Sosiaalipolitiikka [pdf, 106 kt] - MTK

Sosiaalipolitiikka

Avaintehtävät

1. Maatilayrittäjien sosiaalivakuutusturvan

parannukset

2. Maatilayrittäjien työssä jaksamisen ja menestymisen

edistäminen

Maatilayrittäjien

sosiaalivakuutusturvan parannukset

Osakeyhtiössä työskentelevä yrittäjä

MTK:n tavoitteena on aikaansaada parannuksia myös

uusissa yritysmuodoissa ja maatalouden ulkopuolisilla

aloilla toimivien maatilayrittäjien sosiaaliturvaan.

Osakeyhtiömuotoinen maatilayrittäminen on

yleistynyt ja yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat

ovat tulleet esille. Yrittäjä on voinut jäädä kokonaan

ilman työeläketurvaa tai maatalousyrittäjää ei ole voitu

vakuuttaa MYEL:in mukaan. Näin hän on jäänyt myös

ilman MYEL-vakuutukseen sidottuja muita etuuksia,

kuten maatalouslomitusta.

Ongelma on syntynyt ennen kaikkea siitä, että

osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa yrittäjäasema

edellyttää nykyisin riittävää osakeomistusta. On

omistettava yksin tai yhdessä samassa taloudessa

asuvien perheenjäsenten kanssa yli 50 % yhtiön

osakepääomasta tai osakkeiden äänimäärästä.

Osakeyhtiössä yrittäjä, joka ei tätä ehtoa täytä, voidaan

kuitenkin vakuuttaa työntekijän eläkelain TYEL:in

mukaan, jos hänelle maksetaan palkkaa. Jos palkkaa

ei makseta, hän jää kokonaan ilman työeläketurvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin

kertomusvuoden aikana lainmuutosta, joka selkeyttäisi

yrittäjien asemaa osakeyhtiössä ja mahdollistaisi

MYEL- tai YEL-vakuuttamisen joustavammin ehdoin:

– Omistus- tai äänimääräehtoa helpotettaisiin siten,

että 30 %:n omistus tai äänimäärä yksin tai 50 %:n

omistus tai äänimäärä yhdessä perheenjäsenten

kanssa toisi yrittäjäaseman (MYEL tai YEL).

– Perheenjäseneltä ei edellytettäisi samassa taloudessa

asumista. Perheenjäseniä olisivat esimerkiksi eri

taloudessa asuvat sisarukset.

– Yrittäjäasema edellyttäisi kuitenkin aina johtavaa

asemaa yhtiössä (hallituksen jäsen, toimitusjohtaja).

Lainmuutoksen valmistelu saatiin kertomusvuonna

lähes valmiiksi, mutta yrittäjäjärjestöjen ajaman

ehdotuksen eteneminen kaatui palkansaajajärjestöjen

vastustukseen. MTK:n tarkoituksena on ajaa muutos

läpi vuoden 2008 aikana.

YEL/MYEL-yrittäjät ja sairausvakuutuksen

omavastuuajan päiväraha

Muut yritystoiminnot lisääntyvät maatiloilla jatkuvasti.

Lähes puolella maatiloista on jo muuta yritystoimintaa.

Yrittäminen alkaa tavallisesti pienimuotoisena, jolloin

se yleensä sisältyy MYEL-vakuutukseen. Jos toiminta

laajentuessaan siirtyy elinkeinoverolain piiriin, se on

myös vakuutettava yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan.

Tällä hetkellä noin 7 %:lla MYEL-vakuutetuista on YELvakuutus.

Määrä kasvaa jatkuvasti.

MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille maksetaan

sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta niin

sanottua Mela-päivärahaa neljännestä sairauspäivästä

lähtien enintään omavastuuajan loppuun noin neljältä

arkipäivältä. Tästä aiheutuvat menot kustantaa valtio.

Päiväraha lasketaan MYEL-työtulosta.

YEL-vakuutetut yrittäjät saivat vastaavan oikeuden

1.4.2006 lukien. Yrittäjien oikeudesta sairauspäivärahaan

omavastuuajalta säädetään sairausvakuutuslain 8 luvun

10 §:ssä. Etuus lasketaan yrittäjän YEL-työtulosta. YELvakuutetut

rahoittavat itse uudistuksesta aiheutuvat

kustannukset erityisellä YEL-työtulon perusteella

määräytyvällä päivärahamaksulla.

MTK totesi yrittäjien omavastuuajan päivärahaa koskevassa

säädöksessä olevan ongelman: omavastuuajan

päivärahaa YEL:in mukaan ei makseta, jos vakuutetulla

on MYEL-vakuutus ja oikeus niin sanottuun Mela-päivärahaan.

