Sosiaalipolitiikka [pdf, 106 kt] - MTK
Sosiaalipolitiikka
Avaintehtävät
1. Maatilayrittäjien sosiaalivakuutusturvan
parannukset
2. Maatilayrittäjien työssä jaksamisen ja menestymisen
edistäminen
Maatilayrittäjien
sosiaalivakuutusturvan parannukset
Osakeyhtiössä työskentelevä yrittäjä
MTK:n tavoitteena on aikaansaada parannuksia myös
uusissa yritysmuodoissa ja maatalouden ulkopuolisilla
aloilla toimivien maatilayrittäjien sosiaaliturvaan.
Osakeyhtiömuotoinen maatilayrittäminen on
yleistynyt ja yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat
ovat tulleet esille. Yrittäjä on voinut jäädä kokonaan
ilman työeläketurvaa tai maatalousyrittäjää ei ole voitu
vakuuttaa MYEL:in mukaan. Näin hän on jäänyt myös
ilman MYEL-vakuutukseen sidottuja muita etuuksia,
kuten maatalouslomitusta.
Ongelma on syntynyt ennen kaikkea siitä, että
osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa yrittäjäasema
edellyttää nykyisin riittävää osakeomistusta. On
omistettava yksin tai yhdessä samassa taloudessa
asuvien perheenjäsenten kanssa yli 50 % yhtiön
osakepääomasta tai osakkeiden äänimäärästä.
Osakeyhtiössä yrittäjä, joka ei tätä ehtoa täytä, voidaan
kuitenkin vakuuttaa työntekijän eläkelain TYEL:in
mukaan, jos hänelle maksetaan palkkaa. Jos palkkaa
ei makseta, hän jää kokonaan ilman työeläketurvaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin
kertomusvuoden aikana lainmuutosta, joka selkeyttäisi
yrittäjien asemaa osakeyhtiössä ja mahdollistaisi
MYEL- tai YEL-vakuuttamisen joustavammin ehdoin:
– Omistus- tai äänimääräehtoa helpotettaisiin siten,
että 30 %:n omistus tai äänimäärä yksin tai 50 %:n
omistus tai äänimäärä yhdessä perheenjäsenten
kanssa toisi yrittäjäaseman (MYEL tai YEL).
– Perheenjäseneltä ei edellytettäisi samassa taloudessa
asumista. Perheenjäseniä olisivat esimerkiksi eri
taloudessa asuvat sisarukset.
– Yrittäjäasema edellyttäisi kuitenkin aina johtavaa
asemaa yhtiössä (hallituksen jäsen, toimitusjohtaja).
Lainmuutoksen valmistelu saatiin kertomusvuonna
lähes valmiiksi, mutta yrittäjäjärjestöjen ajaman
ehdotuksen eteneminen kaatui palkansaajajärjestöjen
vastustukseen. MTK:n tarkoituksena on ajaa muutos
läpi vuoden 2008 aikana.
YEL/MYEL-yrittäjät ja sairausvakuutuksen
omavastuuajan päiväraha
Muut yritystoiminnot lisääntyvät maatiloilla jatkuvasti.
Lähes puolella maatiloista on jo muuta yritystoimintaa.
Yrittäminen alkaa tavallisesti pienimuotoisena, jolloin
se yleensä sisältyy MYEL-vakuutukseen. Jos toiminta
laajentuessaan siirtyy elinkeinoverolain piiriin, se on
myös vakuutettava yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan.
Tällä hetkellä noin 7 %:lla MYEL-vakuutetuista on YELvakuutus.
Määrä kasvaa jatkuvasti.
MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille maksetaan
sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta niin
sanottua Mela-päivärahaa neljännestä sairauspäivästä
lähtien enintään omavastuuajan loppuun noin neljältä
arkipäivältä. Tästä aiheutuvat menot kustantaa valtio.
Päiväraha lasketaan MYEL-työtulosta.
YEL-vakuutetut yrittäjät saivat vastaavan oikeuden
1.4.2006 lukien. Yrittäjien oikeudesta sairauspäivärahaan
omavastuuajalta säädetään sairausvakuutuslain 8 luvun
10 §:ssä. Etuus lasketaan yrittäjän YEL-työtulosta. YELvakuutetut
rahoittavat itse uudistuksesta aiheutuvat
kustannukset erityisellä YEL-työtulon perusteella
määräytyvällä päivärahamaksulla.
MTK totesi yrittäjien omavastuuajan päivärahaa koskevassa
säädöksessä olevan ongelman: omavastuuajan
päivärahaa YEL:in mukaan ei makseta, jos vakuutetulla
on MYEL-vakuutus ja oikeus niin sanottuun Mela-päivärahaan.
