pdf, 1,3 mt - MTK

mtk.fi

pdf, 1,3 mt - MTK

Palkokasvien

lannoitusvaikutuksen

arviointi

Reijo Käki

Luomun erikoisasiantuntija

ProAgria

04.02.2012


Lannoitusvaikutuksen arviointi

• Tehdään viljelykierrolle

• Määritellään kasvien typentarve

• Lasketaan typenlähteet vuosittain

• Laskennan apuna taulukot

• Tavoitteena ymmärtää ja hyödyntää eri tekijöiden

vaikutukset

• Auttaa löytämään kehittämiskohteet

viljelykierrossa

04.02.2012


Kasvientypen tarve

Karkeat kivennäismaat

( Mr, Hk,Ht) perussatotaso

Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

kevätvehnä 42 55 69 83 97 111 121 131

kaura, ohra 34 45 57 68 79 91 101 111

ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 45 60 75 90 105 120 130 140

Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000

rehunurmi 85 113 142 170 180 190 200 210 220

siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 90 100 110 120 130 140

Savi- ja hiesumaat

Luomun

Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

kevätvehnä 45 60 75 90 105 120 130 140

kaura, ohra 42 55 69 83 97 111 121 131

ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 53 70 88 105 123 140 150 160

Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000

rehunurmi 85 113 142 180 190 200 210 220 230

siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 100 110 120 130 140 150

Eloperäiset maat

Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

kevätvehnä 27 35 44 53 62 71 81 91

kaura, ohra 23 30 38 45 53 60 70 80

ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 27 35 44 53 62 71 81 91

Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000

rehunurmi 65 87 108 130 140 150 160 170 180

siemennurmi, kuivaheinä 30 40 50 60 70 80 90 100 110


Biologinen typensidonta monivuotiset kasvit

apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 %

typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %)

kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,7

apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100

Sato kg ka

1500 12 24 29 35 41 47 53 59

2000 16 31 39 47 55 63 71 79

2500 20 39 49 59 69 79 88 98

3000 24 47 59 71 82 94 106 118

3500 27 55 69 82 96 110 124 137

4000 31 63 79 94 110 126 141 157

4500 35 71 88 106 124 141 159 177

5000 39 79 98 118 137 157 177 196

5500 43 86 108 130 151 173 194 216

6000 47 94 118 141 165 188 212 236

6500 51 102 128 153 179 204 230 255

7000 55 110 137 165 192 220 247 275


Biologinen typensidonta yksivuotiset kasvit

apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 %

typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %)

kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,5 (Juuristo on pienempi kuin monivuotisilla)

apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100

Sato kg ka

1500 10 21 26 31 36 42 47 52

2000 14 28 35 42 49 55 62 69

2500 17 35 43 52 61 69 78 87

3000 21 42 52 62 73 83 94 104

3500 24 49 61 73 85 97 109 121

4000 28 55 69 83 97 111 125 139

4500 31 62 78 94 109 125 140 156

5000 35 69 87 104 121 139 156 173

5500 38 76 95 114 133 152 172 191

6000 42 83 104 125 146 166 187 208

6500 45 90 113 135 158 180 203 225

7000 49 97 121 146 170 194 218 243


Viherlannoitusvaikutus

(= maanpäällinen pois korjattavissa oleva osa kasvusto)

Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa

kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi

typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni

Typpeä vapautuu % 25 15 30 15 37 10 50 10

Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi

1500 8 5 11 5 15 4 24 5

2000 10 6 14 7 20 5 32 6

2500 13 8 18 9 25 7 40 8

3000 15 9 22 11 30 8 48 10

3500 18 11 25 13 35 9 56 11

4000 20 12 29 14 40 11 64 13

4500 23 14 32 16 45 12 72 14

5000 25 15 36 18 50 14 80 16

5500 28 17 40 20 55 15 88 18

6000 30 18 43 22 60 16 96 19

6500 33 20 47 23 65 18 104 21

7000 35 21 50 25 70 19 112 22

Vanhan kasvuston typpipitoisuus alenee: taulukosta valitaan alemman luokkan lannoitusvaikutus

