pdf, 1,3 mt - MTK
Palkokasvien
lannoitusvaikutuksen
arviointi
Reijo Käki
Luomun erikoisasiantuntija
ProAgria
04.02.2012
Lannoitusvaikutuksen arviointi
• Tehdään viljelykierrolle
• Määritellään kasvien typentarve
• Lasketaan typenlähteet vuosittain
• Laskennan apuna taulukot
• Tavoitteena ymmärtää ja hyödyntää eri tekijöiden
vaikutukset
• Auttaa löytämään kehittämiskohteet
viljelykierrossa
04.02.2012
Kasvientypen tarve
Karkeat kivennäismaat
( Mr, Hk,Ht) perussatotaso
Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
kevätvehnä 42 55 69 83 97 111 121 131
kaura, ohra 34 45 57 68 79 91 101 111
ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 45 60 75 90 105 120 130 140
Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
rehunurmi 85 113 142 170 180 190 200 210 220
siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 90 100 110 120 130 140
Savi- ja hiesumaat
Luomun
Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
kevätvehnä 45 60 75 90 105 120 130 140
kaura, ohra 42 55 69 83 97 111 121 131
ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 53 70 88 105 123 140 150 160
Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
rehunurmi 85 113 142 180 190 200 210 220 230
siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 100 110 120 130 140 150
Eloperäiset maat
Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
kevätvehnä 27 35 44 53 62 71 81 91
kaura, ohra 23 30 38 45 53 60 70 80
ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 27 35 44 53 62 71 81 91
Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
rehunurmi 65 87 108 130 140 150 160 170 180
siemennurmi, kuivaheinä 30 40 50 60 70 80 90 100 110
Biologinen typensidonta monivuotiset kasvit
apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 %
typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %)
kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,7
apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100
Sato kg ka
1500 12 24 29 35 41 47 53 59
2000 16 31 39 47 55 63 71 79
2500 20 39 49 59 69 79 88 98
3000 24 47 59 71 82 94 106 118
3500 27 55 69 82 96 110 124 137
4000 31 63 79 94 110 126 141 157
4500 35 71 88 106 124 141 159 177
5000 39 79 98 118 137 157 177 196
5500 43 86 108 130 151 173 194 216
6000 47 94 118 141 165 188 212 236
6500 51 102 128 153 179 204 230 255
7000 55 110 137 165 192 220 247 275
Biologinen typensidonta yksivuotiset kasvit
apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 %
typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %)
kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,5 (Juuristo on pienempi kuin monivuotisilla)
apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100
Sato kg ka
1500 10 21 26 31 36 42 47 52
2000 14 28 35 42 49 55 62 69
2500 17 35 43 52 61 69 78 87
3000 21 42 52 62 73 83 94 104
3500 24 49 61 73 85 97 109 121
4000 28 55 69 83 97 111 125 139
4500 31 62 78 94 109 125 140 156
5000 35 69 87 104 121 139 156 173
5500 38 76 95 114 133 152 172 191
6000 42 83 104 125 146 166 187 208
6500 45 90 113 135 158 180 203 225
7000 49 97 121 146 170 194 218 243
Viherlannoitusvaikutus
(= maanpäällinen pois korjattavissa oleva osa kasvusto)
Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa
kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi
typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni
Typpeä vapautuu % 25 15 30 15 37 10 50 10
Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi
1500 8 5 11 5 15 4 24 5
2000 10 6 14 7 20 5 32 6
2500 13 8 18 9 25 7 40 8
3000 15 9 22 11 30 8 48 10
3500 18 11 25 13 35 9 56 11
4000 20 12 29 14 40 11 64 13
4500 23 14 32 16 45 12 72 14
5000 25 15 36 18 50 14 80 16
5500 28 17 40 20 55 15 88 18
6000 30 18 43 22 60 16 96 19
6500 33 20 47 23 65 18 104 21
7000 35 21 50 25 70 19 112 22
Vanhan kasvuston typpipitoisuus alenee: taulukosta valitaan alemman luokkan lannoitusvaikutus
