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Juhani Lampela Tervolasta

ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi Oulusta.

Puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat kokoontuivat toimintavuonna

viisi kertaa, joista kaksi oli puhelinkokousta.

Kokousten ajankohdista ja käsiteltävistä asioista tiedotettiin

myös AB-alueen tuottajaliitoille. C-liittoihin kuuluvat seuraavat

MTK liitot: Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa,

Keski-Suomi, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa

ja Pohjois-Savo sekä Österbottens svenska

producentförbund.

7.1.2009 puhelinkokous

Käsiteltiin sika- ja siipikarjatalouden pohjista tukea ja puheenjohtaja

Hornborgin kannanottoja asiasta. Päätettiin laatia

asiasta kirjelmä MTK:n johtokunnalle sekä lehdistölle erillinen

lehdistötiedote.

18.1.2009 puhelinkokous

Käsiteltiin 19.1 pidettävän MTK:n ylimääräisen valtuuskunnan

asialistan asioita, joista keskeisimpiä olivat valtuuskunnan

järjestäytyminen ja kansallisen tuen ratkaisu vuodelle

2009. Päätettiin esittää Aarno Puttosta MTK:n valtuuskunnan

ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kokouksessa käytiin

laaja keskustelu kansallisen tuen ratkaisusta sika- ja siipikarjasektorin

osalta. Kokouksen yksimielinen kanta oli, että

142 alueen tukileikkauksia ei hyväksytä.

18.4.2009 Elinkeinotalon ruokala, Seinäjoki.

Kokouksessa oli kuultavana MTK:n puheenjohtajaehdokkaat

Juha Marttila sekä Veli-Pekka Talvela. Kokous kuuli ehdokkaiden

esittelyn ja esitti kiperiä kysymyksiä. Esittelyjen

ja esitettyjen kysymysten jälkeen käytiin keskustelu ehdokkaista.

Käsiteltiin lyhyesti ajankohtaisia maatalouspoliittisia

ja lähinnä maito markkinoihin liittyviä kysymyksiä.

9.10.2009 Hotelli Käenpesä, Ylivieska

Käsiteltiin ajankohtaisia maatalouspoliittisia kysymyksiä ja

MTK:n luottamushenkilövalintoja.

Käsiteltävänä oli mm. EU:n kriisituen jako, verokysymyksiä

sekä viljan markkinatilanne. Luottamusmiesvalinnoissa

kuultiin eri näkökulmia ja keskusteltiin vaihtoehdoista.

18.11.2009 Hotelli Käenpesä, Ylivieska

Käsiteltiin EU:n kriisituen jakoa ja päätettiin laatia oma ehdotus

asiasta, jossa pohjalla oli sähköpostissa jakelussa ollut

malli. Luottamushenkilövalinnoista käytiin pohjakeskustelua

ja pohdittiin eri vaihtoehtoja. Tällä kertaa ehdolla on harvinaisen

runsaslukuinen ehdokasjoukko. Keskusteltiin myös

sääntöjen muuttamisesta tulevaisuudessa siten, että vältettäisiin

alueiden välinen kisa ja asioiden kärjistyminen.

C-liittojen tiedote 7.1.2009

Art. 142 tukialueen MTK-Liittojen ja ÖSP:n puheenjohtajat ja

toiminnanjohtajat ovat 7.1.2009 pitämässään puhelinkokouksessa

käsitelleet yksimahaisten vuoden 2009 kansallisten

tukien tukilinjauksia ja esittävät seuraavaa:

Suomen maatalouden nykyisessä tulo- ja kannattavuustilanteessa

tukijärjestelmien heikentäminen on kohtalokasta.

Sika- ja siipikarjatilojen tulonmuodostuksessa Pohjoinen

tuki on ratkaiseva elementti, joka paikkaa tuotanto- ja luonnonolosuhteista

johtuvia kilpailijamaita korkeimpia tuotantokustannuksia

ja turvaa viljelijöiden toimeentuloa. Nämä

seikat ilmenevät myös komission tilaamasta pohjoisen tuen

arviointiraportista.

Arvioitaessa tukikokonaisuutta tulee ottaa huomioon nykyiset

ja 1990- luvulla olleet erot investointituissa, kasvituotannon

ja ympäristötuen korkeammat tuet AB-alueella, korkeampi

satotaso ja edullisemmat luonnonolosuhteet.

Kun yksimahaisten pohjoinen tuki 142 ratkaisussa nyt irrotetaan

tuotannosta, ei ole perusteita puhua mistään vaikutuksista

markkinoihin, tuki ei ole myöskään riippuvainen

tuotannon määrästä, eli tilanne on tältä osin sama koko

maassa. Myös investoivilla ja laajentavilla tiloilla jää kaikki

uusi tuotanto ilman tukea koko maassa.

Pohjoisen tuen leikkaaminen tarkoittaisi viljelijöiden tulojen

leikkaamista, tällaista ei etujärjestö voi hyväksyä ja olla sitä

ajamassa. Yksimahaisten tuen leikkaaminen C-alueella ei

helpottaisi millään muotoa AB-alueen viljelijöiden tilannetta.

18.11.2009 kokouksen esitys

Alla mainitut tuottajaliitot esittävät, että MTK:n johtokunta

ottaisi huomioon EU:n valtuuttaman ”de-minimistuen” kohdentamisessa

seuraavat linjaukset:

• Tukea maksetaan kaikille kriisisektoreille

• Suomen varaamasta 40 milj. eurosta 30 milj. euroa kohdennettaisiin

maidolle ja 10 milj. euroa naudanlihantuotannolle

ja muille kriisisektoreille, kuten viljalle

• Ensisijainen kohdentaminen maidolla litrojen mukaan etelästä

pohjoiseen 1,5 snt/litra ja siten, että tukea maksetaan

enintään 500 000 litran vuosituotokseen asti (7500/

tila/vuosi)

• Sovittava valtion kanssa, että tuki maksetaan kahtena

peräkkäisenä vuotena maksimissaan 2x7500 €=15000

€/tila ja että 40 milj. euron lisärahoitus varataan myös

seuraavalle vuodelle

Lisäksi kriisitiloille on suunnattava muita rahoituksellisia

keinoja, joilla talousahdinkoa voidaan helpottaa. MTK:n on

huolehdittava, että näillä tiloilla on mahdollista ottaa käyttöön

investointien rahoitukseen otettujen lainojen korkotuen

korottaminen ja takaisinmaksuaikojen pidentäminen.


MTK-Etelä-Pohjanmaa, MTK-Etelä-Savo, MTK-Kainuu,

MTK-Keski-Pohjanmaa, MTK-Keski-Suomi,

MTK-Lappi, MTK-Pohjois-Karjala, MTK-Pohjois-Pohjanmaa,

MTK-Pohjois-Savo

C – liittojen toiminnanjohtajakokoukset

Toukokuussa kokoonnuttiin Lihakunnan vieraaksi Kuopioon.

Asialistalla kokouksessa olivat ajankohtaiset maatalouspoliittiset

asiat, järjestöasiat sekä liha-alan tulevaisuuden

kehitysnäkymät.

Elokuussa kokoonnuttiin Ouluun Suomen ympäristöpalvelun

vieraaksi. Asialistalla olivat EU:n de minimis tuen jako,

viljavuusanalyysimarkkinat, ajankohtaiset maatalouspoliittiset

asiat sekä järjestöasiat.

Toimihenkilöiden toiminta

Toiminnanjohtajan tulee valmistella asioita liiton johtokunnalle,

työryhmille sekä yleisille kokouksille ja toimia näiden sihteerinä.

Tehtäviin kuuluu edelleen vastata päätösten toimeenpanosta,

organisaation johdosta ja yleisistä tehtävistä.

Toimensa puolesta toiminnanjohtaja kuuluu

- Lihakunnan Pohjanmaan hankinta-alueen luottamusneuvostoon

- Keski-Pohjanmaan Liiton yhteistyöryhmään

- Pohjois-Pohjanmaan MYR:n varajäsenenä

- Pohjois-Pohjanmaan MYR:n maaseutujaokseen ja asiakasraatiin

- Keski-Pohjanmaan MYR:n eri toimintalinjoissa

- Tapiolan alueelliseen neuvottelukuntaan

- Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen säätiön hallitukseen

- Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan maatalousverotuksen

neuvottelukuntaan

- Ylivieskan seutukunnan maaseututiimiin

- Keski-Pohjanmaan Maaseutuopetuksen neuvottelukuntaan

- Keski-Pohjanmaan Liiton bioenergia- ja koordinaatiotyöryhmään

sekä

- Perhon- ja Lestijoen neuvottelukuntiin

Lisäksi toiminnanjohtaja on Melan yhteyshenkilö ja Luova

Oy:n hallituksen jäsen.

Järjestöagrologi Jouni Ingalsuon erityisalueisiin on kuulunut

mm. yhdistysten ja maaseutunuorten toiminta, jäsenistön

koulutus, maatalouden tukiasiat, ympäristöasiat, maakorvauskysymykset,

MTK:n tapaturmavakuutus sekä jäsenrekisteriasiat.

