Miksei maalle saisi muuttaa - hiilidioksidipäästöt [pdf, 712 kt] - MTK

mtk.fi

Miksei maalle saisi muuttaa - hiilidioksidipäästöt [pdf, 712 kt] - MTK

Miksei maalle saisi muuttaa?

- Hiilidioksidipäästöt

Jukka Heinonen, TkT, tutkija

Aalto yliopisto

Insinööritieteiden korkeakoulu

Maankäyttötieteiden laitos

25.4.2012

1


Aluerakenne vs. hiilijalanjälki – tiivis on

parempaa?

Tarkastellaan kolmen väittämän oikeellisuutta

ilmastonmuutoksen näkökulmasta:

1. Kaupungit aiheuttavat pienemmän

ympäristökuorman kuin maaseutualueet

2. Tiiveys on tärkeä indikaattori kestävälle

aluekehittämiselle

3. Matalaenergiarakentamisen pitäisi olla tärkeä

osa kestävän aluekehittämisen strategioita


Tuotannon vai kulutuksen

näkökulmasta?

• Päästöt syntyvät tuotannosta, mutta

• Kysyntä, eli kulutus, ohjaa tuotantoa

• Pienentääkö tehtaan sulkeminen ja tuotannon

siirtäminen Kiinaan lähtöalueen asukkaiden

hiilijalanjälkiä?

→Kaupungit “kulutuskeskuksina” saattavat helposti

näyttäytyä ansioitaan kestävämpinä yhdyskuntina

→Valtaosa kaikesta maaseudulla ja

esikaupunkialueilla tapahtuvasta tuotannosta

kulutetaan kaupungeissa


Helsinki on Suomen mittakaavassa

erinomainen esimerkki kulutuskeskuksesta,

jossa tuotantoa on suhteellisen vähän

Helsingin kaupungin

ympäristöraportoinnin

mukainen keskimääräisen

helsinkiläisen hiilijalanjälki


Helsinki on Suomen mittakaavassa

erinomainen esimerkki kulutuskeskuksesta,

jossa tuotantoa on suhteellisen vähän

Keskimääräisen

helsinkiläisen hiilijalanjälki

kulutusperusteisesti

laskettuna

(Heinonen&Junnila)

Helsingin kaupungin

ympäristöraportoinnin

mukainen keskimääräisen

helsinkiläisen hiilijalanjälki


Hiilijalanjälki Suomessa keskimäärin: 60%

asumisesta ja liikkumisesta, 40% muusta

kulutuksesta


t CO2e

Keskimääräisen asukkaan hiilijalanjälki

Suomessa

20,0

16,0

12,0

8,0

4,0

25 000 €

20 000 €

15 000 €

10 000 €

5 000 €

Ulkomaanmatkat

Palvelut

Tavarat

Liikkuminen

Asuminen

0,0

Suomi

0 €


t CO2e

Keskimääräisen asukkaan hiilijalanjälki

Suomessa, Espoossa

20,0

16,0

12,0

8,0

4,0

25 000 €

20 000 €

15 000 €

10 000 €

5 000 €

Ulkomaanmatkat

Palvelut

Tavarat

Liikkuminen

Asuminen

0,0

Suomi

Espoo

0 €


t CO2e

Keskimääräisen asukkaan hiilijalanjälki

Suomessa, Espoossa ja Helsingissä

20,0

16,0

12,0

8,0

4,0

25 000 €

20 000 €

15 000 €

10 000 €

5 000 €

Ulkomaanmatkat

Palvelut

Tavarat

Liikkuminen

Asuminen

0,0

Suomi Espoo Helsinki

0 €


t CO2e

Tulo- ja kulutustasot ratkaisevat, mutta

aluerakennekin vaikuttaa

20,0

25 000 €

Ulkomaanmatkat

16,0

20 000 €

Palvelut

12,0

15 000 €

Tavarat

8,0

10 000 €

Liikkuminen

Asuminen

4,0

5 000 €

Kulutusmenot

0,0

Suomi Espoo Helsinki

0 €

Nettotulot


Maaseutu vs. kaupunkialueet: vain

liikenteen päästöt seuraavat tiiveyttä


Yksi merkittävä selitys on varsin kiintoisa

yksityiskohta asukaskohtaisesta

energiankulutuksesta Suomessa


Tampere suhteessa lähiseutuihin: jonkinlainen

yhteys päästöjen ja tiiveyden välillä suhteessa

kaikkein maaseutumaisimpiin kuntiin


Matalaenergiarakentamisessa vastaus?

Pitkällä aikavälillä voi olla merkittävää, mutta

rakentamisvaiheen vaikutusta ei ymmärretä

oikein lyhyellä aikavälillä

ENERGIA

RAKENTAMINEN


t CO2e

t CO2e

Rakentamisen hiilipiikki siirtää

energiatehokkuuden hyödyt jopa 50 vuoden

päähän

120,0

100,0

80,0

60,0

40,0

20,0

0,0

Vuodet

Matalahiilialueen asukkaan vuosipäästöt

Espoon keskimääräisen asukkaan vuosipäästöt

Espoon keskimääräisen asukkaan kumulatiiviset päästöt

Matalahiilialueen asukkaan kumulatiiviset päästöt

400

350

300

250

200

150

100

50

0


t CO2e

Ratkaisuja: ei rakenneta, rakentamisen

päästöihin huomio, lisää energiatehokkuutta

140000

120000

100000

80000

60000

40000

20000

0

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Vuodet

Peruskorjattu Nykytaso Matalaenergia 50

Passiivitalo 15

Keskim. rakennuskanta


Tilanne on synkeä mutta ei lohduton

Keinoja alentaa päästöjä:

• Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen

• Matalahiiliset rakennusmateriaalit

• Korkea energiatehokkuus

• Energiantuotannon päästöt

• Liikenneratkaisut

Saavutetaanko näillä 50 tai 80 % vähennyksiä? Tuskin,

myös globaalilla tasolla on tapahduttava paljon!


Esimerkki matalahiilisen

energiantuotannon vaikutuksesta


Kiitos!

jukka.heinonen@aalto.fi

More magazines by this user
Similar magazines