Kasvuston silppuaminen ja tehokas muokkaus nopeuttaa typen hajoamista
--> koko viherlannoitusvaikutus lasketaan ensimmäiselle vuodelle
Hävikit vaikuttaa seuraavan vuoden lannoitusvaikutukseen merkittävästi
Esikasvivaikutus
(= kasvin juuristo ja sänki)
kerroin
Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6
kerroin 0,6 nurmi 2 1,15
1. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6
kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi
typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni
Typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10
Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi
1500 2 3 6 3 9 2 14 3
2000 2 4 9 4 12 3 19 4
2500 3 5 11 5 15 4 24 5
3000 4 5 13 6 18 5 29 6
3500 4 6 15 8 21 6 34 7
4000 5 7 17 9 24 6 38 8
4500 5 8 19 10 27 7 43 9
5000 6 9 22 11 30 8 48 10
5500 7 10 24 12 33 9 53 11
6000 7 11 26 13 36 10 58 12
6500 8 12 28 14 39 11 62 12
7000 8 13 30 15 42 11 67 13
Esikasvivaikutus
(= juuristo ja sänki)
kerroin
Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6
kerroin 1,15 nurmi 2 1,15
2. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6
kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi
typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni
typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10
Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi
1500 3 5 12 6 17 5 28 6
2000 5 7 17 8 23 6 37 7
2500 6 9 21 10 29 8 46 9
3000 7 10 25 12 34 9 55 11
3500 8 12 29 14 40 11 64 13
4000 9 14 33 17 46 12 74 15
4500 10 16 37 19 52 14 83 17
5000 12 17 41 21 57 16 92 18
5500 13 19 46 23 63 17 101 20
6000 14 21 50 25 69 19 110 22
6500 15 22 54 27 75 20 120 24
7000 16 24 58 29 80 22 129 26
Esikasvivaikutus
(= juuristo ja sänki)
kerroin
Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6
kerroin 1,6 nurmi 2 1,15
3. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6
kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi
typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni
typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10
Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi
1500 5 7 17 9 24 6 38 8
2000 6 10 23 12 32 9 51 10
2500 8 12 29 14 40 11 64 13
3000 10 14 35 17 48 13 77 15
3500 11 17 40 20 56 15 90 18
4000 13 19 46 23 64 17 102 20
4500 14 22 52 26 72 19 115 23
5000 16 24 58 29 80 22 128 26
5500 18 26 63 32 88 24 141 28
6000 19 29 69 35 96 26 154 31
6500 21 31 75 37 104 28 166 33
7000 22 34 81 40 112 30 179 36
Muut esikasvitekijät
Olkien määrä typpivähennys kg/ha t/ha N liuk/t N kg/ha Jälkivaikutus N/ha
Naudan kuivikelanta 10 1,2 12 0,6 6
1500 -12 Naudan lietelanta 10 1,9 19 0,2 2
2000 -16 naudan virtsa 10 2,2 22 0 0
2500 -20 Sian kuivikelanta 10 1,3 13 1 10
3000 -24 Sian lietelanta 10 2,9 29 0,4 4
3500 -28 Sian virtsa 10 1,8 18 0 0
4000 -32 kananlanta 10 5,1 51 3 30
Palkoviljat 20-40 kg/ha Maan kasvukunto muuttaa typpivaikutusta:
avokesanto 30-70 kg/ha hyvä + 20 kg/ha
peruna, juurikasvit, naatit kynnetty 20-40 kg/ha huono - 30 kg/ha
vihannekset, naatit kynnetty 20-60 kg/ha
olki tonni -8 kg/ha Kesannon niitto kesällä:
50 % niitetystä kasvustosta huomioidaan
04.02.2012
Lomake
TYPPIHUOLTOSUUNNITELMA
Vuosi 2002 - 2008 Versio Pvm 09.12.2002
Tila Leppäkerttu Tilatunnus Laatija Reijo Käki
Kierto Multavan savimmaan kierto Kierron pituus ProAgria, kymenlaakso
Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Lohkon nimi
Lohkon numero
Pinta-ala ha
Kasvi Apilanurmi vehnä kaura+ns Apilanurmi Apilanurmi vehnä kaura+ns
Lajike kesanto kesanto kesanto
Satopotentiaali kg/ha 4500 6000 6000
Palkokasvi % 50 80 75
Typen tarve N kg/ha 60 110 110
Olkien kyntö
Muut korjaukset
Tarve yht. N kg/ha 60 110 110
Typen lähteet Käytettävissä kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha
N-sidonta 100% 78 20 188 175 20
Ek.vaikutus 1. v.
