pdf, 202 kt - MTK

mtk.fi

pdf, 202 kt - MTK

Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliitto MTK r.y.

MTK:n organisaatio 2008

164 000 JÄSENTÄ

Maanviljelijät

Maaseutuyrittäjät

Metsänomistajat

Maataloustuottajayhdistykset

(397)

Maataloustuottajain

liitot (16)

Suomen Turkiseläinten

Kasvattajain

Liitto

Metsänhoitoyhdistykset

(135)

Metsänomistajien

liitot (9)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Maaseudun Tulevaisuus

6.3.2008

Organisaatio ja jäsenistö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

r.y:n jäseninä oli vuoden 2007 lopussa 16 maataloustuottajien

ja 10 metsänomistajien liittoa sekä Suomen

Turkiseläinten Kasvattajain Liitto. Maataloustuottajaliittojen

jäseninä oli 398 tuottajayhdistystä sekä yhteisöjäseninä

meijereitä, teurastamoja ja eri tuotantosuuntia

edustavia kerhoja.

Maataloustuottajayhdistyksissä oli vuoden 2007 lopussa

153 614 henkilöjäsentä ja 62 429 jäsentaloutta.

Kertomusvuoden aikana yhdistysten jäsenmäärä väheni

4 414 henkilöllä ja tilojen lukumäärä 1 574 tilalla.

Metsänomistajaliitoissa oli metsäjäseniä vuoden 2007

lopussa yhteensä 6 639 metsätilanomistajaa. Vuoden

aikana uusia metsäjäseniä tuli 492.

Maataloustuottajayhdistysten ja metsänomistajaliittojen

yhteisjäsenmäärä eli MTK:n kokonaisjäsenmäärä

oli toimintavuoden lopussa 160 253. Jäsenmäärä väheni

edellisestä vuodesta 3 922 henkilöä.

Jäsenrekisterin tietojen perusteella yhdistyksen jäsentilan

keskimääräinen peltopinta-ala oli 25,40 ha ja

metsäala 48,10 ha. Metsäjäsen omistaa keskimäärin

41,31 hehtaarin suuruisen metsätilan.

Maidontuottajat ovat jäsenrekisterin tietojen perusteella

enemmistönä, sillä rekisterin mukaan 28 %

jäsentiloista harjoittaa maidontuotantoa päätuotantosuuntanaan.

Seuraavaksi eniten on kasvinviljelijöitä

(27 %), metsätalouden harjoittajia (15 %) ja naudanlihantuottajia

(6 %).

68


Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja

ja periaate- ja tavoiteohjelman väliarviointi

Tulevaisuusasiakirja on kooste kahden vuoden Osaava

maaseutu 2020 ‐prosessin keskustelutilaisuuksista,

joihin osallistui yli 2 000 MTK:n jäsentä. Asiakirjassa

Suomen maatalous, metsätalous ja maaseutuyrittäjyys

kuvataan osana eurooppalaisia ja koko maailmaa koskevia

markkinoita ja poliittisia järjestelmiä.

Asiakirjan ensimmäisessä osassa arvioidaan elinkeinojemme

nykyinen toimintaympäristö kansainvälisessä

yhteydessä. Toisessa osassa määritellään maaseudun

ja elinkeinojen tavoitetilat kohti vuotta 2020. Kolmannessa

osassa määritellään MTK-järjestölle poliittisen

edunvalvonnan ja markkinaedunvalvonnan tavoitteet.

Tulevaisuusasiakirjan ensimmäinen luonnos käsiteltiin

tammikuun puolivälissä MTK:n johtokunnassa,

metsäjohtokunnassa ja maaseutuyrittäjävaliokunnassa.

Helmikuun alussa se lähetettiin valtuuskunnan ja

metsävaltuuskunnan jäsenille ja liittoihin lausunto- ja

kommenttipyyntöjä varten.

Liitoista tulleiden lausuntojen ja kommenttien pohjalta

asiakirjaa kehitettiin. Tulevaisuusasiakirjan metsäjohtokunnan,

maaseutuyrittäjävaliokunnan ja johtokunnan

toisen käsittelyn jälkeen Osaava maaseutu 2020

‐tulevaisuusasiakirja esiteltiin hyväksyttäväksi metsävaltuuskunnassa

ja MTK:n valtuuskunnassa. Valtuuskunta

teki huhtikuussa 2007 päätöksen esittää Osaava

maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja liittokokouksen

vahvistettavaksi.

Arviot periaate- ja tavoiteohjelman välitavoitteiden

2007 toteutumisesta valmisteltiin keskusliitossa ja käsiteltiin

metsäjohtokunnassa, maaseutuyrittäjävaliokunnassa,

johtokunnassa, metsävaltuuskunnassa ja

valtuuskunnassa.

Turun liittokokous vahvisti Osaava maaseutu 2020

‐tulevaisuusasiakirjan ja hyväksyi arviot periaate- ja

tavoiteohjelman välitavoitteiden 2007 toteutumisesta.

Turun liittokokouksesta alkoi MTK-järjestön strategian

2020 valmistelu. Strategiatyössä hyödynnetään Osaava

maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa.

MTK:n visuaalisen ilmeen uudistaminen

MTK:n uusi tunnus julkistettiin Turun liittokokouksessa

kesäkuussa. Tunnuksen lähtökohtana on MTK:n

kolme jäsenryhmää: maanviljelijät, metsänomistajat ja

maaseutuyrittäjät. Tunnuksen kolme kaarta kuvaavat

niitä luonnonvaroja, joista järjestön jäsenet saavat toimeentulonsa:

peltoa, metsää ja maaseutua.

Keltainen ylös nouseva kaari saa värinsä viljapellosta

ja muotonsa sahrasta, ikiaikaisesta maatalouden symbolistamme.

Keltainen kaari kääntyy vihreäksi alakaareksi. Vihreä

kaari saa muotonsa metsänomistajien organisaation

taimilogon vihreistä kaarista ja värinsä tietysti metsästä.

Vihreä kaari kääntyy taas ylöspäin siniseksi kaareksi.

Se kuvaa maaseutuyrittäjyyttä, sinivalkoista pääomaamme

– maaseutua ja sen mahdollisuuksia, jotka

eivät muuta Kiinaan.

Kaaret vaihtuvat toiseksi ilman selkeää rajaa niin kuin

jäsenkuntammekin elinkeinot ovat lomittain. Maanviljelijässä

on metsänomistajaa ja yrittäjää ja yrittäjän

ponnistusalustana on maa- ja metsätaloutta. Kaikki ne

yhdessä tekevät elinvoimaisen maaseudun.

Tunnuksen kaaret on limitetty niin, että ne muodostavat

tyylitellyn, muhkean ja elinvoimaisen m-kirjaimen.

Sen lisäksi kolme kovaa ja hyvin tunnettua kirjainta

MTK säilyvät tunnuksessa ja niiden värikin on vihreä

niin kuin on totuttu.

MTK:n historiallinen sahratunnus ei katoa. Se jatkaa

arvokasta elämäänsä juhlatunnuksena ansiomerkeissä,

lipuissa ja pöytäviireissä.

69

More magazines by this user
Similar magazines