Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

PL 510 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki

Puhelin 020 4131

www.mtk.fi

Tutustu eduskuntavaaliteemoihimme

tarkemmin osoitteessa www.mtk.fi/eduskuntavaalit

ja kysy lisää asiantuntijoiltamme. Ajantasaiset

yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme.

Vihreä ong>kasvuong> ong>maaltaong>

on vastaus Suomen

haasteisiin

Tämä esite on painettu Sappi Fine European Galerie Art Silk 200 g / 150 g -paperille.

Paperi on valmistettu M-Real Äänekosken tehtaalla ja valmistuksessa on käytetty PEFC-sertioitujen metsien puuta.

MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle

---

Vaaliohjelma

Vihreä ong>kasvuong> on vastaus Suomen haasteisiin s. 4

Kannattava maatalous takaa ruokaturvan s. 6

Laatua ja lähiruokaa lautaselle s. 8

Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan

jatkuvuutta vihreille elinkeinoille s. 10

Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot

luovat uusia työpaikkoja s. 11

Kestävää ong>kasvuong>a sertifioiduista metsistä s. 15

Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta s. 17

Bioenergialla ja ympäristötekniikalla Suomi

maailman huippuosaajaksi s. 18

Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville s. 20

Yhdistetään koko maa s. 23

2

---

Kun ajatellaan asioita maalaisjärjellä,

niin huomataan, että:

Johdanto

Vihreä ong>kasvuong> on

vastaus Suomen

haasteisiin

Uusiutuvat luonnonvarat ja vihreä

ong>kasvuong> tulevat maaseudulta.

Suomi tarvitsee nyt uutta ennakkoluulotonta

ajattelua ja yhteistoimintaa niin kaupungeissa

kuin maaseudullakin.

MTK:n vastaus Suomen tuleviin haasteisiin

on vihreä ong>kasvuong>. Sen perusta on vihreissä

elinkeinoissa, jotka hyödyntävät biomassaa

ja uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja

vastuullisesti. Suurin osa vihreiden elinkeinojen

tuloista jää Suomen kansantalouteen.

• Väestö maapallolla kasvaa ja ruoan tarve

kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.

• Kotimainen ruoantuotanto on tulevaisuuden

ruokaturvan kannalta entistäkin tärkeämpää.

• Kotimaisen ruoantuotannon turvaa vain

elivoimainen, kannattava maatalous.

• Suomalaiset haluavat syödä lähellä kestävästi

tuotettua kotimaista ruokaa.

• Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee

suomalaista maataloutta.

• Maaseudun bio- ja uusiutuvaa energiaa

tarvitaan korvaamaan ehtyviä fossiilisia

energiavaroja.

• Ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten

torjuntaan tarvitaan metsien ja nurmien

hiilinielujen kasvattamista ja nykytekniikan

hyödyntämistä.

• Puurakentaminen on ekologista ja tarjoaa

Suomelle paljon mahdollisuuksia, jotka

sopivat myös vientituotteiksi.

• Vihreiden elinkeinojen harjoittajia on maaseudulla

ympäri Suomen. He pitävät koko maan

asuttuna, kunhan maaseudun palvelut toimivat.

Vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa

on lähes 500 000 työpaikkaa.

Niiden säilymiseen ja uusien työpaikkojen

syntyyn voimme itse vaikuttaa kotimaisin

toimin.

Vihreät elinkeinot synnyttävät uusia yrityksiä

ja työpaikkoja ympäri Suomen. Suomi

pysyy asuttuna ja maaseudulle on mahdollista

luoda 30 000 uutta työpaikkaa.

Maataloustuotannon kannattavuus on

parina viime vuonna merkittävästi heikentynyt

ja viljelijöiden tulot pienentyneet.

Tuotantokustannukset ovat nousseet ja

markkinoilta saatavat tuottajahinnat alentuneet.

Yksityismetsätalouden kannattavuus

ei ole kestävällä tasolla. Maaseudun

palvelut, palvelurakenne ja huoltosuhde

heikkenevät jatkuvasti.