Yrittäjä saa tällöin vain MYEL-työtulon perusteella

määräytyvän päivärahan osan. Menetyksen suuruus

riippuu YEL-työtulon suuruudesta.

MTK:n tietoon tuli YEL-yrittäjiltä hyvin epäoikeudenmukaiseksi

koettuja tapauksia, joissa yrittäjä oli menettänyt

huomattavankin YEL:in mukaisen omavastuuajan

päivärahan, koska hänellä oli myös MYEL-vakuutus.

Tämä koskee usein mm. turkistiloja, joilla on sekä MY-

EL- että YEL-vakuutus.

Tilanne on selkeästi vakuutusperiaatteen vastainen.

MTK vaatii, että lakia tältä osin korjataan. STM:ssä on

aloitettu lainmuutoksen valmistelu.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea

(ns. SATA-komitea)

Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan

sosiaaliturvauudistusta, jonka tavoitteena on

työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden

vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason

turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Tarkoituksena

on myös selkeyttää ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja

toteuttaa uudistus siten, että sosiaaliturvan rahoitus

on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös

sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut. Komitean

toimikausi on vuoden 2009 loppuun. Ensimmäiset

ehdotukset pitäisi olla valmiina syksyllä 2008.

MTK on mukana komitean perusturvajaoston työssä.

Kertomusvuoden aikana selvitettiin perusturvan tasoa

eri sosiaaliturvaetuuksissa. Pohdittiin mahdollisuuksia

yhtenäistää tai yhdistää joitakin etuuslajeja. Syksyn

aikana pohdittiin mm. omaishoidontuen ja Kelan

hoitotukien kohdentumiseen liittyviä ongelmia ja

ratkaisumahdollisuuksia. MTK pitää näiden tukimuotojen

ja niihin liittyvien palvelujen selkiinnyttämistä tärkeänä

myös maaseudun hoiva- ja kotipalveluiden kehittämisen

kannalta.

39

---

Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön

uudistamistyöryhmä

MTK osallistui kertomusvuoden aikana sosiaali- ja

terveysministeriön asettaman tapaturmavakuutus- ja

ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan

työryhmän työskentelyyn. Työryhmän tehtävänä

on selvittää lainsäädännön uudistamistarpeet

sekä rakenteen että sisällön osalta ottaen huomioon

työelämän muuttuneet olosuhteet ja vakuutusperiaate.

Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2008 puolelle.

Luopumistukijärjestelmä

Vuosille 2007–2010 uusitun luopumistukilainsäädännön

toimeenpano alkoi kertomusvuonna. Luopumistukilain

uudistamista miettinyt työryhmä teki luopumisjärjestelmää

selkeästi kehittäneen ja kustannusneutraalin

esityksen. Valtioneuvostossa kuitenkin vastoin työryhmän

esitystä päätettiin leikata luopumisjärjestelmän

kustannuksia vajaalla 20 milj. eurolla. Tämän tavoitteen

saavuttamiseksi tehtiin luopumistuen saamisen

ehtoihin mittavat kiristykset nostamalla tuen saamisen

ikärajoja enimmillään neljällä vuodelle ja luopumalla yhdestä

keskeisestä luopumistavasta eli vuokrauksesta

kokonaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Näistä leikkauksista huolimatta uusittu lainsäädäntö

antaa mahdollisuuden luopumistukeen yhtiömuodossa

harjoitetun maataloustuotannon sukupolvenvaihdoksissa,

mahdollistaa tilanpidosta luopumisen aikaisemmin

niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä on työkyvytön,

joustavoittaa sukupolvenvaihdoksia ja tilanpidosta luopumista

niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä saa osan

toimeentulosta palkkatyöstä. Lisäksi sukupolvenvaihdosten

suunnittelu helpottuu lainsäädäntöön otetun

vuoden mittaisen järjestelyajan myötä.

Kertomusvuonna uuden lain mukaisia toteutuneita

luopumisia tapahtui 360 kpl, kun edellisenä vuonna 2006

vanhan lain mukaisia luopumisia toteutui 890 kpl.

MTK osallistui lainsäädännön toimeenpanon ja säädösten

soveltamisen seurantaan luopumisasiain seurantaryhmän

työskentelyn myötä.

Maatilayrittäjien työssä jaksamisen

ja menestymisen edistäminen

MTK onnistui saamaan jäsentensä työssä jaksamisen

edistämiseksi laatimansa tavoitteet varsin hyvin

hallitusohjelmaan. Työ tavoitteiden toteuttamiseksi

aloitettiin välittömästi. Tavoitteiden toteuttamisaikataulusta

sovittiin vastaavien ministereiden kanssa.

