yrittäjyys, alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus [pdf ... - MTK

Maaseutuyrittäjyys

Avaintehtävät

1. Rakennemuutokseen sopeutuminen maaseutuyrittäjyyden

avulla

2. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen uuden

hallitusohjelman avulla

MTK vaikutti hallitusohjelman sisältöön. Keskeisiä

tavoitteita olivat mm:

– politiikkaohjelmalla hallintorajat ylittävä työ maaseudun

yritystoiminnan kehittämiseksi

– työvoiman saannin turvaaminen ja mikroyrityksien

työllistämiskynnyksen madaltaminen palkan sivukuluja

alentamalla ja byrokratiaa keventämällä

– rahoituksen varmistaminen maaseudun yrittäjyyden

kehittämiseen

– maaseutuyrittäjyyden neuvontajärjestelmä mukaan

YritysSuomi-palveluun

– palvelualojen yritystoiminnan kehittäminen maaseudulla

Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin

maaseutuyrittäjyyden teemaryhmä. Ryhmän

puheenjohtajaksi saatiin MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnan

varapuheenjohtaja. MTK lisäsi vuoropuhelua

Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja

muitten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Järjestö

vaati maaseudun mikroyritysten työllistämiskynnyksen

madaltamista laajentamalla maksuvapautuksia koskevia

kokeilulakeja. Osaan maaseudun yritystoimintaa

saatiinkin maksuvapautukset. Maksuvapautusta kokeillaan

nyt myös monissa ydinmaaseudun kunnissa.

Edunvalvontatyötä jatketaan toimialakohtaisten rajoitusten

poistamiseksi.

MTK vaati maaseudun mikroyritysten yritystukien

haun avaamista kesäkuussa, mikä toteutuikin. Tämä

edes mahdollisti yritystukien saamisen myös kesällä

2007 toteutetuille rakennuskohteille. Järjestö osallistui

maaseudun mikroyritysten yrityspalveluiden seurantaryhmän

työhön. Tavoitteena oli varmistaa keskeisten

ministeriöitten rahoitustukea koskevien säädösten ja

käytäntöjen aikaisempaa suurempi yhdenmukaisuus.

MTK vaikutti maaseudun yritystoiminnan rahoitustuen

jakautumiseen haluten ohjata rahoitustukea ydinmaaseudun

ja harvaan asutun maaseudun yritystoiminnan

vahvistamiseen. Kiinnitettiin myös hallituksen huomiota

yritystoiminnan kehittämisen rahoitusvajeeseen niillä

alueilla, joilla EU:n panostus on niukentumassa. MTK

vaati uhkaavan rahoitusvajeen korvaamista kansallisin

varoin.

MTK avusti ja neuvoi järjestön jäseniä heidän oikeudellisissa

ongelmissaan ja järjesti yhteistyössä

MTK-liittojen ja järjestökoulutuksen kanssa alueellisia

koulutustilaisuuksia työnantajana toimimisesta.

MTK osallistui yritysten neuvontapalvelujen kehittämistyöhön.

YritysSuomi-palvelukonseptin toteuttaminen

eteni odotetusti. MTK:n tehtävänä on edelleenkin

varmistaa palvelujen saatavuus kohtuuhinnalla

kaikilla maaseutualueilla. Osallistuttiin seudullisten

yrityspalvelupisteiden kehittämistyöhön. MTK avusti

Uudeltamaalta olevia yrittäjiä tukien takaisinperintää

koskevissa oikeudenkäynneissä. Asian käsittely jatkuu

korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Järjestö oli yhteydessä Tiehallintoon selvitellen edunvalvontayhteistyötä

tienpidon rahoituksen ja muitten

tärkeitten asiakokonaisuuksien osalta. MTK kiinnitti

huomiota tienvarsimainonnan määräysten ja käytäntöjen

kehittämistarpeisiin.

MTK vaikutti keskus- ja aluehallinnon uudistustyöhön.

Erityisenä huomion kohteena edunvalvonnassa oli työnjako

ministeriöitten välillä. Hallintouudistusten edunvalvontatyö

jatkuu aktiivisena vuoden 2008 aikana.