Vihreä ong>kasvuong> ei synny itsestään. Se vaatii

viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä maaseudun

ihmisiltä ja poliittisilta päättäjiltä.

Tässä esitteessä kerromme, mitä maaseutu

tarvitsee vihreän ong>kasvuong>n perustaksi.

4 5

---

1Kannattava maatalous takaa ruokaturvan

Suomalaisten ruokaturvan tae on toimiva ja kannattava

kotimainen ruokaketju. Sen perusta on

kannattava maatalous, jota harjoitetaan koko

maassa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päähuomio

ja suurimmat voimavarat tarvitaan parantamaan

maatalouden kannattavuutta ja tuotannon

kehittämistä.

Suomen maatalouden mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen

vaikuttavat markkinahintojen lisäksi

EU:n maatalouspolitiikka ja sen rahoitus. EU:n

maatalouspolitiikkaa uudistetaan merkittävästi

vuoden 2013 jälkeen. Samalla on viimeinen hetki

vakauttaa kansalliset tukijärjestelmät. Vaikuttamisen

aika on nyt. Päätöksiä on odotettavissa

vuonna 2012.

1. Varmistetaan, että yhteinen, viljelijöiden

tuloja parantava ja luonnonolosuhde-eroja

tasaava maatalouspolitiikka jatkuu EU:ssa

ja varmistetaan sille vähintään nykyinen

rahoitustaso. EU:ssa pitää jatkossakin olla

järjestelmät, joilla tarvittaessa vakautetaan

markkinoita.

2. Maatalouden tuottavuutta ja jatkuvuutta

parannetaan turvaamalla investointien

ja sukupolvenvaihdosten edellytykset.

Varmistetaan riittävät tutkimusvarat, joita

käytetään pääosin kannattavuuden

parantamiseen ja tuotannon kehittämiseen.

3. Kansallisten tukijärjestelmien jatko sovitaan

EU:n kanssa niin, että ne luovat edellytykset

kannattavalle maataloudelle koko Suomessa.

6

4. Kannattava maatalous, osaaminen ja tutkimus

ovat edellytyksiä korkeatasoiselle

eläinten hyvinvoinnille, elintarviketurvallisuudelle

ja -hygienialle sekä maatalouden

ympäristöasioiden hoidolle.

---

2

Laatua ja lähiruokaa lautaselle

Erityiselintarvikkeiden tutkimus ja kehittäminen,

ruokainnovaatiot ja niiden kaupallistaminen tuovat

uusia liiketoiminta- ja ong>kasvuong>mahdollisuuksia. Näitä

asioita ja ehdotuksia valmistellaan kansallisessa

ruokastrategiassa.

Julkisissa ruokapalveluissa on käytettävä lähija

luomuruokaa (VN periaatepäätös kestävistä

hankinnoista). Kansalaisilla on oikeus mahdollisimman

lähellä tuotettuun ruokaan ja sesongin

mukaisiin raaka-aineisiin.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, lähiruoan

ja puhtaiden raaka-aineiden suosio on ong>kasvuong>ssa.

Ihmiset haluavat tietää, missä ja miten ruoka on

tuotettu ja mitä ruoka sisältää. Samaan aikaan

julkisissa ruokakustannuksissa säästetään, mikä

heikentää erityisesti kouluruoan tasoa.

1. Kansallisen ruokastrategian toimeenpanoon

ja monipuolisen kotimaisen ruoan

menekinedistämiseen varataan riittävästi

resursseja.

2. Ruokakasvatusta lisätään eri oppiaineiden

sisältöihin perusopetuksessa. Näin vahvistetaan

suomalaista ruokakulttuuria ja –

osaamista.

8

---

3

Kilpailukykyä, työhyvinvointia

ja toiminnan jatkuvuutta

vihreille elinkeinoille

Viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien

kilpailukykyä sisämarkkinoilla ei saa

vaarantaa uusilla veromuodoilla tai verotuksen

laajennuksilla. Sukupolvenvaihdoksia on vauhditettava.