Jouni Ingalsuo on myös ollut toiminnanjohtajan

varahenkilönä useissa toimielimissä. Syksyllä 2009

Jouni Ingalsuo työskenteli kuukauden ajan MTK:n Brysselin

toimistossa perehtyen mm. EU:n hallintoelimien toimintaan

ja EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen. Tällä välin Ingalsuon

sijaisena toimi agrologi Jari Orjala.

Toimiston hoidosta on vastannut toimistosihteeri Leena

Klapuri. Hänen tehtäviinsä on kuulunut liiton kirjanpito

ja palkanlaskenta.

Toimialueellamme on useita kehityshankkeita, joiden toimintaan

MTK Keski-Pohjanmaa on osallistunut. Toiminnanjohtaja

Jyrinki ja järjestöagrologi Ingalsuo ovat ohjausryhmän

jäseninä tai varajäseninä mm. seuraavissa hankkeissa:

- Aikuisena agrologiksi

- Ajokortti työelämään

- Elinvoimainen Lestijoen vesistö

- Green Care -toiminta Keski-Pohjanmaalla

- Kehittyvä metsäenergia

- POSKI-projekti

- Tietoseppä

- VENE -Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä.


Koulutus

Järjestön koulutustoiminnan tavoitteena on saada etujärjestötyöhön

aktiiviset ja hyvät perus- ja erikoistiedot omaavat

luottamushenkilöt.

PELLERVO-INSTITUUTTI

MTK E-Start

17.-18.2.2009 Kannus

Päivi Rahja

Jussi Joki-Erkkilä

Virpi Manninen

Henry Vehviläinen

Hannu Heikkilä

Päivi Ainali

Jouni Kaustinen

Matti Myllymäki

Tuija Luoma

Armi Palokangas

LIITON KOULUTUS

Jäsenkerääjien koulutus

29.1.2009 Kokkola

Osanottajia 4

Kalajoki

Kalajoki

Kalajoki

Kalajoki

Kalajoki

Kannus

Kaustinen

Kaustinen

Toholampi

Toholampi

Maataloushallinnon ja

maatalouspolitiikan iltapäivä

20.3.2009 Kälviä

Osanottajia 40

Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät

27.-28.10.2009 Kalajoki

Sari Isotalus

Alavieska

Arsi Kanala

Halsua

Jarkko Karvonen

Halsua

Henna Vuotila

Himanka

Jari Hekkala

Himanka

Päivi Rahja

Kalajoki

Mauno Rahkola

Kalajoki

Kari Gromoff

Kannus

Päivi Ainali

Kannus

Sirpa Rekilä

Kannus

Juhani Saarikettu

Kaustinen

Sakari Jylhä

Kälviä

Jari Kovasin

Kälviä

Sisko Kiviniemi

Lohtaja

Vesa Isolankila

Lohtaja

Hannu Hyry

Rautio

Heikki Olkkonen

Rautio

Jarkko Kokkoniemi

Reisjärvi

Mika Vuorenmaa

Reisjärvi

Markku Kiljala

Reisjärvi

Pentti Hoffren

Sievi

Antti Kangas

Sievi

Jukka Koivuoja

Sievi

Atso Ala-Kopsala

Mika Olkkola

Armi Hotakainen

Jari Lassila

Jaana Rytkönen

Elina Päivärinta

Heikki Jaakola

Jouni Ingalsuo

Jouni Jyrinki

Toholampi

Toholampi

Toholampi

Veteli

Ylivieska

Ylivieska

Ylivieska

Liitto

Liitto

Maaseutunuorten syysparlamentti

6.-7.11.2009

Osanottajia 7

Ympäristöasiamiespäivät

12.11.2009 Härmä

Jarkko Kääriälä

Alavieska

Harri Heikkilä

Kannus

Tapio Luomala

Kaustinen

Jari Kovasin

Kälviä

Pekka Maunula

Kälviä

Allan Sysimetsä

Lohtaja

Hannu Hyry

Rautio

Mika Olkkola

Toholampi

Jouni Jyrinki

Liitto

Kesäteatteri

6/18/2009 Kannus

Osanottajia 26

Maaseutunuorten illanvietto

1.8.2009 Kalajoki

Osanottajia 80

Eloilta

5.9.2009 Halsua

Osanottajia 250

Uutispuurotilaisuus tiedotusvälineille

17.9.2009 Kannus

Osanottajia 4

Vaikuttajanaiseksi voimaantuminenseminaari

15.-16.10.2009 Jyväskylä

Päivi Rahja

Kalajoki

Jaana Rytkönen

Ylivieska

Armi Hotakainen

Toholampi

Elina Päivärinta

Ylivieska

Monika Klemola

Veteli

Virpi Manninen

Kalajoki

Sirpa Rekilä

Kannus

Jäsenmatka Kreetalle

16.-23.10.2009

Osanottajia 42


Maatalouslomituksen ajankohtaispäivä

6.11.2009 Toholampi

Osanottajia 55

Maaseutunuorten seminaariristeily

Tukholmaan 27.-29.11.2009

Osanottajia 13

Maaseutunuorten pikkujoulu

12.12.2009 Kaustinen

Osanottajia 82

Maatilarahoituksen

monet

mahdollisuudet

TIETOSEPPÄ-HANKKEEN KOULUTUS

Maatilan veropäivä

20.1.2009 Ylivieska

Osanottajia 53

Maatilan veropäivä

20.1.2009 Kannus

Osanottajia 52

Maatilan sukupolvenvaihdos- teemapäivä

3.2.2009 Ylivieska

Osanottajia 104

Maatilan sukupolvenvaihdos-teemapäivä

3.3.2009 Kannus

Osanottajia 60

Eu-tukikoulutus

18.3.2010 Kälviä

Osanottajia 85

Viljelijä työnantajana- teemapäivä

25.3.2010 Kannus

Osanottajia 20

Alueelliset tuki-infot

5.3.2009 Perho

Osanottajia 49

5.3.2009 Kaustinen

Osanottajia 45

Investointi- ja rahoituspäätöksiä

tehtäessä on tärkeää,

että maatilayrittäjällä on

asiantunteva pankkikumppani.

Säästöpankista saat maa- ja

metsätilan raha-asioiden hoitoon

monipuoliset palvelut ja paikallisen

asiantuntijan hyvät neuvot.

Kysy lisää palveluistamme

lähimmästä Säästöpankistasi!

6.3.2009 Kälviä

Osanottajia 61

10.3.2009 Toholampi

Osanottajia 38

13.3.2009 Kannus

Osanottajia 47

27.3.2009 Kalajoki

Osanottajia 40

30.3.2009 Sievi

Osanottajia 62

Kortesjärvi

Kaustinen

puh. 020 758 2310 puh. 020 758 2320

Toholampi

Sievi

puh. 020 758 2330 puh. 020 758 2350

Kalajoki

Kälviä

puh.020 758 2360 puh. 020 758 2340

Raahe

Ylivieska

puh. 020 758 2370 puh. 020 758 2380


Järjestäytymisaste

Keski-Pohjanmaalla

vuoden 2009 lopussa

88,2

84,0

87,7

83,2

84,2

70,8

95,9

63,1

85,9

68,5

86,5

75,7

73,5

56,4

76,5

62,5

67,5

65,2

88,2

73,1

93,0

81,6

74,8

64,9

88,0

82,0

JÄRJESTÄYTYMISASTE PELLOISTA 83,4 %

(v. 2008 83,5 %)

87,7

69,7

76,4

58,3

86,7

88,5

JÄRJESTÄYTYMISASTE VÄHINTÄÄN 3 HA

TUKEA HAKENEISTA MAATILOISTA 75,6 %

(v. 2008 78,1 %)

84,0

71,6

Luvuissa ei ole huomioitu Kokkolan järjestäytymisastetta.

Jäsenmäärä 31.12.2009

MTK Keski-Pohjanmaan jäsenmäärä oli kertomusvuoden

lopussa 7 984 henkilöä. Jäsenmäärä aleni

edellisvuodesta 101 henkilöä.

Jäsentilojen lukumäärä oli samaan aikaan 2 563. Lukumäärä

aleni vuoden 2009 aikana 43 tilan verran.

Jäsentilojen peltoalan määrä oli vuoden lopussa 82

431 hehtaaria, mikä on 83,5 prosenttia alueen peltoalasta.

Vuotta aiemmin järjestäytynyt peltoala oli

82 553 hehtaaria.


