periaate- ja tavoiteohjelma 2005 – 2010 - MTK

mtk.fi

periaate- ja tavoiteohjelma 2005 – 2010 - MTK

periaate- ja

tavoiteohjelma

20052010

1


Elinvoimainen maaseutu on

suomalaisten yhteinen asia. MTK

toimii siten, että maaseutu on

hyvä paikka tehdä työtä ja yrittää

sekä asua ja viettää vapaa-aikaa.

Maaseudun ihmisille kestävä kehitys

on osa jokapäiväistä elämää.

Sisältö

sivu

Toiminta-ajatus 3

Arvot 4

Maatalous 7

Metsätalous 13

Maaseutuyrittäjyys 17

Jäsenille yhteiset asiat 19

Järjestön kehittäminen 27

2


MTK:n periaate- ja tavoiteohjelma


Visio: elinvoimainen maaseutu on

suomalaisten yhteinen asia

Toiminta-ajatus

MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien

etujärjestö.

MTK huolehtii jäsentensä yhteiskunnallisesta, taloudellisesta

ja sosiaalisesta asemasta sekä heidän elinkeinojensa

kannattavuudesta ja yksityisomaisuuden

suojasta.

MTK edistää maaseudun elinkeinoja siten, että

– Viljelijät tuottavat kuluttajille hyvää ja turvallista

ruokaa samalla hoitaen maaseutumaisemaa ja

ympäristöä.

– Metsänomistajat tuottavat puuta, muita metsän

tuotteita ja palveluja hoitaen metsiään kestävän

metsätalouden periaatteiden mukaisesti.

– Maaseutuyrittäjät tarjoavat korkealaatuisia

tuotteita, palveluja ja elämyksiä.

MTK toimii siten, että maaseutu on hyvä paikka tehdä

työtä ja yrittää sekä asua ja viettää vapaa-aikaa.

■ ■ ■ ■ ■

3


Arvot

Jatkuvuus yli sukupolvien

Maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät

hoitavat eläimiä, peltoja, metsiä ja maaseudun maisemaa

sekä ympäristöä hyvin. Maaseudun ihmisille kestävä

kehitys on osa jokapäiväistä elämää.

Peltojen ja metsien tuotantokykyä ja elinvoimaa sekä

vesien puhtautta vaalitaan sukupolvelta toiselle.

Osaaminen, ammattiylpeys, elämän perusarvot, juurten

tunteminen ja maahenki siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Tilaa ja yritystä kehitetään siten, että se on seuraaville

sukupolville entistä paremmassa kunnossa.

Yhteisöllisyys ja kanssaihmisistä huolehtiminen turvaavat

jatkuvuutta.

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Jäsenet ovat yhteiskunnallisesti tasa-arvoisia muiden

kansalaisryhmien kanssa. Kaikille kuuluvat yhdenvertaiset

peruspalvelut ammatista ja asuinpaikasta

riippumatta.

■ Tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

on myös yleistä kehitystä vastaava toimeentulo ja

sosiaaliturva.

– Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistetään

kaikessa toiminnassa.

– Jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus tuoda

aloitteensa, mielipiteensä ja ongelmansa

kuultavaksi, keskusteltavaksi ja käsiteltäväksi.

– Eri alueiden, elinkeinojen ja tuotantosuuntien

asioita edistetään vastuullisesti, tasapuolisesti

sekä oikeudenmukaisesti.

– Naisten ja nuoren asemaa järjestössä

vahvistetaan.

– Luottamustehtävät täytetään siten, että jäsenten

mielipiteet pääsevät toiminnassa laajasti esille.

– Palkatulla henkilöstöllä on tasavertainen

mahdollisuus omista lähtökohdistaan

urakehitykseen, koulutukseen ja työtehtäviensä

kehittämiseen.

Yrittäjyys

Suomalaisen maaseudun elinvoima perustuu perheviljelmiin,

metsätalouteen, monimuotoiseen yrittäjyyteen

ja yksityisomistukseen.

Talonpoikainen yrittäjyys on jatkuvaa kehittymistä ja

uudistumista. Omalla työllä ja osaamisella on voitava

vaikuttaa työnsä tuloksiin.

Yrittäjä jaksaa työssään, kun yritystoiminta on taloudellisesti

kannattavaa ja kun perhe, muut sosiaaliset

suhteet sekä itsensä kehittäminen on sovitettu tasapainoisesti

työn kanssa yhteen.

4


Avoimuus

Järjestön kaikilla tasoilla toiminta suunnitellaan, valmistellaan

ja toteutetaan jäsenten kanssa heidän tarpeistaan

lähtien.

Järjestöön sitoudutaan yhteisten tavoitteiden ja osallistumisen

kautta. Järjestö toimii yhteisesti päätettyjen

linjausten mukaan.

Asiantuntevuus on avoimuutta ja kykyä kuunnella muita.

Se mahdollistaa tavoitteiden eteenpäin viemisen

yhteistyössä erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa.

Asiantuntevuus auttaa järjestöä ja sen jäseniä kohtaamaan

muutoksia. Asiantuntevuus on hyvää ammattitaitoa

ja jatkuvaa oppimista.

Päätöksistä ja kannanotoista perusteluineen tiedotetaan

jäsenille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja

julkisuuteen.

Toiminnasta hankitaan palautetta. Toiminnan tulokset

arvioidaan ja niistä kerrotaan jäsenille. Jäsenet vaativat

järjestöltään tuloksia ja arvostavat niitä.

Aloitteet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön sisäiseen

käsittelyyn.

Järjestö hakeutuu laajasti yhteistyöhön ja vastuulliseen

vuoropuheluun eri yhteiskuntaryhmien kanssa sekä

edistää toiminnallaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Asiantuntevuus

Järjestö tuntee jäsentensä arjen eli viljelijöiden, metsänomistajien

ja maaseutuyrittäjien mahdollisuudet

sekä tarpeet. MTK on asiantunteva etujärjestö ja

oman alueensa erityisosaaja. Etujärjestön toiminta

kestää kriittisenkin keskustelun.

5


Perhemaatalouden tulevaisuus

turvataan edistämällä

nuorten viljelijöiden asemaa

ja sukupolvenvaihdoksia.

Maanviljelijän tulokehitys perhemaataloudessa

on tasavertainen

muihin ammatteihin verrattuna.

6


Maatalous

”Perhemaatalous* on

kannattavaa ja kestävää.

Se antaa viljelijöille

riittävän toimeentulon

kohtuullisella työmäärällä

koko maassa.

Tahtotila 2010

Perhemaatalouden tulevaisuus turvataan edistämällä

nuorten viljelijöiden asemaa ja sukupolvenvaihdoksia.

Maatilojen ja niiden tuotannon kirjo on moninainen.

Perhemaatalous antaa harjoittajilleen oikeudenmukaisen

ja riittävän toimeentulon markkinahintojen ja tukien

kautta. Maanviljelijän tulokehitys on tasavertainen

muihin ammatteihin verrattuna.

Korkealaatuisilla suomalaisilla elintarvikkeilla on vahva

asema kotimarkkinoilla. Niillä on kysyntää myös vientimarkkinoilla.

Viljelijöiden omistamat elintarvikeyritykset

ovat alansa markkinajohtajia. Viljelijät käyttävät yrityksissään

omistajaohjausta ja huolehtivat yritysten pääomahuollosta

niin, että omistajuus turvataan.

Koko Suomessa on tuotannonsuunnittelun pohjana

maamme pohjoiset olot huomioon ottava vakaa tukijärjestelmä.

Viljelijät ovat kustannus- ja markkinatietoisia.

He hallitsevat tuotantoon ja markkinoihin liittyviä

riskejä, hyödyntävät tietotekniikkaa, laatujärjestelmiä,

liikkeenjohdon työvälineitä sekä keskinäistä yhteistyötä

pitäen oman työmääränsä kohtuullisena.

Avaintavoitteet

Perhemaataloudella on vahva neuvotteluasema

markkinoilla

Järjestö kannustaa jäseniään sitoutumaan omistamiensa

yritysten toimintaan. Tehokkaat yritykset ja

tuotantosopimukset varmistavat toimivan tuotantoketjun

ja viljelijöiden neuvotteluaseman markkinoilla

sekä tuotteiden markkinoillepääsyn ja oikeudenmukaisen

hinnan. Kysyntä ohjaa tuotantoa. Markkinatuotot

kattavat vähintään tuotannon muuttuvat kustannukset.

Maataloudessa on nykyistä enemmän

tilaa yrittäjyydelle.

■ Välitavoite 2007

Viljelijäomisteiset yritykset turvaavat vakaat ja tuotannon

arvon mukaiset tuottajahinnat. Yhteistyö toimii

myös muiden yritysten kanssa. Viljelijöillä on yritysten

kanssa tuotantosopimukset, jotka vähentävät

markkinariskejä. Viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä

syntyy myös aloille, joilla ei ole viljelijöiden omistamia

yrityksiä.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Tuotekohtaisilla ohjelmilla asetetaan yhteiset tavoitteet.

Viljelijät seuraavat markkinoiden kehitystä säännöllisesti

jäsenverkon (Repun), Maaseudun Tulevaisuuden

ja muiden välineiden avulla. Tuottajajärjestö

osallistuu hankkeisiin ja tutkimuksiin, jotka edistävät

viljelijöiden välistä yhteistyötä ja uusien hinnoittelujärjestelmien

käyttöönottoa.

Eri tuotantosuunnat ja alueet huomioon ottava

maatilatalouden tukijärjestelmä mahdollistaa

tuotannon jatkumisen koko maassa

Maassamme on mahdollisimman yhdenvertainen,

EU:n hyväksymä, pitkäaikainen tukikokonaisuus, johon

on varattu riittävät määrärahat. Maatalouden

tukikokonaisuus on joustava ja kannustava. Tukiratkaisut

kohtelevat eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti

ottaen huomioon luonnonolot, työmäärän

ja tuotantoon sijoitetun pääoman. Tukijärjestelmiä

yksinkertaistetaan, niiden ongelmakohdat korjataan

ja viljelijöiden oikeusturvaa parannetaan.

Maatalouspoliittisena tavoitteena tulee olla koko maassa

tuotantosuunnittain kokonaistukitasoltaan yhteneväinen

tukijärjestelmä niin, että maatalouden harjoittamiselle

edellytykset antava tukipolitiikka laajennetaan

koko maahan. Eri tuotantosuuntien kokonaistukitasot

tulisi säilyttää vähintään vuoden 2003 tasolla. Tavoitteena

on, että matalamman tukitason tukijärjestelmät

pyritään nostamaan korkeammalle tasolle.

