Matkaraportti [pdf, 760 kt] - MTK

mtk.fi

Matkaraportti [pdf, 760 kt] - MTK

Matkaraportti

Raimoranta Sari

2013

Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskus Brahean ja

Pyhäjärvi-instituutin yhteinen Tiedolla ja osaamisella -hanke

järjesti luomuopintomatkan Puolaan 18.-21.4.2013

Majapaikkana toimi kaakkois-itä-puolalainen Lublinin kaupunki.

Matkalla tutustuttiin puolalaiseen luomumaatalouteen

erikoiskasvitiloilla. Kevät oli jäljessä normaalista, emmekä

ehtineet nähdä puiden silmujen puhkeamista, vaikka ne jo

varsin pulskia olivatkin. Kaikkiin suunniteltuihin kohteisiin ei

päästy poikkeuksellisten kevättulvien takia, mutta nähdyt

kohteet olivat mielenkiintoisia ja oli oikein mukava havaita, että

mukana olleiden yrittäjien keskinäinen tiedon ja osaamisen

vaihtaminen oli aktiivista ja hedelmällistä.

MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke

www.mtk.fi/luomuvakka

sari.raimoranta@mtk.fi

040 5010700


Puolalaisten luomutuottajien

kertomaa

Puolassa on kaikkiaan noin 25 000 luomutilaa,

mutta lukuun sisältyy iso joukko

kotitarveviljelmiä. Luomutilan keskikoko on

Puolassa 25 ha, mutta tilat ovat hyvin erilaisia

kooltaan ja tuotannoltaan.

Puolassa kuluttajat eivät vielä oikein ole

sisäistäneet luomun lisäarvoa, eikä

luomutarjontaa juurikaan löydy kaupoista

saati ravintoloista. Tuoretuotteiden sato

myydään tyypillisesti suoramyyntinä ja

toreilla. Isommissa kaupungeissa ihmisillä on

enemmän varaa ja halua maksaa luomulisää ja

viljelijät tekevät pitkiäkin myyntimatkoja

kaupunkien toripäiville.

Myös vientiin erikoistuneita yksiköitä löytyy,

mutta maan kaakkoisosassa on pienempiä

tiloja, joiden pitää tehdä yhteismarkkinointia,

jotta saavat myyntierät täyteen. Isommat tilat

pärjäävät itsekseen, eivätkä kovin hanakasti

auta pienempiä. Luomun vientimarkkinoilla

on positiivista painetta, sillä Itävalta, Saksa ja

Hollanti olisivat valmiita ostamaan

enemmänkin, kuin mitä Puolassa tällä hetkellä

tuotetaan.

Kaakkoisosa on marjanviljelyaluetta ja

tilakoko on keskimäärin 7 ha maan keskiarvoa

pienempi. Mustaherukkaa, mansikkaa,

kirsikkaa, vadelmaa, aroniaa ja muita marjoja

viedään pääasiassa Isoon-Britanniaan ja

Saksaan. Raaka-aineita myös jalostetaan

runsaasti.

EU:hun liittymisen jälkeen maatalous ja

suhtautuminen luomuun ovat muuttuneet

Puolassa. Aiemmin tuotanto oli

laajakirjoisempaa, nyt löytyy enemmän

tiettyyn tuotteeseen erikoistuneita tiloja.

Ennen luomuna viljelivät vain siihen

elämäntapana uskovat, mutta tuotantotukien

myötä luomun suosio on kasvanut nopeasti,

vaikka tukiin liittyvä byrokratia koetaankin

raskaaksi. Kuten Suomessakin, luomutuki on

hyvä mutta epävarma tuotantokannuste, ja

mieluummin viljelijät ottaisivat palkkansa

tuotemyynnistä.

20 vuotta ginsengiä

Ensimmäinen maatilakohteemme muodostui

kahdesta parinkymmenen kilometrin

etäisyydellä sijaitsevasta tuotantoyksiköstä.

Chmielin tilan kokonaispinta-ala oli 13 ha ja

viljelyksessä oli spelttiä, kauraa, maaartisokkaa

(puolaksi topinambur) ja

kiintoisimpana kasvina

myös ginseng-juurta (pl.

zenszen). Tilalla oli

aiemmin viljelty yrttejä,

mutta niistä oli luovuttu

työvaltaisuuden takia.

Maa-artisokan

epäsäännöllisen

muotoiset mukulat

jalostetaan mehuksi.

