Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin [pdf, 1,3 ... - MTK

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
PL 510 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki
Puhelin 020 4131
www.mtk.fi
Tutustu eduskuntavaaliteemoihimme
tarkemmin osoitteessa www.mtk.fi/eduskuntavaalit
ja kysy lisää asiantuntijoiltamme. Ajantasaiset
yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme.
Vihreä <strong>kasvu</strong> <strong>maalta</strong>
on vastaus Suomen
haasteisiin
Tämä esite on painettu Sappi Fine European Galerie Art Silk 200 g / 150 g -paperille.
Paperi on valmistettu M-Real Äänekosken tehtaalla ja valmistuksessa on käytetty PEFC-sertioitujen metsien puuta.
MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle

Vaaliohjelma
Vihreä <strong>kasvu</strong> on vastaus Suomen haasteisiin s. 4
Kannattava maatalous takaa ruokaturvan s. 6
Laatua ja lähiruokaa lautaselle s. 8
Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan
jatkuvuutta vihreille elinkeinoille s. 10
Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot
luovat uusia työpaikkoja s. 11
Kestävää <strong>kasvu</strong>a sertifioiduista metsistä s. 15
Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta s. 17
Bioenergialla ja ympäristötekniikalla Suomi
maailman huippuosaajaksi s. 18
Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville s. 20
Yhdistetään koko maa s. 23
2

Kun ajatellaan asioita maalaisjärjellä,
niin huomataan, että:
Johdanto
Vihreä <strong>kasvu</strong> on
vastaus Suomen
haasteisiin
Uusiutuvat luonnonvarat ja vihreä
<strong>kasvu</strong> tulevat maaseudulta.
Suomi tarvitsee nyt uutta ennakkoluulotonta
ajattelua ja yhteistoimintaa niin kaupungeissa
kuin maaseudullakin.
MTK:n vastaus Suomen tuleviin haasteisiin
on vihreä <strong>kasvu</strong>. Sen perusta on vihreissä
elinkeinoissa, jotka hyödyntävät biomassaa
ja uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja
vastuullisesti. Suurin osa vihreiden elinkeinojen
tuloista jää Suomen kansantalouteen.
• Väestö maapallolla kasvaa ja ruoan tarve
kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.
• Kotimainen ruoantuotanto on tulevaisuuden
ruokaturvan kannalta entistäkin tärkeämpää.
• Kotimaisen ruoantuotannon turvaa vain
elivoimainen, kannattava maatalous.
• Suomalaiset haluavat syödä lähellä kestävästi
tuotettua kotimaista ruokaa.
• Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee
suomalaista maataloutta.
• Maaseudun bio- ja uusiutuvaa energiaa
tarvitaan korvaamaan ehtyviä fossiilisia
energiavaroja.
• Ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten
torjuntaan tarvitaan metsien ja nurmien
hiilinielujen kasvattamista ja nykytekniikan
hyödyntämistä.
• Puurakentaminen on ekologista ja tarjoaa
Suomelle paljon mahdollisuuksia, jotka
sopivat myös vientituotteiksi.
• Vihreiden elinkeinojen harjoittajia on maaseudulla
ympäri Suomen. He pitävät koko maan
asuttuna, kunhan maaseudun palvelut toimivat.
Vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa
on lähes 500 000 työpaikkaa.
Niiden säilymiseen ja uusien työpaikkojen
syntyyn voimme itse vaikuttaa kotimaisin
toimin.
Vihreät elinkeinot synnyttävät uusia yrityksiä
ja työpaikkoja ympäri Suomen. Suomi
pysyy asuttuna ja maaseudulle on mahdollista
luoda 30 000 uutta työpaikkaa.
Maataloustuotannon kannattavuus on
parina viime vuonna merkittävästi heikentynyt
ja viljelijöiden tulot pienentyneet.
Tuotantokustannukset ovat nousseet ja
markkinoilta saatavat tuottajahinnat alentuneet.
Yksityismetsätalouden kannattavuus
ei ole kestävällä tasolla. Maaseudun
palvelut, palvelurakenne ja huoltosuhde
heikkenevät jatkuvasti.
Vihreä <strong>kasvu</strong> ei synny itsestään. Se vaatii
viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä maaseudun
ihmisiltä ja poliittisilta päättäjiltä.
Tässä esitteessä kerromme, mitä maaseutu
tarvitsee vihreän <strong>kasvu</strong>n perustaksi.
4 5