■ Välitavoite 2007

Tukikokonaisuudessa alueiden ja tuotantosuuntien ongelmiin

etsitään ratkaisut. Muutosten toteuttamiseen

neuvotellaan riittävät määrärahat. Osarahoitteisten tukien

EU-rahoitus varmistetaan alkavalle rahoituskaudelle.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Tukineuvottelijat valmistelevat tukijärjestelmän perusteiden

muutokset avoimuuden periaatetta noudattaen ja

hyvässä yhteistyössä eri tuotantosuuntien viljelijöiden ja

*Perhemaatalous = viljelijöiden ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteenliittymien harjoittamaa maataloustuotantoa

7


valtiovallan kanssa. Järjestö perustelee tuen tarpeen ja

tukijärjestelmän ongelmakohdat asiantuntevasti Suomen

ja EU:n päättäjille. Suomalaisen tuotannon vahvuudet

ja erityispiirteet tuodaan esille siten, että kuluttajat

hyväksyvät maatalouden tukemisen.

Hinta-, laatu- ja markkinatietoisuus

sekä kustannusten seuranta ja yhteistyö

vahvistavat tuotannon kannattavuutta ja

kilpailukykyä

Viljelijät hyödyntävät neuvontaa, koulutusta ja tutkimuksen

tuloksia. Resursseja on lisättävä maatalouden

tutkimustoiminnan kehittämiseen käytännön

maatilatalouden näkökulmasta. Viljelijät seuraavat

kustannuskehitystä ja markkinahintoja sekä hyödyntävät

tietotekniikkaa ja laatujärjestelmiä työssään.

Tilojen välinen yhteistyö sekä tilan työtehtävien ulkoistaminen

parantavat kannattavuutta ja ajanhallintaa.

Ketjuohjaukseen perustuva sopimustuotanto

hyödyttää koko elintarvikeketjua. Jäsenet suosivat

laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä kotimaisia

tuotanto panoksia.

■ Välitavoite 2007

Järjestö seuraa tuotantopanosten hintojen kehitystä

EU-markkinoilla ja edistää tilojen välistä yhteistyötä

tuotantopanosten hankinnassa ja urakointipalveluiden

käytössä. Jäsenille luodaan mahdollisuuksia

kilpailuttaa tuotantopanosten tarjoajia. Sopimustuotannon

kehittyminen vähentää markkinointiriskejä ja

parantaa koko elintarvikeketjun kilpailukykyä. Maatilojen

laatutyö edistyy kansallisen laatustrategian tavoitteiden

mukaisesti.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Hinta- ja kustannusseuranta toteutetaan yhteistyössä

tutkimuksen, neuvonnan ja viranomaisten kanssa.

Neuvonta, tutkimus ja oppilaitokset tarjoavat viljelijöille

korkealaatuisia palveluja ja välineitä kustannusten hallintaan.

Järjestö auttaa jäseniä suunnitelmallisen sopimustuotannon

järjestämisessä. Kehittyvää tietoverkkoa

hyödynnetään.

Tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin tartutaan

vastuullisesti ja ennakkoluulottomasti

Järjestö edistää tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin

liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta samalla

huolehtien viljelijöiden eduista tuotantoketjussa.

Elintarviketuotannossa korostuvat terveellisyys ja turvallisuus.

Non-food tuotannolle, kuten bioenergialle,

avautuu lisää mahdollisuuksia. Järjestö edistää peltoenergian

lisääntyvää käyttöä.

Uusien teknologioiden ja menetelmien käyttöönotto

edellyttää tieteellisesti todettua turvallisuutta ja yhteiskunnan

hyväksyntää. Kuluttajat ja viljelijät vaativat

tuotteiden jäljitettävyyttä sekä selkeitä alkuperä- ja

tuotantotapamerkintöjä.

Luomutuotanto kasvaa kysyntää vastaavasti ja markkinoiden

toimivuutta kehitetään. Viljelijät saavat luomutuotteista

markkinoilta korkeampaa hintaa, jolla

yhdessä luomutuen kanssa katetaan tuotannon korkeammat

yksikkökustannukset.

■ Välitavoite 2007

Uusia tuotantotapoja ja teknologioita käyttöön otettaessa

tuotannon eettisyys ja ympäristö otetaan huomioon.

Eri tuotantomuotojen rinnakkaiselolle on luotu

selkeät säännöt.

Luomutuotannon kehittymisestä on huolehdittu tutkimustoimintaa

ja markkinointitaitoja lisäämällä sekä

turvaamalla riittävät maatalouden ympäristötukivarat.

8


■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestö osallistuu erilaisten tuotanto- ja markkinamahdollisuuksien

(kuten lähiruoka, luomu, Joutsenlippu,

Kotimaiset Kasvikset) sekä suomalaisen ruokakulttuurin

edistämiseen yhdessä sidosryhmien

kanssa. Liitot ja yhdistykset osallistuvat aktiivisesti

lähiruokatoimintaan. Kotimaisia elintarvikkeita markkinoidaan

yhteistyössä Finfoodin ja muiden menekinedistämisjärjestöjen

kanssa. Kansallista luomustrategiaa

toteutetaan toimivien markkinoiden luomiseksi.

Tutkimuksella ja tuotekehityksellä selvitetään uusien

teknologioiden edut ja riskit. Uusien teknologioiden

käyttöönotto on mahdollista vasta, kun pelisäännöt

ja vastuut on selkeästi määritelty. Voimayhtiöiden

kiinnostus pellolla tuotettavan bioenergian hyödyntämiseen

kartoitetaan.


Suomalaisen maataloustuotannon

erityispiirteet

tunnistetaan ja tunnustetaan

Tahtotila 2010

Suomalaisen perhemaatalouden erityispiirteet ja vahvuudet

tunnistetaan ja tunnustetaan laajasti niin Suomessa

kuin muissakin maissa. Vahvuudet perustuvat

viljelijöiden korkeaan ammattitaitoon, puhtaisiin

peltoihin, tuotantoeläinten terveyteen ja hyvään kohteluun

sekä koko elintarvikeketjun pitkäjänteiseen

työhön turvallisen ruoan puolesta. Euroopassa on

laajasti hyväksytty periaate, että perheviljelmillä pystytään

parhaiten varmistamaan tuotannon laatu ja

tuotantoeläinten hyvä kohtelu sekä tuotannon monimuotoisuus.

Avaintavoitteet

Maatalouspolitiikassa otetaan huomioon

pohjoisen maatalouden erityispiirteet

Maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön

alueilla, mukaan lukien yhteisön syrjäiset, epäsuotuisat

alueet. Kansainväliset maatalous- ja kauppapoliittiset

päätökset turvaavat suomalaisten perheviljelmien

mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon. Suomen

epäedullisten tuotanto-olojen vuoksi maatalouden

tuen on oltava muuta Eurooppaa korkeampi.

■ Välitavoite 2007

Koko Suomessa on pitkäaikainen, kansainvälisesti hyväksytty

tukijärjestelmä. EU:n maatalouspolitiikan uudistusta

toteutetaan Suomen maatalouden erityispiirteisiin

sovitettuna. WTO-sopimus mahdollistaa jo

päätettyjen tukimuotojen jatkamisen ja eurooppalaisen

hintatason säilyttämisen. Markkinat pysyvät vakaina ja

tuottajahinnat maailmanmarkkinahintoja korkeampina.

EU:n maatalouspolitiikan rahoitus turvataan uudistuksissa.

Maataloustuotteiden markkinatasapaino säilyy

laajentumisessa kasvaneilla sisämarkkinoilla. Yhteismarkkinoilla

olevat tuotteet täyttävät EU:n asettamat

terveys- ja laatuvaatimukset.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Varmistetaan yhteiskunnan laaja yksimielisyys maatalouspolitiikan

tavoitteista. Järjestö tuo esille pohjoisten

maatalousalueiden erityispiirteitä. Monivaikutteisen

maatalouden periaatteet hyväksytään

WTO-neuvotteluissa.

9



Laatuajattelu ohjaa toimintaa

Tahtotila 2010

Suomalaisen maaseudun tuotteet ja palvelut ovat korkealaatuisia.

Viljelijät ja yrittäjät tuntevat laadun osatekijät

ja soveltavat niitä jokapäiväisessä työssä. Kauppa

on valmis markkinoimaan laatuketjun tuottamia elintarvikkeita

ja kuluttajat maksamaan niistä reilun hinnan.

Laatuketjujen osat tukevat toisiaan. Laadun tuottamisen

lisäarvo jakautuu tasapuolisesti koko ketjulle. Laatu

ja hinta kulkevat käsikädessä. Laatuketjun yhteistyö

turvaa laadun säilymisen koko ketjussa.

Avaintavoitteet

Järjestelmällinen työ turvallisen ruoan puolesta

jatkuu koko ketjussa

Suomalaisen ruoan turvallisuus on kilpailuetu, jota rakennetaan

läpinäkyvästi toimivassa elintarvikeketjussa.

Sen jokainen lenkki vastaa kuluttajalle oman toimintansa

laadusta ja turvallisuudesta. Viljelijän korkea

ammattitaito ja etiikka sekä puhtaat pellot ja tuotantoeläinten

hyvä kohtelu muodostavat ruokaturvan perustan.

Kuljetus, kauppa ja elintarviketeollisuus vaalivat

raaka-aineiden laatua ja viestivät niiden alkuperästä

omassa toiminnassaan ja markkinoinnissaan. Kuluttajat

ovat valmiita maksamaan suomalaisen tuotannon

puhtaudesta ja turvallisuudesta, mikä hyödyttää ketjun

kaikkia osia.

■ Välitavoite 2007

Elintarvikeketju vaalii eläin- ja kasviterveyden erinomaista

tilannetta. Yhdyskuntajätteiden levittäminen pelloille

torjutaan, ellei jätteiden puhtaudesta ole täysiä takeita.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Elintarvikeketjun omat ohjelmat ja toimenpiteet täydentävät

ja tehostavat lakisääteistä valvontaa.

Oikea toimintatapa varmistaa laadun,

markkinat ja alentaa kustannuksia

Järjestelmällinen laatutyö takaa turvallisten laatutuotteiden

ketjun pellolta pöytään. Samalla se kehittää yritysten

toimintaa ja parantaa kustannustehokkuutta.

Omalla toiminnallaan ja arvojensa pohjalta viljelijät ja

yrittäjät rakentavat myönteisen mielikuvan tuotteidensa

alkuperästä, laadusta, eettisestä tuotantotavasta ja

tuotteeseen sisältyvistä arvoista.

■ Välitavoite 2007

Laatu näkyy maatilojen ja yritysten hoidettuna ympäristönä

ja toimintakulttuurina. Elinkeinon yhteisvastuu

kokonaisvaltaisen laadun luomisessa toteutuu. Maatalouden

eri tuotantosuunnat ovat osana laatutyötä laatineet

hyvän tuotantotavan ohjeistot.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Kokonaisvaltainen laatuajattelu sisältyy järjestön toimintaan

ja koulutusjärjestelmään. Tuotekohtaiset strategiat

sitouttavat eri tuotannonalat yhteisten laatutavoitteiden

toteuttamiseen.

Maatiloilla on mahdollisuudet

laatutyön tekemiseen

Maatiloilla on mielekkäät mahdollisuudet laatutyön tekemiseen

ja siihen tarvittavan tiedon ja taidon hankkimiseen.

