periaate- ja tavoiteohjelma 2005 â 2010 - MTK
periaate- ja
tavoiteohjelma
2005 – 2010
1
Elinvoimainen maaseutu on
suomalaisten yhteinen asia. MTK
toimii siten, että maaseutu on
hyvä paikka tehdä työtä ja yrittää
sekä asua ja viettää vapaa-aikaa.
Maaseudun ihmisille kestävä kehitys
on osa jokapäiväistä elämää.
Sisältö
sivu
Toiminta-ajatus 3
Arvot 4
Maatalous 7
Metsätalous 13
Maaseutuyrittäjyys 17
Jäsenille yhteiset asiat 19
Järjestön kehittäminen 27
2
MTK:n periaate- ja tavoiteohjelma
”
Visio: elinvoimainen maaseutu on
suomalaisten yhteinen asia
Toiminta-ajatus
MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien
etujärjestö.
MTK huolehtii jäsentensä yhteiskunnallisesta, taloudellisesta
ja sosiaalisesta asemasta sekä heidän elinkeinojensa
kannattavuudesta ja yksityisomaisuuden
suojasta.
■ MTK edistää maaseudun elinkeinoja siten, että
– Viljelijät tuottavat kuluttajille hyvää ja turvallista
ruokaa samalla hoitaen maaseutumaisemaa ja
ympäristöä.
– Metsänomistajat tuottavat puuta, muita metsän
tuotteita ja palveluja hoitaen metsiään kestävän
metsätalouden periaatteiden mukaisesti.
– Maaseutuyrittäjät tarjoavat korkealaatuisia
tuotteita, palveluja ja elämyksiä.
MTK toimii siten, että maaseutu on hyvä paikka tehdä
työtä ja yrittää sekä asua ja viettää vapaa-aikaa.
■ ■ ■ ■ ■
3
Arvot
Jatkuvuus yli sukupolvien
Maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät
hoitavat eläimiä, peltoja, metsiä ja maaseudun maisemaa
sekä ympäristöä hyvin. Maaseudun ihmisille kestävä
kehitys on osa jokapäiväistä elämää.
Peltojen ja metsien tuotantokykyä ja elinvoimaa sekä
vesien puhtautta vaalitaan sukupolvelta toiselle.
Osaaminen, ammattiylpeys, elämän perusarvot, juurten
tunteminen ja maahenki siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Tilaa ja yritystä kehitetään siten, että se on seuraaville
sukupolville entistä paremmassa kunnossa.
Yhteisöllisyys ja kanssaihmisistä huolehtiminen turvaavat
jatkuvuutta.
Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
Jäsenet ovat yhteiskunnallisesti tasa-arvoisia muiden
kansalaisryhmien kanssa. Kaikille kuuluvat yhdenvertaiset
peruspalvelut ammatista ja asuinpaikasta
riippumatta.
■ Tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta
on myös yleistä kehitystä vastaava toimeentulo ja
sosiaaliturva.
– Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistetään
kaikessa toiminnassa.
– Jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus tuoda
aloitteensa, mielipiteensä ja ongelmansa
kuultavaksi, keskusteltavaksi ja käsiteltäväksi.
– Eri alueiden, elinkeinojen ja tuotantosuuntien
asioita edistetään vastuullisesti, tasapuolisesti
sekä oikeudenmukaisesti.
– Naisten ja nuoren asemaa järjestössä
vahvistetaan.
– Luottamustehtävät täytetään siten, että jäsenten
mielipiteet pääsevät toiminnassa laajasti esille.
– Palkatulla henkilöstöllä on tasavertainen
mahdollisuus omista lähtökohdistaan
urakehitykseen, koulutukseen ja työtehtäviensä
kehittämiseen.
Yrittäjyys
Suomalaisen maaseudun elinvoima perustuu perheviljelmiin,
metsätalouteen, monimuotoiseen yrittäjyyteen
ja yksityisomistukseen.
Talonpoikainen yrittäjyys on jatkuvaa kehittymistä ja
uudistumista. Omalla työllä ja osaamisella on voitava
vaikuttaa työnsä tuloksiin.
Yrittäjä jaksaa työssään, kun yritystoiminta on taloudellisesti
kannattavaa ja kun perhe, muut sosiaaliset
suhteet sekä itsensä kehittäminen on sovitettu tasapainoisesti
työn kanssa yhteen.
4
Avoimuus
Järjestön kaikilla tasoilla toiminta suunnitellaan, valmistellaan
ja toteutetaan jäsenten kanssa heidän tarpeistaan
lähtien.
Järjestöön sitoudutaan yhteisten tavoitteiden ja osallistumisen
kautta. Järjestö toimii yhteisesti päätettyjen
linjausten mukaan.
Asiantuntevuus on avoimuutta ja kykyä kuunnella muita.
Se mahdollistaa tavoitteiden eteenpäin viemisen
yhteistyössä erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa.
Asiantuntevuus auttaa järjestöä ja sen jäseniä kohtaamaan
muutoksia. Asiantuntevuus on hyvää ammattitaitoa
ja jatkuvaa oppimista.
Päätöksistä ja kannanotoista perusteluineen tiedotetaan
jäsenille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja
julkisuuteen.
Toiminnasta hankitaan palautetta. Toiminnan tulokset
arvioidaan ja niistä kerrotaan jäsenille. Jäsenet vaativat
järjestöltään tuloksia ja arvostavat niitä.
Aloitteet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön sisäiseen
käsittelyyn.
Järjestö hakeutuu laajasti yhteistyöhön ja vastuulliseen
vuoropuheluun eri yhteiskuntaryhmien kanssa sekä
edistää toiminnallaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Asiantuntevuus
Järjestö tuntee jäsentensä arjen eli viljelijöiden, metsänomistajien
ja maaseutuyrittäjien mahdollisuudet
sekä tarpeet. MTK on asiantunteva etujärjestö ja
oman alueensa erityisosaaja. Etujärjestön toiminta
kestää kriittisenkin keskustelun.
5
Perhemaatalouden tulevaisuus
turvataan edistämällä
nuorten viljelijöiden asemaa
ja sukupolvenvaihdoksia.
Maanviljelijän tulokehitys perhemaataloudessa
on tasavertainen
muihin ammatteihin verrattuna.
6
Maatalous
”Perhemaatalous* on
kannattavaa ja kestävää.
Se antaa viljelijöille
riittävän toimeentulon
kohtuullisella työmäärällä
koko maassa.
Tahtotila 2010
Perhemaatalouden tulevaisuus turvataan edistämällä
nuorten viljelijöiden asemaa ja sukupolvenvaihdoksia.
Maatilojen ja niiden tuotannon kirjo on moninainen.
Perhemaatalous antaa harjoittajilleen oikeudenmukaisen
ja riittävän toimeentulon markkinahintojen ja tukien
kautta. Maanviljelijän tulokehitys on tasavertainen
muihin ammatteihin verrattuna.
Korkealaatuisilla suomalaisilla elintarvikkeilla on vahva
asema kotimarkkinoilla. Niillä on kysyntää myös vientimarkkinoilla.
Viljelijöiden omistamat elintarvikeyritykset
ovat alansa markkinajohtajia. Viljelijät käyttävät yrityksissään
omistajaohjausta ja huolehtivat yritysten pääomahuollosta
niin, että omistajuus turvataan.
Koko Suomessa on tuotannonsuunnittelun pohjana
maamme pohjoiset olot huomioon ottava vakaa tukijärjestelmä.
Viljelijät ovat kustannus- ja markkinatietoisia.
He hallitsevat tuotantoon ja markkinoihin liittyviä
riskejä, hyödyntävät tietotekniikkaa, laatujärjestelmiä,
liikkeenjohdon työvälineitä sekä keskinäistä yhteistyötä
pitäen oman työmääränsä kohtuullisena.
Avaintavoitteet
Perhemaataloudella on vahva neuvotteluasema
markkinoilla
Järjestö kannustaa jäseniään sitoutumaan omistamiensa
yritysten toimintaan. Tehokkaat yritykset ja
tuotantosopimukset varmistavat toimivan tuotantoketjun
ja viljelijöiden neuvotteluaseman markkinoilla
sekä tuotteiden markkinoillepääsyn ja oikeudenmukaisen
hinnan. Kysyntä ohjaa tuotantoa. Markkinatuotot
kattavat vähintään tuotannon muuttuvat kustannukset.
Maataloudessa on nykyistä enemmän
tilaa yrittäjyydelle.
■ Välitavoite 2007
Viljelijäomisteiset yritykset turvaavat vakaat ja tuotannon
arvon mukaiset tuottajahinnat. Yhteistyö toimii
myös muiden yritysten kanssa. Viljelijöillä on yritysten
kanssa tuotantosopimukset, jotka vähentävät
markkinariskejä. Viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä
syntyy myös aloille, joilla ei ole viljelijöiden omistamia
yrityksiä.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Tuotekohtaisilla ohjelmilla asetetaan yhteiset tavoitteet.
Viljelijät seuraavat markkinoiden kehitystä säännöllisesti
jäsenverkon (Repun), Maaseudun Tulevaisuuden
ja muiden välineiden avulla. Tuottajajärjestö
osallistuu hankkeisiin ja tutkimuksiin, jotka edistävät
viljelijöiden välistä yhteistyötä ja uusien hinnoittelujärjestelmien
käyttöönottoa.
Eri tuotantosuunnat ja alueet huomioon ottava
maatilatalouden tukijärjestelmä mahdollistaa
tuotannon jatkumisen koko maassa
Maassamme on mahdollisimman yhdenvertainen,
EU:n hyväksymä, pitkäaikainen tukikokonaisuus, johon
on varattu riittävät määrärahat. Maatalouden
tukikokonaisuus on joustava ja kannustava. Tukiratkaisut
kohtelevat eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti
ottaen huomioon luonnonolot, työmäärän
ja tuotantoon sijoitetun pääoman. Tukijärjestelmiä
yksinkertaistetaan, niiden ongelmakohdat korjataan
ja viljelijöiden oikeusturvaa parannetaan.
Maatalouspoliittisena tavoitteena tulee olla koko maassa
tuotantosuunnittain kokonaistukitasoltaan yhteneväinen
tukijärjestelmä niin, että maatalouden harjoittamiselle
edellytykset antava tukipolitiikka laajennetaan
koko maahan. Eri tuotantosuuntien kokonaistukitasot
tulisi säilyttää vähintään vuoden 2003 tasolla. Tavoitteena
on, että matalamman tukitason tukijärjestelmät
pyritään nostamaan korkeammalle tasolle.
