yrittäjyys, alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus [pdf ... - MTK
Maaseutuyrittäjyys
Avaintehtävät
1. Rakennemuutokseen sopeutuminen maaseutuyrittäjyyden
avulla
2. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen uuden
hallitusohjelman avulla
MTK vaikutti hallitusohjelman sisältöön. Keskeisiä
tavoitteita olivat mm:
– politiikkaohjelmalla hallintorajat ylittävä työ maaseudun
yritystoiminnan kehittämiseksi
– työvoiman saannin turvaaminen ja mikroyrityksien
työllistämiskynnyksen madaltaminen palkan sivukuluja
alentamalla ja byrokratiaa keventämällä
– rahoituksen varmistaminen maaseudun yrittäjyyden
kehittämiseen
– maaseutuyrittäjyyden neuvontajärjestelmä mukaan
YritysSuomi-palveluun
– palvelualojen yritystoiminnan kehittäminen maaseudulla
Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin
maaseutuyrittäjyyden teemaryhmä. Ryhmän
puheenjohtajaksi saatiin MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnan
varapuheenjohtaja. MTK lisäsi vuoropuhelua
Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja
muitten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Järjestö
vaati maaseudun mikroyritysten työllistämiskynnyksen
madaltamista laajentamalla maksuvapautuksia koskevia
kokeilulakeja. Osaan maaseudun yritystoimintaa
saatiinkin maksuvapautukset. Maksuvapautusta kokeillaan
nyt myös monissa ydinmaaseudun kunnissa.
Edunvalvontatyötä jatketaan toimialakohtaisten rajoitusten
poistamiseksi.
MTK vaati maaseudun mikroyritysten yritystukien
haun avaamista kesäkuussa, mikä toteutuikin. Tämä
edes mahdollisti yritystukien saamisen myös kesällä
2007 toteutetuille rakennuskohteille. Järjestö osallistui
maaseudun mikroyritysten yrityspalveluiden seurantaryhmän
työhön. Tavoitteena oli varmistaa keskeisten
ministeriöitten rahoitustukea koskevien säädösten ja
käytäntöjen aikaisempaa suurempi yhdenmukaisuus.
MTK vaikutti maaseudun yritystoiminnan rahoitustuen
jakautumiseen haluten ohjata rahoitustukea ydinmaaseudun
ja harvaan asutun maaseudun yritystoiminnan
vahvistamiseen. Kiinnitettiin myös hallituksen huomiota
yritystoiminnan kehittämisen rahoitusvajeeseen niillä
alueilla, joilla EU:n panostus on niukentumassa. MTK
vaati uhkaavan rahoitusvajeen korvaamista kansallisin
varoin.
MTK avusti ja neuvoi järjestön jäseniä heidän oikeudellisissa
ongelmissaan ja järjesti yhteistyössä
MTK-liittojen ja järjestökoulutuksen kanssa alueellisia
koulutustilaisuuksia työnantajana toimimisesta.
MTK osallistui yritysten neuvontapalvelujen kehittämistyöhön.
YritysSuomi-palvelukonseptin toteuttaminen
eteni odotetusti. MTK:n tehtävänä on edelleenkin
varmistaa palvelujen saatavuus kohtuuhinnalla
kaikilla maaseutualueilla. Osallistuttiin seudullisten
yrityspalvelupisteiden kehittämistyöhön. MTK avusti
Uudeltamaalta olevia yrittäjiä tukien takaisinperintää
koskevissa oikeudenkäynneissä. Asian käsittely jatkuu
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Järjestö oli yhteydessä Tiehallintoon selvitellen edunvalvontayhteistyötä
tienpidon rahoituksen ja muitten
tärkeitten asiakokonaisuuksien osalta. MTK kiinnitti
huomiota tienvarsimainonnan määräysten ja käytäntöjen
kehittämistarpeisiin.
MTK vaikutti keskus- ja aluehallinnon uudistustyöhön.
Erityisenä huomion kohteena edunvalvonnassa oli työnjako
ministeriöitten välillä. Hallintouudistusten edunvalvontatyö
jatkuu aktiivisena vuoden 2008 aikana.
