Matkaraportti [pdf, 760 kt] - MTK
Matkaraportti
Raimoranta Sari
2013
Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskus Brahean ja
Pyhäjärvi-instituutin yhteinen Tiedolla ja osaamisella -hanke
järjesti luomuopintomatkan Puolaan 18.-21.4.2013
Majapaikkana toimi kaakkois-itä-puolalainen Lublinin kaupunki.
Matkalla tutustuttiin puolalaiseen luomumaatalouteen
erikoiskasvitiloilla. Kevät oli jäljessä normaalista, emmekä
ehtineet nähdä puiden silmujen puhkeamista, vaikka ne jo
varsin pulskia olivatkin. Kaikkiin suunniteltuihin kohteisiin ei
päästy poikkeuksellisten kevättulvien takia, mutta nähdyt
kohteet olivat mielenkiintoisia ja oli oikein mukava havaita, että
mukana olleiden yrittäjien keskinäinen tiedon ja osaamisen
vaihtaminen oli aktiivista ja hedelmällistä.
MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke
www.mtk.fi/luomuvakka
sari.raimoranta@mtk.fi
040 5010700
Puolalaisten luomutuottajien
kertomaa
Puolassa on kaikkiaan noin 25 000 luomutilaa,
mutta lukuun sisältyy iso joukko
kotitarveviljelmiä. Luomutilan keskikoko on
Puolassa 25 ha, mutta tilat ovat hyvin erilaisia
kooltaan ja tuotannoltaan.
Puolassa kuluttajat eivät vielä oikein ole
sisäistäneet luomun lisäarvoa, eikä
luomutarjontaa juurikaan löydy kaupoista
saati ravintoloista. Tuoretuotteiden sato
myydään tyypillisesti suoramyyntinä ja
toreilla. Isommissa kaupungeissa ihmisillä on
enemmän varaa ja halua maksaa luomulisää ja
viljelijät tekevät pitkiäkin myyntimatkoja
kaupunkien toripäiville.
Myös vientiin erikoistuneita yksiköitä löytyy,
mutta maan kaakkoisosassa on pienempiä
tiloja, joiden pitää tehdä yhteismarkkinointia,
jotta saavat myyntierät täyteen. Isommat tilat
pärjäävät itsekseen, eivätkä kovin hanakasti
auta pienempiä. Luomun vientimarkkinoilla
on positiivista painetta, sillä Itävalta, Saksa ja
Hollanti olisivat valmiita ostamaan
enemmänkin, kuin mitä Puolassa tällä hetkellä
tuotetaan.
Kaakkoisosa on marjanviljelyaluetta ja
tilakoko on keskimäärin 7 ha maan keskiarvoa
pienempi. Mustaherukkaa, mansikkaa,
kirsikkaa, vadelmaa, aroniaa ja muita marjoja
viedään pääasiassa Isoon-Britanniaan ja
Saksaan. Raaka-aineita myös jalostetaan
runsaasti.
EU:hun liittymisen jälkeen maatalous ja
suhtautuminen luomuun ovat muuttuneet
Puolassa. Aiemmin tuotanto oli
laajakirjoisempaa, nyt löytyy enemmän
tiettyyn tuotteeseen erikoistuneita tiloja.
Ennen luomuna viljelivät vain siihen
elämäntapana uskovat, mutta tuotantotukien
myötä luomun suosio on kasvanut nopeasti,
vaikka tukiin liittyvä byrokratia koetaankin
raskaaksi. Kuten Suomessakin, luomutuki on
hyvä mutta epävarma tuotantokannuste, ja
mieluummin viljelijät ottaisivat palkkansa
tuotemyynnistä.
20 vuotta ginsengiä
Ensimmäinen maatilakohteemme muodostui
kahdesta parinkymmenen kilometrin
etäisyydellä sijaitsevasta tuotantoyksiköstä.
Chmielin tilan kokonaispinta-ala oli 13 ha ja
viljelyksessä oli spelttiä, kauraa, maaartisokkaa
(puolaksi topinambur) ja
kiintoisimpana kasvina
myös ginseng-juurta (pl.
zenszen). Tilalla oli
aiemmin viljelty yrttejä,
mutta niistä oli luovuttu
työvaltaisuuden takia.
Maa-artisokan
epäsäännöllisen
muotoiset mukulat
jalostetaan mehuksi.