Yrittäjä saa tällöin vain MYEL-työtulon perusteella
määräytyvän päivärahan osan. Menetyksen suuruus
riippuu YEL-työtulon suuruudesta.
MTK:n tietoon tuli YEL-yrittäjiltä hyvin epäoikeudenmukaiseksi
koettuja tapauksia, joissa yrittäjä oli menettänyt
huomattavankin YEL:in mukaisen omavastuuajan
päivärahan, koska hänellä oli myös MYEL-vakuutus.
Tämä koskee usein mm. turkistiloja, joilla on sekä MY-
EL- että YEL-vakuutus.
Tilanne on selkeästi vakuutusperiaatteen vastainen.
MTK vaatii, että lakia tältä osin korjataan. STM:ssä on
aloitettu lainmuutoksen valmistelu.
Sosiaaliturvan uudistamiskomitea
(ns. SATA-komitea)
Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan
sosiaaliturvauudistusta, jonka tavoitteena on
työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden
vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason
turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Tarkoituksena
on myös selkeyttää ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja
toteuttaa uudistus siten, että sosiaaliturvan rahoitus
on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla.
Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös
sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut. Komitean
toimikausi on vuoden 2009 loppuun. Ensimmäiset
ehdotukset pitäisi olla valmiina syksyllä 2008.
MTK on mukana komitean perusturvajaoston työssä.
Kertomusvuoden aikana selvitettiin perusturvan tasoa
eri sosiaaliturvaetuuksissa. Pohdittiin mahdollisuuksia
yhtenäistää tai yhdistää joitakin etuuslajeja. Syksyn
aikana pohdittiin mm. omaishoidontuen ja Kelan
hoitotukien kohdentumiseen liittyviä ongelmia ja
ratkaisumahdollisuuksia. MTK pitää näiden tukimuotojen
ja niihin liittyvien palvelujen selkiinnyttämistä tärkeänä
myös maaseudun hoiva- ja kotipalveluiden kehittämisen
kannalta.
39
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön
uudistamistyöryhmä
MTK osallistui kertomusvuoden aikana sosiaali- ja
terveysministeriön asettaman tapaturmavakuutus- ja
ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan
työryhmän työskentelyyn. Työryhmän tehtävänä
on selvittää lainsäädännön uudistamistarpeet
sekä rakenteen että sisällön osalta ottaen huomioon
työelämän muuttuneet olosuhteet ja vakuutusperiaate.
Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2008 puolelle.
Luopumistukijärjestelmä
Vuosille 2007–2010 uusitun luopumistukilainsäädännön
toimeenpano alkoi kertomusvuonna. Luopumistukilain
uudistamista miettinyt työryhmä teki luopumisjärjestelmää
selkeästi kehittäneen ja kustannusneutraalin
esityksen. Valtioneuvostossa kuitenkin vastoin työryhmän
esitystä päätettiin leikata luopumisjärjestelmän
kustannuksia vajaalla 20 milj. eurolla. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi tehtiin luopumistuen saamisen
ehtoihin mittavat kiristykset nostamalla tuen saamisen
ikärajoja enimmillään neljällä vuodelle ja luopumalla yhdestä
keskeisestä luopumistavasta eli vuokrauksesta
kokonaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Näistä leikkauksista huolimatta uusittu lainsäädäntö
antaa mahdollisuuden luopumistukeen yhtiömuodossa
harjoitetun maataloustuotannon sukupolvenvaihdoksissa,
mahdollistaa tilanpidosta luopumisen aikaisemmin
niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä on työkyvytön,
joustavoittaa sukupolvenvaihdoksia ja tilanpidosta luopumista
niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä saa osan
toimeentulosta palkkatyöstä. Lisäksi sukupolvenvaihdosten
suunnittelu helpottuu lainsäädäntöön otetun
vuoden mittaisen järjestelyajan myötä.
Kertomusvuonna uuden lain mukaisia toteutuneita
luopumisia tapahtui 360 kpl, kun edellisenä vuonna 2006
vanhan lain mukaisia luopumisia toteutui 890 kpl.
MTK osallistui lainsäädännön toimeenpanon ja säädösten
soveltamisen seurantaan luopumisasiain seurantaryhmän
työskentelyn myötä.
Maatilayrittäjien työssä jaksamisen
ja menestymisen edistäminen
MTK onnistui saamaan jäsentensä työssä jaksamisen
edistämiseksi laatimansa tavoitteet varsin hyvin
hallitusohjelmaan. Työ tavoitteiden toteuttamiseksi
aloitettiin välittömästi. Tavoitteiden toteuttamisaikataulusta
sovittiin vastaavien ministereiden kanssa.