Maaseutuyrittäjyys oli hyvin esillä MTK:n juhlaliittokokouksen

ohjelmassa Turussa.

Turkistilojen investointitarpeet

Parhaat turkisnahat maailmassa tuotetaan edelleenkin

Pohjois-Euroopassa, vaikka kilpaileva tuotanto esimerkiksi

Kiinassa kasvaa ripeään tahtiin. Myös tuotanto

uusissa EU-maissa on voimakkaassa kasvussa. Suomalaisten

kasvattajien tuotanto menestyy kilpailussa

laadulla, monipuolisella ja nykyaikaisella tuotannolla

sekä eläinten hyvinvointiin panostamalla.

Alkuperän jäljitettävyydessä kansainvälinen turkiskauppa

siirtyi uuteen vaiheeseen, kun Turkistuottajat

Oyj ja kolme muuta huutokauppaliikettä aloittivat Origin

Assured ‐ohjelman. Tämän ohjelman piiriin pääsee

turkistuotanto vain niistä maista, joissa on voimassa

olevat eläinten hyvinvointia koskevat määräykset.

MTK:n tavoitteena oli investointitukien kohdentaminen

entistä laajemmin myös turkistarhaukseen. Tavoitteessa

ei vielä onnistuttu johtuen EU:n rahoituskauden

vaihtumisesta. Toimintavuoden aikana saatiin käyntiin

turkiskasvatuksen toimialaraportin laadinta. Pohjaksi

raportille selvitettiin 25 turkistilan talous kirjanpitotilakäytännön

mukaisesti. Toimialaraportin tavoitteena on

antaa peruskuva tuotannon kannattavuudesta, kehittämisen

tarpeista ja muutosten mahdollisen tukemisen

kohdentamisesta.

Uuden rakennetukilain mukaisten tukien kohdentamissuunnitelmien

varaan jäi paljon myös turkistiloja koskevia

tarpeita. Vuonna 2010 voimaan astuvat uudet ympäristö-

ja eläinsuojelunormit aiheuttavat turkistiloille merkittävän

lisäinvestointitarpeen. Tuotantotilojen muutosten

tekeminen pitää aloittaa mahdollisimman pian. Tämä

lainsäädännön muutoksista aiheutuva investointitarve

on kohtuullista ottaa huomioon kohdennettaessa yhteiskunnan

varoja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen.

MTK koordinoi MTK:n ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain

Liiton välistä yhteistyötä.

Hevosalan edunvalvonta

Toimintavuosi oli myös Suomenhevonen 100 vuotta

‐juhlavuosi, joka huomioitiin myös eri yhteyksissä

MTK:n toiminnassa. Aihe oli merkittävästi esillä mm.

35

---

90-vuotisjuhlassa, jossa suomenhevosratsukot osallistuivat

lippukulkueeseen. Liittokokouksen yhteydessä

oli esillä suomenhevosen historiasta ja nykypäivästä

kertova valokuvanäyttely.

MTK jatkoi yhteistyötä hevosalan järjestöjen ja toimijoiden

kanssa alan toimintaedellytysten parantamiseksi.

Hevosalan osaamiskeskushanke johti osaamiskeskus

Hippolis ry:n perustamiseen toimintavuoden

lopulla. MTK on yksi perustajajäsenistä.

Osaamiskeskusyhteistyössä laadittiin vuosille 2007–

2013 hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma,

jonka avulla pyritään ohjaamaan hankerahoitusta ja

alan kehittämistoimenpiteitä yhdessä määriteltyjä

päämääriä kohti sekä informoimaan rahoittajia alan

kehittämistarpeista.

MTK:n edustus oli mukana hevosten kansallisen tuen

ehtojen muutostarpeita selvitelleessä maa- ja metsätalousministeriön

työryhmässä sekä vaihtoehtoja hevosten

teurastuksen järjestämiseksi selvittäneessä ministeriön

työryhmässä. Molempien työryhmien aiheet ovat

tärkeitä ja vaikuttavat hevoskasvatuksen edellytyksiin

ja niiden tiimoilla työ jatkuu.