Laatuketjut toimivat niin, että kaikki ketjun lenkit

hyötyvät laatutyön lisäarvosta tasapuolisesti. Tavoitteena

on elintarvikeketjun tarpeet tyydyttävän laatujärjestelmän

luominen. Laatutyö on jatkuvaa oman toiminnan arviointia

ja kehittämistä. Järjestelmä on jäsenille vapaaehtoinen.

10


■ Välitavoite 2007

Laatutyötä jatketaan tavoitteellisesti. Laatujärjestelmän

vaikutuksista maatilan ja yrityksen kannattavuuteen on

selkeät mittarit eri tuotantosuunnille ja yrityksille. Kotimainen

elintarviketeollisuus ja kauppa markkinoivat

aktiivisesti laatuketjun tuotteita.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Laatuketjun osapuolet kehittävät ja toteuttavat laatujärjestelmää

ja -koulutusta yhteistyössä ammatillisten

oppilaitosten ja neuvonnan kanssa. Järjestö valvoo

koulutuksen tasoa ja tuloksellisuutta viljelijän ja hänen

yrityksensä kannalta. Järjestön ja elintarviketeollisuuden

johto neuvottelevat jatkuvasti kaupan ketjujen

kanssa kestävän hinnoittelun periaatteista ja laatuketjun

toiminnan eduista kaikille osapuolille. Kuluttajille

tiedotetaan tuotteiden alkuperästä ja suomalaisen

elintarvikeketjun laatutyöstä yhteistyössä eri tuotannonalojen

oman viestinnän kanssa.

11


Perhemetsätalous on yli sukupolvien

kestävää ja kannattavaa.

Metsän tuotto hyödynnetään

metsänomistajille kannattavimmalla

tavalla. Perhemetsätalouden

tuotteilla on kuluttajien hyväksyntä

ja riittävä kysyntä.

12


Metsätalous

”Perhemetsätaloudella* on

turvattu toimintaympäristö

Tahtotila 2010

Perhemetsätalous on yli sukupolvien kestävää ja kannattavaa.

Metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsistään.

Metsän tuotto hyödynnetään metsänomistajille

kannattavimmalla tavalla. Perhemetsätalouden tuotteilla

on kuluttajien hyväksyntä ja riittävä kysyntä.

Avaintavoitteet

Metsätalouteen kohdistetut yhteiskunnan

toimenpiteet parantavat perhemetsätalouden

kannattavuutta

Valtio myöntää rahoitustukea pitkävaikutteisiin metsänhoito-

ja metsänparannustöihin. Metsäverotukseen

ja metsätalouden rahoituslainsäädäntöön

sisältyy kannustimia, jotka edistävät kestävää perhemetsätaloutta.

Metsänomistajille luodaan edellytykset

harjoittaa moniarvoista ja taloudellisesti kannattavaa

metsä taloutta koko maassa.

Metsien monimuotoisuuden ja metsien tuottamien

muiden palvelujen turvaaminen perustuu markkinalähtöisiin,

metsänomistajia kannustaviin keinoihin. Metsään

monipuolisesti liittyvä yritystoiminta lisää metsätalouden

kannattavuutta ja perhemetsätalouden

merkitystä.

Nykyiset suojelualueet ja toiminta perhemetsissä

luovat parhaat edellytykset monimuotoisuuden ylläpitämiseen

yksityismetsissä. Metsien monimuotoisuus

ja metsien suojelu perustuvat maanomistuksen

kunnioitukseen sekä metsänomistajien arvomaailman

mukaiseen ja vapaaehtoisuutta kannustavaan

toimintaan. Metsälain valvonnassa turvataan metsänomistajan

oikeudet ja yhdenmukainen laintulkinta

koko maassa. Metsien suojelu ja talouskäyttö

sovitetaan yhteen. Suojelussa noudatetaan täyden

korvauksen periaatetta.

■ Välitavoite 2007

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden

tekemiseen on valtion talousarviossa riittävät määrärahat,

joilla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta.

Metsätalouden verokohtelu on tasavertaista suhteessa

muihin maaseutuelinkeinoihin. Puun myyntitulojen

verotukseen on kehitetty metsänhoidon omatoimisuuteen

kannustavia elementtejä. Etelä-Suomen metsien

mahdollisessa lisäsuojelussa noudatetaan METSOmonimuotoisuusohjelmassa

kokeiltuja uusia keinoja.

Metsien käytön mahdolliset rajoitukset eivät vaaranna

paikallisia metsätalouden toimintaedellytyksiä.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestö tekee aloitteita metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksen

verohuojennusmahdollisuuksien kehittämiseksi

sekä myyntitulojen verotusjärjestelmään

sopivista kannustimista. Luonnonsuojelulakia tarkistetaan

niillä METSO-monimuotoisuusohjelmaan sisältyvillä

keinoilla, joiden todetaan turvaavan parhaiten

kestävän metsätalouden edellytykset perhemetsissä.

MTK:n, metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten

yhdessä muodostama metsänomistajaorganisaatio

toimii aktiivisesti METSO:n kokeiluhankkeiden

toteuttamiseksi.


Toimivat puumarkkinat

mahdollistavat kannattavan

perhemetsätalouden

Tahtotila 2010

Eri puutavaralajien alueittainen kokonaiskysyntä mahdollistaa

kestävän hakkuusuunnitteen mukaisen metsien

hyödyntämisen. Perhemetsien puuntarjonta vastaa

markkinakysyntää ja puumarkkinoilla on toimiva

kilpailu. Kotimaisella, PEFC-sertifi oidulla puulla on vakaa

hintakehitys. Metsäenergiasta on muodostunut

tuote, jolla on vakiintuneet kauppatavat, markkinahinta

ja toimivat markkinat.

Avaintavoitteet

Puuraaka-aineella on vakaa hintakehitys ja

menekki

Eri puutavaralajien vakaa hintakehitys ja metsätalouden

kustannustehokkuus turvaavat metsänomistamisen

kannattavuuden. Yksityismetsien kaikkien puutavaralajien

tarjonta vastaa alueellista kysyntää.

*Perhemetsätalous = yksityisten metsänomistajien ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteismetsien harjoittamaa metsätaloutta.

13


■ Välitavoite 2007

Metsäverotuksen siirtymäajan jälkeen puukauppaa

käydään markkinatilanteeseen tasapainottaen. Puun

hinnoitteluun on löydetty uusia vaihtoehtoja, joilla voidaan

saada käyttöarvon mukainen hintataso kaikille

puutavaralajeille.

■ Keinot ja resurssit

Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden

toimivuuden. Puun markkinointi perustuu

kilpailuttamiseen. Metsänomistajaorganisaatio

on sitoutunut markkinatasapainon toteuttamiseen.

Metsänomistajaorganisaatio toimii kaikilla tasoilla

puukauppa- ja metsäenergiastrategiansa mukaan.

Metsänhoitoyhdistykset noudattavat metsänomistajaorganisaation

puukaupallisia periaatteita. Metsänomistajien

liitot vahvistavat jäsenkuntansa asemaa yhtenäistämällä

toimintaansa.

Metsänomistajaorganisaatio huolehtii markkinatiedon

välittämisestä ja kehittää aktiivisesti uusia asiakaslähtöisiä

puukauppapalveluja vastaamaan sekä

metsänomistajien että puunostajien tarpeita. Pitkäjänteisellä

yhteistyöllä puunhankintayritysten kanssa

metsänomistajaorganisaatio pyrkii molempia osapuolia

hyödyntäviin tuloksiin puukaupassa.

Metsänhoitoyhdistysten palveluketju takaa metsänomistajille

luotettavan, kustannustehokkaan ja tasalaatuisen

sekä yhtenäisen palvelun. Metsänhoitoyhdistysten

nykymuotoinen rahoituspohja säilytetään.

Puun käyttöä lisätään ja monipuolistetaan

Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun ohella metsänomistajat

tuottavat raaka-ainetta monipuolistuville

puun jatkojalostajille. Kotimaisen puun käyttökohteita

on kaikelle puulle alueellisia hakkuumahdollisuuk-


sia vastaavasti. Lähialueiden vientimarkkinat lisäävät

metsänomistajille puun markkinointivaihtoehtoja. Puun

hyväksyttävyys uusiutuvana raaka-aineena vahvistuu.

Metsään ja puuhun liittyvällä osaamisella ja yrittäjyydellä

on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Metsäenergian

käyttö lisääntyy ja metsäenergian toimitukset

perustuvat vakiintuneisiin kauppatapoihin ja korjuun

laatukriteereihin. Monipuoliseen käyttöön soveltuvalle

puuraaka-aineelle kehitetään toimivat markkinat.

■ Välitavoite 2007

Kilpailun turvaamiseksi ja lisäarvon saamiseksi puun

jatkojalostusmahdollisuuksia kehitetään puuteollisuuspoliittisten

linjausten mukaisesti. Pieniläpimittaiselle

puulle etsitään vaihtoehtoisia käyttökohteita.

■ Keinot ja resurssit

Metsänomistajaorganisaatio osallistuu aktiivisesti puun

uusien markkinointimahdollisuuksien ja käyttömuotojen

kehittämiseen. Metsänhoitoyhdistykset varmistavat

aktiivisesti puuta käyttävän pk-teollisuuden raaka-aineen

saannin ja niillä on merkittävä asema myös

metsäenergiamarkkinoilla.

Metsäomistajat osallistuvat aktiivisesti Suomen Metsäsäätiön

toiminnan rahoittamiseen. Näin edistetään puutuotteiden

menekkiä ja metsäelinkeinon tulevaisuutta.

Perhemetsätaloudella on vahva asema

kansainvälisessä metsäpolitiikassa

Tahtotila 2010

Kansainvälinen metsäpolitiikka tunnustaa perhemetsätalouden

erityisaseman kestävän metsätalouden

14


toteuttajana. Perhemetsätaloudella on vahva kansainvälinen

organisaatio, jolla on vaikuttava asema

kansainvälisissä neuvotteluissa ja prosesseissa. Muiden

sektoreiden kansainvälisissä prosesseissa perhemetsätalouden

ja metsäelinkeinon merkitys kestävän

kehityksen toteuttajana on huomioitu.

Avaintavoitteet

Euroopan unionissa harjoitettavalla

metsäpolitiikalla on selkeät, omat,

metsäelinkeinon edun mukaiset tavoitteet

EU:n metsäpoliittisten toimenpiteiden lähtökohtana

on markkinalähtöinen kestävä metsätalous. Taloudellinen

ja sosiaalinen kestävyys otetaan tasaveroisesti

huomioon muiden kestävyyden ulottuvuuksien rinnalla.

Metsiin ja metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä

käsitellään koordinoidusti EU:n eri elimissä. EU:n toimenpiteet

tukevat monitavoitteista markkinalähtöistä

perhemetsätaloutta.

■ Välitavoite 2007

Päivitetty EU:n metsästrategia vahvistaa metsäasioiden

koordinointia ja elinkeinonäkökulmaa EU:n päätöksenteossa.