Lomituspalvelujärjestelmän kehittäminen

Hallitusohjelman mukaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän

kehittämisellä vahvistetaan maatalousyrittäjien

jaksamista, työkykyä ja terveyttä, ja MTK:n

tavoitteiden mukaisesti maatalousyrittäjien vuosilomapäivien

määrää lisätään yhdellä päivällä vuoden 2008

alusta ja toisella päivällä vuoden 2010 alusta. Ohjelman

mukaan hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan

maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän muita ehdotuksia.

Lisäksi luodaan turkiseläinten kasvattajien

lomitusjärjestelmä sekä toteutetaan sijaisapukokeilu

poronhoitajille.

Hallitusohjelman toteuttamiseksi lomituspalvelulakiin

valmisteltiin kertomusvuoden aikana lainsäädäntömuutokset

vuosilomapäivän lisäämiseksi 25 päivään

vuoden 2008 alusta sekä sijaisapuoikeus alueellisten

tuottajajärjestön luottamuselinten kokouksiin osallistumista

varten. MTK osallistui lainmuutosten valmisteluun

ja vaikutti siten, että lainmuutosten yhteydessä

korjattiin myös lomituspalvelulain tulkintaa kattamaan

kaikki tuottajajärjestön luottamuselimet mukaan lukien

maitovaltuuskunta.

Lainsäädännön soveltamisesta ja palvelujen toimeenpanosta

vastaavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen

teettämän tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät olivat

aikaisempien vuosien tapaan tyytyväisiä saamiinsa

lomituspalveluihin. Kouluarvosanaksi lomituspalvelut

kokonaisuudessaan sai 8,27. Parhaiten lomituspalvelut

toteutuivat vuosiloman osalta.

Palvelujen edelleen kehittämiseksi valmisteltiin kertomusvuoden

aikana Melan johdolla Hyvä lomituspalvelukäytäntö

‐suositusta.

Työterveyshuollon kehittäminen

Hallitusohjelmassa todetaan MTK:n tavoitteiden mukaisesti,

että maatalousyrittäjien työhyvinvointia edistetään

kehittämällä työterveyshuollon palvelujen toimivuutta

ja parantamalla palvelujen saatavuutta. MTK:n

pitkään ajama lainmuutos maatalousyrittäjien yksityisten

työterveyshuoltopalvelujen saamiseksi korvausten

piiriin on myös toteutumassa. Hallitusohjelmassa todetaan,

että korvausjärjestelmää kehitetään niin, että

maatalousyrittäjät voivat hankkia työterveyshuoltopal-

Seija Suurinkeroinen

MTK pyrki vaikuttamaan

maatilayrittäjien työhyvinvoinnin

parantamiseen.

40

---

velut vaihtoehtoisesti yksityiseltä palveluntuottajalta.

Lainmuutoksen valmistelu aloitettiin. Sen on tarkoitus

tulla voimaan vuoden 2009 alusta.

MTK edisti työterveyshuollon palvelujen toimivuutta

ja saatavuutta erityisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen

ja Melan kanssa. Meneillään oli useita hankkeita,

joilla parannetaan palveluja esimerkiksi suurentamalla

kuntien yhteistyöalueita tai eriyttämällä työterveyshuollon

toiminnot liikelaitoksiksi. Myös palvelujen

laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Työterveyslaitoksessa

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikössä

(MYTKY) laadittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö

maatalousyrittäjien työterveyshuollossa

‐opas valmistui.

Melalla oli lainmuutokseen perustuva mahdollisuus

tehdä rästissä olevia tilakäyntejä työterveyshuollon

toimeksiannosta maatalouden työterveyshuoltoon

perehtyneen neuvojan käynteinä. Vuonna 2007 työterveyshuollon

tilakäyntejä tehtiin lähes 6 000, joista Melan

toimeksiantosopimuksella hoitamia oli noin 1 000.

Lainmuutos antoi sysäyksen myös työterveyshuollon

itse tekemille tilakäynneille, sillä niidenkin määrä kasvoi

selvästi edellisvuosiin verrattuna.

MTK on ajanut lainmuutoksia ja muita kehittämistoimia

palvelujen parantamiseksi. Edelleen palvelujen

saatavuudessa on kuitenkin puutteita. Esimerkiksi työterveyshuollon

sairaanhoitosopimuksia maatalousyrittäjät

ovat voineet tehdä verraten vähän. Myöskään

työterveyshuollon kattavuus ei ole noussut. Työterveyshuoltoon

oli vuoden lopussa liittynyt 32 755 MY-

EL-vakuutettua, mikä on vajaat 40 % kaikista vakuutetuista.

Työterveyshuoltoon liittymisen edistämiseksi ja palvelujen

parantamiseksi MTK suunnitteli Työterveyslaitoksen,

Melan ja ProAgrian kanssa vuonna 2008

toteutettavaksi Työ ja hyvinvointi ‐teemavuoden. Tavoitteena

on mm. saada työterveyshuoltoon liittyneiden

määrän nousemaan 10 %:lla.