■ Välitavoite 2007
Tukikokonaisuudessa alueiden ja tuotantosuuntien ongelmiin
etsitään ratkaisut. Muutosten toteuttamiseen
neuvotellaan riittävät määrärahat. Osarahoitteisten tukien
EU-rahoitus varmistetaan alkavalle rahoituskaudelle.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Tukineuvottelijat valmistelevat tukijärjestelmän perusteiden
muutokset avoimuuden periaatetta noudattaen ja
hyvässä yhteistyössä eri tuotantosuuntien viljelijöiden ja
*Perhemaatalous = viljelijöiden ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteenliittymien harjoittamaa maataloustuotantoa
7
valtiovallan kanssa. Järjestö perustelee tuen tarpeen ja
tukijärjestelmän ongelmakohdat asiantuntevasti Suomen
ja EU:n päättäjille. Suomalaisen tuotannon vahvuudet
ja erityispiirteet tuodaan esille siten, että kuluttajat
hyväksyvät maatalouden tukemisen.
Hinta-, laatu- ja markkinatietoisuus
sekä kustannusten seuranta ja yhteistyö
vahvistavat tuotannon kannattavuutta ja
kilpailukykyä
Viljelijät hyödyntävät neuvontaa, koulutusta ja tutkimuksen
tuloksia. Resursseja on lisättävä maatalouden
tutkimustoiminnan kehittämiseen käytännön
maatilatalouden näkökulmasta. Viljelijät seuraavat
kustannuskehitystä ja markkinahintoja sekä hyödyntävät
tietotekniikkaa ja laatujärjestelmiä työssään.
Tilojen välinen yhteistyö sekä tilan työtehtävien ulkoistaminen
parantavat kannattavuutta ja ajanhallintaa.
Ketjuohjaukseen perustuva sopimustuotanto
hyödyttää koko elintarvikeketjua. Jäsenet suosivat
laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä kotimaisia
tuotanto panoksia.
■ Välitavoite 2007
Järjestö seuraa tuotantopanosten hintojen kehitystä
EU-markkinoilla ja edistää tilojen välistä yhteistyötä
tuotantopanosten hankinnassa ja urakointipalveluiden
käytössä. Jäsenille luodaan mahdollisuuksia
kilpailuttaa tuotantopanosten tarjoajia. Sopimustuotannon
kehittyminen vähentää markkinointiriskejä ja
parantaa koko elintarvikeketjun kilpailukykyä. Maatilojen
laatutyö edistyy kansallisen laatustrategian tavoitteiden
mukaisesti.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Hinta- ja kustannusseuranta toteutetaan yhteistyössä
tutkimuksen, neuvonnan ja viranomaisten kanssa.
Neuvonta, tutkimus ja oppilaitokset tarjoavat viljelijöille
korkealaatuisia palveluja ja välineitä kustannusten hallintaan.
Järjestö auttaa jäseniä suunnitelmallisen sopimustuotannon
järjestämisessä. Kehittyvää tietoverkkoa
hyödynnetään.
Tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin tartutaan
vastuullisesti ja ennakkoluulottomasti
Järjestö edistää tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin
liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta samalla
huolehtien viljelijöiden eduista tuotantoketjussa.
Elintarviketuotannossa korostuvat terveellisyys ja turvallisuus.
Non-food tuotannolle, kuten bioenergialle,
avautuu lisää mahdollisuuksia. Järjestö edistää peltoenergian
lisääntyvää käyttöä.
Uusien teknologioiden ja menetelmien käyttöönotto
edellyttää tieteellisesti todettua turvallisuutta ja yhteiskunnan
hyväksyntää. Kuluttajat ja viljelijät vaativat
tuotteiden jäljitettävyyttä sekä selkeitä alkuperä- ja
tuotantotapamerkintöjä.
Luomutuotanto kasvaa kysyntää vastaavasti ja markkinoiden
toimivuutta kehitetään. Viljelijät saavat luomutuotteista
markkinoilta korkeampaa hintaa, jolla
yhdessä luomutuen kanssa katetaan tuotannon korkeammat
yksikkökustannukset.
■ Välitavoite 2007
Uusia tuotantotapoja ja teknologioita käyttöön otettaessa
tuotannon eettisyys ja ympäristö otetaan huomioon.
Eri tuotantomuotojen rinnakkaiselolle on luotu
selkeät säännöt.
Luomutuotannon kehittymisestä on huolehdittu tutkimustoimintaa
ja markkinointitaitoja lisäämällä sekä
turvaamalla riittävät maatalouden ympäristötukivarat.
8
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestö osallistuu erilaisten tuotanto- ja markkinamahdollisuuksien
(kuten lähiruoka, luomu, Joutsenlippu,
Kotimaiset Kasvikset) sekä suomalaisen ruokakulttuurin
edistämiseen yhdessä sidosryhmien
kanssa. Liitot ja yhdistykset osallistuvat aktiivisesti
lähiruokatoimintaan. Kotimaisia elintarvikkeita markkinoidaan
yhteistyössä Finfoodin ja muiden menekinedistämisjärjestöjen
kanssa. Kansallista luomustrategiaa
toteutetaan toimivien markkinoiden luomiseksi.
Tutkimuksella ja tuotekehityksellä selvitetään uusien
teknologioiden edut ja riskit. Uusien teknologioiden
käyttöönotto on mahdollista vasta, kun pelisäännöt
ja vastuut on selkeästi määritelty. Voimayhtiöiden
kiinnostus pellolla tuotettavan bioenergian hyödyntämiseen
kartoitetaan.
”
Suomalaisen maataloustuotannon
erityispiirteet
tunnistetaan ja tunnustetaan
Tahtotila 2010
Suomalaisen perhemaatalouden erityispiirteet ja vahvuudet
tunnistetaan ja tunnustetaan laajasti niin Suomessa
kuin muissakin maissa. Vahvuudet perustuvat
viljelijöiden korkeaan ammattitaitoon, puhtaisiin
peltoihin, tuotantoeläinten terveyteen ja hyvään kohteluun
sekä koko elintarvikeketjun pitkäjänteiseen
työhön turvallisen ruoan puolesta. Euroopassa on
laajasti hyväksytty periaate, että perheviljelmillä pystytään
parhaiten varmistamaan tuotannon laatu ja
tuotantoeläinten hyvä kohtelu sekä tuotannon monimuotoisuus.
Avaintavoitteet
Maatalouspolitiikassa otetaan huomioon
pohjoisen maatalouden erityispiirteet
Maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön
alueilla, mukaan lukien yhteisön syrjäiset, epäsuotuisat
alueet. Kansainväliset maatalous- ja kauppapoliittiset
päätökset turvaavat suomalaisten perheviljelmien
mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon. Suomen
epäedullisten tuotanto-olojen vuoksi maatalouden
tuen on oltava muuta Eurooppaa korkeampi.
■ Välitavoite 2007
Koko Suomessa on pitkäaikainen, kansainvälisesti hyväksytty
tukijärjestelmä. EU:n maatalouspolitiikan uudistusta
toteutetaan Suomen maatalouden erityispiirteisiin
sovitettuna. WTO-sopimus mahdollistaa jo
päätettyjen tukimuotojen jatkamisen ja eurooppalaisen
hintatason säilyttämisen. Markkinat pysyvät vakaina ja
tuottajahinnat maailmanmarkkinahintoja korkeampina.
EU:n maatalouspolitiikan rahoitus turvataan uudistuksissa.
Maataloustuotteiden markkinatasapaino säilyy
laajentumisessa kasvaneilla sisämarkkinoilla. Yhteismarkkinoilla
olevat tuotteet täyttävät EU:n asettamat
terveys- ja laatuvaatimukset.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Varmistetaan yhteiskunnan laaja yksimielisyys maatalouspolitiikan
tavoitteista. Järjestö tuo esille pohjoisten
maatalousalueiden erityispiirteitä. Monivaikutteisen
maatalouden periaatteet hyväksytään
WTO-neuvotteluissa.
9
”
Laatuajattelu ohjaa toimintaa
Tahtotila 2010
Suomalaisen maaseudun tuotteet ja palvelut ovat korkealaatuisia.
Viljelijät ja yrittäjät tuntevat laadun osatekijät
ja soveltavat niitä jokapäiväisessä työssä. Kauppa
on valmis markkinoimaan laatuketjun tuottamia elintarvikkeita
ja kuluttajat maksamaan niistä reilun hinnan.
Laatuketjujen osat tukevat toisiaan. Laadun tuottamisen
lisäarvo jakautuu tasapuolisesti koko ketjulle. Laatu
ja hinta kulkevat käsikädessä. Laatuketjun yhteistyö
turvaa laadun säilymisen koko ketjussa.
Avaintavoitteet
Järjestelmällinen työ turvallisen ruoan puolesta
jatkuu koko ketjussa
Suomalaisen ruoan turvallisuus on kilpailuetu, jota rakennetaan
läpinäkyvästi toimivassa elintarvikeketjussa.
Sen jokainen lenkki vastaa kuluttajalle oman toimintansa
laadusta ja turvallisuudesta. Viljelijän korkea
ammattitaito ja etiikka sekä puhtaat pellot ja tuotantoeläinten
hyvä kohtelu muodostavat ruokaturvan perustan.
Kuljetus, kauppa ja elintarviketeollisuus vaalivat
raaka-aineiden laatua ja viestivät niiden alkuperästä
omassa toiminnassaan ja markkinoinnissaan. Kuluttajat
ovat valmiita maksamaan suomalaisen tuotannon
puhtaudesta ja turvallisuudesta, mikä hyödyttää ketjun
kaikkia osia.
■ Välitavoite 2007
Elintarvikeketju vaalii eläin- ja kasviterveyden erinomaista
tilannetta. Yhdyskuntajätteiden levittäminen pelloille
torjutaan, ellei jätteiden puhtaudesta ole täysiä takeita.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Elintarvikeketjun omat ohjelmat ja toimenpiteet täydentävät
ja tehostavat lakisääteistä valvontaa.
Oikea toimintatapa varmistaa laadun,
markkinat ja alentaa kustannuksia
Järjestelmällinen laatutyö takaa turvallisten laatutuotteiden
ketjun pellolta pöytään. Samalla se kehittää yritysten
toimintaa ja parantaa kustannustehokkuutta.
Omalla toiminnallaan ja arvojensa pohjalta viljelijät ja
yrittäjät rakentavat myönteisen mielikuvan tuotteidensa
alkuperästä, laadusta, eettisestä tuotantotavasta ja
tuotteeseen sisältyvistä arvoista.
■ Välitavoite 2007
Laatu näkyy maatilojen ja yritysten hoidettuna ympäristönä
ja toimintakulttuurina. Elinkeinon yhteisvastuu
kokonaisvaltaisen laadun luomisessa toteutuu. Maatalouden
eri tuotantosuunnat ovat osana laatutyötä laatineet
hyvän tuotantotavan ohjeistot.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Kokonaisvaltainen laatuajattelu sisältyy järjestön toimintaan
ja koulutusjärjestelmään. Tuotekohtaiset strategiat
sitouttavat eri tuotannonalat yhteisten laatutavoitteiden
toteuttamiseen.
Maatiloilla on mahdollisuudet
laatutyön tekemiseen
Maatiloilla on mielekkäät mahdollisuudet laatutyön tekemiseen
ja siihen tarvittavan tiedon ja taidon hankkimiseen.