Järjestö jatkoi työtä hevosyrittäjien vuosilomaoikeuden

parantamiseksi. Samoin työ hevosyrittäjyyteen

vaikuttavien maankäytön ja reittirakentamisen ongelmien

ratkaisemiseksi jatkui.

Energiapolitiikka ja ‐yrittäjyys

Avaintehtävä

Maaseudun energiavarojen hyödyntäminen

MTK:n valtuuskunta vahvisti järjestön energiastrategian

vuoteen 2020. Strategian tavoitteena on hyödyntää

jäsenistön omistuksessa olevaa bioenergiaa

kestävästi ja taloudellisesti. Bioenergia on merkittävin

uusiutuva energia, jolla toteutetaan kansallisia, EU:n ja

Kioton ilmasto- ja energiatavoitteita. MTK:n tavoitteena

on, että bioenergian arvosta jää kohtuullinen osuus

omistajalle. Bioenergian osuus nostetaan tuotetusta

energiasta 24 %:sta 36 %:iin. Energiastrategia koskee

kaikkia kolmea järjestön jäsenryhmää.

Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä

10 milj. k-m 3 :sta 25 milj. m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä.

Käytön lisäyksellä edistetään metsänhoitoa ja varmistetaan

metsäteollisuuden hyvälaatuisen ainespuun

saantia tulevaisuudessa.

Peltoa käytetään ensisijaisesti ruuan tuotantoon ja

markkinatilanteen mukaan tavoitteena on hyödyntää

175 000 ha bioenergiantuotantoon. Suurin pinta-alatavoite

on sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuvien

peltoenergiakasvien viljelyn laajentaminen 150 000

hehtaariin.

Sähköntuotannon omavaraisuutta lisätään rakentamalla

lisää ydinvoimaa sekä hyödyntämällä tehokkaammin

jo rakennettujen vesistöjen sähköntuotantoa.

MTK:n aikaisemmin tavoitteeksi asettama 2 %:n

osuus liikenteen biopolttoaineiden määrästä vuonna

2010 valmistettuna kotimaisesta raaka-aineesta ei toteutunut.

Voimaan tullut laki velvoittaa käytöksi 5,75 %

vuonna 2010. Biopolttonesteet ja niiden raaka-aineet

ovat lähes kaikki tuontitavaraa. Viljan ja kasviöljyn hinnan

noustessa kaikki bioetanoli- ja biodieseltehtaiden

investointisuunnitelmat jäivät toteutumatta. Muutamia

markkinoiden kannalta pieniä biodieselinvalmistajia

aloitti tai jatkaa toimintaansa.

EU:n päästökauppakauden viimeisenä toimintavuotena

päästöoikeuksien hinnat painuivat lähes

nollaan. Energiapuun käyttö yli 20 MW:n voimalaitoksissa

väheni oleellisesti. Energiapuun myyjille

tiedotettiin markkinoiden notkahtamisesta ja siihen

varautumisesta. Odotusarvoksi tuli, että vuonna 2008

Kioton sopimuksen mukaisen päästökauppakauden

2008–2012 alkaessa päästöoikeudenhinnaksi tulee

20 euroa/CO 2

-tonni.

Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannettiin

kertomusvuoden aikana. MTK tiivisti yhteistyötä mm.

Koneyrittäjien Liiton kanssa energiapuumarkkinoiden

kilpailun laajentamiseksi. Lämpöyrityskohteita oli 370.

Metsänomistajia kannustettiin kilpailuttamaan energiapuun

myyjät ainespuun myynnin tapaan. MTK korosti

energiapuun olevan kolmas puutavaralaji.

MTK:n osaomisteinen Biowin Oy aloitti käytännön

toimintansa. Franchising-periaatteella toimiva yritys

sai franchisingtoiminnan perusteet testauskuntoon.

Yrityksellä on kolme lämmöntuotantosopimusta. Yrityksen

tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa lämpöyritysten

perustamista.