Järjestäytymisaste Keski-Pohjanmaalla vuoden 2008 lopussa

Alle 3 ha kpl

3-5 ha kpl

5-10 ha kpl

10-15 ha kpl

15-25 ha kpl

25-50 ha kpl

Yli 50 ha kpl

Yhteensä kpl

Järj. aste pelloista %

Järjestäytymisaste väh. 3 ha

tukea hakeneista tiloista %

Jäsenien keskim. metsäala ha

Vastuuhenkilöt

Perheenjäsenet

Muut henkilöjäsenet

Yhteisöjäsenet

Kunniajäsenet

Jäseniä vuoden 2009 lopussa

Jäseniä vuoden 2008 lopussa

Yhdistys

Alavieska 50 2 4 8 14 43 26 147 73,5 % 56,4 % 35,86 148 241 7 1 396 410

Halsua 26 2 1 3 13 22 19 86 76,4 % 58,3 % 67,77 87 216 8 311 317

Himanka 34 1 9 6 25 29 14 118 87,7 % 83,2 % 52,12 126 234 5 1 365 366

Kalajoki 62 2 10 18 36 70 71 269 95,9 % 63,1 % 48,72 297 562 20 879 866

Kannus 32 0 0 3 13 33 40 121 85,9 % 68,5 % 73,35 124 230 5 1 359 364

Kaustinen 48 4 10 15 26 53 33 189 88,2 % 73,1 % 41,28 214 348 3 565 604

Kokkola 5 0 0 1 1 4 0 11 19,57 11 11 10 32 33

Kälviä 41 2 6 8 23 48 27 155 84,2 % 70,8 % 65,44 157 363 16 536 522

Lestijärvi 15 0 2 4 18 22 8 69 86,7 % 88,5 % 71,99 69 110 179 172

Lohtaja 34 6 5 9 23 71 38 186 88,2 % 84,0 % 58,50 200 278 7 1 485 505

Perho 42 1 5 10 21 38 31 148 84,0 % 71,6 % 56,80 153 331 5 2 489 479

Rautio 19 1 2 6 9 19 16 72 86,5 % 75,7 % 54,63 75 164 0 239 241

Reisjärvi 53 2 6 9 10 55 55 190 88,0 % 82,0 % 56,41 197 369 5 1 571 570

Sievi 52 2 4 7 20 66 49 200 67,5 % 65,2 % 50,67 205 472 11 688 691

Toholampi 39 1 3 2 16 81 41 183 74,8 % 64,9 % 49,56 195 330 6 531 545

Ullava 14 0 3 3 8 28 20 76 93,0 % 81,6 % 55,82 80 182 1 262 263

Veteli 55 1 7 12 31 37 43 186 87,7 % 69,7 % 48,91 186 441 7 634 666

Ylivieska 32 2 11 8 23 38 43 157 76,5 % 62,5 % 40,49 167 284 12 1 463 471

Yhteensä 653 29 88 132 330 757 574 2563 83,4 % 75,6 % 52,75 2 691 5 166 127 5 4 7 984 8 085


Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n

toiminta vuonna 2009

Arviointikeskus on tuottajajärjestöjen omistama palveluyhtiö,

jonka tarkoituksena on tarjota mm. maa- ja metsätalousyrittäjille

laadukkaita ja korkeatasoisia asiantuntijapalveluita

maanomistamiseen ja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen

liittyvissä oikeudellisissa asioissa sekä kiinteistöjen

arvonmäärityksissä. Yhtiö on perustettu vuonna 1962

ja sillä on toimistot Helsingin lisäksi Turussa, Seinäjoella,

Oulussa ja Kouvolassa. Vuoden 2010 alusta perustettiin

toimisto Kuopioon. Kokkolan sivutoimipisteessä vastaanotetaan

Keski-Pohjanmaan asiakkaita aina asiakastarpeiden

mukaan.

Koko maan alueella Arviointikeskus toimi vuonna 2009

asiamiehenä 44 maantie- ja lunastustoimituksessa yhteensä

318 päämiehen puolesta.

Arviointikeskuksen kiinteistöarvioijat laativat kiinteistöarvioita

kauppa- ja sopimusneuvotteluja, velkajärjestelyjä, vakuustarkoituksia,

perinnönjakoja, osituksia, oikeudenkäyntejä

ym. varten eri puolilla maata olevista kohteista 114 kappaletta

129 tilaajalle.

Yhtiön lakimiehet laativat valituksia eri oikeusasteisiin ja

toimivat maanomistajien asiamiehinä mm. oikeudenkäynneissä

yhteensä 211 jutussa, jotka koskivat 361 päämiestä.

Lisäksi annettiin runsaasti kiinteistö- ja ympäristöoikeuden

alaan liittyvää lainopillista neuvontaa.

Keski-Pohjanmaan alueella Arviointikeskuksen asiantuntijat

hoitivat erityisesti maatilojen sopimusasioita, käräjä- ja

maaoikeusasioita sekä toimituksiin liittyviä korvausasioita.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 0,82 miljoonaa euroa.

Arviointikeskus antaa palveluistaan alennusta MTK:n

ja SLC:n jäsenille. Alennus on suuruudeltaan 10 % ja se

koskee yhtiön laskutusperusteisia palveluita. Vuonna 2009

alennusta annettiin noin 14.000 euroa.

Arviointikeskus Oy:n toimitusjohtajana toimii OTK Aulikki

Kiviranta ja Seinäjoen/Kokkolan toimiston aluejohtajana

varatuomari Lauri Pakka

Arviointikeskuksen Seinäjoen toimiston osoite on Huhtalantie

2, 60220 Seinäjoki ja puhelin 0207411066 tai

0407268577 ja sähköpostiosoite lauri.pakka@arviointikeskus.fi.

Kokkolan toimipisteen osoite on Pitkänsillankatu

20 B. Internet-kotisivut löytyvät osoitteesta www.arviointikeskus.fi.

www.arviointikeskus.fi


Nyt pelto puhuu:

Hyvin hoidettu maa tuottaa

huippusatoa.

Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki

ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla

ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi

sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja www.ruukki.com/maatalous

Lennokkaampaa

käyttöä vakuutuslaskuillesi.

Bonusasiakkaanamme voit maksaa Pohjolan vakuutuksia OP-bonuksilla, ja aloittaa

vaikkapa rentouttavan askarteluharrastuksen. Piipahda konttoriimme ja tuo mukanasi

vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan yhdessä mitä sille voidaan tehdä.

Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen

tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.


Rakennetaan

yhdessä

elinvoimaista

maaseutua!

AIDOSTI LÄHELLÄ IHMISTÄ

Paikallisosuuspankki on maatilan tuttu ja

turvallinen kumppani.

Meillä asiantuntijat neuvovat Sinua

kaikissa maatalouteen ja tilan pitoon

liittyvissä raha-asioissa. Tunnemme ja

osaamme paikalliset olosuhteet ja siksi

voimme tarjota aidosti henkilökohtaista

palvelua.

Tule paikallisosuuspankkiin.

Se kyllä kannattaa!

SIEVIN OP

REISJÄRVEN OP

Sievi P. (08) 481 5200

Reisjärvi P. (08) 883 3880

www.paikallisosuuspankit.fi

Maatilan vakuutamisessa

kotiseutu on parasta

Turvaa maatilasi

Monille meistä on tärkeintä oma kotiseutu ja sen pärjääminen.

LŠhivakuutuksenÊmaatilavakuutuksistaÊlšydŠtÊoikeanÊvakuutuksen,Ê

Lähivakuutusryhmään kuuluu 64 paikallista Lähivakuutusyhdistystä,

joiden toiminta ja tulos hyödyttävät paikkakunnan

jokaÊturvaaÊtilanÊtoiminnanÊkaikissaÊolosuhteissa.ÊTuleÊkeskustelemaanÊ

juuriÊsinunÊmaatilallesiÊsopivastaÊvakuutusturvasta.Ê

talouselämää. Tule Lähivakuutuksen asiakkaaksi. Tarjoamme

kattavan vakuutusturvan paikalliset

olosuhteet tuntien ja huomioiden.

www.lahivakuutus.fi

etunimi.sukunimi@lahivakuutus.fi

www.lahivakuutus.fi

Kokkola

Eteläväylä 7, PL 45, 67101 Kokkola

Puh. 020 750 4500, fax 020 750 4515

Ylivieska

Pajalankatu 17, PL 7, 84101 Ylivieska

Puh. 020 750 4500, fax 020 750 4534

Helsinki

Haukilahdenkatu 4, PL 45, 00551 Helsinki

puh 020 750 4500, fax 020 750 4555

www.artprint.fi


Maitomarkkinoilta

Viime vuodet ovat sisältäneet nopeita muutoksia maitomarkkinoilla.

Voimakkaan hintojen nousun jälkeen nähtiin nopea

laskukausi maidon hinnan laskuineen. Suomessa on jossain

määrin erilaiset markkinat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa

ja muutokset näkyvät viiveellä meillä. Merkittävin ero on

että Suomessa juodaan paljon maitoa. Tuonti on lisännyt

merkittävästi kilpailua tuoremaitomarkkinoilla ja vaikuttanut

alentavasti tuottajahintatasoon. Maailmanmarkkinahintatason

ollessa alhainen kasvoi tuonti juustoissakin ennätysmäisen

korkeaksi. Elokuussa tuontijuustojen osuus kulutuksesta

nousi peräti 42 prosenttiin. Tuontimäärien kasvun tyrehdyttämiseksi

arkijuustoa kampanjoitiin syksystä alkaen hyvällä

menestyksellä ja tuontijuuston osuus laski 35 prosenttiin.

Suomi on aina ollut suhteellisesti hyvin merkittävä maitotuotteiden

viejä ja tuonnin kasvaessa vientitarve aina lisääntyy.