Laatuketjut toimivat niin, että kaikki ketjun lenkit
hyötyvät laatutyön lisäarvosta tasapuolisesti. Tavoitteena
on elintarvikeketjun tarpeet tyydyttävän laatujärjestelmän
luominen. Laatutyö on jatkuvaa oman toiminnan arviointia
ja kehittämistä. Järjestelmä on jäsenille vapaaehtoinen.
10
■ Välitavoite 2007
Laatutyötä jatketaan tavoitteellisesti. Laatujärjestelmän
vaikutuksista maatilan ja yrityksen kannattavuuteen on
selkeät mittarit eri tuotantosuunnille ja yrityksille. Kotimainen
elintarviketeollisuus ja kauppa markkinoivat
aktiivisesti laatuketjun tuotteita.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Laatuketjun osapuolet kehittävät ja toteuttavat laatujärjestelmää
ja -koulutusta yhteistyössä ammatillisten
oppilaitosten ja neuvonnan kanssa. Järjestö valvoo
koulutuksen tasoa ja tuloksellisuutta viljelijän ja hänen
yrityksensä kannalta. Järjestön ja elintarviketeollisuuden
johto neuvottelevat jatkuvasti kaupan ketjujen
kanssa kestävän hinnoittelun periaatteista ja laatuketjun
toiminnan eduista kaikille osapuolille. Kuluttajille
tiedotetaan tuotteiden alkuperästä ja suomalaisen
elintarvikeketjun laatutyöstä yhteistyössä eri tuotannonalojen
oman viestinnän kanssa.
11
Perhemetsätalous on yli sukupolvien
kestävää ja kannattavaa.
Metsän tuotto hyödynnetään
metsänomistajille kannattavimmalla
tavalla. Perhemetsätalouden
tuotteilla on kuluttajien hyväksyntä
ja riittävä kysyntä.
12
Metsätalous
”Perhemetsätaloudella* on
turvattu toimintaympäristö
Tahtotila 2010
Perhemetsätalous on yli sukupolvien kestävää ja kannattavaa.
Metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsistään.
Metsän tuotto hyödynnetään metsänomistajille
kannattavimmalla tavalla. Perhemetsätalouden tuotteilla
on kuluttajien hyväksyntä ja riittävä kysyntä.
Avaintavoitteet
Metsätalouteen kohdistetut yhteiskunnan
toimenpiteet parantavat perhemetsätalouden
kannattavuutta
Valtio myöntää rahoitustukea pitkävaikutteisiin metsänhoito-
ja metsänparannustöihin. Metsäverotukseen
ja metsätalouden rahoituslainsäädäntöön
sisältyy kannustimia, jotka edistävät kestävää perhemetsätaloutta.
Metsänomistajille luodaan edellytykset
harjoittaa moniarvoista ja taloudellisesti kannattavaa
metsä taloutta koko maassa.
Metsien monimuotoisuuden ja metsien tuottamien
muiden palvelujen turvaaminen perustuu markkinalähtöisiin,
metsänomistajia kannustaviin keinoihin. Metsään
monipuolisesti liittyvä yritystoiminta lisää metsätalouden
kannattavuutta ja perhemetsätalouden
merkitystä.
Nykyiset suojelualueet ja toiminta perhemetsissä
luovat parhaat edellytykset monimuotoisuuden ylläpitämiseen
yksityismetsissä. Metsien monimuotoisuus
ja metsien suojelu perustuvat maanomistuksen
kunnioitukseen sekä metsänomistajien arvomaailman
mukaiseen ja vapaaehtoisuutta kannustavaan
toimintaan. Metsälain valvonnassa turvataan metsänomistajan
oikeudet ja yhdenmukainen laintulkinta
koko maassa. Metsien suojelu ja talouskäyttö
sovitetaan yhteen. Suojelussa noudatetaan täyden
korvauksen periaatetta.
■ Välitavoite 2007
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden
tekemiseen on valtion talousarviossa riittävät määrärahat,
joilla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta.
Metsätalouden verokohtelu on tasavertaista suhteessa
muihin maaseutuelinkeinoihin. Puun myyntitulojen
verotukseen on kehitetty metsänhoidon omatoimisuuteen
kannustavia elementtejä. Etelä-Suomen metsien
mahdollisessa lisäsuojelussa noudatetaan METSOmonimuotoisuusohjelmassa
kokeiltuja uusia keinoja.
Metsien käytön mahdolliset rajoitukset eivät vaaranna
paikallisia metsätalouden toimintaedellytyksiä.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestö tekee aloitteita metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksen
verohuojennusmahdollisuuksien kehittämiseksi
sekä myyntitulojen verotusjärjestelmään
sopivista kannustimista. Luonnonsuojelulakia tarkistetaan
niillä METSO-monimuotoisuusohjelmaan sisältyvillä
keinoilla, joiden todetaan turvaavan parhaiten
kestävän metsätalouden edellytykset perhemetsissä.
MTK:n, metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten
yhdessä muodostama metsänomistajaorganisaatio
toimii aktiivisesti METSO:n kokeiluhankkeiden
toteuttamiseksi.
”
Toimivat puumarkkinat
mahdollistavat kannattavan
perhemetsätalouden
Tahtotila 2010
Eri puutavaralajien alueittainen kokonaiskysyntä mahdollistaa
kestävän hakkuusuunnitteen mukaisen metsien
hyödyntämisen. Perhemetsien puuntarjonta vastaa
markkinakysyntää ja puumarkkinoilla on toimiva
kilpailu. Kotimaisella, PEFC-sertifi oidulla puulla on vakaa
hintakehitys. Metsäenergiasta on muodostunut
tuote, jolla on vakiintuneet kauppatavat, markkinahinta
ja toimivat markkinat.
Avaintavoitteet
Puuraaka-aineella on vakaa hintakehitys ja
menekki
Eri puutavaralajien vakaa hintakehitys ja metsätalouden
kustannustehokkuus turvaavat metsänomistamisen
kannattavuuden. Yksityismetsien kaikkien puutavaralajien
tarjonta vastaa alueellista kysyntää.
*Perhemetsätalous = yksityisten metsänomistajien ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteismetsien harjoittamaa metsätaloutta.
13
■ Välitavoite 2007
Metsäverotuksen siirtymäajan jälkeen puukauppaa
käydään markkinatilanteeseen tasapainottaen. Puun
hinnoitteluun on löydetty uusia vaihtoehtoja, joilla voidaan
saada käyttöarvon mukainen hintataso kaikille
puutavaralajeille.
■ Keinot ja resurssit
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden
toimivuuden. Puun markkinointi perustuu
kilpailuttamiseen. Metsänomistajaorganisaatio
on sitoutunut markkinatasapainon toteuttamiseen.
Metsänomistajaorganisaatio toimii kaikilla tasoilla
puukauppa- ja metsäenergiastrategiansa mukaan.
Metsänhoitoyhdistykset noudattavat metsänomistajaorganisaation
puukaupallisia periaatteita. Metsänomistajien
liitot vahvistavat jäsenkuntansa asemaa yhtenäistämällä
toimintaansa.
Metsänomistajaorganisaatio huolehtii markkinatiedon
välittämisestä ja kehittää aktiivisesti uusia asiakaslähtöisiä
puukauppapalveluja vastaamaan sekä
metsänomistajien että puunostajien tarpeita. Pitkäjänteisellä
yhteistyöllä puunhankintayritysten kanssa
metsänomistajaorganisaatio pyrkii molempia osapuolia
hyödyntäviin tuloksiin puukaupassa.
Metsänhoitoyhdistysten palveluketju takaa metsänomistajille
luotettavan, kustannustehokkaan ja tasalaatuisen
sekä yhtenäisen palvelun. Metsänhoitoyhdistysten
nykymuotoinen rahoituspohja säilytetään.
Puun käyttöä lisätään ja monipuolistetaan
Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun ohella metsänomistajat
tuottavat raaka-ainetta monipuolistuville
puun jatkojalostajille. Kotimaisen puun käyttökohteita
on kaikelle puulle alueellisia hakkuumahdollisuuk-
”
sia vastaavasti. Lähialueiden vientimarkkinat lisäävät
metsänomistajille puun markkinointivaihtoehtoja. Puun
hyväksyttävyys uusiutuvana raaka-aineena vahvistuu.
Metsään ja puuhun liittyvällä osaamisella ja yrittäjyydellä
on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Metsäenergian
käyttö lisääntyy ja metsäenergian toimitukset
perustuvat vakiintuneisiin kauppatapoihin ja korjuun
laatukriteereihin. Monipuoliseen käyttöön soveltuvalle
puuraaka-aineelle kehitetään toimivat markkinat.
■ Välitavoite 2007
Kilpailun turvaamiseksi ja lisäarvon saamiseksi puun
jatkojalostusmahdollisuuksia kehitetään puuteollisuuspoliittisten
linjausten mukaisesti. Pieniläpimittaiselle
puulle etsitään vaihtoehtoisia käyttökohteita.
■ Keinot ja resurssit
Metsänomistajaorganisaatio osallistuu aktiivisesti puun
uusien markkinointimahdollisuuksien ja käyttömuotojen
kehittämiseen. Metsänhoitoyhdistykset varmistavat
aktiivisesti puuta käyttävän pk-teollisuuden raaka-aineen
saannin ja niillä on merkittävä asema myös
metsäenergiamarkkinoilla.
Metsäomistajat osallistuvat aktiivisesti Suomen Metsäsäätiön
toiminnan rahoittamiseen. Näin edistetään puutuotteiden
menekkiä ja metsäelinkeinon tulevaisuutta.
Perhemetsätaloudella on vahva asema
kansainvälisessä metsäpolitiikassa
Tahtotila 2010
Kansainvälinen metsäpolitiikka tunnustaa perhemetsätalouden
erityisaseman kestävän metsätalouden
14
toteuttajana. Perhemetsätaloudella on vahva kansainvälinen
organisaatio, jolla on vaikuttava asema
kansainvälisissä neuvotteluissa ja prosesseissa. Muiden
sektoreiden kansainvälisissä prosesseissa perhemetsätalouden
ja metsäelinkeinon merkitys kestävän
kehityksen toteuttajana on huomioitu.
Avaintavoitteet
Euroopan unionissa harjoitettavalla
metsäpolitiikalla on selkeät, omat,
metsäelinkeinon edun mukaiset tavoitteet
EU:n metsäpoliittisten toimenpiteiden lähtökohtana
on markkinalähtöinen kestävä metsätalous. Taloudellinen
ja sosiaalinen kestävyys otetaan tasaveroisesti
huomioon muiden kestävyyden ulottuvuuksien rinnalla.
Metsiin ja metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä
käsitellään koordinoidusti EU:n eri elimissä. EU:n toimenpiteet
tukevat monitavoitteista markkinalähtöistä
perhemetsätaloutta.
■ Välitavoite 2007
Päivitetty EU:n metsästrategia vahvistaa metsäasioiden
koordinointia ja elinkeinonäkökulmaa EU:n päätöksenteossa.