Nykyistä aikaisemmin tapahtuvilla sukupolvenvaihdoksilla

kehitetään metsätilarakennetta

ja edistetään mm. sujuvaa puu- ja metsäenergiakauppaa.

Menestyvä yritystoiminta ja sen uudistuvat tarpeet

tarvitsevat hyvinvoivia yrittäjiä. Kotieläinyrittäjät

ovat sidoksissa työhönsä seitsemän päivää viikossa.

Toimivat työterveys- ja lomituspavelut mahdollistavat

työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevät työtapaturmia,

ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä sekä

pidentävät työuraa.

1. Laajennetaan yrittäjien sukupolvenvaihdoshuojennus

metsätiloihin.

2. Päätetään luopumistukijärjestelmän

jatkamisesta vuoden 2014 jälkeen.

3. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja

investointeja maa- ja metsätaloudessa ja

turvataan niille riittävä rahoitus.

4. Edistetään viljelijöiden mahdollisuuksia

varautua investointeihin tasausvarausta

kehittämällä.

5. Vahvistetaan maaseutuyrittäjien ja

työntekijöiden työkykyä parantamalla

lomitus- ja työterveyshuoltopalveluita sekä

niiden saatavuutta

6. Sosiaaliturva- ja perhe-etuuksista sekä

huolehditaan jatkokoulutuksesta.

---

4

Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot luovat uusia työpaikkoja

Pienyrityksissä on Suomen suurin työllistämispotentiaali.

Pienyrittäjät ovat uutteria ja sitoutuneita

omaan paikkakuntaansa. Kaikista yrityksistä maatalous

mukaan lukien toimii maaseutualueilla yli

40 prosenttia. Pienyrityksissä on satoja tuhansia

työpaikkoja ja alusta Suomen ja koko EU:n tarvitsemalle

talousong>kasvuong>lle.

Pienten yritysten – myös maa- ja metsätilojen –

ong>kasvuong>n ja kehityksen esteenä on usein yhteiskunnan

luoma hallinnollinen taakka, jonka purkamiseen

keväällä 2010 julkistettu EU 2020 -strategia

kehottaa jäsenmaita.

Maaseudulla toimii jo yli 24 000 monialaista maatilaa,

jotka harjoittavat perusmaatalouden ohella

muuta yritystoimintaa. Maa- ja metsätalouden

tuotteita hyödyntämään ja jalostamaan voi syntyä

uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Pelkästään bioenergian hyödyntämiseen voi

syntyä tuhansia yrityksiä, samoin hyvinvointipalveluihin

ja matkailuun. Maaseudulla tarvitaan palveluinnovaatioita,

joiden avulla hoidetaan myös

yhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Maaseudun

yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja palkata

työvoimaa, kunhan työllistämiskynnystä madalletaan

ja huolehditaan osaavan työvoiman kouluttamisesta.

Maaseudulla on tekemättömiä töitä ja

tekeville töitä, joihin tarvitaan lähivuosina myös

tuhansia maahanmuuttajia.

Maaseutuyrittäjyyden menestyminen edellyttää

hallitukselta määrätietoista yrittäjyyspolitiikkaa.

1. Hallitusohjelmaan kirjataan poikkihallinnollisen

yrittäjyyspolitiikan periaatteet ja tavoitteet

ja laaditaan toimenpideohjelma yrittäjyyden

edistämiseksi.

2. Hyödynnetään täysimääräisesti EU 2020-

strategian mahdollisuudet ja sitoudutaan

sen edellyttämään yritysten hallinnollisen

taakan purkamiseen.

3. Madalletaan maaseudun pienyritysten kykyä

työllistää ja parannetaan pienyrittäjän

työoikeudellista asemaa.

4. Varmistetaan osaavan työvoiman saanti

koulutuspolitiikalla ja aktiivisella

maahanmuuttopolitiikalla.