1Kannattava maatalous takaa ruokaturvan
Suomalaisten ruokaturvan tae on toimiva ja kannattava
kotimainen ruokaketju. Sen perusta on
kannattava maatalous, jota harjoitetaan koko
maassa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päähuomio
ja suurimmat voimavarat tarvitaan parantamaan
maatalouden kannattavuutta ja tuotannon
kehittämistä.
Suomen maatalouden mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen
vaikuttavat markkinahintojen lisäksi
EU:n maatalouspolitiikka ja sen rahoitus. EU:n
maatalouspolitiikkaa uudistetaan merkittävästi
vuoden 2013 jälkeen. Samalla on viimeinen hetki
vakauttaa kansalliset tukijärjestelmät. Vaikuttamisen
aika on nyt. Päätöksiä on odotettavissa
vuonna 2012.
1. Varmistetaan, että yhteinen, viljelijöiden
tuloja parantava ja luonnonolosuhde-eroja
tasaava maatalouspolitiikka jatkuu EU:ssa
ja varmistetaan sille vähintään nykyinen
rahoitustaso. EU:ssa pitää jatkossakin olla
järjestelmät, joilla tarvittaessa vakautetaan
markkinoita.
2. Maatalouden tuottavuutta ja jatkuvuutta
parannetaan turvaamalla investointien
ja sukupolvenvaihdosten edellytykset.
Varmistetaan riittävät tutkimusvarat, joita
käytetään pääosin kannattavuuden
parantamiseen ja tuotannon kehittämiseen.
3. Kansallisten tukijärjestelmien jatko sovitaan
EU:n kanssa niin, että ne luovat edellytykset
kannattavalle maataloudelle koko Suomessa.
6
4. Kannattava maatalous, osaaminen ja tutkimus
ovat edellytyksiä korkeatasoiselle
eläinten hyvinvoinnille, elintarviketurvallisuudelle
ja -hygienialle sekä maatalouden
ympäristöasioiden hoidolle.

2
Laatua ja lähiruokaa lautaselle
Erityiselintarvikkeiden tutkimus ja kehittäminen,
ruokainnovaatiot ja niiden kaupallistaminen tuovat
uusia liiketoiminta- ja <strong>kasvu</strong>mahdollisuuksia. Näitä
asioita ja ehdotuksia valmistellaan kansallisessa
ruokastrategiassa.
Julkisissa ruokapalveluissa on käytettävä lähija
luomuruokaa (VN periaatepäätös kestävistä
hankinnoista). Kansalaisilla on oikeus mahdollisimman
lähellä tuotettuun ruokaan ja sesongin
mukaisiin raaka-aineisiin.
Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, lähiruoan
ja puhtaiden raaka-aineiden suosio on <strong>kasvu</strong>ssa.
Ihmiset haluavat tietää, missä ja miten ruoka on
tuotettu ja mitä ruoka sisältää. Samaan aikaan
julkisissa ruokakustannuksissa säästetään, mikä
heikentää erityisesti kouluruoan tasoa.
1. Kansallisen ruokastrategian toimeenpanoon
ja monipuolisen kotimaisen ruoan
menekinedistämiseen varataan riittävästi
resursseja.
2. Ruokakasvatusta lisätään eri oppiaineiden
sisältöihin perusopetuksessa. Näin vahvistetaan
suomalaista ruokakulttuuria ja –
osaamista.
8