EU:n maaseudun kehittämistoimilla
tuetaan markkinalähtöisen metsätalouden kilpailuasemaa.
Metsäasioiden käsittely ja valmistelu hoidetaan
tehokkaasti ja riittävin resurssein. EU:n metsätalouden
asiantuntijaelimiä kuullaan myös muiden sektoreiden
metsiin liittyvien asioiden valmistelussa.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestö osallistuu EU:n metsä-, ympäristö- ja maaseudun
kehittämispoliittisten toimien valmisteluun yhdessä
muiden Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen
kanssa sekä Euroopan metsänomistajajärjestön kautta.
Kansainväliset metsä- ja ympäristösopimukset
tukevat perhemetsätaloutta
Järjestö vaikuttaa niin, että kansainvälisen metsäpolitiikan
koordinoinnille ja ohjaukselle luodaan tarkoituksenmukainen
järjestelmä. Kansainvälisissä ympäristösopimuksissa
on tunnustettu, että kestävä
metsätalous toteuttaa niiden tavoitteita. Kansainvälisten
metsä- ja ympäristösopimusten sisältöön on kirjattu,
että pienimuotoinen yksityinen maa- ja metsänomistus
tukee kestävän kehityksen toteuttamista.
■ Välitavoite 2007
Metsät ja metsätalous ovat keskeisesti mukana kansainvälisissä
kestävän kehityksen prosesseissa. Työ
kansainvälisen metsäpolitiikan ohjaus- ja koordinointijärjestelmän
luomiseksi etenee. YK:n monimuotoisuussopimuksen
alaisen metsätyöohjelman toteutus
tukee kestävää metsätaloutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa
otetaan huomioon metsänomistajille
edullisella tavalla kestävän metsätalouden merkitys
hiilen sitomisessa.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestö osallistuu Euroopan metsänomistajajärjestön
metsäpoliittisten linjausten valmisteluun. Kansainvälisissä
metsä- ja ympäristöpoliittisissa prosesseissa
järjestö toimii aktiivisesti maailmanlaajuisen
perhemetsätalouden järjestön (IFFA) kautta. Metsänomistajaorganisaatiolla
on sen kaikilla tasoilla
käytännön valmiudet esitellä suomalaista perhemetsätaloutta
ja metsänhoitoyhdistystoimintaa
kansainvälisissä yhteyksissä.
15
Yrittäjyys on suomalaisen maa -
seudun menestystekijä. Maaseutu
on yritysten hyvä kehitys- ja
toimintaympäristö. Maaseutuyrittäjyys
vahvistaa maaseutualueiden
ja maa- ja metsätilojen
elinvoimaisuutta ja palvelutasoa.
16
Maaseutuyrittäjyys
”Maaseutuyrittäjyydestä
rakennetaan maaseudun ja
järjestön menestystekijä
Tahtotila 2010
Yrittäjyys on suomalaisen maaseudun menestystekijä.
Maaseutu on yritysten hyvä kehitys- ja toimintaympäristö.
Maaseutuyrittäjyys vahvistaa maaseutualueiden
ja maa- ja metsätilojen elinvoimaisuutta ja palvelutasoa.
Maaseutuyrittäjyydessä jalostetaan maa- ja metsätilan
aineellisia ja henkisiä voimavaroja myytäviksi
tuotteiksi ja palveluiksi.
MTK on maaseudulla yrittävien ihmisten tärkein etujärjestö,
joka tarjoaa jäsenilleen aktiivista edunvalvontaa, järjestötoimintaa
ja merkittäviä jäsenetuja. Maaseutuyrittäjillä,
maanviljelijöillä ja metsänomistajilla on vahva yrittäjähenki
ja hyvä keskinäinen yhteistyö järjestön kaikilla tasoilla.
Avaintavoitteet
Tehokas maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta
tukee koko maaseudun menestystä
Maaseutuyrittäjyyttä edistämällä parannetaan toimeentulomahdollisuuksia
ja palveluja maaseudulla sekä laajennetaan
maaseudun tuotteiden ja palveluiden markkinoita.
Yrittäjien edunvalvonta järjestössä on ennakoivaa,
tehokasta ja tavoitteellista. Naisten yrittäjyyttä edistetään
ja yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan nuoria uusien
yritysten perustamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin.
Lähiyrittäjyyttä hyödynnetään keinona alueiden elinvoiman
rakentamisessa. Työnantajina toimivien jäsenten
edunvalvontaa kehitetään. Yrittäjiä kannustetaan keskinäiseen
yhteistyöhön. Järjestö toimii maaseutuyritysten
toimintaedellytysten parantamiseksi paikallisella, maakunnallisella
ja valtakunnallisella tasolla.
■ Välitavoite 2007
Järjestö on tunnustettu maaseutuyrittäjien etujen tekijä ja
valvoja. Järjestö on muiden yrittäjä- ja työnantajajärjestöjen
sekä muiden yritystoimintaan vaikuttavien tahojen
luotettava ja pitkäaikainen yhteistyökumppani. Maa- ja
metsätilojen yrittäjyyttä ja uudistumiskykyä vahvistetaan
maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistyössä. Maaseutuyrittäjien
keskinäistä yhteistyötä ja työvälineitä etenkin
markkinoinnissa on kehitetty. Maaseutuyrittäjyyden
neuvonta- ja tukipalvelut maaseudulla on varmistettu.
Maaseutuyrittäjyys on järjestön
tasavertainen toiminta-alue
Maaseutuyrittäjyys on järjestön tasavertainen toimintaalue
maa- ja metsätalouden ohella. Maaseutuyrittäjät
monipuolistavat ja vahvistavat järjestön toimintaa maaseudun
ja sen elinkeinojen etujen ajajana. Yrittäjien tarpeet
otetaan huomioon järjestön kaikilla tasoilla ja heille
suunnataan palveluja ja toimintaa.
■ Välitavoite 2007
Järjestöllä on uudistettu maaseutuyrittäjyysstrategia.
Toimi- ja luottamushenkilöt järjestön kaikilla tasoilla
ovat sitoutuneet maaseutuyrittäjätoiminnan edistämiseen.
Toimialakohtainen ja liittojen järjestämä alueellinen
maaseutuyrittäjätoiminta ovat osa säännöllistä järjestötoimintaa.
Maaseutuyrittäjien jäsenpalvelut ovat
kehittyneet merkittävästi.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Maaseutuyrittäjyysstrategiassa määritellään edunvalvonnan
painopisteet ja keinot. Yrittäjyys otetaan läpäisyperiaatteella
koko organisaation työhön. Keskusliitossa
on eri toimialoja edustava valiokunta. Järjestö
tekee yhteistyötä muiden yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöjen
kanssa. Maaseutuyrittäjät ovat paikallisyhdistyksissä
ja liitoissa mukana päätöksenteossa. Tuottajayhdistysten
yrittäjävastaavat ovat tärkeä voimavara
paikallistasolla. Maataloustuottaja- ja metsänomistajaliitot
tekevät keskinäistä alueellista yhteistyötä yrittäjyyden
ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.
17
18
Maaseutu on elinkelpoinen ja kehittyy
koko maassa. Yhteiskunnan tarjoamat
peruspalvelut ovat tarjolla
kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla
koko Suomessa. Yhteiskunta
huolehtii myös haja-asutusalueen
tie- ja tietoliikenneverkoista.
Jäsenille yhteiset asiat
”Eläminen ja elinkeinojen
kehittyminen on mahdollista
koko maassa
Tahtotila 2010
Maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden
harjoittamiseen on taloudelliset edellytykset. Maaseutu
on elinkelpoinen ja kehittyy koko maassa. Kaikilla
kansalaisilla kaikilla alueilla on mahdollisuus elinkeinotoiminnan
harjoittamiseen ja kehittämiseen. Eri hallinnon
alat kantavat oman vastuunsa maaseudun kehittämisestä.
Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat
tarjolla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla koko Suomessa.
Yhteiskunta huolehtii myös haja-asutusalueen
tie- ja tietoliikenneverkoista.
Avaintavoitteet
Aluepolitiikkaa tehostetaan ja kaikkien päätösten
aluepoliittiset vaikutukset tiedostetaan
■ Välitavoite 2007
Järjestön tavoitteet tunnetaan alueellisesti ja järjestö
vaikuttaa aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan suunnitteluun
ja toteutukseen.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestön ja sen jäsenten toiminta suosii paikallista,
seudullista ja alueellista toiminnallisuutta. Maaseudun
kysymyksiä tuntevia ja osaavia järjestön jäseniä kannustetaan
ja koulutetaan mukaan kunnalliseen ja maakunnalliseen
päätöksentekoon. Liittojen tehtävänä on
vastata alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteistyöstä
maakuntien kehittämisessä. Keskusliitto vastaa kansallisesta
ja EU-politiikasta sekä jäsenkunnan riittävästä
osaamisesta ja tiedonsaannista.
Alueellista yhteistyötä kehitetään
Järjestö käyttää hyväkseen asiantuntemustaan alueellisessa
ja seudullisessa yhteistyössä. Näin aluekehittämiseen
on aina tarjolla maatalouden, metsätalouden
ja maaseutualueen kattavat taustatiedot ja jäsenkunnalle
tärkeät alueelliset kehittämistavoitteet.
liittojen kanssa. Liitot tekevät yhteistyötä maakuntaliittojen
ja TE-keskusten sekä niiden toimielinten kanssa.
Liitot kutsuvat koolle alueellisia sidosryhmätilaisuuksia,
joissa maa- ja metsätalouden sekä maaseudun merkitys
ja kehitysedellytykset tuodaan selkeästi esille.
”
Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan
sopusoinnussa ympäristön kanssa
maanomistusoikeutta kunnioittaen
Tahtotila 2010
Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan kestävän kehityksen
periaatteen mukaisesti. Yrittäjät toteuttavat toiminnassaan
taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja
ekologisia tavoitteita. He ovat omassa työympäristössään
motivoituneita ja ympäristötietoisia. Maanomistajat
voivat päättää omien arvojensa ja tavoitteiden pohjalta
alueidensa käyttömuodoista. Metsästysoikeus on
osa maanomistusta.
Aluepolitiikkaa tehdään lähes kaikilla poliittisen päätöksenteon
ja hallinnon aloilla ja tasoilla. Julkinen valta
ottaa etukäteen huomioon päätöstensä alueelliset
vaikutukset. Aluepolitiikkaa tehostetaan verotuksellisin
keinoin sekä ohjelmilla, joihin on varattu riittävät varat.
Kunkin alueen ongelmat ja mahdollisuudet ovat aluepoliittisen
suunnittelun lähtökohtina. Maa- ja metsätalous
sekä koko maaseudun kysymykset ovat suunnitelmissa
mukana.