Energiapuun mittaustoiminnan periaatteet vahvistettiin

yhteisesti alan toimijoiden kesken. MTK oli aktiivisesti

valmistelemassa toimintamallia. Käytännön mittausmenetelmät

valmistellaan ja sovitaan myöhemmin.

MTK oli mukana valmistelemassa maatalouden energiakatselmusjärjestelmän

toimintamallia yhdessä maaja

metsätalousministeriön, Motiva Oy:n ja kauppa- ja

teollisuusministeriön kanssa. Malli otetaan käyttöön

vuonna 2008. Vapaaehtoisen katselmustoiminnan tavoitteena

on alentaa maatilakohtaisia energiakustannuksia

sekä lisätä bioenergian käyttöä. Katselmukset

ja sen seurauksena tehtävät säästöinvestoinnit rahoitetaan

osittain suunnitellun mallin mukaan Manner-Suomen

maaseutuohjelman varoin.

Biokaasun tulevaisuuden tuotantoedellytysten edistämiseksi

järjestö oli aktiivisesti valmistemassa biokaasusähkön

syöttötariffijärjestelmää. Sen avulla biokaasulla

tuotetulle sähkölle maksetaan markkinahintaa

korkeampaa takuuhintaa tuotannon talouden varmentamiseksi.

Maataloudella on merkittävä potentiaali biokaasun

tuotantomahdollisuuksista. Hallitusohjelman

mukaisesti syöttötariffi otetaan käyttöön viimeistään

vuonna 2011, tavoitteena vuosi 2009. MTK valmisteli

36

---

Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä 10 miljoonasta kiintokuutiosta 25 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.

muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden osapuolten

kanssa biokaasun liiketaloudellisia tuotantomahdollisuuksia.

Järjestö toimi aktiivisesti toisen sukupolven liikenteen

biopolttoaineiden tuotannon kehittämiseksi sekä

markkinoille saamiseksi edellytyksellä, että raaka-aine

on kotimaista. Alan yritykset ovat rakentamassa pilottilaitosta

osin valtion rahoituksen siivittämänä.

Turpeen energiakäytössä korostettiin muiden alan tahojen

kanssa turpeen elinkaareen perustuvan päästökertoimen

muutostarvetta, jolla turpeen ”hitaasti uusiutuva

energia” ‐määritelmä voidaan todentaa myös

päästökertoimessa. MTK oli valmistelemassa turvetuotannosta

vapautuvien suopohjien jatkokäyttöopasta.

Vuosittain palautetaan 4 000 ha turvetuotannosta

poistuneita suopohjia omistajille.

Alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus

Avaintehtävät

1. Maatalousopetuksen ajantasaistaminen

2. Unionin alkaneen budjettikauden 2007–2013

toimintatapojen muokkaus

3. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen

osallistuminen

4. Huoltovarmuuteen liittyen alkutuotantopoolin

toimintatapojen kehittäminen

Avaintehtävien rinnalle nousivat lisäksi aluehallintoon

liittyvät kysymykset.

Maatilatalouden koulutuksen kehittämisstrategia oli

valmisteltu opetusministeriön johdolla. Opetushallituksen

alan asiantuntijat ja maatalousalan oppilaitokset

kehittivät opetusta suunnitelman mukaisesti. MTK oli

aktiivisesti mukana alan koulutustoimikuntatyössä.

Jäsenkunnan kannalta keskeisiä koulutuskysymyksiä

käsiteltiin tätäkin laajemmin yhdessä opetusministeriön

virkamiesten kanssa. Toimenpiteitä ammattitaidon kartuttamiseksi

ja ammattitaitoisen yrittäjä- ja työvoiman

varmistamiseksi jatkettiin.

Keskusliitolla oli edustaja niin työ- ja koulutusasiainneuvostossa

kuin aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksenkin

johtoryhmässä, tosin jälkimmäisessä vain

varaedustajana. Kertomusvuonna käynnistyi ammatillisen

toisen asteen opetussuunnitelmien uudistamistyö,

johon järjestö jäsenilleen keskeisiltä osin myös

osallistuu. Metsätalouden koulutuksen uudistaminen

oli käynnistynyt muita aikaisemmin, ja ehdotukset valmistuivat

vuodenvaihteessa 2007/2008.