3
Kilpailukykyä, työhyvinvointia
ja toiminnan jatkuvuutta
vihreille elinkeinoille
Viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien
kilpailukykyä sisämarkkinoilla ei saa
vaarantaa uusilla veromuodoilla tai verotuksen
laajennuksilla. Sukupolvenvaihdoksia on vauhditettava.
Nykyistä aikaisemmin tapahtuvilla sukupolvenvaihdoksilla
kehitetään metsätilarakennetta
ja edistetään mm. sujuvaa puu- ja metsäenergiakauppaa.
Menestyvä yritystoiminta ja sen uudistuvat tarpeet
tarvitsevat hyvinvoivia yrittäjiä. Kotieläinyrittäjät
ovat sidoksissa työhönsä seitsemän päivää viikossa.
Toimivat työterveys- ja lomituspavelut mahdollistavat
työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevät työtapaturmia,
ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä sekä
pidentävät työuraa.
1. Laajennetaan yrittäjien sukupolvenvaihdoshuojennus
metsätiloihin.
2. Päätetään luopumistukijärjestelmän
jatkamisesta vuoden 2014 jälkeen.
3. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja
investointeja maa- ja metsätaloudessa ja
turvataan niille riittävä rahoitus.
4. Edistetään viljelijöiden mahdollisuuksia
varautua investointeihin tasausvarausta
kehittämällä.
5. Vahvistetaan maaseutuyrittäjien ja
työntekijöiden työkykyä parantamalla
lomitus- ja työterveyshuoltopalveluita sekä
niiden saatavuutta
6. Sosiaaliturva- ja perhe-etuuksista sekä
huolehditaan jatkokoulutuksesta.

4
Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot luovat uusia työpaikkoja
Pienyrityksissä on Suomen suurin työllistämispotentiaali.
Pienyrittäjät ovat uutteria ja sitoutuneita
omaan paikkakuntaansa. Kaikista yrityksistä maatalous
mukaan lukien toimii maaseutualueilla yli
40 prosenttia. Pienyrityksissä on satoja tuhansia
työpaikkoja ja alusta Suomen ja koko EU:n tarvitsemalle
talous<strong>kasvu</strong>lle.
Pienten yritysten – myös maa- ja metsätilojen –
<strong>kasvu</strong>n ja kehityksen esteenä on usein yhteiskunnan
luoma hallinnollinen taakka, jonka purkamiseen
keväällä 2010 julkistettu EU 2020 -strategia
kehottaa jäsenmaita.
Maaseudulla toimii jo yli 24 000 monialaista maatilaa,
jotka harjoittavat perusmaatalouden ohella
muuta yritystoimintaa. Maa- ja metsätalouden
tuotteita hyödyntämään ja jalostamaan voi syntyä
uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Pelkästään bioenergian hyödyntämiseen voi
syntyä tuhansia yrityksiä, samoin hyvinvointipalveluihin
ja matkailuun. Maaseudulla tarvitaan palveluinnovaatioita,
joiden avulla hoidetaan myös
yhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Maaseudun
yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja palkata
työvoimaa, kunhan työllistämiskynnystä madalletaan
ja huolehditaan osaavan työvoiman kouluttamisesta.
Maaseudulla on tekemättömiä töitä ja
tekeville töitä, joihin tarvitaan lähivuosina myös
tuhansia maahanmuuttajia.
Maaseutuyrittäjyyden menestyminen edellyttää
hallitukselta määrätietoista yrittäjyyspolitiikkaa.
1. Hallitusohjelmaan kirjataan poikkihallinnollisen
yrittäjyyspolitiikan periaatteet ja tavoitteet
ja laaditaan toimenpideohjelma yrittäjyyden
edistämiseksi.
2. Hyödynnetään täysimääräisesti EU 2020-
strategian mahdollisuudet ja sitoudutaan
sen edellyttämään yritysten hallinnollisen
taakan purkamiseen.
3. Madalletaan maaseudun pienyritysten kykyä
työllistää ja parannetaan pienyrittäjän
työoikeudellista asemaa.
4. Varmistetaan osaavan työvoiman saanti
koulutuspolitiikalla ja aktiivisella
maahanmuuttopolitiikalla.
5. Varmistetaan yritys- ja neuvontapalveluiden
saatavuus koko maassa.
6. Uudistetaan julkisia hankintoja koskevia
normeja ja menettelytapoja siten, että
varmistetaan pienyritysten mahdollisuudet
tasaveroiseen kilpailuun.
7. Poistetaan hyvinvointipalveluyritysten
syntymisen esteitä ja lisätään mahdollisuuksia
pätevöityä alan yrittäjäksi.
8. Turkistuotannon kehittämiseen sitoudutaan
pitkäjänteisesti.
9. Varataan Suomen matkailustrategian
toteuttamisessa rahaa myös maaseutumatkailun
edistämiseen.
12