■ Välitavoite 2007
Maa- ja metsätalous sekä maaseutukysymykset kokonaisuutena
ovat erilaisissa ohjelmissa nykyistä tunnustetummassa
asemassa. Alueellinen yhteistyö maaseutuvastuuta
kantavien viranomaisten, järjestöjen ja
elinkeinojen kanssa on vakiintunut koko maassa.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Aluekehitysvaliokunta ja sen jäsenet tekevät yhteistyötä
Avaintavoitteet
Maanomistusoikeus turvataan
Yksityinen maanomistusoikeus on maaseudun yritystoiminnan
perusta. Yksityisomaisuudella on perustuslain
turva. Lupa- ja ohjausjärjestelmät sekä
19
kaavoituskäytäntö ovat joustavia ja tukevat kestävän
kehityksen mukaista maa- ja metsätaloutta ja
maaseutuyrittämistä. Yhdistykset vaikuttavat kaavoitukseen
kunnissa niin, ettei maaseutuelinkeinojen
harjoittamista tarpeettomasti rajoittavia kaavamääräyksiä
anneta. Jokamiehenoikeutta ei käytetä
väärin, vaan yritystoiminta toisen maita käyttäen perustuu
yhteiseen sopimukseen. Järjestö auttaa jäseniään
laatimalla ja neuvottelemalla sopimusmalleja
eri tilanteisiin. Riistapolitiikkaa toteutetaan MTK:n
riistastrategian mukaisesti.
■ Välitavoite 2007
Ympäristö- ja maankäyttölainsäädäntöön liittyviä korvaussäännöksiä
ja oikeusturvaa korjataan.
”
Jäsenillä on kattava sosiaaliturva
ja työhyvinvointi paranee
Tahtotila 2010
Maatalous-, metsätalous- ja maaseutuyrittäjällä on
muihin ammatteihin nähden tasa-arvoinen, oikeudenmukainen
ja maaseudun erityisolosuhteet huomioon
ottava sosiaaliturva. Sosiaaliturva on kattava eikä väliinputoamisia
esiinny. Yrittäjät ovat omaksuneet työhyvinvoinnin
ylläpitämisen ja edistämisen osaksi yritystoimintaansa.
Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut
ovat kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta riippumatta.
Viihtyisällä maaseudulla on hyvä asua ja yrittää
Hoidettu maaseutu on haluttu paikka asua sekä
harjoittaa monipuolisesti elinkeinoja. Suomalaisesta
maa- ja metsätaloudesta ja maaseutuympäristöstä
on muodostunut tuotemerkki. Maanviljelijät, metsänomistajat
ja maaseutuyrittäjät ovat ammatistaan
innostuneita ja osallistuvat aktiivisesti ympäristön ja
maaseutukulttuurin kehittämiseen. Jäsenet toimivat
hyvässä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten
kanssa.
■ Välitavoite 2007
On siirrytty hyvän ympäristöhoidon palkitsemisjärjestelmään
ja pakkosuojelu on jäänyt poikkeukseksi.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja rakenteeltaan
uudistettu ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta.
Liitot tekevät yhteistyötä ympäristöasioiden
hoitamisessa. Yhdistyksillä on ympäristöasiamiesverkosto.
Avaintavoitteet
Yrittäjät voivat henkisesti ja fyysisesti hyvin
Työhyvinvointia edistävät asiat ovat osa menestyvän
yrityksen johtamista. Koko maassa toimivat yrittäjien
työhyvinvointia tukevat lakisääteiset järjestelmät, kuten
lomituspalvelut, työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä
kuntoutus. Ammattitaitoisia lomittajia on riittävästi turvaamaan
jäsenten lakisääteiset lomitusedut.
■ Välitavoite 2007
Kotieläinyrittäjien vuosilomapäiviä on lisätty ja muiden
yrittäjien sijaisjärjestelyjä on parannettu. Jäsenet saavat
korkealaatuiset työterveyspalvelut. Ammattitaudit
ja työtapaturmat ovat vähentyneet. Työoloja kehitettäessä
on otettu huomioon myös lasten turvallisuus.
Toimeentuloturva on kattava eri elämäntilanteissa
Eläkkeet ja muu toimeentuloturva, kuten työttömyysturva,
ovat kattavia ja tasa-arvoisia muiden ammatti-
20
yhmien kanssa. Yritysmuoto tai -tapa ei vaikuta toimeentuloturvaan.
■ Välitavoite 2007
Jäsenet tuntevat sosiaaliturvansa ja siihen vaikuttavat
tekijät. He ovat tiedostaneet sosiaaliset riskit perheen
ja yrityksen näkökulmasta ja varautuneet niihin. Luopumistukijärjestelmän
jatkuminen on turvattu.
Peruspalvelut toimivat asuinpaikasta
riippumatta
Lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten hoitopalvelut
on järjestetty maaseudun olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
Terveydenhoitopalvelut ovat saatavilla kohtuullisella
etäisyydellä.
■ Välitavoite 2007
Yrittäjien lapsille on kehitetty työskentelyoloihin sopivat
hoitomuodot. Yrittäjät tuntevat oikeutensa ja erilaiset
tavat järjestää päivähoitoa. Omaishoitajien asemaa
on parannettu.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja sosiaalivaliokunta
sekä tukihenkilöverkko. Keskusliitto vaikuttaa
lainsäädännön ja valtionrahoitusosuuden kehittämiseen
sekä palvelujärjestelmien rakenteisiin.
Maataloustuottajayhdistysten ja -liittojen panos on
olennainen kunnallisten ja alueellisten palveluiden
toimivuuden turvaamisessa. Melalla on merkittävä
rooli hoitamiensa järjestelmien toimeenpanossa ja
kehittämisessä.
”
Vero- ja rahoitussäännökset
turvaavat yrittäjän toimintaedellytykset
Tahtotila 2010
Viljelijöiden, maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien verotus
ei ole raskaampaa kuin muiden väestö- ja yrittäjäryhmien.
Tasa-arvoisen tulokehityksen turvaamiseen
käytetään myös verotusta. Rahoitusjärjestelmät ovat kehittäneet
maaseutuyritysten toimintaa ja kilpailukykyä.
Yrittäjäperhe saa kohtuullisella riskillä ja työmäärällä oikeudenmukaisen
toimeentulon muuhun väestöön verrattuna.
Avaintavoitteet
Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdosten
ehtoja kehitetään
Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään
alentamalla sukupolvenvaihdosten rahoituskustannuksia,
lieventämällä perintö- ja lahjaverotusta sekä
helpottamalla luopuvien yrittäjien asemaa varhaiseläkejärjestelmällä.
Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus
ulotetaan koskemaan myös pelkästään
metsätaloutta harjoittavia tiloja.
■ Välitavoite 2007
Maaseutuyritysten varojen arvostamista perintö- ja
lahjaverotuksessa on lievennetty.
Maaseutuyritysten kilpailukykyä lisätään
investointeja tukemalla
Suomalaisten maaseutuyritysten investoinneista ja toimintojen
kehittämisestä aiheutuvia rahoituskustan-
nuksia lievennetään. Näin parannetaan suomalaisten
maaseutuyritysten kilpailukykyä.
■ Välitavoite 2007
Investointien rahoitusjärjestelmät ovat pitkäaikaisia ja
niiden perusteena olevat ohjekustannukset vastaavat
todellisia kustannuksia. Maatalouden kehittämisrahaston
(MAKERA:n) toiminta turvataan.
Metsän verotusta kevennetään
Metsään kohdistuvaa eri veromuotojen yhteisvaikutuksesta
aiheutuvaa ankaraa verotusta lievennetään.
Metsään ei saa kohdistaa uusia veroja.
■ Välitavoite 2007
Metsävähennystä on lisätty.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt sekä
MTK:n verovaliokunta.
”
Maaseudun elinkeinojen
työllistämisedellytyksiä parannetaan
Tahtotila 2010
Työnantajana toimiminen maaseudun elinkeinoissa
on aikaisempaa helpompaa. Pienten ja keskisuurten
maaseudulla toimivien työnantajayritysten erityisasema
on yleisesti tunnustettu ja työlainsäädäntöä sekä
maksu- ja ilmoitusjärjestelmää on kehitetty vastaamaan
paremmin yritysten resursseja. Järjestön jäsenet
tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajana
ja onnistuvat löytämään avoinna oleviin työtehtäviin
21
osaavia työntekijöitä. Työnantajina toimivien jäsenyrittäjien
ja heidän yritystensä työntekijöitten kesken vallitsee
hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri.
Järjestö ei ole sopimusosapuolena työehtoneuvotteluissa,
mutta vaikuttaa työlainsäädännön sisältöön ja
työmarkkinoilla noudatettaviin ehtoihin sekä työelämässä
noudatettaviin sääntöihin yhteistyökumppaneina
olevien työmarkkinajärjestöjen avulla. Järjestö
tekee yhteistyötä sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen
kanssa tavoitteena madaltaa jäsenyrittäjien
työllistämiskynnystä.
Avaintavoitteet
Työnantajien maksamia välillisiä
palkkakustannuksia alennetaan
Maaseudun elinkeinojen työllistävyyttä edistetään alentamalla
työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Alennus
toteutetaan siten, että se kohdistuu myös palkkasummiltaan
ja henkilöstömääriltään kaikkein pienimpiin
maaseudun työnantajayrityksiin sekä osa-aikaisesti
tehtävään työhön.
■ Välitavoite 2007
Hallitusohjelmassa mainittu matalapalkka-aloihin kohdistuva
työnantajamaksujen alennus kohdistuu myös
maa- ja metsätalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen.
Työnantajamaksuja alennetaan vuoden 2006
alusta lukien.
Työllistämiseen liittyvää byrokratiaa kevennetään
Maaseudulla työnantajana toimivan pienyrittäjän ilmoitus-
ja maksuvelvollisuuksia koskevia säännöksiä
selkeytetään. Erilaisten työnantajan hoidettaviksi
säädettyjen ilmoitusten määrää vähennetään. Työantajamaksujen
maksamiseen liittyvää joustavuutta lisätään.
Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä
otetaan käyttöön ja sitä kehitetään maaseudun työnantajayrityksille
sopivaksi välineeksi työnantajavelvoitteiden
hoitamisessa.
■ Välitavoite 2007
Internetissä toimiva Pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä
on otettu käyttöön ja se soveltuu
hyvin maaseutuelinkeinojen työnantajien tarpeisiin.
Valtio on teettänyt pienten työnantajayritysten erityiskysymyksistä
laajan selvityksen, jonka perusteella työoikeudellisen
normiston kehittäminen voidaan tehdä.
Maaseudun pienten työnantajayritysten
työoikeudellista osaamista lisätään
Erityisesti ensimmäisten työntekijöitten palkkaamista
harkitseville jäsenyrittäjille on tarjolla kohtuullisin kustannuksin
asiantuntevaa apua ja koulutusta työnantajana
toimimisesta. Järjestö toimii siten, että tarjottava asiantuntija-apu
ja koulutus toteutetaan hyvässä yhteistyössä
työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkinen valta osallistuu
tarvittavan koulutuksen kustannuksiin.
■ Välitavoite 2007
Järjestön yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on vakiintunutta
ja luottamuksellista. Jäsenistön työoikeudellisiin
kysymyksiin liittyvä koulutustarve on selvitetty ja pilottina
toteutettavat koulutushankkeet ovat käynnistyneet.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt,
MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunta sekä liittojen maaseutuyrittäjävaliokunnat.