Valio vie vastaanottamastaan maidosta 40 prosenttia erilaisina

maitotuotteina. Huonot vientihinnat yhdistettynä kotimaan

hintatason laskuun on huono yhdistelmä ja kyseinen

tilanne nähtiin viime vuonna.

Tällä hetkellä viennin hintatasossa on nähtävissä hyviä

merkkejä, maitojauheen ja voin hinnat ovat olleet nousussa

jo jonkin aikaa. Myös juustoissa hintataso on lähtenyt

nousuun. Samaan aikaan tärkeimpien vientimaiden valuutat

ovat vahvistuneet euroon nähden. Muutos on parantanut

viennin kannattavuutta.

Kaiken kaikkiaan kotimaan tulos ei ole parantunut alkuvuonna

mutta viennin parantunut tulos on mahdollistanut

maidon hinnan noston 2 sentillä/litra elokuusta alkaen. Nyt

olisi tärkeää saada nostettua kotimarkkinoiden kannattavuutta.

Kustannusten kehitys ei noudata maidon hinnan

kehitystä.

Tulevaisuus

Pohjolan Maidon toiminta-alueella ja erityisesti Keski- ja

Pohjoispohjanmaalla maidontuotanto on kehittynyt hyvin

suotuisasti koko EU-ajan. Uusia navetoita on rakennettu

runsaasti ja vanhempia navetoita laajennettu. Keskimääräinen

tilakoko on Suomen suurimpia, uskoa maidontuotantoon

on ollut.

Tänä keväänä kysyttiin maidontuottajilta aikomuksia lähivuosille.

Tutkimuksen mukaan maitotilojen tuotannon lopettamistahti

hidastuu 5 prosenttiin lähivuosina. Tilakoon kasvu

kiihtyy hieman ja joka kolmas maitotila aikoo laajentaa tuotantoaan.

Pohjolan Maidon tiloista joka neljäs tila aikoo vuoteen

2016 mennessä rakentaa uuden navetan, laajentaa tai

peruskorjata nykyistä. Myönteiset aikomukset näkyvät jatkamisaikeissa,

sillä noin 80 prosenttia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan

maidontuottajista aikoo jatkaa tuotantoaan vuoden

2016 jälkeenkin. Koko maan keskiarvo on 71 %. Maitomäärän

ennustetaan kasvavan Pohjolan Maidon osalta

13 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Koko Valion tasolla

nousu on 7 prosenttia.

Maitomarkkinat jatkavat heilahteluaan mutta tällä alueella

on hyvä uskoa elinkeinon jatkuvuuteen ja elinmahdollisuuksiin

tulevaisuudessakin.

Hyvää satovuotta ja menestystä toivottaen

Marko Puhto

Osuuskunta Pohjolan Maito

Keski-Pohjanmaan maatilojen

rahavirrat vuosina 1994–2008


Vaimon lisäksi löysin

internetistä myös Melan

sähköiset asiointipalvelut!

Mela-turva netissä

Päivitä MYEL-työtulosi

Hae Mela-sairauspäivärahaa

Tulosta todistuksia

Tarkista turvasi taso

Katso vakuutustietojasi

Tutustu työeläkeotteeseesi

Muista lomitusnetti

Valitse sähköinen Vaihtoehto!

Puukauppa 175 x 124.FH11 Mon Jun 14 16:09:47 2010 Page 1


Maidontuotanto ja maitokiintiöt

MTK Keski-Pohjanmaan alueella

240

233,0

224,1 223,8 223,2

226,2 226,9

224,4

222,6

220

200

185,5

Milj. litraa

180

Maidontuotanto

Maitokiintiöt

160

140

120

100

1995 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010

Maidontuotanto ja maitokiintiöt MTK Keski-Pohjanmaan toimialueella

Tuotantojakso 2009-2010 (1.4.2009-31.3.2010)

Maitokiintiö,

hallinnassa ltr

Maitokiintiö,

omaa ltr

Tuottajia

kpl

Tuotanto/

tuottaja ltr

Tuotanto

ltr

Kiintiön

ylitys ltr

Täyttöaste

%

Alavieska 9 620 349 9 937 450 58 172 748 10 019 367 399 018 104,15

Halsua 6 140 307 6 140 307 35 191 377 6 698 180 557 873 109,09

Kannus 15 477 387 15 522 081 54 278 072 15 015 914 -461 473 97,02

Kalajoki 24 263 329 24 200 012 126 199 809 25 175 903 912 574 103,76

Kaustinen 15 555 006 15 693 826 78 210 178 16 393 898 838 892 105,39

Kokkola 47 944 151 47 979 905 255 201 452 51 370 172 3 426 021 107,15

Lestijärvi 5 794 345 5 739 707 29 211 628 6 137 224 342 879 105,92

Perho 12 204 522 12 204 522 66 199 541 13 169 674 965 152 107,91

Reisjärvi 18 551 590 17 967 172 84 238 236 20 011 826 1 460 236 107,87

Sievi 14 428 277 14 579 617 75 207 990 15 599 232 1 170 955 108,12

Toholampi 22 548 874 22 548 874 107 228 283 24 426 279 1 877 405 108,33

Veteli 17 966 571 17 981 481 86 210 557 18 107 872 141 301 100,79

Ylivieska 10 784 211 10 887 574 45 241 893 10 885 175 100964 100,94

Yht. 221 278 919 221 382 528 1 098 212 214 233 010 716 11 731 797 105,30

Tuotantojakso

2008-2009 2 412 500 000 11 704 186 838 2 186 000 000 -226 500 000 90,61

Tuotantojakso

2009-2010 2 437 000 000 11 097 200 324 2 223 000 000 -214 000 000 91,22

Muutos 24 500 000 -607 13 487 37 000 000 12 500 000 0,61

Maidontuotanto kasvoi MTK Keski-Pohjanmaan toimialueella 233,0 miljoonaan litraan kiintiökauden 2009-2010 aikana. Lisäystä edellisestä kiintiökaudesta

kertyi 10,4 miljoonaa litraa eli 4,7 prosenttia.

Keskimääräinen tuotanto/maatila on kasvanut 233 000 litraan. Siinä on kasvua edelliskaudesta 10 400 litraa. Alueelle on hankittu maitokiintiöitä

lisää 1,2 miljoonaa litraa. Maitotilojen lukumäärä oli maaliskuun 2010 lopussa 1 098 maitotilaa. Maitotilojen lukumäärä on vähentynyt edellisestä

maitokiintiökaudesta 70 maatilan verran.


Maataloustuottajain yhdistysten

yhteyshenkilöitä vuonna 2009

n Yhteyshenkilöiden tietojen ohella

eri yhdistysten rakennekehitykset esitelty kaavioina.