Kasvuston silppuaminen ja tehokas muokkaus nopeuttaa typen hajoamista

--> koko viherlannoitusvaikutus lasketaan ensimmäiselle vuodelle

Hävikit vaikuttaa seuraavan vuoden lannoitusvaikutukseen merkittävästi


Esikasvivaikutus

(= kasvin juuristo ja sänki)

kerroin

Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6

kerroin 0,6 nurmi 2 1,15

1. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6

kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi

typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni

Typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10

Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi

1500 2 3 6 3 9 2 14 3

2000 2 4 9 4 12 3 19 4

2500 3 5 11 5 15 4 24 5

3000 4 5 13 6 18 5 29 6

3500 4 6 15 8 21 6 34 7

4000 5 7 17 9 24 6 38 8

4500 5 8 19 10 27 7 43 9

5000 6 9 22 11 30 8 48 10

5500 7 10 24 12 33 9 53 11

6000 7 11 26 13 36 10 58 12

6500 8 12 28 14 39 11 62 12

7000 8 13 30 15 42 11 67 13


Esikasvivaikutus

(= juuristo ja sänki)

kerroin

Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6

kerroin 1,15 nurmi 2 1,15

2. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6

kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi

typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni

typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10

Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi

1500 3 5 12 6 17 5 28 6

2000 5 7 17 8 23 6 37 7

2500 6 9 21 10 29 8 46 9

3000 7 10 25 12 34 9 55 11

3500 8 12 29 14 40 11 64 13

4000 9 14 33 17 46 12 74 15

4500 10 16 37 19 52 14 83 17

5000 12 17 41 21 57 16 92 18

5500 13 19 46 23 63 17 101 20

6000 14 21 50 25 69 19 110 22

6500 15 22 54 27 75 20 120 24

7000 16 24 58 29 80 22 129 26


Esikasvivaikutus

(= juuristo ja sänki)

kerroin

Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6

kerroin 1,6 nurmi 2 1,15

3. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6

kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi

typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni

typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10

Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi

1500 5 7 17 9 24 6 38 8

2000 6 10 23 12 32 9 51 10

2500 8 12 29 14 40 11 64 13

3000 10 14 35 17 48 13 77 15

3500 11 17 40 20 56 15 90 18

4000 13 19 46 23 64 17 102 20

4500 14 22 52 26 72 19 115 23

5000 16 24 58 29 80 22 128 26

5500 18 26 63 32 88 24 141 28

6000 19 29 69 35 96 26 154 31

6500 21 31 75 37 104 28 166 33

7000 22 34 81 40 112 30 179 36


Muut esikasvitekijät

Olkien määrä typpivähennys kg/ha t/ha N liuk/t N kg/ha Jälkivaikutus N/ha

Naudan kuivikelanta 10 1,2 12 0,6 6

1500 -12 Naudan lietelanta 10 1,9 19 0,2 2

2000 -16 naudan virtsa 10 2,2 22 0 0

2500 -20 Sian kuivikelanta 10 1,3 13 1 10

3000 -24 Sian lietelanta 10 2,9 29 0,4 4

3500 -28 Sian virtsa 10 1,8 18 0 0

4000 -32 kananlanta 10 5,1 51 3 30

Palkoviljat 20-40 kg/ha Maan kasvukunto muuttaa typpivaikutusta:

avokesanto 30-70 kg/ha hyvä + 20 kg/ha

peruna, juurikasvit, naatit kynnetty 20-40 kg/ha huono - 30 kg/ha

vihannekset, naatit kynnetty 20-60 kg/ha

olki tonni -8 kg/ha Kesannon niitto kesällä:

50 % niitetystä kasvustosta huomioidaan

04.02.2012


Lomake

TYPPIHUOLTOSUUNNITELMA

Vuosi 2002 - 2008 Versio Pvm 09.12.2002

Tila Leppäkerttu Tilatunnus Laatija Reijo Käki

Kierto Multavan savimmaan kierto Kierron pituus ProAgria, kymenlaakso

Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lohkon nimi

Lohkon numero

Pinta-ala ha

Kasvi Apilanurmi vehnä kaura+ns Apilanurmi Apilanurmi vehnä kaura+ns

Lajike kesanto kesanto kesanto

Satopotentiaali kg/ha 4500 6000 6000

Palkokasvi % 50 80 75

Typen tarve N kg/ha 60 110 110

Olkien kyntö

Muut korjaukset

Tarve yht. N kg/ha 60 110 110

Typen lähteet Käytettävissä kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha

N-sidonta 100% 78 20 188 175 20

Ek.vaikutus 1. v.

Ek.vaikutus 2. v.

19

10

69

19

Viherlann. vaik. 1.v. 32 60

Viherlann. vaik. 2.v. 16 16

Viljelykiertovaikutus 15 15 15 15 15 15 15

N-lannoitus, kgN/ha 93 66 61 203 190 144 70

Typen yli-/alijäämä kg/ha

04.02.2012


Karkeat kivennäismaat

Kasvientypen tarve

( Mr, Hk,Ht) perussatotaso

Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

kevätvehnä 42 55 69 83 97 111 121 131

kaura, ohra 34 45 57 68 79 91 101 111

ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 45 60 75 90 105 120 130 140

Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000

rehunurmi 85 113 142 170 180 190 200 210 220

siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 90 100 110 120 130 140

Savi- ja hiesumaat

Luomun

Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

kevätvehnä 45 60 75 90 105 120 130 140

kaura, ohra 42 55 69 83 97 111 121 131

ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 53 70 88 105 123 140 150 160

Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000

rehunurmi 85 113 142 180 190 200 210 220 230

siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 100 110 120 130 140 150

Eloperäiset maat

Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

kevätvehnä 27 35 44 53 62 71 81 91

kaura, ohra 23 30 38 45 53 60 70 80

ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 27 35 44 53 62 71 81 91

Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000

rehunurmi 65 87 108 130 140 150 160 170 180

siemennurmi, kuivaheinä 30 40 50 60 70 80 90 100 110

04.02.2012


Lomake

TYPPIHUOLTOSUUNNITELMA

Vuosi 2002 - 2008 Versio Pvm 09.12.2002

Tila Leppäkerttu Tilatunnus Laatija Reijo Käki

Kierto Multavan savimmaan kierto Kierron pituus ProAgria, kymenlaakso

Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lohkon nimi

Lohkon numero

Pinta-ala ha

Kasvi Apilanurmi vehnä kaura+ns Apilanurmi Apilanurmi vehnä kaura+ns

Lajike kesanto kesanto kesanto

Satopotentiaali kg/ha 4500 2000 2000 6000 6000 5000 2500

Palkokasvi % 50 80 75

Typen tarve N kg/ha 60 60 55 110 110 140 69

Olkien kyntö

Muut korjaukset

Tarve yht. N kg/ha 60 110 110

Typen lähteet Käytettävissä kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha

N-sidonta 100% 78 20 188 175 20

Ek.vaikutus 1. v.

Ek.vaikutus 2. v.

19

10

69

19

Viherlann. vaik. 1.v.

Viherlann. vaik. 2.v.

32

16

60

16

Viljelykiertovaikutus 15 15 15 15 15 15 15

N-lannoitus, kgN/ha 93 66 61 203 190 144 70

Typen yli-/alijäämä kg/ha


Palkokasvien lannoitusvaikutus

• Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia typenlähteet ja

arvioida saavutettavissa oleva satomäärä

• Typenlähteiden ja typentarpeen erotus korvataan

täydennyslannoitteilla

• Käytettävissä olleen typen ja satotason erotus

on hävikki !