Yhteistyökumppaneina olevat
työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt.
”Jäsenten oikeusturvaa
parannetaan
Tahtotila 2010
Järjestön jäseniä elinkeinonharjoittajina ja maanomistajina
koskeva lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää.
Säädösten tulkinta on yhdenmukaista koko maassa.
Lainsäädännön virheet ja puutteet on korjattu.
Viranomaiset kuulevat jo valmisteluvaiheessa niitä ryhmiä,
joita säädökset koskevat. Viranomaiset toimivat
hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Viranomaiset ja tuomioistuimet käsittelevät asiat asianmukaisesti
ilman aiheetonta viivytystä. Muutoksen
hakeminen päätöksiin on helppoa ja yksinkertaista.
Valitusten tekemiseen on käytettävissä asiantuntevia
avustajia kohtuullisin kustannuksin.
Avaintavoitteet
Maaseudun elinkeinojen byrokratiaa
kevennetään ja järkeistetään
Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa asiakastaan elinkeinotoimintaan
liittyvän hakemuksen tekemisessä
sekä ilmoittaa havaitsemistaan virheistä. Tarkastustoiminta
on asiallista ja tasapuolista. Virheistä ja laiminlyönneistä
johtuvat seuraamukset ovat kohtuullisia ja
oikeassa suhteessa virheeseen. Tarkastuksessa viljelijän
eduksi tulleet muutokset lisätään tukeen. Tukien
maksatukset eivät viivästy tarkastusten takia ja riidattomat
osuudet tuista maksetaan alkuperäisen aikataulun
mukaan. Maksatuksen viivästyksen aiheuttamiin
ongelmiin on tarjolla tulontasausjärjestelmä.
22
Järjestö toimii siten, että jäsenten haku-, lupa- ja ilmoitusmenettelyt
yksinkertaistuvat. Maaseutuelinkeinoihin
liittyvää tarpeetonta byrokratiaa vähennetään.
Säännökset ovat selkeitä.
■ Välitavoite 2007
Tietotekniikan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä
paremmin tietosuojasta huolehtien. Erilaisten hakemusten
ja ilmoitusten täyttäminen ja jättäminen on
mahdollista sähköisesti.
Lainsäädännön puutteet korjataan ja säädösten
tulkinta on yhdenmukaista koko maassa
Lainsäädännön puutteet ja kohtuuttomuudet korjataan
neuvottelemalla lainsäätäjien, viranomaisten ja sidosryhmien
kanssa. Maaseudun elinkeinoja ja maanomistusta
koskeva lainsäädäntö on selkeää ja sen tulkinta
on yhdenmukaista koko maassa.
■ Välitavoite 2007
MTK on laatinut ja toimittanut valtionhallinnolle oikeusturvaohjelman,
jossa on selvitetty jäsenten keskeisimmät
oikeusturvaan liittyvät puutteet ja ongelmat.
Jokamiehenoikeuden periaatteet selkeytetään ja ne ovat
osa kansalaiskasvatusta. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiselle
on selkeä aikataulu, riittävät resurssit ja rahoitus.
Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen
määrittely ja niiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarvittavat
toimenpiteet ovat yhdenmukaiset koko maassa.
■ Resurssit ja keinot
MTK tarjoaa asiantuntija-apua ja hoitaa periaatteellisesti
merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä. Järjestöllä
on maaseudun asiat hallitseva asianajajaverkko. Järjestö
osallistuu aktiivisesti jäsenkuntaa koskevien säädösten
valmisteluun ja toteutuksen seurantaan.
”
Koulutus rakentaa
maaseudun elinvoimaa
Tahtotila 2010
Jatkuva koulutus kehittää maa- ja metsätaloutta sekä
maaseudun yritystoimintaa. Alueellisten työllistymis- ja
asumismahdollisuuksien arvo tunnustetaan kansallisesti.
Perus-, ammatillinen ja jatkokoulutus kannustavat maaja
metsätalousammatteihin ja yrittäjyyteen. Koulutusmahdollisuudet
turvataan alueellisesti, tasa-arvoisesti ja
kaikenikäisten kansalaisten perusoikeuksia kunnioittaen.
Koulutuspolitiikka turvaa maaseudun väen peruskoulutuksen
hyvän tason ja saatavuuden sekä maaseudun
elinkeinojen työvoimatarpeen. Ammatillinen koulutus
vastaa ajan ja ammatin vaatimuksia. Koulutustarjonta
ja -tuki mahdollistavat täydennys- ja jatkokoulutuksen,
joka perustuu joko olemassa olevaan koulutustarjontaan
tai yritysten tarpeista lähtevään yrittäjäkohtaiseen opintosuunnitelmaan.
Maa- ja metsätalous sekä maaseudun
yritystoiminta kuuluvat perusopetuksen oppisisältöihin.
Luonnonvara-ala kokonaisuutena säilyy kansallisesti
tärkeiden koulutus- ja tutkimusalojen joukossa. Alan
kehittyminen tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti
taloudellisesti merkittäviä innovaatioita.
Avaintavoitteet
Järjestö osallistuu koulutusta
koskevaan päätöksentekoon
Hyvällä perus- ja ammattikoulutuksella on keskeinen
merkitys jäsenten menestymisessä. Koulutuspolitiikka
tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Koulutusta
koskevassa edunvalvonnassa vaikuttaminen kohdistuu
lääneihin, TE-keskuksiin ja koulutuksen järjestäjiin
yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Järjestöllä
on kehittyvät yhteydet oppilaitoksiin ja alan opettajaja
tutkijakuntaan.
■ Välitavoite 2007
Järjestö osallistuu koko luonnonvara-alan koulutuksen
kehittämiseen kaikilla sen tasolla ja edistää jo ammatissa
toimivien jatkokoulutusmahdollisuuksia. Järjestöllä
on edustus koulutustarpeita kartoittavissa elimissä
ja luonnonvara-alan koulutusta antavien oppilaitosten
neuvottelukunnissa.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Keskusliitto pitää yhteyttä valtakunnallisella tasolla
koulutusta suunnitteleviin ja valvoviin tahoihin. Liitot
tekevät järjestön koulutustavoitteet tunnetuksi luottamushenkilöille
ja toimijoille, jotka edustavat järjestöä
ja jäsenten elinkeinoja alueensa koulutuspoliittisessa
päätöksenteossa ja keskustelussa. Edustajien keskinäiseen
yhteistyöhön ja työpanoksen korvaamiseen
on selkeät pelisäännöt.
Jäsenille tärkeä ammatillinen ja jatkokoulutus
sekä neuvonta vastaavat ajan haasteisiin
Järjestö edistää jäsenten koulutukseen pääsyä. Lyhytja
pitkäkestoista ammatillista täydennys- ja jatkokoulutusta
tuetaan ja sitä järjestetään kysyntää vastaavasti.
Jäsenille on tarjolla monipuoliset uudelleenkoulutusmahdollisuudet.
■ Välitavoite 2007
Yrittäjien aikuiskoulutus on järjestetty yrittäjälle soveltuvalla
tavalla ja se tukee pitkäjänteistä ammatillista kehittymistä.
Alueellinen lisä- ja täydennyskoulutustarjonta vastaa
maaseudun elinkeinojen tarpeita. Jäsenistö tuntee
23
aikuiskoulutusmahdollisuudet. Yhteistyötä maaseutuelinkeinojen
neuvontaorganisaatioiden kanssa on tiivistetty.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
MTK:n, STM:n sekä Koulutusrahaston yhteistyö koulutustuen
toimeenpanossa. Liittojen ja yhdistysten työ
koulutuksesta tiedottamisessa ja koulutuksen toimivuuden
seurannassa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa.
”
Tahtotila 2010
Kuluttajat haluavat
maaseudun tuotteita
ja palveluja
Kuluttajat haluavat, että Suomessa valmistetaan elintarvikkeita
ja puutuotteita kotimaisesta raaka-aineesta.
Kuluttajat haluavat ostaa maaseudulla valmistettuja
tuotteita ja palveluita. Yrittäjät arvostavat omaa työtään
ja haluavat kertoa siitä kuluttajille. Kuluttajatyö koetaan
järjestössä merkittäväksi oman elinkeinon markkinoinniksi,
kilpailukyvyn ylläpitäjäksi ja maaseudun elinvoiman
rakentajaksi. Kuluttajat luottavat suomalaisen maaseudun
tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttajatyössä hyödynnetään
maaseudun kaikkien tuotteiden ja palvelujen toisiaan
vahvistavaa hyvää mainetta ja markkina-asemaa.
Avaintavoitteet
Kuluttajatyöllä vahvistetaan kotimaisen tuotannon
asemaa markkinoilla ja edistetään työllisyyttä
Kuluttajat arvostavat tuotteiden ja palvelujen kotimaisuutta,
ja tietävät, mistä niiden laatu koostuu ja miten
laatutuotteita Suomessa tuotetaan. Kuluttajien ostopäätöksissä
laatu ja hinta painottuvat tasapuolisesti.
Laatuketjujen yhteistyönä löydetään keinot, miten kuluttajien
kiinnostus suomalaiseen laatuun hyödynnetään
koko ketjun eduksi.
■ Välitavoite 2007
Joutsenlippu on kuluttajien tärkein valintaperuste
ruokakaupassa. Kotimainen metsäsertifi kaatti on
puutuotteiden myyntivaltti. Lähiyritystunnus on saanut
näkyvän paikan paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestön luottamusjohto, valiokunnat ja kuluttajatyöryhmä
neuvottelevat aktiivisesti kotimaisen tuotannon
asemasta kuluttajajärjestöjen ja kaupan kanssa. Järjestö
osallistuu aktiivisesti toimialojen yhteisiin kuluttajakampanjoihin.
Kuluttajien asenteita mitataan säännöllisin
välein.
Kuluttajatyö kuuluu järjestössä kaikille
Kuluttajatyö ymmärretään järjestössä laajasti oman
elinkeinon ja laatutyön markkinoimiseksi. Kuluttajalähtöisyys
on itsestään selvää tilojen ja yritysten toiminnassa
sekä laatutyössä, valiokuntien strategioissa ja
järjestötoiminnassa. Kuluttajatyöllä on merkittävä aseman
järjestötyössä ja -koulutuksessa.
■ Välitavoite 2007
Kuluttajatyötä tehostetaan ja kuluttajatyön muotoja
sekä yhteyksiä monipuolistetaan. Järjestö tekee aktiivisesti
kuluttajatyötä yhdessä menekinedistämisorganisaatioiden
kanssa. Liitoissa ja yhdistyksissä on kuluttajatyöhön
toimintasuunnitelma ja budjetti sekä
koulutetut kuluttajavastaavat. Liittojen ja yhdistysten
välinen yhteistyö kuluttajatyössä toimii.