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Alavieskan yhdistys

n Puheenjohtaja

Antti Takalo 050-3571976

n Sihteeri

Sari Isotalus 040-7647904

n Maaseutunuorten puheenjohtaja

Jarmo Autio 050-304980

n Maaseutunuorten sihteeri

Sari Kivimäki 050-4687455

n Ympäristöasiamies

Jarkko Kääriälä 040-7581311

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Halsuan yhdistys

n Puheenjohtaja

Jussi Karhulahti 040-7057982

n Sihteeri

Riikka Peltokangas 0400-260575


Jarkko Karvonen 040-7333374


Pasi Simoinen 040-5630137

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Himangan yhdistys

n Puheenjohtaja

Jari Hekkala 0400-240289

n Sihteeri

Henna Vuotila 044-5374487



Joni Siltala 040-8216263

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Kalajoen yhdistys

n Puheenjohtaja

Mauno Rahkola 050-5572177

n Sihteeri

Päivi Rahja 040-5492478


Paavo Alasuvanto 0400-363388


Maija Saarenpää 040-5289188


Hannu Heikkilä 044-35263427


Kannuksen yhdistys

n Puheenjohtaja

Kari Gromoff 050-3287046

n Sihteeri

Mika Kokkonen 050-5674517


Harri Heikkilä 050-3271773

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Kaustisen yhdistys

n Puheenjohtaja

Jani-Markus Paavola 040-5555492

n Sihteeri

Toni Anttila 040-5289188


Matti Myllymäki 050-5895698


Toni Anttila 040-5289188


Tapio Luomala 040-7444240

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Kokkolan yhdistys

n Puheenjohtaja

Jouko Männistö 0400-162345

n Sihteeri

Jouni Ingalsuo 040-5525781


Toivo Mäkelä 040-8749973

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Kälviän yhdistys

n Puheenjohtaja

Sakari Jylhä 0400-746149

n Sihteeri

Merja Maajärvi 0400-432315


Pekka Maunula 0400-379072

Jari Kovasin 0400-200493

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Lestijärven yhdistys

n Puheenjohtaja

Ari Lintilä 050-5963115

n Sihteeri

Timo Heikkilä 040-5245262


Antero Kiiskilä 050-3627412

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala


Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Lohtajan yhdistys

n Puheenjohtaja

Vesa Isolankila 040-5030079

n Sihteeri

Sisko Kiviniemi 050-3420450


Olli Niemelä 050-5394661


Ilkka Orjala 050-3595467


Allan Syrimetsä 0400-768625

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Perhon yhdistys

n Puheenjohtaja

Marko Aho 0400-574095

n Sihteeri

Tiina Kivelä 0400-644261


Olavi Lassila 040-7713665

Raution yhdistys

n Puheenjohtaja

Hannu Hyry 0440-674877

n Sihteeri

Heikki Olkkonen 050-3571940


Sakari Heikkilä 0440-297366

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Reisjärven yhdistys

n Puheenjohtaja

Mika Vuorenmaa 040-5258071

n Sihteeri

Jarkko Kokkoniemi 040-5117693


Lena-Maria Savola 050-5447560


Maria Vinkka 044-5293236


Marko Saartola 040-5935644

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Sievin yhdistys

n Puheenjohtaja

Pentti Hoffren 040-5643169

n Sihteeri

Riku Somero 040-8617044


Tatu Jussila 040-5227278


Juho Nivala 040-5781733


Leena Sikkilä 050-4675275


Toholammin yhdistys

n Puheenjohtaja

Mika Olkkola 050-3433386

n Sihteeri

Armi Hotakainen 040-7237262


Mika Olkkola 050-3433386

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Ullavan yhdistys

n Puheenjohtaja

Kari Klemola 044-5830713

n Sihteeri

Mikko Linnarinne 0500-776542

Marjo Vanhala


Juha Korkeakangas 050-3457597

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Vetelin yhdistys

n Puheenjohtaja

Jari Lassila 040-5070872

n Sihteeri

Monika Klemola 040-8464836


Antti Tyynelä 0400-161126


Ville Saarela 040-7353137


Veli-Pekka Pakkala 0400-368222

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Ylivieskan yhdistys

n Puheenjohtaja

Heikki Jaakola 0440-262062

n Sihteeri

Jaana Rytkönen 050-3603569


Emma Timlin 0400-683940


Ville Jaakola 040-7782670


Jari Vilppu 040-5047366

Kpl

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009

Keskipinta-ala

Keski-Pohjanmaa

Kpl

39,74

ha/tila

2590

tilaa

AKT-TILAT-94

EU-HAKEM.-95

EU-HAKEM.-96

EU-HAKEM.-97

EU-HAKEM.-98

EU-HAKEM.-99

EU-HAKEM.2000

EU-HAKEM.2001

Keskipinta-ala

EU-HAKEM.2002

EU-HAKEM.2003

EU-HAKEM.2004

EU-HAKEM.2005

EU-HAKEM.2006

EU-HAKEM.2007

EU-HAKEM.2008

EU-HAKEM.2009


EU-avustajat vuonna 2010

ALAVIESKA

HALSUA

HIMANKA

KALAJOKI

KANNUS

KAUSTINEN

KOKKOLA

KÄLVIÄ

Tapio Mattila

Jarmo Sillanpää

Jussi Karhulahti

Riikka Peltokangas

Jorma Harju

Ritva Nuorala

Simo Jukola

Juha Tavasti

Anne Rekilä

Mika Kokkonen

Jani Markus Paavola

Jari Teirikangas

Kari Paavola

Jouni Ingalsuo

Pasi Ingalsuo

Mika Hyppönen

Kälviän Tilitoimisto Ky:

Juha Korkiala

PERHO

RAUTIO

REISJÄRVI

SIEVI

TOHOLAMPI

ULLAVA

VETELI

Jari Kivelä

Pekka Kivelä

Olavi Lassila

Matti Louhula

Hannu Hyry

Antti Keskisipilä

Heikki Olkkonen

Jarkko Paalavuo

Riku Somero

Juho Nivala

Pekka Siirilä

Jouko Isosaari

Juha Korkeakangas

Jukka Juhaninmäki

Sami Salonen

Jukka Hautamäki

Tapani Haukilahti

Jukka Pulkkinen

Jussi Torppa

LESTIJÄRVI

Riitta Tuikka

Timo Heikkilä

YLIVIESKA

Jouni Harju

Kalevi Hautakangas


Pekka ja Päivi Nuoralan lehmät olivat pääroolissa MTK-Kalajoen järjestämässä lehmien laitumellelaskiaisissa.

Tunnelma oli korkealla aidan molemmin puolin.

www.arviointikeskus.fi

Ympäristö-, kiinteistö- ja maatalouden

lakiasioihin erikoistuneet

lakimiehet

OSUUSKUNTA

POHJOLAN MAITO

Teollisuustie 4

86600 HAAPAVESI

puh. 010381148

Kiinteistöarvioinnit

sekä korvausarvioinnit

tie- ja lunastustoimituksissa

Seinäjoki VT Lauri Pakka 020 7411 066

Oulu AKA Vesa Hakola 020 7411 064


Atrialaisen ketjun kuulumiset

Atrian valmistamien tuotteiden osalta ja ilmeisesti koko ruokaketjun

osalta kulunut vuosi oli kovin kaksijakoinen. Vuonna

2007 voimakkaaseen nousuun lähtenyt viljan hinta nosti

rehujen ja sitä kautta kotieläintuotannon kustannuksia voimakkaasti.

Pääosa Euroopan teollisuudesta pystyi hyvin nopeasti

reagoimaan muuttuneeseen markkinaan ja se nosti

lopputuotteiden hintoja raaka-aineiden hintojen perässä.

Suomen teollisuuden ja kaupan hidas hinnoittelumekanismi

tuli mukaan, mutta myöhemmin. Niinpä rehujen ja muiden

tuotantokustannusten voimakasta nousua kompensoitiin

vuonna 2008 ja osin vasta vuoden 2009 alussa edelleen

nostetuilla elintarvikkeiden hinnoilla. Kun sitten raaka-aineiden

(lue: viljan) hinta oli jo vuoden 2009 alussa laskenut

voimakkaasti, johti elintarvikkeiden viimeiset hinnannostot

hirmuisen julkisen keskustelun. Se keskustelu oli turhaa.

Kotieläintuotannon erittäin voimakas kustannusten nousu

oli saatava edes osin takaisin markkinoilta. Maatilojen kannattavuus

on siinä määrin alhainen, että se ei kestä niin voimakkaita

kustannusnousuja ilman kompensaatiota. Atria

oli etujoukoissa nostamassa tuotteidensa hintoja mikä näkyi

markkinaosuuden menetyksenä. Erikoisin episodi ruuan

hintakeskustelussa oli se, kun ministeri Sirkka-Liisa Anttila

perusti oikein työryhmän selvittämään miksi ruuan hinta oli

noussut, vaikka se muualla EU:ssa oli jo laskussa. Luulisi

hänen tehtävässään olevan kiinnostunut päinvastaisesta

kehityksestä. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla elintarvikkeiden

hinnat sen sijaan lähtivät jo laskuun. Osin hintojen

lasku heijastui jo kesän grillikauppaan. Myöskin kuluttajien

varovaisuus ruokaostoksissa lisääntyi. Halvat nakit, jauhelihat

ja hampurilaiset alkoivat käydä paremmin kaupaksi ja

arvokkaimmat elintarvikkeet jäivät ostamatta. Atrialla se näkyi

pahiten naudan arvo-osien myynnissä. Syksyllä 2009 oli

naudan filekaupassa aivan ”kuollut” aika. Kukaan niitä ei ostanut,

ei edes kysynyt. Niinpä naudan arvo-osia jouduttiin

pakastamaan ennätyksellisen paljon ja pakkasvarastoja on

purettu erilaisilla kampanjoilla.

Atrian vuosi meni saneerausten ja erilaisten kehittämistoimien

merkeissä. Henkilöstön mittaviakin vähennyksiä oli

kaikilla liiketoiminta-alueilla Suomessa, Balttiassa, Venäjällä

ja Skandinaviassa.

Kuluja karsittiin ja tuotantoa tehostettiin. Selkein tuloskäänne

saatiin aikaan Skandinaviassa, mutta myös Suomen

tulos oli ilahduttava. Sen sijaan Balttia kynti syvällä. Balttian

kansantaloudet ovat syvässä lamassa ja hieman siltä näytti

myös Atrian balttian toiminnot. Sen sijaan Venäjän osalta

tulosta painoi Moskovasta ostetun Kampomosin kuntoon

saattaminen. Pietarissa Atrian omistama Pit Produkt teki

hyvää tulosta. Atrian liikevaihto laski ensimmäistä kertaa

pitkään aikaan ollen 1.316,0 (vrt edell.vuosi 1.356,9) miljoonaa

euroa. Voitto ennen veroja oli lähes sama kuin edellisenä

vuonna. Luvut olivat 16,5 M€ ja vuonna 2008 16,7

M€. Atria lanseerasi markkinoille runsaasti uutuuksia, joista

suurimman huomion vei Atria Fresh -sarja, jonka mainokset

kirvoittivat runsaasti yleisönosastokirjoituksia.

A-Tuottajat ja A-Rehu

Alkutuotantoon keskittyneet Atrian tytäryhtiöt pärjäsivät jälleen

mainiosti. A-Rehu kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan.

Sen kapasiteetti kasvoi Koskenkorvan tehtailla

ja siten se kykeni palvelemaan asiakaskuntaa entistä

varmemmin. Muutoin täysrehumarkkinat pienenivät koko

valtakunnassa. Erilaiset komponenttiruokintaratkaisut lisäävät

suosiotaan kaiken aikaa.