Maa-artisokan

hiilihydraatit ovat suurelta osin inuliinia, joka

hajoaa ihmiselimistössä fruktoosiksi. Siksi

maa-artisokat sopivat erittäin hyvin

diabeetikkojen ruokavalioon. Maa-artisokka

sisältää myös runsaasti ravintokuitua ja

hivenaineita, erityisesti rautaa, eikä lainkaan

rasvaa.

Ginsengin viljely oli tilalla alkuaan lähinnä

harrastus, mutta vuosien varrella on tehty

tuotekehitystä (öljy, kuivatut palat, jauhe,

taimet) ja tänä päivänä ginseng on tilalla

pinta-alallisesti pienin, mutta taloudellisesti

tuottoisin kasvi.

Ginseng on alunperin valonarka metsäkasvi ja

vaatii pelto-olosuhteissa kasvaessaan

varjostamisen. Ginsengiä voidaan lisätä itse

tuotetuista siemenistä, mutta satoa kasvi

tuottaa vasta 4-6 v iässä. Tilalla viljeltävä

ginseng on siperialaista kantaa, mikä tekee

siitä hyvin talvenkestävän. Pitkä, luminen ja


kylmä talvi onkin hyvä, sillä paleltumavaara on

paljon suurempi, jos kasvu alkaa liian aikaisin

keväällä.

ei voi määritellä, mutta monet asiakkaat

kärsivät allergioista tai ovat muuten

herkistyneet tavanomaisille tuotteille.

Vierailukohteemme on ainut luomuginsengin

tuottaja Puolassa ja harvinaisena kasvina

ginseng on kiinnostanut mediaa luonnostaan.

Ginseng kasvatetaan oljella katetuissa

kohopenkeissä eikä kasvia kastella

kasvukauden aikana. Palstan ympärille on

rakennettu varjostava katos. Tila on tehnyt jo

parisen vuosikymmentä uutterasti töitä

markkinan ja asiakaskunnan luomiseksi, sillä

ihmiset eivät ole tienneet tuotteiden

käyttötarkoitusta ja hyötyjä.

Suosituimmat myyntiartikkelit ovat jauhot ja

muut viljatuotteet, yrtit sekä mausteet. Lihaa

oli hyvin vähän, mutta kaikenlaisia puolalaista

alkuperää olevia jalosteita löytyi runsaasti.

Koska olimme marjanviljelyalueella, mehuja ja

hilloja oli paljon. Myös viljatuotevalikoima

näytti huomattavasti meillä totuttua

runsaammalta. Myynnissä oli mm. tattari-,

hirssi-, mustaa kaura- ja

kurpitsansiementuotteita. Puolalaiset tuotteet

oli merkitty selvästi omalla tuotemerkillään.

Maa-artisokkamehu ja ginseng-tuotteet

tuntuivatkin enemmän terveellisiltä kuin

herkullisilta, ja terveysväittämät ovatkin

tärkeässä asemassa niiden markkinoinnissa.

Kuvia kasveista, tuotteista ja

markkinointitilaisuuksista voi katsoa tilan

www-, Facebook-, ja verkkokaupan sivuilta:




http://www.zenszen.com.pl/index.ph

p?option=com_content&view=article

&id=73&Itemid=66

https://www.facebook.com/zenszen

http://zenszen.com.pl/sklep/

Taikapuutarha ja logot

Vierailimme lublinilaisen ostoskeskuksen

Taikapuutarha-nimisessä

luomutuotekaupassa. Kauppa on toiminut 7

vuotta. Omistajan mukaan keskivertoasiakasta

Luomun tunnuksena tuotteissa käytettiin EUlehtilippua

kuten Suomessakin, mutta

Puolassa on käytössä myös esim. KRAV:ia

vastaavia luomun lisäsertifikaatteja, joita

hallinnoidaan paikallisesti. Lublinin alueella

lisäsertifikaattia hallinnoi Ekoland-yhdistys,

mikä myös tekee jäsentensä eteen

merkittävää markkinointityötä ja on

puolestaan luomujärjestöjen kattojärjestö

IFOAMin jäsen, kuten Suomen Luomuliitto.


http://www.ekolandpolska.pl/


Humalaa kolmannessa polvessa

Humalaa käytetään oluen mausteena ja

aiemmin myös säilyvyyden parantajana.