Ek.vaikutus 2. v.
19
10
69
19
Viherlann. vaik. 1.v. 32 60
Viherlann. vaik. 2.v. 16 16
Viljelykiertovaikutus 15 15 15 15 15 15 15
N-lannoitus, kgN/ha 93 66 61 203 190 144 70
Typen yli-/alijäämä kg/ha
04.02.2012
Karkeat kivennäismaat
Kasvientypen tarve
( Mr, Hk,Ht) perussatotaso
Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
kevätvehnä 42 55 69 83 97 111 121 131
kaura, ohra 34 45 57 68 79 91 101 111
ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 45 60 75 90 105 120 130 140
Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
rehunurmi 85 113 142 170 180 190 200 210 220
siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 90 100 110 120 130 140
Savi- ja hiesumaat
Luomun
Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
kevätvehnä 45 60 75 90 105 120 130 140
kaura, ohra 42 55 69 83 97 111 121 131
ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 53 70 88 105 123 140 150 160
Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
rehunurmi 85 113 142 180 190 200 210 220 230
siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 100 110 120 130 140 150
Eloperäiset maat
Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
kevätvehnä 27 35 44 53 62 71 81 91
kaura, ohra 23 30 38 45 53 60 70 80
ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 27 35 44 53 62 71 81 91
Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
rehunurmi 65 87 108 130 140 150 160 170 180
siemennurmi, kuivaheinä 30 40 50 60 70 80 90 100 110
04.02.2012
Lomake
TYPPIHUOLTOSUUNNITELMA
Vuosi 2002 - 2008 Versio Pvm 09.12.2002
Tila Leppäkerttu Tilatunnus Laatija Reijo Käki
Kierto Multavan savimmaan kierto Kierron pituus ProAgria, kymenlaakso
Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Lohkon nimi
Lohkon numero
Pinta-ala ha
Kasvi Apilanurmi vehnä kaura+ns Apilanurmi Apilanurmi vehnä kaura+ns
Lajike kesanto kesanto kesanto
Satopotentiaali kg/ha 4500 2000 2000 6000 6000 5000 2500
Palkokasvi % 50 80 75
Typen tarve N kg/ha 60 60 55 110 110 140 69
Olkien kyntö
Muut korjaukset
Tarve yht. N kg/ha 60 110 110
Typen lähteet Käytettävissä kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha
N-sidonta 100% 78 20 188 175 20
Ek.vaikutus 1. v.
Ek.vaikutus 2. v.
19
10
69
19
Viherlann. vaik. 1.v.
Viherlann. vaik. 2.v.
32
16
60
16
Viljelykiertovaikutus 15 15 15 15 15 15 15
N-lannoitus, kgN/ha 93 66 61 203 190 144 70
Typen yli-/alijäämä kg/ha
Palkokasvien lannoitusvaikutus
• Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia typenlähteet ja
arvioida saavutettavissa oleva satomäärä
• Typenlähteiden ja typentarpeen erotus korvataan
täydennyslannoitteilla
• Käytettävissä olleen typen ja satotason erotus
on hävikki !