Lihamarkkinat olivat kotimaassa aavistuksen laskussa.

Se ei ollut kuitenkaan yllätys, koska lihan ja lihavalmisteiden

kulutus on ollut koko 2000-luvun kovassa kasvussa. Taantuman

säikäyttämät kansalaiset kuluttivat vuonna 2009 lihaa

378 miljoonaa kiloa, vähennystä -2 %. Lihan tuotanto sen

sijaan laski peräti -4 %. Sianlihan tuotanto oli 205,6 Mkg (-5

%) ja kulutus 183,6 Mkg (-2 %), naudanlihan tuotanto 81,0

(+1 %) Mkg ja kulutus 93,5 (-2%) Mkg, siipikarjan tuotanto

94,8 Mkg (-6 %) ja kulutus 95,4 Mkg (-3 %) ja lampaanlihan

tuotanto 0,7 Mkg (-7 %) ja kulutus 3,0 Mkg (+2 %). A-Tuottajien

hankinta sujui onnistuneesti, hankintaosuus kasvoi

sekä siassa että naudassa. Atrian hankintaosuudet vuonna

2009 olivat seuraavat: sika 43,3 %, nauta 43,4 %, siipikarja

34,9 % ja yhteensä kaikki lihalajit 41,1 %. Atrian porsasvälityksen

osuus pysyi ennallaan ollen 47,3 %, mikä tarkoittaa

734 000 välitettyä porsasta. Vasikoita välitettiin 63 237 kpl

ja välitysosuudet olivat seuraavat: ternivasikka 58,1 %, pihvivasikka

54,2 % ja normaali välitysvasikka 35,5 %.

Tuottajahinnat olivat Suomessa muihin EU-alueisiin verrattuna

keskimäärin paremmat kuin vuonna 2008, jolloin

jäimme osin EU-keskihintojen alapuolelle. Suomessa maksettiin

vuonna 2009 E-luokan siasta + 3 snt yli EU-alueen

keskiarvon, P2 lehmästä + 1 snt yli, O3 hiehosta + 2 snt yli ja

O2 sonnista + 23 snt yli keskiarvon. Silti tilojen kannattavuus

oli koetuksella, kun monet tuotannon tekijät olivat edelleen

kallistuneet vaikka rehujen hinnat olivatkin laskeneet.

Osuuskunnat

Itikka osuuskunnan jäsenmäärä laski edelleen. Jäseniä oli

31.12.2009 yhteensä 2717 kpl, vähennystä edellisvuodesta

–226 (-7,7 %) jäsentä. Lihakunnan jäsenmäärä laski myös

lähes samaan tahtiin. Jäseniä oli 31.12.2009 yhteensä 4762

kpl, vähennystä edellisvuodesta -321 (-6,3 %) kpl. Itikka lisäsi

omistustaan Atriasta ostamalla 150.000 kpl lisää osakkeita.

Itikan omistusosuus oli vuoden vaihteessa 26,61 %.

Lihakunta myös lisäsi Atrian omistusta ostamalla 87.000

kpl Atrian osakkeita pörssistä. Lihakunnan omistusosuus oli

vuoden vaihteessa 26,39 %. Itikka osuuskunta ja Lihakunta

rakentavat yhdessä Atrialle uutta toimistorakennusta Seinäjoen

Itikan mäelle ja sen on määrä valmistua kesään mennessä.

Osuuskuntien uudet verkkosivut avautuivat vuoden

lopulla ja ne löytyvät osoitteesta www.itikkaosuuskunta.fi ja

www.lihakunta.fi. Sivuistoilla on ns. julkiset sivut ja sitten on

jäsenten ja hallinnon sivut jonne pääsee vain kirjautumalla

sisään. Jäsenet voi tilata uusia tunnuksia osuuskunnasta.

Toivonkin ”suuren yleisön” ja jäsenten tutustuvan sivuihimme.

Kiitämme kaikki tuottajiamme ja yhteistyökumppaneitamme

kuluneesta vuodesta.

Reijo Flink

toimitusjohtaja, Itikka osuuskunta/Lihakunta


TavaTaan verkossa!

www.itikkaosuuskunta.fi ja

www.lihakunta.fi -sivut on avattu

www.itikkaosuuskunta.fi ja www.lihakunta.fi

- sivustoilta löydät keskeiset tiedot Itikasta ja

Lihakunnasta, mm. yhteystiedot hallituksesta

edustajistoon.

Osuuskunnan jäsenille sivustoilla on tarjolla

monipuolinen ja hyödyllinen palvelupaketti

sekä keskustelukanava.

Itikka osuuskunta

ja Lihakunta

tarjoavat tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja

ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet:

Atria on varma markkinakanava,

joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.

A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat

rehuratkaisut.

A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.

AtriaNauta, AtriaSika ja AtriaSiipi ovat

tuottajan vahva kumppani arjen työssä.

Lisätietoa myös puhelimitse 020 472 7111

tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi,

www.a-rehu.fi


MELAn Keski-Pohjanmaan alue

n MELA-asiamies OLLI AINALI

Pahkalantie 19, 68100 HIMANKA, puh. *0206300611, olli.ainali@mela.fi

Kunnat: Kannus, Kalajoki, Toholampi

Vastaanotto: KANNUS Kaunpungintalo, Maataloustoimisto huone 156

Asematie 1

KALAJOKI

Maataloustoimisto, Maaseutupalvelut

Kalajoentie 5

TOHOLAMPI Toholammin kunnantalo, lautakunnan kokoushuone 1

Lampintie 5

n MELA-asiamies SEIJA KARHULA

Karhinkehätie 200, 68220 Karhi, puh. *0206300627, seija.karhula@mela.fi

Kunnat: Kokkola

Vastaanotto: KOKKOLA MTK:n toimisto. puh. 020 413 3400

Pitkänsillankatu 20 b

KÄLVIÄ

Kunnanvirasto, lomatoimisto

Ullavantie 24

n MELA-asiamies ELSA-MAIJA JYLHÄ

Savelantie 224, 84100 YLIVIESKA, puh. *0206300675, elsa-maija.jylha@mela.fi

Kunnat: Alavieska, Ylivieska, Sievi

Vastaanotto: YLIVIESKA Kaupungintalo

Kyöstintie 4

SIEVI

Kunnantalo

Haikolantie 16

n MELA-asiamies HANNU OJANTAKANEN

Pahkamaantie 43, 92500 RANTSILA, puh. *0206300649, hannu.ojantakanen@mela.fi

Kunnat: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi Perho, Reisjärvi, Veteli

Vastaanotto: KAUSTINEN Kunnantoimisto

Kappelintie 13

Varaa aika

VETELI

PERHO

REISJÄRVI

Kunnantoimisto

Koulutie 33

Kunnantoimisto, uusi puoli

Keskustie 2

Kunnantalo, kunnantalon 2. krs

Reisjärventie 8 A

asiamiehen

vastaanotolle


MYEL-VAKUUTETUISTA KORVATUT MATA-TAPATURMAT

TYÖTERVEYSHUOLTOON LIITTYNEET JA TILAKÄYNNIT

Tapaturmia vakuutetuista Työterv.huoltoon liittyneet % Tilakäynnit, kpl

2006 2006 2007 2007 2008 2008 2009 2009 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