5
Kestävää <strong>kasvu</strong>a
sertifioiduista metsistä
Suomen metsäsektorin pitkän menestyksen taustalla
on kestävä perhemetsätalous. Se yhdistää
kansainvälisen PEFC-sertifikaatin täyttävän kestävän
puuntuotannon, metsien ympäristöarvojen
suojelun ja metsien virkistyskäytön. Metsät ovat
ylivoimaisesti tärkein luonnonvaramme. Kestävällä
hoidolla pystymme varmistamaan niiden terveyden,
tuottokyvyn ja puumarkkinoiden toimivuuden
myös tulevaisuudessa.
Useiden kansainvälisten ja kansallisten politiikkaohjelmien
ja tavoitteiden toteutus riippuu metsiemme
hyvinvoinnista. Puun myynnistä saadut
kantorahatulot ovat merkittäviä maaseutualueiden
rahavirtoja ja metsäsektori on huomattava työllistäjä.
1. Metsätilojen rakennetta kehitetään
tavoitteena puumarkkinoiden toimivuus ja
kannattava metsätalouselinkeino.
2. Kestävän metsänhoidon ja metsien monimuotoisuuden
rahoitus varmistetaan kansallisen
metsäohjelman mukaisesti.
3. Lisätään metsänomistajan vastuuta ja päätösvaltaa
metsiensä hoidossa ja käytössä.
4. Metsänhoitoyhdistysten toiminta varmistetaan
ja sitä kehitetään.
5. Suomi ottaa aktiivisen roolin EU:n metsäpoliittisessa
keskustelussa ja parantaa
metsäasioiden koordinaatiota EU:ssa.
15

6
Innovaatioita ja
kilpailukykyä puusta
Puu on Suomen tärkeimpiä raaka-aineita. Perinteisen
teollisuuden tarpeiden lisäksi on viimein
aika satsata uusiin <strong>kasvu</strong>alueisiin kuten puurakentamiseen.
Puurakentamisen edistäminen palvelee
koko yhteiskuntaa ja maan kilpailukykyä.
Kun kotimaisen puun käyttöä lisätään rakentamisessa,
sillä on merkittäviä hyötyvaikutuksia kansantaloudelle,
työllisyydelle ja metsäteollisuuden
<strong>kasvu</strong>lle.
1. Käynnistetään valtakunnallinen puurakentamisen
ohjelma ja lisätään metsäsektorin
tutkimus- ja tuotekehitysvaroja.
2. Puun käytölle Suomessa luodaan Euroopan
edistyksellisimmät rakentamismääräykset ja
suositaan julkisessa rakentamisessa puuta
rakennusmateriaalina.
Puurakentaminen edistää EU:n ilmastotavoitteiden
toteutumista. Se voi luoda Suomelle uusia
tuotteita, joilla on tulevaisuudessa laajat vientimahdollisuudet.
17