Unionin rahastokauden 2007–2013 aluekehityksen

ja työllisyyden kansalliset strategiat sekä ohjelmat

valmistuivat ja tulivat käsitellyksi komissiossa, kuten

myös maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat-

37

---

kin. Toimeenpanossa oli mm. kansallisista muutoksista

johtuen sangen paljon toivomisen varaa. Ohjelmia

toteuttavat hankkeet käynnistyvät verkalleen vuoden

2008 puolella.

Valtioneuvoston käynnistämän kunta- ja palvelurakenteen

uudistushankeen ensimmäinen kuntavaihe

valmistui. Ministeriöt käsittelivät kunnissa laaditut

rakennekehittämissuunnitelmat. Palvelurakenteen uudistamista

vauhdittivat myös opetusministeriön sekä

sosiaali- ja terveysministeriön omat hallinnonalakohtaiset

suositukset. Valtionhallinnon ja kuntien edessä

on vielä useita neuvottelukierroksia, joihin kytkeytyy

myös valtionosuuksia käsittelevä selvitystyö. Keskushallintouudistuksen

yhteydessä kunta-asiat siirtyivät

valtiovarainministeriöön.

Alkutuotantopoolin toisena varsinaisena toimintavuonna

valmisteltiin huoltovarmuuden tavoitteiden

uudistamista poolin vastuualueella. Tähän yhteyteen

liitettiin erityinen kannanotto kotimaiseen sokerintuotantoon

ja ‐jalostukseen. Valmisteluapua saatiin

MTK:n toimiala-asiantuntijoilta. Maa- ja metsätalousministeriön

kanssa järjestettiin poolin ja hallinnon yhteinen

valmiusharjoitus, jossa käsiteltiin poolitoimikunnan

tehtäviä ja asemaa.

Matti Vanhasen 2. hallitus sopi kauppa- ja teollisuusministeriön

sekä työministeriön lakkauttamisesta ja sisäasiainministeriön

aluehallintotehtävien siirtämisestä

uuteen, perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön.

Maa- ja metsätaloudellekin tärkeät ulkomaisen työvoiman

kysymykset keskitettiin samalla sisäasiainministeriöön.

Samoin hallitusohjelman mukaisesti

käynnistettiin laaja aluehallinnon uudistushanke, joka

koskee esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten,

maakuntaliittojen ja lääninhallitusten tehtäviä. Valmistelun

alla olevilla muutoksilla on keskeinen merkitys

jäsenkunnan tuleviin viranomaispalveluihin ja alueellisiin

vaikuttamismahdollisuuksiin. Muutosten ennakointi

työllisti mm. aluekehitysvaliokuntaa.

Maaseudun kehittäminen

Maaseutupolitiikan suunnittelusta ja toteutuksen

ohjauksesta vastasi keskeisesti Maaseutupolitiikan

Yhteistyöryhmä, YTR. Sen maaseutupoliittisessa

ohjelmassa, ”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen

vastuumme, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma”

määriteltiin keskeiset maaseutupolitiikan linjaukset ja

tavoitteet vuosille 2005–2008. Kokonaisohjelmassa

on toistasataa toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat

mm. maaseudun toimintarakenteita, elinkeinojen

ja työn uudistamista, maaseudun peruspalveluja ja

osaamista.

MTK osallistui monissa eri yhteyksissä maaseutupolitiikan

suunnitteluun ja toteuttamiseen olemalla

mukana ja vaikuttamalla mm. virallisissa sekä epävirallisissa

toimikunnissa, työryhmissä ja yhteistyöfoorumeissa

niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasollakin.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) alaisina tai

sen koordinoimana toimivat mm. YTR:n sihteeristö ja

monet eri aloilla toimivat teema- ja työryhmät. MTK:n

edustajia oli maaseutupolitiikan tekemiseen osallistumassa

YTR:ssä, sen sihteeristössä ja lähes kaikissa

sen teemaryhmissä. Lisäksi järjestön edustajat osallistuivat

mm. useiden maaseudun kehittämistä koskevien

ohjelmien seurantaryhmien ja seurantakomiteoiden

työhön.