Lomituspalvelujärjestelmän kehittäminen
Hallitusohjelman mukaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän
kehittämisellä vahvistetaan maatalousyrittäjien
jaksamista, työkykyä ja terveyttä, ja MTK:n
tavoitteiden mukaisesti maatalousyrittäjien vuosilomapäivien
määrää lisätään yhdellä päivällä vuoden 2008
alusta ja toisella päivällä vuoden 2010 alusta. Ohjelman
mukaan hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan
maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän muita ehdotuksia.
Lisäksi luodaan turkiseläinten kasvattajien
lomitusjärjestelmä sekä toteutetaan sijaisapukokeilu
poronhoitajille.
Hallitusohjelman toteuttamiseksi lomituspalvelulakiin
valmisteltiin kertomusvuoden aikana lainsäädäntömuutokset
vuosilomapäivän lisäämiseksi 25 päivään
vuoden 2008 alusta sekä sijaisapuoikeus alueellisten
tuottajajärjestön luottamuselinten kokouksiin osallistumista
varten. MTK osallistui lainmuutosten valmisteluun
ja vaikutti siten, että lainmuutosten yhteydessä
korjattiin myös lomituspalvelulain tulkintaa kattamaan
kaikki tuottajajärjestön luottamuselimet mukaan lukien
maitovaltuuskunta.
Lainsäädännön soveltamisesta ja palvelujen toimeenpanosta
vastaavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen
teettämän tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät olivat
aikaisempien vuosien tapaan tyytyväisiä saamiinsa
lomituspalveluihin. Kouluarvosanaksi lomituspalvelut
kokonaisuudessaan sai 8,27. Parhaiten lomituspalvelut
toteutuivat vuosiloman osalta.
Palvelujen edelleen kehittämiseksi valmisteltiin kertomusvuoden
aikana Melan johdolla Hyvä lomituspalvelukäytäntö
‐suositusta.
Työterveyshuollon kehittäminen
Hallitusohjelmassa todetaan MTK:n tavoitteiden mukaisesti,
että maatalousyrittäjien työhyvinvointia edistetään
kehittämällä työterveyshuollon palvelujen toimivuutta
ja parantamalla palvelujen saatavuutta. MTK:n
pitkään ajama lainmuutos maatalousyrittäjien yksityisten
työterveyshuoltopalvelujen saamiseksi korvausten
piiriin on myös toteutumassa. Hallitusohjelmassa todetaan,
että korvausjärjestelmää kehitetään niin, että
maatalousyrittäjät voivat hankkia työterveyshuoltopal-
Seija Suurinkeroinen
MTK pyrki vaikuttamaan
maatilayrittäjien työhyvinvoinnin
parantamiseen.
40
velut vaihtoehtoisesti yksityiseltä palveluntuottajalta.
Lainmuutoksen valmistelu aloitettiin. Sen on tarkoitus
tulla voimaan vuoden 2009 alusta.
MTK edisti työterveyshuollon palvelujen toimivuutta
ja saatavuutta erityisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen
ja Melan kanssa. Meneillään oli useita hankkeita,
joilla parannetaan palveluja esimerkiksi suurentamalla
kuntien yhteistyöalueita tai eriyttämällä työterveyshuollon
toiminnot liikelaitoksiksi. Myös palvelujen
laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Työterveyslaitoksessa
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikössä
(MYTKY) laadittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö
maatalousyrittäjien työterveyshuollossa
‐opas valmistui.
Melalla oli lainmuutokseen perustuva mahdollisuus
tehdä rästissä olevia tilakäyntejä työterveyshuollon
toimeksiannosta maatalouden työterveyshuoltoon
perehtyneen neuvojan käynteinä. Vuonna 2007 työterveyshuollon
tilakäyntejä tehtiin lähes 6 000, joista Melan
toimeksiantosopimuksella hoitamia oli noin 1 000.
Lainmuutos antoi sysäyksen myös työterveyshuollon
itse tekemille tilakäynneille, sillä niidenkin määrä kasvoi
selvästi edellisvuosiin verrattuna.
MTK on ajanut lainmuutoksia ja muita kehittämistoimia
palvelujen parantamiseksi. Edelleen palvelujen
saatavuudessa on kuitenkin puutteita. Esimerkiksi työterveyshuollon
sairaanhoitosopimuksia maatalousyrittäjät
ovat voineet tehdä verraten vähän. Myöskään
työterveyshuollon kattavuus ei ole noussut. Työterveyshuoltoon
oli vuoden lopussa liittynyt 32 755 MY-
EL-vakuutettua, mikä on vajaat 40 % kaikista vakuutetuista.
Työterveyshuoltoon liittymisen edistämiseksi ja palvelujen
parantamiseksi MTK suunnitteli Työterveyslaitoksen,
Melan ja ProAgrian kanssa vuonna 2008
toteutettavaksi Työ ja hyvinvointi ‐teemavuoden. Tavoitteena
on mm. saada työterveyshuoltoon liittyneiden
määrän nousemaan 10 %:lla.