24
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Kuluttajatyö sisältyy järjestön toimintaan ja koulutusjärjestelmään
sen kaikilla tasoilla. Yhteistyö sidosryhmien
kanssa toteutuu Finfoodissa, laatuviestinnässä ja
metsäsektorin yhteistyössä.
”
Viestintä on olennainen osa
järjestön toimintaa
Tahtotila 2010
Suomalaisilla on myönteinen ja todenmukainen kuva
maaseudusta ja sen elinkeinoista. Maaseudun ja
kaupunkien välinen vuorovaikutus on arvokasta yksilöille
ja yhteiskunnalle. Järjestö tunnetaan valtakunnallisesti,
alueellisesti ja paikallisesti maaseudun,
maatalouden, maaseutuyrittäjyyden ja perhemetsätalouden
luotettavana asiantuntijana ja tiedotusvälineiden
hyvänä yhteistyökumppanina. Järjestön sisäinen
viestintä toimii. Järjestö jatkaa taloudellisesti
kannattavaa kustannustoimintaa ja hyödyntää verkkoviestimiä
tehokkaasti.
Avaintavoitteet
Järjestön viestintävalmiuksia tehostetaan
Järjestön luottamus- ja toimihenkilöillä sekä jäsenillä
laajasti on valmiudet kohdata tiedotusvälineet ja
kuluttajat, olla oman elinkeinonsa ja vastuualueensa
osaava viestijä. Jäsenille merkityksellinen tieto kulkee
yhdistysten, liittojen ja keskusliiton sisällä ja välillä
tehokkaasti sekä avoimesti. Viestinnästä tehdään
tuottaja- ja metsänomistajaliittojen yhteistyöalue, jolla
luodaan alueellista näkyvyyttä. Reppu, Salkku, Maaseudun
Tulevaisuus ja MTK-viesti ovat sisäisen viestinnän
rutiinityökaluja.
■ Välitavoite 2007
Keskusliiton ja liittojen luottamus- ja toimihenkilöille on
järjestetty mahdollisuus viestintäkoulutukseen. Liitoilla
on kokeiltu malli yhdistysten avainhenkilöiden viestintäkoulutuksen
toteuttamiseen. Tuottaja- ja metsäomistajaliittojen
viestintäyhteistyön malli on vakiinnutettu.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Keskusliiton ja liittojen luottamus- ja toimihenkilöiden
viestintäkoulutus toteutetaan Pellervo-Instituutin ja
MTK-tiedotuksen yhteistyönä. Liitot vastaavat yhdistysten
viestintäkoulutuksesta ja oman alueellisen viestintäjäsenten
verkon rakentamisesta.
Viestintäkentän mahdollisuudet hyödynnetään
Järjestö tutustuu laajasti joukkoviestinnän kenttään.
Monimuotoisesta maaseudusta, sen elämästä ja elinkeinoista
tarjotaan aiheita muillekin kuin perinteisesti
maa- ja metsätaloudesta kiinnostuneille toimittajille ja
tiedotusvälineille.
■ Välitavoite 2007
Järjestö tuntee merkittävät toimittajat ja toimitukset
paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Maaseutu-uutisten,
juttujen ja ohjelmien kirjo on monipuolistunut.
Tiedotusvälineet haluavat edistää maaseudun
elinvoimaa.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Jäsen- ja sidosryhmärekisteriuudistuksen yhteydessä
rakennetaan myös tiedotusvälinerekisteri, joka toimii
samassa järjestelmässä keskusliitossa, liitoissa ja
Brysselin toimistossa ja jonka osioita voidaan helposti
yhdistellä. Päivitys vastuutetaan. Ajantasaisen rekisterin
avulla viestintä kohdistetaan tarkasti eri toimittajaryhmille
ja tiedotusvälineille.
Maaseudun viestintävoimia yhdistetään
Yhdistämällä maaseudun, maa- ja metsätalouden ja
elintarviketalouden viestintävoimia tuotetaan kustannustehokkaasti
hyvää viestintämateriaalia ja kiinnostavia
verkkopalveluja niin oman jäsenistön tarpeisiin kuin
kertomaan maaseudun elinkeinoista ja elämästä muulle
väestölle. Järjestö hakeutuu aktiivisesti viestintäyhteistyöhön
sidosryhmiensä kanssa valtakunnallisesti,
alueellisesti ja paikallisesti.
■ Välitavoite 2007
Maaseudusta ja sen elinkeinoista on tehty viestintämateriaalia
järjestelmällisesti eri kohderyhmille ja eri kanaville
yhteistyössä sidosryhmien ja elinkeinon kanssa.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestö tekee aloitteita maaseutua lähellä olevien
järjestöjen ja muiden toimijoiden viestintävoimien yhdistämisestä.
25
MTK on kansallisesti ja
eurooppalaisittain vaikutusvaltainen
maaseudun elinkeinojen
edunvalvontajärjestö. Hyvin
organisoitu toiminta tuottaa
tuloksia ja jäsenet ovat tyytyväisiä
edunvalvontaan.
26
Järjestön kehittäminen
”
MTK ajaa vahvasti
jäsentensä etua
Tahtotila 2010
MTK on kansallisesti ja eurooppalaisittain vaikutusvaltainen
maaseudun elinkeinojen edunvalvontajärjestö.
Viljelijät, maaseutuyrittäjät, metsänomistajat
ja yhteismetsät kokevat järjestön omakseen ja osallistuvat
aktiivisesti sen toimintaan. Hyvin organisoitu
toiminta tuottaa tuloksia ja jäsenet ovat tyytyväisiä
edunvalvontaan. Luottamus- ja toimihenkilöt kokevat
tehtävänsä mielekkääksi, haasteelliseksi ja tulokselliseksi.
Avaintavoitteet
Järjestäytyminen takaa edustavuuden
Viljelijäjäsenten ja maaseutuyrittäjien järjestäytymisaste
on yli 90 %. Yksityismetsien omistajista ja yksityismetsistä
yli 50 % sekä yhteismetsistä yli 90 % on järjestäytynyt.
■ Välitavoite 2007
Metsänomistajien jäsenhankintatyöhön on suunnattu
riittävästi voimavaroja ja vähintään 40 % yksityismetsänomistajista
on järjestäytynyt.
MTK on maaseudun arvostetuin edunajaja ja
vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja
Euroopan unionin toimijat, suomalaiset päättäjät, tiedotusvälineet
ja kansalaiset pitävät MTK:ta arvostetuimpana
maaseudun edunajajana. Järjestö mielletään
yleisesti vahvaksi vaikuttajaksi.
MTK on toimiva ja tehokas järjestö
MTK:n suunnitelmallinen ja kustannustehokas toiminta
on järjestömaailman arvostettua huippua. Liittojen
keskinäistä sekä liittojen ja keskusliiton välistä yhteistyötä
tiivistetään. Luottamushenkilöiden rooli on merkittävä.
Järjestössä on osaava ja sitoutunut henkilöstö.
Jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Naisten ja
nuorten osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon
kannustetaan järjestön kaikilla tasoilla. Tasa-arvo ja
järjestödemokratia toimivat järjestön kaikilla tasoilla.
Ideat, toiveet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön
sisäiseen käsittelyyn.
■ Välitavoite 2007
Selvitetään MT- ja MO-liittojen tiiviimmän yhteistyön ja
rakenteen kehittämisvaihtoehdot. Samoin tulee selvittää
myös liittojen ja keskusliiton rakenteen kehittämisvaihtoehdot.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Toimintaa suunnitellaan jäsenten ja koko organisaation
tarpeiden mukaan. Toimintaa ja organisaatiota uudistetaan
ennakkoluulottomasti ja päämäärätietoisesti.
Ajantasainen ja ennakoiva järjestökoulutus palvelee
toiminnan kehittämistä. Jäsenten tyytyväisyyttä järjestön
toimintaan seurataan säännöllisin väliajoin.
Resurssina ovat luottamusjohto ja toimihenkilöt. Järjestön
kaikkia resursseja käytetään tehokkaasti.
MTK on sisäistänyt tasa-arvoisen toimintatavan
Tasa-arvoa toteutetaan järjestössä kattavasti ja laajasti.
Sukupuolten, ikäryhmien, ammattiryhmien sekä toimija
luottamushenkilöiden välinen ja alueellinen tasa-arvo
toteutuu luottamus- ja työtehtävien jaossa, palkkauksessa,
urasuunnittelussa, kouluttautumismahdollisuuksissa,
arvostuksessa ja työolojen kehittämisessä.
■ Välitavoite 2007
MTK:lle on hyväksytty kattava tasa-arvo-ohjelma, jota
on ryhdytty käytännössä toteuttamaan.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Järjestö kokoaa kokemuksia ja toimintatapoja muiden
järjestöjen tasa-arvo-ohjelmien käytännöistä ja muokkaa
niiden pohjalta oman toimintamallinsa. Ohjelman
toimivuutta ja toteutumista parannetaan jatkuvan seurannan
ja arvioinnin kautta.
Nuorten ääni kuuluu järjestössä
Nuoret sukupolvet toimivat aktiivisesti järjestön päättävissä
elimissä. Toimintaa suunnitellaan niin, että se
houkuttelee nuoria mukaan sekä vaikuttamiseen että
yhteisöllisyyteen. Järjestökoulutuksen avulla annetaan
nuorille valmiuksia luottamustehtäviin.
27
■ Välitavoite vuonna 2007
MTK:n valiokunnissa sekä liittojen ja yhdistysten johtokunnissa
on tarkistettu nuorten edustavuus. Järjestökoulutukseen
on suunniteltu järjestelmä nuorten innostamiseksi
järjestötoimintaan.
■ Toteutuksen keinot ja resurssit
Nuorten kiintiöedustus johtokunnassa ja maaseutunuorten
valiokunta ja kerhot tekevät aloitteita ja pitävät
huolta nuorten äänen kuulumisesta järjestössä.
Laatuajattelu ohjaa järjestön toimintaa
Järjestön toiminnan laatua kehitetään jatkuvan parantamisen
periaatteella, sisäisen laatutyön avulla.
■ Välitavoite 2007
MTK on aloittanut järjestön sisäisen laatutyön.
■ Resurssit ja keinot
Laatutyön osallistuvat luottamushenkilöt ja toimihenkilöt.
Järjestökoulutus palvelee toiminnan kehittämistä.
”
Järjestö
palvelee jäseniään
Tahtotila 2010
Järjestö tarjoaa jäsenilleen monipuolisia palveluja ja jäsenetuja.
Tärkein jäsenetu on tehokas edunvalvonta.
Palvelut ja jäsenedut ovat toimivia, taloudellisesti
merkittäviä ja jäsenkunnan tarpeiden mukaisia. Jäsenrekisteri
on ajantasainen ja helppokäyttöinen.
Avaintavoitteet
Järjestö tarjoaa jäsenetuja ja
-palveluja eri jäsenryhmille
Jäsenten saatavilla on jäsenetuja ja -palveluja, jotka
vastaavat erilaisten jäsenryhmien tarpeita. Ne ovat
voimassa vain niin kauan, kuin niistä on osoitettavissa
selkeää hyötyä käyttäjälleen.