kpl % kpl % kpl % kpl % % % % % kpl kpl kpl kpl

ALAVIESKA 16 8 24 9 13 26 13 6 34 32 32 32 45 8 13 9

HALSUA 15 11 11 13 10 14 8 5 39 36 43 50 33 1 19 7

HIMANKA 15 9 13 12 14 11 11 6 53 53 53 53 50 22 14 31

KALAJOKI 23 5 21 23 18 26 23 4 40 40 41 41 124 16 12 22

KANNUS 25 10 19 14 27 9 18 6 43 37 49 52 55 16 11 17

KAUSTINEN 20 7 17 16 22 12 19 6 51 49 52 54 85 9 28 27

KOKKOLA 15 7 14 15 19 10 67 7 51 41 43 56 66 5 22 139

KÄLVIÄ 15 7 15 14 16 13 60 60 59 87 8 22

LESTIJÄRVI 7 10 7 10 7 11 10 13 82 96 73 80 41 7 13 10

LOHTAJA 25 8 25 11 30 10 74 63 63 129 4 34

PERHO 23 11 21 10 22 9 26 12 39 42 44 49 52 12 27 14

REISJÄRVI 20 7 24 11 14 6 18 6 67 67 65 68 97 25 30 31

SIEVI 27 9 28 11 30 10 39 12 46 45 42 42 83 28 16 8

TOHOLAMPI 51 14 34 10 21 15 18 5 47 49 60 58 94 18 30 18

ULLAVA 13 11 8 14 10 11 72 68 70 52 9 36

VETELI 20 8 24 11 32 8 20 7 58 56 58 60 94 3 50 19

YLIVIESKA 25 10 20 13 18 15 15 5 44 41 45 45 65 18 14 12

Yht. Melan

K-P:n alue 355 9 325 13 323 12 305 7 53 51,4 51 53 1252 209 391 364

MYEL VAKUUTETUT, IKÄ, VAKUUTUSMAKSUT, SAADUT eläkkeet

JA KORVAUKSET SEKÄ ELÄKKEENSAAJIA VAKUUTETTUA KOHTI

Myel vakuutetut

Keski-ikä

Myel ja mata vakuutusmaksut

Melan kautta

maksetut eläkkeet

ja korvaukset

Eläkkeen saajia/

vakutettu

2006 2007 2008 2009 2006 2008 2009 2006 2007 2008 2009

2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009 ME ME ME ME ME ME ME

ALAVIESKA 211 213 206 200 47,1 47,5 47,7 48,2 0,4 0,4 0,4 0,4 1,7 1,8 2,0 1,8 1,8 1,7 1,8

HALSUA 142 140 136 128 48,1 48,6 49,2 48,9 0,3 0,3 0,3 0,3 1,1 1,1 1,2 1,5 1,5 1,5 1,6

HIMANKA 169 159 155 148 46,4 47,6 48,2 47,9 0,3 0,3 0,3 0,3 1,2 1,2 1,3 1,6 1,7 1,7 1,7

KALAJOKI 497 487 474 454 45,1 45,3 45,9 45,7 0,9 0,9 0,9 1 3,4 3,6 3,9 1,4 1,4 1,4 1,4

KANNUS 245 258 242 233 44,8 44,4 44,8 45,0 0,5 0,5 0,5 0,5 2,1 2,2 2,4 1,8 1,7 1,8 1,8

KAUSTINEN 272 273 271 266 46,2 46,3 46,3 46,9 0,5 0,5 0,5 0,6 1,8 1,8 1,9 1,5 1,4 1,4 1,3

KOKKOLA 215 209 198 795 48,6 49,5 49,6 47,6 0,4 0,4 0,4 1,7 1,8 1,8 7 1,8 1,8 1,9 1,5

KÄLVIÄ 224 217 213 47,6 47,9 48,7 0,1 0,4 0,4 1,7 1,8 1,5 1,6 1,5

LESTIJÄRVI 70 71 74 83 47,5 47,0 47,5 47,5 0,6 0,1 0,1 0,2 0,6 0,6 0,7 1,8 1,7 1,6 1,4

LOHTAJA 298 287 299 45,5 45,5 46,1 0,4 0,6 0,6 1,8 1,9 1,2 1,2 1,2

PERHO 211 207 199 187 46,5 46,2 46,1 45,4 0,5 0,4 0,4 0,4 1,8 1,8 2,1 1,7 1,7 1,7 1,8

REISJÄRVI 269 271 80 258 44,4 44,9 51,5 45,3 0,5 0,5 0,5 0,6 1,9 1,9 2,1 1,5 1,4 1,4 1,4

SIEVI 288 294 285 277 47,3 47,3 47,6 46,9 0,5 0,6 0,6 0,6 2,3 2,4 2,7 1,7 1,6 1,6 1,7

TOHOLAMPI 344 336 321 303 46,6 46,9 47,0 47,2 0,6 0,7 0,7 0,7 2,4 2,5 2,8 1,3 1,3 1,4 1,4

ULLAVA 116 115 111 45,3 45,3 46,2 0,2 0,2 0,2 0,7 0,7 1,2 1,2 1,2

VETELI 259 258 255 251 45,9 46,7 46,5 46,4 0,5 0,5 0,6 0,6 2,1 2,1 2,3 1,7 1,6 1,6 1,6

YLIVIESKA 261 262 264 252 45,1 45,5 45,4 45,5 0,5 0,5 0,5 0,5 2,8 3 3,1 2,4 2,3 2,2 2,3

Yht. Melan K-P:n alue 4091 4057 3783 3835 46,6 47,3 46,7 7,80 7,90 8,40 31,2 32,2 35,5 2,0 1,6 1,6 1,6

Koko maa 87626 86549 84063 81146 47,8 48 48,2 48,3 154 158 156 156 843 870 1,9 1,9 1,9


Puumarkkinoilla kuopasta nousuun

Puukauppavuosi 2009

Vuonna 2009 metsäteollisuuden tuotanto supistui voimakkaasti.

Maailmanlaajuinen talouslama vaikutti merkittävästi

teollisuuden tarvitsemiin puumääriin alkuvuodesta. Ensimmäisellä

vuosipuoliskolla vanhat varannot realisoituivat puupinoiksi

teiden varsiin: talvikorjuuta vaativia harvennuksia

hakattiin kevättalven korjuuolosuhteet hyödyntäen ja suuri

osa 2008 vuonna varantoon ostetuista hankintapuista valmistui

kevättalvella.

Vähentynyt puunkäyttö sellutehtailla ja tien varsiin kertyneet

havukuitupuut aiheuttivat erityistoimenpiteitä, jotta

hyönteistuholain vaatimuksista selvittiin. Havukuitupuita

ajettiin terminaaleihin ja tehdasvarastot täytettiin ääriään

myöten. Hyönteistuholain tarkoittamien talvikaatoisten havupuiden

siirtourakka oli mittavin koskaan koettu.

Myös alkuvuodesta Metsäliitto oli aktiivinen puumarkkinoilla:

tukkeja ja koivukuitupuuta tarvittiin nopeaan korjuuseen.

Kevättalven aikana aktivoitiin metsänomistajia uudistamaan

turvemaiden hieskoivikoita. Ja vaikka havukuituvarastot

olivat suuret, kesällä 2009 haettiin kesäkorjuukelpoisia

harvennuksia. Eskolan sahan puuhuollon turvaamiseksi

korjuita pyöritettiin normaalivolyymilla.

Syksyllä havukuituvarastot tasoittuivat ja puukauppatarpeet

olivat monipuoliset. Metsäliiton ostot Keski-Pohjanmaalla

nousivat hyvälle tasolle syyskuun alusta lukien. 50

prosentin verohuojennuksen määräpäivä läheni ja puukauppamäärät

lähtivät kovaan nousuun marraskuussa. Joulukuussa

monessa Keski-Pohjanmaan kunnassa tehtiin puukaupassa

kaikkien aikojen kuukausiennätys.

Vuosi 2010,

odotetaan hyvää puukauppavuotta

Ennätyksellisen joulukuun jälkeen puukauppa hiljeni. Vaikka

talvikorjuuta vaativia leimikoita oli varannossa paljon, koivukuitua

tarvittiin lisää. Koneita siirreltiin koivikoihin kevään aikana

aina uuden koivikkokaupan synnyttyä. Moni metsänomistaja

hyödynsi erinomaisen tilaisuuden uudistaa huonosti

tuottavat turvemaiden hieskoivikot. Metsäliiton koivun

tarve jatkuu vahvana.

Huhtikuun alusta ostomäärät ovat nousseet selvästi. Alkuvuoden

hiljaiselo on takanapäin ja metsänomistajat aktivoituivat

selvästi kevään aikana. Huhti- ja toukokuussa puukauppamäärät

nousivat selvästi.

Metsäteollisuuden tuotemarkkinoilla on vahva veto ja

puun käyttömäärät ovat nousseet normaalitasolle. Metsäliitto

ostaa Keski-Pohjanmaalla kaikkia puutavaralajeja ja ostotavoitteet

vuodelle 2010 ovat suuret. Kevään ja alkukesän

aikana erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet kesäkorjuukelpoiset

leimikot ja hankintakuitupuut, mutta myös talvikorjuuta

vaativa kohteita hankitaan tulevaksi talveksi.

Metsäliitto ostaa kaikkia puutavaralajeja, ja puulla on erinomainen

kysyntä. Siksi metsäomistajilla on tänä vuonna

loistava tilaisuus nauttia metsänsä tuotosta. Metsätalouden

tuotto ja kannattavuus ratkaistaan puukaupoin. Metsäliitto

pyrkii toimimaan puumarkkinoilla tasaisesti ilman suuria

kausivaihteluita: tänä vuonna siihen on mahdollisuus, koska

puunkäyttömäärät ovat palautuneet normaalitasolle.