Maaseutuyrittäjyys oli hyvin esillä MTK:n juhlaliittokokouksen
ohjelmassa Turussa.
Turkistilojen investointitarpeet
Parhaat turkisnahat maailmassa tuotetaan edelleenkin
Pohjois-Euroopassa, vaikka kilpaileva tuotanto esimerkiksi
Kiinassa kasvaa ripeään tahtiin. Myös tuotanto
uusissa EU-maissa on voimakkaassa kasvussa. Suomalaisten
kasvattajien tuotanto menestyy kilpailussa
laadulla, monipuolisella ja nykyaikaisella tuotannolla
sekä eläinten hyvinvointiin panostamalla.
Alkuperän jäljitettävyydessä kansainvälinen turkiskauppa
siirtyi uuteen vaiheeseen, kun Turkistuottajat
Oyj ja kolme muuta huutokauppaliikettä aloittivat Origin
Assured ‐ohjelman. Tämän ohjelman piiriin pääsee
turkistuotanto vain niistä maista, joissa on voimassa
olevat eläinten hyvinvointia koskevat määräykset.
MTK:n tavoitteena oli investointitukien kohdentaminen
entistä laajemmin myös turkistarhaukseen. Tavoitteessa
ei vielä onnistuttu johtuen EU:n rahoituskauden
vaihtumisesta. Toimintavuoden aikana saatiin käyntiin
turkiskasvatuksen toimialaraportin laadinta. Pohjaksi
raportille selvitettiin 25 turkistilan talous kirjanpitotilakäytännön
mukaisesti. Toimialaraportin tavoitteena on
antaa peruskuva tuotannon kannattavuudesta, kehittämisen
tarpeista ja muutosten mahdollisen tukemisen
kohdentamisesta.
Uuden rakennetukilain mukaisten tukien kohdentamissuunnitelmien
varaan jäi paljon myös turkistiloja koskevia
tarpeita. Vuonna 2010 voimaan astuvat uudet ympäristö-
ja eläinsuojelunormit aiheuttavat turkistiloille merkittävän
lisäinvestointitarpeen. Tuotantotilojen muutosten
tekeminen pitää aloittaa mahdollisimman pian. Tämä
lainsäädännön muutoksista aiheutuva investointitarve
on kohtuullista ottaa huomioon kohdennettaessa yhteiskunnan
varoja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen.
MTK koordinoi MTK:n ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain
Liiton välistä yhteistyötä.
Hevosalan edunvalvonta
Toimintavuosi oli myös Suomenhevonen 100 vuotta
‐juhlavuosi, joka huomioitiin myös eri yhteyksissä
MTK:n toiminnassa. Aihe oli merkittävästi esillä mm.
35
90-vuotisjuhlassa, jossa suomenhevosratsukot osallistuivat
lippukulkueeseen. Liittokokouksen yhteydessä
oli esillä suomenhevosen historiasta ja nykypäivästä
kertova valokuvanäyttely.
MTK jatkoi yhteistyötä hevosalan järjestöjen ja toimijoiden
kanssa alan toimintaedellytysten parantamiseksi.
Hevosalan osaamiskeskushanke johti osaamiskeskus
Hippolis ry:n perustamiseen toimintavuoden
lopulla. MTK on yksi perustajajäsenistä.
Osaamiskeskusyhteistyössä laadittiin vuosille 2007–
2013 hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma,
jonka avulla pyritään ohjaamaan hankerahoitusta ja
alan kehittämistoimenpiteitä yhdessä määriteltyjä
päämääriä kohti sekä informoimaan rahoittajia alan
kehittämistarpeista.
MTK:n edustus oli mukana hevosten kansallisen tuen
ehtojen muutostarpeita selvitelleessä maa- ja metsätalousministeriön
työryhmässä sekä vaihtoehtoja hevosten
teurastuksen järjestämiseksi selvittäneessä ministeriön
työryhmässä. Molempien työryhmien aiheet ovat
tärkeitä ja vaikuttavat hevoskasvatuksen edellytyksiin
ja niiden tiimoilla työ jatkuu.