EU:n maaseudun kehittämistoimilla

tuetaan markkinalähtöisen metsätalouden kilpailuasemaa.

Metsäasioiden käsittely ja valmistelu hoidetaan

tehokkaasti ja riittävin resurssein. EU:n metsätalouden

asiantuntijaelimiä kuullaan myös muiden sektoreiden

metsiin liittyvien asioiden valmistelussa.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestö osallistuu EU:n metsä-, ympäristö- ja maaseudun

kehittämispoliittisten toimien valmisteluun yhdessä

muiden Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen

kanssa sekä Euroopan metsänomistajajärjestön kautta.

Kansainväliset metsä- ja ympäristösopimukset

tukevat perhemetsätaloutta

Järjestö vaikuttaa niin, että kansainvälisen metsäpolitiikan

koordinoinnille ja ohjaukselle luodaan tarkoituksenmukainen

järjestelmä. Kansainvälisissä ympäristösopimuksissa

on tunnustettu, että kestävä

metsätalous toteuttaa niiden tavoitteita. Kansainvälisten

metsä- ja ympäristösopimusten sisältöön on kirjattu,

että pienimuotoinen yksityinen maa- ja metsänomistus

tukee kestävän kehityksen toteuttamista.

■ Välitavoite 2007

Metsät ja metsätalous ovat keskeisesti mukana kansainvälisissä

kestävän kehityksen prosesseissa. Työ

kansainvälisen metsäpolitiikan ohjaus- ja koordinointijärjestelmän

luomiseksi etenee. YK:n monimuotoisuussopimuksen

alaisen metsätyöohjelman toteutus

tukee kestävää metsätaloutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

otetaan huomioon metsänomistajille

edullisella tavalla kestävän metsätalouden merkitys

hiilen sitomisessa.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestö osallistuu Euroopan metsänomistajajärjestön

metsäpoliittisten linjausten valmisteluun. Kansainvälisissä

metsä- ja ympäristöpoliittisissa prosesseissa

järjestö toimii aktiivisesti maailmanlaajuisen

perhemetsätalouden järjestön (IFFA) kautta. Metsänomistajaorganisaatiolla

on sen kaikilla tasoilla

käytännön valmiudet esitellä suomalaista perhemetsätaloutta

ja metsänhoitoyhdistystoimintaa

kansainvälisissä yhteyksissä.

15


Yrittäjyys on suomalaisen maa -

seudun menestystekijä. Maaseutu

on yritysten hyvä kehitys- ja

toimintaympäristö. Maaseutuyrittäjyys

vahvistaa maaseutualueiden

ja maa- ja metsätilojen

elinvoimaisuutta ja palvelutasoa.

16


Maaseutuyrittäjyys

”Maaseutuyrittäjyydestä

rakennetaan maaseudun ja

järjestön menestystekijä

Tahtotila 2010

Yrittäjyys on suomalaisen maaseudun menestystekijä.

Maaseutu on yritysten hyvä kehitys- ja toimintaympäristö.

Maaseutuyrittäjyys vahvistaa maaseutualueiden

ja maa- ja metsätilojen elinvoimaisuutta ja palvelutasoa.

Maaseutuyrittäjyydessä jalostetaan maa- ja metsätilan

aineellisia ja henkisiä voimavaroja myytäviksi

tuotteiksi ja palveluiksi.

MTK on maaseudulla yrittävien ihmisten tärkein etujärjestö,

joka tarjoaa jäsenilleen aktiivista edunvalvontaa, järjestötoimintaa

ja merkittäviä jäsenetuja. Maaseutuyrittäjillä,

maanviljelijöillä ja metsänomistajilla on vahva yrittäjähenki

ja hyvä keskinäinen yhteistyö järjestön kaikilla tasoilla.

Avaintavoitteet

Tehokas maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta

tukee koko maaseudun menestystä

Maaseutuyrittäjyyttä edistämällä parannetaan toimeentulomahdollisuuksia

ja palveluja maaseudulla sekä laajennetaan

maaseudun tuotteiden ja palveluiden markkinoita.

Yrittäjien edunvalvonta järjestössä on ennakoivaa,

tehokasta ja tavoitteellista. Naisten yrittäjyyttä edistetään

ja yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan nuoria uusien

yritysten perustamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin.

Lähiyrittäjyyttä hyödynnetään keinona alueiden elinvoiman

rakentamisessa. Työnantajina toimivien jäsenten

edunvalvontaa kehitetään. Yrittäjiä kannustetaan keskinäiseen

yhteistyöhön. Järjestö toimii maaseutuyritysten

toimintaedellytysten parantamiseksi paikallisella, maakunnallisella

ja valtakunnallisella tasolla.

■ Välitavoite 2007

Järjestö on tunnustettu maaseutuyrittäjien etujen tekijä ja

valvoja. Järjestö on muiden yrittäjä- ja työnantajajärjestöjen

sekä muiden yritystoimintaan vaikuttavien tahojen

luotettava ja pitkäaikainen yhteistyökumppani. Maa- ja

metsätilojen yrittäjyyttä ja uudistumiskykyä vahvistetaan

maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistyössä. Maaseutuyrittäjien

keskinäistä yhteistyötä ja työvälineitä etenkin

markkinoinnissa on kehitetty. Maaseutuyrittäjyyden

neuvonta- ja tukipalvelut maaseudulla on varmistettu.

Maaseutuyrittäjyys on järjestön

tasavertainen toiminta-alue

Maaseutuyrittäjyys on järjestön tasavertainen toimintaalue

maa- ja metsätalouden ohella. Maaseutuyrittäjät

monipuolistavat ja vahvistavat järjestön toimintaa maaseudun

ja sen elinkeinojen etujen ajajana. Yrittäjien tarpeet

otetaan huomioon järjestön kaikilla tasoilla ja heille

suunnataan palveluja ja toimintaa.

■ Välitavoite 2007

Järjestöllä on uudistettu maaseutuyrittäjyysstrategia.

Toimi- ja luottamushenkilöt järjestön kaikilla tasoilla

ovat sitoutuneet maaseutuyrittäjätoiminnan edistämiseen.

Toimialakohtainen ja liittojen järjestämä alueellinen

maaseutuyrittäjätoiminta ovat osa säännöllistä järjestötoimintaa.

Maaseutuyrittäjien jäsenpalvelut ovat

kehittyneet merkittävästi.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Maaseutuyrittäjyysstrategiassa määritellään edunvalvonnan

painopisteet ja keinot. Yrittäjyys otetaan läpäisyperiaatteella

koko organisaation työhön. Keskusliitossa

on eri toimialoja edustava valiokunta. Järjestö

tekee yhteistyötä muiden yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöjen

kanssa. Maaseutuyrittäjät ovat paikallisyhdistyksissä

ja liitoissa mukana päätöksenteossa. Tuottajayhdistysten

yrittäjävastaavat ovat tärkeä voimavara

paikallistasolla. Maataloustuottaja- ja metsänomistajaliitot

tekevät keskinäistä alueellista yhteistyötä yrittäjyyden

ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.

17


18

Maaseutu on elinkelpoinen ja kehittyy

koko maassa. Yhteiskunnan tarjoamat

peruspalvelut ovat tarjolla

kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla

koko Suomessa. Yhteiskunta

huolehtii myös haja-asutusalueen

tie- ja tietoliikenneverkoista.


Jäsenille yhteiset asiat

”Eläminen ja elinkeinojen

kehittyminen on mahdollista

koko maassa

Tahtotila 2010

Maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden

harjoittamiseen on taloudelliset edellytykset. Maaseutu

on elinkelpoinen ja kehittyy koko maassa. Kaikilla

kansalaisilla kaikilla alueilla on mahdollisuus elinkeinotoiminnan

harjoittamiseen ja kehittämiseen. Eri hallinnon

alat kantavat oman vastuunsa maaseudun kehittämisestä.

Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat

tarjolla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla koko Suomessa.

Yhteiskunta huolehtii myös haja-asutusalueen

tie- ja tietoliikenneverkoista.

Avaintavoitteet

Aluepolitiikkaa tehostetaan ja kaikkien päätösten

aluepoliittiset vaikutukset tiedostetaan

■ Välitavoite 2007

Järjestön tavoitteet tunnetaan alueellisesti ja järjestö

vaikuttaa aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan suunnitteluun

ja toteutukseen.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestön ja sen jäsenten toiminta suosii paikallista,

seudullista ja alueellista toiminnallisuutta. Maaseudun

kysymyksiä tuntevia ja osaavia järjestön jäseniä kannustetaan

ja koulutetaan mukaan kunnalliseen ja maakunnalliseen

päätöksentekoon. Liittojen tehtävänä on

vastata alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteistyöstä

maakuntien kehittämisessä. Keskusliitto vastaa kansallisesta

ja EU-politiikasta sekä jäsenkunnan riittävästä

osaamisesta ja tiedonsaannista.

Alueellista yhteistyötä kehitetään

Järjestö käyttää hyväkseen asiantuntemustaan alueellisessa

ja seudullisessa yhteistyössä. Näin aluekehittämiseen

on aina tarjolla maatalouden, metsätalouden

ja maaseutualueen kattavat taustatiedot ja jäsenkunnalle

tärkeät alueelliset kehittämistavoitteet.

liittojen kanssa. Liitot tekevät yhteistyötä maakuntaliittojen

ja TE-keskusten sekä niiden toimielinten kanssa.

Liitot kutsuvat koolle alueellisia sidosryhmätilaisuuksia,

joissa maa- ja metsätalouden sekä maaseudun merkitys

ja kehitysedellytykset tuodaan selkeästi esille.


Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan

sopusoinnussa ympäristön kanssa

maanomistusoikeutta kunnioittaen

Tahtotila 2010

Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan kestävän kehityksen

periaatteen mukaisesti. Yrittäjät toteuttavat toiminnassaan

taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja

ekologisia tavoitteita. He ovat omassa työympäristössään

motivoituneita ja ympäristötietoisia. Maanomistajat

voivat päättää omien arvojensa ja tavoitteiden pohjalta

alueidensa käyttömuodoista. Metsästysoikeus on

osa maanomistusta.

Aluepolitiikkaa tehdään lähes kaikilla poliittisen päätöksenteon

ja hallinnon aloilla ja tasoilla. Julkinen valta

ottaa etukäteen huomioon päätöstensä alueelliset

vaikutukset. Aluepolitiikkaa tehostetaan verotuksellisin

keinoin sekä ohjelmilla, joihin on varattu riittävät varat.

Kunkin alueen ongelmat ja mahdollisuudet ovat aluepoliittisen

suunnittelun lähtökohtina. Maa- ja metsätalous

sekä koko maaseudun kysymykset ovat suunnitelmissa

mukana.