• Hävikkien minimointi suunnittelun tavoitteena
04.02.2012
Laskennan tarkoitus
• Havainnollistaa:
04.02.2012
1. Viljelykierron suunnittelua
2. Viherkesannon kokonaismassan vaikutus
3. Viherkesannon typpipitoisuuden vaikutus
4. Yksi- ja monivuotisten nurmien eron
5. Ravinnehävikkien kohdat
6. Täydennyslannoitustarpeen
7. Olkimäärän vaikutuksen
Fosforin ja kaliumin varastot ja
rapautuminen eri maalajeilla
FOSFORI
Ruokamulta 0–25 cm
hieta savi turve
1,5 t/ha
1,5 t/ha 0,1–0,5 t/ha
Jankko 25–100 cm
2–3 t/ha
2–3 t/ha
0,3–1,5 t/ha
Rapautuminen kg/v
5–20 kg
5–20 kg
5–15 kg
KALIUM hieta savi turve
Ruokamulta 0–25 cm
60 t/ha
60 t/ha
0,1–0,5 t/ha
Jankko 25–100 cm
180 t/ha
180 t/ha
0,3–1,5 t/ha
Rapautuminen kg/v
10–50kg
50–150 kg
10–50 kg
Fosfori
• Luonnonmukaisessa viljelyssä hyödynnetään
eloperäiseen ainekseen sitoutunutta fosforia
• Hyvä maan rakenne mahdollistaa laajan juuriston
• Juuriston määrän kaksinkertaistuminen vähentää
vaadittavan fosforipitoisuuden puoleen
Maasta vapautuva fosforin vaikutus lannoitustarpeeseen
Viljavuusluokka
Viljelykierto Huono Huononl.Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
3 apilanurmea, 2 viljaa 15-10 10-5 5-0 -5 -5.. -10 -10.. -12
2 apilanurmea, 3 viljaa 20-15 15-10 10-5 3..-2 -2..-7 -8..-10
Peruna ja vihanneskierrot 25-20 20-15 15-10 10-5 3..-2 -5..-8
Rajala 2000
Fosfori
•Maan fosforipitoisuuden ollessa tyydyttävä, on kenttäkokeissa saatu
vain vähäisiä sadon lisäyksiä
• Fosforin saanti maasta fosforipitoisuuden mukaan
hyvä/korkea > 15 kg/ha/v
tyydyttävä
5-15 kg/ha/v
huono/huononlainen > 5 kg/ha/v
Ravinnepoistuma korvataan täydennyslannoitteilla!
Kalium
• Savi ja hiesupitoisissa maissa kaliumia rapautuu luonnostaan
• Turvemailla kaliumin taseen tulee olla lähellä tasapainoa
• Erilaisissa viljelykierroissa tarve on erilainen
Maasta vapautuva kaliumin vaikutus lannoitustarpeeseen
Turvemaat KHt,Hk,Mm,Lj Hs,He,HHt,HtMr Savimaat
Viljavuusluokka
Kaliumia mgK/l 50 90-100 130-160 240-280
Viljelykierto Huono/huonolTyyd/välttävä Tyydyttävä Tyyd/hyvä
3 apilanurmea, 2 viljaa -5 -22 -43 -65
2 apilanurmea, 3 viljaa 12 -5 -20 -35
Peruna ja vihanneskierrot 20 3 -17 -45
Rajala 2000
Ravinnetaseet tasapainoon
Typpi- ja kaliumin tase tarkastellaan vuosittain
•Typpitase on suuntaa antava, hävikeistä kertova ja typen kiertoa
havainnollistava laskelma
Fosforin tase tarkastellaan viljelykierron pituisena jaksona
•Kertoo täydennyslannoituksen tarpeen
•Kertoo mistä ravinteet tulee ja mihin ne menee
Ravinnetaseet auttaa tekemään tasapainoisen viljelykierron
ja lannoitussuunnitelman erilaisille tiloille