Maaseudun tukihenkilöverkko
Maaseudun tukihenkilöverkossa toimi noin 50 vastaavaa
tukihenkilöä ja noin 300 tukihenkilöä.
Tukihenkilöverkon toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi
järjestettiin viidet kaksipäiväiset koulutus- ja
työnohjauspäivät. Koulutusten aiheina olivat luopuminen,
sukupolvenvaihdos ja puhelinauttamisen haasteet
sekä tietoiskuna päihdeongelmaisen hoitoonohjaus.
Koulutuksiin osallistui 102 henkilöä.
Tukihenkilöitä on jäänyt pois toiminnasta, ja siksi
järjestettiin kaksi peruskurssia, ensimmäinen maaliskuussa
ja toinen marraskuussa. Kahdestakymmenestä
kurssilaisesta 13 teki tukihenkilösitoumuksen. Lisäksi
järjestettiin tukisuhteen rikastuttamispäivät ja alueellisia
jatkokoulutus- ja työnohjauspäiviä.
Yhteistyö Vammalan kriisikeskuksen kanssa aloitettiin
syyskuussa. Tukihenkilöitä koulutettiin vastaajiksi
Tukinettiin, joka on internetin kautta toimiva auttamiskanava.
Samalla avattiin nettisivuille avoin keskusteluryhmä
otsikolla Elämää maaseudulla. Se löytyy osoitteesta
www.tukinet.net.
Tukea haettiin esimerkiksi parisuhde‐, perhesuhdeja
muihin ihmissuhdeongelmiin. Alkoholin käyttö, taloudelliset
ongelmat ja työuupumus ja masennus sekä
sukupolvenvaihdos ja luopuminen olivat myös usein
avun hakemisen syynä. Yksinäisyys, sairaudet ja epävarmuus
tulevaisuudesta, EU-byrokratia, itsemurhat,
perintöriidat, perheväkivalta olivat myös tukikeskustelujen
aiheina.
Omien www-sivujen www.tukihenkilo.fi kävijämäärä,
13 821 kpl, osoittaa, että apua haetaan nettisivujen
kautta runsaasti.
Vapaaehtoistoiminnan koulutus‐, matka- ja puhelinkuluja
rahoitetaan RAY:n toiminta-avustuksella ja
lahjoitustilille tulevilla varoilla. Varoja käytetään myös
toiminnan koordinaattorin palkkaukseen.
Muut hankkeet
Ryhmän ohjauksessa toimii kaksi muuta hanketta,
joista toinen päättyi vuoden lopussa.
Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/MMM myönsi
MTK:n hakemuksesta hankkeelle (Maaseutu virkistyksen,
levon ja rauhoittumisen tyyssijana – maatiloille
menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä) rahoitusta.
Hankkeen toteuttaminen alkoi yhteistyössä Maa- ja
kotitalousnaisten Keskuksen kanssa toukokuussa.
Hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä
elokuussa.
Hankkeen tavoitteena on mm.
– madaltaa hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä
maaseudulla
– parantaa alkavien yrittäjien tiedonsaantia
– mallintaa hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelujen tuotteistamista
ja yrittäjyyttä tukevaa yhteistyötä maaseudulla.
Kertomusvuonna järjestettiin aiheesta miniseminaareja,
joissa oli mukana hyvinvointi- tai hoiva-alan yrittäjyydestä
kiinnostuneita maatilayrittäjiä. Hankkeesta
kerrottiin artikkeleissa eri lehdissä. Hankkeen esite valmistui
lokakuussa. Alan koulutusta ja osaamista maatiloilla
kartoitettiin sekä aloitettiin tutkimuksen tekeminen
hankkeen tarpeisiin. Aineistopaketin kerääminen
alkaville yrittäjille aloitettiin sekä tutustuttiin alustavasti
tuotteistamisprosessien mallintamiseen. Hanke jatkuu
vuonna 2008.
Perheviljelmän johtaminen
– Hommat hanskaan ‐hanke
Hommat hanskaan ‐hanketta rahoittaneen Vetoohjelman
kausi päättyi sosiaali- ja terveysministeriön
järjestämään päätösseminaariin joulukuussa. Seminaarissa
esiteltiin neljää Veto-ohjelman rahoittamaa
hanketta otsikolla Kokemuksia ja esimerkkejä parhaasta
päästä. MTK:n yhteistyössä Melan ja MSL:n
kanssa toteuttama Hommat hanskaan ‐hanke oli yksi
näistä neljästä.
Kertomusvuoden aikana valmistui Hommat hanskaan
– maatilayrityksen johtaminen ‐opas pdf-versiona
kaikkien käyttöön (www.mtk.fi).
41