Manner-Suomen maaseutuohjelman toimijoiden verkostoa

palvelemaan perustettiin verkostoyksikkö, joka

aloitti toimintansa Seinäjoella toukokuussa. Se toimii

itsenäisenä, mutta kiinteässä yhteistyössä maa- ja

metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa.

Sen tehtävinä on tuottaa verkoston tarvitsemia palveluja,

kuten yhteydenpitoa, koulutusta, tiedotusta ja

tiedonvälitystä hyvistä hankkeista kansallisesti sekä

kansainvälisesti.

YTR perusti Maaseutuvaikutusten arviointi ‐teemaryhmän.

Sillä on keskeinen merkitys maaseutupolitiikan

suunnittelussa ja toteutuksessa. Teemaryhmä laatii

toimintamallin suppean sekä laajan maaseutupolitiikan

suunnitelmien ja päätösten vaikuttavuuden arviointiin,

jotta keskeiset päätösten vaikutukset olisivat jo ennakolta

riittävän tarkasti tiedossa.

Valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman,

”Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut ja

alueellinen kehittäminen” ‐ohjelman vuosien 2007–

2010 painopisteet ovat elinkeinojen ja työn uudistamisessa,

osaamisen tason nostamisessa, peruspalvelujen

ja asumismahdollisuuksien parantamisessa ja

maaseudun toimintarakenteiden vahvistamisessa.

Maaseutupoliittisella erityisohjelmalla pyritään vastaamaan

maaseudun kehittämispolitiikan lähivuosien

suuriin haasteisiin. Näitä ovat alueiden välisten kehittämisedellytysten

erojen kaventaminen, muuttoliikkeen

ja väestörakenteen tasapainottaminen, elinkeinorakenteen

monipuolistaminen ja palveluverkoston toimivuudesta

huolehtiminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.

Erityisohjelma on laajan maaseutupolitiikan

väline, joten sen toimenpiteet kohdistuvat useille politiikkasektoreille.

Erityisohjelmassa korostetaan maa- ja metsätalouden

merkitystä elinkeinollisesti sekä maiseman

tuottajana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä.

”Maaseudun tukijärjestelmiä kehitettäessä on otettava

huomioon maa- ja metsätalouden merkitys aluetalouteen

ja työllisyyteen, mutta myös maatalousyrittäjien

mahdollisuudet vaihtoehtoisten tulojen hankkimiseen.

Uusiutuvan energian käyttö lisää energiantuotannon

kotimaisuutta ja alueellisten energiaraaka-ainepotentiaalien

hyödyntämistä.” Ohjelmassa esitetään myös

mm., että suurpetokantojen säätelyssä annetaan

väestöä ja elinkeinotoimintaa edustaville näkemyksille

riittävä paino. Esitetyistä toimenpiteistä arvioidaan jo

toteutuneen kymmenen. Esityksistä suurimman osan

arvioidaan toteutuvan ohjelmakaudella.

Suomen Kylätoiminta ry

Suomen Kylätoiminta ry, SYTY, on toiminut 10 vuotta

ja jatkaa vuonna 1981 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan

aloittamaa työtä. MTK on ollut mukana kylätoiminnan

kehittämisessä sen alkuvaiheista lähtien ja

on osallistunut vuosittain eri tavoin SYTY:n ja sen hankkeiden

toteuttamiseen. SYTY valmisteli jäsentensä ja

sidosryhmiensä kanssa uutta paikallisen maaseutuvaikuttamisen

ohjelmaa, ”Vastuuta ottava paikallisyhteisö

2008–2013”. Siinä oli aikaisemman kylätoimintaa

koskevan osuuden lisäksi nyt myös toimintaryhmiä ja

niiden vaikuttamista koskeva osuus.

38