Järjestö jatkoi työtä hevosyrittäjien vuosilomaoikeuden
parantamiseksi. Samoin työ hevosyrittäjyyteen
vaikuttavien maankäytön ja reittirakentamisen ongelmien
ratkaisemiseksi jatkui.
Energiapolitiikka ja ‐yrittäjyys
Avaintehtävä
Maaseudun energiavarojen hyödyntäminen
MTK:n valtuuskunta vahvisti järjestön energiastrategian
vuoteen 2020. Strategian tavoitteena on hyödyntää
jäsenistön omistuksessa olevaa bioenergiaa
kestävästi ja taloudellisesti. Bioenergia on merkittävin
uusiutuva energia, jolla toteutetaan kansallisia, EU:n ja
Kioton ilmasto- ja energiatavoitteita. MTK:n tavoitteena
on, että bioenergian arvosta jää kohtuullinen osuus
omistajalle. Bioenergian osuus nostetaan tuotetusta
energiasta 24 %:sta 36 %:iin. Energiastrategia koskee
kaikkia kolmea järjestön jäsenryhmää.
Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä
10 milj. k-m 3 :sta 25 milj. m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä.
Käytön lisäyksellä edistetään metsänhoitoa ja varmistetaan
metsäteollisuuden hyvälaatuisen ainespuun
saantia tulevaisuudessa.
Peltoa käytetään ensisijaisesti ruuan tuotantoon ja
markkinatilanteen mukaan tavoitteena on hyödyntää
175 000 ha bioenergiantuotantoon. Suurin pinta-alatavoite
on sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuvien
peltoenergiakasvien viljelyn laajentaminen 150 000
hehtaariin.
Sähköntuotannon omavaraisuutta lisätään rakentamalla
lisää ydinvoimaa sekä hyödyntämällä tehokkaammin
jo rakennettujen vesistöjen sähköntuotantoa.
MTK:n aikaisemmin tavoitteeksi asettama 2 %:n
osuus liikenteen biopolttoaineiden määrästä vuonna
2010 valmistettuna kotimaisesta raaka-aineesta ei toteutunut.
Voimaan tullut laki velvoittaa käytöksi 5,75 %
vuonna 2010. Biopolttonesteet ja niiden raaka-aineet
ovat lähes kaikki tuontitavaraa. Viljan ja kasviöljyn hinnan
noustessa kaikki bioetanoli- ja biodieseltehtaiden
investointisuunnitelmat jäivät toteutumatta. Muutamia
markkinoiden kannalta pieniä biodieselinvalmistajia
aloitti tai jatkaa toimintaansa.
EU:n päästökauppakauden viimeisenä toimintavuotena
päästöoikeuksien hinnat painuivat lähes
nollaan. Energiapuun käyttö yli 20 MW:n voimalaitoksissa
väheni oleellisesti. Energiapuun myyjille
tiedotettiin markkinoiden notkahtamisesta ja siihen
varautumisesta. Odotusarvoksi tuli, että vuonna 2008
Kioton sopimuksen mukaisen päästökauppakauden
2008–2012 alkaessa päästöoikeudenhinnaksi tulee
20 euroa/CO 2
-tonni.
Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannettiin
kertomusvuoden aikana. MTK tiivisti yhteistyötä mm.
Koneyrittäjien Liiton kanssa energiapuumarkkinoiden
kilpailun laajentamiseksi. Lämpöyrityskohteita oli 370.
Metsänomistajia kannustettiin kilpailuttamaan energiapuun
myyjät ainespuun myynnin tapaan. MTK korosti
energiapuun olevan kolmas puutavaralaji.
MTK:n osaomisteinen Biowin Oy aloitti käytännön
toimintansa. Franchising-periaatteella toimiva yritys
sai franchisingtoiminnan perusteet testauskuntoon.
Yrityksellä on kolme lämmöntuotantosopimusta. Yrityksen
tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa lämpöyritysten
perustamista.