Ville Keskinen, Metsäliitto Osuuskunta


Maatalousmaan käyttö ja kotieläinten määrä

Keski-Pohjanmaalla 2009 (ha/kpl)

Alavieska

Halsua

Himanka

Kalajoki

Kannus

Kaustinen

Kokkola

Lestijärvi

Perho

Reisjärvi

Sievi

Toholampi

Veteli

Ylivieska

Yhteensä

Vehnä 57 65 3 338 19 29 201 5 6 92 113 6 20 187 1 142 ha

Ruis 8 5 2 2 15 0 35 0 0 33 42 0 7 43 191 ha

Ohra 2 058 763 979 5 043 1 980 1 944 4 704 463 1 217 2 201 2 338 2 358 1 381 2 540 29 971 ha

Kaura 426 291 128 807 408 509 1 437 109 468 578 1 593 468 714 1 414 9 350 ha

Seosvilja 113 37 0 470 79 5 282 83 202 521 467 202 207 40 2 707 ha

Muu vilja 16 21 21 101 48 39 66 2 2 43 1 11 29 52 453 ha

Valkuaiskasvit 22 0 6 34 0 0 4 0 0 3 117 0 140 42 367 ha

Ruokaperuna 0 0 731 695 298 0 349 0 0 1 0 0 0 0 2 076 ha

Muu peruna 1 2 73 377 54 3 186 1 1 5 2 2 2 1 711 ha

Öljykasvit 0 24 0 77 62 5 86 12 8 68 273 192 51 110 969 ha

Energiakasvit 15 17 16 11 16 8 158 0 85 0 38 36 6 8 415 ha

Avomaan vihannekset 1 0 46 0 1 0 17 0 0 3 0 0 0 2 70 ha

Marjat ja hedelmät 8 3 3 70 0 2 11 0 8 1 12 8 5 13 143 ha

Mansikka 5 3 0 10 2 1 19 3 0 3 8 1 1 2 58 ha

Kumina ja muut maustekasvit 27 63 0 67 14 4 160 0 82 0 103 1 42 34 596 ha

Viherlannoitusnurmi 29 30 13 37 25 0 77 1 57 34 361 77 14 176 932 ha

Rehunurmet 2 211 1 703 1 028 4 380 2 717 3 007 9 651 1 197 3 297 3 200 3 615 4 439 3 606 2 007 46 058 ha

Siemennurmet 0 0 0 21 0 0 0 0 0 89 20 36 0 20 185 ha

Luonnonlaitumet ja hakamaa 7 6 0 105 1 7 304 2 15 31 3 26 8 5 520 ha

Muu kasvi 3 2 1 2 1 2 5 0 1 2 1 2 2 4 28 ha

Kesanto 299 171 111 431 417 173 689 28 385 279 675 317 305 797 5 075 ha

Viljelemätön pelto

(sis. vapaaehtoinen kesanto) 8 16 4 70 91 42 79 189 29 19 32 18 29 25 650 ha

Muu käyttö 0 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 ha

Erityistukisopimusala 98 18 8 26 1 5 241 17 3 70 42 47 16 3 594 ha

Suojavyöhyke ja -kaista 3 7 0 1 0 24 60 0 4 54 123 21 5 5 307 ha

Maatalousmaa yhteensä ha 5 415 3 253 3 173 13 172 6 248 5 810 18 821 2 113 5 872 7 330 9 977 8 266 6 590 7 530

Tukihakemuksia kpl 151 97 97 307 117 183 523 54 135 156 214 206 170 180 2 590

Peltoala ha 5 409 3 234 3 168 13 066 6 247 5 803 18 474 2 097 5 856 7 265 9 968 8 227 6 580 7 524

Peltoala ha/tila 35,82 33,34 32,65 42,56 53,40 31,71 35,32 38,83 43,38 46,57 46,58 39,94 38,71 41,80 39,74

103 572

ha

102 919

ha

43 813 ha

Lehmät 1 274 882 686 2 531 1 857 2 086 6 629 812 1 711 2 591 2 004 3 030 2 304 1 306 29 703

Emolehmät 136 114 34 577 67 94 419 38 33 279 389 161 115 207 2 663

Vasikat alle 6 kk 567 440 220 2 060 947 1 340 2 488 376 699 1 116 909 1 360 1 722 584 14 828

Sonnit yli 6 kk 701 688 331 4 033 1 215 1 933 3 055 402 1 142 1 256 1 301 1 682 1 436 520 19 695

Lehmävasikat ja hiehot yli 6 kk 1 011 632 484 2 279 1 360 1 799 4 910 522 1 169 2 067 1 698 2 128 1 675 1 171 22 905

Hevoset 31 125 2 87 40 96 256 12 51 25 96 85 64 102 1 072

Emakot 38 345 162 1 065 158 572 0 69 326 47 0 0 31 39 2 852

Emakoiksi tark. siat alle 8 kk 7 210 10 345 83 84 0 22 69 6 0 0 25 33 894

Lihasiat 621 247 475 6 307 800 1 806 1 677 35 1 021 13 225 760 3 133 14 123

Karjut 2 15 5 27 6 17 0 2 9 1 0 0 2 3 89

Siat 20-50 kg 75 735 154 4 299 422 802 0 380 888 274 0 340 0 88 8 457

Porsaat alle 20 kg 46 1 746 748 4 024 732 1 566 0 200 979 73 0 0 142 232 10 488

Munivat kanat 0 0 0 3 280 0 0 92 0 4 30 4 057 0 0 0 7 463

Muu siipikarja 0 0 0 0 0 0 102 0 1 0 0 0 0 0 103

Eläinyksiköt yhteensä 2 558 2 190 1 366 8 288 3 702 5 085 12 278 1 472 3 520 4 951 4 410 5 646 4 381 2 677 62 524


Jäsenedut

MTK:n uusimpia jäsenetuja ovat

• ST1:n kuivuriehto lämmityspolttoöljylle

• Skapat Energian palvelut

• Nissan-autot

• BRP:n uusittu moottorikelkkatarjous

• Evli Pankin varainhoitopalvelut.

Woikoski myöntää MTK Keski-Pohjanmaan jäsenille merkittävän alennuksen hitsauskaasuista ja

pullonvuokrasopimuksista.

Jäsenetujen käyttäminen edellyttää henkilöltä jäsenyyttä maataloustuottajain yhdistyksessä tai

metsänomistajaliitossa. Jäsenetujen kokonaishyöty on huomattava. Jäsenille palautuu jäsenetuina

huomattavasti suurempi hyöty kuin MTK perii jäsenmaksuja.

MTK:n jäseneduista on esitetty yhteenveto kaikille jäsenille lähetetyssä MTK-Viestin numerossa 2/2010.

Kaikkein tuoreimmat tiedot jäseneduista löytyvät MTK:n internetsivuilta osoitteessa

www.mtk.fi ja www.mtk.fi/keskipohjanmaa.


Power Partner

MTK:n ja SLC:n jÄSEnILLE.

VaLTRa TRaKTORI

VUOnna 2010 On MITÄ paRhaIn Lahja

LUOnnOSSa KULKIjaLLE.

VUONNA 2010 TRAKTORI

BONUS -SETELILLÄ SAAT

VALTRA Collection-, Sako- tai Suunto-tuotteita

Katso tarkempi lista www.valtra.fi tai kysy Valtramyyjältäsi

Shekin ar vo 350 euroa

Asiakkaan nimi: Traktorimalli

MTK- tai SLC-jäsennro.

Osoite:

Paikka ja päivämäärä:

Allekirjoitukset:

Myyjä Ostaja

Tämän shekin voit käyttää yhteen seuraavista vaihtoehdoista:

SAKO FSC -liikkeet: Stoeger-ilmakivääri ja Steiner-peruskatselukiikari

SAKO FSC -liikkeet: huippulaadukas STEINER Hunting 10x42 -katselukiikari

SAKO FSC -liikkeet: 350 € alennus Sako 85 -luodikosta tai Beretta haulikosta

Voimassaoloaika 28.02.2011 asti. Asiakasnro. 40105, BONUS MTK 2010

Valtra Traktori Bonus 2010

350€

k o l m e s a t a a v i i s i k y m m e n t ä e u r o a

sis. alv 22%

VALTRA-liikkeet: 350 euron arvosta Valtra Collection -tuotteita

VALTRA-liikkeet: Suunnon CORE-kellon

Tilaukset Valtra-liikkeistä tai verkkokaupasta www.valtrakauppa.fi.

Tilattaessa verkkokaupasta mainittava bonusshekin nro.

VALTRATRAKTORIBONUSVALTRATRAKTORIBONUSVALTRATRAKTORIBONUSVALTRATRAKTORIBONUSVALTRATRAKTORIBONUSVALTRATRAKTORIBONUS

Valtra

Suomesta. Suomeksi. Suomalaisille.

Kysy lisää.

Lähimmän Valtra-myyjän

yhteystiedot saat numerosta

020 45 501 tai www.valtra.fi

Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki

MTK KESKI-POHJANMAA

Pitkänsillankatu 20 B, 67100 KOKKOLA 020 413 3400

Sähköposti: keski-pohjanmaa@mtk.fi faksi 020 413 3409

Avoinna: klo 8.00-16.00, (kesällä klo 8.00-15.15)

MARKKU KILJALA (08) 776 113

Puheenjohtaja, maanviljelijä 0400 928 345

Sähköposti: markku.kiljala@mtk.fi

SEPPO PAAVOLA (06) 861 2309

Varapuheenjohtaja, maanviljelijä 0500-161 100

Sähköposti: seppo.paavola@reppu.net

JOUNI JYRINKI 020 413 3401

Toiminnanjohtaja, agrologi 0400 365 539

Sähköposti: jouni.jyrinki@mtk.fi

JOUNI INGALSUO 020 413 3403

Kenttäpäällikkö, agrologi (AMK) 040 552 5781

Sähköposti: jouni.ingalsuo@mtk.fi

LEENA KLAPURI 020 413 3402

Toimistosihteeri, yo.merkonomi

Sähköposti: leena.klapuri@mtk.fi

Art-Print 2010

MTK_KeskiPohjanmaa_toimintakertomus_2009.pdf [pdf, 8,4 mt]

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?