■ Välitavoite 2007

Maa- ja metsätalous sekä maaseutukysymykset kokonaisuutena

ovat erilaisissa ohjelmissa nykyistä tunnustetummassa

asemassa. Alueellinen yhteistyö maaseutuvastuuta

kantavien viranomaisten, järjestöjen ja

elinkeinojen kanssa on vakiintunut koko maassa.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Aluekehitysvaliokunta ja sen jäsenet tekevät yhteistyötä

Avaintavoitteet

Maanomistusoikeus turvataan

Yksityinen maanomistusoikeus on maaseudun yritystoiminnan

perusta. Yksityisomaisuudella on perustuslain

turva. Lupa- ja ohjausjärjestelmät sekä

19


kaavoituskäytäntö ovat joustavia ja tukevat kestävän

kehityksen mukaista maa- ja metsätaloutta ja

maaseutuyrittämistä. Yhdistykset vaikuttavat kaavoitukseen

kunnissa niin, ettei maaseutuelinkeinojen

harjoittamista tarpeettomasti rajoittavia kaavamääräyksiä

anneta. Jokamiehenoikeutta ei käytetä

väärin, vaan yritystoiminta toisen maita käyttäen perustuu

yhteiseen sopimukseen. Järjestö auttaa jäseniään

laatimalla ja neuvottelemalla sopimusmalleja

eri tilanteisiin. Riistapolitiikkaa toteutetaan MTK:n

riistastrategian mukaisesti.

■ Välitavoite 2007

Ympäristö- ja maankäyttölainsäädäntöön liittyviä korvaussäännöksiä

ja oikeusturvaa korjataan.


Jäsenillä on kattava sosiaaliturva

ja työhyvinvointi paranee

Tahtotila 2010

Maatalous-, metsätalous- ja maaseutuyrittäjällä on

muihin ammatteihin nähden tasa-arvoinen, oikeudenmukainen

ja maaseudun erityisolosuhteet huomioon

ottava sosiaaliturva. Sosiaaliturva on kattava eikä väliinputoamisia

esiinny. Yrittäjät ovat omaksuneet työhyvinvoinnin

ylläpitämisen ja edistämisen osaksi yritystoimintaansa.

Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut

ovat kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta riippumatta.

Viihtyisällä maaseudulla on hyvä asua ja yrittää

Hoidettu maaseutu on haluttu paikka asua sekä

harjoittaa monipuolisesti elinkeinoja. Suomalaisesta

maa- ja metsätaloudesta ja maaseutuympäristöstä

on muodostunut tuotemerkki. Maanviljelijät, metsänomistajat

ja maaseutuyrittäjät ovat ammatistaan

innostuneita ja osallistuvat aktiivisesti ympäristön ja

maaseutukulttuurin kehittämiseen. Jäsenet toimivat

hyvässä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten

kanssa.

■ Välitavoite 2007

On siirrytty hyvän ympäristöhoidon palkitsemisjärjestelmään

ja pakkosuojelu on jäänyt poikkeukseksi.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja rakenteeltaan

uudistettu ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta.

Liitot tekevät yhteistyötä ympäristöasioiden

hoitamisessa. Yhdistyksillä on ympäristöasiamiesverkosto.

Avaintavoitteet

Yrittäjät voivat henkisesti ja fyysisesti hyvin

Työhyvinvointia edistävät asiat ovat osa menestyvän

yrityksen johtamista. Koko maassa toimivat yrittäjien

työhyvinvointia tukevat lakisääteiset järjestelmät, kuten

lomituspalvelut, työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä

kuntoutus. Ammattitaitoisia lomittajia on riittävästi turvaamaan

jäsenten lakisääteiset lomitusedut.

■ Välitavoite 2007

Kotieläinyrittäjien vuosilomapäiviä on lisätty ja muiden

yrittäjien sijaisjärjestelyjä on parannettu. Jäsenet saavat

korkealaatuiset työterveyspalvelut. Ammattitaudit

ja työtapaturmat ovat vähentyneet. Työoloja kehitettäessä

on otettu huomioon myös lasten turvallisuus.

Toimeentuloturva on kattava eri elämäntilanteissa

Eläkkeet ja muu toimeentuloturva, kuten työttömyysturva,

ovat kattavia ja tasa-arvoisia muiden ammatti-

20


yhmien kanssa. Yritysmuoto tai -tapa ei vaikuta toimeentuloturvaan.

■ Välitavoite 2007

Jäsenet tuntevat sosiaaliturvansa ja siihen vaikuttavat

tekijät. He ovat tiedostaneet sosiaaliset riskit perheen

ja yrityksen näkökulmasta ja varautuneet niihin. Luopumistukijärjestelmän

jatkuminen on turvattu.

Peruspalvelut toimivat asuinpaikasta

riippumatta

Lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten hoitopalvelut

on järjestetty maaseudun olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

Terveydenhoitopalvelut ovat saatavilla kohtuullisella

etäisyydellä.

■ Välitavoite 2007

Yrittäjien lapsille on kehitetty työskentelyoloihin sopivat

hoitomuodot. Yrittäjät tuntevat oikeutensa ja erilaiset

tavat järjestää päivähoitoa. Omaishoitajien asemaa

on parannettu.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja sosiaalivaliokunta

sekä tukihenkilöverkko. Keskusliitto vaikuttaa

lainsäädännön ja valtionrahoitusosuuden kehittämiseen

sekä palvelujärjestelmien rakenteisiin.

Maataloustuottajayhdistysten ja -liittojen panos on

olennainen kunnallisten ja alueellisten palveluiden

toimivuuden turvaamisessa. Melalla on merkittävä

rooli hoitamiensa järjestelmien toimeenpanossa ja

kehittämisessä.


Vero- ja rahoitussäännökset

turvaavat yrittäjän toimintaedellytykset

Tahtotila 2010

Viljelijöiden, maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien verotus

ei ole raskaampaa kuin muiden väestö- ja yrittäjäryhmien.

Tasa-arvoisen tulokehityksen turvaamiseen

käytetään myös verotusta. Rahoitusjärjestelmät ovat kehittäneet

maaseutuyritysten toimintaa ja kilpailukykyä.

Yrittäjäperhe saa kohtuullisella riskillä ja työmäärällä oikeudenmukaisen

toimeentulon muuhun väestöön verrattuna.

Avaintavoitteet

Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdosten

ehtoja kehitetään

Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään

alentamalla sukupolvenvaihdosten rahoituskustannuksia,

lieventämällä perintö- ja lahjaverotusta sekä

helpottamalla luopuvien yrittäjien asemaa varhaiseläkejärjestelmällä.

Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus

ulotetaan koskemaan myös pelkästään

metsätaloutta harjoittavia tiloja.

■ Välitavoite 2007

Maaseutuyritysten varojen arvostamista perintö- ja

lahjaverotuksessa on lievennetty.

Maaseutuyritysten kilpailukykyä lisätään

investointeja tukemalla

Suomalaisten maaseutuyritysten investoinneista ja toimintojen

kehittämisestä aiheutuvia rahoituskustan-

nuksia lievennetään. Näin parannetaan suomalaisten

maaseutuyritysten kilpailukykyä.

■ Välitavoite 2007

Investointien rahoitusjärjestelmät ovat pitkäaikaisia ja

niiden perusteena olevat ohjekustannukset vastaavat

todellisia kustannuksia. Maatalouden kehittämisrahaston

(MAKERA:n) toiminta turvataan.

Metsän verotusta kevennetään

Metsään kohdistuvaa eri veromuotojen yhteisvaikutuksesta

aiheutuvaa ankaraa verotusta lievennetään.

Metsään ei saa kohdistaa uusia veroja.

■ Välitavoite 2007

Metsävähennystä on lisätty.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt sekä

MTK:n verovaliokunta.


Maaseudun elinkeinojen

työllistämisedellytyksiä parannetaan

Tahtotila 2010

Työnantajana toimiminen maaseudun elinkeinoissa

on aikaisempaa helpompaa. Pienten ja keskisuurten

maaseudulla toimivien työnantajayritysten erityisasema

on yleisesti tunnustettu ja työlainsäädäntöä sekä

maksu- ja ilmoitusjärjestelmää on kehitetty vastaamaan

paremmin yritysten resursseja. Järjestön jäsenet

tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajana

ja onnistuvat löytämään avoinna oleviin työtehtäviin

21


osaavia työntekijöitä. Työnantajina toimivien jäsenyrittäjien

ja heidän yritystensä työntekijöitten kesken vallitsee

hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Järjestö ei ole sopimusosapuolena työehtoneuvotteluissa,

mutta vaikuttaa työlainsäädännön sisältöön ja

työmarkkinoilla noudatettaviin ehtoihin sekä työelämässä

noudatettaviin sääntöihin yhteistyökumppaneina

olevien työmarkkinajärjestöjen avulla. Järjestö

tekee yhteistyötä sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen

kanssa tavoitteena madaltaa jäsenyrittäjien

työllistämiskynnystä.

Avaintavoitteet

Työnantajien maksamia välillisiä

palkkakustannuksia alennetaan

Maaseudun elinkeinojen työllistävyyttä edistetään alentamalla

työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Alennus

toteutetaan siten, että se kohdistuu myös palkkasummiltaan

ja henkilöstömääriltään kaikkein pienimpiin

maaseudun työnantajayrityksiin sekä osa-aikaisesti

tehtävään työhön.

■ Välitavoite 2007

Hallitusohjelmassa mainittu matalapalkka-aloihin kohdistuva

työnantajamaksujen alennus kohdistuu myös

maa- ja metsätalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen.

Työnantajamaksuja alennetaan vuoden 2006

alusta lukien.

Työllistämiseen liittyvää byrokratiaa kevennetään

Maaseudulla työnantajana toimivan pienyrittäjän ilmoitus-

ja maksuvelvollisuuksia koskevia säännöksiä

selkeytetään. Erilaisten työnantajan hoidettaviksi

säädettyjen ilmoitusten määrää vähennetään. Työantajamaksujen

maksamiseen liittyvää joustavuutta lisätään.

Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä

otetaan käyttöön ja sitä kehitetään maaseudun työnantajayrityksille

sopivaksi välineeksi työnantajavelvoitteiden

hoitamisessa.

■ Välitavoite 2007

Internetissä toimiva Pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä

on otettu käyttöön ja se soveltuu

hyvin maaseutuelinkeinojen työnantajien tarpeisiin.

Valtio on teettänyt pienten työnantajayritysten erityiskysymyksistä

laajan selvityksen, jonka perusteella työoikeudellisen

normiston kehittäminen voidaan tehdä.

Maaseudun pienten työnantajayritysten

työoikeudellista osaamista lisätään

Erityisesti ensimmäisten työntekijöitten palkkaamista

harkitseville jäsenyrittäjille on tarjolla kohtuullisin kustannuksin

asiantuntevaa apua ja koulutusta työnantajana

toimimisesta. Järjestö toimii siten, että tarjottava asiantuntija-apu

ja koulutus toteutetaan hyvässä yhteistyössä

työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkinen valta osallistuu

tarvittavan koulutuksen kustannuksiin.