Energiapuun mittaustoiminnan periaatteet vahvistettiin
yhteisesti alan toimijoiden kesken. MTK oli aktiivisesti
valmistelemassa toimintamallia. Käytännön mittausmenetelmät
valmistellaan ja sovitaan myöhemmin.
MTK oli mukana valmistelemassa maatalouden energiakatselmusjärjestelmän
toimintamallia yhdessä maaja
metsätalousministeriön, Motiva Oy:n ja kauppa- ja
teollisuusministeriön kanssa. Malli otetaan käyttöön
vuonna 2008. Vapaaehtoisen katselmustoiminnan tavoitteena
on alentaa maatilakohtaisia energiakustannuksia
sekä lisätä bioenergian käyttöä. Katselmukset
ja sen seurauksena tehtävät säästöinvestoinnit rahoitetaan
osittain suunnitellun mallin mukaan Manner-Suomen
maaseutuohjelman varoin.
Biokaasun tulevaisuuden tuotantoedellytysten edistämiseksi
järjestö oli aktiivisesti valmistemassa biokaasusähkön
syöttötariffijärjestelmää. Sen avulla biokaasulla
tuotetulle sähkölle maksetaan markkinahintaa
korkeampaa takuuhintaa tuotannon talouden varmentamiseksi.
Maataloudella on merkittävä potentiaali biokaasun
tuotantomahdollisuuksista. Hallitusohjelman
mukaisesti syöttötariffi otetaan käyttöön viimeistään
vuonna 2011, tavoitteena vuosi 2009. MTK valmisteli
36
Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä 10 miljoonasta kiintokuutiosta 25 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.
muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden osapuolten
kanssa biokaasun liiketaloudellisia tuotantomahdollisuuksia.
Järjestö toimi aktiivisesti toisen sukupolven liikenteen
biopolttoaineiden tuotannon kehittämiseksi sekä
markkinoille saamiseksi edellytyksellä, että raaka-aine
on kotimaista. Alan yritykset ovat rakentamassa pilottilaitosta
osin valtion rahoituksen siivittämänä.
Turpeen energiakäytössä korostettiin muiden alan tahojen
kanssa turpeen elinkaareen perustuvan päästökertoimen
muutostarvetta, jolla turpeen ”hitaasti uusiutuva
energia” ‐määritelmä voidaan todentaa myös
päästökertoimessa. MTK oli valmistelemassa turvetuotannosta
vapautuvien suopohjien jatkokäyttöopasta.
Vuosittain palautetaan 4 000 ha turvetuotannosta
poistuneita suopohjia omistajille.
Alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus
Avaintehtävät
1. Maatalousopetuksen ajantasaistaminen
2. Unionin alkaneen budjettikauden 2007–2013
toimintatapojen muokkaus
3. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen
osallistuminen
4. Huoltovarmuuteen liittyen alkutuotantopoolin
toimintatapojen kehittäminen
Avaintehtävien rinnalle nousivat lisäksi aluehallintoon
liittyvät kysymykset.
Maatilatalouden koulutuksen kehittämisstrategia oli
valmisteltu opetusministeriön johdolla. Opetushallituksen
alan asiantuntijat ja maatalousalan oppilaitokset
kehittivät opetusta suunnitelman mukaisesti. MTK oli
aktiivisesti mukana alan koulutustoimikuntatyössä.
Jäsenkunnan kannalta keskeisiä koulutuskysymyksiä
käsiteltiin tätäkin laajemmin yhdessä opetusministeriön
virkamiesten kanssa. Toimenpiteitä ammattitaidon kartuttamiseksi
ja ammattitaitoisen yrittäjä- ja työvoiman
varmistamiseksi jatkettiin.
Keskusliitolla oli edustaja niin työ- ja koulutusasiainneuvostossa
kuin aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksenkin
johtoryhmässä, tosin jälkimmäisessä vain
varaedustajana. Kertomusvuonna käynnistyi ammatillisen
toisen asteen opetussuunnitelmien uudistamistyö,
johon järjestö jäsenilleen keskeisiltä osin myös
osallistuu. Metsätalouden koulutuksen uudistaminen
oli käynnistynyt muita aikaisemmin, ja ehdotukset valmistuivat
vuodenvaihteessa 2007/2008.