5. Varmistetaan yritys- ja neuvontapalveluiden

saatavuus koko maassa.

6. Uudistetaan julkisia hankintoja koskevia

normeja ja menettelytapoja siten, että

varmistetaan pienyritysten mahdollisuudet

tasaveroiseen kilpailuun.

7. Poistetaan hyvinvointipalveluyritysten

syntymisen esteitä ja lisätään mahdollisuuksia

pätevöityä alan yrittäjäksi.

8. Turkistuotannon kehittämiseen sitoudutaan

pitkäjänteisesti.

9. Varataan Suomen matkailustrategian

toteuttamisessa rahaa myös maaseutumatkailun

edistämiseen.

12

---

5

Kestävää ong>kasvuong>a

sertifioiduista metsistä

Suomen metsäsektorin pitkän menestyksen taustalla

on kestävä perhemetsätalous. Se yhdistää

kansainvälisen PEFC-sertifikaatin täyttävän kestävän

puuntuotannon, metsien ympäristöarvojen

suojelun ja metsien virkistyskäytön. Metsät ovat

ylivoimaisesti tärkein luonnonvaramme. Kestävällä

hoidolla pystymme varmistamaan niiden terveyden,

tuottokyvyn ja puumarkkinoiden toimivuuden

myös tulevaisuudessa.

Useiden kansainvälisten ja kansallisten politiikkaohjelmien

ja tavoitteiden toteutus riippuu metsiemme

hyvinvoinnista. Puun myynnistä saadut

kantorahatulot ovat merkittäviä maaseutualueiden

rahavirtoja ja metsäsektori on huomattava työllistäjä.

1. Metsätilojen rakennetta kehitetään

tavoitteena puumarkkinoiden toimivuus ja

kannattava metsätalouselinkeino.

2. Kestävän metsänhoidon ja metsien monimuotoisuuden

rahoitus varmistetaan kansallisen

metsäohjelman mukaisesti.

3. Lisätään metsänomistajan vastuuta ja päätösvaltaa

metsiensä hoidossa ja käytössä.

4. Metsänhoitoyhdistysten toiminta varmistetaan

ja sitä kehitetään.

5. Suomi ottaa aktiivisen roolin EU:n metsäpoliittisessa

keskustelussa ja parantaa

metsäasioiden koordinaatiota EU:ssa.

15

---

6

Innovaatioita ja

kilpailukykyä puusta

Puu on Suomen tärkeimpiä raaka-aineita. Perinteisen

teollisuuden tarpeiden lisäksi on viimein

aika satsata uusiin ong>kasvuong>alueisiin kuten puurakentamiseen.

Puurakentamisen edistäminen palvelee

koko yhteiskuntaa ja maan kilpailukykyä.

Kun kotimaisen puun käyttöä lisätään rakentamisessa,

sillä on merkittäviä hyötyvaikutuksia kansantaloudelle,

työllisyydelle ja metsäteollisuuden

ong>kasvuong>lle.

1. Käynnistetään valtakunnallinen puurakentamisen

ohjelma ja lisätään metsäsektorin

tutkimus- ja tuotekehitysvaroja.

2. Puun käytölle Suomessa luodaan Euroopan

edistyksellisimmät rakentamismääräykset ja

suositaan julkisessa rakentamisessa puuta

rakennusmateriaalina.

Puurakentaminen edistää EU:n ilmastotavoitteiden

toteutumista. Se voi luoda Suomelle uusia

tuotteita, joilla on tulevaisuudessa laajat vientimahdollisuudet.

17

---

7

Bioenergialla ja ympäristötekniikalla

Suomi maailman huippuosaajaksi

Hallitus tavoittelee energiapoliittisilla päätöksillään

monipuolista energiantuotantoa, sähköntuotannon

omavaraisuutta ja EU:n ilmastovelvoitteiden

täyttämistä. Päätösten toteuttamisella

voidaan luoda bioenergian tuotantoketjuun satoja

uusia yrityksiä ja 9 000–10 000 uutta työpaikkaa.