■ Välitavoite 2007

Järjestön yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on vakiintunutta

ja luottamuksellista. Jäsenistön työoikeudellisiin

kysymyksiin liittyvä koulutustarve on selvitetty ja pilottina

toteutettavat koulutushankkeet ovat käynnistyneet.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt,

MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunta sekä liittojen maaseutuyrittäjävaliokunnat.

Yhteistyökumppaneina olevat

työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt.

”Jäsenten oikeusturvaa

parannetaan

Tahtotila 2010

Järjestön jäseniä elinkeinonharjoittajina ja maanomistajina

koskeva lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää.

Säädösten tulkinta on yhdenmukaista koko maassa.

Lainsäädännön virheet ja puutteet on korjattu.

Viranomaiset kuulevat jo valmisteluvaiheessa niitä ryhmiä,

joita säädökset koskevat. Viranomaiset toimivat

hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

Viranomaiset ja tuomioistuimet käsittelevät asiat asianmukaisesti

ilman aiheetonta viivytystä. Muutoksen

hakeminen päätöksiin on helppoa ja yksinkertaista.

Valitusten tekemiseen on käytettävissä asiantuntevia

avustajia kohtuullisin kustannuksin.

Avaintavoitteet

Maaseudun elinkeinojen byrokratiaa

kevennetään ja järkeistetään

Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa asiakastaan elinkeinotoimintaan

liittyvän hakemuksen tekemisessä

sekä ilmoittaa havaitsemistaan virheistä. Tarkastustoiminta

on asiallista ja tasapuolista. Virheistä ja laiminlyönneistä

johtuvat seuraamukset ovat kohtuullisia ja

oikeassa suhteessa virheeseen. Tarkastuksessa viljelijän

eduksi tulleet muutokset lisätään tukeen. Tukien

maksatukset eivät viivästy tarkastusten takia ja riidattomat

osuudet tuista maksetaan alkuperäisen aikataulun

mukaan. Maksatuksen viivästyksen aiheuttamiin

ongelmiin on tarjolla tulontasausjärjestelmä.

22


Järjestö toimii siten, että jäsenten haku-, lupa- ja ilmoitusmenettelyt

yksinkertaistuvat. Maaseutuelinkeinoihin

liittyvää tarpeetonta byrokratiaa vähennetään.

Säännökset ovat selkeitä.

■ Välitavoite 2007

Tietotekniikan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä

paremmin tietosuojasta huolehtien. Erilaisten hakemusten

ja ilmoitusten täyttäminen ja jättäminen on

mahdollista sähköisesti.

Lainsäädännön puutteet korjataan ja säädösten

tulkinta on yhdenmukaista koko maassa

Lainsäädännön puutteet ja kohtuuttomuudet korjataan

neuvottelemalla lainsäätäjien, viranomaisten ja sidosryhmien

kanssa. Maaseudun elinkeinoja ja maanomistusta

koskeva lainsäädäntö on selkeää ja sen tulkinta

on yhdenmukaista koko maassa.

■ Välitavoite 2007

MTK on laatinut ja toimittanut valtionhallinnolle oikeusturvaohjelman,

jossa on selvitetty jäsenten keskeisimmät

oikeusturvaan liittyvät puutteet ja ongelmat.

Jokamiehenoikeuden periaatteet selkeytetään ja ne ovat

osa kansalaiskasvatusta. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiselle

on selkeä aikataulu, riittävät resurssit ja rahoitus.

Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen

määrittely ja niiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarvittavat

toimenpiteet ovat yhdenmukaiset koko maassa.

■ Resurssit ja keinot

MTK tarjoaa asiantuntija-apua ja hoitaa periaatteellisesti

merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä. Järjestöllä

on maaseudun asiat hallitseva asianajajaverkko. Järjestö

osallistuu aktiivisesti jäsenkuntaa koskevien säädösten

valmisteluun ja toteutuksen seurantaan.


Koulutus rakentaa

maaseudun elinvoimaa

Tahtotila 2010

Jatkuva koulutus kehittää maa- ja metsätaloutta sekä

maaseudun yritystoimintaa. Alueellisten työllistymis- ja

asumismahdollisuuksien arvo tunnustetaan kansallisesti.

Perus-, ammatillinen ja jatkokoulutus kannustavat maaja

metsätalousammatteihin ja yrittäjyyteen. Koulutusmahdollisuudet

turvataan alueellisesti, tasa-arvoisesti ja

kaikenikäisten kansalaisten perusoikeuksia kunnioittaen.

Koulutuspolitiikka turvaa maaseudun väen peruskoulutuksen

hyvän tason ja saatavuuden sekä maaseudun

elinkeinojen työvoimatarpeen. Ammatillinen koulutus

vastaa ajan ja ammatin vaatimuksia. Koulutustarjonta

ja -tuki mahdollistavat täydennys- ja jatkokoulutuksen,

joka perustuu joko olemassa olevaan koulutustarjontaan

tai yritysten tarpeista lähtevään yrittäjäkohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Maa- ja metsätalous sekä maaseudun

yritystoiminta kuuluvat perusopetuksen oppisisältöihin.

Luonnonvara-ala kokonaisuutena säilyy kansallisesti

tärkeiden koulutus- ja tutkimusalojen joukossa. Alan

kehittyminen tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti

taloudellisesti merkittäviä innovaatioita.

Avaintavoitteet

Järjestö osallistuu koulutusta

koskevaan päätöksentekoon

Hyvällä perus- ja ammattikoulutuksella on keskeinen

merkitys jäsenten menestymisessä. Koulutuspolitiikka

tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Koulutusta

koskevassa edunvalvonnassa vaikuttaminen kohdistuu

lääneihin, TE-keskuksiin ja koulutuksen järjestäjiin

yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Järjestöllä

on kehittyvät yhteydet oppilaitoksiin ja alan opettajaja

tutkijakuntaan.

■ Välitavoite 2007

Järjestö osallistuu koko luonnonvara-alan koulutuksen

kehittämiseen kaikilla sen tasolla ja edistää jo ammatissa

toimivien jatkokoulutusmahdollisuuksia. Järjestöllä

on edustus koulutustarpeita kartoittavissa elimissä

ja luonnonvara-alan koulutusta antavien oppilaitosten

neuvottelukunnissa.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Keskusliitto pitää yhteyttä valtakunnallisella tasolla

koulutusta suunnitteleviin ja valvoviin tahoihin. Liitot

tekevät järjestön koulutustavoitteet tunnetuksi luottamushenkilöille

ja toimijoille, jotka edustavat järjestöä

ja jäsenten elinkeinoja alueensa koulutuspoliittisessa

päätöksenteossa ja keskustelussa. Edustajien keskinäiseen

yhteistyöhön ja työpanoksen korvaamiseen

on selkeät pelisäännöt.

Jäsenille tärkeä ammatillinen ja jatkokoulutus

sekä neuvonta vastaavat ajan haasteisiin

Järjestö edistää jäsenten koulutukseen pääsyä. Lyhytja

pitkäkestoista ammatillista täydennys- ja jatkokoulutusta

tuetaan ja sitä järjestetään kysyntää vastaavasti.

Jäsenille on tarjolla monipuoliset uudelleenkoulutusmahdollisuudet.

■ Välitavoite 2007

Yrittäjien aikuiskoulutus on järjestetty yrittäjälle soveltuvalla

tavalla ja se tukee pitkäjänteistä ammatillista kehittymistä.

Alueellinen lisä- ja täydennyskoulutustarjonta vastaa

maaseudun elinkeinojen tarpeita. Jäsenistö tuntee

23


aikuiskoulutusmahdollisuudet. Yhteistyötä maaseutuelinkeinojen

neuvontaorganisaatioiden kanssa on tiivistetty.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

MTK:n, STM:n sekä Koulutusrahaston yhteistyö koulutustuen

toimeenpanossa. Liittojen ja yhdistysten työ

koulutuksesta tiedottamisessa ja koulutuksen toimivuuden

seurannassa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa.


Tahtotila 2010

Kuluttajat haluavat

maaseudun tuotteita

ja palveluja

Kuluttajat haluavat, että Suomessa valmistetaan elintarvikkeita

ja puutuotteita kotimaisesta raaka-aineesta.

Kuluttajat haluavat ostaa maaseudulla valmistettuja

tuotteita ja palveluita. Yrittäjät arvostavat omaa työtään

ja haluavat kertoa siitä kuluttajille. Kuluttajatyö koetaan

järjestössä merkittäväksi oman elinkeinon markkinoinniksi,

kilpailukyvyn ylläpitäjäksi ja maaseudun elinvoiman

rakentajaksi. Kuluttajat luottavat suomalaisen maaseudun

tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttajatyössä hyödynnetään

maaseudun kaikkien tuotteiden ja palvelujen toisiaan

vahvistavaa hyvää mainetta ja markkina-asemaa.

Avaintavoitteet

Kuluttajatyöllä vahvistetaan kotimaisen tuotannon

asemaa markkinoilla ja edistetään työllisyyttä

Kuluttajat arvostavat tuotteiden ja palvelujen kotimaisuutta,

ja tietävät, mistä niiden laatu koostuu ja miten

laatutuotteita Suomessa tuotetaan. Kuluttajien ostopäätöksissä

laatu ja hinta painottuvat tasapuolisesti.

Laatuketjujen yhteistyönä löydetään keinot, miten kuluttajien

kiinnostus suomalaiseen laatuun hyödynnetään

koko ketjun eduksi.

■ Välitavoite 2007

Joutsenlippu on kuluttajien tärkein valintaperuste

ruokakaupassa. Kotimainen metsäsertifi kaatti on

puutuotteiden myyntivaltti. Lähiyritystunnus on saanut

näkyvän paikan paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestön luottamusjohto, valiokunnat ja kuluttajatyöryhmä

neuvottelevat aktiivisesti kotimaisen tuotannon

asemasta kuluttajajärjestöjen ja kaupan kanssa. Järjestö

osallistuu aktiivisesti toimialojen yhteisiin kuluttajakampanjoihin.

Kuluttajien asenteita mitataan säännöllisin

välein.

Kuluttajatyö kuuluu järjestössä kaikille

Kuluttajatyö ymmärretään järjestössä laajasti oman

elinkeinon ja laatutyön markkinoimiseksi. Kuluttajalähtöisyys

on itsestään selvää tilojen ja yritysten toiminnassa

sekä laatutyössä, valiokuntien strategioissa ja

järjestötoiminnassa. Kuluttajatyöllä on merkittävä aseman

järjestötyössä ja -koulutuksessa.

■ Välitavoite 2007

Kuluttajatyötä tehostetaan ja kuluttajatyön muotoja

sekä yhteyksiä monipuolistetaan. Järjestö tekee aktiivisesti

kuluttajatyötä yhdessä menekinedistämisorganisaatioiden

kanssa. Liitoissa ja yhdistyksissä on kuluttajatyöhön

toimintasuunnitelma ja budjetti sekä

koulutetut kuluttajavastaavat. Liittojen ja yhdistysten

välinen yhteistyö kuluttajatyössä toimii.