Jäsenetuja kehitetään liiketoimintaperiaatteella, jossa
toiminnan kulut katetaan sopimusten kautta saatavina
tuloina. Järjestö toimii tehokkaana ajankohtaisen ammatillisen
tiedon välittäjänä jäsenkunnalleen. Verkkopalvelut
ovat tehokkaassa hyötykäytössä.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Jäsenetujen ja -palvelujen kehittämisessä hyödynnetään
järjestön asiantuntemusta siten, että keskusliiton ja liittojen
toimihenkilöt osallistuvat vastuualueensa etujen ja
palvelujen kehittämiseen. Jäsenetuja ja -palveluja kehitetään
yhteistyössä ruotsinkielisen tuottajajärjestön ja muiden
toimijoiden kanssa. Keskusliitto huolehtii jäsenrekisterin
kehittämisestä ja liitot ja yhdistykset sen ylläpidosta.
”
Järjestö hyödyntää
tehokkaasti tietoyhteiskunnan
mahdollisuuksia
Tahtotila 2010
Koko maassa on toimivat ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet,
jotka ovat kaikkien jäsenten käytettävissä kohtuullisella
hinnalla.
28
Järjestöllä on toimivat verkkopalvelut jäsenille, toimihenkilöille
sekä asiakkaille. Enemmistö jäsenistä pitää
reppu.mtk.fi -palvelua kotisivunaan. Vuorovaikutteiset
internetpalvelut sekä tilattavat sähköiset uutiskirjeet
hoitavat jäsensuhdetta.
MTK-portaali, www.mtk.fi tunnetaan hyvin maaseutuasioiden
osoitteena.
Avaintavoitteet
Osaavat jäsenet ja toimihenkilöt hyödyntävät
tehokasta ja taloudellista perustietotekniikkaa
sekä verkkopalveluja
Järjestö edistää jäsenten mahdollisuuksia kouluttautua
tietotekniikassa ja verkkopalvelujen käytössä.
Kaikki toimihenkilöt taitavat tehokkaan työskentelyn
verkossa.
Koko järjestö hyödyntää testattua perustietotekniikkaa
kustannustehokkaasti toimien yhteisessä atkverkossa.
Verkkopalvelujen rakentaminen, jatkuva kehittäminen
ja ylläpito on kallista, siksi MTK-ryhmän verkkopalvelut
toteutetaan kustannustehokkaasti mahdollisimman
yhtenevien tuotanto- ja ylläpitomallien avulla.
Tietotekniikka- ja verkkopalvelujen tehokkuutta sekä
vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Tietohallintostrategia päivitetään säännöllisesti ja nimetyt
johtoryhmät vastaavat sen toteuttamisesta. Kaikille
verkkopalvelukanaville on nimetty omistaja sekä
sisällön toimittamisesta vastaava henkilö. Toimihenkilöiden
verkko-osaamisen kehittämiseen luodaan jatkuvan
koulutuksen malli. Verkkopalvelujen ylläpidossa ja
kehittämisessä MTK-ryhmällä on luotettava yhteistyökumppani.
Yhteisen verkon osalta hankinnat tehdään
keskitetysti. Keskusliitto vastaa yhteisen verkon toimivuudesta
ja kehittämisestä.
Verkkokauppapalvelut rakennetaan jäsenten
tarpeisiin
Järjestö kehittää edunvalvonnallisista syistä ja jäsenten
taloutta vahvistaakseen verkkokauppapalveluja tai
on mukana niiden aikaansaamisessa. Verkkokauppapalvelut
toimivat liiketaloudellisin periaattein.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Verkkokauppapalvelujen kehittäminen on verkkopalvelujen
johtoryhmän vastuulla. Pohjana toimii tietohallintostrategia.
”
Tahtotila 2010
Järjestökoulutus
takaa kehittymisen
Järjestökoulutus huolehtii jäsenten ja luottamushenkilöiden
sekä osaltaan myös toimihenkilöiden koulutuksesta.
Järjestökoulutus on kiinteä osa MTK:n
toimintaa ja järjestöhengen luomista. Koulutukseen
panostaminen näkyy järjestön kaikilla tasoilla toiminnan,
talouden ja suunnittelun parantumisena. Järjestökoulutus
on houkutteleva tapa kehittää itseään
ja se tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Järjestökoulutus
vastaa yhteyksistä luonnonvara-alan
oppilaitoksiin.
29
Avaintavoitteet
Jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus
parantaa edunvalvonnan tuloksia
Järjestökoulutus turvaa edunvalvonnan perusosaamisen
ja lujittaa yhteenkuuluvaisuutta. Luottamushenkilöiden
koulutus kehittää heidän asiantuntemustaan
sekä parantaa valmiuksia kunta-, seutukunta-, liittoja
valtakunnan tason edunvalvontatyössä. Osaamisen
vaatimukset lisääntyvät jäsenkunnan rakenteen ja jäsenten
toimintakentän muuttuessa. Osaamista tarvitaan
erityisesti kaikille jäsenille yhteisissä kysymyksissä
eli alue-, vero-, sosiaali-, koulutus-, sekä ympäristö- ja
maapolitiikassa. Koulutuksen tulee olla hyödyllistä ja
palkitsevaa. Siltä odotetaan myös sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Koulutuksella kehitetään myös esiintymisen,
vaikuttamisen ja viestinnän valmiuksia.
■ Välitavoite 2007
Järjestökoulutukselle luodaan tavoitteellinen ”jatkuvan
toiminnan” -malli siten, että se tuottaa järjestön ja jäsenten
omistamien yritysten hallinnon tarpeisiin tasaisesti
ja kattavasti perus- ja jatkokoulutettuja jäseniä, joiden
osaamistaso vastaa ajan vaatimuksia. Koulutusjärjestelmää
pitää edelleen tiivistää. Kouluttautuminen on olennainen
osa eri luottamustehtävien hoitoa; sitouttaminen
koulutukseen on yhteistyötä MTK-yhdistysten ja -liittojen
sekä metsänomistajien organisaatioiden kanssa.
minnan sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaamisella.
Koulutusta täydennetään järjestön julkaisu-, tiedotus-
ja verkkopalveluilla. MTK:n säätiö ja Juho Jännes
-rahasto osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen.
Toimihenkilöiden osaaminen vahvistaa järjestön
asiantuntemusta
Koulutetut toimihenkilöt vahvistavat järjestön asiantuntemusta
jäsenten etujen ajajina. Toimihenkilöiden koulutus
on järjestelmällistä, jokaisen toimihenkilön henkilökohtaista
osaamista ja edunvalvonnan tehokkuutta
tukevaa. Koulutus suunnitellaan henkilöstöhallinnon ja
järjestökoulutuksen yhteistyönä ja esimiehet koordinoivat
ryhmiensä, osastojensa ja liittojensa toimihenkilöiden
kouluttautumista.
■ Välitavoite 2007
Toimihenkilöt tuntevat koulutusmahdollisuutensa ja
heillä on henkilökohtainen koulutussuunnitelma.
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Toimihenkilökoulutuksen tehokas hoitaminen onnistuu
järjestön omin voimin vain osittain. MTK ostaa koulutuspalveluita
Pellervo-Instituutti Oy:n ohella muiltakin
koulutuksen järjestäjiltä.
”
Järjestön toiminnan
rahoitus varmistetaan
Tahtotila 2010
Järjestö kehittää jäsenmaksupohjaansa ja rahoitustaan
siten, että kaikissa olosuhteissa ja kaikissa tilan-
■ Toteutuksen resurssit ja keinot
Päävastuu koulutuksen järjestämisestä on MTK:lla. Yhteistyökumppaneita
ovat Pellervo-Instituutti Oy ja Maaseudun
Sivistysliitto. Liitot ja yhdistykset huolehtivat
jäsenten ja luottamushenkilöiden osallistumisesta koulutukseen.
Koulutuksessa hyödynnetään luottamus- ja
toimihenkilöiden osaamista, jota täydennetään julkisen
hallinnon, neuvonnan, tutkimuksen, yritys- ja osuustoiteissa
voidaan varmistaa riittävät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet.
Jäseniä hyödyttäviä yrittäjyys- ja
elinkeinohankkeita tuetaan.
Avaintavoitteet
Järjestön jäsenmaksupohja on vahva
Järjestön edunvalvonta varmistetaan jäsenmaksuilla, jotka
jäsenet voivat hyväksyä ja jotka takaavat erityisesti yhdistysten
monipuolisen toiminnan jäsenten sosiaalisena
yhteisönä sekä kuntatason edunvalvojana. Jäsenmaksutuloilla
on suuri merkitys yhdistys- ja liittotason edunvalvonnassa.
Ne ovat myös olennainen osa valtakunnallisen
ja kansainvälisen edunvalvonnan rahoitusta.
Kannattava kustannustoiminta tukee
järjestön rahoituksellista asemaa
Maaseudun Tulevaisuus on järjestön äänenkannattaja
ja maaseudun oma talouslehti ja samalla maan johtava
erikoistalouslehti. Kannattava lehti ja muu kustannustoiminta
tukevat järjestön rahoituksellista asemaa.
Järjestö rahoittaa jäseniä hyödyttäviä hankkeita
Keskusliitolla on mahdollisuus tukea jäseniä hyödyttäviä
hankkeita uuden elinkeinotoiminnan virittämiseksi.
Hankkeilla edistetään tuotteiden ja palvelujen menekkiä
tai kehitetään uusia tuotteita ja palveluja.
30
Suunnittelu ja taitto: Total Communication I Paino: Keili I Kuvaajat: Kansi: Seija Suurinkeroinen, s.2 Seija Suurinkeroinen, s.4 Eija Hiltunen, Tapani Lepistö, Seija
Suurinkeroinen s.5 Seija Suurinkeroinen, Seija Suurinkeroinen, Tapani Lepistö, s.6 Eija Hiltunen s.8 Eija Hiltunen, Kotimaiset kasvikset / Sanna Peurakoski s.9 Tapio Heikkilä
s.10 Tapani Lepistö, Tapani Lepistö, Seija Suurinkeroinen s.11 Tapani Lepistö, Eija Hiltunen, Seija Suurinkeroinen s.12 Lassi Rautiainen s.14 Seija Suurinkeroinen, Tapani
Lepistö s15. Tapani Lepistö, Seija Suurinkeroinen, Seija Suurinkeroinen s.16 Tapani Lepistö s.18 Tapani Lepistö s 20 Tapani Lepistö, Seija Suurinkeroinen, Eija Hiltunen s.24
Tapani Lepistö, Kimmo Haimi, Tapani Lepistö s.26 Tapani Lepistö s.28 Tapani Lepistö, Jaana Kankaanpää s.29 Kari Salonen, Eija Hiltunen s.31 Eljas af Hällstöm
31
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto r.y.
PL 510
Simonkatu 6, 00101 Helsinki
puh. 020 4131
faksi 020 413 2409
Alueellisten liittojen yhteystiedot: www.mtk.fi
32