pdf, 202 kt - MTK
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK r.y.
MTK:n organisaatio 2008
164 000 JÄSENTÄ
Maanviljelijät
Maaseutuyrittäjät
Metsänomistajat
Maataloustuottajayhdistykset
(397)
Maataloustuottajain
liitot (16)
Suomen Turkiseläinten
Kasvattajain
Liitto
Metsänhoitoyhdistykset
(135)
Metsänomistajien
liitot (9)
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
Maaseudun Tulevaisuus
6.3.2008
Organisaatio ja jäsenistö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
r.y:n jäseninä oli vuoden 2007 lopussa 16 maataloustuottajien
ja 10 metsänomistajien liittoa sekä Suomen
Turkiseläinten Kasvattajain Liitto. Maataloustuottajaliittojen
jäseninä oli 398 tuottajayhdistystä sekä yhteisöjäseninä
meijereitä, teurastamoja ja eri tuotantosuuntia
edustavia kerhoja.
Maataloustuottajayhdistyksissä oli vuoden 2007 lopussa
153 614 henkilöjäsentä ja 62 429 jäsentaloutta.
Kertomusvuoden aikana yhdistysten jäsenmäärä väheni
4 414 henkilöllä ja tilojen lukumäärä 1 574 tilalla.
Metsänomistajaliitoissa oli metsäjäseniä vuoden 2007
lopussa yhteensä 6 639 metsätilanomistajaa. Vuoden
aikana uusia metsäjäseniä tuli 492.
Maataloustuottajayhdistysten ja metsänomistajaliittojen
yhteisjäsenmäärä eli MTK:n kokonaisjäsenmäärä
oli toimintavuoden lopussa 160 253. Jäsenmäärä väheni
edellisestä vuodesta 3 922 henkilöä.
Jäsenrekisterin tietojen perusteella yhdistyksen jäsentilan
keskimääräinen peltopinta-ala oli 25,40 ha ja
metsäala 48,10 ha. Metsäjäsen omistaa keskimäärin
41,31 hehtaarin suuruisen metsätilan.
Maidontuottajat ovat jäsenrekisterin tietojen perusteella
enemmistönä, sillä rekisterin mukaan 28 %
jäsentiloista harjoittaa maidontuotantoa päätuotantosuuntanaan.
Seuraavaksi eniten on kasvinviljelijöitä
(27 %), metsätalouden harjoittajia (15 %) ja naudanlihantuottajia
(6 %).
68
Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja
ja periaate- ja tavoiteohjelman väliarviointi
Tulevaisuusasiakirja on kooste kahden vuoden Osaava
maaseutu 2020 ‐prosessin keskustelutilaisuuksista,
joihin osallistui yli 2 000 MTK:n jäsentä. Asiakirjassa
Suomen maatalous, metsätalous ja maaseutuyrittäjyys
kuvataan osana eurooppalaisia ja koko maailmaa koskevia
markkinoita ja poliittisia järjestelmiä.
Asiakirjan ensimmäisessä osassa arvioidaan elinkeinojemme
nykyinen toimintaympäristö kansainvälisessä
yhteydessä. Toisessa osassa määritellään maaseudun
ja elinkeinojen tavoitetilat kohti vuotta 2020. Kolmannessa
osassa määritellään MTK-järjestölle poliittisen
edunvalvonnan ja markkinaedunvalvonnan tavoitteet.
Tulevaisuusasiakirjan ensimmäinen luonnos käsiteltiin
tammikuun puolivälissä MTK:n johtokunnassa,
metsäjohtokunnassa ja maaseutuyrittäjävaliokunnassa.
Helmikuun alussa se lähetettiin valtuuskunnan ja
metsävaltuuskunnan jäsenille ja liittoihin lausunto- ja
kommenttipyyntöjä varten.
Liitoista tulleiden lausuntojen ja kommenttien pohjalta
asiakirjaa kehitettiin. Tulevaisuusasiakirjan metsäjohtokunnan,
maaseutuyrittäjävaliokunnan ja johtokunnan
toisen käsittelyn jälkeen Osaava maaseutu 2020
‐tulevaisuusasiakirja esiteltiin hyväksyttäväksi metsävaltuuskunnassa
ja MTK:n valtuuskunnassa. Valtuuskunta
teki huhtikuussa 2007 päätöksen esittää Osaava
maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja liittokokouksen
vahvistettavaksi.
Arviot periaate- ja tavoiteohjelman välitavoitteiden
2007 toteutumisesta valmisteltiin keskusliitossa ja käsiteltiin
metsäjohtokunnassa, maaseutuyrittäjävaliokunnassa,
johtokunnassa, metsävaltuuskunnassa ja
valtuuskunnassa.
Turun liittokokous vahvisti Osaava maaseutu 2020
‐tulevaisuusasiakirjan ja hyväksyi arviot periaate- ja
tavoiteohjelman välitavoitteiden 2007 toteutumisesta.
Turun liittokokouksesta alkoi MTK-järjestön strategian
2020 valmistelu. Strategiatyössä hyödynnetään Osaava
maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa.
MTK:n visuaalisen ilmeen uudistaminen
MTK:n uusi tunnus julkistettiin Turun liittokokouksessa
kesäkuussa. Tunnuksen lähtökohtana on MTK:n
kolme jäsenryhmää: maanviljelijät, metsänomistajat ja
maaseutuyrittäjät. Tunnuksen kolme kaarta kuvaavat
niitä luonnonvaroja, joista järjestön jäsenet saavat toimeentulonsa:
peltoa, metsää ja maaseutua.
Keltainen ylös nouseva kaari saa värinsä viljapellosta
ja muotonsa sahrasta, ikiaikaisesta maatalouden symbolistamme.
Keltainen kaari kääntyy vihreäksi alakaareksi. Vihreä
kaari saa muotonsa metsänomistajien organisaation
taimilogon vihreistä kaarista ja värinsä tietysti metsästä.
Vihreä kaari kääntyy taas ylöspäin siniseksi kaareksi.
Se kuvaa maaseutuyrittäjyyttä, sinivalkoista pääomaamme
– maaseutua ja sen mahdollisuuksia, jotka
eivät muuta Kiinaan.
Kaaret vaihtuvat toiseksi ilman selkeää rajaa niin kuin
jäsenkuntammekin elinkeinot ovat lomittain. Maanviljelijässä
on metsänomistajaa ja yrittäjää ja yrittäjän
ponnistusalustana on maa- ja metsätaloutta. Kaikki ne
yhdessä tekevät elinvoimaisen maaseudun.
Tunnuksen kaaret on limitetty niin, että ne muodostavat
tyylitellyn, muhkean ja elinvoimaisen m-kirjaimen.
Sen lisäksi kolme kovaa ja hyvin tunnettua kirjainta
MTK säilyvät tunnuksessa ja niiden värikin on vihreä
niin kuin on totuttu.
MTK:n historiallinen sahratunnus ei katoa. Se jatkaa
arvokasta elämäänsä juhlatunnuksena ansiomerkeissä,
lipuissa ja pöytäviireissä.
69