7
Bioenergialla ja ympäristötekniikalla
Suomi maailman huippuosaajaksi
Hallitus tavoittelee energiapoliittisilla päätöksillään
monipuolista energiantuotantoa, sähköntuotannon
omavaraisuutta ja EU:n ilmastovelvoitteiden
täyttämistä. Päätösten toteuttamisella
voidaan luoda bioenergian tuotantoketjuun satoja
uusia yrityksiä ja 9 000–10 000 uutta työpaikkaa.
Investoinnit bioenergialaitoksiin sekä tuotanto- ja
jakeluketjun tulot jäävät maamme kansantalouteen
ja tuovat kerrannaisvaikutuksineen <strong>kasvu</strong>mahdollisuuksia
ympäri Suomen.
Maaseudun tärkein bioenergian lähde on metsäenergia.
Sen käyttöä voidaan lisätä vaarantamatta
metsäteollisuuden puuhuoltoa. Metsäenergia
soveltuu lämmön tuotantoon sekä yhdistettyyn
sähkön ja lämmön tuotantoon. Maaseudulle on
mahdollista perustaa tuhansia lämpöyrityksiä.
Maaseutu tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös
peltoenergian (kuten viljapohjaisen bioetanolin),
biokaasun, kotieläinten lannan sekä tuulisähkön
ja vesivoiman käytön edistämiseen. Bioenergian
hajautettu tuotanto- ja jakeluketju on ekotehokas,
se tukee paikallis- ja aluetalouksia ja on ilmastopoliittisesti
järkevä.
1. Hallituksen bioenergialinjaukset toteutetaan
ja budjettiin varataan vähintään linjausten
mukaiset varat tarvittaviin investointeihin,
syöttötariffeihin ja yrittäjyyden kannustimiin.
2. Uusiutuvan energian tuotekehitystä lisätään,
ja Suomi pyrkii uusiutuvan energian alalla
maailman johtavaksi ympäristötekniikan
ja -yrittäjyyden osaajaksi.
18

8
Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville
Maaseudun vihreiden elinkeinojen harjoittajille on
elinehto toimia luonnon ja ympäristön parhaaksi.
Viljelijät ja metsänomistajat toimivat pitkäjänteisesti
ja haluavat jättää tilan seuraavalle sukupolvelle
entistä ehommassa kunnossa.
Pitkäjänteisyys takaa sen, että vuosien saatossa
syntyneet arvokkaat luontotyypit säilyvät, maaseutumaisema
pysyy avoimena ja vesistöjen tila
paranee. Vihreiden elinkeinojen on saatava kehittyä
ja kasvaa, ympäristönsuojelutoimilla ja lupakäytännöillä
ei saa kehitystä vaarantaa.
1. Varmistetaan vihreiden elinkeinojen
harjoittajien oikeus päättää omistamansa
maan käytöstä.
2. Sitoudutaan Itämeren ja muiden vesistöalueiden
tilan parantamiseen mm. edistämällä
ravinteiden kierrätystä.
3. Kevennetään maatalouden ympäristölupamenettelyjä
ja edistetään luontotyyppien ja
uhanalaisten lajien tarkempaa määrittelyä
Suomessa ja EU:ssa.
20

9
Yhdistetään koko maa
Suomen tulevaisuus tarvitsee maaseudun luonnonvaroja
ja toimivaa infrastruktuuria. Maaseudun
väkimäärä kuitenkin vähenee ja palveluvarustus
rapautuu. Tällaisen kehityksen jatkuminen voidaan
yhteiskuntapoliittisin toimin pysäyttää.
Maaseutu tarvitsee riittävän peruspalvelun, perusturvallisuuden
ja liikennöintiväylästön sekä
tehokkaat laajakaista- ja puhelinyhteydet. Näiden
varmistaminen on myös osa kansakunnan
peruspalvelua ja -turvallisuutta. Maaseutu on
koko Suomelle ja sen <strong>kasvu</strong>lle tärkeä ja sen elävä
vuorovaikutus kaupunkikeskusten kanssa on
koko yhteiskunnan etu.
1. Hallitusohjelmassa sitoudutaan
varmistamaan, että maaseudun
asukkaat ja elinkeinot saavat
välttämättömät peruspalvelut.
2. Hallitusohjelmassa varaudutaan
investoimaan liikenneväyliin ja
niiden kunnossapitoon, tietoliikenneyhteyksien
rakentamiseen
ja ylläpitoon.