Puolassa on noin 600 humalan viljelijää ja

vierailimme ainoan luomuhumalan tuottajan

luona. Podstawkan tila koostui kahdesta

tuotantoyksiköstä, joiden pinta-ala oli 5,5 ha.

samalla, kun kuluttajat ovat siirtyneet

kevyemmin humaloituihin oluihin.

Vierailutilammekin oli juuri menettänyt

suuren isobritannialaisen ostajan ja kyseli

olisiko meillä tarvetta luomuhumalalle.

Lannoitteena tila käyttää omien preparaattien

lisäksi yhteistyötilan hevosenlantaa ja ainakin

aiemmin oli käytetty myös typensitojakasveja

riviväleissä viherlannoituksena. Humalasta

saadaan satoa kolmannesta viljelyvuodesta

alkaen. Satona kasvustosta kerätään kävyt,

pitkät kasvivarret kompostoidaan.

Humala oli tilan ainut viljelykasvi. Viljelyssä oli

kolmea erimakuista humalalajiketta ja iso

peltoala odotti muokattuna uusia taimia.

Humalan-viljelyn oli aloittanut nykyisen

isännän isoisä, isä puolestaan oli toiminut

kansallisen humalanviljely-yhdistyksen pj:na.

Luomussa tila oli viidettä vuottaan. Luomuun

siirtymiseen vaikuttivat taloudelliset syyt,

mutta humalan luomuviljelyä tukevat myös

mikrobiologiset syyt. Tilalla tehdään

monipuolista yhteistyötä paikallisen

luonnontiedeyliopiston kanssa ja yritystoimintana

ollaan

mukana

ProBiotics

Polskan

preparaattibisneksessä

(ravinnelisiä

ihmisille,

täydennysrehuja

eläimille, kompostiherätteitä).

Eurooppa on merkittävää humalan

viljelyaluetta, mutta markkina on pienentynyt

Luomuhumala tuottaa vuodesta riippuen

satoa 1000-1500 kg/ha, joka jalostetaan

pienpanimojen suosimiksi pelleteiksi tai

isompien toimijoiden käyttämäksi nestemäiseksi

uutteeksi. Kyseisen tilan humala

markki-noidaan kilon pellettipusseina noin 12

euron hintaan. Viinitalo Melkko myy

olutharrastajille 100 g

humalapellettipakkauksia verkkokaupassaan

halvimmillaan kilohintaan 6,90 ja Lappo

hintaan 3,98 e/kg.

Myöhäisen kevään takia humala ei vielä ollut

kasvussa, mutta kasvuston kuvia on

nähtävissä esim. paikallisen viljely-yhdistyksen

sivulla:



http://www.zppch.pl/galeria

http://www.probiotics.pl/


Mustaherukkaa ja vihanneksia

Kaldonekin tilaa on kasvatettu v.1992

viljellystä yhdestä hehtaarista 13 ha:iin. Alusta

asti on viljelty sipulia, jota nyt on 2 ha, ja

kukkakaalia, myöhemmin mukaan on tullut

mm. 6 ha mustaherukkaa, mansikkaa, ja tänä

vuonna aloitetaan parsakaalin viljely.

Isäntä tunsi herkistyneensä tavanomaisille

tuotantopanoksille, mutta vasta lapsen

allergiat ja oudot lintukuolemat saivat hänet

siirtymään luomuun vaiheittain v.2005 alkaen.

Alussa luomuviljely tuntui vaikealta, koska

maan toipuminen vei aikaa, ja piti opetella

uusia työmenetelmiä ja solmia uusia

markkinointikontakteja.

Tuotteet myydään tuoreena paikalliseen

tukkuun. Työntekijöitä on oman perheen

lisäksi sesonkiaikana 3-4, talviaikana isäntä on

itsekin muissa töissä.

Luomumustaherukkaa on saatu lajikkeesta

riippuen noin 3 000 kg/ha, mikä on

suunnilleen tavanomaisen mustaherukan

satotaso Suomessa. Paikalliset tavanomaiset

tilat saavat jopa 10 000 kg/ha satoja.

Mustaherukka poimitaan vuokrattavalla

koneella.

Sipulin istukkaat odottamassa istuttamista.

Retkue Lublinin linnan portailla

Luomukelpoiset tuotantopanokset ovat

kalliita. Lannoiterakeet (kuvassa) tulevat

Saksasta. Koska tilalla ei ole mahdollisuutta

saada kompostilantaa, osa pinta-alasta on

pidettävä viherlannoituksella.

Kiitos matkan järjestäjille ja retkikunnalle!

More magazines by this user
Similar magazines