Maa-artisokan
hiilihydraatit ovat suurelta osin inuliinia, joka
hajoaa ihmiselimistössä fruktoosiksi. Siksi
maa-artisokat sopivat erittäin hyvin
diabeetikkojen ruokavalioon. Maa-artisokka
sisältää myös runsaasti ravintokuitua ja
hivenaineita, erityisesti rautaa, eikä lainkaan
rasvaa.
Ginsengin viljely oli tilalla alkuaan lähinnä
harrastus, mutta vuosien varrella on tehty
tuotekehitystä (öljy, kuivatut palat, jauhe,
taimet) ja tänä päivänä ginseng on tilalla
pinta-alallisesti pienin, mutta taloudellisesti
tuottoisin kasvi.
Ginseng on alunperin valonarka metsäkasvi ja
vaatii pelto-olosuhteissa kasvaessaan
varjostamisen. Ginsengiä voidaan lisätä itse
tuotetuista siemenistä, mutta satoa kasvi
tuottaa vasta 4-6 v iässä. Tilalla viljeltävä
ginseng on siperialaista kantaa, mikä tekee
siitä hyvin talvenkestävän. Pitkä, luminen ja
kylmä talvi onkin hyvä, sillä paleltumavaara on
paljon suurempi, jos kasvu alkaa liian aikaisin
keväällä.
ei voi määritellä, mutta monet asiakkaat
kärsivät allergioista tai ovat muuten
herkistyneet tavanomaisille tuotteille.
Vierailukohteemme on ainut luomuginsengin
tuottaja Puolassa ja harvinaisena kasvina
ginseng on kiinnostanut mediaa luonnostaan.
Ginseng kasvatetaan oljella katetuissa
kohopenkeissä eikä kasvia kastella
kasvukauden aikana. Palstan ympärille on
rakennettu varjostava katos. Tila on tehnyt jo
parisen vuosikymmentä uutterasti töitä
markkinan ja asiakaskunnan luomiseksi, sillä
ihmiset eivät ole tienneet tuotteiden
käyttötarkoitusta ja hyötyjä.
Suosituimmat myyntiartikkelit ovat jauhot ja
muut viljatuotteet, yrtit sekä mausteet. Lihaa
oli hyvin vähän, mutta kaikenlaisia puolalaista
alkuperää olevia jalosteita löytyi runsaasti.
Koska olimme marjanviljelyalueella, mehuja ja
hilloja oli paljon. Myös viljatuotevalikoima
näytti huomattavasti meillä totuttua
runsaammalta. Myynnissä oli mm. tattari-,
hirssi-, mustaa kaura- ja
kurpitsansiementuotteita. Puolalaiset tuotteet
oli merkitty selvästi omalla tuotemerkillään.
Maa-artisokkamehu ja ginseng-tuotteet
tuntuivatkin enemmän terveellisiltä kuin
herkullisilta, ja terveysväittämät ovatkin
tärkeässä asemassa niiden markkinoinnissa.
Kuvia kasveista, tuotteista ja
markkinointitilaisuuksista voi katsoa tilan
www-, Facebook-, ja verkkokaupan sivuilta:
http://www.zenszen.com.pl/index.ph
p?option=com_content&view=article
&id=73&Itemid=66
https://www.facebook.com/zenszen
http://zenszen.com.pl/sklep/
Taikapuutarha ja logot
Vierailimme lublinilaisen ostoskeskuksen
Taikapuutarha-nimisessä
luomutuotekaupassa. Kauppa on toiminut 7
vuotta. Omistajan mukaan keskivertoasiakasta
Luomun tunnuksena tuotteissa käytettiin EUlehtilippua
kuten Suomessakin, mutta
Puolassa on käytössä myös esim. KRAV:ia
vastaavia luomun lisäsertifikaatteja, joita
hallinnoidaan paikallisesti. Lublinin alueella
lisäsertifikaattia hallinnoi Ekoland-yhdistys,
mikä myös tekee jäsentensä eteen
merkittävää markkinointityötä ja on
puolestaan luomujärjestöjen kattojärjestö
IFOAMin jäsen, kuten Suomen Luomuliitto.
http://www.ekolandpolska.pl/
Humalaa kolmannessa polvessa
Humalaa käytetään oluen mausteena ja
aiemmin myös säilyvyyden parantajana.
