Hyvinvoinnin johtaminen on tavoitteita ja päätöksiä - MTK

mtk.fi

Hyvinvoinnin johtaminen on tavoitteita ja päätöksiä - MTK

ong>Hyvinvoinninong> ong>johtaminenong> on tavoitteita ja päätöksiä

Mitä hyvinvointi on?

Yksi kuuluisimmista hyvinvoinnin määritelmistä kuuluu ”Ihminen voi hyvin kun kykenee tekemään

työtä ja rakastamaan”. Sanotaan myös, että hyvinvointiin tarvitaan elämyksiä. On hyvin yksilöllinen

asia, minkä ihminen kokee elämykseksi. Toiselle se on kalareissu yksinään ilta-auringossa, jollekin

kavereitten kanssa raveissa käynti, kolmannelle ulkomaanmatka läheisen ihmisen kanssa.

ong>Hyvinvoinninong> ong>johtaminenong>

Nykyään puhutaan hyvinvoinnin johtamisesta. Monessa perheyrityksessä koetaan, ettei aika riitä

hyvinvointityöhön ja hyvinvoinnin johtamiseen. Moni maatilojen ja maaseudun yrittäjä kuitenkin

tekee tuota nimenomaista johtamistyötä nimeämättä sitä erikseen hyvinvoinnin johtamiseksi.

Yhtenä esimerkkinä on vuodenkiertoon sopivien loma-aikojen suunnittelu.

Tilan työmäärän hallinta

Valitettavan usein maatiloilla päädytään lyhentämään suunniteltuja lomajaksoja, koska työtä on

niin paljon. Työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää ottaa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun tilan

työmäärä - mitä keinoja yrityksessä on saada helpotusta työmäärään. ”Maatilalla on työtä kuin

kinoksena” kuvaa eräs nuori yrittäjä tilansa työmäärää.

Osaaminen hyvinvoinnin kulmakivenä

Sanotaan, ettei tietämättömyys poista ongelmia. Onnistuneen yrittäjyyden kannalta on tärkeää

tunnistaa mitä osaa ja mitä ei osaa. Osaamattomuuden tunne myös syö voimavaroja. ong>Hyvinvoinninong>

kannalta oleellista on tunnistaa oma osaaminen hyvin ja hankkia puuttuvaa osaamista yrityksen

ulkopuolelta joko täydentämällä koulutuksen keinoin omaa osaamista tai ostamalla sitä

ulkopuoliselta.

Voimavarat tasapainossa

Hyvinvointi on taloudellisten, henkisten ja fyysisten voimavarojen tasapainoa. Raha ei tuo onnea,

mutta taloudelliset huolet koettelevat hyvinvointia. Taloudellinen turvallisuus on merkittävä

hyvinvointia edistävä asia.

Henkistä hyvinvointia tuo vaikuttamisen mahdollisuus itseä, omaa elämää, yritystä ja ammattialaa

koskeviin asioihin. Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa

luo hyvinvointia huolimatta siitä ajasta mikä yhteisten asioiden hoitamiseen kuluu. Osallisuus ja

yhteenkuuluvuuden tunne kantaa ja voimaannuttaa.

Fyysisten voimavarojen merkitys maatalousyrittäjän työssä lienee itsestään selvyys. Tärkeää on

työn vaatiman fyysisyyden lisäksi myös ylläpitää kuntoa ja nauttia liikunnan riemuista sekä

yhdessä että yksin. Lenkkeily, palloilu tai kuntopiiri virkistää myös mieltä.

Onnistumisen ilo voimavarana

Onnistumiset työssä eivät synny tyhjästä. Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa tuloksille ja

onnistumisille. Maatiloilla koetaan myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan yhdessä vaikkapa

sadonkorjuu päätökseen. Kotieläinyrittäjä kertoo kokevansa onnistumisen iloa kun saa terveen

vasikan tai runsaan maitomäärän. Työ palkitsee tekijäänsä konkreettisin näkyvin tuloksin kun

näkee kättensä jäljen.


Kuormittavuuden tunnistamisen haaste

Maatalousyrittäjän työ on perinteisesti ollut fyysisesti kuormittavaa ja fyysisiä kuormitustekijöitä

osataan myös tunnistaa ja mitata. Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka kuormittavat henkisesti, on

monesta syystä haasteellista. Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme henkistä painetta erilaisista

asioista.