24


■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Kuluttajatyö sisältyy järjestön toimintaan ja koulutusjärjestelmään

sen kaikilla tasoilla. Yhteistyö sidosryhmien

kanssa toteutuu Finfoodissa, laatuviestinnässä ja

metsäsektorin yhteistyössä.


Viestintä on olennainen osa

järjestön toimintaa

Tahtotila 2010

Suomalaisilla on myönteinen ja todenmukainen kuva

maaseudusta ja sen elinkeinoista. Maaseudun ja

kaupunkien välinen vuorovaikutus on arvokasta yksilöille

ja yhteiskunnalle. Järjestö tunnetaan valtakunnallisesti,

alueellisesti ja paikallisesti maaseudun,

maatalouden, maaseutuyrittäjyyden ja perhemetsätalouden

luotettavana asiantuntijana ja tiedotusvälineiden

hyvänä yhteistyökumppanina. Järjestön sisäinen

viestintä toimii. Järjestö jatkaa taloudellisesti

kannattavaa kustannustoimintaa ja hyödyntää verkkoviestimiä

tehokkaasti.

Avaintavoitteet

Järjestön viestintävalmiuksia tehostetaan

Järjestön luottamus- ja toimihenkilöillä sekä jäsenillä

laajasti on valmiudet kohdata tiedotusvälineet ja

kuluttajat, olla oman elinkeinonsa ja vastuualueensa

osaava viestijä. Jäsenille merkityksellinen tieto kulkee

yhdistysten, liittojen ja keskusliiton sisällä ja välillä

tehokkaasti sekä avoimesti. Viestinnästä tehdään

tuottaja- ja metsänomistajaliittojen yhteistyöalue, jolla

luodaan alueellista näkyvyyttä. Reppu, Salkku, Maaseudun

Tulevaisuus ja MTK-viesti ovat sisäisen viestinnän

rutiinityökaluja.

■ Välitavoite 2007

Keskusliiton ja liittojen luottamus- ja toimihenkilöille on

järjestetty mahdollisuus viestintäkoulutukseen. Liitoilla

on kokeiltu malli yhdistysten avainhenkilöiden viestintäkoulutuksen

toteuttamiseen. Tuottaja- ja metsäomistajaliittojen

viestintäyhteistyön malli on vakiinnutettu.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Keskusliiton ja liittojen luottamus- ja toimihenkilöiden

viestintäkoulutus toteutetaan Pellervo-Instituutin ja

MTK-tiedotuksen yhteistyönä. Liitot vastaavat yhdistysten

viestintäkoulutuksesta ja oman alueellisen viestintäjäsenten

verkon rakentamisesta.

Viestintäkentän mahdollisuudet hyödynnetään

Järjestö tutustuu laajasti joukkoviestinnän kenttään.

Monimuotoisesta maaseudusta, sen elämästä ja elinkeinoista

tarjotaan aiheita muillekin kuin perinteisesti

maa- ja metsätaloudesta kiinnostuneille toimittajille ja

tiedotusvälineille.

■ Välitavoite 2007

Järjestö tuntee merkittävät toimittajat ja toimitukset

paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Maaseutu-uutisten,

juttujen ja ohjelmien kirjo on monipuolistunut.

Tiedotusvälineet haluavat edistää maaseudun

elinvoimaa.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Jäsen- ja sidosryhmärekisteriuudistuksen yhteydessä

rakennetaan myös tiedotusvälinerekisteri, joka toimii

samassa järjestelmässä keskusliitossa, liitoissa ja

Brysselin toimistossa ja jonka osioita voidaan helposti

yhdistellä. Päivitys vastuutetaan. Ajantasaisen rekisterin

avulla viestintä kohdistetaan tarkasti eri toimittajaryhmille

ja tiedotusvälineille.

Maaseudun viestintävoimia yhdistetään

Yhdistämällä maaseudun, maa- ja metsätalouden ja

elintarviketalouden viestintävoimia tuotetaan kustannustehokkaasti

hyvää viestintämateriaalia ja kiinnostavia

verkkopalveluja niin oman jäsenistön tarpeisiin kuin

kertomaan maaseudun elinkeinoista ja elämästä muulle

väestölle. Järjestö hakeutuu aktiivisesti viestintäyhteistyöhön

sidosryhmiensä kanssa valtakunnallisesti,

alueellisesti ja paikallisesti.

■ Välitavoite 2007

Maaseudusta ja sen elinkeinoista on tehty viestintämateriaalia

järjestelmällisesti eri kohderyhmille ja eri kanaville

yhteistyössä sidosryhmien ja elinkeinon kanssa.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestö tekee aloitteita maaseutua lähellä olevien

järjestöjen ja muiden toimijoiden viestintävoimien yhdistämisestä.

25


MTK on kansallisesti ja

eurooppalaisittain vaikutusvaltainen

maaseudun elinkeinojen

edunvalvontajärjestö. Hyvin

organisoitu toiminta tuottaa

tuloksia ja jäsenet ovat tyytyväisiä

edunvalvontaan.

26


Järjestön kehittäminen


MTK ajaa vahvasti

jäsentensä etua

Tahtotila 2010

MTK on kansallisesti ja eurooppalaisittain vaikutusvaltainen

maaseudun elinkeinojen edunvalvontajärjestö.

Viljelijät, maaseutuyrittäjät, metsänomistajat

ja yhteismetsät kokevat järjestön omakseen ja osallistuvat

aktiivisesti sen toimintaan. Hyvin organisoitu

toiminta tuottaa tuloksia ja jäsenet ovat tyytyväisiä

edunvalvontaan. Luottamus- ja toimihenkilöt kokevat

tehtävänsä mielekkääksi, haasteelliseksi ja tulokselliseksi.

Avaintavoitteet

Järjestäytyminen takaa edustavuuden

Viljelijäjäsenten ja maaseutuyrittäjien järjestäytymisaste

on yli 90 %. Yksityismetsien omistajista ja yksityismetsistä

yli 50 % sekä yhteismetsistä yli 90 % on järjestäytynyt.

■ Välitavoite 2007

Metsänomistajien jäsenhankintatyöhön on suunnattu

riittävästi voimavaroja ja vähintään 40 % yksityismetsänomistajista

on järjestäytynyt.

MTK on maaseudun arvostetuin edunajaja ja

vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

Euroopan unionin toimijat, suomalaiset päättäjät, tiedotusvälineet

ja kansalaiset pitävät MTK:ta arvostetuimpana

maaseudun edunajajana. Järjestö mielletään

yleisesti vahvaksi vaikuttajaksi.

MTK on toimiva ja tehokas järjestö

MTK:n suunnitelmallinen ja kustannustehokas toiminta

on järjestömaailman arvostettua huippua. Liittojen

keskinäistä sekä liittojen ja keskusliiton välistä yhteistyötä

tiivistetään. Luottamushenkilöiden rooli on merkittävä.

Järjestössä on osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Naisten ja

nuorten osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon

kannustetaan järjestön kaikilla tasoilla. Tasa-arvo ja

järjestödemokratia toimivat järjestön kaikilla tasoilla.

Ideat, toiveet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön

sisäiseen käsittelyyn.

■ Välitavoite 2007

Selvitetään MT- ja MO-liittojen tiiviimmän yhteistyön ja

rakenteen kehittämisvaihtoehdot. Samoin tulee selvittää

myös liittojen ja keskusliiton rakenteen kehittämisvaihtoehdot.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Toimintaa suunnitellaan jäsenten ja koko organisaation

tarpeiden mukaan. Toimintaa ja organisaatiota uudistetaan

ennakkoluulottomasti ja päämäärätietoisesti.

Ajantasainen ja ennakoiva järjestökoulutus palvelee

toiminnan kehittämistä. Jäsenten tyytyväisyyttä järjestön

toimintaan seurataan säännöllisin väliajoin.

Resurssina ovat luottamusjohto ja toimihenkilöt. Järjestön

kaikkia resursseja käytetään tehokkaasti.

MTK on sisäistänyt tasa-arvoisen toimintatavan

Tasa-arvoa toteutetaan järjestössä kattavasti ja laajasti.

Sukupuolten, ikäryhmien, ammattiryhmien sekä toimija

luottamushenkilöiden välinen ja alueellinen tasa-arvo

toteutuu luottamus- ja työtehtävien jaossa, palkkauksessa,

urasuunnittelussa, kouluttautumismahdollisuuksissa,

arvostuksessa ja työolojen kehittämisessä.

■ Välitavoite 2007

MTK:lle on hyväksytty kattava tasa-arvo-ohjelma, jota

on ryhdytty käytännössä toteuttamaan.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Järjestö kokoaa kokemuksia ja toimintatapoja muiden

järjestöjen tasa-arvo-ohjelmien käytännöistä ja muokkaa

niiden pohjalta oman toimintamallinsa. Ohjelman

toimivuutta ja toteutumista parannetaan jatkuvan seurannan

ja arvioinnin kautta.

Nuorten ääni kuuluu järjestössä

Nuoret sukupolvet toimivat aktiivisesti järjestön päättävissä

elimissä. Toimintaa suunnitellaan niin, että se

houkuttelee nuoria mukaan sekä vaikuttamiseen että

yhteisöllisyyteen. Järjestökoulutuksen avulla annetaan

nuorille valmiuksia luottamustehtäviin.

27


■ Välitavoite vuonna 2007

MTK:n valiokunnissa sekä liittojen ja yhdistysten johtokunnissa

on tarkistettu nuorten edustavuus. Järjestökoulutukseen

on suunniteltu järjestelmä nuorten innostamiseksi

järjestötoimintaan.

■ Toteutuksen keinot ja resurssit

Nuorten kiintiöedustus johtokunnassa ja maaseutunuorten

valiokunta ja kerhot tekevät aloitteita ja pitävät

huolta nuorten äänen kuulumisesta järjestössä.

Laatuajattelu ohjaa järjestön toimintaa

Järjestön toiminnan laatua kehitetään jatkuvan parantamisen

periaatteella, sisäisen laatutyön avulla.

■ Välitavoite 2007

MTK on aloittanut järjestön sisäisen laatutyön.

■ Resurssit ja keinot

Laatutyön osallistuvat luottamushenkilöt ja toimihenkilöt.

Järjestökoulutus palvelee toiminnan kehittämistä.


Järjestö

palvelee jäseniään

Tahtotila 2010

Järjestö tarjoaa jäsenilleen monipuolisia palveluja ja jäsenetuja.

Tärkein jäsenetu on tehokas edunvalvonta.

Palvelut ja jäsenedut ovat toimivia, taloudellisesti

merkittäviä ja jäsenkunnan tarpeiden mukaisia. Jäsenrekisteri

on ajantasainen ja helppokäyttöinen.

Avaintavoitteet

Järjestö tarjoaa jäsenetuja ja

-palveluja eri jäsenryhmille

Jäsenten saatavilla on jäsenetuja ja -palveluja, jotka

vastaavat erilaisten jäsenryhmien tarpeita. Ne ovat

voimassa vain niin kauan, kuin niistä on osoitettavissa

selkeää hyötyä käyttäjälleen.