Puolassa on noin 600 humalan viljelijää ja
vierailimme ainoan luomuhumalan tuottajan
luona. Podstawkan tila koostui kahdesta
tuotantoyksiköstä, joiden pinta-ala oli 5,5 ha.
samalla, kun kuluttajat ovat siirtyneet
kevyemmin humaloituihin oluihin.
Vierailutilammekin oli juuri menettänyt
suuren isobritannialaisen ostajan ja kyseli
olisiko meillä tarvetta luomuhumalalle.
Lannoitteena tila käyttää omien preparaattien
lisäksi yhteistyötilan hevosenlantaa ja ainakin
aiemmin oli käytetty myös typensitojakasveja
riviväleissä viherlannoituksena. Humalasta
saadaan satoa kolmannesta viljelyvuodesta
alkaen. Satona kasvustosta kerätään kävyt,
pitkät kasvivarret kompostoidaan.
Humala oli tilan ainut viljelykasvi. Viljelyssä oli
kolmea erimakuista humalalajiketta ja iso
peltoala odotti muokattuna uusia taimia.
Humalan-viljelyn oli aloittanut nykyisen
isännän isoisä, isä puolestaan oli toiminut
kansallisen humalanviljely-yhdistyksen pj:na.
Luomussa tila oli viidettä vuottaan. Luomuun
siirtymiseen vaikuttivat taloudelliset syyt,
mutta humalan luomuviljelyä tukevat myös
mikrobiologiset syyt. Tilalla tehdään
monipuolista yhteistyötä paikallisen
luonnontiedeyliopiston kanssa ja yritystoimintana
ollaan
mukana
ProBiotics
Polskan
preparaattibisneksessä
(ravinnelisiä
ihmisille,
täydennysrehuja
eläimille, kompostiherätteitä).
Eurooppa on merkittävää humalan
viljelyaluetta, mutta markkina on pienentynyt
Luomuhumala tuottaa vuodesta riippuen
satoa 1000-1500 kg/ha, joka jalostetaan
pienpanimojen suosimiksi pelleteiksi tai
isompien toimijoiden käyttämäksi nestemäiseksi
uutteeksi. Kyseisen tilan humala
markki-noidaan kilon pellettipusseina noin 12
euron hintaan. Viinitalo Melkko myy
olutharrastajille 100 g
humalapellettipakkauksia verkkokaupassaan
halvimmillaan kilohintaan 6,90 ja Lappo
hintaan 3,98 e/kg.
Myöhäisen kevään takia humala ei vielä ollut
kasvussa, mutta kasvuston kuvia on
nähtävissä esim. paikallisen viljely-yhdistyksen
sivulla:
http://www.zppch.pl/galeria
http://www.probiotics.pl/
Mustaherukkaa ja vihanneksia
Kaldonekin tilaa on kasvatettu v.1992
viljellystä yhdestä hehtaarista 13 ha:iin. Alusta
asti on viljelty sipulia, jota nyt on 2 ha, ja
kukkakaalia, myöhemmin mukaan on tullut
mm. 6 ha mustaherukkaa, mansikkaa, ja tänä
vuonna aloitetaan parsakaalin viljely.
Isäntä tunsi herkistyneensä tavanomaisille
tuotantopanoksille, mutta vasta lapsen
allergiat ja oudot lintukuolemat saivat hänet
siirtymään luomuun vaiheittain v.2005 alkaen.
Alussa luomuviljely tuntui vaikealta, koska
maan toipuminen vei aikaa, ja piti opetella
uusia työmenetelmiä ja solmia uusia
markkinointikontakteja.
Tuotteet myydään tuoreena paikalliseen
tukkuun. Työntekijöitä on oman perheen
lisäksi sesonkiaikana 3-4, talviaikana isäntä on
itsekin muissa töissä.
Luomumustaherukkaa on saatu lajikkeesta
riippuen noin 3 000 kg/ha, mikä on
suunnilleen tavanomaisen mustaherukan
satotaso Suomessa. Paikalliset tavanomaiset
tilat saavat jopa 10 000 kg/ha satoja.
Mustaherukka poimitaan vuokrattavalla
koneella.
Sipulin istukkaat odottamassa istuttamista.
Retkue Lublinin linnan portailla
Luomukelpoiset tuotantopanokset ovat
kalliita. Lannoiterakeet (kuvassa) tulevat
Saksasta. Koska tilalla ei ole mahdollisuutta
saada kompostilantaa, osa pinta-alasta on
pidettävä viherlannoituksella.
Kiitos matkan järjestäjille ja retkikunnalle!