• Hävikkien minimointi suunnittelun tavoitteena

04.02.2012


Laskennan tarkoitus

• Havainnollistaa:

04.02.2012

1. Viljelykierron suunnittelua

2. Viherkesannon kokonaismassan vaikutus

3. Viherkesannon typpipitoisuuden vaikutus

4. Yksi- ja monivuotisten nurmien eron

5. Ravinnehävikkien kohdat

6. Täydennyslannoitustarpeen

7. Olkimäärän vaikutuksen


Fosforin ja kaliumin varastot ja

rapautuminen eri maalajeilla

FOSFORI

Ruokamulta 0–25 cm

hieta savi turve

1,5 t/ha

1,5 t/ha 0,1–0,5 t/ha

Jankko 25–100 cm

2–3 t/ha

2–3 t/ha

0,3–1,5 t/ha

Rapautuminen kg/v

5–20 kg

5–20 kg

5–15 kg

KALIUM hieta savi turve

Ruokamulta 0–25 cm

60 t/ha

60 t/ha

0,1–0,5 t/ha

Jankko 25–100 cm

180 t/ha

180 t/ha

0,3–1,5 t/ha

Rapautuminen kg/v

10–50kg

50–150 kg

10–50 kg


Fosfori

• Luonnonmukaisessa viljelyssä hyödynnetään

eloperäiseen ainekseen sitoutunutta fosforia

• Hyvä maan rakenne mahdollistaa laajan juuriston

• Juuriston määrän kaksinkertaistuminen vähentää

vaadittavan fosforipitoisuuden puoleen

Maasta vapautuva fosforin vaikutus lannoitustarpeeseen

Viljavuusluokka

Viljelykierto Huono Huononl.Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

3 apilanurmea, 2 viljaa 15-10 10-5 5-0 -5 -5.. -10 -10.. -12

2 apilanurmea, 3 viljaa 20-15 15-10 10-5 3..-2 -2..-7 -8..-10

Peruna ja vihanneskierrot 25-20 20-15 15-10 10-5 3..-2 -5..-8

Rajala 2000


Fosfori

•Maan fosforipitoisuuden ollessa tyydyttävä, on kenttäkokeissa saatu

vain vähäisiä sadon lisäyksiä

• Fosforin saanti maasta fosforipitoisuuden mukaan

hyvä/korkea > 15 kg/ha/v

tyydyttävä

5-15 kg/ha/v

huono/huononlainen > 5 kg/ha/v

Ravinnepoistuma korvataan täydennyslannoitteilla!


Kalium

• Savi ja hiesupitoisissa maissa kaliumia rapautuu luonnostaan

• Turvemailla kaliumin taseen tulee olla lähellä tasapainoa

• Erilaisissa viljelykierroissa tarve on erilainen

Maasta vapautuva kaliumin vaikutus lannoitustarpeeseen

Turvemaat KHt,Hk,Mm,Lj Hs,He,HHt,HtMr Savimaat

Viljavuusluokka

Kaliumia mgK/l 50 90-100 130-160 240-280

Viljelykierto Huono/huonolTyyd/välttävä Tyydyttävä Tyyd/hyvä

3 apilanurmea, 2 viljaa -5 -22 -43 -65

2 apilanurmea, 3 viljaa 12 -5 -20 -35

Peruna ja vihanneskierrot 20 3 -17 -45

Rajala 2000


Ravinnetaseet tasapainoon

Typpi- ja kaliumin tase tarkastellaan vuosittain

•Typpitase on suuntaa antava, hävikeistä kertova ja typen kiertoa

havainnollistava laskelma

Fosforin tase tarkastellaan viljelykierron pituisena jaksona

•Kertoo täydennyslannoituksen tarpeen

•Kertoo mistä ravinteet tulee ja mihin ne menee

Ravinnetaseet auttaa tekemään tasapainoisen viljelykierron

ja lannoitussuunnitelman erilaisille tiloille

More magazines by this user
Similar magazines