Moni maatalousyrittäjä tunnistaa henkisesti kuormittaviksi tekijöiksi valvonnat, ja etenkin ne, joista

ei ilmoiteta etukäteen. Yrittäjän kokemus voi olla, että yhden valvontapäivän aikana mitataan koko

elämänmittaisen yrittäjätyön arvostus, vaikka valvontaa suorittavan hallinnon näkökulmasta

kysymys on kaikille tiloille tehtävistä lain määräämistä rutiinitoimenpiteistä.

ong>Hyvinvoinninong> kannalta olisi erittäin tärkeää saada purettua keskustelun keinoin valvontaan liittyvät

tunteet, ajatukset ja kokemukset vaikka yhteisen pöydän ääressä valvontaa tekevien henkilöiden

kanssa.

Yrittäjyyteen ja oman ammattisektoriin liittyvien asioiden jakaminen kanssakollegoiden kanssa on

ensiarvoisen tärkeää henkisen kuormituksen tunnistamisesta. Vuorovaikutuksessa ja

keskusteluissa nousee esiin kokemuksia ja tuntemuksia, joista voi tunnistaa myös omaa elämää ja

yrittäjyyttä kuormittavia asioita. Jakaminen auttaa myös jaksamaan.

”ai, minustakin tuntui todella keljulta kun lasten kanssa Korkeasaareen suunniteltu lomapäivä

peruuntui, kun tarkastaja ajoi aamulla pihaan” tai

” aina, kun anoppi tulee ilmoittamatta ovesta sisään, koen, ettei meille ole perheenä omaa tilaa”.

Muutosvalmiuden merkitys

Olemmeko valmiita kysymään itseltämme mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme? Jos ei uskalla

esittää kysymyksiä, ei saa myöskään vastauksia.

ong>Hyvinvoinninong> ja myös yrityksen taloudellisen menestymisen kannalta pitäisi ottaa aikaa ja pysähtyä

miettimään, mitä asioita tilalla tehdään - onko nykyinen tilanne omien ja perheen tavoitteiden ja

toiveiden mukainen.

Tässä tarkastelussa yrittäjät törmää usein kysymyksiin: Mitä todella tahdon? Mihin haluan aikani

käyttää? Mitkä asiat ovat työn ja yrittämisen lisäksi minulle tärkeitä? Näiden kysymysten vuoksi

hyvinvoinnin johtamista ja perheyrityksen johtamista ylipäätään on hankala ulkoistaa. Tavoitteiden

asettaminen ja päätösten tekeminen on keskeinen osa yrittäjyyttä.

Miksi pysähtyminen ja keskusteluun antautuminen perheyrityksessä on sitten niin vaikeaa? Onko

helpompi olla ulkopuolisen kanssa eri mieltä, kuin oman yrittäjäpuolison kanssa? Tässä voi olla

yksi syy. Mutta yrityksen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta asioita pitäisi pystyä myös

kyseenalaistamaan. Vuoropuhelun merkitys on suuri - viisaus asuu yhteisessä päässä.

Kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita, asettaa kysymyksiä - saa vastauksia ja syntyy muutostoiveita.

Muutostoiveet kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja myös järjestäminen taloudellisen

merkityksen mukaan on tarpeellista.

Konsultteja kannattaa käyttää ja tästä yhtenä esimerkkinä työterveyshuolto, josta voi saada

työterveyshoitajan ja -lääkärin palvelujen lisäksi myös työpsykologin palveluja, joiden

työnohjauksellinen tuki muutosprosessissa voi olla merkittävä sekä keskustelun avaajana, mutta

myös omien tavoitteiden ja ratkaisujen löytymisessä.


”Hyväksy vain ratkaisuja, joihin sinä ja perheesi sitoudutte ja olette tyytyväisiä” totesi eduskunnan

maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Jari Leppä

alustuksessaan MTK:n sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutuspäivillä Jyväskylässä elokuun alussa.

Tämä kirjoitus syntyi tuon alustuksen ajatusten innoittamana.

Maire Lumiaho

Kirjoittaja on lakimies MTK:n sosiaali- ja veropolitiikkaryhmässä

More magazines by this user
Similar magazines