Unionin rahastokauden 2007–2013 aluekehityksen
ja työllisyyden kansalliset strategiat sekä ohjelmat
valmistuivat ja tulivat käsitellyksi komissiossa, kuten
myös maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat-
37
kin. Toimeenpanossa oli mm. kansallisista muutoksista
johtuen sangen paljon toivomisen varaa. Ohjelmia
toteuttavat hankkeet käynnistyvät verkalleen vuoden
2008 puolella.
Valtioneuvoston käynnistämän kunta- ja palvelurakenteen
uudistushankeen ensimmäinen kuntavaihe
valmistui. Ministeriöt käsittelivät kunnissa laaditut
rakennekehittämissuunnitelmat. Palvelurakenteen uudistamista
vauhdittivat myös opetusministeriön sekä
sosiaali- ja terveysministeriön omat hallinnonalakohtaiset
suositukset. Valtionhallinnon ja kuntien edessä
on vielä useita neuvottelukierroksia, joihin kytkeytyy
myös valtionosuuksia käsittelevä selvitystyö. Keskushallintouudistuksen
yhteydessä kunta-asiat siirtyivät
valtiovarainministeriöön.
Alkutuotantopoolin toisena varsinaisena toimintavuonna
valmisteltiin huoltovarmuuden tavoitteiden
uudistamista poolin vastuualueella. Tähän yhteyteen
liitettiin erityinen kannanotto kotimaiseen sokerintuotantoon
ja ‐jalostukseen. Valmisteluapua saatiin
MTK:n toimiala-asiantuntijoilta. Maa- ja metsätalousministeriön
kanssa järjestettiin poolin ja hallinnon yhteinen
valmiusharjoitus, jossa käsiteltiin poolitoimikunnan
tehtäviä ja asemaa.
Matti Vanhasen 2. hallitus sopi kauppa- ja teollisuusministeriön
sekä työministeriön lakkauttamisesta ja sisäasiainministeriön
aluehallintotehtävien siirtämisestä
uuteen, perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön.
Maa- ja metsätaloudellekin tärkeät ulkomaisen työvoiman
kysymykset keskitettiin samalla sisäasiainministeriöön.
Samoin hallitusohjelman mukaisesti
käynnistettiin laaja aluehallinnon uudistushanke, joka
koskee esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten,
maakuntaliittojen ja lääninhallitusten tehtäviä. Valmistelun
alla olevilla muutoksilla on keskeinen merkitys
jäsenkunnan tuleviin viranomaispalveluihin ja alueellisiin
vaikuttamismahdollisuuksiin. Muutosten ennakointi
työllisti mm. aluekehitysvaliokuntaa.
Maaseudun kehittäminen
Maaseutupolitiikan suunnittelusta ja toteutuksen
ohjauksesta vastasi keskeisesti Maaseutupolitiikan
Yhteistyöryhmä, YTR. Sen maaseutupoliittisessa
ohjelmassa, ”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen
vastuumme, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma”
määriteltiin keskeiset maaseutupolitiikan linjaukset ja
tavoitteet vuosille 2005–2008. Kokonaisohjelmassa
on toistasataa toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat
mm. maaseudun toimintarakenteita, elinkeinojen
ja työn uudistamista, maaseudun peruspalveluja ja
osaamista.
MTK osallistui monissa eri yhteyksissä maaseutupolitiikan
suunnitteluun ja toteuttamiseen olemalla
mukana ja vaikuttamalla mm. virallisissa sekä epävirallisissa
toimikunnissa, työryhmissä ja yhteistyöfoorumeissa
niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasollakin.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) alaisina tai
sen koordinoimana toimivat mm. YTR:n sihteeristö ja
monet eri aloilla toimivat teema- ja työryhmät. MTK:n
edustajia oli maaseutupolitiikan tekemiseen osallistumassa
YTR:ssä, sen sihteeristössä ja lähes kaikissa
sen teemaryhmissä. Lisäksi järjestön edustajat osallistuivat
mm. useiden maaseudun kehittämistä koskevien
ohjelmien seurantaryhmien ja seurantakomiteoiden
työhön.