Investoinnit bioenergialaitoksiin sekä tuotanto- ja

jakeluketjun tulot jäävät maamme kansantalouteen

ja tuovat kerrannaisvaikutuksineen ong>kasvuong>mahdollisuuksia

ympäri Suomen.

Maaseudun tärkein bioenergian lähde on metsäenergia.

Sen käyttöä voidaan lisätä vaarantamatta

metsäteollisuuden puuhuoltoa. Metsäenergia

soveltuu lämmön tuotantoon sekä yhdistettyyn

sähkön ja lämmön tuotantoon. Maaseudulle on

mahdollista perustaa tuhansia lämpöyrityksiä.

Maaseutu tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös

peltoenergian (kuten viljapohjaisen bioetanolin),

biokaasun, kotieläinten lannan sekä tuulisähkön

ja vesivoiman käytön edistämiseen. Bioenergian

hajautettu tuotanto- ja jakeluketju on ekotehokas,

se tukee paikallis- ja aluetalouksia ja on ilmastopoliittisesti

järkevä.

1. Hallituksen bioenergialinjaukset toteutetaan

ja budjettiin varataan vähintään linjausten

mukaiset varat tarvittaviin investointeihin,

syöttötariffeihin ja yrittäjyyden kannustimiin.

2. Uusiutuvan energian tuotekehitystä lisätään,

ja Suomi pyrkii uusiutuvan energian alalla

maailman johtavaksi ympäristötekniikan

ja -yrittäjyyden osaajaksi.

18

---

8

Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville

Maaseudun vihreiden elinkeinojen harjoittajille on

elinehto toimia luonnon ja ympäristön parhaaksi.

Viljelijät ja metsänomistajat toimivat pitkäjänteisesti

ja haluavat jättää tilan seuraavalle sukupolvelle

entistä ehommassa kunnossa.

Pitkäjänteisyys takaa sen, että vuosien saatossa

syntyneet arvokkaat luontotyypit säilyvät, maaseutumaisema

pysyy avoimena ja vesistöjen tila

paranee. Vihreiden elinkeinojen on saatava kehittyä

ja kasvaa, ympäristönsuojelutoimilla ja lupakäytännöillä

ei saa kehitystä vaarantaa.

1. Varmistetaan vihreiden elinkeinojen

harjoittajien oikeus päättää omistamansa

maan käytöstä.

2. Sitoudutaan Itämeren ja muiden vesistöalueiden

tilan parantamiseen mm. edistämällä

ravinteiden kierrätystä.

3. Kevennetään maatalouden ympäristölupamenettelyjä

ja edistetään luontotyyppien ja

uhanalaisten lajien tarkempaa määrittelyä

Suomessa ja EU:ssa.

20

---

9

Yhdistetään koko maa

Suomen tulevaisuus tarvitsee maaseudun luonnonvaroja

ja toimivaa infrastruktuuria. Maaseudun

väkimäärä kuitenkin vähenee ja palveluvarustus

rapautuu. Tällaisen kehityksen jatkuminen voidaan

yhteiskuntapoliittisin toimin pysäyttää.

Maaseutu tarvitsee riittävän peruspalvelun, perusturvallisuuden

ja liikennöintiväylästön sekä

tehokkaat laajakaista- ja puhelinyhteydet. Näiden

varmistaminen on myös osa kansakunnan

peruspalvelua ja -turvallisuutta. Maaseutu on

koko Suomelle ja sen ong>kasvuong>lle tärkeä ja sen elävä

vuorovaikutus kaupunkikeskusten kanssa on

koko yhteiskunnan etu.

1. Hallitusohjelmassa sitoudutaan

varmistamaan, että maaseudun

asukkaat ja elinkeinot saavat

välttämättömät peruspalvelut.

2. Hallitusohjelmassa varaudutaan

investoimaan liikenneväyliin ja

niiden kunnossapitoon, tietoliikenneyhteyksien

rakentamiseen

ja ylläpitoon.