Jäsenetuja kehitetään liiketoimintaperiaatteella, jossa

toiminnan kulut katetaan sopimusten kautta saatavina

tuloina. Järjestö toimii tehokkaana ajankohtaisen ammatillisen

tiedon välittäjänä jäsenkunnalleen. Verkkopalvelut

ovat tehokkaassa hyötykäytössä.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Jäsenetujen ja -palvelujen kehittämisessä hyödynnetään

järjestön asiantuntemusta siten, että keskusliiton ja liittojen

toimihenkilöt osallistuvat vastuualueensa etujen ja

palvelujen kehittämiseen. Jäsenetuja ja -palveluja kehitetään

yhteistyössä ruotsinkielisen tuottajajärjestön ja muiden

toimijoiden kanssa. Keskusliitto huolehtii jäsenrekisterin

kehittämisestä ja liitot ja yhdistykset sen ylläpidosta.


Järjestö hyödyntää

tehokkaasti tietoyhteiskunnan

mahdollisuuksia

Tahtotila 2010

Koko maassa on toimivat ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet,

jotka ovat kaikkien jäsenten käytettävissä kohtuullisella

hinnalla.

28


Järjestöllä on toimivat verkkopalvelut jäsenille, toimihenkilöille

sekä asiakkaille. Enemmistö jäsenistä pitää

reppu.mtk.fi -palvelua kotisivunaan. Vuorovaikutteiset

internetpalvelut sekä tilattavat sähköiset uutiskirjeet

hoitavat jäsensuhdetta.

MTK-portaali, www.mtk.fi tunnetaan hyvin maaseutuasioiden

osoitteena.

Avaintavoitteet

Osaavat jäsenet ja toimihenkilöt hyödyntävät

tehokasta ja taloudellista perustietotekniikkaa

sekä verkkopalveluja

Järjestö edistää jäsenten mahdollisuuksia kouluttautua

tietotekniikassa ja verkkopalvelujen käytössä.

Kaikki toimihenkilöt taitavat tehokkaan työskentelyn

verkossa.

Koko järjestö hyödyntää testattua perustietotekniikkaa

kustannustehokkaasti toimien yhteisessä atkverkossa.

Verkkopalvelujen rakentaminen, jatkuva kehittäminen

ja ylläpito on kallista, siksi MTK-ryhmän verkkopalvelut

toteutetaan kustannustehokkaasti mahdollisimman

yhtenevien tuotanto- ja ylläpitomallien avulla.

Tietotekniikka- ja verkkopalvelujen tehokkuutta sekä

vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Tietohallintostrategia päivitetään säännöllisesti ja nimetyt

johtoryhmät vastaavat sen toteuttamisesta. Kaikille

verkkopalvelukanaville on nimetty omistaja sekä

sisällön toimittamisesta vastaava henkilö. Toimihenkilöiden

verkko-osaamisen kehittämiseen luodaan jatkuvan

koulutuksen malli. Verkkopalvelujen ylläpidossa ja

kehittämisessä MTK-ryhmällä on luotettava yhteistyökumppani.

Yhteisen verkon osalta hankinnat tehdään

keskitetysti. Keskusliitto vastaa yhteisen verkon toimivuudesta

ja kehittämisestä.

Verkkokauppapalvelut rakennetaan jäsenten

tarpeisiin

Järjestö kehittää edunvalvonnallisista syistä ja jäsenten

taloutta vahvistaakseen verkkokauppapalveluja tai

on mukana niiden aikaansaamisessa. Verkkokauppapalvelut

toimivat liiketaloudellisin periaattein.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Verkkokauppapalvelujen kehittäminen on verkkopalvelujen

johtoryhmän vastuulla. Pohjana toimii tietohallintostrategia.


Tahtotila 2010

Järjestökoulutus

takaa kehittymisen

Järjestökoulutus huolehtii jäsenten ja luottamushenkilöiden

sekä osaltaan myös toimihenkilöiden koulutuksesta.

Järjestökoulutus on kiinteä osa MTK:n

toimintaa ja järjestöhengen luomista. Koulutukseen

panostaminen näkyy järjestön kaikilla tasoilla toiminnan,

talouden ja suunnittelun parantumisena. Järjestökoulutus

on houkutteleva tapa kehittää itseään

ja se tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Järjestökoulutus

vastaa yhteyksistä luonnonvara-alan

oppilaitoksiin.

29


Avaintavoitteet

Jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus

parantaa edunvalvonnan tuloksia

Järjestökoulutus turvaa edunvalvonnan perusosaamisen

ja lujittaa yhteenkuuluvaisuutta. Luottamushenkilöiden

koulutus kehittää heidän asiantuntemustaan

sekä parantaa valmiuksia kunta-, seutukunta-, liittoja

valtakunnan tason edunvalvontatyössä. Osaamisen

vaatimukset lisääntyvät jäsenkunnan rakenteen ja jäsenten

toimintakentän muuttuessa. Osaamista tarvitaan

erityisesti kaikille jäsenille yhteisissä kysymyksissä

eli alue-, vero-, sosiaali-, koulutus-, sekä ympäristö- ja

maapolitiikassa. Koulutuksen tulee olla hyödyllistä ja

palkitsevaa. Siltä odotetaan myös sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Koulutuksella kehitetään myös esiintymisen,

vaikuttamisen ja viestinnän valmiuksia.

■ Välitavoite 2007

Järjestökoulutukselle luodaan tavoitteellinen ”jatkuvan

toiminnan” -malli siten, että se tuottaa järjestön ja jäsenten

omistamien yritysten hallinnon tarpeisiin tasaisesti

ja kattavasti perus- ja jatkokoulutettuja jäseniä, joiden

osaamistaso vastaa ajan vaatimuksia. Koulutusjärjestelmää

pitää edelleen tiivistää. Kouluttautuminen on olennainen

osa eri luottamustehtävien hoitoa; sitouttaminen

koulutukseen on yhteistyötä MTK-yhdistysten ja -liittojen

sekä metsänomistajien organisaatioiden kanssa.

minnan sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaamisella.

Koulutusta täydennetään järjestön julkaisu-, tiedotus-

ja verkkopalveluilla. MTK:n säätiö ja Juho Jännes

-rahasto osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen.

Toimihenkilöiden osaaminen vahvistaa järjestön

asiantuntemusta

Koulutetut toimihenkilöt vahvistavat järjestön asiantuntemusta

jäsenten etujen ajajina. Toimihenkilöiden koulutus

on järjestelmällistä, jokaisen toimihenkilön henkilökohtaista

osaamista ja edunvalvonnan tehokkuutta

tukevaa. Koulutus suunnitellaan henkilöstöhallinnon ja

järjestökoulutuksen yhteistyönä ja esimiehet koordinoivat

ryhmiensä, osastojensa ja liittojensa toimihenkilöiden

kouluttautumista.

■ Välitavoite 2007

Toimihenkilöt tuntevat koulutusmahdollisuutensa ja

heillä on henkilökohtainen koulutussuunnitelma.

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Toimihenkilökoulutuksen tehokas hoitaminen onnistuu

järjestön omin voimin vain osittain. MTK ostaa koulutuspalveluita

Pellervo-Instituutti Oy:n ohella muiltakin

koulutuksen järjestäjiltä.


Järjestön toiminnan

rahoitus varmistetaan

Tahtotila 2010

Järjestö kehittää jäsenmaksupohjaansa ja rahoitustaan

siten, että kaikissa olosuhteissa ja kaikissa tilan-

■ Toteutuksen resurssit ja keinot

Päävastuu koulutuksen järjestämisestä on MTK:lla. Yhteistyökumppaneita

ovat Pellervo-Instituutti Oy ja Maaseudun

Sivistysliitto. Liitot ja yhdistykset huolehtivat

jäsenten ja luottamushenkilöiden osallistumisesta koulutukseen.

Koulutuksessa hyödynnetään luottamus- ja

toimihenkilöiden osaamista, jota täydennetään julkisen

hallinnon, neuvonnan, tutkimuksen, yritys- ja osuustoiteissa

voidaan varmistaa riittävät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet.

Jäseniä hyödyttäviä yrittäjyys- ja

elinkeinohankkeita tuetaan.

Avaintavoitteet

Järjestön jäsenmaksupohja on vahva

Järjestön edunvalvonta varmistetaan jäsenmaksuilla, jotka

jäsenet voivat hyväksyä ja jotka takaavat erityisesti yhdistysten

monipuolisen toiminnan jäsenten sosiaalisena

yhteisönä sekä kuntatason edunvalvojana. Jäsenmaksutuloilla

on suuri merkitys yhdistys- ja liittotason edunvalvonnassa.

Ne ovat myös olennainen osa valtakunnallisen

ja kansainvälisen edunvalvonnan rahoitusta.

Kannattava kustannustoiminta tukee

järjestön rahoituksellista asemaa

Maaseudun Tulevaisuus on järjestön äänenkannattaja

ja maaseudun oma talouslehti ja samalla maan johtava

erikoistalouslehti. Kannattava lehti ja muu kustannustoiminta

tukevat järjestön rahoituksellista asemaa.

Järjestö rahoittaa jäseniä hyödyttäviä hankkeita

Keskusliitolla on mahdollisuus tukea jäseniä hyödyttäviä

hankkeita uuden elinkeinotoiminnan virittämiseksi.

Hankkeilla edistetään tuotteiden ja palvelujen menekkiä

tai kehitetään uusia tuotteita ja palveluja.

30


Suunnittelu ja taitto: Total Communication I Paino: Keili I Kuvaajat: Kansi: Seija Suurinkeroinen, s.2 Seija Suurinkeroinen, s.4 Eija Hiltunen, Tapani Lepistö, Seija

Suurinkeroinen s.5 Seija Suurinkeroinen, Seija Suurinkeroinen, Tapani Lepistö, s.6 Eija Hiltunen s.8 Eija Hiltunen, Kotimaiset kasvikset / Sanna Peurakoski s.9 Tapio Heikkilä

s.10 Tapani Lepistö, Tapani Lepistö, Seija Suurinkeroinen s.11 Tapani Lepistö, Eija Hiltunen, Seija Suurinkeroinen s.12 Lassi Rautiainen s.14 Seija Suurinkeroinen, Tapani

Lepistö s15. Tapani Lepistö, Seija Suurinkeroinen, Seija Suurinkeroinen s.16 Tapani Lepistö s.18 Tapani Lepistö s 20 Tapani Lepistö, Seija Suurinkeroinen, Eija Hiltunen s.24

Tapani Lepistö, Kimmo Haimi, Tapani Lepistö s.26 Tapani Lepistö s.28 Tapani Lepistö, Jaana Kankaanpää s.29 Kari Salonen, Eija Hiltunen s.31 Eljas af Hällstöm

31


Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliitto r.y.

PL 510

Simonkatu 6, 00101 Helsinki

puh. 020 4131

faksi 020 413 2409

Alueellisten liittojen yhteystiedot: www.mtk.fi

32

More magazines by this user
Similar magazines