Manner-Suomen maaseutuohjelman toimijoiden verkostoa
palvelemaan perustettiin verkostoyksikkö, joka
aloitti toimintansa Seinäjoella toukokuussa. Se toimii
itsenäisenä, mutta kiinteässä yhteistyössä maa- ja
metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa.
Sen tehtävinä on tuottaa verkoston tarvitsemia palveluja,
kuten yhteydenpitoa, koulutusta, tiedotusta ja
tiedonvälitystä hyvistä hankkeista kansallisesti sekä
kansainvälisesti.
YTR perusti Maaseutuvaikutusten arviointi ‐teemaryhmän.
Sillä on keskeinen merkitys maaseutupolitiikan
suunnittelussa ja toteutuksessa. Teemaryhmä laatii
toimintamallin suppean sekä laajan maaseutupolitiikan
suunnitelmien ja päätösten vaikuttavuuden arviointiin,
jotta keskeiset päätösten vaikutukset olisivat jo ennakolta
riittävän tarkasti tiedossa.
Valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman,
”Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut ja
alueellinen kehittäminen” ‐ohjelman vuosien 2007–
2010 painopisteet ovat elinkeinojen ja työn uudistamisessa,
osaamisen tason nostamisessa, peruspalvelujen
ja asumismahdollisuuksien parantamisessa ja
maaseudun toimintarakenteiden vahvistamisessa.
Maaseutupoliittisella erityisohjelmalla pyritään vastaamaan
maaseudun kehittämispolitiikan lähivuosien
suuriin haasteisiin. Näitä ovat alueiden välisten kehittämisedellytysten
erojen kaventaminen, muuttoliikkeen
ja väestörakenteen tasapainottaminen, elinkeinorakenteen
monipuolistaminen ja palveluverkoston toimivuudesta
huolehtiminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.
Erityisohjelma on laajan maaseutupolitiikan
väline, joten sen toimenpiteet kohdistuvat useille politiikkasektoreille.
Erityisohjelmassa korostetaan maa- ja metsätalouden
merkitystä elinkeinollisesti sekä maiseman
tuottajana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä.
”Maaseudun tukijärjestelmiä kehitettäessä on otettava
huomioon maa- ja metsätalouden merkitys aluetalouteen
ja työllisyyteen, mutta myös maatalousyrittäjien
mahdollisuudet vaihtoehtoisten tulojen hankkimiseen.
Uusiutuvan energian käyttö lisää energiantuotannon
kotimaisuutta ja alueellisten energiaraaka-ainepotentiaalien
hyödyntämistä.” Ohjelmassa esitetään myös
mm., että suurpetokantojen säätelyssä annetaan
väestöä ja elinkeinotoimintaa edustaville näkemyksille
riittävä paino. Esitetyistä toimenpiteistä arvioidaan jo
toteutuneen kymmenen. Esityksistä suurimman osan
arvioidaan toteutuvan ohjelmakaudella.
Suomen Kylätoiminta ry
Suomen Kylätoiminta ry, SYTY, on toiminut 10 vuotta
ja jatkaa vuonna 1981 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan
aloittamaa työtä. MTK on ollut mukana kylätoiminnan
kehittämisessä sen alkuvaiheista lähtien ja
on osallistunut vuosittain eri tavoin SYTY:n ja sen hankkeiden
toteuttamiseen. SYTY valmisteli jäsentensä ja
sidosryhmiensä kanssa uutta paikallisen maaseutuvaikuttamisen
ohjelmaa, ”Vastuuta ottava paikallisyhteisö
2008–2013”. Siinä oli aikaisemman kylätoimintaa
koskevan osuuden lisäksi nyt myös toimintaryhmiä ja
niiden vaikuttamista koskeva osuus.
38