Maaseudun tukihenkilöverkko

Maaseudun tukihenkilöverkossa toimi noin 50 vastaavaa

tukihenkilöä ja noin 300 tukihenkilöä.

Tukihenkilöverkon toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi

järjestettiin viidet kaksipäiväiset koulutus- ja

työnohjauspäivät. Koulutusten aiheina olivat luopuminen,

sukupolvenvaihdos ja puhelinauttamisen haasteet

sekä tietoiskuna päihdeongelmaisen hoitoonohjaus.

Koulutuksiin osallistui 102 henkilöä.

Tukihenkilöitä on jäänyt pois toiminnasta, ja siksi

järjestettiin kaksi peruskurssia, ensimmäinen maaliskuussa

ja toinen marraskuussa. Kahdestakymmenestä

kurssilaisesta 13 teki tukihenkilösitoumuksen. Lisäksi

järjestettiin tukisuhteen rikastuttamispäivät ja alueellisia

jatkokoulutus- ja työnohjauspäiviä.

Yhteistyö Vammalan kriisikeskuksen kanssa aloitettiin

syyskuussa. Tukihenkilöitä koulutettiin vastaajiksi

Tukinettiin, joka on internetin kautta toimiva auttamiskanava.

Samalla avattiin nettisivuille avoin keskusteluryhmä

otsikolla Elämää maaseudulla. Se löytyy osoitteesta

www.tukinet.net.

Tukea haettiin esimerkiksi parisuhde‐, perhesuhdeja

muihin ihmissuhdeongelmiin. Alkoholin käyttö, taloudelliset

ongelmat ja työuupumus ja masennus sekä

sukupolvenvaihdos ja luopuminen olivat myös usein

avun hakemisen syynä. Yksinäisyys, sairaudet ja epävarmuus

tulevaisuudesta, EU-byrokratia, itsemurhat,

perintöriidat, perheväkivalta olivat myös tukikeskustelujen

aiheina.

Omien www-sivujen www.tukihenkilo.fi kävijämäärä,

13 821 kpl, osoittaa, että apua haetaan nettisivujen

kautta runsaasti.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus‐, matka- ja puhelinkuluja

rahoitetaan RAY:n toiminta-avustuksella ja

lahjoitustilille tulevilla varoilla. Varoja käytetään myös

toiminnan koordinaattorin palkkaukseen.

Muut hankkeet

Ryhmän ohjauksessa toimii kaksi muuta hanketta,

joista toinen päättyi vuoden lopussa.

Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/MMM myönsi

MTK:n hakemuksesta hankkeelle (Maaseutu virkistyksen,

levon ja rauhoittumisen tyyssijana – maatiloille

menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä) rahoitusta.

Hankkeen toteuttaminen alkoi yhteistyössä Maa- ja

kotitalousnaisten Keskuksen kanssa toukokuussa.

Hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä

elokuussa.

Hankkeen tavoitteena on mm.

– madaltaa hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä

maaseudulla

– parantaa alkavien yrittäjien tiedonsaantia

– mallintaa hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelujen tuotteistamista

ja yrittäjyyttä tukevaa yhteistyötä maaseudulla.

Kertomusvuonna järjestettiin aiheesta miniseminaareja,

joissa oli mukana hyvinvointi- tai hoiva-alan yrittäjyydestä

kiinnostuneita maatilayrittäjiä. Hankkeesta

kerrottiin artikkeleissa eri lehdissä. Hankkeen esite valmistui

lokakuussa. Alan koulutusta ja osaamista maatiloilla

kartoitettiin sekä aloitettiin tutkimuksen tekeminen

hankkeen tarpeisiin. Aineistopaketin kerääminen

alkaville yrittäjille aloitettiin sekä tutustuttiin alustavasti

tuotteistamisprosessien mallintamiseen. Hanke jatkuu

vuonna 2008.

Perheviljelmän johtaminen

– Hommat hanskaan ‐hanke

Hommat hanskaan ‐hanketta rahoittaneen Vetoohjelman

kausi päättyi sosiaali- ja terveysministeriön

järjestämään päätösseminaariin joulukuussa. Seminaarissa

esiteltiin neljää Veto-ohjelman rahoittamaa

hanketta otsikolla Kokemuksia ja esimerkkejä parhaasta

päästä. MTK:n yhteistyössä Melan ja MSL:n

kanssa toteuttama Hommat hanskaan ‐hanke oli yksi

näistä neljästä.

Kertomusvuoden aikana valmistui Hommat hanskaan

– maatilayrityksen johtaminen ‐opas pdf-versiona

kaikkien käyttöön (www.mtk.fi).

41